I Kuntaviestinnän toimintaympäristö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "I Kuntaviestinnän toimintaympäristö"

Transkriptio

1 1 Kh , liite nro I Sodankylän viestintähanke Helena Lemminkäinen, Kevi Consulting Oy Sodankylän kunnan viestinnän ja markkinoinnin linjaukset 1 Kuntaviestinnän toimintaympäristö 2 2 Viestinnän nykytila ja kehityshaasteet 2 3 Perusmäärittelyt Viestinnän ja markkinoinnin tehtävät ja tavoitteet Viestintää ohjaavat periaatteet ja arvot Yhteistyö- ja kohderyhmät (= sidosryhmät) Kunnan tavoitteelliset perusviestit/tarina (= tavoiteltu kuntamaine) 7 4 Viestinnän järjestelyt Viestinnän suunnitelmallinen johtaminen Virkamiesviestinnän vastuut ja organisointi Luottamushenkilöiden ja -elinten viestijäroolit Sisäinen työyhteisöviestintä Kuntamarkkinointi Keinot, kanavat ja foorumit Resurssit 12 5 Seuranta, arviointi ja mittarit 13 6 Viestinnän linjausten hyväksyminen ja arkeen saattaminen 14 7 Vuosien kehittämisen painoalueet ja prioriteetit 14 Liitteet 1 Kuntaviestintään liittyvää säädösperustaa ja muuta tausta-aineistoa 2 Sodankylän kuntaa profiloivat perusviestit (kuvio, versio 6)

2 2 I Kuntaviestinnän toimintaympäristö Kuntaviestintää ohjaavat monet lait. Kuntalaisten tiedonsaanti- ja osallistumisoikeudet kumpuavat perustuslaista. Kuntalaki määrittää varsin, miten valtuuston on huolehdittava kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismandollisuuksista (Kuntalaki 27 ) sekä miten kunnan on tiedotettava kuntalaisille (Kuntalaki 29 ). Kunnan viestintää koskevia velvoitteita on myös mm. julkisuus-, hallinto- ja kielilaissa sekä maankäyttö- ja rakennuslaissa (ks. Hite 1). Lisäksi mm. Suomen Kuntaliitto on antanut suosituksia kuntaviestintään ja kehittänyt mittariston kunnan viestinnän arviointiin. Sodankylän kunnan viestinnän linjaukset pohjautuvat vuosille tehtyyn kuntastrategiaan ja Sodankylä raporttiin sekä viestinnän kehittämiseen tähtäävän viestintähankkeen yhteydessä tehtyyn tutkimustyöhön. Kuntien toimintaympäristössä on lähitulevaisuudessa nähtävissä monia haasteita ja suuria muutoksia. Tällaisia ovat esimerkiksi kuntien yhdistymiset, väestön ikääntyminen, muuttoliike ja kansainvälistyminen, monet palvelujärjestelmän muutokset, kuntatyöntekijöiden nopearytminen eläköityminen ja osaavan henkilöstön saatavuus sekä kuntatalouden kestävyyden varmistaminen. Jotta kunta pystyy reagoimaan riittävän ajoissa muutoksiin, toimintaympäristön luotaukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Muutoksen suuntaan ja muutoksissa pärjäämiseen voidaan vaikuttaa, kun kunta osallistuu aktiivisesti erilaisille päättäjä- ja vaikuttajafoorumeille Suomessa ja kansainvälisesti. Foorumit ovat ensiarvoisen tärkeitä myös Sodankylän kunnalle ominaisen profiilin, mandollisuuksien ja muiden vetovoimatekijöiden esille tuomiseen. Sodankylällä on Lapin ja koko Suomen kuntakentässä poikkeuksellisen hyvät tulevaisuuden näkymät. Kaivosteollisuus ja sen myötä kasvava muu elinkeino- ja palvelutoiminta luovat talouden vakautta, vaurautta ja hyvinvointia. Mittavat luonnonvarat rinnallaan koskematon luonto, puhtaat luonnontuotteet, kiireetön elämänrytmi ja elinvoimainen maaseutu luovat mandollisuuksia synnyttää perinteisen tunturimatkailun rinnalle omintakeisia ja tulevaisuuden matkailijoiden tarpeisiin kehitettyjä matkailupalveluja ja -tuotteita. Maaseutu nousevana asumisen trendinä avaa uudenlaisia mandollisuuksia kääntää muuttotappio muuttovoitoksi. Ajasta ja paikasta riippumaton tietotyöhön ja innovaatiotoimintaan pohjaava yritystoiminta voi kehittyä merkittäväksi kumppaniksi myös kunnan palvelutuotannossa. 2 Viestinnän nykytila ja kehityshaasteet Viestintähankkeeseen sisältyvä tutkimusvaihe nosti esiin monia Sodankylän kunnan toiminnan ja viestinnän kehittämishaasteita. Kunnan sisäisessä kyselyssä johtamis- ja esimiesviestintä nähtiin yhtenä tärkeimmistä kehittämisalueista, samoin sisäinen työyhteisöviestintä kokonaisuudessaan. Toinen tärkeä kehittämiskohde oli kuntalaiset kuntalaisten kuuleminen. Nyt kuntalaisilla nähtiin lähes olemattomat mandollisuudet vaikuttaa päätöksentekoon, koska yleensä asioita viestitään vasta sitten, kun päätökset on jo tehty. Ainoaksi vaikuttamismandollisuudeksi onkin liian usein jäänyt kuntalaisvalitus.

3 3 Toiminnan läpinäkyvyys, viestinnän avoimuus ja ennakoivuus ovatkin tärkeimpiä viestinnän kehityshaasteita sekä kuntalaisille suunnatussa että kunnan sisäisessä työyhteisöviestinnässä. Luottamusjohdon ja virkamiesten suhteissa nähtiin paljon kehitettävää. Pahiten kuntamainetta mustamaalavina tekijöinä pidettiin virkamiesten ja poliitikkojen tulehtuneita välejä ja luottamuspulaa sekä poliitikkojen keskinäistä riitelyä. Myönteistä puolestaan oli se, että sisäiseen kyselyyn vastanneilla oli varsin yhteneväinen ja moderni käsitys siitä, millaisista elementeistä kuntaviestintä ja sisäinen työyhteisöviestintä koostuvat sekä miten viestintää tulisi kehittää. Viestinnän kehittymisen edellytyksenä pidettiin kuitenkin sitä, että viestintäosaamisen kehittämiseen panostetaan. Ulkoisten sidosryhmien haastattelut toivat esiin Sodankylän kuntamaineen hahmottomuuden. Haastatellut näkivät erittäin monia myönteisiä asioita, joista Sodankylä voisi tulevaisuudessa olla tunnettu. Profiilin kirkastaminen ja kunnan vahvuuksista viestiminen onkin yksi kunnan ulkoisen viestinnän kehittämiskohteista. Ennen tätä on kuitenkin tehtävä tarvittavat kunnan sisäiset kehitystoimet, koska hyvä viestintä voi perustua vain hyvälle toiminnalle. Ulkoiset sidosryhmät näkivät kunnan kehityksen sekä profiloitumisen ja maineenjohtamisen suurimmaksi esteeksi kunnan huonon poliittisen ilmapiirin. Luottamusjohdon ja virkakunnan yhteistyöongelmat olivat heijastuneet myös ulkoisten sidosryhmien suuntaan, samoin salaileva valmistelu ja kuntalaisten heikot osallistumismandollisuudet. Toimintaorientaatioltaan Sodankylän kuntaa pidettiin sisäänpäin kääntyneenä ja pikemminkin staattisena kuin herkästi toimintaympäristön muutoksiin reagoivana. Erityisesti kuntakentän tulevissa suurissa muutoksissa pärjäämisessä on tärkeää, että kunnan johto osallistuu aktiivisesti eri foorumeilla käytävään keskusteluun. Sidosryhmäsuhteissa nähtiin muutoinkin paljon kehitettävää. Useampikin sidosryhmähaastatteluissa ajatuksia kertonut totesi, että Sodankylä asuinpaikkana ja paikkakuntana ansaitsisi nykyistä paljon paremman mainearvosanan, mutta kunnan poliittinen kulttuuri romuttaa sitä. Selkeänä kehityskohteena nousivat esiin tulevaisuuden rekrytointihaasteet, koska kunnan ei nähty luovan asiantuntijoilleen työnteon edellytyksiä. Sinänsä nykyisen virkakunnan asiantuntemus ja yhteistyökyky saivat kiitosta. Viestinnän ammattitaidottomuus kiinnitti huomiota. Erityisen pulmalliseksi nähtiin se, ettei kunta ole onnistunut kertomaan riittävästi Sodankylän elinkeinoelämän elpymisestä, kasvusta, hyvän asuinpaikan mandollisuuksista ja muista kunnan kannalta myönteisistä asioista. Kehityshaasteistaan huolimatta ulkoisten sidosryhmien edustajat näkivät Sodankylässä valtavan kehityspotentiaalin. Yhteenvetona voi todeta, että sisäinen ja ulkoinen tutkimus piirsivät varsin yhdenmukaisen kuvan Sodankylän kunnan maineenjohtamisesta ja viestinnästä sekä niiden kehittämistarpeista. Vaikka kehityskohteita on paljon, myönteistä on kuitenkin se, että kehittämistarpeet on tunnistettu. Nyt ne pitää vielä tunnustaa sekä käynnistää määrätietoiset toiminnan ja viestinnän kehitystoimet. Sisäisen kyselyn havaintojen mukaan kunnassa on varsin hyvin ymmärretty, millaista hyvä kuntaviestintä on. Toteutus vain on ontunut. Kehittämiselle hyvän pohjan luo se, ettei kunnan toimintaympäristössä ole sellaisia tekijöitä, jotka estäisivät esimerkiksi kuntamaineen parantamisen. Kaikki kehittämistä vaativat asiat ovat sellaisia, joihin kunnan luottamus ja virkamiesjohto sekä jokainen kunnan työntekijä voivat itse halutessaan vaikuttaa omalla toiminnallaan.

4 4 Viestinnän kehittämisen painoalueet ja prioriteetit määritellään tarkemmin luvussa 7. Viestinnän nykytila-analyysin yksityiskohtaiset havainnot on esitetty raportissa Sodankylän viestintähanke, tutkimusvaiheen raportti 2011 (Raportti 234/Kevi Consulting Oy, ). 3 Perusmäärittelyt 3.1 Viestinnän ja markkinoinnin tehtävät ja tavoitteet Viestinnällä on keskeinen rooli kunnallisen demokratian toteutumisessa, ja viestintä on olennainen osa kunnan johtamista. Sodankylän viestinnän linjauksissa viestintä sisältää myös kunta markkinoinnin. Suomen Kuntaliiton mukaan kuntalaisille suunnatun viestinnän perustehtäviä ovat informointi, neuvonta, kansalaiskeskustelun tukeminen ja osallistumisen edistäminen sekä markkinointi ja maineenhallinta. Luottamus kuntaan ja kunnan vetovoimaisuus asuin ja työpaikkana sekä yritysten kotipaikkana edellyttävät kunnan maineesta huolehtimista. Hyvin hoidetulla sisäisellä työ yhteisöviestinnällä tuetaan työhyvinvointia ja työssäjaksamista. Markkinoinnin keinoja käytetään esimerkiksi palvelujen tunnetuksi tekemisessä, rekrytointiviestinnässä ja matkailun edistämistoimissa. Markkinointia tarvitaan myös vahvistamaan alueellista kilpailukykyä. Kuntamarkkinointi on osa elinkeinopolitiikkaa, jolla voidaan vaikuttaa mm. muuttoliikkeen suuntiin ja yritysten halukkuuteen sijoittua paikkakunnalle. Viestinnässä on varauduttava myös kriisitilanteisiin ja poikkeusoloihin. Viestinnässä onnistuminen edellyttää jatkuvaa toimintaympäristön luotausta. Suunnitelmallinen viestintä edellyttää säännöllistä viestinnän arviointia. Viestinnän päämääränä on tukea kuntastrategian toteutumista. Viestintä vahvistaa johtamista, tukee suunnittelua ja kehittämistoimintaa. Hyvät sidosryhmäsuhteet ovat tärkeä tuloksellisen toiminnan edellytys. Avoin viestintä antaa tosiasioihin perustuvan kuvan toiminnasta, nykytilasta ja kehittämistarpeista. Viestinnän tavoitteita tehtäväkokonaisuuksittain vuoden strategiakaudelle ovat seuraavat: Kuntalaisten informointi 'a tiedottaminen Kuntalaiset sekä muut yhteistyö ja kohderyhmät (= sidosryhmät) saavat riittävästi tietoa valmisteilla olevista asioista ja suunnitelmista sekä tietävät, miten voivat osallistua ja vaikuttaa vireillä olevien asioiden valmisteluun. Kuntalaiset luottavat siihen, että päätöksenteko on läpinäkyvää ja että viestintä on avointa, ennakoivaa ja tosiasioihin perustuvaa. Mediayhteistyö Kunnan virkamiesten ja luottamushenkilöiden yhteydet tiedotusvälineisiin toimivat. Ymmärretään, että media on tärkeä viestin viejä kuntalaisten suuntaan ja että julkinen keskustelu edistää kuntalaisten osallisuutta. Kunnan virkamiehet ovat tiedotusvälineiden käytettävissä ja yhteydenottopyyntöihin vastataan nopeasti. Tiedotusvälineitä kohdellaan tasapuolisesti. Mediaviestinnän toteutuksessa otetaan huomioon tiedotusvälineiden aikataulut ja muut toimitukselliset tarpeet.

5 5 Neuvonta, palveluista tiedottaminen ja asiakaspalvelu Kuntalaiset tietävät, millaisia palveluja Sodankylän kunnassa on tarjolla, ja kuntalaiset osaavat käyttää palveluita tarkoituksenmukaisella tavalla. Kunta tunnetaan laadukkaista palveluistaan ja hyvästä asiakaspalvelusta. Neuvontahenkilöstö on helposti tavoitettavissa ja yhteydenottopyyntöihin vastataan nopeasti. Palveluista viestittäessä otetaan huomioon eri-ikäiset väestöryhmät ja saamenkieliset kuntalaiset sekä kansainvälistyvän Sodankylän vaatimukset. Kansalaiskeskustelun tukeminen ja osallistumisen edistäminen Kuntalaisilla on mandollisuus vaikuttaa ja osallistua asioiden valmisteluun ennen kuin päätökset tehdään. Tästä syystä asioista pitää tiedottaa valmistelun alkuvaiheessa. Kuntalaiset kokevat tulleensa kuulluksi. Osallistumiseen on käytössä ennalta suunnitellut keinot ja foorumit ja palautekanavat. Palautteiden käsittelyä varten on järjestelmä, jonka avulla palaute otetaan huomioon kunnan toimintaa kehitettäessä. Kunnan sisäisen yhteistyö ja vuorovaikutus Virkamiesten ja luottamushenkilöiden vuorovaikutus toimii, mikä osaltaan lisää kuntalaisten luottamusta kunnan toimintaan ja parantaa kuntamainetta. Henkilöstö tuntee kuntastrategian keskeiset linjaukset. Kun viestintä on osa arjen johtamista ja esimiestyötä, työyhteisöviestintä toimii ja henkilöstö voi hyvin. Työyhteisön jäsenet ymmärtävät, että viestintä on olennainen osa jokaisen kunnassa työskentelevän työtä. Työnantajamaine on hyvä, ja Sodankylän kunta nähdään kiinnostavana työpaikkana. Maineenjohtaminen ja sidosryhmätyö Ymmärretään, että hyvän maineen lähtökohta on hyvä toiminta. Kuntalaiset, kunnan henkilöstö ja luottamushenkilöt ovat ylpeitä omasta kunnastaan ja ovat motivoituneita toimimaan kunnan maineen lähettiläinä. Keskeiset yhteistyö- ja kohderyhmät on tunnistettu ja vuoropuhelu sidosryhmien kanssa toimii maakunnallisella ja kansallisella tasolla sekä kansainvälisillä yhteistyöfoorumeilla. Kuntamarkkinointi (= paikan markkinointi ja matkailumarkkinointi) Kunta nähdään vetovoimaisena ja hyvänä paikkana asua, elää ja yrittää, ja kuntalaiset arvostavat omaa kotikuntaansa. Yritykset ja uudet asukkaat ovat halukkaita asettumaan pysyvästi kuntaan. Kunnan alueen monipuoliset kulttuuritapahtumat, matkailupalvelut, vapaa-ajan asumisen mandollisuudet tunnetaan. Sodankylä erottuu aitoja pohjoisia elämyksiä tarjoavana matkailukohteena. Investoijat ovat halukkaita sijoittamaan Sodankylän alueella oleviin kohteisiin. Kriisiviestintä Kunta pystyy reagoimaan nopeasti yllättäviin viestintätilanteisiin ja estämään mandolliset lisävahingot tai mainehaitat. Jokaisen kunnan työntekijän ja luottamushenkilön tietää, miten kriisiviestinnän vastuut jakautuvat, ja tuntea kriisien varalle laaditut toimintaohjeet. Viestinnän prosesseja ja toimintaohjeita on kuvattu tarkemmin liitteessä Viestintää ohjaavat periaatteet ja arvot Kuntastrategian arvoihin perustuen viestintää ohjaavat periaatteet ja arvot ovat asiakaslähtöisyys, avoimuus ja vastuullisuus sekä monikielisyys. Asiakaslähtöisyys lähtee siitä, että jokainen ymmärtää, että kunta on kuntalaisia varten. Viestinnän toteutuksessa otetaan huomioon erilaisten vastaanottajaryhmien tarpeet. Viestintä on

6 6 vuorovaikutteista, ja kunnan palautekanavat ovat kunnossa. Työyhteisön sisällä viestintä on keskustelevaa ja yhteistyöhön kannustavaa, työtovereita ja asiakkaita kunnioittavaa sekä yrittäjien/yritysasiakkaiden tarpeet huomioon ottavaa. Luottamushenkilöiden viestinnässä kuntalaisten etu menee aina poliittisten intressien edelle. Avoimuudella tarkoitetaan sitä, kunnan päätöksenteon valmisteluprosessi on läpinäkyvä ja kuntalaisille viestitään valmistelussa olevista asioista niiden vireille tullessa. Samalla kerrotaan, miten päätöksenteon prosessi etenee ja millaisia osallistumismandollisuuksia kuntalaisilla on. Viestintä on aktiivista, oma-aloitteista ja ennakoivaa. Sisäisessä työyhteisöviestinnässä henkilöstöllä on mandollisuus vaikuttaa ja tulla kuulluksi, tietoa ja osaamista jaetaan reilusti. Luottamushenkilöiden ja virkakunnan välillä vuorovaikutus on avointa ja toinen toistaan arvostavaa sekä keskinäistä luottamusta vahvistavaa. Vastuullinen viestintä edellyttää, että johto, esimiehet ja jokainen työntekijä sekä luottamushenkilöt oivaltavat oman vastuunsa tosiasioihin perustuvassa tiedonvälityksessä ja vuorovaikutuksessa. Yhdessä sovittuja viestinnän pelisääntöjä noudatetaan. Jokaisella on oikeus ja velvollisuus kertoa omaan työhönsä liittyvistä asioista ymmärrettävästi ja vastaanottajan tarpeet huomioiden. Kaikki kuntalaisia, alueen yrityksiä tai muita sidosryhmiä koskevat ratkaisut on perusteltava ja kaikki ratkaisujen vaikutukset on tuotava esiin. Monikielisyys toteutuu ottamalla viestinnässä huomioon erityisesti saamenkielisen väestön tarpeet. Kansainvälinen kaivosteollisuus ja matkailu edellyttävät myös kunnalta kykyä palvella yhteistyötahoja ja kunta-asiakkaita eri kielillä. Kansainväliseen viestintään on oltava valmius myös kriisitilanteissa. 3.3 Yhteistyö- ja kohderyhmät (sidosryhmät) Sodankylän kunnan tärkeimmät viestinnän yhteistyö- ja kohderyhmät ovat kuntalaiset ja kunnan oma henkilöstö sekä luottamustehtävissä toimivat. Muut sidosryhmät voidaan ryhmillä seuraaviin tahoihin: ulkoiset palvelutuottajat, alihankkijat ja muut sopimuskumppanit yritykset, yrittäjät ja yrittäjäjärjestöt potentiaaliset muuttajat ja uudet työntekijät alue- ja valtakunnan tason viranomaiset (AVI, ELY, VM, TEM jne.) kunta-alan keskeiset toimijat (esim. Suomen Kuntaliitto) maakunta ja lähikunnat, kuntayhtymät tutkimuslaitokset (esim. Oulun yliopisto, IL, Tähtelä) puolustusvoimat/ Jääkäriprikaati päättäjät ja vaikuttajat (valtakunnan taso ja kv-toimijat) järjestöt (mm. asukas- ja kyläyhdistykset, harrastustoiminta, edunvalvonta, elinkeinoelämä, kauppakamarit) tiedotusvälineet elinkeinoelämän eri toimialat (kaivosklusteri, metsäklusteri, matkailuala, MEK) paliskunnat ja Paliskuntien yhdistys seurakunnat Sidosryhmätyö on avointa, aktiivista ja läpinäkyvää. Johdon päättäjä- ja vaikuttajasuhteiden lisäksi hyvään sidosryhmäviestintään ja yhteistyöhön tarvitaan jokaisen kunnan työntekijän ja luottamushenkilön rakentavaa panosta.

7 7 Sidosryhmäviestinnän keinot valitaan niin, että ne ovat tarkoituksenmukaisia kunkin sidosryhmän näkökulmasta. Sidosryhmäyhteistyössä tärkein viestinnän ja vaikuttamisen väylä on henkilökohtainen viestintä. Muita keinoja ovat mm. sidosryhmätilaisuudet, seminaarit ja toimittajatapaamiset. Sidosryhmätapaamisten toteutuksessa hyödynnetään Sodankylän tunnettuja ja arvostettuja tapahtumia (mm. Elokuvajuhlat ja LuostoClassic). 3.4 Kunnan tavoitteelliset perusviestititarina (= tavoiteltu kuntamaine) Maineenjohtaminen on johtamisen ydintoimintoja, ja maine on kunnan keskeinen kilpailutekijä. Hyvä maine syntyy hyvien tekojen kautta. Kunnan erityispiirteitä/ainutlaatuisuutta ja vahvuuksia kuvaavat perusviestit eli kuntatarina kuvaa sen, miten Sodankylä eroaa muista kunnista. Kunnan visuaalinen ilme tukee maineenjohtamista Visuaalisen ilmeen tunnusmerkit näkyvät kaikissa kunnan viestintä- ja markkinointimateriaaleissa sekä verkkoviestinnässä. Kunnan nimen yhteyteen liitetään jo vakiintunut lisämääre: Sodankylän kunta Lapin tähtikunta. Tavoitteellista viestintää varten Sodankylän kunnalle on määritelty ydin- ja perusviestit, joiden tulee näkyä kaikessa viestinnässä. Sodankylää ja kunnan omaleimaisuutta kuvaava sekä muista kunnista erotteleva ydinviesti ja sitä täsmentävät perusviestit on kiteytetty seuraavalla tavalla: SODANKYLÄ Alkuvoimaista elämää Suomen 'a Saamen raalla Hyvinvoinnin perustana elinkeinoien laaja kirja Voimavarana valtavien luonnonvarojen monet mandollisuudet Kansainvälinen kaivannaisteollisuuden osaamis- ja logistiikkakeskus Hyvä työllisyystilanne ja yrittämisen edellytykset monilla aloilla Sujuva ja turvallinen arki sekä monipuoliset vapaa-ajan mandollisuudet Luonto ja pohjoinen kulttuuri tiiviisti läsnä arjessa lnnovatiivisia palvelukonsepteja käyttäjille ja tuottajille Uudenlaisia mandollisuuksia hyvään elämään Kasvava ja kehittyvä Lapin kuntakeskus Portti arktisille alueille Monien arktisten huippuyksiköiden kotikunta Kansainvälisesti ainutlaatuisia kulttuuritapahtumia Perusviestit ja niitä avaavat esimerkit on esitetty liitteen 2 kuviossa. 4 Viestinnän järjestelyt 4.1 Viestinnän suunnitelmallinen johtaminen Viestintä on olennainen osa kunnan johtamisjärjestelmää. Sodankylän kunnan viestintää johdetaan keskitetysti, mutta käytännön viestintää hoidetaan hajautetulla viestintämallilla. Sodankylän kunnan kokonaisviestintää johtavat kunnanjohtaja ja kunnanhallitus. Viestinnän ja kuntamarkkinoinnin koordinoinnista, suunnittelusta ja keskitetyistä viestintäpalveluista vastaa

8 8 kunnan viestintävastaava. Viestintävastaava raportoi suoraan kunnanjohtajalle. Viestinnästä vastaavalla on läsnäolo-oikeus kunnan johtoryhmässä ja kunnanhallituksen kokouksissa. Viestintää suunnitellaan samanaikaisesti toiminnan suunnittelun kanssa. Asioista päätettäessä päätetään aina myös siitä, miten asioista viestitään kunnan sisällä sekä kuntalaisten tai muiden sidosryhmien suuntaan. Jotta viestintä ei unohdu, jokaisen kunnan toimielimen tai muun kokouksen asialistan viimeisenä kohtana on "Kokouksesta tiedottaminen". Osana kunnan toiminnan suunnittelua tehdään viestinnän ja markkinoinnin vuosisuunnitelma. Kukin toimiala ja kunnan liikelaitos vastaa oman suunnitelmansa laadinnasta. Kunnan viestintävastaava kokoaa näiden pohjalta kuntatason kokonaissuunnitelman, jonka kunnanhallitus vahvistaa kunkin kalenterivuoden lopulla. Kaikista isoista hankkeista tai laajoista kehittämistoimista laaditaan erillinen hankeviestinnän suunnitelma, jonka valmistelusta vastaa kyseisestä hankkeesta vastaava. Viestintävastaava avustaa tarvittaessa suunnitelmien laadinnasta. Myös hankekohtaisten suunnitelmien keskeiset viestintätoimet sisällytetään kunnan viestinnän vuosikelloon. Johtoryhmän viestintä on olennainen osa kunnan strategista viestintää. Jotta henkilöstö on tietoinen kunnassa valmisteltavana olevista asioista ja linjauksista, jokainen toimialajohtaja informoi oman toimialansa esimiehiä heti johtoryhmän kokouksen jälkeen kokouksessa käsitellyistä asioista ja siitä, mitä ne merkitsevät oman toimialan kannalta. Jokainen esimies käy asiat läpi oman henkilöstönsä kanssa (ns. esimieskieppi). Toimialajohtajat raportoivat seuraavassa johtoryhmän kokouksessa toimialalta saadusta palautteesta. Kunnan johtoryhmän asialistat ja pöytäkirjat ovat saatavilla kunnan sisäisillä verkkosivuilla (levyasema/intranet). 4.2 Virkamiesviestinnän vastuut ja organisointi Kunnan virallisista lausunnoista vastaavat kunnanjohtaja tai hänen valtuuttamanaan toimialajohtajat tai muut asiantuntijat. Viestinnässä kunnanjohtajan varahenkilö on kunnan kehittämisjohtaja. Kuntamarkkinointi on erittäin vahvasti sidoksissa kunnan kehittämistoimiin, joten viestintävastaava tekee markkinointiviestinnässä kiinteää yhteistyötä kehittämisjohtajan kanssa. Toimialojen viestinnästä vastaavat toimialajohtajat. Erityisesti sisäisessä työyhteisöviestinnässä esimiehillä on keskeinen rooli arjen vuoropuhelun varmistamisessa sekä tehokkaassa tiedonkulussa oman yksikön sisällä ja yksiköiden välillä. Henkilöstöjohtaja vastaa kuntatason henkilöstöasioihin ja yt-toimintaan liittyvien viestintätoimien valmistelusta yhteistyössä viestintävastaavan kanssa. Toimialajohtajat nimeävät toimialoille viestintäyhteyshenkilöt, jotka yhdessä kunnan viestintävastaavan kanssa muodostavat kunnan viestintätiimin. Tämä yhteyshenkilö on toimialajohtajan työpari kaikissa viestintäasioissa.

9 9 Päivittäisissä viestintä- ja asiakaspalvelutilanteissa on muistettava, että viestintä on olennainen osa jokaisen kuntatyöntekijän työtä. Jokainen on oman kuntansa maineen lähettiläs. Laadukas toiminta ja hyvät palvelukohtaamiset rakentavat hyvää mainetta ja myönteistä tarinaa Sodankylästä hyvänä paikkana asua, elää ja tehdä työtä. Jokaisella työntekijällä ja asiantuntijalla on oikeus ja velvollisuus kertoa omasta työtään toimittajalle sekä auttaa toimittajaa tiedonhankinnassa. Kun tietoa on paljon saatavissa mm. erilaisissa kunnan tietojärjestelmissä (levyasemat/intranet), jokaisen työntekijän velvollisuuksiin kuuluu myös itse aktiivisesti etsiä tietoa. Kuntalaki edellyttää, että kunta tiedottaa myös valmisteilla olevista asioista. Kunnan viestintävastaava vastaa kunnanhallituksen ja -valtuuston käsittelyyn tulevien ja käsittelyssä olevien asioiden viestinnästä yhdessä valmistelu- ja esittelyvastuussa olevien virkamiesten kanssa (ks. luku 4.3/listatiedottaminen). Jotta kuntalaisten osallisuus sekä viestinnän ennakoivuus ja toiminnan läpinäkyvyys toteutuvat, viestinnästä vastaavan on saatava riittävän ajoissa käyttöönsä valmisteluun liittyvät tiedot ja taustamateriaalit. Ennakoivuus edellyttää myös sitä, että hankekohtaiset viestintäsuunnitelmat on tehty hankevalmistelun käynnistyessä. Yleiseen asiointiin tarkoitettuun sähköpostiosoitteeseen (kirjaamosodankyla.fi) tulevan postin käsittelystä vastaa kirjaamo. Hyvän asiakaspalvelun lähtökohta on, että viesteihin vastataan samana päivänä. Liikelaitosten viestinnästä voidaan tarpeen mukaan laatia täsmentäviä ohjeita. Ulkoisten palveluntuottajien, alihankkijoiden ja muiden sopimuskumppaneiden kanssa viestinnän järjestelyt sovitaan sopimusten laadinnan yhteydessä. 4.3 Luottamushenkilöiden ja -elinten viestijäroolit Kunnanhallitus ja -valtuusto sekä muut luottamushenkilöt ovat tärkeä kuntaviestinnän voimavara. Erityisesti puheenjohtajisto antaa tiedotusvälineiden suuntaan lausuntoja käsiteltävinä olevista asioista. Luottamushenkilöiden vuoropuhelu kuntalaisten kanssa edistää kuntalaisten näkemysten huomioimista päätöksenteossa. Luottamushenkilöiden poliittinen viestintä pidetään erillään viranomaistoimintaan liittyvästä viestinnästä. Erityisen tärkeää on tiedostaa erilaiset viestijäroolit, jos virkamies toimii myös luottamustehtävissä. Viestinnässä on muistettava, että luottamushenkilöt ovat oman kuntansa maineen suurlähettiläitä. Annettujen lausuntojen ja keskusteluun nostettujen kysymysten sävyllä ja esitystavalla on suuri vaikutus kunnan julkisuuskuvaan ja maineeseen. Hyvä luottamushenkilöviestintä on yhteisöllisyyttä rakentavaa ja faktoissa pitäytyvää. Kunnanhallituksen ja -valtuuston määrämuotoisesta tiedottamisesta (ns. listatiedottaminen, ks. liite 3/3.1 Listatiedottaminen) vastaavat hallintojohtaja ja kunnan viestintävastaava. Esityslistat lähetetään ennakkoon tiedotusvälineiden käyttöön. Kokousten päätöksistä tiedotetaan välittömästä kokouksen jälkeen. Päätöstiedotteen valmistelusta vastaavat hallintojohtaja ja kunnan viestintävastaava. Päätöstiedotteet saatetaan toimitusten käyttöön kokouspäivän aikana.

10 10 Valtuustokauden alussa sovitaan lautakuntatyön viestintäjärjestelyistä. Lähtökohtana on, että lautakunnassa käsiteltävinä olevien asioiden viestinnästä vastaa virkamies, joka toimii lautakunnan esittelijänä. Tarvittaessa hän saa käytännön viestintätehtävien hoitamiseen apua ko. toimialan viestintätiimin jäseneltä (esimerkiksi verkkosivujen päivitykset, tiedotteiden laadinta jne.) tai kunnan viestintävastaavalta. Myös lautakuntien esityslistan viimeisenä päätettävänä asiana on "Kokouksesta tiedottaminen". Kunnanhallituksen ja valtuuston sekä lautakuntien esityslistat ja pöytäkirjat ovat nähtävillä kunnan verkkosivuilla ja kunnantalon ilmoitustaululla heti sen jälkeen, kun ne ovat julkisia. 4.4 Sisäinen työyhteisöviestintä Työyhteisöviestintä koostuu useista elementeistä: ajantasainen tiedon saatavuus, isojen asioiden käsittely, vaikuttaminen, yhdessä oppiminen ja osaamisen jakaminen, työyhteisön tunnelma sekä työnantajamaineeseen vaikuttaminen. Ylhäältä alas suuntautuvan tiedonkulun sijaan korostetaan, että tieto syntyy ja jalostuu yhteisillä foorumeilla. Viestintä on jokaiselta työyhteisön jäseneltä edellytetty työyhteisötaito. Ajantasaisella tiedon saatavuudella varmistetaan, että kaikki olennainen omaan työhön ja kunnan toimintaan liittyvä tieto on jokaisen kuntatyöntekijän saatavilla verkossa tai muita tiedonhakuväyliä käyttäen. Jokaisen työntekijän vastuulle kuuluu seurata ajankohtaistiedon virtaa. Viestintävastaavan vastuulla on huolehtia, että tietoa on helposti saatavilla. Isojen asioiden käsittelyllä tarkoitetaan sitä, että kuntastrategian näkökulmasta isot asiat ja muutoin työntekijöille merkitykselliset asiat käsitellään työyhteisössä keskustellen. Erityisen tärkeää vuoropuhelu ja kuulluksi tulemien ovat muutostilanteissa. Isojen asioiden yhteisestä käsittelystä vastaavat johto ja esimiehet. Vaikuttaminen on jokaisen työntekijän osallistumista oman työn suunnitteluun ja kehittämiseen. Kun vaikutusmandollisuuksista huolehditaan, työmotivaatio paranee ja sitoutuminen organisaation kasvaa. Aktiivinen osallistuminen työpaikkakokouksissa käytävään keskusteluun on oiva paikka vaikuttaa oman työyhteisön asioihin. Yhdessä oppimisella ja osaamisen jakamisella saadaan koko organisaation tietotaito käyttöön. Osaamisen jakaminen on osa arjen yhteistyötä. Kehityskeskustelut ovat keino, jolla voidaan systemaattisesti kartoittaa osaamispääomaa ja yhdessä työntekijöiden kanssa pohtia osaamisen kehittämistarpeita. Työyhteisön tunnelma kuvaa yleistä työilmapiiriä. Hyvä tunnelma vaikuttaa työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen sekä sitä kautta työyhteisön tuottavuuteen. Jokainen työyhteisön jäsen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa tunnelmaan. Esimiesten vastuulla on pulmatilanteissa tarttua rohkeasti työyhteisön tunnelmaa heikentäviin asioihin. Työnantajamaineella tarkoitetaan sitä kuvaa, joka kuntatyönantajasta piirtyy ulkopuolisille. Hyvä työnantajamaine vetää puoleensa ja auttaa saamaan parhaat osaajat kunnan palvelukseen. Työnantajamaineeseen vaikuttavat johtamiskulttuuri, julkisen keskustelun kautta syntyvät mielikuvat ja jokaisen kunnan palveluksessa olevan omasta työpaikastaan kertoma tarina.

11 4.5 Kuntamarkkinointi Kunnan sisällä markkinoinnilla varmistetaan, että kuntalaiset tuntevat kunnan tarjoamat palvelut ja osaavat käyttää niitä. Palvelusta saatu palaute otetaan huomioon kunnan palvelujen kehittämisessä, ja uusia palvelukonsepteja kehitetään kuntalaisia kuullen. Myös kuntaa profiloivien perusviestien laadinnassa kuullaan kuntalaisia. Näin varmistetaan, että perusviestien taustalla oleva kuntaidentiteetti koetaan omaksi. Samalla vahvistetaan yhteisöllisyyttä ja tervettä ylpeyttä omasta asuinseudusta. Uusien kuntalaisten hyvään vastaanottoon kuuluu informatiivinen "Tervetuloa Sodankylään" -tietopaketti. Niin sanotulla paikan markkinoinnilla tehdään Sodankylän kuntaa, sen omaleimaisuutta ja vetovoimatekijöitä tunnetuksi potentiaalisille kuntalaisille ja yrityksille. Markkinoinnilla tuetaan elinkeinopolitiikan toteutumista ja elinkeinoelämän kasvua, vaikutetaan muuttoliikkeen suuntaan ja varmistetaan, että kunta pystyy tulevaisuudessakin kilpailemaan osaavasta työvoimasta. Markkinoinnin on aina perustuttava todellisille vahvuuksille, koska markkinointiviestinnällä annettu brändilupaus pitää myös pitää. Matkailumarkkinointi tukee matkailuelinkeinojen kehitystä sekä tuo vahvasti esiin Sodankyln matkailun erityispiirteitä ja innovatiivisia konsepteja (ns. "aito-aito"-matkailu). Markkinointiviestinnän painotukset ja toimenpidevalinnat perustuvat kunnan matkailun kehittämisen linjauksiin. Jotta käytettävissä olevat resurssit pystytään käyttämään optimaalisesti, markkinoinnissa tehdään seutukunnallista yhteistyötä sekä yhteistyötä muiden matkailualan toimijoiden kanssa. Erityisesti kansainvälisessä markkinoinnissa hyödynnetään Lapin yliopiston Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin tietotaitoa. 4.6 Keinot, kanavat ja foorumit Viestinnän ja markkinoinnin keinot, kanavat ja foorumit valitaan viestittävän asian ja kohderyhmän mukaisesti. Sisäisessä työyhteisöviestinnässä ensisijaista on kasvokkainen viestintä ja vuoropuhelu sekä määrävälein pidettävät työpaikkakokoukset, joiden järjestämisestä esimiehet vastaavat. Ajankohtaistieto kuten pöytäkirjat, suunnitelmat jne. ovat koko henkilöstön saatavilla verkossa (levyasema/intranet ). Sisäisen tiedonkulun varmentamiseksi yksi keskeisiä työyhteisöviestinnän kehittämiskohteita on intranetin käyttöönotto. Kiireellistä tiedottamista vaativissa tilanteissa voidaan käyttää sähköpostiviestintää. Viestin perillemenoa tulee kuitenkin varmistaa esimiesviestinnän keinoin. Ulospäin suuntautuvassa viestinnässä ja palvelutiedottamisessa verkkosivut ovat keskeinen viestintäkanava. Samanaikaisesti on kuitenkin huolehdittava niidenkin kuntalaisten tiedontarpeista, joille verkko ei ole luontaisin väylä tiedon etsintään ja vuoropuheluun kunnan kanssa. Erityisesti valmisteilla olevista asioista kertomista varten kunta alkaa toimittaa 2 4 kertaa vuodessa ilmestyvää ja jokaiseen talouteen jaettavaa kuntainfoa (ohjeistettava tarkemmin vuosisuunnittelun yhteydessä). Muita viestinnän keinoja ja kanavia ovat tiedotteet, esitteet, ilmoitukset sekä asiakas- ja neuvontapalvelut. Kuntalaisten kuulemiseen soveltuvia menetelmiä ovat esimerkiksi keskustelutilaisuudet, asukasraadit sekä palautekanavat kunnan toimipisteissä ja verkossa.

12 12 Yhteistyössä tiedotusvälineiden kanssa tärkeää on hyvä päivittäinen mediapalvelu. Muita mediaviestinnän välineitä ovat mm. tiedotteet, tiedotustilaisuudet ja erilaiset taustoittavat tilaisuudet. Myös kunnan verkkosivut ovat toimittajille tärkeä taustatiedon lähde. Kunnan viestintävastaava ylläpitää listaa median yhteystiedoista ja avustaa mediaviestinnässä. Kunta osallistuu aktiivisesti kansalaiskeskusteluun. Kuntaa käsitteleviin mielipidekirjoituksiin vastataan, ja viestintävastaavan kanssa sovitaan, kuka kunnan virkamiehistä valmistelee vastauksen. Suositeltavaa on, että virkamiehet kirjoittaisivat omalta toimialaltaan asiantuntijakirjoituksia sanoma- ja aikakauslehtiin, jotta kunnan toiminta, kehittyvä elinkeinoelämä, käynnissä olevat hankkeet ja yritystoiminnalle suotuisat olosuhteet tulevat tunnetuiksi Lapissa ja valtakunnallisesti. Sidosryhmäviestinnässä ja vaikuttamisessa pääpaino on henkilökohtaisessa viestinnässä ja vuorovaikutuksessa. Konkreettiset sidosryhmäviestinnän keinot ja viestintämateriaalien tarve määritellään tarkemmin kullekin vuodelle laadittavassa viestinnän ja markkinoinnin vuosisuunnitelmassa. Materiaalituotannossa tavoitteena on kohderyhmälähtöisesti laadittu sisältö sekä hyvä visuaalinen ja graafinen laatu. Markkinointiviestinnässäkin hyvä palvelu ja henkilökohtaiset yhteydet ovat avainasemassa. Myös kunnan omat www-sivut ovat tärkeä markkinoinnin kanava. Muita markkinointiviestinnän keinoja ovat mm. esitteet, julisteet ja muut painotuotteet, lehti- ja internet-mainonta, suoramarkkinointi, messut ja näyttelyt, erilaiset tapaamiset ja sidosryhmätilaisuudet, kampanjat ja tapahtumamarkkinointi. Jotta usein melko isoa resurssipanostusta vaativa markkinointiviestintä olisi kustannustehokasta, tulee yksittäisten markkinointitoimenpiteiden tavoitteet ja kohderyhmä/kohdentaminen määritellä erittäin tarkasti. Kaikessa viestinnässä käytetään selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Viestintä- ja markkinointimateriaaleja laadittaessa otetaan huomioon kunnan monikielisyys sekä kunnalle määritelty visuaalinen ilme. Yksityiskohtaiset keino- ja kanavavalinnat sisällytetään vuosittain laadittavaan viestintä- ja markkinointisuunnitelmaan (ks. viestintämatriisi, liite 3/1.2 Tavoitelähtöinen suunnittelumatriisi). 4.7 Resurssit Viestinnässä ei voi onnistua ilman resursseja. Viestintään tarvittavat resurssit tuleekin ottaa huomioon jo toimintaa suunniteltaessa. Johtamis- ja esimiestyössä on varattava riittävästi aikaa työyhteisöviestintään ja yhteistyöhön sidosryhmien kanssa sekä oltava tarvittaessa hyvinkin nopeasti tiedotusvälineiden käytettävissä Jokaisen asiantuntijan ja työntekijän panos tarvitaan erityisesti kuntalaisten neuvontaan ja asiakaspalveluun. On muistettava, että kuntalainen on samanaikaisesti työnantaja, maksaja ja asiakas. Viestinnän koordinoinnista, yleissuunnittelusta ja keskitetyistä viestintäpalveluista sekä toimialojen viestinnän tukemisesta vastaa hyvän viestinnällisen ammattiosaamisen omaava kunnan viestintävastaava. Toimintasuunnitelmissa varataan riittävät taloudelliset resurssit viestinnän toteuttamiseen. Tarvittaessa viestinnän tehtäviin voidaan hankkia osaamista ostopalveluja hyödyntämällä.

13 13 Viestinnän vuosibudjetit (keskitetty budjetti sekä toimialojen viestintäbudjetit) vahvistetaan viestinnän vuosisuunnitelmissa. Koordinoivassa vuosisuunnitelmassa määritellään myös kunkin vuoden viestinnän ja markkinoinnin kehittämisen painoalueet, joille kullekin tehdään yksityiskohtaiset toteutussuunnitelmat. 5 Seuranta, arviointi ja mittarit Kuntalaisten asiakaspalvelusta antaman palautteen laadun arviointiin sopii hyvin eri palvelupisteissä kerättävä asiakaspalaute. Palautekoosteiden yhteenvedot käsitellään johtoryhmässä 4 kertaa vuodessa. Myös kunnan verkkosivut ovat hyvä kanava kerätä kuntalaisilta palautetta esimerkiksi siitä, miten kuntalaiset arvioivat osallistumismandollisuuksiensa toteutuneen tai miten kuntalaisille suunnatussa viestinnässä ja vuoropuhelussa on onnistuttu. Verkossa voidaan avata esimerkiksi kuntalaisille tarkoitettuja kyselyjä (esimerkiksi Digium-toteutus). Mediaviestinnässä onnistumista voidaan seurata mediaseurannalla ja -analyyseillä. Hyvinä palautekanavina ja toimittajasuhteiden toimivuuden luotauspaikkoina toimivat toimittajatapaamiset ja toimitusvierailut. Sisäisen työyhteisöviestinnän tilaa voidaan arvioida sijoittamalla työilmapiiri- ja työhyvinvointitutkimuksiin viestintää mittaavia kysymyksiä. Työyhteisöviestinnän tutkimiseen on olemassa myös erillisiä mittareita. Muita työyhteisöviestinnän arvioinnin välineitä ovat erilaiset pikamittaukset (esimerkiksi Digium-toteutus) ja kehityskeskusteluiden työyhteisön vuorovaikutusta käsittelevien kirjausten analysointi. Viitteitä erityisesti johtamis- ja esimiesviestinnässä onnistumisesta saa seuraamalla työhyvinvoinnnin indikaattoreita (esimerkiksi poissaolojen määrä) tai arvioimalla henkilöstön vaihtuvuutta. Maineenjohtamisessa onnistumisen arviointiin on käytettävissä vakioituja mittareita. Tällaisia ovat esimerkiksi kunnan maineen mittaukseen varsin yleisesti käytetty Kuntien imagotutkimus (Taloustutkimus Oy). Tutkimus tehdään vuosittain, ja se mandollistaa oman kunnan maineen vertailun muihin kuntiin. Kuntamarkkinoinnin vaikuttavuutta voidaan arvioida esimerkiksi ilmoitusten, mainosten, messujen ja kampanjoiden jälkeen kuntaan tulevien yhteydenottojen tai verkkovierailujen määrillä. Viitteitä markkinoinnin onnistumisesta saa myös seuraamalla asukasluvun ja yritysten määrän kehitystä tai rekrytointiprosesseissa hakijoiden määrää. Myös verkkosivujen ja verkkoviestinnän arviointiin on käytettävissä monia mittareita (mm. kävijämäärät, sisältötutkimukset, käytettävyys jne.). KISA-arviointijärjestelmä sisältää vakioituja mittareita lähes kaikille viestinnän osa-alueille viestinnän suunnittelusta viestinnän toteutukseen ja vaikutusten arviointiin. Konkreettiset mittarit määritellään tarkemmin viestinnän ja markkinoinnin vuosisuunnitelmassa.

14 14 6 Viestinnän linjausten hyväksyminen ja arkeen saattaminen Viestinnän linjausten valmistelu- ja päivitysvastuu on kunnanjohtajalla. Viestinnän linjaukset esitellään kunnanhallitukselle ja -valtuustolle. Ennen lopullista hyväksymistä järjestetään kuntalaisille keskustelu- ja kuulemistilaisuus, joka on samalla kuntaa profiloivien perusviestien sisäistä markkinointia ja vahvistaa sitoutumista toimia kunnan maineen lähettiläänä. Kun luottamushenkilöiden ja kuntalaisten näkemykset on otettu huomioon, kunnanhallitus hyväksyy linjaukset sekä viestinnän kehittämisen painoalueet. Kunnanhallitus hyväksyy myös vuosittaisen kuntatason koordinoivan viestintäsuunnitelman. Kunnanjohtaja hyväksyy kehittämistoimien yksityiskohtaiset toteutussuunnitelmat ja vie ne tarpeen mukaan kunnanhallitukselle tiedoksi. Kunnanjohtaja hyväksyy myös linjausten liitteenä olevat yksityiskohtaiset toimintaohjeet ja prosessikuvaukset. Kun linjaukset on hyväksytty, jokainen toimialajohtaja ja esimies vastaa siitä, että linjaukset käsitellään työpaikkakokouksissa. Valtuustoryhmien puheenjohtajat huolehtivat siitä, että valtuutetut tutustuvat linjauksiin. Viestinnän linjausten arkeen saattamista tuetaan koulutuksen keinoin. Viestinnän linjausten toimivuus ja päivitystarpeet arvioidaan valtuustokausittain. Konkreettisia toimintaohjeita ja prosessikuvauksia päivitetään tarpeen mukaan. 7 Vuosien kehittämisen painoalueet ja prioriteetit Syksyn 2011 ja vuoden 2012 tärkeimmät viestinnän kehittämisen painoalueet ovat seuraavat: 1. Viestinnän ja kuntamarkkinoinnin linjausten sekä konkreettisten toimintaohjeiden arkeen saattaminen läpi koko virkamies- ja luottamushenkilöorganisaation on edellytys sille, että viestintähankkeella tavoiteltu kunnan viestintää kehittävä ja ohjaava prosessi saadaan toteutetuksi. Prosessi vaatii linjausten yhteistä käsittelyä ja keskustelua. Toinen kehityshankkeen onnistumisen edellytys on se, että viestinnän resursseja vahvistetaan rekrytoimalla Sodankylän kuntaan viestinnän ammattilainen (= viestintävastaava, vähimmäisvaatimus 2 vuoden määräaikainen toimi). Lisäksi on huolehdittava siitä, että kunnan yhteistyö- ja kohderyhmät (= sidosryhmät) määritellään nykyistä tarkemmin. Toteutusaika: - ohjeiden arkeen saatto, syksy viestinnän ammattilaisen rekrytointi, syksy Viestintäosaamisen kehittämiseksi suunnitellaan ja toteutetaan koulutuskokonaisuus, joka on tarkoitettu johdolle, esimiehille, luottamusjohdolle ja asiakaspalvelutehtävissä toimiville sekä kunnan viestintätiimin jäsenille. Jotta jokaisen kuntatyöntekijän viestinnälliset valmiudet paranisivat, viestintää työyhteisötaitona käsitellään koko henkilöstön kanssa. Koulutus vahvistaa osaltaan myös viestinnän linjausten arkeen saattamista. Kartoitetaan mandollisuus saada hankkeelle Työsuojelurahaston kehittämisavustusta.

15 15 Toteutusaika: koulutuskokonaisuuden suunnittelu ja ulkopuolisen rahoituksen haku, kesä varsinaiset koulutukset, syksy 2011 ja kevät Kuntalaisten osallisuuden vahvistamiseksi kehitetään ja kokeillaan uudenlaisia menetelmiä kuntalaisten kuulemiseen ja vuoropuhelun parantamiseen. Samalla kartoitetaan kuntalaisten toiveita, miten viestintää kuntalaisten suuntaan tulisi kehittää. Saadun palautteen perusteella arvioidaan, tarvitaanko kuntaviestintään erillinen kuntatiedote tai muu kaikki kuntalaiset tavoittava viestintäkanava. Toteutusaika: - palveluista tiedottamisen ja median kautta välittyvän viestinnän tehostaminen, syksy kuntadialogia edistävien menetelmien kehittäminen ja kokeilu, kevät jokaiseen talouteen jaettavan kuntainfon toimitustyön käynnistäminen, kevät Sisäisen työyhteisöviestinnän sekä luottamushenkilöiden ja virkakunnan välisen luottamuksen kehittämistarve nousivat esiin jo viestintähankkeeseen liittyneessä pienimuotoisessa kartoituksessa. Osittain tarvittavat kehittämistoimet tulevat painottumaan johtamis- ja esimiesviestintään sekä muutosviestintään. Em. teemoihin liittyvät kysymykset tulevat pohdintaan jo osiossa 2. Lisäksi tarvitaan nykyistä selkeämpää luottamus- ja virkamiesjohdon tehtävänjaon määrittelyä. Tämänhetkiset johtamisen ja vastuusuhteiden epäselvyyteen liittyvät pulmat heijastuvat viestinnällisenä epävarmuutena, joka estää esimerkiksi aloitteellisen ja aktiivisen viestinnän kunnan myönteisistä asioista. Toteutusaika: - kevät 2012 Kullekin kehittämisen painoalueelle on laadittava yksityiskohtainen toimenpideohjelma, joka sisältää myös kehittämistoimien vaikutusten arvioinnin. Liitteet 1 Kuntaviestintään liittyvää säädösperustaa ja muuta tausta-aineistoa 2 Sodankylän kuntaa profiloivat perusviestit (kuvio, luonnos 6, )

16 L i te l Kuntaviestintään liittyvää säädösperustaa ja muuta tausta-aineistoa Lainsäädäntöä Kuntien viestintää ohjaavat mm. seuraava lainsäädäntö: Perustuslaki (731/2000) Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä (460/2003) Tekijänoikeuslaki (404/1961) Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) Asetus viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja hyvästä tiedonhallintatavasta (1030/1999) Kuntalaki (365/1995) - Hallintolaki (434/2003) Kielilaki (423/2003) Saamen kielilaki (1086/2003) Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) Henkilötietolaki (523/1999) Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) Sähköisen viestinnän tietosuojalaki (516/2004) - Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007) Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Laki julkisista kuulutuksista (34/1925) - Nimikirjalaki (1010/1989) Arkistolaki (831/1994) Suomen Kuntaliiton oppaita - Kunnan viestintä (2004) - Kunta viestintäostoksilla. Opas viestintä- ja markkinointipalvelujen hankintaan (2009) - Varaudu. Opas kunnan viestintään kriisi- ja erityistilanteissa (2009) - Kuntien verkkoviestintäohje (2010) Muita julkaisuja KISA kuntien viestinnän seuranta- ja arviointijärjestelmä. Suomen Kuntaliitto, ACTA Nro 201 (2008) ONNI eväitä maaseudun uuteen talouteen. Sitran Maamerkit-ohjelma, julkaisu 292 (2011) Maisema on, työ puuttuu. Sitran Maamerkit-ohjelma (2011) Verkkojulkaisuja Kunnan maine. Kaupunkimainetutkimus

17 Jääkäriprikaati ja snow-how Jäämeren käytävä ja muut arktiset - yhteydet Iü Lapin talitikunt kuntaa pro filoivat perusviestit Tähtelä (SGO) ja revontulien tutkimus, Ilmatieteen laitos Arktinen koulutus, tutkimus ja testaus Aito maaseutu, kiireettömyys (slow), oe arktisten huipp yksiköide kotikun Portti Liikenteen risteys- ja arktisille kauttakulkualueille paikka Elokuvajuhlat, LuostoClassic, Kaamosjazz, Kullanhuuhdonnan SM-kisat Ka sai välisesti ainutlaatuisia \kulttu ritapahtu asva,:a k La in ku ta; as us ia sek a bite 2 onimuotoisen metsän luontoarvot ja luonnontuotealan onet mandollisuudet Porotalous ja teollinen toiminta menestyvät rinta rinnan, uutta biotaloutta ja uusiutuvia energiaratkaisuja Voimavarana valtavie atkailun uudet tuulet ja luon onvarojen andollisu det Hyvinv eftnkei je hja kir I, 1 onet -,aito-aito"-konseptit Lähtökohtana kestävän kehityksen mukaiset ratkaisut Knsavine kaivannaszeollis saa ja gistiikkakeskus Panostusta teollisiin elinkeinoihin a trollisyystann isen d.ytykset o illa illa d Työtä miehille ja naisille asumisen ja elämisen andollisuuksi onto a pohfei e Turvallista lähiruokaa, väljyys hyvaan e!ä aan / Innovatiivisia \ k I t ri tiiviisti puhtaita ja terveysvaikutteisia Hyvä kasvuympäristö lapsille i i pave konsepteja \ l läsnä arjess., uonnonelintarvikkeita jo Oiva vaihtoehto kakkoskodille'' tai osa-aikaiseen asumiseen Uu en Mandollisuus myös paluumuuttaja le tai ns. 3 iän ratkaisuihin \\ käyttäjille ja t ottajille \ I \ Toimintatapoja, joista on otettu oppia Etelä-Suomea myöten kotipihalta Elävä ja alkuperäinen kulttuurimiljää Omien eko-arvojen toteuttamisen paikka Uutta yhteistoiminnallista palvelutuotantoa sivukylille Vihreiden tuotteiden ja palvelujen kysyntä kasvaa

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5 VIESTINTÄSTRATEGIA Valtuusto 14.11.2016 41 liite nro 5 Voimaantulo 1.1.2017 1 SONKAJÄRVEN KUNNAN VIESTINSTÄSTRATEGIA 1 Viestinnän periaatteet... 2 2 Kuntastrategia 2017-2021... 2 3 Viestinnän tavoitteet...

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskussairaalantie 6, Savonlinna,

VIESTINTÄSTRATEGIA Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskussairaalantie 6, Savonlinna, ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN VIESTINTÄSTRATEGIA Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskussairaalantie 6, 57120 Savonlinna, www.isshp.fi VIESTINTÄ ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRISSÄ Viestintästrategia

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS 2016 Maakunnan viestintäryhmä Varsinais-Suomen liitto YDINVIESTIT Suodatamme

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos EURAN KUNTASTRATEGIA 2016-2020 voimaan 1.9.2016 Luonnos 21.4.2016 Jalkauttaminen Tiedottaminen Euran kuntastrategia, työsuunnitelma 2015 2016 Lähtökohdat ja Strategiaprosessin tavoitteet/arvot Strategiset

Lisätiedot

HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA

HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA KUNNAN STRATEGIA 2010 2014 Hyväksytty kv 14.6.2010 23 Hankasalmen kunnan tehtävä (MISSIO) Hankasalmi on hyvä kunta asua, kasvaa, kasvattaa, ikääntyä, tehdä työtä, yrittää ja

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma 2014-2018 Valtorin mielikuva Innovatiivisuus on toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä ideoiden ja innovaatioiden synnyn mahdollistamista.

Lisätiedot

Kiteen kaupunki. Viestintäsuunnitelma

Kiteen kaupunki. Viestintäsuunnitelma Kiteen kaupunki Viestintäsuunnitelma Kiteen kaupunki Viestintäsuunnitelma 1 (12) Viestintäsuunnitelman tarkoitus... 2 Mitä Kuntalaki velvoittaa?... 2 Kiteen kaupungin viestintästrategia... 4 Mitä viestintä

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma Liite 1 Viestintäsuunnitelma 2014-2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL:n viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelman tehtävänä on antaa suunta viestinnän toimenpiteille vuosille 2014 2016. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän. viestintästrategia

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän. viestintästrategia Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän viestintästrategia 2 (6) Sisällys 1 Viestinnän lähtökohdat ja tehtävät... 3 2 Viestinnän visio... 3 3 Viestinnän missio... 3 4 Viestinnän toimintaperiaatteet... 3 5 Viestinnässä

Lisätiedot

EURAN KUNNAN VIESTINTÄOHJELMA

EURAN KUNNAN VIESTINTÄOHJELMA EURAN KUNNAN VIESTINTÄOHJELMA 2017-2018 Sisällys 1. JOHDANTO... 2 2. EURAN KUNTASTRATEGIA 2020... 2 2.1 Visio... 2 2.2 Arvot viestinnän toimintatapana... 2 2.3 Viestintää ohjaava lainsäädäntö ja asiakirjat...

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä Katja Syvärinen

Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä Katja Syvärinen Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä 13.10.2015 Katja Syvärinen Mitä haluamme kun haluamme kuntalaisten osallisuutta? Hiljaisia kuntalaisia? Tyytyväisiä

Lisätiedot

Kunnanhallitus XX LAUKAAN KUNNAN VIESTINNÄN PÄÄLINJAT

Kunnanhallitus XX LAUKAAN KUNNAN VIESTINNÄN PÄÄLINJAT Kunnanhallitus 21.11.2016 XX LAUKAAN KUNNAN VIESTINNÄN PÄÄLINJAT Laukaan kunnan viestinnän päälinjat Kunta viestii monessa roolissa ja tehtävässä. Kunta on paikallinen viranomainen, asukkaidensa hyvinvoinnin

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 johtoryhmä 12.5.2015 YT-ryhmä 5.6.2015 johtokunta 18.6.2015 yhtymäkokous 2.12.2015 Sisältö 1. Tausta 2 2. Terveydenhuollon kuntayhtymän viestintää ohjaavat säädökset

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistus. Viestintäsuunnitelma

Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistus. Viestintäsuunnitelma Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistus Viestintäsuunnitelma Tämä on Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen toimeenpanon viestintäsuunnitelma. Viestintäsuunnitelma on tehty viestintäammattilaisten, mukana

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma Etelä- Savossa

Maakuntauudistuksen viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma Etelä- Savossa Maakuntauudistuksen viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma Etelä- Savossa Sote- ja maakuntauudistus on yksi Suomen historian suurimmista hallinnon ja toimintatapojen uudistuksista. Muutos koskettaa Etelä-Savossa

Lisätiedot

OMA HÄME -VIESTINTÄSUUNNITELMA Käsitelty ohjausryhmässä Hyvää ja avointa yhteistyötä. Yhteinen uudistus, yhteinen viestintä.

OMA HÄME -VIESTINTÄSUUNNITELMA Käsitelty ohjausryhmässä Hyvää ja avointa yhteistyötä. Yhteinen uudistus, yhteinen viestintä. OMA HÄME -VIESTINTÄSUUNNITELMA 2016 2019 Käsitelty ohjausryhmässä 22.11.2016 Hyvää ja avointa yhteistyötä. Yhteinen uudistus, yhteinen viestintä. Sisältö 1. Viestintä sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun

Lisätiedot

Osa A. Valtuustotyön arviointi

Osa A. Valtuustotyön arviointi Osa A. Valtuustotyön arviointi Mitä olet valtuuston toimintakulttuurista? 1=Toimii 5=Toimii huonosti hyvin Strategia ohjaa päätöksentekoa... 1 2 3 4 5 Yhteiset pelisäännöt ovat olemassa ja niistä pidetään

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

ARVOKIRJA. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot

ARVOKIRJA. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot ARVOKIRJA Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot 2 Tehtävämme on edistää kainuulaisten hyvinvointia ja osallisuutta. Järjestämme vastuullamme olevat sosiaali-,

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

YLEISET OHJEET KUNNAN TIEDOTTAMISEN PERIAATTEISTA

YLEISET OHJEET KUNNAN TIEDOTTAMISEN PERIAATTEISTA TAIVALKOSKEN KUNTA YLEISET OHJEET KUNNAN TIEDOTTAMISEN PERIAATTEISTA Hyväksytty kunnanhallituksessa 1.6.1998 213 Voimaantulo 1.7.1998 1 Soveltamisala Näitä tiedotusohjeita sovelletaan tiedotettaessa Taivalkosken

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 27/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 7127/ /2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 27/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 7127/ /2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 27/2013 1 (1) 314 Asianro 7127/00.01.00/2013 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin yhdistymisselvityksen toteuttamisen periaatteet ja toteuttamistapa Kehittämisjohtaja Heikki

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari Tiedottamalla näkyväksi Inkeri Näätsaari 14.11.2007 Vuonna 2000 Kirjasto välitti tietoa tarvitsijoille Vähän julkisuutta, osin negatiivista tai vähättelevää Kriittisiä kannanottoja potentiaalisilta yhteistyökumppaneilta

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Demokratiapäivä

Demokratiapäivä Demokratiapäivä 13.10.2015 Teemasessio 2:Edustuksellisen ja suoran demokratian muodostama kokonaisuus - miten niiden johtaminen ja kehittäminen vaikuttaa toisiinsa ja miten niitä kehitetään samanaikaisesti?

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Maarit Pedak

Maarit Pedak Osallistava sisäinen viestintä Lahden kaupungissa Kuntamarkkinat 15.9.2011 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak KTM ja VTM, tutkija maarit.pedak@helsinki.fi 9/19/2011 1 OSVI: Osallistava

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 27/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1950/ /2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 27/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1950/ /2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 27/2013 1 (1) 315 Asianro 1950/00.04.01/2013 Juankosken ja Kuopion kaupunkien yhdistymisselvityksen toteuttamisen periaatteet ja toteutamistapa Kehittämisjohtaja Heikki Helve

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma /lw. Jämsä ja Kuhmoinen kuntarakenneselvitys Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma /lw. Jämsä ja Kuhmoinen kuntarakenneselvitys Viestintäsuunnitelma Jämsä ja Kuhmoinen kuntarakenneselvitys Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelma JÄMSÄ KUHMOINEN KUNTARAKENNESELVITYS Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Jämsä-Kuhmoinen kuntarakenneselvitykseen liittyvää

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

HENKILÖSTÖSTRATEGIA. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Hallitus 1.3.2011 LIITE 8 HENKILÖSTÖSTRATEGIA Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Hallitus XXXXXX 1 (9) Sisällysluettelo Alkusanat 1 Henkilöstöpoliittiset periaatteet... 3 2 Johtaminen ja esimiestyö... 3 4

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle!

Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! Pirkanmaa 2019 Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! Esivalmistelun viestintäsuunnitelma Hyväksytty johtoryhmässä 13.10.2016 (Tämä suunnitelma ei sisällä mahdollisesti

Lisätiedot

Strategiakortit 2016

Strategiakortit 2016 Kh 26.4.2016 120 Liite kh nro 1 Ptktark. UTAJÄRVEN KUNTA Strategiakortit 2016 LIITE Väritunnisteet: Etenee suunnitellusti Viivästynyt Ei etene/keskeytynyt TALOUS Päämäärä: Kuntatalous on vakaa Kriittiset

Lisätiedot

Asiakasosallisuus. Projektin käynnistäminen Kari Nuuttila

Asiakasosallisuus. Projektin käynnistäminen Kari Nuuttila Asiakasosallisuus Projektin käynnistäminen Kari Nuuttila 21.9.2016 Asiakasosallisuus Omahoitopalvelut ODA - tiennäyttäjänä Omahoitopalvelut - ODA Asiakas asukas kumppanina Palvelut kohdentuvat paremmin

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus

Lisätiedot

Jyväskylän uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistus 2013: - luottamushenkilöorganisaatio valtuustoryhmien vastaukset kyselyyn kesäkuussa 2011

Jyväskylän uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistus 2013: - luottamushenkilöorganisaatio valtuustoryhmien vastaukset kyselyyn kesäkuussa 2011 Jyväskylän uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistus 2013: - luottamushenkilöorganisaatio valtuustoryhmien vastaukset kyselyyn kesäkuussa 2011 Valtuustoseminaari 22.8.2011 Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015. Nina Kukkurainen viestintäjohtaja

Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015. Nina Kukkurainen viestintäjohtaja Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015 Nina Kukkurainen viestintäjohtaja Ilmatieteen laitos - talo täynnä tarinoita Aihealueemme ihmislähtöisiä, siis jatkuvasti mediaa kiinnostavia

Lisätiedot

Pyhäjoen kunnan. tiedotusohje

Pyhäjoen kunnan. tiedotusohje Pyhäjoen kunnan tiedotusohje Kunnanhallitus 26.4.2011 1. JOHDANTO Kunnallisen tiedottamisen lähtökohta on Kuntalain 29, jonka mukaan kunnan on tiedotettava aktiivisesti asukkailleen kunnassa vireillä olevista

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

KH liite n:o 2/ VALT liite n:o 2/

KH liite n:o 2/ VALT liite n:o 2/ KH liite n:o 2/4.12.2012 VALT liite n:o 2/13.12.2012 Sivu 2 / 5 1 VALIOKUNNAT Pudasjärven kaupungin valiokunnat osallistuvat kaupungin päätöksien valmisteluun valtuustolle, kaupunginhallitukselle tai virkamiehille.

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

3. Ikä. Määrä % EOS Alle Yli

3. Ikä. Määrä % EOS Alle Yli 7 1 3. Ikä Määrä % EOS 6 0.81 Alle 30 1.8 30-245 33. Yli 50 4 64.1 2 5. Seudullinen viestintä on avointa 6. Seudullinen viestintä on helposti ymmärrettävää 7. Seudullä on selkeä yhteinen tahtotila 8. Toimijoiden

Lisätiedot

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Viestintä 2.0 yliopistossa. Marja Jokinen

Viestintä 2.0 yliopistossa. Marja Jokinen Viestintä 2.0 yliopistossa Marja Jokinen 15.3.2016 Yliopiston uudistuminen haastaa viestinnän joka rintamalla - Uusi strategia - Uusi johto - Uusi organisaatio - Uusi brändi 11 15.3.2016 Lisää

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 1 KUOPION OSALLISUUSKYSELY ASUKKAILLE 2013 Kaikille Kuopion asukkaille suunnattu Kuopion osallisuuskysely toteutettiin

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Esimies työyhteisön avainviestijä

Esimies työyhteisön avainviestijä Esimies työyhteisön avainviestijä Johtava konsultti, coach Helena Lemminkäinen Kouvola 3.11.2015 1 Esimiesviestinnän osasia Organisaation linjausten viestintää ja suunnan näyttämistä Viestintä osana jatkuvan

Lisätiedot

Tehokas valvonta osana toimivaa sote-järjestelmää

Tehokas valvonta osana toimivaa sote-järjestelmää Tehokas valvonta osana toimivaa sote-järjestelmää Miten valvonta voi tukea sote-uudistuksen tavoitteita seminaari 9.3.2016 Säätytalo Sosiaalineuvos Hanna Ahonen Ylilääkäri Riitta Aejmelaeus Valvira.fi,

Lisätiedot

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viranomaisviestintä? 28.1.2015 Anna-Maria Maunu Viestintä kohdentuu kun on: kiinnostava viesti selkeä kieli osattu käyttää

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli Palvelut asiakaslähtöiksi - Kärkihanke Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli LAPIN työpaja 27.9.2106 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Hankkeen tavoitteet Hankkeessa kehitetään

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Sähköisen hyvinvointikertomus

Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät Tuottaa vertailevaa tietoa strategiatyöhön sekä toiminnan ja talouden

Lisätiedot

VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT

VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT 8.6.2016 Johtava asiantuntija Kalle Reinikainen, Pöyry Finland Oy SISÄLTÖ 1. Miksi sidosryhmäyhteistyötä tarvitaan? 2. Vuoropuhelun

Lisätiedot

Maalahden kunnan tiedotusstrategia

Maalahden kunnan tiedotusstrategia Liite kv 53 Maalahden kunnan tiedotusstrategia Hyväksytty kunnanvaltuustossa 24.9.2012 53 Sisällys Johdanto 3 1. Tiedotuksen perustehtävät 3 2. Ulkoinen tiedottaminen 3 2.1 Kunnan ilmoitukset 3 2.2 Suora

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta

Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta Kenen osallisuus?-seminaari 2.9.2014 Neuvotteleva virkamies Inga Nyholm Kuntalain valmisteluaikataulu Hallituksen esitysluonnos kuntalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi

Lisätiedot

Tulevaisuuden Orimattila Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelma

Tulevaisuuden Orimattila Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelma Tulevaisuuden Orimattila Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelma 2016-2017 Orimattilan visio 2020: Itsenäinen Orimattila on uudistumiskykyinen ja yhteisöllinen maaseutukaupunki metropolialueen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto.

OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto. OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-liitto 29.3.2008 Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

Kymenlaakson maakuntauudistus Viestintäsuunnitelma. Esisuunnitelmavaihe

Kymenlaakson maakuntauudistus Viestintäsuunnitelma. Esisuunnitelmavaihe Kymenlaakson maakuntauudistus Viestintäsuunnitelma Esisuunnitelmavaihe 10.2.2017 VIESTINTÄSUUNNITELMA SISÄLTÖ: 1. Viestinnän tehtävä 2. Viestinnän tavoitteet 3. Viestinnän arvot 4. Viestinnän vastuut 5.

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI 8.12.2016 Hannu Leskinen - Järjestämisvastuu Vastaa asukkaan lailla säädettyjen oikeuksien toteutumisesta (ML 7 ) Pitää huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2. Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty Kysely kaupungin viestinnästä Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kaupunkeja tutkimuksessa: Loviisan kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot