Laatutakuun sidosryhmälehti 2/2007. Laatutakuu vuoden 2007 Franchisingketju Energiansäästö on ympäristöteko REM yhdistää kiinteistöalan osaajat

Transkriptio

1 Laatutakuun sidosryhmälehti 2/2007 Laatutakuu vuoden 2007 Franchisingketju Energiansäästö on ympäristöteko REM yhdistää kiinteistöalan osaajat

2 Talonmies tuli takaisin... s. 3 Laatutakuun OmaTalonmies-yrittäjät ovat alan ammattilaisia. Ympäristön ja kukkaron takia... s. 6 Energiansäästö on ympäristöteko. Franchising vahvassa nousussa... s. 8 Laatutakuusta vuoden 2007 Franchisingketju. Uusi rekrytointihuone... s. 11 Rekrytointihuoneessa tavataan yrittäjiä ja keskustellaan kehittävästi. Kiinteistöosaajat hyödyntävät yhteistyötä... s. 12 REM-verkostossa on osaamista. Tuoksuja... s. 14 Säästetään energiaa! Asuinkiinteistön hoitokuluista keskimäärin prosenttia kuluu lämmitys-, vesi- ja kiinteistösähkökustannuksiin. Käyttämällä oikein kiinteistön laitteita, Laatutakuun huoltoyrittäjällä on mahdollisuus vaikuttaa merkittävästi energian säästämiseen. Pienillä toimenpiteillä säästetään sekä rahaa että ympäristöä. Kiinteistön hoitokuluista 20 prosenttia muodostuu lämmityksestä. Lämmityskustannuksissa voidaan säästää merkittävästi, sillä yhden huonelämpötilaasteen pudotus vastaa noin viiden prosentin säästöä vuotuisessa ener gian kulutuksessa. Kiinteistökohtainen lämmönsäätö tapahtuu lämmönjakohuoneesta säätölaitteella, jonka avulla pyritään mahdollisimman matalaan mutta riittävään pattereille menevän veden lämpötilaan. Säätöarvoja ei nosteta yhdestä reklamaatiosta, vaan alhaisen huonelämpötilan (alle 20 C) syy käydään selvittämässä aina paikan päällä: onko termostaatin edessä esteitä, vetääkö asunnossa, toimiiko ilmanvaihto jne. Viat korjataan ja asiakasta informoidaan tehdyistä töistä ja mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Vedestä noin puolet kulutetaan peseytymistiloissa, kolmannes wc-istuimen kautta ja loput keittiössä. Säästökeinoista tehokkaimpia ovat vettä säästävät suihkut ja hanat sekä vessan huuhteluveden vähentäminen ja mahdollisten vuotojen (wc, hana, mahdollinen putkivuoto jne.) aikainen havaitseminen. Huoltoyrittäjällä onkin keskeinen rooli vedenkulutuksen seurannassa ja ennakoivissa korjaustöissä. Huoltoyrittäjällä on mahdollisuus vaikuttaa myös kiinteistön sähkönkulutukseen. Hehkulamput voi vaihtaa energiansäästölamppuihin, porrasvaloautomaatit voi ajastaa oikein ja ulkovaloissa käyttää hämäräkytkimiä sekä tarkistaa mahdollisia aikaohjelmia. Saunavuorot voidaan sijoittaa mahdollisimman tiiviisti, jotta tyhjäkäyntiä ei syntyisi. Sähköä säästyy myös oikein ajastetulla ja säädetyllä ilmavaihdolla sekä erilaisten lisälämmitysten säädöillä. Aktiivinen Laatutakuun huoltoyrittäjä seuraa kiinteistön kulutusarvoja ja aikaohjelmia, kertoo poikkeamista kiinteistön isännöitsijälle tai hallitukselle ja pyrkii korjaamaan havaitut viat, vuodot ja puutteet mahdollisimman pian. Jarkko Autio kiinteistöhuollon yrittäjäkonsultti Kun ynnätään yhteen jatkuvasti laajeneva joukko siivous- ja kiinteistöhuoltopalvelui ta tuottavia yrittäjiä, summaksi saadaan Laatutakuu-ketju. Laatutakuu-ketju koostuu franchising-periaatteella ympäri Suomen toimivien yrittäjien verkostosta. 2/2007 Viides vuosikerta. Lehti ilmestyy kolmesti vuodessa. Julkaisija Suomen Laatutakuu Palvelut Oy, Rajatorpantie 8 A, Vantaa, puhelin , faksi , Päätoimittaja Henri Häyrinen, henri.hayrinen@laatutakuu.fi Toimituspäällikkö Jouni Törrönen, jouni.torronen@legendium.fi Toimitusneuvosto Olli Aro, Jarkko Autio, Päivi Mitrunen ja Anu Saarinen Osoitteenmuutokset paivi.aho@laatutakuu.fi Toimitus ja taitto Legendium Oy Kansi Elina Ketola Paino Frenckellin Kirjapaino Oy Paperi Galerie Art Silk 130 g/m 2 ISSN LAATUTAKUU

3 Talonmies tuli takaisin Kipparikorttelissa Helsingin Herttoniemenrannassa asukkaita onnellistuttaa harvinaiseksi käynyt ammattilainen: talonmies. Toisin kuin huoltomies, talonmies tunnetaan nimeltä, ja Pekka palvelee paikan päällä pitkin päivää. Teksti: Liisa Joensuu Kuvat: Elina Ketola Luojan lykky, että on Pekka. Jos pihalle on ilmestynyt iltasella roskia, Pekka poimii ne jo aamukierroksellaan pois, panee merkille löystyvän saranan, vaihtaa porrashuoneen lampun ja tulee asukkaitten kotiinkin työkaluineen, kun pyydetään. Talvella hoituvat lumityöt, kesällä ruohonleikkuu, eikä hommaa tarvitse hoputella tai perään soitella. Kymmenen kiinteistön korttelin oma Ihmemies MacGyver on yrittäjä Pekka Siltala. Hänessä lihallistuu Laatutakuun OmaTalomies -konsepti, jossa asiakasta palvelee jatkuvasti sama luotettava, tuttu ihminen. Kiinteistön huoltoon liittyvistä asioista voidaan sopia suoraan hänen kanssaan ilman välikäsiä. OmaTalonmies-yrittäjä Pekka Siltala (oik.) ja isännöitsijä Joel Karvinen tekevät sujuvaa yhteistyötä. Toisinaan Joel Karvinen tuleemyös itse paikalle arvioimaan investointitarpeita ja vaihtamaan kuulumisia. Modernisti valvomossa Siinä missä ennen vanhaan talonmies Pikkarainen hoiti hommia kotoaan, kipparikorttelin OmaTalonmies työskentelee nyky- LAATUTAKUU 3

4 Pekka luo Kipparikortteliin turvallisuutta ja pitää huolen siitä, että kaikki toimii, niin kodeissa kuin kiinteistössä. aikaisesti korttelin valvomossa, ja modernin talonmiehen tärkein työkalu on tietokone. Talojen teknistä kuntoa valvoo rakennusautomaatiojärjestelmä, joten näen tietokoneelta kaikki tarpeelliset asiat, kuten lämmityksen, valaistuksen ja lukituksen tilanteen eri kiinteistöissä ja pysäköintilaitoksessa. Tehokkuus kasvaa, kun ei tarvita pannuhuoneessa juoksentelemista ja sähköpääkeskusten etsimistä. Tietokoneelle saan myös hälytyksen poikkeamista, olivatpa ne lämmityksessä tai ilmastoinnissa. Voin helposti ajastaa valaistusta tai Oma Talonmies ovien lukitusta. Jos pysäköintilaitoksessa pääsisi vaikkapa tuli irti, automaattinen hälytys tulisi samaan aikaan kännykkääni ja palolaitokselle. On aika harvinaista, että kokonainen kortteli on näin valvottavissa, Pekka Siltala kertoo. Pekka on päivisin aina paikalla. Asukkaat tietävät tulla tapaamaan häntä valvomoon, jonne on keskitetty asukkaitten palvelua koskevat asiat autopaikan vuokrauksesta lähtien. Autopaikan avaimen saa Pekalta, eikä asukkaan tarvitse lähteä ajamaan kaupungille sopimuksen tekoon ja Laatutakuun OmaTalonmies-yrittäjät ovat koulutettuja alansa ammattilaisia. OmaTalonmies-yrittäjät palvelevat pk-yrityksiä sekä taloyhtiöitä. OmaTalonmies-yrittäjä tekee työtään itselleen, joten hän on motivoitunut pitämään hyvää huolta asiakassuhteistaan. OmaTalonmies ei toimi yksin, vaikka onkin itsenäinen yrittäjä. Hänellä on taustallaan palveleva ja kouluttava franchisingkeskus sekä ketjullinen muita yrittäjiä. avaimen noutoon huoltoyhtiöitä käyttävien talojen asukkaiden tapaan. Asiakaspalveluaikani on periaat teessa kello 8 16, mutta voin sopia tekeväni jotakin tiettyä myös ennen tai jälkeen tuon ajan. Asumme perheen kanssa Kipparikorttelissa, mutta asukkaat eivät onneksi tule soittelemaan kodin ovikelloa vaan ymmärtävät soittaa puhelimella tai tulla valvomoon. Työajan ulkopuolella ja lomilla Pekalla on päivystäjä. Päivystyksen hän on itsenäisenä yrittäjänä ostanut itse. Päivystysmahdollisuus oli niitä ratkaisevia asioita, joiden vuok si Pekka uskalsi ottaa korttelin kontolleen; tavoitettavissa ei tarvit- 4 LAATUTAKUU

5 se olla ympäri vuorokauden ja vuoden jokaisena päivänä. Isännöitsijän unelma Kipparikorttelin isännöitsijä Joel Karvinen Isännöitsijäkonttorista kehuu Pekka Siltalan olevan OmaTalomies-yrittäjänä ihanteellinen yhteistyökumppani. Pekka hoitaa asiat oma-aloitteisesti ja tehokkaasti, ja isännöitsijän siunausta tarvittavissa asioissa hän hyödyntää nykytekniikkaa, sähköpostia ja digitaalisia valokuvia. Liitetiedostona tullut valokuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Kortteliin ostettiin oma digikamera, joka on todella puoltanut paikkaansa; aina ei tarvitse tulla käymään, Joel Karvinen sanoo. Joel Karvinen pitää Laatutakuun OmaTalonmies-konseptia entisajan talon miehen kehittyneenä versiona. Laatutakuun konseptiin päädyttiin, koska se tarjosi yksityiskohtien hiomi sta vaille valmiin ja kohtuuhin taisen omistajaa palve levan toimintamallin. Entisaikojen päätoimiseen talonmieheen verrattuna päivystysjärjestely on merkittävä parannus. Päätoimisten talonmiesten ongelmana oli uupuminen, leipääntyminen ja yksinäisyys. Pekka ei ole naimisissa kanssamme ympäri vuorokauden. Päivystys voi tietysti olla pieni riski palvelun tuottamiselle, mutta hyvin organisoituna hallittavissa. Myös Pekka Siltala katsoo yhteis työn sujuneen hyvin ja pelisääntöjen olevan selvät. Hän tietää mitä tehdä itsenäisesti ja mistä kannattaa soitella. Yksi pelisäännöistä on, että isännöitsijä määrittelee ajan käytön. Pekka ei saa tehdä muita töitä tai lähteä ykskaks Pakilan Teboilille kahville, Joel Karvinen heittää. Silmät, korvat, kädet ja jalat Isännöitsijäkonttorin kannalta Pekka Siltala on Kipparikorttelin silmät, korvat, kädet ja jalat. Se helpottaa suuresti Joel Karvisen työtä, sillä isännöitsijänä hän edustaa pelkästään jo tässä korttelissa kolmea omistajaorganisaatioita. A s u k k a at a r vo s ta vat o m a n ta l o n m i e h e n palveluja. Isännöitsijän työpäivät ovat todella täysiä, sillä hoidettavana on hehtaarikaupalla asuntoja; on takuita, vastuita sekä sopimusten tekoa sinne ja tänne. Pekka Siltalan kanssa asiat hoituvat, sillä minun tarvitsee ottaa kantaa asioihin vain juridisesti tai taloudellisesti. Pekka kertoo panneensa ideoita eteenpäin Joelille sähköpostilla ja saanut yleensä hyväksynnän. Lähes ensitöikseen hän ehdotti taloudellisesti merkittävää ja ympäristöystävällistä muutosta vaihtaa kiinteistön ulko- ja numerointivalot hehkulampuista energiansäästölamppuihin. Kun lamppuja oli korttelin alueella yli 70 kappaletta, 60 watin lamppujen vaihtaminen kirkkaampiin 20 watin energiansäästölamppuihin lisäsi turvallisuutta ja toi samalla reilusti säästöä. Hänen ideansa oli myös hankkia vesiastiat ja ikkunanpesuvälineet auto halliin ja panna siniristiviirit hulmuamaan pihalle. Asukkailta on tullut hyvää palautetta näistä pienistä, mutta viihtyvyyttä parantavista asioista. Asioita tulee talonmiehenä katsottua eri tavalla kuin huoltoliikkeen edustaja katsoisi, Pekka sanoo. Joel Karvinen pitää talonmiehen tärkeinä tehtävinä valvontaa ja seurantaa. Pekka varmistaa, että ympäristö on siisti, terveellinen ja turvallinen ja näkee jo roskienkeräyslenkillään, onko jossakin esimerkiksi ikkuna rikki. Haluttu kortteli Kipparikortteli on vapaarahoitteinen vuokratalokortteli. Joel Karvinen kuvailee korttelia korkeatasoiseksi ja rauhalliseksi. Kovan rahan vuokra-asunnot ovat tasokkaita, ja korttelilla on oma suljettu pihansa. Jokin aika sitten Helsingin Kaupunkisuunnitteluvirasto nimesi Kipparikorttelin onnistuneeksi piha-alueeksi ja hyvin ylläpidetyksi kortteliksi. Osa ajastani menee asuntojen esittelemiseen vuokralaisille, Pekka Siltala kertoo. Yrityksillä on täällä paljon työsuhdeasuntoja, ja usein asukkaat jäävät kortteliin asumaan työsuhteen muuttuessakin. Yrityksillä on täällä myös ulkomaisia työntekijöitä. Englannin kieltä tarvitaan usein. Asuntoa etsivät ilahtuvat, kun kuulevat Pekka Siltalan asuvan korttelissa itsekin ja voivan suositella paikkaa omasta kokemuksesta. Kaikissa asunnoissa on parketti, iso kylpyhuone ja sauna, monilla myös merimaisema. Täällä talonmieskään ei asu missään pimeässä loukossa, ja työmatkat sujuvat todella kätevästi. Vaihdan vain työvaatteet pois ja kävelen kotiin, Pekka kertoo. Hänellä on parturi-kampaajana työskentelevä vaimo ja 6-vuotias tytär. Palvelu on arvossaan Pekka Siltala kertoo saavansa lähes päivittäin asukaspalautetta. Ihmiset arvostavat kovasti talonmiehen läsnäoloa ja kaikkea sitä, mitä hän korttelissa tekee. Se kannustaa. Vanhuksille pienikin palvelus, lampun vaihtaminen tai palovaroittimen patterin uusiminen, saattaa merkitä paljon. Pesukoneen käyttämisen hän opastaa vaikka kädestä pitäen. Korttelissa on kolme nykyaikaista pesulaa, joissa ei käytetä kolikoita tai poletteja, vaan aika pesukoneelle tilataan kännykällä. Oman työnsä Pekka hallitsee, sillä hän ehti olla Itä-Helsingissä samoissa tehtävissä ennen Kipparikortteliin tuloaan, ja onhan hänellä alan koulutus Laatutakuun omasta akatemiasta. OmaTalonmies-järjestelmästä on ollut hyviä kokemuksia ja intressit sen kehit tämiseen ovat suuret. Tässä tehdään palvelutyypin pioneerityötä, ja tämänkaltainen palvelu varmasti lisääntyy jatkossa, Joel Karvinen näkee. Aivan kaikkea Pekka Siltala ei sentään tee itse ja yksin. Esimerkiksi porrashuoneitten siivous on tilattu ISS:ltä. Näin jää aikaa harrastuksille. Laulu-Miehet saa varmasti ykköstenorinsa paikalle. Kipparikortteli Valmistunut vuonna 2001 Niittaajankatu 1 9, Paasivaarankatu 2 ja 4, Paasivaaranpolku 4 10 kiinteistöä 390 huoneistoa 500 asukasta Kaksikerroksinen pysäköintilaitos LAATUTAKUU 5

6 Ympäristön Energiansäästö on ympäristöteko, joka säästää myös kukkaroa. Ihan ensimmäiseksi kannattaa katsoa kotona ympärilleen. Teksti: Vesa Ville Mattila Kuvat: Shutterstock/Terekhov/Yong Hian/Vannucci/Dijkstra/Nichols/Benedict Kodin energiankäytöstä puolet voi mennä huoneiden lämmitykseen, loput jakaantuvat veden lämmitykseen, valaistukseen ja kodin sähkölaitteisiin. Nyrkkisäännön mukaan yksi aste huonelämpötilassa merkitsee viittä prosenttia lämmityslaskussa, sanoo Motivan viestintäjohtaja Päivi Laitila. Onko kotonasi energiasyöppö? Ruoan säilytys ja valmistus sekä astioiden ja pyykin pesu ja kuivaus kuluttavat sähköä tasaisesti ympäri vuoden. Vanhat kodinkoneet voivat kuitenkin ahmia sitä jopa kaksinkertaisesti uusiin, energiatehokkaisiin ja ympäristöystävällisiin laitteisiin verrattuna. Ostopäätöksen tueksi on syytä tutkia tarkkaan kotitalouskoneiden energiamerkintää, joka kertoo laitteen energiatehokkuusluokan. Merkintään on koottu muitakin valintaan vaikuttavia laitekohtaisia tietoja, pesukoneissa muun muassa pesutulos ja linkousluokka. 6 LAATUTAKUU

7 ja kukkaron takia Väärin sijoitettuna tai huonosti huollettuna mikä tahansa laite muuttuu energiasyöpöksi. Siksi esimerkiksi jääkaappia ei pidä sijoittaa uunin viereen, Laitila muistuttaa. Myös lisääntyvä viihde-elektroniikka näkyy viimeistään sähkölaskussa. Monien laitteiden jatkuvasti päällä oleva valmiustila kuluttaa sähköä salakavalasti esimerkiksi digiboksi yhtä paljon kuin jääkaappi. Pientalo parhain päin Pientalon rakentaminen on monen suomalaisen suurin ekoteko. Energiatehokkaan talon avaintekijöiksi nousevat tiiviys, eristys ja sisäilma. Niihin panostaminen on investointia asumis mukavuuteen, vedottomuuteen ja terveellisyyteen. Energiansäästö tulee kuin kaupan päälle. Energiatehokas talo on kokonaisuus, jossa esimerkiksi rakenneratkaisut vaikuttavat lämmitystekniikan mitoitukseen ja toteutukseen. Suunnittelun lisäksi ra- kentajan tulee satsata työn huolelliseen toteutukseen. Rakentamisen jälkeen on oleellista säätää kaikki talotekniset laitteet ja käyttää niitä oikein. Valintoja myös liikenteessä Liikkumisen valinnat vaikuttavat väistämättä ympäristöön. Missä asumme ja käymme töissä, kuinka kuljemme työmatkan? Henkilöauton taloudellinen käyttö on ennen kaikkea kiinni kuskista ja hänen ratkaisuistaan. Auton valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota sen käyttötarkoitukseen ja päästöarvoihin. Taloudellista ajamista voi opiskella EcoDriving-koulutuksessa, mutta yhden perusasian pystyy oppimaan muutenkin. Vältä lyhyitä ruuhkahuippuja. Jos sinun silti silloin täytyy olla ratissa, pidä tasainen nopeus ja riittävä etäisyys edellä ajaviin. Säästön näet suoraan polttoaineen kulutuksessa, Laitila neuvoo. Lisätietoja: Lisäarvoa ja vastuuntuntoa Energiakustannusten määrä tavallisessa asuinkerrostalossa on yli kolmasosa kaikista huoltokuluista. Kiinteistön lämmitys-, vesi- ja sähkölaitteiden energiaa säästävä käyttö mahdollistaa OmaSiivooja- ja OmaTalonmies-yrittäjille lisäarvon tarjoamisen asiakkailleen. Oleellista on myös kyky havaita, selvittää ja ennakoida laite- ja järjestelmävikoja. Energiankäytön hallinta kirjataan yhä useammin kiinteistönhoitosopimukseen osana tavoitteellista toimintaa, toteaa Suomen Laatutakuu Palveluiden yrittäjäkonsultti Jarkko Autio. Palvelupäällikkö Leena Hertto muistuttaa vastuuntuntoisuuden kuuluvan konseptiin. Yrittäjämme esimerkiksi sulkevat auki jääneet ikkunat sekä sammuttavat turhaan päällä olevat valot liike- ja toimistotiloissa. Lisäksi he ilmoittavat kaikista havaitsemistaan poikkeamista, kuten vuotavista hanoista. Koulutamme OmaSiivooja-yrittäjiä myös muun muassa käyttämään tarkoituksenmukaisesti niin vettä kuin pesuaineita. Tiesitkö, että: Kotitalouksien käyttämästä vedestä vajaat puolet on lämmitettyä, joka maksaa kolminkertaisesti kylmään veteen verrattuna. Yksi energiansäästölamppu korvaa koko käyttöikänsä aikana 6 10 hehkulamppua. Jos vaihdat viiden minuutin suihkun aamulla ja illalla minuutin suihkuun päivässä, säästät viikossa leffalipun hinnan. LAATUTAKUU 7

8 Laatutakuussa työtä tehdään yhdessä. Yrityksen saamasta kunniamaininnasta iloitsevat toimitusjohtaja Henri Häyrinen, yrittäjä Carita Eladly Ali ja yrittäjäkonsultti Anu Saarinen (oik.). Franchising vahvassa nousussa Franchisingtoiminta työllistää Suomessa enemmän kuin paperiteollisuus. Aloista suosituin on palveluala, jota edustaa Vuoden 2007 Franchisingketjuksi valittu Laatutakuu. Teksti: Vesa Ville Mattila Kuvat: Elina Ketola ja Jari Härkönen 8 LAATUTAKUU

9 Franchisingia sanotaan menestyksen monistamiseksi eikä suotta. Franchisingketjun taustalla on usein markkinoilla menestynyt kasvuhakuinen yritys, joka haluaa lähteä levittäytymään uusille markkina-alueille. Levittäytyminen tapahtuu monistamalla valmiiksi konseptoitua liiketoimintaosaamista ja luovuttamalla sen käyttöoikeuden yrittäjille. Näin markkinoille saadaan samalla konseptilla toimivien yritysten ketju. Toimintaohjeiden mukaista yrittäjyyttä Vaikka franchisinginottaja eli yrittäjä vuokraa valmiiksi kehitetyn liiketoimintamallin toiselta yritykseltä eli franchisinginantajalta, hän tavallisen yrittäjän tapaan rahoittaa liiketoimintansa, palkkaa työntekijät, vastaa velvoitteistaan ja nauttii työnsä tuloksista. Lisäksi franchisingyrittäjä toimii alusta alkaen tiiviin ja yhtenäisen ketjun jäsenenä. Franchising madaltaa yrittäjyyden kynnystä, mutta sitä täytyy suunnitella, johtaa ja seurata ihan samalla tavalla kuin kaikkia erillisiä liiketoimintojakin. Konseptin luomisen jälkeen franchisingketjun johtaminen vaatii yrittäjien tietotaidon tukemista ja konseptin kehittämistä. Yrittäjältä onnistuminen edellyttää ennen kaikkea toimintaohjeiden tiukkaa noudattamista, sanoo Suomen Franchising-Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja, toimitusjohtaja Tero Lassila. Ketjuuntuminen kasvaa, hoivakonseptit tulossa Useimmille franchisingista tulee mieleen erilaiset pikaruokaketjut. Silti suurin osa Suomessa toimivista noin 200:sta franchisingketjuista toimii palvelualoilla. Enemmistö ketjuista on kotimaista alkuperää. Franchisingtoimintaa harjoittavissa ketjuissa työskentelee tällä hetkellä reippaasti yli työntekijää. Vuosittain uusia ketjuja perustetaan pitkälti toistakymmentä. Ketjujen yhteenlasketun liikevaihdon arvioidaan kasvavan 8 10 prosentin vuosivauhtia. Runsaat puolet ketjuista ja kaikki merkittävimmät kuuluvat Suomen Franchising-Yhdistykseen, jonka tehtävänä on edistää franchisingtoiminnan edellytyksiä ja tietämystä sekä valvoa sen etiikkaa. Yhdistys tarjoaa jäsenilleen tilaisuuden verkottua ja oppia toistensa kokemuksista, Lassila kertoo. Jatkossa erilaiset hoivakonseptit varmasti yleistyvät samaa tahtia kuin väestö ikääntyy. Lassila uskoo myös ketjuun tumisen vahvistuvan ja jo toimivien liikkeiden ja liikeideoiden muuttavan toimintamallinsa franchisingiksi. Tärkeä tunnustus Laatutakuu-yrittäjille Laatutakuu valittiin Vuoden Franchisingketjuksi 2007 Suomen Franchising-Yhdistyksen toteuttamassa valintakilpailussa. Kärkisijalle ketjun nostivat tuloksekkaan ja kannattavan liiketoiminnan ohella yrittäjien menestystä tukeva koulutus- ja kehitystoiminta ja muut tukitoimenpiteet, jatkuvasti kehittyvät asiakastyytyväisyysarvot sekä yrittäjien tyytyväisyys ketjun toimintaan. Tällainen tunnustus on tärkeä koko ketjulle, sillä työtä tehdään yhdessä. Uskon sen lisäävän yrittäjiemme ammattiylpeyttä ja uskottavuutta ja olevan myös mukava signaali asiakkaille, arvioi Suomen Laatutakuu Palveluiden toimitusjohtaja Henri Häyrinen. Häyrisen mielestä franchising sopii siivous- ja kiinteistönhuoltoalalle kuin nenä päähän. LAATUTAKUU 9

10 Kysymys on aineettomasta hyödykkeestä, joka korostaa brändin merkitystä. Alan osaajat ovat useimmiten itsenäisesti toimivia ja asiakaspalveluun alan tottuneita ammattilaisia ilman yrittäjätaustaa tai kaupallista koulutusta. Laatutakuu tarjoaa valmiin asiakaskunnan ja hoitaa valtaosan yrityspuolen rutiineista vakuutuksista työasuihin asti, jolloin yrittäjät pääsevät keskittymään ydinosaamiseensa. Parin viime vuoden aikana olemme entistä enemmän panostaneet jo toimivien yrittäjien koulutukseen. Tarjolla on muun muassa meille räätälöity yrittäjän eri koisammattitutkinto, Häyrinen huomauttaa. Suomen nopeimmin kasvanut franchisingketju Suomen Laatutakuu Palvelut Oy on vuonna 1993 perustettu pienten ja keskisuurten yritysten sekä asuinkiinteistöjen palvelemiseen erikoistunut yritys. Vuonna 1999 siitä tuli osa ISS Palvelut Oy:tä ja kansainvälistä ISS-konsernia. Suomen nopeimmin kasvaneessa franchisingketjussa toimii nyt noin 250 itsenäistä franchisingyrittäjää, jotka tarjoavat OmaSiivooja- ja OmaTalonmies-palveluita. Suurin osa heistä toimii yksin. Yrittäjämäärällä mitattuna Laatutakuu on maamme toiseksi suurin franchisingketju. Franny-palkinto Sirkka-Liisa Autiolle Laatutakuun ensimmäinen Franny-palkinto on myönnetty Keravan Saviolla sijaitsevassa Klondyke-talossa työskentelevälle siivousyrittäjä Sirkka-Liisa Autiolle. Teksti: Vesa Ville Mattila Kuvat: Jari Härkönen Franchisingyrittäjien Franny-palkinnot jaettiin keväällä Suomen Franchising- Yhdistyksen vuosittaisessa palkitsemisjuhlassa. Olin todella otettu tästä tunnustuksesta, jollaisen saa varmasti vain kerran elämässään. Sinnikäs työ palkittiin, ja tästä on hyvä jatkaa, Autio tuumii. Siivousalalla yli 30 vuotta toiminut Autio aloitti Laatutakuu-yrittäjänä vuonna Ihan omin eväin en olisi uskaltanut lähteä yrittäjäksi. Valmis malli ja asiakas- kunta helpottivat huomattavasti toiminnan aloittamista, Autio tuumii. Sirkka-Liisa Autiosta kerrottiin enemmän Laatutakuu-lehdessä 1/ LAATUTAKUU

11 Rauhoittava rekrytointihuone käyttöön Keväällä Suomen Laatutakuu Palveluiden Vantaan toimistossa otettiin käyttöön erityinen rekrytointihuone. Siellä tavataan uusia yrittäjäkandidaatteja, pidetään kehityskeskusteluja ja muita pieniä kokouksia. Kaikki ovat pitäneet huonetta hauskana, mutta myös rauhoittavana. Yksi haastatelluista tosin kehotti minua valitsemaan vaatteeni tarkemmin huoneen värityksen mukaan, Forsell naurahtaa. Jatkossa rekrytointihuoneita aiotaan rakentaa mahdollisuuksien mukaan muuallekin Suomeen. Teksti: Vesa Ville Mattila Kuvat: Elina Ketola Halusimme vain tapaamisia varten tarkoitetun huoneen, joka myös ilmentäisi yhtiömme raikasta ilmettä ja imagoa. Sisustussuunnittelija Henna Pohjola toteutti huoneen toiveidemme pohjalta, kertoo yrittäjäkonsultti Erja Forsell. Laatutakuu-ketjun yrittäjävalinnoista pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Lahdessa vastaava Forsell viettää rekrytointihuoneessa usein tuntikausia. Ja viihtyy hyvin kuten rekrytoivatkin. LAATUTAKUU 11

12 Kiinteistöosaajat hyödyntävät yhteistyötä REM eli Real Estate Members on eri osaamisalueita edustavien kiinteistöalalla toimivien yritysten verkosto. Yhteistyö antaa yrityksille uudenlaisia mahdollisuuksia sekä asiakkaiden palvelemiseen että oman liiketoiminnan kehittämiseen. Teksti: Virpi Hopeasaari Kuvat: Elina Ketola 12 LAATUTAKUU

13 Jäsenyys verkostossa on on laadun takaava leima yrityksen kilvessä. REM-verkoston 22 jäsenyritystä muodostavat erilaisia ryhmiä, jotka voivat yhdessä viedä koko alan toimintaa eteenpäin, sanoo verkostoa luotsaava Paavo Saarelainen. REM-verkostoon kuuluu 22 eri sektoreilla toimivaa alansa huippuyritystä, joiden toiminta tavalla tai toisella liittyy kiinteistöalaan. Mukana on niin suunnittelijoita, rakentajia kuin palveluntarjoajia. Suomen Laatutakuu on ollut verkostossa mukana sen perustamisesta vuodesta 2003 lähtien. Verkosto toimii Kiinteistöalan Kustannus Oy:n ja Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy:n suojissa. Niiden taustalta taas löytyy kiinteistöalan merkittävä vaikuttaja Suomen Kiinteistöliitto, joten koko kiinteistöklusterin kehittämiseen tähtäävä näkökulma on vahvasti mukana verkoston toiminnassa. REM-verkoston kautta pyrimme tarjoamaan kiinteistöalaa lähellä toimiville yrityksille entistä parempaa palvelua ja mahdollisuuksia, jotka tuovat hyötyä koko alalle ja loppuasiakkaille, selittää REMin toimintaa vetävä Kiinteistöalan Kustannus Oy:n toimitusjohtaja Paavo Saarelainen. Jäsenyys verkostossa on ikään kuin ulospäin näkyvä todistus oman toiminnan laadukkuudesta. Se on laadun takaava leima yrityksen kilvessä ja antaa kuvan luotettavuudesta ja kiinteistöalan asiantuntemuksesta, jatkaa Saarelainen. Yhteiset edut Mukana olevat yritykset toimivat verkostoituneesti sanan parhaimmassa merkityksessä. Paitsi että yritykset voivat luoda keskenään hyödyllisiä kontakteja, ne saavat käyttöönsä toinen toistensa palvelut tavallista kilpailukykyisemmin hinnoin. Nämä hintaedut yritykset voivat siirtää omille asiakkailleen. Tarjouksia voidaan antaa yhdessä esimerkiksi taloyhtiöille, jolloin sekä taloyhtiö että palveluntarjoajat höytyvät, kertoo Saarelainen. Kun jäsenyrityksillä tulee eteen investointitarpeita, takana on koko verkoston volyymi. Hankintoja voidaan tehdä yhdessä edullisemmin kuin yksin. Mutta miten estetään keskinäinen kilpailu ja eturistiriidat? Niin yksinkertaisesti, että olemme etsineet verkostoon toimijoita, jotka eivät kilpaile keskenään. Mukana on vain yksi kunkin erikoisalan yritys tai muuten sellaisia yrityksiä, joiden edut eivät mene päällekkäin. Keskinäistä kyräilyä ei synny, kun ei olla kilpailijoita keskenään. Palautekanava toimii Jäsenyys REM-verkostossa perustuu varsin interaktiiviseen toimintatapaan. Jäsenet eivät pelkästään liity mukaan verkostoon vaan ne vaikuttavat itse siihen, millaiseksi verkoston toiminta muodostuu. Verkoston kehitystyöryhmä pohtii jäsenten tarpeita ja miettii uusia tapoja esimerkiksi näkyvyyden lisäämiseen. Samalla suunnitellaan sitä, miten verkosto voisi parhaiten toimia jokaisen jäsenen eduksi, kertoo Saarelainen. Säännöllinen palaute- ja kehityspalaveri varmistaa, että jokainen jäsenyritys saa äänensä kuuluviin. Yritykset suorastaan velvoitetaan antamaan palautetta toiminnasta, jotta sitä voitaisiin kehittää entistä paremmaksi. Monta tapaa näkyä Yhteinen näkyvyys julkisuudessa ja ammatti piireissä on tärkeä osa REM-verkoston toimintaa. Jäsenet voivat osallistua erikoisehdoin REM-konseptiin kuuluviin ja sitä sivuaviin tilaisuuksiin. Jäsenille kuuluva kiinteistöalan markkinointiviestinnän vuosipaketti sisältää niin medianäkyvyyttä ja messuja kuin ammattilaistapahtumia ja kehityspalavereja. Kiinteistömessut on valtakunnallinen suurtapahtuma, jossa REM-yritykset esiintyvät yhteisellä näyttelyosastolla. Yhteinen osasto on kustannustehokas ratkaisu messuosallistumiseen. Se antaa näkyvyyttä näyttävästi tavalla, jota olisi vaikeaa toteuttaa yksin, kuvailee Saarelainen. Verkoston kautta jäsenyritykset saavat myös valtakunnan johtaviin medioihin yhdessä ilmoituksia, joiden toteuttaminen yksin olisi kovin kallista. Näkyvyyttä syntyy myös Suomen Kiinteistölehdessä, jossa ilmoitteluun verkoston jäsenillä on mahdollisuus. Ei pidä unohtaa, että yritysten markkinointimateriaali on näyttävästi esillä Suomen Kiinteistöliiton koulutus- ja edustustiloissa, joita myös jäsenyritykset voivat hyödyntää. Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy:n järjestämä kiinteistö-, tila- ja rakennusliiketoiminnan vuosittainen huippuseminaari on luonnollinen osa verkoston toimintaa. Seminaari antaa hyvät mahdollisuudet asiakkuuksien hoitoon, verkostoitumiseen ja myös kansainvälisiin kontakteihin. Aulangolla marraskuussa järjestettävä seminaari on saanut hyvän vastaanoton. Viime vuonna osallistujia oli yli 600. LAATUTAKUU 13

14 Tuoksuja Shutterstock/Bella Logachova Laatutakuu esillä messuilla Laatutakuu esitteli toimintaansa ja palveluitaan Taloyhtiö tapahtumassa Helsingin Wanhassa Satamassa huhtikuussa. Tänä vuonna tapahtuman teemana oli Hyvä henki taloyhtiössä. Taloyhtiötapahtuma on vuosittain järjestettävä asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden ajankohtaisiin asioihin keskittyvä messu- ja seminaaripäivä. Lokakuun päivä Laatutakuun väkeä voi tavata Kiinteistö 07 -messuilla Helsingin Messukeskuksessa. Kiinteistömessuilla esitellään muun muassa kiinteis töjen ylläpidon ja korjausrakentamisen uusimpia ratkaisuja sekä muita kiinteistöalan uutuuksia, palveluita ja tuotteita. Tapahtuman järjestäjänä toimii Suomen Messut ja toimeksiantajat ovat Suomen Isännöintiliitto sekä Suomen Kiinteistö liitto. Samanaikaisesti Messukeskuksessa järjestetään myös viisi muuta ammattitapahtumaa: turvallisuus- ja suojelualan FinnSec 07 Valo, Sähkö ja Tele 07 vihertekniikan ViherTek 07 Väri ja Pinta 07 AudioVisual 07 Tervetuloa tapaamaan meitä messuille! 14 LAATUTAKUU

15 Arvoisa lukijamme Toivomme, että ilmoitat yhteystietojesi muutokset sähköisesti osoitteeseen: Palvelukortin voit lähettää postitse tai faksata numeroon Osoitteeni on muuttunut Lisätkää minut lehtenne jakeluun Poistakaa minut lehtenne jakelusta Palvelukortti Laatutakuu maksaa postimaksun Uudet yrittäjät Eila Ermoshina, Kauniainen, siivous. Duska Ivankovic, Helsinki, siivous. Davorka Karaica, Helsinki, siivous. Tomi Nummisto, Turku, kiinteistöhuolto. Nimi Uusi katuosoite Postinumero ja -toimipaikka Vanha katuosoite Postinumero ja -toimipaikka Suomen Laatutakuu Palvelut Oy VASTAUSLÄHETYS Tunnus Helsinki Uutta energiaa myyntitiimiin Suomen Laatutakuu Palvelut Oy:n myyntitiimi on voimistunut kahdella uudella jäsenellä. Kesäkuun alussa pääkaupunkiseudun siivouspalvelujen myyntineuvottelijana aloitti Lasse Piira aloitti pääkaupunkiseudun kiinteistöhuoltopalvelujen myyntineuvottelijana Marko Hattunen. Laatutakuun uudet nettisivut Laatutakuun uudet internetsivut julkaistiin kesällä. Sivuston rakenne ja ulkoasu uudistettiin ja sivujen käytettävyyttä parannettiin. Uuteen raikkaaseen ilmeeseemme voit tutustua osoitteessa LAATUTAKUU 15 Shutterstock/Andrei Merkulov

16 Shutterstock/Aldis Kotlers Pohjois-Suomi Suomen Laatutakuu Palvelut Oy Mallastie 1, Oulu Puhelin Pohjois-Suomi Itä-Suomi Suomen Laatutakuu Palvelut Oy Päivärannantie 10, Kuopio Puhelin Keski-Suomi Suomen Laatutakuu Palvelut Oy Biokatu 12, Tampere Puhelin Länsi-Suomi Suomen Laatutakuu Palvelut Oy Läntinen Pitkäkatu 33, Turku Puhelin Etelä-Suomi Suomen Laatutakuu Palvelut Oy Rajatorpantie 8 A, Vantaa Puhelin Länsi-Suomi Etelä- Suomi Itä-Suomi