Opinnäytetyöopas SOSIAALINEN MARKKINOINTI JÄRJESTÖISSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opinnäytetyöopas SOSIAALINEN MARKKINOINTI JÄRJESTÖISSÄ"

Transkriptio

1 1 Opinnäytetyöopas SOSIAALINEN MARKKINOINTI JÄRJESTÖISSÄ Perustutkinto Ammatillinen toiminta ja kehittäminen järjestötyön toimintaympäristössä 30 op Opintojaksovastaava Reijo Viitanen Sanna Laine & Piia Sumupuu Nurmijärvi

2 2 SISÄLLYS 1 SOSIAALINEN MARKKINOINTI JÄRJESTÖISSÄ Hyviä käyttäytymismalleja kaupan! Muutosmahdollisuus järjestöille 5 2 LIIKKUMINEN ON YHTEINEN HAASTEEMME Terveyttä edistävä liikunta Hienoja tutkimustuloksia? 9 3 LIIKUTTAJAT Mikä on liikuttajatutkinto? Liikuttajakyselystä lisää tietoa Kaikille kaikkea? TULEVAISUUS ON JO TÄNÄÄN 14 LÄHTEET Lähdeluettelo 18

3 3 SOME ei ole SOMA! Sosiaalisuus on muotisana. Englannin kielestä tuleva sosiaalinen markkinointi (eng. social marketing) on tullut korvaamaan suomenkielistä sanaa yhteiskunnallinen markkinointi. Tämä sosiaalisen median eli somen kyljessä rantautunut käännös aiheuttaa sekaannusta. Sekä järjestötyötä tekevät että markkinoinnin ammattilaisen vastaavat lähes aina samoin: sosiaalinen markkinointi = sosiaalinen media. Todellisuudessa sosiaalinen media on tänä päivänä yksi suurimmista kanavista, jolla toteutetaan sosiaalista markkinointia. Ennen puhuttiin valistuksesta, sitten tuli yhteiskunnallinen markkinointi. Nyt termiksi pyritään vakiinnuttamaan sosiaalista markkinointia. Sosiaalinen markkinointi on lähestymistapa, johon pohjautuvilla toimenpiteillä pyritään muuttamaan tai ylläpitämään ihmisen käyttäytymistä siten, että se hyödyttää sekä yksilöitä että yhteiskuntaa yleisesti. (määrittely 1. SOSIAALINEN MARKKINOINTI JÄRJESTÖISSÄ Hyviä käyttäytymismalleja kaupan! Maailma elää murroskautta. Taloustilanteen kiristyminen koskettaa keskeisesti myös järjestöjä. Rahalle vaaditaan vastinetta. Enää ei ole järkevää tai edes mahdollista toteuttaa laajoja viestintäkampanjoita ja toimenpiteitä koemielessä katsotaan mitä tästä tulee ilman selkeitä tavoitteita ja tuloksia. Tavoitteiden asettamisessa mietitään tarkkaan kenelle viesti halutaan välittää ja miten saada konkreettisia ja mitattavia tuloksia. Markkinointi on oma erikoisalansa, jossa hyödynnetään psykologiaa, sosiologiaa ja taloustieteitä. Myös antropologian ja neurotieteiden avulla saadaan tärkeä tietoa nykymaailmasta. Perinteisen markkinointikampanjan kautta saavutettavan hyödyn korjaavat asiakas, yritys ja sen osakkaat - ja välillisesti myös yhteiskunta verotulojen muodossa. Sosiaalisessa markkinoinnissa edunsaajana on käytöstään muuttavan yksilö sekä yhteiskunta yleisesti, esimerkiksi yksilön kohentuvan terveyden kautta. Tavoitteena on aina käyttäytymisen muutos tai ylläpito ja toiminta on mitä suurimassa määrin asiakaslähtöistä. Markkinoinnissa on aina pyrittävä löytämään mahdollisuus tulosten mittaamiseen. Sosiaalisessa markkinoinnissa tulokseksi haetaan käyttäytymisen muutosta, joten markkinointitoimenpiteet tulee kohdistaa asioihin, joiden lähtötaso on mitattavissa. Näin mahdollistuu sijoituksen tuoton mittaaminen.

4 4 Sosiaalista markkinointia tehdessä tulisi tarkasti määritellä kohderyhmä ja sen tarpeet sekä itse tuote. Yhtä tärkeää on huomioida kohderyhmän nykyinen käyttäytymismalli. Jotta saisi tuotepaketin kuntoon tulee ymmärtää, miksi kohderyhmä käyttäytyy määrätyllä tavalla ja mitä ihmiset oikeasti tekevät. Miten vahvistaa hyvää toimintaa ja vähentää esteitä? On myös hyödyllistä tarkastella muita samankaltaisen käyttäytymisen kohderyhmiä sekä jo olemassa olevaa tietoa. Apua tarjoaa käyttäytymistaloustiede, joka tutkii sitä, miten ihmiset todellisuudessa tekevät valintoja. Ihmiset eivät aina toimi järkiperäisesti. Käyttäytymistä ohjaavat vaistot, tunteet sekä aiemmat tapahtumat ja ihmiset ympärillämme. (THL, 2012, s. 17.) Sosiaalinen markkinointi on prosessi, joka hyödyntää perinteisiä markkinointikeinoja mutta myös muita mahdollisia viestintätapoja. Markkinointiosaamisesta on luonnollisesti paljon apua. Sosiaalinen markkinointi sopii markkinoinnin kentän määrittelyssä lähelle suora-/asiakkuusmarkkinointia, jonka peruskulmakiviä ovat mitattavuus (tunnetaan lähtökohta ja asetetaan mitattavat tavoitteet sen vahvistamiseen tai nostamiseen), testattavuus ja henkilökohtaisuus. Henkilökohtaisuudella sosiaalisessa markkinoinnissa tarkoitetaan yksilön käyttäytymisen muutosta, jossa hyöty tulee koko yhteiskunnalle. Kohderyhmää motivoidaan muuttamaan käyttäytymistään toivotumpaan suuntaan tarjoamalla sille parempia, kilpailevia vaihtoehtoja. Tuotteiden sijaan tarjotaan asenteita, käytäntöjä ja elämäntapoja. Tiedottamista ja valistamista on tehty vuosikausia, mutta käyttäytymisen muutokset tapahtuvat hitaasti. Yleisesti tiedetään, että tupakointi tappaa siitä huolimatta ihmiset tupakoivat. Kuitenkin tänään tupakoidaan huomattavasti vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Sosiaalisen markkinoinnin näkökulmasta katsoen tiedon lisäämisen sijaan käyttäytymisen muutos on tärkeämpi tavoite. Esimerkiksi Hiv-tukikeskuksen kampanjoinnilla tavoitteena ei ole lisätä kondomien myyntiä vaan saada aikaan käyttäytymisen muutoksia mm. vähentää suojaamattoman seksin harjoittamista. Tämä käyttäytymisen muutos ei kuitenkaan ole selkeästi mitattavissa, sillä se ei ainoana korreloi hiv-tartuntojen määrään. Sen sijaan sosiaalisen markkinoinnin osuus tulee näkyväksi, kun kampanjoidaan seksitartuntojen testauksen puolesta. Käyntien määrä korreloi kampanjointiin ja käyttäytymisen muutos voidaan mitata. Hyöty on moniulotteinen ja koskettaa vahvasti yksilöä sekä koko yhteiskuntaa globaalilla tasolla.

5 5 Hiv-tukikeskus lähestyy eri kohderyhmiään eri tavoin mm. nuorille, homoseksuaaleille, heteroille, maahanmuuttajaille, äideille sekä ruiskuhuumeiden käyttäjille löytyy omat nettisivustot, joiden kautta voi saada tietoa ja vastauksia kysymyksiinsä kohderyhmää pohdituttavista asioista juuri heille räätälöidyillä viesteillä. Tavoitteena on kuitenkin aina käyttäytymisenmuutos mm. suojaamattoman seksin vähentäminen, puhtaiden neulojen käyttäminen sekä seksitautitartuntojen testaaminen osana luonnollista itsestään huolehtimista. Sosiaalisen markkinoinnin kampanjat kytketään usein muihin ajankohtaisiin tapahtumiin, kuten festivaaleihin, matkamessuihin sekä pride-marssiin. Sosiaalisessa markkinoinnissa hinnalla tarkoitetaan niitä esteitä, joita yksilöllä on toimintaan osallistumisessa. Esteet voivat olla psyykkisiä, sosiaalisia tai fyysisiä. Hyvässä markkinoinnissa pohditaan myös paikkaa, eli kuinka hyvin tuote on saatavilla. Tavoitteen tulee olla niin selkeä, että sen toteutumista voi mitata, muutoksen tekemiseen tulee asettaa aikataulu sekä sen tulee olla realistinen ja saavutettavissa oleva. Prosessille tulee luoda mittarit, joilla voidaan mitata muutosta ja todeta, vaikuttaako tavoite oikeasti haluttuun suuntaan. (THL, 2012, ss ; Wilskman, 2012, s. 10.) 1.2 Muutosmahdollisuus järjestöille Järjestöillä on perinteisesti paljon tietoa kohderyhmästään sekä vapaaehtoistyön että kokemusasiantuntijuuden kautta. Tietoa - myös hiljaista tietoa - on todennäköisesti paljonkin kohderyhmän omista näkökulmista, käyttäytymisestä, toiminnasta, vaikuttimista ja mahdollisista kannusteista. Nämä tiedot ovat huikeaa pääomaa sosiaalisen markkinoinnin kampanjaa suunniteltaessa. Jos tiedetään miten ihmiset todellisuudessa toimivat, meillä on mahdollisuudet vaikuttaa. Sosiaalinen markkinointi on mahdollisuus, jonka järjestö voi hyödyntää omassa markkinoinnissaan ja viestinnässään. Sosiaalisen markkinoinnin tulisi olla myös osa järjestöjen perustehtävää. Hyöty on moniuloitteinen. Sosiaalisen markkinoinnin avulla on helpompi perustella hankkeita ja kehittää niiden sisältöä sekä strategisesti että poliittisesti, mutta myös realistisesti. Se auttaa kehittämään tuotteita ja palveluita sekä viestintää oikealle kohderyhmälle realistisin keinoin. Toteuttaminen ei välttämättä vaadi kalliita mainostoimistokampanjoita, vaan intoa ja positiivista asennetta sekä hyvää yhteistyötä.

6 6 Vinkkejä sosiaaliseen markkinointiin 1. Asialle omistautunut paikallinen projektijohto ja ylimpien virkamiesten tuki 2. Keskitetty ja perusteellinen määrittelyvaihe 3. Suunnitellaan arviointia alusta lähtien ja käytetään ulkopuolista asiantuntemusta 4. Otetaan paikallinen yhteisö ja kohderyhmä mukaan 5. Haetaan sosiaalisen markkinoinnin asiantuntemusta 6. Sitoutetaan keskeiset sidosryhmöt ja yhteistyökumppanit ja kehitetään toimiva viestintästrategia 7. Asetetaan selvät ja saavutettavissa olevat käyttäytymistavoitteet LÄHDE: Sosiaalisen markkinoinnin ABC, 2. LIIKKUMINEN ON YHTEINEN HAASTEEMME Tämän päivän kasvavana haasteena ovat liikkumattomuuden aiheuttamat terveyshaitat, jotka uhkaavat jo työuria ja työssä jaksamista. Voi olla, että nykyinen työsukupolvi kaatuu lastensa hoidettaviksi erilaisten terveyskulujen muodossa. Tällä hetkellä hoidetaan seurauksia ilman, että puututaan syihin. Ostettujen tupakka-askien ja suklaapatukoiden määrä on helppo mitata, mutta miten käy, kun mittauksen kohteena ovat liikuntatavat? Kysyttäessä kaikista tulee kävelijöitä, pyöräilijöitä tai vähintään säännöllisiä silloin tällöin liikkujia. Mutta mikä on todellisuus? Passiivisuuden lisääntyminen on ollut tiedossa jo pitkään. Jyväskylän yliopiston Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön tutkimuksen mukaan puolella suomalaisilla vuotiaista miehistä on selvästi heikompi kunto kuin aiempien sukupolvien vuotiailla. (Yle Uutiset Puolella vuotiaista miehistä on huono kunto). Tällä hetkellä noin joka yhdeksäs suomalainen sairastaa diabetesta ja ennusteen mukaan reilun kymmenen vuoden päästä sairastuneita on jo miljoona. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan diabetes leikkaa yli puolet Suomen bruttokansantuotetta menetettynä työpanoksena ja terveydenhoitokuluina. Liikkumaton elämäntapa on syntynyt vuosien saatossa ja sen muuttaminen on haaste, jonka voittamiseen tarvitaan koko yhteiskuntaa. Nykyaikana liikkuminen vaatii erillisen päätöksen, kun ennen liikkuminen syntyi muun muassa työnteon sivutuotteena. (Rovio & Pyykkönen, 2011, ss. 4, 30.)

7 7 Suomalaisen median antama kuva liikkujista lähentelee kilpaurheilua. Fyysisesti passiivisen ihmisen on vaikeaa samaistua heihin. Muutosvauhdittajaksi tarvittaisiin sellaisia esikuvia, joihin kuka tahansa voi samaistua. Esimerkiksi vaikkapa puistossa jumppaavat perheenäidit tai töihin pyöräilevät bisnesmiehet. On todettu että vähäinenkin liikunta on merkityksellistä, mutta voisiko liikunnan kokea myös enemmän hauskaksi? % Liikunnan iloa meillä ja muualla? 10 EU SUOMI RUOTSI TANSKA 30% 21% 44% 42% Tutkittaessa liikkumisen syitä EU:n alueella hauskanpito/ilo (have fun) näytti olevan suomalaisille heikompi motivaattori kuin EU:ssa yleisesti. Kts lisää: Eurobarometer on Sport and Physical Activity Terveyttä edistävä liikunta Valtion liikuntaneuvoston virallisen määritelmän mukaan terveyttä edistävä liikunta on fyysistä aktiivisuutta, joka tuottaa terveyttä hyvällä hyötysuhteella vähäisin vaaroin. Huippu-urheilu ja hyvin kevyt aktiivisuus eivät ole terveyttä edistävää liikuntaa. Päättäjät haluavat nähdä terveyttä edistävän liikunnan hyötyfunktiona, eli sen tulisi hyödyttää yksilöitä ja yhteiskuntaa. Kuitenkin valtion liikuntaneuvoston arviointiraportin mukaan päätöksentekijöillä ei ole käsitystä, mitä terveysliikunnalla tarkoitetaan. (Valtion liikuntaneuvosto, 2012:1, ss. 1, 20 21, 24; Valtion Liikuntaneuvosto, 2013:8, ss. 10, 55, 75.) Liikunnan edistämisestä tuli osa sosiaali- ja terveyspolitiikkaa luvun puolivälissä. Vähäinen fyysinen aktiivisuus nähtiin terveysriskiksi, jonka seuraukset heikentävät ihmisten terveyttä ja yhteiskunnan hyvinvointia. Liikunta tai liikkuminen ymmärrettiin toiminnaksi, joka ei ole korvattavissa muilla toimenpiteillä. Tällä hetkellä sosiaali -ja terveysministeriön päätavoite on lisätä väestön arkiliikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta. Tavoitteena on liikunnan terveyshyödyistä tiedottaminen ja terveyttä edistävän liikunnan valtakunnallisten linjausten luominen. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiassa on kolme päälinjaa. Ensimmäinen on hyvinvoinnin vahva perusta, jonka tavoitteena

8 8 on muun muassa saada pidempiä työuria. Toisena linjauksena on mahdollistaa hyvinvointi kaikille, jolla pyritään esimerkiksi vähentämään hyvinvointi- ja terveyseroja. Kolmantena on terveyttä ja turvallisuutta vahvistamalla tukea ympäristön elinkelpoisuutta. (Valtion liikuntaneuvosto, 2012:1, ss. 18, ) Toimenpiteet väestön liikuttamiseksi ovat olleet tiedonvälitys, asenteisiin vaikuttaminen, terveysliikunnan hankkeiden avustaminen ja terveydenhuollon toimijoiden kouluttaminen. Millaisia esteitä liikkumattomilla on? Voi olla, että koululiikunnasta on jäänyt huonot muistot, jonka vuoksi asenne liikuntaan on negatiivinen. Mahdollisesti sosiaalinen ympäristö ei tue liikunnalliseen elämäntapaan ja rohkeus tehdä muutos yksin puuttuu. Turpaan vaan ja onnea? Esimerkkinä suomalaisen koululiikunnan toteutuksesta käyköön Cooperin testi, jota ainakin ja 1980-luvuilla liikkunnanopettajat suosivat. Testissä on tarkoitus mitata, kuinka pitkän matkan juoksija taivaltaa 12 minuutissa - ja ilmeisesti kertoa kunnon tasosta. Mittaamisessa sinänsä ei ole mitään vikaa, mutta siinä on, että tuloksia vertailtiin koko ryhmän suorituksiin, ei oppilaan omiin. Testiä varten ei yleensä juuri harjoiteltu ja ainakin joissain kouluissa liikunnan arvosana annettiin Cooperin pohjalta. Oppilaita ei myöskään kannustettu ja innostettu, paitsi ehkä niitä hyviä, joilla oli urheilutaustaa ja valmiiksi hyvä kunto. Näin luotiin pohja useankin sukupolven juoksuinholle! Cooper-innostuksen hulluutta voisi verrata siihen, että laittaisi nyrkkeilyä harrastamattoman kehään ottamaan ottelun lajia harrastavaa vastaan. Sitten kun noviisi odotetusti ja todennäköisesti nopeasti kokisi karvaan tappion, häntä kannustettaisiin kommentilla: Ethän sä osaa edes lyödä! Valtion liikuntahallinnon ratkaisut voivat ohjata kuntia ja järjestöjä ja muita vastaavia tahoja toteuttamaan asetettuja tavoitteita. Nykyään liikuntapolitiikan kohderyhmänä on liikkujien sijaan koko väestö. Ohjauksella on pyritty saamaan järjestöt ja seurat laajentamaan toimintaansa terveyttä edistävän liikunnan alueella. Käytännössä sillä on vain vähän suoraa ohjausvaikutusta. Konkreettinen keino edistää liikunnallista elämäntapaa on avustaa kuntia liikuntapaikkarakentamisessa. Tällä toimenpiteellä ei kuitenkaan saada arvioitua, ovatko ne kohdistuneet riittämättömästi liikkuviin. (Valtion liikuntaneuvosto, 2012:1, ss. 18, 10 11; Rovio & Pyykkönen, 2011, s. 7.; Valtion Liikuntaneuvosto, 2013:8, s. 7.)

9 9 Suomalaisessa liikuntapolitiikassa ei mainita minkäänlaisia tavoitteita tai mittareita, joilla tuloksia voitaisiin arvioida. Suomalaiseen päätöksentekoon näyttäisi kuuluvan se, että erilaisilla linjauksilla ja suosituksilla näytetään, että asialle tehdään jotain. Sosiaalisen markkinoinnin yhtenä lähtökohtana on selkeiden tavoitteiden kirjaaminen. Jos tavoitteet kirjattaisiin suunnitteluvaiheessa, johtaisi se myös konkreettisempiin toimenpiteisiin ja arviointiin. Tällä hetkellä suositukset ovat yleisiä ja kaikille samoja, vaikka väestö jakaantuu toisistaan poikkeaviin ryhmiin. Sen sijaan, että jatkettaisiin samalla tavoin kirjaten suosituksia ja todeten ettei mikään muutu, kannattaisi pysähtyä miettimään, mitä muuta voisi tehdä. Kansalaisjärjestöissä on jo hyviä avauksia liikkumattomuuden vähentämiseksi, mutta niidenkään toimintaa ei ole mietitty sosiaalisen markkinoinnin kannalta. Tällä hetkellä markkinointia tehdään samalla lailla kaikille. 2.2 Hienoja tutkimustuloksia? Suomi on tutkimusten kultamaa. Parhaimmillaan voidaan tutkia, miten paljon jotain asiaa on tutkittu. On hyväksyttävää, että etsitään perusteluja asioille, mutta liian usein tutkimusten tulokset julkaistaan ainoastaan lisäämään kansan tietämystä asiasta. Liikunnastakin löytyy useita tutkimuksia, eivätkä tulokset ole kovin positiivisia. Vielä vähemmän löytyy kirjauksia sen suhteen, että tutkimustulosten perusteella olisi saatu jotain muutosta aikaan. Vuonna 2009 liikuntatutkimuksen keskiöön nostettiin vähäinen liikkuminen ja siihen johtavien syiden tutkiminen. Lisäksi liikuntapolitiikan keskeiseksi yhteiskunnallisesti vaikuttaviin tavoitteeksi nostettiin väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen. Keski-ikäisten liikunnan harrastusmahdollisuuksien ja olosuhteiden parantaminen tapahtui Kunnossa Kaiken Ikää ohjelmaa kautta, jota on toteutettu 1990-luvulta saakka. Sen myötä on lujitettu terveysliikunnan asemaa sekä herätetty aikuisväestön omavastuuta liikunnasta. KKI -ohjelman tavoitteena on lisätä yli 40-vuotiaiden liikunta-aktiivisuutta. Ohjelmalla ei ole ollut selkeää seurantajärjestelmää, joten pysyviä vaikutuksia kohderyhmän elintapoihin ei ole tiedossa. Toimintakauden erityiskohderyhmänä ovat huonokuntoiset miehet ja työyhteisöt. KKI -ohjelma on panostanut viestintään yli puolella miljoonalla painotuotteella vuosittain, mutta sen tunnettuus on kovin vähäistä: vuotiaista miehistä 60 % ei ollut kuullut kampanjasta. Ohjelman onnistumisensa voidaan pitää eri järjestöjen ja toimijoiden välisen yhteistyön lisääntyminen ja terveyttä edistävän liikunnan ymmärryksen lisääntymisen. Ohjelman vaikutuksista kohderyhmään ei ole arviota. (Valtion Liikuntaneuvosto, 2013:8, ss , 65.; Valtion liikuntaneuvosto, 2012:1, s. 27; Rovio & Pyykkönen, 2011, s. 17.)

10 10 Usein näissä liikuntaa edistävissä toimenpiteissä toiminta on rahoitettu hankerahalla ja tukirahan loputtua loppuu myös toiminta, vaikka jatkotyöstölle olisi ollut tarvetta. Toimintaa on helpompi arvioida, kun sille on asetettu selkeät tavoitteet ja mittarit, joita tulee arvioida ja tarkistaa, että ne mittaavat toimintaa halutulla tavalla. Arviointia tulee tehdä kokoajan. Myös projektille asetetut mittarit tulee arvioida ja tarkistaa. Liikkumattomien aktivoinnissa tulee huomioda, että elämänmuutoksen tekeminen on hyvin hidasta ja se vaatii paljon aikaa. Terveyttä edistävän liikunnan ongelma on myös se, että tavoitteet on määritelty liian yleisellä tasolla. Tavoitteiden toteutumisen seuranta ei ole mahdollista ja niiden toteuttamiseen tähtäävät toimenpiteet eivät ole riittäviä. (Valtion liikuntaneuvosto, 2012:1, ss , 26, 47.) Nyt on siis oikea aika määritellä, mitkä olisivat konkreettisia, saavutettavissa olevia tavoitteita ja miten niitä voitaisiin seurata. 3 LIIKUTTAJAT Valtion ja kuntien panostuksessa terveyttä edistävässä liikunnassa ei juuri ole päästy merkittäviin tuloksiin, puhumattakaan sosiaalisen markkinoinnin tekemisestä tai ymmärtämisestä. Raporteissa todetaan, ettei kohderyhmää tavoiteta, eikä valtion ohjauspolitiikalla ole saatu vaikutusta aikaan. Järjestöt ovat lähempänä ihmisten arkea. Liikuttajakoulutus on yksi terveysliikuntaan ja aikuisten ohjaamiseen tähtäävä koulutus, jota järjestetään liikunnan aluejärjestöjen kautta valtakunnallisesti ja se tavoittaa toimijoita eri järjestöissä, kunnissa ja mm. apteekeissa. 3.1 Mikä on liikuttajatutkinto? Liikuttajatutkinto käynnistettiin Suomen Kuntoliikuntaliiton toimesta vuonna 2000 ja varsinainen koulutustoiminta alkoi vuonna Vuonna 2010 nimeksi vaihdettiin Liikuttajakoulutus. Koulutuksen sisällöt keskittyvät aikuisten liikunnan harrastamiseen sekä liikunnasta saataviin hyötyihin ja ne kehitettiin UKK instituutin liikuntapiirakan suositusten mukaisesti. Tavoitteena on parantaa aikuisia liikuttavien ohjaajien osaamista ja sitä kautta aikuisten liikunnan laatua. Tällä hetkellä valtakunnallinen koordinointivastuu on Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry:llä (Valo), ja koulutuksia järjestävät Liikunnan aluejärjestöt. (Arpalo, 2010, ss. 6, 8, 12, 17; Koulutukset, Valo Ry; Hallinnon tunnuslukuja, Valo Ry.)

11 11 Valo tiedottaa koulutuksesta seuraavasti: Liikuttajakoulutuksen tavoitteena on nostaa aikuisliikunnan ohjauksen tasoa ja osaamista urheiluseuroissa ja innostaa yhä useampi liikkumaan. Koulutussisällöt sopivat myös terveydenhuollon henkilöstölle ja kaikille terveellisten elintapojen edistäjille. Liikuttajakoulutuksissa saa perustiedot aikuisten liikuttamiseen. Koulutukseen voi osallistua ilman aiempaa ohjauskokemusta tai liikunta-alan koulutusta. ( Koulutukset, Valo Ry. Luettu ) 3.2 Liikuttajakyselystä lisää tietoa Etelä- Suomen Liikunta ja Urheilu (ESLU) on yksi 15 liikunnan aluejärjestöistä, jonka vastuulla on Liikuttajakoulutuksien alueellinen järjestäminen. ESLUn Liikuttajakoulutuksiin vuonna osallistuneille henkilöille tehdyn liikuttajakyselyn mukaan koulutuksiin osallistuneet olivat hyvin selvillä koulutuksen perimmäisestä tavoitteesta liikunnan ja liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi. Kyselyn otoksesta viidennes oli tekemisissä terveysliikunnan tai matalan tason liikunnan kanssa. Suurin osa ohjaajista toimi jo valmiiksi liikunnallisissa ympäristöissä, joihin tullaan mukaan kuntoilumielessä. Liikuttajakoulutusta on haluttu viime vuosina viedä myös enemmän urheiluseurojen suuntaan, sillä aikuisten harrastetoiminnan arvostusta on haluttu nostaa. Useissa seuroissa aikuiset on nähty toiminnan maksajina ja vapaaehtoistyön resurssina. Liikuttajakyselyn mukaan arvostus on lisääntynyt, sillä yhä useampaa kiinnostaa aikuisten toiminnan laatu. Kun liikkumattomat saadaan aktivoitumaan, on tärkeää, että he pääsevät laadukkaaseen toimintaan mukaan. Aluejärjestöjen tavoite soveltaa Liikuttajakoulutusta myös urheiluseuroihin on onnistunut. Useimmissa urheiluseuroissa ei ole resursseja järjestää matalan kynnyksen liikuntaa, vaikka Liikuttajakoulutus antaa siihen valmiudet. Vähän liikkuville tieto valaistuista liikuntaradoista tai hyvin ohjatuista harjoituksista ei ole merkityksellistä. Liikuttajakoulutuksella on kuitenkin hyvät mahdollisuudet saada tuloksia aikaan, sillä liikuttajakyselyn mukaan osa koulutuksiin osallistuneista toimii ohjaajina työpaikalla ja myös kaveripiirissä. Koulutuksessa käsitellään arkiaktiivisuutta, hyötyliikuntaa sekä aikuisten terveysliikuntasuosituksia. Myös liikunnallisen elämäntavan opettelemisen tukemista käydään läpi. Yksi suuri haaste on se, että nykypäivän ihmiset ovat tottuneet toimimaan erilaisissa projekteissa. Olisi paljon mielekkäämpää tehdä myös liikunnallisuudesta tai terveellisistä elämäntavoista päivä kerrallaan -projekti sen sijaan, että siihen sitoudutaan loppuelämäksi.

12 12 Liikuttajien vastaukset tukevat hyvin käsitystä siitä, että urheiluseuroihin mennään kohottamaan kuntoa ja kohderyhmänä ovat jo entuudestaan liikunnallisesti aktiiviset. Opetus- ja kulttuuriministeriö toteaa, että fyysisen aktiivisuuden lisääminen ei kuulu liikuntajärjestöjen tai seurojen ydintehtäviin. Liikuntaseurat eivät ole oikea paikka liikkumattomuuden kehän katkaisemiseksi. Järjestöjä tukemalla saadaan luultavasti lisää liikuntaa, mutta ei välttämättä lisää liikkujia. (Valtion liikuntaneuvosto, 2012:1, s. 42.; Rovio & Pyykkönen, 2011, ss ) Urheiluseurojen lisäksi on monia muita järjestöjä, jotka ovat kiinnostuneita ihmisten hyvinvoinnista. Liikkumiseen innostamisen ja ohjaamisen terveydellisistä näkökulmista voisi hoitaa kansanterveysjärjestö, paikallinen kyläyhdistys tai muu harrasteyhdistys. Olisi mielenkiintoista jalkauttaa fyysistä aktiivisuutta esimerkiksi lennokkikerhoihin, marttayhdistykseen tai perhetoimintaan. Motivaatio liikkumiseen syntyy sosiaalisessa vuorovaikutuksessa siinä syntyvän tiedon, käsitysten ja ihmissuhteiden vaikutuksesta. Tämän vuoksi yksilöä ei saisi poistaa ryhmästään ja elinympäristöstään suorittamaan liikuntaa. Mikäli ihminen halutaan saada muuttamaan toimintatapojaan, täytyy siihen varata aikaa ja kuunnella yksilön tarpeita ja päätöksen takana olevia tekijöitä. Usein liikuntareseptit ovat ennalta suunniteltu ja ne annetaan valmiina toteutettavaksi. Liikkumattomuuden syiden selvittämiseksi vaadittaisiin toimintatutkimus, jossa kohdattaisiin vähän liikkuvia ihmisiä ja rakennettaisiin luottamuksellinen ilmapiiri rehellisten mielipiteiden saamiseksi. Liikkumattomien ihmisten omakohtaisten pohdintojen avulla voitaisiin luoda erilaisia merkityksiä sekä kuvata eri vaiheita ilmiössä ja sen synnyssä. (Rovio & Pyykkönen, 2011, s. 26.) 3.3 Kaikille kaikkea? Sosiaalisen markkinoinnin yleisimpiä virheitä on, että usein tavoitteena on ainoastaan tietoisuuden herättäminen sen sijaan, että kiinnitettäisiin huomiota käyttäytymisen muutokseen. Asetettu tavoite on liian laaja ja yleinen ja epäonnistutaan tarkasteltaessa asiaa kohderyhmän kannalta. Markkinoinnin onnistumiseksi tulisi saada selville, mikä koskettaa, motivoi ja vaikuttaa kohderyhmään ja mikä varmistaa kohderyhmän ajan, huomion ja halun toimia. Liian usein vaihtokauppa perustuu enemmän asiantuntijoiden kuin kohderyhmän arvoihin ja toiminta perustuu asiantuntijan viestin välittämiseen eikä kohderyhmän käyttäytymisen ymmärtämiseen. Painopiste on yksisuuntaisessa viestinnässä ja halussa saada asiantuntijan sanoma läpi, jolloin epäonnistutaan käyttäytymisen muutokseen rohkaisevien ja tarkoituksenmukaisten keinojen kehittämisessä. Yksi toistuvista virheistä on myös se, että ihmisiä kohdellaan ikään kuin he olisivat kaikki samanlaisia ja käytetään vain yhdenlaista viestiä, joka on johtanut siihen, että kaikki toistavat samoja asioita vuodesta toiseen. (Wilskman, 2012, ss )

13 13 Tiedonvälitys on perustunut liikuntatutkijoiden näkökulmien esiin tuomiseen. Tiedonvälityksessä ei ole otettu huomioon asiakkaan lähtökohtaa eli kiinnostusta ja tarpeita. Erilaiset liikunnan edistämisen kampanjat ovat keskittyneet väestön oman aktiivisuuden herättämiseen sen sijaan, että poistettaisiin liikkumisen esteitä ja arvioitaisiin arjen elinympäristön tarjoamia liikkumisen mahdollisuuksia. Suomen liikuntakulttuuri on hyvin keskiluokkaistunut ja liikunnasta syrjäytyneiden on vaikea samaistua liikuntaeliittiin. Esimerkiksi Terveyden avaimet sekä Läskikapina kampanjossa suurin ongelma on usein sosiokulttuuristen, yhteiskunnassa selviämistä edistävien resurssien puute. Kampanjat kohdistuvat usein rajattuihin elintapoihin, kuten terveyteen, jonka vuoksi kansalaisten osallistaminen on hankalaa. Eri väestöryhmien kesken on suuria eroja fyysisen aktiivisuuden suhteen. Liikunnan edistämiseen kohdistuva työ on liiaksi keskittynyt suosituksiin, terveysohjelmiin ja kampanjoihin. Tiedottaminen ei yksin riitä, tarvitaan myös räätälöityä toimintaa eri väestöryhmille. (Rovio & Pyykkönen, 2011, ss ) Liikuttajakyselystä käy ilmi, että suurin osa vastaajista tai heidän taustaorganisaatioistaan on markkinoinut toimintaa. Markkinointi on tapahtunut suurilta osin yksipuolisesti, eli erilaisten tiedotuskanavien myötä. Viidennes vastaajista tekee markkinointia houkuttelemalla ihmisiä mukaan tai kertomalla liikunnan hyödyistä. Kyselyn mukaan suurimmat haasteet ovat kohderyhmän tavoittamisessa, uusien asiakaskontaktien luomisessa ja vähän liikkuvien kohderyhmässä. Liikuttajat kokevat ihmisten innostamisen toimintaan mukaan sekä säännölliseen osallistumiseen haastavaksi. Sosiaaliselle markkinoinnille olisi siis tilausta järjestöissä. Voi olla, että kannattaisikin aloittaa sosiaalinen markkinointi jo ennestään tutuista tuotteista ja tehdä niiden markkinointia erilaisille kohderyhmille. Saatujen kokemusten perusteella voitaisiin markkinointia suunnata uusin tuotteisiin ja kohderyhmiin. Liikuttajat ovat huolissaan myös niistä, jotka eivät osallistu toimintaan. Voisiko Liikuttajakoulutuksen yhdeksi osioksi lisätä toiminnan markkinoinnin, nimenomaan sosiaalisen markkinoinnin näkökulmasta? Rovio esittelee yhden mallin, jolla kohderyhmä voitaisiin sitouttaa uuteen toimintatapaan. Liikkumattomista kootaan ryhmä vallitsevan elämäntilanteen mukaan, jotta he saavat vertaistukea toisiltaan. Tavoitteiden tulee olla hyvin pieniä ja niille tulee antaa riittävästi aikaa, sillä jo muutamakin tunnin irrottautuminen arjesta voi tuntua haastavalta. Tavoitteiden tulee olla saavutettavissa, jotta onnistumiset kannustavat tekemään lisää muutoksia. Motivaatiosta huolimatta muutokset tapahtuvat pienin askelin, sillä ryhmän tuesta huolimatta jokaisen täytyy saada kehittyä itsenäisesti ja omien tarpeidensa mukaisesti. (Rovio & Pyykkönen, 2011, ss ) Liikuttajakoulutus antaa valmiudet tämän kaltaisten ryhmien ohjaamiseen.

14 14 Edellä kuvattu toiminta voisi hyvin olla järjestöjen perustehtävää. Ohjaajan motivaationa olisi halu auttaa, mikä muutenkin on vapaaehtoisille järjestötoimijoille usein tyypillistä. Palkka tehdystä työstä tulisi saavutettujen tulosten muodossa ja sosiaalisten kontaktien kasvamisena. Rovion mallia mukaillen toiminnassa kaikista tärkeimmässä roolissa olisi tuki muilta samassa asemassa oleville, jotta he saisivat vahvistusta tekemänsä vaihtokaupan järkevyydelle. He joutuvat luopumaan jostain löytääkseen ajan liikkumiselle ja ryhmän tulisi yhdessä vahvistua siitä, että se on kannattavaa. Jos tämän kaltaisella toiminnalla halutaan saada muutoksia aikaan, on muistettava tarve erilaisille ryhmille huomioiden sosiaalinen ympäristö ja liikkumisen esteet. Jokainen Liikuttajakyselyyn vastanneista koki työnsä merkitykselliseksi. Myös kansanterveydellnen näkökulma oli tärkeää. Ohjaajat tunsivat olevansa vastuussa sekä itselleen että ohjaamalleen ryhmälle. Vastuuta koettiin toiminnan laadukkuudesta, turvallisuudesta ja mielekkyydestä sekä onnistuneiden elämyksien mahdollistamisesta. Ryhmän tuloksista tiedottaminen ei vastausten perusteella ole kovin yleistä tai ainakaan säännönmukaista. Henkilökohtaista kehittymisestä annetaan palautetta jonkin verran, mutta ryhmän kokonaisvaltaisesta kehittymisestä ei juurikaan raportoida. Joissakin vastauksissa tuloksista tiedottaminen koettiin hyväksi ideaksi, jonka vastaajat aikovat jatkossa ottaa käyttöön. 4. TULEVAISUUS ON JO TÄNÄÄN Tulevaisuudessa palveluiden tuottaminen on järjestöille yhä merkittävämpi mahdollisuus osallistua hyvinvoinnin edistämiseen sekä toimia vaikuttajana omalla toiminta-alueella. Palveluiden osto on jatkuvasti yleistyvä yhteistyön muoto kunnan ja yhdistysten välillä. Tilaajatuottajamallin käyttöönoton myötä yhdistyksille avautuu entistä enemmän mahdollisuuksia tuottaa palveluita kunnalle ostopalveluina. Liikuntatieteellisen seuran kyselyssä kävi ilmi, että lähes kaikki kunnat ovat tehneet yhteistyötä 3. sektorin toimijoiden kanssa terveyttä edistävän liikunnan alueella ja yli 70 % kunnista oli tehnyt yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa. (Vanhapiha & Tiilikainen yms. 2013, ss. 21, 51; Rovio & Pyykkönen, 2011, s. 64) Sen sijaan, että tuettaisiin pelkästään kuntien liikuntapaikkarakentamista, voisi valtion rahoja ohjata erilaisten tilaaja-tuottajamallien kehittämiseen sekä erilaisten toimintamallien jalkauttamiseen. Järjestötoiminnan tulee olla yleishyödyllistä, joten ne voisivat ottaa liikkumattomat vastuulleen, kun yksityiset liikuntapalvelut voisivat huolehtia liikunta-aktiiveista. Tiedolla ohjaamisella on Suomessa pitkät ja sitkeät perinteet mutta toimintaympäristön muutos pakottaa kuitenkin kokeilemaan uusia vaikuttamisen malleja myös suomalaisessa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. ( Valistamisesta sosiaaliseen markkinointiin. Kupila, Rovio & Pyykkönen, 2011, s )

15 15 Palvelutuotannon mallia kannattaisi kehittää. Tällä hetkellä valtiolla ja sitä kautta kunnilla ei ole valmiita sosiaalisen markkinoinnin työkaluja, joilla terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvien ryhmiä voisi tavoittaa. Valtion Liikuntaneuvosto on vakuuttunut siitä, että liikuntaa lisäämällä yhteiskunta saavuttaisi miljarditason säästöt, mutta silti eri hallinnonalat pysyvät perustehtävässään. Koordinoinnin haasteena ovat epäselvät toiminnalliset vastuut. Valtion Liikuntaneuvoston arviointiraportissa todetaan, että Ei-tavoitteellisesti liikkuvien ihmisten aktivointi on liikunnan ydintoimijoille lähtökohtaisesti vierasta. Rovio toteaa, että toistaiseksi ei ole tavoitettu yksilön reaalimaailmaa tai tunnistettu ihmisten valintoja erilaisten ryhmien jäseninä, käyttäytymistä ohjaavia rakenteita tai ympäristön vaikutusta. Jos liikkumattomuus voitaisiin ratkaista kyvyllä päättää liikkua, kaikki suomalaiset liikkuisivat. Päätöksentekokyky ei siten voi olla ratkaisu ongelmaan vaan tulee ottaa huomioon ajankäyttö, viiteryhmät ja elämänkaaren vaihe. (Rovio & Pyykkönen, 2011, s. 26; Valtion liikuntaneuvosto, 2012:1, s. 48; Valtion Liikuntaneuvosto, 2013:8, s. 7.) Liikuttajakoulutus on yksi mahdollisuus lisätä riittämättömästi liikkuvien määrää, kunhan sen markkinointia tehostetaan vertaisohjaajille ja terveysliikunnasta innostuneille sekä kehitetään sen soveltuvuutta eri kohderyhmille. Liikuttajakoulutuksia järjestetään alueellisesti koko Suomessa ja sitä kautta sen vaikutukset ovat valtakunnallisia. Koulutuksen sisällöt ovat jo valmiina, joten panostamalla sosiaaliseen markkinointiin sillä voitaisiin saavuttaa valtakunnallisia hyötyjä. Jatkossa tulisi selvittää, keihin kannattaa vaikuttaa ja miten, jotta kohderyhmä muuttaa käyttäytymistä halutusti sen sijaan, että kylvetään tietoa laajalla rintamalla. Joskus suorin tie muutokseen vie kohderyhmän lähiympäristön tai vieläkin isomman mutkan kautta. Lisäksi tulee selvittää, miten kohderyhmä ajattelee ja toimii, ketkä kilpailevat sen huomiosta ja ajasta ja ovatko esteet käyttäytymisen muuttamiselle taloudellisia, fyysisiä vai psykologisia. Vasta tämän jälkeen kohderyhmälle tarjotaan sen arvostamia kannustimia ja houkuttimia käyttäytymisen muutokseen. Huolehditaan myös siitä, että halutun muutoksen edut ovat suuremmat kuin sen haitat tai kustannukset. ( Valistamisesta sosiaaliseen markkinointiin. Kupila, 2012.) Tähän ei tarvita uutta tutkimusta, vaan käytännön toimia ja niistä kerättyjä palautteita. Tällä hetkellä tarvitaan taho, joka ottaa vastuun suomalaisten passiivisen elämäntavan muuttamisesta. Nykyteknologia mahdollistaa ihmisten sosiaalisen kanssakäymisen ilman fyysistä läsnäoloa. Erilaiset haastekampanjat leviävät sosiaalisen median kautta ja niitä voisi kehittää puhuttelemaan kiireellistä perheenäitiä, yksinäistä työmiestä, työtöntä nuorta tai aloitan huomenna ihmisiä. Bussipysäkkien mainostaulut kirkuvat pikaruokaketjujen kampanjoita ja julkisten tilojen ulko-ovilla tupakkapaikoille löytyy isot kyltit. Voisiko kyltit ohjata taukoliikunnan pariin ja viereen kuvat tupakoivan ja tupa-

16 16 koimattoman keuhkoista? Mitä jos mainoksissa olisi vierekkäin kuva terveellisestä ruokavaihtoehdosta epäterveellisen sijaan ja alla kuvat elimistön sisältämästä rasvasta kummankin ravitsemusvaihtoehdon mukaan? Usein tunteisiin vetoaminen saa ihmiset ajattelemaan ja pysähtymään. Olisiko se niin vaikeaa myös liikunnan suhteen? Pienten lasten äitejä kannustettiin Englannissa tupakoimattomuuteen tarjoamalla heille omaa aikaa ja vertaistukea ja samalla käsi- ja kynsihoidon. Wisconsinissa USA:ssa humalassa ajamista vähennettiin tarjoamalla ihmisille ilmaisia kuljetuksia ravintolareissuille. Dallasissa Texasissa köyhät latinot karttoivat outoja ja kalliita lasten turvaistuimia luottaen siihen, että heidän lastensa kohtalo on kuitenkin Jumalan kädessä. Istuinten käyttö lisääntyi dramaattisesti, kun viranomaiset keksivät jakaa pappien siunaamia turvaistuimia syvästi uskonnollisille siirtolaisperheille. (Kupila, 2012) Hallituskauden tavoite oli riittämättömästi liikkuvien määrän vähentäminen ja sitä kautta kansansairauksien vähentäminen, mutta muutosta parempaan ei ole saavutettu. Terveyttä edistävä liikunta on ollut hankerahojen turvin kehitettävissä, joilla ei ole vaikutettu pysyvästi yhteiskunnan liikunnallistamiseen. Valtion määrärahojen arviointiraportin mukaan terveyttä edistävän liikunnan kehitystyössä tulee jatkossa huolehtia siitä, että tavoitteet ovat mitattavia ja kaikkien osallistuvien tahojen tärkeiksi koettuja. (Valtion liikuntaneuvosto, 2012:1, s. 15.; Valtion Liikuntaneuvosto, 2013:8, s. 64.) Suunta on oikea ja näyttäisi siltä, että jos annetut linjaukset viedään käytäntöön, voitaisiin saada jotain aikaiseksi. Järjestöt ovat oikea paikka toteuttaa terveysliikuntaa ja sitä pitäisi tukea. Välttämättä urheiluseurat eivät ole ensisijaisesti oikea toteuttamispaikka, mutta niistä voi saada käytännön tukea ja apua liikunnallisiin sisältöihin sekä tehdä yhteistyötä tilojen ja välineiden käytön kanssa. Hankemuotoja voisi laajentaa myös koskemaan kuntia, jotta saataisiin luotua erilaisia palvelutuotannon ketjuja. Tulevaisuutta ajatellen nuoret pitäisi ottaa mukaan suunnittelemaan toimintaa, sillä he ovat seuraava työsukupolvi ja on tärkeää, että heidän ajatusmaailmansa saadaan oikeaan suuntaan. Monet ihmiset sanovat, että heidän tärkeimpiä arvojaan ovat terveys ja perhe. Työelämässä halutaan pärjätä ja tehdään pitkiä työpäiviä, jonka vuoksi ollaan väsyneitä eikä jakseta huolehtia omasta fyysisestä kunnosta. Jäljelle oleva aika käytetään kiireessä kodista huolehtimiseen tai lasten harrastuksiin. Työttömät käyttävät perheen parissa enemmän aikaa, mutta toimettomuus voi johtaa eristäytymiseen sosiaalisista yhteisöistä ja lohdun hakemiseen erilaisten päihteiden parista. Kumpikaan käyttäytyminen

17 17 ei johda oman hyvinvoinnin edistämiseen, terveyden edistämiseen tai perhesuhteiden vaalimiseen. Voivatko arvot olla sellaisia, että ne eivät näy ihmisten käyttäytymisessä? Entä jos pysähtyy hetkeksi ja miettii, mitkä arvot näkyvät toiminnassa ja käyttäytymisessä? Miten ohittaa mieltä ohjaavat liikuntaesteet? Sydänliitto on koonnut hienosti samalle sivustolle syitä, miksi kannattaa liikkua, mutta myös esimerkkejä, millaisia esteitä liikkumiselle voi tulla: Aikaa on liian vähän Tee tänään lyhyempi lenkki Laadi itsellesi liikuntasuunnitelma Etsi itsellesi kalenteriin sopiva aika Lapsia ei voi jättää yksin kotiin Hanki ennakkoon lastenhoitaja Valitse laji, johon lapset tulevat mukaan Ota koko perhe mukaan Liiku yhdessä ystävän ja hänen lastensa kanssa Ulkona sataa Hanki sateenpitävät ulkoiluvarusteet Mieti valmiiksi, mitä voi tehdä sateella Myös kotivoimistelu on tehokasta Ulkona on kylmä ja pimeä Pukeudu lämpimästi, suuntaa valaistulle ulkoilureitille ja ota heijastin mukaan Mieti sisäliikuntamahdollisuuksia Olo on saamaton ja sohva kutsuu Kysy kaveria mukaasi Anna ajatusten viedä sinut liikkumisen jälkeiseen hetkeen ja siihen hyvän olon tunteeseen, minkä saat liikkumalla Töiden jälkeen väsyttää Lähde liikkumaan suoraan töistä Liiku työmatkat Lähde luontoon. Pelkkä lähteminen pois neljän seinän sisältä ja raitis ulkoilma piristävät Pidä ensin lepotauko ja lähde sitten Arkiliikunta ei tunnu hyödylliseltä Kokeile askelmittaria - huomaat, miten pienellä aktiivisuuden lisäyksellä askelia kertyy ja energiaa kuluu Liikunta ei tunnu mielekkäältä Kokeile rohkeasti eri liikuntamuotoja Tiivistelmä Sydänliiton sivuilta:

18 18 LÄHTEET Lähdeluettelo Arpalo, K. (2010). Opinnäytetyö. Liikuttajakoulutus - Liikuttajakoulutuksen määrittelyä markkinoinnin tueksi. Jyväskylän Ammattikorkeakoulu. Elina Vanhapiha, T. T. (2013). Yhdistykset toteuttamassa itseään - ja palvelemassa yhteiskuntaa. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus. Etelä- Suomen Liikunta ja Urheilu. (2012). Vuosikertomus Helsinki. Kupila, P. ( ). Valistamisesta sosiaaliseen markkinointiin. Noudettu osoitteesta Rovio, E.;& Pyykkönen, T. (2011). Vähän liikkuvat juoksuttavat päättäjiä ja tutkijoita. Helsinki: Liikuntatieteellinen seura. Sosiaali- ja terveysministeriö. (2013:10). Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan Tampere: Suomen Yliopistopaino Oy. Suomen Kuntoliikuntaliitto. (2011). Toimintakertomus Sydänliitto. ( ). Liikuntaesteiden ylittäminen. Noudettu osoitteesta sydanliitto.fi/miksi-liikkua#.u1j7kcvyxiu Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. ( ). Diabetes leikkaa yli prosentin bruttokansantuotteesta. Noudettu osoitteesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. ( ). Kohderyhmälähtöisyys eriarvoisuuden vähentämisessä. Noudettu osoitteesta tavoitteet THL. (2012). Sosiaalisen markkinoinnin ABC, opas 18. Valo Ry. ( ). Hallinnon tunnuslukuja. Noudettu osoitteesta fi/valo/keita-olemme/hallinnon-tunnuslukuja Valo Ry. ( ). Koulutukset. Noudettu osoitteesta Valtion liikuntaneuvosto. (2012:1). Valtion liikuntahallinto terveyttä edistävän liikunnan kokonaisuudessa. Ei tietoa: Kopijyvä. Valtion Liikuntaneuvosto. (2013:8). Arviointi valtion liikuntatoimen määrärahojen kasvun tuloksista hallituskaudella Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Wilskman, K. ( ). Sosiaalinen markkinointi terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. (K. Wilskman, Esiintyjä) Yle Uutiset. ( ). Puolella vuotiaista miehistä on huono kunto. Noudettu osoitteesta

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin

Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin 15.4.2016 10.30 Valtakunnallinen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma palkitsi tänä vuonna Kajaanin ammattikorkeakoulun Liiku Myötätuulta

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Lisää oppitunteja opetussuunnitelmaan Lisää kerhotunteja Lisää valinnaisuutta Painotteisuutta ( palvelee vain

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut

Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä Viherseminaari 1.11.2012 Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Liikkuminen on luonnollista Leikki-ikäinen lapsi liikkuu luonnostaan, kuitenkin

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry 10.11.2016 MIKSI TARVITAAN LUPA LIIKKEELLE? Lisää liikettä ja terveystiedon lukutaitoa

Lisätiedot

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Esityksen sisältö Tuorein tieto lasten ja nuorten liikunnan tilasta Havaintoja lasten ja nuorten liikunnan

Lisätiedot

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Kasva Urheilijaksi aamukahvit 11.3.2015 Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Urheileva lapsi tai nuori kaiken keskiössä Koti Liikunta- ja urheiluolosuhteet - kuntataho Innostus

Lisätiedot

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA -LIIKUTTAVAN HYVÄ KOULU- www.liikkuvakoulu.fi JYRÄNGÖN KOULU 1,5 sarjainen alakoulu Oppilaita noin 200 Opettajia ja avustajia n. 15 henkilöä Koulussa panostettu koululiikunnan kehittämistoimintaan

Lisätiedot

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Erityisen hyvää liikuntaa

Erityisen hyvää liikuntaa Erityisen hyvää liikuntaa Saku Rikala KKI-Päivät 16.-17.3.2016 Soveltava Liikunta SoveLi ry Valtakunnallinen liikuntajärjestö Tavoitteena parantaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten mahdollisuuksia liikuntaan

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Etunimi Sukunimi 1.7.2016 2 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tavoitteet: 1. Lisätään

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 2015 Liikkuva lapsuus Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 Sisällys Hankkeen alkuidea... 2 Hankkeen tavoitteet... 3 Hankkeen toimenpiteet... 4 Hankkeen toteutuminen... 5 Hankkeen

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17 J.Kinnunen / 3.2.2017 Kuntavaalit 17 Kuntavaalit 9.4.2017 Nyt on erityinen syy olla paikallisesti aktiivinen: Sote- & aluehallintouudistus Lajin positiivinen alueellinen noste ja seurojen kehitysnäkymät

Lisätiedot

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen Soveltavan liikunnan seutufoorumi 29.11.2016 Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Luontopalvelut Kuva: Juha Kalaoja Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen Käpälämäessä

Ilo kasvaa liikkuen Käpälämäessä Ilo kasvaa liikkuen Käpälämäessä Kasvattajayhteisön asenne kohti sallivaa ja kannustavaa liikkumisympäristöä Meillä saa! Kaikki lähti käytävistä v. 2011 valmistunut, 127- paikkainen päiväkoti Sijaitsee

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( )

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( ) Taulukko 1. Hankkeen yleiset tiedot. I Hanke: Hankkeen nimi ja kuvaus (mm. kesto ja tyyppi) Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein (2012-2013) Hanke on toiminnallinen:

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset

Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset 2016. Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Sisältö Eri liikuntalajeja monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuhteet.

Sisältö Eri liikuntalajeja monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuhteet. Kuvaukset 1 (6) (päivitetty 10.6.2014) Liikuntaa monipuolisesti 1, 1 ov, (YV7LI1) (HUOM! 1. vuoden opiskelijoille) kokeilee erilaisia liikuntalajeja hikoillen ja hengästyen saa kokemuksia eri liikuntalajien

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa?

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa? Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa? Keski Suomen järjestöjen maakuntafoorumi Jyväskylä 26.10.2015 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija Elämme isojen ja hämmentävien muutosten aikaa 1 Monet

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA

LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Vapaa-aikapalvelut 19.10.2015 PL 50 21531 PAIMIO LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA Yleistä Väestön fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan vähäisyys aiheuttaa merkittäviä ja yhä kasvavia

Lisätiedot

Mikä on mielestäsi hyvä ja konkreettinen tavoite liikuntajärjestöjen ja koulujen väliselle yhteistyölle lapsen/nuoren näkökulmasta?

Mikä on mielestäsi hyvä ja konkreettinen tavoite liikuntajärjestöjen ja koulujen väliselle yhteistyölle lapsen/nuoren näkökulmasta? Mikä on mielestäsi hyvä ja konkreettinen tavoite liikuntajärjestöjen ja koulujen väliselle yhteistyölle lapsen/nuoren näkökulmasta? Tunti liikettä koulupäivään/lisää liikettä Monipuoliset liikuntamahdollisuudet

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN Linnoitustie 4 Violin-talo 5 krs., FI-02600 Espoo www.triplewin.fi will invest into customer experience leadership Miten rakennetaan asiakaskokemuksen johtamiseen toimiva

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA

SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA Sosiaalinen media on tärkeä ja keskeinen väline ihmisten ja organisaatioiden välisessä kanssa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 24.11.2015 Kansalaistoimijalähtöinen kehittämisen käynnistäminen Mikkelissä (1) Mitä tavoitellaan? Rakennerahasto-ohjelman

Lisätiedot

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä 27.1.2017 (c) Kari I. Mattila 1 STRATEGISEN HYVINVOINNIN

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat

Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat SEURATOIMINTA LAPSET JA NUORET AIKUISET HUIPPU-URHEILU LIIKUNNAN ARVOMAAILMA LIIKUNTALAKI INFRA Tavoite Lappi on maailman kiinnostavin hyvinvointiympäristö

Lisätiedot

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Liikuntalain uudistus

Liikuntalain uudistus Liikuntalain uudistus Liikuntatoimen koulutuspäivät 27.-28.11.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen liikuntaaktiivisuus, liiallinen istuminen.

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari 19.9.2013 Kajaani Osallisuuden käsitteestä Voidaan hahmottaa positiivisena vastaparina yksilön, perheen

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne. Rovaniemi

Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne. Rovaniemi Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne Rovaniemi 10.2.2014 Työntekijä haluaa onnistua ja kehittyä työssään hyödyntää omia vahvuuksiaan saada kannustavaa palautetta Meidän koulu haluaa olla

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1 Lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet kunnassa 27.11.06 Meiju Hiitola 1 Miksi lasten ja nuorten pitäisi saada vaikuttaa? Lasten ja nuorten erityistarpeet vaativat huomiomista Lapsilla ja nuorilla

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Yhteinen työstö. Liikunta- ja urheiluyhteisön kansainvälisyysstrategia

Yhteinen työstö. Liikunta- ja urheiluyhteisön kansainvälisyysstrategia Yhteinen työstö Liikunta- ja urheiluyhteisön kansainvälisyysstrategia STARTTI Yhteinen työstö Yhteinen ääni puuttuu? Urheiluyhteisön yhteiset linjaukset ja tavoitteet kansainväliseen vaikuttamiseen? Tavoittelemme

Lisätiedot

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Jyrki Komulainen Ohjelmajohtaja, dosentti Kunnossa kaiken ikää (KKI) ohjelma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Maakunnallinen liikuntaneuvonta

Lisätiedot

Elintavat. TE4 abikurssi

Elintavat. TE4 abikurssi Elintavat TE4 abikurssi Keskeistä Ravitsemus Liikunta Uni ja lepo Päihteet Terveysosaaminen Terveyskäyttäytyminen Terveyskulttuuri Ravinnosta terveyttä Ravitsemussuosituksen pääperiaatteet Ravitsemussuosituksen

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi

Lisätiedot

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Oikein toteutettu ja urheilijalle

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Uusi vaikuttamispalvelu: Nuortenideat.fi Demokraattinen vaikuttamiskanava Nuorten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukeva Matalan kynnyksen palvelu, näkyvä

Lisätiedot

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2 Lasse Salmi www.stepbystep.fi Ratkaisukeskeisyys lyhyesti Jos jokin ei ole rikki, älä yritä korjata sitä Kun tiedät mikä toimii, tee lisää sitä Jos jokin

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot