Energia ja huoltovarmuus. Toimialajohtaja Mikko Kara, VTT Prosessit

Transkriptio

1 Energia ja huoltovarmuus Toimialajohtaja Mikko Kara, VTT Prosessit

2 2 Hiili- ja uraanivarat riittävät sadoiksi vuosiksi The size of the conventional fuel resources R/P, years Undiscovered resources Reserve growth Current reserves Oil 147 EJ/a Gas 91 EJ/a Coal 92 EJ/a Uranium 27 EJ/a Lähde: VTT Energy Visions

3 3 Koko maailman energiankulutus kasvaa tasaisesti Maailman primäärienergian kysyntä energialähteittäin: Öljy Kaasu Hiili Lähde: IEA, World Energy Outlook 2002

4 4 Maakaasuvarat vähenevät ja keskittyvät Todennetut maakaasuvarannot ja niiden riittävyys vuosina (varanto/kulutus): 8 a 13 a 75 a 230 a 135 a 50 a 40 a Lähde: IEA / World Energy Outlook, Koko maailma: 164 Tcm v alussa (n. 50 a)

5 Öljyvarannot voimakkaasti keskittyneitä 5 Lähde: BP statistical review of world energy 2002

6 Maakaasun maailmankauppa kasvaa 6 Kansainvälisen kaupan volyymi: Net exports 600 FSU + East Europe Middle East Billion cubic meters Africa Latin America Other OECD North America Net imports Lähteet: IEA: World Energy Outlook, , IIASA: Global energy perspectives ODAC: Maakaasun tuotantoennuste South and East Asia Western Europe

7 Kivihiilen kulutus kasvaa joka tapauksessa 7 Maailman kivihiilivarannot jakautuneet tasaisesti Distribution of coal reserves Total coal reserves million tonnes Tärkeimmät viejät (USA, Australia, Etelä-Afrikka, Puola, Venäjä, Kanada) vakaita maita Asia Pacific 31 % Rest of the world 8 % North America 26 % Kulutetaan pääosin lähellä (<100 km) tuotantoa Maailmankauppaan vain 10% Europe 12 % Former Soviet Union 23 % Lähde: VTT Energy Visions

8 8 Ydinvoiman rooli Poliittinen kysymys Distribution of low-cost uranium reserves Total 4.0 million tonnes of uranium Kiina, Ranska ja USA rakentavat tai panostavat CO2-neutraali energiamuoto Onko varaa luopua? Brazil 7 % Namibia 7 % USA 9 % Others 12 % Australia 23 % South Africa 9 % Canada 11 % Kazakhstan 22 % Lähde: VTT Energy Visions

9 9 VTT PROSESSIT EU:n energian tuonti kasvaa Venäjän osuus maakaasun tuonnista nyt 40% EU:n riippuvuus polttoaineiden tuonnista: 100% 90% Oil 80% 70% 60% 50% Total 40% 30% 20% 10% 0% Solid fuels Natural gas Lähde: * Baseline EU for Green Shared Analysis Paper on from Energy 2000 onwards Security

10 10 VTT PROSESSIT EU:ssa panostetaan maakaasuun Tavoitteena kaasun sisämarkkinat Panostus maakaasun huoltovarmuuteen vaatii suuria investointeja (esim. Itämeren kaasuputki) niin EU:ssa kuin Venäjällä Toteutuvatko investointipäätökset? Mistä rahoitus? Nesteytetyn maakaasun merkitys energiahuollossa kasvanee

11 11 Yleistä Sähkömarkkinoiden vapautuminen Markkinahintojen vaikutus uuden kapasiteetin rakentamiseen Kasvihuonekaasujen rajoitukset Kioton sopimuksen mukaisesti Sähköä ei voida varastoida (suuressa mittakaavassa) Tutkimustyö vilkastunut

12 Suomen tilanne: Sähkön osuus primäärienergiasta kasvanut 12 Suomessa teollisuus merkittävässä asemassa % Percentage of energy used for electricity supply FIN, total FIN, industry OECD, total OECD, industry Lähde: VTT Energy Visions

13 13 Teollisuuden osuus sähkönkulutuksesta on yli 50% Metsäteollisuus tärkein sähkönkuluttaja 31% osuudellaan: Sähkönkulutus sektoreittain % 18 % 25 % 31 % 9 % Metsäteollisuus Metalliteollisuus Kemian teollisuus Muu teollisuus Koti- ja maataloudet Palvelut ja julkinen kulutus Siirto- ja jakeluhäviöt 6 % 7 % Lähde: Tilastokeskus, Energiatilastot 2001

14 14 VTT PROSESSIT Sähköintensiivisen teollisuuden (metsä, kemia, metalli) osuus viennistä edelleen lähes puolet (46%) Elektroniikka- ja koneteollisuus vie paljon vähällä sähköllä Tavaraviennin rakenne 2001 (1995) 8 % (10%) 26 % (34%) Metsäteollisuus Sähkönkulutus teollisuussektoreittain 2001 (1995) 18 % (17%) Kemianteollisuus 4 % (4%) Metalliteollisuus 47 % (37%) 11 % (9%) Elektroniikka- ja koneteollisuus Muu teollisuus 12 % (11%) 55 % (57%) 9 % (10%) 10 % (10%) Lähde: Metalliteollisuuden keskusliitto, Tilastot 2001 Lähde: Tilastokeskus, Energiatilastot 2001

15 15 Vesivoima merkittävä markkinahinnan säätelijä Pohjoismaissa 55% vuosienergiasta vuonna 2001 Asennettu teho (GW) Vuosienergia (TWh) Vesivoima Ydinvoima Muu lämpövoima Muu uusiutuva Lähde: Nordel Annual Report

16 16 Investoinnit laskevassa trendissä Investoinnit kapasiteettiin ja verkkoon Kapasiteetti Siirto ja jakelu Milj Vuosi Lähde: Tilastokeskus, Energiatilastot 2001

17 17 Markkinoiden vapautuminen ja huoltovarmuus Sähkön markkinahintojen volatiliteetti korkea Spot-kaupan volyymi: (Kokonaiskulutus n. 390 TWh) EUR Sähkön systeemihintojen ViikkoSysteemihinnat viikkokeskiarvot 19/ / /2002: Huono vesivuosi Hyvä vesivuosi Lähde: Nordpool Nordic Market Report / Lähde: Nordpool aika, t :26:13

18 18 Euroopan sähkömarkkinat oligopolisoituvat Markkinaosuuksia kasvatetaan yrityskaupoilla ja fuusioilla Esimerkiksi: Eon + Ruhrgas Pohjoismaiset sähkömarkkinaosuudet: EU:n sähkömarkkinoiden 5 suurinta: Yhtiö Maa Markkinaosuus Vattenfall Ruotsi 20% Fortum Suomi 10% Statkraft Norja 9% Sydkraft Ruotsi 8% Muut 53% Yhtiö Maa Markkinaosuus (EU) EdF Ranska 17% RWE Saksa 10% Eon Saksa 9% ENEL Italia 8% Vattenfall Ruotsi 5% Lähde: Ruotsin Energiavirasto, Electricity Market 2002 Lähde: EU 2001

19 19 VTT PROSESSIT Turpeen ja puun merkitys energiahuollossa Turpeen ja puun asema riippuu kilpailukyvystä energiamarkkinoilla Biopolttoaineiden kotimaisuus tärkeää huoltovarmuuden kannalta Puun ja turpeen osuus energian kokonaiskulutuksesta Turve Puun pienkäyttö Teollisuuden puupolttoaineet Puunjalostusteollisuuden jäteliemet 20.0 % Vuosi Lähde: Tilastokeskus, Energiatilastot 2001

20 20 VTT PROSESSIT Sähkön jakeluverkon vikaantuvuus Kasvava sähkölämmityksen käyttö tekee myös sähköverkkojen vikaantumisesta huoltovarmuuskysymyksen Häiriökeskeytysten aiheuttama keskimääräinen sähkötön aika laskenut maaseudulla lähes taajamien tasolle: Maaseutu Taajamat Lisähuomio: Vuoden 2001 syysmyrskyjen aiheuttamat laajat katkokset sähkönjakelussa Lähde: Sener, Keskeytystilasto 2000

21 21 Hitaat reservit Käytetään vapauttamaan vikatilanteessa käynnistetyt nopeat reservit Koostuu hiili-, öljy- ja turvekäyttöisestä lauhdevoimasta, noin 1600 MW Jaottelu käynnistysajan mukaan; muutamista tunneista viikkoihin Markkinaosapuolien taloudellinen intressi ylläpitää hidasta reservikapasiteettia pienentynyt nykyisessä markkinatilanteessa Poikkeusolosuhteissa (huono vesitilanne + kylmä kausi + tekninen vika) julkisella vallalla on viime kädessä vastuu hitaasta reservikapasiteetista Valtiovallan mahdollistama tehopulan hoitoon tarkoitettu hitaan reservikapasiteetin käyttöä ja ylläpitoa koskeva järjestelmä tarpeellinen

22 22 VTT PROSESSIT Reservikapasiteetin varmistamiseen liittyviä toimintavaihtoehtoja: Tehopörssi Reservikapasiteetin kauppapaikka Vapaaehtoisessa tehopörssissä ei olisi kaikki toimijat mukana Riittäisivätkö näin luodut reservit? Toimijoiden välinen sopimusmenettely Markkinaosapuolten välinen poolityyppinen markkinajärjestely Kaikki toimijat eivät halukkaita sopimusmenettelyyn Huoltovarmuussopimustyyppinen järjestely HVK sitoutuu ylläpitämään tuotantomahdollisuuksia poikkeusolojen varalta Keskeisiä kysymyksiä kapasiteetin käynnistyskriteerit, päätöksenteko ja menettely tuotetun sähkön myyntitulojen suhteen Tavoitteena järjestelyn mahdollisimman pieni vaikutus markkinahintoihin

23 23 VTT PROSESSIT Kysynnän jousto kuorman tasaamiseen Ohjaako markkinahinnan nousu sähkön kulutusta? Markkinahinnoilla ei vaikutusta pienkuluttajiin lyhyellä aikavälillä Kiinteähintaiset sähkösopimukset Yö- ja päivähintojen vaikutus kulutukseen? Pitkällä aikavälillä markkinahinnat vaikuttavat sähkösopimuksiin ja sitä kautta pienkuluttajien sähkön käyttöön Teollisuus voi sopia tuottajien kanssa kuorman tasoittamisesta kulutushuipun aikana taloudellista kompensaatiota vastaan Ohjaako sähkön tuntimarkkinahinnan muutokset teollista toimintaa lyhyellä aikavälillä?

24 24 VTT PROSESSIT Sähkön kohtuuhintaisuus? KTM:n energiastrategian yksi tavoite kohtuullinen sähkön hinta Miten määritellään kohtuuton sähkön markkinahinta? Vaikutus yritysten kilpailukykyyn Jos sähkö on elintärkeää yritykselle, seuraa helposti pyrkimys riippumattomuuteen sähkömarkkinoista Sähköintensiivinen metsäteollisuus on sähkön suhteen omavarainen Metsäteollisuudessa sisäinen sähkömarkkina Kulutus 25 TWh, oma tuotanto 10 TWh Metsäteollisuudella myös osuuksia voimalaitoksista

25 25 Yhteenveto Primäärienergialähteiden (öljy, maakaasu) keskittyminen lisää maailmankauppaa ja sitä kautta globaaleja riskejä EU:n kasvava riippuvuus Venäjästä näkyy myös poliittisissa suhteissa Suomelle energiahuollon korkea omavaraisuus on edelleen tärkeää Deregulaatio lisää huoltovarmuuden merkitystä