AJANKOHTAISTA AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA SYKSYLLÄ 2008

Transkriptio

1 TIEDOTE / 2008 Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset AJANKOHTAISTA AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA SYKSYLLÄ TUTKINNOT JA TUTKINTOJEN PERUSTEET UUDISTUVAT Kaikkien ammatillisten perustutkintojen perusteet (opetussuunnitelman ja näyttötutkintojen perusteet) sekä maahanmuuttajien valmistavan koulutuksen, vammaisten opiskelijoiden valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen perusteet, talouskouluopetuksen perusteet sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen perusteet uudistetaan vaiheittain siten, että ne voidaan ottaa käyttöön viimeistään Tutkintorakennetta tarkistetaan ottaen huomioon työelämän osaamistarpeiden muutokset. OPM:n asetus ammatillisista perustutkinnoista (469/2008) sisältää tutkinnot alkaen Lokakuussa 2008 on tulossa OPM:n asetus ammatillisista perustutkinnoista alkaen. Tutkinnon perusteet (opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet) uudistetaan ja otetaan käyttöön seuraavan aikataulun mukaan otettiin käyttöön seuraavat uudistetut perusteet: Rakennusalan perustutkinto, 3 koulutusohjelmaa Metsäalan perustutkinto, 3 koulutusohjelmaa Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus Tutkintokokeilujen perusteella tutkinnon perusteiden hyväksymisen jälkeen rakennusalan perustutkintoon on uutena tulossa kivialan koulutusohjelma vuonna 2009 ja metsäalan perustutkintoon uutena metsäenergian tuotannon koulutusohjelma vuonna (OPM:n asetus 469/2008) otetaan käyttöön seuraavat uudistetut perusteet: Autoalan perustutkinto, 6 koulutusohjelmaa Elintarvikealan perustutkinto, 4 koulutusohjelmaa Kello- ja mikromekaniikan perustutkinto, 2 koulutusohjelmaa Laboratorioalan perustutkinto, 1 koulutusohjelma Logistiikan perustutkinto, 3 koulutusohjelmaa Sähköalan perustutkinto, 1 koulutusohjelma Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto, 1 koulutusohjelma Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto, 4 koulutusohjelmaa Kaivosalan perustutkinto, 1 koulutusohjelma Maatalousalan perustutkinto, 4 koulutusohjelmaa Hevostalouden perustutkinto, 1 koulutusohjelma Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, 3 koulutusohjelmaa Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, 2 koulutusohjelmaa Liiketalouden perustutkinto, 3 koulutusohjelmaa Matkailualan perustutkinto, 2 koulutusohjelmaa Opetushallitus Hakaniemenkatu 2, PL 380, Helsinki, puhelin (09) , faksi (09) , etunimi.sukunimi@oph.fi, Utbildningsstyrelsen Hagnäsgatan 2, PB 380, Helsingfors, telefon (09) , fax (09) , förnamn.efternamn@oph.fi,

2 2 Hiusalan perustutkinto, 1 koulutusohjelma Kauneudenhoitoalan perustutkinto, 2 koulutusohjelmaa Lapsi- ja perhetyön perustutkinto, 1 koulutusohjelma Nuoriso- ja vapaa- ajanohjauksen perustutkinto, 1 koulutusohjelma Veneenrakennuksen perustutkinto, 1 koulutusohjelma Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto, 2 koulutusohjelmaa käyttöön otettavista perusteista päätetään joulukuussa 2008 ja sen jälkeen ne toimitetaan saataville sähköisesti sekä pdf - että word- muodossa. Painettuna ne ilmestyvät alkuvuodesta Tiedotustilaisuudet uusista perusteista ovat marras-joulukuussa otetaan käyttöön seuraavat perusteet: Kuvallisen ilmaisun perustutkinto, 3 koulutusohjelmaa Musiikkialan perustutkinto, 3 koulutusohjelmaa Tanssialan perustutkinto, 1 koulutusohjelma Sirkusalan perustutkinto, 1koulutusohjelma Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto, 1 koulutusohjelma Tietojenkäsittelyn perustutkinto, 2 koulutusohjelmaa Merenkulkualan perustutkinto, 4 koulutusohjelmaa Muovi- ja kumialan perustutkinto, 2 koulutusohjelmaa Prosessiteollisuuden perustutkinto, 5 koulutusohjelmaa (sisältää entiset paperiteollisuuden perustutkinto ja kemiantekniikan perustutkinto sekä puualan perustutkinnosta levyteollisuuden ja sahateollisuuden koulutusohjelmat) Lentokoneasennuksen perustutkinto, 2 koulutusohjelmaa Painoviestinnän perustutkinto, 2 koulutusohjelmaa Lennonjohdon perustutkinto, 1 koulutusohjelma Kone- ja metallialan perustutkinto, 3 koulutusohjelmaa Pintakäsittelyalan perustutkinto, 3 koulutusohjelmaa Talotekniikan perustutkinto, 3 koulutusohjelmaa Maanmittausalan perustutkinto, 1 koulutusohjelma Turvallisuusalan perustutkinto, 1 koulutusohjelma Suunnitteluassistentin perustutkinto, 1 koulutusohjelma Puualan perustutkinto, 1 koulutusohjelma- (teollisuuspuusepän koulutusohjelma) Puutarhatalouden perustutkinto, 3 koulutusohjelmaa Kalatalouden perustutkinto, 1 koulutusohjelma Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, 9 koulutusohjelmaa Hammastekniikan perustutkinto, 1 koulutusohjelma Lääkealan perustutkinto, 2 koulutusohjelmaa Liikunnanohjauksen perustutkinto, 1 koulutusohjelma Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto, 1 koulutusohjelma Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto, 3 koulutusohjelmaa Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto, 2 koulutusohjelmaa Kiinteistöpalvelujen perustutkinto, 2 koulutusohjelma (sisältää entisen talotekniikan perustutkintoon kuuluneen kiinteistönhoidon ja uutena toimitilapalvelut) Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa perusteet Kotitalousopetuksen perusteet Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen perusteet Vuonna 2010 käyttöön otettavat perusteet tulevat lausunnolle viimeistään syyskuussa 2009 ja ne valmistuvat vuoden 2010 loppuun mennessä ensin sähköisinä pdf- ja word -muodossa ja myöhemmin julkaisuina.

3 3 Perusteiden keskeisimmät muutokset Uudet tutkinnon perusteet (opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet) ovat yhteiset ammatilliselle peruskoulutukselle ja näyttötutkinnoille. Sähköisessä muodossa olevista tutkinnon perusteista voidaan ottaa erikseen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita ja näyttötutkintojen suorittajia koskevat osat. Ammatilliset tutkinnon osat ja niiden ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit ovat yhteiset. Ammattiosaamisen osoittamistavoissa voi olla eroja. Perusteet sisältävät näytön perusteet, joten arvioinnin kohteita ja kriteereitä on täsmennetty. Tarkoituksena on, että koulutuksen järjestäjät voivat perusteiden pohjalta suoraan ilman uutta tavoitteiden ja arviointikriteerien määrittelyä laatia opetussuunnitelmansa keskittyen koulutuksen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmiin ja siihen, miten eri tutkintojen ja tutkintojen osien ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet saavutetaan ja osaaminen arvioidaan. Ammatillisten perustutkintojen työelämävastaavuutta on edelleen vahvistettu. Tutkinnot muodostuvat työelämän toimintakokonaisuuksien mukaisista tutkinnon osista. Tutkintojen suorittamismahdollisuuksia on monipuolistettu. Tutkinto on mahdollista suorittaa työelämän edellyttämää ammattipätevyyttä tuottava tutkinnon osa kerrallaan, vaikka ensisijaisena tavoitteena on koko tutkinnon suorittaminen. Ammatillisen tutkintojärjestelmän joustavuutta on lisätty monipuolistamalla mahdollisuuksia valita ammatillisiin perustutkintoihin osia muista ammatillisista tutkinnoista (pt, at, eat jopa amk). Ammattiosaamisen syventäminen on mahdollista siten, että opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää tutkintoonsa tutkinnon peruslaajuutta enemmän tutkinnon osia. Ne voivat olla joko perusteissa määriteltyjä tai paikallisen työelämän tarpeiden pohjalta suunniteltuja. Joustavuus mahdollistaa opiskelijalle henkilökohtaisten opintopolkujen hyödyntämisen ja koulutuksen järjestäjälle mahdollisuuden vastata joustavasti alueellisen ja paikallisen työelämän tarpeisiin. Kaikkiin tutkintoihin ammatillisiin tutkinnon osiin on sisällytetty yrittäjyysosaamista (vähintään 5 ov) sekä terveyttä, turvallisuutta ja toimintakykyä tukevia osioita. Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen) tutkintokohtaistaminen täydentää ammatillisten tutkinnon osien tuottamaa osaamista. Elinikäisen oppimisen avaintaitojen määrittelyä on uudistettu ja ne on sisällytetty sekä ammatillisten että ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin, tavoitteisiin ja arviointikriteereihin. Tutkintokohtaisten terveydentilavaatimusten kuvaukset ovat perusteiden liiteosassa. Ne on tarkoitettu ohjaamaan sekä tulevia opiskelijoita että valitsijoita. Opiskelijan oikeusturvan kannalta on perusteltua, että häntä ei valita sellaiseen koulutukseen, jonka mukaisissa tehtävissä hän ei terveydentilansa vuoksi voisi toimia. Terveydentilavaatimusten tehtävänä ei ole karsiminen vaan opiskelijan ohjaaminen tutkintoon ja alalle, jolla hän myös kykenee toimimaan. Valintojen yhteydessä opiskelijaa tulee ohjata toiselle alalle, jos kyseiseen tutkintoon opiskelulle on selkeitä terveydellisiä esteitä. Eri sairauksien osalta lääkäri arvioi, minkä asteisesta ongelmasta on kysymys ja mikä on hoitotasapaino. Opiskelijavalintaa tehtäessä on otettava huomioon ammatteihin ja työhön sisältyvät moninaiset tehtävät. On mahdollista, että saman tutkinnon sisällä voi olla tutkinnon osia, jotka edellyttävät erilaisia terveydentilavaatimuksia ja mahdollistavat täten opiskelijalle yksilöllisiä ratkaisuja koulutuksen suorittamiseen. Tietoa perusteiden uudistamisesta on osoitteessa ja tutkintojen perusteet> Ammatillisten perustutkintojen tarkistaminen. Lisätietoja: opetusneuvos, yksikön päällikkö Sirkka-Liisa Kärki, (sirkka-liisa.karki@oph.fi) opetusneuvos Elisabet Kinnunen, ( elisabet.kinnunen@oph.fi) opetusneuvos Aira Rajamäki, ( aira.rajamaki@oph.fi) alakohtaiset asiantuntijat tutkintokohtaisesti

4 4 2. OPISKELIJAN ARVIOINTIIN MUUTOKSIA Opiskelijan arvioinnin arviointiasteikko muuttuu viisiportaisesta kolmiportaiseksi tyydyttävä (1), hyvä (2) ja kiitettävä (3) (VN: n asetus 488/2008) alkaen arviointiasteikon muutos koskee uudistettujen metsäalan perustutkinnon ja rakennusalan perustutkinnon perusteiden sekä maahanmuuttajakoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan aloittaneita opiskelijoita alkaen arviointiasteikon muutos koskee kaikkia opiskelijoita sekä aiemmin aloittaneita ja aiempien perusteiden mukaan opiskelevia että uusien perusteiden mukaan opiskelevia. Asetuksen valmistelussa on lähdetty siitä, että siirtymäkausi on lyhyempi, kun kaikki siirtyvät uuteen asteikkoon yhtä aikaa, kuin jos vain uusien perusteiden mukaan opiskelevat vähitellen siirtyisivät. Koulutuksen järjestäjät voivat kuluvan lukuvuoden aikana päivittää opiskelijahallinto-ohjelmansa vastaamaan kolmiportaista arviointiasteikkoa. Lisäksi opiskelijoille tulee tiedottaa asiasta riittävän ajoissa. Arviointiasteikon muutos merkitsee sitä, että aiemmin aloittaneiden arvosanat on muunnettava. Muuntotaulukko on uusissa perusteissa. Käytännössä muunto tarkoittaa sitä, että uusi tyydyttävä(1) vastaa entisiä arvosanoja tyydyttävä 2 ja 1, uusi hyvä (2) vastaa entisiä arvosanoja hyvä 4 ja 3 ja uusi kiitettävä (3) vastaa entistä arvosanaa kiitettävä 5. Asetusmuutoksessa opiskelijoille annettavien todistusten allekirjoituksia on täsmennetty siten, että tutkintotodistuksen ja erotodistuksen antaa koulutuksen järjestäjä ja niihin sisältyvän näyttötodistusosan allekirjoittaa kummassakin tapauksessa toimielimen puheenjohtaja. Opiskelun aikana opiskelijan opintosuorituksista annettavan todistuksen antaa koulutuksen järjestäjä. Mikäli opiskelija suorittaa tai on aiemmin suorittanut ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon osia, ne merkitään tutkintotodistukseen merkinnällä hyväksytty. Uudistuvissa perustutkinnon perusteissa opiskelijan arviointia on täsmennetty. Keskeisintä täsmennyksessä on oppimisen ja osaamisen arvioinnin erottaminen selkeästi toisistaan. Tämä koulutuksen järjestäjän tulee ottaa huomioon omissa arviointisuunnitelmissaan. Osaamisen arvioinnista tulevat arvosanat tutkintotodistukseen. Ammatillisten tutkinnon osien kohdalla on korostettu sitä, että ammattiosaamisen näytöt ovat keskeisin osaamisen arviointimenetelmä, jota muulla arvioinnilla täsmennetään. Syksyn 2008 aikana täsmennetään tutkintotodistusmallia tarvittavin osin sekä valmistellaan muihin koulutuksen järjestäjän antamiin todistuksiin laadintaohjeet ja suositusmallit. Ne tulevat Opetushallituksen sivuille osoitteeseen viimeistään vuoden 2009 alussa. Lisätietoja: opetusneuvos Pirkko Laurila, (pirkko.laurila@oph.fi) 3. ÄIDINKIELEN PUHEVIESTINTÄTAITOJEN KOE (PUHVI) JA SEN JÄRJESTÄMINEN AMMATILLISTA PERUSKOULUTUSTA ANTAVISSA OPPILAITOKSISSA LUKUVUONNA Opetushallitus kehitti Puhvi-kokeen 1990-luvulla Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitoksen ja Äidinkielen opettajain liiton kanssa. Se on ollut valtakunnallisesti käytössä vuodesta Koe on vuosittain toteutettu yli 70 lukiossa ja siihen on osallistunut noin 700 opiskelijaa. Syksyllä 2007 koottiin kokeen uusi kehittämisryhmä.

5 5 Opetushallituksessa on uudistettu puheviestintätaitojen päättökoetta. Nyt se on ensi kertaa toteutettavissa myös ammatillisessa peruskoulutuksessa. Tulevana lukuvuonna vuorovaikutustaitojen hallintaa pääsevät osoittamaan abiturienttien lisäksi myös ammatillisen peruskoulutuksen päättövaiheen opiskelijat. Vapaaehtoinen puheviestintätaitojen päättökoe kohdistuu ensimmäistä kertaa lähes koko ikäluokkaan. Koe on valtakunnallinen mutta koulukohtainen ja opiskelijoille vapaaehtoinen ja maksuton. Opiskelija saa siitä erillisen todistuksen. Uudistettu päättökoe toteutetaan kaikissa niissä lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa, jotka haluavat tarjota opiskelijoilleen mahdollisuuden kokeen suorittamiseen. Kaksiosaisessa päättökokeessa arvioidaan opiskelijan puheviestintätaitoja sekä esiintymis- että ryhmäviestintätilanteessa. Kokeen tehtävät ja arviointikriteereitä on kehitelty yhtä aikaa ammatillisten perustutkintojen perusteiden uudistamisen kanssa. Erityisesti esiintymistaitokoetta on nyt muutettu siten, että se vastaisi entistä paremmin niitä esiintymistilanteita, joita opiskelijat kohtaavat jatko-opinnoissaan, työelämässä ja harrastuksissaan. Kokeen suoritusaika on Kokeen voi järjestää aikaisintaan 8. joulukuuta 2008 mutta poikkeustapauksissa myös myöhemmin keväällä. Marraskuun alussa ilmestyvä koevihko Puheviestintätaitojen päättökoe sisältää kaiken tarvittavan informaation. Se on tilattavissa hintaan 17 (+toimituskulut 6 ) Opetushallituksen myyntipalvelusta myynti@oph.fi tai numerosta Koevihkossa on tehtävien, arviointikriteerien ja -asteikon lisäksi koeohjeistus. Kokeesta annetaan oppilaalle todistus, joka on täytettävissä Opetushallituksen nettisivuilla ( Esiintymistehtävän uudet arviointikriteerit julkaistaan Opetushallituksen (ammatillinen koulutus yhteiset opinnot). Opetushallitus järjestää lokakuussa puheviestintätaitojen arviointikoulutuksen, mutta kurssi on jo täynnä. Uusiin koulutustarpeisiin pyritään löytämään ratkaisu. Opetushallituksesta voi pyytää myös apua kokeen toisen arvioijan löytämisessä. Lisätietoja: opetusneuvos Pirjo Sinko, (pirjo.sinko@oph.fi ). 4. TASA-ARVO-OPAS JULKAISTU Yhteiseen ymmärrykseen tasa-arvosta, Opas oppilaitoksen tasa-arvosuunnitelman laadintaan on valmistunut keväällä. Oppaan suomenkielinen verkkoversio löytyy osoitteesta Painettu kirjanen on lähetetty kaikille koulutuksen järjestäjille sekä kaikkiin oppilaitoksiin. Tasa-arvolaki velvoittaa, että oppilaitoksissa on laadittava tasa-arvosuunnitelma yhdessä henkilöstön ja opiskelijoiden edustajien kanssa. Opas on tarkoitettu helpottamaan tätä työtä ja avaamaan uusia näkökulmia oppilaitosten tasa-arvotyöhön. Lisätietoja: opetusneuvos Annamaija Aro, (annamaija.aro@oph.fi ) 5. KESTÄVÄ KEHITYS Kestävän kehityksen edistämisen keskeisiä asioita ammatillisessa koulutuksessa esittelevä esite on päivitetty vastaamaan ammatillisen perustutkintojen perusteuudistusta sekä muita kestävän kehityksen edistämisen uudistuksia. Oppilaitoksen arkeen kehitetään jatkuvasti kestävän kehityksen työtä tukevia työkaluja. Näistä mittavin hanke on ammatillisen koulutuksen kestävän kehityksen verkkosivustojen valmistuminen marraskuussa. Opetushallituksen op-

6 6 pimisympäristöhankkeena valmistellaan myös oppilaitosten ympäristösertifioinnin kriteeristön laajentamista kestävän kehityksen kriteeristöksi. Lisätietoja: opetusneuvos Susanna Tauriainen, ) 6. AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI KÄYTTÖÖN Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelman mukaan suomalaisten hyvinvointi edellyttää, että pystymme saamaan työikäisen väestön voimavarat nykyistä selvästi laajemmin käyttöön ja lisäämään työn tuottavuutta. Hallitusohjelmaan sisältyvän terveyden edistämisen politiikkaohjelman tavoitteena on lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, työikäisten toiminta- ja työkyvyn edistäminen sekä työhyvinvointi. Opetusministeriö ja Opetushallitus käynnistivät keväällä 2006 hankkeen ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelevien nuorten toiminta- ja työkyvyn parantamiseksi. Hankkeessa kehitetty ammattiosaajan työkykypassi otetaan vapaaehtoisena käyttöön ammatillisessa peruskoulutuksessa syksystä2008 alkaen. Vapaaehtoisen ammattiosaajan työkykypassin tavoitteena on osaltaan varmistaa, että tulevaisuuden ammattilaiset suoriutuvat hyvää fyysistä toimintakykyä vaativista työtehtävistä ja jaksavat töissä terveinä ja hyvinvoivina. Ammattiosaajan työkykypassin avulla kannustetaan koulutuksen järjestäjiä tarjoamaan ja ammattiin opiskelevia valitsemaan valinnaisia toiminta- ja työkykyä tukevia opintoja. Lisäksi passin avulla halutaan edistää oppilaitosyhteisön hyvinvointia ja tukea opiskelijoiden omaaloitteista toiminta- ja työkyvystä huolehtimista. Ammattiosaajan työkykypassi on osoitus opiskelijan fyysisestä ja sosiaalisesta toimintakyvystä. Tavoitteena on, että opiskelija voi hyödyntää työkykypassia työpaikkaa hakiessaan. Tarkempaa tietoa työkykypassista löytyy muun muassa Opetushallituksen EDU.fi - verkkosivuilta osoitteesta Ammatillinen peruskoulutus Ammattiosaajan työkykypassi. Työkykypassin tueksi on rakennettu ammattiosaajan hyvinvointiportaali ( ), josta löytyy muun muassa työkaluja toimintakyvyn parantamiseen ja tietoa työkykypassin käyttöönottoa tukevasta koulutuksesta. Ammattiosaajan työkykypassin käyttöönottoa tuetaan tiedotuksen, opettajille ja ohjaajille suunnatun työkykypassin käyttöönottokoulutuksen, liikuntatutorien koulutuksen ja koulutuksen järjestäjille suunnatun tukimäärärahan avulla. Tukimäärärahaa voivat vuosina hakea ne koulutuksen järjestäjät, jotka ottavat ammattiosaajan työkykypassin käyttöön. Tiedotuksessa ja käyttöönottokoulutuksessa opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteistyökumppanina on SAKU ry. Lisätietoja: opetusneuvos Matti Pietilä, (matti.pietila@oph.fi ) opetusneuvos Aira Rajamäki, (aira.rajamaki@oph.fi ) yli-insinööri Arto Pekkala, (arto.pekkala@oph.fi ) 7. AMMATTISTARTIN KOKEILU JATKUU Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen vuonna 2006 alkanut kokeilu jatkuu siten, että kokeilua toteuttavien koulutuksen järjestäjien lupia on jatkettu saakka. VN: n Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan ohjaava ja valmistava koulutus on tarkoitus vakinaistaa vuonna 2010 sekä laajentaa tarjontaa tämän ajankohdan jälkeen. Vakinaistamista varten tarvitaan opetussuunnitelman perusteet,

7 7 joiden valmistelu käynnistyy syksyllä 2008 kokeilun tulosten pohjalta. Perusteet valmistuvat syksyllä Kokeilussa on ensi vuoden alusta lukien mukana 48 ammatillisen koulutuksen koulutuksenjärjestäjää. Viime lukuvuonna opiskelijoita oli Keväällä ilmestyi Ammattistartti - tiedotuslehti, jota on vielä saatavilla Opetushallituksessa. Se löytyy myös netistä ammattistartin sivuilta > ammatillinen peruskoulutus > ohjaava ja valmistava koulutus, ammattistartti. Lehden toinen numero ilmestyy vuodenvaihteessa Sivuilta löytyvät myös kokeilussa olevat koulutuksen järjestäjät, kokeiluopetussuunnitelma ja eri paikkakuntien yhteyshenkilöt. Jyväskylän yliopistossa tehdään kokeilusta seurantaselvitystä. Sen mukaan ohjaava ja valmistava koulutus on osoittautunut hyödylliseksi nivelvaiheeksi perusopetuksen ja toisen asteen välillä. Kaksi kolmasosaa opiskelijoista on sijoittunut jatkokoulutukseen, osa jo kesken ammattistartin vuoden. Opiskelijoille on voitu antaa pienissä ryhmissä henkilökohtaisempaa tukea ja siirtyminen opintopolulla on ollut joustavaa. Huomiota on kiinnitetty erityisesti oppimisvalmiuksiltaan ja -tavoiltaan erityistä tukea tarvitseviin nuoriin. Lisätietoja: opetusneuvos Ulla Aunola, ( ulla.aunola@oph.fi ) opetusneuvos Merja Lahdenkauppi, ( merja.lahdenkauppi@oph.fi ) 8. LAAJENNETUN TYÖSSÄOPPIMISEN KOKEILUT KÄYNNISTYVÄT Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmassa ja VN:n koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa on ammatillisen koulutuksen strategisiksi tavoitteiksi asetettu läpäisyasteen nostaminen, keskeyttämisen vähentäminen sekä työelämäyhteyksien ja -vastaavuuden kehittäminen. Laajennetun työssäoppimisen kokeiluissa pyritään edistämään näiden tavoitteiden toteutumista. Syksyllä 2008 alkavissa kokeiluissa on tavoitteena: käytäntöpainotteisuuden lisääminen opetuksessa, koulutuksen ja työn vuorottelun lisääminen, yksilöllisten oppimispolkujen tukeminen, työantajien kannustaminen laajennetun työssäoppimisen mahdollistamiseen, opettajien osallistumisen tukeminen työssäoppimisen ohjaamiseen, uusien työelämälähtöisten tutkinnon perusteiden mukaisten koulutuksen järjestäjien opetussuunnitelmien laadinnan tukeminen ja toimeenpano sekä työssäoppimisen laatutyön kehittäminen. Kokeiluissa seurataan laadullisten ja määrällisten tavoitteiden toteutumista, opiskelijoiden työllistymistä, koulutuksen läpäisyastetta ja vaikutuksia opintojen keskeyttämiseen. Kokeiluista kiinnostuneita koulutuksen järjestäjiä haettiin keväällä 2008 avoimella haulla. Valintakriteerit täyttäneitä hakijoita pyydettiin täsmentämään hakemuksiaan. Päätökset vuoden 2008 avustuksista tehdään lokakuun alussa. Syksyn aikana hankkeelle asetetaan ohjausryhmä, joka seuraa ja ohjaa hankkeen toteutusta. Ohjausryhmä muodostetaan työelämän, koulutuksen ja opetushallinnon edustajista. Työssäoppimisen laajentamiskokeiluihin on tulossa valtionavustuksia myös vuosina 2009 ja 2010, mikäli valtion talousarvioissa osoitetaan tarvittavat määrärahat. Avustukset ovat haettavissa seuraavan kerran keväällä Koulutuksen järjestäjien toivotaan seuraavaa hakua varten valmistautuvan yhdessä työpaikkojen kanssa näihin kokeiluihin ja työssäoppimisen laajentamiseen ammatillisessa peruskoulutuksessa. Lisätietoja: yli-insinööri Lauri Kurvonen, (lauri.kurvonen@oph.fi )

8 8 9. TYÖNJOHTOKOULUTUSKOKEILUT ALKAVAT VUODEN 2009 ALUSTA Työnjohdollisiin tehtäviin rekrytoitavan työvoiman tarve tulee olemaan lähivuosina suuri erityisesti eläkepoistuman myötä. Tarvittavat koulutusmäärät ja osaamisvaatimukset vaihtelevat aloittain ja koulutuksen toteutukseen tarvitaan monimuotoisia työnjohto-osaamisen hankintamuotoja. Ammatilliseen peruskoulutukseen liittyvän työnjohtokoulutuskokeilun tavoitteena on tuottaa omalta alalta ammattitaidon tai ammatillisen tutkinnon, sekä riittävän työkokemuksen hankkineille henkilöille työnjohtotehtävissä tarvittavan ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia tietoja ja taitoja ja sitä kautta laajentaa ammattitaitoa ja tukea siirtymistä työnjohtotehtäviin. Kokeilukoulutuksen tulee tukea ja täydentää olemassa olevia työnjohto-osaamisen kehittämisväyliä. Sen laajuus tulee mitoittaa voimassa olevien säädösten puitteissa siten, että siinä edellytettävän osaamisen hankkiminen on aikaisemmasta osaamisesta ja kokemuksesta riippuen esimerkiksi puolesta vuodesta kahteen vuoteen. Opetusministeriö päättää ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 23 :n nojalla kokeiluluvista hakemusten perusteella. Kokeilu tullaan käynnistämään vain muutamalla alalla, joista ehdolla ovat olleet auto- ja kuljetusala, kone- ja metalliala, rakennusala ( infrarakentaminen, talotekniikka ja rakennusten pintakäsittely) sekä liiketalous ja kauppa. Opetusministeriö päättää mukaan tulevista aloista ja asettaa kokeilulle ohjausryhmän. Opetushallitus hyväksyy kokeiluohjelman ja ohjaa kokeiluja. Koulutuksen järjestäjien tulee toteuttaa koulutuskokeilu ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvan enimmäisopiskelijamäärän puitteissa tai oppisopimuskoulutuksena. Kokeilusta aiheutuviin lisäkustannuksiin on mahdollista hakea avustusta Opetushallitukselta. Kokeilulupia tullaan myöntämään 4-6 koulutuksen järjestäjälle niin, että vuosittainen aloituspaikkamäärä on suuruusluokkaa Kokeilulupa myönnetään enintään kuudeksi vuodeksi ja tarkoituksena on, että koulutuksen järjestäjät käynnistävät kokeilukoulutuksen viimeistään Lisätietoja: yli-insinööri Seppo Valio, (seppo.valio@oph.fi ) 10. EQF JA ECVET OTETAAN KÄYTTÖÖN MUUTAMAN VUODEN SISÄLLÄ EQF(European Qualification Framework) eli eurooppalaista tutkintojen viitekehystä koskeva suositus hyväksyttiin EU:n Parlamentissa ja Neuvostossa huhtikuussa Siinä jäsenmaille suositellaan, että ne käyttävät EQF- viitekehystä vertaillessaan tutkintojärjestelmiä ja tutkintojen tuottamaa osaamista ja vahvistavat vuoteen 2010 mennessä yhteydet kansallisen tutkintojärjestelmän ja EQF:n välillä sekä jos mahdollista laativat kansallisen tutkintojen viitekehyksen NQF (National Qualification Framework). Lisäksi suositellaan, että vuoteen 2012 mennessä kaikissa uusissa tutkinnoissa ja Europass - asiakirjoissa on viittaus EQF- tasoon, noudatetaan oppimistuloksiin perustuvaa tutkintojen kuvaamistapaa, edistetään epävirallisen ja arkioppimisen tunnustamista ja nimetään kansallinen EQF- koordinaatiopiste. EQF ei sinänsä aiheuta muutoksia kansallisiin tutkintorakenteisiin. EQF: n kahdeksan tasoa kattaa kaikki oppivelvollisuuskoulun jälkeiset tutkinnot. Suomi on päättänyt VN: n Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa, että EQF otetaan käyttöön ja kansallinen viitekehys laaditaan vuoteen 2010 mennessä. Opetusministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan ehdotusta viitekehykseksi mennessä. Opetushallitus on nimetty kansalliseksi koordinaatiopisteeksi ja EU:n komission EQF- neuvoa antavaan ryhmään on ni-

9 9 metty varsinaiseksi jäseneksi Sirkka-Liisa Kärki ja varajäseneksi Carita Blomqvist Opetushallituksesta. ECVET (European Credits for Vocational Education and Training) eli ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmä, jonka tarkoituksena on ammatillisessa perus- ja jatkokoulutuksessa liikkuvuuden lisääminen, ulkomailla opitun hyödyntäminen osana tutkintoa ja tutkintojen läpinäkyvyyden lisääminen. Tavoitteena on helpottaa opintosuoritusten siirtoa, keräämistä ja tunnustamista yhtenäisen kuvaustavan avulla. Ensimmäisessä vaiheessa päämääränä on koulutuksessa olevien liikkuvuuden edistäminen. Ajan mittaan tavoitellaan laajaa opintosuoritusten ja muutoin hankitun osaamisen tunnustamista maiden välillä. Opintosuoritusten siirtojärjestelmä pyrkii siihen, että eri koulutuksen järjestäjien opetussuunnitelmat ovat ymmärrettävämpiä ja keskenään vertailtavampia. Kansainväliseen opiskelijavaihtoon on helpompi lähteä, kun opiskelija ja koulutuksen järjestäjä tietävät, mitä vaihdossa suoritettuja opintoja voi hyödyntää osana tutkintoa. ECVET: ssä keskeisiä ovat oppimistulokset, joista annetaan lisäinformaatiota opintopisteillä. Tutkintojen ja tutkintojen osien pisteet määrittelee kansallisesti toimivaltainen viranomainen - Suomessa opetusministeriö ja Opetushallitus. ECVET- suositus on menossa EU:n Parlamenttiin ja Neuvostoon vielä tämän vuoden aikana. Suositus sisältää opintosuoritusten siirtoa koskevia periaatteita sekä toimintaohjeita EQF ja ECVET eivät vielä edellytä koulutuksen järjestäjiltä toimenpiteitä. Ensin tehdään kansalliset päätökset tutkintojen viitekehyksestä, tutkintojen tasoista, tutkintojen ja niiden osien pisteistä sekä muista käyttöönottoon liittyvistä asioista ja annetaan käyttöönottoon liittyvät kansalliset ohjeet. FINECVET- projektissa on jo kokeiltu opintosuoritusten siirtojärjestelmän toimivuutta ja perustutkintoja uudistettaessa molemmat suositukset on otettu huomioon siltä osin kuin se on ollut mahdollista esimerkiksi oppimistulosten määrittelyssä. Koulutuksen järjestäjän toiminnassa EQF: n käyttöönotto näkyy aikanaan siten, että kaikissa myönnettävissä uusissa tutkintotodistuksissa ja Europass- asiakirjoissa on oltava viittaus eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen tasoon määräajan jälkeen. ECVET: n käyttöönotto näkyy kansainvälisessä opiskelijavaihdossa. Eri maiden koulutuksen järjestäjät ovat jo nyt sopineet opintosuoritusten siirrosta keskenään esimerkiksi opiskelijavaihdon tarpeisiin. EC- VET: n käyttöönoton jälkeenkin opintosuoritusten siirto vaatii kahdenkeskistä sopimusta, tietoa toisen maan koulutuksesta ja keskinäistä luottamusta. Yhteisesti hyväksytyt menettelyt helpottavat yhteistyötä ja säästävät aikaa. Europass - liikkuvuustodistusta käytetään opintosuoritusten dokumentoinnissa. Kun opiskelijat suorittavat muissa EU/ETA-maissa koulutusjaksoja, ne voidaan merkitä liikkuvuustodistukseen ECVET- järjestelmän opintopisteitä käyttäen. Osoitteessa löytyy julkaisu Eurooppalainen ulottuvuus - Vetovoimaa, laatua ja läpinäkyvyyttä ammatilliseen koulutukseen. Siinä on kuvattu laajemmin näitä uusia välineitä. Lisätietoja: opetusneuvos, yksikön päällikkö Sirkka-Liisa Kärki, (sirkka-liisa.karki@oph.fi ) opetusneuvos Carita Blomqvist, (carita.blomqvist@oph.fi ) erityisasiantuntija Hanna Autere, (hanna.autere@oph.fi )

10 OPETUSHALLITUS PALAA TAKAISIN HAKANIEMEEN Opetushallituksen yhteystiedot muuttuvat muutosta johtuen joulukuussa Opetushallituksen käyntiosoite saakka on Kumpulantie 3, Helsinki, PL 380, Helsinki. Virasto muuttaa takaisin entiseen paikkaan Helsingin Hakaniemeen. Uusi osoite alkaen on Hakaniemenranta 6, Helsinki, PL 380, Helsinki. Opetushallituksen puhelinnumerot ovat vaihtuneet. Vaihteen numero on Henkilönumeroiden alkuosa xxxx (+ neljä viimeistä numeroa entiset pöytäpuhelimen numerot). Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Sirkka-Liisa Kärki TIEDOKSI Ammatilliset opettajakorkeakoulut Ammatillisten oppilaitosten rehtoriliitto ARL ry Ammattiin Opiskelevat - SAKKI ry FINECVET -ohjausryhmä Koulutuksen järjestäjien yhdistys ry Koulutustoimikunnat Lääninhallitukset Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Opetusministeriö Opetushallituksen viestintä Perustetyön seurantaryhmä Suomen Kuntaliitto Suomen Opiskelija - Allianssi - Osku ry