YHTEISRAHOITUSTYÖRYHMÄ 19/2003

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHTEISRAHOITUSTYÖRYHMÄ 19/2003"

Transkriptio

1 YHTEISRAHOITUSTYÖRYHMÄ 19/2003

2 YHTEISRAHOITUSTYÖRYHMÄ 19/2003 VALTIOVARAINMINISTERIÖ BUDJETTIOSASTO TYÖRYHMÄ- MUISTIOITA

3 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Snellmaninkatu 1 A PL VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telefaksi (09) Internet Julkaisun tilaukset Puh. (09) Taitto Anitta Railonkoski VM/Viestintä ISSN ISBN Edita Prima Oy HELSINKI 2003

4 Kuvailulehti Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, heinäkuu 2003 Tekijät Vesa Jatkola, työryhmän puheenjohtaja Niko Ijäs ja Petri Syrjänen, työryhmän sihteerit Julkaisun nimi YHTEISRAHOITUSTYÖRYHMÄ Julkaisun osat/ muut tuotetut versiot Asiasanat Julkaisu on saatavissa Internetistä osoitteesta yhteisrahoitteinen toiminta, budjetointi, maksullinen toiminta, talousarviotalous Julkaisusarjan nimi ja numero Julkaisun tunnistetiedot Julkaisun myynti/jakaja Painopaikka ja aika Tiivistelmä TYÖRYHMÄMUISTIOITA, 19/2003 ISSN Sivuja 130 ISBN Kieli Suomi Valtiovarainministeriön budjettiosasto, puh. (09) Edita Prima Oy, Helsinki 2003 Hinta 13 euroa + alv Työryhmän tehtävänä oli selvittää virastojen ja laitosten yhteisrahoitteisen toiminnan laajuutta, erilaisia yhteistoiminnan muotoja ja yhteisrahoitteista toimintaa koskevia periaatteita ja menettelytapoja sekä tehdä selvityksensä perusteella ehdotukset yhteisrahoitteisessa toiminnassa noudatettaviksi menettelytapaohjeiksi ja malleiksi. Menettelytapaohjeet ja -mallit koskevat määrärahojen budjetointia, määrärahojen jakoa ja osoittamista käyttäjille sekä kirjanpitoa ja raportointia. Työryhmä on määritellyt yhteisrahoitteisen toiminnan käsitteen sekä käsitellyt sen luonnetta ja tunnusmerkkejä suhteessa lahjoituksiin, arvonlisäverotusta koskeviin käytäntöihin sekä kilpailu- ja muuhun lainsäädäntöön. Työryhmä on tarkoittanut yhteisrahoitteisella toiminnalla tiliviraston kaikkea sellaista vapaaehtoista toimintaa, jota samanaikaisesti rahoitetaan sekä tilivirastolle osoitetulla että tiliviraston ulkopuolisella rahoituksella. Maksullinen toiminta ei kuitenkaan koskaan ole yhteisrahoitteista toimintaa. Yhteisrahoitteisen toiminnan rahoituksella tarkoitetaan vastaavasti tiliviraston omaa sekä kaikkea tiliviraston muualta kuin sille talousarvion tilijaottelussa osoitetuista määrärahoista ja maksullisen toiminnan tuloistaan saamaa rahoitusta, jota vastaan tilivirasto sitoutuu sopimusperusteisesti tekemään jotakin, jota nimenomaisesti ei ole säädetty tiliviraston lakisääteiseksi ja pakolliseksi tehtäväksi.

5 Jotta yhteisrahoitteisen toiminnan kokonaisvolyymista sekä toiminnan valtiolle aiheuttamista kustannuksista saataisiin oikea ja riittävä kokonaiskuva, työryhmä ehdottaa, että yhteisrahoitteisten hankkeiden omakustannusarvo tulee aina laskea. Omakustannusarvona käytetään hankkeesta aiheutuvia kokonaiskustannuksia. Valtiokonttorin tulee antaa tarvittavat määräykset ja ohjeet omakustannusarvon laskemisesta. Työryhmä on tehnyt lukuisia ehdotuksia hyvän budjetointitavan ja yhtenäisyyden periaatteiden vahvistamiseksi sekä taloushallintoa koskevien menettelyjen keventämiseksi sekä epäselvyyksien poistamiseksi. Kokonaisarvionaan työryhmä katsoo, että yhteisrahoituksessa tulee mahdollisuuksien mukaan siirtyä soveltamaan laskutusta ja nettobudjetointia. Tätä puoltavat mm. tarve rahoittaa politiikkamäärärahoilla toteutettavissa yhteisrahoitteisissa hankkeissa myös muita kuin suoraan kirjanpitoon kirjattavissa olevia hankkeen välittömiä menoja, toteuttajatiliviraston budjetoinnin läpinäkyvyys, rahoittajatiliviraston valvontamahdollisuus sekä taloushallinnon menettelytapojen yhdenmukaisuus ja kohtuullinen työmäärä. Ehdotukset koskevat myös rakennerahastovarojen budjetoinnissa noudatettavia menettelyitä sekä yhteisrahoitteisen toiminnan tulojen ja menojen kohdentamisperiaatteita. Lisäksi työryhmä ehdottaa rahoittajatilivirastojen tekemien määrärahan ja valtuuden jakopäätösten sekä rahoituspäätösten selkeyttämistä. Yhteisrahoitteisten hankkeiden raportointikäytäntöjen tulisi olla mahdollisimman yhdenmukaisia. Yhtenäisten raportointikäytäntöjen aikaansaaminen on tarkoituksenmukaista hankkeiden talouden raportoinnissa. Työryhmä ehdottaa, että kansallisia politiikkamäärärahoja myöntävät viranomaiset ja sektoritutkimusmäärärahoja myöntävät ministeriöt laativat valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin johdolla yhteiset hankkeiden talousraportointia koskevat raportointimenettelyt. Edelleen työryhmä ehdottaa, että Valtiokonttori antaa määräyksen laskelmasta, jossa esitetään tiliviraston viranomaistoiminnan, yhteisrahoitteisen toiminnan ja maksullisen toiminnan kustannukset sekä yhteisrahoitteisen toiminnan ja maksullisen toiminnan tuotot. Määräys tulisi voimaan varainhoitovuoden 2005 alusta lukien.

6 Presentationsblad Utgivare och datum Finansministeriet, juli 2003 Författare Publikationens titel Publikationens andra versioner Vesa Jatkola, arbetsgruppens ordförande Niko Ijäs och Petri Syrjänen, arbetsgruppens sekreterare ARGETSGRUPPEN FÖR SAMFINANSIERING Publikationen är tillgänglig på Internet-adress Nyckelord Arbetsgruppens uppgift var att utreda omfattningen av ämbetsverkens och inrättningarnas samfinansierade verksamhet, olika samarbetsformer, principerna och metoderna för samfinansierad verksamhet samt att på basen av sin utredning framlägga förslag till förfaringsregler och modeller som skall tillämpas vid samfinansierad verksamhet. Förfaringsreglerna och modellerna gäller anslagsbudgetering, fördelningen av anslag, fördelning och allokering till användarna samt bokföring och rapportering. Arbetsgruppen har definierat begreppet samfinansierad verksamhet samt behandlat dess karaktär och kännetecken i relation till donationer, mervärdesskattepraxis samt till konkurrens- och annan lagstiftning. Med samfinansierad verksamhet avser arbetsgruppen all sådan frivillig verksamhet av ett räkenskapsverk som samtidigt finansieras både med till räkenskapsverket allokerad och med utomstående finansiering. Avgiftsbelagd verksamhet utgör dock aldrig samfinansierad verksamhet. Med samfinansierad verksamhet avses däremot räkenskapsverkets egen finansiering samt all sådan finansiering som varken erhålls av de anslag som i den detaljerade indelningen av budgeten tilldelas räkenskapsverket, eller som inflyter genom avgiftsbelagd verksamhet. Vid samfinansierad verksamhet åtar sig räkenskapsverket som motprestation en avsamfinansierad verksamhet, budgetering, avgiftsbelagd verksamhet, budgetekonomi Publikationsserie och nummer Publikationens kännetecknen Beställningar/ distribution Tryckeri/ tryckningsort och -år Sammandrag ARBETSGRUPPSPROMEMORIOR, 19/2003 ISSN Sidor 130 ISBN Språk Finska Finansministeriet, budgetavdelning, tel. (09) Edita Prima Ab, Helsingfors 2003 Pris 13 euro + mom.

7 talsenlig förbindelse att göra någonting sådant som inte uttryckligen har stadgats som räkenskapsverkets lagstadgade obligatoriska verksamhet. För att man skall få en riktig och tillräcklig helhetsbild av de kostnader som samfinansierad verksamhet förorsakar för staten föreslår arbetsgruppen att samfinansierade projekts självkostnadsvärde alltid skall räknas ut. Som självkostnadsvärde betraktas projektets totalkostnader. Statskontoret skall utfärda behövliga regler och anvisningar om hur självkostnadsvärdet skall beräknas. Arbetsgruppen har gjort ett flertal förslag för att stärka principerna för god sed och enhetlighet vid budgeteringen, för att förenkla förfarandena inom ekonomiförvaltningen och för att eliminera oklarheter. Arbetsgruppens helhetsbedömning är att man vid samfinansiering i möjligast stor omfattning skall övergå till fakturering och nettobudgetering. Detta motiveras bl.a. av behovet att vid samfinansierade projekt som genomförs med politiska anslag finansiera också andra direkta utgifter för projektet än sådana som direkt kan registreras i bokföringen. Andra motiv är att det verkställande räkenskapsverkets budgetering skall vara öppen, det finansierande räkenskapsverkets möjligheter att utöva kontroll samt enhetliga förfaranden och en skälig arbetsbörda inom ekonomiförvaltningen. Förslagen gäller också förfarandet vid budgetering av medel ur strukturfonderna samt principerna hur inkomster och utgifter för samfinansierad verksamhet skall allokeras. Dessutom föreslår arbetsgruppen att det finansierande räkenskapsverkets beslut om fördelning av anslag och fullmakter samt dess finansieringsbeslut skall göras klarare. Praxis för rapportering av samfinansierade projekt borde vara så enhetliga som möjligt. Det är ändamålsenligt att införa enhetlig rapporteringspraxis om projektens ekonomi. Arbetsgruppen föreslår att de myndigheter som beviljar nationella politiska anslag och de ministerier som beviljar sektorspecifika forskningsanslag, under ledning av finansministeriet och statskontoret utarbetar gemensamma förfaranden för den ekonomiska rapporteringen om projekten. Dessutom föreslår arbetsgruppen att statskontoret utfärdar bestämmelser om hur man skall beräkna och presentera kostnaderna för ett räkenskapsverks myndighetsverksamhet, samfinansierade verksamhet och avgiftsbelagda verksamhet samt inkomsterna av den samfinansierade och den avgiftsbelagda verksamheten. Bestämmelserna skall träda i kraft från början av räkenskapsåret 2005.

8 Documentation page Publisher and date Ministry of Finance, July 2003 Author (s) Title of publication Parts of publication/ other versions released Keywords Mr Vesa Jatkola, chairman of the Working Party Mr Niko Ijäs and Mr Petri Syrjänen, secretaries of the Working Party JOINT FINANCING WORKING GROUP The publication is available on the Internet at the web-site jointly financed activities, budgeting, activities subject to a charge, budget economy Publications series and number Identifications Sales distribution Printing place and year Abstract WORKING PAPERS, 19/2003 ISSN No. of pages 130 ISBN Language Finnish Ministry of Finance, Budget Department, phone Edita Prima Plc, Helsinki 2003 Price 13 e + vat The Working Group s task was to study the extent of civil service departments and public institutes jointly financed activities, different kinds of common activities, as well as principles and procedures concerning jointly financed activities. On the basis of its findings the Working Group was to present proposals for rules and working practices to be applied in jointly financed activities. Those rules and practices concern budgeting, the distribution and the allocation to users of appropriations, as well as accounting and reporting. The Working Group has defined the concept of jointly financed activities and established their character and distinctive features in relation to donations, value added tax practices, as well as competition and other legislation. The Working Group has defined jointly financed activities as all voluntary activities of an accounting office, which are financed with both public funds allocated to the office and with external funds. However, activities subject to a charge do never constitute jointly financed activities. Financing of jointly financed activities means the accounting office s own financing, financing other than that allocated to the office concerned through the breakdown of budgetary accounts and financing other than income from activities subject to a charge. In return for financing of jointly financed activities the accounting office makes a

9 contractual commitment to undertake an activity, which has not specifically by legal provisions been defined as a compulsory activity for the accounting office. In order to create a correct and sufficiently comprehensive picture of the aggregate volume of jointly financed activities and of their costs the Working Group proposes that the absorption cost of each project shall always be calculated. The total costs of the project constitutes its absorption cost. The Treasury should issue the regulations and orders required for calculating the absorption cost. The Working Group has presented a large number of proposals for the establishment of good budgeting practices and coherent principles, for the simplification of financial administration and for the elimination of obscurities. The comprehensive assessment of the Working Group is that to the extent possible invoicing and net budgeting should be applied in joint financing. The reasons are inter alia, in the case of jointly financed projects which receive politically based appropriations, the need to finance also direct project costs other than those which can directly be entered into the accounts, the budgetary transparency of the accounting office implementing the project, the financing accounting office s opportunities for supervision, the coherence of financial administrative practices and a reasonable work load. The Working Group has also made proposals concerning the practices to be applied in the budgeting of assets received from structural funds and concerning the principles to be applied in the allocation of expenses in jointly financed activities. Furthermore, the Working Group proposes that the decision making of financing accounting offices in respect of the distribution of appropriations and authority and concerning financing should be clarified. The reporting practices concerning jointly financed projects should be as coherent as possible. The creation of coherent practices is appropriate in the financial reporting concerning the projects. The Working Group proposes that under the auspices of the Treasury and the Ministry of Finance the civil service departments allocating national politically based appropriations and the ministries allocating sector specific research appropriations should create common practices for the financial reporting of projects. Furthermore, the Working Group proposes that the Treasury issue orders concerning a calculation model for presenting an accounting office s costs arising from public activities, from jointly financed activities and from activities subject to a charge, as well as the revenue from jointly financed activities and those subject to a charge. Those orders should enter into force from the beginning of the budget year 2005.

10 LUKUOHJE Työryhmän kannanotot ja suositukset on esitetty sisäänvedettynä värillisellä taustalla. Asiayhteyksistä johtuen muistiossa on jouduttu käyttämään osin päällekkäin menon, kulun ja kustannuksen käsitteitä. Tämä johtuu mm. siitä, että kirjanpidosta puhuttaessa voidaan puhua vain menoista sekä poistomenettelyn alaisten hankintojen osalta myös (poisto)kuluista. Kustannuslaskennasta puhuttaessa on puolestaan käytetty pääasiassa kustannuksen käsitettä. Käsitteitä projekti ja hanke on käytetty toistensa synonyymeinä.

11

12 LUOVUTUSKIRJE VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE Valtiovarainministeriö asetti työryhmän selvittämään valtion yhteisrahoitteisessa toiminnassa noudatettuja menettelyitä sekä tekemään ehdotukset tarvittavista kehittämisperiaatteista, menettelytavoista sekä ohjeista ja määräyksistä. Työryhmän tehtävänä oli - selvittää virastojen ja laitosten yhteisrahoitteisen toiminnan laajuutta ja erilaisia yhteistoiminnan muotoja, - selvittää yhteisrahoitteista toimintaa koskevia periaatteita ja menettelytapoja, - tehdä selvityksensä perusteella ehdotukset yhteisrahoitteisessa toiminnassa noudatettaviksi menettelytapaohjeiksi ja malleiksi, koskien määrärahojen budjetointia, määrärahojen jakoa ja osoittamista käyttäjille sekä kirjanpitoa ja raportointia. Työryhmän tuli työssään ottaa huomioon Valtion arvonlisäverotyöryhmän 2001 (VM:n työryhmämuistio 31/2001) esittämä määrärahojen myöntöpäätös- ja kirjausmenettelyjen yhdenmukaistamistarve. Samoin työryhmän tuli työssään ottaa huomioon Sponsoritoimintaa selvittäneen työryhmän (VM:n työryhmämuistio 5/2000), Talousarvion laadintaa selvittäneen työryhmän (VM:n työryhmämuistio 18/2000) ja Valtiovarainministeriön hallinnon maksupolitiikkaa ja maksuperustelain soveltamista hallinnonalalla selvittäneen työryhmän (VM:n työryhmämuistio 8/2001) sekä Yliopistojen ulkopuolisen rahoituksen valvontaa ja hallinnointia käsitelleen työryhmän (Opetusministeriön työryhmien muistioita 22:2001) esittämät kannanotot ja toimenpide-ehdotukset. Työryhmän puheenjohtajaksi määrättiin budjettineuvos Vesa Jatkola valtiovarainministeriöstä. Jäseniksi määrättiin lainsäädäntöneuvos Hannu Taipale valtiovarainministeriöstä ja kutsuttiin ylitarkastaja Juhani Dammert opetusministeriöstä, laskentapäällikkö Marja Nordfors työministeriöstä, tarkastuspäällikkö Marjatta Kimmonen valtiontalouden tarkastusvirastosta, talousjohtaja Seppo Paalanen valtion teknillisestä tutkimuskeskuksesta ja erikoistutkija Marita Virtanen valtiokonttorista, sittemmin yritystalousasiantuntija teknologian kehittämiskeskuksesta. Työryhmän sihteereiksi määrättiin neuvotteleva virkamies Petri Syrjänen valtiovarainministeriöstä ja kutsuttiin erikoistutkija Niko Ijäs valtiokonttorista. Työryhmä otti nimekseen yhteisrahoitustyöryhmä. Työryhmä kokoontui 36 kertaa.

13 Työryhmä on työskentelynsä aikana kuullut asiantuntijoina hallintopäällikkö Ritva Kettusta Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskuksesta, teollisuusneuvos Paula Nyberghiä kauppa- ja teollisuusministeriöstä, talouspäällikkö Pirkko Virtasta ja ylitarkastaja Kirsti Torvista Suomen Akatemiasta ja johtaja Hannu Kemppaista teknologian kehittämiskeskuksesta sekä ylitarkastaja Harri Martikaista sisäasiainministeriöstä. Työryhmän määräaikaa on jatkettu kaksi kertaa, ensin asti ja myöhemmin asti. Saatuaan työnsä valmiiksi työryhmä luovuttaa muistionsa valtiovarainministeriölle. Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 2003 Vesa Jatkola Juhani Dammert Marjatta Kimmonen Marja Nordfors Seppo Paalanen Hannu Taipale Marita Virtanen Niko Ijäs Petri Syrjänen

14 SISÄLLYS Tiivistelmä työryhmän kannanotoista JOHDANTO YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN KÄSITE, LUONNE JA TUNNUSMERKIT Yhteisrahoitteinen toiminta ja sen rahoittaminen Yhteisrahoitteisen toiminnan luonteesta Yhteisrahoitteisen toiminnan tulojen säädösperustasta Yhteisrahoitteisen toiminnan suhteesta arvonlisäverotukseen Kilpailulainsäädännön huomioon ottaminen YHTEISRAHOITETTAVAN HANKKEEN OMAKUSTANNUSARVO JA YHTEISRAHOITETTAVAT ERÄT YHTEISRAHOITETTAVIEN ERIEN BUDJETOINTI JA KIRJANPITO Yleistä budjetointiperiaatteista Talousarviotalouden ulkopuolelta saatavan yhteisrahoituksen budjetointi Talousarviotalouden sisältä saatavan yhteisrahoituksen budjetointi ja kirjanpito Yhteisrahoitteisten EU:n rakennerahastohankkeiden budjetointi Menojen ja tulojen kohdentaminen talousarvioon Arvonlisäverokysymyksiä Arvonlisävero yhteisrahoitteisen hankkeen kustannuksena Arvonlisäveron budjetointi talousarviotalouden sisäisessä yhteisrahoituksessa Arvonlisäveron käsittely talousarviotalouden ulkopuolisen yhteisrahoituksen yhteydessä Muita kysymyksiä Määrärahan ja valtuuden jakopäätökset sekä rahoituspäätökset Käyttöomaisuushyödykkeen hankintamenon määrittely, kun rahoittaja maksaa hyödykkeen tai sen osan Yhteisrahoitteisessa toiminnassa syntyvien tuotosten luovuttaminen maksullisina suoritteina

15 SISÄLLYS 5 YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN OHJAUS, SEURANTA JA VALVONTA Tulosohjaus Seuranta ja raportointi Projektin seuranta ja raportointi Talousraportointi toteuttajatiliviraston tilinpäätöksessä Valvonta TYÖRYHMÄN EHDOTUSTEN VAIKUTUKSET LIITE LIITE 2 Vuoden 2003 aikana AIEMMIN sarjassa ilmestyneet julkaisut

16 TIIVISTELMÄ TYÖRYHMÄN KANNANOTOISTA Seuraavassa on esitetty kootusti työryhmän kannanotot luvuittain. 2.1 Yhteisrahoitteinen toiminta ja sen rahoittaminen Yhteisrahoitustyöryhmän kanta Yhteisrahoitteisella toiminnalla tarkoitetaan tässä muistiossa tiliviraston kaikkea sellaista vapaaehtoista toimintaa, jota samanaikaisesti rahoitetaan sekä tilivirastolle osoitetulla että tiliviraston ulkopuolisella rahoituksella. Maksullinen toiminta ei kuitenkaan koskaan ole yhteisrahoitteista toimintaa. Yhteisrahoitteisen toiminnan rahoituksella tarkoitetaan tässä muistiossa vastaavasti tiliviraston omaa sekä kaikkea tiliviraston muualta kuin sille talousarvion tilijaottelussa osoitetuista määrärahoista ja maksullisen toiminnan tuloistaan saamaa rahoitusta, jota vastaan tilivirasto sitoutuu sopimusperusteisesti tekemään jotakin, jota nimenomaisesti ei ole säädetty tiliviraston lakisääteiseksi ja pakolliseksi tehtäväksi 1. Määritelmän mukaisesti tiliviraston yhteisrahoitteisen toiminnan rahoitusta ovat: 1 Tiliviraston lakisääteinen ja pakollinen tehtävä voi poikkeuksellisesti perustua viranomaisten lainsäädännön nojalla tekemään keskinäiseen sopimukseen tiettyjen viranomaistehtävien hoitamisesta. Tällöin viranomaisten tekemä sopimus toimii lainsäädännön jatkeena täsmentäen sen, mille viranomaiselle tehtävä kuuluu. Näitä tilanteita ei tässä muistiossa lueta yhteisrahoitteiseksi toiminnaksi, vaikka osa tehtävän hoitamisen rahoituksesta olisi budjetoitu talousarviossa muualle kuin sille viranomaiselle, jonka vastuulle tehtävän hoitaminen on sovittu. Esimerkkinä em. lainsäädännöstä, jonka nojalla tiettyjen viranomaistehtävien hoitamisesta vastuullisesta viranomaisesta voidaan sopia, voidaan mainita Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta annettu laki (1100/1994). Lain 2.2 :n mukaan maaja metsätalousministeriö voi jonkin asian tai asiaryhmän osalta päätöksellään siirtää toimivaltaansa kuuluvia tehtäviä paitsi määräämälleen hallinnonalansa viranomaiselle myös muun hallinnonalan viranomaiselle, edellyttäen että tehtävien siirrosta, laajuudesta ja siihen liittyvistä menettelyistä sovitaan erikseen maa- ja metsätalousministeriön ja asianomaisen ministeriön välillä.

17 1) tiliviraston kaikki budjettitalouden sisältä sen toimialan mukaisiin vapaaehtoisiin tehtäviin saama rahoitus; ja 2) tiliviraston kaikki budjettitalouden ulkopuolelta tiettyyn tarkoitukseen saama antajalleen vapaaehtoinen rahoitus, joka ei ole rahoitusta saavan tiliviraston maksullisen toiminnan tuloa. Tällaista rahoitusta voivat olla esimerkiksi erilaiset avustukset, rahoitusosuudet ja tuet sekä käyttötarkoitussidonnaiset lahjoitukset ja testamenttivarat. Edellä mainitun määritelmän mukaisesti tiliviraston yhteisrahoitteisen toiminnan rahoitusta vastaavasti eivät ole: 1) maksullisen toiminnan tulot (koska määritelmä nimenomaisesti sulkee ne pois); 2) puhtaat lahjoitussaannot (koska ne eivät edellytä tiliviraston sitoutumista mihinkään); 3) läpikulkuerät (koska ne eivät ole valtion toimintaan annettua rahoitusta); 4) tilanteet, joissa tilivirasto saa rahoitusta lakisääteistä ja pakollista tehtäväänsä varten toiselle tilivirastolle tilijaottelussa osoitetusta määrärahasta tai jakamattomasta määrärahasta (koska määritelmän mukaan yhteisrahoitteinen toiminta ei voi olla tiliviraston pakollinen tehtävä). 2.2 Yhteisrahoitteisen toiminnan luonteesta Yhteisrahoitustyöryhmän kanta Yhteisrahoitteisessa toiminnassa korostuvat seuraavat piirteet: 1. Talousarviotalouden ulkopuoliseen rahoittajaan nähden kysymys on sopimukseen perustuvasta toiminnasta. Tilanne voidaan jäsentää sopimukseksi silloinkin, kun rahoitus saadaan käyttötarkoitussidonnaisena lahjoituksena, avustuksena tms. (ks. luku 2.3). Talousarviotalouden sisäisessä yhteisrahoituksessa on kysymys talousarvion toimeenpanoon liittyvästä hallinnollisesta määrärahan tai valtuuden jakopäätöksestä tai valtuudesta tehtävästä rahoituspäätöksestä. 2. Aloite hankkeen käynnistämiseksi voi tulla tilivirastolta itseltään, rahoittajalta tai ulkopuoliselta. 3. Hankkeen sisällön kontrolli on toteuttajatilivirastolla. Rahoittajalla voi kuitenkin olla paitsi oikeus seurata hankkeen etenemistä myös aktiivinen rooli hankkeen ohjauksessa.

18 4. Rahoittaja ei saa rahoituspanostaan vastaan välitöntä vastiketta. Toiminnan tulokset, esimerkiksi tutkimustulokset, ovat näin ollen lähtökohtaisesti julkisia. Rahoittajalla ei ole yksinomaista omistusoikeutta hankkeen tuloksiin eikä lähtökohtaisesti myöskään rajoitettuja esine- tai immateriaalioikeuksia. Eri asia on, että toiminnassa saattaa kuitenkin syntyä tuloksia, joiden tarkoituksenmukainen hyödyntäminen edellyttää tulosten luovuttamista erillistä korvausta vastaan joko rahoittajalle tai kolmannelle osapuolelle (ks. luku 4.7.3). 5. Toiminnan kustannukset on sovittu tai päätetty jaettavaksi rahoittajien kesken, mikä on seurausta välittömän vastikkeen puuttumisesta. Siitä, että rahoittajan rahoitusosuus ei tosiasiallisesti kata kuin osan hankkeen kustannuksista, ei voida vielä päätellä, onko kyse yhteisrahoitteisesta hankkeesta vai tarkoituksellisesti tai tarkoituksettomasti alihinnoitellusta maksullisesta toiminnasta. 2.3 Yhteisrahoitteisen toiminnan tulojen säädösperustasta Yhteisrahoitustyöryhmän kanta Yhteisrahoitteisesta toiminnasta ei ole säädetty erikseen. Valtion tulotaloutta koskevista säädöksistä yhteisrahoitteisen toiminnan tuloihin jäisivät sovellettaviksi vain (käyttötarkoitussidonnaisia) lahjoituksia ja liiketaloudellista maksullista toimintaa koskeva sääntely. Näistä kumpikaan ei kuitenkaan luontevasti sovellu yhteisrahoitteisen toiminnan tulojen säädöspohjaksi. Yhteisrahoitteinen toiminta ei ole selkeä yhtenäinen toimintalohko, vaan pitää sisällään hyvin monenlaista toimintaa ja rahoitusta. Yleisesti ottaen virastoilla ja laitoksilla on niiden hallintosäädösten osoittamalla toimialalla ja tavalla oikeus sitoutua yhteisesti rahoitettaviin hankkeisiin muiden virastojen ja laitosten ja talousarvion ulkopuolisten toimijoiden kanssa sekä oikeus ottaa vastaan ja käyttää rahoitusta tiettyyn tarkoitukseen talousarvion ja asiaa koskevan sääntelyn (esim. lahjoitusvaroja koskeva VNp) osoittamissa rajoissa. Työryhmä ei esitä oman säädöspohjan laatimista yhteisrahoitteisesta toiminnasta. Yhteisrahoitteista toimintaa koskevat ongelmat ovat ratkaistavissa nykyisellä säädöspohjalla valtionhallinnon sisäisin toimenpitein täyden-

19 tämällä varojen vastaanottamista, budjetointia, kirjanpitoa ja seurantaa koskevia määräyksiä ja ohjeita. Budjetointia, kirjanpitoa ja seurantaa koskevia kehittämisehdotuksia on esitetty myöhemmin tässä muistiossa. Valtioneuvoston yleismääräyspäätös lahjoitus- ja testamenttivarojen vastaanottamisesta ja käyttämisestä valtion virastoissa ja laitoksissa (35/1974) koskee yhteisrahoitusta ainoastaan siltä osin kuin kyse on tiettyyn tarkoitukseen saaduista lahjoitus- tai testamenttivaroista. Asiallisesti yleismääräyspäätöksen ehtoja varojen vastaanottamisen edellytyksistä tulee kuitenkin soveltaa myös muun yhteisrahoituksen vastaanottamiseen seuraavilta osin 2 : 1. Yhteisrahoituksen käyttötarkoituksen on vastattava vastaanottajan tehtäväpiiriä. 2. Yhteisrahoituksen on yhdessä muiden käytettävissä olevien varojen kanssa riitettävä yhteisrahoitteiseen toimintaan ja siitä mahdollisesti aiheutuvien velvoitteiden täyttämiseen. 3. Yhteisrahoituksella suoritetun työn tulokset eivät ilman eri korvausta saa jäädä yksinomaan tai pääasiallisesti yhteisrahoittajan käytettäväksi. 4. Yhteisrahoituksen tarkoitus voidaan toteuttaa varsinaista virkatyötä haittaamatta. 5. Yhteisrahoitus ei saa sisältää ehtoja, joita ei voida pitää valtion kannalta hyväksyttävinä. Jos hallinnonalan virastojen tai laitosten osallistuminen yhteisrahoitteiseen tutkimushankkeeseen edellyttäisi eduskunnalta sellaisen valtiontakauksen tai valtiontakuun hyväksymistä, jota ei voida pitää valtion kannalta hyväksyttävänä, ja jos kyseiseen hankkeeseen osallistuminen on selvästi valtion intressien mukaista, asianomaisen ministeriön on tarvittaessa viipymättä selvitettävä, voidaanko hankkeeseen osallistua tarkoituksenmukaisesti muilla järjestelyillä. 2 Koska valtion rahoitusosuus on yhteisrahoitteisessa toiminnassa usein tarkoituksellisesti merkittävä, ei yhteisrahoituksen vastaanottamiselle voida asettaa yleismääräyspäätöksen ehtoa, jonka mukaan varojen vastaanottamisesta ja hoidosta ei saa aiheutua valtiolle merkittäviä lisämenoja.

20 2.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan suhteesta arvonlisäverotukseen Yhteisrahoitustyöryhmän kanta Niiden ministeriöiden, joiden alaisilla virastoilla ja laitoksilla on runsaasti arvonlisäverollisena myyntinä käsiteltävää yhteisrahoitteista toimintaa, tulee tarvittaessa luoda osana hallinnonalansa tietoista ja perusteltua maksupolitiikkaa entistä selkeämmät maksu- ja toimintapoliittiset linjaukset siitä, millaista veroviranomaisen tai viraston itsensä arvonlisäverolliseksi katsomaa yhteisrahoitteista toimintaa voidaan pitää muuna kuin maksuperustelain (tai virastoa tai laitosta mahdollisesti koskevan erityismaksulain) mukaisena maksullisena toimintana. 2.5 Kilpailulainsäädännön huomioon ottaminen Yhteisrahoitustyöryhmän kanta Valtion tukea koskevat säännökset on otettava huomioon kaikissa valtion ja elinkeinoelämän välisissä taloudellisissa suhteissa. Yhteisrahoitteisen toiminnan osalta tämä tarkoittaa sitä, että jos toiminnan tuloksena syntyvä suorite tai sen käyttö- tms. oikeus luovutetaan talousarviotalouden ulkopuoliselle toimijalle, luovutuksesta ei saa muodostua luovutuksensaajalle kiellettyä valtion tukea. Yhteisrahoitteisen toiminnan rahoitusjärjestelmät ja yksittäiset hankkeet tulee hyväksyttää komissiossa, jos on epäselvää, saavatko hankkeissa mukana olevat yritykset tai muut yhteisöt hankkeiden kautta ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvaa valtion tukea. Siltä osin kuin notifioidun tukijärjestelmän kautta luovutettava tuki tarkoittaisi konkreettisen suoritteen tai oikeuden luovutusta, kyse olisi aina lähtökohtaisesti samalla myös maksuperustelain tai erityismaksulain mukaisista liiketaloudellisista suoritteista. Tällöin maksulainsäädännön edellyttämä hinnoittelu voi olla ristiriidassa tukijärjestelmän tavoitteiden kanssa. Ristiriita on ratkaistavissa esimerkiksi soveltamalla maksuperustelakia siten, että notifioidun tukijärjestelmän kautta luovutettavia suoritteita ei maksuasetuksissa määritellä lainkaan maksullisiksi suoritteiksi (maksuttomuus perustellusta syystä). Työryhmä katsoo kuitenkin, että asiasta tulee tehdä oma erillinen selvityksensä.

LUKU: YHTEISRAHOITTEINEN TOIMINTA...

LUKU: YHTEISRAHOITTEINEN TOIMINTA... Sisällysluettelo: 7 LUKU: YHTEISRAHOITTEINEN TOIMINTA... 1 7.1 Käsite ja luonne...1 7.2 Budjetointi...2 7.3 Tulojen kohdentaminen...3 7.3.1 Talousarviotalouden ulkopuolinen yhteisrahoitus...3 7.3.2 Talousarviotalouden

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 9.4A 10.6.2003 Opetusministeriö OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa opetusministeriön

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 77/53/03 23.5.2003 MERENKULKULAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 77/53/03 23.5.2003 MERENKULKULAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 77/53/03 9.4A 23.5.2003 Liikenne- ja viestintäministeriö Merenkulkulaitos MERENKULKULAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02 21.05.2002 Opetusministeriö Taideteollinen korkeakoulu TAIDETEOLLISEN KORKEAKOULUN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 Opetusministeriö Jyväskylän yliopisto JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUK- SEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

VARSINAIS-SUOMEN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUK- SEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 229/53/06 Kauppa- ja teollisuusministeriö Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus 11.5.2007 VARSINAIS-SUOMEN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUK- SEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden

Lisätiedot

Tilintarkastuskertomus valtion tilinpäätöksen tarkastuksesta vuodelta

Tilintarkastuskertomus valtion tilinpäätöksen tarkastuksesta vuodelta 130/53/2012 Eduskunta 20.5.2013 Tilintarkastuskertomus valtion tilinpäätöksen tarkastuksesta vuodelta 2012 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa valtion tilinpäätöksen tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

UUDENMAAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TI- LINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

UUDENMAAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TI- LINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 228/53/06 Kauppa- ja teollisuusministeriö Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus 14.5.2007 UUDENMAAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TI- LINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 367/53/03 16.4.2004

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 367/53/03 16.4.2004 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 367/53/03 16.4.2004 Liikenne- ja viestintäministeriö Tiehallinto TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2003 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 186/53/06 Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus 14.5.2007 RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Ratahallintokeskuksen tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Liikenneviraston tilintarkastuskertomus vuodelta 2012

Liikenneviraston tilintarkastuskertomus vuodelta 2012 106/53/2012 Liikenne- ja viestintäministeriö Liikennevirasto 10.5.2013 Liikenneviraston tilintarkastuskertomus vuodelta 2012 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Liikenneviraston tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Kehitysyhteistyövaroilla hankitun omaisuuden kirjaaminen

Kehitysyhteistyövaroilla hankitun omaisuuden kirjaaminen VALTION KIRJANPITOLAUTAKUNTA LAUSUNTO NRO 27/2005 21.2.2005 Dnro 501/58/2004 Valtion kirjanpitolautakunnan lausunto hakemukseen, jossa ulkoasiainministeriö on pyytänyt lausuntoa kehitysyhteistyövaroilla

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 29/53/03 7.5.2003 PUOLUSTUSVOIMIEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 29/53/03 7.5.2003 PUOLUSTUSVOIMIEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 29/53/03 7.5.2003 Puolustusministeriö Puolustusvoimat PUOLUSTUSVOIMIEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Puolustusvoimien

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 111/53/02 23.5.2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 111/53/02 23.5.2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 111/53/02 23.5.2002 Opetusministeriö Turun yliopisto TURUN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Turun

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön määräys

Valtiovarainministeriön määräys VALTIOVARAINMINISTERIÖ Helsinki 19.1.2016 TM 1603 VM/23/00.00.00/2016 Valtiovarainministeriön määräys kirjanpitoyksikön tilinpäätöksen kaavoista ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 1.10.1997 LAUSUNTO 11

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 1.10.1997 LAUSUNTO 11 Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 1.10.1997 LAUSUNTO 11 LAUSUNTO EU -TUKIEN ARVONLISÄVERON KIRJAAMISESTA Lausuntopyyntö Lausunnon perustelut Suomen Kuntaliitto on pyytänyt kirjanpitolautakunnan kuntajaostoa

Lisätiedot

Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi

Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi Sulkemistyökokoukset, kevät 2011 Helsinki 10.5. Joensuu 12.5. Tampere 17.5. Oulu 19.5. Erikoissuunnittelija Päivi Tapanila Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Kokonaiskustannusmalli. Kokonaiskustannusmallin soveltaminen tutkimusrahoituksessa - vaatimukset kustannuslaskennalle

Kokonaiskustannusmalli. Kokonaiskustannusmallin soveltaminen tutkimusrahoituksessa - vaatimukset kustannuslaskennalle Kokonaiskustannusmallin soveltaminen tutkimusrahoituksessa - vaatimukset kustannuslaskennalle OKM / AMK -taloushallinnon seminaari 8.5.2015 Marita Virtanen, Tekes Kokonaiskustannusmalli Miksi kokonaiskustannukset?

Lisätiedot

HEI ICI HANKKEEN BUDJETOINTI

HEI ICI HANKKEEN BUDJETOINTI HEI ICI HANKKEEN BUDJETOINTI Budjetti laaditaan hankkeen koko toteutusajalle (1-3 vuotta) Ainoastaan hankkeen toteutusajalla syntyneet kustannukset ovat kelpoisia. Hankkeen valmistelusta aiheutuneita kuluja

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/02 16.4.2002 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/02 16.4.2002 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/02 16.4.2002 Maa- ja metsätalousministeriö Metsäntutkimuslaitos METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on

Lisätiedot

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava.

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava. 30.1.2007 SUOMEN AKATEMIAN RAHOITUSPÄÄTÖSTEN YLEISET EHDOT Tuki tutkijakouluille ja valtakunnallisille tutkijankoulutuskursseille, tutkimusyhteistyön edistäminen, tuki tiedeakatemioille ja tiedepoliittisille

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA EURA 2007 järjestelmän rahoituspäätösmallit 2010 ESR:ssa käytössä seuraavat

Lisätiedot

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtiokonttori Määräys 1 (8) 20.11.2014 Dnro VK/1078/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtion talousarviosta annetun asetuksen 55 :n 1 momentin

Lisätiedot

Tilitiedoille tehtäviä tarkistuksia

Tilitiedoille tehtäviä tarkistuksia Valtiokonttori Ohje 1 (8) 8.6.2015 Tilitiedoille tehtäviä tarkistuksia Tähän ohjeeseen on koottu tarkistuksia, joilla voidaan varmistaa tilitietojen oikeellisuutta sekä tilikauden aikana että tilinpäätöksessä.

Lisätiedot

Yliopistolaki. 6 luku Yliopistojen ohjaus ja rahoitus. 45 Tavoitteiden asettaminen. 46 Valtion rahoituksen määräytymisperusteet

Yliopistolaki. 6 luku Yliopistojen ohjaus ja rahoitus. 45 Tavoitteiden asettaminen. 46 Valtion rahoituksen määräytymisperusteet Yliopistolaki 6 luku Yliopistojen ohjaus ja rahoitus 45 Tavoitteiden asettaminen Opetusministeriö ja yliopistot sopivat määrävuosiksi kerrallaan yliopiston toiminnalle asetettavista koulutus- ja tiedepolitiikan

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 Menomomentteja koskevat yleiset määräykset Menot on jaettu talousarviossa momenteiksi tehtävän tai menojen laadun mukaan. Tehtävän mukaan budjetoituja määrärahoja ovat jäljempänä käsiteltävät virastojen

Lisätiedot

Valtion arvonlisäverotyöryhmä 2001

Valtion arvonlisäverotyöryhmä 2001 VALTIOVARAINMINISTERIÖN TYÖRYHMÄMUISTIOITA 31/2001 ISBN: 951-804-264-0 ISSN: 0788-6322 Valtion arvonlisäverotyöryhmä 2001 - arvonlisäverotukseen liittyvistä tulkinnoista valtion virastoissa HELSINKI 2001

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

6 LUKU: ARVONLISÄVEROON LIITTYVÄT KIRJAUKSET

6 LUKU: ARVONLISÄVEROON LIITTYVÄT KIRJAUKSET 6 LUKU: ARVONLISÄVEROON LIITTYVÄT KIRJAUKSET Tässä luvussa käsitellään pääasiassa arvonlisäverolain (1501/1993) mukaista ostoon ja myyntiin liittyvää arvonlisäveroa sekä arvonlisäveron kirjausta eräissä

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 174/53/02 3.06.2002 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 174/53/02 3.06.2002 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 174/53/02 3.06.2002 Sosiaali- ja terveysministeriö SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Aluestrategiaryhmä Hallitusneuvos Tuula Manelius Työkokoukset kevät 2011 Säädöspohja rr-toiminnassa EU-säädökset

Lisätiedot

Liikenneviraston maksullinen ja yhteisrahoitteinen toiminta sekä rata- ja väylämaksun alaisen toiminnan seuranta 2012

Liikenneviraston maksullinen ja yhteisrahoitteinen toiminta sekä rata- ja väylämaksun alaisen toiminnan seuranta 2012 OHJE LUONNOS 1 (12) n maksullinen ja yhteisrahoitteinen toiminta sekä rata- ja väylämaksun alaisen toiminnan seuranta 2012 OHJE LUONNOS 2 (12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleisperiaatteet... 3 1.1. Maksullinen

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 104/53/02 24.5.2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 104/53/02 24.5.2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 104/53/02 24.5.2002 Opetusministeriö Helsingin yliopisto HELSINGIN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Kokonaiskustannusten. laskenta ja niihin perustuva yhteisrahoitus 9/2007

Kokonaiskustannusten. laskenta ja niihin perustuva yhteisrahoitus 9/2007 Kokonaiskustannusten laskenta ja niihin perustuva yhteisrahoitus Kokonaiskustannusmallia yhteisrahoitteisten hankkeiden budjetoinnissa ja seurannassa selvittävän hankkeen loppuraportti 9/2007 Työryhmämuistioita

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 11.06.2001 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 01.06.2000 Maa- ja metsätalousministerö METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa

Lisätiedot

LUKU 11: TILIVIRASTON TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMINEN

LUKU 11: TILIVIRASTON TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMINEN LUKU 11: TILIVIRASTON TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMINEN Tässä luvussa käsitellään tiliviraston tilinpäätöksen laatimista. Luvussa ohjeistetaan tilinpäätöksen laadinnassa noudatettavat pysyvät periaatteet ja menettelyt.

Lisätiedot

Julkisten toimijoiden tilintarkastus. Johtava asiantuntija Marita Virtanen KHT, JHTT, CIA, CCSA, CFE, CISA Piia-Tuulia Rauhala

Julkisten toimijoiden tilintarkastus. Johtava asiantuntija Marita Virtanen KHT, JHTT, CIA, CCSA, CFE, CISA Piia-Tuulia Rauhala Julkisten toimijoiden tilintarkastus Johtava asiantuntija Marita Virtanen KHT, JHTT, CIA, CCSA, CFE, CISA Piia-Tuulia Lausuntomallien taustaa Yliopistouudistus vuonna 2010 Tekesin aikaisempi tilintarkastusmallipohja

Lisätiedot

6 LUKU: ARVONLISÄVEROON LIITTYVÄT KIRJAUKSET

6 LUKU: ARVONLISÄVEROON LIITTYVÄT KIRJAUKSET 6 LUKU: ARVONLISÄVEROON LIITTYVÄT KIRJAUKSET Tässä luvussa käsitellään pääasiassa arvonlisäverolain (1501/1993) mukaista ostoon ja myyntiin liittyvää arvonlisäveroa sekä arvonlisäveron kirjausta eräissä

Lisätiedot

TOIMINTA JA HALLINTO 2006:16. Oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen (TV 150) taloussääntö

TOIMINTA JA HALLINTO 2006:16. Oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen (TV 150) taloussääntö TOIMINTA JA HALLINTO 2006:16 n ja oikeuslaitoksen (TV 150) taloussääntö OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA JA HALLINTO 2006:16 n ja oikeuslaitoksen (TV 150) taloussääntö OIKEUSMINISTERIÖ HELSINKI 2006 ISSN 1458-6436

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 Sisäasiainministeriö SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalo uden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Tositteiden hyväksyminen palvelukeskuksessa

Tositteiden hyväksyminen palvelukeskuksessa Valtiokonttori Määräys 1 (5) 30.10.2015 Dnro VK/926/00.01/2015 Kirjanpitoyksiköt ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot Tositteiden hyväksyminen palvelukeskuksessa Voimaantulo Lisätiedot

Lisätiedot

3) viraston tai laitoksen toiminnasta kertyvät tulot ja siitä aiheutuvat menot;

3) viraston tai laitoksen toiminnasta kertyvät tulot ja siitä aiheutuvat menot; 26 1282/2014 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT YLEISET MÄÄRÄYKSET Brutto- ja nettobudjetointi Valtion talousarviossa noudatetaan pääsääntönä bruttobudjetointia. Nettobudjetointi on talousarviosta annetussa

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään

Lisätiedot

Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen?

Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen? Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen? Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Rakennerahastojen hallinnointiryhmä

Lisätiedot

Kunnallinen Asetuskokoelma

Kunnallinen Asetuskokoelma N:o 490/2012 Pietarsaaren kaupungin Kunnallinen Asetuskokoelma TALOUS JA TILINTARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.12.1996 9 muutettu kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.1.2001 12 muutettu kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 02. Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 6 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan

Lisätiedot

Kirjanpitoaineiston säilytysajat

Kirjanpitoaineiston säilytysajat Valtiokonttori Määräys 1 (5) 18.9.2014 Dnro VK/329/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot Kirjanpitoaineiston säilytysajat Valtion talousarviosta annetun asetuksen

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 154/53/02 15.5.2002 KULUTTAJAVIRASTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 154/53/02 15.5.2002 KULUTTAJAVIRASTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 154/53/02 15.5.2002 Kauppa- ja teollisuusministeriö Kuluttajavirasto KULUTTAJAVIRASTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

Varainhoito-osasto 30.5.2014 Dnro 3637/54/2014 Tukien maksatusyksikkö

Varainhoito-osasto 30.5.2014 Dnro 3637/54/2014 Tukien maksatusyksikkö Varainhoito-osasto 30.5.2014 Dnro 3637/54/2014 Tukien maksatusyksikkö ELY-keskukset Vuoden 2014 maatalousyrittäjien opintorahaa (2521) koskevien hakemusten käsittelyssä noudatettavista menettelyistä Liitteenä

Lisätiedot

Tulot rakennerahastohankkeissa

Tulot rakennerahastohankkeissa Tulot rakennerahastohankkeissa TEM Alueiden kehittämisen yksikkö Rakennerahastojen hallinnointiryhmä Ylitarkastaja Tuula Sarajärvi Ylitarkastaja Eliisa Hujala Tulojen käsittely EAKR- ja ESR -hankkeissa

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoituspäätösten yleiset ehdot (Suomen Akatemian hallintoviraston päätös 18.12.2008)

Suomen Akatemian rahoituspäätösten yleiset ehdot (Suomen Akatemian hallintoviraston päätös 18.12.2008) Suomen Akatemian rahoituspäätösten yleiset ehdot (Suomen Akatemian hallintoviraston päätös 18.12.2008) Varttuneen tutkijan palkkaus Tutkijatohtorin projektin määräraha Suomen Akatemian tutkimusrahoituspäätösten

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2011 203/2011. Vuoden 2011 lisätalousarvio

Julkaistu Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2011 203/2011. Vuoden 2011 lisätalousarvio SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2011 203/2011 Vuoden 2011 lisätalousarvio Eduskunta on hyväksynyt seuraavan vuoden 2011 lisätalousarvion: TULOARVIOT Osasto 11 euroa 11.

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

hallintoviranomaisen ohje X maksuviranomaisen ohje

hallintoviranomaisen ohje X maksuviranomaisen ohje hallintoviranomaisen ohje X maksuviranomaisen ohje c Päiv ämäärä cohjeen numero cdiaarinumero Euroopan sosiaalirahasto 7.8.2003 ESR 17 O/2/2003 TM KOHDERYHMÄT Opetusministeriö Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoinen periferia ja Arktis -ohjelman hankkeille

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoinen periferia ja Arktis -ohjelman hankkeille 6.10.2015 TEM/1859/09.10.02/2015 Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoinen periferia ja Arktis -ohjelman hankkeille 3. haku (30.9. 30.11.2015) Suomi on

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 74/53/03 4.6.2003

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 74/53/03 4.6.2003 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 74/53/03 9.4A 4.6.2003 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään

Lisätiedot

PEJ/TTa 6.1.2015 STANDARDISOINTIA EDISTÄVÄN PROJEKTITOIMINNAN RAHOITUS YLEISET EHDOT VUONNA 2015

PEJ/TTa 6.1.2015 STANDARDISOINTIA EDISTÄVÄN PROJEKTITOIMINNAN RAHOITUS YLEISET EHDOT VUONNA 2015 1(5) STANDARDISOINTIA EDISTÄVÄN PROJEKTITOIMINNAN RAHOITUS YLEISET EHDOT VUONNA 2015 Näitä ehtoja sovelletaan projektirahoitukseen, jota SFS on myöntänyt standardisointia edistävän projektitoiminnan rahoitusta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

OHJE. Kumoaa 24.5.2004 annetun sisäisen tarkastuksen ohjesäännön O/8/2004 TM.

OHJE. Kumoaa 24.5.2004 annetun sisäisen tarkastuksen ohjesäännön O/8/2004 TM. OHJE Päivämäärä Nro 7.3.2005 O/7/2005 TM Jakelu: Työministeriön henkilöstö Ohjeen nimi: Työministeriön sisäisen tarkastuksen ohjesääntö Voimassaoloaika 15.3.2005 alkaen toistaiseksi Kumoaa/muuttaa ohjeen

Lisätiedot

Kokonaiskustannusmalli ja laskutusmenettely. Ylijohtaja Ossi Malmberg 28.9.2010

Kokonaiskustannusmalli ja laskutusmenettely. Ylijohtaja Ossi Malmberg 28.9.2010 Kokonaiskustannusmalli ja laskutusmenettely Ylijohtaja Ossi Malmberg 28.9.2010 1 11.10.2010 Lähtökohta ja eteneminen Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos 1.1.20101 Akatemian myöntämä, yliopistoissa

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola 27.3.2015 Avustuksen tausta: lainsäädäntö ja valvonta Avustuksen taustaa Avustuksella on tarkoitus tukea kestävien liikkumisen muotojen edistämiseen

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2006 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2006 N:o 116 119 SISÄLLYS N:o Sivu 116 Laki Kiinan kanssa kansainvälisen ilmakuljetusliiketoiminnan

Lisätiedot

MAKSATUSPÄÄTÖSTEN TEKEMINEN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖL- LISYYS -TAVOITTEEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMISSA JA MANNER-SUOMEN ESR TOIMENPIDEOHJELMASSA

MAKSATUSPÄÄTÖSTEN TEKEMINEN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖL- LISYYS -TAVOITTEEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMISSA JA MANNER-SUOMEN ESR TOIMENPIDEOHJELMASSA Dnro 1107/051/2008 (SM-2007-01010-Ha63) (0/17/2007TM) Annettu Hallintoviranomaisen ohje nro 01/2008 3.4.2008 Voimassaoloaika Ohjelmakausi 2007 2013 Säädösperuste Rakennerahastolain (1401/2006) 11 :n 2

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602 SISÄLLYS N:o Sivu 597 Laki Kreikan kanssa lahjana saadun kiinteän omaisuuden vapauttamisesta lahjaverosta eräissä tapauksissa

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN KUNTA TALOUSSÄÄNTÖ

PUNKALAITUMEN KUNTA TALOUSSÄÄNTÖ PUNKALAITUMEN KUNTA TALOUSSÄÄNTÖ PUNKALAITUMEN KUNNAN TALOUSSÄÄNTÖ Hyväksytty Kunnanvaltuusto 5.4.2006, 17 Voimaantulo 1.5.2006 SISÄLLYSLUETTELO I Luku: Yleisiä määräyksiä 1 Soveltamisala 2 2 Taloudellisuus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

Huippuyksiköiden kustannusraportointi

Huippuyksiköiden kustannusraportointi Huippuyksiköiden kustannusraportointi 12.11.2013 Sirpa Nummila 1 Suomen Akatemia soveltaa kokonaiskustannusmallia hakemusten laatimisessa, rahoituspäätösten valmistelussa, rahoituspäätöksissä ja niiden

Lisätiedot

OHJE KANSALLISEN PALVELUARKKITEHTUURIN TOTEUTTAMISOHJELMAN RAHOITUS PALVELUARKKITEHTUURIA HYÖDYNTÄVILLE PALVELUILLE

OHJE KANSALLISEN PALVELUARKKITEHTUURIN TOTEUTTAMISOHJELMAN RAHOITUS PALVELUARKKITEHTUURIA HYÖDYNTÄVILLE PALVELUILLE Valtiovarainminis- Puh 09 160 01 tai 09 578 OHJE VM140:00/2013 3.11.2015 KANSALLISEN PALVELUARKKITEHTUURIN TOTEUTTAMISOHJELMAN RAHOITUS PALVELUARKKITEHTUURIA HYÖDYNTÄVILLE PALVELUILLE Tässä dokumentissa

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä

Lisätiedot

Talousarviolainsäädännön

Talousarviolainsäädännön Talousarviolainsäädännön kehittämishanke Nykytilan kartoitus ja kehittämislinjausten alustava arviointi 27/2008 Budjetti Talousarviolainsäädännön kehittämishanke Nykytilan kartoitus ja kehittämislinjausten

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 20.6.2001 KOM(2001) 332 lopullinen 2001/0132 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

SISÄASIAINMINISTERIÖ Pelastusosasto 14.9.2010 Pelastusylitarkastaja Veli-Pekka Hautamäki

SISÄASIAINMINISTERIÖ Pelastusosasto 14.9.2010 Pelastusylitarkastaja Veli-Pekka Hautamäki SISÄASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Pelastusosasto 14.9.2010 Pelastusylitarkastaja Veli-Pekka Hautamäki SM014:00/2010 SISÄASIAINMINISTERIÖN ASETUS PALOSUOJELURAHASTON TYÖJÄRJESTYKSESTÄ Toimivalta Palosuojelurahastolain

Lisätiedot

Valtionavustushankkeen taloushallinto - ohjaus ja seuranta

Valtionavustushankkeen taloushallinto - ohjaus ja seuranta Valtionavustushankkeen taloushallinto - ohjaus ja seuranta Yleistä avustusten myönnöstä Valtionavustuspäätös Avustuksen käyttötarkoitus/hyväksyttävät kokonaismenot/ valtionavustus Avustuksen maksu, käyttöaika

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

7.2.1997 Lausunto 7 LAUSUNTO LAHJOITUSRAHASTON KIRJANPIDOLLISESTA KÄSITTELYSTÄ. Lausuntopyyntö

7.2.1997 Lausunto 7 LAUSUNTO LAHJOITUSRAHASTON KIRJANPIDOLLISESTA KÄSITTELYSTÄ. Lausuntopyyntö 7.2.1997 Lausunto 7 LAUSUNTO LAHJOITUSRAHASTON KIRJANPIDOLLISESTA KÄSITTELYSTÄ Lausuntopyyntö Kunta A, lausunnon hakijana, on pyytänyt lausuntoa testamentin perusteella lahjoituksena saadun tilan ja lahjoitukseen

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 072/53/02

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 072/53/02 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 072/53/02 30.05.2002 Ulkoasiainministeriö ULKOASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Ulkoasiainministeriön

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2015 LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 362/2014 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2015 LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 362/2014 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ HE 367/2014 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2015 LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 362/2014 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan,

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI 1(7)

KUOPION KAUPUNKI 1(7) KUOPION KAUPUNKI 1(7) Kuopion kaupungin LASKUTUS- JA PERINTÄOHJE YLEISPERIAATTEET 1 2 LASKUTUS 3 4 5 Näitä ohjeita noudatetaan kaikkien kaupungille tulevien saatavien laskutuksessa ja perinnässä ellei

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti

Lisätiedot

Rakennerahastojen rahoituskorjaustapahtumien hallinnointi ja seuranta -koulutus

Rakennerahastojen rahoituskorjaustapahtumien hallinnointi ja seuranta -koulutus Rakennerahastojen rahoituskorjaustapahtumien hallinnointi ja seuranta -koulutus Seuranta, täsmäytykset ja vaikutukset maksatusvakuutuksiin Ylitarkastaja Kaisa Saarinen Oulu 14.9. Helsinki 16.9. Kuopio

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoisen periferian ohjelman hankkeille

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoisen periferian ohjelman hankkeille 16.1.2012 TEM/147/09.10.02/2011 Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoisen periferian ohjelman hankkeille 9. haku, ml. strategisten hankkeiden haku (16.1.

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet X/2016

Määräykset ja ohjeet X/2016 Määräykset ja ohjeet X/2016 Työkyvyttömyysriskin hallinta: Työeläkevakuutusyhtiöt Dnro FIVA 16/01.00/2015 Antopäivä x.x.2016 Voimaantulopäivä x.x.2016 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328

Lisätiedot

HE 163/2012 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2012 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 136/2012 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 163/2012 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2012 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 136/2012 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ HE 163/2012 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2012 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 136/2012 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot