TURUN STEINER-KOULUN ITSEARVIOINTIKYSELYN TULOKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TURUN STEINER-KOULUN ITSEARVIOINTIKYSELYN TULOKSET"

Transkriptio

1 TURUN STEINER-KOULUN ITSEARVIOINTIKYSELYN TULOKSET Johdanto Koulusäädökset edellyttävät, että kouluissa tehdään itsearviointityötä toiminnan kehittämiseksi. Kyseinen arviointikysely tehtiin vuoden 2003 aikana osana kouluyhteisön arviointityötä. Arviointikyselyn kohteeksi valittiin koulun vanhemmat, joiden käsityksiä haluttiin selvittää. Arviointikyselyn tarkoituksena oli paitsi selvittää koulun ja kouluyhteisön kaikenpuoleista tilaa myös luoda perusta ja pohja tulevalle arviointityölle. Nyt toteutettu arviointikysely kattaa koulun ja kouluyhteisön toiminnot ja resurssit varsin laajasti. Otannaltaan se on myös varsin huomattava ja sisältää paljon aineistoa jatkotutkimuksille tulevaisuudessa. Ohessa esitetään tämän tutkimuksen tulokset pääpiirteissään ja samalla pyritään myös osaltaan luomaan kuvaa koko kouluyhteisön toiminnoista. Voidaan varmasti myös huomata, kuinka monitahoinen ja monimutkainenkin on toimiva koulu oheisyhteisöineen ja ympäristöineen. Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, joka lähetettiin kaikille Turun Steinerkoulun perheille - yhteensä 197 kpl. Kyselyyn vastasi 122 perhettä, jolloin vastausprosentiksi muodostui 61,92 %. Vastausten lukemisesta Muutamissa tapauksissa kyselyssä on kysytty vanhempien käsityksiä asioista, pyytämällä arvioimaan suoritusta, jolloin kiitettävä arvosana on ollut ylin mahdollinen. Tässä yhteydessä kiitettävä arvosana tarkoittaa nykyisin vallalla olevaa erinomaista arvosanaa. 1

2 Tutkimusalueet Koulun ja kouluyhteisön toimintoja tarkasteltiin seuraavien osa-alueiden kautta: 1. Koulukulttuuri ja oppiminen 2. Ihmiskuva ja ihmiskäsitys 3. Yhteistyö 4. Resurssit 5. Oppilaiden tukeminen 6. Oppiminen 7. Hallinto 8. Tiedottaminen Tulokset Tutkimuksesta selviää, että vanhemmilla on varsin selkeä käsitys koulun toiminnasta ja arvopohjasta. Vanhemmat arvioivat myös koulun toiminnan eri osa-alueita pääosin erittäin myönteisesti. Koulu saa siis varsin hyvän arvosanan toiminnastaan kokonaisuudessaan. Toki kriittisiäkin käsityksiä oli joukossa. Vaikka tilastollisesti kriittisten arvioiden määrä ei noussut missään tapauksessa merkittäväksi, on tästä huolimatta ylläpidettävä keskustelua ja pohdintaa siitä, miten ko. vanhempien muutoshaluisuus saadaan osaksi eteenpäin vievää toimintaa tai miten voidaan parantaa toiminnan perusteiden tuntemusta, jotta yhteisymmärrys kehittyisi oppilaiden parhaaksi. Tutkimustulokset tutkimusalueittain 1. Koulukulttuuri ja oppiminen Koulukulttuuri sisältää nykyisen oppimistulosten arvioinnin käsityksen mukaan ilmapiiri- ja motivoitumistekijöitä, jotka luovat itsekuvan, identifikaation ja sitoutumisen asteita sekä oppijana että kouluyhteisön jäsenenä. Ilmapiiriä voidaan mitata yhteisön jäsenten kokeman integraation, sympatian, lojaalisuuden ja luottamuksen mittarein. Motivoitumisesta kertovat ihmiskuvalliset näkemykset, arvot, niiden perustalta luodut yhteiset normit sekä käytännön elämässä näkyvä yksilöiden käyttäytyminen kouluyhteisössä. Itsekuvan vaikuttavuustuloksena on nähtävissä määrällistä ja laadullista op- 2

3 koki vastaajista pimista sekä oppilaiden, kasvattajien että opettajien kesken. Mitä parempi ja turvallisempi ilmapiiri on, sitä enemmän saadaan aikaan. Mitä enemmän on motivaatiota, sitä laajempaan aineistoon ja tehtäväsarkaan oppija voi tarttua. Opettajakunta on käyttänyt mittareina ilmapiirin ja motivoitumisen osa-alueilla oppilaiden käytöstä ja kuria, ylpeyttä omasta koulusta, tasa-arvon toteutumista, reiluutta, koulun mainetta, ilmapiiriä koulussa, koulun motivointikykyä, luotettavuutta, arvoperustaa, lojaaliutta, myötäelämistä, sääntöjen luomista ja tuloksellisuutta eri osaalueilla. 1.1 Millainen oli mielestäsi oma kouluaikasi? Kokemukset omasta kouluajasta ovat taustalla, kun arvioidaan oman lapsen kouluaikaa. Kokemukset jakautuivat varsin tasaisesti. Noin ⅔ piti omaa kouluaikaansa joko hyvänä tai tyydyttävänä ja noin ⅓ kouluaikansa olleen kohtalaisen, jolloin kokemuksellisesti kouluajasta on ilmeisesti puuttunut jotain tärkeätä. Suoranaisen huonona piti kouluaikaansa noin 5 %. hyvä tyydyttävä kohtalainen huono en osaa sanoa 3

4 1.2 Kuinka tärkeää on mielestäsi opiskelu koulussa? erittäin tärkeätä joissakin aineissa tärkeätä vähemmän tärkeätä pakollinen välttämättömyys en osaa sanoa Yli 85 % koulun vanhemmista oli sitä mieltä, että opiskelu koulussa on erittäin tärkeää. Vajaa 15 % näki sen olevan tärkeää vain joissakin aineissa. Koulua ei kukaan pitänyt vähemmän tärkeänä tai pakollisena välttämättömyytenä. 1.4 Voiko mielestäsi harrastusten avulla oppia enemmän kuin koulussa? usein toisinaan harvoin en osaa sanoa Noin 60 % vanhemmista koki, että harrastusten avulla voi toisinaan oppia enemmän kuin koulussa. Kuitenkin ¼ koki, että harrastusten avulla oppii harvoin enemmän kuin koulussa. 4

5 1.6 Mikä on mielestäsi koulun tärkein tehtävä? oppilaan taitojen ja kykyjen kehittäminen tietojen opettaminen sosiaalisten valmiuksien tukeminen elämänhallinnan opettaminen työelämään kasvattaminen kaikki edellä mainittu. Selvästi suurin enemmistö eli noin 75 % kaikista vastanneista katsoi, että koulun tehtävä on huolehtia kaikkien edellä mainittujen osa-alueiden kehittämisestä. Noin 15 % vastaajista kuitenkin katsoi, että kykyjen ja taitojen opettaminen on koulun tärkein tehtävä. Tietojen ensisijaisen opettamisen tärkeys katsottiin varsin pieneksi. 1.7 Miten koulu voi kasvattaa oppilasta? vähiten tärkeää (1) (2) (3) (4) tärkeintä (5) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

6 Suurin osa vanhemmista katsoi, että kaikilla osa-alueilla oli tärkeä merkitys oppilaiden kasvattamisessa koulussa. Erittäin tärkeinä osa-alueina pidettiin: Yksilöllisyyden ja persoonan kasvun kasvattamista ja tukemista (1.7.1.), kokonaisvaltaista kasvatusta (1.7.2.), sekä yhteisöllisyyden ja sosiaalisuuden kasvattamista (1.7.3.). Varsin tärkeinä pidettiin: Oppiaineiden sisällön vaikutusta (1.7.4.), opettajien ja opetusmenetelmien osuutta (1.7.5.) sekä luontoon ja ympäristöön liittyvää opetusta Kuinka tärkeää on mielestäsi ylioppilaskirjoituksista selviytyminen? erittäin tärkeää melko tärkeää vähemmän tärkeää ei lainkaan tärkeää Lähes kaikki vanhemmat pitivät ylioppilaskirjoituksista selviytymistä joko erittäin tärkeänä tai melko tärkeänä. Noin 10 % katsoi, että tämä on vähemmän tärkeää tai ei lainkaan tärkeää. 6

7 1.9 Mikä on mielestäsi koulun merkitys aikuisuudelle? sa, englanti, ruotsi, ranska ( ) piti tärkeimpänä noin 60 %. Noin 50 % vanhemerittäin tärkeää melko tärkeää vähemmän tärkeää ei lainkaan tärkeää Yli 60 % vanhemmista katsoi koulun olevan erittäin tärkeätä aikuisuudelle ja noin 30 % katsoi sen olevan melko tärkeätä Kuinka tärkeänä pidät seuraavia oppiaineryhmiä? % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % vähiten tärkeää (1) (2) (3) (4) tärkeintä (5) Oppiaineryhmien tärkeyttä arvioitiin jokseenkin tasapuolisesti. Kieliä: äidinkieli, sak- 7

8 mista suhtautui myös reaaliaineisiin: historia ja yhteiskuntatieto, maantieto, psykologia, filosofia, uskonto/elämänkatsomustieto, taidetieto ( ) erittäin myönteisesti. Luonnontieteellisiin oppiaineisiin: matematiikka, fysiikka-kemia/ympäristöluonnontieto, teknologia, ATK ( ) sekä taideaineisiin: kuvataide, musiikki, eurytmia ( ) että käytännön aineisiin: tekstiilityö, tekninen työ, liikunta ja terveystieto, kotitalous, maa- ja metsätalous sekä puutarhanhoito ( ) suhtauduttiin yhtä arvostavasti eli runsas 40 % vastaajista katsoi oppiaineryhmän tärkeimmäksi Opetetaanko mielestäsi edellä mainittuja oppiaineryhmiä liikaa, sopivasti vai liian vähän? % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % liikaa sopivasti liian vähän Noin % vanhemmista katsoi, että oppiaineita opetettiin juuri sopivasti koulussamme. (1. luonnontieteelliset aineet, 2. kielet, 3. reaaliaineet, 4. taideaineet ja 5. käytännön aineet.) 8

9 1.94. Miltä luokka-asteelta tulisi mielestäsi lisätä valinnaisuutta tai vapaaehtoisuutta eri oppiaineissa? luokilta 3-6 luokilta 7-9 luokilta ei tarvetta muuttaa nykyistä käytäntöä Reilut puolet vanhemmista koki, että nykyinen käytäntö on hyvä. Vajaa puolet koki, että valinnaisuutta tai vapaaehtoisuutta olisi hyvä lisätä luokilta (n. 28 %) ja luokilta lähtien (vajaa 20 %). 9

10 2. Ihmiskuva ja ihmiskäsitys Kodin ja koulun ihmiskuvan ja käsityksen yhteneväisyys auttaa oppilasta hänen omassa kasvussaan ja tavoiteasettelussaan. Tätä aluetta on kartoitettu kysymällä, miten samanlaisina perheet kokevat koulun ja perheen kasvatustavoitteet, nykyajan yhteiskuntien tarpeet ja tavoitteet opetuksessa, kuinka paljon vanhemmat kokevat koulun ymmärtävän oppilaiden tarpeita ja vastanneen perheen odotuksia. Ihmiskuva ja ihmiskäsitys huonosti (1) (2) (3) (4) hyvin (5) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Edustaako koulu mielestäsi samoja käsityksiä kuin perheenne? Noin 80 % vanhemmista koki, että koulu edustaa joko sangen hyvin (45 %) tai hyvin (35 %) samoja näkemyksiä ihmisestä kuin oma perhe. 2.2 Oletko samaa mieltä opettajien kanssa menettelytavoista opetuksen ja kasvatuksen suhteen? Noin 80 % vanhemmista oli samaa mieltä menettelytavoista oppilaan opetuksen ja kasvatuksen suhteen joko sangen hyvin (46 %) tai hyvin (34 %). Noin 8 % katsoi, että tässä oli toivomisen varaa. 10

11 2.3 Ovatko mielestäsi koulun kasvatustavoitteet kohdallaan? Noin 77 % mielestä kasvatustavoitteet olivat joko hyvin (37 %) tai sangen hyvin (40%) kohdallaan. 2.4 Millä tavoin koulu ottaa mielestäsi huomioon nykyajan yhteiskuntien tavoitteita ja tarpeita? Noin 56 % vanhemmista katsoi, että koulu ottaa joko sangen hyvin (40 %) tai hyvin (16 %) huomioon nykyajan tarpeita ja tavoitteita. Noin 10 % suhtautui kriittisesti koulun nykyajan huomioimiseen. 2.5 Miten koulu ymmärtää mielestäsi oppilaan tarpeita? Vanhemmista noin 68 % katsoi, että koulu ymmärtää hyvin (25 %) tai sangen hyvin (43 %) oppilaan tarpeita. 2.6 Miten mielestäsi oppilaan yksilöllisyys saa tukea ja kehitysmahdollisuuksia koulussa? Noin 70 % vanhemmista oli sitä mieltä, että yksilöllisyyttä tuettiin ja sille annettiin kehitysmahdollisuuksia joko sangen hyvin (40 %) tai hyvin (30 %). 2.7 Minkälaiset etukäteistiedot perheellänne oli mielestäsi steinerpedagogiikasta? Noin 47 % vanhemmista katsoi, että heillä oli joko sangen hyvät (34 %) tai hyvät (13%) etukäteistiedot. Noin 30 % vanhemmista katsoi, että heillä oli puolestaan joko huonot ( 6 %) tai varsin huonot (24 %) etukäteistiedot. 2.8 Miten koulu on mielestäsi vastannut odotuksiin pedagogiikan osalta? 73 % vanhemmista oli sitä mieltä, että joko hyvin (24 %) tai sangen hyvin (49 %). 2.9 Millainen on mielestäsi oppilaiden kuri ja käytös koulussamme? Noin 68 % vastanneista vanhemmista katsoi, että joko hyvä (18 %) tai sangen hyvä (50 %). 11

12 2.92. Kuinka monta pistettä antaisitte koulullemme siitä, miten Koulullemme pisteitä välttävä (1) kohtalainen (2) tyydyttävä (3) hyvä (4) kiitettävä (5) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % ylpeä siitä voi olla? Noin 76 % vanhemmista antoi joko hyvän arvosanan (39 %) tai kiitettävän arvosanan (37 %). 2. tasa-arvoa toteuttava se on? Noin 70 % vanhemmista antoi joko hyvän (42 %) tai kiitettävän (28 %) arvosanan. 3. reiluus siellä toteutuu kaikkien osapuolten kesken? Noin 63 % vanhemmista antoi joko hyvän (42 %) tai kiitettävän (21 %) arvosanan. 12

13 4. hyvä maine sillä on? Noin 43 % vanhemmista antoi joko hyvän (36 %) tai kiitettävän (7 %) arvosanan. Noin 47 % oli tyydyttävän arvosanan kannalla. 5. hyvä ilmapiiri siellä vallitsee? Noin 63 % vanhemmista antoi joko hyvän (40 %) tai kiitettävän (23 %)arvosanan. 6. hyvin se motivoi oppimaan ja kasvamaan? Noin 76 % vanhemmista antoi joko hyvän (47 %) tai kiitettävän (29 %)arvosanan. 7. luotettava se on? Noin 74 % vanhemmista antoi joko hyvän (42 %)tai kiitettävän (32 %) arvosanan. 8. arvot sen perustalla ovat kohdallaan? Noin 77 % vanhemmista antoi joko hyvän (41 %)tai kiitettävän (36 %) arvosanan. 9. lojaali ja yhteistyöhalukas se on eri osapuoltensa kesken? Noin 62 % vanhemmista antoi joko hyvän (37 %)tai kiitettävän (25 %) arvosanan. 10. myötäeläminen ja sympatia toteutuvat? Noin 67 % vanhemmista antoi joko hyvän (38 %)tai kiitettävän (29 %) arvosanan. 11. sääntöjä luodaan ja ylläpidetään? Noin 64 % vanhemmista antoi joko hyvän (42 %)tai kiitettävän (22 %) arvosanan. 12. tuloksekasta toiminta on eri osa-alueillaan? Noin 63 % vanhemmista antoi joko hyvän (51 %)tai kiitettävän (12 %) arvosanan. 3. Yhteistyö Yhteistyö kouluyhteisössä kattaa niin vanhemmat, opettajat, oppilaat kuin opettajakunnan, johtokunnan, kanslian, keittiön, siivouspalvelut ja terveydenhuoltohenkilöstön. Yhtä tärkeä on yhteistyö kouluyhteisön ja ulkopuolisten virastojen, laitosten, 13

14 päättäjien, tiedotusvälineiden ja kaupunkilaisten kanssa. Mitä aktiivisempi ja luottavaisempi suhde muodostuu kaikkien osapuolten kesken, sitä enemmän syntyy kulttuurista pääomaa. Kulttuurisen pääoman katsotaan olevan hyvinvoinnin tärkeä osatekijä yhteiskunnissa tänä päivänä. Yhteistyö välttävä (1) kohtalainen (2) tyydyttävä (3) hyvä (4) kiitettävä (5) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Arvioi opettajien yhteistyötä kaikkien osapuolien kanssa. Noin 62 % vanhemmista antoi joko hyvän (36 %) tai kiitettävän (26 %) arvosanan. 3.2 Arvioi oppilaiden yhteistyötä kaikkien osapuolien kanssa. Noin 47 % vanhemmista antoi joko hyvän (32 %) tai kiitettävän (15 %) arvosanan. Noin 41 % katsoi oppilaiden yhteistyön eri osapuolien kesken olevan tyydyttävää. 3.3 Arvioi vanhempien yhteistyötä kaikkien osapuolien kanssa. Noin 32 % vanhemmista antoi joko hyvän (28 %) tai kiitettävän (4 %) arvosanan. Noin 56 % katsoi vanhempien yhteistyön eri osapuolien kesken olevan tyydyttävää. 14

15 3.4 Arvioi johtokunnan yhteistyötä kaikkien osapuolien kanssa. Noin 43 % vanhemmista antoi joko hyvän (31 %) tai kiitettävän (12 %) arvosanan. Noin 35 % katsoi johtokunnan yhteistyön eri osapuolien kesken olevan tyydyttävää. 3.5 Arvioi kanslian yhteistyötä kaikkien osapuolien kanssa. Noin 63 % vanhemmista antoi joko hyvän (39 %) tai kiitettävän (24 %) arvosanan. 3.6 Arvioi keittiön yhteistyötä kaikkien osapuolien kanssa. Noin 56 % vanhemmista antoi joko hyvän (37 %) tai kiitettävän (19 %) arvosanan. Noin 30 % katsoi keittiön yhteistyön eri osapuolien kesken olevan tyydyttävää. 3.7 Arvioi terveydenhoitajan/lääkärin yhteistyötä kaikkien osapuolien kesken. Noin 38 % vanhemmista antoi joko hyvän (25 %) tai kiitettävän (13 %) arvosanan. Noin 36 % katsoi yhteistyön eri osapuolien kesken olevan tyydyttävää. 3.8 Arvioi koulun yhteistyötä ulkopuolisten tahojen kanssa. Noin 35 % vanhemmista antoi joko hyvän (28 %) tai kiitettävän (7 %) arvosanan. Noin 45 % katsoi yhteistyön eri osapuolien kesken olevan tyydyttävää. 4. Resurssit Koulujen elämässä resurssien olemassaolo on elinkysymys. Viihtyisät ja asianmukaiset tilat, riittävä määrä opettajia, kullekin oppiaineelle kunakin vuotena varatut tuntimäärät, ajanmukaiset ja toimivat opetusvälineet, turvalliset piha-alueet ja yleisesti talouskysymykset viitoittavat jokaista toimintavuotta. Resurssien jakautuminen vaatii tietoisia ratkaisuja. Näiden seikkojen arviointi on olennaista. Mitä ymmärrettävämpiä ja tiedostetumpia ratkaisut ovat, sitä selkeämpiä toimintalinjoja koulu voi noudattaa. 15

16 Resurssit välttävä (1) kohtalainen (2) tyydyttävä (3) hyvä (4) kiitettävä (5) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Resurssit tilojen osalta. Noin 23 % vanhemmista antoi joko hyvän (19 %) tai kiitettävän (4 %) arvosanan. Noin 76 % katsoi resurssien tilojen osalta olevan tyydyttävät. 4.2 Resurssit opettajien osalta. Noin 62 % vanhemmista antoi joko hyvän (47 %) tai kiitettävän (15 %) arvosanan. Noin 32 % katsoi resurssien tilojen osalta olevan tyydyttävät. 4.3 Resurssit tuntimäärien osalta. Noin 69 % vanhemmista antoi joko hyvän (52 %) tai kiitettävän (17 %) arvosanan. 4.4 Resurssit välineiden osalta. Noin 53 % vanhemmista antoi joko hyvän (44 %) tai kiitettävän (9 %) arvosanan. Noin 34 % katsoi resurssien välineiden osalta olevan tyydyttävät. 4.5 Resurssit siivouspalveluiden osalta. Noin 63 % vanhemmista antoi joko hyvän (37 %) tai kiitettävän (26 %) arvosanan. Noin 33 % katsoi resurssien siivouspalveluiden osalta olevan tyydyttävät. 16

17 4.6 Resurssit talouden ja taloudenhoidon osalta. Noin 57 % vanhemmista antoi joko hyvän (47 %) tai kiitettävän (10 %) arvosanan. Noin 37 % katsoi resurssien olevan tyydyttävät. 5. Oppilaiden tukeminen Oppilaiden elämään liittyy koulun tukitoimintoja, kuten oppilaiden oppimista parantavat tilanteet, terveydenhoito, tuki- ja erityisopetus, kerhot, iltapäivähoito, keskustelut eri osapuolten kesken kouluyhteisössä, ammatinvalinta ja opintojen ohjaus. Vanhemmat toteuttavat oppilaiden kasvatustehtävää, kotitehtävien seurantaa, huumaavien aineiden ja päihteiden käytön estämistä, kotiintuloaikojen asettamista ja harrastusmahdollisuuksien luomista. Oppilaat tukevat toinen toisiaan tukioppilastoiminnassa, oppilaskunnan toimialueella, kummioppilastoiminnassa sekä luokkien keskinäistä vuorovaikutusta parantamalla mm. ruokailuissa, yhteisissä juhlissa ja tilaisuuksissa, retkillä, välitunneilla sekä koulumatkoilla. Tietoinen kaikkien tukiryhmien arviointi auttaa kehittämään menetelmiä ja välineitä viihtyvyyden ja vuorovaikutuksen lisäämiseen. Oppilaiden tukeminen välttävä(1) kohtalainen (2) tyydyttävä (3) hyvä (4) kiitettävä (5) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

18 5.1 Arvioi tuki- ja erityisopetusta. Noin 57 % vanhemmista antoi joko hyvän (32 %) tai kiitettävän (25 %) arvosanan. Noin 31 % arvioi ne tyydyttäviksi. 5.2 Arvioi kerhojen osuutta. Noin 47 % vanhemmista antoi joko hyvän (36 %) tai kiitettävän (11 %) arvosanan. Noin 43 % katsoi kerhojen tuen olevan tyydyttävää. 5.3 Arvioi keskusteluja eri osapuolten kesken. Noin 56 % vanhemmista antoi joko hyvän (42 %) tai kiitettävän (14 %) arvosanan. Noin 35 % arvioi ne tyydyttäviksi. 5.4 Arvioi kotitehtävien seurantaa. Noin 65 % vanhemmista antoi joko hyvän (48 %) tai kiitettävän (17 %) arvosanan. 5.5 Arvioi tukioppilastoimintaa. Noin 44 % vanhemmista antoi joko hyvän (35 %) tai kiitettävän (9 %) arvosanan. Noin 36 % katsoi tukioppilastoiminnan olevan tyydyttävää. 5.6 Arvioi oppilaskunnan toimintaa. Noin 40 % vanhemmista antoi joko hyvän (32 %) tai kiitettävän (8 %) arvosanan. Noin 48 % katsoi oppilaskunnan toiminnan olevan tyydyttävää. 5.7 Arvioi kummioppilastoimintaa. Noin 62 % vanhemmista antoi joko hyvän (46 %) tai kiitettävän (16 %) arvosanan. 5.8 Arvioi luokkien välistä vuorovaikutusta. Noin 38 % vanhemmista antoi joko hyvän (30 %) tai kiitettävän (8 %) arvosanan. Noin 38 % katsoi luokkien välisen vuorovaikutuksen olevan tyydyttävää. 5.9 Arvioi juhlia ja esiintymisiä. Noin 82 % vanhemmista antoi joko hyvän (45 %) tai kiitettävän (37 %) arvosanan. 18

19 5.10 Arvioi harrastusten ja koulutyön yhteensovittamista. Noin 52 % vanhemmista antoi joko hyvän (43 %) tai kiitettävän (9 %) arvosanan. Noin 32 % katsoi harrastusten ja koulutyön yhteensovittamisen onnistuvan tyydyttävästi Arvioi päihteiden ja huumeiden käytön ehkäisyä. Noin 44 % vanhemmista antoi joko hyvän (30 %) tai kiitettävän (14 %) arvosanan. Noin 33 % katsoi päihteiden ja huumeiden käytön ehkäisyn olevan tyydyttävää Arvioi terveydestä huolehtimista. Noin 47 % vanhemmista antoi joko hyvän (32 %) tai kiitettävän (15 %) arvosanan. Noin 35 % katsoi terveydestä huolehtimisen olevan tyydyttävää. 19

20 6. Oppiminen Opetussuunnitelman toteutuminen ja opetusmenetelmät ovat jatkuvasti opettajakunnan arvioinnin kohteina. Oppimisprosessien arviointiin kiinnitetään huomiota päivittäin. Tuloksia tarkastelevat itsearvioinnein oppilaat, opettajat ja vanhemmat. Vuosiluokittainen kehitys ja eteneminen liittyvät oppimisen tukemiseen. Opetuksen ja oppimisen vaikuttavuus ilmenee siinä, miten oppilaat ovat saavuttaneet hyväksyttävän tason taiteellisilla ja käytännöllisillä alueilla sekä tiedollisesti koulun asettamin tavoitekriteerein sekä verrattaessa valtakunnallisiin ja kansainvälisiin tutkimuksiin. Koulun on syytä tutkia kannustavuutta ja persoonallisuuden kehitystä arvioimalla oppilaiden taitojen, kykyjen ja sosiaalisuuden tilaa. Näitä seikkoja pystyvät niin oppilaat, opettajat kuin vanhemmatkin arvioimaan itse monin tavoin. Oppiminen välttävä (1) kohtalainen (2) tyydyttävä (3) hyvä (4) kiitettävä (5) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Arvioi oppilasarviointia. Noin 70 % vanhemmista antoi joko hyvän (36 %) tai kiitettävän (34 %) arvosanan. 20

21 6.2 Arvioi koulun opetusmenetelmiä. Noin 83 % vanhemmista antoi joko hyvän (55 %) tai kiitettävän (28 %) arvosanan. 6.3 Arvioi opetussuunnitelman toteutumista. Noin 70 % vanhemmista antoi joko hyvän (47 %) tai kiitettävän (23 %) arvosanan. 6.4 Arvioi oppimisen tukemista opetustilanteissa ja tehtävissä. Noin 67 % vanhemmista antoi joko hyvän (37 %) tai kiitettävän (30 %) arvosanan. 6.5 Arvioi oppilaiden oppimista. Noin 64 % vanhemmista antoi joko hyvän (48 %) tai kiitettävän (16 %) arvosanan. 6.6 Arvioi taiteellisuutta opetuksessa. Noin 85 % vanhemmista antoi joko hyvän (41 %) tai kiitettävän (44 %) arvosanan. 6.7 Arvioi käytännöllisyyttä opetuksessa. Noin 83 % vanhemmista antoi joko hyvän (46 %) tai kiitettävän (37 %) arvosanan. 6.8 Arvioi vaatimustasoa. Noin 62 % vanhemmista antoi joko hyvän (45 %) tai kiitettävän (17 %) arvosanan. Noin 31 % katsoi vaatimustason olevan tyydyttävällä tasolla. 6.9 Arvioi kannustavuutta opetuksessa. Noin 69 % vanhemmista antoi joko hyvän (40 %) tai kiitettävän (29 %) arvosanan Arvioi persoonallisuuden kehittämistä opetuksen avulla. Noin 63 % vanhemmista antoi joko hyvän (31 %) tai kiitettävän (32 %) arvosanan. 21

22 6.11 Arvioi kuinka hyvää opetuksessa on ollut Opetusosiot välttävä (1) kohtalainen (2) tyydyttävä (3) hyvä (4) kiitettävä (5) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Yksilöllisyyden, minuuden ja persoonallisuuden kehittäminen. Noin 69 % vanhemmista antoi joko hyvän (39 %) tai kiitettävän (30 %) arvosanan. 2. Kokonaisvaltainen opetus ja kasvatus. Noin 84 % vanhemmista antoi joko hyvän (49 %) tai kiitettävän (35 %) arvosanan. 3. Yhteisöllisyyteen ja sosiaalisuuteen kasvattaminen. Noin 83 % vanhemmista antoi joko hyvän (49 %) tai kiitettävän (34 %) arvosanan. 4. Oppiaineiden opetus ja vaikutus. Noin 68 % vanhemmista antoi joko hyvän (50 %) tai kiitettävän (18 %) arvosanan. 5. Opettajien osuus. Noin 69 % vanhemmista antoi joko hyvän (39 %) tai kiitettävän (30 %) arvosanan. 6. Luonto- ja ympäristökasvatus. Noin 66 % vanhemmista antoi joko hyvän (47 %) tai kiitettävän (19 %) arvosanan. 22

23 6.12 Oletteko valinneet steinerkoulun Steiner-koulun valinta vähiten (1) (2) (3) (4) eniten (5) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Yksilöllisyyden, minuuden ja persoonallisuuden kehittämisen vuoksi. Noin 73 % vanhemmista katsoi, että tämä oli tärkein syy koulun valintaan. 2. Kokonaisvaltaisen opetuksen ja kasvatuksen vuoksi. Noin 63 % vanhemmista katsoi, että tämä oli tärkein syy koulun valintaan. 3. Yhteisöllisyyteen ja sosiaalisuuteen kasvattamisen vuoksi. Noin 42 % vanhemmista katsoi, että tämä oli tärkein syy koulun valintaan. Toiseksi eniten valintaan katsoi vaikuttaneen 40 % vanhemmista. 4. Oppiaineiden vuoksi. Noin 12 % vanhemmista katsoi, että tämä oli tärkein syy koulun valintaan. Toiseksi eniten valintaan katsoi vaikuttaneen 20 % vanhemmista. 45 % katsoi oppiaineiden vaikuttaneen kolmanneksi eniten valintaan. 23

24 5. Opettajien ja opetusmenetelmien osuuden vuoksi. Noin 24 % vanhemmista katsoi, että tämä oli tärkein syy koulun valintaan. Toiseksi eniten valintaan katsoi vaikuttaneen 34 % vanhemmista. 6. Luonto- ja ympäristötekijöiden vuoksi. Noin 13 % vanhemmista katsoi, että tämä oli tärkein syy koulun valintaan. Toiseksi eniten valintaan katsoi vaikuttaneen 24 % vanhemmista. Toisaalta noin 15 % katsoi, ettei tämä vaikuttanut lainkaan ja noin 20 % ei juuri lainkaan koulun valintaan. Valintakriteerinä tässä mielipiteet hajaantuivat kaikkein eniten. 7. Vaihtoehdon vuoksi. Noin 27 % vanhemmista katsoi, että tämä oli tärkein syy koulun valintaan. Toisaalta noin 25 % katsoi, ettei tämä vaikuttanut lainkaan koulun valintaan. 24

25 7. Hallinto ja tiedottaminen Opettajakunta, taloushallinto ja oppilaskunta koulun elämää ohjaavina eliminä ovat avainasemassa arvioidessaan omaa vastuualuettaan. Tärkeää on välittää oman toimialueen tilaa koskevaa tietoa koko yhteisölle. Tiedottamisen toimivuus takaa yhteisön jäsenten osallistumis- ja vuorovaikutusmahdollisuudet. Vuodenaikajulkaisut, informaatiotiedotteet, vanhempaintapaamiset, puhelinkeskustelut, sähköpostiviestit ja muut yhteysmenetelmät kannattaa arvioida aika ajoin. Hallinto ja tiedottaminen välttävä (1) kohtalainen (2) tyydyttävä (3) hyvä (4) kiitettävä (5) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Arvioi opettajakunnan toimintaa. Noin 58 % vanhemmista antoi joko hyvän (39 %) tai kiitettävän (19 %) arvosanan. Noin 30 % katsoi hallinnoinnissa ja tiedottamisessa onnistutun tyydyttävällä tavalla. 7.2 Arvioi taloushallinnon toimintaa. Noin 52 % vanhemmista antoi joko hyvän (40 %) tai kiitettävän (12 %) arvosanan. Noin 38 % katsoi hallinnoinnissa ja tiedottamisessa onnistutun tyydyttävällä tavalla. 7.3 Arvioi oppilaskunnan toimintaa. Noin 46 % vanhemmista antoi joko hyvän (36 %) tai kiitettävän (8 %) arvosanan. Noin 41 % katsoi hallinnoinnissa ja tiedottamisessa onnistutun tyydyttävällä tavalla. 25

26 7.4 Arvioi tiedottamista. Noin 77 % vanhemmista antoi joko hyvän (53 %) tai kiitettävän (24 %) arvosanan. 8. Steinerkoulun vanhempana toimiminen. Steiner-koulun vanhempana olo-aika alle 3 vuotta 4-6 vuotta 7-9 vuotta 10 vuotta tai kauemmin. Steinerkoulun vanhempana oloaika jakautui vastaajien kesken seuraavasti: Alle 3 vuotta koulussa olleita oli eniten eli noin 40 %. 4-6 vuotta koulussa olleita oli noin 25% ja 7-9 ja yli 10 koulussa olleita oli suurin piirtein saman verran eli noin 17 % kumpiakin. Turussa Opettajakunnan arviointiryhmä 26

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k Huoltajapalautekysely_suruen (0) Iivisniemen koulu k 0 0..0 Osa-alueiden keskiarvot,,,,,8,7,8,,,,,,,,, Kaikki Osa-alueiden keskiarvot,,,,,,,,,,8,8,7,,,, Kaikki Johtaminen. Koulun rehtori johtaa kasvatus-

Lisätiedot

* * * Koulun nimi: todistusten testikoulu Sivu 1(2) Testi Oppilas Luokka 1T. Taito erinomainen. Taito hyvä.

* * * Koulun nimi: todistusten testikoulu Sivu 1(2) Testi Oppilas Luokka 1T. Taito erinomainen. Taito hyvä. Luokka 1T VÄLITODISTUS erinomainen Sivu 1(2) hyvä kehittymässä alulla Äidinkieli ja kirjallisuus - suomi Hallitset äänne-kirjain vastaavuuden Luet tavuja Luet sanoja Kirjoitat kirjaimia Kirjoitat tavuja

Lisätiedot

Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille

Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille Ranuan kr. kansanopiston erityislinja on tarkoitettu kehitysvammaisille ja muille erityistä tukea tarvitseville. Toiminta käynnistyi vuonna 2003 kehitysvammaisten

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Kysely Piispanlähteen yläkoulun vanhemmille, Yhteenvetoraportti, N=120, Julkaistu: 19.2010 1/17 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Lapsemme on 1. 7. luokalla 39 32,50% 2. 8. luokalla 49 40,83% 3. 9. luokalla

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

* * * Koulun nimi: todistusten testikoulu Sivu 1(2) Testi Oppilas Luokka 1T. Taito erinomainen. Taito kehittymässä.

* * * Koulun nimi: todistusten testikoulu Sivu 1(2) Testi Oppilas Luokka 1T. Taito erinomainen. Taito kehittymässä. Luokka 1T LUKUVUOSITODISTUS erinomainen Sivu 1(2) hyvä kehittymässä alulla Äidinkieli ja kirjallisuus - suomi ilmaista itseäsi suullisesti Luet tavuja Luet sanoja Luet sujuvasti Kirjoitat lyhyitä sanoja

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Kysely Piispanlähteen alakoulun vanhemmille Yhteenvetoraportti N=155 Julkaistu: 19.2010 1/21 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Lapsemme on 1. 1. luokalla 28 18,06% 2. 2. luokalla 36 23,23% 3. 3. luokalla

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen laadun huoltajakysely 2014

Perusopetuksen laadun huoltajakysely 2014 Perusopetuksen laadun huoltajakysely 0 Tuusulan kunnan perusopetuksen huoltajakysely toteutettiin maaliskuussa 0. Sähköiseen kyselyyn vastasi 8 perusopetuksen.,. ja 9. luokkien oppilaiden huoltajaa. Yleistä,,0,8,,,,,.

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

Arviointi- ja palautekeskustelu.luokka. Kevätlukukausi 20

Arviointi- ja palautekeskustelu.luokka. Kevätlukukausi 20 1 Arviointi- ja palautekeskustelu.luokka Kevätlukukausi 20 Oppilaan nimi Tämä vihkonen on osa arviointikeskustelua, joka käydään oppilaan, huoltajien ja oman luokanopettajan välillä. Mukana voi olla myös

Lisätiedot

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015 Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 15 Kiitoksia vastanneille! Käymme työntekijöiden kanssa tulokset lävitse ja parannamme sitä kautta lapsen päiväkotielämän arkea. Asiakastyytyväisyyskyselyn

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2015-2016 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ylläpidät työrauhaa ja toimit myönteisesti ryhmän jäsenenä. Huolehdit vastuullisesti tehtävistäsi ja ympäristöstäsi

Ylläpidät työrauhaa ja toimit myönteisesti ryhmän jäsenenä. Huolehdit vastuullisesti tehtävistäsi ja ympäristöstäsi LIITE LUKUVUOSITODISTUKSEEN 1. tai 2. vuosiluokka Noudatat koulun sääntöjä ja ohjeita Otat huomioon muut ihmiset Ylläpidät työrauhaa ja toimit myönteisesti ryhmän jäsenenä Pääset työn alkuun Teet työsi

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52 VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET Kyselyyn vastanneita 52 Varhaiskasvatuksen vasukysely huoltajille Mitkä arvot ovat Sinulle tärkeitä

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

OPPIVA OPS - OSALLISUUS

OPPIVA OPS - OSALLISUUS + OPPIVA OPS - OSALLISUUS Osallisuuden taustalla nuorilla menestyjien tiedot ja syrjäytyneiden asenteet (Suutarinen) muuta Eurooppaa pienempi halukkuus osallistua yhteiskunnan toimintaan kouluun liittyvät

Lisätiedot

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 OPStuki 2016 koulutus, Helsinki 29.4.2014 Tuija Metso www.vanhempainliitto.fi/filebank/1656-barometri_2013_verkko.pdf Myönteisiä viestejä

Lisätiedot

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44 Vastausten määrä: 87 Tulostettu 30.4.2015 8:39:44 Poiminta Koulu = 12 (Riihikallion koulu) Taustatiedot Koulu Riihikallion koulu 87 100% Vastausten määrä: 87 Yleistä 1. Koulun jokapäiväinen toiminta on

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014 SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014 KOULU: Paraistenseudun koulu KEHITTÄMISSUUNNITELMA KEHITTÄMISKERTOMUS 1. JOHTAJUUS Työn kehittämistä tukevat käytänteet Koulun verkostoituminen ja yhteistyö

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari ONKO KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari 5. 6.10.2011 KT Riitta Asanti, Turun yliopisto/ Rauma LitT Anneli Pönkkö, Oulun yliopisto/kajaani KOULUYHTEISÖ/TYÖYHTEISÖ Rehtori Oppilaat

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 Jämsän Kr. Kansanopisto Ranuan kr. kansanopisto Reisjärven kristillinen opisto Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 1. Henkilötiedot Sukunimi Etunimet (alleviivaa kutsumanimi) Henkilötunnus Kotikunta Lähiosoite

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio Kampus tulevaisuuden ajatuksia rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio 1 Uudistuksen aika 2 3 4 Opetussuunnitelma 2016- Laaja-alaiset kokonaisuudet - jatkuva kokonaisuus Monialaiset

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala 13.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Opetuksen järjestäjän tasolla kyselyyn

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

OPS-kommentointi. 1. Nimi tai taho: Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola. Vastaajien määrä: 1. Anonyymi. Nimi

OPS-kommentointi. 1. Nimi tai taho: Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola. Vastaajien määrä: 1. Anonyymi. Nimi OPS-kommentointi 1. Nimi tai taho: Anonyymi 1 Nimi Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola 2. Mitä osiota kommentti koskee? Kirjoita kommenttisi oikealla olevaan ruutuun. Mitä osiota kommentti koskee?

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetushallitus 17.3.2015 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET LISÄOPETUKSESSA 6.1 Oppimista tukeva

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Kouluviihtyvyys. Seuraavassa sinulle esitetään koulua koskevia väitteitä. Rastita mielipidettäsi kuvaava vaihtoehto. Vastaa kaikkiin kysymyksiin.

Kouluviihtyvyys. Seuraavassa sinulle esitetään koulua koskevia väitteitä. Rastita mielipidettäsi kuvaava vaihtoehto. Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Kouluviihtyvyys Hyvä Kauhajoen Yhteiskoulun oppilas! Olet mukana tutkimuksessa, jossa selvitetään Kauhajoen kaupungin oppilaiden kouluviihtyvyyttä sekä sitoutumista koulutyöhön. Tutkimuksen avulla on mahdollisuus

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1 Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Hämeenkyrön varhaiskasvatus, palautekysely vanhemmille 2016

Hämeenkyrön varhaiskasvatus, palautekysely vanhemmille 2016 Hämeenkyrön varhaiskasvatus, palautekysely vanhemmille 2016 Päivähoidon aloittaminen Päivähoidon aloittamisvaihe on tarkoitus suunnitella yksilökohtaisesti lapsen ja vanhempien tarpeet huomioiden. Tutustumiskäynnillä

Lisätiedot

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen Kota- hanke Kohdennetun tuen antaminen 1 Joustava yksilöllisen llisen oppimisen pienryhmä Toiminnan tavoitteena on: Lähikouluperiaatteen turvaaminen/säilytt ilyttäminen ja soveltaminen Torkinmäen koululle

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset FT Emilia Valkonen Hankkeen tarkoitus Selvittää: työväenopiston opetuksen tarve määritellä opetusresurssien jakamisessa käytetyt perusteet

Lisätiedot

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointi on yhteistyötä

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointi on yhteistyötä Monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointi on yhteistyötä Leena-Maija Niemi vararehtori, OPS-koordinaattori Kasavuoren koulu, vl7-9 29.11.2016 Oppijasta kasvaa vuorovaikutukseen kykenevä ja osallistuva,

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Päiväkotien ja ryhmäperhepäivähoidon asiakaskysely - Perusraportti. Vastaajien määrä: 39

Päiväkotien ja ryhmäperhepäivähoidon asiakaskysely - Perusraportti. Vastaajien määrä: 39 Päivähoidon asiakaskysely toteutettiin 17.3.2015 30.4.2015 välisenä aikana. Vastaajia oli yhteensä 60. Kyselyn tuloksia käytetään päivähoidon toiminnan kehittämiseen. Kyselyn aikana lapsia oli päivähoidossa

Lisätiedot

EVÄITÄ ELÄMÄÄN LUKIOSTA

EVÄITÄ ELÄMÄÄN LUKIOSTA EVÄITÄ ELÄMÄÄN LUKIOSTA Perustietoja lukio-opinnoista ja Paimion lukiosta MIKSI LUKIOON? o SAAT HYVÄN YLEISSIVISTYKSEN Pohja henkiselle kasvulle Eväät elinikäiseen oppimiseen o SAAT HYVÄT VALMIUDET JATKO-OPINTOIHIN

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14 Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: 19.4.2010 1/14 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 1A 21 6,02% 2. 1B 17 4,87% 3. 1C 16 4,58% 4. 2A 22 6,30%

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen alakoulun vanhemmille Lapsemme on

Kysely Piispanlähteen alakoulun vanhemmille Lapsemme on Sivu 1/44 Kysely Piispanlähteen alakoulun vanhemmille 2012 1. Lapsemme on Sivu 2/44 2. Koulu on onnistunut kasvatustehtävässään Sivu 3/44 3. Koulu on opettanut käytöstapoja Sivu 4/44 4. Koulu on lapsellemme

Lisätiedot

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa OHOI- Osaamista vuorohoitoon Varhaiskasvatuslaki (2015) ja pedagogiikka Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen,

Lisätiedot

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun.

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun. Yhtenäiskoulu Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU opas peruskoulun luokille 7 9 Yhtenäiskoulun 7. - 9. luokkien tuntijako Vuosiluokka 7 8 9 Kaikille

Lisätiedot

Kokoelmien tärkeyden keskiarvot toimipisteittäin

Kokoelmien tärkeyden keskiarvot toimipisteittäin Palvelunlaatukysely: Kokoelmapalvelut Kokoelmapalvelujen tärkeys Palvelunlaatukyselyssä toimintojen tärkeyttä mitattiin arvoasteikolla, jossa erittäin tärkeä sai arvon, jokseenkin tärkeä arvon ja ei ollenkaan

Lisätiedot

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009.

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009. Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari Copyright 2009. Pedagoginen kehittämistyö (Kuulluksi tulemisen pedagogiikka, Louhela 2012) Opetusmetodinen kehittämistyö (NeliMaaliopetusmetodi 2009) Opettaja-oppilassuhteiden

Lisätiedot

Opetuksen johtamisen jatkuva kehittäminen case Itä-Suomen yliopisto

Opetuksen johtamisen jatkuva kehittäminen case Itä-Suomen yliopisto Opetuksen johtamisen jatkuva kehittäminen case Itä-Suomen yliopisto 17.3.2009 SiSu Esitykseni rakenne 1. Yliopistojen toimintakulttuurin ja opettajuuden muuttuminen 1. Opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen

Lisätiedot

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 -2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 Kokouskutsu Torstaina 11.2.2016 klo 16.00, Päivähoito- ja koulutusvirasto, kokoushuone Selecta Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Markku Pukkinen, puheenjohtaja

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen perusteet 1.1 Peruopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja laajuus Maahanmuuttajien valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle

Lisätiedot

1. Johdanto 1.1. Tulosten luotettavuus ja uskottavuus 1.2. Koulujen jaottelu 1.3. Yhteenvedossa käytetyt nimitykset

1. Johdanto 1.1. Tulosten luotettavuus ja uskottavuus 1.2. Koulujen jaottelu 1.3. Yhteenvedossa käytetyt nimitykset YHTEENVETO 1 (22) 11.11.2009 32/041/2008 PERUSOPETUKSEN TAIDE JA TAITOAINEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA lv 2007 2008 1. Johdanto 1.1. Tulosten luotettavuus ja uskottavuus 1.2. Koulujen jaottelu 1.3. Yhteenvedossa

Lisätiedot