KUNNANVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 3/2012 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN

Transkriptio

1 KUNNANVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 3/2012 Kokousaika klo Kokouspaikka Kapellby skola, Lapinjärventie 45 Käsiteltävät asiat KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA 15 VANHAN TERVEYSTALON MYYMINEN JESPER RÖÖKILLE JA TITTA VÄKEVÄLLE (LIITE) 3 16 SOPIMUS YHTEISESTÄ KOULUTOIMESTA LOVIISAN JA MYRSKYLÄN KANSSA (LIITE) 4 17 KUNNAN TALOUDEN OSAVUOSIKATSAUS (LIITE) 6 18 KUNNAN RUOKAPALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN 7 19 TAKAUKSEN MYÖNTÄMINEN LAPINJÄRVEN LÄMPÖ OY:LLE 21 VALITUSOSOITUS 23

2 Kokouspöytäkirja No 3/2012 KUNNANVALTUUSTO 1 KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA Kapellby skola, Lapinjärventie 45 OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Aino Villikka Inger Guldbrand Veijo Peltonen Benita Busk-Markusas Benny Engård Tuomo Hasu Gun-Vivian Wallén Ari Koivisto Arto Kujala Jouni Lamberg Mari Lotila Christina Mickos Ulla Onnila Pekka Puranen Anne Rönkkö Mika Sistola Marketta Takkala Puheenjohtaja Varavaltuutettu II Varapuheenjohtaja Varavaltuutettu Muut osallistujat Christian Sjöstrand Susanne Sjöblom Timo Virtala Görel Fabritius Ulla-Maija Turja Johanna Sjöberg Mikko Reijonen ASIAT ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Kunnanjohtaja, esittelijä Hallintosihteeri, pöytäkirjanpitäjä Tulkki Perusturvajohtaja, asiantuntija 17 osalta Rakennustarkastaja, asiantuntija 17 osalta Taloussihteeri, asiantuntija 17 osalta Lapinjärven koulutuskeskuksen johtaja, asiantuntija 17 osalta Pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJA ON TARKASTETTU Aino Villikka Aika ja paikka Lapinjärvellä Allekirjoitukset Susanne Sjöblom PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Benita Busk-Markusas Aika ja paikka Lapinjärvellä Tuomo Hasu Todistaa Christian Sjöstrand

3 KUNNANVALTUUSTO KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kunnanvaltuusto oli kutsuttu koolle valtuutetuille, kunnanhallitukselle sekä kunnanjohtajalle postitse lähetetyllä sekä kunnan ilmoitustaululla, kunnan kotisivuilla ja kunnan virallisissa ilmoituslehdissä Loviisan Sanomat ja Östra Nyland julkaistulla tiedoksiannolla. KÄSITTELY: Puheenjohtaja totesi, että poissa olivat kunnanvaltuuston I varapuheenjohtaja Mats Antas (läsnä varavaltuuutettu Inger Guldbrand), valtuutetut Thomas Antas, Tomi Enqvist, Christoffer Hällfors (läsnä varavaltuutettu Gun-Vivian Wallén) ja Kim Jordas. PÄÄTÖS: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA EHDOTUS: Kunnanvaltuusto päättää - valita kaksi pöytäkirjantarkastajaa. PÄÄTÖS: Benita Busk-Markusas ja Tuomo Hasu valittiin pöytäkirjantarkastajiksi.

4 KUNNANVALTUUSTO VANHAN TERVEYSTALON MYYMINEN JESPER RÖÖKILLE JA TITTA VÄKE- VÄLLE (LIITE) Kunnanhallitus Kunnanhallitus päätti myydä mm. vanhan terveystalon Aktian kiinteistövälityksen kautta. Jesper Röök ja Titta Väkevä ovat nyt antaneet hyväksyttävän tarjouksen ns. vanhasta terveystalosta. EHDOTUS: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle - että Lapinjärven kunnan Kirkonkylässä sijaitseva noin 2000 m² suuruinen määräala kiinteistöstä Kommunaltomt sillä olevine rakennuksineen myydään Jesper Röökille ja Titta Väkevälle liitteenä olevan kauppakirjan mukaisin ehdoin - että se valtuuttaa kunnanvaltuuston puheenjohtajan, hallintosihteerin ja taloussihteerin kaksi yhdessä allekirjoittamaan kauppakirjan Lapinjärven kunnan puolesta kun päätös on saanut lainvoiman. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteenä ehdotus kauppakirjaksi. EHDOTUS: Kunnanvaltuusto päättää - että Lapinjärven kunnan Kirkonkylässä sijaitseva noin 2000 m² suuruinen määräala kiinteistöstä Kommunaltomt sillä olevine rakennuksineen myydään Jesper Röökille ja Titta Väkevälle liitteenä olevan kauppakirjan mukaisin ehdoin - valtuuttaa kunnanvaltuuston puheenjohtajan, hallintosihteerin ja taloussihteerin kaksi yhdessä allekirjoittamaan kauppakirjan Lapinjärven kunnan puolesta kun päätös on saanut lainvoiman. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin yksimielisesti.

5 KUNNANVALTUUSTO SOPIMUS YHTEISESTÄ KOULUTOIMESTA LOVIISAN JA MYRSKYLÄN KANS- SA (LIITE) Sivistyslautakunta Valmistelija: sivistystoimenjohtaja Jaana Härmävaara, puh: Lapinjärven sivistystoimenjohtaja on yhdessä Loviisan koulutuspäällikön, talouspäällikön ja sivistysjohtajan sekä Myrskylän koulutoimen edustajan kanssa päivittänyt voimassa olevaa koulusopimusta yhteisestä koulutoimesta. Sopimus astui voimaan Suurimmat muutokset ja päivitykset sopimuksen sisällössä perustuvat mm. perusopetuksen lainsäädännön muutoksiin (Perusopetuslaki 628/1998, 14-17) ja ne on kirjattu sopimuksen ensimmäiseen lukuun Yhteisen koulutoimen laajuus / kohta 2 / erityisopetus. Sopimuksen kolmanteen lukuun Kustannusten jako yhteisen koulutoimen osalta on tarkennettu ja muutettu sopimustekstiä siten, että sijaintikunnan (Loviisa) ja sopijakuntien (Lapinjärvi ja Myrskylä) välinen rahoitus ja sopijakunnilta perittävät korvausperiaatteet eri koulutusmuotojen sekä hallinnon kohdalla ovat selkeämmät. Uusina asioina edellä mainitun luvun alla ovat luokkamuotoinen erityisopetus, vaikeimmin kehitysvammaisten ja muiden vammaisten lasten opetus, aamu- ja iltapäivätoiminta, loma-aikojen hoito, oppilaan kuntoutus sekä henkilökohtainen tuki. Sopimuspäivityksen yhteydessä lukuihin 2, 4 ja 5 on tehty pieniä muutoksia, jotka eivät varsinaisesti vaikuta sopimuksen sisältöön. Esittelijä: sivistystoimenjohtaja Jaana Härmävaara, puh: EHDOTUS: Sivistyslautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että Lapinjärven kunta hyväksyy päivitetyn koulusopimuksen yhteisestä koulutoimesta siten, että se astuu voimaan takautuvasti lähtien. PÄÄTÖS: Sivistyslautakunta päätti ehdotuksen mukaisesti. Kunnanhallitus Päivitetty koulusopimus liitteenä. EHDOTUS: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle

6 KUNNANVALTUUSTO että se hyväksyy päivitetyn koulusopimuksen yhteisestä koulutoimesta siten, että se astuu voimaan takautuvasti lähtien. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin yksimielisesti. Päivitetty koulusopimus liitteenä. EHDOTUS: Kunnanvaltuusto päättää - hyväksyä päivitetyn koulusopimuksen yhteisestä koulutoimesta siten, että se astuu voimaan takautuvasti lähtien. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin yksimielisesti.

7 KUNNANVALTUUSTO KUNNAN TALOUDEN OSAVUOSIKATSAUS (LIITE) Kunnanhallitus Talouden ensimmäisen vuosikolmanneksen raportti ( ) on valmistunut. Raportti liitteenä. Hallintokunnat ovat tuloskorteissaan kommentoineet talousarvioasiakirjassa esillä olleita toiminnan ja talouden tavoitteita. Vuosikate on tällä hetkellä ylijäämäinen ( ). Vuosikate riittää näin ollen kattamaan poistot ( tällä hetkellä). Kauden ylijäämä on suurempi kuin talousarviossa esitetty ylijäämä. Tilikauden tulos on poistojen jälkeen täällä hetkellä ylijäämäinen. Mikäli kustannuskehitys jatkuu näin loppuvuoden aikana tulee kunnan vuoden 2012 tilinpäätös olemaan parempi kuin talousarviossa arvioitu. Suuri syy alkuvuoden suhteellisen hyvään tulokseen on perusturvan tasauslaskujen tuoma palautus. Tasauslaskut ovat tähän mennessä tuoneet noin hyvitystä; n Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriltä ja n Loviisan kaupungin perusturvapalveluilta. Erikoissairaanhoidon tasauslasku kattaa tammikuu-maaliskuu välisen ajan ja Loviisan kaupungin tasaukset tammikuun ja helmikuun. Verotulot ovat kasvaneet 9,4 % ( ) verrattuna samaan aikaan vuonna Valtionosuuksia on myös kertynyt talousarvion mukaisesti. Huhtikuun lopussa kunta oli saanut valtionosuuksia, eli noin enemmän kuin budjetoitua. Muutos edelliseen vuoteen +0,8 %. EHDOTUS: Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle - että se merkitsee talouden ensimmäisen vuosikolmanneksen raportin tiedoksi. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin yksimielisesti.. Liitteenä talouden ensimmäisen vuosikolmanneksen raportti ( ). EHDOTUS: Kunnanvaltuusto päättää - merkitä talouden ensimmäisen vuosikolmanneksen raportin tiedoksi. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin yksimielisesti.

8 KUNNANVALTUUSTO KUNNAN RUOKAPALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Kunnanhallitus Lapinjärven kunnan vuoden 2011 talousarviossa on todettu, että vuoden aikana tulee selvittää ruokahuollon yhdistämistä yhden hallintokunnan alaisuuteen. Lapinjärven kunnan ruokapalvelutoimintaa hoidetaan tänä päivänä kolmen erillisen hallintokunnan alaisuudessa (perusturvapalvelut, sivistyspalvelut, Lapinjärven koulutuskeskus). Henkilöstön sijainti on hajallaan hallintokuntien yksiköiden alaisuudessa ja ruokapalvelun hallintoa johdetaan yksiköiden päälliköiden toimesta. Kunnan ruokatuotannon hallinta on osin hajallaan pienissä yksiköissä ja se vaikuttaa toimivan kustannusten seurantajärjestelmän rakentamista. Ruokahuollon kustannukset oli vuonna 2010: LKK brutto: ,02 netto: ,75 Sivystysp. brutto: ,97 netto: ,62 Perusturvap. (ml päiväh.) brutto: ,92 netto: ,20 Yhteensä: brutto: ,91 netto: ,57 On myös olemassa muita syitä selvityttää Lapinjärven kunnan ruokapalvelutoimintaa. LKK:n keittiö vaatii kunnostusta; vuoden 2011 talousarviossa todetaan, että on tarpeellista uusia LKK:n keittiön astiapesukone ja samalla hyvä tarkastella keittiökalusteiden sijoittelua paremman ergonomian ja toimivuuden näkökulmasta. Vanha astianpesukone on tarkoituksenmukaista korvata. LKK:n keittiössä on myös vesivahinkoja, joka vaatinee lattian uusimista. Kirkonkylässä toimivat tänä päivänä keittiöitä jo Kirkonkylän koulussa, Kapellby skolanissa ja vanhainkodissa. Kirkonkylässä suunnitellaan nyt myös uuden päiväkodin keittiön varustetasoa. Vanhainkodin keittiö taas tarvitsee piakkoin kunnostuksen ja suuremman pakkaamotilan kun käytössä oleva pakkaamotila ei ole tarkoituksenmukainen. Sivistyslautakunta on myös yhtenä kunnan opetustoimen kehittämistoimenpiteenä todennut, että selvitetään Kirkonkylän alueen yhteisen keskuskeittiön käyttöönoton mahdollisuudet ( ). Talousarvion teksti ruokapalvelutoiminnan yhdistämisestä, LKK:n keittiön kunnostaminen, vanhainkodin keittiön tarvitsema laajennus, päiväkodin ja sen keittiön rakentaminen ja sivistyslautakunnan halu Kirkonkylän ruoka-

9 KUNNANVALTUUSTO palvelutoiminnan selvittäminen ovat siis kaikki ajankohtaisia joko tänä vuonna tai lähivuosina. Saadaksemme kokonaiskuvan tulevia investointeja varten on syytä tilata kattavan selvityksen ruokapalvelutoiminnan tilanteesta ja vaihtoehdoista. EHDOTUS: Kunnanhallitus päättää - pyytää tarjouksia Lapinjärven kunnan ruokapalvelutoiminnan selvittämisestä - että selvityksen tulee sisältää - kunnan ruokapalvelutoiminnan hallinnollisen sijainnin ja rakenteen - kokonaisnäkemyksen kunnan ruokapalvelutoiminnan rakenteesta muutamine vaihtoehtoineen ja kustannusarvioineen huomioiden olemassa olevat investointitarpeet ja kustannustehokkuus sekä keittiöiden sijainnit ja varustetasot. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin yksimielisesti. Kunnanhallitus Kaksi tarjousta ruokapalvelutoiminnan selvittämiseksi on saatu. Yksi toimittaja ilmoitti, että yritys on tällä hetkellä täystyöllistetty. Molemmat saadut tarjoukset ovat tarjouspyynnön mukaisia. Tarjoukset sisältävät liikesalaisuuden piiriin kuuluvaa tietoa ja ovat näin ollen luottamuksellisia. Tarjouksen ovat jättäneet seuraavat yritykset: Damico OY, kokonaishinta 3 875,00, alv 0 (4 766,25, alv 23 %) FCG OY, kokonaishinta on 4 955,00 alv 0 (6 094,65, alv 23 %) EHDOTUS: Kunnanhallitus päättää - tilata ruokapalvelutoiminnan selvitystyön halvemman tarjouksen tehneeltä Damico OY:ltä. KÄSITTELY: Asiassa käydyn keskustelun aikana kunnanhallituksen jäsen Arto Kujala esitti, jäsen Anne Rönkön kannattamana, ettei ruokapalveluselvitystä tilata ulkopuoliselta konsultilta, vaan että se tehtäisiin oman työnä. Puheenjohtaja päätti keskustelun ja totesi, että keskustelun aikana on tehty käsittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, joten asia on ratkaistava äänestämällä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysehdotuksen, joka hyväksyttiin: ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät JAA ja

10 KUNNANVALTUUSTO ne, jotka kannattavat jäsen Kujalan ehdottamaa ja jäsen Rönkön kannattamaa ehdotusta äänestävät EI. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 6 JAA-ääntä ja 2 EI-ääntä yhden jäsenen ollessa poissa (LIITE), joten esittelijän ehdotus oli tullut kunnanhallituksen päätökseksi. PÄÄTÖS: Kunnanhallitus päätti - tilata ruokapalvelutoiminnan selvitystyön halvemman tarjouksen tehneeltä Damico OY:ltä. Kunnanhallituksen jäsenet Arto Kujala ja Anne Rönkkö ilmoittivat jättävänsä eriävän mielipiteen liitettäväksi pöytäkirjaan. Kunnanhallitus Damicon ruokapalvelukonsultit Minna Dammert ja Matti Nikkonen vierailivat kunnan ruokapalvelukohteissa syyskuussa Raportti valmistui syyskuussa 2011 ja on tämän pykälän liitteenä. Raportti esitettiin henkilöstölle ja luottamushenkilöille Yhteenveto ruokapalvelutilanteesta Lapinjärven kunnan ruokapalveluja tuotetaan kuudessa valmistuskeittiössä ja ruokaa toimitetaan yhteen päiväkotiin, kolmeen ryhmikseen, palvelutaloon ja lisäksi tuotetaan kotiaterioita, jotka toimitetaan kotipalvelun kuljettamina ympäri viikon kuumana. Keittiötyöhön käytetään noin 14 työntekijän kokoaikainen työpanos, työntekijöitä on lukumääräisesti 15. Lounasmäärä on suurin, lounaita tuotetaan /päivä arkipäivisin. Viikonloppuisin Koulutuskeskuksessa ei ole ruokapalvelutoimintaa, palvelusvelvollisille annetaan eväskassit, joiden arvo on Ruokapalvelun johtaminen on hajautettu hallintokuntiin, ruokapalvelua koordinoin koulusektorilla kotitalousopettaja, jolle on osoitettu kolme viikkotyötuntia näihin tehtäviin. Ruokalistat ovat raportin mukaan melko yhtenäiset eri asiakassegmenteillä, mutta niitä ei ole yhdistetty. Ostot on kilpailutettu, toimittajia on lähitoimittajien ja vähittäiskauppojen lisäksi kolme. Ostovalikoimat eivät ole yhtenäiset, eivätkä kaikilta osin tarkoituksenmukaisella tasolla. Elintarvikekilpailutus on ajankohtainen vuoden sisällä. Peikkolaakson päiväkodin laajennus on meneillään. Sinne on tulossa palvelukeittiö, jonka laitteistus ei ole tarkoituksenmukainen, eikä päiväkotiin tule ruokasalia. Keittiösuunnitteluun ei ole enää mahdollista vaikuttaa.

11 KUNNANVALTUUSTO Lukuun ottamatta Kirkonkylän koulun ja Honkahovin keittiötä, muut neljä keittiötä on Damicon mukaan peruskorjauksen tarpeessa. Kirkonkylän koulun keittiö ei sovi keskuskeittiöksi ja sen lattiapinnoite on tarkastettava, mahdollisesti uusittava. Honkahovin keittiön peruskorjaus on ajankohtainen noin viiden vuoden kuluttua. Koulutuskeskuksen keittiötä ei voida peruskorjata nykyiseen tilaansa: väistötilan puute, keittiön sijoitus 2. kerroksessa ja kosteusvauriot estävät tämän. Pukaron koulun lakkauttaminen on mahdollinen, siksi peruskorjausta tulee siellä lykätä tuonnemmaksi, vaikka keittiö ei täytä valmistuskeittiön edellytyksiä. Kapellbyn koulun keittiön saneeraaminen toimivaksi valmistuskeittiöksi on ainakin haasteellista, ellei mahdotonta, koska tilat sijaitsevat eri kerroksissa. Palvelukeittiön laitteet saadaan mahtumaan nykyiseen keittiötilaan. Positiivisia huomioita tiivistelmänä - Ruokailupalveluita on pyritty kehittämään aktiivisesti vähäisistä ja hajanaisista resursseista huolimatta, ruokapalveluhenkilöstö toimii vastuuntuntoisesti - Kaikissa kohteissa ruokaan ollaan tyytyväisiä - Asiakkaan huomioiminen ja palveluhenkisyys on jokaisessa kohteessa prioriteetti - Ruokalistat ja ostovalikoimat melko hyvällä tolalla - Eineksiä käytetään pääsääntöisesti vähän - Luokkaruokailua, joka on työllistävää ja hävikkialtista, ei ole missään koulussa - Kouluissa leivotaan leipää, ylipäätään leivotaan - Keittiöt ovat siistejä ja hyvin hoidettuja ikäänsä ja peruskuntoonsa nähden - Koulutusta ja messumatkoja on järjestetty yhteistyössä yli hallintokuntarajojen Operatiiviset kehitysideat - Ruokalistat - otetaan käyttöön komponenttiruokalista. - Ostaminen ja logistiikka tarkastetaan voimassa oleva sopimusta ja uudessa kilpailutuksessa tulisi hakea yhtä sopimustoimittajaa. - Ruoanvalmistusprosessit reseptit tulee hankkia ja ottaa käyttöön mahdollisimman pian; raaka-aineiden jalostusasteita nostetaan; työtä on ennakoitava keittiöissä nykyistä enemmän; kirjanpito eri ruokalajien menekeistä on pidettävä; erityisruokavaliot on hyvä erottaa normaaliruuasta vasta siinä valmistusvaiheessa kuin on välttämätöntä, näin jokaista dieettilajia ei jouduta valmistamaan alusta lähtien; kaikki ruoka suositellaan tehtävän laktoosittomaksi. - Kotiateriat - suosituksena on lähettää ateriat 2-3 kertaa viikossa kylminä. Kylmätoimitus mahdollistaa nykyistä turvallisemmat ja kiireettömämmät kuljetukset. Tulee kartoittaa mahdollisuutta ulkoistaa kotiaterioiden kuljetus.

12 KUNNANVALTUUSTO Tilat ja laitekanta Akuutteja kehittämisehdotuksia ovat raportin mukaan: - Harkitaan, josko sittenkin uuden päiväkodin keittiön laitteistusta voitaisiin muuttaa - Poistaa pata - Hankkia lisää kylmäsäilytystilaa - Muuttaa hiukan tilajärjestystä - WC- ja pukuhuonetilat - Ja mielellään järjestää ruokasalitila - Kapellbyn koululle hankitaan lukittava jääkaappi ja kylmäallas ruokasaliin - Kirkonkylän ja Porlammin koulujen linjastoratkaisu tehdään pian, mahdollista hankkia myös käytettyjä kalusteita - Pukaron koululle hankitaan kylmälevyjä tarjoilupöydälle - Honkahovin erittäin vanha painekeittokaappi korvataan yhdistelmäuunilla (joka on painekeittokaappia monipuolisempi käyttää) - Ns. luukkupesukoneet korvataan pienissä kohteissa kupukoneilla korvausinvestointitilanteessa, suuremmissa kohteissa (ainakin Porlammi, Lkk) pienellä korikuljetinkoneella. Tämä on työn joutuisuuteen ja työergonomiaan vaikuttava asia Elintarvikekustannuksia on Damicon mukaan mahdollista vähentää heidän suositusten pohjalta jopa 10 %:a asiakkaan kokeman laadun heikkenemättä, noin /vuosi. Suosituksena on, että Koulutuskeskuksen ruuat tehdään perjantaisin arkityötunteina, jäähdytetään ja viikonloppuna on yksi työntekijä työssä. Lisärekrytointeja ei tarvita. Elintarvikekustannus pienenee huomattavan paljon, vaikutus viikonloppujen elintarvikekustannukset puolittava. Kotiaterioiden kylmätoimituksen kustannusvaikutuksia ei osata määritellä. Jos ruuat viedään 25 asiakkaalle kolme kertaa viikossa seitsemän sijaan, toimituskerrat vähenevät noin kerralla/vuosi. Operatiivisten kehitysehdotusten pohjalta on heti mahdollista vähentää 2-2,5 työntekijän työpanos ruokapalvelusta ja samalla voidaan mahdollisesti vähentää siivoushenkilöstön määrää joissakin kohteissa. Tästä enemmän raportin kappaleessa 9. Kustannusvaikutus noin /vuosi. Pitkän aikavälin kehitysideat - Organisointi Damicon suositus on yhdistää ruokapalvelut teknisen toimen alaisuuteen. Ruoka- ja siivouspalvelun tuottaminen teknisen toimen alaisuudessa antaa hyvät mahdollisuudet kartoittaa tukipalvelutyön määrä kiinteistöittäin ja

13 KUNNANVALTUUSTO hakea järkeviä yhdistelmätehtävänkuvauksia. Ruoka- ja siivoustyön ohella palvelutyöntekijöiden tehtävänkuvaan voi kuulua pieniä kiinteistötoimeen kuuluvia tehtäviä, jos sillä voidaan vähentää kiinteistöhuollon siirtymätarpeita ja jos kiinteistökohtaisesti työaika sen mahdollistaa. Yhdistelmätehtävien toimintamalli sopii myös isoihin kohteisiin siten, että siivoushenkilöstöä siirtyy lounasajaksi keittiöön ja lounaan jälkeen ruokapalveluhenkilöstöä siirtyy siivouspalvelutehtäviin. Porlammin koulukeskuksen ulkoistettu siivous ei sinänsä ole este yhteistyölle, myös ulkoiselta yritykseltä voidaan ostaa työaikaa esim. astiahuoltoon. Suosituksena on kuitenkin, että siivoustoimintoja ei nyt juuri lisää ulkoisteta, koska ruokapalvelusta pystytään pikaisella aikataululla vapauttamaan henkilöstöresurssia ja suosituksena on yhdistelmätehtävänkuvausten lisääminen. Kunnan koko huomioiden ruoka- ja siivouspalvelun johtamiseen riittää yksi substanssipäällikkö; näin tukipalvelutyöntekijöillä on yksi esimies. Työ ei ole edes kokoaikainen, vaikka kunnassa jatkuisi ruuanvalmistustoiminta, vaan päällikkö voi sijaistaa kohteissa 1-2 työpäivää viikossa. On kuitenkin pohdittava ko. toimen täyttämistä mahdollisen kuntaliitoksen näkökulmasta onko tehtävän täyttäminen ulkoisen rekrytoinnin kautta järkevää, jos kuntaliitos on mahdollinen muutamien vuosien sisällä. Jos sisäisesti ko. tehtävä pystytään täyttämään, tilanne on silloin optimaalinen. Koulujen keittiöissä työskentelevät ruokapalvelutyöntekijät tulee sitouttaa sijaistamaan 6-7 viikkoa vuodessa ympärivuoden toiminnassa olevissa keittiössä (LKK ja Honkahovi), myös muulloin kuin kesäaikaan. - Keittiöverkko Vaihtoehto 1 Pidetään valmistuskeittiöverkko ennallaan, mutta peruskorjataan kaikki tilat viiden vuoden sisällä lukuun ottamatta Honkahovin ja Kirkonkylän koulun keittiötä. Karkea investointien kustannusarvio on noin 2 miljoonaa. Henkilöstökustannuksissa noin :n vuositason säästömahdollisuus. Honkahovin saneeraus on edessä viiden vuoden kuluttua. Kustannusarvio laitteineen :n luokkaa. Vaihtoehto 2 Koulujen ruuanvalmistus on mahdollista keskittää Honkahoviin maksimissaan noin viideksi vuodeksi, jolloin Honkahovin keittiötila tarvitsee ehdottomasti peruskorjauksen. Lukuun ottamatta Koulutuskeskusta Honkahovi pystyy siis valmistamaan muut kunnan ateriat ilman tilojen laajennusta. Tuotantoa joudutaan jaksottamaan siten, että Porlammin osuus valmistetaan ensin ja lähtee erilliskuljetuksena, jos toimitaan cook and hold tuotantomallilla. Honkahovin keittiön suurin ongelma keskuskeittiönä toimimisella on pieni kupukone tuotantotilassa, ei niinkään tuotantolaitteet. Mahdolli-

14 KUNNANVALTUUSTO suutena on myös Porlammin osuus iltapäivisin, jäähdyttää ja kuljettaa kaksi kertaa viikossa. Tässä vaihtoehdossa on kuitenkin pakko rakentaa lisäksi keittiö ja ruokailutilat Koulutuskeskukselle. Karkea investointien kustannusarvio on noin 1,7 miljoonaa. Henkilöstökustannuksissa noin :n vuositason säästömahdollisuus. Ratkaisu ei ole pysyvä Honkahovin keittiö saneerattava 5-6 vuoden kuluessa, tuolloin peruskorjaukseen varattava noin laitteet huomioiden. Kokonaisuus noin 2 miljoonaa. Vaihtoehto 3 Rakennetaan keskuskeittiö Koulutuskeskuksen alueelle, koska sinne on joka tapauksessa keittiötiloja rakennettava. Keskitetään kaikki ruuanvalmistus sinne. Karkea investointien kustannusarvio 150 m ²:n keskuskeittiölle ja muiden palvelukeittiökuntoon saattamiselle on noin 2,1 miljoonaa. Henkilöstökustannuksissa noin :n vuositason säästömahdollisuus. Jos ruokasali saadaan esim. Pakkaamo-tilaan, kustannus laskee noin 0,4-0,5 miljoona. (Tilojen liittäminen toisiinsa maksaa tietenkin jotakin.) Vaihtoehto 4 Ostetaan ruoka kilpailutuksen perusteella parhaan tarjouksen tehneeltä toimijalta ja jätetään vain ruuantarjoilu ja astiahuoltotyö omaksi toiminnaksi. Karkea investointien kustannusarvio on noin 1,2-1,3 miljoonaa. Henkilöstökustannuksissa noin :n vuositason säästömahdollisuus. Kokonaiskustannukseen vaikuttaa tarjoushinnat, ja niihin puolestaan tarjouspyynnön ehdot ja tuotteiden ja palvelun laatuspesifikaatiot. Tässä vaihtoehdossa on kuitenkin järjestettävä ruokailutila ja palvelukeittiö uusiin tiloihin LKK:ssa. Vaihtoehto 5 Rakennetaan erillinen keskuskeittiö jonkin olemassa olevan keittiön yhteyteen tai tyhjälle tontille Kirkonkylässä. Damico ei näe järkevänä laajentaa mitään nykyistä valmistuskeittiöistä koko kuntaa palvelevaksi keskuskeittiöksi. Parhain kohteista on, jos tähän vaihtoehtoon kuitenkin päädytään, Honkahovin keittiö. Edelliset huomioiden uuden keskuskeittiön paras sijoituspaikka olisi Koulutuskeskuksessa. - Ulkoistaminen Ruokapalvelun ulkoistaminen perinteisen tavan mukaan ei raportin mukaan onnistu Lapinjärven kunnassa ilman keskuskeittiötilan saneeraamista tai rakentamista. Ulkoinen palvelutuottaja ei pysty valmistamaan aterioita nykyisissä keittiöissä, kuten ei pysty oma organisaatiokaan. Suosituksena

15 KUNNANVALTUUSTO on, että joko ruokatuote pelkästään ostetaan ulkopuoliselta toimijalta tai ruokapalvelutoimintaa jatketaan omana toimintana ainakin toistaiseksi. Kuntien ruokapalveluun ns. perinteiselle kokonaisulkoistamiselle löytyy myös muita vaihtoehtoja: ruokatuotanto voidaan osittain tai kokonaan ulkoistaa. Ruokatuotanto ulkoistettaessa itse tuote ostetaan ulkoiselta toimijalta, palveluhenkilöstö jää kunnan palvelukseen. Erityisesti kotiaterioiden tuotannon ulkoistamista on Damicon mukaan syytä harkita. Yksittäispakkaaminen on nykyistä toimintaa tehokkaampaa teollisissa tai puoliteollisissa olosuhteissa. Mahdollista on myös ostaa tukipalveluiden johtaminen ulkoiselta toimijalta. EHDOTUS: Kunnanhallitus päättää - merkitä liitteenä olevan ruokapalveluselvityksen tiedoksi - pyytää teknisen lautakunnan, koulutuskeskuksen lautakunnan, perusturvalautakunnan ja sivistyslautakunnan lausuntoa seuraavista asioista: - ruokapalvelutoiminnan keskittäminen uuden yhteisen ruokapalveluesimiehen alaisuuteen lähtien siten että ruokapalvelutoiminta yhdistetään siivouksen kanssa teknisen toimen alaisuudessa. - Kirkonkylän ja Pukaron keittiöiden (Honkahovi, Kirkonkylän koulu, Kapellby skola, Pukaron koulu, päiväkoti) toiminnan keskittäminen Honkahovin keittiöön lähtien ainakin siihen asti kunnes Honkahovin keittiö tarvitsee peruskorjauksen - uuden keittiön rakentaminen koulutuskeskuksen alueelle tai LKK:n nykyisen keittiön peruskorjaus ja LKK:n uuden keittiön suunnittelu sellaiseksi, että se voi toimia koko kunnan keskuskeittiönä kun Honkahovin keittiö tarvitsee peruskorjauksen - järjestää yllä olevan lausuntopyynnön pohjalta kuulemistilaisuuden sivistyspalvelujen, Lapinjärven koulutuskeskuksen ja perusturvapalvelujen ruokapalveluhenkilökunnalle - antaa tekniselle toimelle tehtäväksi neuvottelemaan päiväkodin rakentajan kanssa raportin kappaleessa 5.5 esitetyistä päiväkodin laitemuutoksista ja laatimaan arvion raportin kappaleen 5.5 muiden kohteiden laiteinvestointikustannuksista - pyytää Damico OY:ltä jatkotarjouksen raportissa esitettyjen operatiivisten jatkotoimenpiteiden läpiviennin tuesta. KÄSITTELY: Lapinjärven koulutuskeskuksen johtaja Mikko Reijonen oli läsnä asiantuntijana tämän pykälän käsittelyn ajan.

16 KUNNANVALTUUSTO PÄÄTÖS: Hyväksyttiin yksimielisesti. Kunnanhallitus Tekninen lautakunta käsitteli asiaa ( 50), perusturvalautakunta ( 60), sivistyslautakunta ( 80) ja koulutuskeskuksen lautakunta ( 69). Lautakuntien lausunnot liitteenä. Tekninen lautakunta toteaa lausunnossaan, että : - Ruokapalvelutoiminnan siirtäminen teknisen toimen alaisuuteen on mahdollista - Honkahovin keittiön laajennus voi olla hankala ja on mietittävä tarkkaan - LKK pärjää peruskorjatulla keittiöllä paitsi jos LKK:ssa valmistetaan kaikki kunnan ruoat niin silloin on rakennettava uusi keittiö - Edullisin ratkaisu kolmen keittiön malli: Honkahovi, LKK, Porlammi Perusturvalautakunta - toteaa että, ruokapalvelutoiminnan keskittäminen on järkevää - ei näe estettä sille, että Honkahovin keittiössä valmistetaan myös koulujen ja päiväkodin aterioita - toteaa, että paras tilanne olisi se, että Honkahovin keittiö säilyisi valmistuskeittiönä Sivistyslautakunta: - kannattaa ruokapalvelutoiminnan keskittämistä - kannattaa Kirkonkylän ja Pukaron keittiöiden toimintojen keskittäminen Honkahovin keittiöön - kannattaa LKK:n keittiön peruskorjausta ja peruskorjauksen aikana ruoan valmistus organisoidaan Honkahovissa ja Porlammilla. Lapinjärven koulutuskeskuksen lautakunta - ei näe tarvetta erillisen esimiehen palkkaamiseen - ei halua suuria rakenteellisia muutoksia - ei lausu mitään koulujen tai Honkahovin keittiöistä - kannattaa uuden keskuskeittiön rakentamista LKK:n alueelle Damicon raportissa ehdotetaan periaatteessa kolme eri asiakokonaisuutta:

17 KUNNANVALTUUSTO Uuden organisaation aikaansaaminen 2. Keittiöverkoston läpikäyminen ja siihen liittyvät asiat 3. Toiminnan kehittäminen Suurin tarve ruokahuollon kehittämisessä on tällä hetkellä uuden organisaation aikaansaaminen; eli uuden esimiestoimen perustaminen esimerkiksi kunnan teknisen toimeen ja ruokahuollon keskittäminen teknisen toimen alaisuuteen. Tämän jälkeen voidaan helpommin ottaa kantaa valmistuskeittiöverkostoon ja jatkokehittämistoimenpiteisiin. Koulutuskeskuksen keittiöratkaisussa on kuitenkin syytä edetä jo tässä vaiheessa. Teknisen toimen mielestä LKK pärjäisi peruskorjatulla keittiöllä, mikäli sinne ei keskitetä koko kunnan ruoan valmistus. Koulutuskeskuksen lautakunta on taas ottanut kantaa uuden keskuskeittiön puolesta LKK:n alueella. LKK:n keittiöratkaisu tarvitsee joka tapauksessa lisäselvityksen. EHDOTUS: Kunnanhallitus päättää - merkitä lautakuntien lausunnot tiedoksi - aloittaa tarvittavat yhteistoimintaneuvottelut sivistyspalveluiden, vanhustyön ja koulutuskeskuksen ruokahuollon henkilöstön ja muun kuin teknisen toimen (koulutuskeskuksen ja vanhustyön) siivoushenkilöstön kanssa tarkoituksena keskittää nämä palvelut teknisen toimen alaisuuteen - valita kunnanjohtajan ja asianomaisen hallintokunnan johtajan (sivistystoimenjohtaja / perusturvajohtaja / koulutuskeskuksen johtaja) sekä teknisen johtajan työnantajan edustajiksi yhteistoimintaneuvotteluihin. - pyytää kunnan tekniset palvelut yhdessä LKK:n kanssa selvittämään LKK:n tilatarpeet ja näistä johtuva investointikustannus ottaen huomioon keittiön peruskorjaus tai uuden keittiön rakentaminen sekä uusien koulutustilojen rakentaminen. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin yksimielisesti. Kunnanhallitus Yhteistoimintaneuvottelut on käyty henkilökunnan kanssa. Sivistystoimen, vanhustyön ja koulutuskeskuksen ruokahuolto- ja siivoushenkilökunta hyväksyvät melkein yksimielisesti siirron teknisen toimen alaisuuteen. Yhteistoimintaneuvottelujen pöytäkirjat ovat nähtävillä kokouksessa.

18 KUNNANVALTUUSTO EHDOTUS: Kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle - että valtuusto hyväksyisi kunnan sivistystoimessa, vanhustyössä ja koulutuskeskuksessa toimivan ruokahuollon ja siivouksen siirtämisen teknisen toimen alaisuuteen alkaen. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin yksimielisesti. Kunnanvaltuusto Liitteenä teknisen-, perusturva-, sivistys- ja LKK:n lautakuntien lausunnot sekä Kujalan ja Rönkön eriävä mielipide. EHDOTUS: Kunnanvaltuusto päättää - hyväksyä kunnan sivistystoimessa, vanhustyössä ja koulutuskeskuksessa toimivan ruokahuollon ja siivouksen siirtämisen teknisen toimen alaisuuteen alkaen. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin yksimielisesti. Kunnanhallitus Aikaisemmin on todettu, että suurin tarve ruokahuollon kehittämisessä on tällä hetkellä uuden organisaation aikaansaaminen; eli uuden esimiestoimen perustaminen esimerkiksi kunnan teknisen toimeen ja ruokahuollon keskittäminen teknisen toimen alaisuuteen. Valtuuston huhtikuussa tehneen päätöksen jälkeen kunta voi aloittaa uuden ruokahuoltopäällikön rekrytoinnin. Kunnan ruokahuoltopäällikkö tulee toimimaan uuden ruokapalvelutoiminnan käynnistäjä ja kehittäjänä, ruokahuoltohenkilökunnan esimiehenä ja ruokahuollon vakituisen varahenkilönä. Ruokahuoltopäällikkö voi myös toimia kunnan keittiön vastuuhenkilönä kun uusi ruokahuolto-organisaatio on käynnistetty. Ruokahuoltopäällikön tehtävät: - Talousarvion laadinta ja tulostavoitteiden määrittely annetuissa raameissa, talousarvion jakaminen kuukausikohtaisiksi budjeteiksi toimipaikoille sekä tulosseuranta kuukausi- ja vuositasolla, raportointi - Ruokapalveluiden toiminnallinen suunnittelu - Ruokalistasuunnittelu - Erityisruokavalioiden systematisointi - Ostovalikoiman/tuotevalikoiman suunnittelu ja hallinta - Reseptiikan käyttöönotto ja käytön valvonta

19 KUNNANVALTUUSTO Työn organisointi - Tarvittaessa elintarvikkeiden, tarvikkeiden, työvaatteiden, kuljetussopimusten jne. kilpailuttaminen ja hankintasopimukset, osallistuminen hankintarengastoimintaan - Henkilöstöhallinto (rekrytointi, perehdyttäminen, lomasuunnittelu, sijaisjärjestelyt, työvuoroseuranta, työajantasoitusjärjestelmän luominen, toimen- ja tehtävänkuvausten määrittäminen, kehityskeskustelut) - Koulutussuunnitelman laatiminen - Annettujen ohjeiden ja määräysten toteutumisen valvonta - Koneiden ja laitteiden sekä astioiden tarvemääritys, mahdolliset kilpailutukset ja hankintasopimukset - Omavalvontasuunnitelman ja -käytäntöjen päivittäminen ja noudattamisen valvonta - Yhteydenpito sisäisiin asiakkaisiin; asiakastapaamisten organisointi ja toteuttaminen - Sisäisten sopimusten/palvelukuvausten laadinta, tuotehinnoittelu (tuotteistaminen) - Asiakaspalautejärjestelmän luominen ja asiakaskyselyn tuottaminen esim. kerran vuodessa tai muuten sovitusti - Yhteistyö eri yhteistyötahojen (terveysviranomaiset, alihankkijat jne) kanssa - Sijaistaminen kohteissa tarpeen mukaan. Ehdotus työpaikkailmoitukseksi liitteenä. Kunnan vuoden 2012 talousarvioon ei ole varattu määrärahaa ruokahuoltopäällikköä varten. Yläasteen ja lukion keittiöstä jää syyskuun alusta keittiöapulainen eläkkeelle. Siirtämällä vapauttava palkkasumma (n ) tekniselle toimelle ja etsimällä saman verran, lähinnä teknisen toimen ja muun ruokahuollon menoista, saadaan tarvittava määräraha kasaan. Mahdolliseen määrärahan lisäykseen ja talousarviomuutokseen voidaan tarvittaessa palata syksyllä, kun muutkin mahdolliset määrärahamuutokset selviävät. Kunnan tulee myös pikaisesti tehdä päätös Lapinjärven koulutuskeskuksen keittiöstä. Tekninen lautakunta totesi lausunnossaan, että LKK pärjää peruskorjatulla keittiöllä paitsi jos LKK:ssa valmistetaan kaikki kunnan ruoat niin silloin on rakennettava uusi keittiö. Kunnan teknisen johtajan käsityksen mukaan on edullisempaa kunnalle rakentaa uuden keittiön ja ruokasalin Sjökullan alueelle kuin peruskorjata Koulutuskeskuksen vanhaa keittiötä ja ruokasalia. Vanha kiinteistö ei sovellu moderneihin keittiöratkaisuihin ja varsinkin kellarikerroksen peruskorjaus voi tulla odotettua kalliimmaksi mahdollisen asbestisaneerauksen takia.

20 KUNNANVALTUUSTO Konsultti listasi kunnalle eri varteenotettavaa keittiöverkostovaihtoehtoa peruskorjaushintoineen (aikaisemmin esittelytekstissä). Kun otetaan huomioon, että uusi keittiö ja ruokasali tarvitaan Koulutuskeskuksen käyttöön; että vanhan kiinteistön peruskorjaus tulisi olemaan kallis ratkaisu; että tarvittava investointimääräraha on jokaisessa vaihtoehdossa noin 2 miljoonaa euroa ja että muut vaihtoehdot paitsi vaihtoehto 3 (keskuskeittiö LKK:n alueelle) vaativat toisen saneerauskierroksen viiden vuoden päästä, olisi kunnan hyvä tässä vaiheessa tehdä periaatepäätöksen yhden, uuden keskuskeittiön rakentamisesta Koulutuskeskuksen alueelle. Kunnan on myös voitava tarjota työ- ja elinkeinoministeriölle toimivia ratkaisuja ja nykyaikaisia tiloja jos kunta haluaa turvata kunnalle tärkeän siviilipalveluskeskuksen toiminnan säilyttämistä Ingermaninkylässä. Viime vuonna julkaistiin Työ- ja elinkeinoministeriön selvitys siviilipalveluksen kehittämisestä (Siviilipalvelus 2020 Siviilipalveluksen kehittämistyöryhmän mietintö) ja mietinnön tehneen työryhmän ehdotus oli mm., että valtiollistettaisiin siviilipalvelusjärjestelmän hallintoon liittyvät tehtävät ja että Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle perustettaisiin erillinen virasto (Suomen siviilipalveluskeskus). Mikäli nykyinen keittiö ja ruokasali siirtyy toiseen rakennukseen voidaan myös myöhemmin muuttaa vapauttavaa tilaa suureksi koulutustilaksi. Koulutuskeskus on jo vuosia kaivannut sellaista tilaa mihin mahtuisi kaikki saapumiserän siviilipalvelusvelvolliset samanaikaisesti. Ko. peruskorjaus olisi huomattavan paljon halvempi kuin tilojen muuttaminen keittiötiloiksi. Lapinjärven koulutuskeskuksen lautakunta on lausunnossaan toivonut valtuustolta periaatepäätöstä asiasta, kuinka monta keittiötä Lapinjärven kunnassa toimii. Kuntalain mukaan valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta; valtuusto päättää mm. hallinnon järjestämisen perusteista. EHDOTUS: Kunnanhallitus päättää - julistaa ruokahuoltopäällikön toimen haettavaksi kello 12:00 mennessä liitteen mukaisesti - ehdottaa kunnanvaltuustolle, että valtuusto tekee periaatepäätöksen siitä, että koulutuskeskuksen uuden keittiön suunnittelun lähtökohtana on, että LKK:n uusi keittiö myös toimisi kunnan keskuskeittiönä. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin yksimielisesti. EHDOTUS: Kunnanvaltuusto päättää