Hyvinvointia. kulttuurista. sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Paljastamme Sosiaalialan vuoden valopilkun

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvinvointia. kulttuurista. sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Paljastamme Sosiaalialan vuoden valopilkun"

Transkriptio

1 sosiaalialan riippumaton ammattilehti Paljastamme Sosiaalialan vuoden valopilkun Elimäen Paras löytyi mutkien jälkeen kuntaliitoksesta Kilpailuttamisen kustannukset voivat yllättää Miten arvioida kiireellisyyttä asiakkaan asiassa? Hyvinvointia kulttuurista

2 Huoltaja-säätiö Sosiaaliturva-lehti on sosiaalihuollon Huoltaja-säätiö vaikuttaja. Säätiö toimii pitkäjänteisesti kunnallisen sosiaalipolitiikan kehittämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa sosiaalialan ammattilaisten sekä päättäjien osaamis- ja tietopohjaa. isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Vuokko Niiranen Hallitus Aulikki Kananoja, puheenjohtaja Alpo Komminaho, varapuheenjohtaja Päivi Ahonen Heikki Hiilamo Harri Jokiranta toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) Julkaisija Huoltaja-säätiö. Sosiaaliturva-lehti on sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Perustettu 1912, 96. vuosikerta. Ilmestyy vuonna kertaa, joista yksi on kaksoisnumero. Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki puh. (09) faksi (09) vastaava päätoimittaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) päätoimittaja Merja Moilanen vuorotteluvapaalla toimitussihteeri Erja Saarinen puh. (09) toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö puh. (09) toimittaja Minna Tarvainen puh. (09) Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten eikä kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta. Taitto Workshop Pälviä Oy Kannen kuva Panu Pälviä Huoltaja-säätiö Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset Anne-Mari Salminen puh. (09) faksi (09) Tilaushinnat euroa/vuosi, kestotilaus 51 euroa/vuosi, opiskelijatilaus 28 euroa/vuosi Sosiaaliturva-lehden irtonumerot myytävänä toimituksessa 4,50 euroa/kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 % Mediakortti osoitteessa Kirjapaino Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN Sosiaaliturva 1/08 3 pääkirjoitus Tavoitteena lukijoidensa näköinen lehti Ulla Salonen-Soulié 4 6 ajankohtaiset sosiaalialan vuoden valopilkku -äänestys, mielenterveys ja väkivalta, terveyssosiaalityö Löytyykö Paras? uutisia lyhyesti napsitut 6 7 laina ja palaute Miten arvioida kiireellisyyttä asiakkaan asiassa? Marika Nirhamo kärkiteema 8 10 asiakkaiden ja henkilökunnan luovat kyvyt käyttöön Erja Saarinen ja Minna Tarvainen Taiteen tekeminen voimaannuttaa kaikenikäisiä Erja Saarinen Minna Tarvainen Marja Lehtonen Sosiaaliturva 2/08 postitetaan lukijoille 12. helmikuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään Ilmoitukset voi laittaa myös verkkosivuille 1/08 17 pinnan alta Kaksi kolmannesta on sentään jotain! Jorma Sipilä näkökulma kolumni Jari Eero jos minulta kysytään Liisa Häme Ensikodin vauva vuodelta 1940 Kati Peltola Onko lastenvalvojan työ sosiaalityötä? Tapani Wacklin 20 teemapäivät ja tapahtumat vuonna muutokset sosiaaliturvaan vuonna kilpailuttaminen Kilpailuttaminen hillitsee hintojen nousua vanhusten palveluissa Liisa Kähkönen kilpailuttaminen Kilpailuttamisen kustannukset voivat yllättää Briitta Koskiaho varhainen puuttuminen Unelmat toteen ja elämä haltuun Susanna Winter lain nimessä Edunvalvonta ja sosiaalitoimi vastaavat eri tehtävistä Eva Gottberg 30 kirjat 31 menetelmät Perheterapia ja lastensuojelu sopivat yhteen Petri Rikkinen oma ura seuraavassa numerossa 2/08 Kärkiteemana Erojen ehkäisy kuva: Futureimagebank

3 Pääkirjoitus 15. tammikuuta 2008 Tavoitteena lukijoidensa näköinen lehti Lehtemme haluaa olla sosiaalialan ammattilaisten ja päättäjien keskeinen tiedon ja vertaistuen lähde. Teemme lehteä lukijoille, Teille, yhdessä Teidän kanssanne. Kannessa Lehdestä toiseen toistuva tavoitteemme on, että jokainen löytäisi siitä itseään kiinnostavat juttunsa. Pieni toimituksemme ei tarpeeksi pysty jalkautumaan lukijoidensa pariin, vaan tarvitsee myös muulla tavoin toimivat yhteydet kentälle. Siihen tarvitsemme Teitä kaikkia, hyvät lukijat. Odotamme yhteydenottojanne! Kulttuuriharrastukset lisäävät tutkitusti ihmisen hyvinvointia ja terveyttä. Esittelemme sosiokulttuurista työtä eri sosiaalipalveluissa. sivut 8 16 kuva: Panu Fxxxxxx Pälviä Välitämme tietoa hyvistä käytännöistä ja viritämme keskustelua sekä arjen työn tueksi että toimintaympäristön muutosten ymmärtämiseksi. Tätä teemme monipuolisesti, luotettavasti ja asiantuntevasti. Lehtemme riippumattomuus merkitsee moniäänisyyttä. Emme kuitenkaan ole puolueettomia vaan vahvasti sitoutuneita sosiaaliseen, heikompiosaisten puolustamiseen ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden rakentamiseen. Asiantuntija-artikkelit ja asiajutut ovat lehden laadun merkki. Yllättäen kuitenkin vuonna 2007 eniten osallisuutta ja palautetta synnytti verkkopalvelumme Sosiaalialan vuoden valopilkku -äänestys. Äänestysvilkkaus ja valintojen perustelut vahvistavat viestinnän ammattilaisten käsitystä siitä, että sosiaaliala kaipaa tähtiä, tulisieluisia sosiaalipoliitikkoja, jotka antavat alalle kasvot. Tutkimustiedon välittäminen, käytäntöä palvelevien tutkimusten seulonta ja esittely ovat myös edelleen osa lehden tarjontaa. Uutuutena tulee Näkökulmaosion yhteyteen Pinnan alta -palsta, jossa vaihtuvat kirjoittajat valottavat ajan ilmiöitä pintaa syvemmältä. Palstan avaa Jorma Sipilä pohtimalla kysymystä palvelualojen tuottavuudesta. Kaiken kaikkiaan Sosiaaliturva pyrkii valottamaan alan tapahtumien taustoja ja jännitteitä eri näkökulmista. Oppilaitoksissa lehtemme luokitellaan ammatillistieteelliseksi julkaisuksi ja sitä käytetään laajasti oppimateriaalina. Toivomme Sosiaaliturvan tarjoavan niin opiskelijoille kuin jo alalla toimiville samaistumisen kohteita, mutta myös uusia ideoita ja ratkaisumalleja. Paras-hankkeen mylläämässä uudessa toimintaympäristössä tarvitaan myös paikallisen päätöksenteon tueksi sosiaalipoliittisesti perusteltuja näkökantoja. Lehteä täydentää sen verkkopalvelu, jonne olemme vieneet esimerkiksi arkistojen aarteita. Tänä vuonna lehti ilmestyy kerran kuukaudessa, mutta viikoittain täydentyvässä verkkopalvelussa tarjoamme muun muassa ajantasaista tietoa avoimista työpaikoista. kuva: Lea Suoninen-Erhiö Ulla Salonen-Soulié vastaava päätoimittaja Emme ole puolueettomia vaan vahvasti sitoutuneita sosiaaliseen, heikompiosaisten puolustamiseen ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden rakentamiseen. kuva: Futureimagebank kuva: Lea Suoninen-Erhiö Perhetyöntekijä Kaisa Piikki (vas.) ja suunnittelija Helena Nyman kirjoittavat siitä, miten Vantaa Tikkurilassa on selkiytetty sosiaalityöntekijän ja perhetyöntekijän rooleja lastensuojelun avohuollossa. Perhetyö lastensuojelun avohuollon tukitoimena Vantaan Tikkurilassa: Sosiaalityöntekijät tilaavat, perhetyöntekijät tuottavat Sosiaaliset innovaatiot Pinnan alta Juristin nurkkaus Uusi lastensuojelulaki ja lastensuojeluilmoitus Sosiaaliturva 1/08 3

4 ajankohtaiset SOSIAALIALAN VUODEN VALOPILKKU -ÄÄNESTYS Väestöliiton monikulttuurisuuskysymysten osaamis- ja resurssikeskus Kotipuu sai Sosiaaliturvan nettisivuilla järjestetyssä äänestyksessä selvästi eniten ääniä sosiaalialan vuoden valopilkuksi. Hieno alku uudelle vuodelle. Vaikka kisa oli leikkimielinen, otan tuloksen tunnustuksena tehdylle työlle ja merkkinä siitä, että olemme oikeilla jäljillä. Väestöliiton monikulttuurisuusasioiden päällikkö Anne Alitolppa-Niitamo kuva: Erja Saarinen Kotipuun valintaa perusteltiin muun muassa näin: Kotipuu on tehnyt uraa uurtavaa maahanmuuttajatyötä yhteistyössä eri viranomaisten sekä kansalaisjärjestöjen kanssa. Kynnys ottaa yhteyttä niin maahanmuuttajien itsensä kuin viranomaistenkin on ollut äärettömän matala. Jos siihen hetkiseen ongelmaan ei heti ole saatu ratkaisua, on yhdessä kehitetty uusia toimintamuotoja, jotta asiat menisivät eteenpäin. Upeaa ja sympaattista työtä! Valopilkkua äänestettiin lehden toimituksen kumppaneineen tekemältä ehdokaslistalta. Äänestys sai innostuneen vastaanoton ja eri tahot mobilisoivat kannattajiaan liikkeelle. Kepeästi toteutetun nettiäänestyksen vakavana tarkoituksena oli nostaa esiin sosiaalialan tunnustusta ansaitsevaa työtä ja sen tekijöitä. Toiseksi äänestyksessä tuli Talentian Sosiaalitapaus-kampanja, jonka äänestämistä perusteltiin muun muassa näin: Sosiaaliala on tuotu hienosti esiin ja alan arvostusta pyritty nostamaan. Ihmisille välittyy nyt kuva alasta, joka on monipuolisempi kuin uskoisikaan. Ja kaikki me olemme sosiaalitapauksia... Loistavaa erilaista näkyvyyttä meidän alalle. Todella kaivattu veto sosiaalipuolelle. Eräs äänestäjä arvosteli henkilöiden nostamista listalle, koska saavutukset ovat aina useampien ihmisten yhteistyön tulosta. Toisaalta sosiaalialalle tarvitaan tähtiä, ihmisiä, jotka antavat alalle kasvot. Kolmanneksi äänestyksessä tuli vastikään Hämeenlinnan sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtajan tehtävistä pois jäänyt Erkki Torppa, jonka työtä kiitettiin laajasti, myös runomuodossa: Kaikki kalat eivät myötävirtaan ui, Pohjanmaalla, Vetelissä, Torpan Erkki kasvoi, vahvistui. Liikunnasta, urheilusta nousi miehen kunto, vahvaksi kehittyi myös sosiaalinen omatunto. Esitaistelijan sai lapsi, vanhus, sairas, muuten heikko, työtön, syrjäytetty, pilven veikko. Aina heidän puolellaan on ollut Erkki, suora selkä, vahva luonne, jääräpääkin tavaramerkki. Monen onnen tuoja ihmiselon harmauteen. Kansakunnan sosiaaliturvaan syvään uurtui Erkin tola. Vaikka yöllä herättäisit, päässä kaikuu Torpan epistola: Tulevaisuutta eivät rakenna seurauksien hoito, palvelutehtaat, vaikka työn sankarina kuinka jälkipyykkiä vehtaat. Kun ennalta yhteisön toimivuutta vahvistaa, sosiaalikulut veronmaksajia ja kamreeria vähemmän ahdistaa. Siitä kansakunnan onni versoo. Listalla oli 19 ehdokasta ja äänestäjät saivat myös esittää omaa ehdokastaan listan ulkopuolelta. Ehdotetuiksi tulivat Laupeudentyö-yhdistyksen johtaja Heikki Hursti, sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kari Välimäki, kansanedustajat Tanja Saarela ja Ilkka Taipale sekä Helsingistä Kontulan vanhusten palvelukeskuksen sosiaaliohjaaja Anitta Thessman. Valopilkuksi ehdotettiin myös Helsingin kaupungin vanhusten kotihoidossa toimivaa sosiaalista yritystä. Onnittelemme äänestyksessä kärkeen sijoittuneita ja muita esillä olleita, jotka ovat kaikki tehneet ansiokasta työtä. Kiitämme äänestykseen osallistujia. Lisätietoa tuloksista ja ehdokkaista > Ajankohtaista MIELENTERVEYS JA VÄKIVALTA Naisilla mielenterveysongelmat ja väkivallan kohteeksi joutuminen liittyvät yllättävän tiiviisti yhteen, todettiin Mielenterveysmessujen yhteydessä järjestetyssä Hela kvinnan Kön Makt Våld -seminaarissa 21. marraskuuta. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan jopa 70 prosenttia psykiatriseen hoitoon hakeutuvista naisista on kokenut elämässään joko fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Väkivalta ja mielenterveysongelmat muodostavat naisen elämässä toisiaan ruokkivan kehän. Väkivallan kokeminen aiheuttaa mielenterveysongelmia ja nämä puolestaan asettavat naisen tavallista alttiimmaksi väkivallalle, sanoo Annika Malmqvist ruotsalaisesta Riksförbundet för Social och Mental Hälsa -järjestöstä. On hyvä huomata, että väkivalta ei ole ainoastaan fyysistä. Se voi olla psyykkistä ja aineellista. Myös marginaaliin laittaminen, sairaudesta syyllistäminen ja välinpitämättömyys ovat väkivallan muotoja. YK:n arvioiden mukaan prosenttia maailman naisista on joutunut kokemaan väkivaltaa lähisuhteissaan. Ongelman yleisyydestä huolimatta siihen on vaikea saada apua viranomaisilta. Katarina Weinehall Umeån yliopistosta huomauttaa, että sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, poliisit ja opettajat sulkevat usein silmänsä perheissä tapahtuvalta väkivallalta. 4 Sosiaaliturva 1/08

5 uutisia lyhyesti Espoon uutta vammaispoliittista ohjelmaa on ideoitu työpajassa, johon osallistui vammais- ja sairausjärjestöjen edustajia, vammaispalvelujen asiakkaita, valtuutettuja ja kaupungin työntekijöitä. Asiakkaiden kuuleminen nähtiin lähtökohtana palvelujen suunnittelulle ja arvioinnille. Työpajan antia käytetään pohjana ohjelman jatkovalmistelussa. Työpajan tulokset ja palautteet tilaisuudesta: > Sosiaali- ja terveyspalvelut > Vammaispoliittinen ohjelma Löytyykö Paras? Palstalla seurataan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen etenemistä eri puolilla Suomea. Asta Saario Elimäen kunnan sosiaali- ja terveysjohtaja Ryhmäperhepäiväkodeista valtaosa on nykyään kolmen tai sitä useamman hoitajan yksiköitä, joissa on kirjoilla jopa neljäkymmentä lasta. Pieniä, kodinomaisia ja pysyvien ihmissuhteiden yksiköitä on kaikista ryhmäperhepäiväkodeista enää kolmannes, vaikka päivähoitoasetuksen mukaan ryhmäperhepäivähoitoa pitäisi tyypillisimmillään toteuttaa sellaisissa yksiköissä. Ryhmäperhepäivähoidon laadun kehittäminen on jäänyt kunnissa määrällisen kehittämisen jalkoihin, selviää sosiaalija terveysministeriön selvityksestä. Ryhmäperhepäivähoitoselvitys, STM Selvityksiä 2007:54 > Julkaisut Elimäki kuuluu Kouvolan seutuun. Miten Paras-hanke on siellä edennyt? Paras-hanke on edennyt aikataulun mukaisesti. Seudun kuusi kuntaa Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala ovat tehneet jo pitkään seudullista yhteistyötä. Elokuun loppuun mennessä valtioneuvostolle annetussa selvityksessä ja toimeenpanosuunnitelmassa Elimäki jätti kuitenkin oman kuntakohtaisen vastauksen, koska terveyspalvelut järjestetään Elimäellä nykyään toisella tavalla kuin seudun muissa kunnissa. Samaan aikaan tehtiin näitä kuutta kuntaa koskeva kuntaliitosselvitys. Muut kunnat päättivät kuntaliitoksesta 12. marraskuuta, mutta Elimäen valtuusto päätti yhden äänen enemmistöllä säilyä itsenäisenä. Koska tilanne muuttui muiden kuntien päätettyä liitoksesta, Elimäellä järjestettiin uusi äänestys. Yhdistyvät kunnat aikoivat purkaa kansanterveystyön kuntayhtymän ja sulauttaa sen toiminnot uuden kunnan organisaatioon. Toisessa äänestyksessä 10. joulukuutta Elimäen valtuusto päätti kolmen äänen erolla liittymisestä muodostettavaan Kouvolan suurkuntaan. Päätös taisi olla vaikea pienelle kunnalle? Se ei ollut helppo, sitä kuvaavat tiukat äänestystulokset molemmissa valtuuston käsittelyissä. Päätöksestä on tekeillä kunnallisvalitus ja mikäli hallinto-oikeus ei valituksen saatuaan anna täytäntöönpanokieltoa, kuntaliitoksen valmistelu jatkuu valitusprosessin rinnalla. Tosiasiahan on, että, työssäkäynti-, asunto- ja palvelumarkkina-alueet ovat laajentuneet yli kuntarajojen ja Kouvolan seutu on elimäkeläisille luontainen suunta. Työpaikkojen ja verotulojen kehitys riippuu entistä laajemman alueen kehityksestä. Sateenkaariperheiden vanhemmista vajaa viidennes on ollut eri tahojen järjestämässä perheneuvonnassa. Perheneuvontapalveluja on käytetty sitä vähemmän mitä pienemmällä paikkakunnalla perheet asuvat, sillä näiden palveluiden käyttöön liittyy erityisen paljon syrjintäpelkoa. Muun muassa tämä ilmenee sateenkaariperheille tehdystä laajasta kyselystä. Kyselyyn vastanneista sateenkaariperheistä lähes puolet oli naisparien muodostamia ydinperheitä. Paula Kuosmanen ja Juha Jämsä (toim.): Suomalaiset sateenkaariperheet sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koulussa. SEIS Suomi eteenpäin ilman syrjintää -julkaisu. Työministeriö, > Esitteitä ja materiaaleja > Tutkimuksia ja julkaisuja Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiselle aiheutuu paineita väestön ikääntymisestä ja siitä johtuvasta palveluiden kysynnän kasvusta. Myös kunta-alan työvoiman väheneminen lisää kuntien yhteistyön tarvetta. Miten sosiaali- ja terveyspalvelut on määrä uudessa kunnassa järjestää? Mikäli olen oikein ymmärtänyt, niin Paras-lain hengessä: päivittäin tai useasti tarvittavat palvelut lähipalveluina ja erityispalvelut tai erityisosaamista vaativat palvelut seudullisina tai alueellisina palveluina. Aloitit Elimäen sosiaali- ja terveysjohtajana elokuun alussa: onko Paras-pyöritys ylittänyt odotuksesi? Kun aloitin elokuun alussa, pääsin kokoamaan valtioneuvostolle annettavaa kuntaselvitystä. Se oli mitä parhain tapa perehtyä uusiin tehtäviin. Minulla ei ollut juuri mahdollisuutta osallistua Pohjois-Kymenlaakson yhteiseen selvitys- ja suunnittelutyöhön, sillä tuossa vaiheessa työryhmien työskentely oli jo loppusuoralla. Pyöritys ei tullut yllätyksenä, sillä olin edellisessä työssäni Etelä-Kymenlaaksossa tehnyt Paras-selvityksiä kuuden kunnan sosiaali- ja terveyspalveluista. Miltä sosiaalihuollon tulevaisuus näyttää uusissa rakenteissa? Sosiaalihuollon perustehtävät tulisi jatkossakin järjestää lähipalveluina. Esimerkiksi lasten päivähoito todennäköisesti jatkuu entisellään. Sosiaalihuollon erityistehtävissä, kuten lastensuojelussa ja sijaishuollossa on järkevää yhdistää kuntien voimavarat ja rakentaa siltä pohjalta toimiva alueellinen kokonaisuus. Sosiaaliturva 1/08 5

6 TERVEYSSOSIAALITYÖ Mielenterveyteen paneutuminen on tärkeää kaikille sosiaalityöntekijöille, Ann Davis korosti Terveyssosiaalityöntekijät ry:n 60-vuotisjuhlaseminaarissa. Professori Ann Davis (vas.) ja tutkija Anna Metteri (oik.) käsittelivät asiakkaiden tarpeiden kuulemista. Asiakkailla on aineellisia, sosiaalisia ja henkisiä tarpeita. Metterin mielestä henkisten tarpeiden, kuten kunnioituksen ja arvostuksen tarpeiden, merkitystä ei aina oteta riittävän vakavasti. Tutkija Heli Valokivi (kesk.) johti seminaarissa puhetta. Terveyssosiaalityöntekijät ovat aktiivisia vielä eläkeläisinäkin. Vuonna 1962 Tampereen yliopistosairaalan ensimmäisenä sosiaalityöntekijänä aloittanut Marjatta Tolvanen seurasi kiinnostuneena seminaaria. Näen sosiaalityöntekijän potilaan edustajana, joka tuo potilaan tarpeita esiin. Tässä roolissa meidät otettiin hyvin vastaan sairaalassa. kuvat: Erja Saarinen Seminaarissa oli laaja posterinäyttely. Tampereen vammaispalveluiden sosiaalityöntekijä Tarja Sipponen esitteli lisensiaattityönsä pohjalta laatimaansa posteria kuljetuspalveluasiakkaista. Englannissa Birminghamin yliopistossa sosiaalityön professorina toimiva Davis oli yksi marraskuussa Tampereella pidetyn seminaarin pääpuhujista. Hän painotti, että kaikki sosiaalityöntekijät tapaavat asiakkaita, joilla on pulmia henkisen jaksamisen kanssa, vaikka heillä ei olisikaan psykiatrista diagnoosia. Euroopassa vuosittain 27 prosenttia aikuisista kokee mielenterveyteen liittyvän sairauden. Mielenterveysongelmat liittyvät heikkoon sosiaaliseen ja taloudelliseen asemaan sekä työttömyyteen. Naisilla, vanhuksilla ja maahanmuuttajilla on muita suurempi riski sairastua. Davis on pohjakoulutukseltaan mielenterveyteen erikoistunut sosiaalityöntekijä. Hän kertoi, että vielä parikymmentä vuotta sitten juututtiin pelkästään asiakkaan ongelmiin ja puutteisiin. Viime vuosina on alettu työskennellä yhdessä asiakkaan kanssa niin, että hänen voimavaroihinsa kiinnitetään huomiota. Sosiaalityön uskottavan tietoperustan rakentamiseksi on työskenneltävä yhdessä palveluiden käyttäjien kanssa. Heidän tietonsa ja asiantuntemuksensa pitää saada osaksi tietopohjaa, Davis korosti. Hän toimii monitieteisessä mielenterveyden huippuyksikössä, jossa palveluiden käyttäjät työskentelevät tasavertaisina asiantuntijoina eri alojen ammattilaisten, tutkijoiden ja opettajien kanssa. Palveluiden käyttäjät ovat vaikuttaneet muun muassa yksikön opetussuunnitelmaan, opiskelijoiden valintaan ja heidän työnsä arviointiin. Vuonna 2006 Davis julkaisi yhdessä Viviene Creenin kanssa kirjan Social Work. Voices from the inside. Siihen on koottu asiakkaiden kokemuksia sosiaalityöstä ja ehdotuksia sen kehittämiseksi. Terveyssosiaalityöntekijöiden juhlaseminaariin osallistui lähes 300 sosiaalityöntekijää. Terveydenhuollossa työskentelee noin sosiaalityöntekijää. Seminaarissa julkistettiin vuosina järjestetyn sosiaalihoitajakoulutuksen historiikki. Erja Saarinen Lisätietoa Birminghamin yliopiston mielenterveyden huippuyksiköstä napsittua Suonenjoen entinen sosiaalijohtaja Reino Väisänen Savon Sanomat Kukaan ei sano sitä ääneen, mutta kunnan sosiaalitoimen alimitoitettu budjetti kätkee sosiaalijohtajalle suunnatun ohjeen: pikkutarkka lain noudattaminen ei ole tarpeen. Olen saanut viestiä, jonka mukaan hallinto-oikeudessakin epäillään, että kunnat rikkovat lakia tietoisesti. Leena Eräsaari Helsingin Sanomat Lamasta lähtien julkisella sektorilla on tehty niin paljon kuin on kyetty yhteisöllisyyden karsimiseksi. Päiväkodeista, kouluista, yliopistoista, terveyskeskuksista ja vanhustenhuollosta on viety yhteisöllisyyden perusedellytykset. Tarja Hurme ET 17/2007 Kun juuri ajasta on pula, mistä vanhuksille löytyisi sitä, mitä heiltä eniten puuttuu: ihmisten läheisyyttä. Tarvitaanko yksinäisyydenhoitoon tutkinto vai riittäisikö lähimmäisyys? Lauri Oilinki Uutispäivä Demari Eläimille ja vangeille on taattu ravinto ja ulkoilu. Ne nyt ovat vähimmäisvaatimukset. Kyllä samanlaiset kriteerit, vähintään, kuuluvat myös vanhemmille ihmisille. Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden kirjoitus miellytti lukijoita Sosiaaliturvan 95-vuotisjuhlanumerossa 17/2007 viisi sosiaalialan opiskelijaa kirjoitti näkemyksiään hyvästä hyvinvointiyhteiskunnasta. Lehden verkkosivuilla lukijat äänestivät kirjoituksista suosikikseen Jyväskylän yliopistossa sosiaalityötä opiskelevien Kristiina Ruuskasen ja Juho Suortin jutun Sosiaalisuudesta kaikkien yhteinen asia. Äänestys oli erittäin tasainen ja kaikilla kirjoituksilla oli kannattajansa. Onnittelemme voittajia ja kiitämme äänestäjiä. 6 Sosiaaliturva 1/08

7 laina ja palaute Miten arvioida kiireellisyyttä asiakkaan asiassa? TOIMEENTULOTUKI Toimeentulotukeen tuli vuodenvaihteessa hakemuksen käsittelyn määräajat. Kiireellisessä tilanteessa päätös on tehtävä jo samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Sosiaalityöntekijä Leila Gynther, Helsingin Sanomat Asiakkaan asia on yleensä hänen omasta mielestään kiireellinen. Jos asiakas ei ole oppinut ennakoimaan tilanteitaan, muuttuu hänen asiansa kiireelliseksi myös objektiivisilla mittareilla mitattuna. Esimerkkinä voisi käyttää häätöä; ei ole tavatonta, että asiakas ottaa yhteyttä sosiaalitoimistoon, kun oikeudelta on tullut päätös maksamattomien vuokrien takia toimitettavasta häädöstä. Asiakas on näissä tapauksissa yleensä jättänyt usean kuukauden vuokrat maksamatta, ja hänellä olisi ollut mahdollista ottaa yhteyttä sosiaalitoimistoon jo kuukausien ajan. Valitettavasti näin tapahtuu myös tilanteissa, joissa asiakas on ennenkin ollut sosiaalitoimiston asiakkaana ja tietää toimeentulotukiasioiden menettelytavat. Marika Nirhamo, sosiaalityöntekijä, Satakunnan sosiaalipäivystys, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian ammattieettisen lautakunnan puheenjohtaja Jos asiakasryhmiä on priorisoitava niukkuuden vuoksi, siitä tulee tehdä poliittisia päätöksiä kunnan luottamuselimissä. kuva: Erja Saarinen Kenen asia on kiireellinen toimeentulotukea haettaessa? Tätä kysyi sosiaalityöntekijä Leila Gynther Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan. Ajankohtaiseksi asian pohtimisen tekee ns. sosiaalitakuu. Kiireellisissä tapauksissa toimeentulotukipäätös on tehtävä saman päivän aikana ja kiireettömissäkin tapauksissa viikon kuluessa hakemuksesta. Myös uusi lastensuojelulaki asettaa määräaikoja lastensuojelutarpeen selvittämiselle. Opiskelukaverini Leila toteaa kirjoituksensa lopussa mielestäni tärkeimmän näkökulman: Asianmukaisella työntekijämäärällä pystyisimme noudattamaan meille annettuja käsittelyaikoja sekä pystyisimme tekemään työmme muutenkin ohjeiden mukaan. Alalla on noudatettava lakeja ja asetuksia, joissa velvoitetaan tarjoamaan monenlaista hyvää palvelua. Ammattijärjestön sivuilta löytyy ammattieettistä ohjeistusta julkisen vallan käyttöön. Kukin kunta voi lisäksi laatia omia ohjeitaan, jotka on tarkoitettu noudatettaviksi kuten budjettiraamitkin. Näillä kaikilla pyritään määrittelemään sitä, mikä on oikein, tarpeellista, riittävää ja kohtuullista. Silti päätösvalta on useimmiten delegoitu sosiaalityöntekijälle, jonka tulee tätä valtaa käyttää ammattietiikkansa mukaisesti. Jotta liikaa ei olisi yhden työntekijän harteilla, jokaisella tulee olla oikeus hyvään keskusteluun työyhteisössään siitä, miten toimimme ja mihin se pohjautuu. Asiakastapaus voi muuttua kiireelliseksi paitsi siksi, että asiakas itse ei ole ymmärtänyt tai halunnut ajoissa ottaa yhteyttä sosiaalitoimistoon organisaation edellyttämällä tavalla syystä tai toisesta, ehkä myös siksi, että työntekijällä ei ole muiden kiireiden vuoksi ollut aikaa auttaa asiakasta ajoissa. On myös huomioitava monien muiden tahojen mahdollisuus ja vastuu ohjata ja tukea asiakasta hakemaan apua ajoissa. Esimerkiksi häädöstä tai sen uhasta ovat tietoisia muun muassa vuokranantajat, isännöitsijät, työvoimatoimiston ja terveydenhuollon työntekijät sekä omaiset ja naapuritkin. Häätöasiaa tai melkein mitä vaan muutakaan pulmaa, johon sosiaalitoimistosta haetaan apua, ei vielä kuitenkaan helpota oikein ajoitettu ja oikein muotoiltu asiakkaan yhteydenotto ja avunpyyntö. Moniammatillisen työntekijäresurssin lisäksi sosiaalitoimistossa tulee olla käytettävissä määrärahoja harkinnanvaraiseen toimeentulotukeen ja lastensuojelullisista syistä myönnettävään taloudelliseen tukeen, joilla voidaan hoitaa muun muassa vuokrarästejä. Edelleen on kuntia, joissa ei tunneta lainkaan ehkäisevän toimeentulotuen myöntämistä tai ei ole otettu käyttöön sosiaalista luototusta. Ne olisivat oivia välineitä tehdä suunnitelmia asiakkaan kanssa. Niin sanotut sosiaalisen isännöinnin kokemukset ovat myös hyviä, mutta missä ovat tähän toimintaan suunnatut määrärahat? Usein asiakas hyötyy myös pelkästä sosiaalialan ammattilaisen työpanoksesta neuvottelussa velkojien kanssa, maksusuunnitelman laadinnassa ja siitä kiinnipitämisessä yhteistyössä. Mutta missä viipyvät sosiaaliohjaajien virat sosiaalitoimistoista tai palkkakilpailu, jotta saataisiin kelpoisuusehdot täyttäviä sosiaalityöntekijöitä? Haluavatko kuntien päättäjät auttaa ihmisiä ajoissa ja riittävästi vai toivotaanko ajan hoitavan pulmat tai asiakkaan muuttavan naapurikuntaan? Palvelun järjestäjällä, ei siis yksittäisellä työntekijällä, on vastuu riittävien resurssien järjestämisestä. Jos asiakasryhmiä on priorisoitava tai eroteltava niukkuuden vuoksi, siitä tulee tehdä poliittisia päätöksiä kunnan luottamuselimissä ja tiedottaa painopistealueista ja vähemmän tärkeistä alueista. Täysivaltainen asiakas on aina vastuussa valinnoistaan saatuaan tietoa eri vaihtoehdoista sekä oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Ammattitaitoa on arvioida milloin ja missä määrin asiakasta tulee vastuuttaa itse hoitamaan asiaansa ja milloin häntä tulee auttaa konkreettisesti tekemällä yhdessä. Yksilöllinen tarvearviointi on juuri tätä sosiaalialan ammatin ydintä, kuten myös asian kiireellisyys verrattuna muiden asiakkaiden tilanteen kiireellisyyteen. Tämän vuoksi yksin asuva aikuinen saa viime kädessä vaihtoehdoksi asunnottomien asuntolan osoitteen kieltäydyttyään väärässä paikassa olevasta huonosta vuokra-asunnosta. Lastensuojelun asiakkaana oleva monilapsinen perhe voi saada vähintään lausunnon tai tukea vuokravakuuteen asunnon saamiseksi, koska asunnon puute ei ole huostaanoton syy. Useampaan kertaan häätöön ajautuneet vanhemmat taas eivät ehkä ole kykeneviä huolehtimaan lapsistaan, jolloin sijoituskin voi olla vaihtoehto. Hankalinta ongelman ratkaisu on joskus siksi, että asunnon saanti tai hoitoon pääsy ei ole kiinni asiakkaan tahdosta tai sosiaalityöntekijästä vaan näiden palvelun tarjoajien päätöksistä. Ammattieettisesti kestävää työtä on se, että lähtee toimimaan epäkohtien muuttamiseksi ja pyrkii etsimään vaikuttamisen keinoja yhteistoiminnassa muiden, myös asiakkaiden kanssa. Sosiaalihuoltolain edellytys sosiaalipalveluiden tarpeen kiireellisestä arvioinnista kaikkina vuorokauden aikoina on otettava tosissaan myös virka-aikaista työtä järjestettäessä eikä vain virka-ajan ulkopuolella. Sosiaaliturva 1/08 7

8 kärkiteema Erja Saarinen ja Minna Tarvainen Kysyimme muutamilta sosiokulttuurisen työn kehittäjiltä, miten he päätyivät käyttämään taidetta sosiaali- ja terveysalan työssä. Tivasimme myös vinkkejä, miten tätä innostavaa työotetta saataisiin levitettyä sosiaalipalveluiden arkeen. Asiakkaiden ja henkilökunnan luovat kyvyt käyttöön Sosiokulttuurinen innostaminen kuva: Panu Pälviä Sosiokulttuurista innostamista on Suomessa tutkinut ja kehittänyt Tampereen yliopistolla työskentelevä yliopettaja ja dosentti Leena Kurki. Lähde: Leonie Hohenthal-Antin et al: Katsomosta estradille. Ikäihmiset kulttuurin tuottajina. Kaakkois-Suomen sosiaalialan julkaisuja A. 4:2007 l Filosofismetodologinen lähestymistapa kasvatukseen, koulutukseen sekä sosiaali- ja kulttuurityöhön. l Ominaisia osallistavat ja toiminnalliset menetelmät, joilla kannustetaan yksilöitä ja yhteisöjä osallistumaan oman ja yhteisöjensä elämän aktiiviseen ja tiedostavaan rakentamiseen. 8 Sosiaaliturva 1/08

9 Assi (Hanna-Liisa) Liikanen: Ilman teatteria ja maalaamista nääntyisin! ollut kulttuurin suurkuluttaja. Ilman teatteria ja maalaamista nääntyisin. Menin työhön nopeasti varsin syvälle: tein aiheesta väitöskirjan vuonna Olen ollut eräänlaisena konsulttina vanhainkodeissa, hoitolaitoksissa ja projekteissa sekä pitänyt satoja luentoja aiheesta. Tämä on kasvava ala, joka kiinnostaa. Se leviää suusta suuhun, siksi siitä pitää puhua. Kuulen koko ajan uusista sovelluksista. Kulttuuri on alettu nähdä arvokkaaksi osaksi elämää. Enää sitä ei katsota kevyeksi, ylimääräiseksi hassutteluksi. Laitoksissa asuvat ihmiset arvostavat sosiokulttuurista työtä, samoin heidän omaisensa. Se nähdään merkkinä siikuva: Erja Saarinen Menin Suomen Mielenterveysseuraan vuonna 1999 vetämään Terveyttä kulttuurista -verkostoa. Se oli saanut alkunsa kymmenen vuotta aiemmin Unescon Arts in Hospital -aloitteesta. Joissakin maissa toiminta oli pelkästään taiteen tuomista sairaaloihin, mutta Pohjoismaissa se kääntyi kansanterveyspainotteiseksi, terveys-, sosiaali- ja kulttuuritoimen yhteistoiminnaksi. Kiinnostuin siitä, mitä taiteen ja kulttuuritoiminnan tuominen hoitolaitoksiin ja palvelukeskuksiin antaa ikäihmisille, kehitysvammaisille ja muille asiakkaille. Aloin perata aihetta ja se vei kertaheitolla mukanaan. Siinä yhdistyivät työ ja harrastus, sillä olen aina tä, että asiakkaiden mielipiteitä kunnioitetaan. Mielenterveystyössä taidetta on käytetty pitkään. Se on ollut väylä sisäiseen maailmaan ja lukkiutuneisiin tunteisiin. Taideterapia on kuitenkin eri asia kuin sosiokulttuurinen työ: terapian tavoitteena on parantaa, kun taas kulttuuritoiminta antaa elämälle sisältöä ja edistää siten kuntoutumista. Työmuodon käyttöönotto on paljon kiinni siitä, että työntekijöiden omalle luovuudelle annetaan tilaa. Sain juuri postia dementoituneille tarkoitetusta Tapanila-kodista, Lahdesta. He lähettivät valokuvia asukkaiden hienoista töistä. Yksi hoitajista on harrastajamaalari. Hän kokoaa porukan maalaamaan sellaisina iltoina, kun ei ole mitään tekemistä. Spontaanius on hienoa. Harvoilla laitoksilla on varaa palkata vakituisesti taiteilijaa, ja työtä tehdään usein taiteilijoiden työllistämisprojekteina. Mutta jäävätkö uudet työtavat elämään osaksi arkea? Parasta olisi, jos henkilökunnasta löytyisi ihmisiä, joilla on luovia kykyjä ja innostusta. He tarvitsevat vain pikkaisen lisäkoulutusta. Tällaiset työmuodot sekä yhteistyö taiteilijoiden kanssa houkuttelisivat myös nuorisoa vanhustyöhön. Se on muutakin kuin jatkuvaa pesemistä ja syöttämistä. Kulttuuritapahtumat lisäävät elämänmakua laitoksissa ja tuovat poikkeusta päiväjärjestykseen, joka on pysynyt samana viimeiset sata vuotta. Uskon ja näen, että sosiokulttuurinen työ leviää ja kasvaa juuri käytännön työssä. Valtakunnan tasolla on hyvän tahdon eleitä, mutta sosiokulttuuriselle työlle ei ole annettu hyväksyntää eikä rahoitusta samoin kuin esimerkiksi Ruotsissa, missä se on selkeä osa kansanterveystyötä. Nyt sosiaali- ja terveysministeriössä kaavaillaan ikäihmisten hyvinvointikeskuksia. Ehkä niissä olisi mahdollisuus ottaa työmuoto laajasti käyttöön. l Toiminnassa on tutkimuksellinen ote ja tavoitteena on laadullinen muutos. l Työntekijän eli innostajan tehtävä on luoda elämää, toimia välittäjänä ja auttaa ihmisiä kohti elämänlaadullista muutosta. l Tärkeää on tukea erilaisten ryhmien syntymistä, järjestää erilaisia tapahtumia ja siirtää kulttuuriperintöä. l Tavoitteena on, että ihmisistä tulee arkielämänsä toimijoita sekä kulttuurinsa tuottajia. l Toiminnalla ei ole terapeuttisia tavoitteita, vaikka sillä voi olla terapeuttisia vaikutuksia. l Kaikki sosiaalipalveluissa tehty taiteellinen toiminta ei pohjaa innostamisen ideologiaan. Sosiaaliturva 1/08 9

10 Airi Pilkama: Elämä tarinoiksi, muistot taiteeksi Innostuin asiasta sattumalta. Olin vuonna 2000 opintovapaalla ja törmäsin Leedsissä Englannissa pitkälle vietyyn senioreiden kulttuuritoimintaan. Kaupunkiin oli rakennettu uusi teatteri, jota kansanliike kritisoi: kulttuuriin panostettiin, mutta vanhukset jäivät sivuraiteille. Protestin ansiosta koko teatteritalo annettiin eläkeläisten käyttöön aina maanantaiksi, jolloin siellä ei ole esityksiä. Heille palkattiin vastuuhenkilö koordinoimaan päivän laajaa toimintakokonaisuutta. Pikku hiljaa maanantaista muodostui päivä, jolloin talossa kokoontuvat sadat eläkeläiset kirjoittaja-, teatteri-, kuvanveisto ym. taideryhmiin taiteilijan tai vapaaehtoisten vetäjien ohjauksessa. Leeds kummitteli mielessäni, kun vuonna 2002 tulin mukaan kehittämään Kuusankosken vanhusten avohuoltoa ja siinä myös ehkäisevää työtä. Sosiokult- tuurinen työote kypsyi hankkeeksi, kun sain kontakteja muihin tätä työtä kehittäneisiin. Monesta tuutista tuli ideoita. Ensimmäiseksi suunnittelin paikallisen taiteilijan kanssa työväenopiston senioriryhmän, jonka nimi oli Elämä tarinoiksi muistot taiteeksi. Hanke laajeni pian seudulliseksi, neljän kunnan projektiksi ja se sai uusia ulottuvuuksia Kotkan Muistojen Talon ja Joutsenon Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteistyökumppanina. Terveyttä ja hyvinvointia kulttuurista senioreille muodostui osaksi Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen, Socomin, vanhustyön monivuotista kehittämistä. Koulutan edelleen aiheesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden perehtyminen luovan- ja muistelutyön menetelmiin kehittää kuntouttavaa työotetta sekä asiakasta että työntekijää ilahduttavalla tavalla. Monet sosiokulttuurisen työn menetelmät eivät edellytä taiteellista erityisosaamista. Luovuuden esiin houkutteleminen ja arkinen kekseliäisyys usein riittävät. Muistelutyöhön perehtymiseksi ei tarvita pitkiä koulutuksia. Muisteleminen on eheyttävä menetelmä, mutta terapiaa se ei ole eikä siihen mielestäni liity riskejä. Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöillä on asiakastyöstä hyvä ammatillinen pohja. Toivon voivani kehittää muistelutyötä myös osana saattohoitoa. Uskon, että muistelusta taiteen keinoin on parantumattomasti sairaille iloa ja tukea. Taidealan koulutetut ihmiset voisivat tulla mukaan vanhustyöhön. Lisävalmiuksia tarvitaan sosiokulttuurisen seniorityön menetelmistä sekä tietoa vanhuuden psykologiasta ja ryhmän ohjaamisesta. Heidän ei tule korostaa rooliaan taitelijana vaan ohjaajana. He tulevat avuksi, jotta vanhat ihmiset voisivat käyttää luovuuttaan taiteen keinoin. Sosiokulttuurinen seniori- ja vanhustyö on päässyt hyvään alkuun, mutta sitä on kehitettävä moniammatillisesti. Työ ei saada jäädä sosiaalitoimen vastuulle. Asialle on eduksi, jos kulttuuritoimi olisi primus moottori. Tärkeää on saada yhteistyöhön sosiaali-, terveysja kulttuuritoimi sekä erilaiset potilas- ja vanhustyön järjestöt ja paikallisyhdistykset. Teija Nuutinen: Minua kiinnostavat toimijuus ja ihmisten arki Lähihoitajakoulutuksessa aloin miettiä, että minusta ei tule hyvää hoitajaa, koska näen ihmisen sellaisena, että hänen on annettava hoitaa itse itsensä. Aloin etsiä menetelmiä, joilla ihminen saataisiin innostumaan elämänsä kuntoon laittamisesta. Kipinä sosiokulttuuriseen työhön syttyi silloin 12 vuotta sitten, vaikka en tuntenut koko sanaa. Ensimmäiseksi löysin mielenterveyskuntoutujien klubitalon. Siinä toimintamallissa ihmiset eivät ole potilaita tai hoidettavia, vaan jäseniä. Yhtenä työmuotona on taide ja kulttuuritoiminnat. Myöhemmin sosionomina tein muistelutyötä vanhusten kanssa, ja käytin musiikkia ja maalaamista eri-ikäisten kanssa. Minulla oli asiakkaina niin sanottuja haasteellisia nuoria voi näitä ihania sosiaalialan termejä! Heidän kanssaan käytin roolileikkejä. Vaihdoimme osia: Ooppa sie nyt ohjaaja, joka saa määrätä. Tuuppa istumaan tänne pöyvän taakse ja tee päätöksiä, joita halluut elämässäs tehhä. Kokeilimme jotain muuta kuin vain dialogia pöydän takana varatulla ajalla. En kuitenkaan koe olevani menetelmien asiantuntija. Katson ihaillen taiteilijoita, jotka vetävät työkalupakistaan milloin minkäkin luovan toimintamallin. Kymmenen vuoden asiakastyön jälkeen jatkoin yhteiskuntapolitiikan maisteriopintoihin, ja kiinnostuin kehittämistyöstä. Aloin tutkia, miten sosiokulttuurinen innostaminen ja toimintatutkimus sopivat siihen. Minua kiinnostavat toimijuus ja ihmisten arki: mistä palikoista arki muodostuu ja mikä säätelee ihmisten vuorovaikutusta. Toimintatutkijana en istu norsunluutornissani, vaan painan menemään kentällä yhdessä ihmisten kanssa. 10 Sosiaaliturva 1/08 Sosiokulttuurisuus on tutkimuksen arvosidonnaisuutta. Puhumme mielellämme taloudesta ja rakenteista, joiden varjolla ihminen voidaan jättää taka-alalle ja rajoittaa hänen olemistaan. Sosiokulttuurinen ihmiskäsitys nostaa ihmisen pinnalle. Kulttuuri on jotakin laajempaa kuin vain tekeminen. Vanhat ihmiset ovat oman kulttuurinsa tuotoksia. He ovat tulosta siitä historiasta, jonka he ovat eläneet. Meillä on oma kulttuurimme mukana. Uusinamme sitä joka aamu, kun heräämme. Oman kulttuurinsa hoksaaminen on voimavara. Sosiokulttuurinen työ auttaa meitä löytämään oman arvomme ja äänemme. Jotta sosiokulttuurinen työ leviäisi, tarvitaan kokeiluissa kehitettyjä toimintamalleja. Mallilla en tarkoita jäykkää rautalankahäkkyrää, vaan kuvioita, joita voidaan soveltaa erilaisten ryhmien kanssa. Seuraavaksi pääsen toivottavasti soveltamaan vanhustyön Keinu-projektissa syntyneitä ideoita lastensuojelulasten mielenterveys-, päihde- ja perhetyöhön. Sosiokulttuurista toimintamallia ei voida vain kaataa jonnekin yhteisöön. Itse tekisin ainakin vuoden pohjatyötä, kartoittaisin rauhassa, tutkisin ihmisten intoa ja kouluttaisin. Työntekijöiden omakohtaisen sosiokulttuurisen prosessin läpikäyminen on tärkeää, jotta he ymmärtävät, mistä siinä on kysymys. Työmuoto tuo vääjäämättä yhteisöön muutoksen, kun ihmiset herkistyvät ja lähtevät tutkimaan omaa henkilökohtaista kulttuuriaan ja toteuttamaan ideoitaan. Sen vuoksi yhteisössä täytyy olla aito tarve ja valmius muutokseen.

11 kärkiteema Taiteen tekeminen voimaannuttaa kaikenikäisiä Sosiokulttuurista työtä tehdään eri-ikäisten ihmisten kanssa eri puolilla maata. Olemme koonneet siitä esimerkkejä. Useimpia menetelmiä voi soveltaa kaikenlaisten ja -ikäisten ihmisten kanssa. Oppaita ja inspiraatiota Leonie Hohenthal-Antin et al. Katsomosta estradille. Ikäihmiset kulttuurin tuottajina. Kaakkois-Suomen sosiaalialan julkaisuja A. 4:2007. Käytännönläheisessä pikkukirjassa muun muassa draamapedagogi Pam Schweitzer kertoo muistelutyöryhmän perustamisesta ja muistorasiatyöskentelyä varten annetaan haastattelurunko. Teija Nuutinen (toim.) Elämänilon välähdyksiä. Taiteen ja vanhustyön kohtaamisia. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja C: Tiedotteita, 24. Keinu taiteilijat vanhustyön arjessa -projektin raportti paneutuu kehittämishankkeen prosessin lisäksi sosiokulttuuriseen vanhuskuvaan. Markku T. Hyyppä & Hanna-Liisa Liikanen Kulttuuri ja terveys. Edita. Kirjoittajien ilosanomana on, että kulttuuriharrastukset lisäävät tutkitusti terveyttä. Teoksessa yhdistyvät käytäntö ja teoria. Mikael Saarinen Leffaterapiaa. Tunneälyä ja itsetuntemusta kotisohvalta. Kirjapaja. Saarinen jaottelee 50 elokuvaa erilaisten elämäntilanteiden mukaan: pohdi Matti-elokuvan siivittämänä masennusta ja käsittele Äideistä parhain -leffan avulla lapsuuden vaikeita kokemuksia. Leffat sopivat keskustelun pohjaksi kaikenikäisille. Marjatta Bardy et al. (toim.) Taide keskellä elämää. Like. Artikkelikokoelma on osa Nykytaiteen museo Kiasman aloittamaa ohjelmahanketta Rohkeus, ilo, kriittisyys Taide hyvinvointiyhteiskunnan uudistumisessa. Kirjoittajien joukossa on tutkijoita, soveltavaa taidetta käyttäneitä sosiaalitoimiston työntekijöitä sekä yhteisötaiteen kärkinimiä. Leonie Hohenthal-Antin Kutkuttavaa taidetta. Taidetoiminta seniori- ja vanhustyössä. PS-kustannus. Kirjoittaja tuulettaa käsityksiä ikäihmisten luovuudesta ja esittelee kirjan teoreettisessa osassa uuden käsitteen taidegerontologia. Sosiaaliturva 1/08 11

12 Erja Saarinen Ikäihmiset katsomosta estradille Ikäihmisiä ei pidä nähdä vain taiteen vastaanottajina vaan myös sen tekijöinä. Tämä on lähtökohtana Kaakkois-Suomen sosiokulttuurista työtä kehittäneissä hankkeissa. Haminaan, Joutsenoon, Kotkaan, Kuusankoskelle ja Lappeenrantaan on perustettu ikäihmisille kulttuurikahviloita, joissa he voivat tavata toisiaan ja osallistua kulttuuritoimintaan. Tarjolla on myös taidepienryhmiä, joihin on kutsuttu erityisesti maahanmuuttajia. Kunnat ovat olleet mukana Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Socomin koordinoimissa hankkeissa. Esimerkiksi Joutsenon Turinatuvassa ihmiset ovat tavanneet toisiaan ja löytäneet uutta tekemistä. Muun muassa nukketeatterikurssi oli monille antoisa, Terveyttä ja hyvinvointia kulttuurista senioreille -hankkeen projektikoordinaattori Minna Taipale kertoo. Tarjolla pitää olla sekä tuttuja asioita että mahdollisuuksia tarttua uuteen. Ihmiset eivät osaa toivoa asioita, joita eivät ole kokeilleet, mutta josta he saattavat saada paljon irti. Kahviloihin oli tarkoitus saada myös tietokoneen käyttömahdollisuus ja palvelupiste, josta saisi tietoa esimerkiksi Kelan palveluista. Tämä ei kuitenkaan onnistunut. Koulutus tarpeen Monikulttuurista hyvinvointia vanhustyöhön -hankkeen projektikoordinaattori Mona Taipale korostaa, että taidetta hyödyntävään muistelutyöhön ammatillisena menetelmänä on syytä hankkia koulutusta. Kaakkois-Suomen hankkeissa sitä järjesti Humanistinen ammattikorkeakoulu. Koulutukset olivat parin päivän mittaisia katsauksia muun muassa sosiaali-, terveys- ja kulttuuripalveluiden työntekijöille. Niissä käsiteltiin draamaa ja muistelutyötä ja esiteltiin käytännön työkaluja, joita voidaan hyödyntää ilman suuria kustannuksia ja henkilöresursseja. Lyhytkin koulutus auttaa pohtimaan, mitä voi tulla eteen esimerkiksi, mitä tehdä, jos muistot alkavat olla liian kipeitä. Jos lähtee ohjaamaan ryhmiä, ryhmädynamiikasta täytyy olla asiantuntemusta. Ryhmän vetäjänä olisi hyvä olla työpari, vaikkapa taiteilija ja sosiaalialan ammattilainen. Suurin riski on mennä kipeisiin muistoihin liian syvälle. Paitsi muistelu myös taide voi herättää voimakkaita tunteita ja saada verenpaineen kohoamaan. Tähän pitää varautua. Kulttuuria myös hankkeiden jälkeen Useimmissa kunnissa kahvilatoiminta ja taideryhmät jatkuvat hankkeiden jälkeenkin. Monia niiden ideoita käytetään järjestöisssä ja vanhusten palveluissa. Minna Taipale kertoo Lappeenrannassa pidetystä Nukke ja muisto -kurssista, jota veti nukketeatteritaiteilija: Ryhmäläiset tekivät paperinukkeja lapsuuden muistojen pohjalta. Samalla he kertoivat vuolaasti muistoistaan. Välillä lausuttiin runoja ja luettiin pätkiä vanhoista lehdistä. Kuinka helppoa tällainen toiminta olisi sisällyttää palvelutalon päivärutiiniin perinteisen askartelun sijaan ja kuinka paljon enemmän se antaakaan! Lisätietoa: > Kehittämisalueet > Vanhustyö Lisätietoa Sosiaaliturvan verkkosivuilta Sosiaaliturvassa aiemmin julkaistuja sosiokulttuurista työtä käsitteleviä artikkeleita nyt verkossa. > Artikkelipankki > Sosiokulttuurinen työ kuva: Erja Saarinen Minna (vas.) ja Mona Taipale esittelevät ikäihmisten taidepienryhmissä syntyneitä töitä ja kertovat, että usein sosiokulttuurisen työn leviämisessä tulee pulmaksi se, kuuluuko asia sosiaali-, terveys- vai kulttuuritoimelle. Kaakkois-Suomen hankkeiden työryhmissä oli edustajia näistä kaikista. Monissa kunnissa hanke oli toimialojen ensimmäinen yhteistyökokemus. 12 Sosiaaliturva 1/08

13 Erja Saarinen Elämä tiivistyy valokuvaan Tule tekemään elämäntarinaasi liittyvää taidetta erilaisilla tekniikoilla ja välineillä, kutsuttiin Haminassa asuvia maahanmuuttajia ja kantasuomalaisia yhteiseen taideryhmään. Toivoimme, että ryhmän jäsenet oppisivat näkemään ja ymmärtämään toisiansa, ryhmän vetäjä Riitta Pirnes kertoo. Pirnes on ohjannut lukuisia taideryhmiä. Hän on erikoissairaanhoitaja, joka on opiskellut taideterapiaa. Tämä ryhmä oli osa Etelä-Suomessa toimivaa Monikulttuurista hyvinvointia vanhustyöhön -hanketta, joka taas on osa Euroopan aluekehitysrahaston InnoElliSenior-ohjelmaa. Ryhmään kokoontui kolme maahanmuuttajaa ja kolme kantasuomalaista. Alussa he kirjoittivat nimensä tyhjän paperin keskelle. Kolmessa kuukaudessa kukin työsti elämäänsä monin tavoin ja ymmärrys itsestä tiivistyi omaan muotokuvaan. Nimi sai ensiksi ympärilleen lehdistä leikattuja kuvia, jotka kertoivat kunkin ihmisen elämän tärkeimmistä asioista. Kukin esitteli tarinansa ryhmälle. Omasta menneisyydestä nousi asioita, jotka oli ihana saada muistoina esiin. Muille kerrottuina ne synnyttivät keskustelun vyöryn, Pirnes kertoo. Haminassa käytettiin muiden taidemuotojen lisäksi valokuvausta muistojen työstämisessä. Ryhmän työskentelyä kuvasi koko ajan valokuvaaja Anna-Liisa Suntio. Pikku hiljaa heräteltiin ajatusta muotokuvasta. Kaikista syntyi omanlaisensa kuva, joista koottiin valokuvanäyttely. Pirneksestä työskentely osoittautui oivaksi tavaksi lievittää yksinäisyyttä ja eristäytyneisyyttä. Ryhmäläisille syntyi vahva yhteishenki. Heidän toisilleen antama voima ja tuki oli käsin kosketeltavaa. Erilaiset elämäntarinat saivat kunkin vuorollaan liikuttumaan ja arvostamaan jokaisen elämää. He alkoivat kutsua toisiaan omiin tilaisuuksiinsa. Heidän välisensä yhteydenpito jatkuu varmasti. Taideryhmän vetäjä Riitta Pirnes omassa muotokuvassaan. Voimauttava valokuva l Taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolainen on luonut voimauttavan valokuvauksen menetelmän työssään lastenkodissa asuvien tyttöjen kanssa. Se perustuu valokuvien kykyyn tallentaa, tehdä näkyväksi ja jäsentää elämäntarinaa, identiteetin eri puolia ja rooleja, sekä perheen tai työyhteisön ihmissuhteita ja yhteistä historiaa. Voimauttava valokuva ei ole terapiaa, vaan terapeuttinen taidekasvatusmenetelmä, jota kuka tahansa voi käyttää, kunhan on omakohtaisesti tutustunut siihen. Menetelmän soveltajan pitää ensin tutkia oman elämänsä valokuvia ja kohdata omakuvansa sekä tutustua siihen, miltä tuntuu antautua toisen kuvaamaksi. Vasta sitten voi alkaa kuvata toisen ihmisen kanssa. Valokuvaamisprosessi selkiyttää ihmiselle sitä, mitkä asiat ovat omassa elämässä oleellisia. Se auttaa keskittymään voimavaroja tuoviin asioihin omassa arjessa. Menetelmää on käytetty muun muassa Stakesin työn ja perheen yhteensovittamista koskevassa YTY-projektissa sekä työyhteisöjen hyvinvoinnin kehittämisessä. Menetelmä on rekisteröity tavaramerkki. Lisätietoja kuvat: Anna-Liisa Suntio Taideryhmässä osallistujille kirkastui monipuolisen elämäkerrallisen työskentelyn jälkeen, millaisina he haluaisivat itsensä kuvattavan. Joku halusi esiintyä kansallispuvussa, toinen toivoi lehmää kuvaan mukaan. Sosiaaliturva 1/08 13

14 Erja Saarinen Muistoista taidetta Muistojen teatteri, muistojen talo ja muistorasiat ovat Leonie Hohenthal-Antinin Englannin tuliaisia. Englantilainen draamapedagogi Pam Schweitzer on kehittänyt muistelutyötä taiteen menetelmin. Lontoossa sijaitsevassa Age Exchange -muistelutyön keskuksessa ovat syntyneet muun muassa muistorasian ja muistojen teatterin ideat. Ikäihmisten tekemään senioriteatteriin hurahtanut teatterialan ammattilainen Leonie Hohenthal-Antin lähti vuonna 2000 tutustumaan Lontoossa tehtyyn työhön. Sieltä hän nappasi mukaansa Schweitzerin ideoita ja pisti toimeksi lapsuuden kotikaupungissaan Kotkassa. Muistelutyön ja ikäihmisten kulttuuritoimintojen keskuksena toimiva Muistojen talo avattiin Samalla syntyi muistojen teatterin ryhmä, jonka ensimmäinen ensi-ilta perustui viiden muistorasian tekijän kokemuksiin elämästä Kotkassa sodan aikana ja sen jälkeen. Draamaa ikäihmisten kokemuksista Muistojen teatteria voivat tehdä eri-ikäiset ihmiset. Tekijöitä yhdistää se, että esitykset perustuvat ikä-ihmisten kokemuksiin lähihistoriasta, Hohenthal-Antin kertoo. On antoisampaa tehdä näytelmää omista kokemuksista kuin opetella näytelmäkirjailijan tekstiä, ja tekstin oppiikin helpommin. Omasta itsestä käsin tekeminen madaltaa osallistumisen kynnystä rooli on luissa ja ytimissä. 14 Sosiaaliturva 1/08 Vanhustyön keskusliiton selvityksen mukaan vanhuksia ei taideinterventiona niinkään miellytä ammattitaiteilijoiden vierailut, koska heistä tuntui, että taiteilijat katsovat heitä hieman pitkin nenänvartta. Eniten he pitivät muistojen kirjan tekemisestä omasta elämästään. Heitä miellytti myös muu itse tekeminen, kuten savityöt. Tärkeää oli olla ryhmässä ja tehdä yhdessä, olla osa porukkaa. Muistorasia kuvat: Erja Saarinen Kun elämä on niin lyhyt, miksi luovuudesta pitäisi jossain ikävaiheessa luopua, ikääntyneiden luovuussaarnaajaksi tunnustauva Leonie Hohenthal-Antin sanoo. Toivon, että Muistojen taloja perustettaisiin luovuuden tukikohdiksi joka niemeen, notkoon ja saarelmaan. Niitä olisin valmis tukemaan! Pam Schweitzer (oik.) on Kotkassa tuttu vieras. Viime marraskuussa hän piipahti luennoimaan draaman käytöstä ja muistorasioista. Hän korosti, että sosiaali- ja terveydenhuollossa muistelutyö auttaa näkemään asiakkaan arvokkaana yksilönä, jolla on oma elämäntarinansa. Schweitzerin kanssa keskustelemassa Muistojen talon projektikoordinaattori Ninni Suntio. Sukupolvien välinen kuilu madaltuu Hohenthal-Antin korostaa luovien menetelmien merkitystä sukupolvien yhdistäjinä: Muistojen teatteri on hieno tapa kertoa nuoremmille millaista elämä oli ennen. Tilastot kertovat faktoja, mutta yksilöiden tarinat tässä ja nyt teatterissa kertovat, miten ihmiset ovat ne kokeneet. Tunteet tulevat esille. Ikäihmisistä tuntuu hyvältä, kun heillä on annettavaa nuorille he saavat olla lähihistorian asiantuntijoita ja pedagogeja. Tällainen asemahan heillä oli ennen vanhaan. Seniorit kokevat näyttelemisen suurena intohimona ja nautintona. Muistojen teatteria voi tehdä myös muistioireisten ihmisten kanssa, koska heillä lapsuuden muistot ovat vahvoja. Hohenthal-Antin kehottaa sosiaalialan ammattilaisia tarttumaan rohkeasti muistelutyön menetelmiin: Teatterin tekemistä ei pidä mystifioida. Meillä kaikilla on siihen eväät lapsuuden roolileikeistä. Toki hieman on hyvä hankkia koulutusta. Nämä ovat loistavia menetelmiä käsitellä mitä tahansa ongelmaa. Tyttäreni kanssa olen suunnitellut muistojen teatteria autistisille ihmisille. Teatteri avaa aivan uudella tavalla muille heidän kokemuksensa maailmasta. Jokainen saa muistojen taiteen kautta itsetuntoa, elämisen voimaa ja iloa sekä uskoa omiin luoviin voimavaroihinsa, merkitykseensä ja arvoonsa tässä elämässä. l Muistorasiatyöskentelyssä ihminen käy ryhmässä läpi elämäänsä ohjaajan ja muiden ryhmäläisten kanssa. Keskustelusta poimitaan tärkeitä elämänvaiheita, joiden pohjalta rasia kootaan. Se voi olla vaikkapa puulaatikko, jonne kerätään elämästä kertovia valokuvia ja esineitä. Kuvataiteilijan avustuksella materiaalit sommitellaan kolmiulotteiseksi kokonaisuudeksi, johon liitetään nauhoitetun haastattelun pohjalta tehty pienoiselämäkerta. Kuvassa taiteilija Kirsti Lenton tekemä muistorasia, joka on syntynyt inkerinsuomalaisten Siperian matkakokemusten pohjalta. Yhteinen rasia yhdistää ryhmäläisiä ja toimii kollektiivisen kokemuksen tulkkina. Lisätietoa Kotkan Muistojen talo Age Exchange, muistelutyön keskus

15 Marja Lehtonen Hoitoympäristö voi voimauttaa Musiikkia, runoutta ja muita taiteita, mutta myös kummitoimintaa ja hoito- ympäristön muuttamista voimauttavaksi sisälsi Hakku-projekti Etelä-Savossa. Hakku vahvisti taiteen ja kulttuurin roolia hoiva- ja hoitoyksiköissä. Hakku on lyhenne sanoista hyvinvointia ja kuntoa kulttuurista. Hankkeen aikana taiteilijat, lapset ja opiskelijat ja heidän kanssaan hoitoyksiköiden asukkaat esiintyivät monissa musiikkitilaisuuksissa. Kahdessa vanhainkodissa äänitettiin muusikko Markus Pulkkisen johdolla lauluja ja runoja CD:lle. Sen julkistamistilaisuudessa iäkkäät esiintyjät olivat keskipisteinä. Siellä nähtiin, ettei koskaan ole liian myöhäistä ryhtyä taiteilijaksi. Lausuja Veikko Happonen järjesti Tämän runon haluaisin kuulla -tilaisuuksia. Ne nostivat pintaan muistoja ja tunteita ja rohkaisivat ihmisiä esittämään myös itse kirjoittamiaan runoja. Jopa levottomat dementoituvat asukkaat keskittyivät kuuntelemaan ja jotkut pitkälle dementoituneet ihmiset tuottivat puhetta. Savonlinnan seudun hoitoyksiköissä ulkopuoliset vetäjät ohjasivat monenlaisia työpajoja, jotka tukivat sekä hoito- ja hoivatyötä että asukkaiden hyvinvointia. Kädentaitoja aktivoivat muun muassa savi- ja puutarhapajat. Ilmaisua kehittävien työpajojen aiheina olivat tanssi ja vapauttava liike, rentoutus ja luova ilmaisu teatterin keinoin. Taide- ja kulttuurielämysten saamiseksi laitoksiin verkostoiduttiin päiväkotien, oppilaitosten ja järjestöjen kanssa. Niiden organisoimissa näyttelyissä ja esityksissä kohtasivat lapset, nuoret ja ikäihmiset. Muutama koululuokka ryhtyi jonkin yksikön kummiksi ja kävi esiintymässä sen asukkaille ja tekemässä asioita yhdessä heidän kanssaan. Muutamat taiteilijat ryhtyivät taidekummeiksi. Vanhusten ja kulttuurilähettiläiden yhteistyötä oli Mäntyharjun ja Mikkelin vanhuspalveluissa. Ikäihmiset pääsivät tutustumaan somalialaiseen ja kiinalaiseen kulttuuriin, kun he saivat vieraita näistä maista. Omakohtaisuus ja aito vastavuoroisuus herättivät innostusta. Vuorovaikutteisia seinäpintoja Taiteilijat loivat vuorovaikutteiset seinäpinnat kuuteen hoivayksikköön henkilökunnan ja asukkaiden toiveiden pohjalta. Niitä voidaan muunnella esimerkiksi vuodenaikojen mukaan. Viihtyisyyttä tuovia seiniä voi myös käyttää vaikkapa muistelutuokioissa musiikin ja kynttilöiden lisätessä tunnelmaa. Yhteen hoivayksikköön Savonlinnassa opiskelija suunnitteli aistihuoneeksi 1940-luvun pirtin, jonka toinen puoli kuvaa maalaismaisemaa, jossa vuodenajat vaihtuvat ja toinen osa huonetta vanhoine huonekaluineen, esineineen ja äänineen. Siellä asukkaat voivat aistia taide-elämyksiä, lukea 40-luvun kirjallisuutta tai kuunnella eri vuodenaikojen ääniä. Opiskelijat suunnittelivat ja tuottivat myös aisteja stimuloivia ja muistoja herättäviä moniaistipakkeja ja -laukkuja. Luontoteemaan liittyvinä ne sisältävät muun muassa tuoksukynttilöitä, CD-levyjä, lintukirjan sekä kuva-sana-kortit. Niitä voidaan käyttää yhdessä hoitajien kanssa. Monet toimintamuodot jäivät elämään yksiköiden arkeen: yhteistyö taiteilijoiden ja muiden kumppaneiden kanssa, kummitoiminta, työpajat sekä aistihuoneiden, moniaistipakkien ja -laukkujen sekä vuorovaikutteisten seinäpintojen mahdollistamat toiminnat. Hakku-hanke toimi vuosina Mikkelin ammattikorkeakoulun hallinnoimana. Mukana oli neljätoista hoito- ja kuntoutusyksikköä, joista kaksitoista vanhustenhuollosta ja kaksi mielenterveys- ja päihdehuollosta. Kirjoittaja toimi Hakku-projektin projektipäällikkönä Mikkelin ammattikorkeakoulussa. Tekstiilitaiteilija Pirkko Poméllin ja ateljeeompelija Lea Puntasen palvelutalo Lehmuskodin henkilökunnan ja asukkaiden toiveiden pohjalta toteuttama vuorovaikutteinen seinäpinta Läheltä ja kaukaa. Sitä voi muunnella esimerkiksi vuodenaikojen mukaan. Hakku-projektin vinkit Taide- ja kulttuuri osaksi hoiva- ja hoitoyksiköiden toimintaa Kuntien päättävissä elimissä otetaan vakavasti tutkimustulokset taiteen ja kulttuurin vaikutuksesta ihmisen hyvinvointiin. Kunnissa edistetään tasa-arvoa ja mahdollistetaan taide- ja kulttuuri kaikille myöntämällä siihen rahaa ja henkilöresursseja. Vapaaehtoistyö on tärkeää, mutta taiteilijat tarvitsevat työstään palkan. Jaetaan tietoa ja kokemuksia. Järjestetään koulutusta kulttuurin ja taiteen merkityksestä sekä hyvistä toimintakäytännöistä ja -malleista. Verkostoidutaan ja tehdään säännöllistä yhteistyötä päiväkotien, koulujen, oppilaitosten, järjestöjen, seurakunnan ja taiteen tuottajien kanssa. Hoiva- ja kuntoutusyksiköissä tehdään taide- ja kulttuuritoiminnasta vuosittaiset suunnitelmat budjetteineen sekä perustellut määrärahaesitykset omistajatahon budjettiin. Koskaan ei ole liian myöhäistä ryhtyä taiteilijaksi -ajatuksen ja asenteen pohjalta tuetaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamista, kiinnostusta ja mahdollisuuksia taiteen ja kulttuurin pienimuotoiseen tuottamiseen kytkettynä hoiva- ja hoitotyöhön. Tarvitaan koko työyhteisön, eikä vähiten esimiesten myönteistä ajattelua, asennoitumista, ymmärrystä ja tukea taide- ja kulttuuritoimintaa kohtaan. Tämä näkyy esimerkiksi ajan ja työvuorojen järjestelyinä. Jo ajattelumallin muutos voi tuoda työntekijöille mahdollisuuden nähdä itsensä työssään taiteen ja kulttuurin toimijana omien valmiuksiensa ja kiinnostuksensa kohteiden mukaan. Sosiaaliturva 1/08 15

16 Minna Tarvainen Palmuja ja sodan kauhuja Sarjakuva sulattaa turvapaikkaa hakevien lasten kokemukset paperille. Teitä tarvitaan lisää! Vain yhdessä ammattikorkeakoulussa sosionomiopiskelijat voivat suuntautua selkeästi luovaan toimintaan, vaikka pula osaajista on sosiaalialalla huutava. Näkymä on maisemamaalarin unelma. Puinen silta johtaa metsäisen kosken yli, vastarannalla loistavat valot vanhan puutalon ikkunoista. Sisällä piirtävät lapset eivät kuitenkaan loihdi paperille talvimaisemia vaan tekevät sarjakuvia. Kuviin tulevat pahat ja hyvät muistot: sodan jättämät traumat, mutta myös menneisyyden idyllit; kotikylät, joet ja tapahtumat minä isäni kanssa peltotöissä -tyylisesti. Yksi kahdeksanvuotias lapsi teki huikean hienoja kuvauksia afrikkalaisista kodeista, joissa olivat sohvat, palmut ja ananaksia pöydällä, sanoo Hanna Anttila, joka vetää sarjakuvaryhmää Ingaksen ryhmäkodissa Espoossa. Ryhmäkoti on ilman huoltajaa maahan tulleille turvapaikanhakijalapsille ja -nuorille välietappi, jossa nämä viipyvät turvapaikkatutkinnan ajan, kolme neljä kuukautta. Kukaan ei tiedä, mihin matka jatkuu. Siksi mielet myllertävät. Kerran viikossa järjestettävä sarjakuvaryhmä pysäyttää hetkeksi ajatukset. Lapsilla on silloin tila olla vapaa kaikesta muusta ja keskittyä vain piirtämiseen. Voi kuulostaa hullulta sanotaanhan, että ei lapsia saa pakottaa mutta alussa ryhmän ohjaajana ollut Leif Packalén komensi lapset pöydän ääreen. Hän asetti lapset siihen, kunnes he oppivat, että tässä ollaan nyt tämä hetki. Se pieni raivattu tilan pätkä on osoittautunut jo itsessään heille hyväksi, sosiaalityöntekijä Seija Kojola uskoo. 16 Sosiaaliturva 1/08 kuva: Minna Tarvainen Moni työstää paperille kovia kokemuksiaan: äidin ikävää, ampumisia ja verenvuodatuksia. Piirtäminen on kuitenkin piirtämistä. Terapian paikka on muualla. En kysy lapselta, onko sinulle käynyt noin. Sanon vain, että onpa järkyttävää, hieno kuva, Anttila kertoo. Mutta lapset elävät myös tätä päivää. Niinpä Ingaksen arkea kuvataan ahkerasti. Paperille päätyvät talon sisäiset uutiset: lasten lähtemiset, ihastukset sekä päivänpolttavat tapahtumat, kuten tietokoneen käytöstä ssyntynyt riita. Tuollaisina poikkeushetkinä talo aivan kihisee, sillä ne tuovat monille takaumia menneisyydestä. Ja kaikki, mikä tuohduttaa, siirtyy sarjakuvien ruutuihin. Ryhmäkoti on tärkeä yhteisö lapsille, jotka ovat joutuneet jättämään koko lähiverkoston taakseen. On jännää, miten lapset imevät ihmissuhteet täältä. He pitävät toisiinsa yhteyttä senkin jälkeen, kun lähtevät täältä pois, vaikka heillä ei ole yhteistä kieltäkään. Piirtäminen on osa kiintymystä ja sen osoittamista, Kojola hämmästelee. Lapset rustaavat toistensa kuvia ruutuihin, milloin kiusoitellakseen, milloin muistellakseen lähtenyttä kaveria. Joskus sarjakuvien avulla rakennetaan ystävyyttä kielimuurin ylitse. Ja kun työntekijät yhtyvät piirtämiseen, yhdessä olemisesta syntyy jälleen jotakin uutta. Sarjakuvaryhmä toteutetaan yhteistyössä Maailman sarjakuvat ry:n kanssa. Ammattikorkeakoulu Laureassa Tikkurilassa vuonna 1998 alkaneelle sosiaalialan luovan toiminnan linjalle on riittänyt hakijoita. Myös työelämä kiljuu: me tarvitsemme teitä! Meiltä valmistuneet ihmiset työllistyvät heti, opettaja Anne Kataja vakuuttaa. Tanssia, liikuntaa ja soveltavaa draamaa opettava Kataja korostaa, että heiltä valmistuneet sosionomit eivät ole taiteilijoita vaan taiteen kaltaisen toiminnan osaajia. Luovat toiminnat ovat välineitä saada kontakti ihmiseen. Katajan aineiden lisäksi opetusohjelmaan sisältyy kuvallista ilmaisua ja musiikkia. Puhumme koko aistien kentästä; meillä on kuvaa, ääntä, liikettä. Luovat menetelmät toimivat hyvin niidenkin asiakkaiden kanssa, jotka eivät ilmaise itseään hyvin verbaalisesti. Aina välineet eivät tunnu viittaavan taiteeseen lainkaan. Sosionomeja kannustetaan keksimään sopiva tapa toimia kulloisenkin asiakkaan kanssa. Joskus luovuus voi olla tuolien kääntämistä totutusta poikkeavaan asentoon tai pyörän korjausta yhdessä asiakkaan kanssa. Viime vuonna koulutus muuttui suuntautumisteemaksi nimellä luovuus osallisuuden vahvistajana. Opiskelijat seuraavat reilun vuoden yleistä opetusohjelmaa ja syventyvät luovuuden mahdollisuuksiin kaksi ja puoli vuotta. Opinto-ohjelman laatijat uskovat kokemuksen voimaan opettajana. Käytännön harjoitus onkin jatkuvaa omassa ryhmässä, joka pysyy samana opintojen alusta loppuun. He joutuvat ryhmässä koko ajan möyhennykseen. Se tuottaa tunteen siitä, että olen mukana jossakin, minua osallistetaan ja voin vaikuttaa, Kataja sanoo. Vasta kun opiskelija alkaa luottaa omaan voimaansa vaikuttaa ja tehdä valintoja, hän voi uskoa asiakkaan kykyyn vaikuttaa omaan elämäänsä. Ryhmä valmistaa opiskelijaa myös löytämään roolinsa työyhteisössä. Työelämässä sosionomi todennäköisesti törmää lakeihin ja sääntöihin, jotka tekevät vääryyttä asiakkaalle. Ammattilaisena hänen tehtävänsä on olla asiakkaan puolella. Draaman keinoin tiukkoja tilanteita voidaan harjoitella jo etukäteen. Opiskelijat ovat ottaneet tuntumaa esimerkiksi siihen, kuinka puolustaa muistisairaiden laitoksessa toisiinsa rakastuneiden Aadan ja Erkin oikeuksia. Mitä työntekijä voi tehdä, jos säännöt kieltävät romanssin ja seksin? Kun osa porukasta saa työntekijän, osa vanhuksen, osa johdon ja laitoksen hallituksen roolin, voidaan etsiä tapoja oikaista epäkohta. Minna Tarvainen

17 pinnan alta Sinä päivänä, kun laatujärjestelmät suostuvat tarkkailemaan myös Jorma Sipilä, sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön professori, Tampereen yliopisto kunnollisen palvelun tuottamiseen tarvittavien resurssien riittävyyttä, lupaan ryhtyä niiden puolustajaksi. Mitä tapahtuu todella? Nähdäänkö metsää puilta? Palstalla pannaan mutkat suoriksi ja paljastetaan olennainen. Ajattelevat ihmiset valottavat ajan ilmiöitä pintaa syvemmältä. Kaksi kolmannesta on sentään jotain! Emme rikastu pesemällä toistemme paitoja, sanoi presidentti Mauno Koivisto. Ja tottahan hän puhui, tämä kansakunta ei ole todellakaan rikastunut tuottamalla palveluja toisin kuin jotkut muut. Suomalaiset ovat aina uskoneet 1600-luvun merkantilistien tapaan, että maa rikastuu vain tavaranviennin avulla. Niinpä Suomi eli metsästä ja metsätalous palveli kattavasti koko yhteiskuntaa. Se vaurastutti rannikkokaupunkeja, sisämaan teollisuuskeskuksia ja harvaan asutettuja takametsiä. Työn ja rahan leviäminen koko maahan varmisti metsätaloudelle laajan poliittisen tuen. Valtio toimi pitkälti metsäteollisuuden ehdoilla. Pitkästä yhteisestä historiasta huolimatta Ruotsin ja Suomen teollistuminen suuntautui eri tavoin. Ruotsin valtava vaurastuminen 1900-luvulla perustui ennen muuta kykyyn myydä monenlaisia teollisuustuotteita ympäri maailman: puhelimia, autoja, jakoavaimia ja lypsykoneita. Suomi puolestaan vei teollisia puolivalmisteita: kakkosnelosta ja sanomalehtipaperia. Siinä puuhassa ei tarvinnut oppia ymmärtämään kuluttajia eikä keskustelemaan erilaisten ihmisten tarpeista. Nokian ja metalliteollisuuden nousu ovat ylläpitäneet valtion erityistä rakkautta vientiteollisuutta kohtaan. Hyvä niin, kunhan valtion sydämeen mahtuisivat myös palvelut ja sen päähän niiden toimintatavan ymmärtäminen. Tässä vaiheessa valtiovarainministeriö herää ja ilmoittaa minulle, ettette te sosiaalipoliitikot ole huomanneet Suomen muuttuneen. Eihän valtio enää panosta ainoastaan tekniikan koulutuksen lisäämiseen ja teknisiin innovaatioihin, vaan TEKES rahoittaa myös liiketoiminnan kehittämistä. Pääkaupunkiseudun innovaatioyliopisto tulee nimenomaan liittämään toisiinsa tekniikan, kaupan ja muotoilun! Sitä paitsi valtiolliseen kehittämispuheeseen on tuotu myös sosiaalisen innovaation käsite, vaikka onkin yhä epäselvää, tarkoitetaanko sillä lentokenttien turvajärjestelmiä vai ministeriöiden täydentämistä valtiosihteereillä. Jos valtio antaa minulle vielä suunvuoron, kysyn: Entä se valtionhallinnon tuottavuusohjelma. Eikö tämä kuningasajatus ole omaksunut nimenomaan teolliseen tavarantuotantoon kuuluvan ymmärryksen tuottavuudesta: palveluhenkilöstön vähentämistä, valvontahenkilöstön lisäämistä ja suoritteiden kyseenalaista mittaamista uskotellen, että palvelun laatu tässä vielä paranee? Eikö valtio ole vielä huomannut, että yksityinen sektori on jättänyt julkisen vallan tehtäviksi nimenomaan sellaiset sosiaali- ja koulutuspalvelut, joiden tuottavuutta ei voi nostaa laatua madaltamatta? Miksi tehtävien laajetessa hallintopalveluihin lisätään väkeä, mutta ihmisten palvelemisesta otetaan tekijöitä pois? Valtion tapa vaatia lisää tuottavuutta palvelualoilla on merkinnyt ennen muuta julkisten palvelujen suhteellista supistumista. Kuntien valtionosuuksien leikkaamisen seurauksena Suomi ei enää edusta pohjoismaista mallia, jossa palvelut muodostavat huomattavan osan sosiaalimenoista. Käytännössä erityisen ahtaalle ovat joutuneet ihmiset, joilla ei ole mahdollisuuksia käyttää muita kuin kunnallisia palveluja, siis esimerkiksi ne, joiden toimeentulo on kansaneläkkeen varassa. Myös palvelujen tuottamisessa tapahtuu kehitystä joka vuosi, mutta taloustieteen valtavirran käyttämät tuottavuusindikaattorit eivät osaa sitä kuvata. Palveluiden on oltava yhä eriytyneempiä vastatakseen monimutkaistuneen yhteiskunnan kysyntään. Vaikuttavuuden muutos näkyy ennen muuta siinä, missä määrin entistä vaativampien asiakkaiden ja käyttäjien eriytyneet odotukset täyttyvät. Ei ole ihme, että valtio on alkanut vakavissaan huolestua palvelujen laadusta. Vastaukseksi on kehitetty uusia laatujärjestelmiä, jotka perustuvat toimintojen seurantaan ja niiden tarkastuskäytäntöjen osoittamiseen. Sinä päivänä, kun laatujärjestelmät suostuvat tarkkailemaan myös kunnollisen palvelun tuottamiseen tarvittavien resurssien riittävyyttä, lupaan ryhtyä niiden puolustajaksi. Mutta niin kauan kuin laadusta puhuttaessa kielletään puhe resursseista, sanaa laatu käytetään laaduttomasti. Valtio hei, saanko edes kuvitella, että valtion tärkein soveltavan tutkimuksen rahoitusinstituutio TEKES (os. teknologian kehittämiskeskus) osoittaisi jonain päivänä palvelusektorille josta saa toimeentulonsa 62 prosenttia suomalaisista yhtä paljon huomiota kuin metsäklusterille? Sosiaaliturva 1/08 17

18 näkökulma jos minulta kysytään kolumni Jari Eero on työssä Sodankylän mediapajalla. Hänellä on pitkäaikaista kokemusta sosiaalityön asiakkaana olosta vuosien varrelta, ja hän on ollut mukana aikuissosiaalityön kehittäjäryhmässä. Kevättapaamisia sossun asiakkaille Sain sossusta kirjeen. Tarkemmin sanottuna aikuissosiaalityön kehittäjäsossuilta. Kirjeessä pyydettiin päiväkahville. Jo on aikoihin eletty, ajattelin, kun sossut tarjoaa päiväkahviseuraakin. Tästähän ei voi kieltäytyä. Tulin ajatelleeksi, että mitäpä jos sossut oikeasti tarjoaisivat päiväkahvit asiakkaille joskus. Asiakaskäynti alkaisi kahvittelulla ja mukavalla rupattelulla. Tämä saattaisi sopivasti keventää tunnelmaa. Tekeväthän he kotikäyntejäkin, miksi eivät toimistokäynnitkin voisi olla hieman epävirallisempia? Ja entäs jos toimisto ei olisikaan niin toimiston näköinen, muistuttaisi enemmän tavallista olohuonetta. Silloin ei ehkä mentäisi asioimaan sossuun kuin pankinjohtajan puheille. Kun tästä puhuttiin ääneen, ajatus tyrmättiin. Ei kuulemma aikataulut anna myöten kahvitteluille. Tätä pohtiessani alkoi joulu olla ovella. Kaikki valittavat joulun kaupallistumisesta ja kuitenkin mennään pää kolmantena jalkana kulutushysteriassa mukana. Eipä tarvinnut meikäläisen juosta lahjojen perässä, kun vähät lahjat tuli hommattua jo edellisen joulun jälkeen. Joulunjälkeisistä alennusmyynneistä kun saa kaiken paljon halvemmalla. Varsinkaan kaikki jouluun liittyvä ei maksa juuri mitään. Näin ei tietenkään voi ostaa mitään viimeisintä huutoa olevaa. Lapsetkin saattavat kasvaa vaatteista ulos, jos ei osaa varautua. Tästä tinkiminen on kuitenkin pikku juttu saavutettuun hyötyyn nähden. Suosittelen lämpimästi muillekin vähävaraisille ja samaa strategiaahan voi käyttää myös muuten: sukset ja luistimet kannattaa ostaa keväällä ja fillarit syksyllä. Seurakunta järjesti pikkujoulut vähäväkisille. Keskustelin niistä jälkeenpäin ihmisten kanssa. Jotkut sanoivat, että olisivat muuten ehkä menneetkin paikalle, mutta pelkäsivät ei-uskovaisina liiallista jeesustelua. Kirposin ajattelemaan, että miksi tällaisia tapaamisia järjestetään lähinnä vain pikkujouluaikaan. Ja pitäisikö niitä järjestää jonkun muun tahon, etteivät tietyt ihmiset aina karsiutuisi pois? Mitä jos järjestettäisiin vaikka kevättapaamisia sossun asiakkaille. Täälläkin päin on erilaisia leirikeskuksia ja muita paikkoja. Mukavaa yhdessäoloa, saunomista, makkaranpaistoa ja seurustelua. Näin saisivat mökkihöperötkin tavata toisiaan vertaisessaan seurassa. Mielestäni kehittelemisen arvoinen idea. Helsingissä syntynyt ja kasvanut Liisa Häme muutti 36 vuotta sitten hämäläiseen maaseutukylään. Nykyisin hän reissaa työkseen ympäri Suomen maaseutua Kylätoiminta ry:n verkostoasiamiehenä. Yhdistys on tukenut muun muassa kyläyhdistysten oman sosiaalipalvelutuotannon käynnistämistä. lukijalta Ensikodin vauva vuodelta 1940 Hannele Törrönen sanoo kolumnissaan Jeesus ensikotiin! Sosiaaliturvassa 18 19/2007, että ensimmäinen ensikoti avasi ovensa vasta 1942 Helsingissä. Minä olen kuitenkin Porvoon Solhem-ensikodin vauva joulukuulta 1940 ja tunnen hyvin kaksi muutakin saman kuukauden ensikotilasta. Meidän äitimme eivät tosin olleet avuttomia, vaan yrittivät jokainen parhaansa mukaan turvata lastensa elämän alkua. Kati Peltola Ensi- ja turvakotien liitto ja kirkkoon kuulumattomuus Sosiaaliturvassa 18-19/2007 oli sinänsä ihan kiva Hannele Törrösen kolumni Jeesus ensikotiin! Osin se oli kuitenkin aika tökerö ja loukkaavakin. Minä kuulun kirkkoon ja niin kuuluu varmaankin suurin osa Sosiaaliturvan lukijoista. Miksi kirjoittaja haluaa heti kärkeen ilmoittaa, ettei kuulu kirkkoon? Haluaako Ensi- ja turvakotien liitto profiloitua kirkkoon kuulumattomuudella? Minusta oli asiatonta. kuva: Minna Tarvainen Leena Pihlainen 18 Sosiaaliturva 1/08

19 Palstalla sosiaalipalveluiden käyttäjät kertovat ajatuksiaan sosiaalipalveluista. Millaisia sosiaalipalveluita kylien asukkaat tarvitsevat? Sehän tässä on hauskinta, että he tarvitsevat kaikkein halvimpia ja yksinkertaisimpia arkisia palveluita, jotka onnistuvat jokaisen miehen ja naisen taidoilla: siivousta, asiointiapua ja pientä remonttia. Niitä kaipaavat sekä lapsiperheet että vanhukset. Kun kaupunkilainen kaipaa siivousta, hän tilaa sitä firmasta ja maksaa. Maaseudulla palveluita ei aina saa ostamallakaan, sillä yksityisiä palveluita ei ole. Kunta tuottaa useimmiten kaikki palvelut. Meillä Padasjoella esimerkiksi kunta lakkasi tuottamasta siivouspalveluita vanhuksille vuonna Paikkakunnalla oli vain yksi yksityinen siivooja, jonka listat olivat täynnä. Osa vanhuksista alkoi käyttää pimeitä siivoojia ja osa jäi ilman. Siksi perustimme yhdistyksen tuottamaan näitä palveluita. Miten palveluita nyt tuotetaan? Lumenluonti pihoilta ja halkojenhakkuu hoituvat usein naapuriapuna. Mutta mitä sitten sopii tehdä naapuriapuna ja mihin tarvitaan palkkatyöläistä? Raja kulkee ulko-ovessa. Ihminen haluaa hallita sitä, kuka hänen kotinsa siivoaa. Sitä tekevät omaiset, mutta hekin kaipaavat helpotusta. Huushollin hoitoa teetetään myös pimeästi, mutta naapuriavussa ja pimeässä työssä on se ongelma, että nämä palvelut eivät ole yleisesti saatavilla. Syrjäytyneet ja omissa oloissaan eläjät jäävät epävirallisten palveluiden ulkopuolelle. He joutuvat muuttamaan ensimmäisinä palvelutaloihin kirkolle. Jos palvelut olisivat näkyviä ja kaikkien saatavilla, voisivat kunnan työntekijät ohjata ihmisiä ottamaan yhteyttä palvelutuottajaan. Onneksi monet fiksut kunnat tuottavat jo palveluita yhteistyössä kylillä toimivien yhdistysten kanssa. Usein tuntuu vain olevan niin, että kylän tuottamille palveluille on vaikeaa kehittää mallia, sillä kylää ja kyläyhdistystä ei aina pidetä kunnissa uskottavana toimijana. Mitä pitäisi tehdä, jotta palvelut toimisivat maaseudulla? Emme me toivo kovin paljon. Toivomme, että vanhukset saisivat asua omissa kodeissaan niin kauan kuin he siellä pärjäävät arkisen avun turvin. Sitä he haluavat itse ja sen turvan me voisimme kyläyhteisönä heille taata, jos kunta vain ottaisi kyläyhdistykset mukaan auttamaan vanhusta. Nyt kunnasta esitetään ihmiselle hirveän helposti, että tämän olisi paras muuttaa kirkolle palvelutaloon. Kunta on usein monopolisoinut vanhustenhoidon niin, että vanhusten ongelmiin ei pyydetä apua ulkopuolisilta. Eikö vanhukselta itseltään voitaisi kysyä, kenelle hänen asioistaan saa puhua ja keneltä pyytää apua? Monet ongelmat voitaisiin ratkaista vanhuksen kotikylässä. Emme me kuvittele voivamme hoitaa kenenkään sairauksia, mutta mielestäni kylillä voisi olla myös palvelutaloja. Me kyllä rakentaisimme seinät ja hankkisimme taloon varusteet. Kunta tuottaisi palvelut ja rahoittaisi palvelun. Näin toimii maaseudulla jo aika paljon lasten ryhmäperhepäiväkoteja. Onko lastenvalvojan työ sosiaalityötä? Sosiaaliturvassa 18-19/2007 käsiteltiin Espoon lastensuojelua Minna Tarvaisen jutussa Lastensuojelu ei saa olla musta aukko. Siinä kerrottiin tilan raivaamisesta etenkin lastensuojelun avohuollon sosiaalityölle. Mielestäni tilan raivaaminen lastensuojelutyölle on synnyttänyt muita mustia aukkoja, on palattu asiakkaiden luukutukseen ja samalla mitätöity esimerkiksi lastenvalvojan työn merkitys ja arvo. Leena Wilénin toteamus jutussa kuvaa sekä Espoon poliittisen että virkamiesjohdon asennetta: Tällaisten selvitysten ja sopimusten tekeminen ei ole lastensuojelutyötä. Eroperheillä ei ehkä ole minkäänlaista lastensuojelutarvetta. Tuoreen Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan huoltoriitapauksista 32 prosentilla oli kuitenkin lastensuojelutausta. Eroaminen on tavallista ja (liian) yleistä, mutta se satuttaa, varsinkin lasta. Ajalle tyypillistä on kieltää historian ja työkokemuksen arvo. Entisillä, eläkkeellä olevilla Espoon lastenvalvojilla, jotka myöhemmin toimivat lastensuojeluosaston päällikköinä, voisi yhä olla arvokasta sanottavaa! Uusikin lastensuojelulaki seurustelee lain lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta kanssa. Toivonkin, että joku näiden asioiden raskaan sarjan asiantuntija kertoisi näkemyksensä asiasta tämän lehden palstoilla: Mikä on lastenvalvojatyön positio ja näiden kahden lapsilain eetos, kun paikallista vastausta ei siihen saa tai sitä ei ole. Oman kokemukseni mukaan lastenvalvojatyö on vaativaa asiakastyötä, usein kriisityötä; sosiaalityötä lastensuojelun kontekstissa. Näen, että pitkällä aikavälillä se on kehittynyt lapsen elatuksen varmistamisesta lapsen edun turvaamiseen ja vanhemmuuden tukemiseen. Vai onko se rutiiniprosessi, etuuskäsittelyä, jonka voi hoitaa Kelassa tai rasti ruutuun -periaatteella R-kioskilla? Tapani Wacklin, lastenvalvoja, Espoo Tilaa itsellesi! Alan ammattilaisen välttämätön työväline Sosiaalialan riippumaton ammattilehti tai soita Anne-Mari Salminen puh toimisto sosiaaliturva.fi Sosiaaliturva 1/08 19

20 teemapäiviä ja tapahtumia vuonna 2008 tammikuu Sosiaalisten oikeuksien iltapäiväfoorumi Helsingissä, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto Terve Kunta -päivät Helsingissä, Stakes, Kuntaliitto Sosiaalihuolto kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa -seminaari Helsingissä, Kuntaliitto, STM Kunta ja sosiaalitoimi työllistymistä tukemassa -seminaari Helsingissä, STM, Stakes helmikuu 1.2. Varhaiskasvatuksen päivä Helsingissä, Kuntaliitto, Stakes Mieli 2008 kansalliset mielenterveyspäivät Vantaalla, Suomen Mielenterveysseura, Vantaan Sateenvarjohanke, Stakes ym Vates-päivät sosiaalisesta työllistämisestä Helsingissä, Vates-säätiö II Hyvinvointikunta-foorumi Helsingissä, Kuntaliitto & Kuntalehti, Huoltaja-säätiö & Sosiaaliturva-lehti, Sosiaalialan osaamiskeskukset, Aluekeskusohjelman Hyvinvointiverkosto Valtakunnalliset sosiaalityön tutkimuksen päivät Kuopiossa, Sosiaalityön tutkimuksen seura, Kuopion yliopiston Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos maaliskuu Kansainvälinen sosiaalipolitiikan päivä Helsingissä, Suomen ICSW-toimikunta (International Council on Social Welfare, Sosiaalipolitiikan maailmanneuvosto), Sosiaalipoliittinen yhdistys Sosiaalialan asiantuntijapäivät Helsingissä, Talentia Rasisminvastainen päivä, SPR 31.3 Sohvi, Sosiaalihuollon tietosuojaseminaari Helsingissä, Tietosuojavaltuutetun toimisto, Kuntaliitto huhtikuu Ainutlaatuinen lapsuus venäjänkieliset lapset ja perheet -seminaari Helsingissä, Väestöliitto Kansainvälinen sosiaalityön päivä, IFSW, (International Federation of Social Workers, kansainvälinen sosiaalityöntekijäjärjestö), Talentia Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivät Helsingissä, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, STM, Sosiaalijohto toukokuu 8.5. Alueelliset sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivät Lappeenrannassa, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, Socom Terve-Sos Jyväskylässä, Stakes, Jyväskylän kaupunki kesäkuu Mielenterveyskuntoutuksen ja työhönvalmennuksen ja FINSE-verkoston verkostopäivät Kokkolassa, Vates-säätiö, Kokkotyö-säätiö Sustaining succesfull marriages, kansainvälisten perhejärjestöjen konferenssi (ICCFR-konferenssi) Helsingissä, Väestöliitto Better Future for Children TODAY, FICE Congress Helsingissä, Lastensuojelun Keskusliitto, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto, Stakes ym ICSW:n maailmankonferenssi (International Council on Social Welfare, Sosiaalipolitiikan maailmanneuvosto) Tours ssa, Ranskassa heinäkuu ESN:n (European Social Network, Euroopan sosiaalijohdon verkosto) eurooppalaisen sosiaalihuollon konferenssi Pariisissa, Ranskassa SuomiAreena Porissa, mukana mm. Kirkon diakonia- ja yhteiskuntatyö, Kuntaliitto, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi elokuu IFSW:n (kansainvälinen sosiaalityöntekijäjärjestö) konferenssi Salvador de Bahiassa, Brasiliassa Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Vaasassa, SoNetBotnia ja ruotsinkielinen sosiaalialan osaamiskeskus FSKC Alueelliset sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivät Porissa, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto Alueelliset sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivät Joensuussa, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto syyskuu Kansainvälinen itsemurhien ehkäisypäivä, Suomen Mielenterveysseura Kuntamarkkinat Helsingissä, Kuntaliitto Päihdepäivät Kuopiossa, Terveyden edistämisen keskus Lapin sosiaali- ja terveysturvan syyspäivät Saariselällä, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto Nälkäpäivä, SPR Hyvä ikä -messut Tampereella, Expomark Oy, Vanhustyön keskusliitto, Invalidiliitto Kotien Päivä, Kotien Puolesta Keskusliitto lokakuu Vanhustenpäivä, Vanhustyön keskusliitto Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät ja Johtajapäivä Jyväskylässä, Lastensuojelun Keskusliitto, Jyväskylän kaupunki, Sosiaalijohto Maalman mielenterveyspäivä, Suomen Mielenterveysseura YK:n kasainvälinen päivä köyhyyden poistamiseksi, Asunnottomien yö -kansalaisliike Nuorten seksuaalisen kaltoinkohtelun kohtaamisprojektin Nuskan seminaari Helsingissä, Väestöliitto marraskuu Kynttilätapahtumat itsemurhan tehneiden muistoksi, Mielenterveyden keskusliitto Pienet pohjalaiset Päihdepäivät Seinäjoella, Pohjanmaa-hanke Mielenterveysmessut Helsingissä, Mielenterveyden keskusliitto Kansainvälisen sosiaalipolitiikan päivä Helsingissä, Suomen ICSW-toimikunta, Sosiaalipoliittinen yhdistys, STM joulukuu Maailman Aids-päivä, YK, SPR EU:n kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuosi Kulttuurienvälistä vuoropuhelua on kaikki mikä saattaa ihmiset yhteen. Ei pelkästään erilaiset ihmiset, koska kaikki poikkeavat toisistaan. Sitä voi toteuttaa kaikkialla ja kaikilla elämän osa-alueilla. Wisam Elfadl 20 Sosiaaliturva 1/08

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

KULTA -hanke Etelä-Savon kulttuurirahasto. Tutkimussuunnitelma 30.1.2012 Assi Liikanen

KULTA -hanke Etelä-Savon kulttuurirahasto. Tutkimussuunnitelma 30.1.2012 Assi Liikanen KULTA -hanke Etelä-Savon kulttuurirahasto Tutkimussuunnitelma 30.1.2012 Assi Liikanen Tutkimuksen tavoitteet Tavoitteena on tutkia taiteen ja kulttuuritoiminnan merkitystä ja vaikutuksia henkilökunnan

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Terve Tanssi! - yhteisötanssihanke

Terve Tanssi! - yhteisötanssihanke Terve Tanssi! - yhteisötanssihanke tanssihanke Tanssi vanhustyön n voimavarana Terve Kuopio/Tanssin aluekeskus Kuopio 2006-2008 Laura Pylkkänen/Anniina Aunola 2006 Mitä on yhteisötaide? taide? Yhteisötaiteen

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10. KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.2009 Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom Hankkeen

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa

Sosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa Sosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa http://www.youtube.com/watch?v=zlcpwqbx-uw Terveydenhuollon ATK-päivät 21.5.2014 Ulla Kuittu vastuualuejohtaja, sosiaalipalvelut

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Julkaisun voi tilata osoitteesta www.socom.fi/julkaisut.html AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Tutkimus aikuissosiaalityön yleisestä luonteesta, tiedosta ja toiminnasta Kaakkois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityö

Rakenteellinen sosiaalityö Rakenteellinen sosiaalityö Seinäjoen pilotti Riitta Suojanen ja Anu Hirvelä 21.4.2015 Yhteistutkimusta ja tiedon tuotantoa Rakenteellinen sosiaalityö on vaikuttamista yhdessä asiakkaan kanssa Muodostettiin

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien ja kuntien sosiaali- ja terveysjohdon seminaari, Pohtimolampi 7.11.2013 Lapin aluehallintovirasto, sosiaalihuollon

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

YHTEISÖLLISEN VERTAISTOIMINNAN MENETELMIÄ 30.9.2014

YHTEISÖLLISEN VERTAISTOIMINNAN MENETELMIÄ 30.9.2014 YHTEISÖLLISEN VERTAISTOIMINNAN MENETELMIÄ 30.9.2014 Mona Särkelä-Kukko Yhdessä mukana -projektitiimi 1 Yhdessä mukana projekti 2013-2016 Toteuttajana Suomen Setlementtiliitto Projekti kuuluu Ray:n rahoittamaan

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013 1 Yhteistyökumppanit Hallinnoijana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys

Lisätiedot

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Professori Pirjo Markkola Tutkijatohtori Kirsi-Maria Hytönen Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos Valtakunnalliset

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Joutseno 1.11.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Etelä-Savon Kulttuurirahaston KULTA-hanke. Päivikki Eskelinen-Rönkä FT, asiamies Etelä-Savon Kulttuurirahasto

Etelä-Savon Kulttuurirahaston KULTA-hanke. Päivikki Eskelinen-Rönkä FT, asiamies Etelä-Savon Kulttuurirahasto Etelä-Savon Kulttuurirahaston KULTA-hanke Päivikki Eskelinen-Rönkä FT, asiamies Etelä-Savon Kulttuurirahasto Ennusteita Ennusteita Elämää talouden varjossa Väki vanhenee. Korkea ikä tuo fyysiseen ja/tai

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi NOPUS Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi Organisaatio Pohjoismaisen Ministerineuvoston alainen laitos Suomessa Nopus-toiminta perustuu Stakesin ja Vaasan kaupungin väliseen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto

Siilinjärven kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto Siilinjärven kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto 2014-2016 Siilinjärven kunta Vanhus- ja vammaisneuvosto Käyntiosoite: Kasurilantie 1 Postitusosoite: PL 5, 71801 Siilinjärvi Puhelin: 017 401 111, faksi:

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3. K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.2013 MIKÄ OSKU? OSKUssa kehitetään uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

Taidemuseo työyhteisön taukotilana Taide jää mieleen -hankkeen tuloksia

Taidemuseo työyhteisön taukotilana Taide jää mieleen -hankkeen tuloksia Taidemuseo työyhteisön taukotilana Taide jää mieleen -hankkeen tuloksia Elli Liippo Taideohjaaja, Taide jää mieleen -hanke Aboa Vetus & Ars Nova Taidemuseo työyhteisön taukotilana aikaa asioiden syvempään

Lisätiedot

Toivoa tulevaan -kirjakampanja

Toivoa tulevaan -kirjakampanja Ennakkokartoitus seurakuntien päättäjille. Vastaukset 28.2.2014 mennessä! Syrjäytymisen ehkäisemiseksi Toivoa tulevaan -kirjakampanja NUORILLE AUTTAJILLE PÄÄTTÄJILLE KASVATTAJILLE HAASTE Hyvä Sanoma ry

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Mitä olemme tehneet MTKL:ssa? (ms)

Mitä olemme tehneet MTKL:ssa? (ms) MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN KOKEMUSARVIOINTI JA KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA Vöyri 8.9.2009 Anne-Marita Ruuska, Kaisa Saavalainen ja Markku Salo Mitä olemme tehneet MTKL:ssa? (ms) TAUSTAA: YaY-hanke: asukkaat

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

VOIMAUTTAVA VALOKUVA

VOIMAUTTAVA VALOKUVA VOIMAUTTAVA VALOKUVA Voimauttava valokuva on taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen kehittämä sosiaalipedagoginen menetelmä, jonka avulla valokuvaa voidaan käyttää yksilön ja erilaisten ryhmien

Lisätiedot

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KULTTUURIFOORUMI - KULTURFORUM 12.3.2015 TEEMARYHMÄT 1. Luovan alan yrittäjyys 2. Kolmannen sektorin yhteistyö 3. Kulttuuri- ja

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta Yleistä Voimanpesähanke on tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena on luoda peruspalveluiden rinnalle interventiomalli, jonka avulla ennalta ehkäistään perheiden asunnottomuutta. Tätä nelivuotista

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Kulttuuripalvelut vanhuspalvelujen paletissa

Kulttuuripalvelut vanhuspalvelujen paletissa Kuvataiteet Elokuva- ja mediataiteet Arkkitehtuuri Käsityötaiteet Musiikki Kirjallisuus eli sanataiteet Tanssitaiteet Teatteri- eli Näyttämötaiteet Taideteollisuus ja taiteellinen suunnittelu 27.6.2014

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2. SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Reijo Väärälä 1 Sote politiikkaprosessina Politiikan toimintatavan

Lisätiedot