Transkriptio

1 4/2012 Momentti Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 3 Valtioneuvoston asetukset 7 MIETINNÖT YM. 8 ASETETUT TOIMIELIMET 9 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 10 Korkein hallinto-oikeus 13 KKO:N VALITUSLUVAT 16

2 Momentti 4/2012 Tämän liitteen ovat tuottaneet yhteistyössä Suomen Lakimiesliitto ja Suomen Asianajajaliitto. Liitteen on toimittanut Talentumin Suomen Laki -toimitus. Momenttiin on koottu yhteenveto tärkeimmistä lainsäädäntötoimista ja oikeustapauksista. VAHVISTETUT LAIT Laki ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta (172/2012) HE 42/2011 vp TaVM 1/2012 vp Laki tuli voimaan Ulkomaalaisten yritysostojen seurannan kohteena ovat erittäin tärkeän kansallisen edun sekä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen kannalta kriittiset suomalaiset yritykset. Vain puolustus- ja kaksikäyttötuotesektorin yritysostot edellyttävät aina hakemuksesta etukäteen tapahtuvaa viranomaisen vahvistusta. Muut yritysostot ovat ilmoituksenvaraisia. Puolustus- ja kaksikäyttötuotesektoria lukuun ottamatta laissa tarkoitettu seuranta ei koske EU- tai EFTA-valtioita. Yritysostolla tarkoitetaan sellaista hankintaa tai muuta vastaavaa toimenpidettä, jonka johdosta ulkomainen omistaja saa omistukseensa vähintään 10 prosenttia osakeyhtiön osakkeiden tuottamasta kokonaisäänimäärästä tai vastaavan tosiasiallisen vaikutusvallan muussa yhteisössä tai liikkeessä. Yritysoston käsite kattaa eri yritysostomuodot ja myös tilanteen, jossa suomalainen yhteisö muuttuu lain määritelmän mukaiseksi ulkomaiseksi omistajaksi. Mahdollinen valtioneuvoston puuttuminen yritysostoon voi toteutua vain EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisissa poikkeuksellisissa tilanteissa. Laki rikoslain 32 luvun 11 ja 12 :n (187/ 2012) HE 138/2011 vp LaVM 2/2012 vp Laki tuli voimaan Rikoslain kätkemis- ja rahanpesurikoksia koskevaa lukua muutetaan. Rankaiseminen rahanpesusta mahdollistetaan laissa tarkemmin säädetyissä tilanteissa myös silloin, kun rahanpesijä on ollut itse osallinen rahanpesua edeltävään esirikokseen. Lisäksi esirikoksen asianomistajan vahingonkorvaus ja rahanpesuun liittyvä menettämisseuraamus sovitetaan yhteen siten, että asianomistajan oikeudet turvataan nykyistä paremmin. Laki jätelain ja laki ympäristönsuojelulain annetun lain voimaantulosäännöksen ( /2012) HE 15/2012 vp YmVM 1/2012/vp Lait tulivat voimaan Eräiden jätelain velvoitteiden siirtymäaikoja koskevia säännöksiä muutetaan. Samalla lakiin tehdään eräitä teknisluonteisia tarkistuksia. Jätelain säätämisen yhteydessä säädetyn ympäristönsuojelulain annetun lain voimaantulosäännöksessä säädetään eräisiin vireillä oleviin asioihin sovellettavasta laista. Laki rikosrekisteritietojen säilyttämisestä ja luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä, laki rikosrekisterilain, laki rikosrekisterilain 4a ja 6 :n annetun lain kumoamisesta ja laki kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annetun lain 24 :n ( /2012) HE 1/2012 vp LaVM 3/2012 vp Lait tulivat voimaan Laki rikosrekisterilain 4a ja 6 :n annetun lain kumoamisesta ja rikosrekisterilain annetun lain 4a :n 1 momentin 5 kohta ja 4 momentti tulevat kuitenkin voimaan Laeilla pannaan täytäntöön jäsenvaltioiden välisen rikosrekisteritietojen vaihdon järjestämisestä ja sisällöstä Euroopan unionissa tehty neuvoston puitepäätös. Laki rikosrekisteritietojen säilyttämisestä ja luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä sisältää puitepäätöksessä edellytetyt säännökset rikosrekisteritietojen vaihdosta. Laissa säädetään sekä rikosrekisteritietojen säilyttämisestä että luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä. Laki Euroopan rahoitusvakausvälineelle annettavista valtiontakauksista annetun lain 2 :n (222/ 2012) HE 150/2011 vp VaVM 5/2012 vp Laki tuli voimaan Lain 2 :n täsmennetyn sanamuodon mukaan takauksia saa olla voimassa ERVV:n velkojen ja muiden sitoumusten pääoman ja sille annettavan 65 prosentin ylitakauksen osalta yhteensä enintään ,03 miljoonan euron arvosta. Lisäksi takaus kattaa takauksen piiriin kuuluvista sitoumuksista aiheutuvat korot ja kulut sekä niille annettavan 65 prosentin ylitakauksen. Laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52f :n ja laki tuloverolain ( /2012) HE 148/2011 vp VaVM 7/2012 vp Lait tulivat voimaan Lakeja sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2012 toimitettavassa verotuksessa. Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain osakevaihtoon liittyvää maastapoistumisverotusta koske- 2

3 vaa sääntelyä muutetaan siten, että verovelvollisen siirtyessä Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa asuvaksi osakevaihdossa verottamatta jätettyä luovutusvoittoa ei veroteta verovelvollisen tulona. Jos verovelvollinen luovuttaa osakevaihdossa vastikkeeksi saamansa osakkeet sen jälkeen, kun hän on siirtynyt asumaan toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa, ja luovutus tapahtuu ennen kuin viisi vuotta on kulunut sen verovuoden päättymisestä, jona osakevaihto tapahtui, osakevaihdossa syntynyt, mutta verottamatta jätetty luovutusvoitto luetaan verovelvollisen tuloksi. Jos verovelvollinen siirtyy muussa kuin Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa asuvaksi ennen kuin viisi vuotta on kulunut sen verovuoden päättymisestä, jona osakevaihto tapahtui, osakevaihdossa syntynyt luovutusvoitto luetaan veronalaiseksi tuloksi. Laki autoverolain 8 :n (230/2012) HE 8/2012 vp VaVM 3/2012 vp Laki tulee voimaan Lakia sovelletaan pakettiautoihin, joiden ensimmäinen veron määräytymispäivä on tai sen jälkeen. Pakettiautosta suoritettavan veron osuuden vähimmäismäärä muuttuu vastaamaan yleistä autoverolaissa säädettyä vähimmäismäärää, joka on viisi prosenttia. Laki alusliikennepalvelulain ja laki meriliikennetietojen keräämisestä ja meriliikenteen tilastojen laatimisesta annetun lain kumoamisesta ( /2012) HE 14/2012 vp LiVM 2/2012 vp Lait tulivat voimaan Alusliikennepalvelulakia muutetaan niin, että aluksen päällikön ilmoittamisvelvollisuuksia sekä toimivaltaisten viranomaisten velvollisuuksia täsmennetään. Lakiin lisätään valtuudet säätää velvollisuuksista tarkemmin valtioneuvoston asetuksella taikka Liikenneviraston tai Tullihallituksen määräyksellä. Meriliikennetietojen keräämisestä ja tilastojen laatimisesta annettu laki kumotaan ja lain säännökset siirretään alusliikennepalvelulakiin. HALLITUKSEN ESITYKSET Hallituksen esitys (HE 21/2012 vp) eduskunnalle laiksi rikosoikeudellisia menettelyjä koskevien toimivaltaristiriitojen ehkäisemisestä ja ratkaisemisesta sekä esitutkinnan ja syytetoimien siirtämisestä Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä Lailla pannaan täytäntöön rikosoikeudellisia menettelyjä koskevien toimivaltaristiriitojen ehkäisemisestä ja ratkaisemisesta Euroopan unionissa tehty neuvoston puitepäätös. Laki sisältää lisäksi säännökset esitutkinnan ja syytetoimien siirtämisestä Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan kesäkuussa Hallituksen esitys (HE 22/2012 vp) eduskunnalle laiksi puoluelain Puoluelakia muutetaan siten, että puolueen kannattajana voi puoluetta rekisteröitäessä toimia eduskuntavaaleissa äänioikeutettujen henkilöiden lisäksi myös kunnallisvaaleissa tai europarlamenttivaaleissa äänioikeutettu henkilö. Muutoksella poistetaan puolueen rekisteröimiseksi säädetty edellytys, joka asettaa Suomessa asuvat Euroopan unionin muiden jäsenvaltioiden kansalaiset eri asemaan kunnallis- ja europarlamenttivaaleissa kuin Suomen kansalaiset estämällä heitä toimimasta kannattajina puoluetta rekisteröitäessä. Hallituksen esitys (HE 23/2012 vp) eduskunnalle vuoden 2012 lisätalousarvioksi Tuloarvioiden lisäys on nettomääräisesti 96,5 miljoonaa euroa ja määrärahojen lisäys nettomääräisesti noin 224 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 lisätalousarvioesitys on siten noin 128 miljoonaa euroa alijäämäinen. Valtion nettolainanotoksi vuonna 2012 arvioidaan noin 7,5 miljardia euroa. Kehykseen kuuluvia menoja lisätään noin 94 miljoonalla eurolla, jolloin vuoden 2012 kehysmenojen taso on miljoonaa euroa. Yhteensä 54 miljoonan euron lisäpanostukset voidaan kattaa vuodelta 2011 käyttämättä jääneestä kertaluonteisiin menoihin käytettävissä olevasta jakamattomasta varauksesta. Näin ollen vuoden 2012 jakamattomaksi varaukseksi jää 175 miljoonaa euroa. Hallituksen esitys (HE 24/2012 vp) eduskunnalle laiksi kuntalain Kuntalakiin lisätään säännökset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä kunnassa ja kuntakonsernissa. Kunnan ja kuntayhtymän toimintakertomusta ja tilinpäätöstä koskevia säännöksiä täydennetään siten, että rahoitusta ja tulevaa taloudellista kehitystä koskevat tiedot käyvät niistä nykyistä selkeämmin ja kattavammin ilmi. Lisäksi tilintarkastajan toimikautta koskevaa sääntelyä muutetaan siten, että tilintarkastaja voidaan valita valtuuston toimikaudesta riippumattomaksi ajaksi, kuitenkin enintään kuuden tilikauden hallinnon ja talouden tarkastamista varten. Kunnat velvoitetaan arvioimaan asianmukaisesti toimintaansa ja siihen mahdollisesti liittyviä riskejä. Kunnan päätöksentekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa taloudenhoidon kestävyyteen pitkällä aikajänteellä parannetaan heidän saadessa kunnan ja kuntakonsernin taloudellisesta tilanteesta nykyistä kokonaisvaltaisemman kuvan sekä arvion tulevasta kehityksestä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan syksyllä Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat säännökset tulisivat voimaan vuoden 2014 alusta. Hallituksen esitys (HE 25/2012 vp) eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain Arvonlisäverolakiin tehdään laskutusta koskevan Euroopan unionin direktiivin edellyttämät muutokset. Direktiivillä yhdenmukaistetaan ja yksinkertaistetaan EU:n laskutusta koskevia säännöksiä arvonlisäverotuksessa ja poistetaan sähköisen laskutuksen lainsäädännölliset esteet kohtelemalla paperisia ja sähköisiä laskuja tasaveroisi- Momentti 3 Momentti 4/2012

4 na arvonlisäverotuksessa koko EU:n tasolla. Arvonlisäverolakiin otetaan säännös siitä, missä tilanteissa Suomen laskutusta koskevia säännöksiä sovelletaan. Lakiin lisätään myös säännös jäsenvaltioiden rajat ylittäviä liiketoimia koskevien laskujen antamisen määräajasta. Laskujen tietosisältöä koskeviin säännöksiin tehdään direktiiviä vastaavat pienehköt muutokset. Kevennettyihin laskun tietosisältövaatimuksiin liittyvää vähäisen laskun enimmäisarvoa nostetaan 250 eurosta 400 euroon. Lakiin otetaan säännös sekä paperisten että sähköisten laskujen alkuperän aitouden ja sisällön muuttumattomuuden varmistamisvelvollisuudesta. Varmistus voidaan tehdä millä tahansa elinkeinonharjoittajan valitsemalla liiketoiminnan valvontakeinolla. Hallituksen esitys (HE 26/2012 vp) eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 1 :n Lain 1 pykälässä tarkoitetun hiilidioksidiveron laskentaperustetta täsmennetään eräiden liikennepolttoaineiden osalta siten, että biopolttoaineiden lisäksi fossiilisen moottoribensiinin ja dieselöljyn hiilidioksidipäästössä otetaan huomioon polttoaineen elinkaarenaikainen kasvihuonekaasupäästö eikä pelkästään niiden ajoneuvokäytöstä eli poltosta syntyvää päästöä. Moottoribensiinin ja dieselöljyn polton päästöihin lisätään niiden tuotantoketjun alkupäässä syntyvä keskimääräinen hiilidioksidiekvivalenttipäästö. Hiilidioksidipäästöjen kasvaminen ei kuitenkaan nosta polttoainelitrasta suoritettavan hiilidioksidiveron määrää, koska veron laskentaperusteena olevaa hiilidioksiditonnin arvoa alennetaan nykyisestä 60 eurosta 50 euroon. Lain liitteen verotaulukossa säädettyihin verotasoihin ei siten tehdä muutoksia. Hallituksen esitys (HE 27/2012 vp) eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja yliopistolain annetun lain voimaanpanosta Julkisoikeudellisina laitoksina toimivat Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu yhdistetään uudeksi Taideyliopistoksi, joka toimii myös julkisoikeudellisen laitoksen muodossa itsenäisenä oikeushenkilönä. Tarkoituksena on vahvistaa kansallisesti ja kansainvälisesti yliopistotasoista taidealojen opetusta ja tutkimusta sekä taiteellista toimintaa ja lisätä mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnan kehittämiseen taiteen avulla. Yhdistyvien yliopistojen toiminta, henkilöstö, opiskelijat ja varallisuus siirtyvät Taideyliopistoon vuoden 2013 alussa. Yliopistolain annettavan lain voimaanpanosta annetaan erillinen laki, joka on tarkoitettu tulemaan voimaan Laki yliopistolain on tarkoitettu tulemaan voimaan Hallituksen esitys (HE 28/2012 vp) eduskunnalle laiksi yleisradioverosta sekä laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien Lailla yleisradioverosta säädetään, että Suomessa yleisesti verovelvollisen 18 vuotta täyttäneen on suoritettava yleisradioveroa 0,68 prosenttia puhtaan ansiotulon ja pääomatulon yhteismäärästä tai sitä korkeammasta YEL- ja MYEL-työtulon yhteismäärästä, kuitenkin enintään 140 euroa. Pienempää kuin 50 euron määrää ei maksuunpanna. Yhteisön ja yhteisetuuden vero on 350 euroa, jos liikevaihto on vähintään euroa ja 700 euroa, jos liikevaihto on vähintään 1 miljoona euroa. Vero maksuunpannaan tuloverotuksen yhteydessä ja kannetaan ennakkoperinnässä. Verotusmenettelystä annettuun lakiin, ennakkoperintälakiin, veronkantolakiin, verontilityslakiin ja lakiin verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta tehdään tarvittavat verotuksen toimittamiseen, yleisradioveron ennakkoperintään, veronkantoon ja veronsaajalle tapahtuvaan tilittämiseen sekä verotustietojen julkisuuteen ja salassapitoon liittyvät muutokset. Lisäksi tarkistetaan osittain verovapaiden yhteisöjen tuloveroprosenttia koskevia tuloverolain säännöksiä sekä arvonlisäverolain televisiomaksua koskevia säännöksiä. Elinkeinotulon verottamisesta annettuun lakiin ja maatilatalouden tuloverolakiin lisätään säännökset yhteisön yleisradioveron vähennyskelpoisuudesta. Lakeja on tarkoitus soveltaa ensimmäisen kerran vuodelta 2013 toimitettavassa verotuksessa. Hallituksen esitys (HE 29/2012 vp) eduskunnalle laeiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain sekä valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain Yleisradio Oy:stä annetussa laissa säädettyyn Yleisradio Oy:n julkisen palvelun tehtävään tehdään eräitä täsmennyksiä. Lain ohjausta ja valvontaa koskevaa sääntelyä täydennetään uusien palveluiden ennakkoarviointia koskevilla säännöksillä ja Viestintäviraston valvontatehtäviä laajennetaan. Valtion televisio- ja radiorahastosta annettua lakia muutetaan siten, että televisiomaksusta luovutaan vuoden 2013 alusta. Yleisradio Oy:n julkisen palvelun kustannukset katetaan valtion talousarviosta valtion televisio- ja radiorahastoon siirrettävistä varoista. Vuonna 2013 julkisen palvelun rahoitukseen osoitetaan 500 miljoonaa euroa. Vuodesta 2014 lähtien tasoa tarkistetaan vastaamaan vuotuista kustannustason muutosta. Tarkistuksen perusteena on indeksi, joka muodostuu yleisestä elinkustannusindeksistä, jonka painoarvo on yksi kolmasosa, sekä ansiotasoindeksistä, jonka painoarvo on kaksi kolmasosaa. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan Hallituksen esitys (HE 30/2012 vp) eduskunnalle laiksi valtion varoista maksettavista todistelukustannuksista annetun lain 1 ja 12 :n Lakia muutetaan siten, että myös puhelinta tai videoneuvottelua käyttäen kuullulla todistajalla on oikeus saada valtion varoista kohtuullinen korvaus tarpeellisista matka- ja toimeentulokustannuksista sekä taloudellisesta menetyksestä. Lisäksi lakia muutetaan siten, että matkakustannuksia tai toimeentulokustannuksia varten ennakkoa tarvitsevan on pyydettävä sitä oleskelupaikkakuntansa poliisilaitoksen päälliköltä tai siltä virkamieheltä, jonka poliisilaitoksen päällikkö on määrännyt käsittelemään ennakkoa koskevia asioita. Ennakkoa pyytävän on tarvittaessa 4

5 esitettävä selvitys hänelle aiheutuvista matka- ja toimeentulokustannuksista. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Hallituksen esitys (HE 31/2012 vp) eduskunnalle laeiksi vaaratiedotteesta ja hätäkeskustoiminnasta annetun lain Viranomaisten radiossa ja televisiossa tapahtuvan vaara- ja onnettomuustilanteisiin liittyvän tiedottamisen toimivalta järjestetään perustuslaissa edellytetyllä tavalla. Kielellisten oikeuksien toteutumista viranomaistiedottamisessa tehostetaan ja käytettävän termin nimeksi määritellään vaaratiedote. Lisäksi muutetaan hätäkeskustoiminnasta annettua lakia. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan Hallituksen esitys (HE 32/2012 vp) eduskunnalle arvopaperimarkkinoita koskevaksi lainsäädännöksi Arvopaperimarkkinalainsäädäntö uudistetaan kokonaisuudessaan. Lainsäädännön selkeyttä ja ymmärrettävyyttä parannetaan sekä selkeytetään tavoitteita ja soveltamisalaa. Lisäksi muutoksilla poistetaan nykysääntelyyn liittyviä epäselvyyksiä ja tulkintaongelmia sekä tarkistetaan useita EU-sääntelyn täytäntöönpanoon perustuneita säännöksiä ja kevennetään sääntelystä aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Keskeinen muutos on arvopaperimarkkinalain jakaminen useammaksi laiksi. Arvopaperipörssistä, monenkeskisestä kaupankäyntijärjestelmästä ja osakekaupankäynnin läpinäkyvyydestä säädetään kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annettavassa laissa. Arvopaperien selvitystoiminnasta säädetään puolestaan laissa arvoosuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta. Sijoituspalvelutoiminnan menettelytapoja koskevat säännökset keskitetään sijoituspalvelulakiin. Sijoituspalvelulakiin yhdistetään myös säännökset sijoituspalveluyrityksistä ja ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen oikeudesta tarjota sijoituspalvelua Suomessa. Johdannaispörssitoimintaa koskeva sääntely yhdistetään pörssin ylläpitämää säänneltyä markkinaa koskevan sääntelyn kanssa kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annettavaan lakiin. Johdannaiskauppojen selvitystoimintaa koskeva sääntely yhdistetään arvopaperikauppojen selvitystoimintaa koskevan sääntelyn kanssa arvoosuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annettavaan lakiin. Laissa arvopaperitileistä säädetään arvopaperien välillisestä säilyttämisestä ja siihen liittyvistä tilinhaltijan oikeuksista. Arvo-osuustileistä säädetään edelleen arvo-osuustileistä annetussa laissa. Arvopaperimarkkinalaissa säädetään kolme keskeistä arvopaperimarkkinalainsäädännön yleissäännöstä, joita ovat hyvän arvopaperimarkkinatavan vastaisen ja sopimattoman menettelyn sekä totuudenvastaisten ja harhaanjohtavien tietojen antamisen kiellot sekä riittävien tietojen tasapuolinen pitäminen saatavilla. Finanssivalvonnan käytössä olevan hallinnollisen seuraamusjärjestelmän käyttöalaa laajennetaan sekä ankaroitetaan. Seuraamusjärjestelmää koskevat säännökset ovat Finanssivalvonnasta annetussa laissa mutta teot, joiden vastaisesta toiminnasta seuraamuksia voidaan määrätä, on kuvattu kussakin erillislaissa. Ankarimmat hallinnolliset seuraamukset määrää Finanssivalvonnan esityksestä Markkinaoikeus. Arvopaperimarkkinalakiin otetaan säännökset, joiden seurauksena julkisen sisäpiirirekisterin ylläpito on jatkossa Finanssivalvonnan tehtävä. Lisäksi tiedonantovelvollisuutta, julkisia ostotarjouksia ja vahingonkorvausta koskevaa sääntelyä täsmennetään. Arvopaperimarkkinalain 4 luvun säännöksillä pannaan täytäntöön esitedirektiivin (2003/71/EU) muutosdirektiivi (2010/73/EY). Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan Hallituksen esitys (HE 33/2012 vp) eduskunnalle lääkkeiden velvoitevarastoinnista annetun lain 4 :n Lääkkeiden velvoitevarastoinnista annettua lakia muutetaan. Laissa oleva luettelo varastoitavista lääkeryhmistä ei laajuudeltaan kaikin osin vastaa lain tarkoitusta, minkä vuoksi siihen tehdään lisäyksiä ja korjauksia. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Varastointivelvollisen on saatettava velvoitevarastonsa tämän lain mukaiseksi mennessä. Hallituksen esitys (HE 34/2012 vp) eduskunnalle Euroopan vakausmekanismin (EVM) perustamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Eduskunnan hyväksyttäväksi annetaan euroalueen jäsenvaltioiden välillä Euroopan vakausmekanismin (EVM) perustamisesta tehty sopimus. EVM:n enimmäislainanantokyky on 500 miljardia euroa. EVM:n 700 miljardin euron peruspääoma koostuu yhteensä 80 miljardin euron suuruisesta maksetusta osakepääomasta sekä yhteensä enintään 620 miljardin euron suuruisesta vaadittaessa maksettavasta osakepääomasta. Maakohtaisten osuuksien jakoperusteena käytetään EKP:n pääomaosuutta. Suomen osuus EVM:n peruspääomasta on 12,5818 miljardia euroa. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samana ajankohtana kuin sopimus tulee voimaan. Hallituksen esitys (HE 35/2012 vp) eduskunnalle laeiksi alueiden kehittämisestä annetun lain 27 :n ja rakennerahastolain 2 luvun kumoamisesta Alueiden kehittämisestä annettua lakia muutetaan niin, että siihen lisätään säännökset Euroopan unionin rakennerahastokautta varten laadittavien ohjelmien valmistelusta. Tähän liittyen rakennerahastolain ohjelmatyötä koskeva 2 luku kumotaan. Tärkeimmistä periaatteista säädetään laissa alueiden kehittämisestä, ja tarkempia säännöksiä annetaan valtioneuvoston asetuksella. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan Hallituksen esitys (HE 36/2012 vp) eduskunnalle laeiksi hiilidioksidin talteenottamisesta ja varastoinnista, ympäristönsuojelulain ja merensuojelulain 7 :n sekä Koillis-Atlantin merellisen ympäristön suojelusta tehdyn yleissopimuk- Momentti 5 Momentti 4/2012

6 sen II ja III liitteeseen tehdyn muutoksen hyväksymisestä ja laiksi muutoksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Hiilidioksidin geologinen varastointi Suomen alueella ja talousvyöhykkeellä kielletään. Laeilla pannaan täytäntöön tarpeellisin osin EU:n hiilidioksidin geologista varastointia koskevan direktiivin säännökset. Lisäksi eduskunnan hyväksyttäväksi annetaan Koillis- Atlantin merellisen ympäristön suojelusta tehdyn yleis- sopimuksen II ja III liitteeseen tehty muutos ja laki muutoksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Hallituksen esitys (HE 37/2012 vp) eduskunnalle laiksi asevelvollisuuslain Asevelvollisuuslakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että varusmiespalvelusaikaa lyhennetään 15 vuorokaudella. Muutos tasoittaa puolustusvoimien kouluttajien työmäärää asevelvollisten saapumiserien välillä ja mahdollistaa nykyistä tarkoituksenmukaisemmat kotiuttamisajankohdat. Muutoksesta aiheutuu valtiolle säästöjä, joiden määräksi arvioidaan vuositasolla noin kuusi ja puoli miljoonaa euroa. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Hallituksen esitys (HE 38/2012 vp) eduskunnalle laiksi tutkintojen ja muun osaamisen viitekehyksestä Laki tutkintojen ja muun osaamisen viitekehyksestä ehdotetaan säädettäväksi. Laissa tarkoitettujen Suomen kansalliseen koulutusjärjestelmään kuuluvien tutkintojen, oppimäärien ja muiden laajojen osaamiskokonaisuuksien keskinäiset suhteet määritellään jaottelemalla ne niiden edellyttämän osaamisen perusteella kahdeksalle vaativuustasolle. Vaativuustasojen kuvauksista sekä tutkintojen, oppimäärien ja muiden laajojen osaamiskokonaisuuksien sijoittumisesta niiden edellyttämän osaamisen perusteella eri vaativuustasoille ehdotetaan säädettäväksi valtioneuvoston asetuksella. Viitekehys mahdollistaa suomalaisen koulutus- ja tutkintojärjestelmän sekä muun osaamisen kokonaisvaltaisen tarkastelun kuvaamalla tutkintojen, oppimäärien ja muiden laajojen osaamiskokonaisuuksien edellyttämä osaaminen tietoina, taitoina ja pätevyyksinä yhdenmukaisella, ymmärrettävällä ja vertailukelpoisella tavalla sekä määrittelemällä niiden keskinäiset suhteet. Viitekehys parantaa suomalaisen tutkintojärjestelmän selkeyttä ja toimivuutta, lisää tutkintojen kansallista ja kansainvälistä läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta sekä edistää kansallista ja kansainvälistä liikkuvuutta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Hallituksen esitys (HE 39/2012 vp) eduskunnalle laiksi maantielain Maantielakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 3a luku, jossa säädetään tieliikenteen turvallisuustehtävistä ja niiden vastuuviranomaisista. Säännökset koskevat yleiseurooppalaiseen TEN -liikenneverkkoon kuuluvien maanteiden rakentamiseen ja parantamiseen liittyviä tieturvallisuusarviointeja ja -tarkastuksia, tieosuuksien ja tieverkon luokittelua sekä tieturvallisuusarvioijien pätevyysvaatimuksia ja koulutusta. Säännöksillä pannaan täytäntöön tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallinnasta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/96/EY. Hallituksen esitys (HE 42/2012 vp) eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain Työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia muutetaan siten, että työttömyysvakuutusmaksujen perintä siirretään tapaturmavakuutuslaitoksilta työttömyysvakuutusrahastolle. Lisäksi valtion ja valtion liikelaitosten työttömyysvakuutusmaksujen perintä siirretään Valtiokonttorilta työttömyysvakuutusrahastolle. Työttömyysvakuutusrahasto hoitaa työttömyysvakuutusmaksujen perinnän kokonaisuudessaan. Työttömyysvakuutusrahastoa valvoo Finanssivalvonta. Lakiin lisätään työttömyysvakuutusmaksujen määräämistä ja perimistä koskevat säännökset. Työnantajalle säädetään velvollisuus antaa määräajassa palkkasummailmoitus työttömyysvakuutusrahastolle. Muutoksenhakumenettelyä muutetaan. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta toimii ensimmäisenä muutoksenhakuasteena työttömyysvakuutusrahaston työttömyysvakuutusmaksuja koskevista päätöksistä valitettaessa. Tietojen saamista ja luovuttamista koskevia säännöksiä muutetaan siten, että ne mahdollistavat työttömyysvakuutusrahastolle perintätehtävän hoitamiseksi tarvitsemien tietojen saannin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Hallituksen esitys (HE 44/2012 vp) eduskunnalle laeiksi yliopistolain 36 ja 38 :n, ammattikorkeakoululain sekä opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen hakumenettelyyn ja opiskelijavalintaan tehdään muutoksia korkeakouluopintoihin pääsyn sujuvoittamiseksi ja koulutusjärjestelmän resurssien tehostamiseksi. Esityksen mukaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkintoon johtavaan koulutukseen haetaan korkeakoulujen yhteisessä valtakunnallisessa yhteishaussa ja ammattikorkeakoulujen neljä sähköistä hakujärjestelmää ja yliopistojen yksi sähköinen hakujärjestelmä yhdistetään yhdeksi korkeakoulujen hakujärjestelmäksi. Ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakevien aseman parantamiseksi yliopistolakiin ja ammattikorkeakoululakiin lisätään säännös, jonka mukaan osa haettavista opiskelupaikoista voidaan varata henkilöille, jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet Suomen koulutusjärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa tai vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa. Opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annettuun lakiin lisätään uuden yhteishaku- ja valintajärjestelmän edellyttämät korkeakoulujen valtakunnallista tietovarantoa koskevat säännökset. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan Hallituksen esitys (HE 45/2012 vp) eduskunnalle laiksi laajakaistarakentamisen tuesta 6

7 haja-asutusalueilla annetun lain Lakia laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla muutetaan siten, että säädettyjen valtion ja kunnan maksuosuuksien lisäksi tuen hakijalle sallitaan vastaanottaa muita laajakaistatukiohjelmaan kuulumattomia lisätukia julkisilta tahoilta. Lisäksi laissa säädetään valtion tuen osan maksamista etukäteen ennen tuen avulla rakennetun laajakaistaverkon valmistumista. Lakimuutoksella laajakaistatukiohjelmaan sisällytetään valtioneuvoston laajakaistayhteyksien kehittämisestä antaman periaatepäätöksen mukaiset tarkistukset. Hallituksen esitys (HE 47/2012 vp) eduskunnalle laiksi asumisoikeusasunnoista annetun lain Asumisoikeusasunnoista annettua lakia muutetaan siten, että valtion tukea saaneiden asumisoikeustalojen luovutusrajoitukset koskevat myös sellaisia talojen omistajayhteisöissä tehtäviä osakkeiden tai osuuksien luovutuksia, joiden tosiasiallisena tarkoituksena on asumisoikeustalojen luovuttaminen. Lisäksi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus voi jatkossa käyttää harkintavaltaa myöntäessään vapautuksia valtion tukemia asumisoikeustaloja koskevista käyttö- ja luovutusrajoituksista. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan VALTIONEUVOSTON ASETUKSET Valtioneuvoston asetus ydinenergian käytön turvajärjestelyistä annetun valtioneuvoston asetuksen (171/2012) Asetus tuli voimaan Asetusta täydennetään käsitteellä suunnitteluperusteuhka, jolla tarkoitetaan luvanhaltijan vastuulla olevien turvajärjestelyjen suunnittelun ja arvioinnin perusteena käytettävää ydinenergian käyttöön kohdistuvan lainvastaisen toiminnan uhkaa. Lisäksi voimankäyttövälineisiin liittyviä erityisvaatimuksia koskevaa asetuksen 10 :ää selkeytetään ja ydinalan turvajärjestelyjen neuvottelukunnan palkkioita koskevaa asetuksen 18 :ää muutetaan siten, ettei neuvottelukunnalle makseta kokouspalkkioita. Valtioneuvoston asetus yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (181/2012) Asetus tulee voimaan Yliopistolain 49 :n mukaisten yliopistojen rahoitusperusteiden keskinäistä jakautumista ja laskentaa koskevat säännökset uudistetaan. Yliopistojen rahoitusmalli korostaa laatua, vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja kansainvälistymistä. Valtion rahoitusta kohdennetaan erityisesti suoritettujen tutkintojen ja opintopisteiden sekä tieteellisten julkaisujen ja kilpaillun tutkimusrahoituksen perusteella, joiden painoarvoa rahoituksessa korostetaan. Kansainvälistyminen otetaan huomioon useamman kriteerin kautta. Rahoitusmallin perusteella jaettava rahoitus jaetaan edelleen kullekin yliopistolle yhtenä kokonaisuutena, jonka sisäisestä kohdentumisesta jokainen yliopisto päättää omien strategisten tavoitteidensa mukaisesti. Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustuksista (183/2012) Asetus tuli voimaan Asetuksessa säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman mukaisille hankkeille maksettavan valtionavustuksen jakamisen perusteista, valtionavustuksen hakemisesta, myöntämisestä ja maksamisesta sekä valtionavustuksen käytön seurannasta, arvioinnista ja valvonnasta. Uusi asetus on suurelta osin samansisältöinen kuin tällä hetkellä voimassa oleva asetus. Muutokset nykyiseen asetukseen verrattuna ovat valtionavustuksen hakemista ja avustuksen myöntämisen edellytyksiä koskevia täsmennyksiä ja lisäyksiä. Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) Asetus tuli voimaan Asetuksella täsmennetään voimaan tulevan jätelain säännöksiä. Asetukseen sisällytetään tarkistettuina lain voimaantulon yhteydessä kumoutuvan jäteasetuksen säännökset. Siihen kootaan tarkistettuina myös keskeiset jätelain toimeenpanoon liittyvät jätteiden luokittelua, vaarallisia jätteitä, öljyjätehuoltoa, yhdyskuntajätevesilietettä ja rakennus- ja purkujätteitä koskevat säännökset useista voimassa olevista jätealan säädöksistä. Asetuksella säädetään yhdyskuntajätteen ja rakennus- ja purkujätteen erilliskeräysvelvollisuuksista sekä näiden jätteiden kierrätys- tai hyödyntämistavoitteista. Tavoitteena on, että asetuksessa säädetyin toimin 50 prosenttia yhdyskuntajätteestä kierrätetään vuonna 2016 ja 70 prosenttia rakennus- ja purkujätteestä kierrätetään tai hyödynnetään muutoin materiaalina vuonna Asetuksella täsmennetään jätelain säännöksiä myös muun muassa jätehuollon järjestämistä koskevista yleisistä vaatimuksista, jätelain mukaisista hyväksymis- ja ilmoitusmenettelyistä, eräistä jätteistä viranomaiselle toimitettavista tiedoista, jätteitä koskevasta kirjanpidosta sekä siirtoasiakirjaan merkittävistä tiedoista. Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojeluasetuksen (180/2012) Asetus tuli voimaan Asetus tarkistetaan sisällöllisesti sekä säädösviittausten ja terminologian osalta yhdenmukaiseksi uuden jätelain ja siihen liittyvän ympäristönsuojelulain annetun lain kanssa. Valtioneuvoston asetus adoptiosta (202/2012) Asetus tulee voimaan Asetuksella annetaan adoptiolakia täydentävät säännökset adoptioneuvonnasta, kansainvälisestä adoptiopalvelusta, adoptiolautakunnasta sekä eräistä muista seikoista. Momentti 7 Momentti 4/2012

8 Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta annetun valtioneuvoston asetuksen 1 :n (203/2012) Asetus tuli voimaan Asetuksen 1 pykälää muutetaan siten, että vastaisuudessa myös turvetuotantoalueille tulee laatia pelastuslain 15 pykälän mukainen pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelma tulee olla laadittuna viimeistään Valtioneuvoston asetus Rahaautomaattiyhdistyksen rahapelien toimeenpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen 5 :n (232/ 2012) Asetus tuli voimaan Raha-automaattiyhdistyksen rahapelien toimeenpanosta annettu valtioneuvoston asetus (1287/ 2011) tuli voimaan Asetuksen 5 :ssä säädetään pelipisteisiin, erityisiin pelisaleihin ja pelikasinoihin sijoitettujen raha-automaattien ja kasinopelien enimmäismääristä. Asetuksella ei ollut tarkoitus muuttaa Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) rahapelitoimintaa kasinopelien sijoituspaikkojen osalta. Kasinopelejä (esimerkiksi ruletti-, kortti- ja noppapelit) pelataan pelinhoitajan ylläpitämillä pelipöydillä RAY:n omien pelisalien lisäksi ravintoloissa. Voimassa oleva asetus ei vastaa RAY:n käytännön rahapelitoimintaa, sillä kasinopelien määrää koskeva säännös mahdollistaa sanamuotonsa mukaisesti kasinopelien käytettävänä pitämisen ainoastaan erityisissä pelisaleissa, joiden enimmäismäärä asetuksen 6 :ssä on rajoitettu 120 kappaleeseen. Asetuksen 5 :ään tehdään muutos, jonka mukaan RAY saa pitää kasinopelejä yleisön käytettävinä yhdistyksen omien erityisten pelisalien lisäksi myös ravintoloissa sijaitsevissa pelipisteissä. Teknisesti muutos toteutetaan viittaamalla ravintoloiden osalta majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetussa laissa (308/ 2006) tarkoitettuihin ravitsemisliikkeisiin. Valtioneuvoston asetus rahapeliasioiden neuvottelukunnasta Asetus tuli voimaan Asetuksella perustetaan sisäasiainministeriön yhteydessä toimiva rahapeliasioiden neuvottelukunta, jonka tarkoituksena on rahapeliyhteisöjen ohjauksen yhteensovittaminen. Asetuksessa säädetään neuvottelukunnan tehtävistä, toimikaudesta, kokoonpanosta, työskentelystä sekä asioiden käsittelystä. Asetuksessa neuvottelukunnalle asetettavat tehtävät ovat rahapeliasioita koskevia seuranta-, arviointi-, ja edistämistehtäviä. Neuvottelukunnan toimikausi on nelivuotinen. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii sisäasiainministeriön kansliapäällikkö ja varapuheenjohtajana eduskunnassa edustettuina olevien puolueiden edustaja. Neuvottelukunnan muut jäsenet edustavat maa- ja metsätalousministeriötä, opetus- ja kulttuuriministeriötä, sisäasiainministeriötä, sosiaali- ja terveysministeriötä, työ- ja elinkeinoministeriötä, valtiovarainministeriötä, Poliisihallitusta, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitosta sekä eduskunnassa edustettuina olevia poliittisia puolueita. Neuvottelukunta toimii tarvittaessa jaostoissa tai työryhmissä. MIETINNÖT YM. Ehdotus eräiden törkeiden rikosten valmistelun kriminalisoinnista Oikeusministeriön asettama työryhmä ehdottaa, että rikoslakiin lisättäisiin säännökset eräiden törkeimpien rikosten valmistelun rangaistavuudesta. Rangaistaviksi teoiksi säädettäisiin henkirikoksen, törkeän pahoinpitelyn, panttivangin ottamisen ja törkeän ryöstön valmistelu. Valmisteluna rangaistavaa olisi myös näiden rikosten tekemisestä sopiminen. Työryhmä korostaa, että kunkin valmistelurikoksen tunnusmerkistöstä tulee laissa säätää mahdollisimman tarkoin ja ottaen huomioon, että eri rikoksia valmistellaan eri tavoin. Keskeistä on kyseisissä eri rikoksissa määrittää, mitä toimia ennen rikoksen yritystä on syytä pitää rangaistavana valmisteluna. Valmistelun erillinen rangaistavuus on käytännössä merkityksellinen vain silloin, kun teko todella jää vain valmistelun asteelle eikä siis täytettyä rikosta tai edes sen yritystä tapahdu. Vakavimpien rikosten valmistelun kriminalisointi sisältyy hallitusohjelmaan. Rikosten valmistelun rangaistavuus on ollut esillä julkisuudessa muun muassa Liedon rahankuljetusryöstön sekä Kauhajoen ja Jokelan koulusurmien tutkintojen yhteydessä. Ehdotus on osoitteessa Mietintojajalausuntoja/Mietintojenjalausuntojenarkisto/ Mietintojajalausuntoja2012/ Pikaluotto työryhmän mietintö Työryhmä pitää hintasääntelyä kieltoa tarkoituksenmukaisempana keinona puuttua pikaluottojen aiheuttamiin ongelmiin. Hintasääntely ei estäisi kokonaan pienehköjen kertaluottojen tarjoamista, mutta edesauttaisi sitä, että kuluttaja saa niitä nykyistä kohtuullisemmin ehdoin. Pienen luoton todellinen vuosikorko ei saisi ylittää laissa säädettävää prosenttirajaa, jonka työryhmä ehdottaa alustavasti olevan prosenttia. Ehdotettu korkokatto koskisi alle 1000 euron suuruisia luottoja. Sääntelyn ulkopuolelle jäisivät kuitenkin hyödykesidonnaiset luotot, kuten osamaksulla ostettaviin tuotteisiin liittyvät luotot. Lisäksi työryhmä ehdottaa muun muassa, että oikeudenkäyntikulujen enimmäismääriä alennetaan summaarisissa velkomusasioissa. Mietintö on osoitteessa Sisäasiainministeriön selvitys eri Pohjoismaiden perheenyhdistämissäännöksistä ja säännösten soveltamisesta Selvityksessä kuvataan perhesideoleskelulupia koskevia kansainvälisiä velvoitteita ja EU:n perheenyhdistämisdirektiivin määräyksiä sekä vertaillaan eri Pohjoismaiden säännöksiä. Suomessa kansainvälistä suojelua myönnetään kolmessa eri kategoriassa: pakolaisasema, toissijainen suojelu ja humanitaarinen suojelu. Selvityksessä todetaan, että humanitaarista suojelua 8

9 saavien henkilöiden perheenjäseniltä voitaisiin edellyttää riittävää toimeentuloa, jotta he voivat saada oleskeluluvan perhesiteen perusteella. Humanitaarista suojelua saavien perheenjäseniltä vaaditaan toimeentuloa jo nyt, jos kyseessä on uuden perheen muodostaminen Suomeen tulon jälkeen. Selvitys on osoitteessa Romanien asuminen ja yhdenvertaisuus -selvitys Selvityksessä kartoitetaan romaniväestön asumiseen liittyviä ongelmia ja niiden erilaisia ratkaisuja. Tarkastelussa on erityisesti yhdenvertaisuusnäkökulman toteutuminen sekä suhteessa valtaväestöön että romaniyhteisön sisällä. Selvityksessä ehdotetaan muun muassa, että romaneille tulisi jakaa tietoa asunnonhakuun liittyvistä asioista ja kaikille kuuluvista perusoikeuksista, kuten vapaasta liikkumisesta ja vapaasta asuinpaikan valinnasta. Lisäksi kunnallisille vuokrataloyhtiöille tulisi järjestää koulutusta romanien asumiseen liittyvistä kysymyksistä. Selvitys on osoitteessa Vanhuspalvelulain uudistamista valmistellut ohjausryhmän ehdotus Vanhuspalvelulain uuden luonnoksen tavoitteena, on että iäkäs henkilö kokee elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi. Lähtökohtana palvelujen saannille on iäkkään henkilön toimintakyky, ei ikä sinänsä. Ohjausryhmä ehdottaa muun muassa, että iäkkäällä henkilöllä on oikeus tehdä hakemus palvelujen saamiseksi myös suullisesti. Kiireellisessä tapauksessa viranomaisen olisi tehtävä palveluja koskeva päätös ja järjestettävä palvelut viipymättä. Päätös olisi tehtävä joutuisasti myös kiireettömissä tapauksissa. Muistio on osoitteessa document_library/get_file?folde- rid= &name=dlfe pdf. Sananvapausrikoksia koskevan lainsäädännön uudistamista valmistelleen työryhmän raportti Työryhmä ehdottaa, että yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä ja kunnianloukkauksesta tuomittavia rangaistuksia lievennetään ja rangaistavuuden alaa supistetaan. Uudistus korostaisi sananvapautta perusoikeutena. Lisäksi työryhmä ehdottaa muun muassa rikoslakiin uutta, vainoamisen kieltävää rangaistussäännöstä. Vainoamisen kriminalisointia edellyttää naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskeva Euroopan neuvoston yleissopimus. Rikoslakiin lisättäisiin myös uusi viestintärauhan rikkomista koskeva rangaistussäännös, joka kattaisi lähtökohtaisesti kaikki viestintävälineisiin lähetettävät häirintäviestit. Mietintö on osoitteessa Syyteneuvottelu ja syyttämättä jättäminen -työryhmän mietintö Työryhmän ehdotuksen mukaan syyttäjä voisi tutkintaa johtavan poliisin esityksestä määrätä, ettei esitutkintaa toimitettaisi kaikkien rikosten osalta, kun henkilön epäillään syyllistyneen useampaan rikokseen ja hän on tunnustamalla edistänyt rikosten selvittämistä. Syyttäjä voisi samalla sitoutua vaatimaan rangaistusta lievemmän rangaistusasteikon mukaisesti. Tunnustuksen perusteella syyttäjä voisi myös tehdä rikoksesta epäillyn kanssa tuomioesityksen, joka käsiteltäisiin tuomioistuimessa kevennetyssä menettelyssä, ns. tunnustamisoikeudenkäynnissä, ja jonka perusteella rangaistus tuomittaisiin lievennetyltä rangaistusasteikolta. Syyteneuvottelun käyttämistä harkitessaan syyttäjän olisi otettava huomioon asian laatu, menettelystä mahdollisesti aiheutuvat kustannukset, siihen kuluva aika ja muut olosuhteet. Mietintö on osoitteessa Ehdotus yksityisen kopioinnin hyvitysmaksujärjestelmän uudistamiseksi Uudistuksen tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti turvata luovan alan taloudellisia edellytyksiä nopean teknologisen kehityksen olosuhteissa. Leikola ehdottaa kolmipistemallia, jossa kerättävän hyvitysmaksun pohjaa laajennetaan ja yksittäiseen laitteeseen kohdistuvaa maksutasoa lasketaan huomattavasti. Ehdotettu hyvitysmaksu olisi 0,5 1 prosenttia laitteiden ja palvelujen hinnasta. Samalla tekijöille suuntautuvan hyvityksen euromääräinen summa kuitenkin palautuisi viime vuosien keskiarvon tasolle. Raportti on osoitteessa /liitteet/ OKMtr11.pdf?lang=fi. Raiskausrikosten lainsäädännölliset muutostarpeet -arviomuistio Muistion ehdotusten mukaan nykyistä useammat seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukkaavat teot tulisi rangaista raiskauksena. Uudistus merkitsisi rangaistusten tiukentamista. Muistiossa ehdotetaan muun muassa, että raiskaukseksi katsottaisiin jatkossa myös ne sukupuoliyhteyden sisältävät asemaa hyväksikäyttäen tehdyt rikokset, jotka nykyisin rangaistaan seksuaalisena hyväksikäyttönä. Raiskauksesta tuomitaan 1 6 vuoden vankeusrangaistus, kun taas seksuaalisesta hyväksikäytöstä rangaistus on sakkoa tai enintään 4 vuotta vankeutta. Muistio on osoitteessa Etusivu/Julkaisut/Selvityksiajaohjeita/Selvitystenjaohjeidenarkisto/Selvityksiajaohjeita2012/ ASETETUT TOIMIELIMET Työryhmä valmistelemaan isyyslain uudistamista Oikeusministeriö on asettanut työryhmän laatimaan ehdotusta uudeksi isyyslaiksi. Työryhmän tueksi on tarkoitus asettaa erillinen laajapohjainen seurantaryhmä. Momentti 9 Momentti 4/2012

10 Hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on lain kokonaisuudistuksen ohella ajanmukaistaa avoliitossa syntyvien lasten isyyden tunnustamista koskeva sääntely. Isyyttä koskevien säännösten lisäksi työryhmän tulee valmistella ehdotus äitiyden määräytymistä koskevista perussäännöksistä. Isyyslaki on ollut voimassa vuodesta Lain säätämisen jälkeen on yhteiskunnassa tapahtunut monia muutoksia, jotka vaikuttavat lain soveltamiseen. Muun muassa perherakenteet ovat muuttuneet, avoliitot yleistyneet ja isyystutkimuksen menetelmät olennaisesti kehittyneet. Työryhmän työn lähtökohtana on oikeusministeriössä vuonna 2011 laadittu isyyslain uudistamista koskeva arviomuistio ja siitä saatu lausuntopalaute. Työryhmän on määrä saada ehdotuksensa valmiiksi syyskuun 2013 loppuun mennessä. Työryhmä valmistelemaan Lapsi rikoksen uhrina -opasta Oikeusministeriö on asettanut moniammatillisen työryhmän valmistelemaan opasta, jolla välitetään rikoksen uhriksi joutuneen lapsen vanhemmille tietoa rikosprosessiin liittyvistä keskeisistä asioista lapsen etu huomioiden. Oppaan painopiste on väkivalta- ja seksuaalirikoksissa. Tavoitteena on parantaa rikoksen uhriksi joutuneen lapsen asemaa ja helpottaa oikeuksiin pääsemistä. Aloite oppaaseen tuli Psykologiliiton oikeuspsykologian toimikunnalta. Psykologit ovat olleet huolissaan siitä, että lapset joutuvat kuulustelutilanteisiin heikosti valmisteltuina. Ongelmia on aiheutunut myös siitä, että valmistelu on liian perusteellista. Tällöin lapsen kertomukseen sekoittuu aikuisen käsityksiä asiasta ja kertomuksen luotettavuus heikkenee. Oppaan laatiminen on osa kansallista perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmaa. Opas julkaistaan internetissä keväällä KORKEIN OIKEUS KKO:2012:29 Vahingonkorvaus - Ankara vastuu Ympäristövahinko Seurakunta oli teettänyt itsenäisellä urakoitsijalla hautausmaan laajentamiseen liittyvän maanrakennustyön, jonka yhteydessä naapurikiinteistölle kulkeutunut pöly oli vahingoittanut kiinteistöllä olevaa rakennusta. Seurakunta ei ollut ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain 7 :n 1 momentissa tarkoitettuna toiminnan harjoittajana tai siihen rinnastettavana tuottamuksesta riippumattomassa korvausvastuussa rakennukselle aiheutuneesta ympäristövahingosta. (Ään.) L ympäristövahinkojen korvaamisesta 1 L ympäristövahinkojen korvaamisesta 7 KKO:2012:30 Oikeudenkäyntimenettely - Asianosaisen kuuleminen Järjestyssakko Hovioikeus oli tuominnut muutoksenhakijan oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 7 :n 1 momentissa tarkoitettuun järjestyssakkoon. Järjestyssakkoa määrättäessä oli noudatettava kuulemisperiaatetta. Ennen sakon määräämistä hovioikeus oli varannut epäillylle tilaisuuden tulla kuulluksi toimittamalla hänelle lausumapyynnön tavallisena kirjeenä. Epäilty oli kiistänyt saaneensa kirjeen. Koska epäillyn kuulemista ei ollut toimitettu asianmukaisesti, edellytyksiä järjestyssakon määräämiselle ei ollut. Hovioikeuden määräämä järjestyssakko poistettiin. Ks. KKO:2003:69; KKO:2005:70. OK 14 luku 7 (244/2006) OK 26 luku 28 (362/2010) KKO:2012:31 Oikeudenkäyntimenettely - Jatkokäsittelylupa - Muutosperuste - Tarkistusperuste Huumausainerikos Käräjäoikeus oli tuominnut vastaajan hänen kiistämisestään huolimatta rangaistukseen huumausainerikoksesta katsoen näytetyksi, että vastaaja oli viljellyt tai ainakin yrittänyt viljellä Cannabis sativa -kasveja käytettäväksi huumausaineena. Kysymys jatkokäsittelyluvan myöntämisestä. (Ään.) OK 25a luku 11 KKO:2012:32 Puolustaja Veropetos - Törkeä veropetos A:lle oli käräjäoikeudessa vaadittu rangaistusta törkeästä veropetoksesta, kirjanpitorikoksesta, väärennyksestä ja törkeästä petoksesta ja häntä oli vaadittu suorittamaan vahingonkorvausta yli euroa. Korkeimman oikeuden päätöksestä ilmenevillä perusteilla A:lle olisi tullut määrätä puolustaja viran puolesta. ROL 2 luku 1 3 mom. 1 kohta KKO:2012:33 Oikeudenkäyntimenettely - Jatkokäsittelylupa - Muutosperuste - Painava syy Liikennerikos Poliisimies oli käräjäoikeudessa tuomittu törkeästä rattijuopumuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta rangaistukseen, vaikka hän oli kiistänyt ajaneensa autoa. Kysymys siitä, olisiko hovioikeuden tullut myöntää hänelle jatkokäsittelylupa näytön uudelleen arvioimista varten, ja siitä, oliko luvan myöntämiseen painava syy sillä perusteella, että ratkaisulla oli hänelle huomattava merkitys poliisin ammatissa toimimisen kannalta. OK 25a luku 11 KKO:2012:34 Ulosottokaari - Ulosottovalitus Oikeudenkäyntikulut - Valtion korvausvastuu Sivullinen X Oy oli valittanut ulosmittauksesta sillä perusteella, että ulosmittaus loukkasi sen oikeutta. Ulosmittauksen hakija Y Oy peruutti ulosottohakemuksensa ja ulosottomies ulosmittauksen. Käräjäoikeus päätti, että lausunnon antaminen valituksesta raukesi. Korkeimman oikeuden päätöksessä mainituilla perusteilla katsottiin, ettei valtio ollut velvollinen ulosottokaaren 11 luvun 20 :n 2momentin nojalla korvaamaan X Oy:n oikeudenkäyntikuluja. UK 11 luku 20 2 mom. 10

11 KKO:2012:35 Sovinto - Muutoksenhaku Tuomioistuimen vahvistaman sovinnon sitovuutta oli arvioitava yleisten sopimusoikeudellisten normien nojalla. OK 20 luku 3 OK 20 luku 5 KKO:2012:36 Vahingonkorvaus - Syy-yhteys Työntekijä oli hakenut työnantajaltaan opintovapaata erään ammatillisen perustutkinnon suorittamiseksi. Työnantajan ilmoitettua vastoin opintovapaalain säännöksiä siirtävänsä opintovapaan alkamisajankohtaa työntekijä oli irtisanoutunut ja menettänyt sen seurauksena oikeutensa aikuiskoulutustukeen. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla työnantaja oli velvollinen korvaamaan työntekijälle sanotun menetyksen. (Ään.) KKO:2012:37 Lahjuksen antaminen Rikosten yhtyminen Laillisuusperiaate - Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate - Taannehtivuus Suomalaista yhtiötä edustaneen A:n vuonna 1997 tekemän sopimuksen perusteella yhtiö oli maksanut ulkomaiselle virkamiehelle ja välisenä aikana viidessä erässä yhteensä kolme miljoonaa Iso-Britannian puntaa. Syyttäjä vaati A:n tuomitsemista rangaistukseen törkeästä lahjuksen antamisesta jälkeen suoritettujen maksuerien osalta. Kysymys lahjuksen antamista koskevien säännösten soveltamisesta, kun lahjuksen antaminen ulkomaiselle virkamiehelle on säädetty rangaistavaksi voimaan tulleella lailla. (Ään.) KKO:2012:38 Oikeudenkäyntimenettely - Riita-asia - Pääkäsittely käräjäoikeudessa Kysymys riitaisen asian ratkaisemisesta käräjäoikeudessa kirjallisen valmistelun perusteella pääkäsittelyä toimittamatta. OK 5 luku 27a KKO:2012:39 Kiinteistönmuodostamislaki - Vesijättö - Tilusvaihto Maaoikeuden tuomion mukaan vesijätöstä johtuva tilussijoitus tuli korjata tilusvaihdolla siten, että vesitilaan A liitettiin rantatilasta B maa-alue ja B:hen liitettiin vesijättöä. Kysymys siitä, oliko asiassa edellytyksiä tilusvaihdolle vai tuliko tilussijoitus korjata siten, että B sai lunastaa vesijätön. KML 64 KKO:2012:40 Työsopimus - Työsopimuslain säännösten pakottavuus - Työsopimuksen päättäminen Kaksi kuukautta aikaisemmin aloitettujen yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen työnantaja oli irtisanonut työntekijän työsopimuksen taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Runsaan viikon kuluttua he olivat tehneet sopimuksen, jossa oli todettu irtisanominen ja sen peruste sekä sovittu palkan ja muiden korvauksien suorittamisesta ja siitä, ettei työntekijällä ollut irtisanomisaikana työntekovelvoitetta. Lopuksi oli todettu, ettei sopijapuolilla ollut toisiaan kohtaan mitään muita työsuhteesta johtuvia vaatimuksia. Työntekijän katsottiin hyväksyneen, että irtisanomisperuste oli olemassa irtisanomisen ja sopimuksen tekemisen aikana. Sopimusehto ei ollut työsopimuslain pakottavien säännöksien vastainen eikä muillakaan perusteilla pätemätön. TSL 13 luku 6 KKO:2012:41 Rekisterimerkintärikos Kommandiittiyhtiön vastuunalaiseksi yhtiömieheksi ilmoitettiin kaupparekisteriin yhtiösopimuksen mukaisesti A. Yhtiötä perustettaessa A:n, B:n ja C:n yhteisenä tarkoituksena kuitenkin oli ollut, että B ja C jatkoivat liiketoimintaa, jota C ei olisi taloudellisen asemansa vuoksi voinut omissa nimissään harjoittaa. B ja C osallistuivat yhtiön hallinnolliseen ja liiketoiminnalliseen päätöksentekoon yhdessä A:n kanssa. Kysymys siitä, täyttyikö rekisterimerkintärikoksen tunnusmerkistö, kun kaupparekisteriin oli ilmoitettu vastuunalaiseksi yhtiömieheksi yksinomaan A. (Ään.) Ks. KKO:2004:88. RL 16 luku 7 1 mom. 1 kohta KKO:2012:42 Yksityishenkilön velkajärjestely - Painavat syyt Velkajärjestelylle oli yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 10 :n 1 kohdassa tarkoitettu este. Melkein kaikki velkajärjestelyn piiriin kuuluvat velat olivat rikosperusteisia. Hakija oli velkaantumisestaan lähtien ollut koulutustaan vastaavassa työssä, mutta ei ollut osaksikaan suorittanut velkojaan. Hakijan velkajärjestelylle ei ollut painavia syitä. Vrt. KKO: 2011:9; KKO:2011:76. VJL 10 1 kohta KKO:2012:43 Oikeudenkäyntimenettely - Pääkäsittely hovioikeudessa Lapsen huolto ja tapaamisoikeus - Lapsen asuminen Käräjäoikeus oli muuttanut aikaisemmin annettua päätöstä lapsen yhteishuollosta ja asumisesta siten, että lapsi oli määrätty yksin isän huoltoon ja asumaan äidin sijasta isän luona. Käräjäoikeudessa oli kuultu äitiä ja isää sekä todistajia ja esitetty sosiaalilautakunnan selvitys. Äiti oli valituksessaan hovioikeudelle vaatinut pääkäsittelyn toimittamista hänen itsensä ja todistajien kuulemiseksi. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että hovioikeuden olisi tullut toimittaa pääkäsittely. OK 26 luku 14 KKO:2012:44 Oikeudenkäyntimenettely - Jatkokäsittelylupa - Muutosperuste Asuntokauppa - Taloudellinen virhe - Hinnanalennus Asunto-osakkeiden kauppakirjaan oli ostajan vastattavaksi siirtynyt lainaosuus merkitty pienemmäksi kuin mitä se todellisuudessa oli ollut. Ostaja oli vaatinut myyjän velvoittamista suorittamaan hinnanalennusta taloudellisen virheen perusteella. Käräjäoikeus oli hylännyt kanteen. Koska käräjäoikeuden tuomion ja valituksen perusteella ei Momentti 11 Momentti 4/2012

12 ollut selvää, että käräjäoikeuden oikeudellinen arviointi ostajan oikeudesta hinnanalennukseen taloudellisen virheen perusteella olisi oikea, Korkein oikeus myönsi ostajalle jatkokäsittelyluvan muutosperusteella. OK 25a luku 11 1 mom. 1 kohta KKO:2012:45 Oikeudenkäyntimenettely - Todistelu - Hyödyntämiskielto Oikeus avustajaan - Rikosasian vastaaja - Esitutkinta Itsekriminointisuoja A oli vangittuna, kun häntä kuulusteltiin epäiltynä törkeästä huumausainerikoksesta. A:lle määrätty puolustaja ei ollut kuulusteluissa läsnä. Kuulustelut käytiin englanniksi, mutta pöytäkirjat laadittiin suomeksi, jota A ei lainkaan osannut. Esitutkintapöytäkirjan mukaan A:lle oli ennen kuulusteluja ilmoitettu oikeudesta käyttää avustajaa, mutta hänelle ei ollut ilmoitettu oikeudesta pysyä vaiti ja oikeudesta olla myötävaikuttamatta oman syyllisyytensä selvittämiseen. Poliisin tiedossa oli, ettei A ollut neuvotellut puolustajansa kanssa myöskään ennen kuulusteluja. A tuomittiin hovioikeudessa törkeästä huumausainerikoksesta sekä törkeästä kuolemantuottamuksesta ja törkeästä vammantuottamuksesta. Syyksilukeminen perustui osaksi A:n esitutkinnassa antamiin lausumiin, joihin syyttäjä oli oikeudenkäynnissä vedonnut A:n syyllisyyttä tukevana näyttönä. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että A ei ollut yksiselitteisesti ja oikeuksistaan tietoisena luopunut oikeudestaan käyttää avustajaa esitutkinnassa eikä A ollut tiennyt avustajasta luopumisen seurauksista. A:n puolustautumismahdollisuuksia ja itsekriminointisuojaa oli rikottu niin, ettei esitutkinnassa annettuja lausumia saanut käyttää näyttönä A:ta vastaan. OK 17 luku 32 ROL 6 luku 7 2 mom. EsitutkintaL 10 EsitutkintaL 29 EsitutkintaL 37 EsitutkintaL 39 IhmisoikeusSop 6 art. KKO:2012:46 Dopingrikos Huumausainerikos Kurinpitorangaistus Ne bis in idem Vankeusvanki A:lle oli määrätty poistumislupaehtojen rikkomisesta kurinpitorangaistuksena yksinäisyysrangaistus A:n yritettyä tuoda vankilaan luvattomia aineita kehonsisäisesti palatessaan lomalta vankilaan. Syyttäjä vaati vireille tulleessa rikosasiassa A:lle rangaistusta kyseisten aineiden osalta dopingrikoksesta ja huumausainerikoksesta. A:lle määrätyn kurinpitorangaistuksen ei katsottu kuuluvan Euroopan ihmisoikeussopimuksen 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklassa säädetyn niin sanotun ne bis in idem -säännön soveltamisalaan. Kurinpitorangaistus ei siten estänyt syytteen tutkimista. IhmisoikeusSop 6 artikla IhmisoikeusSop 7. lisäpöytäkirja 4 artikla KKO:2012:47 Oikeusapu - Ratkaisupyyntö Oikeusaputoimistolla ei katsottu olevan oikeutta ennalta rajoittaa ulkomailla käsiteltävää asiaa varten myönnetyn oikeusavun tuntimäärää. Ks. KKO:2012:15. PL 107 OikeusapuL 23 VNA oikeusavusta 21 KKO:2012:48 Käyttöoikeus Oikeustoimi - Oikeustoimen kohtuullistaminen Kysymys lesken asumisoikeuden turvaamiseksi tehdyn sopimuksen kohtuullistamisesta. OikTL 36 KKO:2012:49 Oikeudenkäyntimenettely - Pääkäsittely hovioikeudessa Ylimääräinen muutoksenhaku Kantelu Käräjäoikeudessa rikoksista tuomittu A oli valittanut hovioikeuteen vaatien syytteiden hylkäämistä, rangaistuksen ja vahingonkorvauksen poistamista sekä joka tapauksessa rangaistuksen alentamista ja suurempaa kohtuullistamista aikaisempiin tuomioihin nähden sekä koventamisperusteen soveltamatta jättämistä. A oli kutsuttu hovioikeuden pääkäsittelyyn asian selvittämistä varten henkilökohtaisesti uhalla, että valitus jätetään hänen poissa ollessaan sillensä. A ei ollut saapunut hovioikeuden pääkäsittelyyn eikä hän ollut ilmoittanut esteestä. Paikalla ollut A:n oikeudenkäyntiavustaja oli pyytänyt asian ratkaisemista kirjallisessa menettelyssä rangaistuksen mittaamista koskevan vaatimuksen osalta. Hovioikeus jätti valituksen kokonaan sillensä A:n poissaolon vuoksi. Kysymys siitä, olisiko hovioikeuden pitänyt ratkaista asia vaadituilta osin. (Ään.) Ks. KKO:2011:30; KKO:2004:94. OK 12 luku 29 OK 26 luku 20 1 mom. IhmisoikeusSop 6 art. 1 kappale IhmisoikeusSop 6 art. 3 kappale KKO:2012:50 Yhdistys - Luottamusmiehen tehtävästä erottaminen Ammattiyhdistyksen kokous oli päättänyt erottaa yhdistyksen luottamusmieheksi ja varapääluottamusmieheksi valitun A:n tehtävistään kesken tämän toimikauden luottamuspulan vuoksi. Yhdistyksen säännöissä ei ollut määräyksiä luottamusmiehen erottamisesta tehtävästään. Korkein oikeus katsoi lausumillaan perusteilla, että yhdistyksen kokouksella oli ollut oikeus erottaa A luottamusmiestehtävistä. KKO:2012:51 Ylimääräinen muutoksenhaku - Tuomion purkaminen rikosasiassa Asian kiireelliseksi määrääminen Käräjäoikeuden päätöstä, jolla asian kiireelliseksi määräämistä koskeva hakemus oli hylätty, ei voitu purkaa oikeudenkäymiskaaren 31 luvun säännösten nojalla. OK 19 luku 1 OK 19 luku 4 OK 19 luku 5 OK 31 luku 16 OK 31 luku 8 4 kohta 12

13 KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Yleishallintoasiat KHO:2012:18 Ulkomaalaisasia - Turvapaikka - Oleskelulupa - Liettua - Venäjän federaatio - Turvallinen turvapaikkamaa - Turvallisuuden arvioiminen - Käännyttäminen Kolmannen maan kansalainen A oli hakenut Suomessa kansainvälistä suojelua. A oli saapunut Suomeen toisesta EU-maasta (Liettua), jossa tapahtuneiksi väitettyihin oikeudenloukkauksiin hän oli hakemuksessaan vedonnut. Maahanmuuttovirasto oli hylännyt A:n oleskelulupahakemuksen sekä jättänyt tutkimatta A:n kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ja päättänyt käännyttää hänet Liettuaan. Maahanmuuttovirasto oli katsonut Liettuan A:lle turvalliseksi turvapaikkamaaksi. Samasta syystä A:n kansainvälistä suojelua hänen kotimaahansa nähden ei ollut tutkittu. Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei kansainvälistä suojelua koskevaa asiaa voida käsitellä Liettuassa, kun sen perusteeksi on esitetty samassa maassa koetut oikeudenloukkaukset. Hallinto-oikeuden oli tullut kumota Maahanmuuttoviraston päätös ja palauttaa asia sille uudelleen käsiteltäväksi. Ulkomaalaislaki 99, kohta, momentti ja 103 1momentti Suomen perustuslaki 9 4 momentti Euroopan ihmisoikeussopimus 3 ja 13 artikla Neuvoston direktiivi 2005/85/EY pakolaisaseman myöntämistä tai poistamista koskevissa menettelyissä jäsenvaltioissa sovellettavista vähimmäisvaatimuksista (menettelydirektiivi) 25 artikla 1 ja 2kohta Neuvoston asetus (EY) N:o 343/ 2003 niiden perusteiden ja menettelyjen vahvistamisesta, joiden mukaisesti määritetään kolmannen maan kansalaisen johonkin jäsenvaltioon jättämän turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio (vastuunmäärittämisasetus) 3 artikla 2 kohta ja 17 artikla 1 kohta KHO:2012:20 Kansalaisuusasia - Varsinainen asunto ja koti - Tosiasiallinen ja pääasiallinen oleskelupaikka - Työkomennus - Asumisaikaedellytys - Määräaikainen työsopimus Suomessa opiskelun perusteella saadulla oleskeluluvalla asunut Venäjän federaation kansalainen A, jolle oli myönnetty oleskelulupa avioliiton perusteella, oli hakenut Suomen kansalaisuutta. A oli tehnyt suomalaisen työnantajan kanssa määräaikaisen, kestoltaan 24 kuukauden pituisen työsopimuksen, jonka mukaan hänen oli määrä työskennellä Venäjällä. A oli muuttanut Venäjälle, missä hän asui ja oleskeli perheineen Maahanmuuttoviraston ratkaistessa hänen kansalaisuushakemuksensa A:n asumisen ja oleskelun Venäjällä katsottiin olevan pysyväisluonteista. A:n varsinainen asunto ja koti ei ollut ollut Suomessa kansalaisuushakemusta ratkaistaessa. A ei ulkomailla asumisen vuoksi ollut täyttänyt asumisaikaedellytystä. Kansalaisuuslaki 7, 13 1 momentti (359/2003) 2 kohta, 16 (359/2003), 18 (359/2003) ja 22 2 kohta Ks. ja vrt. KHO:2007:8. KHO:2012:26 Mielenterveysasia - Psykiatrinen sairaalahoito - Hoidon jatkaminen - Määräaika - Pyhäpäiväpidennys Mielenterveyslain 12 :n 1 momentissa säädettyä määräaikaa, jossa tahdosta riippumattoman hoidon jatkaminen oli ratkaistava, ei voitu pidentää säädettyjen määräaikain laskemisesta annetun lain niin sanotun pyhäpäiväpidennystä koskevan säännöksen perusteella. Suomen perustuslaki 7 3 momentti Mielenterveyslaki 11 2 momentti, 12 1 ja 2 momentti sekä 13 1 ja 2momentti Ks. myös KHO:2006:86. KHO:2012:27 Virkamies - Palkkaa vastaava korvaus - Määräaikaisen virkasuhteen kesto - Nimittäminen määräaikaisuuden perustetta lyhyemmäksi ajaksi - Erityinen syy - Organisaatiouudistus - Virantäyttökielto A oli nimitetty rikosseuraamusesimieheksi määräaikaisiin virkasuhteisiin ajalle ja Määräaikaisuuksien perusteena oli B:lle ajalle myönnetty virkavapaus rikosseuraamusesimiehen vakinaisesta virasta. Virkamieslautakunta oli määrännyt X:n vankilan maksamaan A:lle kuuden kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen sen vuoksi, että nimitystä annettaessa vankilalla ei ollut virkamieslain 9 :n 3 momentissa tarkoitettua erityistä syytä nimittää A:ta määräaikaisuuden perusteena ollutta aikaa lyhemmäksi ajaksi. KHO:ssa oli X:n vankilan valituksesta ratkaistavana, oliko A:n nimitykselle ollut virkamieslain 9 :n 3 momentissa tarkoitettu erityinen syy. Rikosseuraamusvirasto oli antanut organisaatiouudistuksen vuoksi virantäyttökiellon, jonka mukaan määräaikaisissa virkasuhteissa olleiden palvelussuhteita voitiin jatkaa vain asti. Tämä ei sellaisenaan ollut virkamieslain 9 :n 3 momentissa tarkoitettu erityinen syy nimittää virkamiestä määräaikaisuuden perustetta lyhyemmäksi ajaksi. Kun kuitenkin otettiin huomioon myös organisaatiouudistukseen liittyneet epävarmuustekijät ja suunnittelutarpeet sekä se, ettei vankilalla ollut velvollisuutta antaa A:n hoidettavaksi B:lle kuuluneita tehtäviä, nimitykselle oli mainitussa lainkohdassa tarkoitettu erityinen syy. A:n vaatimus palkkaa vastaavan korvauksen maksamisesta oli siten hylättävä. Valtion virkamieslaki 9 3 momentti ja 56 KHO:2012:28 Kansalaisuusasia - Kansalaisuusaseman määrittäminen - Kuuleminen - Maahanmuuttovirasto - Toimivalta - Lapsi - Huoltaja - Vieraan valtion kansalainen Asiassa oli arvioitavana, oliko Maahanmuuttovirastolla ollut kansalaisuuslain 36 :n 1 momentti huomioon ottaen peruste määrittää lapsen kansalaisuus ja rasittiko kansalai- Momentti 13 Momentti 4/2012

14 suusaseman määrittämistä koskevaa päätöstä kuulemisvirhe. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että maistraatin ilmoituksen johdosta tehtävässä kansalaisuusaseman määrittämispäätöksessä oli menettelyn tarkoitukseen nähden riittävää todeta, että lapsi on yhden vieraan valtion kansalainen. Kansalaisuusaseman määrittämistä koskeva päätös ei ollut kansalaistamista koskeva päätös. Maahanmuuttovirastolla ei ollut toimivaltaa sitovasti ratkaista, minkä muiden valtioiden kuin Suomen kansalaisena henkilöä on pidettävä. Kun otettiin huomioon Maahanmuuttoviraston ratkaisun sisältö ja hallintolain 34 :n 2 momentin 5 kohta, ennen asian ratkaisemista maistraatin tekemän ilmoituksen johdosta ei ollut ollut välttämätöntä kuulla huoltajia. Kansalaisuuslaki 36 1 momentti ja 51 Valtioneuvoston asetus kansalaisuudesta 2 1 momentti Hallintolaki 34 KHO:2012:29 Toimeentulotuki - Täydentävä toimeentulotuki - Sähkönmyyntisopimus - Sähkön saanti - Vakuusmaksu - Asumisesta aiheutuva meno Asiakkaan ja sähköyhtiön välisen sähkönmyyntisopimuksen voimaantulon edellytyksenä oli, että asiakas maksoi 100 euron suuruisen vakuusmaksun. Vakuusmaksu oli otettava huomioon asumisesta aiheutuvana menona täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä. Laki toimeentulotuesta 7, 7b 1 momentti 1 ja 2 kohta, 7c 1 momentti 2 ja 3 kohta KHO:2012:31 Kunnallisasia - Maankäyttö ja rakentaminen - Maankäyttösopimus - Sopimus kaavoituksen käynnistämisestä - Sopimuksen kohdealue - Sopijapuolet - Muu kuin alueen omistaja - Sopimuksen sitovuus - Valtiontuki - Kiinteistönluovutus Kaupunginhallitus oli hyväksynyt kaupungin ja rakennusliikkeen välillä tehdyn yhteistyösopimukseksi otsikoidun sopimuksen, joka koski muun ohella kaavoituksen käynnistämistä kaupungin omistamalla alueella. Sopimukseen oli kaavoitusta koskevilta osiltaan sovellettava maankäyttö- ja rakennuslain maankäyttösopimusta koskevia säännöksiä. Asiassa oli kysymys myös siitä, oliko Euroopan unionin valtiontukisäännöksiä sovellettava sopimuksen tarkoittamiin kiinteistönluovutuksiin. Maankäyttö- ja rakennuslaki 91b Sopimus Euroopan unionin toiminnasta artiklat Verotusasiat KHO:2012:16 Henkilökohtaisen tulon verotus - Henkilökohtainen tulolähde - Kommandiittiyhtiön pääomatulo-osuuteen sisältynyt luovutusvoitto - Yhtiömiehelle vahvistetun luovutustappion vähennysoikeus A oli B Ky:n ainoa vastuunalainen yhtiömies. Hänelle oli verovuodelta 2006 vahvistettu henkilökohtaisessa tulolähteessä hänen omistamiensa asunto-osakeyhtiön osakkeiden myynnistä syntynyt luovutustappio. A:lle vahvistettua luovutustappiota ei voitu vähentää A:n B Ky:stä verovuonna 2007 saamasta pääomatulo-osuudesta, joka oli sisältänyt myös kommandiittiyhtiön omistamien asunto-osakeyhtiön osakkeiden myynnistä saadun luovutusvoiton. Verovuosi 2007 Tuloverolaki 4 1 momentti, 16 1 ja 2 momentti sekä 50 1 momentti (980/1999) KHO:2012:17 Henkilökohtaisen tulon verotus - Varsinainen työpaikka - Vuokrattu työntekijä A työskenteli henkilöstövuokraustoimintaa harjoittavan X Oy:n palveluksessa työnantajansa asiakasyrityksissä tarjoilijana ja baarimestarina. X Oy:llä oli toimitilat Jyväskylässä, jossa myös A asui. Yhtiö ei itse harjoittanut ravintolatoimintaa, eikä A työskennellyt sen toimitiloissa, vaan hän työskenteli vuokratyöntekijänä työvoimaa käyttävien asiakasyritysten (käyttäjäyritysten) toimitiloissa Jyväskylän alueella. X Oy solmi Y Oy:n kanssa tilaussopimuksen, jossa sovittiin, että Y Oy osti X Oy:ltä ravintolaansa tarjoilijoiden palveluita. A työskenteli sopimuksessa tarkoitettuna vuokratyöntekijänä ajalla tarjoilijana Nilsiässä sijaitsevassa Y Oy:n ravintolassa. Työskentely kesti siten vähemmän kuin tuloverolain 72a :n 1 momentissa säädetyt kaksi vuotta. Työpaikka sijaitsi yli 100 kilometrin päässä A:n kodista ja A yöpyi työskentelyn ajan omalla kustannuksellaan hiihtokeskuksen alueella. Työvoiman vuokrausyritys X Oy:n ja käyttäjäyrityksen välisen sopimuksen mukaan A:n työtehtävät määritteli tarkemmin käyttäjäyritys. Palkan työskentelyn ajalta maksoi A:lle vuokrausyritys, joka huolehti myös työnantajavelvoitteista. A oli pyytänyt keskusverolautakunnalta ennakkoratkaisua seuraavaan kysymykseen: Jos A:n työnantaja maksaa hänelle päivärahaa ja matkakustannusten korvauksia verovuodelta 2010, katsotaan hänen työskennelleen tuloverolain 72 :n 2 momentin tarkoittamalla työmatkalla ja voiko A:n työnantaja maksaa hänelle verovapaita matkakustannusten korvauksia? Korkein hallinto-oikeus katsoi, että A:n työskennellessä Nilsiässä vuokrattuna työntekijänä hänen tuloverolain 72 b :ssä tarkoitettuna varsinaisena työpaikkanaan oli edellä todetuissa olosuhteissa pidettävä Y Oy:n toimitiloja Nilsiässä. Tämän vuoksi A:n ei voitu katsoa työskennelleen Nilsiässä tuloverolain 72 :n tarkoittamalla työmatkalla eikä hänelle voitu maksaa tuolta ajalta tuloverolain 71 :n 1 momentissa tarkoitettuja verovapaita matkakustannusten korvauksia. Äänestys 4 1. Ennakkoratkaisu verovuodelle KHO:2012:19 Elinkeinotulon verotus - Käyttöomaisuusosakkeiden luovutus - Luovutushinnan veronalaisuus - Konserniyhtiöiden väliset luovutukset Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6b :n 3 momentin mukaan käyttöomaisuuteen kuuluvien osakkeiden luovutushinta on veronalaista tuloa siihen määrään asti, joka vastaa näiden osakkeiden aikaisemmin konserniyhtiöiden välillä tapahtuneesta luovutuksesta toiselle konserniyhtiölle synty- 14

15 nyttä verotuksessa vähennyskelpoista luovutustappiota. Säännöstä ei sovellettu silloin, kun osakkeiden ensiluovutus vuonna 2000 ja jatkoluovutus vuonna 2006 eivät tapahtuneet samassa konsernissa vaan kahdessa eri konsernissa. Verovuosi 2006 Laki elinkeinotulon verottamisesta 6b (717/2004) 3 momentti ja 7 momentti KHO:2012:21 Henkilökohtaisen tulon verotus - Kotitalousvähennys - Asuntoosakeyhtiö - Kunnossapitovastuun jakautuminen - Vesijohdot Asunto-osakeyhtiön ylimääräinen yhtiökokous oli päättänyt kaikissa asunnoissa toteutettavasta vesijohtojen muutos- ja korjaustyöstä. Yhtiökokouksessa oli lisäksi päätetty, että jokainen osakas sitoutuu teettämään asennustyön samalla putkiasennusliikkeellä. Putkiremontin tarvikkeista asunto-osakeyhtiö tuli yhtiökokouksen pöytäkirjan mukaan maksamaan 2523 euron suuruisen osan ja loppuosa työn kustannuksista tuli veloitettavaksi osakkailta osakemäärien mukaisessa suhteessa. Yhtiön hallituksen edustajien tehtävänä oli suorittaa muutostyön vastaanottotarkastus ja takuuajan tarkastus. Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei asunto-osakeyhtiön osakkaalla ollut oikeutta kotitalousvähennykseen asunto-osakeyhtiön päättämän ja sen vastuulle kuuluvan putkiremontin kustannusten osalta. Verovuosi 2002 Tuloverolaki 127a (995/2000) 1 momentti ja 127b Asunto-osakeyhtiölaki (809/1991) 77 1 momentti ja 78 1 ja 2 momentti Laki verotusmenettelystä 26 2 momentti (477/1998) KHO:2012:23 Tuloverotus - Yritysjärjestelyt - Sulautuminen - Ei-veroneutraali sulautuminen - Tappiot - Tappioiden siirtyminen vastaanottavalle osakeyhtiölle Tuloverolain 123 :n 2 momentissa tarkoitettuna sulautumisena ei voitu pitää sellaista osakeyhtiön sulautumista toiseen, vastaanottavaan osakeyhtiöön, joka ei täyttänyt elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52a :ssä säädettyjä edellytyksiä ja jota sen vuoksi pidettiin tuloverotuksessa sulautuvan osakeyhtiön purkautumisena. Verovuosi Äänestys Tuloverolaki 28 ja 123 Laki elinkeinotulon verottamisesta 52a ja 52b KHO:2012:24 Tuloverotus - Liiketoimintasiirto - Tuloverolain mukaan verotettava yhteisö - Direktiivin vaikutus Kun otettiin huomioon Euroopan unionin neuvoston direktiivin 2009/133/EY säännökset ja Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö, voitiin tuloverolain mukaan verotettavaan yhtiöön soveltaa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52d :n liiketoimintasiirtoa koskevasta säännöksestä ilmeneviä periaatteita. Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu verovuosille Laki elinkeinotulon verottamisesta 52 ja 52d Tuloverolaki 28 Euroopan unionin neuvoston direktiivi 2009/133/EY 1, 2, 3, 4 ja 9 artiklat sekä liite 1 Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiot asioissa C-43/00, Andersen og Jensen, C-28/95, Leur- Bloem ja C-126/10, Foggia-SGPS Ympäristöasiat KHO:2012:22 Maankäyttö ja rakentaminen - Ranta-asemakaava - Rakennusoikeuden siirtäminen - Selvitysvelvollisuus - Selvitysten riittävyys - Maankäytön sopeutuminen muuhun ympäristöön - Yhdenvertaisuus Maanomistaja oli laatinut rantaasemakaavan yhden tilan alueelle. Tilaan kuului kaksi osa-aluetta, joihin kuului muunnettua rantaviivaa yhteensä noin 1100 metriä kahden järven ranta-alueella. Toinen järvistä oli pinta-alaltaan noin 39 hehtaaria ja toinen noin 61 hehtaaria. Ranta-asemakaavassa kaava-alueen rantarakentaminen oli keskitetty pienemmän järven ranta-alueelle. Vaikka kaava-alue jakaantuikin kahteen osa-alueeseen, se muodosti maankäyttö- ja rakennuslain 74 :n 2 momentissa tarkoitetun tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden, kun otettiin huomioon, että osa-alueet sijaitsivat toistensa yhteydessä ja niitä erotti toisistaan vain kapea salmi. Keskitettäessä rakennusoikeus pienemmän järven ranta-alueelle ei kuitenkaan ollut selvitetty, voitiinko tuon järven ranta-alueen muiden maanomistajien alueille lisätä vastaavalla tavalla rantarakentamista, ottaen erityisesti huomioon järven ranta-alueiden virkistysarvon ja viihtyisyyden säilyminen. Kaupungin ranta-alueiden maankäytön järjestämistä ei ollut selvitetty myöskään yleiskaavalla, mutta yleiskaavan laatiminen oli parhaillaan vireillä. Koska rantaasemakaavaa laadittaessa ei ollut tehty maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n edellyttämiä selvityksiä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voitiin arvioida olevan olennaisia vaikutuksia, kaupunginvaltuuston päätös, jolla ranta-asemakaava oli hyväksytty, oli lainvastainen. Maankäyttö- ja rakennuslaki 9, 73 1 ja 2 momentti ja 74 2 momentti KHO:2012:25 Maankäyttö ja rakentaminen - Valitusoikeus - Poikkeaminen - Yhdistyksen valitusoikeus - Yhdistyksen säännöt - Kulttuuriarvojen suojelun edistäminen - Rakennussuojelu Yhdistyksen sääntöjen mukainen tarkoitus oli maanpuolustustahdon kasvattaminen, maanpuolustustietouden levittäminen ja maanpuolustusharrastuksen edistäminen sekä suojeluskuntien poikatoiminnan ja vuosina toimineen sotilaspoikajärjestön perinteiden vaaliminen ja jäsentensä yhdyssiteenä toimiminen. Tarkoitus ei sisältänyt yleistä tavoitetta vaikuttaa luonnonsuojeluun, ympäristönsuojeluun, kulttuuriarvojen edistämiseen tai elinympäristön laatuun muutoin. Yhdistystä ei näin ollen voitu pitää maankäyttö- ja rakennuslain 193 :n 6 kohdassa tarkoitettuna yhdistyksenä eikä sillä ollut oikeutta valittaa päätöksestä, jolla oli myönnetty poikkeus entistä suojeluskuntataloa koskevasta asemakaavan suojelumerkinnästä. Maankäyttö- ja rakennuslaki ja 6 kohta Momentti 15 Momentti 4/2012

16 KHO:2012:30 Maankäyttö ja rakentaminen - Toimenpidelupa - Rakennuskielto yleiskaavan laatimista varten - Poikkeamisen tarve - Julkisivutoimenpide Toimenpidelupaa oli haettu maisemallisesti arvokkaana pidettävään rakennukseen tehtävää julkisivutoimenpidettä varten. Alueella oli voimassa rakennuskielto yleiskaavan laatimista varten. Asiassa oli luvanhakijan valituksesta ratkaistavana, koskiko rakennuskielto kysymyksessä olevaa julkisivutoimenpidettä vai kohdistuiko velvollisuus ottaa rakennuskielto huomioon vain maankäyttö- ja rakennuslain 138 :n muutosta koskeneessa hallituksen esityksessä esimerkkeinä mainittuihin toimenpiteisiin, jotka tyypillisesti olivat maankäytöllisiltä ja ympäristöllisiltä vaikutuksiltaan merkittäviä. Julkisivun muuttamisella saattoi olla sellaisia maankäytöllisiä ja ympäristöllisiä vaikutuksia, että alueella voimassa oleva rakennuskielto oli tarpeen ottaa huomioon ratkaistaessa toimenpidelupa-asiaa. Toimenpideluvan myöntäminen edellytti poikkeamista rakennuskiellosta. Kun poikkeusta ei ollut myönnetty, toimenpidelupahakemus oli tullut hylätä. Maankäyttö- ja rakennuslaki 38, ja 4 momentti, momentti Maankäyttö- ja rakennusasetus 62 1 ja 2 momentti KKO:N VALITUSLUVAT VL: Isyyden vahvistaminen Vuonna 1962 syntynyt A oli vuonna 1982 saanut äidiltään tietää, että hänen isänsä oli B. B oli kuollut A oli vireille tulleessa kanteessa vaatinut vahvistettavaksi, että B oli hänen isänsä. Kysymys isyyslain voimaanpanosta annetun lain 7 :n 2 momentin soveltamisesta. VL: Liiketoimintakielto Osakeyhtiön toiminnan loppuvaiheessa sen hallituksen ainoaksi varsinaiseksi jäseneksi oli merkitty kaupparekisteriin ensin A ja sitten B. A:n ja B:n tarkoituksena ei ollut jatkaa yhtiön liiketoimintaa, vaan tosiasiallista määräysvaltaa yhtiössä oli käyttänyt C. A:n ja B:n syyksi luettiin rekisterimerkintärikos. Kysymys liiketoimintakiellon määräämisen edellytyksistä. VL: Tapaturmakorvaus - Syy-yhteys Kysymys siitä, oliko varusmiehen palveluksessa saama vasemman polven vamma aiheutunut ulkoisen tekijän aiheuttamasta tapaturmasta. VL: Vahingonkorvaus - Korvattava vahinko - Kipu ja särky sekä muu tilapäinen haitta - Pysyvä kosmeettinen haitta - Henkinen kärsimys A oli syyllistynyt B:hen kohdistuneeseen tapon yritykseen. Syyksi lukemisen mukaan A oli lyönyt kirveen teräosalla B:tä päähän siten, että B oli menettänyt tajuntansa ja hänelle oli aiheutunut kallonmurtuma, aivoverenvuoto sekä otsalle haava. Kysymys B:lle kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta, pysyvästä kosmeettisesta haitasta sekä kärsimyksestä tuomittavien vahingonkorvausten määrien arvioinnista. VL: Räjähdesäännösten rikkominen Syyteoikeus - Syyteoikeuden vanhentuminen Kysymys syyteoikeuden vanhentumisesta räjähdesäännösten rikkomista koskevassa asiassa. VL: Vakuutussopimus - Selvitysvelvollisuus vahingosta Kysymys vakuutusyhtiön menettelystä sen hylättyä vakuutuksenottajan korvaushakemuksen tulipalossa tuhoutuneesta vaihtoomaisuudesta kokonaan sillä perusteella, että vakuutuksenottaja oli vilpillisesti antanut vääriä ja puutteellisia tietoja vakuutustapahtumasta. VL: Liikennerikos - Liikennerikkomus Itsekriminointisuoja Syyttäjä vaati A:lle rangaistusta liikennerikkomuksesta sillä perusteella, että tämä oli henkilöautollaan toista henkilöautoa vaurioitettuaan tieliikennelain 59 :ssä säädetyn velvollisuuden vastaisesti jättänyt ilmoittamasta tapahtumasta vahinkoa kärsineelle tai poliisille. Kysymys siitä, oliko A:n menettely rangaistavaa, kun otettiin huomioon periaate, jonka mukaan kukaan ei ole velvollinen myötävaikuttamaan syyllisyytensä selvittämiseen. VL: Lapsen huolto Puhevalta Asianosainen - Asianosaiskelpoisuus Kysymys siitä, oliko 15 vuotta täyttäneellä lapsella oikeus panna vireille ja ajaa huoltonsa siirtämistä koskevaa hakemusasiaa. Toimitus: Carina Kåla Talentum Media Oy