REFORMI VAI VALLANKUMOUS?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "REFORMI VAI VALLANKUMOUS?"

Transkriptio

1 032 Peruste # REFORMI VAI VALLANKUMOUS? SOSIALISMIN SUURI STRATEGIA- KESKUSTELU NYKYPÄIVÄN VALOSSA lukujen taitteessa vasemmistolaisen liikkeen piirissä kiisteltiin monista asioista. Tulisiko sen tyytyä kuvaamaan tavoitteitaan kapitalismin käsitteillä, vai pyrkiä erilaiseen kuvaukseen ja erilaiseen yhteiskunnalliseen logiikkaan? Tuhoaako kapitalismi itsensä sisäsyntyisellä logiikallaan? Edistyykö demokratia vääjäämättä vai ainoastaan silloin, kun se ei häiritse kapitalismin kehitystä? Esittelen keskustelun keskeisten hahmojen Rosa Luxemburgin ja Eduard Bernsteinin näkemyksiä ja erimielisyyksiä sekä niiden relevanssia nykypäivänä. teppo eskelinen

2 Reformi vai vallankumous? 033 ommunistinen liike 1 odotti kapitalismin romahdusta 1800-luvun puolivälistä alkaen. Marxin teoria korosti historian liikelakeja, kapitalismin sisäisiä ristiriitoja ja tuotantomuodon muutoksen välttämättömyyttä. 2 Teorian mukaan kapitalismin tuhoutuminen oli vain ajan kysymys. Aikaa kuitenkin kului. Kapitalismi näytti myös saavan uusia muotoja ja jatkavan olemassaoloaan. Sekään ei tuntunut selvältä, että kapitalismin jälkeen koittaisi sosialismi. Ilman poliittista toimintaa tilalle saattaisi tulla jotain paljon epätoivottavampaa. 3 Nämä huomiot herättivät paljon teoreettista väittelyä liikkeen piirissä. Kommunistinen liike toimi lukujen taitteessa osittain maan alla, kokoontui satunnaisesti ja hajaantui helposti. Lähes kaikki merkittävimmät hahmot olivat maanpakolaisia. Bernstein vaikutti Zürichissä ja Lontoossa. Myös Luxemburg oli pitkiä aikoja maan alla tai vankilassa (Frölich 2010). Venäjän vallankumoukselliset Lenin ja Trotski toimivat pitkään Lontoosta käsin (ks. esim. Pursiainen 2011). Saksassa tilanne oli 1800-luvun lopus- sa sikäli erilainen, että puolue oli vahva ja organisoitunut. Se oli parlamentaarinen, vaikkakin sen toimintaa häirittiin antisosialistisella lainsäädännöllä. Puolue kasvatti jäsenmääräänsä ja myös kannatustaan vaikeista toimintaolosuhteista huolimatta. Se oli kytkeytynyt vahvaan ay-liikkeeseen. Monet Saksan johtavista kommunistipoliitikoista olivat alkaneet epäillä ja jarrutella vallankumouksellista politiikkaa. Heidän mielipiteillään oli kansainvälisestikin suuri merkitys, sillä Saksalla oli vahva asema kommunistisen liikkeen keskuksena. Maan vahva teollistuminen ja liikkeen koko pitivät yllä käsitystä siitä, että Saksassa kapitalismin kehitys oli pisimmällä ja täten myös sosialismi lähimpänä. Bernstein oli keskeinen tämän revisionismiksi kutsutun suuntauksen teoreetikko 4. Bernsteinin asema oli erityinen, koska hän oli ollut Engelsin läheinen liittolainen Lontoossa ja myöhemmin arvioinut uudelleen käsityksiään sosialismista. Luxemburg oli taas keskeinen marxilaisen linjan puolustaja luvun taitteessa hän oli jäämässä puolueen si- 1 Puhun tässä artikkelissa systemaattisesti kommunistisesta liikkeestä. Tämä on valinta puhua nykyajalle ominaisilla käsitteillä. Käsite on sinänsä historiallinen anakronismi, koska tätä käsitettä ei käytetty tuona aikana, vaan puhuttiin sosiaalidemokraattisesta liikkeestä. Tämä käsite kuitenkin helposti hämää nykylukijaa, erityisesti revisionismikeskustelun yhteydessä. 2 Tiivis esitys aiheesta ks. Singer 2001; luku 7. 3 Luxemburgin kuuluisa muotoilu sosialismi vai barbaria viittaa juuri tähän. Luxemburg näki siirtomaavallan ja globaalikapitalismin väkivaltakoneiston nousun, ja piti näistä seuraavaa tuhoa nimenomaisena vaihtoehtona sosialismille. Kapitalismi saattaisi tappaa itsensä sotiin. 4 Puolueen hajaannus oli liittynyt johtohahmojensa mukaan nimettyjen eisenacherilaisen ja lassallelaisen ryhmän erimielisyyksiin. Puolue oli kuitenkin yhdistynyt ns. Gothan ohjelman myötä. Marx kritisoi vahvasti Gothan ohjelmaa.

3 034 Peruste # Sandra Cristina Gobet Derrumbe sällä paitsioon. Bernstein julkaisi näkemyksiään kommunistien Neue Zeit -lehdessä sekä erityisesti kirjassa Vorausseztung des Sozialismus 5. Luxemburg vastasi pamfletilla Sozialreform oder Revolution 6. Vaikka nämä ovat debatin näkyvimmät kirjoitukset, Luxemburg oli arvostellut Bernsteinin ajatuksia jo esimerkiksi Leipziger Volkszeitung -lehdessä vuonna sosialismi, reformismi ja historia Bernstein asetti ensimmäisenä näkyvänä sosialistina vastakkain yhteiskunnallisen uudistustyön ja vallankumouksen. Hänelle näissä oli kyse ainoastaan keinojen vastakkainasettelusta uskottavimman polun löytämisestä sosialismiin siirtymiseksi. Bernstein uskoi perinteisten sosialistien tapaan, että uusi 5 Kirjaa ei ole suomennettu. Kirjasta on englanninnoksia sekä nimellä Evolutionary socialism että The preconditions of socialism. Nojaudun tässä Cambridge University pressin toimittamaan laitokseen. 6 Saksankielinen alkuperäisteos Pamfletti on julkaistu suomeksi Brita Polttilan suomentamana Tammen Huutomerkki-sarjassa vuonna Nojaan tässä lähinnä englanninkieliseen laitokseen Reform or revolution (Militant publications, Lontoo 1986). Suomennokset ovat omiani eivätkä siksi vastaa sanatarkasti Polttilan suomennosta.

4 Reformi vai vallankumous? 035 sosiaalinen järjestys oli nousemassa kapitalismin sisältä. Sosialismin nähtiin olevan jo olemassa ituna. Kyse oli siitä, miten siirtymä sosialismiin tapahtuisi. Bernsteinin mukaan sosialismia tuli tavoitella asteittain kapitalismin sisältä käsin eikä odottaa kaiken kerralla muuttavaa vallankumoushetkeä. Muutoksen välineitä olisi ennen kaikkea parlamentaarinen toiminta, mutta myös ammattiliitot sekä tuotantomuodon vähittäinen muuttaminen osuuskuntia perustamalla (Bernstein 1993 [1899]; luku 2). Marx oli selittänyt, että sosialismi kasvaisi kapitalismista. Alemmassa vaiheessa sovellettaisiin periaatetta kaikille panoksensa mukaan ja ylemmässä vaiheessa periaatetta kaikilta kykyjensä mukaan, kaikille tarpeidensa mukaan (Marx 1970 [1890]). 7 Bernstein piti tätä vahvana pohjana argumentille, että kapitalismin ja sosialismin välillä ei olisi jyrkkää ajallista jakolinjaa. Sosialismin voitiin nähdä kypsyvän ja kehittyvän jo kapitalismin oloissa. Rosa Luxemburg katsoi, että Bernsteinin argumentissa oli kyse nimenomaan päämäärän vaihtamisesta. Bernsteinin tavoitteena ei enää ollut sosialismi, vaan jonkinlainen kapitalismin jalostettu muoto (Luxemburg 1986 [1900]; luvut 8-10). Bernstein oli hänen silmissään luopunut utopian ilmaisusta. Tästähän sosialismissa on pitkälti kyse: halusta kuvitella järjestelmä, joka on jollain tavalla vallankumouksellinen suhteessa vallitseviin instituutioihin ja käsitteisiin - näiden logiikkaan palautumaton. Bernsteinin mukaan ortodoksimarxilainen teoria oli tarpeettoman dualistinen. Tällä hän tarkoitti juuri ajatusta jyrkästä ja yhtäkkisestä järjestelmän vaihdoksen hetkestä. Luxemburgin mukaan tämä dualismi oli yhtä kuin utopian ilmaisu: kaksi maailmaa, jotka halutaan jyrkästi erottaa toisistaan, ovat maailma kuten sen koemme ja maailma sellaisena kuin haaveilemme (Luxemburg 1986 [1900]; luku 6). Marxilainen historiantulkinta on vulgaariversiona deterministinen. Kapitalismin tuhoutuminen ja sosialismin syntyminen ovat objektiivisesti välttämättömiä tapahtumia. Luxemburg uskoi tähän objektiivisuuteen, ja piti sitä teorian tieteellisyyden kriteerinä. Hän tulkitseekin Bernsteinin eräänlaiseksi anti-intellektuelliksi. 8 Luxemburgille kapitalismin kehitys nojaa todennettavissa olevien pilarien varaan. Näitä ovat ennen kaikkea kapitalistisen talouden lisääntyvä kaaos ja kriisiytyminen sekä proletariaatin organisoituminen ja tietoisuuden kasvu. Luxemburgin mukaan nämä ovat tieteellisessä yhteiskuntateoriassa yhteenkietoutuneita elementtejä, eikä järjestelmän logiikkaa ja vastapolitiikkaa ole näin mielekästä irrottaa analyysissa toisistaan (Luxemburg 1986 [1900]; luku 1). Välttämättömyyden ja liikkeen rakentamisen välinen jännite on mar- 7 Esimerkiksi noin kaksi vuosikymmentä Bernsteinin jälkeen V. I. Lenin viittasi samaan lainaukseen myönteisessä hengessä analyysina kommunismin taloudellisesta kypsymisestä (Lenin 1974 [1917]; ). Tässä Lenin tulee lähelle Bernsteinin näkemystä. 8 Toisaalta Luxemburg on kehittänyt omassa myöhemmässä tuotannossaan omaan suuntaansa Marxin mallia kapitalismin uusintamisesta, ennakoiden tulevaa alikulutusteoriaa (Luxembug 2003 [1913]). Täten häntäkään ei voi pitää ortodoksisena marxilaisena tässä kysymyksessä. Bernstein oli kuitenkin oli kiinnostuneempi esimerkiksi teknologian roolista, siinä missä Luxemburgin teoria on poliittisempi (imperialismiteoria).

5 036 Peruste # LUXEMBURG TULKITSI KAPITALISMIN SITKEYDEN JOHTUVAN ERÄÄNLAISESTA KUOLINKAMPPAILUSTA: KAPITALISMI PYSTYI JATKAMAAN TILAPÄISESTI OLEMASSAOLOAAN MAANTIETEELLISEN LAAJEN TUMISEN JA MILITARISMIN KEINOIN. xilaiselle historiankäsitykselle vaikea riippumatta tulkinnasta. Objektiivisesti välttämättömän kuvittelisi syntyvän ilman aktiivista politiikkaa (ks. esim. Cohen 2000), mutta yksikään johtava sosialisti ei halunnut luopua agitaatiosta historiankäsityksen nojalla. Vaikka evolutiivinen selitys oli yleistä hyvin toisenlaisissakin yhteiskuntateorioissa vielä toisen maailmansodan jälkeen (ks. esim. Rostow 1967), voi vasemmistolaisten koulukuntien katsoa syntyvän ja erottuvan toisistaan suhteessa tämän paradoksin ratkaisutapaan. (Vaikka ei haluaisi puhua vallankumouksen käsittein, jokainen vasemmistolainen uskonee joihinkin rakenteisiin, joilla on omat liikelakinsa.) Myös Luxemburg ajatteli, että vallankumous edellyttää työväenliikkeen voimakasta painostusta. Luxemburg uskoi suurlakkojen ja vallankumouksellisen liikehdinnän kasvavan spontaanina voimana, jota sosialistijohtajat voivat joko vahvistaa tai jarrutella (Lu- xemburg 1999 [1906]). Toisaalta Luxemburg katsoi toisinaan, että sosialismille oli vaihtoehto täystuho johon kapitalismin itsepuolustus oli kovaa vauhtia johtamassa (Luxemburg 1996 [1916]). kapitalismin sopeutuminen Bernstein uskoi kapitalismin kykenevän sopeutumaan ja säilymään, ja neuvoi kehittämään poliittista strategiaa tämän seikan valossa. Tämä oli vastoin marxilaista perusajatusta, jonka mukaan voiton suhdeluvun laskutendenssi 9 (Marx 2007 [1894]; luku 13) on kapitalismin perusominaisuus. Kapitalistien voitot sijoittamalleen pääomalle siis laskevat väistämättä, ja tästä syystä kapitalistinen kilpailu tuhoaisi itse itsensä pikku hiljaa. Marxilaisen analyysin ydin on yhteiskuntamuotojen tutkiminen niiden uusintamisen ehtoja analysoimalla, ja kapitalismin uusintaminen tulkitaan usein pidemmän päälle mahdottomaksi. Luxemburg tulkitsi kapitalismin sitkeyden johtuvan eräänlaisesta kuolinkamppailusta: kapitalismi pystyi jatkamaan tilapäisesti olemassaoloaan maantieteellisen laajentumisen ja militarismin keinoin. Bernsteinin mukaan kapitalismin sopeutumisen mekanismeja on kaksi: rahoitusjärjestelmä ja kartellit. Näistä ensimmäinen vähentää järjestelmän kriisialttiutta, kun rahoitus auttaa sopeutumaan tuotannon ja kysynnän heilahteluihin. Jälkimmäinen vähentää sen 9 Tässä yhteydessä on hyvä huomata, että jotkut hyvinkin vakavasti otettavat yhteiskuntatieteilijät pitävät teoriaa erittäin validina tänäkin päivänä. Esimerkiksi Andrew Kliman on pyrkinyt esittämään tilastollisesti, että lisäarvon suhdeluvun laskutendenssi on keskeinen kapitalismin muutoksia ja kriisejä selittävä tekijä tänäkin päivänä (Kliman 2011a, Kliman 2011b, ks myös McNally 2010). On siis täysin mahdollista ajatella, että Marxin käsitykset kapitalismin perusristiriidoista ovat täysin päteviä, kapitalismi on vain kyennyt säilymään (osittain historian myllerrysten ansiosta ) paljon kauemmin kuin Marx osasi ennakoida. Toisin sanoen on eri asia katsoa kapitalismin olevan sinnikkäämpi kuin Marx ajatteli kuin ajatella perustavanlaatuisen laskutendenssiteorian olevan väärä.

6 Reformi vai vallankumous? 037 LUXEMBURGIN MUKAAN BERNSTEININ ESITTELEMÄT KAPITALISMIN SOPEUTUMISMEKANISMIT EIVÄT TOSIASIASSA VÄHENNÄ KAPITALISMIN KRIISIALTTIUTTA. PÄINVASTOIN, KRIISIT OVAT SUURIMPIA SIELLÄ, MISSÄ SOPEUTUMISMEKANISMIT OVAT KEHITTYNEIMPIÄ. yleistä kaoottisuutta, kun kapitalistit koordinoivat tuotannollisia toimintoja. Bernstein korosti myös pienomistusta. Hänen mukaansa oli nähtävissä merkittävä omistuspohjan laajeneminen. Yhä suuremmat ihmisjoukot alkoivat tulla pienkapitalisteiksi osakejärjestelyjen ja osuuskuntien kautta (Bernstein 1993 [1899]; luku II.b). Luxemburgin mukaan kyse on ainoastaan (pääoman kiertoa nopeuttavasta) pääoman ja kapitalistin siteen katkeamisesta. Luotto osakkeenomistamisen kautta yhdistää yhteen pääoman yksikköön laajan määrän yksittäisiä kapitalisteja. Se tekee toisten kapitalistien rahan kaikkien saataville teollisen luoton muodossa. (Luxemburg 1986 [1900]; luku 2). Lopulta siis kapitalismille ei tapahdu mitään, vaikka kapitalistit järjestelevätkin rahoitustaan uudelleen. Kapitalisti ei ole kirjanpidollinen yksikkö (tietty määrä pääomaa jonkun hallussa), vaan osa tuotantosuhdetta (miten tuotanto organisoituu ja millä ehdoilla). Kiinnostavaa on, että revisionismikeskustelun molemmat osapuolet esittävät, että kapitalisti on pohjimmiltaan funktio. Kyse on siis yhteiskunnallisesta toiminnosta, ei (välttämättä) lueteltavissa olevasta ihmisten joukosta. Tuotanto on irtautunut omistuksesta tässä ennakoidaan myöhempää rahoituskapitalismin kehitystä. Vaikka Marxkin vältti kapitalismin personifioimista ja puhui esimerkiksi kapitalistin luonnenaamioista (ks. esim. Marx 1957 [1867]; luku 22), oli tämä keskustelu varsin uutta. Käsityksen suhde esimerkiksi luokan käsitteeseen on väistämättä jännitteinen, mikä käy ilmi esimerkiksi Luxemburgin puhuessa pienomistajista yhtenä kapitalistina: On eri asia nähdä rahanhaltijan muuttuvan yhdeksi kapitalistiksi kuin [Bernsteinin tavoin] eri kapitalistia (Luxemburg 1986 [1900]; luku 6). Bernstein katsoi teollisen tuotannon lainarahoituksen mahdollisuuden osoittavan, ettei kapitalismi ole riippuvainen kulutuksen asteesta jollakin tietyllä hetkellä. Hänen mukaansa myös Marx oli tuonut esille luottojärjestelmän positiiviset piirteet puhuessaan uuteen tuotantojärjestelmään siirtymisestä. (Bernstein 1993 [1899]; luku 2.d; Marx 2007 [1894]); luvut 24-25). Luxemburgin mukaan Bernsteinin esittelemät kapitalismin sopeutumis-

7 038 Peruste # Sandra Cristina Gobet mekanismit eivät tosiasiassa vähennä kapitalismin kriisialttiutta. Päinvastoin, kriisit ovat suurimpia siellä, missä sopeutumismekanismit ovat kehittyneimpiä. Esimerkiksi tuotannon toimijoiden koko ei näytä tosiasiassa muuttuvan: suuremmat jyräävät pienemmät jalkoihinsa kasvavassa määrin. Vaikka kartellit toimisivat yhdessä maassa tai yhdellä toimialalla, työntyy kilpailu ja kriisiytyminen toisaalle (Luxemburg 1986 [1900]; luku 2). Luotto lisää kriisialttiutta lisäämällä tuotannon laajenemista, kun taas kysyntä pysyy vakaana. Tämä tulee kuitenkin näkyviin vasta kriisin myötä. Luxemburgin analyysi luotosta on kiinnostava. Luotto on kapitalistinen tapa ylittää yksityisomaisuuden rajoittuneet ulottuvuudet, joita jatkuva laajentumistendenssi koettelee. Luotto myös kannustaa toisten omaisuuden hyödyntämiseen, kun yrittäjä saa haltuunsa muiden pääomaa. Tämä johtaa speku-

8 Reformi vai vallankumous? 039 Sandra Cristina Gobet laatioon syntyy äärimmäisen monimutkainen ja keinotekoinen mekanismi, jolla on minimimäärä metallirahaa tosiasiallisena pohjanaan (Luxemburg 1986 [1900]; luku 2). Tässä on muistettava, että luotolla tarkoitettiin näissä keskusteluissa yksinomaan teollista luottoa, siis nykykielellä yrityslainoja. Kulutusluottojen aika ei ollut vielä koittanut. Revisionismin teorian mukaan kapitalismin ristiriidat eivät siis välttämättä kärjisty itsestään. Kapitalismia ei nähdä (ristiriitojen kautta kehittyvänä) dynaamisena järjestelmänä, vaan staattisena järjestelmänä, jota voi modifioida sisältä päin. Tämä teoreettinen ero näkyy myös kriisin käsitteessä: Bernsteinin mukaan kriisit ovat kapitalismin häiriöitä, kun taas Luxemburgin mukaan ne ovat kapitalismin välttämättömiä osia. Luxemburg syyttääkin Bernsteinia yhteiskunta-analyysista, jossa yhteiskunnan tila kuvataan yleistämällä yksittäisen kapitalistin näkökulma

9 040 Peruste # NYKYTIEDON VALOSSA VOITANEEN ONGELMITTA TODETA, ETTÄ RAHAMARKKINAT EIVÄT AINAKAAN ESTÄ KAPITALISMIN KRIISIYTYMISTÄ. TÄMÄ EI KUITENKAAN VIELÄ VASTAA PERUSKYSYMYKSEEN, ONKO KAPITALISMI KRIISIYTYVÄ ELI TUHOUTUMASSA VAI SOPEUTUMISKYKYINEN ELI SÄILYMÄSSÄ. koko yhteiskunnan näkökulmaksi. Kriisikeskustelu on pysynyt ajankohtaisena luvulla keskusteltiin paljon kriisiytyvästä myöhäiskapitalismista. 10 Tänä päivänä, kiinnostavaa kyllä, kriisikeskustelu koskee lähinnä kriisiytymistä rahamarkkinoilla (esim Wolff 2010; Lordon 2010). Rahamarkkinathan Bernstein näki kapitalistisen talouden anarkian ratkaisijana. Nykytiedon valossa voitaneen ongelmitta todeta, että rahamarkkinat eivät ainakaan estä kapitalismin kriisiytymistä. Tämä ei kuitenkaan vielä vastaa peruskysymykseen, onko kapitalismi kriisiytyvä eli tuhoutumassa vai sopeutumiskykyinen eli säilymässä. Nykyvalossa voidaan toki kysyä, eivätkö molemmat vaihtoehdot ole totta: kapitalismi on sekä kriisialtis että sinnikäs. Luxemburg ja revisionistit eivät kuitenkaan nähneet tällaista vaihtoehtoa. valtion hallinta Eräs hyvin merkittävä kiistakysymys debatissa oli suhde valtioon. Revisionistien ajatus sosialismin saavuttamisesta perustui uskoon kapitalismin sisällä toimimisesta. Tavoitteena oli heikentää omaisuudesta seuraavaa valta-asemaa. Konrad Schmidtin mukaan kapitalistit voisivat menettää yhteiskunnallisen erityisasemansa ja muuttua pelkiksi hallinnoijiksi. Schmidtin ideassa erotellaan omistus ja käyttöoikeus, joista ensimmäinen on yhteiskunnalla ja jälkimmäinen kapitalisteilla. 11 Erimielisyys seuraa valtion hallintaan liitttyvistä käsityksistä. Revisionistien mukaan valtiovallan hallinta riittää sosialismin (tai vähintään sen ensiasteen) synnyttämiseen. Luxemburgin mukaan väite merkitsee siirtymää materialistisesta perustasta idealistiseen perustaan, toisin sanoen taloudellisten suhteiden hylkäämistä poliittisen analyysin keskiöstä. Luxemburgilaiseen sosialismiin kuului vahvasti ajatus valtion katoamisesta sosialismin myötä: valtio on kapitalismille ominainen historiallinen rakenne, joka tulisi jäämään historian jalkoihin. Se kävi jo kuolinkamppailuaan militarismin keinoin. 10 Kenties tärkein teos on Mandel 1998 [1972]). 11 Schmidt on esittänyt nämä näkemyksensä Vorwärts-lehden artikkelissaan (Schmidt 1898). Käytössäni ei kuitenkaan ole ollut ko. artikkelia, joten nojaan Luxemburgin tekstien ohella toisen käden lähteeseen (Tudor 1988).

10 Reformi vai vallankumous? 041 Bernstein ennakoi modernia sosiaalidemokraattista ajattelua esittämällä, että valtion toimintojen määrä yhteiskunnassa pikku hiljaa kasvaa. Tuloksena olisi valtion entistä vahvempi kontrolli yhteiskunnasta (Bernstein 1993 [1899]; luku 3.c). Bernstein nojasi tässä jälleen vahvasti yksittäiseen Marxin lausumaan: Marx totesi, että valtion ensimmäinen tietoinen puuttuminen yhteiskunnalliseen prosessiin on työlainsäädäntö. Luxemburg näki valtion toisin: hänen mukaansa oli syntymässä johtavan luokan intresseistä lähtevä valtiomuoto. Talouden intressit ja johtavan luokan intressit olivat eriytymässä vaikka taloutta tulkittaisiin puhtaasti kapitalistisessa mielessä ja kapitalistisin kriteerein. Kapitalismin kehitys johtaa paikan merkityksen katoamiseen, sillä sen näkökulmasta on aivan sama, missä maassa tuotteet valmistetaan. Yksittäisten kapitalistien intressinä taas on suojella omia markkinoitaan ja he käyttävät siinä valtiota välineenään. Tullimuurit ovat hyvä esimerkki: ennen tullimuurit olivat teollisuuden synnyn mahdollistajia, nyt niiden tehtävä on suojella vanhentunutta teollisuutta (Luxemburg 1986 [1900]; luku 4). Tullisuojat suojaavat ennen kaikkea maataloutta, mikä viittaa Luxemburgin mukaan feodaalisiin intresseihin ja niiden muovaamiseen kapitalistiseen muotoon. Samoin militarismi oli muuttunut taantumuksen osoittimeksi: kyse ei ole kapitalismin levittämisestä, vaan sotavalmisteluista teollistuneiden valtioiden kesken. Näkemystä on kiinnostavaa lukea nykyisen globalisaatiokeskustelun valossa. Koska Luxemburg käsittelee kapitalismin kehitystä, hän tulee ennakoineeksi uusliberaalin argumentin: valtiollinen politiikka ja erilaiset tuotantotuet (erityisesti maataloustuet) ovat talouden kehityksen esteitä, ja tuotannon tulee aina sijoittua sinne, missä se on kannattavinta. Toki tämä uusliberalistinen kehitys kaivaa omaa hautaansa laskemalla palkkakulujen myötä ostovoimaa ja siten kokonaiskysyntää. Luxemburgin käsitys kapitalismin kriisiytymisestä oli varsin samanlainen. Ennen kaikkea hän pystyi kuitenkin näkemään kapitalismin kehityksen suunnan: oli syntymässä valtion ja omaa asemaansa suojelevien kapitalistien liitto tilanteessa, jossa valtio ja kapitalismi ovat entistä vaikeammin yhteen sovitettavissa. Eräs keskeinen valtion hallintaan liittyvä kysymys oli demokratisaatio: voisiko valtiota muuttaa sosialistien intressejä vastaavaksi osallisuutta kasvattamalla? Revisionismikeskustelun aikaan edustuksellinen demokratia teki tuloaan. Sosialistit halusivat laajaa demokratiaa: työläisten tasavertaisia mahdollisuuksia vaikuttaa asioihinsa. Demokratiassa ei ollut heille kyse ainoastaan äänioikeuskamppailusta. Bernstein esimerkiksi piti ammattiliittoja teollisuuden demokraattisena elementtinä, joiden avulla voidaan tuhota pääoman absoluuttinen valta ja turvata työläisten suora vaikutusvalta teollisissa organisaatioissa. Äänioikeuskin on vain osa demokratiaa: Oikeus äänestää tekee ihmisistä lähestulkoon yhteisön jäseniä, ja tämän täytyy johtaa todelliseen jäsenyyteen. (Bernstein 1993 [1899]; luku 3.c). Jälleen keskipisteessä on valtiovalta kapitalistisessa yhteiskunnassa: auttaisiko sen hallinta? Bernstein näki demokratisaation todellisena yhteiskunnallisen kehityksen

11 042 Peruste # Sandra Cristina Gobet

12 Reformi vai vallankumous? 043 ilmiönä ja erittäin merkittävänä sosialismin asteittaisen synnyn kannalta. Kyse on eräänlaisesta marxilaisuuden idealistisesta luennasta. Luxemburgin mukaan mistään kehityksestä ei ollut kyse. Sekä demokratiaa että sen puutetta on nähty kaikennäköisissä yhteiskuntamuodoissa. Tästä seuraa, että demokratia voidaan myös tuhota ilman tarvetta palata historialliseen valtiomuotoon, mihin kapitalistit myös pyrkivät. Demokratia uhrataan heti kun se alkaa vastustaa kapitalistisia intressejä. Tässä näkyy valtion vahvistumisen toinen puoli: Valtion interventio ja tuotannon kontrolli laajenee. Mutta samaan aikaan yksityisomaisuus saa entistä enemmän avoimen kapitalistisen riiston muodon, ja valtion kontrolli läpäisee yhteiskunnan yksinomaan johtavan luokan intresseistä lähtevänä. Valtio eli kapitalismin poliittinen organisaatio sekä omistussuhteet eli kapitalismin juridinen organisaatio muuttuvat entistä kapitalistisemmiksi. (Luxemburg 1986 [1900]; luku 4). Kritiikki on hämmentävän samanlaista kuin mitä kuulee tänä päivänä. Ehkä demokratia ei ole sittenkään historiallisen kehityksen huipentuma kuten 1990-luvulla monet naiivisti ajattelivat, vaan yhteiskunnallinen tilanne, joka voi muuttua, joka on hyökkäysten kohteena 12 ja jota täytyy puolustaa ja aktiivisesti kehittää. liikkeen strategia Revisionistien ajatus merkitsi myös poliittisen strategian muuttamista. Sosialistit olivat kyllä organisoituneet puolueiksi, mutta parlamentaarisen toiminnan rajoitukset aiheuttivat suurta erimielisyyttä. Revisionistit näkivät parlamentaarisessa toiminnassa paljon mahdollisuuksia. Luxemburg taas katsoi, että koska kapitalismille on ominaista, että sortorakenteita nimenomaan ei ole kirjoitettu lakeihin (vaan ne ovat taloudellisia suhteita), lakien muuttamisen hyödyt ovat hyvin rajallisia (Luxemburg 1986 [1900]; luku 8). Hän myös katsoi parlamentaarisen toiminnan byrokratisoivan puoluetta ja siirtävän sen toimintaa pois kaduilta ja agitaatiosta (Frölich 2010; luku 4). Toisaalta on myös muistettava, että tuohon aikaan parlamentaarinen politiikka oli heikkoa ja uutta, eikä kukaan voinut olla varma sen jatkuvuudesta. Revisionistit, kuten todettua, pitivät liikkeen kokonaisuuden orgaanisina osina esimerkiksi ammattiliittoja ja osuuskuntia. Parlamentaarinen toiminta ei siis millään muotoa ollut heistä itsessään riittävää. Tämä on sosialistisen liikkeen pitkällinen linja. Ei ole mitään erityistä syytä ajatella, että parlamentaarinen politiikka olisi jonkinlainen muusta liikkeestä irrallinen saati varsinainen politiikan lohko. Ammattiliittojen kautta työläiset voisivat pikku hiljaa kamppailla itselleen työnsä arvoa vastaavan palkan. Taloudellisen demokratian tuottamisen lisäksi liitot rajoittaisivat teollisuuden voittoastetta (siis riistoastetta). Vastaavasti osuuskunnat loisivat uudenlaista omistamisen mallia ja lopettaisivat kaupallisen voiton. Osuuskunnat ovat saareke kapitalismin keskellä. Tämä usealla 12 Esimerkiksi Björn Wahlroosin Markkinat ja demokratia (Wahlroos 2012) on tyypillinen ilmentymä argumentista, jonka mukaan demokratia on taloudellisen kehityksen este.

13 044 Peruste # raiteella etenevä taktiikka mahdollistaisi siirtymän sosialismiin ilman kertarysäystä (Bernstein 1993 [1899]; luku 3.b). Luxemburg kuitenkin huomautti, että kapitalismissa tuotantoa ei voi suunnitella irrallaan vaihdon määräämistä rajoitteista. Markkinatilanne sanelee työvoiman kysynnän. Jotta ongelma voitaisiin ratkaista, tarvittaisiin vähintään kuluttajaosuuskuntia tuottajaosuuskuntien ohella sekä näiden keskinäistä koordinaatiota. 13 Luxemburgin mukaan tämä kuitenkin edellyttäisi paluuta feodalismiin, koska järjestelmä ei toimisi maailmanmarkkinoiden mittakaavassa. Luxemburg kritisoi ajatusta sosialismiin siirtymisestä ammattiliittoja vahvistamalla. Tässäkin oli hänen mukaansa kyse revisionistien pyrkimyksestä muuttaa sosialistisen liikkeen päämääriä, vaikka nämä esittivätkin keskustelevansa vain keinoista. Ammattiliittojen toiminnan tavoitteena ei hänen mukaansa ole sosialismi, vaan todellista markkina-arvoa vastaavan hinnan neuvottelu työlle. Sosialistinen arvokäsitys on jotain aivan muuta. Markkina-arvo on rajallinen tavoite: kyse on summasta, joka määräytyy kysynnän perusteella, mutta josta kapitalistin ylijäämä on poistettu (tai vähintään se on minimoitu). Kyse on loogisesti ottaen maksimitavoitteesta kapitalismin olosuhteissa. Proletarisaatio ja tuottavuuden kasvu heikentävät ammattiliittojen neuvotteluvoimaa. Luxemburgin mukaan tämän tavoitteen ja strategian raameissa ei voida vaikuttaa työvoiman kysyntään, keskiluokan proletarisaatioon työvoiman tarjonnan mekanismina, työvoiman tuottavuuteen kulloisellakin hetkellä eikä työväenluokan uusintumiseen (nykytermein sosiaaliseen liikkuvuuteen) (Luxemburg 1986 [1900]; luku 3). Schmidt näki ay-liikkeen roolina tuotannon sääntelyyn vaikuttamisen. Luxemburgin mukaan sääntely voi tarkoittaa vain kahta asiaa: joko toimintaa teknologiaa vastaan tai hintojen sopimista. Ensimmäinen on historiallisen edistyksen vastaista, jälkimmäinen tarkoittaa liittoutumista kapitalistien kanssa kuluttajia vastaan. Moni nykyliberaali voisi itse asiassa kokea korporatismin tarkoittavan juuri tätä. Jälleen palataan valtion problematiikkaan. Luxemburgin mukaan sääntely ja siihen liittyvä yhteiskunnallinen kontrolli merkitsevät lähinnä vallitsevien omistussuhteiden suojelemista: työvoiman suojelemiseen tähtäävissä laeissa ei ole sen enempää sosialismia kuin kunnallisissa säännöissä katujen puhdistamisesta (Luxemburg 1986 [1900]; luku 3). Lainaus tarkoittaa tietysti sitä, että tuotantomuoto on fundamentaalisempi kysymys kuin mitkä tahansa säännökset, ja myös lainsäädännön ulottumattomissa. Taustalla on syvä erimielisyys politiikan viimekätisestä merkityksestä. Luxemburg kuvaa eroa subjektivismin ja objektivismin käsitteillä: bernsteinilainen politiikka pyrkii objektiivisesti oikeanlaiseen muutokseen - punnitsee asioita kuin vaakakupissa (Luxemburg 1986 [1900]; luku 8). Sosialistisen politiikan Luxemburg taas katsoo valmistelevan proletariaattia subjektiivisesti. Se on siis teoriaa liikettä varten ja elää historian liikelakien mukana. Valmis- 13 Sivumennen sanoen, Robin Hahnel ja Michael Albert ovat hahmotelleet juuri tällaista mallia, ks. Albert & Hahnel 1991.

14 Reformi vai vallankumous? 045 telun on oltava konkreettista, ei pelkästään historian virran mukana uimista, mutta silti teoreettista. Sosialismi on Luxemburgin mukaan seurausta paitsi kapitalistisen talouden kasvavista ristiriidoista, myös siitä että työväenluokka tulee tietoiseksi näistä ristiriidoista. Revisionismi merkitsee hänen mukaansa tietoiseksi tulemisen merkityksen kieltämistä. Toisaalta liikkeen kasvu on osa objektiivisesti välttämätöntä sosialismin tulemista. Luxemburg ei vaikuttaisi tarkoittavan vallankumouksella ainoastaan ympärikääntämistä sanan revoluutio -merkityksen mukaisesti, vaan pitkällisen liikkeen rakentamisen, levottomuuksien kasvamisen ja lopulta spontaanien lakkojen syntymisen prosessia (Luxemburg 1986 [1900]; luku 8). lopuksi VAIKKA HARVA NYKYMAAILMASSA SUHTAUTUU KAPITALISMIN TENDENSSEIHIN SAMALLA TAVALLA KUIN ROSA LUXEMBURG, KIISTAN PERUSKYSYMYKSET ELÄVÄT YHÄ. Vaikka harva nykymaailmassa suhtautuu kapitalismin tendensseihin samalla tavalla kuin Rosa Luxemburg, kiistan peruskysymykset elävät yhä. Onko vasemmistolaisen politiikan projektissa kyse siitä, että pyritään saavuttamaan se, mitä kapitalismin kehikossa on saavutettavissa: maksimaalinen markkina-arvo työstä ammattiliittojen ja valtion vahvan roolin avulla? Vai onko tavoitteena rikkoa markkina-arvon logiikkaa, vaatimalla resurssien jakamista toisella logiikalla ja toisenlaisin poliittisin käsittein, sekä luoda uudenlaisia instituutioita? Riippumatta siitä, kutsutaanko jälkimmäistä vallankumoukseksi vai joksikin muuksi, vasemmistolaisen politiikan ytimessä on kysymys siitä, minkälaisella käsitteistöllä poliittisia tavoitteita muotoillaan. Luxemburgin syy vastustaa revisionismia ei ollut Bernsteinin ja kumppaneiden strategia vaan käsitys siitä, että revisionistit pyrkivät eri päämäärään. Alamme hyvin helposti, vaivihkaa, uskoa kapitalismin kehikon luonnollisuuteen, vaikka vasemmiston idea perustuu sen yli katsomiseen. Historiallinen debatti opettaa myös kysymään, mikä on liikkeen kokonaisuus. Luxemburg ja Bernstein näkivät molemmat, ettei parlamentaarinen toiminta voi olla kuin yksi poliittisen toiminnan taso. Liikkeen muita tärkeitä ilmentymiä ovat Bernsteinin mukaan ammattiyhdistys ja osuuskunnat, Luxemburgin mukaan spontaania massalakkoa ja vallankumousta tavoitteleva katutoiminta. Olennaista on, ettei liikkeen orgaanista kokonaisuutta ole edes erityisen mielekästä analysoida palasina, muuten kuin korkeintaan strategisessa mielessä. Revisionismikeskustelun suurimpana jäänteenä voidaan kuitenkin pitää suhtautumista valtioon. Onko projektina valtion hallinta vai syvempi yhteiskunnallinen muutos? Ovatko nämä vastakohtia? Vaikka myöhemmät kommunistit näyttäytyivätkin juuri valtiokoneiston hallitsijoina, olivat Luxemburgin kaltaiset vallankumouksel-

15 046 Peruste # Sandra Cristina Gobet Brumas de Plutón liset tämän jakolinjan toisella puolella. Bernstein taas suhtautui optimistisemmin valtiokoneiston hallinnan mahdollisuuksiin. Toisaalta tähän päivään on säilynyt myös keskustelu siitä, mikä kiistassa valtion roolista oli keskeisintä: tulisiko korostaa tuotantomuotoa vai resurssien uudelleenjakoa? Revisionistisen kannan mukaan uudelleenjako on sosialistisen politiikan väline, kun taas oikeaoppisemmat marxilaiset katsovat, että vain tuotantomuotoa muuttamalla muutetaan yhteiskuntaa. Esimerkiksi omistussuhteet eivät kuulu uudelleenjaon alaan. Tämän päivän käsitteillä kyse on hyvinvointivaltion rajoista: voiko se murtaa luokkaperustaisia omistussuhteita? Kykeneekö se tuottamaan uudelleenjakoa enemmän kuin markkinoiden sallimaan pisteeseen asti? Ja jos näihin suhtaudutaan pessimistisesti, mikä on se käsitteistö, josta ponnistaen lähdetään katsomaan näiden taakse? Kirjoittaja on yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitoksella.

16 Reformi vai vallankumous? 047 kirjallisuus Albert, Michael & Hahnel, Robin (1991) The Political Economy of Participatory Economics. Princeton University Press, Princeton NJ. Bernstein, Eduard (1993) The Preconditions of Socialism. Edited by Henry Tudor. Cambridge University Press. Cambridge. Saksankielinen alkuperäisteos Cohen, G.A. (2000) If you re an Egalitarian, how come you re so rich? Harvard University press, Cambridge mass. Frölich, Paul (2010) Rosa Luxemburg. Haymarket books, Lontoo. Kliman, Andrew (2011a) The failure of Capitalist Production. Underlying Causes of the Great Recession. Pluto Press, Lontoo. Kliman, Andrew (2011b) Ilmiasu ja olemus. Uusliberalismi, finansialisaatio ja kapitalistisen tuotannon kriisi. Teoksessa Koivisto, Lahikainen, Kallinen & Ronkainen (toim.) Kurssi kohti konkurssia. Talouskriisin syyt ja seuraukset. Vastapaino, Tampere. Lenin, V.I. (1974) Collected Works. Vol 25. Progress, Moskova. Viitattu teksti ilmestynyt alunperin Lordon, Frederic (2010) Rahamyllyt kuriin. Into kustannus, Helsinki. Luxemburg, Rosa (1900) Sozialreform oder Revolution? Englanninkielinen laitos Reform or Revolution? Militant Publications, Lontoo Suomenkielinen laitos Yhteiskunnallinen uudistustyö vai vallankumous? Tammi, Helsinki Luxemburg, Rosa (1996) The Junius Pamphlet. Marxists.org. luxemburg/1915/junius/index.htm. Ensimmäinen (laiton) painos Luxemburg, Rosa (2003) The Accumulation of Capital. Routledge, Lontoo. Saksankielinen alkuperäisteos Luxemburg, Rosa (1999) The Mass Strike, the Political Party and the Trade Unions. Marxists.org. Alkuperäisteos Mandel, Ernest (1998) Late Capitalism. Verso, Lontoo. Alkuperäisteos Marx, Karl (1957) Pääoma. Kansantaloustieteen arvostelua. Ensimmäinen osa. Karjalan ASNT:n valtion kustannusliike, Petroskoi. Alkuperäisteos Marx, Karl (2007) Capital. A Critique of Political Economy, vol III. Cosimo, New York. Alkuperäisteos Marx, Karl (1970) Critique of the Gotha Programme. Teoksessa Marx/Engels selected works, Vol. III. Progress, Moskova. Ensimmäinen saksankielinen versio Die Neue Zeit McNally, David (2010) Global slump. The Economics and Politics of Crisis and Resistance. PM press, Oakland CA. Pursiainen, Christer (2011) Trotski. Gummerrus, Helsinki. Rostow, W.W. (1967) The Stages of Economic Growth. A Non-communist Manifesto. Cambridge University press. Lontoo. Schmidt, Konrad (1898) Endziel und Bewegung. Literarische Rundschau. Vorwärts no 43 Singer, Peter (2001) Marx. A very short Introduction. Oxford University press, Oxford. Tudor, Henry (1988) Marxism and Social Democracy. The revisionist Debate Cambridge University Press, Cambridge. Wahlroos, Björn (2012) Markkinat ja demokratia. Loppu enemmistön tyrannialle. Otava, Helsinki. Wolff, Richard (2010) Capitalism hits the Fan. Global Economic Meltdown and what to do about it. Olive Branch Press, Northampton, Mass.

Miksi olette tällä kurssilla?

Miksi olette tällä kurssilla? Miksi olette tällä kurssilla? Tämän vuoden peruskurssit Ideat ja aatevirtaukset (I & II & III periodi) Politiikka ja diplomatia (II periodi) Kulttuuri ja yhteiskunta (II periodi) Talous ja talouspolitiikka

Lisätiedot

Marx. Pekka Sutela Oulun yliopisto 24.2.2015

Marx. Pekka Sutela Oulun yliopisto 24.2.2015 Marx Pekka Sutela Oulun yliopisto 24.2.2015 Pekka Sutela 1 Adam Smithin kolme jälkeläistä 1800-luvun puoliväliin tultaessa Smithin perustalle oli kehittynyt kolme ajattelusuuntaa. Ne ovat eri muodoissa

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

VALTIO-OPPI 2015-2017

VALTIO-OPPI 2015-2017 VALTIO-OPPI 2015-2017 1 HUOM! Tutkintovaatimukset 2015-2017 otetaan käyttöön 1.9.2015 alkaen. Kesätentissä 8.8.2015 ovat vielä voimassa 2012-2015 vaatimukset. Vanhojen vaatimusten mukaisia esseitä voi

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Näkökulma korruptioon

Näkökulma korruptioon Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen

Lisätiedot

ISBN ISBN (sähkökirja) BALTO print Anna palautetta:

ISBN ISBN (sähkökirja) BALTO print Anna palautetta: TALENTUM HELSINKI 2013 Copyright Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Maria Mitrunen ISBN 978-952-14-2036-8 ISBN 978-952-14-2037-5 (sähkökirja) BALTO

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa

Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Yhteiskuntahistorian laitos Rautatiekulttuurikeskus REILIA Kouvola 19.9.2009 1 Rautatieläisten ammattiliitot tänään

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

Kasvuteorian perusteista. Matti Estola 2013

Kasvuteorian perusteista. Matti Estola 2013 Kasvuteorian perusteista Matti Estola 2013 Solowin kasvumallin puutteet Solwin mallista puuttuu mikrotason selitys kasvulle, sillä mikrotasolla yritykset tekevät tuotantopäätökset kannattavuusperiaatteella

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010

ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Puhuttaessa muutokset mahdollisia ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Arvoisat kuulijat, viime viikolla tapasin

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

AINEISTOKOKEEN KYSYMYKSET Vastaa aineistokokeen tekstien ja muistiinpanojesi perusteella seuraaviin tehtäviin (1 2). Vastaa täydellisillä suomen kielen virkkeillä. Vastausaikaa on 55 minuuttia (klo 13.55

Lisätiedot

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen SAL-Jyväskylä 1990-luku SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston

Lisätiedot

JARKKO KURVINEN LAURI SIPILÄ VOITTAJAN RESEPTI TOIMIALASI VALLOITUKSEEN

JARKKO KURVINEN LAURI SIPILÄ VOITTAJAN RESEPTI TOIMIALASI VALLOITUKSEEN JARKKO KURVINEN LAURI SIPILÄ VOITTAJAN RESEPTI TOIMIALASI VALLOITUKSEEN Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Samuli Alapuranen Taitto:

Lisätiedot

ja ekologisemman talouden tiekartta

ja ekologisemman talouden tiekartta 092 tuna perustua vain tekijöihin, joihin ihminen voi vaikuttaa. Näin ollen taloudellisen palkitsemisen kriteereinä tulisi olla vaivannäkö ja ahkeruus, eikä omistaminen tai luontainen lahjakkuus. Tästä

Lisätiedot

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Julkaistavissa.. klo 00.0 KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Usko kansanäänestyksen järkevyyteen on vähentynyt Alhaisina pysyvät äänestysprosentit niin kunnallisissa kuin valtakunnallisissakin

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita Juhani Koponen 5/3/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen historiankirjoitus

Lisätiedot

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ... Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13. Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13. Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13 Asia Hakija Oikeus valokuvaan A Annettu 17.11.1987 Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään kuvannut omalla

Lisätiedot

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa

Lisätiedot

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara http://www.hanken.fi/staff/vaara Strategisen johtamisen ongelmia» Toiminnallistamisen ( implementointi, jalkauttaminen ) vaikeudet»

Lisätiedot

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC 11.10.2011, Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen kaksi vaihtoehtoa: hegeliläinen ja marksilainen Toisaalta, Gilles

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

Virittävä valistus

Virittävä valistus Virittävä valistus 17.11.2014 Valistus ja elämäntapojen muutos 1979 Teesejä valistuksesta 1981 Valistuksen paikka 1990 Jäikö virittävän valistuksen aate vaikuttamaan 1999 Valistus normilähteenä Valistus

Lisätiedot

Suuret muutokset mahdollisuuksina: näkymiä Suomen aluerakenteeseen. Prof. Sami Moisio Oulun yliopisto 27.11.2012

Suuret muutokset mahdollisuuksina: näkymiä Suomen aluerakenteeseen. Prof. Sami Moisio Oulun yliopisto 27.11.2012 Suuret muutokset mahdollisuuksina: näkymiä Suomen aluerakenteeseen Prof. Sami Moisio Oulun yliopisto 27.11.2012 Esitelmän tarkoitus 1. Erittelen Suomen aluerakenteen peruselementit 2. Avaan Suomen alueellisen

Lisätiedot

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Vesa Vihriälä 10.9.2014 Suomi juuttunut pitkittyneeseen taantumaan Toipuminen finanssikriisishokista katkesi 2012 alussa BKT 6 % alle kriisiä edeltänyttä huippua

Lisätiedot

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Talentum Helsinki 2013 Kirjoittajasta Kauppatieteiden tohtori Pekka Puustinen toimii vakuutustieteen yliopistonlehtorina Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa.

Lisätiedot

Ilpo Halonen Aristoteleesta uuteen retoriikkaan LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (1/4): LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (3/4):

Ilpo Halonen Aristoteleesta uuteen retoriikkaan LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (1/4): LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (3/4): 6. Aristoteleesta uuteen retoriikkaan KIRJALLISUUTTA: Aristoteles, Retoriikka. Runousoppi. Teokset IX, Gaudeamus, Helsinki 1997. Kakkuri-Knuuttila, Marja-Liisa, Puhetaito, Helsingin Kauppakorkeakoulun

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

HALLINTOTIETEIDEN KANDIDAATTIOHJELMA (HTK/HTM) Valintakoe Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee)

HALLINTOTIETEIDEN KANDIDAATTIOHJELMA (HTK/HTM) Valintakoe Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) HALLINTOTIETEIDEN KANDIDAATTIOHJELMA (HTK/HTM) Valintakoe 6.6.2016 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) VALINTAKOKEEN PISTEYTYS Valintakokeesta on mahdollisuus saada maksimissaan 60 pistettä. Tehtävät

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä?

Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä? Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä? 26.11.2010 Pikka-Maaria Laine, Itä-Suomen yliopisto Susan Meriläinen, Lapin yliopisto Janne Tienari, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS 25.6.2008 Sakari Aalto 2 MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu

Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen@helsinki.fi Henkisestä työstä tietoyhteiskuntaan Toimihenkilöliikkeen

Lisätiedot

JULKINEN TAIDE JA JOHN DEWEYN DEMOKRAATTINEN KOKEMUS. JOHN ADAMSIN ON THE TRANSMIGRATION OF SOULS

JULKINEN TAIDE JA JOHN DEWEYN DEMOKRAATTINEN KOKEMUS. JOHN ADAMSIN ON THE TRANSMIGRATION OF SOULS JULKINEN TAIDE JA JOHN DEWEYN DEMOKRAATTINEN KOKEMUS. JOHN ADAMSIN ON THE TRANSMIGRATION OF SOULS KALLE PUOLAKKA KSEI/PALMENIA LAHTI LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 11.11.2014 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Lisätiedot

Yhteisötalouden käsitteestä

Yhteisötalouden käsitteestä Yhteisötalouden käsitteestä Hanna Moilanen projektipäällikkö Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti FinSERN-tapaaminen 5.9.2011 Ruralia-instituutti /Hanna Moilanen/Yhteisötalouden käsitteestä 7.9.2011

Lisätiedot

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita Juhani Koponen 1/11/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen

Lisätiedot

ksilöt, ystävyys ja niukkuus ksi Neuvonen w.demos.fi

ksilöt, ystävyys ja niukkuus ksi Neuvonen w.demos.fi ksilöt, ystävyys ja niukkuus ksi Neuvonen w.demos.fi 0 2040 2030 2020 2 Suomalaisen yhteiskunnan suurin muutos Toimivat Vahva instituutiot utonomia Kansan korkea sivistystaso Hyvä luottamus muihin Väestö-Tetris

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

PAIKALLISUUS ON ILMIÖ

PAIKALLISUUS ON ILMIÖ PAIKALLISUUS ON ILMIÖ Paikallisuudesta avaimet uudenlaiseen menestykseen Evästyksiä ilmiön kasvattamiseen Jaana Paavilainen Joensuu 10.6.2011 Mistä löytyy tulevaisuuden elinvoimaa? 1 Paikkakunnan ainutlaatuisuus

Lisätiedot

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu

Lisätiedot

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT Juha Raitio TALENTUM Helsinki 2010 Joelille 2., uudistettu painos Copyright 2010 Juha Raitio ja Talentum Media Oy Kustantaja: Talentum Media Oy Kannen suunnittelu: Mika

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen 2.2.2017 Kaupungistumisen perusta taloustieteen näkökulma Jos erikoistumisesta ei ole hyötyä eikä tuotannossa ole mahdollista saavuttaa mittakaavaetuja

Lisätiedot

SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja. Moduuli 4

SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja. Moduuli 4 SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja Moduuli 4 Miksi uusien tuotteiden tuominen markkinoille on tärkeää? Kuluttajat kaipaavat jatkuvaa muutosta Myös kilpailijat voivat pakottaa muutokseen esittelemällä

Lisätiedot

Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015

Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015 1 Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015 HUOM! Tutkintovaatimukset 2012-2015 on otettu käyttöön 1.9.2012 alkaen. Teoksia, jotka ovat poistuneet vaatimuksista ei voi tämän jälkeen enää tenttiä. Vanhojen

Lisätiedot

Yhteiset mahdollisuudet yhdessä oppien

Yhteiset mahdollisuudet yhdessä oppien Yhteiset mahdollisuudet yhdessä oppien Rehtori, Diakonia-ammattikorkeakoulu Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere-talo Isot ajurit Kaksi isoa ajuria: kansantalous ja kunta- ja palvelurakenne

Lisätiedot

LUONNOS Osapuolet 1 9 jäljempänä yhdessä Kunnat ja kukin yksin Kunta.

LUONNOS Osapuolet 1 9 jäljempänä yhdessä Kunnat ja kukin yksin Kunta. LUONNOS 21.9.2016 SOPIMUS Osapuolet 1) Lappeenrannan kaupunki, PL 11, 53101 Lappeenranta 2) lmatran kaupunki, Virastokatu 2, 55100 lmatra 3) Ruokolahden kunta, Virastotie 3, 56100 Ruokolahti 4) Parikkalan

Lisätiedot

Maailmantalouden murros

Maailmantalouden murros Maailmantalouden murros Leena Mörttinen 5.11.2015 Maailmantalouden murros kolme näkökulmaa 1. Teknologian murros: tarve aikaisempaa suuremmalle riskinotolle 2. Rahoituksen murros: mahdollisuus rahoittaa

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Stratox Oy Heikki Nummelin

Stratox Oy Heikki Nummelin Stratox Oy Heikki Nummelin www.stratox.fi Veneteknologian kehittämisohjelman aktivointi Tekesin tavoitteena on kannustaa yrityksiä kehittämishankkeisiin ja tukea niitä sekä rahallisesti, että teknisesti

Lisätiedot

Vantaa ja sen tulevaisuus

Vantaa ja sen tulevaisuus Vantaa ja sen tulevaisuus K-E Michelsen 12.1.2017 30.1.2017 1 Tulevaisuudesta ja sen ennustamisesta Markku Wilenius (2014): Tulevaisuus on salattu maailma ja sen täsmällinen tietäminen on harhaa. Sattuma

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

W. Chan Kim Renée Mauborgne SINISEN MEREN STRATEGIA

W. Chan Kim Renée Mauborgne SINISEN MEREN STRATEGIA W. Chan Kim Renée Mauborgne SINISEN MEREN STRATEGIA Talentum Helsinki 2005 Ystävyydelle ja perheillemme, jotka lisäävät mielekkyyttä maailmaamme. The title of the original edition is Blue Ocean Strategy

Lisätiedot

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja 20.12.2012 1 I Direktiivi, strategiat ja pk-yritykset Pikakatsaus direktiiviuudistuksen

Lisätiedot

Revalvaatio.org Ideologiakriittinen verkkojulkaisu http://www.revalvaatio.org/wp

Revalvaatio.org Ideologiakriittinen verkkojulkaisu http://www.revalvaatio.org/wp Pääoma 2000-luvulla Author : miika Seuraava alustus on esitetty Karl Marxin Pääoman ensimmäisen kirjan uuden suomenkielisen painoksen julkaisun kunniaksi järjestetyssä Pääoma-seminaarissa 16.11.2013 Helsingissä.

Lisätiedot

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Yleistä Suomen Keskustanaiset ry toimii aktiivisesti sukupuolten välisen tasa-arvon ja ihmisten

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla Antti Raininko 5.2.2016 Johdanto Euroopan komissio julkaisi kesällä 2015 kaksi sähkömarkkinoihin liittyvää tiedonantoa: Tiedonanto

Lisätiedot

Minkälaista demokratiaa kansalaiset haluavat? Millaista demokratiaa

Minkälaista demokratiaa kansalaiset haluavat? Millaista demokratiaa Minkälaista a kansalaiset haluavat? Heikki Paloheimo Millaista a suomalaiset Demokratia ja demokratisoituminen haluavat Emeritusprofessori Tatu Vanhasen 80-vuotisjuhlaseminaari 27.4.2009 Heikki Paloheimo

Lisätiedot

Mikä on muuttunut Venäjällä? Sanna Kurronen Toukokuu 2014

Mikä on muuttunut Venäjällä? Sanna Kurronen Toukokuu 2014 Mikä on muuttunut Venäjällä? Sanna Kurronen Toukokuu 2014 Putin uhoaa, mutta mikä on muuttunut? Mikä on muuttunut? Investointiympäristö on entistä kehnompi Luottolaman uhka on todellinen Putinin suosio

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Hallitusohjelman maininnat

Hallitusohjelman maininnat Hallitusohjelman maininnat Esa Halme Mitä hallitusohjelma kertoo? Tulkintani mukaan 3 viestiä. Maailmalle: Suomi laittaa asiansa kuntoon Kotimaisille johtajille: Investoikaa parikymmentä ylimääräistä miljardia

Lisätiedot

Luento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat

Luento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat Luento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat Tässä käsiteltäviä teorioita yhdistää ajatus siitä, että intentionaalisia tekoja luonnehtii yhteys nk. volitioon (volition) tai yrittämiseen (trying), joka ei

Lisätiedot

Sote-uudistus Kuntien yhtiömuotoisen sote-toiminnan vaikutukset

Sote-uudistus Kuntien yhtiömuotoisen sote-toiminnan vaikutukset Sote-uudistus Kuntien yhtiömuotoisen sote-toiminnan vaikutukset Etunimi Sukunimi Yhtiöittämisestä Yhtiöittämisen tehokkuusvaikutuksia arvioitaessa erotettava toistaan: a) mikä vaikutus taloudelliseen suorituskykyyn

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

Maailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat. Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto

Maailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat. Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto Maailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto Maailmanjärjestys, ideologiat ja metsä Jäsentely 1. Johdanto 2. Tarkastelun teoreettiset lähtökohdat, systeemiteorian

Lisätiedot

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1 Lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet kunnassa 27.11.06 Meiju Hiitola 1 Miksi lasten ja nuorten pitäisi saada vaikuttaa? Lasten ja nuorten erityistarpeet vaativat huomiomista Lapsilla ja nuorilla

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5

Lisätiedot

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen

Lisätiedot

Mistä johtuu lähiöiden huono maine? Matti Kortteinen, Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto

Mistä johtuu lähiöiden huono maine? Matti Kortteinen, Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto Mistä johtuu lähiöiden huono maine? Matti Kortteinen, Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto Esipuhe Olen ollut alalla vsta 1978 lähtien (Kortteinen: Lähiö. Tutkimus elämäntapojen muutoksesta.

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot