Toiminnallisten tavoitteiden toteutumista seurataan kuukausittain ja niistä raportoidaan myös sisäisesti kuukausittain.

Transkriptio

1 Kunnan liikelaitos Keski-Suomen pelastuslaitos Johtokunta pöytäkirjan liite korjattu TALOUSARVIOESITYS 2017 Kuvaus toiminnasta ja toiminta-ajatus: Keski-Suomen pelastuslaitos tuottaa alueen ihmisille ja yrityksille korkeatasoiset pelastustoimen palvelut onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja antaa nopeaa ja tuloksellista apua onnettomuustilanteissa kaikissa olosuhteissa. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: Toiminnallisten tavoitteiden toteutumista seurataan kuukausittain ja niistä raportoidaan myös sisäisesti kuukausittain. Onnettomuuksien ehkäisy: Onnettomuuksien ehkäisy: Tavoite 1: Noudatetaan erikseen vahvistettavaa, pelastuslain 79 mukaista ja riskien arviointiin perustuvaa valvontasuunnitelmaa, jossa on määritelty vuonna 2016 tarkastusvuorossa olevien kohteiden palotarkastukset sekä muut valvontatoimenpiteet. Tavoite 2: Turvallisuusviestintää kohdistetaan valvontasuunnitelmassa ja palvelutasopäätöksessä erikseen vahvistettavalla tavalla vähintään 10 prosentille maakunnan väestöstä. Pelastustoiminta: Tavoite 3: Kiireelliset pelastustehtävät kyetään aloittamaan riskiluokittain niille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Keskimääräinen pelastustoiminnan toimintavalmiusaikatavoite on 13 minuuttia. Yksityiskohtaisempina mittareina käytetään tavoitteen täyttymisprosenttia (tavoite on vähintään 50 %) sekä mediaaniaikaa riskiluokittain. I riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 6 minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 11 minuutissa (vähintään vahvuudella 1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 20 minuutissa. II riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 10 minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 14 minuutissa (vähintään vahvuudella 1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 30 minuutissa. 1

2 III riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 20 minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 22 minuutissa (vähintään vahvuudella 1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 30 minuutissa. IV riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 36 minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 38 minuutissa (vähintään vahvuudella 1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 40 minuutissa. Riskiluokan ruutujen jakautuma Keski-Suomessa on esitetty taulukossa 1: Taulukko 1. Riskiluokan ruutujen jakautuma Riskiluokka Ruutujen määrä [kpl, km 2 ] Väestömäärä (2015 arvio) Riskiluokka I Riskiluokka II Riskiluokka III Riskiluokka IV Yhteensä Väestönsuojelu: Tavoite 4: Keski-Suomen pelastuslaitos toteuttaa yhteistyötä kuntien ja yhteistyöviranomaisten kanssa valmiussuunnittelussa, erilaisissa harjoituksissa ja erityis- ja häiriötilanteiden johtamistoiminnassa. Kehittämistavoitteet: Keski-Suomen pelastuslaitoksen kehittämishankkeet: 1. Resurssi- ja työaikasuunnittelu-hanke 2. Osaamisen ja perehdyttämisen kehittäminen 3. Komentotoimiston toiminnan tehostaminen 4. Urapolku-hanke Keski-Suomen pelastuslaitos oli mukana valtakunnallisessa pelastuslaitosten tuottavuushankkeessa, jonka projektipäällikkönä toimi Juha Saario Keski-Suomen pelastuslaitokselta. Saarion tuottavuusprojektin yhtenä huomiona oli työajan sekä resurssisuunnittelun vaikutukset tuottavuuteen. Nykyinen resurssisuunnittelu ei mahdollista parhaalla mahdollisella tavalla joustavaa ja ennakoivaa suunnittelua tai kokonaisresurssien käyttöä. Resurssi- ja työaikasuunnitteluhankkeen yhtenä tarkoituksena on selvittää ensihoitajien ja poikkeusluvanalaisten pelastajien eri työaikamuotojen mahdollisuudet resurssisuunnittelussa. Hankkeen tavoitteena on mallintaa mahdolliset työaikamuodot, parantaa pelastuksen ja ensihoidon yhteisiä resursseja sekä selvittää työnantajan ja työntekijöiden toiveet. Pelastuslaitoksen koulutusyksikkö kehittää suunnitelmallisesti laitoksen koulutustoimintaa. Seppälän paloasema toimii myös koko Keski-Suomea palvelevana koulutusyksikkönä. Koulutusyksikkö tukee osaltaan koulutustoiminnan kehittämistä. 2

3 Keski-Suomen pelastuslaitoksen komentotoimiston toimintaa tehostetaan edelleen vuoden 2017 aikana. Vuoden 2017 tavoitteena on vakiinnuttaa komentotoimiston toiminta osaksi pelastuslaitoksen organisaatiota. Tavoitteena on, että komentotoimisto vastaa pelastustoiminnan ja ensihoidon henkilöstön rekrytoinnista, palvelussuhteista ja työvuorosuunnittelusta. Lisäksi komentotoimisto osaltaan tukee ja määrittää viitekehyksiä ensihoidon ja pelastustoimen esimiestyölle. Keskitetyllä ja aiempaa tehokkaammalla työvuorosuunnittelulla saadaan joustavuutta ja kustannussäästöjä. Keski-Suomen pelastuslaitoksen varhaiseläkemenoperusteiset maksut ovat kasvaneet merkittävästi vuodesta 2010 alkaen. Urapolku-hankkeen yhtenä tavoitteena on hakea ratkaisuja toimintarajoitteisten palomiesten urapolkuihin ja tätä kautta VARHE- ja eläkemenoperusteisten maksujen vähentämiseen tulevaisuudessa. Urapolkuhankkeen ansiosta eläkemenoperusteisia maksuja on saatu merkittävästi laskettua viime vuosina. Asiaan on kuitenkin kiinnitettävä jatkuvasti huomiota, jotta estetään maksujen nousu tulevaisuudessa. Tuottavuusohjelma: Keski-Suomen pelastuslaitos pyrkii tasapainottamaan taloutta ja parantamaan tuottavuutta mm. seuraavilla toimenpiteillä: Resurssi- ja työaikasuunnitteluhankkeesta tulevat toimenpide-ehdotukset Vapaaehtoispalokuntien varallaolovahvuuksien tarkastelu Palokuntien valmiuksien tarkastelu Päivystysalueiden kokojen tarkastelu Paloasemaryhmien omat menobudjetit ja vastuut talousarvioylityksistä Komentotoimiston avulla pyritään aiempaa tehokkaampaan työvuorosuunnitteluun koko maakunnan alueella ja tätä kautta saadaan kustannussäästöä ja mm. ylitöiden vähentymisen kautta Palkattomien virkavapaiden käyttö Vapaaehtoispalokuntien varallaolovahvuuksista on laadittu erillinen selvitys. Tavoitteena on kohdistaa varallaolot oikeaan aikaan ja myös taloudellinen näkökulma huomioiden. Mahdolliset varallaolojen vähennykset pyritään toteuttamaan yleistä turvallisuutta vaarantamatta. Palokuntien valmiutta tarkastellaan huomioiden riittävä valmiustaso ja toiminnan taloudellisuus. Toiminta-alueiden menobudjeteilla talous pidetään läpinäkyvänä, kun kustannuserät on jaettu pienempiin osioihin ja toiminta-alueet ovat tietoisia menorakenteesta. Tuottavuusohjelmaan otetaan mukaan myös muita pelastuslaitoksia ja edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi haetaan myös muita vaihtoehtoisia toimenpiteitä, joilla työn tuottavuutta pyritään parantamaan. Hinnoitteluperiaatteet: Pelastustoimessa kuntien maksuosuudet määräytyvät asukaslukuperusteisesti vuonna Ensihoidon käyttö- ja pääomakustannukset rahoitetaan toiminnasta saatavilla tuloilla ja asianomaisten kuntien kanssa tehtyjen sopimusten mukaisilla valmiusmaksuilla ja nettotappiokorvauksilla. 3

4 4

5 Taulukko 2. Tunnusluvut 5

6 Pelastustoimen investoinnit: Seuraavassa taulukossa on esitetty pelastuslaitoksen vuosien investointiohjelma/-suunnitelma. Taulukko 3. Investointiohjelma vuosille Johtamisjärjestelmä ja viestiliikenne Johtamisjärjestelmä ja viestiliikenne osion investoinnit sisältävät pelastuslaitoksen operatiiviseen johtamisjärjestelmään, paloasemien hälyttämiseen sekä operatiiviseen toimintaan liittyvien viestijärjestelmien osuudet. Tietohallinto- ja tietoturvallisuus Pelastustoimen ja hätäkeskuslaitoksen uusia ICT-hankkeita työstetään yhteistyössä Sisä-ministeriön pelastusosaston kanssa kokonaisuutena pelastustoimen kannalta. Meneillään olevia hankkeita: Hätäkeskustietojärjestelmä ERICA 6

7 Kenttäjohtojärjestelmä KEJO Palotarkastusohjelma VARANTO Pelastustoimen tietoturvahanke TITU Turvallisuusverkon TUVE, käyttöönotto Hätäkeskustietojärjestelmä ERICA Aiemmista hätäkeskustietojärjestelmistä poiketen uusi ERICA-järjestelmä vaatii, että jokainen hätäkeskuksen sidosviranomainen syöttää kaikki operatiiviset tietonsa itse järjestelmään. Tietojen syöttäminen ja niiden tarkastaminen vaatii TUVE-hyväksytyt työasemat, joita on vuoden 2016 aikaan saatu maksutta käyttöön sisäasiainministeriöstä. Jatkossa työasemat hankkii jokainen viranomainen itse. TUVE-työasema on huomattavasti kalliimpi, kuin tavalliset työasemat. TUVE-työasemat hankitaan HALTIKIN kautta ja ne ovat vakioidut vain TUVE-verkon käyttöön. TUVE-työaseman käyttö edellyttää myös sirullisen virka-/toimikortilla kirjautumista. Vuoden 2017 aikana KSPELAN on hankittava omia TUVE-työasemia ERICA-käyttöön. Kenttäjohtojärjestelmät PEKE ja KEJO Nykyinen PEKE-järjestelmä korvataan lähiaikoina uudella KEJO-järjestelmällä. KEJON käyttö vaatii myös uudet työasemat. KEJO-hanke on meneillään, hanke on myöhässä aikataulustaan, eikä yksittäisen KEJO-työaseman vaadituista ominaisuuksista ole tässä vaiheessa tietoa. PEKE-laitteiden vaihtaminen uusiin KEJO-laitteisiin tulee vaatimaan useiden kymmenien tuhansien eurojen panostuksen. Turvallisuusverkon TUVE käyttöönotto Uudet valtakunnalliset operatiiviset järjestelmät ERICA ja KEJO käyttävät TUVE-verkkoa. Verkon rakentaminen KSPELAN johtamistiloihin vaatii investointeja. Tilat, joissa TUVE-verkon laitteita tullaan käyttämään erikseen määritellyissä tiloissa (Turvaluokitus 3). Tietoturvahanke TITU Kaikki em. mainitut hankkeet vaativat tiukennettua tietoturvapolitiikkaa, jonka suunnittelu ja käyttöönotto tulevat vaatimaan mm. tilojen ja tietojärjestelmien pääsyoikeuksien muuttamista ja jopa uusien turvallisuusjärjestelmien hankkimista. Kalusto-ohjelma Kalusto-ohjelman hankintaan on varattu euroa. Ohjelman avulla on mahdollista tehostaa kaluston käyttöä, kunnossapitoa, talouden seurantaa ja kierrätystä. Ohjelma mahdollistaa myös ohjeiden vaatiman irtaimistoluettelon yhdenmukaistamisen koko maakunnan alueella. Varanto-ohjelma Pelastusjohtajien hallitus on suositellut, että pelastuslaitokset (KSpela mukaanlukien) varaisivat Varanto palotarkastussovelluksen hankintaan ja käyttöönottoa varten investointimäärärahat, jotka on nyt huomioitu investointiohjelmassa. 7

8 ICT-hankkeisiin on varattu vuosittain euron määräraha vuodesta 2018 eteenpäin. Hankkeet liittyvät pelastustoimen aluejakouudistukseen. Määrärahat ovat tässä vaiheessa arvioita, jotka tarkentuvat myöhemmin. Palo- ja pelastuskalusto Vuoden 2017 edellisen taulukon mukaisessa investointisuunnitelmassa raskaille ajoneuvoille on varattu euron suuruinen määräraha. Edellä mainitulla määrärahalla hankitaan 3 raskasta autoa kalustettuna á euroa. Lisäksi määrärahaan on laskettu mukaan pelastustoimen osuus hybridiyksiköstä (hybridiyksikön arvioitu hinta euroa). Tarkoitus on hankkia myös nykyisen Ristiselkä-aluksen tilalle uusi öljyntorjunta-alus, jonka hinta-arvio on euroa. Alukseen on arvioitu saatavan 70 prosenttia öljysuojarahaston avustusta ( euroa). Pienkalustohankinnoista ja muusta kalustosta laaditaan myöhemmin tarkemmat hankintalistat, jossa pyritään priorisoimaan tärkeimmät hankintakohteet. Ensihoidon investoinnit Vuodelle 2017 hankitaan neljä ambulanssia (á euroa). Ensihoidon investointimäärärahassa on mukana myös ensihoidon osuus hybridiyksiköstä. 8

9 TULOSLASKELMAOSA Seuraavissa taulukossa on esitetty Keski-Suomen pelastuslaitoksen tuloslaskelma vuosina Koko laitoksen liikevaihdoksi on arvioitu 30,49 M vuonna Liikevaihdosta pelastustoimen osuus on noin 22,67 milj. euroa ja ensihoidon osuus noin 7,82 milj. euroa. Keski-Suomen pelastuslaitoksen liikevaihto nousee vuoden 2017 talousarvioesityksessä 0,1 prosenttia vuoden 2016 talousarvioon verrattua. Pelastustoimessa kuntien maksuosuudet laskevat keskimäärin 2 prosenttia. Taulukko 5. Keski-Suomen pelastuslaitoksen tuloslaskelma 9

10 Pelastustoiminta Pelastustoimen osalta tilikauden alijäämä on euroa. Perusteluna alijäämäiselle talousarviolle on pelastuslaitoksen taseessa vuoden 2015 tilinpäätöksessä oleva kumulatiivinen ylijäämä, joka kuntien allekirjoittaman yhteistoimintasopimuksen mukaisesti tulee ottaa huomioon seuraavan vuoden talousarviossa. Vuoden 2017 talousarvioesityksen tulevien vuosien taloussuunnitelmassa on huomioitu vuoden 2015 tilinpäätöksessä oleva 10

11 kumulatiivinen ylijäämä siten, että taseen kumulatiivinen ylijäämä nollaantuu suunnitelmavuosien aikana. Pelastustoimen tuloihin on budjetoitu kuntien maksuosuuksiin euroa (kuntakohtainen maksuosuustaulukko talousarviokirjasen viimeisellä sivulla). Palveluhinnaston kautta saatavien tulojen suuruudeksi on arvioitu euroa. Ensivasteen tuloiksi on budjetoitu euroa. Tuet ja avustukset kohtaan on budjetoitu työterveyshuollon kustannuksista saatava Kelan osuus sekä öljysuojarahastolta haetut avustukset yhteensä euroa. Pelastustoimen henkilöstömenoihin on budjetoitu euroa. Pelastustoimen asiakaspalveluiden ostoon (VPK:n palkat) on varattu euroa. Muiden palveluiden ostoihin on varattu euroa. Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin on varattu euroa. VPK-yhdistysten avustuksiin on varattu euroa. Järvipelastusyhdistysten avustuksiin on varattu euroa. Seuraavassa taulukossa on pelastustoimen 2017 talousarvioesitys tuloslaskelman muodossa. Taulukko 7. Pelastustoimen tuloslaskelma 2017 Ensihoitopalvelu Maakunnallinen ensihoitopalvelu ja Keski-Suomen pelastuslaitos v Terveydenhuoltolaki ja ensihoitoasetus astuivat voimaan Lakimuutoksen mukaisesti ensihoidon järjestämisvastuu siirtyi sairaanhoitopiirille vuoden 2013 alusta. 11

12 Ensihoitoasetuksen mukaan sairaanhoitopiirin tulee laatia ensihoidon palvelutasopäätös. Ensihoidon palvelutasopäätöksessä määritellään ambulanssien kokonaismäärä, taso ja valmiusajat koko maakunnan alueella. Keski-Suomen pelastuslaitoksen rooli maakunnallisessa ensihoidossa on toimia ensihoitopalvelun toteuttajana sairaanhoitopiirin ja pelastuslaitoksen välisen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Keski-Suomen pelastuslaitoksen ensihoitopalvelun toimintaa ja taloutta tarkastellaan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kolmannesvuosittain yhteisessä seurantaryhmässä. On mahdollista, että ensihoidon palvelutasoon tulee muutoksia seurantaryhmän havaintojen ja päätösten jälkeen. Ensihoitopalvelun rahoitusmalli on ns. puolet ja puolet malli. Siinä kuntien maksuosuus ensihoitopalvelusta lasketaan puoliksi asukasmäärän perusteella (kapitaatiomalli) ja puolet aiheuttamisperusteella (tehtävämäärät kunnan alueella). Sairaanhoitopiiri on päätynyt laskelmissaan n /asukaskohtaiseen kustannukseen. Siirtokuljetukset laskutetaan kunnilta erikseen. Ensihoitopalvelun asukaskohtainen kustannus on v ollut sairaanhoitopiirin ilmoituksen mukaan 26,7. Sairaanhoitopiirin sektoripohjaisessa ensihoitomallissa Keski-Suomen pelastuslaitos toimii tämän hetkisen suunnitelman ja yhteistyösopimuksen mukaisesti ensihoitopalvelun toteuttajana Jyväskylän, Vaajakosken, Muuramen, Äänekosken, Viitasaaren, Keuruun, Multian, Petäjäveden ja Joutsan alueella. Seuraavassa on yhteenveto pelastuslaitoksen ensihoitopalveluista sektoreittain vuonna Jyväskylän seutu Jyväskylän seudulla ensihoitopalvelun yksiköitä (ambulansseja) on yhteensä 6 kpl. Niistä hoitotason ambulansseja on 5 kpl ja perustason ambulansseja 1 kpl. Ambulansseista 4 kpl on ympärivuorokautisia (24/7) ja 2 kpl on valmiudessa enintään klo 21 saakka. Ambulanssit on sijoitettu Jyväskylän paloasemille, Muurameen sekä Tikkakosken paloasemalle Äänekoski, Viitasaari (= Pohjoinen sektori) Äänekosken paloasemalla on v kpl 24/7 ambulanssia. Niistä toinen on H+P ambulanssi ja toinen P+P ambulanssi. Viitasaaren paloasemalla on 1 kpl H+P 24/7 ambulanssi ja 1 kpl P+P 9-21/7. Keuruu, Multia ja Petäjävesi (= Läntinen sektori) Keuruun paloasemalla on H+P 24/7 ambulanssi ja P+P klo 13 21/5 ambulanssi. Petäjäveden paloasemalle sijoitettu P+P ambulanssi on valmiudessa arkisin klo 8-16/5 ja la-su sekä pyhäpäivinä klo Petäjäveden ambulanssi on sijoitettu yöllä keskuspaloasemalle Jyväskylään. Joutsa (= Kaakkoinen sektori) Joutsan paloasemalle sijoitettu H+P ambulanssi on valmiudessa 24/7. Joutsassa on neuvoteltu Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kotisairaalahankkeeseen liittyen 12

13 ambulanssihenkilöstön osallistumisesta kotiin vietäviin terveydenhuollon palveluihin (esim. iv. antibioottihoitoihin). Neuvottelut ovat edelleen kesken. Taulukko 8. Ensihoidon talousarvioesitys

14 RAHOITUSOSA Taulukko 9. Keski-Suomen pelastuslaitoksen rahoituslaskelma 14

15 Taulukko 10. Kuntien maksuosuudet 15