AMMATILLISISTA OPPILAITOKSISTA VALMISTUNEIDEN SEURANTATUTKIMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AMMATILLISISTA OPPILAITOKSISTA VALMISTUNEIDEN SEURANTATUTKIMUS"

Transkriptio

1 AMMATILLISISTA OPPILAITOKSISTA VALMISTUNEIDEN SEURANTATUTKIMUS Anne Penttinen Consultica Oy

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Tausta ja tavoitteet Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen toteutus Tehtäväksianto Kyselyn toteutus Tutkimuksen luotettavuuden arvio Tutkimuksen eettisyys Tutkimuksen tulokset Kyselyyn vastanneet Ammatillisen koulutuksen ja työmarkkinoiden vastaavuus Ammatillinen koulutus ja yrittäjyys Arviot opetuksesta, oppilaitoksesta ja opiskelupaikkakunnasta Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset Yhteenveto Toimenpide-ehdotukset

3 1. Tausta ja tavoitteet 1.1. Tutkimuksen tausta Läntisellä Uudellamaalla toteutetun aluekeskusohjelma Hiiden pilotin rahoittamana tehtiin talvikautena Hiiden alueen työllisyysstrategia vuosille Strategiatyössä kuultiin seudun eri toimijoita yrittäjiä, yhdistyksiä ja julkisen sektorin edustajia. Strategiatyön aikana saaduissa yrityselämän viesteissä korostettiin voimakkaasti osaavan työvoiman tarvetta. Yrityskenttä kritisoi voimakkaasti nykyisen ammatillisen koulutuksen sisältöä ja määrää. Yritykset kokivat, etteivät ne saaneet sellaista työvoimaa, mikä vastaa yritysten tarpeita. Kritiikki koski lähes kaikkia toimialoja. Yrittäjät kohdistivat voimakasta kritiikkiä erityisesti nuorisoasteen ammatillista koulutusta kohtaan. Ammatillisesta peruskoulutuksesta valmistuvien asennoitumista työhön kritisoitiin. Ammattikorkeakoulun opetussisällöt yrittäjät kokivat liian teoreettisiksi ja vähän käytäntöä palvelevaksi. Jotta yrityselämän ja ammatillisten oppilaitosten kesken voidaan käynnistää rakentava vuoropuhelu, strategiassa esitettiin toimenpiteinä, että selvitetään ammatillisista oppilaitoksista valmistuneiden sijoittumista seudun yrityksiin ja kerätään palautetta koulutuksen vastaavuudesta yritysten tarpeisiin, aluekeskusohjelma Hiiden pilottia seuranneen Ako Länsi-Uusimaa aluekeskusohjelman toimesta käynnistetään vuoropuhelu seudun yritysten, ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja yritysneuvontaa suorittavien organisaatioiden kesken. Työllisyysstrategia hyväksyttiin aluekeskusohjelmassa mukanaolevien kuntien toimesta keväällä Aluekeskusohjelma Hiiden pilotin päätyttyä aluekehittämistä jatkoi aluekeskusohjelma AKO Länsi-Uusimaa. Molempia ohjelmia on hallinnoinut ja hallinnoi Länsi-Uudenmaan yrityskeskus Oy. Työllisyysstrategiatyön koordinoinnista ja strategian kirjoittamisesta Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:ssä vastasi projektipäällikkö Jukka Ollila. Hänen johdollaan käynnistettiin edellä mainittujen toimenpiteiden valmistelu, josta yhtenä osana on nyt raportoitava selvitys ammatillisista oppilaitoksista valmistuneista. Tämän lisäksi Ako Länsi-Uudenmaan rahoittamana on valmistunut selvitys alueen ammatillisista oppilaitoksista valmistuneiden ja yritystoimintaa harjoittaneiden näkemyksistä ammatillisesta koulutuksesta erityisesti yrittäjyyttä ajatellen Tutkimuksen tavoitteet Tavoitteena oli kirjallisen kyselyn kautta saada palautetta Länsi-Uudenmaan koulutuskeskuksesta ja Laurea ammattikorkeakoulusta vuosina valmistuneilta. Erityisesti tavoitteena oli saada tietoa, kuinka hyvin koulutus on vastannut niin opiskelijoiden odotuksia kuin työelämän vaatimuksia. 2. Tutkimuksen toteutus 2.1. Tehtäväksianto Tarjouskilpailun perusteella selvityksen toteuttajaksi valittiin Consultica Oy. Yrityksessä tutkimuksen suorittamisesta on vastannut toimitusjohtaja Anne Penttinen. Hän on toiminut vuosia ammatinopettajana ja näyttötutkintojen arvioijana. Yli 20 vuotta yrittäjänä, konsulttina ja kouluttajana eri toimialoilla niin elinkeinoelämässä, julkishallinnossa kuin kolmannella sektorilla antaa pohjan tarkastella tutkimuksen aihetta monipuolisesti ja hyvin poikkitieteellisesti eri osapuolten näkökulmat huomioiden. 3

4 2.2. Kyselyn toteutus Tutkimus toteutettiin kirjallisena ja pääosin strukturoituna kyselynä. Kyselylomake ja sen saatekirje ovat liitteenä 5. Kyselyjä lähetettiin kaikkiaan 416, joista 329 Länsi- Uudenmaan koulutuskeskuksen Lohjan ja Vihdin toimipisteistä ja 87 Laurea ammattikorkeakoulun Lohjan toimipisteestä valmistuneille. Kyselyjen postitus tehtiin Länsi- Uudenmaan Yrityskeskus Oy:n toimesta. Kyselyyn osallistuvien osoitteet saatiin siten, että Laurea ammattikorkeakoulu tulosti omasta tietojärjestelmästään valmistuneiden osoitetarrat. Länsi-Uudenmaan koulutuskeskuksesta valmistuneiden päivitetyt osoitetiedot ostettiin Fonectan kautta Väestörekisterikeskuksesta. Oppilaitos toimitti valmistuneiden henkilötunnukset suoraan Fonectalle, joka tulosti osoitetarrat. Yhteensä 386 valmistuneesta saatiin 329:n osoitetiedot. Vastausaika oli Vastaukset sai palauttaa ilman postinmaksua. Koska vastauksia ei saatu ensi vaiheessa riittävästi, lähettiin uusintakysely, johon vastausaika päättyi Vastaukset ohjattiin suoraan Consultica Oy:lle. Vastaukset palautettiin nimettömiä. Mikäli vastaaja halusi osallistua vastanneiden kesken toimitettavaan arvontaan, Consultica Oy siirsi arvontalomakkeet välittömästi erilleen vastauslomakkeista, jolloin vastaajien henkilötiedot säilyivät salaisina. Saadut vastaukset syötettiin tilastollista käsittelyä varten Webropol - kyselyjärjestelmään Tutkimuksen luotettavuuden arvio Kuinka luotettavina kyselyn perusteella saatuja tuloksia voidaan pitää? Luotettavuutta voidaan kuvata kahdella käsitteellä - reliabiliteetilla ja validiteetilla. Reliabiliteetti viittaa tutkimuksen toistettavuuteen. Ts. jos samaa ilmiötä mitataan uudelleen samalla kysymyslomakkeella, kuinka samanlaisia tai erilaisia vastauksia saataisiin. Toinen tapa todeta reliaabeliutta on se, jos kaksi arvioijaa päätyy samaan tulokseen. Tällöin tuloksia voidaan pitää reliaabeleina. Validiteetti viittaa puolestaan siihen, tutkitaanko sitä mitä on tarkoituskin. Menetelmät ja mittarit eivät aina vastaa sitä todellisuutta, mitä kuvitellaan mitattavan. Esimerkiksi jos kysymyksiin saadut vastaukset eivät vastaa siihen, mitä kysymyksellä tarkoitettiin. Vaikka vastanneet kattoivat kolmanneksen koko perusjoukosta, tutkimuksen reliabiliteettia voidaan kyseenalaistaa erityisesti Länsi-Uudenmaan koulutuskeskuksesta valmistuneiden osalta. Oppilaitoksen 20 linjalta valmistuneista vain 5 linjalta vastanneita oli yli 5 henkilöä. Jopa 11 linjalta vastanneita oli 2 kaksi tai vähemmän. Sen sijaan Laurean osalta tutkimuksen luotettavuutta voi pitää hyvänä. Tutkimuksen validiteettia voi sen sijaan pitää hyvänä, sillä tulokset antoivat vastaukset niihin kysymyksiin, joihin vastauksia pyrittiinkin saamaan. Näin ollen voidaan sanoa, että tutkittiin juuri sitä, mitä oli tarkoitus tutkia. Ainoastaan yritystoimintaa koskevissa avovastauksissa osa vastaajista oli arvioinut koulutusta kokonaisuudessa, ei yritystoimintaa ajatellen Tutkimuksen eettisyys Tutkimuksen eettisyys pyrittiin varmistamaan ensinnäkin sillä, että kyselyn kohteena olevien henkilöiden osallistuminen oli vapaaehtoista. Tutkimuksessa ei vastaajille myöskään koitunut riskejä osallistumisesta. Kyselyn yhteydessä lähetetyssä saatekirjeessä kohdehenkilöille kerrottiin, miten heidän vastauksia tullaan käsittelemään. Vastauksia käsiteltiin anonyymisti ja luottamuksellisesti. Vastaukset syötettiin tilastointiohjelmaan sellaisenaan, mitään muuttamatta. 4

5 3. Tutkimuksen tulokset 3.1. Kyselyyn vastanneet Kyselyyn vastasi kaikkiaan 128 henkilöä, joista naisia kaksi kolmesta (naisia 84 ja miehiä 44). Oppilaitoksittain vastanneet jakautuivat seuraavasti: Taulukko 1. Kyselyyn vastanneet oppilaitoksittain Kyselyjen lkm Vastausten lkm Vastaus prosentti Länsi-Uudenmaan koulutuskeskus ,5 Laurea ammattikorkeakoulu ,6 Yhteensä ,8 Uusintakyselyn tuloksena vastausprosentti nousi 30 %:iin. Taulukossa 2. vastaajat on eritelty oppilaitoksittain ja opintolinjoittain. Taulukko 2. Vastanneet opintolinjoittain Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (Lukk) 18 Käsi- ja taideteollinen perustutkinto - Lukk 17 Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto (Lukk) 13 Liiketalouden perustutkinto (Lukk) 11 Sähköalan perustutkinto (Lukk) 9 Rakennusalan perustutkinto (Lukk) 7 Kone- ja metallitekniikan perustutkinto (Lukk) 5 Laboratorioalan perustutkinto (Lukk) 4 Catering-alan perustutkinto (Lukk) 3 Paperiteollisuuden perustutkinto (Lukk) 2 Auto- ja kuljetusalan perustutkinto (Lukk) 2 Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto (Lukk) 1 Hiusalan perustutkinto (Lukk) 1 Pintakäsittelyalan perustutkinto (Lukk) 1 Tietojenkäsittelyn perustutkinto (Lukk) 1 Kulttuurialan perustutkinto (Lukk) 1 Logistiikan perustutkinto (Lukk) 1 Matkailualan perustutkinto (Lukk) 0 Talotekniikan perustutkinto (Lukk) 0 Turvallisuusalan perustutkinto (Lukk) 0 Tradenomi (Laurea) 16 Sairaanhoitaja (Laurea) 15 Vastanneista 61 oli valmistunut Länsi-Uudenmaan koulutuskeskuksen Lohjan toimipisteistä ja 36 saman oppilaitoksen Vihdin toimipisteestä. Laurea ammattikorkeakoulusta valmistuneita vastanneista 31. Taulukosta 2 käy selville, opintolinjakohtaiset erot ovat suuria. Tämä tutkimus ei anna vastausta, kuvastaako vastaamattomuus negatiivista mielikuvaa tai kokemusta oppilaitoksesta ja/tai opintolinjasta vai onko kyse pelkästä viitseliäisyydestä vastaamista kohtaan. Miksi joiltakin opintolinjoilta valmistuneet eivät ole lainkaan vastanneet, on tutkimuksen tekijän mielestä oppilaitoksissa vakavasti pohdittava asia. Valmistuneet opiskelijat ovat kuitenkin niin oppilaitosten ja eri linjojen markkinoinnissa tärkeitä tekijöitä. 5

6 Suurin osa vastanneista oli asunut ennen opiskelun aloittamista oppilaitoksen koti- tai lähikunnassa. Myös vastaushetken kotipaikka noudatti suurelta osin vastaavaa. Vastanneista 63 % eli kaksi kolmesta asui vastaushetkellä samalla paikkakunnalla kuin opiskelua aloittaessaan. Kaavio 1. Vastanneiden kotipaikka opiskelun aloitusvaiheessa ja vastaushetkellä Miten oppilaitoksen sijaintikunta vaikuttaa siihen, missä kyselyyn vastannut nyt asuu? Tätä kuvataan kaaviossa 2. Kaavio 2. Vastanneiden oppilaitos ja tämän hetkinen kotipaikka 6

7 Vastanneista kaikkiaan 61 henkilöä oli valmistunut Länsi-Uudenmaan koulutuskeskuksesta Lohjalta. Heistä puolet asuu opiskelupaikkakunnallaan Lohjalla. Sen sijaan saman oppilaitoksen Vihdin toimipisteen linjoilla opiskelleiden kohdalla tämän hetkinen kotipaikkahajonta on suurempi. Vastanneita oli kaikkiaan 36 henkilöä. Vihdissä heistä asui joka neljäs. Länsi-Uudenmaan koulutuskeskuksesta poiketen Laurean Lohjan toimipisteessä opiskelleiden kotipaikkajakaumassa hajonta on suurempi. Laureassa opiskelleista kyselyhetkellä Lohjalla asui joka kolmas. Selitys on toki luonnollinen johtuen siitä, että oppilaitos on ammattikorkeakoulu, joihin haetaan keskiastetta laajemmalta alueelta. Kyselyssä vastaajille annettiin myös mahdollisuus perustella avoimella vastauksella oppilaitosvalintaansa. Jotta saataisiin tarkempaa kuvaa, tutkimuksen tekijä ryhmitteli avoimet vastaukset viiteen eri ryhmään. Tässä on huomattava, että sama vastaaja on voinut perustella valintaa useammalla kuin yhdellä syyllä. Taulukko 3. Mitkä asiat ratkaisivat opiskelupaikan valinnan? Lukk-Lohja Lukk-Vihti Laurea Opiskeltava ala mielenkiintoinen 25 % 27 % 14 % Opiskelupaikka lähellä / lyhyt matka 63 % 60 % 65 % Valinnan kautta (yksi tai useampi vaihtoehto) 10 % 9 % 11% Taloudelliset syyt 3 % 0 % 5 % Sattuma 0 % 4 % 5 % Vastauksia Vastanneita Miltei kaikki vastasivat tähän kysymykseen ja osa painotti useampaa perustetta. Ylivoimaisesti merkittävin peruste vastanneiden opiskelupaikan valinnalle oli oppilaitoksen sijainti lähellä kotikuntaa. Tämä on tyypillistä kaikissa kolmessa oppilaitoksessa opiskelleille. Osin tämä on ymmärrettävää erityisesti Länsi-Uudenmaan koulutuskeskuksen opintolinjoille hakeutuvien kohdalla ikä huomioiden. Kuitenkaan ikä ei ole ainoa selittävä tekijä, sillä vastaajissa oli myös suuri joukko muita kuin peruskoulusta vasta valmistuneita. Tutkimuksen tekijälle yllättävää oli se, että opiskeltavan alan mielenkiintoisuudella ei ollut suurempaa merkitystä. Tuloksen yleistettävyyteen pitää suhtautua vastaajien lukumäärä huomioiden varauksella, mutta sinällään se merkitsee oppilaitoksille suurta haastetta. Jos opiskelupaikka valitaan pääosin sen läheisyyden perusteella, opettajilla on suuri haaste saada opiskelijat kiinnostuneiksi opintolinjasta Ammatillisen koulutuksen ja työmarkkinoiden vastaavuus Valmistuneilta kysyttiin myös heidän sijoittumistaan työmarkkinoille toisaalta heti valmistumisen jälkeen ja vastaamishetkellä vuonna Vastanneiden sijoittuminen työmarkkinoille on ollut opiskelujen päätyttyä sekä vuonna 2009 erinomaista. Työmarkkinaasemaa on kuvattu taulukoissa 4 ja kaaviossa 3. Taulukko 4. Vastanneiden työmarkkina-asema valmistuttua ja vastaushetkellä 2009 Työmarkkina-asema Valmistumishetki Vastaushetki % % Vakituinen työsuhde 35,2 64,1 Määräaikainen työsuhde 45,3 8,6 Yrittäjä 3,9 5,5 Opiskelija 6,3 10,9 Työtön 5,5 7,0 Muu 3,9 3,9 7

8 Valmistumisen jälkeen kahdeksan kymmenestä sijoittui joko vakinaiseen tai määräaikaiseen työsuhteeseen. Vastaushetkellä suurin muutos on, että määräaikaisessa työsuhteessa olleet ovat päässeet toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Hyvä työllistyminen selittää ehkä sitä, että opintojaan on jatkanut vain noin joka kymmenes. Samoin viime vuosien hyvä työllisyystilanne selittänee työttömiksi jääneiden vähäistä määrää. Kaavio 3. Vastanneiden työmarkkina-asema valmistuttua ja vastaushetkellä 2009 Valmistuneita pyydettiin myös arvioimaan, vastaavatko nykyiset työtehtävät saatua ammatillista koulutusta. Kaavio 4. Vastaavatko nykyiset työtehtävät opiskeltua ammatillista tutkintoa 8

9 Kuten todettiin, vastaajien työllistyminen on ollut heti opiskelun jälkeen sekä kyselyhetkellä erinomaista. Työssä olleiden (kaaviossa suluissa vastanneiden lukumäärä) arvion mukaan nykyiset työtehtävät vastaavat saatua ammatillista koulutusta. Paras tilanne on ammattikorkeakoulusta valmistuneiden sairaanhoitajien ja tradenomien kohdalla. Heistä yhdeksän kymmenestä on koulutusta vastaavassa työssä. Länsi-Uudenmaan koulutuskeskuksesta valmistuneista keskimäärin kolme neljästä arvioi työtehtävien vastaavan koulutusta. Joka neljäs tekee muun sisältöistä työtä. Tässä kuten monien muidenkin kysymysten kohdalla on muistettava, että Länsi-Uudenmaan koulutuskeskuksen vastaajat keskittyivät vain tietyille opintolinjoille, joten saatujen tulosten yleistettävyys on rajallista. Missä määrin ammatillinen koulutus on sitten antanut eväitä nykyiseen työhön? Kaaviossa 5. on vastaajien arviot oppilaitoksittain. Kaavio 5. Ammatillisen koulutuksen antamat valmiudet nykyisiin työtehtäviin Vastaajista enin osa on saanut joko riittävästi tai jokseenkin riittävästi valmiuksia nykyistä työtä ajatellen. Oppilaitosten osalta on jonkin verran eroja, mitä kuitenkin selittää se, että eri opintolinjoilta työllistymisessä on eroja. Edellä olevan lisäksi oppilaitoksista valmistuneilta kysyttiin avoimilla kysymyksillä, mikä nykyistä työtä ajatellen koulutuksessa oli onnistunutta ja mikä taas puutteellista. Koska avoimet vastaukset antavat valmiita vastausvaihtoehtoja syvempää palautetta, vastaukset ovat tutkimuksen liitteinä 1 ja 2. Vastausten kirjo on suuri ja niiden ryhmittely on aina enemmän tai vähemmän mielivaltaista. Työharjoittelun merkitys korostui kuitenkin monissa vastauksissa. Lisäksi onnistuneeksi oli koettu opetuksen laaja-alaisuus ja samalla sen käytännönläheisyys. Koulutuksen puutteiden kohdalla vastausten kirjo on edellistä suurempi ja on vaikea erottaa yhteisiä tekijöitä. Ehkä selvimmin esiin nousi teoriaopintojen laajuudesta johtuen käytännön työhön käytetyn ajan vähäisyys. 9

10 3.3. Ammatillinen koulutus ja yrittäjyys Monilla toimialoilla palkkatyö on murroksessa. Ei ainoastaan työsuhteiden keston, vaan myös sisällön osalta. Palkkatyön suorittaminen edellyttää perinteisesti yritystoimintaan liitettyä osaamista tai sitten palkkatyö on jopa osin korvautunut yritystoiminnalla. Tästä esimerkkinä voi mainita kauneudenhoitoalan. Tässä tutkimuksessa haluttiin saada oppilaitoksista valmistuneiden arvio, miten yrittäjyys ja yrittäjävalmiudet on huomioitu ammatillisessa koulutuksessa. Asiaa lähestyttiin kahdella kysymyksellä; sisältyikö ammatilliseen koulutukseen yritystoiminnan koulutusta ja antoiko koulutus yrittäjäosaamista. Kaavio 6. Yritystoiminnan sisältyminen ammatilliseen koulutukseen Laurean opiskelijoista yhtä lukuun ottamatta kaikki vastasivat ja heidän mukaansa koulutukseen sisältyi yritystoiminnan opetusta. Länsi-Uudenmaan koulutuskeskuksen kohdalla arviot vaihtelivat. Lohjalta valmistuneista oli yritystoiminnan koulutusta saanut kolmasosa ja Vihdistä valmistuneista puolet. Kysymyksessä pyydettiin myös avovastuksena kertomaan, mitä yritystoiminnan koulutus oli ollut. Vastausten perusteella yritystoiminnan koulutus on hyvin epäyhtenäistä jopa saman oppilaitoksen sisällä. Yleensä koulutus on yritystoiminnan perustamiseen liittyvä eri pituinen ja yleensä pakollinen kurssi. Se, onko opintolinjalla yritystoiminnan koulutusta, on mitä ilmeisimmin kiinni ammatillisen opettajan halusta ja innosta. Toisena yrittäjyyteen liittyvänä kysyttiin, antoiko ammatillinen koulutus yrittäjäosaamista. Tämän kysymyksen osalta kysymyksen asettelu oli osin vastaajia sekoittava. Kysymys olisi pitänyt jakaa kahteen osaan. Toisaalta olisi tullut kysyä yrittäjänä toimimista ja toisaalta koulutuksen antamaa yrittäjäosaamista. Tästä huolimatta saatuja vastauksia voidaan pitää hyvinkin suuntaa antavina. 10

11 Kaavio 7. Ammatillisen koulutuksen antama yrittäjäosaaminen Arvio saadusta yrittäjäosaamisesta noudattelee pitkälti saatua yritystoiminnan koulutusta. Laureasta valmistuneista kaikki vastanneet (27) kokivat saaneen vähintään jonkin verran yrittäjäosaamista. Sen sijaan Länsi-Uudenmaan koulutuskeskuksesta valmistuneista Lohjalla liki puolet ja Vihdissä kolmannes koki, ettei ollut saanut ollenkaan yrittäjäosaamista. Kuten aiemmin on jo todettu, tulosta ei voi suoraan yleistää koko oppilaitosta koskevaksi. Myös yritystoiminnan osalta kysyttiin avoimilla vastauksilla, mikä oli koulutuksessa oli onnistunutta ja mikä puutteellista. Myös näistä on avovastaukset liitteenä 3 ja 4. Onnistuneena oli koettu erityisesti yritystoiminnan tiedollinen osuus ja yritykseen perustamiseen liittyvä tieto. Kysyttäessä puutteellisuuksia, vastauksista käy ilmi, että yritystoiminnan koulutus on keskittynyt enemmän yrityksen perustamiseen kuin yrittäjämäisen ajattelun ja toiminnan oppimiseen. Koska monilla yritystoiminnan kurssi on ollut pakollinen ja kun yrittäjyys ei ole kiinnostanut, vaikutus on voinut olla toivottua päinvastainen Arviot opetuksesta, oppilaitoksesta ja opiskelupaikkakunnasta Tämän tutkimuksen taustana oli, että seudullisen työllisyysstrategian valmistelun aikana yrityskenttä kritisoi voimakkaasti nykyisen ammatillisen koulutuksen sisältöä ja määrää. Yritykset kokivat, etteivät ne saaneet sellaista työvoimaa, mikä vastaa yritysten tarpeita. Tätä asiaa haluttiin selvittää kysymällä arvioita saadun koulutuksen sisällöstä asianosaisilta, oppilaitoksesta muutama vuosi sitten valmistuneilta. Asiaa lähestyttiin 12 väittämällä, joissa kussakin vastaaja otti kantaa vaihtoehtoihin täysin samaa mieltä, samaa mieltä, eri mieltä, täysin eri mieltä sekä en osaa sanoa. Seuraavissa kaavioissa esitellään vastaukset oppilaitoksittain. 11

12 Kaavio 8. Miten väittämät vastaavat mielikuvaa saadusta opetuksesta, oppilaitoksesta ja opiskelupaikkakunnasta - Länsi-Uudenmaan koulutuskeskus Lohja Kaavio 9. Miten väittämät vastaavat mielikuvaa saadusta opetuksesta, oppilaitoksesta ja opiskelupaikkakunnasta - Länsi-Uudenmaan koulutuskeskus Vihti 12

13 Kaavio 10. Miten väittämät vastaavat mielikuvaa saadusta opetuksesta, oppilaitoksesta ja opiskelupaikkakunnasta - Laurea Kokonaisuudessaan vastanneet olivat tyytyväisiä saamansa koulutuksen sisältöön. Tosin Länsi-Uudenmaan koulutuskeskuksen Vihdin toimipisteestä valmistuneiden arviot olivat muita kriittisempiä. Opetuksen tietosisällön vastaajat kokivat kaikissa oppilaitoksissa hyväksi. Myös opetusmenetelmät ja välineet olivat vastanneiden mukaan ajan tasalla. Tosin Länsi-Uudenmaan koulutuskeskuksesta Lohjalta valmistuneista kolme kymmenestä oli eri mieltä opetusvälineiden ajanmukaisuudesta ja Vihdistä valmistuneista neljä kymmenestä taas opetusmenetelmien ajantasaisuudesta. Myös opettajien ja erityisesti ammatin opettajan osaaminen arvioitiin ajan tasalla olevaksi. Sen sijaan koulutustilojen viihtyisyydestä oli kriittisiä arvioita. Liki neljä kymmenestä vastaajasta oli kokenut koulutustilat epäviihtyisiksi. Vastausten perusteella suurimmat puutteet ammatillisissa oppilaitoksissa liittyvät oppilaanohjaukseen so. tietojen saantiin opiskelun jälkeisistä työ- ja opiskelumahdollisuuksista. Vihdistä valmistuneista liki 70 % koki, ettei ollut saanut riittävästi tietoa. Myös ammattikorkeakoulusta valmistuneista puolet olisi tarvinnut enemmän tietoja. Muun osalta vastanneet olivat kokeneet saaneensa tarvittaessa tukea ja ohjausta riippumatta oppilaitoksesta. Miten hyvin koulutus oli sitten valmistuneiden mielestä vastannut työelämän tarpeita? Toisin kuin yrittäjien antama palaute, vastaajat kokivat pääosin saamansa koulutuksen vastanneen työelämän tarpeita. Länsi-Uudenmaan koulutuskeskuksesta Lohjalta sekä Laureasta valmistuneista seitsemän kymmenestä oli joko täysin samaa mieltä tai samaa mieltä. Sen sijaan Länsi-Uudenmaan koulutuskeskuksen Vihdin toimipisteestä valmistuneiden arvio oli tässäkin suhteessa kriittisempi. Heistä vain vähän yli puolet olivat väittämän kanssa samaa mieltä. Tässä kuitenkin tulee muistaa, että vastaajien lukumäärän vähäisyys ja työllistymisen erilaisuus eri linjoilta rajoittavat tulosten yleistettävyyttä. 13

14 Vaikka vastaajien arvioissa oli kriittisiäkin arvioita, opiskelumahdollisuudet oppilaitospaikkakunnilla oli koettu hyväksi ja kahdeksan kymmenestä oli valmis suosittelemaan saamaansa koulutusta muille. Viimeisenä kohtana kyselylomakkeessa oli mahdollisuus lähettää terveisiä oppilaitokselle ja liki puolet vastaajista oli tämän tehnyt. Pääosin palautteet olivat positiivisia. Tutkimuksen tilaajan kanssa on sovittu, että palautteet toimitetaan oppilaitoksille tiedoksi eikä niitä liitetä tutkimuksen liitteeksi. 4. Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset 4.1. Yhteenveto Tällä tutkimuksella haluttiin saada kuvaa siitä, kuinka hyvin ammatillinen koulutus vastaa työelämän tarpeita. Jotta valmistuneille olisi tullut ajallista etäisyyttä oppilaitokseen sekä kokemusta työmarkkinoilta, kysely kohdistettiin valmistuneisiin. Tuloksia tarkasteltaessa huomio kiinnittyy siihen, että vaikka vastausprosentti sinällään nousi yleistettävyyden kannalta riittäväksi, ei tuloksia voi kuitenkaan yleistää Länsi- Uudenmaan koulutuskeskuksen kohdalla. Vastaukset keskittyivät vain muutamalle linjalle. Miksi suuri joukko oppilaitoksista valmistuneista jätti vastaamatta, ei käy selville tutkimuksessa. Oliko kysymyksessä kielteinen kokemus opiskelusta vaiko viitseliäisyydestä, ei tutkimuksen kautta selviä. Tutkimuksen tekijän mielestä vastaamattomuus on kuitenkin asia, jota oppilaitosten tulee huomioida. Millainen osa näistä valmistuneista on työmarkkinoiden ulkopuolella syystä tai toisesta ja onko heidän joukossaan niitä, joiden valmiudet eivät ole riittäneet työmarkkinoille? Entiset opiskelijat ovat markkinoijia niin hyvässä kuin pahassa. Tämä on kuitenkin asia, johon oppilaitokset voivat omilla toimillaan vaikuttaa. Vastanneet olivat kaikista kolmesta oppilaitoksesta työllistyneet erinomaisesti. Toki kaikki eivät koulutustaan vastaavaan työhön. Kuitenkin kun kahdeksan kymmenestä työllistyy vakinaiseen työhön 3-4 vuotta valmistumisen jälkeen, on sitä pidettävä erittäin hyvänä. Viime vuosien hyvä työllisyystilanne selittää asiaa, mutta vain osin. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että suurelta osin koulutus on vastannut työelämän tarpeita, minkä suurin osa vastanneista kohdaltaan vahvisti. On kuitenkin huomattava, että joka kolmas oli sitä mieltä, ettei koulutus vastannut työelämän tarpeita. Määrää voi pitää huolestuttavana. Lisäksi opettajien osaamisessa joka viides koki, ettei se ollut ajan tasalla. Nämä molemmat ovat myös asioita, joita voidaan oppilaitosten toimesta korjata. Kysyä voi, miten paljon nämä negatiiviset arviot yhteydessä opiskeltavan alan ja linjan valintaan? Yllättävä oli tutkimuksen antama tieto, että eniten opiskeltavan linjan valintaan vaikutti oppilaitoksen sijainti ja erityisesti sen sijainti lähellä kotia. Opiskeltavan alan kiinnostavuus merkitsi selkeästi vähemmän. Mikäli tulos pitää laajemmin paikkansa, tulee oppilaitosten panostaa opiskelun alkuvaiheeseen, jotta opiskelu saadaan mielenkiintoiseksi. Kuinka paljon tulos antaa selitystä opintojen keskeytyksiin, ei käy tutkimuksessa selville, mutta on selvittämisen arvoinen asia. Lisäksi on huomioitava, että suuri joukko vastanneista oli kokenut koulutustilat epäviihtyisiksi, mikä ei ainakaan paranna opiskelumotivaatiota. Yllättävä oli myös tutkimuksen antama tieto, että 30 %:sta aina liki 60 %:iin vastaajista oli kokenut, etteivät he olleet saanet riittävästi tietoa opiskelun jälkeisistä työ- tai opiskelumahdollisuuksista. Kun tarkoituksena on saada osaavia ja ammattitaitoisia tekijöitä työmarkkinoille ja tekijöille töitä, opiskelun nivelvaiheen tukeminen on erittäin tärkeää. 14

15 Miksi oppilaitosten opinto-ohjaus ei ole vastaajien kohdalla toiminut, on oppilaitosten tehtävänä selvittää. Tutkimuksen tekijälle entisenä ammatillisen oppilaitoksen opettajana ja työntekijöitä oppilaitoksista rekrytoineena yllättävää on, että vielä nytkin yrittäjyyteen opettaminen on epäyhtenäistä tai jopa sitä ei ole ollenkaan. Tämän tutkimuksen perusteella tulos on hyvin paljon ammatinopettajasta ja opintolinjasta riippuvaista. Sen lisäksi yrittämiseen liittyvä opetus toteutuessaan näyttää pitkälti olevan pääosin yrityksen perustamiseen keskittyvää. Kun tämän päivän yhteiskunnassa yritystoimintaa aloittavalle on tarjolla niin neuvontaa kuin koulutusta, on kysyttävä, tekeekö nimenomaan pakollinen yrityksen perustamiskurssi enemmän hallaa yrittämiselle? Voisiko tulevaisuuden visio olla se, ettei olisi erillistä tietyn laajuista yrityskurssia, vaan opetus rakennettaisiin tavoitteena yrittäjämäisen ajattelutavan juurruttaminen oppilaisiin? Tämä jo senkin takia, että nykyisin monelta opintolinjalta siirrytään työmarkkinoille, jotka edellyttävät palkkatyöstä huolimatta työntekijältä yritystoimintaan rinnastettavia valmiuksia. Haaste on mittava ja vaatii uudenlaista ajattelua, mutta uskon yrittäjäkunnan olevan tämäntyyppisessä opetuksen rakentamisessa mielellään mukana Toimenpide-ehdotukset Tutkimuksen lähtökohta on ollut antaa oppilaitoksille tietoa opetuksen kehittämiseksi vastaamaan toisaalta opiskelijoiden ja toisaalta työmarkkinoiden toiveita. Tämän tutkimuksen taustana oli yrittäjien antama kriittinen palaute, jota nyt tehty selvitys ei kuitenkaan kaiken osin tue. Vaikka tutkimuksen tekijällä on pitkä kokemus ammatillisen koulutuksen kentästä ja elinkeinoelämästä, toimenpide-ehdotusten tekeminen on haasteellista. Jatkotoimenpiteinä voidaan kuitenkin suosittaa systemaattista palautteen keräämistä valmistuneilta ja aktiivisen vuoropuhelun käynnistämistä sen pohjalta yrittäjien kanssa. Työelämäyhteistyön kehittäminen ja työpaikkojen käyttäminen laajemmin oppimisympäristöinä ovat kehittämisen arvoisia asioita. Oppilaitosten tulee annettavan opetuksen rinnalla pyrkiä hakemaan vastauksia tutkimuksessa esiin nousseisiin oppilaitoksista valmistuneiden antamiin arvioihin. Toisaalta tämän tutkimuksen tulosten perusteella oppilaitokset ja niiden opetushenkilöstö voivat olla antamansa opetuksen vaikuttavuuteen hyvinkin tyytyväisiä. Tutkimuksen tekijä osaltaan kiittää aluekeskusohjelma AKO Länsi-Uuttamaata mahdollisuudesta olla mukana mielenkiintoisessa selvitystyössä. 15

16 Liite 1. Mikä saamassasi ammatillisessa koulutuksessa oli nykyistä työtäsi ajatellen onnistunutta? Kaikki se tieto ja oppimisharjoituspaikat Käytännön työt Ensinnäkin koulutus oli riittävän pitkä ja sisälsi myös paljon työssäoppimista ja sai itse päättää työharjoittelupaikan. Koulussa ei päässy helpolla, vaan piti todellakin lukea. Työharjoittelujaksot, taideaineet. Osaa ainakin tehdä ruokaa Työn järjestely ja säännöt Kielten opiskelu Teoreettisten ja teknisten taitojen opetus. Syventävät aineet Koulutus oli monipuolista. Työharjoittelut Työharjoittelujaksot. Ulkopuoliset ammattia (sairaanhoitaja) koskevat luennot. Monipuolinen koulutus joka mahdollistaa työskentelyn usealla eri alalla. Jonkin verran oli saanut koulusta tietoa painoalasta. Työelämäläheisyys; tiesi mitä odottaa työltä, ei ollut ruusuisia kuvitelmia. Lukuisten työharjoitteluiden kautta kädentaidot vahvistuivat. Laajempi tietämys korkeamman tason yritystoiminnasta nk. päällikkötason tehtäviin liittyen. Monipuolisuus Suurin osa opista tulee työssä, mutta pitää perusasiat tietää. Koulutus antoi laajan näkemyksen yritystoimintaan. Onnistunutta oli mielestäni työharjoittelut ja muutenkin työnteko. Teorian suhteen englanti oli hyvin ammattipohjaista sanastoa. Erityisesti työharjoittelujaksot ja se, että harjoittelupaikat sai itse valita kiinnostuksen mukaan. Ei mikään Monipuolisuus, opintokäynnit, työssäoppimisjaksot Ammattitaitoiset opettajat, tarpeeksi paljon työharjoittelujaksoja. Se oli hyvä, koska työharjoittelussa vasta tajusi, kuinka paljon voi olla vastuuta kaikista töistä Itsenäinen työskentely Laaja opintokokonaisuus, paljon tietoa eri asioista. Työharjoittelu, teoreettiset opinnot Opiskelen nyt sairaanhoitajaksi, mutta merkonomitutkintoni on antanut paljon kokemusta asiakaspalvelusta. Sain hyvät valmiudet toimia ammatissani, joka päivä lisää ja muistuu opitut asiat mieleen. Eri materiaaleihin tutustuminen Työ (nykyinen) ei sinällään vastaa koulutusta, mutta artesaanitutkinto auttoi kädentaitojen kehittämisessä. Kaikki osui juuri oikeaan. Viimeinen suuntautumisvuosi oli olennainen. Perustiedot niistä tehtävistä, mitä nyt teen. Sain koulutuksessa sekä hyvät tiedot yrittämisestä yritysjaksolla. Koulutus oli asiallista ja käytännön seikat huomioon ottavaa. Ei siis liian teoreettista. Lisäksi se oli ajan tasalla. Opetus oli selkeää ja opettajat osasivat asiansa. Käytännönläheisyys ja tiivis yhteistyö yritysmaailmaan & julkiseen sektoriin. Verkostoja luotiin aktiivisesti jo opiskeluaikana. Kielet. Nykyinen työpaikkani ei täysin suoranaisesti ole oman alan työpaikka, joten hiukan vaikea arvioida. Perustiedot, tietokoneen kanssa työskentely 16

17 No ainakin se kehitti hermoja. Vastasi pitkälti työn vaatimuksia. Eritoten suuntautuneisuus opinnoissa on toteutunut myös hyvin työssä. Koulun joustavuus. Työharjoittelu. Johtajuus, henkilöstöhallinto Käytännönläheisyys ja pitkät, monipuoliset työharjoittelut Taloushallinto auttaa useissa tilanteissa (tai siis taloushallinnon opinnot) En ole työssä samalla alalla. En tiedä, aloitin vasta uudessa työpaikassa. Asiakaspalvelukoulutus muun muassa. Tietokoneella työskentelystä paljon apua. Harjoittelua (käytännön ) oli riittävästi ja harjoittelupaikan sai loppuvaiheessa itse valita. Työharjoitteluita riittävästi + ulkomaille mahdollisuus mennä opiskelemaan jne. Opetus oli hyvin jaoteltua ja opettajien kanssa tehty yhteistyö ja opetus oli onnistunutta. Kokonaisuus; käytännönläheisyys erilaisissa tehtävissä, selkeä opetus alusta loppuun saakka, jonka avulla asiat oppi hyvin Tieto ja hyvä apu kaikessa Työssäoppimiset Työskentelen nykyään kattourakoinnissa ja pääasiallinen työkohde on huopakatot. Kyseessä on siis erikoisala joten ammatillinen koulutus antoi ainoastaan hieman tietotaitoa kyseisiin töihin. Toki kirvesmiehen taidoista on ollut paljon hyötyä. Käytännön harjoittelun Ammattisanasto (ruotsi+englanti), tietokoneen käyttö + eri ohjelmat, esiintymiskyvyn harjaantuminen, tiedon etsiminen eri lähteistä - ongelman ratkaisu, projektit Työharjoittelujaksot, useimmat teoriaopinnot Logistiikkaan ja vientiin liittyvät asiat Kädentaitojen kehittyminen. Työn suunnittelun kehittyminen. Ammatillinen taito ja tieto, jota voin käyttää joka päivä työssä Taloushallinnon perusteiden osaaminen, käytännön läheisyys, opinnot jopa syvällisempiä kuin tradenomiopinnoissa Jos ajattelee jatko-opiskelumahdollisuuksia niin juuri ammatillinen osaaminen Monipuolisuus, eri projektit Tietotekniikkakurssit - helpompi omaksua uusia ohjelmia Perustiedot teoriatunneilla Tarkkuus Teoria ja osaksi käytännön tekeminen Monipuolisuus aineissa Työharjoittelupaikat. Oli mahdollista päästä ulkomaille. Teoria oli onnistunutta. Osaksi myös käytännön työskentely Ei mitään Perustietoa materiaaleista, työmenetelmistä, koneista jne. Erilaisten työmenetelmien/mahdollisuuksien läpikäynti Asiakaspalvelu En ole työssä. Manuaalisorvaus Käytännönläheinen taloushallinnon koulutus. Kirjanpidon, taloushallinnon, yrittäjyyden perusteet Teoriaopetus esim. anatomia, lääketieteelliset opinnot, hoitamisen perusteet, tieto lääkkeistä. Käytännön harjoittelupaikoissa oppiminen. No, perustiedot oli aika hyvin hallussa, mutta luulen että tällä alalla jokainen työpaikka on erilainen. Kaikki ei ole hukkaan mennyt. Ammatilliset taidot, kyky hakea tietoa ja valmius kokeilla uutta. Perustaidot saatiin Työharjoittelu 17

18 Työharjoittelut Sai olla monessa työpaikassa eri työharjoittelujaksoilla. Asiakaspalvelu Itsenäinen työskentely, käytännön taitojen harjoitus Työharjoittelut Nykyisessä työssä ei tarvita kyseistä koulutusta Hyvä yleissivistys, ala ei kiinnostanut kuitenkaan. Kaikki lapsiin liittyvä kurssitoiminta (olen päiväkodissa töissä) Johtamisvalmennus ja prosessiosaaminen Kirjanpidon alkeet Varsinkin tarjoilupuolella sosiaalisuus. Niin osaa olla hyvin palveluammatissa töissä. Harjoittelujaksot Ammattialaan liittyvät arvot. Teoreettiset tiedot ja niiden soveltaminen työhön. Sosiaaliset taidot. Perusoppi vaatteiden tekemiseen. Sain hyvät käytännön taidot valmistaa erilaisia vaatteita ja asusteita. Yksittäisenä aineena kirjanpito. Anja Honkasuon ammatillinen ja vaativa opetustyyli. Tietoja ja kokemusta jonkin verran. Koulun loputtua koulutus vastasi. Nykyään vaativammassa työssä, johon koulutus hyvin suppea. Työharjoittelu eri paikoissa Omavalvonta ja hygieniapassi Liite 2. Mikä saamassasi ammatillisessa koulutuksessa oli nykyistä työtäsi ajatellen puutteellista? Käytännön työn opetuksessa tilan puute. Liian isot ryhmät. En tee ammattiani vastaavaa työtä Asiakaspalvelun, markkinoinnin, myynnin ja yrittäjyyden osa-alueet. Opiskelen tällä hetkellä. En osaa sanoa. Esim. tietokonekassan osaamiseen (raportit, tilauslistat, laskutukset). Jatkokoulutusmahdollisuuksien tiedottamisen vähyys. Kliiniset tiedot Olisi voinut olla enemmän käytännön läheisiä kursseja teoreettisen tiedon ohella. Koulutus oli verhoilupainotteinen. Entisöintiä ei ollut juuri lainkaan tai todella vähän. Minä olen kiinnostunut pelkästään entisöinnistä. Tieto ei reaaliaikaista. Työelämään kosketus puuttui. Vielä enemmän olisi pitänyt käydä läpi viestinnän eri ohjelmia (PhotoShop, Indesign jne.) Käytäntö Pitäisi enemmän opettaa/muistuttaa oman hyvinvoinnin tärkeydestä kuinka sitä ylläpidetään. Nopeasti työssä viedään kaikki mehut ihmisestä jos ei ymmärrä sanoa ajoittain myös ei kiitos ylitöille jne. Ei mikään. Valitettavasti tradenomit tekevät nykyjään niitä merkonomien hommia. Käytäntöä oli liian vähän. Kokemus Tiettyjä asioita käsiteltiin vain toisesta näkökulmasta (asiakas/palveluntarjoaja). Kaikki muu teoria paitsi englanti. En näe saaneeni niistä mitään hyötyä nykyhetkeä ajatellen. Kielitaito Viinit tai yleensä alkoholit jäi aika vähäisiksi. Niistä en saanut riittävästi tietoa. Työtä oli liian vähän. Omaa suuntautumistani (mielenterveystyö) ajatellen olisi voinut olla enemmän opintoja. Ammatilliset opinnot Olen työssä kaupungin kotihoidossa, opettajat eivät tienneet, mitä kotihoito on. Opetus keskittyy eniten osastomaailmaan, mikä on ok, mutta "vaihtoehdoistakin" pitäisi saada kertoa. Pintakäsittelymenetelmät Ei voi verrata koulutusta ja työtä. 18

19 Koulutus oli työtehtäviin nähden melko kapea-alainen, mutta lisäkoulutuksella ja itseopiskelulla olen laajentanut osaamistani. Amk:n arvostuksen puute!!! Ei mikään muu. No ehkä koulutuksessa olisi voitu käydä laajemmin läpi pakkausteollisuuteen liittyviä asioita. Enemmän käytännön juttuja Psykiatrinen hoito-opetus puutteellista. Liikunnan vähäinen määrä Tietojenkäsittelyohjelmista mm. Excel-taulukkolaskentaohjelmiston laajempi osaaminen olisi ollut suotavaa. Toki olisi itse voinut ottaa lisäkurssejakin. Puutteellinen konekanta Oma asenne: esim. kirjanpito yms. talousasiat eivät kiinnostaneet En tiedä, aloitin vasta uudessa työpaikassa. Teoreettinen opiskelu. Liikaa hoitotieteitä. Liian vähän lääketieteellisiä aineita. Liian suuri merkitys sillä, valitsiko hyvän harjoittelupaikan. Paljolti oppiminen riippui siitä. Tehohoitoa ei juurikaan näin tarkkaan koulussa käyty läpi. Käytäntö opettaa! Voimalaitostekniikka Koulussa perehdyttiin eniten videokuvaamiseen, mikä ei välttämättä ole kaikkien juttu. Enemmän syvällisempää tietoutta sairauksista. Enemmän käytäntöä lukuisten kirjallisten tehtävien sijaan olisin toivonut. Tietotekniikan opetusta olisi pitänyt olla paljon enemmän. Opettaja oli pois puolet tunneista ja tärkeät ohjelmat jäivät opettelematta. Koulun tunneilla olisi saanut olla enemmän käytännön harjoittelua. Opiskelijoiden työrauhaan tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Itselläni oli jo vakituinen työ, missä jatkaa, mutta olisin toivonut hieman enemmän suoraan oikeiden yritysten pyynnöstä/tarpeeseen tehtäviä opintotehtäviä. Jos olisin koulutukseni alalla: koulutuksen työtehtävät olivat liian hidastempoisia ja harjoitteita oli aikaan nähden liian vähän. Puualan vapaasti valittavat lisäkurssit pitäisi olla pakollisia. Työtehtävässäni joudun myyntityötä tekemään, jota koulussa ei oikeastaan opetettu. Jatko-opiskelumielessä perusopintojen vähyys ja riittämättömyys Työaikojen ja aikataulujen noudattaminen Käytännön tekeminen Liian vähän käytännön työtä Vähän erikoisemmat raaka-aineet ja niiden käsittely Asiakaspalvelu Lähiopetuksen huomattava vähentäminen Perehdytys ammattiliittoihin Liian vähän CNC-koneistusta Anatomiaan ja lääketietoon liittyviä opintoja olisi voinut olla enemmän. Ulkomaisten kielten haastavuus, liian helppoja. Hienoon ravintolaan ei oo asiaa pelkällä perustaidolla. Liian vähän ns. tärkeistä aineista opintoviikkoja kuten sisätaudeista, anatomiasta ja lääkehoidosta. Myös "kädentaitojen" harjoittelu oli puutteellista. Kaikkea tietoa valtavasti ja pintaripaus. Mitään ei kunnolla. Mutta lähihoitaja oppii työnsä vasta työtä tekemällä. Erikoistumisjakso (ei viimeinen vuosi) voisi olla vielä "syvempi". Kaikki Suppea katsanto alaan, joidenkin osa-alueiden puutteellisuus. Alan eri sovellukset Osalla teoria-aineiden opettajista ei ollut pitkään aikaan työelämässä hoitoalalla. Kaikki Henkilöstöjohtaminen Syventävät opinnot kuten palkanlaskenta. TES:n tulkintaa olisi voinut opetella enemmän. Kielten opiskelu Alaan liittyvä työstressi ja sen purkaminen. Alaan liittyvät oppitunnut. Niiden määrä oli suhteellisen vähäinen verrattuna muihin tunteihin. Koulu ei anna valmiuksia valmistaa vaatteita niin kuin niitä työelämässä kannattaa valmistaa. 19

20 Ohjaus ja pintapuoliset tiedot. Olisin kaivannut mahdollisuutta painottaa opintoja valinnaisten kurssien avulla enemmän yrittäjyyteen. Lisäksi sidosryhmiin olisi voitu luoda enemmän kontakteja. Esim. sopivien materiaalien myyjiä on ollut työläs löytää. Kieliä olisi saanut olla enemmän ja syvemmin. Logistiikan puolen eri työmahdollisuuksia ja mitä eri työtehtäviin kuuluu. Lähinnä ajamista vain painotettiin. Olisi pitänyt kunnolla syventyä eri logistiikka-alan töihin. Päihdealan opintoja vähän Liian vähän sisähommia ja viimeistelyä Liite 3. Mikä saamassasi ammatillisessa koulutuksessa oli yritystoimintaa ajatellen onnistunutta? Sain periaatteessa valmiudet tehdä työtä itsenäisesti ja johdonmukaisesti. Hyvin kattava koulutus. Yritystoiminta oli valinnaisaine, joutui valitsemaan kahdesta. En valinnut yrityskurssia. Yrittäjän lakitieto, kansainvälistyminen, kansantalous Nuori yrittäjyys valinnainen Perusasiat Kurssi, jossa "oikeasti" perustettiin yritys, oli todella opettavainen ja monipuolinen. Koska opiskelimme työtä tekemällä, sai heti alussa hyvän otteen ja varmuuden omasta osaamisesta. Minulla oli hyvät harjoittelupaikat. Niistä sain eniten osaamista. Ei mikään. Oletettiin, että me alamme yksityisyrittäjiksi - kurssin oltava ehdottomasti vapaavalintainen. Paljon tietoa jos olisi kiinnostunut yrittämisestä. Melko laajan näkemyksen saaminen yrittämisestä ja toiminnan aloittamisesta, kehittämisestä. Laaja pintaraapaisu kaikesta. Laaja-alainen yrityksen toiminnan käsittely Ei yrittäjäosaamista Valmiudet oman yrityksen perustamiseen. Harjoittelimme yrityksen perustamista Yritysmahdollisuuksista kertominen Ei kyllä ollut oikeastaan sellaista mikä liittyisi yritystoimintaan. Opintojen sisältö Melko kattava materiaaleihin tutustuminen Sai pohjan tekemiselle ja tietää, mistä yrittäjä voisi hakea apua ja mitä siihen vaaditaan. Yrityskurssilla tehty liiketoimintasuunnitelma oli suoraan pohjana yritystäni perustaessani. Erittäin hyvien lähtökohtien saaminen, opettajien tuki, verkostoituminen. Toimin tällä hetkellä asiakaspalvelutehtävissä, mutta voin vastata, että mm. liiketoiminnan perusteet, kielitaito, markkinointiosaaminen, Taloushallinnon perusteet Uusia luovia ratkaisumalleja Sai tietää, että tämäkin on mahdollista! Mielestäni koulutusohjelma antaa hyvän pohjan yritystoimintaa ajatellen työntekijälle ruoanvalmistukseen. Yleiskuvan antaminen yrittäjyydestä. Lähinnä se mitä pitää ottaa huomioon yrittäjäksi ryhtyessään. Valinnainen kurssi olisi varmaan antanut enemmän. En pitänyt ollenkaan tarpeellisena koko yrittäjyyskurssia. Oli pakollinen. Olisi voinut hyvin olla vapaaehtoinen. Tietää, mistä saa lisätietoa, verkostoitumisen yms. suhteiden luomisen tarpeellisuus, työharjoittelut, erilaiset projektit Kirjanpidon perusteet Liiketoimintasuunnitelman laatiminen 20

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

AMMATILLINEN KOULUTUS JA YRITTÄJYYS - YRITTÄJÄHAASTATTELU

AMMATILLINEN KOULUTUS JA YRITTÄJYYS - YRITTÄJÄHAASTATTELU AMMATILLINEN KOULUTUS JA YRITTÄJYYS - YRITTÄJÄHAASTATTELU Riitta Peurakoski RP Marketing SISÄLLYSLUETTELO 1. Tausta ja tavoitteet...3 1.1. Selvityksen taustaa...3 1.2. Selvityksen tavoitteet...3 2. Selvityksen

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta

AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta M/S Mariella 4.5.2017 Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry Maiju Korhonen #AMIS2016 Mikä on AMIS-tutkimus? Miten aineistonkeruu toteutettiin? Mitkä

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:39:29 2014 Kaikki koulutusalat, N=40, vastausprosentti keskimäärin

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

MTI -valmistumiskyselyn alustavia tuloksia 2015

MTI -valmistumiskyselyn alustavia tuloksia 2015 MTI- opetuksen tulevaisuus yhdessä tehden Metsätalousinsinöörien AMK- opetuksen kehittämisseminaari 29.10.2015 Tutkija Eila Lautanen, TTS Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen toteutus 1. vastaajajoukon kuvaus

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 87,6 % Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

RAPORTTI OPALA-PÄÄTTÖKYSELYSTÄ Kajaanin AMK Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen OPALA-päättökysely

RAPORTTI OPALA-PÄÄTTÖKYSELYSTÄ Kajaanin AMK Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen OPALA-päättökysely RAPORTTI OPALA-PÄÄTTÖKYSELYSTÄ Kajaanin AMK 15.3.2010 Rekrytointipalvelut/PV Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen OPALA-päättökysely OPALA-kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Arkkitehdit, maisemaarkkitehdit maisterit työelämässä 2014

Arkkitehdit, maisemaarkkitehdit maisterit työelämässä 2014 Arkkitehdit, maisemaarkkitehdit ja taiteen maisterit työelämässä 2014 Vuosina 2010, 2011 ja 2012 valmistuneet Emilia Keijonen Kesäkuu 2014 Johdanto Kyselyn tarkoituksena on kartoittaa korkeakoulusta valmistuneiden

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Lääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6.

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6. OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat Raportti 14.6.2010 Heikki Likitalo, Liiketalous, Kuopio Sisällysluettelo 1. Kyselyn

Lisätiedot

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA 19.11.2012 HYVÄ VASTAANOTTAJA Opiskelen Vaasan ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan yksikössä sairaanhoitajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Teen opinnäytetyönäni

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelija! Kyselyyn vastaamalla olet mukana kehittämässä opetusta ja mielekästä oppimisympäristöä. Kysely on anonyymi, joten

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan suhdannekysely 2014 Konjukturbarometer för Västra Nyland 2014

Länsi-Uudenmaan suhdannekysely 2014 Konjukturbarometer för Västra Nyland 2014 Länsi-Uudenmaan suhdannekysely 2014 Konjukturbarometer för Västra Nyland 2014 Kyselyn tausta ja toteutus Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekivät yhteistyössä pienten ja

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Valmistuneiden opinto- ja työelämäpalaute 2009 Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto

Valmistuneiden opinto- ja työelämäpalaute 2009 Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto Valmistuneiden opinto- ja työelämäpalaute 2009 Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto Opintoasiat/ Susan Blomberg Kysely tehtiin e-lomakkeella ajalla 1.9. 31.12.2009, ja siihen vastasi 14 humanististen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakyselyt 2013 alkaen

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakyselyt 2013 alkaen mod. 1 Ohjaus ja neuvonta 1 (5) Taustakysymykset: Kysymyksien arviontiasteikko, ellei kysymyksessä ole toisin esitetty ja vastauksen painoarvo oppilaitos Täysin samaa mieltä. 5 sukupuoli Jokseenkin samaa

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

RPKK KoulutustaRjonta 2009

RPKK KoulutustaRjonta 2009 RPKK koulutustarjonta 2009 huomisen SUUNNANNÄYTTÄJÄt 2 Suomen ensimmäinen Suomen ensimmäisen kauppaopiston, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun, perustivat laivanvarustajaveljekset Johan ja Baltzar Fellman

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Humanistisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 29 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 214 ja vertailu vuonna 27 valmistuneiden kyselyyn 212. Materiaalin

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

OPS-KYSELY. Syksy Vetelin lukio

OPS-KYSELY. Syksy Vetelin lukio OPS-KYSELY Syksy 2015 Vetelin lukio KYSYMYKSET Mikä lukiossa on tärkeää? Millainen on unelmalukio? Missä ja miten opitaan parhaiten? VASTAAJAT 58 opiskelijaa 4 huoltajaa 7 opettajaa OPISKELIJAT Viihtyisät

Lisätiedot

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Amk-opinnot Käytännönläheinen korkeakouluvaihtoehto, joka vastaa työelämän tarpeita Opiskelija saa sekä teoreettiset tiedot että käytännön ammattitaidon valitsemaltaan alalta HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Teknillinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Teknillinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Teknillinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän mielipiteistään

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä.

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä. Seloste 1 (9) AIPAL näyttötutkintojen opiskelijapalaute 1.1.2014 alkaen Yleistä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän (REDU) Lapin ammattiopistossa, Lapin matkailuopistossa ja Lapin urheiluopistossa käytetään

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 11 000, vastausprosentti noin 25 YTN-teemana työtyytyväisyys ja työn muutokset Tuunia Keränen @TEK_akateemiset

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

1. HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA

1. HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA Liite 1.1 Savon ammatti- ja aikuisopisto Liiketalous, kauppa ja tietojenkäsittely Kuopion toimialue 1. HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA 1.1 / Savon ammatti- ja aikuisopisto PL 87 (Presidentinkatu 3 E1) www.sakky.fi

Lisätiedot

2014 2015 Elämän eväät

2014 2015 Elämän eväät 2014 2015 Elämän eväät YLEISTÄ s. 3 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 5 AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMENTAVA

Lisätiedot

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa.

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Aikuisten maahanmuuttajien ammatillisten näyttötutkintojen kehittäminen hyvinvointialalla -hanke

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Liite 2: Opiskelijakysely

Liite 2: Opiskelijakysely Liite 2: Opiskelijakysely Sukupuoli ( ) Nainen ( ) Mies Ikä ( ) 18-24 ( ) 25-30 ( ) 31-44 ( ) 45-59 ( ) yli 60 Mistä maasta olet kotoisin? (pudotusvalikko, maat) Mikä on äidinkielesi? (pudotusvalikko,

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot