CSC:n bio-opas. Kimmo Mattila Jarno Tuimala Eija Korpelainen. Tieteen tietotekniikan keskus CSC

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "CSC:n bio-opas. Kimmo Mattila Jarno Tuimala Eija Korpelainen. Tieteen tietotekniikan keskus CSC"

Transkriptio

1 CSC:n bio-opas

2

3 CSC:n bio-opas Kimmo Mattila Jarno Tuimala Eija Korpelainen Tieteen tietotekniikan keskus CSC

4 Tämän teoksen tekijänoikeudet kuuluvat CSC Tieteellinen laskenta Oy:lle. Teoksen tai osia siitä voi kopioida ja tulostaa vapaasti henkilökohtaiseen käyttöön sekä Suomen yliopistojen ja korkeakoulujen kurssikäyttöön edellyttäen, että kopioon tai tulosteeseen liitetään tämä ilmoitus teoksen tekijästä ja tekijänoikeuksista. Teosta ei saa myydä tai sisällyttää osaksi muita teoksia ilman CSC:n lupaa. c Kimmo Mattila, Jarno Tuimala, Eija Korpelainen ja CSC Tieteellinen laskenta Oy uudistettu painos ISBN Painopaikka: Picaset Oy Helsinki 2003

5 CSC:n bio-opas 5 Lukijalle Tämä opas on tehty johdannoksi CSC:n biopalvelujen käyttöön. Oppaassa käydään läpi CSC:n palvelujen käyttö www:n ja unix-käyttöjärjestelmän avulla sekä esitellään CSC:n käytetyimpien sekvenssianalyysiohjelmien alkeet. Lisäksi opas esittelee lyhyesti molekyylimallinnusohjelmien käyttöä. Opas ei sisällä kattavaa kuvausta mistään biolaskennan aihepiiristä, vaan sen tarkoitus on auttaa uutta käyttäjää alkuun ja ohjata hänet yksityiskohtaisemman tiedon lähteille. CSC:n palvelimien ja niissä olevien ohjelmien käyttöä kuvaavassa tekstissä teletype-kirjasintyyppi tarkoittaa, että kyseessä on komennon tai tiedoston nimi. Yleiset nimet, esimerkiksi tiedostojen ja hakemistojen nimet, jotka vaihtelevat tapauskohtaisesti, on kirjoitettu kursiivilla: rm tiedosto Joissakin esimerkeissä on haluttu selvästi erottaa, mikä osa on käyttäjän antamia komentoja ja mikä on tietokoneen tulostusta. Tällöin on käyttäjän antamat komennot lihavoitu. Uusien termien esittelyyn ja tekstin korostamiseen on käytetty kursiivia. Erikoisnäppäimet on esitetty laatikoituina, esimerkiksi: Ctrl ja Return. Valikkoja käyttävien graafisten käyttöliittymien komentoihin on tekstissä viitattu tyyliin Valikko/Komento. Esimerkiksi merkintä File/Open tarkoittaa File-valikosta löytyvää Open-komentoa. Opas esittelee CSC:n biopalveluja siinä muodossa, jossa ne olivat vuoden 2003 helmikuussa. Palveluissa ja käyttöliittymissä on saattanut tämän jälkeen tapahtua muutoksia. Kiitämme oppaan tekoa edesauttaneita ja teosta eri vaiheissa kommentoineita: Minna Laine, Vesa Ollikainen, Timo Kervinen ja Juha Haataja. Lisäksi kiitämme Erja Heikkistä luvasta käyttää hänen CSC:n bio-oppaan 1. ja 2. painoksiin tuottamaa materiaalia tässä painoksessa. Otamme mielellämme vastaan kaikki tähän kirjaan liittyvät kommentit. Ne voi osoittaa Kimmo Mattilalle sähköpostiosoitteeseen fi. Espoossa Tekijät

6 6 CSC:n bio-opas Sisältö Lukijalle 5 1 Yhteydenotto CSC:hen Www-yhteys Tutkijan käyttöliittymän avulla Tiedostojen hallinta ja siirto Ohjelmat Salasanan vaihtaminen ja tietojen päivittäminen Pääteyhteyden luominen X-pääteyhteyden luominen Yhteyksien sulkeminen Lisätietoja yhteyksistä Unix-käyttöjärjestelmä Unix-komentojen rakenne Hakemistot Koti- ja metatyöhakemisto Hakemistojen käyttö Tiedostojen käsittely Teksti- ja kuvaeditorit Pico GNU emacs Kuvankäsittelyä xv:llä Tausta-ajot ja ohjelmien keskeyttäminen Unix-käytön niksejä Aiempien komentojen selaus Komentojen täydennys Ohjaus- ja erikoismerkit Opassivut Unix-esimerkki: Arkistohakemiston käyttö Lisätietoa CSC:n Unix-ympäristöstä CSC:n ympäristön pikaohje Tietokantahakuohjelma SRS Tietokantojen valinta Hakuehtojen määrittely

7 Sisältö Hakutulokset ja tallennus Sekvenssianalyysiohjelmisto EMBOSS Sekvenssitiedostomuodot USA-merkintätapa USA-esimerkkejä EMBOSSin käyttöliittymät Www-käyttö Tutkijan käyttöliittymässä Ohjelman suoritus ja tulosten tallentaminen EMBOSS-ohjelmiston komentorivikäyttö Alustus, tietokannat ja ohjelman valinta Ohjelman suoritus Tulostiedostot Kuvatiedostot Syötteet komentorivillä Ohjelmakohtaiset valitsimet Yleiset valitsimet Listatiedostot EMBOSS-ohjelman parametritiedostot Jemboss Tiedostojen hallinta Ohjelman suoritus Lisätietoa EMBOSS ohjelmistosta Kahden sekvenssin vertailu EMBOSS-ohjelmistolla Johdanto Pistekartat (dotplot) Sekvenssirinnastukset Johdanto Pisteytysmatriisit Aukkosakot Kahden sekvenssin rinnastus EMBOSS-ohjelmilla Paikallinen rinnastus water- ja matcher-ohjelmilla Kattava rinnastus needle- ja stretcher-ohjelmilla Rinnastusten jatkokäsittely Samankaltaisuushaut Johdanto BLAST BLAST-algoritmi BLAST-hakujen eri tyypit BLAST-haku Gepardi-palvelimella BLAST-haun parametrit BLAST-ajon tulokset Tulosten tarkastelu BioView Viewer -ohjelmalla Paracel BLASTin komentorivikäyttö

8 8 CSC:n bio-opas Omien BLAST-tietokantojen käyttö Gepardissa Lisätietoa BLASTista Smith-Waterman-haut Smith-Waterman hakujen aukkosakot Paracel Smith-Waterman -versiot Smith-Waterman-haut WWW-käyttöliittymässä BTK ja Smith-Waterman haut Cedarin komentorivillä BTK-komennot Smith-Waterman-hakukomennot Omat Smith-Waterman- ja HMMER-hakutietokannat Lisätietoa BTK-ohjelmiston käytöstä Usean sekvenssin analyysi Usean sekvenssin rinnastus ClustalW-ohjelmalla ClustalW komentorivillä ClustalX Rinnastusten editointi- ja visualisointiohjelmia Rinnastus- ja sekvenssieditori MSE Rinnastus- ja sekvenssieditori Seaview Jalview rinnastuseditori Kätketyt Markovin mallit HMMER-ajon vaiheet HMM-profiilin luominen Kalibrointi Haku HMMER:in käyttö Cedarissa Lisätietoa HMMERista Muita monen sekvenssin analyysiohjelmia Sekvenssierojen määritys ja kuvantaminen puukaavioksi Sekvenssivertailuohjelmien taustaa Sekvenssivertailumenetelmät Puunhakualgoritmit Tulosten arviointi Ohjelmat Phylip POY Molekyylimallinnusohjelmat Johdanto Molekyylien esittäminen RasMolilla InsightII InsightII:n biomallinnukseen soveltuvat moduulit InsightII:n käynnistys InsightII:n käyttöliittymä Viewer-moduuli

9 Sisältö Mallinnusikkuna ja hiiren toiminnot Muut moduulit ja komentovalikot InsightII:n opasteet InsightII-esimerkkejä Liite 135 A Tärkeimmät CSC:llä ylläpidetyt tietokannat 136 A.1 Sekvenssitietokannat A.1.1 EMBL ja GenBank A.1.2 SwissProt ja SPTrEMBL A.1.3 PIR A.2 Tunnistetietokannat A.2.1 PROSITE A.2.2 PRINTS A.2.3 Pfam A.2.4 InterPro A.3 PDB-rakennetietokanta B Yleisimmistä sekvenssitiedostomuodoista 141 B.1 FASTA B.2 RAW/PLAIN B.3 SWISS-PROT, EMBL ja NCBI B.4 Clustal ohjelmien aln-muoto B.5 MSF eli Multiple Sequence File format B.6 Phylip-tiedostomuodot Hakemisto 147

10 10 CSC:n bio-opas 1 Yhteydenotto CSC:hen CSC:n biopalveluiden käyttö perustuu Internet-yhteyteen käyttäjän päätekoneen (esim. PC tai Mac) ja CSC:n tietokoneiden välillä. CSC:llä olevien ohjelmien käyttöön on kolme eri yhteystapaa: verkkoselaimella toimiva wwwyhteys, pääteyhteys sekä graafinen X-pääteyhteys. Yhteystapa määräytyy ohjelmakohtaisesti, ja useimpien ohjelmien käyttöön tarvitaan CSC:n käyttäjätunnus ja salasana. Ohjeet CSC:n käyttäjätunnuksen hakemiseksi löytyvät osoitteesta Www-yhteyden avulla voi kirjautua sisään Tutkijan käyttöliittymä-palveluun, joka sisältää monipuolisen valikoiman analyysiohjelmia sekä mahdollistaa tiedostojen siirron CSC:n ja käyttäjän oman koneen välillä. Tämän lisäksi CSC:llä on kaikille avoimia www-palveluita kuten SRStietokantahakuohjelma sekä ohjelmakohtaiset opassivut. Pääteyhteydellä tarkoitetaan yhteydenottoa, jossa käyttäjä kirjoittautuu suoraan sisään CSC:n palvelimiin sopivan pääteohjelman (esim. ssh) avulla. Jotkut CSC:n ohjelmista ovat käytettävissä vain pääteyhteyden kautta. X-pääteyhteydet ovat laajennettuja, grafiikan käytön mahdollistavia pääteyhteyksiä. Tavallisen pääteyhteyden kautta voidaan käyttää vain tekstipohjaisia ohjelmia. Graafiset, valikkopohjaiset käyttöliittymät (esim. ClustalX ja Seaview) sekä kuvatiedostojen tarkastelu vaativat kuitenkin X-pääteyhteyden, jota varten käyttäjän koneessa on oltava X-emulaattoriohjelma tavallisen pääteohjelman lisäksi. Edellä mainituista yhteystavoista www-yhteys on useimmille käyttäjille tutuin. Neuvoja pääte- ja X-pääteyhteyksien luomiseen löytyy kappaleista 1.2 ja 1.3. Kattavampi ohjeistus työskentelyyn CSC:n palvelimien Unix-ympäristössä löytyy Metakoneen käyttöoppaasta: 1.1 Www-yhteys Tutkijan käyttöliittymän avulla Tutkijan käyttöliittymä (Scientist s interface) on www-palvelu, jonka kautta asiakkaat voivat mm. käyttää ohjelmia ja siirtää tiedostoja oman koneen ja CSC:n välillä. Tutkijan käyttöliittymään pääsee kaikilta CSC:n verkkosivuil-

11 1. Yhteydenotto CSC:hen 11 ta mustassa yläpalkissa olevan linkin Tutkijan käyttöliittymä avulla. Käyttöä varten tarvitaan CSC:n käyttäjätunnus ja salasana. Tutkijan käyttöliittymän eri toiminnot löytyvät harmaasta sivupalkista. Kun lopetat työskentelyn, sulje Tutkijan käyttöliittymä linkin Poistu/Logout avulla. Pelkkä verkkoselaimen sulkeminen ei riitä, sillä palvelun selaimellesi lähettämä tunniste (eng. cookie) säilyy selaimen muistissa vuorokauden ajan mahdollistaen käytön ilman salasanakyselyä. Kuva 1.1: Tutkijan käyttöliittymä Tiedostojen hallinta ja siirto Linkki Tiedostoni avaa Tutkijan käyttöliittymän tiedostonhallintaosan, jonka avulla voit siirtää tiedostoja oman koneesi ja CSC:llä olevan kotihakemistosi välillä. Voit myös kopioida, siirtää ja poistaa kotihakemistossa olevia tiedostoja. Tiedoston siirto omalta koneelta CSC:lle onnistuu linkin Kopioi metakoneelle avulla. Tämä avaa uuden ikkunan, jossa voit nappia Browse painamalla etsiä siirrettävän tiedoston omalta koneeltasi. Jos siirrät tekstitiedostoja Windowskoneelta, ruksaa kohta Muunna unix-muotoon ennen napin Kopioi tiedosto painamista. Kun haluat siirtää tiedoston CSC:ltä omalle koneellesi, avaa tiedosto osoittamalla sen nimeä ja valitse sivun alalaidasta linkki Kopioi omalle koneellesi. Muista vielä korjata tiedoston nimi ja tyyppi oikeiksi ennen napin Save painamista.

12 12 CSC:n bio-opas Kuva 1.2: Tiedostonhallinta Tutkijan käyttöliittymässä. Kotihakemistossa voi liikkua osoittamalla hakemistojen nimiä. Kotihakemiston koko on 100 MB (käyttämäsi levytila näkyy linkistä levykiintiö). Lisäksi käytettävissäsi on suuria väliaikaistiedostoja varten metatyöhakemisto ($METAWRK) jossa ei ole kokorajoitusta, mutta kuukauden käyttämättömänä olleet tiedostot poistetaan sieltä automaattisesti. Siirtyminen koti- ja metatyöhakemiston välillä tapahtuu Siirry hakemistoon-napista, kun oikea hakemisto on pudotusvalikosta valittu. Tiedostoja ja hakemistoja voi siirtää, kopioida ja poistaa ruksaamalla ne ja valitsemalla pudotusvalikosta haluttu toiminto (Siirrä, Poista, Kopio, Uusi hakemisto). Valittu toimenpide käynnistyy painamalla Toteuta-nappia. Saman pudotusvalikon ja Toteuta-painikkeen avulla voi myös luoda uusia alihakemistoja. Kopioitaessa ja siirrettäessä tiedostoja avautuu uusi sivu, jolla kohdehakemiston voi valita pudotusvalikosta tai hakemistojen nimeä osoittamalla. Voit aukaista tiedoston tarkasteltavaksi klikkaamalla sen nimeä. Jos kyseessä on tekstitiedosto, voit myös muokata sitä ja tallentaa muutokset painamalla alhaalla oikealla olevaa Talleta muutokset-nappia. Mikäli haluat jakaa tiedostoja muiden ryhmän jäsenten kanssa tai vaikkapa kirjoittaa ajettavia ohjelmia, unix-järjestelmän käyttämien tiedoston luku- (R), kirjoitus- (W) ja suoritusoikeuksien (X) muuttaminen onnistuu sivun ylälaidassa olevien valintaruutujen avulla.

13 1. Yhteydenotto CSC:hen 13 Kuva 1.3: CSC:llä sijaitseva tiedosto avattuna Tutkijan käyttöliittymässä Ohjelmat Tutkijan käyttöliittymässä oleviin ohjelmiin pääsee harmaassa sivupalkissa olevan Ohjelmat-linkin avulla. Käytettävissä on mm. yli 120 EMBOSS- sekvenssianalyysipaketin ohjelmaa, monen sekvenssin rinnastusohjelma ClustalW, sekvenssihaut (esim. BLAST) tehokkaalla Gepardi-palvelimella sekä geenikartoitusohjelma Genehunter. EMBOSS-, Gepardi- ja ClustalW-käyttöä käsitellään tämän oppaan muissa kappaleissa. Genehunter ohjelmasta kerrotaan tarkemmin CSC:n Geenikartoitusoppaassa, joka löytyy osoitteesta Salasanan vaihtaminen ja tietojen päivittäminen Harmaan sivupalkin linkistä Tietoni avautuvalla sivulla voit tarkistaa yhteysja projektitietosi sekä tarvittaessa vaihtaa salasanan. 1.2 Pääteyhteyden luominen Yhteydenottoon CSC:n palvelimiin suositellaan SSH-pääteohjelmaa. Toisin kuin vanhat telnet- ja rlogin-ohjelmat, SSH käyttää tehokasta salausta, joka

14 14 CSC:n bio-opas estää ulkopuolisia seuraamasta tietoliikennettä CSC:n ja päätekoneen välillä. F-Secure SSH on kaupallinen ohjelmisto, joka on saatavissa mm. Linux-, Mac- ja Windows-käyttöjärjestelmiin. PC- ja Mac-koneissa yhteydenluonti käynnistetään valitsemalla File/Connect. Ohjelma kysyy palvelinkoneen nimen (Host Name) ja asiakkaan käyttäjätunnuksen (User Name). Painettaessa nappia Connect ohjelma kysyy vielä käyttäjän salasanan. Kuva 1.4: Yhteydenotto SSH:lla. Kohdasta Edit/Settings voit muuttaa pääteyhteyden asetuksia. Muuttaminen ei ole välttämätöntä, mutta se voi helpottaa päätetyöskentelyä. Muutokset on tehtävä ennen yhteyden avausta, jotta ne ovat voimassa istunnon aikana. Settings-ikkunan kohdasta Profile Settings/Tunneling kannattaa ruksata Tunnel X11 connection, jolloin X-ikkunayhteys ohjautuu näytöllesi automaattisesti. ssh:n kautta ohjattua X-yhteyttä voi nopeuttaa kohdassa Profile Settings/Connection poistamalla asetus Compression ja muuttamalla salausmenetelmän (Encryption Algorithm) Blowfish-tyyppiseksi. Käyttäjällä voi olla auki useita pääteyhteyksiä yhteen tai useampaan palvelimeen. Uuden pääteikkunan avaaminen onnistuu SSH-ohjelman kohdasta Window/NewWindow. Edellä annetut ohjeet koskivat SSH-pääteyhteyden luomista käyttäen PC- tai Mac-koneiden valikkopohjaisia SSH-ohjelmia. Pääteyhteydet Unix- Linuxtai Mac OSX-koneiden välillä, esimerkiksi siirryttäessä palvelimelta toiselle, luodaan komennolla ssh -l käyttäjätunnus koneen_nimi Esimerkiksi pääteyhteyden luominen koneesta cedar.csc.fi koneeseen ibmsc.csc.fi onnistuu komennolla

15 1. Yhteydenotto CSC:hen 15 ssh ibmsc.csc.fi Esimerkissä käyttäjätunnusta ei tarvinnut määritellä, sillä asiakkaiden käyttäjätunnukset ovat samat Cedar- ja Ibmsc-palvelimissa. 1.3 X-pääteyhteyden luominen X-ikkunayhteys ei ole välttämätön CSC:n palvelimien käyttämiseen, mutta jotkin ohjelmat (esim. ClustalX) vaativat sen toimiakseen. Jotta X-ikkunayhteys olisi mahdollinen, täytyy päätekoneessasi olla X-ikkunointiohjelma eli X-emulaattori. CSC:n palveluiden käyttämiseen soveltuvia X-emulaattoreita on useita (mm. XVision, MacX, exceed), ja niiden käynnistys ja oikeat asetukset vaihtelevat kone- ja ohjelmakohtaisesti. X-emulaattorin toiminnasta ja asetuksista kannattaa kysyä paikallisilta mikrotukihenkilöiltä. Yksinkertaisin tapa käyttää X-pääteyhteyttä on ohjata se SSH-ohjelman kautta eli tehdä kappaleessa 1.2 mainittu SSH-ohjelman TunnelX11 connection -asetus. Tämän jälkeen voit käynnistää X-ikkunointijärjestelmän omalla koneellasi ja luoda normaalin pääteyhteyden SSH-ohjelmalla, jolloin X-ikkuna avautuu komennolla tai xterm & winterm & Voit testata X-ikkunan toimivuutta esimerkiksi käynnistämällä taskulaskimen xcalc & X-ikkuna olettaa, että käyttäjällä on kolminäppäiminen Unix-hiiri. Tämä saattaa tuottaa hankaluuksia joidenkin ohjelmien käytössä, sillä yleensä PC- ja Mac-koneiden hiirissä on vain yksi tai kaksi näppäintä. Useimmat X-emulaattorit sisältävät kuitenkin toiminnon, jossa painamalla samanaikaisesti jotain näppäinyhdistelmää sekä hiiren näppäintä saadaan puuttuvien hiirinäppäinten toiminnot suoritettua. Käytettävät näppäinyhdistelmät vaihtelevat ohjelmakohtaisesti. 1.4 Yhteyksien sulkeminen Kun työskentely CSC:n palvelimella lopetetaan, suljetaan ensin CSC:n palvelimissa käynnissä olevat ohjelmat. Tämän jälkeen sekä pääte- että X-pääteyhteydet katkaistaan komennolla exit tai logoff. Pääteohjelma ja X-emulaattori suljetaan päätekoneessa vasta yhteyden sulkemisen jälkeen.

16 16 CSC:n bio-opas 1.5 Lisätietoja yhteyksistä Yksityiskohtaisempaa tietoa pääte- ja X-pääteyhteyksistä löytyy CSC:n Metakoneen käyttöoppaan luvuista 4 ja 5. Oppaan voi tilata CSC:stä tai hakea PDF-muodossa CSC:n kotisivuilta: Käytännön vinkkejä pääteyhteyksien käytöstä löytyy artikkeleista: Lisää SSH-tietoa löytyy osoitteesta

17 2. Unix-käyttöjärjestelmä 17 2 Unix-käyttöjärjestelmä CSC:n palvelintietokoneet käyttävät Unix-käyttöjärjestelmää. Toisin kuin kuvavalikkoja käyttävät PC- ja Mac-koneiden Windows- ja OS- käyttöjärjestelmät, Unix perustuu kirjoitettuihin rivikomentoihin. Käyttäjän on tiedettävä komentojen ja tiedostojen nimet tarkasti voidakseen suorittaa haluamansa toimenpiteen. Yksinkertaisemman rakenteensa takia Unix-käyttöjärjestelmä on kuitenkin valikkopohjaisia käyttöjärjestelmiä vakaampi ja joustavampi. Tämän takia useat päätekoneita tehokkaammat monen käyttäjän koneet käyttävät jotakin Unix- tai sitä suuresti muistuttavan Linux-käyttöjärjestelmän versiota. Tämän kappaleen tarkoituksena on auttaa uutta käyttäjää ottamaan ensiaskeleensa CSC:n Unix-ympäristössä. Esiteltävät Unix-käskyt ja -ohjelmat edustavat vain murto-osaa Unixin toiminnoista. Suosittelemme tutustumista myös CSC:n Metakoneen käyttöoppaaseen, jossa CSC:n käyttöympäristöstä kerrotaan laajemmin. 2.1 Unix-komentojen rakenne Unix-käyttöjärjestelmässä useimpien komentojen perusrakenne on seuraava: komento -valitsimet argumentti1 argumentti2... Valitsimet ja argumentit vaihtelevat komentokohtaisesti. Monissa tapauksissa valitsimien ja argumenttien antaminen ei ole välttämätöntä. Valitsimien tehtävä on yleensä muuttaa komennon toimintaa oletusarvosta, joka suoritetaan, jos valitsimia ei määritetä. Argumenteilla taas määritetään, mitä tiedostoja, merkkijonoja tai hakemistoja käsitellään tai mihin komennon tulokset ohjataan. Esimerkiksi komennolle ls voidaan antaa useita valitsimia ja argumentteja. Pelkkä komento ls tulostaa hakemiston sisällön aakkosjärjestyksessä. Komennon toimintaa voidaan muuttaa esimerkiksi valitsimella -t, joka tulostaa hakemiston sisällön tiedostojen iän mukaisessa järjestyksessä: ls -t. Ilman argumenttia ls tulostaa näytölle sen hakemiston sisällön, jossa käyttäjä on antaessaan komennon. Komennolle voidaan kuitenkin antaa argumentti, joka kertoo, minkä hakemiston sisältöä halutaan tarkastella. Esimerkiksi komento

18 18 CSC:n bio-opas ls -t /mnt/mds/metawrk/kkayttaj tulostaa hakemiston /mnt/mds/metawrk/kkayttaj sisällön. Jos komento, valitsimet tai argumentit on annettu väärin, tulostuu ruudulle Return -näppäimen painamisen jälkeen virheilmoitus. Komentojen toimintaa ja käyttöä esitellään tarkemmin seuraavissa kappaleissa. 2.2 Hakemistot Tiedostojen hallinta Unixissa perustuu hierarkiseen puumaiseen hakemistorakenteeseen. Jokaisessa koneessa on juurihakemisto (/), jonka alaisuudessa muut hakemistot ja tiedostot ovat. Jokainen tiedosto sijaitsee jossakin hakemistossa. Samoin käskyt suoritetaan jossakin hakemistossa. Hakemistoa, jossa käyttäjä on antaessaan komennon, kutsutaan tässä oppaassa nykyhakemistoksi. fs archive univ1 joy $ARCHIVE kkayttaj proj94.tar Gradu.tar univ1 joy $HOME kkayttaj omat_ohjelmat raportti.txt uusi_data.dat / mnt mds wrk $WRK kkayttaj metawrk $METAWRK kkayttaj projekti1 Fasta-ajon_tulos run.tmp tmp $TMP kkayttaj testiajo.roska Kuva 2.1: Kaavakuva käyttäjän kkayttaj hakemistojen sijainnista Cedarissa Koti- ja metatyöhakemisto Cedarin käyttäjällä on useita henkilökohtaisia hakemistoja, joissa voi käsitellä tiedostoja, suorittaa komentoja ja ajaa ohjelmia. Tärkeimmät näistä ovat kotihakemisto ($HOME), metatyöhakemisto ($METAWRK) sekä arkistohakemisto ($ARCHIVE).

19 2. Unix-käyttöjärjestelmä 19 Kun käyttäjä avaa pääteyhteyden Cedariin, hän siirtyy automaattisesti omaan kotihakemistoonsa. Kotihakemisto on käyttäjäkohtainen perushakemisto, jonne voidaan pysyvästi varastoida aineistoa ja luoda alihakemistoja. Kotihakemiston koko on 100 MB, mikä riittää useimmille CSC:n biopalvelujen käyttäjille, mutta saattaa rajoittaa hyvin suurten tiedostojen käsittelyä. Metatyöhakemisto on tarkoitettu suurille väliaikaisille tiedostoille. Metatyöhakemistossa ei ole kokorajoitusta, mutta sinne ei voi varastoida tiedostoja pysyvästi. Tiedostot, joita ei ole käytetty yli kuukauteen, poistetaan automaattisesti. Metatyöhakemiston $METAWRK lisäksi jokaisella käyttäjällä on myös kaksi muuta väliaikaishakemistoa, $WRKDIR ja $TMPDIR. Näissä hakemistoissa tiedostojen säilytysajat ovat kuitenkin lyhemmät kuin hakemistossa $METAWRK. Arkistohakemisto $ARCHIVE on tarkoitettu harvoin käytettävien tiedostojen pidempiaikaiseen säilytykseen. Toisin kuin työ- ja kotihakemistoissa, arkistohakemistossa ei voi muokata tiedostoja tai ajaa ohjelmia. Arkistohakemistoon siirrettyjä tiedostoja ei varastoida levylle, vaan ne kopioituvat CSC arkistopalvelimen nauhakaseteille. Arkistohakemistoon varastoitavan aineiston määrällä ja säilytysajalla ei ole rajoituksia, kun CSC-käyttäjätunnus on voimassa. Kappaleessa on esimerkki tiedon tallentamisesta arkistohakemistoon Cedarin hakemistorakenteen tarkoitus on välttää levytilan turhaa käyttöä. Monet ohjelmat tuottavat ajon aikana suuria väliaikaistiedostoja, joita ei enää tarvita tulosten valmistuttua. Suorittamalla ajonsa metatyöhakemistossa ja siirtämällä vain varsinaiset syöttötiedot ja lopputulokset kotihakemistoon käyttäjä välttyy varastoimasta tarpeettomia tiedostoja. Myöhemmin, esimerkiksi tutkimusprojektin päätyttyä, projektiin liittyvät tiedostot voidaan pakata yhdeksi tiedostoksi ja varastoida pysyvästi arkistohakemistoon. Kaikki käyttäjät pystyvät liikkumaan laajalti Cedarin hakemistoissa ja lukemaan mm. ohjelma- ja tietokantahakemistoissa olevia tiedostoja. Ohjelmien suorittaminen ja uusien tiedostojen luominen onnistuu kuitenkin vain käyttäjän henkilökohtaisissa hakemistoissa (esitetty kuvassa 2.1 vaaleanharmaana). Muut käyttäjät eivät pysty lukemaan henkilökohtaisiin hakemistoihin varastoitua aineistoa Hakemistojen käyttö Taulukossa 2.1 on esitetty tärkeimmät komennot, joilla voit liikkua Unixin hakemistojärjestelmässä ja muokata sitä. Alla on esimerkkejä komentojen käytöstä. Kun olet ottanut pääteyhteyden Cedariin, olet kotihakemistossasi. Voit tarkistaa hakemistosi sijainnin komennolla pwd. Kotihakemiston sijainnin muistaminen ei kuitenkaan ole välttämätöntä: katso cd-komentoa (sivu 20) ja erikoismerkkejä (sivu 28). Hakemiston sisällön näet komennolla ls. Se tulostaa nykyhakemistossa olevien tiedostojen ja alihakemistojen nimet. Enemmän tietoa hakemistosi sisäl-

20 20 CSC:n bio-opas Taulukko 2.1: Unix-komentoja. Komento cd hakemisto ls pwd mkdir hakemisto rmdir hakemisto Selitys Siirtyminen toiseen hakemistoon (change directory) Hakemiston sisällön listaus (list) Nykyhakemiston nimen tulostaminen (print working directory) Uuden hakemiston luominen (make directory) Hakemiston poisto (remove directory) löstä saat näkyviin komennolla ls -la. Listauksessa näkyvät tällöin myös pisteellä (.) alkavat asetustiedostot sekä tiedostojen ja hakemistojen käyttöoikeudet, koot ja viimeisimmän muutoksen ajankohta. Komennot ls ja pwd eivät muuta tiedostoja tai hakemistoja, joten voit halutessasi käyttää niitä tämän oppaan myöhempien esimerkkien lomassa tarkistaaksesi, missä hakemistossa olet ja mitä tiedostoja kyseisessä hakemistossa on. Hakemistosta toiseen siirrytään komennolla cd hakemistopolku. Esimerkiksi metatyöhakemistoon siirrytään komennolla tai cd /mnt/mds/metawrk/käyttäjätunnus cd $METAWRK Jälkimmäisessä tapauksessa käytetään hakemistopolun sijasta automaattisesti määritettyä $METAWRK-ympäristömuuttujaa, joka sisältää metatyöhakemiston sijainnin. Uusia alihakemistoja voi Unix-ympäristössä luoda käskyllä mkdir hakemiston_nimi. Esimerkiksi komento mkdir sekvenssit luo uuden hakemiston nimeltä sekvenssit. Komennolla ls voit tarkistaa, että hakemisto syntyi. Voit siirtyä luomaasi alihakemistoon komennolla cd sekvenssit Voit palata sekvenssit-hakemistosta takaisin ylemmän tason hakemistoon komennolla: cd.. Alihakemisto poistetaan komennolla rmdir hakemisto, esimerkiksi: rmdir sekvenssit Komentoa rmdir voit käyttää ainoastaan silloin, kun poistettava hakemisto on tyhjä. Riippumatta siitä, missä hakemistossa olet, takaisin kotihakemistoon pääset aina antamalla komennon cd ilman hakemistonnimeä: cd

21 2. Unix-käyttöjärjestelmä Tiedostojen käsittely Unix-käyttöjärjestelmän ja -ohjelmien käyttämät tiedostot voidaan luokitella kahteen pääluokkaan, binääriaineistoa sisältäviin tiedostoihin ja merkkiaineistoa sisältäviin tekstitiedostoihin. Binääritiedostoissa tieto on binäärikoodattuna, jolloin tiedoston datatiheys on suurempi ja käsittely nopeampaa. Käyttäjän kannalta varjopuolena on se, että binääritiedostoa on hyvin hankala lukea ja muokata. Yleensä binääritiedostot sisältävätkin ohjelmien käyttämää aineistoa, jota käyttäjän ei tarvitse käsitellä. Teksti- eli ASCII-tiedostoissa tieto on esitetty merkkeinä, joten käyttäjä voi helpommin muokata ja tarkastella tiedostoa. Tekstitiedostot ovat huomattavasti binääritiedostoja yleisempiä ja miltei kaikki tässä oppaassa käsiteltävät tiedostot ovat erityyppisiä tekstitiedostoja. Jokaisella tiedostolla on nimi. Nimi voi olla periaatteessa miltei mikä tahansa merkkiyhdistelmä. Joitakin merkkejä ei kuitenkaan ole järkevää käyttää tiedostonimissä, koska niillä on erityismerkitys Unix-ympäristössä. Turvallisia merkkejä ovat pienet ja isot kirjaimet sekä numerot, piste, tavuviiva ja alaviiva. Esimerkiksi välilyöntien käyttö tiedostonimissä tuottaa ongelmia ja yleensä niiden sijasta käytetään alaviivaa tyyliin uusi_tiedosto.txt. Taulukossa 2.2 on esitelty yleisimmät tiedostojen käsittelyssä käytettävät Unix-komennot. Taulukko 2.2: Komentoja tiedostojen käsittelyyn. Komento cp grep gzip gunzip head less more mv rm tail tar Selitys Tiedostojen kopiointi (copy) Merkkijonon poimiminen tiedostosta Tiedoston kompressointi Kompressoinnin purkaminen Tiedoston alun tulostus Tiedoston tulostus kuvaruutu kerrallaan Tiedoston tulostus kuvaruutu kerrallaan Tiedoston uudelleennimeäminen tai siirto (move) Tiedoston tuhoaminen (remove) Tiedoston lopun tulostus Hakemistojen pakkaaminen tar-tiedostoiksi Tekstitiedostojen, esimerkiksi sekvenssitiedostojen, sisältöä voi tarkastella sivutusohjelmilla more ja less. Sivutusohjelmat tulostavat tiedoston sisällön pääteikkunaan näytönpituus kerrallaan. Komentoja more ja less käytetään kirjoittamalla komento ja tarkasteltavan tiedoston nimi. Esimerkiksi kotihakemistossa olevan tiedoston.cshrc sisältöä voi tarkastella komennoilla: tai more.cshrc

22 22 CSC:n bio-opas less.cshrc Sivutusohjelmat ovat tekstieditoreita (esimerkiksi pico tai emacs) turvallisempia työkaluja tiedostojen tarkasteluun, sillä niillä ei voi tuhota tai muuttaa tiedostoa. Ohjelmista more on yksinkertaisempi; se näyttää tiedoston alusta loppuun näyttö kerrallaan. Voit lopettaa katselun painamalla q. Komento less on monipuolisempi sivutusohjelma, jolla voi lukea tiedostoa eteenpäin rivi kerrallaan painamalla Return tai kuvaruudullinen kerrallaan painamalla Space. Ohjelmassa less voit palata taaksepäin riveittäin painamalla k tai kuvaruudullinen kerrallaan painamalla b. Tekstistä voi myös etsiä merkkijonoa kirjoittamalla /merkkijono. Tiedoston alkua voit tarkastella komennolla head ja loppua komennolla tail. Oletusarvoisesti komennot tulostavat kymmenen ensimmäistä tai viimeistä riviä, mutta rivien määrää voi muuttaa tyyliin tail -rivimäärä tiedosto, esimerkiksi 30 viimeistä riviä tiedostosta output.seq tulostuvat komennolla tail -30 output.seq Komentoa grep käytetään merkkijonojen etsimiseen tekstitiedostosta. Komento annetaan muodossa grep merkkijono tiedosto ja se tulostaa näytölle ne tiedoston rivit, joista haettu merkkijono löytyi. Esimerkiksi komento grep CC sekvenssi.seq tulostaa tiedostosta sekvenssi.seq rivit, joilta löytyy kirjainyhdistelmä CC. Tiedoston kopiointi tapahtuu Unixissa käskyllä cp (copy), jota voi käyttää vaikkapa seuraavasti: cp output.seq kopio.seq cp output1.seq output2.seq sekvenssit/ Ensimmäisessä tapauksessa tehdään tiedostosta output.seq kopio, jonka nimeksi tulee kopio.seq. Toisessa esimerkissä kopioidaan hakemistoon sekvenssit tiedostot output1.seq ja output2.seq nimiä muuttamatta. Tiedoston uudelleennimeäminen tai siirto tehdään käskyllä mv (move): mv output.seq kopio.seq mv output1.seq output2.seq sekvenssit/ Esimerkeissä tapahtuvat samat siirrot kuin cp-käskyn esimerkeissä, mutta tällä kertaa alkuperäiset tiedostot output.seq, output1.seq ja output2.seq häviävät nykyhakemistosta. Tiedosto tuhotaan käskyllä rm tiedosto, esimerkiksi rm kopio.seq minkä jälkeen CSC:n palvelimilla varmistetaan, että tiedosto tosiaankin halutaan poistaa: UX:rm: INFO: File kopio.seq. Remove? (yes/no)[no] : Vastaukseksi riittää y (yes) tai n (no).

Julkaiseminen verkossa

Julkaiseminen verkossa Julkaiseminen verkossa H9T1: Tiedostojen vienti internetiin Yliopiston www-palvelin, kielo Unix käyttöjärjestelmästä hakemistorakenne etäyhteyden ottaminen unix-koneeseen (pääteyhteys) komentopohjainen

Lisätiedot

Luento 4. Timo Savola. 21. huhtikuuta 2006

Luento 4. Timo Savola. 21. huhtikuuta 2006 UNIX-käyttöjärjestelmä Luento 4 Timo Savola 21. huhtikuuta 2006 Osa I Shell Lausekkeet Komentoriville kirjotettu komento on lauseke echo "foo" echo $USER MUUTTUJA=1 ls -l Rivinvaihto

Lisätiedot

SSH Secure Shell & SSH File Transfer

SSH Secure Shell & SSH File Transfer SSH Secure Shell & SSH File Transfer TIETOHALLINTO Janne Suvanto 1.9 2002 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 Yleistä... 2 SSH Secure Shell ohjelman asetukset... 3 POP3 tunnelin asetukset... 6 Yhteyden

Lisätiedot

SCI- A0000: Tutustuminen Linuxiin, syksy 2015

SCI- A0000: Tutustuminen Linuxiin, syksy 2015 SCI- A0000: Tutustuminen Linuxiin, syksy 2015 Sisältö SCI- A0000: Tutustuminen Linuxiin, syksy 2015... 1 1. Mikä Linux?... 1 2. Linuxin käyttö graafisesti... 1 3. Pari sanaa komentorivistä... 2 4. Kalapankki...

Lisätiedot

Unix. Markus Norrena

Unix. Markus Norrena Unix Markus Norrena Kotitehtävä 1 Mikä on Unix? Kirjoittakaa lyhyesti 10 asiaa (väittämää) mitä Unix on, tai mitä Unix ei ole. Tehtävän 2. osa: Edellisen perusteella ryhmätyö jolla laajennatte Unix-tietämystänne

Lisätiedot

Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla

Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla Viimeksi muokattu 5. toukokuuta 2012 Maastotietokannan torrent-jakeluun sisältyy yli 5000 zip-arkistoa,

Lisätiedot

UBUNTU. UBUNTU - Peruskäyttö. Työpöytä. GNU Free Documentation License. Sisäänkirjautuminen. Yläpaneelissa on kolme valikkoa. Paneelit ja valikot

UBUNTU. UBUNTU - Peruskäyttö. Työpöytä. GNU Free Documentation License. Sisäänkirjautuminen. Yläpaneelissa on kolme valikkoa. Paneelit ja valikot UBUNTU GNU Free Documentation License UBUNTU - Peruskäyttö Sisäänkirjautuminen Tietokoneen käynnistymisen jälkeen avautuu ensimmäisenä näkyville sisäänkirjautumisruutu. Kirjaudu sisään järjestelmään syöttämällä

Lisätiedot

KYMP Webmail -palvelu

KYMP Webmail -palvelu KYMP Webmail -palvelu Sisältö 1. Kirjautuminen... 3 2. Viestin merkinnät... 4 3. Viestien lukeminen... 4 Viestiin vastaaminen... 4 Viestin välittäminen edelleen / uudelleen ohjaus... 5 4. Viestin kirjoittaminen...

Lisätiedot

Uutiskirjesovelluksen käyttöohje

Uutiskirjesovelluksen käyttöohje Uutiskirjesovelluksen käyttöohje Käyttäjätuki: Suomen Golfpiste Oy Esterinportti 1 00240 HELSINKI Puhelin: (09) 1566 8800 Fax: (09) 1566 8801 E-mail: gp@golfpiste.com 2 Sisällys Johdanto... 1 Päänavigointi...

Lisätiedot

Paul Tötterman paul.totterman@iki.fi. 26. kesäkuuta 2009

Paul Tötterman paul.totterman@iki.fi. 26. kesäkuuta 2009 Paul Tötterman paul.totterman@iki.fi 26. kesäkuuta 2009 Historia /POSIX Linux Käyttöjärjestelmä Sisältö Ohjelmiston ja raudan rajapinta Resurssien hallinta ja jakelu Palvelut ohjelmille verkko tiedostojärjestelmä

Lisätiedot

Sähköposti ja uutisryhmät 4.5.2005

Sähköposti ja uutisryhmät 4.5.2005 Outlook Express Käyttöliittymä Outlook Express on windows käyttöön tarkoitettu sähköpostin ja uutisryhmien luku- ja kirjoitussovellus. Se käynnistyy joko omasta kuvakkeestaan työpöydältä tai Internet Explorer

Lisätiedot

Työsähköpostin sisällön siirto uuteen postijärjestelmään

Työsähköpostin sisällön siirto uuteen postijärjestelmään Työsähköpostin sisällön siirto uuteen postijärjestelmään edupori.fi/office 365 3.10.2013 Porin kaupunki ATK Tuki Sisällys Johdanto... 2 Edupori.fi sähköpostin määrittäminen Office 365:n Outlook-ohjelmaan

Lisätiedot

Muuttujien määrittely

Muuttujien määrittely Tarja Heikkilä Muuttujien määrittely Määrittele muuttujat SPSS-ohjelmaan lomakkeen kysymyksistä. Harjoitusta varten lomakkeeseen on muokattu kysymyksiä kahdesta opiskelijoiden tekemästä Joupiskan rinneravintolaa

Lisätiedot

VERKKOVELHO-YLLÄPITOTYÖKALUN KÄYTTÖOHJE

VERKKOVELHO-YLLÄPITOTYÖKALUN KÄYTTÖOHJE VERKKOVELHO-YLLÄPITOTYÖKALUN KÄYTTÖOHJE 1. SISÄÄN KIRJAUTUMINEN Sisään kirjautuminen VerkkoVelho-ylläpitotyökaluun tapahtuu yrityksesi osoitteessa www.omaosoitteesi.fi/yllapito, esim. www.verkkovelho.fi/yllapito.

Lisätiedot

AMIS-ohjelman käyttöohjeet

AMIS-ohjelman käyttöohjeet AMIS-ohjelman käyttöohjeet Yleistä AMIS-ohjelma on Daisy-kirjojen ilmainen lukuohjelma. AMISin avulla voit lukea Daisy-äänikirjoja, Daisy-yhdistelmäkirjoja, jotka sisältävät sekä tekstiä että ääntä, ja

Lisätiedot

Enigmail-opas. Asennus. Avainten hallinta. Avainparin luominen

Enigmail-opas. Asennus. Avainten hallinta. Avainparin luominen Enigmail-opas Enigmail on Mozilla Thunderbird ja Mozilla Seamonkey -ohjelmille tehty liitännäinen GPG-salausohjelmiston käyttöä varten. Sitä käytetään etenkin Thunderbirdin kanssa sähköpostin salaamiseen

Lisätiedot

Tiedostojen siirto ja FTP - 1

Tiedostojen siirto ja FTP - 1 Tiedostojen siirto ja FTP Tiedonsiirto Sibelius-Akatemian hakemistosi ja jonkun muun koneen välillä (esim. kotikoneesi) Taustaa FTP on lyhenne sanoista File Transfer Protocol. Se on yhteystapa jolla siirretään

Lisätiedot

Ohjeistus yhdistysten internetpäivittäjille

Ohjeistus yhdistysten internetpäivittäjille Ohjeistus yhdistysten internetpäivittäjille Oman yhdistyksen tietojen päivittäminen www.krell.fi-sivuille Huom! Tarvitset päivittämistä varten tunnukset, jotka saat ottamalla yhteyden Kristillisen Eläkeliiton

Lisätiedot

Octave-opas. Mikä on Octave ja miksi? Asennus

Octave-opas. Mikä on Octave ja miksi? Asennus Octave-opas Mikä on Octave ja miksi? Asennus Käynnistys ja käyttöliittymä Komennot tiedostojen hallintaan SciTE-editor.m-tiedostot Ohjeita muualla Mikä on Octave ja miksi? Octave on numeeriseen laskentaan

Lisätiedot

Perusohje vi-editorin käyttöön

Perusohje vi-editorin käyttöön Perusohje vi-editorin käyttöön Aapo Rista 22.9.2000 Sisältö 1 Johdanto 1 2 vi:n komento- ja kirjoitustilat 2 3 vi:n käynnistäminen ja siitä poistuminen 2 4 Liikkuminen tekstissä 3 5 Merkkien lisääminen

Lisätiedot

Oppilaan opas. Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy. Versio 0.2 (2008-01-21)

Oppilaan opas. Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy. Versio 0.2 (2008-01-21) Oppilaan opas Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy Versio 0.2 (2008-01-21) Versio Päivämäärä Kuvaus 0.1 2005-01-16 Ensimmäinen versio. 0.2 2008-01-21 Korjattu kuvatiedostojen maksimiresoluutio ja muutamia

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions KÄYTTÖOHJE Servia S solutions Versio 1.0 Servia S solutions Servia Finland Oy PL 1188 (Microkatu 1) 70211 KUOPIO puh. (017) 441 2780 info@servia.fi www.servia.fi 2001 2004 Servia Finland Oy. Kaikki oikeudet

Lisätiedot

FTP -AINEISTOSIIRRON OHJE PC / MAC Ympäristö

FTP -AINEISTOSIIRRON OHJE PC / MAC Ympäristö FTP -AINEISTOSIIRRON OHJE PC / MAC Ympäristö Versio 1.0 Tiedostonsiirto FTP -menetelmällä Lahden Väriasemoinnilla on käytössä suurempien tiedostojen siirtoa varten oma FTP -yhteys. Tällä menetelmällä saadaan

Lisätiedot

Microsoft Outlook Web Access. Pikaohje sähköpostin peruskäyttöön

Microsoft Outlook Web Access. Pikaohje sähköpostin peruskäyttöön Microsoft Outlook Web Access Pikaohje sähköpostin peruskäyttöön 1 Käyttö työpaikalla (Hallinto-verkossa) Käynnistetään sähköposti Työpöydällä olevasta Faiposti-pikakuvakkeesta (hiirellä kaksoisklikkaamalla).

Lisätiedot

sivu 1 Verkkopäätteen muuttaminen Anvian uuteen tekniikkaan Ohje käy seuraaviin verkkopäätteisiin

sivu 1 Verkkopäätteen muuttaminen Anvian uuteen tekniikkaan Ohje käy seuraaviin verkkopäätteisiin sivu 1 Verkkopäätteen muuttaminen Anvian uuteen tekniikkaan Ohje käy seuraaviin verkkopäätteisiin Zyxel Prestige 645 ISP Zyxel Prestige 645 WEB Zyxel Prestige 645R Zyxel Prestige 645 Ennen aloitusta tarkista,

Lisätiedot

Ohjeet asiakirjan lisäämiseen arkistoon

Ohjeet asiakirjan lisäämiseen arkistoon Ohjeet asiakirjan lisäämiseen arkistoon 1. Jos koneellesi ei vielä ole asennettu Open Office ohjelmaa, voit ladata sen linkistä joka löytyy Arkisto => Asiakirjapohjat sivulta seuran kotisivuilta. Jos ohjelma

Lisätiedot

Oma kartta Google Maps -palveluun

Oma kartta Google Maps -palveluun TAMPERE 1 (6) Oma kartta Google Maps -palveluun Google Maps palveluun on mahdollista luoda karttoja omilla paikkamerkeillä. Tilin luonti Google-palveluihin Tehdäksesi karttoja omilla paikkamerkinnöillä,

Lisätiedot

BaseMidlet. KÄYTTÖOHJE v. 1.00

BaseMidlet. KÄYTTÖOHJE v. 1.00 KÄYTTÖOHJE v. 1.00 KUVAUS BaseMidlet on matkapuhelimessa toimiva sovellus jolla voi etäkäyttää Tiimi 7000 sarjan säätimiä. Copyright Team-Control Oy, oikeudet muutoksiin pidätetään. TiiMi on Team-Control

Lisätiedot

Verkkoposti selkokielellä

Verkkoposti selkokielellä Petri Ilmonen Verkkoposti selkokielellä Tekijä ja Oppimateriaalikeskus Opike, FAIDD, 2009 Selkokielinen käsikirjoitus: Petri Ilmonen Selkokielen tarkistus: Ari Sainio Kustannustoimitus: Petri Ilmonen Kansikuva

Lisätiedot

JAKELUPISTE KÄYTTÖOHJE 2/6

JAKELUPISTE KÄYTTÖOHJE 2/6 käyttöohjeet JAKELUPISTE KÄYTTÖOHJE 2/6 1. Esittely JakeluPiste on helppo ja yksinkertainen ratkaisu tiedostojen lähettämiseen ja vastaanottamiseen. Olipa kyseessä tärkeä word dokumentti tai kokonainen

Lisätiedot

Raporttiarkiston (RATKI) käyttöohjeet Ohjeet

Raporttiarkiston (RATKI) käyttöohjeet Ohjeet Raporttiarkiston (RATKI) käyttöohjeet Ohjeet 15.11.2012 1.0 Vastuutaho TRAFI Sisällys Raporttiarkiston (RATKI) käyttöohjeet 1 1. Johdanto 3 1.1. Esitiedot 3 1.2. Käyttöoikeudet 3 1.3. Sisäänkirjautuminen

Lisätiedot

1 Asentaminen. 2 Yleistä ja simuloinnin aloitus 12/2006 1.1.1

1 Asentaminen. 2 Yleistä ja simuloinnin aloitus 12/2006 1.1.1 1 Asentaminen...2 2 Yleistä ja simuloinnin aloitus...2 2.1 PI-säätimet...3 2.2 Trendit...4 3 Lämpölaitoksen ohjaus...5 4 Voimalan alkuarvojen muuttaminen...6 5 Tulostus...8 6 Mahdollisia ongelmia...8 6.1

Lisätiedot

Ohjelmisto on tietokanta pohjainen tiedostojärjestelmä, joka sisältää virtuaalisen hakemisto rakenteen.

Ohjelmisto on tietokanta pohjainen tiedostojärjestelmä, joka sisältää virtuaalisen hakemisto rakenteen. 1 / 50 1. Etusivu Ohjelmisto on tietokanta pohjainen tiedostojärjestelmä, joka sisältää virtuaalisen hakemisto rakenteen. Virtuaali hakemistoihin voi tuoda tiedostoja tietokoneelta tai luoda niitä tällä

Lisätiedot

LUSAS tiedosto-opas. Matti Lähteenmäki 2010 http://home.tamk.fi/~mlahteen/

LUSAS tiedosto-opas. Matti Lähteenmäki 2010 http://home.tamk.fi/~mlahteen/ LUSAS tiedosto-opas 2010 http://home.tamk.fi/~mlahteen/ LUSAS tiedosto-opas 2 1. Johdanto LUSASia käytettäessä esiintyy useita erityyppisiä tiedostoja, joista osan käyttäjä luo ja nimeää itse ja osa syntyy

Lisätiedot

Luento 5. Timo Savola. 28. huhtikuuta 2006

Luento 5. Timo Savola. 28. huhtikuuta 2006 UNIX-käyttöjärjestelmä Luento 5 Timo Savola 28. huhtikuuta 2006 Osa I Shell-ohjelmointi Ehtolause Lausekkeet suoritetaan jos ehtolausekkeen paluuarvo on 0 if ehtolauseke then lauseke

Lisätiedot

Multimaker7 ohjelmalla tuotettujen ohjelmien julkaisusta

Multimaker7 ohjelmalla tuotettujen ohjelmien julkaisusta 1 Multimaker7 ohjelmalla tuotettujen ohjelmien julkaisusta Multimakerohjelmalla tuotettuja ohjelmia voidaan julkaista joko CD-tuotantona tai webbisovelluksena. CD-tuotantoon käännettyjen ohjelmien katselu

Lisätiedot

Ubuntu - tiedostohallinta

Ubuntu - tiedostohallinta Ubuntu - tiedostohallinta Seuraavassa läpikäydään Ubuntun peruskäyttöä: Tiedostohallinta ja hakemistorakenne Tiedostoselain Hakemistorakenne Lähteinä on käytetty seuraavia: http://fi.wikibooks.org/wiki/ubuntu_tutuksi

Lisätiedot

Lemonsoft SaaS -pilvipalvelu OHJEET

Lemonsoft SaaS -pilvipalvelu OHJEET Lemonsoft SaaS -pilvipalvelu OHJEET Lemonsoft-käyttäjätunnukset Käyttäjätunnukset voit tilata suoraan omalta Lemonsoft-myyjältäsi tai Lemonsoftin asiakaspalvelun kautta. Käyttäjätunnusta tilatessasi ilmoitathan

Lisätiedot

Lupa opetuskäyttöön pyydettävä. info@tietsikka.net. Näppäimistö. Kohdistimen ohjausnäppäimistö. Funktionäppäimistö. Kirjoitusnäppäimistö

Lupa opetuskäyttöön pyydettävä. info@tietsikka.net. Näppäimistö. Kohdistimen ohjausnäppäimistö. Funktionäppäimistö. Kirjoitusnäppäimistö Näppäimistö 2005 Päivi Vartiainen 1 Kohdistimen ohjausnäppäimistö Funktionäppäimistö Kirjoitusnäppäimistö Numeronäppäimistö Kohdistimen ohjausnäppäimistöllä siirretään hiiren osoitinta ruudulla. Kohdistin

Lisätiedot

IRC ja etäyhteydet IRC JA ETÄYHTEYDET

IRC ja etäyhteydet IRC JA ETÄYHTEYDET IRC JA ETÄYHTEYDET Contents 1 IRC... 2 1.1 Yleisesti... 2 1.1.1 SSH-yhteys Windowsilla... 2 1.1.2 SSH-yhteys Linuxilla tai OS X:llä... 3 1.2 Irkkaamisen aloitus... 3 1.3 Irkkiin palaaminen... 4 1.4 Hyödyllistä

Lisätiedot

SeaMonkey pikaopas - 1

SeaMonkey pikaopas - 1 SeaMonkey pikaopas SeaMonkey on ilmainen ja yksinkertainen www-sivujen teko-ohjelma. Sillä on kätevää koostaa yksinkertaisia sivuja ilman, että täytyy tietää jotain HTML-koodista. Tämä opas esittelee sivuston

Lisätiedot

MINI-LEXIA OPAS Versio 4.31

MINI-LEXIA OPAS Versio 4.31 Mini-Lexia-opas 2012 MINI-LEXIA OPAS Versio 4.31 Sisältö Yleistä Lexiasta ja Mini-Lexiasta... 2 Ohjeet Lexian ammattikäyttäjälle: Harjoitusten siirtäminen... 2 Harjoitusten siirtäminen muistitikulla...

Lisätiedot

ALVin käyttöohjeet. Kuvaus, rajaus ja tallennus puhelimella ALVin -mobiilisovelluksen avulla dokumentit kuvataan, rajataan ja tallennetaan palveluun.

ALVin käyttöohjeet. Kuvaus, rajaus ja tallennus puhelimella ALVin -mobiilisovelluksen avulla dokumentit kuvataan, rajataan ja tallennetaan palveluun. ALVin käyttöohjeet Nämä käyttöohjeet sisältävät hyödyllisiä vinkkejä palvelun käyttöön. Ne kannattaa lukea ennen palvelun käyttöä. Jos kuitenkin kohtaat ongelmia etkä löydä niihin ratkaisua näistä käyttöohjeista

Lisätiedot

Tikon tilaustenkäsittely ja Laskutus

Tikon tilaustenkäsittely ja Laskutus 17.4.2013 1 (16) Verkkolaskujen FTP siirto 17.4.2013 2 (16) 1 Toimintaperiaate... 3 1.1 A-Tapa Lähetys (laskutus) työasemilta, FTP avattu eri koneelle... 3 1.2 B-Tapa Lähetys (laskutus) FTP palvelimelta...

Lisätiedot

Sonera Viestintäpalvelu VIP VIP Laajennettu raportointi Ohje

Sonera Viestintäpalvelu VIP VIP Laajennettu raportointi Ohje Sonera Viestintäpalvelu VIP VIP Laajennettu raportointi Ohje Sisällysluettelo VIP Laajennettu raportointi... 3 Luo raportti Laajennetun raportoinnin työkaluilla... 4 Avaa Laajennettu raportointi... 4 Valitse

Lisätiedot

Luento 3. Timo Savola. 7. huhtikuuta 2006

Luento 3. Timo Savola. 7. huhtikuuta 2006 UNIX-käyttöjärjestelmä Luento 3 Timo Savola 7. huhtikuuta 2006 Osa I Käyttöoikeudet Käyttöoikeudet Monen käyttäjän järjestelmä Prosessit kuuluvat eri käyttäjille Tiedostot kuuluvat

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Sisällysluettelo. Huom! Tämä käyttöohje koskee seuraavia verkkokirjoja ja verkkopalveluja:

KÄYTTÖOHJE. Sisällysluettelo. Huom! Tämä käyttöohje koskee seuraavia verkkokirjoja ja verkkopalveluja: KÄYTTÖOHJE Huom! Tämä käyttöohje koskee seuraavia verkkokirjoja ja verkkopalveluja: Askinet, Asunto-osakeyhtiölaki Kommentaari, Isännöitsijän käsikirja 2015, Kiinteistöalan lakikirja, Kiinteistönhoidon

Lisätiedot

OpeOodi Opiskelijalistojen tulostaminen, opiskelijoiden hallinta ja sähköpostin lähettäminen

OpeOodi Opiskelijalistojen tulostaminen, opiskelijoiden hallinta ja sähköpostin lähettäminen Helsingin yliopisto WebOodi 1 OpeOodi Opiskelijalistojen tulostaminen, opiskelijoiden hallinta ja sähköpostin lähettäminen Opetustapahtuman opiskelijalistan tulostaminen Ilmoittautuneista opiskelijoista

Lisätiedot

Unix-perusteet. Varmistaminen, tiedon pakkaaminen ja tiivistäminen

Unix-perusteet. Varmistaminen, tiedon pakkaaminen ja tiivistäminen Unix-perusteet Varmistaminen, tiedon pakkaaminen ja tiivistäminen Miksi varmistaminen on tärkeää? Levy menee rikki ongelmia voidaan vähentää mm. RAID-levyillä RAID 5-taso: data kolmella eri levyllä. Jos

Lisätiedot

Send-It ilmoittautumisjärjestelmä (judotapahtumat Suomessa)

Send-It ilmoittautumisjärjestelmä (judotapahtumat Suomessa) Ilmoittautumis järjestelmän otsikko alue Jokaisella tapahtumalla on otsikko-osa joka on samanlainen joka puolella sovellusta. Tämä Judokilpailuissa käytetty otsikko-osa koostuu viidestä linkistä, joita

Lisätiedot

Office 2013 - ohjelmiston asennusohje

Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Tämän ohjeen kuvakaappaukset on otettu asentaessa ohjelmistoa Windows 7 käyttöjärjestelmää käyttävään koneeseen. Näkymät voivat hieman poiketa, jos sinulla on Windows

Lisätiedot

Mikäli olet saanut e-kirjan latauslinkin sähköpostilla, seuraa näitä ohjeita e-kirjan lataamisessa.

Mikäli olet saanut e-kirjan latauslinkin sähköpostilla, seuraa näitä ohjeita e-kirjan lataamisessa. E-kirjan latausohje Mikäli olet saanut e-kirjan latauslinkin sähköpostilla, seuraa näitä ohjeita e-kirjan lataamisessa. Pikaohjeet 1. Varmista että tietokoneellesi on asennettu Adobe Digital Editions ohjelma.

Lisätiedot

Vesa Ollikainen, päivitys Juha Haataja 3.8.2010

Vesa Ollikainen, päivitys Juha Haataja 3.8.2010 METROPOLIA Tekstinkäsittely1 Peruskäyttö Vesa Ollikainen, päivitys Juha Haataja 3.8.2010 Tavoitteet ja sisältö Tavoite Lyhyen asiakirjan kirjoitustaito Word-tekstinkäsittelyohjelmalla Sisältö Tekstinkäsittelyohjelman

Lisätiedot

Lyseopaneeli 2.0. Käyttäjän opas

Lyseopaneeli 2.0. Käyttäjän opas Lyseopaneeli 2.0 Käyttäjän opas 1. Esittely Lyseopaneeli on Oulun Lyseon lukion käyttäjätietojen hallintapalvelu jonka tarkoitus on niputtaa yhteen muutamia oleellisia toimintoja. 2. Yleistä paneelin käytöstä

Lisätiedot

Nettiposti. Nettiposti käyttöohje

Nettiposti. Nettiposti käyttöohje YKSIKÄÄN ASIAKAS EI OLE MEILLE LIIAN PIENI TAI MIKÄÄN HAASTE LIIAN SUURI. Nettiposti Nettiposti käyttöohje Tässä käyttöohjeessa kuvataan selainkäyttöisen Nettiposti sähköpostiohjelman toiminnot. Käyttöohje

Lisätiedot

Autentikoivan lähtevän postin palvelimen asetukset

Autentikoivan lähtevän postin palvelimen asetukset Autentikoivan lähtevän postin palvelimen asetukset - Avaa Työkalut valikko ja valitse Tilien asetukset - Valitse vasemman reunan lokerosta Lähtevän postin palvelin (SM - Valitse listasta palvelin, jonka

Lisätiedot

SiteAdmin. www.visualweb.fi

SiteAdmin. www.visualweb.fi 1. Sisäänkirjautuminen...3 2. Käyttöliittymä...3 2.1 Valikot...3 2.1.1 Tiedosto-valikko...3 2.1.2 Muokkaa-valikko...3 2.1.3 Lisää-valikko...3 2.2 Työkalupalkki...3 2.2.1 Lukutila...3 2.2.1.1 Sivun muokkaus...3

Lisätiedot

Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu KÄYTTÖOHJE. LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti

Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu KÄYTTÖOHJE. LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖOHJE LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 1.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 13.2.2001

Lisätiedot

1 www-sivujen teko opetuksessa

1 www-sivujen teko opetuksessa RäsSe, Tekniikka/Kuopio Sivu 1 1 www-sivujen teko opetuksessa 1.1 Yleistä Mitä materiaalia verkkoon? Tyypillisesti verkossa oleva materiaali on html-tiedostoja. Näitä tiedostoja tehdään jollakin editorilla

Lisätiedot

Sen jälkeen Microsoft Office ja sen alta löytyy ohjelmat. Ensin käynnistä-valikosta kaikki ohjelmat

Sen jälkeen Microsoft Office ja sen alta löytyy ohjelmat. Ensin käynnistä-valikosta kaikki ohjelmat Microsoft Office 2010 löytyy tietokoneen käynnistävalikosta aivan kuin kaikki muutkin tietokoneelle asennetut ohjelmat. Microsoft kansion sisältä löytyy toimisto-ohjelmistopakettiin kuuluvat eri ohjelmat,

Lisätiedot

HAMINETTI WLAN LIITTYMÄN KÄYTTÖÖNOTTO-OHJE

HAMINETTI WLAN LIITTYMÄN KÄYTTÖÖNOTTO-OHJE HAMINETTI WLAN LIITTYMÄN KÄYTTÖÖNOTTO-OHJE Vaihe 1, Client manager ohjelmiston ja sovittimen ajureiden asennus Asennuksen vaiheissa saattaa olla sovitin ja käyttöjärjestelmä kohtaisia eroja. Alla olevassa

Lisätiedot

ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE

ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE YKSIKKÖHINTA SOPIMUKSEN TOTEUTUNEET MÄÄRÄT-SOVELLUS CMPRO5 VERSIO 2.8 PÄIVITETTY HEINÄKUU 2010 COPYRIGHT 2010 ARTEMIS FINLAND OY. ALL RIGHTS RESERVED. KÄYTTÖOHJE SIVU 2 (12) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje

UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje Käyttäjätuki: Suomen Golfpiste Oy Esterinportti 1 00240 HELSINKI Puhelin: (09) 1566 8800 Fax: (09) 1566 8801 E-mail: gp@golfpiste.com Sisällys Editorin käyttöohje...

Lisätiedot

OHJE WWW.MUKAANPARTIOON.FI -LIPPUKUNTASIVUN MUOKKAAMISEEN

OHJE WWW.MUKAANPARTIOON.FI -LIPPUKUNTASIVUN MUOKKAAMISEEN OHJE WWW.MUKAANPARTIOON.FI -LIPPUKUNTASIVUN MUOKKAAMISEEN 1. KIRJAUDU Navigoi osoitteeseen www.mukaanpartioon.fi. Aloita kirjautumalla: käyttäjätunnus: salasana: lippukunta HpL1Ka KUVA 1: Kirjautumislinkki

Lisätiedot

UTIFLEET-VARAUSJÄRJESTELMÄ KÄYTTÄJÄN OHJE. Gospel Flight ry

UTIFLEET-VARAUSJÄRJESTELMÄ KÄYTTÄJÄN OHJE. Gospel Flight ry UTIFLEET-VARAUSJÄRJESTELMÄ Gospel Flight ry Versio 1.0 Hyväksytty Tekijä 1.11.2005 Tarkastanut 1.11.2005 Hyväksynyt Juha Huttunen 3.11.2005 Helia UTIFLEET-TIETOJÄRJESTELMÄ 2 SISÄLLYS 1 SOVELLUKSEN KÄYTTÖOIKEUDET

Lisätiedot

OHJEET WORDPRESS-BLOGIN LUOMISEEN JA TAVALLISIMPIIN BLOGITOIMINTOIHIN

OHJEET WORDPRESS-BLOGIN LUOMISEEN JA TAVALLISIMPIIN BLOGITOIMINTOIHIN OHJEET WORDPRESS-BLOGIN LUOMISEEN JA TAVALLISIMPIIN BLOGITOIMINTOIHIN Koulutusteknologian perusopinnot Digitaalinen portfolio oppimisen tukena 2010 Essi Vuopala 1. BLOGIN LUOMINEN Mene osoitteeseen http://www.wordpress.com

Lisätiedot

Asiointipalvelun ohje

Asiointipalvelun ohje Asiointipalvelun ohje Yleistä 1. Kirjautuminen 2. Yhteystiedot 3. Vastaustavan valinta 1. Yleistä 2. Palkkatietojen lataaminen tiedostosta 4. Lomake 1. Yleistä 2. Linkit ja vastaajan tiedot 3. Lomakekäsittely

Lisätiedot

LIITTEIDEN lisääminen laskulle. Pikaohje (1.1)

LIITTEIDEN lisääminen laskulle. Pikaohje (1.1) LIITTEIDEN lisääminen laskulle Pikaohje (1.1) 2 Yleistä :n kehittämä liitejärjestelmä Terminaali mahdollistaa liitteiden lisäämisen kaikille laskuille vaikka laskutusjärjestelmässä ei olisi tukea liitteille.

Lisätiedot

OpeOodi Opiskelijalistojen tulostaminen, opiskelijoiden hallinta ja sähköpostin lähettäminen

OpeOodi Opiskelijalistojen tulostaminen, opiskelijoiden hallinta ja sähköpostin lähettäminen Helsingin yliopisto WebOodi 1 OpeOodi Opiskelijalistojen tulostaminen, opiskelijoiden hallinta ja sähköpostin lähettäminen Opetustapahtuman opiskelijalistan tulostaminen Ilmoittautuneista opiskelijoista

Lisätiedot

WCONDES OHJEET ITÄRASTEILLE (tehty Condes versiolle 8)

WCONDES OHJEET ITÄRASTEILLE (tehty Condes versiolle 8) WCONDES OHJEET ITÄRASTEILLE (tehty Condes versiolle 8) 1 UUDEN KILPAILUTIEDOSTON AVAUS Avaa Wcondes ohjelma tuplaklikkaamalla wcondes.lnk ikonia. Ohjelma avaa automaattisesti viimeksi tallennetun kilpailutiedoston.

Lisätiedot

Asko Ikävalko, k0201291 22.2.2004 TP02S-D. Ohjelmointi (C-kieli) Projektityö. Työn valvoja: Olli Hämäläinen

Asko Ikävalko, k0201291 22.2.2004 TP02S-D. Ohjelmointi (C-kieli) Projektityö. Työn valvoja: Olli Hämäläinen Asko Ikävalko, k0201291 22.2.2004 TP02S-D Ohjelmointi (C-kieli) Projektityö Työn valvoja: Olli Hämäläinen Asko Ikävalko LOPPURAPORTTI 1(11) Ratkaisun kuvaus Käytetyt tiedostot Tietuerakenteet Onnistuin

Lisätiedot

Viva-16. Käyttöohje. 1.4.2009 Veikko Nokkala Suomen Videovalvonta.com

Viva-16. Käyttöohje. 1.4.2009 Veikko Nokkala Suomen Videovalvonta.com Viva-16 Käyttöohje 1.4.2009 Veikko Nokkala Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Ohjelmisto käyttöliittymä... 3 Asentaminen... 3 Käyttöönotto... 3 Katselu... 6 Tallennus... 8 Toistaminen... 9 Selain käyttöliittymä...

Lisätiedot

Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje Kennelpiireille, osoitelistat

Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje Kennelpiireille, osoitelistat Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje Kennelpiireille, osoitelistat Suomen Kennelliitto ry. 6.5.2014 2(11) Osoitelistat Sisältö: Osoitteet valinnan näkyminen kennelpiirin henkilöille... 3 Yhdistysten

Lisätiedot

2013 -merkistä tunnistat uudet ominaisuudet

2013 -merkistä tunnistat uudet ominaisuudet Tähän käsikirjaan on koottu Ecomiin liittyviä yleisiä aiheita ja toimintatapoja, joiden opiskelemisesta on hyötyä kaikille Ecomin käyttäjille. 2013 2013 -merkistä tunnistat uudet ominaisuudet Ohjeita käsikirjan

Lisätiedot

ATK tähtitieteessä. Osa 1 - Linux. 11. syyskuuta 2014

ATK tähtitieteessä. Osa 1 - Linux. 11. syyskuuta 2014 11. syyskuuta 2014 Yleistä kurssista 2 op, kuusi harjoitus/luentokertaa. Torstaisin 9.15-12.00 (11.9., 18.9. ja 25.9.), perjantaisin 12.15-15.00 (12.9., 19.9., ja 26.9.). Luennoitsijana Jarkko Laine (jarkko.laine@oulu.fi),

Lisätiedot

TIMMI-TILAVARAUSOHJELMISTO

TIMMI-TILAVARAUSOHJELMISTO Timmi Software Oy Pikaopas 1(12) TIMMI-TILAVARAUSOHJELMISTO Tämä dokumentti on pikaopas Timmi-tilavarausohjelmiston ominaisuuksien testausta varten. Pikaohjeen merkinnät Pikaohjeessa käytetään seuraavia

Lisätiedot

Wilman pikaopas huoltajille

Wilman pikaopas huoltajille Wilman pikaopas huoltajille Vehmaan kunnan Vinkkilän koulussa on käytössä sähköinen reissuvihko Wilma, joka helpottaa tiedonvaihtoa kodin ja koulun välillä. Wilman kautta huoltajat seuraavat ja selvittävät

Lisätiedot

KESKUSTANUORTEN NETTISIVUT- OHJEITA PIIRIYLLÄPITÄJÄLLE 1. KIRJAUTUMINEN

KESKUSTANUORTEN NETTISIVUT- OHJEITA PIIRIYLLÄPITÄJÄLLE 1. KIRJAUTUMINEN KESKUSTANUORTEN NETTISIVUT- OHJEITA PIIRIYLLÄPITÄJÄLLE 1. KIRJAUTUMINEN -Mene osoitteeseen keskustanuoret.fi/user - Kirjoita saamasi käyttäjätunnus ja salasana - Klikkaa yllä olevaa piirisi logoa niin

Lisätiedot

ASENNUS JA KÄYTTÖOHJE

ASENNUS JA KÄYTTÖOHJE ASENNUS JA KÄYTTÖOHJE YKSIKKÖHINTALUETTELON HINNOITTELU SOVELLUS CMPRO5 VERSIO 2.8 PÄIVITETTY HEINÄKUU 2010 COPYRIGHT 2010 ARTEMIS FINLAND OY. ALL RIGHTS RESERVED. YH-LUETTELON HINNOITTELU SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Ohjelmistoprojektin vaiheet ja OMT++ -suunnittelumenetelmä

Ohjelmistoprojektin vaiheet ja OMT++ -suunnittelumenetelmä Ohjelmistoprojektin vaiheet ja OMT++ -suunnittelumenetelmä Harjoitustyö: Virtuaalikirjasto (VAIHE 2) Ryhmä 3 Jari Pulli, Jarkko Puranen, Anu Niemi ja Annemari Auvinen Sisällysluettelo 1 GUI-MÄÄRITTELY...

Lisätiedot

1. ASIAKKAAN OHJEET... 2. 1.1 Varauksen tekeminen... 2. 1.2 Käyttäjätunnuksen luominen... 4. 1.3 Varauksen peruminen... 4

1. ASIAKKAAN OHJEET... 2. 1.1 Varauksen tekeminen... 2. 1.2 Käyttäjätunnuksen luominen... 4. 1.3 Varauksen peruminen... 4 1. ASIAKKAAN OHJEET... 2 1.1 Varauksen tekeminen... 2 1.2 Käyttäjätunnuksen luominen... 4 1.3 Varauksen peruminen... 4 1.4 Omien tietojen muokkaaminen... 5 1.5 Salasanan muuttaminen... 5 2. TYÖNTEKIJÄN

Lisätiedot

WINDOWS 7... 1 MICROSOFT OUTLOOK 2010:N UUDET OMINAISUUDET...

WINDOWS 7... 1 MICROSOFT OUTLOOK 2010:N UUDET OMINAISUUDET... 2010 SISÄLLYS WINDOWS 7... 1 MICROSOFT OUTLOOK 2010:N UUDET OMINAISUUDET... 3 MS OUTLOOK OHJE HTTP://OFFICE.MICROSOFT.COM/FI-FI/OUTLOOK-HELP/... 3 LAAJENNETTU VALINTANAUHA... 3 ASETUKSET... 4 LISÄÄ TILAA

Lisätiedot

Ilmoitus saapuneesta turvasähköpostiviestistä

Ilmoitus saapuneesta turvasähköpostiviestistä Tullin turvasähköposti Asiakkaan ohje www.tulli.fi versio 2.2 8.1.2015 Korvaa version 2.1 22.5.2014 Tullin turvasähköposti Tulli lähettää sinulle sähköpostiviestin salattuna silloin, kun viesti tai sen

Lisätiedot

Rekisteröitymisohje. Vaihe 1. Rekisteröityminen palveluun tapahtuu seuraavasti: 22.2.2013

Rekisteröitymisohje. Vaihe 1. Rekisteröityminen palveluun tapahtuu seuraavasti: 22.2.2013 Rekisteröitymisohje Vaihe 1 Kiitos osoittamastasi luottamuksesta ja ilmoituksesta liittyä Suomen Yrittäjien hankintaasiamiespalvelun käyttäjäksi. Tämä ohje koskee rekisteröitymistä palvelun käyttäjäksi.

Lisätiedot

Asteri Vuokrankanto (Dos) Vuosipäivitys 1.11.2007

Asteri Vuokrankanto (Dos) Vuosipäivitys 1.11.2007 Asteri Vuokrankanto (Dos) Vuosipäivitys 1.11.2007 Päivityksen asentaminen... 4 Vista... 6 Uuteen koneeseen siirtäminen... 7 - pikakuvake työpöydälle... 9 Tulostusongelmat uusissa koneissa... 12 - Tulostaminen

Lisätiedot

CMS Made Simple Perusteet

CMS Made Simple Perusteet CMS Made Simple Perusteet 1. Hallintaan kirjautuminen Kirjautumisruutuun pääset lisäämällä osakaskuntasi www-osoitteen perään liitteen /admin. Käyttäjätunnuksena toimii onkija ja salasanana postitse saamasi

Lisätiedot

TALLENNETAAN MUISTITIKULLE JA MUISTIKORTILLE

TALLENNETAAN MUISTITIKULLE JA MUISTIKORTILLE TALLENNETAAN MUISTITIKULLE JA MUISTIKORTILLE HERVANNAN KIRJASTON TIETOTORI Insinöörinkatu 38 33720 Tampere 040 800 7805 tietotori.hervanta@tampere.fi TALLENNETAAN MUISTIKULLE JA MUISTIKORTILLE 1 Muistitikun

Lisätiedot

MOODLE TUTUKSI. Pirkko Vänttilä Oulun aikuiskoulutuskeskus 4.8.2008

MOODLE TUTUKSI. Pirkko Vänttilä Oulun aikuiskoulutuskeskus 4.8.2008 2008 MOODLE TUTUKSI Pirkko Vänttilä Oulun aikuiskoulutuskeskus 4.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. ALOITUSNÄKYMÄ... 4 2. TUTUSTUMINEN... 5 3. KESKUSTELUT... 8 4. VIESTIT... 10 5. CHATIT... 10 6. TIEDOSTOJA OMALTA

Lisätiedot

http://www.wordle.net Opiskelijan ohje Tutkintopalvelu 1.9.2013

http://www.wordle.net Opiskelijan ohje Tutkintopalvelu 1.9.2013 http://www.wordle.net Opiskelijan ohje 1.9.2013 Opiskelijan ohje 2 (9) n käyttöohje tutkinnon suorittajalle Ohjeen sisältö TIEKEn tutkintoja hallinnoidaan ssa, jonka osoite on /tupa. Jokainen TIEKEn tutkintoa

Lisätiedot

Visma.net Approval. Versiosaate 1.40

Visma.net Approval. Versiosaate 1.40 Visma.net Approval Versiosaate 1.40 Nimi ja ikoni Uusi nimi: Visma.net Approval Visma.net Approval Centerin uusi nimi on lyhennys Visma.net Approval. Nimi otettiin käyttöön, koska se soveltuu paremmin

Lisätiedot

Julkinen. Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan suojattu sähköposti: ulkoisen käyttäjän ohje

Julkinen. Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan suojattu sähköposti: ulkoisen käyttäjän ohje Muistio 1 (7) Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan suojattu sähköposti: ulkoisen käyttäjän ohje Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Suojatun viestin vastaanottaminen... 1 3 Suojatun viestin lukeminen... 2 4 Vastaanotetun

Lisätiedot

Moodle opiskelijan opas. Verkko oppimisympäristön käyttö

Moodle opiskelijan opas. Verkko oppimisympäristön käyttö Moodle opiskelijan opas Verkko oppimisympäristön käyttö Marko Jarva 21.1.2009 Sisällysluettelo 1 Aloitusnäkymä... 3 1.1 Kirjautuminen... 3 2 Kurssin sivu... 4 2.1 Aiheet ja näkymä... 4 3 Omat tiedot...

Lisätiedot

LUKKARIN KÄYTTÖOHJE Sisällys

LUKKARIN KÄYTTÖOHJE Sisällys LUKKARIN KÄYTTÖOHJE Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Lukkarin käynnistys ja sisäänkirjautuminen... 2 3. Vapaa aikatauluhaku... 2 4. Lukujärjestyksen luominen ja avaaminen... 3 Lukukauden valinta... 3 Uuden

Lisätiedot

HOW-TO: Kuinka saan yhdistettyä kaksi tulospalvelukonetta keskenään verkkoon? [Windows XP]

HOW-TO: Kuinka saan yhdistettyä kaksi tulospalvelukonetta keskenään verkkoon? [Windows XP] HOWTO: Tulospalveluohjelman asetusten määrittely verkkokäytössä 1/5 HOW-TO: Kuinka saan yhdistettyä kaksi tulospalvelukonetta keskenään verkkoon? [Windows XP] Kaksi tietokonetta saa kytkettyä keskenään

Lisätiedot

Helppokäyttöisyyttä Windows Vista käyttöjärjestelmän asetuksilla

Helppokäyttöisyyttä Windows Vista käyttöjärjestelmän asetuksilla Lena Wahlroos-Hänninen, Helsingin Tikoteekki 2009 1 Helppokäyttöisyyttä Windows Vista käyttöjärjestelmän asetuksilla Windows-käyttöjärjestelmä mahdollistaa useita eri helppokäyttötoimintoja, joilla voi

Lisätiedot

Skype for Business pikaohje

Skype for Business pikaohje Skype for Business pikaohje Sisällys KOKOUSKUTSU... 2 ENNEN ENSIMMÄISEN KOKOUKSEN ALKUA... 4 LIITTYMINEN KOKOUKSEEN SKYPE FOR BUSINEKSELLA... 5 LIITTYMINEN KOKOUKSEEN SELAIMEN KAUTTA... 6 LIITTYMINEN KOKOUKSEEN

Lisätiedot

NAVITA BUDJETTIJÄRJESTELMÄN ENSIASENNUS PALVELIMELLE

NAVITA BUDJETTIJÄRJESTELMÄN ENSIASENNUS PALVELIMELLE NAVITA BUDJETTIJÄRJESTELMÄN ENSIASENNUS PALVELIMELLE Ennen palvelinohjelman asennusta perustetaan tarvittavat kansiot. Oikeustasoista share- tai security-tason oikeudet riittävät; molempien oikeustasojen

Lisätiedot

,QWHUQHWVHODLPHQNl\WWlPLQHQ±,QWHUQHW([SORUHU

,QWHUQHWVHODLPHQNl\WWlPLQHQ±,QWHUQHW([SORUHU ,QWHUQHWVHODLPHQNl\WWlPLQHQ±,QWHUQHW([SORUHU Tässä pääsette tutustumaan Internet Explorerin (IE) käyttöön. Muitakin selainversioita löytyy, kuten esimerkiksi Netscape, Opera ja Mozilla. Näiden muiden selainten

Lisätiedot

Tiedonsiirto helposti navetta-automaation ja tuotosseurannan välillä

Tiedonsiirto helposti navetta-automaation ja tuotosseurannan välillä Tiedonsiirto helposti navetta-automaation ja tuotosseurannan välillä Tiedonsiirto VMS-, Alpro- tai DelProtuotannonohjausjärjestelmästä Ammuohjelmistoon 5/2014 Asennettavat ohjelmat ja versiot VMS-Management

Lisätiedot