143. TIISTAINA 27. TAMMIKUUTA 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "143. TIISTAINA 27. TAMMIKUUTA 2015"

Transkriptio

1 PTK 143/2014 vp 143. TIISTAINA 27. TAMMIKUUTA 2015 kello Päiväjärjestys Ilmoituksia Lähetekeskustelu 1) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan velvollisuudesta järjestää eräitä terveydenhuollon palveluja eräille ulkomaalaisille ja laiksi rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain muuttamisesta... 4 Hallituksen esitys HE 343/2014 vp 2) Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Ukrainan, Moldovan tasavallan ja Georgian välillä tehtyjen assosiaatiosopimusten hyväksymisestä sekä laeiksi sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta... 4 Hallituksen esitys HE 355/2014 vp 3) Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11 :n, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 25 :n ja opintotukilain 7 :n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 211/2014 vp) täydentämisestä... 4 Hallituksen esitys HE 357/2014 vp

2 2 Tiistaina Ensimmäinen käsittely 4) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 18 :n, potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 13 :n, perusopetuslain 40 :n, taiteen perusopetuksesta annetun lain, oppilas- ja opiskelijahuoltolain 23 :n, vapaasta sivistystyöstä annetun lain 21 a :n, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 43 :n, lukiolain 32 :n, yliopistolain 90 a :n, ammattikorkeakoululain 65 :n, nuorisolain, pelastuslain 86 :n ja hätäkeskustoiminnasta annetun lain 20 :n muuttamisesta 5 Hallituksen esitys HE 333/2014 vp Hallintovaliokunnan mietintö HaVM 41/2014 vp 5) Hallituksen esitys eduskunnalle merimieseläkelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta... 5 Hallituksen esitys HE 321/2014 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 40/2014 vp 6) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain muuttamisesta... 5 Hallituksen esitys HE 332/2014 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 41/2014 vp 7) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pyroteknisten tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta ja rikoslain 44 luvun 11 :n muuttamisesta... 6 Hallituksen esitys HE 319/2014 vp Talousvaliokunnan mietintö TaVM 27/2014 vp Toinen käsittely 8) Hallituksen esitys eduskunnalle talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta sekä julkisen talouden monivuotisia kehyksiä koskevista vaatimuksista annetun lain muuttamisesta... 6 Hallituksen esitys HE 300/2014 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2014 vp 9) Hallituksen esitys eduskunnalle turvallisuusluokitellun tiedon vastavuoroisesta suojaamisesta Suomen ja Kroatian välillä tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Hallituksen esitys HE 283/2014 vp Hallintovaliokunnan mietintö HaVM 40/2014 vp

3 143 PTK 143/2014 vp 3 10) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi geenitekniikkalain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 331/2014 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 37/2014 vp 11) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lääketieteellisestä tutkimuksesta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 184/2014 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 38/2014 vp 12) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 13 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 328/2014 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 39/2014 vp 13) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain muuttamisesta 20 Hallituksen esitys HE 275/2014 vp Talousvaliokunnan mietintö TaVM 26/2014 vp 14) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä sekä rakennuksen energiatodistuksesta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 335/2014 vp Ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 18/2014 vp Ainoa käsittely 15) Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta Kertomus K 5/2014 vp Perustuslakivaliokunnan mietintö PeVM 8/2014 vp Mietintöjen pöydällepano 16) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain 39 :n muuttamisesta sekä alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 317/2014 vp Hallintovaliokunnan mietintö HaVM 43/2014 vp 17) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi museolain muuttamisesta. 22 Hallituksen esitys HE 303/2014 vp Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 17/2014 vp

4 4 Tiistaina /1 Puhetta johti ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi ( ). Nimenhuuto Nimenhuudossa merkittiin täysistunnosta poissa oleviksi seuraavat 43 edustajaa (e = eduskuntatyöhön liittyvä tehtävä; s = sairaus; p = perhevapaa): Sirkka-Liisa Anttila /kesk (e) Heikki Autto /kok Tuija Brax /vihr Juho Eerola /ps (e) Tarja Filatov /sd (e) Christina Gestrin /r (e) Maria Guzenina /sd (e) Satu Haapanen /vihr (e) Lauri Heikkilä /ps (e) Anna-Maja Henriksson /r (e) Susanna Huovinen /sd (e) Ari Jalonen /ps (e) Antti Kaikkonen /kesk (e) Inkeri Kerola /kesk Krista Kiuru /sd (e) Anna Kontula /vas (s) Suna Kymäläinen /sd (s) Antti Lindtman /sd (s) Eeva-Maria Maijala /kesk (e) Marjo Matikainen-Kallström /kok (s) Markku Mäntymaa /kok (s) Elisabeth Nauclér /r Ville Niinistö /vihr Pentti Oinonen /ps (s) Petteri Orpo /kok Mauri Pekkarinen /kesk (s) Tuula Peltonen /sd Arto Pirttilahti /kesk (e) Mika Raatikainen /ps (e) Paula Risikko /kok (e) Simo Rundgren /kesk (e) Päivi Räsänen /kd (e) Annika Saarikko /kesk (p) Kimmo Sasi /kok (e) Alexander Stubb /kok (e) Eero Suutari /kok (e) Eila Tiainen /vas (e) Kimmo Tiilikainen /kesk Lenita Toivakka /kok (e) Kauko Tuupainen /ps Ulla-Maj Wideroos /r Anne-Mari Virolainen /kok (e) Pertti Virtanen /ps (s) Nimenhuudon jälkeen ilmoittautuivat seuraavat 3 edustajaa: Mauri Pekkarinen /kesk (14.47) Ville Niinistö /vihr (15.02) Elisabeth Nauclér /r (15.05) PÄIVÄJÄRJESTYKSEN ASIAT: 1) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan velvollisuudesta järjestää eräitä terveydenhuollon palveluja eräille ulkomaalaisille ja laiksi rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain muuttamisesta Lähetekeskustelu Hallituksen esitys HE 343/2014 vp Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Päiväjärjestyksestä poistetaan 1) asia. 2) Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Ukrainan, Moldovan tasavallan ja Georgian välillä tehtyjen assosiaatiosopimusten hyväksymisestä sekä laeiksi sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Lähetekeskustelu Hallituksen esitys HE 355/2014 vp Asia lähetettiin ulkoasiainvaliokuntaan. 3) Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11 :n, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 25 :n ja opintotukilain 7 :n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 211/2014 vp) täydentämisestä Lähetekeskustelu Hallituksen esitys HE 357/2014 vp

5 143/4 PTK 143/2014 vp 5 Asia lähetettiin sivistysvaliokuntaan. 4) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 18 :n, potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 13 :n, perusopetuslain 40 :n, taiteen perusopetuksesta annetun lain, oppilas- ja opiskelijahuoltolain 23 :n, vapaasta sivistystyöstä annetun lain 21 a :n, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 43 :n, lukiolain 32 :n, yliopistolain 90 a :n, ammattikorkeakoululain 65 :n, nuorisolain, pelastuslain 86 :n ja hätäkeskustoiminnasta annetun lain 20 :n muuttamisesta Ensimmäinen käsittely Hallituksen esitys HE 333/2014 vp Hallintovaliokunnan mietintö HaVM 41/2014 vp Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. Yleiskeskustelua ei syntynyt. Päätökset Eduskunta hyväksyi lakiehdotusten sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi. 5) Hallituksen esitys eduskunnalle merimieseläkelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Ensimmäinen käsittely Hallituksen esitys HE 321/2014 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 40/2014 vp Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. Yleiskeskustelua ei syntynyt. Päätökset Eduskunta hyväksyi lakiehdotusten sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi. [Hälinää istuntosalissa] Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Toivoisin, ettei yleiskeskustelua käytäisi myöskään päiväjärjestyksen ulkopuolella. 6) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain muuttamisesta Ensimmäinen käsittely Hallituksen esitys HE 332/2014 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 41/2014 vp Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnanvaliokunnan mietintö. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. Yleiskeskustelu 1 Merja Mäkisalo-Ropponen /sd: Arvoisa puhemies! Tässä lakiesityksessä vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen nimi muutetaan vaativaksi lääkinnälliseksi kuntoutukseksi ja samalla sen myöntämisedellytyksistä poistetaan sidonnaisuus vammaisetuuksiin. Toisin sanoen jatkossa kuntoutusta olisi mahdollista saada sairauden ja vamman tai vammaan liittyvien suoritus- ja osallistumisrajoitteiden lisäksi myös silloin, jos henkilöllä on huomattavia vaikeuksia arjen suoriutumisessa ja osallistumisessa ja siitä johtuva perusteltu kuntoutustarve. Kuntoutustarpeen arvioinnissa otettaisiin huomioon kokonaisvaltaisesti kaikki henkilön toimintakykyyn vaikuttavat tekijät. Tämä lakimuutos on erittäin hyvä, sillä jatkossa moni sellainen henkilö, joka ei ole nyt oikeutettu Kelan kuntoutukseen, pääsee kuntoutukseen oikea-aikaisesti ja riittävän varhaisessa vaiheessa. Tämä lisää toki kuntoutujien määrää, mutta nykyistä varhaisemmin aloitettu kuntoutus parantaa kuntoutuvan työ- ja toimintakykyä ja vähentää kuntoutujakohtaisia kustannuksia. Erityisesti iloitsen siitä, että tämä lakimuutos mahdollistaa nyt myös neuropsykiatrisista ongelmista kärsivien lasten, nuorten ja nuorten aikuisten kuntoutukseen pääsyn. Tämä ryhmä on ollut

6 6 Tiistaina /7 nimittäin kuntoutuspalveluissa täysin väliinputoaja, ja kuitenkin tiedetään, että heidän kohdallaan oireiden varhainen tunnistaminen ja kuntoutus voivat tehokkaasti estää jopa koulutuksesta ja työelämästä kokonaan syrjäytymisen. Tässä lakimuutoksessa lääkinnällisen kuntoutuksen ikäraja säilyy entisellään eli 65 ikävuodessa, mutta jatkossa on vakavasti pohdittava ikärajan nostamista työurien pidentämisen ja kansalaisten toimintakyvyn edistämisen kannalta esimerkiksi sinne 68 ikävuoteen. (Hälinää) Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Arvoisat edustajat, en tiedä, häiritseekö teitä, mutta minua hieman häiritsee, että täällä on koko ajan sellainen puheensorina. Minusta ei ole arvokasta, kun kansanedustaja puhuu, että siellä on taustakuoro takana. Yleiskeskustelu päättyi. Päätökset Eduskunta hyväksyi lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi. 7) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pyroteknisten tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta ja rikoslain 44 luvun 11 :n muuttamisesta Ensimmäinen käsittely Hallituksen esitys HE 319/2014 vp Talousvaliokunnan mietintö TaVM 27/2014 vp Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. Yleiskeskustelu 1 Jukka Kärnä /sd: Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki pyroteknisten tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta. Kaiken kaikkiaan tämä on erittäin kannatettava ehdotus. Tähän lakiin ehdotetaan sijoitettavaksi sellaiset säännökset, jotka ovat tarpeen tämän uuden pyrotekniikkadirektiivin ja pyroteknisten tuotteiden jäljitettävyysjärjestelmän perustamisessa. Tämä muutos on pääasiassa tekninen, eikä se sisällä juurikaan muutoksia pyroteknisten tuotteiden teknisiin, turvallisuutta koskeviin vaatimuksiin eikä myöskään viranomaistoimintaan. Tämä uusi sääntely voi toki väliaikaisesti supistaa Suomen markkinoilla olevien ilotulitteiden valikoimaa, mutta sikäli mikäli kun poistuma kohdistuu vaatimuksia vastaamattomiin tuotteisiin, niin sehän on tietenkin ihan oikeansuuntainen: eli huonot poistuvat, ja myöskin ihmisten turvallisuus vaikkapa siinä uudenvuodenaattona niitä ilotulitteita käytettäessä paranee. Yleiskeskustelu päättyi. Päätökset Eduskunta hyväksyi lakiehdotusten sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi. 8) Hallituksen esitys eduskunnalle talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta sekä julkisen talouden monivuotisia kehyksiä koskevista vaatimuksista annetun lain muuttamisesta Toinen käsittely Hallituksen esitys HE 300/2014 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2014 vp Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu 1 Ben Zyskowicz /kok: Herra puhemies! Jos puhemies sallii, kun on kyse talous- ja rahaliiton vakaudesta, niin mielelläni arvioisin muutamalla sanalla Kreikan vaalien tuloksen perusteella syntynyttä tilannetta talous- ja rahaliiton osalta. Kuten Suomessa olemme todenneet, niin onnittelemme Kreikan vaalien voittajaa, mutta on täysin mahdoton kuvitella, että me muissa euroryhmän maissa olisimme valmiita antamaan Kreikan lainoja anteeksi sen vuoksi, että Krei-

7 143/8/2 PTK 143/2014 vp 7 kassa on tullut uusi hallitus. Päinvastoin, Suomessa ja muissa euromaissa ymmärtääkseni on edellytettävä, että Kreikka pitää kiinni sitoumuksistaan ja jatkaa yhteiskuntansa uudistamista siltä pohjalta, mitä se on luvannut niin sanotulle troikalle. Osana näitä vaatimuksia, mitä Kreikalle on esitetty ja on esitettävä, on ollut juuri korruption kitkeminen, on ollut verojärjestelmän uudistaminen, on ollut verojen maksuunpanon toteuttaminen, on ollut siitä huolehtiminen, että myös suurituloisimmat ja rikkaimmat kreikkalaiset maksavat veroja. Ja haluan uskoa, että nyt uuden ja tässä mielessä poliittisesti ryvettymättömän hallituksen saaminen maahan tai tuleminen maahan johtaa edistysaskeliin tällä saralla. Siitä, herra puhemies, haluan lopuksi lausua ihmetykseni, että vasemmistoliitto ymmärtääkseni on puhumassa sen puolesta, että Kreikan lainoja tulisi leikata. Meillä on siellä esimerkiksi miljardi euroa Suomen veronmaksajien rahaa lainattuna. Onko vasemmistoliitto todellakin sitä mieltä, että suomalaisten veronmaksajien asiana on antaa rahaa ja jättää rahaa kreikkalaisille, jotka itse ovat yli varojen elämällä ja syömällä enemmän kuin tienaavat tämän tilanteen luoneet? Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Kun edustaja Zyskowicz aloitti sillä tavalla, että jos puhemies sallii, niin katson perustelluksi tässä yhteydessä, koska asia on ajankohtainen, että tässä tämän asian yhteydessä voidaan asiasta hieman laveammin keskustella. 2 Annika Lapintie /vas (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Olipa hyvä, että edustaja Zyskowicz otti tämän esille. Kun nyt siellä Kreikan vaaleissa hävisi huomattavasti kokoomuksen veljespuolue, joka ei ole kitkenyt korruptiota, ei ole laittanut rikkaita veroja maksamaan, vaan päästänyt rikkaat laivanvarustajat ja muut hyvätuloiset kuin koirat veräjästä, niin nyt meno muuttuu. Ja kun te viittasitte tähän Syriza-puolueen vaaliohjelmaan siellä on pääsääntöisesti neljä kohtaa, joista yksi on nimenomaan korruption kitkeminen ja veropakolaisten ja veron välttelijöiden pistäminen veroja maksamaan niin nyt se alkaakin sitten toteutua. Siellä on myös humanitäärinen hätä. Ihmiset ilman ruokaa, ilman sähköä, ilman terveydenhuoltoa johtuen näistä tiukoista talousehdoista, ja myös ne laitetaan kuntoon. Mitä sitten tulee lainojen maksamiseen, niin pidempi laina-aika, koroista luopuminen on normaalia pankkitoimintaa vaikka Suomessa. Jos joku pankin velallinen ei pysty maksamaan velkojansa, niin kyllä silloin hyvä pankkiiri, tässä tapauksessa vaikka Suomi, huolehtii siitä, että se velallinen pysyy maksukykyisenä, eikä kurista ja tapa sitä lehmää, joka vielä pystyy lypsämään. (Puhemies koputtaa) Eli Kreikalle pitää antaa mahdollisuus maksaa ne velat takaisin eikä tehdä (Puhemies koputtaa) niin kuin kokoomus vaatii. Silloin jäävät ne viimeisetkin eurot saamatta. Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Mahdollistetaan tästä teemasta rapsakka debatti. Ehkä se purkaa sitten puheenvuoropainettakin jatkossa. Elikkä pyydän niitä edustajia, jotka haluavat tästä asiasta osallistua debattiin, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta, niin se kirjautuu tänne. Kiitoksia, jatketaan. 3 Riitta Myller /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Nyt olisi tärkeätä nähdä tämä koko kuva, missä ollaan menossa. Myöskin tämä vaatimus on esitettävä Kreikan uudelle hallitukselle: Minkälaisia tavoitteita he tuovat neuvotteluihin, joilla on todellista merkitystä siihen, miten Kreikan taloutta saadaan nostettua? Kasvun aikaansaaminen on pohjaedellytys sille, että Kreikan taloudellista tilannetta saadaan parannettua ja myöskin velkakestävyyttä parannettua. Me tiedämme hyvin, että Kreikan velanhoitokustannukset ovat tällä hetkellä hyvin maltilliset. Jos kaikki tarmo kiinnitetään siihen, miten helpotetaan Kreikan velanmaksua, niin silloin ei puututa oikeisiin asioihin, koska jo tällä hetkellä Kreikka maksaa pienemmät kulut velastaan kuin muut ohjelmamaat tai esimerkiksi Italia. 4 Timo Soini /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Synnin palkka on elatusmaksu. On tehty väärin, on tehty virheellistä politiikkaa, ja nyt se käy kalliiksi koko Euroopan rahaliiton jäsenille. Jos me katsomme, miten tätä asiaa on hoidettu ja miten sitä jatkossa hoidetaan, sitä on hoidettu väärin ja meinataan väärällä tavalla jatkaa. Ensin annettiin suoraa lainaa. Sen jälkeen perustettiin väliaikainen vakausväline. Se ei riittänyt. Perustettiin pysyvä vakausmekanismi. Se ei riitä, ja aletaan pyörittää setelipainoa. Euroopan keskuspankista on tulossa roskapankki, joka syytää rahaa minne sattuu. Ja sitten,

8 8 Tiistaina /8/5 ajatelkaa, kansleri Merkel on Euroopan vaikutusvaltaisin poliitikko. Hänellä ei ollut mitään sananvaltaa siihen, että Euroopan keskuspankki alkaa painaa rahaa. Saksan keskuspankin johtaja, Hollannin keskuspankin johtaja äänestivät vastaan. Jokainen meistä tietää, että tämmöinen inflatorinen politiikka on tuhoisaa. Perussuomalaiset eivät missään tapauksessa tätä hyväksy. Olemme olleet oikeassa koko ajan, ja kysyn, miksi Suomen edustaja Euroopan keskuspankissa, Erkki Liikanen, (Puhemies koputtaa) äänestää rahan painamisen puolesta, kun järkevät talousmahdit Saksa ja Hollanti eivät niin tee. Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: No niin, muistutan vielä kaikille meille hyvin tiedossa olevasta asiasta, että vastauspuheenvuorojen pituus on 1 minuutti. 5 Markku Rossi /kesk (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Jo Kreikan tulo rahaliittoon on tietysti sellainen asia, että kun historiaa lähdetään kaivamaan, niin voi miettiä, mikä oli valtion vastuu silloin, kun käytännössä talousluvut väärennetään ja tullaan niillä arvoilla euroon mukaan. Ne eivät pitäneet paikkaansa. Historiaan on tietysti turha mennä, mutta kaiken kaikkiaan on kyllä todettava, että tämä Troijan uusi puuhevonen ei saa paljastua kyllä tyhjäksi. Nimittäin nyt, jos se paljastuu tyhjäksi ja Kreikka sanoo, että he eivät kanna omia vastuitaan, niin tämä on sitten käytännössä kansainvälistä petosta. Kreikan tulee kantaa oma vastuunsa niin taloudellisten, poliittisten kuin muidenkin sidonnaisuuksiensa suhteen. Tässä suhteessa kyllä meidän pitää tietysti vedota siihen, että Kreikka ja kreikkalaiset katsovat, että he nostavat omaa maataan talouskasvun myötä ja saavat hoidettua asioita, kuinka pitkälle ja kuinka pitkällä aikavälillä, sen aika näyttää. Suomi on tässä suhteessa omien velkojensa suhteen näyttänyt historiassa hyvää mallia. 6 Arto Satonen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! On itsestäänselvää, että sovitusta on pidettävä kiinni, ja se on myös suomalaisen veronmaksajan etu. Nyt jos tässä sellaista kuvitellaan, että Kreikassa kun hallitus vaihtuu, pitäisi jotenkin Euroopan linjan sitä kohtaan muuttua, niin silloin me avaisimme kyllä aikamoisen pandoran lippaan. Täytyy muistaa se, että Espanja, Portugali, Irlanti, nämä valtiot ovat (Timo Soini: Kypros unohtui!) samantyyppisellä politiikalla nousseet, ovat tällä hetkellä talouskasvussa. Siellä on edelleen ongelmia, mutta ne ovat selvästi menossa ylöspäin. Siellä on pystytty asioita viemään oikeaan suuntaan, ja olisi väärin niitä kohtaan, jos silloin yhdelle ruvetaan olemaan erilainen ja ajattelemaan eri tavalla, eli kyllä tässä on tämä kokonaisuus ja iso kuva nähtävä. Kaikki vastaavat omaan huutoonsa, ja taloutta pystyy kyllä kasvattamaan laittamalla omaa kilpailukykyään kuntoon, ja se pätee myös täällä Suomessa (Timo Soini: Mitä mieltä kokoomus on setelirahoituksesta?) 7 Pekka Haavisto /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Minusta on hyvin tärkeää ensin se, että Kreikassa on pystytty näissä olosuhteissa käymään selvästikin rehelliset vaalit, joiden tuloksiin kaikkien on tyytyminen. Huonompiakin vaihtoehtoja voisi olla näköpiirissä tällaisessa luisussa olevassa maassa, ja sen takia tilanne on nyt tietysti uuden hallituksen kontolla siellä, ja minusta on hyvin tärkeää se, että hallitus kantaa siellä vastuunsa korruption kitkemisestä, nuorisotyöttömyyteen vastaamisesta ja muuten. Tässä toivotamme kreikkalaisille hyvää menestystä ja onnea. Tämä on erittäin tärkeää, että Kreikan talous saadaan kuntoon. Toinen asia on tietysti se, joka täällä on otettu esiin, että velvoitteista on pidettävä kiinni. Kuten on sanottu, myöskin Kreikan velanhoitokulut ovat olleet kohtuullisia verrattuna moniin muihin, muun muassa Italiaan on viitattu täällä. Tässä mielessä meidän tehtävämme on seurata tietysti, että Kreikka pitää näistä sitoumuksistaan kiinni. Mutta on hyvin tärkeää, että uusi hallitus on nyt vastuullinen siellä ja saa talouden oikeille raiteille. 8 Markus Mustajärvi /vr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Edustaja Soini nosti hyvin tärkeitä kysymyksiä esille, ja kyllä rehellisyyden nimissä on sanottava, että tässä salissa on kaksi ryhmää, jotka ovat olleet johdonmukaisia yksittäisiä EU-maita koskevissa tukipaketeissa, Euroopan rahoitusvakausvälineessä ja Euroopan vakausmekanismia käsiteltäessä: perussuomalaiset ja vasenryhmä. Tämä politiikka on siinä mielessä outo ja kummallinen laji, että Kreikassa se politiikko, joka johdonmukaisesti vastusti näitä tukipaketteja ja tukipakettien karmeita ehtoja, jotka kuritta-

9 143/8/9 PTK 143/2014 vp 9 vat nimenomaan kreikkalaista köyhää kaikista karmeimmin, palkittiin pääministerin paikalla mutta Suomessa ne, jotka toimivat yhtä johdonmukaisesti, ne kaksi vasemmistolaista kansanedustajaa, saivat maksimirangaistuksen. Peli ei ole ihan rehellistä, kun puhutaan Kreikasta ja Suomesta. (Naurua) Joka tapauksessa Kreikka ei tule ikinä selviämään näistä vastuistaan, se on päivänselvä asia, mutta peli olisi pitänyt viheltää jo silloin poikki, ennen kuin päätettiin ensimmäisestäkään tukipaketista. (Timo Soini: Aivan oikein, hyvä!) 9 Johannes Koskinen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tässä veli oli veljen todistajana ja ei aivan osuvasti, nimittäin edustaja Soinin puheenvuorosta saattoi päätellä, näinkin lyhyestä, 2 minuutin puheenvuorosta, että hän oli kolmea mieltä: oli koko euroa vastaan, euroalueen pelastamista vastaan ja euroalueen elvyttämistä, talouden kasvun käynnistämistä vastaan tällä Euroopan keskuspankin politiikalla. Se siitä johdonmukaisuudesta. Tämä Syrizan voitto muistuttaa sitä, mitä Italiassa tapahtui, kun siellä sikäläinen kristillisdemokraattinen puolue ja Craxin sosialistipuolue peräjälkeen suistuivat vakaviin korruptio-ongelmiin, väärinkäytöksiin, todella suuren mittakaavan. Samaan tapaan Kreikassa on korruptoitunut kahden puolueen järjestelmä ollut ja sitten tulevat uudet voimat. Italiassa sitten oli aika huono ratkaisu, että sieltä tuli Berlusconin populistinen oikeisto, ja nyt nähdään, miten sitten tämmöinen vasemmistolainen populismi onnistuu Kreikassa. Myöskin tämä vaalijärjestelmä juuri sen takia, että siellä kaksi puoluetta olivat sopineet, että siellä saa tämä voittaja 50 paikan lisäpotin toi sen mahdollisuuden, että 36 prosentin kannatuksella saa käytännössä enemmistövallan. Nyt on tärkeätä jatkaa siten, että Euroopan unioni ja Kreikka käyvät ne keskustelut, miten (Puhemies koputtaa) mennään eteenpäin. 10 Harri Jaskari /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Nyt on pakko kyllä kommentoida ensinnäkin edustaja Lapintielle: Minä en oikein ymmärtänyt tätä logiikkaa, että sanoitte, että nyt saadaan korruptio kitkettyä ja nyt rikkaat maksavat veroja Kreikassa, (Kari Uotila: Ainakin yritystä!) ja saman tien ilmoitetaan, että Kreikka ei maksa velkojansa sitten muualle. Eikö nyt pitäisi tehdä niin, että kun kerran pystytään niin hienosti hoitamaan siellä se asia, että verot kerätään, niin sitten ei ilmoiteta, ettemme muuten muille niitä maksa? Sitten toisena kysymyksenä vielä lainaehdoista, täytyisi ehkä analysoida vähän, mitkä ne lainaehdot nytkin ovat: Vasta 2020-luvulla lyhennyksiä maksetaan. Aika hyvät ovat tälläkin hetkellä ehdot. Ehkä niitä voi pidentää, mutta täytyisi kyllä katsoa myöskin sisältöä. Toinen kysymys, näihin EKP:n ostoihin. Täytyy sitäkin analysoida vähän monipuolisemmin. Pyrittiin estämään deflaatiokehitystä näillä ostoilla. Toisaalta ostettiin, esimerkiksi yksityisiltä tahoilta halutaan ostaa, velkapapereita, jotta nämä yksityiset voisivat sijoittaa tuottavampiin kohteisiin ja saada talouskasvun liikkeelle. Pikkaisen monipuolisempaa (Puhemies koputtaa) analyysia toivoisin täällä. Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Täällä on semmoinen lähemmäs 20 pyydettyä vastauspuheenvuoroa, ja ne käytetään, ja sen jälkeen katsotaan, missä tilanteessa ollaan. 11 Pirkko Ruohonen-Lerner /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Jo vuonna 2010 täällä eduskunnassa keskusteltiin paljon näistä Kreikka-tukiaisista, jotka keskustan pääministeri Vanhanen käynnisti, ja sitten kokoomus ja SDP ovat jatkaneet tätä tukipakettipolitiikkaa. Kävimme 2010 tässä salissa suuren keskustelun. Edustaja Ben Zyskowicz kokoomuksesta vertasi Kreikan kriisiä tulipaloon rivitalossa: siksi pitää sammuttaa, että kun yksi asunto palaa, niin kaikkien etu on rynnätä sammuttamaan sitä paloa. Nyt, kun kaikki rivitalon asunnot ovat tulessa, (Naurua) niin kysyisin edustaja Zyskowiczilta, mitkä ovat hänen lääkkeensä nyt tähän tämänhetkiseen tilanteeseen. Perussuomalaisilla on ollut selkeä ja johdonmukainen linja koko ajan. Suomen ei olisi koskaan pitänyt lähteä tähän tukipakettipolitiikkaan mukaan. 12 Kari Uotila /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Todellakin on niin, että vaikka Kreikan velkoja annettaisiin puolet anteeksi, niin kahdeksaan vuoteen mitään konkreettista rahaliikennettä Suomesta ei tulisi lähtemään Kreikan suuntaan, koska lyhennykset, korot lähtevät maksuun vasta 2020-luvulla. (Timo Soini: Mitkäs nämä helpotukset sitten ovat?) Mutta velkoja

10 10 Tiistaina /8/13 on annettu anteeksi, ja tämä tarkoituksenmukaisuus voi olla kysymyksessä myös tässä yhteydessä. Suomen edun kannalta, koko Euroopan edun kannalta ja myös Kreikan edun kannalta (Timo Soini: Miksei anneta Suomen köyhille velkoja anteeksi?) katsotaan, mikä on järkevin. Täytyy muistaa, kun tänään vietetään Auschwitzin vapautumisen 70-vuotispäivää, että Saksa sai velkansa anteeksi sodan jälkeen. Ei sekään ihan nuhteeton kumppani ollut. Mutta tärkeintä Euroopassa on nyt talouspolitiikan suunnanmuutos: Lopetetaanko leikkaava, kuristava talouspolitiikka Euroopassa, niin Kreikassa kuin Suomessakin? Se on kaikista tärkein poliittinen kysymys, koska leikkaamalla, kuristamalla ei Eurooppa eivätkä myöskään Suomi ja Kreikka nouse. 13 Kari Rajamäki /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Vakavinta tässä on nähdä nyt se ja tunnistaa, että kyseessä on kasinokapitalismin kriisi, jossa sen syylliset ovat kotiuttaneet voittonsa sadat miljoonat syyttömät kärsivät ja syöksevät Euroopan samalla 20-luvun poliittiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen epävakauteen. Tältä osin voin sanoa, että sosialidemokraatit valtiovarainvaliokunnassa tekivät hylkyesityksen sille 1,6 miljardin euron vastikkeettomalle lainalle, jota Katainen ja Vanhanen markkinoivat hyvänä bisneksenä täällä eduskunnassa. Olemme myös vastustaneet johdonmukaisesti yhteisvastuuseen ajautumista. Mutta, edustaja Soini, kun minäkin olen huolissani Euroopan keskuspankin roolista, siitä, että rahoitetaan jäsenmaiden budjetteja ja aiheutetaan varjovelkaantumista myös Suomelle tässä EKP:n operaatiossa, niin vieressäni istuu Suomen Pankin pankkivaltuutettu ja varapuheenjohtaja, edustaja Ruohonen-Lerner kiinnostaisi, kuka valvoo parlamentaarisesti Suomen vastuita tässä tilanteessa. Ehkä me kuulemme sen Suomen Pankin valtuutetuilta. 14 Markku Eestilä /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Jokaisessa maassa tietysti käydään itsenäiset vaalit, ja sitä tulosta meidän täytyy kunnioittaa, ja se pitää hyväksyä. Mutta kyllä hieman ihmettelin, että vasemmistoliiton puheenjohtaja on siellä läsnä ja julkisesti iloitsee siitä, että sellaisen linjan voitto, kun puolue uhoaa, että me emme maksa velkoja takaisin, me olemme eläneet toisten rahoilla, olisi jotenkin hyvä. Minusta tämä ei sovi suomalaiseen kulttuuriin, olipa puolue mikä tahansa. Meillä on kyllä semmoinen kulttuuri ollut, että me pyrimme ne velvoitteet, mitä me olemme ottaneet hoitaaksemme, hoitamaan, ja sama koskee velkoja. Se on varmaa, että me emme niitä velanlyhennyksiä tule kyllä näkemään. Mutta jos lähtökohdallisesti lähdetään siitä, että vaalivoitto saavutetaan sillä, että sanotaan niille, jotka ovat meille rahaa antaneet, että me emme tule maksamaan niitä rahoja takaisin, me haluamme, että meidän velkamme puolitetaan tai jotakin sinnepäin, niin onhan se vähän kohtuutonta sillä hankkia vaaleissa voittoa. 15 Mikko Alatalo /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kreikalla on tosiaan vielä kahdeksan vuotta aikaa, ennen kuin sen on edes alettava lyhentää velkojaan. On kuitenkin selvää, että sovittujen velkojen takaisinmaksusta tulee pitää kiinni. Muut Etelä-Euroopan maat ja Irlanti tosiaan ovat korjanneet talouttaan, ja olisi huono viesti näille maille, että voidaan antaa velat anteeksi. On sovittu asia, ja silloin ei voida enää jatkaa holtitonta taloutta. On tietysti toinen asia, voidaanko Kreikassa päästä taloudelliseen kasvuun ilman rahaliitosta eroamista ja saadaanko myös Kreikan superrikkaat maksamaan enää veroja, kun ne omaisuudet on jo ulkoistettu kauppalaivastoa myöten pois Kreikasta. On totta, että tämä ensimmäinen tukipaketti avattiin jo tosiaan Kiviniemen hallituksen aikaan, mutta sixpack-hallituksen aikana niitä todella on jatkettu vahvasti ja voimakkaasti. Ja mitkä ne takuut ovat olleet sitten? Onko niillä takuilla enää mitään merkitystä tässä tilanteessa, vai onko tämä vain akateemista keskustelua? 16 Risto Kalliorinne /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ihan ensiksi pitää näistä vaaleista todeta se, että kun tämä Syriza leimataan nyt jonkinlaiseksi äärivasemmistolaiseksi ääripuolueeksi, joka on jotenkin vaarallinen Euroopalle, niin kyllä siellä Kreikan vaaleissa äärivasemmisto on ihan omalla listallaan. Kreikan kommunistinen puolue KKE sai 15 paikkaa parlamenttiin noissa vaaleissa eikä ole mukana Syrizan hallituskoalitiossa, koska sen mielestä Syriza on jotenkin periaatteeton ja löysä puolue. (Timo Soini: No, niinhän se onkin!) Eli kyllä Syriza

11 143/8/17 PTK 143/2014 vp 11 on ihan yhteistyökykyinen poliittinen voima, jonka taustalla on hyvinkin vahvoja talouspoliittisia neuvonantajia. Siinä mielessä tämä todistus täytyy ekaksi kumota. Toiseksi, kyllä meidän täytyy miettiä myös sitä, miten se Kreikka pääsee parhaiten jaloilleen, pystyy saamaan aikaan talouskasvua, työllisyyttä, kitkemään korruptiota, jotta pystyy maksamaan mahdollisimman hyvin velkansa takaisin. Silloin suomalaisten etu voi olla jonkinnäköinen velkajärjestely, jonka sisällöstä emme tiedä vielä, mutta valmiutta täytyy olla sitäkin korttia katsoa, jos tehdään politiikkaa ajassa. 17 Maria Tolppanen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kyllä minun täytyy sanoa, että demokraattinen vallankumous on aina paljon parempi kuin aseellinen vallankumous, ja näinhän Kreikassa kävi. Meistä kukaan ei vielä tiedä, mihin Syriza Kreikan tulee viemään, mitkä lupauksistaan se tulee lunastamaan ja mitä se ei tule lunastamaan. Osan se joka tapauksessa lunastaa tai ainakin yrittää lunastaa. Toinen asia on se, että ihmettelen suunnattomasti edustaja Lapintien puheita näistä hyvistä pankkiireista. Muistuttaisin mieleen 90-luvun laman. Silloin oli tilanne, missä suomalaiset joutuivat aikamoiseen kurimukseen, ja ne, jotka silloin lainaa ottivat, eivät muuten todellakaan ole enää tällä hetkellä niin isossa kurimuksessa, koska he pääsivät velkajärjestelyyn, mutta takaajat ovat edelleenkin ja maksavat joka ikisen pennin takaisin nykyisin kyllä euron. Tässä Kreikkaasiassa me olemme näiden takaajien asemassa, me tulemme maksamaan. Jos Kreikka ei pysty maksamaan, niin me olemme niitä ihmisiä, olimmepa hyviä tai huonoja, me joudumme maksamaan. Tästä 7 miljardista minä olen huolissani. Tietysti harmittaa (Puhemies koputtaa) hirvittävästi se 1,6 miljardia ja vielä enemmän, kun sillä ei taida kunnon vakuuksia edes olla, niin että sekin kaatuu ihan omaan nilkkaan. 18 Jouni Backman /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa päämies! Kreikan vaalitulos tarjoaa paljon mahdollisuuksia mutta myös uhkakuvia. Se tarjoaa mahdollisuuden siihen, että Kreikan hallitus ja hallinto ryhtyvät vihdoinkin tekemään sitä, mitä niiden olisi pitänyt tehdä jo monta vuotta, eli pistämään omaa maataan myös hallinnollisesti verotuksen osalta, korruption kitkemisen osalta ja niin edelleen kuntoon. Toivottavasti ei toteudu kuitenkaan se uhkakuva, että kreikkalaiset jättävät nämä omat toimenpiteet tekemättä ja tuudittautuvat siihen, että muualta euromaista tulee lisätukea. Sanon "lisätukea", koska jo vanhoilla päätöksillä sitä tukea olisi tulemassa keväällä 7,2 miljardia. Pidän hyvin huolestuttavana sitä, jos kreikkalaiset torjuvat nyt tuon jo päätetyn tuen, koska ilman sitä he eivät tule selviämään. Heiltä erääntyy heinä elokuussa 7 miljardin EKP:n joukkolaina, ja tältä osin uskon, että tulevissa neuvotteluissa tarvitaan molemmilta osapuolilta joustoa, mutta ei siten, että suomalaiset veronmaksajat joutuvat maksamaan yhtään enempää. 19 Pertti Salolainen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tämä on erikoislaatuinen tilanne, kun halutaan antaa vastauksia ennen kuin Kreikka on kysynyt. Eikö olisi parempi, että nyt odotettaisiin, mitkä tulevat olemaan Kreikan vaatimukset, ja vasta sen jälkeen otetaan niihin kantaa? Ne asiat, jotka tulevat pöydälle, ovat seuraavat: ensinnäkin on laina-aikojen mahdollinen pidennys, sitten korkojen mahdollinen alennus ja sitten lainojen leikkaus. Olen ymmärtänyt, että vasemmistoliiton puheenjohtaja on ollut valmis siihen, että leikattaisiin näitä Kreikan lainoja se on aika yllättävää, että tässä vaiheessa otetaan sellainen kanta, kun ei ole mitään vaatimuksia edes esitetty. Toisaalta ainakin meidän taholtamme on esitetty, että tämä ei tule missään tapauksessa kuitenkaan kysymykseen, vaan muut keinot ovat tässä sitten ainoastaan käytettävissä. Tämä on sikälikin ihmeellistä, että Kreikan taloushan on jo alkanut elpyä, ja olisi parempi katsoa, miten hyvin se alkaa toimia. Minäkin odotan myönteisesti sitä, mitä Syriza saa aikaan. Siellähän ovat oligarkkien (Puhemies koputtaa) verohelpotukset ja muut veronkierrot, kaikki, mahdollisia. On todella hyvä, jos Syriza panee nämä asiat järjestykseen. 20 Jari Myllykoski /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Voisin olla melkein pitämättä puheenvuoron ja sanoa, että olen samaa mieltä edellisen puhujan kanssa mutta sillä korjauksella, että en ole veljeni vartija enkä vastaa siitä, mitä puolueen puheenjohtaja on mahdollisesti siellä veljespuolueen vaalivalvojaisissa tuonut ilmi.

12 12 Tiistaina /8/21 Ihan selvää on, kuten edustaja Salolainen sanoi, tehdään kompromissi, ja toivon ainakin, että meillä valtiovarainministerillä on voimia nähdä tämä tilanne Euroopan kokonaisedun kannalta niin, että siellä myönnytyksiä tehdään Kreikkaan nähden mutta huolehditaan erityisesti Suomen asemasta ja siitä, että euron kurssi ei lähde vahvistumaan dollaria vastaan, vaan että tämä koko kokonaisuus otetaan nyt huomioon. Ja täytyy sanoa Soinille, että se, miksi järkevät talousmahdit tekevät niin, johtuu siitä, että varmasti ajattelevat juuri omaa etuaan tässä kehikossa ja välittävät hyvin vähän siitä, mitä Eurooppa-tasolla tapahtuu. Odotetaan se, sillä onhan sieltä jo annettu viesti, että me olemme jo liikaa antaneet, he eivät halua suomalaisilta veronmaksajilta enää yhtään rahaa. 21 Ilkka Kantola /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kreikan sanotaan olevan demokratian kehto, ja niin kai se historiallisesti onkin. Nyt kun Kreikassa pidettiin avoimet, vapaat vaalit demokraattisesti, niin oppositiopuolue sai valtavan, Suomessa sanoisimme, jytkyn, valtavan suosion. Ja mitä tapahtuu siellä? Syriza tulee hallitusvastuuseen. Kun Suomessa pieni oppositiopuolue sai valtavan vaalimenestyksen, niin se ei ottanut hallitusvastuuta vastaan. Kreikka on demokratian kehto. Arvoisa puhemies! Minusta tässä on käytetty loppupuolella keskustelua hyviä puheenvuoroja siitä, että annetaan nyt uudelle hallitukselle Kreikassa mahdollisuus lähteä kehittämään sitä hallintoa, järjestelmää niin, että korruptio vähenee, verojen kerääminen tehostuu ja saadaan niitä kasvun eväitä ja tavoitteita läpi, joiden avulla sitten Kreikan kyky huolehtia vastuistaan, veloistaan, velvoitteistaan kasvaa. Annetaan nyt tälle kehitykselle mahdollisuus ja katsotaan, mihin uusi hallitus ja hallinto siellä pystyy. Ja niin kuin täällä on todettu, neuvotteluissa pitää olla tietysti avoin ja ottaa vastaan ne kysymykset, mitkä sieltä tulevat, (Puhemies koputtaa) ja lähteä sitten meidän omat intressimme huomioiden kehittämään sitä yhteistä ratkaisua. 22 Pauli Kiuru /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Täällä on puhuttu pidemmistä laina-ajoista ja koroista luopumisesta ja sanottu, että se on normaalia pankkitoimintaa. Kyse ei ole pankkitoiminnasta, ja kyse ei ole varsinkaan normaalista pankkitoiminnasta. Kysymys on siitä, miten valtiot hoitavat sopimuksiaan ja sitoumuksiaan. Oliko Suomella varaa maksaa sotakorvauksensa? Ei ollut. Maksoiko Suomi sotakorvauksensa? Kyllä maksoi. Järjestikö Suomi olympialaiset vuonna 52? Kyllä järjesti. Järjestikö Suomi olympialaiset velkarahalla? Ei järjestänyt. Kreikka selviää, jos Kreikka haluaa selvitä. 23 Pia Kauma /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kuten Kreikan vaalituloksesta on tullut todettua, vaaleissa hyvin pärjänneet vasemmistopoliitikot ovat olleet hyvin taitavia retoriikassaan ja vierittäneet syyn omasta huonosta tilanteestaan muiden Euroopan maiden vastuulle. Tosiasia kuitenkin on se, että poliitikot itse siinä maassa ovat vastuussa maansa huonosta tilanteesta. Harmaa talous, veronkierto ja yleensäkin leväperäinen taloudenhoito on ollut siinä maassa tuttua jo vuosikymmenten ajan. On aivan päivänselvää, että näitä velkoja ei tule antaa anteeksi, vaan Kreikkaa tulee kohdella aivan samalla tavalla kuin kaikkia muitakin maita, jotka ovat lainaa saaneet, kuten Portugalia ja Irlantia. Edustaja Soinille toteaisin vielä tästä EKP:n setelirahoituksesta, että sehän ei ole tietenkään hyvä vaihtoehto. Mutta jos mietitään vaihtoehtoja, joita meillä on tarjolla, niin ehkä se kuitenkin on niistä jollain tapaa siedettävin siinä mielessä, että sillä tavalla me saamme rahaa liikkeelle, me saamme investoijat investoimaan ja saamme ehkä jossakin vaiheessa lopun (Puhemies koputtaa) tälle näivetyskierteelle, mutta kuten sanottua, hyvä vaihtoehto se ei tietenkään ole. 24 Tytti Tuppurainen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Raha- ja talousliiton vakaus on ilman muuta meille kaikille tärkeää, mutta vaikka niin sanotut EU-kriittiset kuinka messuavat, on hyvä pitää mielessä, että EU ei käytä mitään pakkokeinoja, ja pallo on nyt tulevan uuden pääministerin Tsipraksen käsissä. Jos hän ilmoittaa, että Kreikka ei velkojaan maksa takaisin, niin vastuu kuuluu silloin ilman muuta kreikkalaisille itselleen. Ei muu Eurooppa voi tehdä politiikassaan täyskäännöstä minkään yhden puolueen vaalivoiton perusteella. Mutta, puhemies, toivon kyllä, että Kreikan tuleva uusi hallitus valitsee yhteistyölinjan ja lähtee neuvottelemaan ohjelman jatkosta. Se olisi myös kreikkalaisten etu, ja se olisi ilman muu-

13 143/8/25 PTK 143/2014 vp 13 ta koko Euroopan etu. Uskon, että näin tapahtuu, mutta ellei tapahtuisi, on hyvä muistaa, että Suomi on neuvotellut mahdollisia luottotappioita vastaan vakuudet. Ne ovat SDP:n edellisen puheenjohtajan, valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen neuvottelemat. Ne ovat todelliset vakuudet, ja ne turvaavat suomalaisten veronmaksajien saatavia. Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Tämän minidebatin loppuun täällä on kolme puheenvuoroa, edustajat Soini, Lapintie ja Zyskowicz ahaa, ja edustaja Jungner vielä ilmoittautuu sen jälkeen sitten siirrymme tuonne puhujalistan puolelle. 25 Timo Soini /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Otan tähän alkuun tämän moraalisen aspektin, sitten menen pitämään viiden minuutin puheenvuoron myöhemmin. Miksi tässä tilanteessa ollaan? Siksi, että EU rikkoo omia sääntöjään. Perussopimuksen 123 ja 125 yksiselitteisesti kieltävät ottamasta toisten maiden velkoja vastattavakseen. Tästä on kysymys, ja tätä on rikottu, EU:n peruskirjaa, ja tämän takia nyt tässä suossa ollaan. Kyllä minulla on kanttia antaa julkinen tunnustus edustaja Mustajärvelle ja edustaja Yrttiaholle: he tiesivät tämän, äänestivät vastaan. Heidät potkittiin ryhmästä pois, ja nyt koko ryhmä on sitten mukamas sitä mieltä mitä he vastustivat. Kyllä täytyy ihmetellä. Mutta se lohduttaa minua suuresti, kun laajasydäminen edustaja Yrttiaho totesi, kun potkut tuli, että minä en ole pitkään vihainen sitten, kun me tulemme takaisin. 26 Annika Lapintie /vas (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Toivottavasti tämä nyt menee arvokkaan parlamentaarisen puheenparren piikkiin, että höpö höpö, edustaja Soini. Tuo ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Tässä kriisissä ollaan sen vuoksi, että kokoomuksen veljespuolue ja valitettavasti myös sosialidemokraattien veljespuolue vuosikymmenien aikana Kreikassa eivät ole kitkeneet korruptiota, ovat antaneet verohelpotuksia erityisesti suurrikkaille eivätkä ole keränneet veroa. Se vaaliohjelma, jolla nyt vasemmistolainen Syriza voitti ensisijaisesti kreikkalaiset äänestivät sitä puoluetta siksi, että he haluavat poistaa sen humanitäärisen kriisin, ihmistä on alle köyhyysrajan, elää hyvin vaikeassa tilanteessa työllisyyden palauttaminen ja poliittisen järjestelmän eli korruption kitkeminen, yksi osa sitä on näiden velkaehtojen järkiperäistäminen, ja minun mielestäni se on kyllä ihan perusteltua. Kuten aikaisemmin sanoin, (Puhemies koputtaa) järkevä lainanantaja pitää huolta myös siitä, että lainansaaja pystyy maksamaan velkansa. Kokoomuksen (Puhemies koputtaa) linjalla ei Kreikka sitä pystyisi maksamaan. 27 Ben Zyskowicz /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Perussyy Kreikan ongelmiin on se, että he ovat eläneet yli varojensa, (Annika Lapintie: Kenen johdolla, kenen johdolla!) syöneet enemmän kuin tienanneet, ottaneet velkaa tolkuttomasti. Tämä on hyvä Suomessakin nyt muistaa, kun katsotaan meidän omia velkaantumislukujamme. Toiseksi, edustaja Ruohonen-Lerner, 2010 oli välttämätöntä olla mukana tukemassa, jotta tämä kriisi ei leviäisi tämmöisen roihun tavoin koko Eurooppaan. Nyt ei samanlaista välttämätöntä tilannetta ole, vaikka totta kai huolta aiheuttaisi se, jos Kreikka lähtisi eurosta. Eduskunnan pöytäkirjoista, edustaja Ruohonen-Lerner, löytyy jo parin vuoden takaa käsityksiäni siitä, mitä Kreikassa on tehtävä: kitkettävä korruptiota, pantava rikkaatkin maksamaan veroja ja kerättävä ne verot. Mitä Syrizaan tulee, niin Syrizan talouspoliittinen puhemies vertasi suomalaisia Ranskan Le Peniin, jos emme ole halukkaita maksamaan kreikkalaisten velkoja. Jos tämä on käsitys siellä ja Etelä-Euroopassa yleisemminkin, että mikä on euron tarkoitus eli olla tulonsiirto pohjoisesta etelään, niin sellaiselle eurolle sanon: kiitos, ei. (Timo Soini: Kiitos, ei!) 28 Mikael Jungner /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Sinänsä mielenkiintoista, että iso osa niistä tahoista, jotka aikoinaan vastustivat näitä lainoja Kreikalle, nyt vastustaa sitä, että Kreikka maksaisi nämä lainat takaisin. Kun pohditaan, miten tilanteeseen pitäisi reagoida, voi sanoa, että johtoa ei löydy siitä, että katsottaisiin taaksepäin, kuka on mitäkin missäkin puhunut, koska eri puolueista on sen verran monta eri mielipidettä ja tilannekatsausta tullut, että se on loputon suo. Vastaavasti johtoa ei myöskään löydy siitä, että Kreikasta lähdetään sisarpuolueita, on sitten kokoomus, sosialidemokraa-

14 14 Tiistaina /8/29 tit tai vasemmistoliitto, etsimään ja linkittämään. Se on loputon ja turha tie. Sen sijaan edustaja Salolaisen tiellä sitä johtoa on löydettävissä. Nimittäin Kreikan tilanne on selkeästi parempi kuin Suomessa ymmärretään. Viime vuonna luottoluokitus on noussut, viime vuonna Kreikan valtio teki 2 miljardia ylijäämäisen tuloksen, siis 10 miljardia paremman kuin Suomi, ja myös talous on lähdössä nousuun tänä vuonna. Eli tilanne Kreikassa ei ole yhtään niin synkkä kuin on kuviteltu, ja sen takia puheet lainojen anteeksiannosta ovat ennenaikaisia. (Pertti Salolainen: Hyvä puhe!) 29 Jari Leppä /kesk (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Edustaja Jungner tässä juuri totesi sen, että Kreikassakin talous on kasvanut, toisin kuin Suomessa, joten onhan tämä aika erikoinen tilanne, missä nyt ollaan. Mutta, puhemies, meillä Euroopassa on varmaan yksi asia, joka meidän pitää opetella uudelleen, ja se on se, että kun me teemme sopimuksia, kun me teemme sitoumuksia, me myöskin noudatamme kauttaaltaan niitä. Tässä on iso ero, siinä miten me pohjoisen Euroopan valtiot suhtaudumme asioihin ja miten suhtaudutaan muualla. Tämä on myöskin osasyy siihen, miksi me olemme tällaisessa tilanteessa. Elikkä tätä oppimisprosessia me tarvitsemme lisää. Puhemies! Silloin 2010, kun ensimmäinen Kreikka-ohjelmapaketti rakennettiin, myös siinä oli ehtoja, myös siinä oli ehtoja, ja niitä ehtoja ei pystynyt silloin Kreikka noudattamaan. Sen jälkeen tehtiin lukuisa joukko muita ohjelmia, jotta päästiin siihen samaan tulokseen, ja silloin myöskin osa puolueista ei enää nähnyt tarpeellisena, että niitä ohjelmia lähdettäisiin tukemaan, tässä on myöskin iso ero. Mutta Kreikalla on nyt pallo asioissa, ja sen pitää noudattaa niitä sitoumuksia ja sopimuksia, mitä se on luvannut noudattaa. Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: No niin, tämä debattijakso on päättynyt. Nyt puhemiehen tulkinta on se, että tässä normaalissa puheenvuorolistassa pidättäydytään sitten tässä toisen käsittelyn aihepiirissä, jonka pohjana on hallituksen esitys ja valtiovarainvaliokunnan mietintö. Nuija rupeaa paukkumaan, jos siitä eksytään liian kauaksi. Edustaja Soini kokeilee aluksi onneaan. (Naurua) 30 Timo Soini /ps: Arvoisa herra puhemies! Tämä on erittäin tärkeä asia, ja valiokunta on perusteellisesti tähän puuttunut, ja näin pitää ollakin. Tässä syväluodataan tätä raidetta, millä mennään eteenpäin. Mutta pakko on kosketella kriittisesti, mitä on tapahtunut jatkossa... Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Edustaja Soini, johdanto oli hyvä. Puhuja:..., ja se johtuu siitä, että tässä talous- ja rahaliitossa, joka nyt on olemassa, Kreikan ongelma on se, että he valehtelivat tilastonsa. Brysselissä tiedettiin, että he valehtelevat, ja kreikkalaiset tiesivät, että Brysselissä tiedetään, että he valehtelevat. Tämän jälkeen ei ole sopimuksista pidetty kiinni, on rikottu useita sopimuksia yhteisvelkaa, julkisen velan määrää ja mitä sitten tulee koko rahaliiton näihin tukipaketteihin, nämähän ovat johdannaisia. Jos me ajattelemme Euroopan unionin maita, niin eiväthän näistä vastuussa ole Tanska, Ruotsi, Iso-Britannia. Tämä on Euroopan talous- ja rahaliitto, jossa Suomi on mukana, ja Suomi on tähän uitettu. Meidän olisi ehdottomasti pitänyt vaatia, että noudatetaan sääntöjä. Silloin kun tämä tukipakettipolitiikka alkoi, Suomi olisi voinut ilmoittaa: "Nämä ovat EU:n perussopimusten vastaisia, me emme ole tässä mukana." Mitä Suomelle olisi muka käynyt? Olisiko meidät heitetty eurosta ulos? Sallikaa minun hieman hymyillä. Mutta sitten kun me ajattelemme talous- ja rahaliiton ja tämän mietinnön kautta sitä tulevaisuudennäkymää, joka tästä aukeaa, niin ei voi todellakaan olla, että ruvetaan talous- ja rahaliittoa pitämään pystyssä setelirahoituksella. Jos minä pistäisin kivijalkaan setelikoneen ja rupeaisin pyörittämään, niin minut vietäisiin nippusiteissä poliisille, ja niin pitäisikin viedä. Arvoisa puhemies! Minä kyllä luotan tässä enemmän Saksan keskuspankin ja Hollannin keskuspankin kantaan kuin etelävaltioiden keskuspankkien kantaan. Me olemme luomassa triljoonasinkoa, siis tuhat miljardia. Suomen osuus siitä on 1,8 prosenttia. Jollen pahasti erehdy, niin se lienee 17 miljardin luokkaa, joka tulee Suomen Pankin vastuuseen. Luuleeko joku tässä salissa, että näillä rakennetaan teitä, homekouluja korjataan Suomessa? Nämä rahat menevät suoraan sijoitusmarkkinoille ja EU-alueen ulkopuolelle. Tämä tilanne on äärimmäisen vakava.

15 143/8/31 PTK 143/2014 vp 15 Kun talous- ja rahaliitto perustettiin, ei siellä ollut tilapäistä rahoitusvakausvälinettä, ei siellä ollut EVM:ää, pysyvää mekanismia. Nyt ne ovat, ja niihin ei voi kukaan puuttua, niitä ei saa syytteeseen, ne ovat luxemburgilaisia yhtiöitä. Tämä on ihan hämmästyttävä näkymä, mikä tästä aukeaa, ja se aukeaa koko Euroopan unionin alueella. Tämähän merkitsee sitä, että euromaat ja ei-euromaat eriytyvät toisistaan, ja siitä nyt ei sitten mitään hyvää seuraa. Puhutaan eurooppalaisesta solidaarisuudesta. Toivoisin, että eurooppalaiset vasemmistopuolueet, sekä sosialistit että kommunistit, kertoisivat omille veljespuolueilleen EU:ssa mutta euroalueen ulkopuolella, esimerkiksi Britanniassa, Tanskassa ja Ruotsissa, millaisella solidaarisuudella te olette vapaaehtoisesti valmiita tulemaan pelastamaan saksalaisten ja ranskalaisten pankkiirien keinottelua. Ruotsin kommunistinen puolue, Tanskan kommunistinen puolue, Britannian työväenpuolue ei kukaan tule rahoittamaan tällaista moraalittomuutta. Ainoa tapa, millä Euroopan talous- ja rahaliitto tulee selviämään, on se, että aiheuttaja maksaa. Se on ainoa, mikä pörssipeliin ja keinotteluun tehoaa, että se, joka keinottelee, menettää rahansa. Mikään muu ei tehoa. Arvoisa puhemies! Tässä oli muutama johdanto tulevaan. Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Joo, ja kyllä siellä se mietintökin pariin kolmeen kertaan sidottiin taitavasti puheenvuoroon mukaan. Mutta ohje on edelleen se, mitä aluksi sanoin. 31 Jari Myllykoski /vas: Arvoisa herra puhemies! Todellakin, nyt käsiteltävään mietintöön kyllä liittyy noin kansanedustajankin näkökulmasta se, että kun ajatellaan tätä historiaa, mihinkä ollaan sitouduttu, kuinka ollaan rahaliiton taloudesta ja vakaudesta huolehdittu, kuinka ollaan yhteen sovitettu asioita, niin totta kai se pistää pohtimaan, olemmeko edelleen, vielä nyt, sillä tiellä, mitä historia meille osoittaa. Eli asioista ei ole pystytty niin sopimaan, että niillä pystyttäisiin tätä kokonaisuutta rakentavasti ja yhdessä ja kestävästi viemään eteenpäin. Mutta toki on pakko sanoa, että tässä kohtaa, kun tästä Suomen edustaja on ollut äänestämässä, niin kyllä on sellainen usko, että Liikanen on tässä kohtaa Suomen etua ollut ajamassa. Siltä osin se ratkaisu tässä kohtaa on ainakin vielä edustaja Myllykosken saanut vakuuttuneeksi, että se, mitä on aiemmin tapahtunut, on valitettavaa. Kun tätä pakettia on yleensä ruvettu kokoamaan, niin ollaan tehty virheellisin, puutteellisin perustein, esimerkiksi Kreikan kohdalta, käsikopelolta, silmät ummessa. Nyt minä toivon kovasti ja uskonkin siihen nyt ainakin tässä vaiheessa, että nyt tässä on se ratkaiseva askel, että voidaan edetä hieman rauhallisemmin mielin. 32 Pirkko Ruohonen-Lerner /ps: Arvoisa puhemies! Nyt käsittelemme valtiovarainvaliokunnan mietintöä. Meillähän on ongelmana se, että valtio ja koko julkinen sektori on erittäin velkaantunut. Valtiolla on velkoja noin miljardi euroa. Lisäksi lukuisat kunnat ovat korvia myöten veloissa, myös kuntayhtymät ja kansalaiset, joten meillä Suomessa on suuri taloudellinen hätä. Ja kun vuonna 2010 eduskunnan enemmistö päätti lähteä mukaan tähän tukipakettipolitiikkaan, niin olemme joutuneet sen johdosta myös vastuuseen muiden maiden ongelmista, ja Kreikan kohdalla meidän suora velkamme on miljardi euroa. Sitten meillä on takausvastuita 5,4 miljardia, ja tämä niin sanottu tuottojenvaihtosopimus on arvoltaan noin 930 miljoonaa euroa, elikkä Suomen riskit Kreikassa ovat merkittävän suuret. Ja kuten puheenjohtaja Soini puheenvuorossaan otti esille, kun nämä Suomen Pankin vastuut ovat aivan valtavia: Voimme vain todeta, että tälle tukipakettipolitiikalle on saatava loppu ja mahdollisimman nopeasti, jotta suomalaiset pystyvät omaa maata hoitamaan, pystyvät rakentamaan teitä, korjaamaan kouluja, päiväkoteja ja niin edespäin ja ylläpitämään vanhusten ja muiden kansalaisten palveluja. Tämä tukipakettipolitiikka on saatava totaalisesti loppumaan Suomessa. 33 Riitta Myller /sd: Arvoisa puhemies! Tämä käsittelyssä oleva hallituksen esitys ja valtiovarainvaliokunnan mietintöhän käsittelevät yhdeltä pieneltä osaltaan sitä, miten nyt eurokriisin jälkeen on talous- ja rahaliiton vakautta pyritty kehittämään, keskinäistä luottamusta lisäämään, varmistamaan se, että pidetään kiinni niistä sitoumuksista, joita tämä talous- ja rahaliitto edellyttää. Eli täytyy muistaa, että on menty kovin paljon eteenpäin siitä, missä oltiin, kun talouskriisi alkoi Euroopassa.

16 16 Tiistaina /9 On totta, että monelta osin ongelmat johtuivat juuri siitä, että sovitusta ei pidetty kiinni. Nyt tältä osin tilanne on huomattavasti parantunut Euroopan unionissa. Meillä on välineitä, joilla varmistaa se, että sovitusta pidetään kiinni. Myöskin sitten se on tarkoittanut sitä, että komissiolle on tällaista koordinaatiovastuuta annettu entistä enemmän. Eli nyt ei voi enää tapahtua sitä, että yhtäkkiä huomataan, että joku maa ylivelkaantuu, ilman että muut sitä huomaavat, koska tämä tulee esille silloin, kun komissio arvioi ja tarkastelee seuraavan vuoden budjettiesityksiä. Tässä esityksessä pyritään myös varmistamaan se, että nämä ennusteet, jotka ohjaavat kunkin maan taloutta, perustuvat luotettavaan, riippumattomaan tutkimukseen. En voi, vielä kerran, olla korostamatta sitä, että kuitenkin kaiken edellytys sen, että me pääsemme Euroopan taloudessa eteenpäin on kasvun aikaansaaminen. Uskon, että myös se investointipaketti, joka nyt on Euroopan unionin pöydällä, voi tässä auttaa, ja erityisesti sitten nämä rahastot, EIB ja EBRD. Keskustelu päättyi. Päätökset Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn lakiehdotuksen. Lakiehdotuksen toinen käsittely päättyi. Asian käsittely päättyi. 9) Hallituksen esitys eduskunnalle turvallisuusluokitellun tiedon vastavuoroisesta suojaamisesta Suomen ja Kroatian välillä tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Osittain ainoa, osittain toinen käsittely Hallituksen esitys HE 283/2014 vp Hallintovaliokunnan mietintö HaVM 40/2014 vp Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Ensin päätetään hallintovaliokunnan mietinnön pohjalta ainoassa käsittelyssä sopimuksesta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksesta. Keskustelua ei syntynyt. Päätökset Eduskunta hyväksyi sopimuksen. Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn lakiehdotuksen. Lakiehdotuksen toinen käsittely päättyi. Asian käsittely päättyi. 10) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi geenitekniikkalain muuttamisesta Toinen käsittely Hallituksen esitys HE 331/2014 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 37/2014 vp Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelua ei syntynyt. Päätökset Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn lakiehdotuksen. Lakiehdotuksen toinen käsittely päättyi. Asian käsittely päättyi. 11) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lääketieteellisestä tutkimuksesta annetun lain muuttamisesta Toinen käsittely Hallituksen esitys HE 184/2014 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 38/2014 vp Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelua ei syntynyt.

17 143/12 PTK 143/2014 vp 17 Päätökset Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn lakiehdotuksen. Lakiehdotuksen toinen käsittely päättyi. Asian käsittely päättyi. 12) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 13 :n muuttamisesta Toinen käsittely Hallituksen esitys HE 328/2014 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 39/2014 vp Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu 1 Markus Mustajärvi /vr: Arvoisa puhemies! Ensimmäisessä käsittelyssä tästä hallituksen esityksestä käytiin vilkas ja kriittinenkin keskustelu monesta suusta. Ihmeteltiin sitä, kuinka kevyesti ja yksimielisesti esitys on mennyt läpi valiokunnassa neljä asiantuntijalausuntoa, joista kolme oli hallinnon lausuntoa ja neljäs Työttömien Valtakunnallisen Yhdistyksen lausunto, ja se oli kyllä hyvin kriittinen ja perustellusti kriittinen tätä hallituksen esitystä kohtaan. Voi kyllä sanoa näin, että ainoa, joka näistä lausunnonantajista edustaa asianosaisia, oli nimenomaan tämä Työttömien Valtakunnallinen Yhdistys. Kuntouttavassa työtoiminnassa on paljon hyvää, mutta paljon on myös korjattavaa. Ensinnäkään tällaista toimintaa ei saa harjoittaa niin, että se estää oikeitten työpaikkojen synnyn. Toiseksi, kaikilla niillä työttömillä, jotka suinkin pystyvät työsuhteeseen, tavoitteena tulee aina olla työsuhteinen toimenpide, niin että työntekijälle koituvat hyväksi kaikki työsuhteeseen kuuluvat oikeudet. Nythän ei näin ole, vaan massamittaisia näennäistoimenpiteitä toteutetaan aivan liikaa. Kuitenkin monelle kuntouttava työtoiminta on ollut paikallaan. He ovat halunneet olla viitenä päivänä viikossa aktiivisessa toiminnassa, ja nythän tämän hallituksen esityksen mukaisesti karsitaan yksi päivä pakolla pois. Se tarkoittaa, että kuukautta kohden sen henkilön tulot putoavat 36 tai 45 euroa kuukaudessa. Näistä syistä, ja vaikka valiokunnan mietintö on yksimielinen, teen esityksen, että tämä hallituksen esitys hylätään. 2 Maria Tolppanen /ps: Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys 328 koskien 1 momentin muuttamista kuntouttavasta työtoiminnasta annetusta laista on kauniiseen paperiin kääritty tomukasa, jonka ainoana tarkoituksena on leikata kaikkein vähäosaisimmilta. Tällä leikkauksella haetaan esityksen mukaan valtiolle säästöjä 3 miljoonaa euroa ja kunnille 5 miljoonaa euroa. Tämä yhteensä 8 miljoonaa otetaan ihmisiltä, joiden tulotaso on joko työmarkkinatuki, joka on 689 euroa, tai toimeentulotuki, joka on 485 euroa kuukaudessa. Summat ovat yksinäisen ihmisen kuukaudessa saama määrä, paitsi että niistä vähennetään vielä kunnallisvero. Kuntouttavan työtoiminnan tarkoituksena alun perin vuodelta 2000 oli pitkäaikaistyöttömyyden estäminen ja vähentäminen sekä pitkään työttömänä olleiden työmarkkinoille pääsyn edistäminen. Muutaman kerran aikaisemmin muutetussa laissa, tuon vuoden 2000 jälkeen, edellytetään, että pitkään työmarkkina- tai toimeentulotukea saaville laaditaan aktivoimissuunnitelma työllistämisedellytysten ja ylipäätään elämänhallinnan parantamiseksi. Sen jälkeen kuntouttava työtoiminta on mahdollista. Kuntouttavaa työtoimintaa voi saada kolmesta kuukaudesta kahteen vuoteen viitenä päivänä viikossa vähintään neljä tuntia päivässä. Tästä toiminnasta kuntouttavassa työtoiminnassa mukana oleville on maksettu työmarkkina- ja toimeentulotuen lisäksi 9 euroa päivä. Nyt esillä olevassa hallituksen lakialoitteessa ehdotetaan yhden päivän leikkaamista näiltä ihmisiltä, eli kuntouttavaa työtoimintaa voisi olla enintään neljänä päivänä viikossa. Rahassa se tarkoittaa maksimissaan 45 euroa kuukaudessa, ja sen päälle matkakulut otetaan tietenkin tässä kohdassa viideltä päivältä pois. Hallitus perustelee esitystään sillä, että henkilölle annetaan yksi vapaapäivä viikossa omien asioiden hoitamista varten tai sitä varten, että hän voi osallistua johonkin muuhun sosiaali- tai terveydenhuollon palveluun. Bullshitiä, sanon minä. Kuntouttavassa työtoiminnassa oleva, sen enempää kuin työssä käyväkään ihminen, ei tarvitse päivää viikossa asioidensa hoitamiseen. Jos

18 18 Tiistaina /12/3 taas henkilö osallistuu yhden päivän viikosta muuhun sosiaali- tai terveydenhuollon palveluun, leikkaantuvat valtion ja kuntien ajatellut 8 miljoonan euron säästöt. Eli tarkoitus on pelkästään leikata, pelkästään työntää ihminen yhdeksi päiväksi pois. Sosiaali- ja terveysvaliokunta epäröi, aivan oikein, kyseisen lain toimivuutta mietinnössään sanoen näin: "Mikäli te-hallinnon palvelut eivät tarkoitetulla tavalla toimi, muutoksen ainoa seuraus on, että kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvat jäävät yhtenä päivänä viikossa vaille mahdollisuutta osallistua työtoimintaan ja vaille kulukorvausta sekä 9 euron toimintarahaa kyseiseltä päivältä." Ja edelleen: "Valiokunta katsoo, että uudistuksen vaikutuksia tulee seurata tarkasti ja ryhtyä toimenpiteisiin, mikäli asetetut tavoitteet eivät toteudu." Jos meillä säädetään lakeja, joiden toimivuutta ja vaikuttavuutta epäillään jo lakia valmisteltaessa, herää kysymys, miksi laki säädetään. Onko tarkoituksena pyöritellä sanoja sivukaupalla, jotta saadaan leikattua tavallisilta kansalaisilta, tässä tapauksessa heiltä, jotka joutuvat elämään viimekätisellä sosiaaliturvalla? Voin vakuuttaa, että yksikään kuntouttavassa työtoiminnassa olevista ihmisistä ei ole ollut aiheuttamassa Suomen lamaa eikä ole tahallaan jättäytynyt työttömäksi. Sanojen pyöritys tarkoituksellisesti nousee tämän lakiesityksen kera vielä räikeämmin esiin toisessa kohdassa. Nyt esitettyä heikennystä kuntouttavaa työtoimintaa tarvitseville perustellaan hallituksen esityksessä työ- ja tasa-arvolautakunnan lausunnolla. Mutta työ- ja tasa-arvolautakunta ei ole lausunut tästä asiasta yhtään mitään. Hallituksen esityksessä käytetty työ- ja tasa-arvolautakunnan lausuntopätkä on vuodelta vuoden takaa. Sinänsä tuo lausunto on hyvä, ja siinä ei edellytetä tai perustella tai haluta leikata kuntouttavassa työtoiminnassa olevilta ihmisiltä yhtään mitään eikä pienentää tulotasoa. Toki huvittavaa on se, että tuo 15 vuotta vanha lausunto poikkeaa toisesta uudesta laista, joka myös koskee osaltaan kuntouttavaa työtoimintaa, eli kyseessä on laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Tästä työ- ja tasa-arvovaliokunta on lausunut. Se, että työ- ja tasa-arvovaliokunnan lausunto samasta asiasta muuttuu 15 vuoden aikana, ei ole ihmeellistä, koska maailma muuttuu ja maailman muutokset on huomioitava. Sen sijaan ihmettelen suuresti, että hallitus perustelee esityksiään valiokuntien lausunnoilla, jotka on annettu 15 vuotta sitten, siis melkein sukupolvi taaksepäin. 3 Jyrki Yrttiaho /vr: Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Mustajärven tekemää hallituksen esityksen hylkäysesitystä. Kysymys on siis kuntouttavaa työtoimintaa koskevan lain heikentämisestä, kyse on kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien työttömien toimeentulon heikentämisestä, työttömien, joilla on paitsi äärimmäisen suuret taloudelliset toimeentulo-ongelmat myös ongelmat elämänhallinnassa ja terveydessä. On täysin käsittämätöntä, että sosiaali- ja terveysvaliokunta on tällaisessa asiassa täysin yksimielinen. Tämän lakiesityksen yhteydessä olisi ilman muuta pitänyt käydä perusteellinen keskustelu koko kuntouttavan työtoiminnan laadullisesta sisällöstä, joka on monin paikoin aivan kelvotonta, erittäin huonosti ohjattua ja todella huonosti motivoivaa. Kuntouttavaa työtoimintaa käytetään myös täysin väärin, lainvastaisesti elinkeinotoimintaan, palkattomalla työllä keinotteluun. Näihin asioihin olisi pitänyt puuttua. Siis alleviivaan: kannatan hylkäysesitystä. 4 Jari Myllykoski /vas: Arvoisa herra puhemies! Hämmästystä voi jatkaa tässäkin puheenvuorossa. Edustaja Myllykoskella oli toive, ennen kuin oikeastaan ministeriön ohjaus tässä muutama viikko sitten täsmensi kyllä selkeästi sitä, mihinkä kuntouttavaa työtoimintaa voidaan käyttää. Siitä ministeriön reagoinnille pluspisteet. Mutta itsessään hallituksen esityksessä ja valiokunnan yhtenä yksimielisenä esityksenä hämmästelen sitä, miksei tässä vaiheessa kiinnitetty huomiota enemmän siihen, että nämä tiedossa olevat väärinkäytökset oltaisiin nyt tähän mukaan nostettu ja käyty se perusteellinen keskustelu siitä, mitenkä voidaan välttää väärinkäytösten edelleen jatkuminen. No, ehkä tämä nyt sitten osaltaan varsinkin elinkeinoelämän osalta kilpailukykyä vääristäviin puuttuu, kun sitten voidaan kuntouttavaa työtoimintaa tai kuntoutujaa käyttää vain neljänä päivänä viikossa yrityksen palvelussa, mikä sinällään on laiton tila. Ehkä se nyt on sitten tämä plusmerkki siinä, mutta joka tapauksessa kokonaisarviointi olisi pitänyt suorittaa paremmin ja täsmällisemmin ja sitä kautta enemmän tähän

19 143/12/5 PTK 143/2014 vp 19 tuoda jo sitä ministeriön ohjausta, mikä muutama viikko sitten annettiin, jämäkämmin niin, että siellä olisi ollut sanktioita niiden osalle, jotka sitten tähän virheelliseen käyttämiseen ryhtyvät. 5 Raimo Piirainen /sd: Arvoisa puhemies! En tunne tarkemmin tämän lakiesityksen taustaa, mutta kun tätä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöä tässä lueskelen, niin kyllä tulee mieleen, että miten tämä todellakin on yksimielisesti voinut mennä läpi. Näitä työkuntoutettavia on ottanut minuunkin yhteyttä, ja omasta mielestään he ovat ihan työkykyisiä, mutta kun ei ole ollut työtä, niin sitten on osoitettu heille tämmöinen kuntouttava työtoiminta. Tässäkin yksi kaveri valitteli, että se on toisarvoista työtä, mitä teetetään heillä, ja voi olla myös sitä, mitä tässä edustaja Myllykoski mainitsi, että käytetään yrityksissä hyväksi. Mutta sitten toisaalta tulee miettineeksi myös sitä, että jos tämä työtehtävä on jossakin hyvin kaukana keskuksesta ja tarvitsee sitten sitä asioitten hoitoa, niin kyllä sen vapaapäivän varmasti siihen tarvitsee. Tämmöisiä ajatuksia tässä tulee mieleen. Mutta kun ajatellaan kumminkin, että 9 euroa on päiväraha niin sanotusti, ja sitten kumminkin 4 tuntia päivässä, niin ei tämä työsuoritus kovin hyvältä tunnu, riippuen tietysti siitä, mitä siellä sitten ollaan kaiken kaikkiaan tekemässä. Näihin asioihin tietenkin toivoisi parannusta, mutta niin kuin sanoin, kun en tunne tarkemmin tämän lain sisältöä muuten kuin valiokunnan mietinnön takaa, niin vähän kriittinen tälle voisi tietenkin olla. 6 Maria Tolppanen /ps: Arvoisa puhemies! Ensinnäkin 4 tuntia on minimissään, maksimi on 7,5 tuntia, aivan kuten kaikilla muillakin ihmisillä, ja siitä maksetaan se 9 euroa per päivä lisää. Se on hirvittävä asia, että näitä ihmisiä käytetään oikean työn tekemiseen, silloin heitä kutsutaan 9 euron palkkalaisiksi. Eihän kukaan nyt minkäänlaisia tuollaisia sosiaalitukia, niin kuin työmarkkinatukea ja perustoimeentulotukea, voi palkaksi laskea, elikkä sitten katsotaan, että he ovat 9- eurolaisia. He ovat siinä kohdassa orjatyöläisiä. Minä ihmettelen suunnattomasti edustaja Myllykosken loppua, kun sanoitte, että sen takia pitäisi antaa vain neljä päivää heille, että nämä yrittäjät eivät voisi hyväksikäyttää heitä muuta kuin neljänä päivänä, että muutenhan heille olisi voinut tulla sanktiot siitä, että he ovat käyttäneet väärin tätä rahaa. Minun mielestäni on täysin oikein, että sanktiot seuraavat väärinkäytöksiä. Kyllä tässä kohdassa nyt ennen muuta pitää katsoa ihmistä, sitä ihmistä, joka kuntouttavaa työtoimintaa tarvitsee, sitä ihmistä, joka on pitkäaikaistyötön, joka haluaisi takaisin työelämään, sitä ihmistä, jota syytetään tämän maan työttömyydestä, sitä ihmistä, jota syytetään laiskaksi sen takia, että hän ei viitsi tehdä töitä, kun on työpaikka kaatunut alta ja joutuu pitkäaikaistyöttömäksi. Ja jos sattuu pääsemään kuntouttavaan työtoimintaan, niin ainakin pääsee pois nelinurkkaisesta. Siitä, että yhtenä päivänä voi sitten hoitaa niitä asioita: lauantaina ja sunnuntaina voi käydä kaupassa, lauantaina ja sunnuntaina voi tehdä työhakemuksia, iltaisin voi käydä MOLin sivulla, niin kuin siellä päivälläkin käydään, ja jos sitten tarvitsee käydä, pääsee työhaastatteluun, niin vuorenvarmasti kuntouttavasta työtoiminnasta saa kaksi tuntia vapaata tai vaikkapa kokonaisen päivän, jotta voi käydä siinä työhaastattelussa ja saa sen uuden tulevan työpaikan. 7 Jari Myllykoski /vas: Arvoisa herra puhemies! Jotenkin olinkin varma, että sarkasmini ei mennyt aivan perille asti, niin että suomennetaan nyt se: kun näitä kuntoutujia todellakin käytetään yrityksissä säännösten ja lakien vastaisesti niin, että he ovat yrityksissä työntekijöinä, saavat sen 9 euroa, niin poistaahan tämä nyt ainakin sen, että se laiton tila ei jatku kuin sen neljä päivää sitten, jos se nyt on sitten tavallaan sitä markkinahäiriötä poistamassa. Sitä lähinnä tarkoitin jos nyt oikein väkisin tästä jotakin hyvää koettaa hakea. Tilanteessa ollaan juuri sen takia, että valtio on itsessään säätänyt kunnille sellaisen velvoitteen, että ellei työtön ole aktiivisten työllistämistoimien piirissä, niin kunta joutuu maksamaan sakkomaksuja. Tämä on ollut se halvempi tie polkea niitten työkuntoisten työttömien työnhakijoiden asemaa, siirtämällä ne tähän laatikkoon, missä ovat nämä kuntoutujat. Sitä kautta päästään 9 eurolla per päivä näitten kustannusten osalta. Toki on joku Huittisten esimerkki, missä kunnan taholta myytiin tätä työvoimaa yrityksille 10 eurolla per päivä maksettiin siis yrityksille 10 euroa per päivä, jos he ottavat tämän vastuulleen ja sitten yksityisillä taisi olla se tasan 9 euroa.

20 20 Tiistaina /13 Eli on oikein, että tämä ainakin on keskustelussa, mutta valitettavasti se tulee tässä muodossaan. En ole tätä hyväksymässä. Keskustelu päättyi. Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Asian käsittely keskeytetään. Toinen käsittely Hallituksen esitys HE 275/2014 vp Talousvaliokunnan mietintö TaVM 26/2014 vp Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelua ei syntynyt. Päätökset Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn lakiehdotuksen. Lakiehdotuksen toinen käsittely päättyi. Asian käsittely päättyi. 13) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain muuttamisesta 14) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä sekä rakennuksen energiatodistuksesta annetun lain muuttamisesta Toinen käsittely Hallituksen esitys HE 335/2014 vp Ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 18/2014 vp Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelua ei syntynyt. Päätökset Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyt lakiehdotukset. Lakiehdotusten toinen käsittely päättyi. Asian käsittely päättyi. 15) Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2013 Ainoa käsittely Kertomus K 5/2014 vp Perustuslakivaliokunnan mietintö PeVM 8/2014 vp Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Käsittelyn pohjana on perustuslakivaliokunnan mietintö 8/2014 vp. Asian käsittely keskeytettiin pidetyssä täysistunnossa. Keskustelu jatkui 1 Pirkko Ruohonen-Lerner /ps: Arvoisa puhemies! Oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2013 on jälleen kiinnostavaa luettavaa. Itselleni tärkeitä asioita politiikassa on demokratia: se, että kansalaiset pääsevät vaikuttamaan päätöksentekoon. Jotta kansalaiset voivat vaikuttaa asioihin, heillä pitää olla oikeaa ja olennaista tietoa asioista, joita päätetään julkisella sektorilla, pääasiallisesti kunnissa, mutta myös valtiolla. Arvoisa puhemies! Tässä sivulla 76 on otettu esille julkisuuslaki ja sitten nämä Kreikka-vakuusasiakirjat ja se, kuinka niiden kohdalla julkisuuslakia ei valtiovarainministeriössä noudatettu ihan niin kuin pitäisi. Se on hienoa, että meillä on internet, josta löytyy näitä oikeuskanslerin kertomuksia vähän laajemmassa mittakaavassa, joten otin itselleni esille tämän päätöksen, joka on tehty Siinä kuvaillaan valtiovarainministeriön menettelyä Kreikka-vakuusasiakirjojen julkisuutta koskevassa asiassa. Kantelussa arvosteltiin valtiovarainministeriötä siitä, että se ei ole julkistanut kaikkia Kreikka-vakuuksiin liittyviä asiakirjoja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti. Eli valtiovarainministeriössä niskoiteltiin vielä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisunkin jälkeen. Niin visusti haluttiin nämä niin kutsutut vakuusasiakirjat, jot-

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus 3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa

Lisätiedot

Määrärahan osoittaminen Itämeren suojeluun. Eduskunnalle

Määrärahan osoittaminen Itämeren suojeluun. Eduskunnalle Tarkistettu versio 2.0 TAA 60/2011 vp - Lauri Heikkilä /ps ym. Määrärahan osoittaminen Itämeren suojeluun Eduskunnalle Saukonojan vesiosuuskunta suunnittelee ja toteuttaa paineviemärin Liedossa Saukonojan

Lisätiedot

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna!

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Ensi vuotta käynnistämme innolla vapaaehtoistoiminnan juhlavuotena. Kutsumme sinutkin mukaan yhteiseen

Lisätiedot

Kansanedustaja Eduskuntaryhmä Päivämäärä ja kellonaika Poissaolon peruste Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 22.4.2016 13:00 sairaus Aalto Touko

Kansanedustaja Eduskuntaryhmä Päivämäärä ja kellonaika Poissaolon peruste Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 22.4.2016 13:00 sairaus Aalto Touko Kansanedustaja Eduskuntaryhmä Päivämäärä ja kellonaika Poissaolon peruste Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 22.4.2016 13:00 sairaus Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 21.4.2016 16:00 sairaus Aalto Touko

Lisätiedot

140. KESKIVIIKKONA 21. TAMMIKUUTA 2015

140. KESKIVIIKKONA 21. TAMMIKUUTA 2015 PTK 140/2014 vp 140. KESKIVIIKKONA 21. TAMMIKUUTA 2015 kello 14.01 Päiväjärjestys Ilmoituksia 1) Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan päätökseksi eduskunnan työjärjestyksen muuttamisesta... 4 Puhemiesneuvoston

Lisätiedot

142. PERJANTAINA 23. TAMMIKUUTA 2015

142. PERJANTAINA 23. TAMMIKUUTA 2015 PTK 142/2014 vp 142. PERJANTAINA 23. TAMMIKUUTA 2015 kello 13.09 Päiväjärjestys Ilmoituksia Ainoa käsittely 1) Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2013... 2 Kertomus K 5/2014 vp Perustuslakivaliokunnan

Lisätiedot

Perjantai 23.5.2003 kello 14.00-14.48. Läsnä nimenhuudossa

Perjantai 23.5.2003 kello 14.00-14.48. Läsnä nimenhuudossa SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 10/2003 vp Perjantai 23.5.2003 kello 14.00-14.48 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Ville Itälä /kok Kimmo Kiljunen /sd Hannu Takkula /kesk Arja Alho /sd Mikko Elo

Lisätiedot

129. PERJANTAINA 12. JOULUKUUTA 2014

129. PERJANTAINA 12. JOULUKUUTA 2014 PTK 129/2014 vp 129. PERJANTAINA 12. JOULUKUUTA 2014 kello 13.14 Päiväjärjestys Ilmoituksia Ainoa käsittely 1) Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Afganistanin tilanteesta, Suomen kokonaistuesta Afganistanille

Lisätiedot

Perjantai 5.9.2003 kello 12.00-12.55

Perjantai 5.9.2003 kello 12.00-12.55 VALTIOVARAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 23/2003 vp Perjantai 5.9.2003 kello 12.00-12.55 Läsnä pj. Olavi Ala-Nissilä /kesk vpj. Matti Ahde /sd jäs. Eva Biaudet /r Jyri Häkämies /kok Jari Koskinen /kok Pekka Kuosmanen

Lisätiedot

Valittu kansanedustaja, joka oli poissa äänestettäessä lisäydinvoimasta 1.7.2010 Yhteensä 1 kansanedustaja

Valittu kansanedustaja, joka oli poissa äänestettäessä lisäydinvoimasta 1.7.2010 Yhteensä 1 kansanedustaja Valitut kansanedustajat, jotka äänestivät lisäydinvoimaa vastaan 1.7.2010 Yhteensä 37 kansanedustajaa SDP Helsinki Tuomioja Erkki SDP Häme Filatov Tarja SDP Keski-Suomi Huovinen Susanna SDP Kymi Kiljunen

Lisätiedot

KESKUSTELUALOITE Vapaaehtoistyön lainsäädännön kehittämisestä. Eduskunnan puhemiehelle

KESKUSTELUALOITE Vapaaehtoistyön lainsäädännön kehittämisestä. Eduskunnan puhemiehelle Tiedote 7.6.2013 Keskustelualoite vapaaehtoistoiminnan lainsäädännöstä Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä on jättänyt Eduskunnan puhemiehelle keskustelualoitteen vapaaehtoistyön lainsäädännön kehittämisestä.

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Päivi Lipponen /sd (6 osittain, 7 12 ) Jari Myllykoski /vas (1 7 ) Sirpa Paatero /sd Arto Pirttilahti /kesk Juha Sipilä /kesk

Päivi Lipponen /sd (6 osittain, 7 12 ) Jari Myllykoski /vas (1 7 ) Sirpa Paatero /sd Arto Pirttilahti /kesk Juha Sipilä /kesk TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 42/2011 vp Torstai 3.11.2011 kello 12.00-13.40 Läsnä pj. Mauri Pekkarinen /kesk vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok (1 8 ) jäs. Lars Erik Gästgivars /r (1 8 ) James Hirvisaari

Lisätiedot

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä. ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa

Lisätiedot

Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54. Läsnä nimenhuudossa

Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54. Läsnä nimenhuudossa SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 46/2003 vp Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Ville Itälä /kok Kimmo Kiljunen /sd Hannu Takkula /kesk Arja Alho /sd Mikko

Lisätiedot

Ulkoasiainvaliokunnalle

Ulkoasiainvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 6/2006 vp Hallituksen esitys laiksi sotilaallisesta kriisinhallinnasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Ulkoasiainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Edustajat. nimi vaalipiiri puolue sukupuoli

Edustajat. nimi vaalipiiri puolue sukupuoli nimi vaalipiiri puolue sukupuoli Ahde Matti Oulun vaalipiiri sd m Ahonen Esko Vaasan vaalipiiri kesk m Akaan-Penttilä Eero Uudenmaan vaalipiiri kok m Alanko-Kahiluoto Outi Helsingin vaalipiiri vihr n Alatalo

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. 07.06.2016 Eduskunnan talousvaliokunnalle Kuten eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tähtää

Lisätiedot

PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA. ESITYSLISTA 90/2002 vp. Keskiviikko 23.10.2002 kello 09.00. 1. Nimenhuuto. 2. Päätösvaltaisuus

PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA. ESITYSLISTA 90/2002 vp. Keskiviikko 23.10.2002 kello 09.00. 1. Nimenhuuto. 2. Päätösvaltaisuus PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA ESITYSLISTA 90/2002 vp Keskiviikko 23.10.2002 kello 09.00 1. Nimenhuuto 2. Päätösvaltaisuus 3. HE 200/2002 vp laiksi valmiuslain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lisätiedot

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

4 PALUU i HAKU KAIKISTA

4 PALUU i HAKU KAIKISTA Valtiopäiväasia, HE 83/2004 Sivu 1/1 4 PALUU i HAKU KAIKISTA Asian valiokuntakäsittely HE 83/2004 vp oikeusapuhakemusten toimittamista koskevan eurooppalaisen sopimuksen lisäpöytäkirjan hyväksymisestä

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten

Lisätiedot

Liite 5 Yhteenveto vuoden 2011 eduskuntavaaleja edeltäneestä kyselystä

Liite 5 Yhteenveto vuoden 2011 eduskuntavaaleja edeltäneestä kyselystä Liite 5 Yhteenveto vuoden 2011 eduskuntavaaleja edeltäneestä kyselystä Ehdokkaiden suhtautuminen pakolliseen ruotsin kieleen YLE vaalikone Yhteenvedossa kaikki ne kansanedustajaehdokkaat, jotka tulivat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle TYÖELÄMÄ- JA TASA- ARVOVALIOKUNNAN LAUSUNTO 15/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle varhennettua vanhuuseläkettä ja osa-aikaeläkettä koskevien säännösten muuttamiseksi Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9. Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

KESKUSTA Tukimuoto (FK:n osallistuja) eur. Olavi Ala-Nissilä Seminaari Suomen taloudesta ja turvallisuudesta 3.2.2015 360 Antti Kaikkonen

KESKUSTA Tukimuoto (FK:n osallistuja) eur. Olavi Ala-Nissilä Seminaari Suomen taloudesta ja turvallisuudesta 3.2.2015 360 Antti Kaikkonen 1 (5) FK:N EDUSKUNTAVAALITUKI 2015 Finanssialan Keskusliitto (FK) on vastuullinen suomalaisen hyvinvoinnin, vaurauden ja kilpailukyvyn rakentaja. Haluamme olla kantamassa yhteiskunnallista vastuuta myös

Lisätiedot

Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut. Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016

Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut. Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016 Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016 Kreikan 1. väliarvio tilanne ja alustava aikataulu 9.5. Euroryhmän kokous: Kreikan jo toteuttanut

Lisätiedot

1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 26 jäsentä ja varajäsentä. 2 Päätösvaltaisuus Kokous todettiin päätösvaltaiseksi.

1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 26 jäsentä ja varajäsentä. 2 Päätösvaltaisuus Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. VALTIOVARAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 31/2009 vp Tiistai 6.10.2009 kello 12.00-13.30 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. sihteerit Hannes Manninen /kesk Kari Rajamäki /sd Tarja Filatov /sd Christina Gestrin /r Pertti

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 118/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yrittäjän eläkelain 115 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yrittäjän eläkelakia. Muutos koskisi

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

HE 115/2004 vp. pöytäkirjan sekä Euroopan poliisiviraston

HE 115/2004 vp. pöytäkirjan sekä Euroopan poliisiviraston HE 115/2004 vp Hallituksen esitys eduskunnalle euroopan poliisiviraston perustamisesta tehdyn yleissopimuksen 2 artiklan ja liitteen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan sekä euroopan poliisiviraston perustamisesta

Lisätiedot

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot

Perjantai 26.1.2007 kello 11.00-11.55

Perjantai 26.1.2007 kello 11.00-11.55 TYÖELÄMÄ- JA TASA-ARVOVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 108/2006 vp Perjantai 26.1.2007 kello 11.00-11.55 Läsnä pj. Jukka Gustafsson /sd vpj. Anne Holmlund /kok 1 3, 5 6 jäs. Sari Essayah /kd 1 3 Susanna Haapoja /kesk

Lisätiedot

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80 Vaalikysely 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosiaalidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Velat ja velkaantuminen ovat olleet jatkuvia puheen ja huolen aiheita jo usean vuoden ajan. Danske Bankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila muistuttaa

Lisätiedot

1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 16 jäsentä. 2 Päätösvaltaisuus Kokous todettiin päätösvaltaiseksi.

1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 16 jäsentä. 2 Päätösvaltaisuus Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2006 vp Torstai 9.2.2006 kello 12.00-12.45 Läsnä pj. Markku Laukkanen /kesk vpj. Matti Kangas /vas jäs. Leena Harkimo /kok Saara Karhu /sd Inkeri Kerola /kesk

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Valitkaa oheisesta listasta itsellenne viisi mieluisinta ehdokasta Suomen seuraavaksi presidentiksi. Mieluisin ehdokas

Valitkaa oheisesta listasta itsellenne viisi mieluisinta ehdokasta Suomen seuraavaksi presidentiksi. Mieluisin ehdokas TALOUSTUTKIMUS OY 20100121 12:46:14 TYÖ 3687.00 TAULUKKO 1001 np N-LUVUT Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti Tammikuu 2010 nainen mies 18-24 25-34 35-49 50-64 65-79 työn toimi eläke muu vuotta vuotta vuotta vuotta

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROALUEEN VALTION- TAI HALLITUSTEN PÄÄMIESTEN JULKILAUSUMA Euroopan unioni ja euroalue ovat tehneet viimeisten 18 kuukauden aikana paljon talouden ohjausjärjestelmän

Lisätiedot

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 EVM-ohjelman 1. väliarvio Euroryhmä teki 25.5. periaatepäätöksen väliarvion hyväksymisestä Suurin osa väliarvion

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Pub. Muinainen pankkitoiminta. Pankin kassakaappi. Pankin kassakaappi. Pankin kassakaappi

Pub. Muinainen pankkitoiminta. Pankin kassakaappi. Pankin kassakaappi. Pankin kassakaappi Muinainen pankkitoiminta Kultaa otetaan säilöön Pankin kassakaappi Kultaa annetaan lainaan Pankin kassakaappi Kultaa otetaan säilöön Pankin kassakaappi Pub Muinoin pankkiirit säilöivät asiakkaiden kultaharkkoja

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Kapeampi mutta terävämpi EU.

Kapeampi mutta terävämpi EU. Kapeampi mutta terävämpi EU. 2014 Keskustapuolue haluaa kapeamman mutta terävämmän EU:n. Työskentelemme sellaisen unionin puolesta, joka tekee vähemmän asioita mutta tekee ne paremmin. Keskustapuolue suhtautuu

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 17/2002 vp Hallituksen esitys laeiksi tapaturmavakuutuslain muuttamisesta Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 3 päivänä huhtikuuta 2002

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan

Lisätiedot

HE 214/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

HE 214/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset HE 214/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain 39 ja 46 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilain opintotuen rahoitusta

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp HE 200/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kera Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kera Oy -nimisestä

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa,

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa, HE 217/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomesta Euroopan parlamenttiin valitun edustajan palkkiosta ja eläkkeestä annetun lain kumoamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

HE 337/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan Euroopan rahoitusvakausvälineelle

HE 337/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan Euroopan rahoitusvakausvälineelle HE 337/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan rahoitusvakausvälineelle annettavista valtiontakauksista annetun lain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 32/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle metallirahalain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan metallirahalakiin lisättäväksi säännös valtiovarainministeriön oikeudesta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 107/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi apteekkimaksusta annetun lain 1 a ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi apteekkimaksusta annettua lakia. Apteekin mukaan määräytyvän

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

96. PERJANTAINA 10. LOKAKUUTA 2014

96. PERJANTAINA 10. LOKAKUUTA 2014 PTK 96/2014 vp 96. PERJANTAINA 10. LOKAKUUTA 2014 kello 13.04 Päiväjärjestys Ilmoituksia Lähetekeskustelu 1) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun

Lisätiedot

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkelain 9 a :n kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työntekijäin eläkelakia siten, että jatkossa Suomessa

Lisätiedot

135. TIISTAINA 13. TAMMIKUUTA 2015

135. TIISTAINA 13. TAMMIKUUTA 2015 PTK 135/2014 vp 135. TIISTAINA 13. TAMMIKUUTA 2015 kello 14.01 Päiväjärjestys Ilmoituksia Lähetekeskustelu 1) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta ja

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62.

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. 28.5.2004 SAK:N KYSELY EUROPARLAMENTTIVAALIEN EHDOKKAILLE Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. Kysymysten vastausvaihtoehdot ovat: täysin samaa mieltä

Lisätiedot

Kreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät

Kreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät Kreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät Euroalueen vakausyksikkö Ohjelman eteneminen Kreikan 3. ohjelmasta päätettiin 19.8.2015 Lyhyen aikavälin tavoitteet: Palauttaa luottamus

Lisätiedot

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä- HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,

Lisätiedot

Perjantai 2.7.2010 kello 12.30-13.45. Läsnä nimenhuudossa

Perjantai 2.7.2010 kello 12.30-13.45. Läsnä nimenhuudossa SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 34/2010 vp Perjantai 2.7.2010 kello 12.30-13.45 Läsnä nimenhuudossa pj. jäs. Erkki Tuomioja /sd Sirpa Asko-Seljavaara /kok Timo Juurikkala /vihr Pietari Jääskeläinen

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

EUROOPAN OMATUNTO -KONFERENSSI

EUROOPAN OMATUNTO -KONFERENSSI KONFERENSSIOHJELMA Ohjelman muutokset mahdollisia EUROOPAN OMATUNTO -KONFERENSSI Eduskunnan Pikkuparlamentti, auditorio Helsinki 18. 19.3.2014 TI 18.3.2014 09.00 Rekisteröityminen konferenssiin 10.00 Tervetuliaissanat

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kreikka II paketin pääkohdat

Kreikka II paketin pääkohdat Kreikka II paketin pääkohdat 1) Lähtökohdat 2) Sopeutusohjelma 2012-20 3) Lainaohjelma 2012-14 4) Vastuiden ja riskien rajaaminen Päivitetty 24.2.2012 1. Kreikka II paketin lähtökohdat Kreikalle luotava

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti Talouden näkymät ja riskit Reijo Heiskanen Pääekonomisti Maailmantalouden kasvuennusteessa pientä laskupainetta, mutta iso kuva pitkälle ennallaan Maailmantalouden kasvu uhkaa jäädä hieman aiempia arvioita

Lisätiedot