REFORMI VAI VALLANKUMOUS?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "REFORMI VAI VALLANKUMOUS?"

Transkriptio

1 032 Peruste # REFORMI VAI VALLANKUMOUS? SOSIALISMIN SUURI STRATEGIA- KESKUSTELU NYKYPÄIVÄN VALOSSA lukujen taitteessa vasemmistolaisen liikkeen piirissä kiisteltiin monista asioista. Tulisiko sen tyytyä kuvaamaan tavoitteitaan kapitalismin käsitteillä, vai pyrkiä erilaiseen kuvaukseen ja erilaiseen yhteiskunnalliseen logiikkaan? Tuhoaako kapitalismi itsensä sisäsyntyisellä logiikallaan? Edistyykö demokratia vääjäämättä vai ainoastaan silloin, kun se ei häiritse kapitalismin kehitystä? Esittelen keskustelun keskeisten hahmojen Rosa Luxemburgin ja Eduard Bernsteinin näkemyksiä ja erimielisyyksiä sekä niiden relevanssia nykypäivänä. teppo eskelinen

2 Reformi vai vallankumous? 033 ommunistinen liike 1 odotti kapitalismin romahdusta 1800-luvun puolivälistä alkaen. Marxin teoria korosti historian liikelakeja, kapitalismin sisäisiä ristiriitoja ja tuotantomuodon muutoksen välttämättömyyttä. 2 Teorian mukaan kapitalismin tuhoutuminen oli vain ajan kysymys. Aikaa kuitenkin kului. Kapitalismi näytti myös saavan uusia muotoja ja jatkavan olemassaoloaan. Sekään ei tuntunut selvältä, että kapitalismin jälkeen koittaisi sosialismi. Ilman poliittista toimintaa tilalle saattaisi tulla jotain paljon epätoivottavampaa. 3 Nämä huomiot herättivät paljon teoreettista väittelyä liikkeen piirissä. Kommunistinen liike toimi lukujen taitteessa osittain maan alla, kokoontui satunnaisesti ja hajaantui helposti. Lähes kaikki merkittävimmät hahmot olivat maanpakolaisia. Bernstein vaikutti Zürichissä ja Lontoossa. Myös Luxemburg oli pitkiä aikoja maan alla tai vankilassa (Frölich 2010). Venäjän vallankumoukselliset Lenin ja Trotski toimivat pitkään Lontoosta käsin (ks. esim. Pursiainen 2011). Saksassa tilanne oli 1800-luvun lopus- sa sikäli erilainen, että puolue oli vahva ja organisoitunut. Se oli parlamentaarinen, vaikkakin sen toimintaa häirittiin antisosialistisella lainsäädännöllä. Puolue kasvatti jäsenmääräänsä ja myös kannatustaan vaikeista toimintaolosuhteista huolimatta. Se oli kytkeytynyt vahvaan ay-liikkeeseen. Monet Saksan johtavista kommunistipoliitikoista olivat alkaneet epäillä ja jarrutella vallankumouksellista politiikkaa. Heidän mielipiteillään oli kansainvälisestikin suuri merkitys, sillä Saksalla oli vahva asema kommunistisen liikkeen keskuksena. Maan vahva teollistuminen ja liikkeen koko pitivät yllä käsitystä siitä, että Saksassa kapitalismin kehitys oli pisimmällä ja täten myös sosialismi lähimpänä. Bernstein oli keskeinen tämän revisionismiksi kutsutun suuntauksen teoreetikko 4. Bernsteinin asema oli erityinen, koska hän oli ollut Engelsin läheinen liittolainen Lontoossa ja myöhemmin arvioinut uudelleen käsityksiään sosialismista. Luxemburg oli taas keskeinen marxilaisen linjan puolustaja luvun taitteessa hän oli jäämässä puolueen si- 1 Puhun tässä artikkelissa systemaattisesti kommunistisesta liikkeestä. Tämä on valinta puhua nykyajalle ominaisilla käsitteillä. Käsite on sinänsä historiallinen anakronismi, koska tätä käsitettä ei käytetty tuona aikana, vaan puhuttiin sosiaalidemokraattisesta liikkeestä. Tämä käsite kuitenkin helposti hämää nykylukijaa, erityisesti revisionismikeskustelun yhteydessä. 2 Tiivis esitys aiheesta ks. Singer 2001; luku 7. 3 Luxemburgin kuuluisa muotoilu sosialismi vai barbaria viittaa juuri tähän. Luxemburg näki siirtomaavallan ja globaalikapitalismin väkivaltakoneiston nousun, ja piti näistä seuraavaa tuhoa nimenomaisena vaihtoehtona sosialismille. Kapitalismi saattaisi tappaa itsensä sotiin. 4 Puolueen hajaannus oli liittynyt johtohahmojensa mukaan nimettyjen eisenacherilaisen ja lassallelaisen ryhmän erimielisyyksiin. Puolue oli kuitenkin yhdistynyt ns. Gothan ohjelman myötä. Marx kritisoi vahvasti Gothan ohjelmaa.

3 034 Peruste # Sandra Cristina Gobet Derrumbe sällä paitsioon. Bernstein julkaisi näkemyksiään kommunistien Neue Zeit -lehdessä sekä erityisesti kirjassa Vorausseztung des Sozialismus 5. Luxemburg vastasi pamfletilla Sozialreform oder Revolution 6. Vaikka nämä ovat debatin näkyvimmät kirjoitukset, Luxemburg oli arvostellut Bernsteinin ajatuksia jo esimerkiksi Leipziger Volkszeitung -lehdessä vuonna sosialismi, reformismi ja historia Bernstein asetti ensimmäisenä näkyvänä sosialistina vastakkain yhteiskunnallisen uudistustyön ja vallankumouksen. Hänelle näissä oli kyse ainoastaan keinojen vastakkainasettelusta uskottavimman polun löytämisestä sosialismiin siirtymiseksi. Bernstein uskoi perinteisten sosialistien tapaan, että uusi 5 Kirjaa ei ole suomennettu. Kirjasta on englanninnoksia sekä nimellä Evolutionary socialism että The preconditions of socialism. Nojaudun tässä Cambridge University pressin toimittamaan laitokseen. 6 Saksankielinen alkuperäisteos Pamfletti on julkaistu suomeksi Brita Polttilan suomentamana Tammen Huutomerkki-sarjassa vuonna Nojaan tässä lähinnä englanninkieliseen laitokseen Reform or revolution (Militant publications, Lontoo 1986). Suomennokset ovat omiani eivätkä siksi vastaa sanatarkasti Polttilan suomennosta.

4 Reformi vai vallankumous? 035 sosiaalinen järjestys oli nousemassa kapitalismin sisältä. Sosialismin nähtiin olevan jo olemassa ituna. Kyse oli siitä, miten siirtymä sosialismiin tapahtuisi. Bernsteinin mukaan sosialismia tuli tavoitella asteittain kapitalismin sisältä käsin eikä odottaa kaiken kerralla muuttavaa vallankumoushetkeä. Muutoksen välineitä olisi ennen kaikkea parlamentaarinen toiminta, mutta myös ammattiliitot sekä tuotantomuodon vähittäinen muuttaminen osuuskuntia perustamalla (Bernstein 1993 [1899]; luku 2). Marx oli selittänyt, että sosialismi kasvaisi kapitalismista. Alemmassa vaiheessa sovellettaisiin periaatetta kaikille panoksensa mukaan ja ylemmässä vaiheessa periaatetta kaikilta kykyjensä mukaan, kaikille tarpeidensa mukaan (Marx 1970 [1890]). 7 Bernstein piti tätä vahvana pohjana argumentille, että kapitalismin ja sosialismin välillä ei olisi jyrkkää ajallista jakolinjaa. Sosialismin voitiin nähdä kypsyvän ja kehittyvän jo kapitalismin oloissa. Rosa Luxemburg katsoi, että Bernsteinin argumentissa oli kyse nimenomaan päämäärän vaihtamisesta. Bernsteinin tavoitteena ei enää ollut sosialismi, vaan jonkinlainen kapitalismin jalostettu muoto (Luxemburg 1986 [1900]; luvut 8-10). Bernstein oli hänen silmissään luopunut utopian ilmaisusta. Tästähän sosialismissa on pitkälti kyse: halusta kuvitella järjestelmä, joka on jollain tavalla vallankumouksellinen suhteessa vallitseviin instituutioihin ja käsitteisiin - näiden logiikkaan palautumaton. Bernsteinin mukaan ortodoksimarxilainen teoria oli tarpeettoman dualistinen. Tällä hän tarkoitti juuri ajatusta jyrkästä ja yhtäkkisestä järjestelmän vaihdoksen hetkestä. Luxemburgin mukaan tämä dualismi oli yhtä kuin utopian ilmaisu: kaksi maailmaa, jotka halutaan jyrkästi erottaa toisistaan, ovat maailma kuten sen koemme ja maailma sellaisena kuin haaveilemme (Luxemburg 1986 [1900]; luku 6). Marxilainen historiantulkinta on vulgaariversiona deterministinen. Kapitalismin tuhoutuminen ja sosialismin syntyminen ovat objektiivisesti välttämättömiä tapahtumia. Luxemburg uskoi tähän objektiivisuuteen, ja piti sitä teorian tieteellisyyden kriteerinä. Hän tulkitseekin Bernsteinin eräänlaiseksi anti-intellektuelliksi. 8 Luxemburgille kapitalismin kehitys nojaa todennettavissa olevien pilarien varaan. Näitä ovat ennen kaikkea kapitalistisen talouden lisääntyvä kaaos ja kriisiytyminen sekä proletariaatin organisoituminen ja tietoisuuden kasvu. Luxemburgin mukaan nämä ovat tieteellisessä yhteiskuntateoriassa yhteenkietoutuneita elementtejä, eikä järjestelmän logiikkaa ja vastapolitiikkaa ole näin mielekästä irrottaa analyysissa toisistaan (Luxemburg 1986 [1900]; luku 1). Välttämättömyyden ja liikkeen rakentamisen välinen jännite on mar- 7 Esimerkiksi noin kaksi vuosikymmentä Bernsteinin jälkeen V. I. Lenin viittasi samaan lainaukseen myönteisessä hengessä analyysina kommunismin taloudellisesta kypsymisestä (Lenin 1974 [1917]; ). Tässä Lenin tulee lähelle Bernsteinin näkemystä. 8 Toisaalta Luxemburg on kehittänyt omassa myöhemmässä tuotannossaan omaan suuntaansa Marxin mallia kapitalismin uusintamisesta, ennakoiden tulevaa alikulutusteoriaa (Luxembug 2003 [1913]). Täten häntäkään ei voi pitää ortodoksisena marxilaisena tässä kysymyksessä. Bernstein oli kuitenkin oli kiinnostuneempi esimerkiksi teknologian roolista, siinä missä Luxemburgin teoria on poliittisempi (imperialismiteoria).

5 036 Peruste # LUXEMBURG TULKITSI KAPITALISMIN SITKEYDEN JOHTUVAN ERÄÄNLAISESTA KUOLINKAMPPAILUSTA: KAPITALISMI PYSTYI JATKAMAAN TILAPÄISESTI OLEMASSAOLOAAN MAANTIETEELLISEN LAAJEN TUMISEN JA MILITARISMIN KEINOIN. xilaiselle historiankäsitykselle vaikea riippumatta tulkinnasta. Objektiivisesti välttämättömän kuvittelisi syntyvän ilman aktiivista politiikkaa (ks. esim. Cohen 2000), mutta yksikään johtava sosialisti ei halunnut luopua agitaatiosta historiankäsityksen nojalla. Vaikka evolutiivinen selitys oli yleistä hyvin toisenlaisissakin yhteiskuntateorioissa vielä toisen maailmansodan jälkeen (ks. esim. Rostow 1967), voi vasemmistolaisten koulukuntien katsoa syntyvän ja erottuvan toisistaan suhteessa tämän paradoksin ratkaisutapaan. (Vaikka ei haluaisi puhua vallankumouksen käsittein, jokainen vasemmistolainen uskonee joihinkin rakenteisiin, joilla on omat liikelakinsa.) Myös Luxemburg ajatteli, että vallankumous edellyttää työväenliikkeen voimakasta painostusta. Luxemburg uskoi suurlakkojen ja vallankumouksellisen liikehdinnän kasvavan spontaanina voimana, jota sosialistijohtajat voivat joko vahvistaa tai jarrutella (Lu- xemburg 1999 [1906]). Toisaalta Luxemburg katsoi toisinaan, että sosialismille oli vaihtoehto täystuho johon kapitalismin itsepuolustus oli kovaa vauhtia johtamassa (Luxemburg 1996 [1916]). kapitalismin sopeutuminen Bernstein uskoi kapitalismin kykenevän sopeutumaan ja säilymään, ja neuvoi kehittämään poliittista strategiaa tämän seikan valossa. Tämä oli vastoin marxilaista perusajatusta, jonka mukaan voiton suhdeluvun laskutendenssi 9 (Marx 2007 [1894]; luku 13) on kapitalismin perusominaisuus. Kapitalistien voitot sijoittamalleen pääomalle siis laskevat väistämättä, ja tästä syystä kapitalistinen kilpailu tuhoaisi itse itsensä pikku hiljaa. Marxilaisen analyysin ydin on yhteiskuntamuotojen tutkiminen niiden uusintamisen ehtoja analysoimalla, ja kapitalismin uusintaminen tulkitaan usein pidemmän päälle mahdottomaksi. Luxemburg tulkitsi kapitalismin sitkeyden johtuvan eräänlaisesta kuolinkamppailusta: kapitalismi pystyi jatkamaan tilapäisesti olemassaoloaan maantieteellisen laajentumisen ja militarismin keinoin. Bernsteinin mukaan kapitalismin sopeutumisen mekanismeja on kaksi: rahoitusjärjestelmä ja kartellit. Näistä ensimmäinen vähentää järjestelmän kriisialttiutta, kun rahoitus auttaa sopeutumaan tuotannon ja kysynnän heilahteluihin. Jälkimmäinen vähentää sen 9 Tässä yhteydessä on hyvä huomata, että jotkut hyvinkin vakavasti otettavat yhteiskuntatieteilijät pitävät teoriaa erittäin validina tänäkin päivänä. Esimerkiksi Andrew Kliman on pyrkinyt esittämään tilastollisesti, että lisäarvon suhdeluvun laskutendenssi on keskeinen kapitalismin muutoksia ja kriisejä selittävä tekijä tänäkin päivänä (Kliman 2011a, Kliman 2011b, ks myös McNally 2010). On siis täysin mahdollista ajatella, että Marxin käsitykset kapitalismin perusristiriidoista ovat täysin päteviä, kapitalismi on vain kyennyt säilymään (osittain historian myllerrysten ansiosta ) paljon kauemmin kuin Marx osasi ennakoida. Toisin sanoen on eri asia katsoa kapitalismin olevan sinnikkäämpi kuin Marx ajatteli kuin ajatella perustavanlaatuisen laskutendenssiteorian olevan väärä.

6 Reformi vai vallankumous? 037 LUXEMBURGIN MUKAAN BERNSTEININ ESITTELEMÄT KAPITALISMIN SOPEUTUMISMEKANISMIT EIVÄT TOSIASIASSA VÄHENNÄ KAPITALISMIN KRIISIALTTIUTTA. PÄINVASTOIN, KRIISIT OVAT SUURIMPIA SIELLÄ, MISSÄ SOPEUTUMISMEKANISMIT OVAT KEHITTYNEIMPIÄ. yleistä kaoottisuutta, kun kapitalistit koordinoivat tuotannollisia toimintoja. Bernstein korosti myös pienomistusta. Hänen mukaansa oli nähtävissä merkittävä omistuspohjan laajeneminen. Yhä suuremmat ihmisjoukot alkoivat tulla pienkapitalisteiksi osakejärjestelyjen ja osuuskuntien kautta (Bernstein 1993 [1899]; luku II.b). Luxemburgin mukaan kyse on ainoastaan (pääoman kiertoa nopeuttavasta) pääoman ja kapitalistin siteen katkeamisesta. Luotto osakkeenomistamisen kautta yhdistää yhteen pääoman yksikköön laajan määrän yksittäisiä kapitalisteja. Se tekee toisten kapitalistien rahan kaikkien saataville teollisen luoton muodossa. (Luxemburg 1986 [1900]; luku 2). Lopulta siis kapitalismille ei tapahdu mitään, vaikka kapitalistit järjestelevätkin rahoitustaan uudelleen. Kapitalisti ei ole kirjanpidollinen yksikkö (tietty määrä pääomaa jonkun hallussa), vaan osa tuotantosuhdetta (miten tuotanto organisoituu ja millä ehdoilla). Kiinnostavaa on, että revisionismikeskustelun molemmat osapuolet esittävät, että kapitalisti on pohjimmiltaan funktio. Kyse on siis yhteiskunnallisesta toiminnosta, ei (välttämättä) lueteltavissa olevasta ihmisten joukosta. Tuotanto on irtautunut omistuksesta tässä ennakoidaan myöhempää rahoituskapitalismin kehitystä. Vaikka Marxkin vältti kapitalismin personifioimista ja puhui esimerkiksi kapitalistin luonnenaamioista (ks. esim. Marx 1957 [1867]; luku 22), oli tämä keskustelu varsin uutta. Käsityksen suhde esimerkiksi luokan käsitteeseen on väistämättä jännitteinen, mikä käy ilmi esimerkiksi Luxemburgin puhuessa pienomistajista yhtenä kapitalistina: On eri asia nähdä rahanhaltijan muuttuvan yhdeksi kapitalistiksi kuin [Bernsteinin tavoin] eri kapitalistia (Luxemburg 1986 [1900]; luku 6). Bernstein katsoi teollisen tuotannon lainarahoituksen mahdollisuuden osoittavan, ettei kapitalismi ole riippuvainen kulutuksen asteesta jollakin tietyllä hetkellä. Hänen mukaansa myös Marx oli tuonut esille luottojärjestelmän positiiviset piirteet puhuessaan uuteen tuotantojärjestelmään siirtymisestä. (Bernstein 1993 [1899]; luku 2.d; Marx 2007 [1894]); luvut 24-25). Luxemburgin mukaan Bernsteinin esittelemät kapitalismin sopeutumis-

7 038 Peruste # Sandra Cristina Gobet mekanismit eivät tosiasiassa vähennä kapitalismin kriisialttiutta. Päinvastoin, kriisit ovat suurimpia siellä, missä sopeutumismekanismit ovat kehittyneimpiä. Esimerkiksi tuotannon toimijoiden koko ei näytä tosiasiassa muuttuvan: suuremmat jyräävät pienemmät jalkoihinsa kasvavassa määrin. Vaikka kartellit toimisivat yhdessä maassa tai yhdellä toimialalla, työntyy kilpailu ja kriisiytyminen toisaalle (Luxemburg 1986 [1900]; luku 2). Luotto lisää kriisialttiutta lisäämällä tuotannon laajenemista, kun taas kysyntä pysyy vakaana. Tämä tulee kuitenkin näkyviin vasta kriisin myötä. Luxemburgin analyysi luotosta on kiinnostava. Luotto on kapitalistinen tapa ylittää yksityisomaisuuden rajoittuneet ulottuvuudet, joita jatkuva laajentumistendenssi koettelee. Luotto myös kannustaa toisten omaisuuden hyödyntämiseen, kun yrittäjä saa haltuunsa muiden pääomaa. Tämä johtaa speku-

8 Reformi vai vallankumous? 039 Sandra Cristina Gobet laatioon syntyy äärimmäisen monimutkainen ja keinotekoinen mekanismi, jolla on minimimäärä metallirahaa tosiasiallisena pohjanaan (Luxemburg 1986 [1900]; luku 2). Tässä on muistettava, että luotolla tarkoitettiin näissä keskusteluissa yksinomaan teollista luottoa, siis nykykielellä yrityslainoja. Kulutusluottojen aika ei ollut vielä koittanut. Revisionismin teorian mukaan kapitalismin ristiriidat eivät siis välttämättä kärjisty itsestään. Kapitalismia ei nähdä (ristiriitojen kautta kehittyvänä) dynaamisena järjestelmänä, vaan staattisena järjestelmänä, jota voi modifioida sisältä päin. Tämä teoreettinen ero näkyy myös kriisin käsitteessä: Bernsteinin mukaan kriisit ovat kapitalismin häiriöitä, kun taas Luxemburgin mukaan ne ovat kapitalismin välttämättömiä osia. Luxemburg syyttääkin Bernsteinia yhteiskunta-analyysista, jossa yhteiskunnan tila kuvataan yleistämällä yksittäisen kapitalistin näkökulma

9 040 Peruste # NYKYTIEDON VALOSSA VOITANEEN ONGELMITTA TODETA, ETTÄ RAHAMARKKINAT EIVÄT AINAKAAN ESTÄ KAPITALISMIN KRIISIYTYMISTÄ. TÄMÄ EI KUITENKAAN VIELÄ VASTAA PERUSKYSYMYKSEEN, ONKO KAPITALISMI KRIISIYTYVÄ ELI TUHOUTUMASSA VAI SOPEUTUMISKYKYINEN ELI SÄILYMÄSSÄ. koko yhteiskunnan näkökulmaksi. Kriisikeskustelu on pysynyt ajankohtaisena luvulla keskusteltiin paljon kriisiytyvästä myöhäiskapitalismista. 10 Tänä päivänä, kiinnostavaa kyllä, kriisikeskustelu koskee lähinnä kriisiytymistä rahamarkkinoilla (esim Wolff 2010; Lordon 2010). Rahamarkkinathan Bernstein näki kapitalistisen talouden anarkian ratkaisijana. Nykytiedon valossa voitaneen ongelmitta todeta, että rahamarkkinat eivät ainakaan estä kapitalismin kriisiytymistä. Tämä ei kuitenkaan vielä vastaa peruskysymykseen, onko kapitalismi kriisiytyvä eli tuhoutumassa vai sopeutumiskykyinen eli säilymässä. Nykyvalossa voidaan toki kysyä, eivätkö molemmat vaihtoehdot ole totta: kapitalismi on sekä kriisialtis että sinnikäs. Luxemburg ja revisionistit eivät kuitenkaan nähneet tällaista vaihtoehtoa. valtion hallinta Eräs hyvin merkittävä kiistakysymys debatissa oli suhde valtioon. Revisionistien ajatus sosialismin saavuttamisesta perustui uskoon kapitalismin sisällä toimimisesta. Tavoitteena oli heikentää omaisuudesta seuraavaa valta-asemaa. Konrad Schmidtin mukaan kapitalistit voisivat menettää yhteiskunnallisen erityisasemansa ja muuttua pelkiksi hallinnoijiksi. Schmidtin ideassa erotellaan omistus ja käyttöoikeus, joista ensimmäinen on yhteiskunnalla ja jälkimmäinen kapitalisteilla. 11 Erimielisyys seuraa valtion hallintaan liitttyvistä käsityksistä. Revisionistien mukaan valtiovallan hallinta riittää sosialismin (tai vähintään sen ensiasteen) synnyttämiseen. Luxemburgin mukaan väite merkitsee siirtymää materialistisesta perustasta idealistiseen perustaan, toisin sanoen taloudellisten suhteiden hylkäämistä poliittisen analyysin keskiöstä. Luxemburgilaiseen sosialismiin kuului vahvasti ajatus valtion katoamisesta sosialismin myötä: valtio on kapitalismille ominainen historiallinen rakenne, joka tulisi jäämään historian jalkoihin. Se kävi jo kuolinkamppailuaan militarismin keinoin. 10 Kenties tärkein teos on Mandel 1998 [1972]). 11 Schmidt on esittänyt nämä näkemyksensä Vorwärts-lehden artikkelissaan (Schmidt 1898). Käytössäni ei kuitenkaan ole ollut ko. artikkelia, joten nojaan Luxemburgin tekstien ohella toisen käden lähteeseen (Tudor 1988).

10 Reformi vai vallankumous? 041 Bernstein ennakoi modernia sosiaalidemokraattista ajattelua esittämällä, että valtion toimintojen määrä yhteiskunnassa pikku hiljaa kasvaa. Tuloksena olisi valtion entistä vahvempi kontrolli yhteiskunnasta (Bernstein 1993 [1899]; luku 3.c). Bernstein nojasi tässä jälleen vahvasti yksittäiseen Marxin lausumaan: Marx totesi, että valtion ensimmäinen tietoinen puuttuminen yhteiskunnalliseen prosessiin on työlainsäädäntö. Luxemburg näki valtion toisin: hänen mukaansa oli syntymässä johtavan luokan intresseistä lähtevä valtiomuoto. Talouden intressit ja johtavan luokan intressit olivat eriytymässä vaikka taloutta tulkittaisiin puhtaasti kapitalistisessa mielessä ja kapitalistisin kriteerein. Kapitalismin kehitys johtaa paikan merkityksen katoamiseen, sillä sen näkökulmasta on aivan sama, missä maassa tuotteet valmistetaan. Yksittäisten kapitalistien intressinä taas on suojella omia markkinoitaan ja he käyttävät siinä valtiota välineenään. Tullimuurit ovat hyvä esimerkki: ennen tullimuurit olivat teollisuuden synnyn mahdollistajia, nyt niiden tehtävä on suojella vanhentunutta teollisuutta (Luxemburg 1986 [1900]; luku 4). Tullisuojat suojaavat ennen kaikkea maataloutta, mikä viittaa Luxemburgin mukaan feodaalisiin intresseihin ja niiden muovaamiseen kapitalistiseen muotoon. Samoin militarismi oli muuttunut taantumuksen osoittimeksi: kyse ei ole kapitalismin levittämisestä, vaan sotavalmisteluista teollistuneiden valtioiden kesken. Näkemystä on kiinnostavaa lukea nykyisen globalisaatiokeskustelun valossa. Koska Luxemburg käsittelee kapitalismin kehitystä, hän tulee ennakoineeksi uusliberaalin argumentin: valtiollinen politiikka ja erilaiset tuotantotuet (erityisesti maataloustuet) ovat talouden kehityksen esteitä, ja tuotannon tulee aina sijoittua sinne, missä se on kannattavinta. Toki tämä uusliberalistinen kehitys kaivaa omaa hautaansa laskemalla palkkakulujen myötä ostovoimaa ja siten kokonaiskysyntää. Luxemburgin käsitys kapitalismin kriisiytymisestä oli varsin samanlainen. Ennen kaikkea hän pystyi kuitenkin näkemään kapitalismin kehityksen suunnan: oli syntymässä valtion ja omaa asemaansa suojelevien kapitalistien liitto tilanteessa, jossa valtio ja kapitalismi ovat entistä vaikeammin yhteen sovitettavissa. Eräs keskeinen valtion hallintaan liittyvä kysymys oli demokratisaatio: voisiko valtiota muuttaa sosialistien intressejä vastaavaksi osallisuutta kasvattamalla? Revisionismikeskustelun aikaan edustuksellinen demokratia teki tuloaan. Sosialistit halusivat laajaa demokratiaa: työläisten tasavertaisia mahdollisuuksia vaikuttaa asioihinsa. Demokratiassa ei ollut heille kyse ainoastaan äänioikeuskamppailusta. Bernstein esimerkiksi piti ammattiliittoja teollisuuden demokraattisena elementtinä, joiden avulla voidaan tuhota pääoman absoluuttinen valta ja turvata työläisten suora vaikutusvalta teollisissa organisaatioissa. Äänioikeuskin on vain osa demokratiaa: Oikeus äänestää tekee ihmisistä lähestulkoon yhteisön jäseniä, ja tämän täytyy johtaa todelliseen jäsenyyteen. (Bernstein 1993 [1899]; luku 3.c). Jälleen keskipisteessä on valtiovalta kapitalistisessa yhteiskunnassa: auttaisiko sen hallinta? Bernstein näki demokratisaation todellisena yhteiskunnallisen kehityksen

11 042 Peruste # Sandra Cristina Gobet

12 Reformi vai vallankumous? 043 ilmiönä ja erittäin merkittävänä sosialismin asteittaisen synnyn kannalta. Kyse on eräänlaisesta marxilaisuuden idealistisesta luennasta. Luxemburgin mukaan mistään kehityksestä ei ollut kyse. Sekä demokratiaa että sen puutetta on nähty kaikennäköisissä yhteiskuntamuodoissa. Tästä seuraa, että demokratia voidaan myös tuhota ilman tarvetta palata historialliseen valtiomuotoon, mihin kapitalistit myös pyrkivät. Demokratia uhrataan heti kun se alkaa vastustaa kapitalistisia intressejä. Tässä näkyy valtion vahvistumisen toinen puoli: Valtion interventio ja tuotannon kontrolli laajenee. Mutta samaan aikaan yksityisomaisuus saa entistä enemmän avoimen kapitalistisen riiston muodon, ja valtion kontrolli läpäisee yhteiskunnan yksinomaan johtavan luokan intresseistä lähtevänä. Valtio eli kapitalismin poliittinen organisaatio sekä omistussuhteet eli kapitalismin juridinen organisaatio muuttuvat entistä kapitalistisemmiksi. (Luxemburg 1986 [1900]; luku 4). Kritiikki on hämmentävän samanlaista kuin mitä kuulee tänä päivänä. Ehkä demokratia ei ole sittenkään historiallisen kehityksen huipentuma kuten 1990-luvulla monet naiivisti ajattelivat, vaan yhteiskunnallinen tilanne, joka voi muuttua, joka on hyökkäysten kohteena 12 ja jota täytyy puolustaa ja aktiivisesti kehittää. liikkeen strategia Revisionistien ajatus merkitsi myös poliittisen strategian muuttamista. Sosialistit olivat kyllä organisoituneet puolueiksi, mutta parlamentaarisen toiminnan rajoitukset aiheuttivat suurta erimielisyyttä. Revisionistit näkivät parlamentaarisessa toiminnassa paljon mahdollisuuksia. Luxemburg taas katsoi, että koska kapitalismille on ominaista, että sortorakenteita nimenomaan ei ole kirjoitettu lakeihin (vaan ne ovat taloudellisia suhteita), lakien muuttamisen hyödyt ovat hyvin rajallisia (Luxemburg 1986 [1900]; luku 8). Hän myös katsoi parlamentaarisen toiminnan byrokratisoivan puoluetta ja siirtävän sen toimintaa pois kaduilta ja agitaatiosta (Frölich 2010; luku 4). Toisaalta on myös muistettava, että tuohon aikaan parlamentaarinen politiikka oli heikkoa ja uutta, eikä kukaan voinut olla varma sen jatkuvuudesta. Revisionistit, kuten todettua, pitivät liikkeen kokonaisuuden orgaanisina osina esimerkiksi ammattiliittoja ja osuuskuntia. Parlamentaarinen toiminta ei siis millään muotoa ollut heistä itsessään riittävää. Tämä on sosialistisen liikkeen pitkällinen linja. Ei ole mitään erityistä syytä ajatella, että parlamentaarinen politiikka olisi jonkinlainen muusta liikkeestä irrallinen saati varsinainen politiikan lohko. Ammattiliittojen kautta työläiset voisivat pikku hiljaa kamppailla itselleen työnsä arvoa vastaavan palkan. Taloudellisen demokratian tuottamisen lisäksi liitot rajoittaisivat teollisuuden voittoastetta (siis riistoastetta). Vastaavasti osuuskunnat loisivat uudenlaista omistamisen mallia ja lopettaisivat kaupallisen voiton. Osuuskunnat ovat saareke kapitalismin keskellä. Tämä usealla 12 Esimerkiksi Björn Wahlroosin Markkinat ja demokratia (Wahlroos 2012) on tyypillinen ilmentymä argumentista, jonka mukaan demokratia on taloudellisen kehityksen este.

13 044 Peruste # raiteella etenevä taktiikka mahdollistaisi siirtymän sosialismiin ilman kertarysäystä (Bernstein 1993 [1899]; luku 3.b). Luxemburg kuitenkin huomautti, että kapitalismissa tuotantoa ei voi suunnitella irrallaan vaihdon määräämistä rajoitteista. Markkinatilanne sanelee työvoiman kysynnän. Jotta ongelma voitaisiin ratkaista, tarvittaisiin vähintään kuluttajaosuuskuntia tuottajaosuuskuntien ohella sekä näiden keskinäistä koordinaatiota. 13 Luxemburgin mukaan tämä kuitenkin edellyttäisi paluuta feodalismiin, koska järjestelmä ei toimisi maailmanmarkkinoiden mittakaavassa. Luxemburg kritisoi ajatusta sosialismiin siirtymisestä ammattiliittoja vahvistamalla. Tässäkin oli hänen mukaansa kyse revisionistien pyrkimyksestä muuttaa sosialistisen liikkeen päämääriä, vaikka nämä esittivätkin keskustelevansa vain keinoista. Ammattiliittojen toiminnan tavoitteena ei hänen mukaansa ole sosialismi, vaan todellista markkina-arvoa vastaavan hinnan neuvottelu työlle. Sosialistinen arvokäsitys on jotain aivan muuta. Markkina-arvo on rajallinen tavoite: kyse on summasta, joka määräytyy kysynnän perusteella, mutta josta kapitalistin ylijäämä on poistettu (tai vähintään se on minimoitu). Kyse on loogisesti ottaen maksimitavoitteesta kapitalismin olosuhteissa. Proletarisaatio ja tuottavuuden kasvu heikentävät ammattiliittojen neuvotteluvoimaa. Luxemburgin mukaan tämän tavoitteen ja strategian raameissa ei voida vaikuttaa työvoiman kysyntään, keskiluokan proletarisaatioon työvoiman tarjonnan mekanismina, työvoiman tuottavuuteen kulloisellakin hetkellä eikä työväenluokan uusintumiseen (nykytermein sosiaaliseen liikkuvuuteen) (Luxemburg 1986 [1900]; luku 3). Schmidt näki ay-liikkeen roolina tuotannon sääntelyyn vaikuttamisen. Luxemburgin mukaan sääntely voi tarkoittaa vain kahta asiaa: joko toimintaa teknologiaa vastaan tai hintojen sopimista. Ensimmäinen on historiallisen edistyksen vastaista, jälkimmäinen tarkoittaa liittoutumista kapitalistien kanssa kuluttajia vastaan. Moni nykyliberaali voisi itse asiassa kokea korporatismin tarkoittavan juuri tätä. Jälleen palataan valtion problematiikkaan. Luxemburgin mukaan sääntely ja siihen liittyvä yhteiskunnallinen kontrolli merkitsevät lähinnä vallitsevien omistussuhteiden suojelemista: työvoiman suojelemiseen tähtäävissä laeissa ei ole sen enempää sosialismia kuin kunnallisissa säännöissä katujen puhdistamisesta (Luxemburg 1986 [1900]; luku 3). Lainaus tarkoittaa tietysti sitä, että tuotantomuoto on fundamentaalisempi kysymys kuin mitkä tahansa säännökset, ja myös lainsäädännön ulottumattomissa. Taustalla on syvä erimielisyys politiikan viimekätisestä merkityksestä. Luxemburg kuvaa eroa subjektivismin ja objektivismin käsitteillä: bernsteinilainen politiikka pyrkii objektiivisesti oikeanlaiseen muutokseen - punnitsee asioita kuin vaakakupissa (Luxemburg 1986 [1900]; luku 8). Sosialistisen politiikan Luxemburg taas katsoo valmistelevan proletariaattia subjektiivisesti. Se on siis teoriaa liikettä varten ja elää historian liikelakien mukana. Valmis- 13 Sivumennen sanoen, Robin Hahnel ja Michael Albert ovat hahmotelleet juuri tällaista mallia, ks. Albert & Hahnel 1991.

14 Reformi vai vallankumous? 045 telun on oltava konkreettista, ei pelkästään historian virran mukana uimista, mutta silti teoreettista. Sosialismi on Luxemburgin mukaan seurausta paitsi kapitalistisen talouden kasvavista ristiriidoista, myös siitä että työväenluokka tulee tietoiseksi näistä ristiriidoista. Revisionismi merkitsee hänen mukaansa tietoiseksi tulemisen merkityksen kieltämistä. Toisaalta liikkeen kasvu on osa objektiivisesti välttämätöntä sosialismin tulemista. Luxemburg ei vaikuttaisi tarkoittavan vallankumouksella ainoastaan ympärikääntämistä sanan revoluutio -merkityksen mukaisesti, vaan pitkällisen liikkeen rakentamisen, levottomuuksien kasvamisen ja lopulta spontaanien lakkojen syntymisen prosessia (Luxemburg 1986 [1900]; luku 8). lopuksi VAIKKA HARVA NYKYMAAILMASSA SUHTAUTUU KAPITALISMIN TENDENSSEIHIN SAMALLA TAVALLA KUIN ROSA LUXEMBURG, KIISTAN PERUSKYSYMYKSET ELÄVÄT YHÄ. Vaikka harva nykymaailmassa suhtautuu kapitalismin tendensseihin samalla tavalla kuin Rosa Luxemburg, kiistan peruskysymykset elävät yhä. Onko vasemmistolaisen politiikan projektissa kyse siitä, että pyritään saavuttamaan se, mitä kapitalismin kehikossa on saavutettavissa: maksimaalinen markkina-arvo työstä ammattiliittojen ja valtion vahvan roolin avulla? Vai onko tavoitteena rikkoa markkina-arvon logiikkaa, vaatimalla resurssien jakamista toisella logiikalla ja toisenlaisin poliittisin käsittein, sekä luoda uudenlaisia instituutioita? Riippumatta siitä, kutsutaanko jälkimmäistä vallankumoukseksi vai joksikin muuksi, vasemmistolaisen politiikan ytimessä on kysymys siitä, minkälaisella käsitteistöllä poliittisia tavoitteita muotoillaan. Luxemburgin syy vastustaa revisionismia ei ollut Bernsteinin ja kumppaneiden strategia vaan käsitys siitä, että revisionistit pyrkivät eri päämäärään. Alamme hyvin helposti, vaivihkaa, uskoa kapitalismin kehikon luonnollisuuteen, vaikka vasemmiston idea perustuu sen yli katsomiseen. Historiallinen debatti opettaa myös kysymään, mikä on liikkeen kokonaisuus. Luxemburg ja Bernstein näkivät molemmat, ettei parlamentaarinen toiminta voi olla kuin yksi poliittisen toiminnan taso. Liikkeen muita tärkeitä ilmentymiä ovat Bernsteinin mukaan ammattiyhdistys ja osuuskunnat, Luxemburgin mukaan spontaania massalakkoa ja vallankumousta tavoitteleva katutoiminta. Olennaista on, ettei liikkeen orgaanista kokonaisuutta ole edes erityisen mielekästä analysoida palasina, muuten kuin korkeintaan strategisessa mielessä. Revisionismikeskustelun suurimpana jäänteenä voidaan kuitenkin pitää suhtautumista valtioon. Onko projektina valtion hallinta vai syvempi yhteiskunnallinen muutos? Ovatko nämä vastakohtia? Vaikka myöhemmät kommunistit näyttäytyivätkin juuri valtiokoneiston hallitsijoina, olivat Luxemburgin kaltaiset vallankumouksel-

15 046 Peruste # Sandra Cristina Gobet Brumas de Plutón liset tämän jakolinjan toisella puolella. Bernstein taas suhtautui optimistisemmin valtiokoneiston hallinnan mahdollisuuksiin. Toisaalta tähän päivään on säilynyt myös keskustelu siitä, mikä kiistassa valtion roolista oli keskeisintä: tulisiko korostaa tuotantomuotoa vai resurssien uudelleenjakoa? Revisionistisen kannan mukaan uudelleenjako on sosialistisen politiikan väline, kun taas oikeaoppisemmat marxilaiset katsovat, että vain tuotantomuotoa muuttamalla muutetaan yhteiskuntaa. Esimerkiksi omistussuhteet eivät kuulu uudelleenjaon alaan. Tämän päivän käsitteillä kyse on hyvinvointivaltion rajoista: voiko se murtaa luokkaperustaisia omistussuhteita? Kykeneekö se tuottamaan uudelleenjakoa enemmän kuin markkinoiden sallimaan pisteeseen asti? Ja jos näihin suhtaudutaan pessimistisesti, mikä on se käsitteistö, josta ponnistaen lähdetään katsomaan näiden taakse? Kirjoittaja on yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitoksella.

16 Reformi vai vallankumous? 047 kirjallisuus Albert, Michael & Hahnel, Robin (1991) The Political Economy of Participatory Economics. Princeton University Press, Princeton NJ. Bernstein, Eduard (1993) The Preconditions of Socialism. Edited by Henry Tudor. Cambridge University Press. Cambridge. Saksankielinen alkuperäisteos Cohen, G.A. (2000) If you re an Egalitarian, how come you re so rich? Harvard University press, Cambridge mass. Frölich, Paul (2010) Rosa Luxemburg. Haymarket books, Lontoo. Kliman, Andrew (2011a) The failure of Capitalist Production. Underlying Causes of the Great Recession. Pluto Press, Lontoo. Kliman, Andrew (2011b) Ilmiasu ja olemus. Uusliberalismi, finansialisaatio ja kapitalistisen tuotannon kriisi. Teoksessa Koivisto, Lahikainen, Kallinen & Ronkainen (toim.) Kurssi kohti konkurssia. Talouskriisin syyt ja seuraukset. Vastapaino, Tampere. Lenin, V.I. (1974) Collected Works. Vol 25. Progress, Moskova. Viitattu teksti ilmestynyt alunperin Lordon, Frederic (2010) Rahamyllyt kuriin. Into kustannus, Helsinki. Luxemburg, Rosa (1900) Sozialreform oder Revolution? Englanninkielinen laitos Reform or Revolution? Militant Publications, Lontoo Suomenkielinen laitos Yhteiskunnallinen uudistustyö vai vallankumous? Tammi, Helsinki Luxemburg, Rosa (1996) The Junius Pamphlet. Marxists.org. luxemburg/1915/junius/index.htm. Ensimmäinen (laiton) painos Luxemburg, Rosa (2003) The Accumulation of Capital. Routledge, Lontoo. Saksankielinen alkuperäisteos Luxemburg, Rosa (1999) The Mass Strike, the Political Party and the Trade Unions. Marxists.org. Alkuperäisteos Mandel, Ernest (1998) Late Capitalism. Verso, Lontoo. Alkuperäisteos Marx, Karl (1957) Pääoma. Kansantaloustieteen arvostelua. Ensimmäinen osa. Karjalan ASNT:n valtion kustannusliike, Petroskoi. Alkuperäisteos Marx, Karl (2007) Capital. A Critique of Political Economy, vol III. Cosimo, New York. Alkuperäisteos Marx, Karl (1970) Critique of the Gotha Programme. Teoksessa Marx/Engels selected works, Vol. III. Progress, Moskova. Ensimmäinen saksankielinen versio Die Neue Zeit McNally, David (2010) Global slump. The Economics and Politics of Crisis and Resistance. PM press, Oakland CA. Pursiainen, Christer (2011) Trotski. Gummerrus, Helsinki. Rostow, W.W. (1967) The Stages of Economic Growth. A Non-communist Manifesto. Cambridge University press. Lontoo. Schmidt, Konrad (1898) Endziel und Bewegung. Literarische Rundschau. Vorwärts no 43 Singer, Peter (2001) Marx. A very short Introduction. Oxford University press, Oxford. Tudor, Henry (1988) Marxism and Social Democracy. The revisionist Debate Cambridge University Press, Cambridge. Wahlroos, Björn (2012) Markkinat ja demokratia. Loppu enemmistön tyrannialle. Otava, Helsinki. Wolff, Richard (2010) Capitalism hits the Fan. Global Economic Meltdown and what to do about it. Olive Branch Press, Northampton, Mass.

Marx. Pekka Sutela Oulun yliopisto 24.2.2015

Marx. Pekka Sutela Oulun yliopisto 24.2.2015 Marx Pekka Sutela Oulun yliopisto 24.2.2015 Pekka Sutela 1 Adam Smithin kolme jälkeläistä 1800-luvun puoliväliin tultaessa Smithin perustalle oli kehittynyt kolme ajattelusuuntaa. Ne ovat eri muodoissa

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN HISTORIA

YRITTÄJYYDEN HISTORIA YRITTÄJYYDEN HISTORIA Kuka on yrittäjä? Mitä on yrittäjyys? Mikä on yrittäjäuran polku? (omavaraistaloudesta vaihdantatalouteen) Entrepreneur = yrittäjä Entrepreneur on ranskaa ja tarkoittaa: toimija,

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

VALTIO-OPPI 2015-2017

VALTIO-OPPI 2015-2017 VALTIO-OPPI 2015-2017 1 HUOM! Tutkintovaatimukset 2015-2017 otetaan käyttöön 1.9.2015 alkaen. Kesätentissä 8.8.2015 ovat vielä voimassa 2012-2015 vaatimukset. Vanhojen vaatimusten mukaisia esseitä voi

Lisätiedot

Ruurik Holm Kemi 28.8.2010

Ruurik Holm Kemi 28.8.2010 Ruurik Holm Kemi 28.8.2010 Onko vasemmiston olemassaolon peruste kadonnut? I. Vasemmisto on jo saavuttanut sen mitä saavutettavissa on => voidaan vain puolustaa menneisyyden voittoja. II. Vasemmiston uusliberalisoituminen

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLINEN UUDISTUSTYÖ VAI VALLANKUMOUS?1

YHTEISKUNNALLINEN UUDISTUSTYÖ VAI VALLANKUMOUS?1 ROSA LUXEMBURG YHTEISKUNNALLINEN UUDISTUSTYÖ VAI VALLANKUMOUS?1 Sosialismi.net 2005 ESIPUHE Käsillä olevan kirjoituksen otsikko saattaa ensi näkemältä hämmästyttää. Yhteiskunnallinen uudistustyö vai vallankumous?

Lisätiedot

ja ekologisemman talouden tiekartta

ja ekologisemman talouden tiekartta 092 tuna perustua vain tekijöihin, joihin ihminen voi vaikuttaa. Näin ollen taloudellisen palkitsemisen kriteereinä tulisi olla vaivannäkö ja ahkeruus, eikä omistaminen tai luontainen lahjakkuus. Tästä

Lisätiedot

sosialismin kirjasto vi ROSA LUXEMBURG

sosialismin kirjasto vi ROSA LUXEMBURG sosialismin kirjasto vi ROSA LUXEMBURG sosialismi.net 2010 Rosa Luxemburg Reformismi vai vallankumous? Sosialismin kirjasto vi 1796-928x Sosialismi.net Tampere 2010 Suomennos Brita Polttila sisä ltö Esipuhe

Lisätiedot

Niin sanottu alkuperäinen kasautuminen ja kaksi debattia kapitalismin synnystä

Niin sanottu alkuperäinen kasautuminen ja kaksi debattia kapitalismin synnystä Niin sanottu alkuperäinen kasautuminen ja kaksi debattia kapitalismin synnystä Tero Toivanen Helsingin yliopisto Talouden ja politiikan tutkimuksen laitos Niin sanottu alkuperäinen kasautuminen! Marxin

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012 Tervetuloa! OHJELMA 9.30-9.40 Tervetuloa koulutukseen Johtaja Risto Ravattinen, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy 9.40-10.10 Yhteiskunnallisen

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen SAL-Jyväskylä 1990-luku SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston

Lisätiedot

Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014

Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014 Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014 Luennon sisältö Kertaus: Moderni raha ja rahatalous Toimintamotiivit rahataloudessa miksi kerrytämme rahavarallisuutta?

Lisätiedot

Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo?

Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo? Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo? Riikka Aro, Terhi-Anna Wilska riikka.aro@jyu.fi, terhi-anna.wilska@jyu.fi Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto Tutkimuksen

Lisätiedot

Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa

Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Yhteiskuntahistorian laitos Rautatiekulttuurikeskus REILIA Kouvola 19.9.2009 1 Rautatieläisten ammattiliitot tänään

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

KEHITYS JA DEVELOPMENTALISMI. Juhani Koponen 10.9. 2009

KEHITYS JA DEVELOPMENTALISMI. Juhani Koponen 10.9. 2009 KEHITYS JA DEVELOPMENTALISMI Juhani Koponen 10.9. 2009 Luennon teemoja Kehitysmaatutkimuksesta ja käsitteistä Kehityksen käsitehistoriaaa Kehityksen kolme ulottuvuutta: prosessi, ideaali ja interventio

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ... Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen

Lisätiedot

ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010

ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Puhuttaessa muutokset mahdollisia ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Arvoisat kuulijat, viime viikolla tapasin

Lisätiedot

Revalvaatio.org Ideologiakriittinen verkkojulkaisu http://www.revalvaatio.org/wp

Revalvaatio.org Ideologiakriittinen verkkojulkaisu http://www.revalvaatio.org/wp Pääoma 2000-luvulla Author : miika Seuraava alustus on esitetty Karl Marxin Pääoman ensimmäisen kirjan uuden suomenkielisen painoksen julkaisun kunniaksi järjestetyssä Pääoma-seminaarissa 16.11.2013 Helsingissä.

Lisätiedot

Johdattelu skenaariotyöskentelyyn. Tapio Huomo, Toimitusjohtaja HMV PublicPartner

Johdattelu skenaariotyöskentelyyn. Tapio Huomo, Toimitusjohtaja HMV PublicPartner Johdattelu skenaariotyöskentelyyn Tapio Huomo, Toimitusjohtaja HMV PublicPartner 1.-2.6.2010 Majvik 1 Skenaariotyöskentelyn tausta ja tavoitteet Virittäydytään työskentelyyn World Economic Forumin WEF)

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan.

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. 1 Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. Sen yhteyttä tulevaan tilanteeseen ei välttämättä

Lisätiedot

Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015

Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015 1 Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015 HUOM! Tutkintovaatimukset 2012-2015 on otettu käyttöön 1.9.2012 alkaen. Teoksia, jotka ovat poistuneet vaatimuksista ei voi tämän jälkeen enää tenttiä. Vanhojen

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Ennen oli paremmin. Suomen talouden kehitystä raamittaneita tekijöitä 1960 2012. Saska Heino

Ennen oli paremmin. Suomen talouden kehitystä raamittaneita tekijöitä 1960 2012. Saska Heino Ennen oli paremmin. Suomen talouden kehitystä raamittaneita tekijöitä 1960 2012 Saska Heino i. JOHDATUS AIHEESEEN Tämän pienoistutkielman lähtökohtana on aiemmin laadittujen aikasarjojen jatkaminen vuotta

Lisätiedot

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus

Lisätiedot

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta Akavan Erityisalat TNS Gallup 1 Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin suomalaisten näkemyksiä julkisesta

Lisätiedot

Itämeren suojeluongelmien anatomia

Itämeren suojeluongelmien anatomia Suomen Akatemian Itämeriseminaari 4.-5.11.2008 Itämeren suojeluongelmien anatomia Markku Ollikainen Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos Teesi 1. Itämeri kärsii yhteisomistuksen tuomista kannustinongelmista

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

reformisti ja radikaali

reformisti ja radikaali 028 HAASTATTELU reformisti ja radikaali Yhdysvaltalainen taloustieteen emeritusprofessori Robin Hahnel kiertää maailmaa markkinakriittisenä osallisuustalousmallin saarnamiehenä. Samaan aikaan hän vaatii

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena KTT, KM Arja Rankinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 4.6.2010 Kulttuurinen näkökulma Kulttuurin perusta Kulttuuri Sosiaalinen käyttäytyminen

Lisätiedot

Toisin ajattelemisen taito ja kulttuurimatkailu, kokeilua ei suunnittelua. 2013 9.4. Anssi Tuulenmäki, Yli-innovaatioaktivisti

Toisin ajattelemisen taito ja kulttuurimatkailu, kokeilua ei suunnittelua. 2013 9.4. Anssi Tuulenmäki, Yli-innovaatioaktivisti Toisin ajattelemisen taito ja kulttuurimatkailu, kokeilua ei suunnittelua 2013 9.4. Anssi Tuulenmäki, Yli-innovaatioaktivisti Tutkimuspäällikkö vai Yli-innovaatioaktivisti? Vastaanottovirkailija vai First

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Mitä on plagiointi? Milloin syyllistyy plagiointiin?

Mitä on plagiointi? Milloin syyllistyy plagiointiin? Mitä on plagiointi? Milloin syyllistyy plagiointiin? Plagioinnilla tarkoitetaan toisen henkilön tekstin tai ajatuksen esittämistä omassa kirjallisessa työssään siten, ettei ilmaista lähdettä eli sitä mistä

Lisätiedot

Rahan synty ja historia. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 21.10.2014

Rahan synty ja historia. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 21.10.2014 Rahan synty ja historia Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 21.10.2014 Luennon sisältö Fiktiivinen valtavirtainen rahatarina Rahatarinan ja todellisuuden väliset ristiriidat Raha velkana ennen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka Liisa Häikiö Idea: Ongelman määrittely: mistä on kysymys? Miten ongelma on mahdollista ratkaista? Hyvinvointi: Mitä se on? Sosiaalipolitiikka:

Lisätiedot

JULKINEN TAIDE JA JOHN DEWEYN DEMOKRAATTINEN KOKEMUS. JOHN ADAMSIN ON THE TRANSMIGRATION OF SOULS

JULKINEN TAIDE JA JOHN DEWEYN DEMOKRAATTINEN KOKEMUS. JOHN ADAMSIN ON THE TRANSMIGRATION OF SOULS JULKINEN TAIDE JA JOHN DEWEYN DEMOKRAATTINEN KOKEMUS. JOHN ADAMSIN ON THE TRANSMIGRATION OF SOULS KALLE PUOLAKKA KSEI/PALMENIA LAHTI LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 11.11.2014 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Lisätiedot

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Sijoittajan sanastoa Pörssisäätiön sijoituskoulu VERO 2014 Prof. Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland Sijoitusmaailman termistö ja logiikka, omat toimet ja näin luen. SIJOITUSMAAILMAN

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Uusi työ haastamassa taloutta Tulevaisuuden isoja linjoja

Uusi työ haastamassa taloutta Tulevaisuuden isoja linjoja Uusi työ haastamassa taloutta Tulevaisuuden isoja linjoja K-E Michelsen 31.10.2014 3.11.2014 1 Miksi Suomesta loppuu työ? 1. Suomi on kulkenut historiallisen kehityskaaren, jossa työn ja yhteiskuntarakenteen

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Vesa Vihriälä 10.9.2014 Suomi juuttunut pitkittyneeseen taantumaan Toipuminen finanssikriisishokista katkesi 2012 alussa BKT 6 % alle kriisiä edeltänyttä huippua

Lisätiedot

Suuret muutokset mahdollisuuksina: näkymiä Suomen aluerakenteeseen. Prof. Sami Moisio Oulun yliopisto 27.11.2012

Suuret muutokset mahdollisuuksina: näkymiä Suomen aluerakenteeseen. Prof. Sami Moisio Oulun yliopisto 27.11.2012 Suuret muutokset mahdollisuuksina: näkymiä Suomen aluerakenteeseen Prof. Sami Moisio Oulun yliopisto 27.11.2012 Esitelmän tarkoitus 1. Erittelen Suomen aluerakenteen peruselementit 2. Avaan Suomen alueellisen

Lisätiedot

Mitä on hyvä työelämä? Hämeenkyrö 19.2.2015

Mitä on hyvä työelämä? Hämeenkyrö 19.2.2015 Mitä on hyvä työelämä? Hämeenkyrö 19.2.2015 Työelämä on muuttunut Työ on keskiluokkaistunut ja tietoistunut. Siitä on tullut monipuolisempaa ja vaativampaa. Teollisen tuotantotyönkin organisointiin on

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

1948 uusi. 1948 uusi. E. Rautee: Laskuoppi 4 opk 1948 uusi

1948 uusi. 1948 uusi. E. Rautee: Laskuoppi 4 opk 1948 uusi 1 Yrjö Sirola säätiön alaisena toiminut Sirolan kirjeopisto aloitti toimintansa 1.9.1948. Kirjeopiston tarkoituksena oli toimia kaikkien demokraattisten järjestöjen jäsenjoukkojen ja toimihenkilöiden opintotarpeista

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle Metropolia ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma VBP07S Sami Hirvonen Ulkoasut Media Works sivustolle Loppuraportti 14.10.2010 Visuaalinen suunnittelu 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Oppimisteknologiat

Lisätiedot

Luoko tarjonta oman kysyntänsä? Lauri Holappa Sayn laki 210 vuotta juhlaseminaari 20.11.2013

Luoko tarjonta oman kysyntänsä? Lauri Holappa Sayn laki 210 vuotta juhlaseminaari 20.11.2013 Luoko tarjonta oman kysyntänsä? Lauri Holappa Sayn laki 210 vuotta juhlaseminaari 20.11.2013 1 Sayn laki modernissa uusklassisessa talousteoriassa Sayn laki: tarjonta luo oman kysyntänsä Moderni versio:

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

SUOMALAINEN ASUMISREGIIMI MURROKSESSA (KONSORTIO) VASTUUHENKILÖ: HANNU RUONAVAARA, TURUN YLIOPISTO

SUOMALAINEN ASUMISREGIIMI MURROKSESSA (KONSORTIO) VASTUUHENKILÖ: HANNU RUONAVAARA, TURUN YLIOPISTO SUOMALAINEN ASUMISREGIIMI MURROKSESSA (KONSORTIO) VASTUUHENKILÖ: HANNU RUONAVAARA, TURUN YLIOPISTO KONSORTION HANKKEITTEN YHTEINEN VIITEKEHYS Asumisregiimi = ne perusperiaatteet, joille maan asumisen järjestelmä

Lisätiedot

MARXILAISUUS JA REVISIONISMI

MARXILAISUUS JA REVISIONISMI VLADIMIR LENIN MARXILAISUUS JA REVISIONISMI Sosialismi.net 2005 Tunnettu mietelause kuuluu, että jos geometrian selviöt loukkaisivat ihmisten etuja, niin ne varmaan kumottaisiin. Luonnonhistorialliset

Lisätiedot

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela Eettinen Johtaminen To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela ROHKEUS REALISMI TULOS VISIO ETIIKKA Sisältö Eettisyys ja yksilön perustarpeet Ohjaavat periaatteet Eettinen toiminta, tarkoitus ja

Lisätiedot

SOTE-SOLMUJA JA PAKKOPAITAA Miten käy kunnallisen itsehallinnon ja lähidemokratian? Lahti 6.4.2014 Antti Holopainen

SOTE-SOLMUJA JA PAKKOPAITAA Miten käy kunnallisen itsehallinnon ja lähidemokratian? Lahti 6.4.2014 Antti Holopainen Voidaanko kansanvallan rapauttaminen pysäyttää? SOTE-SOLMUJA JA PAKKOPAITAA Miten käy kunnallisen itsehallinnon ja lähidemokratian? Lahti 6.4.2014 Antti Holopainen Kansanvallan rapauttaminen edennyt pitkälle

Lisätiedot

Päätöksenteko ja yhteistyö työeläkejärjestelmää kehitettäessä

Päätöksenteko ja yhteistyö työeläkejärjestelmää kehitettäessä Päätöksenteko ja yhteistyö työeläkejärjestelmää kehitettäessä Työeläkepäivä 20.10.2010 Outi Antila Väite 1: Väitteitä työeläkeasioiden päätöksenteosta Suuret yksityiset jyräävät sekä pienet että keskisuuret

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Muutama sana taloudesta, kestävästä kehityksestä ja työmarkkinoista.

Muutama sana taloudesta, kestävästä kehityksestä ja työmarkkinoista. 1 Hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin Elinkeinoelämän keskusliitto EK Avauspuheenvuoro, Turun EK-päivä 3.3.2008 Julkaisuvapaa klo 12.30 Paikka, jossa olemme, on nimeltään Mauno Koivisto -keskus. Aihe,

Lisätiedot

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS 25.6.2008 Sakari Aalto 2 MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA

Lisätiedot

Tekstien ääniä. Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto

Tekstien ääniä. Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto Tekstien ääniä Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto 39. Kielitieteen päivät, Tallinna 16. 18.5.2012 Mitä väliä? teoreettinen ja metodologinen tarve? teksti ääni suhde työkaluajatteluun ei ääniä > monologinen

Lisätiedot

Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön

Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön 1 Saatteeksi Sosiaalinen media on tullut jäädäkseen. Monissa yrityksissä parhaillaan pohditaankin, miten suhtautua ja osallistua tähän uuteen

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13. Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13. Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13 Asia Hakija Oikeus valokuvaan A Annettu 17.11.1987 Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään kuvannut omalla

Lisätiedot

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy.

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy. Suomalaisista puolueista Suomen ruotsalainen kansanpuolue perustettiin vuonna 1906. syntyi reaktiona äänioikeuden laajenemiseen ja oli vastavoima radikaalille fennomanialle (=suomalaisuudelle) halusi koota

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset A5-kurssin laskareihin, kevät 009 Harjoitukset (viikko 5) Tehtävä Asia selittyy tulonsiirroilla. Tulonsiirrot B lasketaan mukaan kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin Y d. Tässä

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,

Lisätiedot

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10 Harjoitukset 3 Taloustieteen perusteet Ratkaisuehdotukset Kesäyliopisto 2014 1. a) Autonrenkaita valmistavalla yhtiöllä on 100 000 :n kiinteät kustannukset vuodessa. Kun yritys tuottaa 10 000 rengasta,

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:

Lisätiedot

a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää.

a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää. .. Markkinakysyntä ja joustot a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää. Markkinoiden kysyntäkäyrä saadaan laskemalla

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Verotus ja tasa-arvo. Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007

Verotus ja tasa-arvo. Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007 Verotus ja tasa-arvo Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007 Progressiivinen verotus: egalitaristinen menestystarina! Progressiivinen verotus on vanha idea. - Marxin ja Engelsin Kommunistisen manifestin

Lisätiedot

Maailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat. Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto

Maailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat. Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto Maailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto Maailmanjärjestys, ideologiat ja metsä Jäsentely 1. Johdanto 2. Tarkastelun teoreettiset lähtökohdat, systeemiteorian

Lisätiedot

Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta?

Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Katri Huutoniemi Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos 20.10.2014 1 Esityksen sisältö Tieteen viisaus on ideaali, jota ei voida saavuttaa ilman

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Matematiikan kirjoittamisesta

Matematiikan kirjoittamisesta Matematiikan kirjoittamisesta Asiasisältö Tärkeintä kaikessa on, että kaiken minkä kirjoitat, niin myös itse ymmärrät. Toisin sanoen asiasisällön on vastattava lukijan pohjatietoja. Tekstin täytyy olla

Lisätiedot

Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä. 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen

Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä. 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen Markkinoinnin vallankumouksellinen strategia on lähempänä kuin arvaatkaan. Tarvitset kahdenlaista sisältöä: Informaatioikkuna:

Lisätiedot

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien parissa tutkimuksen

Lisätiedot

Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009

Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009 Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009 Pia Mantere 23.9.2009 Rekrytointiasiamies KENELLE TARKOITETTU? Aluekeskusohjelman 5 kunnalle Imatra, Lappeenranta, Rautjärvi, Ruokolahti

Lisätiedot