V U O S I 2013 LEHTI P O H J O I S U U S J A Y M P Ä R I S T Ö. Ympäristötutkimusyhteistyötä Kansainvälisiä hankkeita

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "V U O S I 2013 LEHTI P O H J O I S U U S J A Y M P Ä R I S T Ö. Ympäristötutkimusyhteistyötä Kansainvälisiä hankkeita"

Transkriptio

1 P O H J O I S U U S J A Y M P Ä R I S T Ö LEHTI V U O S I 2013 Ympäristötutkimusyhteistyötä Kansainvälisiä hankkeita

2 Sisällys P O H J O I S U U S J A Y M P Ä R I S T Ö LEHTI V U O S I Jokikunnostuksen tutkimushanke REFORM Yhteisprofessori etsii luonnonvarojen käytön ja talouskasvun irtikytkentää Vesistöjen ja valuma-alueiden tohtoriohjelma VALUE IMPERIAssa kehitetään ympäristövaikutusten arviointia COST ACTION edistää kansainvälistä yhteistyötä 14 INTERACT tukee tutkimusvierailuja pohjoisille tutkimusasemille 16 Ympäristötietotalossa tapahtuu Ympäristötutkimusyhteistyötä Kansainvälisiä hankkeita Julkaisija Oulun yliopisto Thule-instituutti PL Oulun yliopisto Toimituskunta Jouko Inkeröinen Anna-Liisa Mannermaa Kuvat Anna-Liisa Mannermaa Thulen kuva-arkisto Tiia Autio Graafinen suunnittelu ja taitto Anna-Liisa Mannermaa Hannele Heikkilä-Tuomaala Lumisilk 115 g ja 170 g Painos 300 kpl Erweko Oy, Oulu 2013

3 Uusi visiomme pyytää meitä olemaan kansallisesti tunnustettu ja kansainvälisesti tunnettu. alkusanat NorNet-yhteistyön perustamisdokumenttiin on kirjattu lause: Tavoitteena on Oulun yliopiston ja eri tutkimuslaitosten yhteinen ympäristötalo, jossa edistetään monitieteistä pohjoista ympäristötutkimusta. Nyt kun toimimme yhdessä Ympäristötietotalossa voi sanoa, että tavoite toteutui lähes kirjaimellisesti. Toki toimimme edelleen myös verkostoperiaatteella huomioiden muutkin NorNet-verkoston toimipaikat ja partnerimme Ilmatieteen laitoksen sekä Mittatekniikan keskuksen, joilla ei ole toimipaikkaa Oulussa. Edellinen NorNet-lehti kertoi yhteistyömme eri toimintamuodoista. Tässä lehdessä olemme keskittyneet Ympäristötietotalossa tehtäviin hankkeisiin. Hankkeethan ovat oivallinen väline yhteistyön edistämiseen. Hankkeet ovat joko yhteistyönä tehtyjä tai ne edesauttavat yhteistyötä resurssoimalla vaikkapa yhteisiä virkoja tai tutkimuslaitteita. Hankkeet ja hankkeistus eivät saa kuitenkaan olla toiminnan itsetarkoitus. Vaikuttavuus sekä tuloksellisuus syntyvät laajempana kokonaisuutena. Tähän lehteen olemme valinneet hankkeita, joiden kautta tulevat esiin sekä Ympäristötietotalomme vahvuudet horisontaalitutkimuksen edistämisessä että NorNet verkostomme uudet haasteet. Uusi visiomme pyytää meitä olemaan kansallisesti tunnustettu ja kansainvälisesti tunnettu. NorNet-verkosto on toimintamuoto, jolla edistetään valtion tutkimuslaitosten ja Oulun yliopiston yhteistyötä ja luodaan tutkijoille toimintaympäristöä kartuttaa osaamistaan ja viedä uraansa eteenpäin. Verkoston avulla helpotetaan täydentävän rahoituksen hankintaa, josta hyötyvät myös tutkijoiden taustaorganisaatiot. Tätä kautta kansallinen tunnustettavuus on saavutettavissa ja osin jo saavutettukin. Kansainvälisen tunnettavuuden saavuttaminen puolestaan on vaativa haaste, koska erilaisia verkostoja on tutkimusmaailma pullollaan. Luontevimmin tunnetuksi päästään mielestäni sen kautta, että osaaminen ja tutkimuksen laatu tunnetaan. Tämä antaa sitten mahdollisuuden olla monipuolisesti erilaisissa kansainvälisissä tutkimuskuvioissa mukana. Näitä eri mahdollisuuksia esitellään tässä lehdessä. Kiitokset kaikille hankkeitaan lehdessä esitteleville tutkijoille sekä Anna- Liisa Mannermaalle ja Hannele Heikkilä-Tuomaalalle, jotka lehden ovat tehneet. Jouko Inkeröinen, tutkimuskoordinaattori 3

4 Jokikunnostuksen tutkimushanke REFORM Jokiekosysteemien kunnostuksiin on uhrattu aikaa, vaivaa ja rahaa, mutta kunnostustyö ei ole aina onnistunut odotetulla tavalla. EU:n 7. puiteohjelman Ympäristö-ohjelmasta rahoitettava REFORM (REstoring rivers FOR effective catchment Management) hanke on perustettu tutkimaan millä tavalla saavutetaan kunnostettujen jokiekosysteemien hyvä ekologinen tila. 4

5 Puiteohjelmarahoituksella kansainvälistä osaamista alueen hyödyksi Hankkeen taustalla käytetään tutkimustietoa jo tehdyistä jokien kunnostusprojekteista ja monitorointiohjelmista. Näiden lisäksi tehdään kohdennettuja kenttätutkimuksia ja kokeellisia tutkimuksia 10 kunnostetulla jokialueella eri puolilla Eurooppaa. SYKEn tutkija Jaana Rääpysjärvi ja harjoittelija Mira Niemelä tutkivat rantavyöhykkeen kasvillisuutta Kuivajoen peratulla Kalliokoskella elokuussa Kuva: Jukka Aroviita, SYKE Suomesta mukana ovat Pohjois- Pohjanmaan joet Kuivajoki ja Kalajoen sivuhaara Vääräjoki. Hankemuodoltaan puiteohjelman ns. suuriin projekteihin (Integrated project) kuuluvassa REFORMhankkeessa on 25 kansainvälistä partneria neljästätoista eri maasta. Lisäksi tehdään kansallista yhteistyötä kolmen organisaation kanssa (SYKE, RKTL ja Oulun yliopisto), vaikka varsinainen hankepartneri onkin SYKE. Hankkeessa on juuri aloitettu väitöskirjatyö Oulun yliopistolle ja RKTL on kalayhteisöasiantuntijana, kertoo yksikönjohtaja Seppo Hellsten, joka on projektin vastuullinen johtaja SYKE:ssa. Hanke on monipuolinen yhteistyöhanke, jossa kansainvälinen laaja konsortio, kansallinen yhteistyö ja alueellinen tarve on nidottu yhteen. Poikkitieteellisesssä REFORMhankkeessa on mukana ekologeja, hydrologeja, hydrogeomorfologeja sekä sosio-ekonomeja. Pääpaino on kuitenkin biologiassa. Projektia johdetaan Hollannista ja sen budjetti on 8,9 miljoonaa euroa. Alustavien tulosten perusteella suomalaiset kunnostamattomatkin joet ovat verraten luonnontilaisia Keski-Eurooppaan verrattuna, toteaa hankkeen päätutkija Jukka Aroviita SYKEstä. REFORM - REstoring rivers FOR effective catchment Management 25 kansainvälistä partneria 14 eri maasta Tutkimuksia 10 kunnostetulla jokialueella eri puolilla Eurooppaa Budjetti 8,9 miljoonaa euroa Rahoitetaan Euroopan Unionin seitsemännestä puiteohjelmasta Suomesta osallistuu Suomen ympäristökeskus, lisäksi yhteistyötä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Oulun yliopiston kanssa Lisätietoja 5

6 Yhteisviroilla sujuvaa osaamisensiirtoa Yhteisprofessori etsii luonnonvarojen käytön ja talouskasvun irtikytkentää Suomen ympäristökeskuksen ja Oulun yliopiston Thuleinstituutin yhteinen tutkimusprofessori Ilmo Mäenpää johtaa Suomen Akatemian Kestävä talous -teemasta rahoituksen saanutta tutkimuskonsortiota. Luonnonvarojen kulutusta on mitattu Suomessa jo usean vuoden ajan ja saatuja lukuja käytetty päätöksenteon pohjana. Tämä ei nykymaailmassa enää yksinään riitä vaan avuksi tarvitaan tietoa myös kulutuksen vaikutuksista ympäristölle ja kasvihuonekaasupäästöihin. Tähän ongelmaan saatiin apua EN- VIMAT-mallista, joka on ympäristölaajennettu versio panos-tuotos-mallista. Se kehitettiin työkaluksi, jolla pystyttiin arvioimaan Suomen luonnosta otettujen ja Suomeen tuotujen materiaalien käsittelystä aiheutuvat ympäristövaikutukset. Tuloksena saatiin lopputuotteiden elinkaariset ympäristökuormitustiedot eri toimialoille, kertoo tutkimusprofessori Ilmo Mäenpää. Mäenpää toimii Suomen ympäristökeskuksen ja Oulun yliopiston Thule-instituutin yhteisprofessorina. Yhteisprofessuuri on yksi kolmesta Oulun Ympäristötietotaloon sijoittuvista taloustieteen yhteisviroista, joiden perustamista NorNetyhteistyöllä on edistetty. Muut ovat metsien monikäytön tutkimusprofessuuri Oulun yliopiston ja Metsäntutkimuslaitoksen välillä sekä energiatalouden erikoistutkijan virka SYKEn ja Oulun yliopiston välillä. Panos-tuotos-menetelmä on taloustutkijoiden käyttämä analyysimenetelmä, jolla tarkastellaan eri toimialojen keskinäisiä vaikutuksia. Ympäristövaikutuksia arvioidaan elinkaarianalyysillä, missä tuotteen, prosessin tai toiminnon aiheuttamat ympäristövaikutukset huomioidaan niiden koko elinkaaren aikana. Kulutuksen määrä vaikuttaa kuinka paljon tuotetaan päästöjä ilmaan tai veteen. ENVIMAT-mallin ympärille on rakennettu Suomen talouden pitkän ajan ympäristölaajennettu monitoimialainen ENVIMATscen-simulointimalli. ENVIMATscen-simulaatiolla voidaan joko tuottaa talouden kokonaisvaltaisia kehitysvaihtoehtoja tai tarkastella yksittäisten muutosten tai politiikkatoimenpiteiden vaikutuk- 6

7 Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipisicing elit, sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore magna aliqua. Tutkimusprofessori Ilmo Mäenpää ja tutkija Marja Suorsa tarkastelemassa SUREhankkeen tutkimusaineistoa. sia talouskehitykseen ja ympäristövaikutuksiin. Otetaan esimerkiksi sähkö- ja lämpöhuolto. Simulointimallissa huomioidaan kaikki toimivat, rakenteilla olevat, päätetyt ja suunnitteilla olevat voimalat ja lämpökeskukset. Osa vanhoista voimaloista poistuu käytöstä ja uusia otetaan tilalle. Lisäksi energiaverot ja -tuet vaikuttavat eri polttoaineiden käyttöön, esimerkiksi turpeen korvautumiseen puulla. ENVIMATscen simulointimallia käytetään Suomen Akatemian rahoittamassa Luonnonvarojen kestävä käyttö ja Suomen talous, SURE -hankkeessa (Sustainable Use of Natural Resources and the Finnish Economy). Hankkeessa arvioidaan mahdollisuuksia Suomen talouskasvun irrottamiseen luonnonvarojen käytön ja ympäristökuormituksen kasvusta, Mäenpää kertoo uudesta hankkeestaan, jota hän johtaa, ja jatkaa toinen arvioinnin kohde on Suomen talouden globaalivaikutukset tuonnin ja viennin välityksellä. Erityisinä arviointikohteina ovat kaivostoiminta ja bioenergia, joissa on käynnissä merkittäviä muutoksia. Luonnonvarojen kestävä käyttö ja Suomen talous (Sustainable Use of Natural Resources and the Finnish Economy) - SURE Thule-instituutin, Suomen ympäristökeskuksen ja Geologian tutkimuskeskuksen yhteinen monitieteinen hanke. Luonnonvarojen kestävän käytön tutkimuskonsortio sai Suomen Akatemialta tutkimusrahoituksen vuosille

8 Ympäristöalan yhteistyön tulos Vesistöjen ja valuma-alueiden kansallinen tohtoriohjelma VALUE NorNet yhteistyön ja VALUE-tohtoriohjelman tuorein yhteinen ponnistus oli Ympäristötietotalossa elokuussa 2012 järjestetty kansainvälinen Nordic Water konferenssi, johon osallistui 250 vesialan asiantuntijaa ja tutkijaa 40 maasta. Valtakunnallinen vesistöjen ja valuma-alueiden tohtoriohjelma VALUE aloitti toimintansa vuonna Aihepiiriltään se vastaa Suomen Akatemian vesitutkimuksen arvioinnissa esiin tulleisiin tarpeisiin. Ohjelmasta valmistuu vesivarojen ja valuma-alueiden kestävän käytön ja hallinnan asiantuntijoita tutkijoiksi sekä käytännön tehtäviin. VALUE lähestyy vesistöjä kokonaisvaltaisesti maan, ilman ja veden vuorovaikutusprosessien kautta. Se on tuonut yhteen tutkijoita mm. hydrologian, geokemian, ekologian ja mikrobiologian aloilta. Tohtoriohjelman kolme teemaa ovat vesistöjen ja vesivarojen hallinnan ja päätöksenteon monitieteinen perusta, valuma-alueen prosessit ja integroitu mallinnus sekä perusteet, menetelmät ja työkalut valuma-alueiden maankäyttöön, hallintaan ja suojeluun. Monitieteisen lähestymistavan perustana on tieteenalat ylittävä laaja yhteistyö. Tohtoriohjelmayhteistyössä ovat mukana alan keskeiset yliopistot ja tutkimuslaitokset kansainvälisine verkostoineen. Valtion tutkimuslaitoksista ovat mukana Geologian tutkimuskeskus, Ilmatieteen laitos, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Metsäntutkimuslaitos, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos sekä Suomen ympäristökeskus. Useissa tutkimuslaitoksissa ympäri maata työskentelee VALUE-tohtoriohjelman ohjaajia ja opiskelijoita. Tohtoriohjelmaa koordinoi Oulun yliopisto ja sen johtaja on professori Björn Klöve prosessi- ja ympäristötekniikan osastolta. Ohjelman koor- dinaattori on Riitta Kamula Thule-instituutista. Ohjelma sijoittuu yliopiston ympäristö, luonnonvarat ja materiaalit-painoalalle. Lisätietoja tohtoriohjelmasta 8

9 Kuvassa Oulun kaupungin vastaanotolla Nordic Water konferenssin järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Riitta Kamula vierellään yksi keynote-puhujista, professori Aaron Packman Illinoisista Pohjois-Amerikasta. Kuva: professori Jaekyoung Noh, Department of Agricultural and Rural Engineering, Chungham National University, Etelä-Korea. Vesikasvien hyödyntämisestä järvien ekologisen tilan arvioinnissa väitellyt Janne Alahuhta näki VALUE-ohjelman suurena plussana mahdollisuuden verkottumiseen ja vertaistukeen yhteisten tapahtumien kautta. Väitöksen jälkeiseen työelämään on suuresti vaikuttanut VALUEn matkatuki, jonka turvin hän pääsi tutkijavierailulle Minnesotan yliopistoon. Alahuhta työskentelee tällä hetkellä tutkijatohtorina Oulun yliopiston maantieteen laitoksella, minne hän siirtyi Suomen ympäristökeskuksesta. LUE VDOCTORAL PROGRAM 9

10 IMPERIAssa Ympäristövaikutusten arviointimenettelyjen laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi on Suomen ympäristökeskuksen johdolla käynnistetty laaja EU-rahoitteinen kehittämishanke IMPERIA. IMPERIA (Improving environmental assessment by adopting good practices and tools of multi-criteria decision analysis) -hanke edistää keskustelua ympäristövaikutusten arvioinnin kehittämisestä, kokoaa hyviä käytäntöjä, kehittää ja testaa menetelmiä sekä kouluttaa alan toimijoita uusien menetelmien käyttöön. Tavoitteena on järjestelmällisempi, läpinäkyvämpi ja vuorovaikutteisempi ympäristövaikutusten arviointi (YVA). YVA-menettely varmistaa, että hankkeiden merkittävät vaikutukset tunnistetaan ja selvitetään ennen toteuttamista. IMPERIA-hankkeessa 10 tavoitteena on parantaa tiedonvaihtoa, vuoropuhelua ja vaikutusmahdollisuuksia YVA-menettelyissä sekä lisätä kansalaisten, hankevastaavien ja viranomaisten tyytyväisyyttä tehtyihin arviointeihin. Yliopistotutkija Timo P. Karjalainen Thule-instituutista kertoo hankkeen käynnistymisen taustalla olleen nykyisissä YVA-käytännöissä havaitut ongelmat, kuten olennaisten ympäristövaikutusten riittämätön tunnistaminen epäolennaisista vaikutuksista, hankevaihtoehtojen arvioinnin ja vertailun puutteet sekä sidosryhmien riittämättömät mahdollisuudet vaikuttaa YVA:n sisältöön arviointiohjelmavaiheessa. Karjalainen ohjaa konsulttiyrityksessä työskentelevää väitöskirjatekijää, joka keskittyy tutkimuksessaan monitavoitearviointiin YVA:ssa. Tutkimus on erittäin käytännönläheinen, kuten koko IMPERIA-hanke, Karjalainen painottaa. Hankkeessa toimivat yhdessä YVAalan huippuosaajat tutkijoista YVAkonsultteihin. Hanketta koordinoivan Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) lisäksi siihen osallistuvat Oulun yliopiston Thule-instituutti, Jyväskylän yliopisto, Ramboll Finland ja SITO Oy. Lisäksi hankkeen aktiivisina yhteistyökumppaneina

11 kehitetään ympäristövaikutusten arviointia LIFE11 ENV/FI/905 ovat pilottihankkeita toteuttavat organisaatiot sekä viranomaiset. YVA -konsulttien mukana oloa pidetään ensisijaisen tärkeänä riittävän käytännönläheisten ohjeiden ja työkalujen kehittämisessä. Ensimmäiseksi pilotiksi on valittu laajan tuulivoimapuiston YVA Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Kainuun alueella. Pilotti toteutetaan tiiviissä yhteistyössä hankevastaavana toimivan Metsähallituksen ja konsulttina toimivan Pöyryn kanssa. Toinen pilottihanke liittyy tulvasuojeluun ja kolmas on vielä avoinna. Rahoituksesta puolet tulee EU:n Life+ ohjelmasta. Runsaat kolme vuotta kestävä hankkeen kokonaiskustannukset ovat n. 1,3 miljoonaa euroa. Hankeosapuolten ja EU:n lisäksi hanketta rahoittavat myös ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö. Improving environmental assessment by adopting good practices and tools of multi-criteria decision analysis - IMPERIA Hankkeeseen osallistuvat Suomen ympäristökeskus, Oulun yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Ramboll Finland ja SITO Oy Hanke kestää runsaat kolme vuotta, Budjetti n. 1,3 miljoonaa euroa Rahoituksesta puolet tulee EU:n Life+ ohjelmasta Hankeosapuolten ja EU:n lisäksi hanketta rahoittavat ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö 11

12 Kansainvälistä verkottumista puiteohjelman tuella COST ACTION edistää kansainvälistä yhteistyötä ja nuorten tutkijoiden uraa Vuoristo- ja tunturiluontoa on eri puolilla Eurooppaa. On arvioitu, että ilmastonmuutos sekä maankäytön kehittyminen tulevat olemaan juuri näille aluille erityisen merkityksellisiä, koska ekosysteemit ovat herkkiä ja alueiden elinkeinot ovat pitkälti luonnosta riippuvaisia. Kehityksen ennakoimiseksi ja päätöksenteon tueksi tarvitaan tietoa alueiden ekosysteemipalveluiden sieto- ja sopeutumiskyvystä. Näitä tutkimustuloksia sekä aihetta tutkivia tutkimusryhmiä kokoaa yhteen juuri toimintansa aloittanut COST ACTI- ON Enhancing the resilience capacity of SENSitive mountain FORest ecosystems under environmental change SENSFOR. Puiteohjelmarahoitteiset COST ACTION -hankkeet ovat verkostoitumishankkeita. SENSFORissa on mukana viisitoista Euroopan valtiota ja ainakin kolme lisää on tulossa mukaan, kertoo hanketta hallinnoiva Jouko Inkeröinen Thule-instituutista. Hanke toimii työryhminä, joiden vetovastuut on jaettu ympäri Eurooppaa eli Kreikkaan, Suomeen, Skotlantiin ja Bulgariaan. SENSFORin työryhmien päämääränä on koota olemassa olevaa tutkimustietoa ilmastonmuutokseen ja maankäytön muutokseen liittyvistä seurantatutkimuksista sekä miettiä niiden soveltuvuutta päätöksenteon tueksi sekä Euroopan tasolla että paikallisesti yhdessä sidosryhmien kanssa. Verkoston avulla kerätään tietoa ekosysteemien ja ekosysteemipalvelujen hyödyistä, niihin kohdistuvista paineista, muutosten vaikutuksista sekä muutoksen hillinnästä ja mahdollisista sopeutumistoimenpiteistä. Näille teemoille määritellään mittareita, joiden kautta korkeiden alueiden ekosysteemien merkitystä voidaan havainnollistaa ja konkretisoida samalla luonnon merkitystä ihmisten hyvinvoinnille. Tutkimusverkostoa on koottu osin NorNet-yhteistyönä perustuen EU 5. puiteohjelman HIBECO-hankkeessa muodostettuun kansainväliseen konsortioon. Mukana hallintokomiteassa on Suomesta Oulun yliopiston lisäksi Metsäntutkimuslaitos sekä työryhmissä myös Helsingin yliopisto. Hankkeen hallintokomitean puheenjohtaja on Thule-instituutin johtaja Kari Laine. COST (European Cooperation in 12

13 Tutkijatohtori Simo Sarkki Thule-instituutista on jo ehtinyt työskennellä kotimaassa useassa tutkimuslaitoksessa ja nyt hänen asiantuntemuksensa on SENSFOR COST ACTION:n käytössä. Sarkin kaltaisille nuorille tutkijoille COST on oivallinen verkostoitumiskanava kansainväliseen yhteistyöhön. Science and Technology) on Euroopan vanhin tutkimusverkottaja ja työväline kohti yhteiseurooppalaista tutkimusaluetta. COST ACTIONin käynnistämiseen vaaditaan vähintään viisi aiheesta kiinnostunutta valtiota. Yhtenä tärkeänä tehtävänä on nuorten tutkijoiden uran edistäminen. Heille verkostossa luodaan mahdollisuuksia tutkijavaihtoon eli vierailuihin muiden maiden instituutteihin sekä kesäkoulutyyppisiin koulutusjaksoihin. COST ACTION toimintaa on ollut Euroopassa jo yli neljäkymmentä vuotta ja tällä hetkellä käynnissä on noin 300 hanketta. On todella hyödyllistä päästä omakohtaisesti kokemaan ja oppimaan miten ja millä keinoin kansainvälistä verkostoitumista edistetään näinkin suuressa mittakaavassa, pohtii Inkeröinen. Hankkeen ensimmäinen suuri kokous pidetään Oulussa huhtikuussa 2013 ja seuraava syyskuussa Espanjan Zaragosassa. Enhancing the resilience capacity of SENSitive mountain FO- Rest ecosystems under environmental change (SENSFOR) COST ACTION ES1203 Täydentävä EU-rahoitus noin riippuen osallistujavaltioiden määrästä Rahoittaja: EU 7. puiteohjelma Koordinaattori: Oulun yliopiston Thule-instituutti Kesto:

14 EU:n 7. puiteohjelman infrastruktuurirahoitusta INTERACT tukee Parhaillaan on käynnissä haku kuudelle boreaaliselle tutkimusasemalle Suomessa, Norjassa, Färsaarilla ja Venäjällä. Hakuaika päättyy helmikuun 2013 lopussa. Seuraava haku on loka-marraskuussa 2013 ja silloin on haettavana työskentelypäivät kaikille 20 asemalle. Hankkeen neljännen työpaketin vetäjä Kirsi Latola Thuleinstituutista muistuttaa, että valinnan edellytyksenä on, että tutkija hakeutuu työskentelemään muualle kuin kotimaassaan sijaitsevalle asemalle. Asemat tarjoavat tutkijoille sen mitä tutkimustyöhön tarvitaan, mukaan lukien matkat tutkijan kotimaan ja aseman välillä. Hankkeessa on varattu yli 3 miljoonaa euroa käytutkimusvierailuja pohjoisille tutkimusasemille Eri puolilla pohjolaa ja arktisia alueita sijaitsevat havainto- ja tutkimusasemat ovat olleet lähinnä aseman omistajatahojen tutkijoiden ja heidän yhteistyökumppaneidensa käytettävissä. Nyt asemat laajoine havaintoaineistoineen ja tietokantoineen ovat EU:n jäsenmaiden ja yhteistyömaiden kaikkien tutkijoiden ja tutkimusryhmien ulottuvilla INTERACT-hankkeen (International Network for Terrestrial Research and Monitoring in the Arctic) kautta. Hankkeessa on kahdeksan työpakettia, joista yksi koordinoi tutkimusvierailuja. Rahoitus käynnistyi 2011 ja päättyy vuoden 2014 lopussa. Hankkeen kokonaisbudjetti on 7,6 miljoonaa euroa. Hanketta johdetaan Ruotsista ja siinä on mukana 33 partneria 14 EU-maasta sekä EU:n ulkopuolelta, Kanadasta, USA:sta ja Venäjältä. Mahdollisuutta tehdä tutkimusta tarjoaa 18 yhteistyökumppania 20 asemalle. Suomesta verkostoon kuuluvat yliopistojen tutkimusasemat Kilpisjärvellä, Kevolla ja Kuusamossa sekä Kolarissa sijaitseva Metsäntutkimuslaitoksen asema. Tutkimusvierailu voi kestää enimmillään 90 päivää. Jo tähän mennessä tulokset ovat olleet vaikuttavia ja asemilla vierailleet ryhmät ovat julkaisseet kymmeniä tieteellisiä artikkeleita kansainvälisissä vertaisarvioiduissa julkaisuissa, kertoo vierailuja koordinoiva Hannele Savela Oulun yliopiston Thule-instituutista. 7. puiteohjelman Menestystarinaksi 2012 Kaikkiaan haettavana on noin työskentelypäivää. Tähän mennessä on myönnetty lähes 6000 työskentelypäivää yli 120 ryhmälle 15 eri maasta. 14

15 Kuvassa INTERACT-hankkeen Transnational Access -työpaketista vastaavat Hannele Savela ja Kirsi Latola Ympäristötietotalon ala-aulan Tyttö-veistoksen ympärillä. Kartta Hugo Ahlenius, UNEP/GRID- Arendal graphic/arctic-amap-and-caff-area tettäväksi tutkijoiden työskentelyvierailuihin. NorNet yhteistyöverkostossa on varmasti tutkijoita, joiden tutkimusaiheisiin mukana olevat asemat tarjoavat erinomaiset työskentelymahdollisuudet. Nyt vain rohkeasti osallistumaan hakuun ja vierailulle johonkin verkoston asemalle, Hannele Savela kannustaa. INTERACT - International Network for Terrestrial Research and Monitoring in the Arctic EU:n 7. puiteohjelman hanke, jota johdetaan Ruotsista, ja joka jakautuu 8 työpakettiin Rahoitetaan tutkijoiden työskentelyvierailuja havainto- ja kenttäasemille Euroopan pohjoisosissa ja Venäjällä Kokonaisrahoitus 7,6 milj. euroa Kestää neljä vuotta, Transnational Access-työpakettia johdetaan Oulun yliopiston Thuleinstituutista Lisätietoja: Arctic research blogi: arcticresearch.wordpress.com/ 15

16 Ensimmäinen vuosi yhteisen katon alla Ympäristötietotalossa tapahtuu Ympäristötietotalo on viiden tutkimusorganisaation muodostama tutkimuskeskus, jota täydentää ympäristö-ja energia-alan elinkeinoelämän ja tutkijoiden yhteistyötä edistävä CEE-innovaatiokeskittymä. Tällä hetkellä taloon ovat sijoittuneina Oulun yliopiston Thuleinstituutti, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL), Suomen ympäristokeskus (SYKE), Metsäntutkimuslaitos (Metla) ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT). Kokonaisuuteen kuuluvat myös LYNET-laboratorio, jossa samoissa tiloissa toimivat Metlan, MTT:n ja SYKEn laboratoriot, sekä Eviran Oulun toimipiste Teknologiakylässä. Kaikkiaan kokonaisuus tällä hetkellä työllistää 177 henkilöä. Tutkimuksen teemat koostuvat ympäristö- ja luonnonvara-alalta luonnon monimuotoisuuden tutkimisesta ympäristötalouteen ja ihminen-ympäristösuhteisiin. Merkittäviä ahekokonaisuuksia ovat vesien tilan tutkimus ja seuranta, rakennettujen jokien problematiikka, metsien monimuotoisuus, riista- ja kalakantojen elinvoimaisuus, talouden resurssitehokkuus sekä globaalimuutokset, ilmastohistoria ja pohjoisen väestön hyvinvointi. Ympäristötietotalossa toimii viisi yhteisprofessoria Oulun yliopiston ja tutkimuslaitosten välillä. Eri laitosten yhteisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita talossa on meneillään yli kaksikymmentä ja uusia hankkeita valmistellaan jatkuvasti kansainvälisille ja kansallisille rahoittajille. Vuonna 2012 kansainvälisiä vertaisarvioituja artikkeleja tuotettiin Ympäristötietotalosta 103 kpl ja muita julkaisuja 160 kpl. Talossa toimivien yhteistä tekemistä edistetään tutkijoiden torstaikahviseminaareilla sekä yhteisillä johto- ja virkistysryhmillä. Samoin voimia pyritään yhdistämään järjestettäessa suurempia tapahtumia kuten kansainvälisiä konferensseja. 16

17 Oulun yliopistolle Tekesin arktisen tutkimuksen strateginen avaus SMARCTIC-hanke Tiekartta älykkääseen arktiseen erikoistumiseen ( ) on saanut Tekesin rahoituksen. Toimijoita kokoavina tahoina ovat Thule-instituutti ja Oulun innovaatioallianssiin kuuluva CEE-innovaatiokeskittymä. Laajapohjaiseen yhteistyöhankkeeseen osallistuvat Oulun yliopiston eri tiedekunnat ja yksiköt sekä Oulun innovaatioallianssin yhteistyökumppanit ja NorNet-verkosto. Hanke koostuu kolmesta rinnakkaishankkeesta (Oulun yliopisto, VTT ja Oamk), joilla on yhteinen suunnitelma. Tekesin rahoitus on tässä vaiheessa euroa. Hankkeesta vastaa CEE:n johtaja Pekka Tervonen. CEE on Oulun ympäristö- ja energiaalan innovaatiokeskittymä Centre for Environment and Energy (CEE) keskeinen missio on olla vahvasti mukana tekemässä ekoinnovaatioista ja vihreästä taloudesta Oulun brändiä. Toiminnan painopisteet ovat ilma, vesi, energia ja resurssitehokkuus sekä edellisiä poikkileikkaavana teemana mittaustekniikka. Visiona on olla ekoinnovatiivisten ratkaisujen haluttu yhteistyökumppani. Strategiana on kehittää ympäristö- ja energia-alaa yhdistävä osaamiskeskittymä, joka yhdistää nopeasti alan huippuosaamisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan hankkeisiin (T&K&I-hankkeisiin), yhteistyöverkostot ja rahoituskanavat. Tähän päästäkseen CEE yhdistää läpinäkyvästi valitun alan huippututkimuksen ja yritysosaamisen Oulussa ja yhteistyöverkkojen kautta valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. CEE muodostaa ympäristö- ja energia-alaa yhdistävän osaamiskeskittymän, joka yhdistää nopeasti alan yritysosaamisen, alan huippututkimuksen ja rahoituskanavat T&K&I-hankkeisiin. CEEssä tehdään ratkaisut innovaatioiden hankkeistuksesta kahdessa viikossa. CEEn toimintatavan vahvuus on yksi asiakasrajapinta ja tehokas arvoketju. CEE:n johtaja on TkT, emba Pekka Tervonen. Lisätietoa: 17

18 Oulun yliopiston rehtorin myöntämät tunnustuspalkinnot 2012 TUNNUSTUSPALKINTO YHTEISKUNNALLISEN VAIKUTTAVUUDEN EDISTÄMISESTÄ Tutkimusprofessori Erkki Alasaarela, Thule-instituutti Tutkimusprofessori Erkki Alasaarela on työskennellyt yliopiston ja sektoritutkimuslaitosten LYNET-yhteistyön kehittäjänä yli kymmenen vuotta. Hän toimi tärkeänä promoottorina Ympäristötietotalon saamiseksi Linnanmaan kampukselle. Alasaarela on ansiokkaasti edistänyt ympäristö- ja luonnonvara-alan yhteistyötä Oulun yliopiston yksiköiden ja valtion tutkimuslaitosten välillä. Tutkimusprofessori Erkki Alasaarela, hallintojohtaja Hannu Pietilä ja rehtori Lauri Lajunen tunnustuspalkintojen jakotilaisuudessa yliopiston avajaisissa Kuva: Hilkka Sandberg 18

19 Thule-instituutti - pohjoisen ympäristötutkimuksen tutkimuskeskus Thule-instituutti on Oulun yliopiston tutkimuskeskus, jonka tutkimus keskittyy ympäristö-, luonnonvara- ja pohjoisuuskysymyksiin. Monitieteinen tutkimuskeskus toimii myös asiantuntijana sirkumpolaarisissa kysymyksissä. Thule-instituutin tutkimusohjelma koostuu määräaikaisista tutkimusryhmistä (http://www.oulu.fi/thule/tutkimusteemat). Tutkimusohjelmassa on kolme teemaa: globaalimuutos pohjoisessa, ympäristöteknologia ja resurssi- ja luonnonvaratalous sekä sirkumpolaarinen terveys ja hyvinvointi. Ohjelmaan on valittu vuosiksi tieteellisen arvioinnin perusteella 13 ryhmää. Nämä tutkimusohjelman ryhmät toimivat yliopiston laitoksilla ja saavat osan rahoituksestaan Thule-instituutin tutkimusohjelmasta. Tutkimusohjelmassa on mukana myös instituutin tutkijoiden johtamia tutkimusryhmiä. Thule-instituutilla on tohtorikoulutusohjelma, joka on osa Oulun yliopiston tutkijakoulua. Instituutin tohtorikoulutus linkittyy Thulen tutkimusohjelman toimintaan. Thule-instituutin tutkimusohjelmista ja instituutin myöntämien tohtorikoulutusapurahojen tuella on vuodesta 2002 alkaen väitellyt lähes 150 tohtoria. Thule-instituutin tutkimuskeskuksen osana on kolme yksikköä, jotka ovat erikoistuneet instituutin tutkimuksen teemaalueille. Yksiköt ovat Arktisen lääketieteen keskus, NorTech Oulu ja Oulangan tutkimusasema (Kuusamo). Lisäksi instituutissa sijaitsee Oulun Innovaatioallianssin Ympäristö- ja energia-alan innovaatiokeskittymän CEE:n johto. Thule-instituutti ja sen toimintayksiköt sekä yhteistyöverkostot muodostavat merkittävän tutkimusinfrastruktuurin pohjoisessa ympäristöja luonnonvaratutkimuksessa. Tutkimusinfrastruktuuria vahvistavat myös Thule-instituutin yhteistyöhankkeet kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Thule-instituutissa työskentelee yhteensä 7 professoria, 25 tutkijaa tai tutkijakoulutettavaa sekä 14 muuhun henkilöstöön kuuluvaa. Professoreista kolme on yhteisprofessuuria tutkimuslaitosten kanssa. Tutustu lisää Thulen toimintaan vaikkapa vuosikertomuksen avulla: 19

20 YHTEYSTIEDOT NorNet-verkoston koordinaatio sijaitsee Oulun yliopiston Thule-instituutissa. NorNet-koordinaatio, Thule-instituutti PL 7300, Oulun yliopisto puh ,

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

Eri maankäyttömuotojen yhteensovittaminen kaivoshankkeissa Dilacomi-hanke. Mikko Jokinen METLA Kolari

Eri maankäyttömuotojen yhteensovittaminen kaivoshankkeissa Dilacomi-hanke. Mikko Jokinen METLA Kolari Eri maankäyttömuotojen yhteensovittaminen kaivoshankkeissa Dilacomi-hanke Mikko Jokinen METLA Kolari Pohjoisen kaivosbuumi Pohjois-Suomessa ja Ruotsissa useita uusia kaivoshankkeita Monet niistä sijaitsevat

Lisätiedot

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä RESTORE-hanke Jukka Jormola, SYKE Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 RESTORE Rivers: Engagement, Support and Transfering

Lisätiedot

Tilaisuuden tavoitteita

Tilaisuuden tavoitteita Tilaisuuden tavoitteita Esitellä IMPERIAa ja sen ensimmäisiä tuloksia Keskustella ja kerätä osallistujien näkemyksiä hyvistä käytännöistä YVA -hankkeissa ja vaikutusten merkittävyyden arvioinnin menetelmistä

Lisätiedot

Merentutkimusta tehdään

Merentutkimusta tehdään Helsingin yliopiston Itämeristrategia Luonnos strategiakaudelle 2009-2013 Jorma Kuparinen Merentutkimusta tehdään Yliopistoissa ja korkeakouluissa Valtion tutkimuslaitoksissa (Suomen ympäristökeskus, Geologian

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN JA SEKTORITUTKIMUSLAITOSTEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN

KORKEAKOULUJEN JA SEKTORITUTKIMUSLAITOSTEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN Sektoritutkimus Pohjois-Euroopassa Opetusministeriö 2.6.2008 KORKEAKOULUJEN JA SEKTORITUTKIMUSLAITOSTEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN Erkki Alasaarela Oulun yliopisto Thule-instituutti NorNet-verkosto SUOMEN

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

POHJOINEN - TOIMINTAOHJELMA

POHJOINEN - TOIMINTAOHJELMA POHJOINEN - TOIMINTAOHJELMA 2016-2018 Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä (LYNET) www.lynet.fi OHJELMAKUVAUS TAVOITE Toimintaohjelma on LYNET-yhteenliittymän ja Oulun yliopiston yhteinen

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT 15.6.2011 Pauli Niemelä TUTKIJAN URAN IDEA TOHTORIKOULUTUS (Tohtori-/tutkijakoulut), ei ilmeisesti laajene jatkossa, mutta

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille?

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille? Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille? Jyri Seppälä, SYKE 5.5.2014 Jyväskylä RESURSSITEHOKKUUS JA VÄHÄHIILISYYS EU:n tiekartat

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta STN-tietoisku 1 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

IMPERIA-hankkeen esittely ja kokemuksia LIFE+ valmistelusta

IMPERIA-hankkeen esittely ja kokemuksia LIFE+ valmistelusta IMPERIA-hankkeen esittely ja kokemuksia LIFE+ valmistelusta Monitavoitearvioinnin käytännöt ja työkalut ympäristövaikutusten arvioinnin laadun ja vaikuttavuuden parantamisessa Mika Marttunen LIFE-info

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Tutkimuksen huippualue Metsät, globaalimuutos ja biotalous sekä Strategisen Tutkimuksen Neuvoston rahoittama FORBIO-hanke

Tutkimuksen huippualue Metsät, globaalimuutos ja biotalous sekä Strategisen Tutkimuksen Neuvoston rahoittama FORBIO-hanke Tutkimuksen huippualue Metsät, globaalimuutos ja biotalous sekä Strategisen Tutkimuksen Neuvoston rahoittama FORBIO-hanke Professori Heli Peltola, Metsätieteiden osasto, Itä-Suomen yliopisto Lähde: Luke

Lisätiedot

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

Yliopistot ja puiteohjelmarahoituksen houkutus ja haasteet

Yliopistot ja puiteohjelmarahoituksen houkutus ja haasteet Yliopistot ja puiteohjelmarahoituksen houkutus ja haasteet Marja Nykänen Suomen EU-T&K-sihteeristö 23.8.2010 Perustietoa 7PO:sta: Suomen EU-T&K- sihteeristö ELY-keskusten Eurooppa- yhteyshenkilöt + EEN-verkosto

Lisätiedot

Soista on moneksi: ilmastotekoja, monimuotoisuutta ja luonnonvaroja. Anne Tolvanen Luonnonvarakeskus Oulun yliopisto

Soista on moneksi: ilmastotekoja, monimuotoisuutta ja luonnonvaroja. Anne Tolvanen Luonnonvarakeskus Oulun yliopisto Soista on moneksi: ilmastotekoja, monimuotoisuutta ja luonnonvaroja Anne Tolvanen Luonnonvarakeskus Oulun yliopisto Biotalouden vastakkaiset suunnat Lisääntyvä luonnonvarojen käytön tarve Tavoite turvata

Lisätiedot

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit Tutkimusjohtaja 8.5.2014 Laura Höijer 2 Esitelmän rakenne 1. Yleistä YM:n T&K toiminnasta

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa Tilanne 19.6.2012 Suomen avainluvut 7. puiteohjelmassa Varmistunut rahoitus 558 M Suomalaisille osallistujille varmistunut rahoitus. Osallistumiset 1 687 Suomalaisten osallistumisten

Lisätiedot

NorNet strategiaprosessi NorNet yhteistyön. toimintastrategian ja ohjelman. uusiminen. Oulu Ympäristötietotalon yhteistyöryhmä

NorNet strategiaprosessi NorNet yhteistyön. toimintastrategian ja ohjelman. uusiminen. Oulu Ympäristötietotalon yhteistyöryhmä Oulu 18.4.2013 Ympäristötietotalon yhteistyöryhmä NorNet strategiaprosessi 2011 2013 Oulu 27.2. 2013 NorNet yhteistyön NorNet ohjausryhmä, hyväksyntä toimintastrategian ja ohjelman Oulu 21.2.2013 uusiminen

Lisätiedot

Horisontti kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee?

Horisontti kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee? Horisontti 2020 - kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee? Johtaja Ari Pouttu Centre for Wireless Communications Oulun yliopisto Esityksen taustoitukseksi: Kolme kokoavaa otsikkoa

Lisätiedot

Biologisten tarkkailumenetelmien kehittäminen turvemaiden käytön vaikutusten arviointiin

Biologisten tarkkailumenetelmien kehittäminen turvemaiden käytön vaikutusten arviointiin Biologisten tarkkailumenetelmien kehittäminen turvemaiden käytön vaikutusten arviointiin Seppo Hellsten SYKE Ohjausryhmän kokous 1, Oulu Jyväskylä-Rovaniemi 12.10.2011 Projektin tausta VPD/vesienhoitolaki:

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Monitavoitearvioinnin käytännöt ja työkalut ympäristövaikutusten arvioinnin laadun ja vaikuttavuuden parantamisessa IMPERIA 2012 2015

Monitavoitearvioinnin käytännöt ja työkalut ympäristövaikutusten arvioinnin laadun ja vaikuttavuuden parantamisessa IMPERIA 2012 2015 Monitavoitearvioinnin käytännöt ja työkalut ympäristövaikutusten arvioinnin laadun ja vaikuttavuuden parantamisessa IMPERIA 2012 2015 Jyri Mustajoki ja Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus YVA/SOVA-neuvottelupäivät,

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa 6AIKA - AVOIMET JA ÄLYKKÄÄT PALVELUT-STRATEGIA KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa Muistio Ohjausryhmän kokous 6/2014 Aika: 17.10.2014, 10.00-13.00 Paikka: Tampereen kaupungintalo,

Lisätiedot

1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 4 Tutkimusprofessoreiden virkasopimus. 5 Tutkijan (A20) viran muuttaminen erikoistutkijan (A24) viraksi

1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 4 Tutkimusprofessoreiden virkasopimus. 5 Tutkijan (A20) viran muuttaminen erikoistutkijan (A24) viraksi JOHTOKUNTA 12.06.2003 ASIALISTA 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Ilmoitusasiat 3 Arktisen keskuksen johtokunnan varapuheenjohtajan nimeäminen 4 Tutkimusprofessoreiden virkasopimus 5 Tutkijan

Lisätiedot

YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ

YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ 1 YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ Case-esimerkein TEKNILLINEN TIEDEKUNTA / Ympäristö- ja kemiantekniikka / Esa Muurinen OULUN INNOVAATIOALLIANSSI OULU INNOVATION ALLIANCE 2 Oulun Innovaatioallianssi

Lisätiedot

Itämeri -seminaari 3.12.2008

Itämeri -seminaari 3.12.2008 Itämeri -seminaari 3.12.2008 HAAGA-HELIA amk Liisa Rohweder KTT, yliopettaja Kestävä kehitys ja vastuullinen liiketoiminta 1 Miksi HAAGA-HELIA otti Itämerihaasteen vastaan? Yhteiskuntavastuullista toimintaa

Lisätiedot

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i 2 5. 1 1. 2 0 1 0 CEMIS Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 24.11.2010

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT

TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT Heli Ruokamo, KT Varadekaani, Professori, Kasvatustieteiden tiedekunta Johtaja, Mediapedagogiikkakeskus Lapin yliopisto Sairaalakirjastopäivät,

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(3) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 23.1.2002 250/06/2002 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili ) Eduskunnan sivistys- ja tiedejaosto Projektipäällikkö Sari Löytökorpi, VNK

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili ) Eduskunnan sivistys- ja tiedejaosto Projektipäällikkö Sari Löytökorpi, VNK Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili 23.01.22) Eduskunnan sivistys- ja tiedejaosto 7.10.2015 Projektipäällikkö Sari Löytökorpi, VNK Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hakulanseeraustilaisuus 24.4.2015 Helsinki Sisältö Koordinaatiohankkeiden hakuprosessin

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Life IP CLIMA Pirkko Heikinheimo

Life IP CLIMA Pirkko Heikinheimo Life IP CLIMA 15.6.2015 Pirkko Heikinheimo Integroidut hankkeet CLIMA IP - Tukevat LIFE yleistavoitteita sekä ENV että CLIMA osaohjelmissa - Tavoitellaan valtakunnallista merkittävyyttä: laadukkaita mekanismeja

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

SIMO tutkimuskäytössä. SIMO seminaari 23. maaliskuuta 2011 Antti Mäkinen Simosol Oy

SIMO tutkimuskäytössä. SIMO seminaari 23. maaliskuuta 2011 Antti Mäkinen Simosol Oy SIMO tutkimuskäytössä SIMO seminaari 23. maaliskuuta 2011 Antti Mäkinen Simosol Oy Alkuvaiheet SIMOn juuret Helsingin Yliopiston metsävarojen käytön laitoksella mahdollistivat ohjelmiston luontevan soveltamisen

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Luonnonvarayhdyskunnat

Luonnonvarayhdyskunnat Luonnonvarayhdyskunnat Juha Kotilainen Itä-Suomen yliopisto Historia- ja maantieteiden laitos Kaivostoiminnan haasteet Itä-Suomessa seminaari Outokumpu 16.-17.2.2010 Miksi yhdyskuntia on tutkittu? Maantieteellinen

Lisätiedot

STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta

STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta Huhtikuun 2015 haku 10.3.2015 Verkostoitumistilaisuus 1 Tavoite STN rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa, tieteellisesti korkealaatuista tutkimusta

Lisätiedot

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet Viking Amorella: tiedostus- ja koulutusristeily 3.2. 2016 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho VARELY/ Kalatalouspalvelut

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes SHOK infotilaisuus 17.2.2014 Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes DM xx-2013 SHOK-johtoryhmän linjaukset uudistuksiksi Fokusoidaan toimintaa nykyistä terävämpiin osaamiskärkiin tähtäimenä uusien liiketoimintojen

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut EO Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut Ylläpidämme ja kehitämme paikkatieto- ja kaukokartoitusaineistoja sekä niiden käyttöympäristöä.

Lisätiedot

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet Vesien kunnostusstrategian (YM 2013) visio Vesienhoitosuunnitelmissa mainittuja kunnostuksia toteutetaan monitavoitteisesti niin, että joissa, järvissä

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät Linnanmaalla Yliopistokatu 9 (KTK122), 10. toukokuuta 2016 klo 12.15 alkaen.

Lisätiedot

SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013)

SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013) Raportin toteuttanut: NAG Partners SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013) Euroopan komissio on tilastoinut lokakuun 18. päivään 2012 mennessä 347 hakukierroksen osallistujat.

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS T&K -TOIMINNAN KEHITTÄMISEKSI KAJAANISSA

YHTEISTYÖSOPIMUS T&K -TOIMINNAN KEHITTÄMISEKSI KAJAANISSA YHTEISTYÖSOPIMUS T&K -TOIMINNAN KEHITTÄMISEKSI KAJAANISSA Yhteistyösopijaosapuolet Oulun yliopisto (OY) VTT Elektroniikka (VTT) Kajaanin ammattikorkeakoulu (AMK) (jäljempänä yhdessä sopijaosapuolet) sopivat

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopisto Pohjoisen veturi? Nordia-ilta 22.4.2015 Eija-Riitta Niinikoski, maakuntahallituksen jäsen, Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

IPBES ja Suomi Selvitys kansallisesta järjestäytymisestä

IPBES ja Suomi Selvitys kansallisesta järjestäytymisestä IPBES ja Suomi - Selvitys kansallisesta järjestäytymisestä Laura Niskanen/YM laura.niskanen@ymparisto.fi Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimintaohjelma 2013-2020, toimenpide

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa Satu Maaria Karjalainen Seppo Hellsten Kitka-MuHa-työryhmä 2.9.2013 Himmerki, Posio Kitkan ominaispiirteitä Suomen 10.

Lisätiedot

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013

Lisätiedot

TULEVAISUUSFOORUMI

TULEVAISUUSFOORUMI TULEVAISUUSFOORUMI 12.11. Pihapaviljonki, Snellmaninkatu 5, Helsinki 10.00 Avaus Pasi Rikkonen, yksikön johtaja, MTT 10.15 Elintarviketuotannon alueellinen sijoittuminen ja politiikat Tapani Yrjölä, maatalousekonomisti,

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke)

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) LifeData 2011-2015 Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) 1.12.2015 http://www.metla.fi/life/lifedata/ Luonnonvara-

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Torsti Hyyryläinen & Vesa Rouhiainen & Eeva Uusitalo Rural Studies -yliopistoverkoston 10-vuotisjuhlaseminaari Helsingin yliopiston Runeberg-sali

Lisätiedot

Lapin yliopisto KAMPUSSTRATEGIA

Lapin yliopisto KAMPUSSTRATEGIA Lapin yliopisto KAMUSSTRATEGIA VALTAKUNNALLINEN KAMUSSTRATEGIATYÖ Suomen Yliopistokiinteistöt Oy ja Lapin yliopisto ovat yhdessä laatineet tämän kampusstrategian. Kampusstrategia on yliopiston ajantasaisen

Lisätiedot

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Tulevaisuusfoorumi: Ilmastonsuojelu, liikenne ja viestintä 20.4.2010 Oulu Tytti Tuppurainen n neuvottelukunnan puheenjohtaja Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Tytti

Lisätiedot

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy Tekesin Innovation Scout rahoitus julkisille tutkimusorganisaatioille kansainvälisen innovaatio-osaamisen kehittämiseksi korkeakouluissa ja tutkimusorganisaatioissa (ent. KINO) 1 Hakuaika Haku aukeaa 15.8.2016

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen

Lisätiedot

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus VÄLKE-ryhmän toiminta Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus 22.4.2014 Ympäristö ja luonnonvarat ympäristönsuojelu alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne ja rakentamisen ohjaus ympäristövaikutusten arviointi

Lisätiedot

Vastuullisuus kaivosteollisuudessa. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.1.2016

Vastuullisuus kaivosteollisuudessa. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.1.2016 Vastuullisuus kaivosteollisuudessa Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.2016 Kestävän kaivostoiminnan verkosto Mitä Kaivosteollisuus ja sen sidosryhmät loivat Kestävän kaivostoiminnan verkoston

Lisätiedot

Luonnonvaratutkimuksen yhteistyöverkko 23.4.2015. Yhteistyön jatkuminen LUODE hankkeen päättymisen jälkeen

Luonnonvaratutkimuksen yhteistyöverkko 23.4.2015. Yhteistyön jatkuminen LUODE hankkeen päättymisen jälkeen Yhteistyön jatkuminen LUODE hankkeen päättymisen jälkeen 1 Sisältö Luonnonvaratutkimuksen yhteistyöverkko... 2 1 Tausta... 2 2 Tutkimuksen tarve ja tutkimus yhteistyön yleiset sisällölliset lähtökohdat...

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Itä-Suomen yksikkö Kuopio KAIVOSVESIVERKOSTO Ohjelma SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Verkostoyhteistyön tavoitteet Suomen kaivosvesiosaamisen verkosto (myöh. kaivosvesiverkosto tai

Lisätiedot