Matematiikan peruskäsitteitä
|
|
- Anna Sipilä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 2 Matematiikan peruskäsitteitä Nimensä mukaisesti kurssilla käsitellään matematiikan peruskäsitteitä, mutta lähinnä vain diskreetin matematiikan näkökulmasta. Lukiostakin tuttuja lineaarialgebran ja analyysin peruskäsitteitä kurssilla ei esitellä. Kurssilla ei siis tutkita raja-arvoja, ei derivoida, ei integroida eikä ratkaista yhtälöryhmiä. Kurssi ei edellytä mitään erityisiä esitietoja edes lukion matematiikasta, mutta osa käsitteistä on tuttuja lukiomatematiikasta ja opetus etenee lukiomatematiikkaa nopeammin. Kurssilla perehdytään jossain määrin matemaattisiin todistuksiin, mutta täsmällisen todistustekniikan hallitseminen ei ole välttämätöntä kurssin läpäisemiseksi. Tampereen yliopistossa kurssilla Johdatus matemaattiseen päättelyyn perehdytään systemaattisesti tällä kurssilla esitettyjen käsitteiden soveltamiseen erinäisissä todistustehtävissä. 1 Kurssin esittely Kurssin luentomateriaalin lähteenä on käytetty kirjaa Merikoski Virtanen Koivisto: Johdatus diskreettiin matematiikkaan WSOY 2004 Kirjan hankkiminen itselleen ei ole mitenkään välttämätöntä, sillä kurssin materiaali ja harjoitustehtävät löytyvät Moodle-oppimisympäristöstä. Periaatteessa kurssin pystyykin tenttiä lukuun ottamatta suorittamaan etänä. Etäopiskelijoiden kannattaa kuitenkin harkita kurssikirjan hankkimista ja sen käyttämistä opiskelun apuna. Sitä käytetään kurssikirjana myös Johdatus matemaattiseen päättelyyn kurssilla.
2 4 Kurssin sisältö Kurssi koostuu seuraavista osioista: Lauselogiikkaa Predikaattilogiikkaa Joukko-oppia Alkeita relaatioista Relaation ominaisuudet Kuvaukset eli funktiot Tässä dokumentissa on esitelty lauselogiikan osuus. 3 Lauselogiikkaa Lähde: Johdatus diskreettiin matematiikkaan, Luku 1, s Sopivaa oheislukemistoa on myös matematiikka/modaalilogiikka/logpk2003.pdf
3 6 Logiikasta Logiikkaa tutkitaan filosofiassa, matematiikassa ja tietojenkäsittelytieteissä. Logiikan sanotaan usein olevan tiede, joka tutkii päätelmiä eli argumentteja. Se koettaa erotella pätevät päätelmät epäpätevistä. Nykyaikaisen käsityksen mukaan logiikka on kuitenkin paljon muutakin kuin pätevän päättelyn tutkimista. Se on erilaisten asioiden eksaktia analyysia. 5 Logiikasta Matemaattinen logiikka on matematiikan eräs osa-alue, mutta tällä kurssilla logiikkaa käsitellään pelkästään työvälineenä. Matematiikan määritelmät, lauseet ja päättelyt on esitettävä täsmällisesti ja riittävän yksityiskohtaisesti, mutta myös ymmärrettävästi ja lyhyesti. Jos käytettäisiin vain luonnollista kieltä, niin esityksestä tulisi pitkä ja kömpelö. Tarvitaan lyhennysmerkintöjä eli symboleja matemaattisille käsitteille ja päättelyille.
4 8 Propositio eli suljettu lause (Lause)logiikan yksinkertaisin tutkimuskohde on propositio eli suljettu lause eli lyhyesti lause. Propositio on ilmaisu, joka sisältää toden tai epätoden väitteen. Jos kyseessä on ilmaisu, jota ei lauselogiikan näkökulmasta voi jakaa osiin, propositiolle voidaan käyttää nimityksiä lausemuuttuja, atomilause tai propositiosymboli. Esimerkki: on tiistai (atomilause) on tiistai ja on keskiviikko (kaksi atomilausetta) tiistaita seuraava päivä on keskiviikko (atomilause lauselogiikan näkökulmasta) 7 Propositio eli suljettu lause Proposition käsite on ehkä filosofisesti ongelmallinen, mutta matematiikassa voidaan yksinkertaisesti konstruoida formaali systeemi määrittelemällä toden proposition totuusarvoksi 1 ja epätoden 0: Nyt sataa p tosi 1 epätosi 0
5 10 Loogiset konnektiivit Propositiologiikassa eli lauselogiikassa tutkitaan annetuista lauseista loogisten konnektiivien avulla muodostettavien lauseiden ominaisuuksia. Konnektiiveilla on vastineet luonnollisessa kielessä: Negaatio : ei, ei pidä paikkaansa, että... Konjunktio : ja, sekä... että... Disjunktio : tai, joko... tai... tai molemmat Implikaatio : jos..., niin..., Ekvivalenssi : jos ja vain jos..., niin Loogiset konnektiivit Formaalisessa systeemissämme loogisia konnektiiveja voidaan määritellä totuustaulukoilla. Totuustaulukosta näemme yhdistetyn lauseen totuusarvon, kun alkuperäisten lauseiden p ja q totuusarvot tunnetaan. Negaatio ei p p p
6 12 Loogiset konnektiivit Konjunktio p ja q p q p q Loogiset konnektiivit Disjunktio p tai q p q p q
7 14 Loogiset konnektiivit Implikaatio jos p, niin q p q p q Loogiset konnektiivit Ekvivalenssi p, jos ja vain jos q p q p q
8 16 Implikaatio Merkinnän p q muita lukutapoja: silloin kun p, niin q, p:stä seuraa q, p implikoi q:n, p on riittävä ehto q:lle, q on välttämätön ehto p:lle. 15 Riittävä ja välttämätön ehto Oletetaan, että p q tosi. Tällöin jos p on tosi, myös q on tosi. Siis p:n totuudesta seuraa q:n totuus. Siis p on riittävä ehto q:lle. Vastaavasti jos q on epätosi, niin myös p on epätosi. Siis p ei voi olla tosi, jollei q ole tosi. Siis q on välttämätön ehto p:lle.
9 18 Ekvivalenssi Merkinnän p q on muita lukutapoja: p silloin ja vain silloin, kun q, p ja q ovat ekvivalentteja eli yhtäpitäviä, p on välttämätön ja riittävä ehto q:lle. 17 Vertailua luonnolliseen kieleen Ja. Tavallisessa kielessä ja-sanalla voidaan ilmoittaa ajallisia ja muunkinlaisia järjestyksiä. Tai Luonnollisessa kielessä kaksi erilaista tai-sanaa. Esimerkki: (1) Viran kelpoisuusehtona on filosofian maisterin tai diplomi-insinöörin tutkinto (2) Lounaan jälkiruoaksi voidaan valita kahvi tai jäätelö Looginen konnektiivi vastaa tai-sanaa viranhakijan tulkinnalla. Tarjoilijan tulkinta on poissulkeva tai.
10 20 Vertailua luonnolliseen kieleen Jos... niin. Lauselogiikan implikaatiolle ei voida antaa luonnollisen kielen syy-seuraus -tulkintaa. Tosi, mutta epämielekäs lause: = 5 Kuu on juustoa 19 Vertailua luonnolliseen kieleen Miten osoittaa epätodeksi sinua koskeva väite Ulkona sataa Sinä et lähde kävelylle? Vastaus: odota sadetta ja lähde kävelylle. Siis implikaation etulause todeksi, jälkilause epätodeksi.
11 22 Vertailua luonnolliseen kieleen Jos ja vain jos... niin. Luonnollisessa kielessä tämän ilmauksen sijasta käytetään usein lyhyttä muotoa jos... niin eli implikaatiota. Esimerkki: Jos on totta Jos maksat 30 euroa, niin saat tämän kirjan niin tarkoitetaanko, että saat ottaa kirjan myös maksamatta? 21 Vertailua luonnolliseen kieleen Matematiikassakin on vakiintunut tapa, että määritelmissä sanotaan jos, vaikka tarkoitetaan jos ja vain jos. Esimerkiksi Kolmiota sanotaan tasasivuiseksi, jos sen kaikki sivut ovat yhtä pitkät tarkoittaa: Kolmiota sanotaan tasasivuiseksi, jos ja vain jos sen kaikki sivut ovat yhtä pitkät. Matemaattisissa lauseissa on erittäin tärkeää erottaa, onko väite voimassa kumpaankin suuntaan vai pelkästään toiseen. Ilmaisu jos ja vain jos voidaan lyhentää muotoon joss (engl. iff ).
12 24 Jos vai joss? Laskemalla on helppo todeta, että jos x = 1, niin 3x x = 12x(x 2 + 1). Mutta sen osoittaminen, että 3x x = 12x(x 2 + 1), jos ja vain jos x = 1 vaatii paljon enemmän laskemista. 23 Useampi kuin yksi konnektiivi Sovimme loogisten konnektiivien suoritusjärjestykseksi 1 negaatiot, 2 konjunktiot ja disjunktiot, 3 implikaatiot ja ekvivalenssit, ellei sulkumerkein toisin ilmoiteta. Esimerkki on sama kuin p q q r (( p) q) (q r)
13 26 Useampi kuin yksi konnektiivi Yhdistettyjen lauseen totuusarvo kaikissa mahdollisissa tilanteissa? Tutkimme esimerkkinä totuustaulukon avulla lauseen p r q r totuusarvoa. 25 Esimerkki totuustaulusta p q r p r q r p r q r
14 28 Konnektiivien palauttaminen toisiinsa Loogiset konnektiivit eivät ole toisistaan riippumattomia. Voimme esimerkiksi määritellä muut konnektiivit negaation ja konjunktion avulla: p q := ( p q), p q := (p q), p q := (p q) (q p). Perustelu? Totuustaulut ovat samat. Merkinnät :=, def =, = df yms. tarkoittavat, että määritellään samoiksi. ( def kuten definition eli määritelmä.) 27 Konnektiivien palauttaminen toisiinsa Peruskonnektiiveiksi voimme ottaa myös esimerkiksi negaation ja disjunktion tai vaikkapa negaation ja implikaation. Negaatiota ei voi määritellä käyttämällä pelkästään konjunktiota, disjunktiota, implikaatiota ja ekvivalenssia.
15 30 Konnektiivien palauttaminen toisiinsa Poissulkeva tai-konnektiivin : Miten totuustaululla? p q def = (p q) (p q). Muitakin loogisia konnektiiveja voidaan määritellä, esimerkiksi Shefferin viiva (NAND, ei molemmat ) ja Peircen nuoli (NOR, ei... eikä... ) eli Nicodin funktio. Kaikki mahdolliset konnektiivit ovat palautettavissa kumpaankin niistä. 29 Esimerkkejä totuusarvojen määrittämisestä Tiedetään, että A on tosi ja B on epätosi, mutta lauseen C totuusarvoa ei tiedetä. Mitkä ovat alla olevien lauseiden totuusarvot (tosi/epätosi/ei voi tietää)? A C? B C 0 A C 1 B C? A C? B C 1 C A 1 C B?
16 Tautologia Tautologia on identtisesti tosi lause, eli se on tosi kaikissa mahdollisissa maailmoissa. Totuustaulussa sitä vastaavassa pystyrivissä pelkkiä ykkösiä. p 1... p n 2 p n 1 p n A Tautologia sataa ja tuulee p q ei ole tautologia; se antaa informaatiota säätilasta: sataa ja tuulee. sataa tai ei sada p p on tautologia, ei informaatioarvoa Kontradiktio eli ristiriita on lause, jonka negaatio on tautologia (tai yleisemmin loogisesti tosi). Huomaa, että myöskään kontradiktiolla sataa ja ei sada p p ei ole informaatioarvoa. Ovatko tautologiat hyödyttömiä? Eivät ole, esimerkiksi: Jos A B tautologia, niin tiedetään, että jos A on tosi, niin tiedetään, että myös B on tosi. 32
17 34 Tärkeitä tautologioita Tautologian voi tunnistaa luonnollisella päättelyllä eli pohtimalla tällaisten lauseiden merkitystä luonnollisessa kielessä. Alla A ja B voivat olla lausemuuttujia (p, q, r jne.) tai yhdistettyjä lauseita. Tautologia A A Nimi Identiteetin laki 33 Tärkeitä tautologioita Tautologia (A A) A A A A Nimi Poissuljetun ristiriidan laki Poissuljetun kolmannen laki Kaksoisnegaation laki
18 36 Tärkeitä tautologioita Tautologia (A B) A B (A B) A B A A A A A A A B B A A B B A Nimi de Morganin säännöt Idempotenssilait Vaihdantalait 35 Tärkeitä tautologioita Tautologia A (B C) (A B) C A (B C) (A B) C A (B C) (A B) (A C) A (B C) (A B) (A C) Nimi Liitäntälait Osittelulait (A B) A B Implikaation määritelmä (A B) (A B)
19 38 Esimerkkejä tautologioista Edellä esitetyissä tautologioissa A, B ja C voivat siis viitata yhdistettyihin lauseisiin: (p q) (p q) (identiteetin laki) (p q r) (p q r) (poissuljetun kolmannen laki) p (q r) (q r) p (vaihdantalaki) ( p q) p q (de Morganin sääntö) p q (r s) (p q r) (p q s) (osittelulaki) 37 Looginen ekvivalenttisuus Jos lause A B on tautologia, niin lauselogiikan kannalta lauseiden A ja B merkitys on sama. Sanomme, että lauseet A ja B ovat yhtäpitävät eli ekvivalentit. Merkitsemme tällöin A B.
20 40 Merkinnöistä ja Logiikassa on tapana käyttää implikaatiolle ja ekvivalenssille merkintöjä ja, jolloin merkinnät ja ovat metakielen käytössä. Muulle kuin logiikkaa käsittelevälle matematiikalle riittää merkinnät ja. 39 Ketjukonjunktiot ja -disjunktiot Lauseiden p (q r) ja (p q) r merkitys on sama, joten voimme käyttää merkintää p q r kummallekin. Vastaavasti ketjudisjunktio p q r Voidaan yleistää useammalle lauseelle: p 1 p 2 p 3 p n
21 42 Lauseiden sieventäminen Yhdistetty lause ei muutu merkitykseltään, jos jonkin siinä esiintyvän lauseen tilalle sijoitetaan loogisesti ekvivalentti lause: Jos A B, niin C(... A...) C(... B...). Esimerkki 4 Sievennettävä lause (p q p q) esittämällä mahdollisimman yksinkertainen sen kanssa yhtäpitävä lause. 41 Lauseisen sieventäminen (p q p q) (implikaation määritelmä) ( (p q) ( p q) ) ( ) (kaksoisnegaatio) (p q) ( p q) (de Morganin sääntö) (p q) ( p q) (kaksoisnegaatio) (p q) (p q) (kaksoisnegaatio) (p q) (p q) (idempotenssilaki) p q Siis lause on tautologia. (p q p q) p q
22 44 Päättely 1. Kaikki ihmiset ovat kuolevaisia. 2. Sokrates on ihminen. 3. Siis Sokrates on kuolevainen. Oletukset eli premissit: lauseet 1 ja 2. Johtopäätös: lause 3. Tämä päättely on pätevä. 43 Pätevä päättely Pätevä päättely säilyttää totuuden: jos premissit ovat tosia, niin myös johtopäätös on tosi. Vastaesimerkki pätevälle päättelylle: tilanne, jossa premissit ovat tosia, mutta johtopäätös on epätosi. Todistusteoriassa tutkitaan formalisoituja päättelyitä; muoto ratkaisee Premissit: Johtopäätös: Jokainen A on B s on A s on B
23 46 Päättelyn formalisoinnista Kaikkea pätevää päättelyä ei voida formalisoida. Matematiikassakin käytetään tavallisesti luonnollista päättelyä. Matemaattiset päättelyt ovat usein pitkiä ja monimutkaisia. Logiikassa tutkitaan päättelyä pelkistetyssä muodossa. Kriteeri pätevälle päättelylle: Premisseistä A 1, A 2,..., A n voidaan tehdä johtopäätös B, jos (ja lauselogiikassa vain jos) A 1 A 2 A n B on tautologia. 45 Päättelyn formalisoinnista Esimerkiksi tautologiaa A (A B) B vastaa päättelysääntö modus ponendo ponens eli lyhyemmin modus ponens A A B B Sitä käytetään usein: esimerkiksi tiedetään yleinen sääntö jos A, niin B, selvitetään, että A pitää paikkansa, ja tehdään johtopäätös, että B pitää paikkansa.
24 48 Päättelyssä tärkeitä tautologioita Tautologia (A B) (B A) (A B) Nimi Ekvivalenssin ja implikaation yhteys (A B) ( B A) Kontrapositio A (A B) B Modus ponendo ponens (A B) B A Modus tollendo tollens 47 Päättelyssä tärkeitä tautologioita A ( B A) B Reductio ad absurdum eli epäsuoran todistamisen sääntö (A B) (B C) (A C) Syllogismi
25 50 Esimerkkejä päättelyistä A A B B A B B B A B 49 Esimerkkejä päättelyistä Olkoon päätelty B oletuksesta A: Tällöin voi päätellä A B. Olkoon päätelty C sekä oletuksesta A että B: A. B A. C B. C Tällöin voi oletuksesta A B päätellä C:n.
26 Epäsuora todistus kaaviona Halutaan todistaa, että A. Tehdään vastaoletus: A ja johdetaan ristiriita. Tiedetään, että B. Päätellään B oletuksesta A: A. B Saatiin siis ristiriita B B. Vastaoletus on siis väärä ja voidaan päätellä, että A. 51
-Matematiikka on aksiomaattinen järjestelmä. -uusi tieto voidaan perustella edellisten tietojen avulla, tätä kutsutaan todistamiseksi
-Matematiikka on aksiomaattinen järjestelmä -uusi tieto voidaan perustella edellisten tietojen avulla, tätä kutsutaan todistamiseksi -mustavalkoinen: asia joko on tai ei (vrt. humanistiset tieteet, ei
LisätiedotMatematiikan peruskäsitteitä
2 Matematiikan peruskäsitteitä Kurssilla käsitellään matematiikan peruskäsitteitä, mutta lähinnä vain diskreetin matematiikan näkökulmasta. Lukiostakin tuttuja lineaarialgebran ja analyysin peruskäsitteitä
LisätiedotLauselogiikka Tautologia
Lauselogiikka Tautologia Hannu Lehto Tautologia Annetuista lauseista loogisilla konnektiiveillä saatu yhdistetty lause on on tautologia(pätevä), jos se on aina tosi siis riippumatta annettujen lauseiden
LisätiedotLOGIIKKA johdantoa
LOGIIKKA johdantoa LUKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Logiikan tehtävä: Logiikka tutkii ajattelun ja päättelyn sääntöjä ja muodollisten päättelyiden oikeellisuutta, ja pyrkii erottamaan oikeat päättelyt
LisätiedotLAUSELOGIIKKA (1) Sanalliset ilmaisut ovat usein epätarkkoja. On ilmaisuja, joista voidaan sanoa, että ne ovat tosia tai epätosia, mutta eivät molempia. Ilmaisuja, joihin voidaan liittää totuusarvoja (tosi,
Lisätiedot1 Logiikkaa. 1.1 Logiikan symbolit
1 Logiikkaa Tieteessä ja jokapäiväisessä elämässä joudutaan tekemään päätelmiä. Logiikassa tutkimuskohteena on juuri päättelyt. Sen sijaan päätelmien sisältöön ei niinkäään kiinnitetä huomiota. Päätelmät
LisätiedotInduktio kaavan pituuden suhteen
Induktio kaavan pituuden suhteen Lauselogiikan objektikieli määritellään kurssilla Logiikka 1B seuraavasti: 1. Lausemuuttujat p 1, p 2, p 3,... ovat kaavoja. 2. Jos A on kaava, niin A on kaava. 3. Jos
LisätiedotTotuusjakaumat. Totuusjakauma eli valuaatio v on kuvaus v : {p 0, p 1, p 2,...} {0, 1}. Käytämme jatkossa joukolle {0, 1} merkintää B.
Totuusjakaumat Totuusjakauma eli valuaatio v on kuvaus v : {p 0, p 1, p 2,...} {0, 1}. Käytämme jatkossa joukolle {0, 1} merkintää B. Totuusjakauma v voidaan aina laajentaa kuvaukseksi V : {A A on L kaava}
LisätiedotLoogiset konnektiivit
Loogiset konnektiivit Tavallisimmat loogiset konnektiivit ovat negaatio ei konjunktio ja disjunktio tai implikaatio jos..., niin... ekvivalenssi... jos ja vain jos... Sulkeita ( ) käytetään selkeyden vuoksi
LisätiedotFI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:
LOGIIKKA 1 Mitä logiikka on? päättelyn tiede o oppi muodollisesti pätevästä päättelystä 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: sisältö, merkitys: onko jokin premissi
LisätiedotKirjoita käyttäen propositiosymboleita, konnektiiveja ja sulkeita propositiologiikan lauseiksi:
1 Logiikan paja, kevät 2011 Ratkaisut viikolle I Thomas Vikberg Merkitään propopositiosymboleilla p i seuraavia atomilauseita: p 0 : vettä sataa p 1 : tänään on perjantai p 2 : olen myöhässä Valitaan konnektiiveiksi,
LisätiedotNimitys Symboli Merkitys Negaatio ei Konjuktio ja Disjunktio tai Implikaatio jos..., niin... Ekvivalenssi... jos ja vain jos...
2 Logiikkaa Tässä luvussa tutustutaan joihinkin logiikan käsitteisiin ja merkintöihin. Lisätietoja ja tarkennuksia löytyy esimerkiksi Jouko Väänäsen kirjasta Logiikka I 2.1 Loogiset konnektiivit Väitelauseen
LisätiedotRatkaisu: Käytetään induktiota propositiolauseen A rakenteen suhteen. Alkuaskel. A = p i jollain i N. Koska v(p i ) = 1 kaikilla i N, saadaan
HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus logiikkaan I, syksy 2018 Harjoitus 2 Ratkaisuehdotukset 1. Olkoon totuusjakauma v sellainen että v(p i ) = 1 kaikilla i N ja A propositiolause, jossa
LisätiedotModus Ponens. JosAjaA B ovat tosia, niin välttämättä myösb on tosi 1 / 15. Modus Ponens. Ketjusääntö. Päättelyketju.
JosAjaA B ovat tosia, niin välttämättä myösb on tosi 1 / 15 JosAjaA B ovat tosia, niin välttämättä myösb on tosi (A (A B)) B on tautologia eli (A (A B)) B. 1 / 15 JosAjaA B ovat tosia, niin välttämättä
Lisätiedot1 Johdanto, Tavoitteet 2. 2 Lähteitä 2. 3 Propositiologiikkaa 2. 4 Karnaugh'n kartat 16. 6 Predikaattilogiikkaa 31. 8 Relaatiot 42.
Diskreetit rakenteet, syksy 2015 Itä-Suomen yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos Ville Heikkinen 14.12.2015 15:18 Sisältö 1 Johdanto, Tavoitteet 2 2 Lähteitä 2 3 Propositiologiikkaa 2 4 Karnaugh'n
LisätiedotDiskreetit rakenteet. 3. Logiikka. Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos 2015 / 2016 Periodi 1
811120P 3. 5 op Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos 2015 / 2016 Periodi 1 ja laskenta tarkastelemme terveeseen järkeen perustuvaa päättelyä formaalina järjestelmänä logiikkaa sovelletaan
LisätiedotJohdatus logiikkaan 1
Johdatus logiikkaan 1 28. elokuuta 2014 Tämän tekstin lähtökohtana on ollut moniste Veikko Rantala - Ari Virtanen: Logiikan peruskurssi, joka on saatavilla netistä http://www.sis.uta.fi/matematiikka/ modaalilogiikka/logpk2003.pdf.
LisätiedotTodistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa?
Todistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa? LUKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Todistus on looginen päättelyketju, jossa oletuksista, määritelmistä, aksioomeista sekä aiemmin todistetuista tuloksista lähtien
LisätiedotT Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 2 (opetusmoniste, lauselogiikka )
T-79.144 Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 2 opetusmoniste, lauselogiikka 2.1-3.5) 21 24.9.2004 1. Määrittele lauselogiikan konnektiivit a) aina epätoden lauseen ja implikaation
Lisätiedot811120P Diskreetit rakenteet
811120P Diskreetit rakenteet 2016-2017 3. Logiikka 3.1 Logiikka tietojenkäsittelyssä Pyritään formalisoimaan terveeseen järkeen perustuva päättely Sovelletaan monella alueella tietojenkäsittelyssä, esim.
LisätiedotOpintomoniste logiikan ja joukko-opin perusteista
TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma Kari Lammi Opintomoniste logiikan ja joukko-opin perusteista Luonnontieteiden tiedekunta Matematiikka Toukokuu 2018 2 Tampereen yliopisto Luonnontieteiden tiedekunta
LisätiedotHY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus logiikkaan I, syksy 2018 Harjoitus 4 Ratkaisuehdotukset
HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus logiikkaan I, syksy 2018 Harjoitus 4 Ratkaisuehdotukset 1. Etsi lauseen (p 0 (p 1 p 0 )) p 1 kanssa loogisesti ekvivalentti lause joka on (a) disjunktiivisessa
LisätiedotInsinöörimatematiikka A
Insinöörimatematiikka A Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Matematiikan ja tilastotieteen laitos Turun yliopisto 2018 Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 1 of 23 Kertausta Määritelmä Predikaattilogiikan
LisätiedotPikapaketti logiikkaan
Pikapaketti logiikkaan Tämän oppimateriaalin tarkoituksena on tutustua pikaisesti matemaattiseen logiikkaan. Oppimateriaalin asioita tarvitaan projektin tekemisessä. Kiinnostuneet voivat lukea lisää myös
LisätiedotPropositiot: Propositiot ovat väitelauseita. Totuusfunktiot antavat niille totuusarvon T tai E.
Propositiot: Propositiot ovat väitelauseita. Totuusfunktiot antavat niille totuusarvon T tai E. Perusaksioomat: Laki 1: Kukin totuusfunktio antaa kullekin propositiolle totuusarvoksi joko toden T tai epätoden
LisätiedotIlpo Halonen 2005. 1.3 Päätelmistä ja niiden pätevyydestä. Luonnehdintoja logiikasta 1. Johdatus logiikkaan. Luonnehdintoja logiikasta 2
uonnehdintoja logiikasta 1 Johdatus logiikkaan Ilpo Halonen Syksy 2005 ilpo.halonen@helsinki.fi Filosofian laitos Humanistinen tiedekunta "ogiikka on itse asiassa tiede, johon sisältyy runsaasti mielenkiintoisia
LisätiedotJorma Merikoski Ari Virtanen Pertti Koivisto. Johdatus diskreettiin matematiikkaan
Jorma Merikoski Ari Virtanen Pertti Koivisto Johdatus diskreettiin matematiikkaan 2 c Jorma Merikoski, Ari Virtanen, Pertti Koivisto Esipuhe Monisteemme Diskreetti matematiikka I (kirjallisuusluettelossa
LisätiedotJohdatus logiikkaan (Fte170)
Johdatus logiikkaan (Fte170) Teoreettinen filosofia, 5 op, periodit I ja II, 2010 Markus Pantsar 1. Johdanto 1.1 Filosofinen logiikka Logiikkaa tutkitaan pääasiallisesti kolmen tieteen piirissä: filosofian,
LisätiedotLogiikka 1/5 Sisältö ESITIEDOT:
Logiikka 1/5 Sisältö Formaali logiikka Luonnollinen logiikka muodostaa perustan arkielämän päättelyille. Sen käyttö on intuitiivista ja usein tiedostamatonta. Mikäli logiikka halutaan täsmällistää esimerkiksi
LisätiedotMS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet
MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Osa 1: Joukko-oppi ja logiikka Riikka Kangaslampi 2017 Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Kiitokset Nämä luentokalvot perustuvat Gustaf
LisätiedotKesälukio 2000 PK2 Tauluharjoituksia I Mallivastaukset
Kesälukio 2000 PK2 Tauluharjoituksia I Mallivastaukset 2000-08-03T10:30/12:00 Huomaa, että joihinkin kysymyksiin on useampia oikeita vastauksia, joten nämä ovat todellakin vain mallivastaukset. 1 Logiikkaa
LisätiedotLisää kvanttoreista ja päättelyä sekä predikaattilogiikan totuustaulukot 1. Negaation siirto kvanttorin ohi
Lisää kvanttoreista ja päättelyä sekä predikaattilogiikan totuustaulukot 1. Negaation siirto kvanttorin ohi LUKUTEORIA JA TODISTAMINEN, MAA11 Esimerkki a) Lauseen Kaikki johtajat ovat miehiä negaatio ei
LisätiedotJohdatus logiikkaan I Harjoitus 4 Vihjeet
Johdatus logiikkaan I Harjoitus 4 Vihjeet 1. Etsi lauseen ((p 0 p 1 ) (p 0 p 1 )) kanssa loogisesti ekvivalentti lause joka on (a) disjunktiivisessa normaalimuodossa, (b) konjunktiivisessa normaalimuodossa.
LisätiedotRatkaisu: Yksi tapa nähdä, että kaavat A (B C) ja (A B) (A C) ovat loogisesti ekvivalentit, on tehdä totuustaulu lauseelle
HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus logiikkaan I, syksy 2018 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotukset 1. Olkoot A, B ja C propositiolauseita. Näytä, että A (B C) (A B) (A C). Ratkaisu: Yksi tapa
LisätiedotLogiikan kertausta. TIE303 Formaalit menetelmät, kevät Antti-Juhani Kaijanaho. Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos.
TIE303 Formaalit menetelmät, kevät 2005 Logiikan kertausta Antti-Juhani Kaijanaho antkaij@mit.jyu.fi Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos TIE303 Formaalit mentetelmät, 2005-01-27 p. 1/17 Luento2Luentomoniste
LisätiedotLOGIIKAN PERUSKURSSI. Veikko Rantala Ari Virtanen
LOGIIKAN PERUSKURSSI Veikko Rantala Ari Virtanen Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto Kokeilumoniste, elokuu 2003 ESIPUHE Tämä kokeilumoniste perustuu Tampereen yliopistossa
LisätiedotLogiikka. Kurt Gödel ( )
Logiikka Tutustumme seuraavaksi propositio- eli lauselogiikkaan, jossa tarkastellaan formaalien lauseiden ominaisuuksia, ennenkaikkea niiden totuusarvoja. Formalisoimalla luonnollisen kielen lauseet propositiologiikan
LisätiedotT Kevät 2009 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 2 (lauselogiikka )
T-79.3001 Kevät 2009 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 2 (lauselogiikka 2.1 3.4) 5.2. 9.2. 2009 Ratkaisuja demotehtäviin Tehtävä 2.1 Merkitään lausetta φ:llä, ja valitaan atomilauseiden
LisätiedotKonnektiivit. On myös huomattava, että vain joillakin luonnollisen kielen konnektiiveilla on vastineensa lauselogiikassa.
Johdanto Lauselogiikassa tutkitaan sekä syntaktisella että semanttisella tasolla loogisia konnektiiveja ja niiden avulla muodostettuja kaavoja sekä myös formaalia päättelyä. Tarkastelemme aluksi klassisen
Lisätiedot5.1 Semanttisten puiden muodostaminen
Luku 5 SEMNTTISET PUUT 51 Semanttisten puiden muodostaminen Esimerkki 80 Tarkastellaan kysymystä, onko kaava = (( p 0 p 1 ) (p 1 p 2 )) toteutuva Tätä voidaan tutkia päättelemällä semanttisesti seuraavaan
LisätiedotTodistusteoriaa. Kun kielen syntaksi on tarkasti määritelty, voidaan myös määritellä täsmällisesti, mitä pätevällä päättelyllä tarkoitetaan.
Todistusteoriaa Kun kielen syntaksi on tarkasti määritelty, voidaan myös määritellä täsmällisesti, mitä pätevällä päättelyllä tarkoitetaan. Todistusteoriassa annetaan joukko aksioomia ja päättely- sääntöjä,
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 1 Derivaatta Tarkastellaan funktion f keskimääräistä muutosta tietyllä välillä ( 0, ). Funktio f muuttuu tällä välillä määrän. Kun tämä määrä jaetaan välin pituudella,
LisätiedotAluksi. 2.1. Kahden muuttujan lineaarinen epäyhtälö
Aluksi Matemaattisena käsitteenä lineaarinen optimointi sisältää juuri sen saman asian kuin mikä sen nimestä tulee mieleen. Lineaarisen optimoinnin avulla haetaan ihannearvoa eli optimia, joka on määritelty
Lisätiedot1. Logiikan ja joukko-opin alkeet
1. Logiikan ja joukko-opin alkeet 1.1. Logiikkaa 1. Osoita totuusarvotauluja käyttäen, että implikaatio p q voidaan kirjoittaa muotoon p q, ts. että propositio (p q) ( p q) on identtisesti tosi. 2. Todista
Lisätiedotmissä on myös käytetty monisteen kaavaa 12. Pistä perustelut kohdilleen!
Matematiikan johdantokurssi Kertausharjoitustehtävien ratkaisuja/vastauksia/vihjeitä. Osoita todeksi logiikan lauseille seuraava: P Q (P Q). Ratkaisuohje. Väite tarkoittaa, että johdetut lauseet P Q ja
Lisätiedotb) Määritä myös seuraavat joukot ja anna kussakin tapauksessa lyhyt sanallinen perustelu.
Johdatus yliopistomatematiikkaan Helsingin yliopisto, matematiikan ja tilastotieteen laitos Kurssikoe 23.10.2017 Ohjeita: Vastaa kaikkiin tehtäviin. Ratkaisut voi kirjoittaa samalle konseptiarkille, jos
Lisätiedotmissä on myös käytetty monisteen kaavaa 12. Pistä perustelut kohdilleen!
Matematiikan johdantokurssi Kertausharjoitustehtävien ratkaisuja/vastauksia/vihjeitä. Osoita todeksi logiikan lauseille seuraava: P Q (P Q). Ratkaisuohje. Väite tarkoittaa, että johdetut lauseet P Q ja
LisätiedotJohdatus matematiikkaan
Johdatus matematiikkaan Luento 3 Mikko Salo 1.9.2017 Sisältö 1. Logiikasta 2. Suora ja epäsuora todistus 3. Jaollisuus ja alkuluvut Todistus Tähän asti esitetyt todistukset ovat olleet esimerkinomaisia.
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 8. syyskuuta 2016
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2016 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 8. syyskuuta 2016 Sisällys a https://tim.jyu.fi/view/kurssit/tie/ tiea241/2016/videoiden%20hakemisto Matemaattisen
LisätiedotTekijä Pitkä Matematiikka 11 ratkaisut luku 1
Tekijä Pitkä matematiikka 11 16.2.2017 1 a) Yhdistetään ja-sanalla lauseet A ja B. A B: Järvi on tyyni ja lähden vesihiihtämään. b) Muodostetaan lauseiden A ja B negaatiot. A : järvi ei ole tyyni B : en
LisätiedotALGORITMI- MATEMATIIKKA. Keijo Ruohonen
ALGORITMI- MATEMATIIKKA Keijo Ruohonen 1993 Kirjallisuutta ANDERSON, I.: A First Course in Combinatorial Mathematics. Oxford University Press (1979) GRAHAM, R.L. & KNUTH, D.E. & PATASHNIK, O.: Concrete
LisätiedotToinen muotoilu. {A 1,A 2,...,A n,b } 0, Edellinen sääntö toisin: Lause 2.5.{A 1,A 2,...,A n } B täsmälleen silloin kun 1 / 13
2 3 Edellinen sääntö toisin: Lause 2.5.{A 1,A 2,...,A n } B täsmälleen silloin kun {A 1,A 2,...,A n,b } 0, jatkoa jatkoa 1 / 13 2 3 Edellinen sääntö toisin: Lause 2.5.{A 1,A 2,...,A n } B täsmälleen silloin
LisätiedotLause 5. (s. 50). Olkoot A ja B joukkoja. Tällöin seuraavat ehdot ovat
jen Kahden joukon A ja B samuutta todistettaessa kannattaa usein osoittaa, että A on B:n osajoukko ja että B on A:n osajoukko. Tällöin sovelletaan implikaation ja ekvivalenssin yhteyttä. Lause 5. (s. 50).
LisätiedotOngelma 1: Miten luonnollisen kielen ilmaisut muutetaan määrämuotoisiksi eli formalisoidaan?
Ongelma 1: Miten luonnollisen kielen ilmaisut muutetaan määämuotoisiksi eli fomalisoidaan? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Ongelma 2: Mitä ovat oositiologiikka, lauselogiikka ja nollannen ketaluvun logiikka? 2012-2013
LisätiedotLuonnollisen päättelyn luotettavuus
Luonnollisen päättelyn luotettavuus Luotettavuuden todistamiseksi määrittelemme täsmällisesti, milloin merkkijono on deduktio. Tässä ei ole sisällytetty päättelysääntöihin iteraatiosääntöä, koska sitä
LisätiedotTAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma. Roosa Niemi. Riippuvuuslogiikkaa
TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma Roosa Niemi Riippuvuuslogiikkaa Informaatiotieteiden yksikkö Matematiikka Syyskuu 2011 Tampereen yliopisto Informaatiotieteiden yksikkö ROOSA NIEMI: Riippuvuuslogiikkaa
LisätiedotApprobatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat.
Approbatur 3, demo 1, ratkaisut 1.1. A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat. Käydään kaikki vaihtoehdot läpi. Jos A on rehti, niin B on retku, koska muuten
LisätiedotMS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I
MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto. maaliskuuta 05 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä. ym.,
LisätiedotTietotekniikka ja diskreetti matematiikka
Tietotekniikka ja diskreetti matematiikka Tietotekniikassa Epäjatkuvan matematiikan (diskreetin matematiikan) välineitä. Ongelmien ja ratkaisujen kuvaus. Tavoite: Perehdytään tavanomaisimpiin käytetyistä
LisätiedotMatematiikan perusteista logiikkaa ja joukko-oppia LaMa 1U syksyllä 2010
Ensimmäisen viikon luennot Matematiikan perusteista logiikkaa ja joukko-oppia LaMa 1U syksyllä 2010 Perustuu osittain kirjan Poole: Linear Algebra lukuihin Appendix A ja Appendix B ja Trench in verkkokirjaan,
LisätiedotMS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I
MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto. maaliskuuta 05 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä. ym.,
LisätiedotJohdatus logiikkaan 1
Johdatus logiikkaan 1 Åsa Hirvonen Kevät 2016 Sisältö 1 ropositiolauseet 3 2 Rekursiiviset määritelmät ja induktio rakenteen suhteen 7 3 Totuusjakaumat ja totuustaulut 12 3.0.1 Negaatio..........................
LisätiedotLogiikka I. Kaarlo Reipas 17. huhtikuuta 2012 Ψ. Tämä materiaali on vielä keskeneräinen. 1 Johdanto Mitä logiikka on?... 3
Φ Logiikka I Kaarlo Reipas 17. huhtikuuta 2012 Ψ Tämä materiaali on vielä keskeneräinen. Sisältö 1 Johdanto 3 1.1 Mitä logiikka on?.............................. 3 2 ropositiologiikka 4 2.1 Lauseet...................................
Lisätiedot811120P Diskreetit rakenteet
811120P Diskreetit rakenteet 2017-2018 Yhteenveto Yleistä kurssista Kurssin laajuus 5 op Luentoja 30h Harjoituksia 21h Itsenäistä työskentelyä n. 80h 811120P Diskreetit rakenteet, Yhteenveto 2 Kurssin
LisätiedotPredikaattilogiikan malli-teoreettinen semantiikka
Predikaattilogiikan malli-teoreettinen semantiikka February 4, 2013 Muistamme, että predikaattilogiikassa aakkosto L koostuu yksilövakioista c 0, c 1, c 2,... ja predikaattisymboleista P, R,... jne. Ekstensionaalisia
LisätiedotMS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I
MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto 3. huhtikuuta 2014 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteetesimerkkejä,
LisätiedotMS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I
MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto 3. huhtikuuta 014 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteetesimerkkejä,
LisätiedotTee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti!
MAA11 Koe.4.014 Jussi Tyni Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti! A-Osio: Ei saa käyttää laskinta. MAOL saa olla alusta asti käytössä. Maksimissaan
LisätiedotPredikaattilogiikkaa
Predikaattilogiikkaa UKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Kertausta ogiikan tehtävä: ogiikka tutkii ajattelun ja päättelyn sääntöjä ja muodollisten päättelyiden oikeellisuutta, ja pyrkii erottamaan oikeat
LisätiedotTehtävä 1. Päättele resoluutiolla seuraavista klausuulijoukoista. a. 1 {p 3 } oletus. 4 {p 1, p 2, p 3 } oletus. 5 { p 1 } (1, 2) 7 (4, 6)
Tehtävä 1 Päättele resoluutiolla seuraavista klausuulijoukoista. a. {{p 0 }, {p 1 }, { p 0, p 2 }, {p 1, p 2, p 3 }, { p 2, p 3 }, {p 3 }}, b. {{ p 0, p 2 }, {p 0, p 1 }, {{ p 1, p 2 }, { p 2 }}, c. {{p
LisätiedotModaalilogiikan ja predikaattilogiikan kaavojen vastaavuus
TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma Sanna Kari Modaalilogiikan ja predikaattilogiikan kaavojen vastaavuus Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Matematiikka Toukokuu 2002 Sisältö 1 Johdanto
Lisätiedot13. Loogiset operaatiot 13.1
13. Loogiset operaatiot 13.1 Sisällys Loogiset operaatiot AND, OR, XOR ja NOT. Operaatioiden ehdollisuus. Bittioperaatiot. Loogiset operaatiot ohjausrakenteissa. Loogiset operaatiot ja laskentajärjestys.
LisätiedotMatematiikan johdantokurssi
Matematiikan johdantokurssi Martti Pesonen, Pekka Smolander,... 7. joulukuuta 05 Mitä matematiikka on? Matematiikan määritteleminen lienee turhaa, kenties myös mahdotonta. Matemaatikot sanovatkin usein
LisätiedotHARJOITUSTEHTÄVIEN MALLIRATKAISUT HARJOITUS 1.
HARJOITUSTEHTÄVIEN MALLIRATKAISUT HARJOITUS (a) A (A : Aurinko laskee länteen.) (b) A B (A: Otat. B : Ajat.) (c) A B C (A : Heli tulee tänään käymään. B : Katson televisiosta jalkapalloa. C : Katson televisiosta
LisätiedotLOGIIKKA, TIETÄMYS JA PÄÄTTELY
36 LOGIIKKA, TIETÄMYS JA PÄÄTTELY Ryhdymme nyt tarkastelemaan tietämyskannan (knowledge base, KB omaavia agentteja KB:n avulla agentti pyrkii pitämään yllä tietoa vain osittain havainnoimastaan maailmasta
LisätiedotLuonnollisten lukujen laskutoimitusten määrittely Peanon aksioomien pohjalta
Simo K. Kivelä, 15.4.2003 Luonnollisten lukujen laskutoimitusten määrittely Peanon aksioomien pohjalta Aksioomat Luonnolliset luvut voidaan määritellä Peanon aksioomien avulla. Tarkastelun kohteena on
LisätiedotHY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus logiikkaan I, syksy 2018 Harjoitus 5 Ratkaisuehdotukset
HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus logiikkaan I, syksy 2018 Harjoitus 5 Ratkaisuehdotukset 1. Päättele resoluutiolla seuraavista klausuulijoukoista: (a) {{p 0 }, {p 1 }, { p 0, p 2 },
LisätiedotTAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma. Heidi Luukkonen. Sahlqvistin kaavat
TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma Heidi Luukkonen Sahlqvistin kaavat Informaatiotieteiden yksikkö Matematiikka Maaliskuu 2013 Tampereen yliopisto Informaatiotieteiden yksikkö LUUKKONEN, HEIDI: Sahlqvistin
LisätiedotJohdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 7, 28.10.2015
Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 7, 28.10.2015 1. Onko olemassa yhtenäistä verkkoa, jossa (a) jokaisen kärjen aste on 6, (b) jokaisen kärjen aste on 5, ja paperille piirrettynä sivut eivät
LisätiedotMonisteen Rantala & Virtanen, Logiikkaa: teoriaa ja sovelluksia harjoitustehtävät.
Monisteen Rantala & Virtanen, Logiikkaa: teoriaa ja sovelluksia harjoitustehtävät. Tehtäviä on osittain muokattu, jotta ne vastaisivat paremmin kokeilumonistetta Rantala & Virtanen, Logiikan peruskurssi.
LisätiedotMAT-13510 Laaja Matematiikka 1U. Hyviä tenttikysymyksiä T3 Matemaattinen induktio
MAT-13510 Laaja Matematiikka 1U. Hyviä tenttikysymyksiä T3 Matemaattinen induktio Olkoon a 1 = a 2 = 5 ja a n+1 = a n + 6a n 1 kun n 2. Todista induktiolla, että a n = 3 n ( 2) n, kun n on positiivinen
LisätiedotDiskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 1 / vko 8
Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 1 / vko 8 Tuntitehtävät 1-2 lasketaan alkuviikon harjoituksissa ja tuntitehtävät 5- loppuviikon harjoituksissa. Kotitehtävät 3-4 tarkastetaan loppuviikon
LisätiedotJohdatus yliopistomatematiikkaan
Johdatus yliopistomatematiikkaan Lotta Oinonen 1. maaliskuuta 2016 Helsingin yliopisto Matematiikan ja tilastotieteen laitos Sisältö 1 Perusasioita joukoista................................ 1 1.1 Merkintöjä..................................
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho. 16. maaliskuuta 2011
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 16. maaliskuuta 2011 Sisällys Sisällys Väitelauseet lause (tai virke), joka sanoo jonkin asian pitävän paikkaansa
Lisätiedot(1) refleksiivinen, (2) symmetrinen ja (3) transitiivinen.
Matematiikassa ja muuallakin joudutaan usein tekemisiin sellaisten relaatioiden kanssa, joiden lakina on tietyn ominaisuuden samuus. Tietyn ominaisuuden samuus -relaatio on ekvivalenssi; se on (1) refleksiivinen,
LisätiedotRatkaisu. Ensimmäinen kuten P Q, toinen kuten P Q. Kolmas kuten P (Q R):
Diskreetti matematiikka, sks 2010 Harjoitus 2, ratkaisuista 1. Seuraavassa on kuvattu kolme virtapiiriä, joissa on paristo, sopiva lamppu L ja katkaisimia P, Q, R, joiden läpi virta kulkee (1) tai ei kulje
Lisätiedot3. Predikaattilogiikka
3. Predikaattilogiikka Muuttuja mukana lauseessa. Ei yksikäsitteistä totuusarvoa. Muuttujan kiinnittäminen määrän ilmaisulla voi antaa yksikäsitteisen totuusarvon. Esimerkki. Lauseella x 3 8 = 0 ei ole
LisätiedotJohdatus modaalilogiikkaan. Veikko Rantala Ari Virtanen
Johdatus modaalilogiikkaan Veikko Rantala Ari Virtanen 1 Sisältö 1 Johdanto 4 1.1 Modaalioperaattoreita............................. 4 1.2 Mahdollisen maailman käsitteestä....................... 6 1.3
LisätiedotII- luento. Etiikan määritelmiä. Eettisen ajattelu ja käytänteet. 1 Etiikka on oikean ja väärän tutkimusta
II- luento Eettisen ajattelu ja käytänteet Etiikan määritelmiä 1 Etiikka on oikean ja väärän tutkimusta 2. Etiikka ei ole samaa kuin moraali, se on moraalin tutkimusta 3. Etiikka ei ole tutkimusta siitä,
Lisätiedot1 Johdanto 2 1.1 Esimerkkejä loogisesta päättelystä... 3
Diskreetit rakenteet, syksy 2011 Itä-Suomen yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos Simo Juvaste 13.12.2011 10:02 Sisältö 1 Johdanto 2 1.1 Esimerkkejä loogisesta päättelystä.............................
LisätiedotMatematiikassa ja muuallakin joudutaan usein tekemisiin sellaisten relaatioiden kanssa, joiden lakina on tietyn ominaisuuden samuus.
Matematiikassa ja muuallakin joudutaan usein tekemisiin sellaisten relaatioiden kanssa, joiden lakina on tietyn ominaisuuden samuus. Matematiikassa ja muuallakin joudutaan usein tekemisiin sellaisten relaatioiden
LisätiedotJohdatus diskreettiin matematiikkaan
Kirjan Johdatus diskreettiin matematiikkaan harjoitustehtävien ratkaisuja Jukka Ilmonen Jukka.Ilmonen@uta.fi Jarmo Niemelä jarmo.niemela@kolumbus.fi 27. elokuuta 2004 4. a) p q r p q r 0 0 0 0 1 0 0 1
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 1 1 Matemaattisesta päättelystä Matemaattisen analyysin kurssin (kuten minkä tahansa matematiikan kurssin) seuraamista helpottaa huomattavasti, jos opiskelija ymmärtää
LisätiedotJOHDATUS MATEMATIIKKAAN
JOHDATUS MATEMATIIKKAAN Toitteko minulle ihmisen, joka ei osaa laskea sormiaan? Kuolleiden kirja JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS Alkusanat Tämä tiivistelmä on allekirjoittaneen
LisätiedotT Logiikka tietotekniikassa: perusteet Kevät 2008 Laskuharjoitus 5 (lauselogiikka ) A ( B C) A B C.
T-79.3001 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Kevät 2008 Laskuharjoitus 5 (lauselogiikka 6.1 7.2) 27. 29.2.2008 Ratkaisuja demotehtäviin Tehtävä 6.1 a) A (B C) Poistetaan lauseesta ensin implikaatiot.
LisätiedotModaalilogiikan täydellisyyslauseesta
TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma Teemu Pitkänen Modaalilogiikan täydellisyyslauseesta Informaatiotieteiden yksikkö Matematiikka Toukokuu 2015 Sisältö 1 Johdanto 3 2 Peruskäsitteistö ja semantiikka
LisätiedotTodistamisessa on tärkeää erottaa tapaukset, kun sääntö pätee joillakin tai kun sääntö pätee kaikilla. Esim. On olemassa reaaliluku x, jolle x = 5.
3.4 Kvanttorit Todistamisessa on tärkeää erottaa tapaukset, kun sääntö pätee joillakin tai kun sääntö pätee kaikilla. Esim. On olemassa reaaliluku x, jolle x = 5. Kaikilla reaaliluvuilla x pätee x+1 >
LisätiedotTehtäväsarja I Seuraavissa tehtävissä harjoitellaan erilaisia todistustekniikoita. Luentokalvoista 11, sekä voi olla apua.
HY / Avoin yliopisto Johdatus yliopistomatematiikkaan, kesä 2015 Harjoitus 2 Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I Seuraavissa tehtävissä harjoitellaan erilaisia todistustekniikoita. Luentokalvoista 11, 15-17
Lisätiedot