Opinnäytetyöopas SOSIAALINEN MARKKINOINTI JÄRJESTÖISSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opinnäytetyöopas SOSIAALINEN MARKKINOINTI JÄRJESTÖISSÄ"

Transkriptio

1 1 Opinnäytetyöopas SOSIAALINEN MARKKINOINTI JÄRJESTÖISSÄ Perustutkinto Ammatillinen toiminta ja kehittäminen järjestötyön toimintaympäristössä 30 op Opintojaksovastaava Reijo Viitanen Sanna Laine & Piia Sumupuu Nurmijärvi

2 2 SISÄLLYS 1 SOSIAALINEN MARKKINOINTI JÄRJESTÖISSÄ Hyviä käyttäytymismalleja kaupan! Muutosmahdollisuus järjestöille 5 2 LIIKKUMINEN ON YHTEINEN HAASTEEMME Terveyttä edistävä liikunta Hienoja tutkimustuloksia? 9 3 LIIKUTTAJAT Mikä on liikuttajatutkinto? Liikuttajakyselystä lisää tietoa Kaikille kaikkea? TULEVAISUUS ON JO TÄNÄÄN 14 LÄHTEET Lähdeluettelo 18

3 3 SOME ei ole SOMA! Sosiaalisuus on muotisana. Englannin kielestä tuleva sosiaalinen markkinointi (eng. social marketing) on tullut korvaamaan suomenkielistä sanaa yhteiskunnallinen markkinointi. Tämä sosiaalisen median eli somen kyljessä rantautunut käännös aiheuttaa sekaannusta. Sekä järjestötyötä tekevät että markkinoinnin ammattilaisen vastaavat lähes aina samoin: sosiaalinen markkinointi = sosiaalinen media. Todellisuudessa sosiaalinen media on tänä päivänä yksi suurimmista kanavista, jolla toteutetaan sosiaalista markkinointia. Ennen puhuttiin valistuksesta, sitten tuli yhteiskunnallinen markkinointi. Nyt termiksi pyritään vakiinnuttamaan sosiaalista markkinointia. Sosiaalinen markkinointi on lähestymistapa, johon pohjautuvilla toimenpiteillä pyritään muuttamaan tai ylläpitämään ihmisen käyttäytymistä siten, että se hyödyttää sekä yksilöitä että yhteiskuntaa yleisesti. (määrittely 1. SOSIAALINEN MARKKINOINTI JÄRJESTÖISSÄ Hyviä käyttäytymismalleja kaupan! Maailma elää murroskautta. Taloustilanteen kiristyminen koskettaa keskeisesti myös järjestöjä. Rahalle vaaditaan vastinetta. Enää ei ole järkevää tai edes mahdollista toteuttaa laajoja viestintäkampanjoita ja toimenpiteitä koemielessä katsotaan mitä tästä tulee ilman selkeitä tavoitteita ja tuloksia. Tavoitteiden asettamisessa mietitään tarkkaan kenelle viesti halutaan välittää ja miten saada konkreettisia ja mitattavia tuloksia. Markkinointi on oma erikoisalansa, jossa hyödynnetään psykologiaa, sosiologiaa ja taloustieteitä. Myös antropologian ja neurotieteiden avulla saadaan tärkeä tietoa nykymaailmasta. Perinteisen markkinointikampanjan kautta saavutettavan hyödyn korjaavat asiakas, yritys ja sen osakkaat - ja välillisesti myös yhteiskunta verotulojen muodossa. Sosiaalisessa markkinoinnissa edunsaajana on käytöstään muuttavan yksilö sekä yhteiskunta yleisesti, esimerkiksi yksilön kohentuvan terveyden kautta. Tavoitteena on aina käyttäytymisen muutos tai ylläpito ja toiminta on mitä suurimassa määrin asiakaslähtöistä. Markkinoinnissa on aina pyrittävä löytämään mahdollisuus tulosten mittaamiseen. Sosiaalisessa markkinoinnissa tulokseksi haetaan käyttäytymisen muutosta, joten markkinointitoimenpiteet tulee kohdistaa asioihin, joiden lähtötaso on mitattavissa. Näin mahdollistuu sijoituksen tuoton mittaaminen.

4 4 Sosiaalista markkinointia tehdessä tulisi tarkasti määritellä kohderyhmä ja sen tarpeet sekä itse tuote. Yhtä tärkeää on huomioida kohderyhmän nykyinen käyttäytymismalli. Jotta saisi tuotepaketin kuntoon tulee ymmärtää, miksi kohderyhmä käyttäytyy määrätyllä tavalla ja mitä ihmiset oikeasti tekevät. Miten vahvistaa hyvää toimintaa ja vähentää esteitä? On myös hyödyllistä tarkastella muita samankaltaisen käyttäytymisen kohderyhmiä sekä jo olemassa olevaa tietoa. Apua tarjoaa käyttäytymistaloustiede, joka tutkii sitä, miten ihmiset todellisuudessa tekevät valintoja. Ihmiset eivät aina toimi järkiperäisesti. Käyttäytymistä ohjaavat vaistot, tunteet sekä aiemmat tapahtumat ja ihmiset ympärillämme. (THL, 2012, s. 17.) Sosiaalinen markkinointi on prosessi, joka hyödyntää perinteisiä markkinointikeinoja mutta myös muita mahdollisia viestintätapoja. Markkinointiosaamisesta on luonnollisesti paljon apua. Sosiaalinen markkinointi sopii markkinoinnin kentän määrittelyssä lähelle suora-/asiakkuusmarkkinointia, jonka peruskulmakiviä ovat mitattavuus (tunnetaan lähtökohta ja asetetaan mitattavat tavoitteet sen vahvistamiseen tai nostamiseen), testattavuus ja henkilökohtaisuus. Henkilökohtaisuudella sosiaalisessa markkinoinnissa tarkoitetaan yksilön käyttäytymisen muutosta, jossa hyöty tulee koko yhteiskunnalle. Kohderyhmää motivoidaan muuttamaan käyttäytymistään toivotumpaan suuntaan tarjoamalla sille parempia, kilpailevia vaihtoehtoja. Tuotteiden sijaan tarjotaan asenteita, käytäntöjä ja elämäntapoja. Tiedottamista ja valistamista on tehty vuosikausia, mutta käyttäytymisen muutokset tapahtuvat hitaasti. Yleisesti tiedetään, että tupakointi tappaa siitä huolimatta ihmiset tupakoivat. Kuitenkin tänään tupakoidaan huomattavasti vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Sosiaalisen markkinoinnin näkökulmasta katsoen tiedon lisäämisen sijaan käyttäytymisen muutos on tärkeämpi tavoite. Esimerkiksi Hiv-tukikeskuksen kampanjoinnilla tavoitteena ei ole lisätä kondomien myyntiä vaan saada aikaan käyttäytymisen muutoksia mm. vähentää suojaamattoman seksin harjoittamista. Tämä käyttäytymisen muutos ei kuitenkaan ole selkeästi mitattavissa, sillä se ei ainoana korreloi hiv-tartuntojen määrään. Sen sijaan sosiaalisen markkinoinnin osuus tulee näkyväksi, kun kampanjoidaan seksitartuntojen testauksen puolesta. Käyntien määrä korreloi kampanjointiin ja käyttäytymisen muutos voidaan mitata. Hyöty on moniulotteinen ja koskettaa vahvasti yksilöä sekä koko yhteiskuntaa globaalilla tasolla.

5 5 Hiv-tukikeskus lähestyy eri kohderyhmiään eri tavoin mm. nuorille, homoseksuaaleille, heteroille, maahanmuuttajaille, äideille sekä ruiskuhuumeiden käyttäjille löytyy omat nettisivustot, joiden kautta voi saada tietoa ja vastauksia kysymyksiinsä kohderyhmää pohdituttavista asioista juuri heille räätälöidyillä viesteillä. Tavoitteena on kuitenkin aina käyttäytymisenmuutos mm. suojaamattoman seksin vähentäminen, puhtaiden neulojen käyttäminen sekä seksitautitartuntojen testaaminen osana luonnollista itsestään huolehtimista. Sosiaalisen markkinoinnin kampanjat kytketään usein muihin ajankohtaisiin tapahtumiin, kuten festivaaleihin, matkamessuihin sekä pride-marssiin. Sosiaalisessa markkinoinnissa hinnalla tarkoitetaan niitä esteitä, joita yksilöllä on toimintaan osallistumisessa. Esteet voivat olla psyykkisiä, sosiaalisia tai fyysisiä. Hyvässä markkinoinnissa pohditaan myös paikkaa, eli kuinka hyvin tuote on saatavilla. Tavoitteen tulee olla niin selkeä, että sen toteutumista voi mitata, muutoksen tekemiseen tulee asettaa aikataulu sekä sen tulee olla realistinen ja saavutettavissa oleva. Prosessille tulee luoda mittarit, joilla voidaan mitata muutosta ja todeta, vaikuttaako tavoite oikeasti haluttuun suuntaan. (THL, 2012, ss ; Wilskman, 2012, s. 10.) 1.2 Muutosmahdollisuus järjestöille Järjestöillä on perinteisesti paljon tietoa kohderyhmästään sekä vapaaehtoistyön että kokemusasiantuntijuuden kautta. Tietoa - myös hiljaista tietoa - on todennäköisesti paljonkin kohderyhmän omista näkökulmista, käyttäytymisestä, toiminnasta, vaikuttimista ja mahdollisista kannusteista. Nämä tiedot ovat huikeaa pääomaa sosiaalisen markkinoinnin kampanjaa suunniteltaessa. Jos tiedetään miten ihmiset todellisuudessa toimivat, meillä on mahdollisuudet vaikuttaa. Sosiaalinen markkinointi on mahdollisuus, jonka järjestö voi hyödyntää omassa markkinoinnissaan ja viestinnässään. Sosiaalisen markkinoinnin tulisi olla myös osa järjestöjen perustehtävää. Hyöty on moniuloitteinen. Sosiaalisen markkinoinnin avulla on helpompi perustella hankkeita ja kehittää niiden sisältöä sekä strategisesti että poliittisesti, mutta myös realistisesti. Se auttaa kehittämään tuotteita ja palveluita sekä viestintää oikealle kohderyhmälle realistisin keinoin. Toteuttaminen ei välttämättä vaadi kalliita mainostoimistokampanjoita, vaan intoa ja positiivista asennetta sekä hyvää yhteistyötä.

6 6 Vinkkejä sosiaaliseen markkinointiin 1. Asialle omistautunut paikallinen projektijohto ja ylimpien virkamiesten tuki 2. Keskitetty ja perusteellinen määrittelyvaihe 3. Suunnitellaan arviointia alusta lähtien ja käytetään ulkopuolista asiantuntemusta 4. Otetaan paikallinen yhteisö ja kohderyhmä mukaan 5. Haetaan sosiaalisen markkinoinnin asiantuntemusta 6. Sitoutetaan keskeiset sidosryhmöt ja yhteistyökumppanit ja kehitetään toimiva viestintästrategia 7. Asetetaan selvät ja saavutettavissa olevat käyttäytymistavoitteet LÄHDE: Sosiaalisen markkinoinnin ABC, 2. LIIKKUMINEN ON YHTEINEN HAASTEEMME Tämän päivän kasvavana haasteena ovat liikkumattomuuden aiheuttamat terveyshaitat, jotka uhkaavat jo työuria ja työssä jaksamista. Voi olla, että nykyinen työsukupolvi kaatuu lastensa hoidettaviksi erilaisten terveyskulujen muodossa. Tällä hetkellä hoidetaan seurauksia ilman, että puututaan syihin. Ostettujen tupakka-askien ja suklaapatukoiden määrä on helppo mitata, mutta miten käy, kun mittauksen kohteena ovat liikuntatavat? Kysyttäessä kaikista tulee kävelijöitä, pyöräilijöitä tai vähintään säännöllisiä silloin tällöin liikkujia. Mutta mikä on todellisuus? Passiivisuuden lisääntyminen on ollut tiedossa jo pitkään. Jyväskylän yliopiston Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön tutkimuksen mukaan puolella suomalaisilla vuotiaista miehistä on selvästi heikompi kunto kuin aiempien sukupolvien vuotiailla. (Yle Uutiset Puolella vuotiaista miehistä on huono kunto). Tällä hetkellä noin joka yhdeksäs suomalainen sairastaa diabetesta ja ennusteen mukaan reilun kymmenen vuoden päästä sairastuneita on jo miljoona. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan diabetes leikkaa yli puolet Suomen bruttokansantuotetta menetettynä työpanoksena ja terveydenhoitokuluina. Liikkumaton elämäntapa on syntynyt vuosien saatossa ja sen muuttaminen on haaste, jonka voittamiseen tarvitaan koko yhteiskuntaa. Nykyaikana liikkuminen vaatii erillisen päätöksen, kun ennen liikkuminen syntyi muun muassa työnteon sivutuotteena. (Rovio & Pyykkönen, 2011, ss. 4, 30.)

7 7 Suomalaisen median antama kuva liikkujista lähentelee kilpaurheilua. Fyysisesti passiivisen ihmisen on vaikeaa samaistua heihin. Muutosvauhdittajaksi tarvittaisiin sellaisia esikuvia, joihin kuka tahansa voi samaistua. Esimerkiksi vaikkapa puistossa jumppaavat perheenäidit tai töihin pyöräilevät bisnesmiehet. On todettu että vähäinenkin liikunta on merkityksellistä, mutta voisiko liikunnan kokea myös enemmän hauskaksi? % Liikunnan iloa meillä ja muualla? 10 EU SUOMI RUOTSI TANSKA 30% 21% 44% 42% Tutkittaessa liikkumisen syitä EU:n alueella hauskanpito/ilo (have fun) näytti olevan suomalaisille heikompi motivaattori kuin EU:ssa yleisesti. Kts lisää: Eurobarometer on Sport and Physical Activity Terveyttä edistävä liikunta Valtion liikuntaneuvoston virallisen määritelmän mukaan terveyttä edistävä liikunta on fyysistä aktiivisuutta, joka tuottaa terveyttä hyvällä hyötysuhteella vähäisin vaaroin. Huippu-urheilu ja hyvin kevyt aktiivisuus eivät ole terveyttä edistävää liikuntaa. Päättäjät haluavat nähdä terveyttä edistävän liikunnan hyötyfunktiona, eli sen tulisi hyödyttää yksilöitä ja yhteiskuntaa. Kuitenkin valtion liikuntaneuvoston arviointiraportin mukaan päätöksentekijöillä ei ole käsitystä, mitä terveysliikunnalla tarkoitetaan. (Valtion liikuntaneuvosto, 2012:1, ss. 1, 20 21, 24; Valtion Liikuntaneuvosto, 2013:8, ss. 10, 55, 75.) Liikunnan edistämisestä tuli osa sosiaali- ja terveyspolitiikkaa luvun puolivälissä. Vähäinen fyysinen aktiivisuus nähtiin terveysriskiksi, jonka seuraukset heikentävät ihmisten terveyttä ja yhteiskunnan hyvinvointia. Liikunta tai liikkuminen ymmärrettiin toiminnaksi, joka ei ole korvattavissa muilla toimenpiteillä. Tällä hetkellä sosiaali -ja terveysministeriön päätavoite on lisätä väestön arkiliikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta. Tavoitteena on liikunnan terveyshyödyistä tiedottaminen ja terveyttä edistävän liikunnan valtakunnallisten linjausten luominen. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiassa on kolme päälinjaa. Ensimmäinen on hyvinvoinnin vahva perusta, jonka tavoitteena

8 8 on muun muassa saada pidempiä työuria. Toisena linjauksena on mahdollistaa hyvinvointi kaikille, jolla pyritään esimerkiksi vähentämään hyvinvointi- ja terveyseroja. Kolmantena on terveyttä ja turvallisuutta vahvistamalla tukea ympäristön elinkelpoisuutta. (Valtion liikuntaneuvosto, 2012:1, ss. 18, ) Toimenpiteet väestön liikuttamiseksi ovat olleet tiedonvälitys, asenteisiin vaikuttaminen, terveysliikunnan hankkeiden avustaminen ja terveydenhuollon toimijoiden kouluttaminen. Millaisia esteitä liikkumattomilla on? Voi olla, että koululiikunnasta on jäänyt huonot muistot, jonka vuoksi asenne liikuntaan on negatiivinen. Mahdollisesti sosiaalinen ympäristö ei tue liikunnalliseen elämäntapaan ja rohkeus tehdä muutos yksin puuttuu. Turpaan vaan ja onnea? Esimerkkinä suomalaisen koululiikunnan toteutuksesta käyköön Cooperin testi, jota ainakin ja 1980-luvuilla liikkunnanopettajat suosivat. Testissä on tarkoitus mitata, kuinka pitkän matkan juoksija taivaltaa 12 minuutissa - ja ilmeisesti kertoa kunnon tasosta. Mittaamisessa sinänsä ei ole mitään vikaa, mutta siinä on, että tuloksia vertailtiin koko ryhmän suorituksiin, ei oppilaan omiin. Testiä varten ei yleensä juuri harjoiteltu ja ainakin joissain kouluissa liikunnan arvosana annettiin Cooperin pohjalta. Oppilaita ei myöskään kannustettu ja innostettu, paitsi ehkä niitä hyviä, joilla oli urheilutaustaa ja valmiiksi hyvä kunto. Näin luotiin pohja useankin sukupolven juoksuinholle! Cooper-innostuksen hulluutta voisi verrata siihen, että laittaisi nyrkkeilyä harrastamattoman kehään ottamaan ottelun lajia harrastavaa vastaan. Sitten kun noviisi odotetusti ja todennäköisesti nopeasti kokisi karvaan tappion, häntä kannustettaisiin kommentilla: Ethän sä osaa edes lyödä! Valtion liikuntahallinnon ratkaisut voivat ohjata kuntia ja järjestöjä ja muita vastaavia tahoja toteuttamaan asetettuja tavoitteita. Nykyään liikuntapolitiikan kohderyhmänä on liikkujien sijaan koko väestö. Ohjauksella on pyritty saamaan järjestöt ja seurat laajentamaan toimintaansa terveyttä edistävän liikunnan alueella. Käytännössä sillä on vain vähän suoraa ohjausvaikutusta. Konkreettinen keino edistää liikunnallista elämäntapaa on avustaa kuntia liikuntapaikkarakentamisessa. Tällä toimenpiteellä ei kuitenkaan saada arvioitua, ovatko ne kohdistuneet riittämättömästi liikkuviin. (Valtion liikuntaneuvosto, 2012:1, ss. 18, 10 11; Rovio & Pyykkönen, 2011, s. 7.; Valtion Liikuntaneuvosto, 2013:8, s. 7.)

9 9 Suomalaisessa liikuntapolitiikassa ei mainita minkäänlaisia tavoitteita tai mittareita, joilla tuloksia voitaisiin arvioida. Suomalaiseen päätöksentekoon näyttäisi kuuluvan se, että erilaisilla linjauksilla ja suosituksilla näytetään, että asialle tehdään jotain. Sosiaalisen markkinoinnin yhtenä lähtökohtana on selkeiden tavoitteiden kirjaaminen. Jos tavoitteet kirjattaisiin suunnitteluvaiheessa, johtaisi se myös konkreettisempiin toimenpiteisiin ja arviointiin. Tällä hetkellä suositukset ovat yleisiä ja kaikille samoja, vaikka väestö jakaantuu toisistaan poikkeaviin ryhmiin. Sen sijaan, että jatkettaisiin samalla tavoin kirjaten suosituksia ja todeten ettei mikään muutu, kannattaisi pysähtyä miettimään, mitä muuta voisi tehdä. Kansalaisjärjestöissä on jo hyviä avauksia liikkumattomuuden vähentämiseksi, mutta niidenkään toimintaa ei ole mietitty sosiaalisen markkinoinnin kannalta. Tällä hetkellä markkinointia tehdään samalla lailla kaikille. 2.2 Hienoja tutkimustuloksia? Suomi on tutkimusten kultamaa. Parhaimmillaan voidaan tutkia, miten paljon jotain asiaa on tutkittu. On hyväksyttävää, että etsitään perusteluja asioille, mutta liian usein tutkimusten tulokset julkaistaan ainoastaan lisäämään kansan tietämystä asiasta. Liikunnastakin löytyy useita tutkimuksia, eivätkä tulokset ole kovin positiivisia. Vielä vähemmän löytyy kirjauksia sen suhteen, että tutkimustulosten perusteella olisi saatu jotain muutosta aikaan. Vuonna 2009 liikuntatutkimuksen keskiöön nostettiin vähäinen liikkuminen ja siihen johtavien syiden tutkiminen. Lisäksi liikuntapolitiikan keskeiseksi yhteiskunnallisesti vaikuttaviin tavoitteeksi nostettiin väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen. Keski-ikäisten liikunnan harrastusmahdollisuuksien ja olosuhteiden parantaminen tapahtui Kunnossa Kaiken Ikää ohjelmaa kautta, jota on toteutettu 1990-luvulta saakka. Sen myötä on lujitettu terveysliikunnan asemaa sekä herätetty aikuisväestön omavastuuta liikunnasta. KKI -ohjelman tavoitteena on lisätä yli 40-vuotiaiden liikunta-aktiivisuutta. Ohjelmalla ei ole ollut selkeää seurantajärjestelmää, joten pysyviä vaikutuksia kohderyhmän elintapoihin ei ole tiedossa. Toimintakauden erityiskohderyhmänä ovat huonokuntoiset miehet ja työyhteisöt. KKI -ohjelma on panostanut viestintään yli puolella miljoonalla painotuotteella vuosittain, mutta sen tunnettuus on kovin vähäistä: vuotiaista miehistä 60 % ei ollut kuullut kampanjasta. Ohjelman onnistumisensa voidaan pitää eri järjestöjen ja toimijoiden välisen yhteistyön lisääntyminen ja terveyttä edistävän liikunnan ymmärryksen lisääntymisen. Ohjelman vaikutuksista kohderyhmään ei ole arviota. (Valtion Liikuntaneuvosto, 2013:8, ss , 65.; Valtion liikuntaneuvosto, 2012:1, s. 27; Rovio & Pyykkönen, 2011, s. 17.)

10 10 Usein näissä liikuntaa edistävissä toimenpiteissä toiminta on rahoitettu hankerahalla ja tukirahan loputtua loppuu myös toiminta, vaikka jatkotyöstölle olisi ollut tarvetta. Toimintaa on helpompi arvioida, kun sille on asetettu selkeät tavoitteet ja mittarit, joita tulee arvioida ja tarkistaa, että ne mittaavat toimintaa halutulla tavalla. Arviointia tulee tehdä kokoajan. Myös projektille asetetut mittarit tulee arvioida ja tarkistaa. Liikkumattomien aktivoinnissa tulee huomioda, että elämänmuutoksen tekeminen on hyvin hidasta ja se vaatii paljon aikaa. Terveyttä edistävän liikunnan ongelma on myös se, että tavoitteet on määritelty liian yleisellä tasolla. Tavoitteiden toteutumisen seuranta ei ole mahdollista ja niiden toteuttamiseen tähtäävät toimenpiteet eivät ole riittäviä. (Valtion liikuntaneuvosto, 2012:1, ss , 26, 47.) Nyt on siis oikea aika määritellä, mitkä olisivat konkreettisia, saavutettavissa olevia tavoitteita ja miten niitä voitaisiin seurata. 3 LIIKUTTAJAT Valtion ja kuntien panostuksessa terveyttä edistävässä liikunnassa ei juuri ole päästy merkittäviin tuloksiin, puhumattakaan sosiaalisen markkinoinnin tekemisestä tai ymmärtämisestä. Raporteissa todetaan, ettei kohderyhmää tavoiteta, eikä valtion ohjauspolitiikalla ole saatu vaikutusta aikaan. Järjestöt ovat lähempänä ihmisten arkea. Liikuttajakoulutus on yksi terveysliikuntaan ja aikuisten ohjaamiseen tähtäävä koulutus, jota järjestetään liikunnan aluejärjestöjen kautta valtakunnallisesti ja se tavoittaa toimijoita eri järjestöissä, kunnissa ja mm. apteekeissa. 3.1 Mikä on liikuttajatutkinto? Liikuttajatutkinto käynnistettiin Suomen Kuntoliikuntaliiton toimesta vuonna 2000 ja varsinainen koulutustoiminta alkoi vuonna Vuonna 2010 nimeksi vaihdettiin Liikuttajakoulutus. Koulutuksen sisällöt keskittyvät aikuisten liikunnan harrastamiseen sekä liikunnasta saataviin hyötyihin ja ne kehitettiin UKK instituutin liikuntapiirakan suositusten mukaisesti. Tavoitteena on parantaa aikuisia liikuttavien ohjaajien osaamista ja sitä kautta aikuisten liikunnan laatua. Tällä hetkellä valtakunnallinen koordinointivastuu on Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry:llä (Valo), ja koulutuksia järjestävät Liikunnan aluejärjestöt. (Arpalo, 2010, ss. 6, 8, 12, 17; Koulutukset, Valo Ry; Hallinnon tunnuslukuja, Valo Ry.)

11 11 Valo tiedottaa koulutuksesta seuraavasti: Liikuttajakoulutuksen tavoitteena on nostaa aikuisliikunnan ohjauksen tasoa ja osaamista urheiluseuroissa ja innostaa yhä useampi liikkumaan. Koulutussisällöt sopivat myös terveydenhuollon henkilöstölle ja kaikille terveellisten elintapojen edistäjille. Liikuttajakoulutuksissa saa perustiedot aikuisten liikuttamiseen. Koulutukseen voi osallistua ilman aiempaa ohjauskokemusta tai liikunta-alan koulutusta. ( Koulutukset, Valo Ry. Luettu ) 3.2 Liikuttajakyselystä lisää tietoa Etelä- Suomen Liikunta ja Urheilu (ESLU) on yksi 15 liikunnan aluejärjestöistä, jonka vastuulla on Liikuttajakoulutuksien alueellinen järjestäminen. ESLUn Liikuttajakoulutuksiin vuonna osallistuneille henkilöille tehdyn liikuttajakyselyn mukaan koulutuksiin osallistuneet olivat hyvin selvillä koulutuksen perimmäisestä tavoitteesta liikunnan ja liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi. Kyselyn otoksesta viidennes oli tekemisissä terveysliikunnan tai matalan tason liikunnan kanssa. Suurin osa ohjaajista toimi jo valmiiksi liikunnallisissa ympäristöissä, joihin tullaan mukaan kuntoilumielessä. Liikuttajakoulutusta on haluttu viime vuosina viedä myös enemmän urheiluseurojen suuntaan, sillä aikuisten harrastetoiminnan arvostusta on haluttu nostaa. Useissa seuroissa aikuiset on nähty toiminnan maksajina ja vapaaehtoistyön resurssina. Liikuttajakyselyn mukaan arvostus on lisääntynyt, sillä yhä useampaa kiinnostaa aikuisten toiminnan laatu. Kun liikkumattomat saadaan aktivoitumaan, on tärkeää, että he pääsevät laadukkaaseen toimintaan mukaan. Aluejärjestöjen tavoite soveltaa Liikuttajakoulutusta myös urheiluseuroihin on onnistunut. Useimmissa urheiluseuroissa ei ole resursseja järjestää matalan kynnyksen liikuntaa, vaikka Liikuttajakoulutus antaa siihen valmiudet. Vähän liikkuville tieto valaistuista liikuntaradoista tai hyvin ohjatuista harjoituksista ei ole merkityksellistä. Liikuttajakoulutuksella on kuitenkin hyvät mahdollisuudet saada tuloksia aikaan, sillä liikuttajakyselyn mukaan osa koulutuksiin osallistuneista toimii ohjaajina työpaikalla ja myös kaveripiirissä. Koulutuksessa käsitellään arkiaktiivisuutta, hyötyliikuntaa sekä aikuisten terveysliikuntasuosituksia. Myös liikunnallisen elämäntavan opettelemisen tukemista käydään läpi. Yksi suuri haaste on se, että nykypäivän ihmiset ovat tottuneet toimimaan erilaisissa projekteissa. Olisi paljon mielekkäämpää tehdä myös liikunnallisuudesta tai terveellisistä elämäntavoista päivä kerrallaan -projekti sen sijaan, että siihen sitoudutaan loppuelämäksi.

12 12 Liikuttajien vastaukset tukevat hyvin käsitystä siitä, että urheiluseuroihin mennään kohottamaan kuntoa ja kohderyhmänä ovat jo entuudestaan liikunnallisesti aktiiviset. Opetus- ja kulttuuriministeriö toteaa, että fyysisen aktiivisuuden lisääminen ei kuulu liikuntajärjestöjen tai seurojen ydintehtäviin. Liikuntaseurat eivät ole oikea paikka liikkumattomuuden kehän katkaisemiseksi. Järjestöjä tukemalla saadaan luultavasti lisää liikuntaa, mutta ei välttämättä lisää liikkujia. (Valtion liikuntaneuvosto, 2012:1, s. 42.; Rovio & Pyykkönen, 2011, ss ) Urheiluseurojen lisäksi on monia muita järjestöjä, jotka ovat kiinnostuneita ihmisten hyvinvoinnista. Liikkumiseen innostamisen ja ohjaamisen terveydellisistä näkökulmista voisi hoitaa kansanterveysjärjestö, paikallinen kyläyhdistys tai muu harrasteyhdistys. Olisi mielenkiintoista jalkauttaa fyysistä aktiivisuutta esimerkiksi lennokkikerhoihin, marttayhdistykseen tai perhetoimintaan. Motivaatio liikkumiseen syntyy sosiaalisessa vuorovaikutuksessa siinä syntyvän tiedon, käsitysten ja ihmissuhteiden vaikutuksesta. Tämän vuoksi yksilöä ei saisi poistaa ryhmästään ja elinympäristöstään suorittamaan liikuntaa. Mikäli ihminen halutaan saada muuttamaan toimintatapojaan, täytyy siihen varata aikaa ja kuunnella yksilön tarpeita ja päätöksen takana olevia tekijöitä. Usein liikuntareseptit ovat ennalta suunniteltu ja ne annetaan valmiina toteutettavaksi. Liikkumattomuuden syiden selvittämiseksi vaadittaisiin toimintatutkimus, jossa kohdattaisiin vähän liikkuvia ihmisiä ja rakennettaisiin luottamuksellinen ilmapiiri rehellisten mielipiteiden saamiseksi. Liikkumattomien ihmisten omakohtaisten pohdintojen avulla voitaisiin luoda erilaisia merkityksiä sekä kuvata eri vaiheita ilmiössä ja sen synnyssä. (Rovio & Pyykkönen, 2011, s. 26.) 3.3 Kaikille kaikkea? Sosiaalisen markkinoinnin yleisimpiä virheitä on, että usein tavoitteena on ainoastaan tietoisuuden herättäminen sen sijaan, että kiinnitettäisiin huomiota käyttäytymisen muutokseen. Asetettu tavoite on liian laaja ja yleinen ja epäonnistutaan tarkasteltaessa asiaa kohderyhmän kannalta. Markkinoinnin onnistumiseksi tulisi saada selville, mikä koskettaa, motivoi ja vaikuttaa kohderyhmään ja mikä varmistaa kohderyhmän ajan, huomion ja halun toimia. Liian usein vaihtokauppa perustuu enemmän asiantuntijoiden kuin kohderyhmän arvoihin ja toiminta perustuu asiantuntijan viestin välittämiseen eikä kohderyhmän käyttäytymisen ymmärtämiseen. Painopiste on yksisuuntaisessa viestinnässä ja halussa saada asiantuntijan sanoma läpi, jolloin epäonnistutaan käyttäytymisen muutokseen rohkaisevien ja tarkoituksenmukaisten keinojen kehittämisessä. Yksi toistuvista virheistä on myös se, että ihmisiä kohdellaan ikään kuin he olisivat kaikki samanlaisia ja käytetään vain yhdenlaista viestiä, joka on johtanut siihen, että kaikki toistavat samoja asioita vuodesta toiseen. (Wilskman, 2012, ss )

13 13 Tiedonvälitys on perustunut liikuntatutkijoiden näkökulmien esiin tuomiseen. Tiedonvälityksessä ei ole otettu huomioon asiakkaan lähtökohtaa eli kiinnostusta ja tarpeita. Erilaiset liikunnan edistämisen kampanjat ovat keskittyneet väestön oman aktiivisuuden herättämiseen sen sijaan, että poistettaisiin liikkumisen esteitä ja arvioitaisiin arjen elinympäristön tarjoamia liikkumisen mahdollisuuksia. Suomen liikuntakulttuuri on hyvin keskiluokkaistunut ja liikunnasta syrjäytyneiden on vaikea samaistua liikuntaeliittiin. Esimerkiksi Terveyden avaimet sekä Läskikapina kampanjossa suurin ongelma on usein sosiokulttuuristen, yhteiskunnassa selviämistä edistävien resurssien puute. Kampanjat kohdistuvat usein rajattuihin elintapoihin, kuten terveyteen, jonka vuoksi kansalaisten osallistaminen on hankalaa. Eri väestöryhmien kesken on suuria eroja fyysisen aktiivisuuden suhteen. Liikunnan edistämiseen kohdistuva työ on liiaksi keskittynyt suosituksiin, terveysohjelmiin ja kampanjoihin. Tiedottaminen ei yksin riitä, tarvitaan myös räätälöityä toimintaa eri väestöryhmille. (Rovio & Pyykkönen, 2011, ss ) Liikuttajakyselystä käy ilmi, että suurin osa vastaajista tai heidän taustaorganisaatioistaan on markkinoinut toimintaa. Markkinointi on tapahtunut suurilta osin yksipuolisesti, eli erilaisten tiedotuskanavien myötä. Viidennes vastaajista tekee markkinointia houkuttelemalla ihmisiä mukaan tai kertomalla liikunnan hyödyistä. Kyselyn mukaan suurimmat haasteet ovat kohderyhmän tavoittamisessa, uusien asiakaskontaktien luomisessa ja vähän liikkuvien kohderyhmässä. Liikuttajat kokevat ihmisten innostamisen toimintaan mukaan sekä säännölliseen osallistumiseen haastavaksi. Sosiaaliselle markkinoinnille olisi siis tilausta järjestöissä. Voi olla, että kannattaisikin aloittaa sosiaalinen markkinointi jo ennestään tutuista tuotteista ja tehdä niiden markkinointia erilaisille kohderyhmille. Saatujen kokemusten perusteella voitaisiin markkinointia suunnata uusin tuotteisiin ja kohderyhmiin. Liikuttajat ovat huolissaan myös niistä, jotka eivät osallistu toimintaan. Voisiko Liikuttajakoulutuksen yhdeksi osioksi lisätä toiminnan markkinoinnin, nimenomaan sosiaalisen markkinoinnin näkökulmasta? Rovio esittelee yhden mallin, jolla kohderyhmä voitaisiin sitouttaa uuteen toimintatapaan. Liikkumattomista kootaan ryhmä vallitsevan elämäntilanteen mukaan, jotta he saavat vertaistukea toisiltaan. Tavoitteiden tulee olla hyvin pieniä ja niille tulee antaa riittävästi aikaa, sillä jo muutamakin tunnin irrottautuminen arjesta voi tuntua haastavalta. Tavoitteiden tulee olla saavutettavissa, jotta onnistumiset kannustavat tekemään lisää muutoksia. Motivaatiosta huolimatta muutokset tapahtuvat pienin askelin, sillä ryhmän tuesta huolimatta jokaisen täytyy saada kehittyä itsenäisesti ja omien tarpeidensa mukaisesti. (Rovio & Pyykkönen, 2011, ss ) Liikuttajakoulutus antaa valmiudet tämän kaltaisten ryhmien ohjaamiseen.

14 14 Edellä kuvattu toiminta voisi hyvin olla järjestöjen perustehtävää. Ohjaajan motivaationa olisi halu auttaa, mikä muutenkin on vapaaehtoisille järjestötoimijoille usein tyypillistä. Palkka tehdystä työstä tulisi saavutettujen tulosten muodossa ja sosiaalisten kontaktien kasvamisena. Rovion mallia mukaillen toiminnassa kaikista tärkeimmässä roolissa olisi tuki muilta samassa asemassa oleville, jotta he saisivat vahvistusta tekemänsä vaihtokaupan järkevyydelle. He joutuvat luopumaan jostain löytääkseen ajan liikkumiselle ja ryhmän tulisi yhdessä vahvistua siitä, että se on kannattavaa. Jos tämän kaltaisella toiminnalla halutaan saada muutoksia aikaan, on muistettava tarve erilaisille ryhmille huomioiden sosiaalinen ympäristö ja liikkumisen esteet. Jokainen Liikuttajakyselyyn vastanneista koki työnsä merkitykselliseksi. Myös kansanterveydellnen näkökulma oli tärkeää. Ohjaajat tunsivat olevansa vastuussa sekä itselleen että ohjaamalleen ryhmälle. Vastuuta koettiin toiminnan laadukkuudesta, turvallisuudesta ja mielekkyydestä sekä onnistuneiden elämyksien mahdollistamisesta. Ryhmän tuloksista tiedottaminen ei vastausten perusteella ole kovin yleistä tai ainakaan säännönmukaista. Henkilökohtaista kehittymisestä annetaan palautetta jonkin verran, mutta ryhmän kokonaisvaltaisesta kehittymisestä ei juurikaan raportoida. Joissakin vastauksissa tuloksista tiedottaminen koettiin hyväksi ideaksi, jonka vastaajat aikovat jatkossa ottaa käyttöön. 4. TULEVAISUUS ON JO TÄNÄÄN Tulevaisuudessa palveluiden tuottaminen on järjestöille yhä merkittävämpi mahdollisuus osallistua hyvinvoinnin edistämiseen sekä toimia vaikuttajana omalla toiminta-alueella. Palveluiden osto on jatkuvasti yleistyvä yhteistyön muoto kunnan ja yhdistysten välillä. Tilaajatuottajamallin käyttöönoton myötä yhdistyksille avautuu entistä enemmän mahdollisuuksia tuottaa palveluita kunnalle ostopalveluina. Liikuntatieteellisen seuran kyselyssä kävi ilmi, että lähes kaikki kunnat ovat tehneet yhteistyötä 3. sektorin toimijoiden kanssa terveyttä edistävän liikunnan alueella ja yli 70 % kunnista oli tehnyt yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa. (Vanhapiha & Tiilikainen yms. 2013, ss. 21, 51; Rovio & Pyykkönen, 2011, s. 64) Sen sijaan, että tuettaisiin pelkästään kuntien liikuntapaikkarakentamista, voisi valtion rahoja ohjata erilaisten tilaaja-tuottajamallien kehittämiseen sekä erilaisten toimintamallien jalkauttamiseen. Järjestötoiminnan tulee olla yleishyödyllistä, joten ne voisivat ottaa liikkumattomat vastuulleen, kun yksityiset liikuntapalvelut voisivat huolehtia liikunta-aktiiveista. Tiedolla ohjaamisella on Suomessa pitkät ja sitkeät perinteet mutta toimintaympäristön muutos pakottaa kuitenkin kokeilemaan uusia vaikuttamisen malleja myös suomalaisessa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. ( Valistamisesta sosiaaliseen markkinointiin. Kupila, Rovio & Pyykkönen, 2011, s )

15 15 Palvelutuotannon mallia kannattaisi kehittää. Tällä hetkellä valtiolla ja sitä kautta kunnilla ei ole valmiita sosiaalisen markkinoinnin työkaluja, joilla terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvien ryhmiä voisi tavoittaa. Valtion Liikuntaneuvosto on vakuuttunut siitä, että liikuntaa lisäämällä yhteiskunta saavuttaisi miljarditason säästöt, mutta silti eri hallinnonalat pysyvät perustehtävässään. Koordinoinnin haasteena ovat epäselvät toiminnalliset vastuut. Valtion Liikuntaneuvoston arviointiraportissa todetaan, että Ei-tavoitteellisesti liikkuvien ihmisten aktivointi on liikunnan ydintoimijoille lähtökohtaisesti vierasta. Rovio toteaa, että toistaiseksi ei ole tavoitettu yksilön reaalimaailmaa tai tunnistettu ihmisten valintoja erilaisten ryhmien jäseninä, käyttäytymistä ohjaavia rakenteita tai ympäristön vaikutusta. Jos liikkumattomuus voitaisiin ratkaista kyvyllä päättää liikkua, kaikki suomalaiset liikkuisivat. Päätöksentekokyky ei siten voi olla ratkaisu ongelmaan vaan tulee ottaa huomioon ajankäyttö, viiteryhmät ja elämänkaaren vaihe. (Rovio & Pyykkönen, 2011, s. 26; Valtion liikuntaneuvosto, 2012:1, s. 48; Valtion Liikuntaneuvosto, 2013:8, s. 7.) Liikuttajakoulutus on yksi mahdollisuus lisätä riittämättömästi liikkuvien määrää, kunhan sen markkinointia tehostetaan vertaisohjaajille ja terveysliikunnasta innostuneille sekä kehitetään sen soveltuvuutta eri kohderyhmille. Liikuttajakoulutuksia järjestetään alueellisesti koko Suomessa ja sitä kautta sen vaikutukset ovat valtakunnallisia. Koulutuksen sisällöt ovat jo valmiina, joten panostamalla sosiaaliseen markkinointiin sillä voitaisiin saavuttaa valtakunnallisia hyötyjä. Jatkossa tulisi selvittää, keihin kannattaa vaikuttaa ja miten, jotta kohderyhmä muuttaa käyttäytymistä halutusti sen sijaan, että kylvetään tietoa laajalla rintamalla. Joskus suorin tie muutokseen vie kohderyhmän lähiympäristön tai vieläkin isomman mutkan kautta. Lisäksi tulee selvittää, miten kohderyhmä ajattelee ja toimii, ketkä kilpailevat sen huomiosta ja ajasta ja ovatko esteet käyttäytymisen muuttamiselle taloudellisia, fyysisiä vai psykologisia. Vasta tämän jälkeen kohderyhmälle tarjotaan sen arvostamia kannustimia ja houkuttimia käyttäytymisen muutokseen. Huolehditaan myös siitä, että halutun muutoksen edut ovat suuremmat kuin sen haitat tai kustannukset. ( Valistamisesta sosiaaliseen markkinointiin. Kupila, 2012.) Tähän ei tarvita uutta tutkimusta, vaan käytännön toimia ja niistä kerättyjä palautteita. Tällä hetkellä tarvitaan taho, joka ottaa vastuun suomalaisten passiivisen elämäntavan muuttamisesta. Nykyteknologia mahdollistaa ihmisten sosiaalisen kanssakäymisen ilman fyysistä läsnäoloa. Erilaiset haastekampanjat leviävät sosiaalisen median kautta ja niitä voisi kehittää puhuttelemaan kiireellistä perheenäitiä, yksinäistä työmiestä, työtöntä nuorta tai aloitan huomenna ihmisiä. Bussipysäkkien mainostaulut kirkuvat pikaruokaketjujen kampanjoita ja julkisten tilojen ulko-ovilla tupakkapaikoille löytyy isot kyltit. Voisiko kyltit ohjata taukoliikunnan pariin ja viereen kuvat tupakoivan ja tupa-

16 16 koimattoman keuhkoista? Mitä jos mainoksissa olisi vierekkäin kuva terveellisestä ruokavaihtoehdosta epäterveellisen sijaan ja alla kuvat elimistön sisältämästä rasvasta kummankin ravitsemusvaihtoehdon mukaan? Usein tunteisiin vetoaminen saa ihmiset ajattelemaan ja pysähtymään. Olisiko se niin vaikeaa myös liikunnan suhteen? Pienten lasten äitejä kannustettiin Englannissa tupakoimattomuuteen tarjoamalla heille omaa aikaa ja vertaistukea ja samalla käsi- ja kynsihoidon. Wisconsinissa USA:ssa humalassa ajamista vähennettiin tarjoamalla ihmisille ilmaisia kuljetuksia ravintolareissuille. Dallasissa Texasissa köyhät latinot karttoivat outoja ja kalliita lasten turvaistuimia luottaen siihen, että heidän lastensa kohtalo on kuitenkin Jumalan kädessä. Istuinten käyttö lisääntyi dramaattisesti, kun viranomaiset keksivät jakaa pappien siunaamia turvaistuimia syvästi uskonnollisille siirtolaisperheille. (Kupila, 2012) Hallituskauden tavoite oli riittämättömästi liikkuvien määrän vähentäminen ja sitä kautta kansansairauksien vähentäminen, mutta muutosta parempaan ei ole saavutettu. Terveyttä edistävä liikunta on ollut hankerahojen turvin kehitettävissä, joilla ei ole vaikutettu pysyvästi yhteiskunnan liikunnallistamiseen. Valtion määrärahojen arviointiraportin mukaan terveyttä edistävän liikunnan kehitystyössä tulee jatkossa huolehtia siitä, että tavoitteet ovat mitattavia ja kaikkien osallistuvien tahojen tärkeiksi koettuja. (Valtion liikuntaneuvosto, 2012:1, s. 15.; Valtion Liikuntaneuvosto, 2013:8, s. 64.) Suunta on oikea ja näyttäisi siltä, että jos annetut linjaukset viedään käytäntöön, voitaisiin saada jotain aikaiseksi. Järjestöt ovat oikea paikka toteuttaa terveysliikuntaa ja sitä pitäisi tukea. Välttämättä urheiluseurat eivät ole ensisijaisesti oikea toteuttamispaikka, mutta niistä voi saada käytännön tukea ja apua liikunnallisiin sisältöihin sekä tehdä yhteistyötä tilojen ja välineiden käytön kanssa. Hankemuotoja voisi laajentaa myös koskemaan kuntia, jotta saataisiin luotua erilaisia palvelutuotannon ketjuja. Tulevaisuutta ajatellen nuoret pitäisi ottaa mukaan suunnittelemaan toimintaa, sillä he ovat seuraava työsukupolvi ja on tärkeää, että heidän ajatusmaailmansa saadaan oikeaan suuntaan. Monet ihmiset sanovat, että heidän tärkeimpiä arvojaan ovat terveys ja perhe. Työelämässä halutaan pärjätä ja tehdään pitkiä työpäiviä, jonka vuoksi ollaan väsyneitä eikä jakseta huolehtia omasta fyysisestä kunnosta. Jäljelle oleva aika käytetään kiireessä kodista huolehtimiseen tai lasten harrastuksiin. Työttömät käyttävät perheen parissa enemmän aikaa, mutta toimettomuus voi johtaa eristäytymiseen sosiaalisista yhteisöistä ja lohdun hakemiseen erilaisten päihteiden parista. Kumpikaan käyttäytyminen

17 17 ei johda oman hyvinvoinnin edistämiseen, terveyden edistämiseen tai perhesuhteiden vaalimiseen. Voivatko arvot olla sellaisia, että ne eivät näy ihmisten käyttäytymisessä? Entä jos pysähtyy hetkeksi ja miettii, mitkä arvot näkyvät toiminnassa ja käyttäytymisessä? Miten ohittaa mieltä ohjaavat liikuntaesteet? Sydänliitto on koonnut hienosti samalle sivustolle syitä, miksi kannattaa liikkua, mutta myös esimerkkejä, millaisia esteitä liikkumiselle voi tulla: Aikaa on liian vähän Tee tänään lyhyempi lenkki Laadi itsellesi liikuntasuunnitelma Etsi itsellesi kalenteriin sopiva aika Lapsia ei voi jättää yksin kotiin Hanki ennakkoon lastenhoitaja Valitse laji, johon lapset tulevat mukaan Ota koko perhe mukaan Liiku yhdessä ystävän ja hänen lastensa kanssa Ulkona sataa Hanki sateenpitävät ulkoiluvarusteet Mieti valmiiksi, mitä voi tehdä sateella Myös kotivoimistelu on tehokasta Ulkona on kylmä ja pimeä Pukeudu lämpimästi, suuntaa valaistulle ulkoilureitille ja ota heijastin mukaan Mieti sisäliikuntamahdollisuuksia Olo on saamaton ja sohva kutsuu Kysy kaveria mukaasi Anna ajatusten viedä sinut liikkumisen jälkeiseen hetkeen ja siihen hyvän olon tunteeseen, minkä saat liikkumalla Töiden jälkeen väsyttää Lähde liikkumaan suoraan töistä Liiku työmatkat Lähde luontoon. Pelkkä lähteminen pois neljän seinän sisältä ja raitis ulkoilma piristävät Pidä ensin lepotauko ja lähde sitten Arkiliikunta ei tunnu hyödylliseltä Kokeile askelmittaria - huomaat, miten pienellä aktiivisuuden lisäyksellä askelia kertyy ja energiaa kuluu Liikunta ei tunnu mielekkäältä Kokeile rohkeasti eri liikuntamuotoja Tiivistelmä Sydänliiton sivuilta:

18 18 LÄHTEET Lähdeluettelo Arpalo, K. (2010). Opinnäytetyö. Liikuttajakoulutus - Liikuttajakoulutuksen määrittelyä markkinoinnin tueksi. Jyväskylän Ammattikorkeakoulu. Elina Vanhapiha, T. T. (2013). Yhdistykset toteuttamassa itseään - ja palvelemassa yhteiskuntaa. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus. Etelä- Suomen Liikunta ja Urheilu. (2012). Vuosikertomus Helsinki. Kupila, P. ( ). Valistamisesta sosiaaliseen markkinointiin. Noudettu osoitteesta Rovio, E.;& Pyykkönen, T. (2011). Vähän liikkuvat juoksuttavat päättäjiä ja tutkijoita. Helsinki: Liikuntatieteellinen seura. Sosiaali- ja terveysministeriö. (2013:10). Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan Tampere: Suomen Yliopistopaino Oy. Suomen Kuntoliikuntaliitto. (2011). Toimintakertomus Sydänliitto. ( ). Liikuntaesteiden ylittäminen. Noudettu osoitteesta sydanliitto.fi/miksi-liikkua#.u1j7kcvyxiu Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. ( ). Diabetes leikkaa yli prosentin bruttokansantuotteesta. Noudettu osoitteesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. ( ). Kohderyhmälähtöisyys eriarvoisuuden vähentämisessä. Noudettu osoitteesta tavoitteet THL. (2012). Sosiaalisen markkinoinnin ABC, opas 18. Valo Ry. ( ). Hallinnon tunnuslukuja. Noudettu osoitteesta fi/valo/keita-olemme/hallinnon-tunnuslukuja Valo Ry. ( ). Koulutukset. Noudettu osoitteesta Valtion liikuntaneuvosto. (2012:1). Valtion liikuntahallinto terveyttä edistävän liikunnan kokonaisuudessa. Ei tietoa: Kopijyvä. Valtion Liikuntaneuvosto. (2013:8). Arviointi valtion liikuntatoimen määrärahojen kasvun tuloksista hallituskaudella Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Wilskman, K. ( ). Sosiaalinen markkinointi terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. (K. Wilskman, Esiintyjä) Yle Uutiset. ( ). Puolella vuotiaista miehistä on huono kunto. Noudettu osoitteesta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta AKTIIVISEMPI ARKI työpajan työpohjat Nämä työpohjat on laadittu

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Työnjako: Yleisten edellytysten luominen ensisijassa valtion ja kuntien tehtävä. Toiminnasta

Lisätiedot

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia

Lisätiedot

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Valtion rooli liikunnan pelikentällä Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmista toiminnaksi 26.5.2015 Erja Toropainen THM, tutkija Liikuntaneuvontaan vaikuttavia seikkoja Yhteiskunta

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta.

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta. Suomen Sulkapalloliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Hyväksytty liittohallituksessa 9.12.2015 Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan,

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta ja urheilusta Liikkumisesta ja urheilusta elinvoimaa nuoren ja aikuisen arkeen

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

Kunnan sisäinen yhteistyö. luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu

Kunnan sisäinen yhteistyö. luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu Kunnan sisäinen yhteistyö luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu Liikkuva koulu -ohjelma terveelliset elämäntavat oppimisvalmiudet osallisuus kouluviihtyvyys hyvinvointi

Lisätiedot

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Toimintakykyä työelämään Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma www.kkiohjelma.fi PÄÄMÄÄRÄ Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien tavoittaminen ja terveysliikunnan

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014 Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00

Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00 Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00 Kansalliset kilpailut Arvokilpailut 2017 Linjaus tason mukaan Uinnin kilpailukalenteri 2016 Tulonlähde Valmentautuminen FINAn

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Liikuntakulttuurin kokonaisarviointi: valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusten arviointi liikunnan alueella (Liikuntal. 4, 2 mom.) arvioitu muutamia keskeisiä

Lisätiedot

TERVETULOA. Sosiaalinen markkinointi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä 8.5.2012. 14.5.2012 Kaarina Wilskman 1

TERVETULOA. Sosiaalinen markkinointi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä 8.5.2012. 14.5.2012 Kaarina Wilskman 1 TERVETULOA Sosiaalinen markkinointi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä 8.5.2012 14.5.2012 Kaarina Wilskman 1 Tervetuloa 8.5. klo 14.30 15.45 Sosiaalinen markkinointi? kehittämispäällikkö Kaarina Wilskman,

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015. Liikkujan polku -verkosto

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015. Liikkujan polku -verkosto Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015 Liikkujan polku -verkosto Iltapäivän ohjelma o Esittelyt ja alkulämmittelyt o Katsaus ajankohtaisiin asioihin o Vuoden

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015 TAVOITTEENA terveyden kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen suositusten mukaiselle tasolle Hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita,

Lisätiedot

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013

LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 TUL:n 28. liittokokous 18-19.5.2013 Kemi Käsiteltyjä asioita: Liikuntapoliittinen ohjelma-asiakirja Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusraportti Liiton sääntö-ja päätöksentekorakenne,

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden

Lisätiedot

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013 LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA Liikunnallinen elämäntapa Valossa Matleena Livson 17.9.2013 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

LAPSET JA NUORET Tiia Murtonen Anna-Elina Pekonen HALISKO Tänä päivänä Halisko on paljon muutakin kuin vihreä lisko, Halisko on TUL:n nuorisotoiminnan näkyvin tunnus Se on nuorisotoiminnan lippulaiva yhdessä

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013 Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009 OHJAAJUUS 20 OV Oman työn tavoitteellinen suunnittu ja toteuttaminen sosiaalisista ja kasvatuksellisista lähtökohdista Tuloksellinen toiminta Oman työn kehittäminen Oman persoonan tunteminen ja käyttäminen

Lisätiedot

Kohderyhmäkohtaisten työpajojen yhteenvedot

Kohderyhmäkohtaisten työpajojen yhteenvedot Kevään 2014 Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaarit Kohderyhmäkohtaisten työpajojen yhteenvedot Kevään 2014 Liikkeellä voimaa vuosiin seminaarit Eläkevuodet edessä (60+) Liikkumisympäristöt ja olosuhteet

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Kuntien erityisliikunnan hankkeet ja työn tulevaisuus

Kuntien erityisliikunnan hankkeet ja työn tulevaisuus Kuntien erityisliikunnan hankkeet ja työn tulevaisuus Toni Piispanen Liikuntatieteellinen Seura ry Erityisliikunnan symposio 29.5.2012 Grand Marina Esityksen teemat 1. Yleisesti kehittämishankemaailmasta

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Tutkimusmatkalla. Vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon

Tutkimusmatkalla. Vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Tutkimusmatkalla Vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Teemaryhmässä on varhaiskasvatuksen, liikunnan ja hyvinvoinnin asiantuntijoita ja vaikuttajia (12), jotka edustavat merkittäviä sidosryhmiä

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Sisältö Eri liikuntalajeja monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuhteet.

Sisältö Eri liikuntalajeja monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuhteet. Kuvaukset 1 (6) (päivitetty 10.6.2014) Liikuntaa monipuolisesti 1, 1 ov, (YV7LI1) (HUOM! 1. vuoden opiskelijoille) kokeilee erilaisia liikuntalajeja hikoillen ja hengästyen saa kokemuksia eri liikuntalajien

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020

OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020 MISSIO Edistää opiskelijoiden liikuntakulttuuria 1 ja hyvinvointia. VISIO Opiskelijat liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi.

Lisätiedot

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden

Lisätiedot

Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen

Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen Urheilijanpolun lapsuus- ja valintavaiheen työstöjen näkökulma Outi Aarresola, tutkija Kaisu Mononen, erikoistutkija Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valo,

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 2015 Liikkuva lapsuus Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 Sisällys Hankkeen alkuidea... 2 Hankkeen tavoitteet... 3 Hankkeen toimenpiteet... 4 Hankkeen toteutuminen... 5 Hankkeen

Lisätiedot

LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA

LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Vapaa-aikapalvelut 19.10.2015 PL 50 21531 PAIMIO LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA Yleistä Väestön fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan vähäisyys aiheuttaa merkittäviä ja yhä kasvavia

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa KOKKOLA KARLEBY Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa Sisällys 1 Liikuntapoliittisen ohjelman tarkoitus...2 2 Liikuntapoliittisen

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla varhaiskasvatushenkilöstölle

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Sisäisen turvallisuuden kehittäminen 06.09.2013 Järjestöillä erilaisia rooleja Kansalaisyhteiskunta on laajempi

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä. 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen

Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä. 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Talousarvion toiminnalliset tavoitteet (raportointi kaupunginvaltuustolle) 23.3.2015

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE Kuuden koon malli Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli päiväkotiin ja kouluun LAPSEN TURVAKSI HANKE 2007

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN Linnoitustie 4 Violin-talo 5 krs., FI-02600 Espoo www.triplewin.fi will invest into customer experience leadership Miten rakennetaan asiakaskokemuksen johtamiseen toimiva

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Työpajan vetäjä: Sampsa Kivistö /HLU 1 Työpaja 3: Hallintokuntien välisen yhteistyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen Tehtävä 1: ESITTÄYTYMINEN

Lisätiedot