TURUN STEINER-KOULUN ITSEARVIOINTIKYSELYN TULOKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TURUN STEINER-KOULUN ITSEARVIOINTIKYSELYN TULOKSET"

Transkriptio

1 TURUN STEINER-KOULUN ITSEARVIOINTIKYSELYN TULOKSET Johdanto Koulusäädökset edellyttävät, että kouluissa tehdään itsearviointityötä toiminnan kehittämiseksi. Kyseinen arviointikysely tehtiin vuoden 2003 aikana osana kouluyhteisön arviointityötä. Arviointikyselyn kohteeksi valittiin koulun vanhemmat, joiden käsityksiä haluttiin selvittää. Arviointikyselyn tarkoituksena oli paitsi selvittää koulun ja kouluyhteisön kaikenpuoleista tilaa myös luoda perusta ja pohja tulevalle arviointityölle. Nyt toteutettu arviointikysely kattaa koulun ja kouluyhteisön toiminnot ja resurssit varsin laajasti. Otannaltaan se on myös varsin huomattava ja sisältää paljon aineistoa jatkotutkimuksille tulevaisuudessa. Ohessa esitetään tämän tutkimuksen tulokset pääpiirteissään ja samalla pyritään myös osaltaan luomaan kuvaa koko kouluyhteisön toiminnoista. Voidaan varmasti myös huomata, kuinka monitahoinen ja monimutkainenkin on toimiva koulu oheisyhteisöineen ja ympäristöineen. Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, joka lähetettiin kaikille Turun Steinerkoulun perheille - yhteensä 197 kpl. Kyselyyn vastasi 122 perhettä, jolloin vastausprosentiksi muodostui 61,92 %. Vastausten lukemisesta Muutamissa tapauksissa kyselyssä on kysytty vanhempien käsityksiä asioista, pyytämällä arvioimaan suoritusta, jolloin kiitettävä arvosana on ollut ylin mahdollinen. Tässä yhteydessä kiitettävä arvosana tarkoittaa nykyisin vallalla olevaa erinomaista arvosanaa. 1

2 Tutkimusalueet Koulun ja kouluyhteisön toimintoja tarkasteltiin seuraavien osa-alueiden kautta: 1. Koulukulttuuri ja oppiminen 2. Ihmiskuva ja ihmiskäsitys 3. Yhteistyö 4. Resurssit 5. Oppilaiden tukeminen 6. Oppiminen 7. Hallinto 8. Tiedottaminen Tulokset Tutkimuksesta selviää, että vanhemmilla on varsin selkeä käsitys koulun toiminnasta ja arvopohjasta. Vanhemmat arvioivat myös koulun toiminnan eri osa-alueita pääosin erittäin myönteisesti. Koulu saa siis varsin hyvän arvosanan toiminnastaan kokonaisuudessaan. Toki kriittisiäkin käsityksiä oli joukossa. Vaikka tilastollisesti kriittisten arvioiden määrä ei noussut missään tapauksessa merkittäväksi, on tästä huolimatta ylläpidettävä keskustelua ja pohdintaa siitä, miten ko. vanhempien muutoshaluisuus saadaan osaksi eteenpäin vievää toimintaa tai miten voidaan parantaa toiminnan perusteiden tuntemusta, jotta yhteisymmärrys kehittyisi oppilaiden parhaaksi. Tutkimustulokset tutkimusalueittain 1. Koulukulttuuri ja oppiminen Koulukulttuuri sisältää nykyisen oppimistulosten arvioinnin käsityksen mukaan ilmapiiri- ja motivoitumistekijöitä, jotka luovat itsekuvan, identifikaation ja sitoutumisen asteita sekä oppijana että kouluyhteisön jäsenenä. Ilmapiiriä voidaan mitata yhteisön jäsenten kokeman integraation, sympatian, lojaalisuuden ja luottamuksen mittarein. Motivoitumisesta kertovat ihmiskuvalliset näkemykset, arvot, niiden perustalta luodut yhteiset normit sekä käytännön elämässä näkyvä yksilöiden käyttäytyminen kouluyhteisössä. Itsekuvan vaikuttavuustuloksena on nähtävissä määrällistä ja laadullista op- 2

3 koki vastaajista pimista sekä oppilaiden, kasvattajien että opettajien kesken. Mitä parempi ja turvallisempi ilmapiiri on, sitä enemmän saadaan aikaan. Mitä enemmän on motivaatiota, sitä laajempaan aineistoon ja tehtäväsarkaan oppija voi tarttua. Opettajakunta on käyttänyt mittareina ilmapiirin ja motivoitumisen osa-alueilla oppilaiden käytöstä ja kuria, ylpeyttä omasta koulusta, tasa-arvon toteutumista, reiluutta, koulun mainetta, ilmapiiriä koulussa, koulun motivointikykyä, luotettavuutta, arvoperustaa, lojaaliutta, myötäelämistä, sääntöjen luomista ja tuloksellisuutta eri osaalueilla. 1.1 Millainen oli mielestäsi oma kouluaikasi? Kokemukset omasta kouluajasta ovat taustalla, kun arvioidaan oman lapsen kouluaikaa. Kokemukset jakautuivat varsin tasaisesti. Noin ⅔ piti omaa kouluaikaansa joko hyvänä tai tyydyttävänä ja noin ⅓ kouluaikansa olleen kohtalaisen, jolloin kokemuksellisesti kouluajasta on ilmeisesti puuttunut jotain tärkeätä. Suoranaisen huonona piti kouluaikaansa noin 5 %. hyvä tyydyttävä kohtalainen huono en osaa sanoa 3

4 1.2 Kuinka tärkeää on mielestäsi opiskelu koulussa? erittäin tärkeätä joissakin aineissa tärkeätä vähemmän tärkeätä pakollinen välttämättömyys en osaa sanoa Yli 85 % koulun vanhemmista oli sitä mieltä, että opiskelu koulussa on erittäin tärkeää. Vajaa 15 % näki sen olevan tärkeää vain joissakin aineissa. Koulua ei kukaan pitänyt vähemmän tärkeänä tai pakollisena välttämättömyytenä. 1.4 Voiko mielestäsi harrastusten avulla oppia enemmän kuin koulussa? usein toisinaan harvoin en osaa sanoa Noin 60 % vanhemmista koki, että harrastusten avulla voi toisinaan oppia enemmän kuin koulussa. Kuitenkin ¼ koki, että harrastusten avulla oppii harvoin enemmän kuin koulussa. 4

5 1.6 Mikä on mielestäsi koulun tärkein tehtävä? oppilaan taitojen ja kykyjen kehittäminen tietojen opettaminen sosiaalisten valmiuksien tukeminen elämänhallinnan opettaminen työelämään kasvattaminen kaikki edellä mainittu. Selvästi suurin enemmistö eli noin 75 % kaikista vastanneista katsoi, että koulun tehtävä on huolehtia kaikkien edellä mainittujen osa-alueiden kehittämisestä. Noin 15 % vastaajista kuitenkin katsoi, että kykyjen ja taitojen opettaminen on koulun tärkein tehtävä. Tietojen ensisijaisen opettamisen tärkeys katsottiin varsin pieneksi. 1.7 Miten koulu voi kasvattaa oppilasta? vähiten tärkeää (1) (2) (3) (4) tärkeintä (5) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

6 Suurin osa vanhemmista katsoi, että kaikilla osa-alueilla oli tärkeä merkitys oppilaiden kasvattamisessa koulussa. Erittäin tärkeinä osa-alueina pidettiin: Yksilöllisyyden ja persoonan kasvun kasvattamista ja tukemista (1.7.1.), kokonaisvaltaista kasvatusta (1.7.2.), sekä yhteisöllisyyden ja sosiaalisuuden kasvattamista (1.7.3.). Varsin tärkeinä pidettiin: Oppiaineiden sisällön vaikutusta (1.7.4.), opettajien ja opetusmenetelmien osuutta (1.7.5.) sekä luontoon ja ympäristöön liittyvää opetusta Kuinka tärkeää on mielestäsi ylioppilaskirjoituksista selviytyminen? erittäin tärkeää melko tärkeää vähemmän tärkeää ei lainkaan tärkeää Lähes kaikki vanhemmat pitivät ylioppilaskirjoituksista selviytymistä joko erittäin tärkeänä tai melko tärkeänä. Noin 10 % katsoi, että tämä on vähemmän tärkeää tai ei lainkaan tärkeää. 6

7 1.9 Mikä on mielestäsi koulun merkitys aikuisuudelle? sa, englanti, ruotsi, ranska ( ) piti tärkeimpänä noin 60 %. Noin 50 % vanhemerittäin tärkeää melko tärkeää vähemmän tärkeää ei lainkaan tärkeää Yli 60 % vanhemmista katsoi koulun olevan erittäin tärkeätä aikuisuudelle ja noin 30 % katsoi sen olevan melko tärkeätä Kuinka tärkeänä pidät seuraavia oppiaineryhmiä? % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % vähiten tärkeää (1) (2) (3) (4) tärkeintä (5) Oppiaineryhmien tärkeyttä arvioitiin jokseenkin tasapuolisesti. Kieliä: äidinkieli, sak- 7

8 mista suhtautui myös reaaliaineisiin: historia ja yhteiskuntatieto, maantieto, psykologia, filosofia, uskonto/elämänkatsomustieto, taidetieto ( ) erittäin myönteisesti. Luonnontieteellisiin oppiaineisiin: matematiikka, fysiikka-kemia/ympäristöluonnontieto, teknologia, ATK ( ) sekä taideaineisiin: kuvataide, musiikki, eurytmia ( ) että käytännön aineisiin: tekstiilityö, tekninen työ, liikunta ja terveystieto, kotitalous, maa- ja metsätalous sekä puutarhanhoito ( ) suhtauduttiin yhtä arvostavasti eli runsas 40 % vastaajista katsoi oppiaineryhmän tärkeimmäksi Opetetaanko mielestäsi edellä mainittuja oppiaineryhmiä liikaa, sopivasti vai liian vähän? % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % liikaa sopivasti liian vähän Noin % vanhemmista katsoi, että oppiaineita opetettiin juuri sopivasti koulussamme. (1. luonnontieteelliset aineet, 2. kielet, 3. reaaliaineet, 4. taideaineet ja 5. käytännön aineet.) 8

9 1.94. Miltä luokka-asteelta tulisi mielestäsi lisätä valinnaisuutta tai vapaaehtoisuutta eri oppiaineissa? luokilta 3-6 luokilta 7-9 luokilta ei tarvetta muuttaa nykyistä käytäntöä Reilut puolet vanhemmista koki, että nykyinen käytäntö on hyvä. Vajaa puolet koki, että valinnaisuutta tai vapaaehtoisuutta olisi hyvä lisätä luokilta (n. 28 %) ja luokilta lähtien (vajaa 20 %). 9

10 2. Ihmiskuva ja ihmiskäsitys Kodin ja koulun ihmiskuvan ja käsityksen yhteneväisyys auttaa oppilasta hänen omassa kasvussaan ja tavoiteasettelussaan. Tätä aluetta on kartoitettu kysymällä, miten samanlaisina perheet kokevat koulun ja perheen kasvatustavoitteet, nykyajan yhteiskuntien tarpeet ja tavoitteet opetuksessa, kuinka paljon vanhemmat kokevat koulun ymmärtävän oppilaiden tarpeita ja vastanneen perheen odotuksia. Ihmiskuva ja ihmiskäsitys huonosti (1) (2) (3) (4) hyvin (5) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Edustaako koulu mielestäsi samoja käsityksiä kuin perheenne? Noin 80 % vanhemmista koki, että koulu edustaa joko sangen hyvin (45 %) tai hyvin (35 %) samoja näkemyksiä ihmisestä kuin oma perhe. 2.2 Oletko samaa mieltä opettajien kanssa menettelytavoista opetuksen ja kasvatuksen suhteen? Noin 80 % vanhemmista oli samaa mieltä menettelytavoista oppilaan opetuksen ja kasvatuksen suhteen joko sangen hyvin (46 %) tai hyvin (34 %). Noin 8 % katsoi, että tässä oli toivomisen varaa. 10

11 2.3 Ovatko mielestäsi koulun kasvatustavoitteet kohdallaan? Noin 77 % mielestä kasvatustavoitteet olivat joko hyvin (37 %) tai sangen hyvin (40%) kohdallaan. 2.4 Millä tavoin koulu ottaa mielestäsi huomioon nykyajan yhteiskuntien tavoitteita ja tarpeita? Noin 56 % vanhemmista katsoi, että koulu ottaa joko sangen hyvin (40 %) tai hyvin (16 %) huomioon nykyajan tarpeita ja tavoitteita. Noin 10 % suhtautui kriittisesti koulun nykyajan huomioimiseen. 2.5 Miten koulu ymmärtää mielestäsi oppilaan tarpeita? Vanhemmista noin 68 % katsoi, että koulu ymmärtää hyvin (25 %) tai sangen hyvin (43 %) oppilaan tarpeita. 2.6 Miten mielestäsi oppilaan yksilöllisyys saa tukea ja kehitysmahdollisuuksia koulussa? Noin 70 % vanhemmista oli sitä mieltä, että yksilöllisyyttä tuettiin ja sille annettiin kehitysmahdollisuuksia joko sangen hyvin (40 %) tai hyvin (30 %). 2.7 Minkälaiset etukäteistiedot perheellänne oli mielestäsi steinerpedagogiikasta? Noin 47 % vanhemmista katsoi, että heillä oli joko sangen hyvät (34 %) tai hyvät (13%) etukäteistiedot. Noin 30 % vanhemmista katsoi, että heillä oli puolestaan joko huonot ( 6 %) tai varsin huonot (24 %) etukäteistiedot. 2.8 Miten koulu on mielestäsi vastannut odotuksiin pedagogiikan osalta? 73 % vanhemmista oli sitä mieltä, että joko hyvin (24 %) tai sangen hyvin (49 %). 2.9 Millainen on mielestäsi oppilaiden kuri ja käytös koulussamme? Noin 68 % vastanneista vanhemmista katsoi, että joko hyvä (18 %) tai sangen hyvä (50 %). 11

12 2.92. Kuinka monta pistettä antaisitte koulullemme siitä, miten Koulullemme pisteitä välttävä (1) kohtalainen (2) tyydyttävä (3) hyvä (4) kiitettävä (5) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % ylpeä siitä voi olla? Noin 76 % vanhemmista antoi joko hyvän arvosanan (39 %) tai kiitettävän arvosanan (37 %). 2. tasa-arvoa toteuttava se on? Noin 70 % vanhemmista antoi joko hyvän (42 %) tai kiitettävän (28 %) arvosanan. 3. reiluus siellä toteutuu kaikkien osapuolten kesken? Noin 63 % vanhemmista antoi joko hyvän (42 %) tai kiitettävän (21 %) arvosanan. 12

13 4. hyvä maine sillä on? Noin 43 % vanhemmista antoi joko hyvän (36 %) tai kiitettävän (7 %) arvosanan. Noin 47 % oli tyydyttävän arvosanan kannalla. 5. hyvä ilmapiiri siellä vallitsee? Noin 63 % vanhemmista antoi joko hyvän (40 %) tai kiitettävän (23 %)arvosanan. 6. hyvin se motivoi oppimaan ja kasvamaan? Noin 76 % vanhemmista antoi joko hyvän (47 %) tai kiitettävän (29 %)arvosanan. 7. luotettava se on? Noin 74 % vanhemmista antoi joko hyvän (42 %)tai kiitettävän (32 %) arvosanan. 8. arvot sen perustalla ovat kohdallaan? Noin 77 % vanhemmista antoi joko hyvän (41 %)tai kiitettävän (36 %) arvosanan. 9. lojaali ja yhteistyöhalukas se on eri osapuoltensa kesken? Noin 62 % vanhemmista antoi joko hyvän (37 %)tai kiitettävän (25 %) arvosanan. 10. myötäeläminen ja sympatia toteutuvat? Noin 67 % vanhemmista antoi joko hyvän (38 %)tai kiitettävän (29 %) arvosanan. 11. sääntöjä luodaan ja ylläpidetään? Noin 64 % vanhemmista antoi joko hyvän (42 %)tai kiitettävän (22 %) arvosanan. 12. tuloksekasta toiminta on eri osa-alueillaan? Noin 63 % vanhemmista antoi joko hyvän (51 %)tai kiitettävän (12 %) arvosanan. 3. Yhteistyö Yhteistyö kouluyhteisössä kattaa niin vanhemmat, opettajat, oppilaat kuin opettajakunnan, johtokunnan, kanslian, keittiön, siivouspalvelut ja terveydenhuoltohenkilöstön. Yhtä tärkeä on yhteistyö kouluyhteisön ja ulkopuolisten virastojen, laitosten, 13

14 päättäjien, tiedotusvälineiden ja kaupunkilaisten kanssa. Mitä aktiivisempi ja luottavaisempi suhde muodostuu kaikkien osapuolten kesken, sitä enemmän syntyy kulttuurista pääomaa. Kulttuurisen pääoman katsotaan olevan hyvinvoinnin tärkeä osatekijä yhteiskunnissa tänä päivänä. Yhteistyö välttävä (1) kohtalainen (2) tyydyttävä (3) hyvä (4) kiitettävä (5) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Arvioi opettajien yhteistyötä kaikkien osapuolien kanssa. Noin 62 % vanhemmista antoi joko hyvän (36 %) tai kiitettävän (26 %) arvosanan. 3.2 Arvioi oppilaiden yhteistyötä kaikkien osapuolien kanssa. Noin 47 % vanhemmista antoi joko hyvän (32 %) tai kiitettävän (15 %) arvosanan. Noin 41 % katsoi oppilaiden yhteistyön eri osapuolien kesken olevan tyydyttävää. 3.3 Arvioi vanhempien yhteistyötä kaikkien osapuolien kanssa. Noin 32 % vanhemmista antoi joko hyvän (28 %) tai kiitettävän (4 %) arvosanan. Noin 56 % katsoi vanhempien yhteistyön eri osapuolien kesken olevan tyydyttävää. 14

15 3.4 Arvioi johtokunnan yhteistyötä kaikkien osapuolien kanssa. Noin 43 % vanhemmista antoi joko hyvän (31 %) tai kiitettävän (12 %) arvosanan. Noin 35 % katsoi johtokunnan yhteistyön eri osapuolien kesken olevan tyydyttävää. 3.5 Arvioi kanslian yhteistyötä kaikkien osapuolien kanssa. Noin 63 % vanhemmista antoi joko hyvän (39 %) tai kiitettävän (24 %) arvosanan. 3.6 Arvioi keittiön yhteistyötä kaikkien osapuolien kanssa. Noin 56 % vanhemmista antoi joko hyvän (37 %) tai kiitettävän (19 %) arvosanan. Noin 30 % katsoi keittiön yhteistyön eri osapuolien kesken olevan tyydyttävää. 3.7 Arvioi terveydenhoitajan/lääkärin yhteistyötä kaikkien osapuolien kesken. Noin 38 % vanhemmista antoi joko hyvän (25 %) tai kiitettävän (13 %) arvosanan. Noin 36 % katsoi yhteistyön eri osapuolien kesken olevan tyydyttävää. 3.8 Arvioi koulun yhteistyötä ulkopuolisten tahojen kanssa. Noin 35 % vanhemmista antoi joko hyvän (28 %) tai kiitettävän (7 %) arvosanan. Noin 45 % katsoi yhteistyön eri osapuolien kesken olevan tyydyttävää. 4. Resurssit Koulujen elämässä resurssien olemassaolo on elinkysymys. Viihtyisät ja asianmukaiset tilat, riittävä määrä opettajia, kullekin oppiaineelle kunakin vuotena varatut tuntimäärät, ajanmukaiset ja toimivat opetusvälineet, turvalliset piha-alueet ja yleisesti talouskysymykset viitoittavat jokaista toimintavuotta. Resurssien jakautuminen vaatii tietoisia ratkaisuja. Näiden seikkojen arviointi on olennaista. Mitä ymmärrettävämpiä ja tiedostetumpia ratkaisut ovat, sitä selkeämpiä toimintalinjoja koulu voi noudattaa. 15

16 Resurssit välttävä (1) kohtalainen (2) tyydyttävä (3) hyvä (4) kiitettävä (5) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Resurssit tilojen osalta. Noin 23 % vanhemmista antoi joko hyvän (19 %) tai kiitettävän (4 %) arvosanan. Noin 76 % katsoi resurssien tilojen osalta olevan tyydyttävät. 4.2 Resurssit opettajien osalta. Noin 62 % vanhemmista antoi joko hyvän (47 %) tai kiitettävän (15 %) arvosanan. Noin 32 % katsoi resurssien tilojen osalta olevan tyydyttävät. 4.3 Resurssit tuntimäärien osalta. Noin 69 % vanhemmista antoi joko hyvän (52 %) tai kiitettävän (17 %) arvosanan. 4.4 Resurssit välineiden osalta. Noin 53 % vanhemmista antoi joko hyvän (44 %) tai kiitettävän (9 %) arvosanan. Noin 34 % katsoi resurssien välineiden osalta olevan tyydyttävät. 4.5 Resurssit siivouspalveluiden osalta. Noin 63 % vanhemmista antoi joko hyvän (37 %) tai kiitettävän (26 %) arvosanan. Noin 33 % katsoi resurssien siivouspalveluiden osalta olevan tyydyttävät. 16

17 4.6 Resurssit talouden ja taloudenhoidon osalta. Noin 57 % vanhemmista antoi joko hyvän (47 %) tai kiitettävän (10 %) arvosanan. Noin 37 % katsoi resurssien olevan tyydyttävät. 5. Oppilaiden tukeminen Oppilaiden elämään liittyy koulun tukitoimintoja, kuten oppilaiden oppimista parantavat tilanteet, terveydenhoito, tuki- ja erityisopetus, kerhot, iltapäivähoito, keskustelut eri osapuolten kesken kouluyhteisössä, ammatinvalinta ja opintojen ohjaus. Vanhemmat toteuttavat oppilaiden kasvatustehtävää, kotitehtävien seurantaa, huumaavien aineiden ja päihteiden käytön estämistä, kotiintuloaikojen asettamista ja harrastusmahdollisuuksien luomista. Oppilaat tukevat toinen toisiaan tukioppilastoiminnassa, oppilaskunnan toimialueella, kummioppilastoiminnassa sekä luokkien keskinäistä vuorovaikutusta parantamalla mm. ruokailuissa, yhteisissä juhlissa ja tilaisuuksissa, retkillä, välitunneilla sekä koulumatkoilla. Tietoinen kaikkien tukiryhmien arviointi auttaa kehittämään menetelmiä ja välineitä viihtyvyyden ja vuorovaikutuksen lisäämiseen. Oppilaiden tukeminen välttävä(1) kohtalainen (2) tyydyttävä (3) hyvä (4) kiitettävä (5) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

18 5.1 Arvioi tuki- ja erityisopetusta. Noin 57 % vanhemmista antoi joko hyvän (32 %) tai kiitettävän (25 %) arvosanan. Noin 31 % arvioi ne tyydyttäviksi. 5.2 Arvioi kerhojen osuutta. Noin 47 % vanhemmista antoi joko hyvän (36 %) tai kiitettävän (11 %) arvosanan. Noin 43 % katsoi kerhojen tuen olevan tyydyttävää. 5.3 Arvioi keskusteluja eri osapuolten kesken. Noin 56 % vanhemmista antoi joko hyvän (42 %) tai kiitettävän (14 %) arvosanan. Noin 35 % arvioi ne tyydyttäviksi. 5.4 Arvioi kotitehtävien seurantaa. Noin 65 % vanhemmista antoi joko hyvän (48 %) tai kiitettävän (17 %) arvosanan. 5.5 Arvioi tukioppilastoimintaa. Noin 44 % vanhemmista antoi joko hyvän (35 %) tai kiitettävän (9 %) arvosanan. Noin 36 % katsoi tukioppilastoiminnan olevan tyydyttävää. 5.6 Arvioi oppilaskunnan toimintaa. Noin 40 % vanhemmista antoi joko hyvän (32 %) tai kiitettävän (8 %) arvosanan. Noin 48 % katsoi oppilaskunnan toiminnan olevan tyydyttävää. 5.7 Arvioi kummioppilastoimintaa. Noin 62 % vanhemmista antoi joko hyvän (46 %) tai kiitettävän (16 %) arvosanan. 5.8 Arvioi luokkien välistä vuorovaikutusta. Noin 38 % vanhemmista antoi joko hyvän (30 %) tai kiitettävän (8 %) arvosanan. Noin 38 % katsoi luokkien välisen vuorovaikutuksen olevan tyydyttävää. 5.9 Arvioi juhlia ja esiintymisiä. Noin 82 % vanhemmista antoi joko hyvän (45 %) tai kiitettävän (37 %) arvosanan. 18

19 5.10 Arvioi harrastusten ja koulutyön yhteensovittamista. Noin 52 % vanhemmista antoi joko hyvän (43 %) tai kiitettävän (9 %) arvosanan. Noin 32 % katsoi harrastusten ja koulutyön yhteensovittamisen onnistuvan tyydyttävästi Arvioi päihteiden ja huumeiden käytön ehkäisyä. Noin 44 % vanhemmista antoi joko hyvän (30 %) tai kiitettävän (14 %) arvosanan. Noin 33 % katsoi päihteiden ja huumeiden käytön ehkäisyn olevan tyydyttävää Arvioi terveydestä huolehtimista. Noin 47 % vanhemmista antoi joko hyvän (32 %) tai kiitettävän (15 %) arvosanan. Noin 35 % katsoi terveydestä huolehtimisen olevan tyydyttävää. 19

20 6. Oppiminen Opetussuunnitelman toteutuminen ja opetusmenetelmät ovat jatkuvasti opettajakunnan arvioinnin kohteina. Oppimisprosessien arviointiin kiinnitetään huomiota päivittäin. Tuloksia tarkastelevat itsearvioinnein oppilaat, opettajat ja vanhemmat. Vuosiluokittainen kehitys ja eteneminen liittyvät oppimisen tukemiseen. Opetuksen ja oppimisen vaikuttavuus ilmenee siinä, miten oppilaat ovat saavuttaneet hyväksyttävän tason taiteellisilla ja käytännöllisillä alueilla sekä tiedollisesti koulun asettamin tavoitekriteerein sekä verrattaessa valtakunnallisiin ja kansainvälisiin tutkimuksiin. Koulun on syytä tutkia kannustavuutta ja persoonallisuuden kehitystä arvioimalla oppilaiden taitojen, kykyjen ja sosiaalisuuden tilaa. Näitä seikkoja pystyvät niin oppilaat, opettajat kuin vanhemmatkin arvioimaan itse monin tavoin. Oppiminen välttävä (1) kohtalainen (2) tyydyttävä (3) hyvä (4) kiitettävä (5) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Arvioi oppilasarviointia. Noin 70 % vanhemmista antoi joko hyvän (36 %) tai kiitettävän (34 %) arvosanan. 20

21 6.2 Arvioi koulun opetusmenetelmiä. Noin 83 % vanhemmista antoi joko hyvän (55 %) tai kiitettävän (28 %) arvosanan. 6.3 Arvioi opetussuunnitelman toteutumista. Noin 70 % vanhemmista antoi joko hyvän (47 %) tai kiitettävän (23 %) arvosanan. 6.4 Arvioi oppimisen tukemista opetustilanteissa ja tehtävissä. Noin 67 % vanhemmista antoi joko hyvän (37 %) tai kiitettävän (30 %) arvosanan. 6.5 Arvioi oppilaiden oppimista. Noin 64 % vanhemmista antoi joko hyvän (48 %) tai kiitettävän (16 %) arvosanan. 6.6 Arvioi taiteellisuutta opetuksessa. Noin 85 % vanhemmista antoi joko hyvän (41 %) tai kiitettävän (44 %) arvosanan. 6.7 Arvioi käytännöllisyyttä opetuksessa. Noin 83 % vanhemmista antoi joko hyvän (46 %) tai kiitettävän (37 %) arvosanan. 6.8 Arvioi vaatimustasoa. Noin 62 % vanhemmista antoi joko hyvän (45 %) tai kiitettävän (17 %) arvosanan. Noin 31 % katsoi vaatimustason olevan tyydyttävällä tasolla. 6.9 Arvioi kannustavuutta opetuksessa. Noin 69 % vanhemmista antoi joko hyvän (40 %) tai kiitettävän (29 %) arvosanan Arvioi persoonallisuuden kehittämistä opetuksen avulla. Noin 63 % vanhemmista antoi joko hyvän (31 %) tai kiitettävän (32 %) arvosanan. 21

22 6.11 Arvioi kuinka hyvää opetuksessa on ollut Opetusosiot välttävä (1) kohtalainen (2) tyydyttävä (3) hyvä (4) kiitettävä (5) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Yksilöllisyyden, minuuden ja persoonallisuuden kehittäminen. Noin 69 % vanhemmista antoi joko hyvän (39 %) tai kiitettävän (30 %) arvosanan. 2. Kokonaisvaltainen opetus ja kasvatus. Noin 84 % vanhemmista antoi joko hyvän (49 %) tai kiitettävän (35 %) arvosanan. 3. Yhteisöllisyyteen ja sosiaalisuuteen kasvattaminen. Noin 83 % vanhemmista antoi joko hyvän (49 %) tai kiitettävän (34 %) arvosanan. 4. Oppiaineiden opetus ja vaikutus. Noin 68 % vanhemmista antoi joko hyvän (50 %) tai kiitettävän (18 %) arvosanan. 5. Opettajien osuus. Noin 69 % vanhemmista antoi joko hyvän (39 %) tai kiitettävän (30 %) arvosanan. 6. Luonto- ja ympäristökasvatus. Noin 66 % vanhemmista antoi joko hyvän (47 %) tai kiitettävän (19 %) arvosanan. 22

23 6.12 Oletteko valinneet steinerkoulun Steiner-koulun valinta vähiten (1) (2) (3) (4) eniten (5) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Yksilöllisyyden, minuuden ja persoonallisuuden kehittämisen vuoksi. Noin 73 % vanhemmista katsoi, että tämä oli tärkein syy koulun valintaan. 2. Kokonaisvaltaisen opetuksen ja kasvatuksen vuoksi. Noin 63 % vanhemmista katsoi, että tämä oli tärkein syy koulun valintaan. 3. Yhteisöllisyyteen ja sosiaalisuuteen kasvattamisen vuoksi. Noin 42 % vanhemmista katsoi, että tämä oli tärkein syy koulun valintaan. Toiseksi eniten valintaan katsoi vaikuttaneen 40 % vanhemmista. 4. Oppiaineiden vuoksi. Noin 12 % vanhemmista katsoi, että tämä oli tärkein syy koulun valintaan. Toiseksi eniten valintaan katsoi vaikuttaneen 20 % vanhemmista. 45 % katsoi oppiaineiden vaikuttaneen kolmanneksi eniten valintaan. 23

24 5. Opettajien ja opetusmenetelmien osuuden vuoksi. Noin 24 % vanhemmista katsoi, että tämä oli tärkein syy koulun valintaan. Toiseksi eniten valintaan katsoi vaikuttaneen 34 % vanhemmista. 6. Luonto- ja ympäristötekijöiden vuoksi. Noin 13 % vanhemmista katsoi, että tämä oli tärkein syy koulun valintaan. Toiseksi eniten valintaan katsoi vaikuttaneen 24 % vanhemmista. Toisaalta noin 15 % katsoi, ettei tämä vaikuttanut lainkaan ja noin 20 % ei juuri lainkaan koulun valintaan. Valintakriteerinä tässä mielipiteet hajaantuivat kaikkein eniten. 7. Vaihtoehdon vuoksi. Noin 27 % vanhemmista katsoi, että tämä oli tärkein syy koulun valintaan. Toisaalta noin 25 % katsoi, ettei tämä vaikuttanut lainkaan koulun valintaan. 24

25 7. Hallinto ja tiedottaminen Opettajakunta, taloushallinto ja oppilaskunta koulun elämää ohjaavina eliminä ovat avainasemassa arvioidessaan omaa vastuualuettaan. Tärkeää on välittää oman toimialueen tilaa koskevaa tietoa koko yhteisölle. Tiedottamisen toimivuus takaa yhteisön jäsenten osallistumis- ja vuorovaikutusmahdollisuudet. Vuodenaikajulkaisut, informaatiotiedotteet, vanhempaintapaamiset, puhelinkeskustelut, sähköpostiviestit ja muut yhteysmenetelmät kannattaa arvioida aika ajoin. Hallinto ja tiedottaminen välttävä (1) kohtalainen (2) tyydyttävä (3) hyvä (4) kiitettävä (5) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Arvioi opettajakunnan toimintaa. Noin 58 % vanhemmista antoi joko hyvän (39 %) tai kiitettävän (19 %) arvosanan. Noin 30 % katsoi hallinnoinnissa ja tiedottamisessa onnistutun tyydyttävällä tavalla. 7.2 Arvioi taloushallinnon toimintaa. Noin 52 % vanhemmista antoi joko hyvän (40 %) tai kiitettävän (12 %) arvosanan. Noin 38 % katsoi hallinnoinnissa ja tiedottamisessa onnistutun tyydyttävällä tavalla. 7.3 Arvioi oppilaskunnan toimintaa. Noin 46 % vanhemmista antoi joko hyvän (36 %) tai kiitettävän (8 %) arvosanan. Noin 41 % katsoi hallinnoinnissa ja tiedottamisessa onnistutun tyydyttävällä tavalla. 25

26 7.4 Arvioi tiedottamista. Noin 77 % vanhemmista antoi joko hyvän (53 %) tai kiitettävän (24 %) arvosanan. 8. Steinerkoulun vanhempana toimiminen. Steiner-koulun vanhempana olo-aika alle 3 vuotta 4-6 vuotta 7-9 vuotta 10 vuotta tai kauemmin. Steinerkoulun vanhempana oloaika jakautui vastaajien kesken seuraavasti: Alle 3 vuotta koulussa olleita oli eniten eli noin 40 %. 4-6 vuotta koulussa olleita oli noin 25% ja 7-9 ja yli 10 koulussa olleita oli suurin piirtein saman verran eli noin 17 % kumpiakin. Turussa Opettajakunnan arviointiryhmä 26

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi syntymäaika 1. vuosiluokka 18.12.2010 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille

Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille Ranuan kr. kansanopiston erityislinja on tarkoitettu kehitysvammaisille ja muille erityistä tukea tarvitseville. Toiminta käynnistyi vuonna 2003 kehitysvammaisten

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

1. Koulun julkisuuskuva ja toimivuus yleisesti

1. Koulun julkisuuskuva ja toimivuus yleisesti 1 (10) Nurmijärven kunnan 2012 keväällä laatima asiakastyytyväisyyskysely 2., 3. ja 7.luokkalaisten vanhemmille ja huoltajille TULOSTEN ANALYSOINTIA LÄNSIKAAREN KOULU VS. KOKO KUNNAN VASTAAJAT Länsikaaren

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi

Lisätiedot

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 Jämsän Kr. Kansanopisto Ranuan kr. kansanopisto Reisjärven kristillinen opisto Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 1. Henkilötiedot Sukunimi Etunimet (alleviivaa kutsumanimi) Henkilötunnus Kotikunta Lähiosoite

Lisätiedot

Mitä arvioidaan ja milloin?

Mitä arvioidaan ja milloin? Koulun nimi: Ahtialan koulu Mitä arvioidaan ja milloin? Arviointi on monialaista ja jatkuvaa, sanallista arviointia ja arvosanoja annetaan lukukausittain. OPPIMINEN > välitön palaute onnistumisista ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 Jämsän Kr. Kansanopisto Ranuan kr. kansanopisto Reisjärven kristillinen opisto Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 1. Henkilötiedot Sukunimi Etunimet (alleviivaa kutsumanimi) Henkilötunnus Kotikunta Lähiosoite

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä

Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä Sanomalehtien Liiton sanomalehti opetuksessa -kysely opettajille Kartoitimme Sanomalehtien Liitossa opettajien kokemuksia sanomalehden opetuskäytöstä, Sanomalehtiviikosta

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT Kysely johtajille, opettajille ja oppilaille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2015-2016 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Valitse kyllä tai ei sen mukaan miten ollaan viime lukuvuonna toimittu. Mikäli vastaat ei, perustele halutessasi lyhyesti, miksi näin ei ole tehty.

Valitse kyllä tai ei sen mukaan miten ollaan viime lukuvuonna toimittu. Mikäli vastaat ei, perustele halutessasi lyhyesti, miksi näin ei ole tehty. Laatukortti 13 Koulun kerhotoiminta 1. Suunnittelu Rehtori täyttää Valitse kyllä tai ei sen mukaan miten ollaan viime lukuvuonna toimittu. Mikäli vastaat ei, perustele halutessasi lyhyesti, miksi näin

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 Jämsän Kr. Kansanopisto Ranuan kr. kansanopisto Reisjärven kristillinen opisto Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 1. Henkilötiedot Sukunimi Etunimet (alleviivaa kutsumanimi) Henkilötunnus Kotikunta Lähiosoite

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 Jämsän Kr. Kansanopisto Ranuan kr. kansanopisto Reisjärven kristillinen opisto Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 1. Henkilötiedot Sukunimi Etunimet (alleviivaa kutsumanimi) Henkilötunnus Kotikunta Lähiosoite

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä

Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä Mari Korhonen Turun kristillinen opisto Mistä lähdettiin liikkeelle Valmis hanke Keskeyttäneiden kartoitus ja syiden läpi käyminen Luodaan

Lisätiedot

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014 SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014 KOULU: Paraistenseudun koulu KEHITTÄMISSUUNNITELMA KEHITTÄMISKERTOMUS 1. JOHTAJUUS Työn kehittämistä tukevat käytänteet Koulun verkostoituminen ja yhteistyö

Lisätiedot

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Huoltajien pohdinnat OPS2016 Kalevan ja Keskuskoulun yhteisen vanhempainillan pohjalta

Huoltajien pohdinnat OPS2016 Kalevan ja Keskuskoulun yhteisen vanhempainillan pohjalta Huoltajien pohdinnat OPS2016 Kalevan ja Keskuskoulun yhteisen vanhempainillan pohjalta 1. a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Lapsi opiskelee koulussa oppiakseen perustietoja ja -taitoja elämää varten.

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa?

Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Perusopetuksen kehittäminen/ kysely huoltajille ja henkilökunnalle Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt

Lisätiedot

Baletti - Kysely huoltajille 2015

Baletti - Kysely huoltajille 2015 Baletti - Kysely huoltajille 2015 Yleistä Huoltajakysely lähetettiin kaikille baletin oppilaiden vanhemmille eli yht. 74 henkilölle. Vastauksia saatiin 23.Vastausprosentti oli 31,1, joka on huomattavasti

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

Isännöinnin laatu 2015

Isännöinnin laatu 2015 Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015

TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015 TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015 TVA-LOMAKKEET JA NIIDEN KÄYTTÖ 2015 Tämän vuoden TVA-lomakkeissa on vain pieniä muutoksia. Lomakkeiden lisäksi niistä on kirjoitettu tarkennukset erilliselle lomakkeelle.

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Oulun yliopistollinen sairaala Lastenneurologian yksikkö (os.65) 10.2.

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Oulun yliopistollinen sairaala Lastenneurologian yksikkö (os.65) 10.2. POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) Hyvät vanhemmat, Lapsellenne on varattu tutkimusaika OYS:n lastenneurologian yksikköön. Toivomme, että pyydätte opettajaa täyttämään oheisen lomakkeen lapsenne koulunkäynnistä.

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014 Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014, Uutisia maailmalta sekä Kirjaston ja tietopalvelun uutisia L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O C E N T R A L F Ö R B U N D E T F Ö R B A R N

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. 1 1. - 2. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. Oppilaan

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 Jämsän Kr. Kansanopisto Ranuan kr. kansanopisto Reisjärven kristillinen opisto Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 1. Henkilötiedot Sukunimi Etunimet (alleviivaa kutsumanimi) Henkilötunnus Kotikunta Lähiosoite

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1 Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnin kohteena ovat oppimistulokset, työskentely sekä käyttäytyminen.

Oppilaan arvioinnin kohteena ovat oppimistulokset, työskentely sekä käyttäytyminen. 3.- 4. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET (säilytä) 1 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

Koulun nimi: Salpausselän koulu

Koulun nimi: Salpausselän koulu Toimintakulttuurin merkitys ja kehittäminen Voidaan kehittää Toimintakulttuuria muovaavat tiedostetut ja tiedostamattomat, joskus tahattomat tekijät Aikuisten tapa toimia välittyy oppilaille (arvot, asenteet,

Lisätiedot

Attitude 2012- kysely Rauman Kauppakamari 10.5.2012

Attitude 2012- kysely Rauman Kauppakamari 10.5.2012 Attitude 2012- kysely Rauman Kauppakamari 10.5.2012 Kyselyn taustatiedot Kysely lähetettiin kaikkiaan neljään lukioon ja yhteen ammattioppilaitokseen Rauman Kauppakamarin alueella Kysely kohdistettiin

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

1. Johdanto 1.1. Tulosten luotettavuus ja uskottavuus 1.2. Koulujen jaottelu 1.3. Yhteenvedossa käytetyt nimitykset

1. Johdanto 1.1. Tulosten luotettavuus ja uskottavuus 1.2. Koulujen jaottelu 1.3. Yhteenvedossa käytetyt nimitykset YHTEENVETO 1 (22) 11.11.2009 32/041/2008 PERUSOPETUKSEN TAIDE JA TAITOAINEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA lv 2007 2008 1. Johdanto 1.1. Tulosten luotettavuus ja uskottavuus 1.2. Koulujen jaottelu 1.3. Yhteenvedossa

Lisätiedot

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 -2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 Kokouskutsu Torstaina 11.2.2016 klo 16.00, Päivähoito- ja koulutusvirasto, kokoushuone Selecta Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Markku Pukkinen, puheenjohtaja

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen

Lisätiedot

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 Jämsän Kr. Kansanopisto Ranuan kr. kansanopisto Reisjärven kristillinen opisto Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 1. Henkilötiedot Sukunimi Etunimet (alleviivaa kutsumanimi) Henkilötunnus Kotikunta Lähiosoite

Lisätiedot