RAPORTTI. Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila ENEASE OY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAPORTTI. Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila ENEASE OY"

Transkriptio

1 RAPORTTI Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila ENEASE OY

2 1 JOHDANTO ETÄLUENNAN ETENEMINEN SUOMESSA LÄHIVUOSINA Etäluentaan liittyvistä päätöksistä Etäluentaan siirtymisen aikataulut eri yhtiöissä Sulakekoon mukainen käyttöpaikkajakauma Suomessa ETÄLUENNAN KUSTANNUKSISTA JA HYÖDYISTÄ Etäluentaan liittyvät kustannukset Etäluennan tuomat hyödyt Etäluennan vaikutuksesta kuluttajien energiankulutukseen KUORMANOHJAUSMAHDOLLISUUKSIEN TILANNE SUOMESSA JOHTOPÄÄTÖKSET...17

3 Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila sivu 3/19 ALKUSANAT Kauppa- ja teollisuusministeriö tilasi syyskuussa 2007 Enease Oy:ltä selvityksen Etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila ja sen luomat mahdollisuudet. Selvitys tehtiin syys - marraskuun 2007 välisenä aikana. Työn ovat tehneet DI Marko Kirjavainen ja TkT Anssi Seppälä Enease Oy:stä. Työn tavoitteena oli hankkia mahdollisimman kattava kuva etäluettavan mittaroinnin tilasta nykyisillä päätöksillä Suomessa: paljonko etäluettavia mittareita on jo asennettu sekä paljonko mittareita asennetaan tehtyjen päätösten ja suunnitelmien perusteella lähivuosina. Lisäksi selvitettiin kuormanohjauksen olemassaolo nykyjärjestelmissä ja valittujen etäluettavien mittareiden kuormanohjausmahdollisuudet ja toteutukset. Samalla tämä työ päivittää v ilmestyneen raportin Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin tila ja luomat mahdollisuudet tiedot. Tietojen kerääminen tapahtui sähköpostitse ja puhelinhaastatteluilla. Kauppa- ja teollisuusministeriöstä työtä ohjasi yli-insinööri Timo Ritonummi. Helsingissä, Marko Kirjavainen

4 Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila sivu 4/19 1 JOHDANTO EU:n julkisten hankintojen sivuilta selviää, että Suomessa on käynnissä tai käynnistymässä useita yli käyttöpaikan etäluentahankkeita. Mukana ovat mm. Helsingin Energia, Satapirkan Sähkö, Vaasan Sähköverkko ja Tampereen Sähköverkko. Kun mukaan lasketaan vielä pienemmät hankinnat, käynnistyy Suomessa seuraavan vuoden sisällä vähintään mittarin asennusrupeama. Pienempien, alle käyttöpaikan yhtiöiden suunnitelmista etäluennan suhteen on julkisuudessa ollut saatavilla vain hajatietoa. Tämän kyselytutkimuksen tavoitteena oli selvittää tarkemmin millä aikataululla ja missä laajuudessa kaikki Suomen sähkön jakeluyhtiöt ovat siirtymässä etäluentaan pienkuluttajien osalta. Työ tehtiin sähköpostikyselyllä, joka lähetettiin 83 verkkoyhtiöön. Noin puolet vastauksista kirjattiin puhelimitse suoritetulla haastattelulla. Pienjänniteverkon (pj-verkon) kuluttajien määrä, etäluentaan siirtymiseen liittyvät päätökset ja niiden perusteet saatiin kyselyssä selvitettyä melko tarkasti. Sulake- ja tariffitietoja ei saatu kaikilta yhtiöiltä ymmärrettävistä syistä. Edelleen kuormanohjaukseen liittyviä tietoja, käyttöpaikkojen kuormanohjauskytkentöjen tilannetta, ja tämän seurauksena ohjattavan kuorman suuruutta, ei voitu selvittää tarkasti. Vastauksia saatiin 81 yhtiöltä ja omistusrakenteiden johdosta ne edustivat 85 yhtiön mielipiteitä. Käyttöpaikkojen määrällä mitattuna vastaukset edustavat etäluentaan siirtymisen osalta 99,1% käyttöpaikoista. 2 yhtiötä jätti vastaamatta kyselyyn ja ne edustavat n käyttöpaikkaa. Energiateollisuus ry (ET) julkaisi jäsenistölleen suosituksen, jonka mukaan automaattista mittariluentaa edistetään voimakkaasti. Vuodesta 2009 lähtien kaikkien uusien mittareiden tulisi olla tuntimittauskelpoisia. Tavoitteena on, että vähintään 80 prosenttia jokaisen jakeluverkon haltijan käyttöpaikoista olisi tuntimittauksen piirissä. Tämän suosituksen vaikutus on nähtävissä tässä tutkimuksessa. Kaukoluennalla ja etäluennalla tarkoitetaan samaa asiaa. Alalla käytetään molempia termejä. Tässä raportissa käytetään termiä etäluenta.

5 Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila sivu 5/19 2 ETÄLUENNAN ETENEMINEN SUOMESSA LÄHIVUOSINA Tässä kappaleessa on jaettu selvityksen tulokset neljään kategoriaan yhtiön käyttöpaikkamäärän mukaisesti: Yhtiöt Käyttöpaikkoja, lkm Käyttöpaikkoja, % Yhtiöiden lkm Kaikki yhtiöt 3,13 miljoonaa Suuret yhtiöt, yli ,22 miljoonaa käyttöpaikkaa Keskisuuret yhtiöt, kp Pienet yhtiöt, alle , käyttöpaikkaa Vastaamatta ,5 2 Taulukko 1 Käyttöpaikkojen kokonaismäärät yhtiön koon mukaan lajiteltuna pj-verkossa Käyttöpaikkojen kokonaismäärä kasvaa annettujen kasvulukujen ja prosenttien perusteella vuosittain n kpl/vuosi. Selvityksen vastaukset kattavat etäluentaan siirtymisen osalta 81 yhtiön ja 3,09 miljoonan käyttöpaikan tiedot. Päätöksen etäluennan suhteen on tehnyt 49 yhtiötä ja näistä 31 yhtiötä siirtyy täysin tai lähes täysin etäluentaan 2010 loppuun mennessä. Muista yhtiöistä 6 ei tee lähivuosina kuin kokeiluja ja loput 12 siirtyvät asteittain pidemmällä aikavälillä. Lisäksi 12 yhtiötä ilmoitti tekevänsä päätöksen tämän vuoden tai v aikana. Päätös tullee olemaan osalla etäluentaan siirtymisen osalta kielteinen ja osa näistä yhtiöistä siirtää päätöksentekoa edelleen eteenpäin. Edelleen 20 yhtiötä ei ole tehnyt päätöstä etäluennan suhteen eikä tee sitä seuraavien kahden vuoden sisällä. 2.1 Etäluentaan liittyvistä päätöksistä Yhtiöt tekevät ja ovat tehneet päätöksensä eri syistä, samoin etäluentaan ensin siirrettävät kuluttajat valitaan yhtiöissä eri perustein. Selvityksen tavoitteena oli tutkia, miksi osa yhtiöistä siirtyy etäluentaan muita nopeammin osan siirtäessä etäluennan aloittamista useilla vuosilla. ETÄLUENTAPÄÄTÖKSEN PERUSTEET Kultakin yhtiöltä kysyttiin päätöksen perusteluja, päätöksen itse ollessa joko myönteinen tai kielteinen. Koosteeseen on tähän kysymykseen vastanneilta yhtiöiltä (78 kpl) laskettu mukaan 3 ensin mainittua perustetta. Valtaosalla (52 kpl) yhtiöistä päätöksenteon perusteluja oli 1 2 kpl.

6 Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila sivu 6/19 Alla on kooste kyselyssä selvitetyistä etäluentapäätöksen yleisimmistä motiiveista: Peruste siirtyä tai olla siirtymättä etäluentaan Käytetty perusteena päätökselle, yhtiöiden lkm Alan yleinen toiminta 20 Asiakaspalvelun paraneminen 16 Vanha mittarikanta 15 Laskutukseen liittyvät syyt 13 Luentaan liittyvät syyt 12 Hanke todettu kannattavaksi 10 Verkonvalvontaan liittyvät syyt sekä häviöiden 8 tarkentuminen Tasoituslaskennan tarkentuminen 4 Sähkökauppaan liittyvät syyt 3 Hanke todettu hyötyihin verrattuna kalliiksi, 21 kannattamattomaksi Muut investoinnit 10 Etäluennan tekniset ongelmat, avoimuuden puute jne. 8 Yhteistyökumppanin toiminta, yhteistyöryhmän toiminta 7 etäluennan saralla Taulukko 2 Etäluentapäätöksen yleisimmät motiivit Suomen verkkoyhtiöissä Alan yleinen toiminta vastauksen osalta noin puolet ilmoitti suunnittelevansa mieluummin etäluentaprojektin käynnistämistä omin toimin kuin odottavan viranomaisen säädösten pakottavan kyseiseen toimintaan. Vastauksen osalta myös arviolta neljäsosa kertoi Energiateollisuus ry:n (ET) elokuussa julkaisseen tiedotteen edistäneen etäluentaan liittyvää päätöksentekoa yhtiössään. Toisaalta tiedotetta kommentoitiin myös liian yleisenä ja 10 euron siirtohintoihin liittyvän lisäkustannuksen perusteita kyseltiin. ENSIMMÄISENÄ ETÄLUENTAAN SIIRTYVÄT KULUTTAJAT Valtaosa yhtiöistä valitsee päätöksenteon yhteydessä myös ne alueet tai kuluttajaryhmät, joille asennetaan ensimmäisenä etäluentamittari. Pyrkimyksenä on usein maksimoida etäluennasta saatava hyöty tai optimoida etäluentaprojektin läpivientiaika.

7 Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila sivu 7/19 Alla olevassa taulukossa on kooste niiden yhtiöiden osalta, jotka ovat tehneet päätöksen etäluentaan siirtymisestä ja joiden käyttöpaikoista on etäluennassa vähintään 25% v loppuun mennessä (39 yhtiötä): Kuluttajaryhmä, jolle asennetaan ensin etäluettava mittari Yhtiöiden lukumäärä (yhteensä 39 kpl) Kerros- ja rivitalokuluttajat, taajamat 14 Muuttoalueet, usein luettavat kohteet 4 Uudet liittymät tai uusi alue 5 Muuntopiirien tai maantieteellisen alueen mukaan (valintaa ei 3 tarkemmin määritelty) Vanhan mittarikannan alueet tai kuluttajat 4 Valintaa ei ole vielä tehty 3 Ei vastausta 2 Luentapiirien mukaisessa luentajärjestyksessä 2 Ulkopuolisen myynnin kohteet 1 Alue kerrallaan, nopealla aikataululla, valinnalla ei merkitystä 1 Taulukko 3 Ensimmäisenä etäluentaan siirrettävä kuluttajat 2.2 Etäluentaan siirtymisen aikataulut eri yhtiöissä Tämän kappaleen tiedot pohjautuvat jo tehtyihin päätöksiin, läpivietyihin projekteihin sekä asennuksiin ja olemassa oleviin suunnitelmiin eri yhtiöissä. Taulukot kuvaavat todennäköisesti Suomessa tapahtuvaa kehitystä lähivuosina. Toisaalta osa käynnissä olevista tai käynnistyvistä projekteista viivästyy useista eri syistä. Syynä voi olla asiakastietojärjestelmän uusimisprojektin pitkittyminen, hankintaprosessin pitkittyminen tai investoinnin siirtäminen eteenpäin. Osa muista yhtiöistä tekee etäluennan kannalta suotuisan päätöksen seuraavan vuoden sisällä, jolloin osassa näistä yhtiöistä alkavat asennukset jo v V loppuun mennessä koko Suomen pienkuluttajien käyttöpaikoista n on etäluennassa. Tilanne etenee nykyisten päätöksien mukaan siten, että v lopussa kuluttajia etäluetaan n. 1,42 miljoonassa kohteessa.

8 Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila sivu 8/19 Pienkuluttajien etäluenta - Koko Suomi v v v v Perinteinen luenta Etäluennassa Kuva 1 Etäluennan tilanne lähivuosina kaikkien pj-verkon kuluttajien osalta Yhtiökohtaiset jakaumat eri etäluennassa näyttävät lähivuosien osalta seuraavalta: Suuret yhtiöt, yli kp v v v v Perinteinen luenta Etäluennassa Kuva 2 Etäluennan tilanne lähivuosina suurten yhtiöiden osalta

9 Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila sivu 9/19 Keskisuuret yhtiöt kp v v v v Perinteinen luenta Etäluennassa Kuva 3 Etäluennan tilanne lähivuosina keskisuurten yhtiöiden osalta Pienet yhtiöt, alle kp v v v v Perinteinen luenta Etäluennassa Kuva 4 Etäluennan tilanne lähivuosina pienten yhtiöiden osalta

10 Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila sivu 10/19 Alla olevaan taulukkoon on koottu tilanne etäluennan osalta yhtiön koon mukaan lajiteltuna: v v v v Kaikki yhtiöt 20 % 27 % 34 % 44 % Suuret yhtiöt 24 % 32 % 39 % 48 % Keskisuuret yhtiöt 8 % 13 % 19 % 28 % Pienet yhtiöt 14 % 24 % 32 % 46 % Taulukko 4 Etäluentaan eteneminen lähivuosina erikokoisissa yhtiöissä Tässä taulukossa on esitetty jakauma Yhtiön koko osuus kokonaismäärästä etäluennassa v etäluennassa v Kaikki yhtiöt 100 % 20 % 44 % Suuret yhtiöt 71 % 24 % 48 % Keskisuuret yhtiöt 23 % 8 % 28 % Pienet yhtiöt 5,5 % 14 % 46 % Ei tutkittu 0,5 % - - Taulukko 5 Etäluentaan eteneminen käyttöpaikkojen kokonaismäärään verrattuna erikokoisissa yhtiöissä 2.3 Sulakekoon mukainen käyttöpaikkajakauma Suomessa Selvityksessä pyrittiin saamaan selville myös käyttöpaikkojen sulakekohtainen jakauma Suomessa. Osalla yhtiöistä ei ole tietoa tai tilastointia oman pj-verkon asiakkaiden sulakkeiden koosta. Osa yhtiöistä ei myöskään ollut halukas antamaan tietoja selvityksen käyttöön. Vastauksina saimme 1,41 miljoonan (45%) käyttöpaikan sulakekoot. Sulakekokoinen jakauma oli seuraava: 1x25A, 3x25A tai pienempi 76,4% 1x35A, 3x35A 14,5% 3x50A 3,7% 3x63A tai suurempi 5,4% Energiakulutuksen jakaumat voivat vaihdella sulakekoon mukaan jakeluverkosta riippuen huomattavasti. Pienissä jakeluverkoissa muutama suurempi kuluttaja voi muuttaa jakaumaa ja toisaalta on jakeluverkkoja, joissa sähkölämmitystä on prosentuaalisesti selvästi keskimääräistä enemmän. Keskeinen kysymys jatkossa on tuntimittauksen soveltaminen taseselvityksessä ja myyjän ja verkon välisessä tiedonsiirrossa. Kaksiaikamittaus on vaikea käsiteltävä tyyppikäyrämenettelyssä ja sähkökaupassa. Harkitsemisen arvoinen tavoite taseselvityksen kannalta voisi olla siirtyminen tulevaisuudessa 1-aikamittaukseen ja korvata 2-aikamittaukset tuntimittauksella.

11 Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila sivu 11/19 3 ETÄLUENNAN KUSTANNUKSISTA JA HYÖDYISTÄ 3.1 Etäluentaan liittyvät kustannukset Etäluennan aiheuttamista kustannuksista ja hyödyistä on Suomessa esiintynyt vaihtelevasti tietoa. Vattenfallin v julkaiseman lehdistötiedotteen mukaan palveluna hankittu etäluentajärjestelmä (sis. mittarit, asennus, ylläpitotoiminnot sekä lukupalvelun) maksaa 15 v. pitoajalta n. 300 /asiakas ts. 20 /asiakas/vuosi. Tiedotteesta ei luonnollisestikaan käy ilmi laskennan yksityiskohtia, joten etäluennan kokonaiskustannukset olivat tuolloin jonkin verran suurempia. Toisaalta Suomeen on tullut uusia toimijoita viimeisten kahden vuoden aikana sekä mittaritoimittajien että palveluntarjoajien alueelle, joten kilpailutilanne on tällä hetkellä kireämpi. Energiamittaus- ja etäluentajärjestelmä koostuu monesta osasta sisältäen mm. mittarit, mittarien kommunikaatiolaitteet, paikalliset mittausverkot ja -keskittimet, mittareiden etäluenta- ja hallintajärjestelmän, mittaustiedon käsittelysovellukset asiakashallinnassa, verkostolaskennassa ja taseselvityksessä. Etäluenta mukaan lukien tiedonsiirron kustannukset maksaa arviomme mukaan ilman liitäntöjä muihin järjestelmiin 15 vuoden pitoaikaoletuksella tekniikasta ja verkosta riippuen vuodessa asiakasta kohti. Tämä tarkoittaa Suomen 3 miljoonassa käyttöpaikassa miljoonan euron kustannusta vuodessa. Etäluentajärjestelmän kustannukset jakaantuvat suunnilleen seuraavasti: Mittarit ja päätelaitteet % Lisätarvikkeet (releet, katkaisulaitteet jne.) 5 25 % Asennus- ja huolto % Luentajärjestelmä 5 10 % Tietoliikenne 5 40 % Koulutus ja kehittäminen 1 3 % Muut kustannukset 1 10 % Näissä kustannuksissa on mukana välittömät kustannukset. Tietoliikenteen kustannusten suuri vaihteluväli johtuu erityisesti hankittavasta ratkaisusta (erityisesti point-to-point mittarien määrästä) ja siitä kuinka usein luenta suoritetaan (päivittäin vs. kerran kuussa). Joillakin verkoilla on lisäksi olemassa omaa tietoliikennekaapelointia. Tietoliikenneratkaisun todellinen kilpailuttaminen hankinnan yhteydessä on myös oleellista kustannusten minimoimiseksi. Lisäksi tulevat mittaustiedon hyödyntämisestä ja lisäarvopalveluista syntyvät välilliset kustannukset ja tuotot sekä verkkoyhtiön tekemän työn (esim. suunnittelutyö, projektin johto, ylläpitotyö) kustannukset. Työkustannukset voivat olla 2 5 % kokonaiskustannuksista.

12 Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila sivu 12/19 Etäluenta avaa energiayhtiöille uusia mahdollisuuksia palvella asiakkaita ja hoitaa jakeluverkkoa, joten mittaustietoa hyödyntävien sovellusten kautta voidaan myös etäluennan tuottavuutta parantaa. 3.2 Etäluennan tuomat hyödyt Etäluennan hyödyistä merkittävimpänä mainitaan lähes poikkeuksetta ihmistyönä tehtävän mittariluennan väheneminen. Saavutettavat säästöt ovat kuitenkin hyvin verkko- ja yhtiökohtaisia eri yhtiöissä mittariluenta toteutetaan hyvinkin erilaisin tavoin mm. asiakkaat lukevat mittarin itse ja ilmoittavat lukeman luentakorteilla. Lisäksi energiayhtiön henkilöstön järjestelymahdollisuudet asettavat omat rajoituksensa etäluennan poistaessa ihmistyön tarvetta. Muita etäluennan hyötyjä on yhtiöstä riippuen kymmeniä ja suurin osa niistä vaatii toteutuakseen sekä muutoksia (esim. uuden käyttöliittymän) että liityntöjä muihin energiayhtiöiden käyttämiin järjestelmiin. Muutosten ja liityntöjen tekeminen tai teettäminen järjestelmätoimittajalla tuo myös lisäkustannuksia, jotka voivat olla asiakasta kohti laskettuna melko suuriakin. Alla on lueteltu etäluennan mahdollistamien hyötyjen pääkategoriat: Mittarien luentaan liittyvät hyödyt Siirtopalvelun hyödyt Energian myyntiin liittyvät hyödyt (myyntiyhtiö) Verkostolaskenta Verkoston kunnon seuranta Mittarointi Muut palvelut Kukin yllä olevan listan kohdista pitää sisällään useita alakohtia, jotka vaativat suunnittelua ja suunnitelman mukaisen toteutuksen. Esimerkkinä voidaan mainita mittarin luenta, joka jakaantuu kausiluentaan, muuttoluentaan, virheluentaan ja myyjänvaihtoluentaan. Myös asiakaspalvelun toiminta paranee ja oikein suunniteltuna etäluennan vaikutus asiakaspalveluun voi olla hyvinkin suuri. Toisaalta ilman hyvää toteutusta ei etäluennalla ole asiakaspalveluun suurtakaan vaikutusta. Alla on esimerkin avulla tuotu esiin etäluennan mahdollisia hyödyllisiä vaikutuksia asiakaspalveluun: 1. Asiakas saa haluamansa tyyppisen laskun, jossa on yksityiskohtaista tietoa hänen kulutuksestaan. Edellytyksenä on muutos tai liitäntä laskutusjärjestelmään. 2. Asiakaspalvelija voi vastata paremmin kulutusta koskeviin tiedusteluihin, kun hänellä on esim. tuntitasoista tietoa asiakkaan kulutuskäyttäytymisestä. Edellytyksenä on kyseisten tietojen mittaaminen ja välittäminen asiakaspalvelijan käyttämään järjestelmään. 3. Asiakas voi seurata omaa kulutustaan internetin välityksellä energiayhtiön www-sivuilla. Edellytyksenä on verkkoyhtiön suunnittelema palvelu omille asiakkailleen. 4. Asiakaspalvelija voi seurata sähkön laatu- tai katkotietoja puhelun yhteydessä. Edellytyksenä on kyseisten tietojen välittäminen etäluettavasta

13 Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila sivu 13/19 mittarista reaaliaikaisesti tai lähes reaaliaikaisesti asiakaspalvelijan käyttämään järjestelmään. Hyötyjen mittaaminen prosentuaalisena jakautumana tai kustannusmielessä ei ole järkevää yleisellä tasolla, koska verkkojen toiminta, rakenne ja mittarikanta voivat poiketa paljon toisistaan. Tärkeimpinä hyötyinä pidetään kuitenkin seuraavia: manuaalisen luennan poistuminen, erityisesti alueilla, joilla on paljon muuttoja mittarikannan uusiminen ja sen kautta tulevat hyödyt, erityisesti jos mittarikanta on vanha laskutuksen tarkentumiseen liittyvät hyödyt etäluennan mahdollistama parempi asiakaspalvelu verkoston kunnon seurantaan liittyvät hyödyt taselaskentaan liittyvät hyödyt Etäluenta mahdollistaa tulevaisuudessa uusien palvelujen tarjoamisen asiakkaille. Nämä palvelut ovatkin avainasemassa haettaessa kokonaiskannattavuutta etäluennalle. Verkkoyhtiön kannalta etäluenta yksin ei ole kannattavaa. On varmasti alueita ja yhtiöitä, joissa etäluennalla saavutetaan selviä säästöjä, mutta verkon kaikkiin osiin ulotettuna kustannukset nousevat usein hyötyjä suuremmiksi. Etäluennan hyödyt saavutetaan kun mittariluenta tehostuu ja kaikki mittaustieto käytetään parhaalla mahdollisella tavalla hyväksi. Usein palvelut kehitetään tai ovat mahdollisia kuitenkin jälkikäteen, vasta vuosia mittarien vaihdon aloittamisesta. Tällöin etäluennan kannattavuus ei ole paras mahdollinen. 3.3 Etäluennan vaikutuksesta kuluttajien energiankulutukseen Verkkoyhtiöiltä kysyttiin myös mielipidettä ja näkemyksiä etäluennan vaikutuksesta asiakkaiden sähkönkulutukseen ja tätä kautta sähkön kysynnän joustoon. Vastaukset olivat odotetusti vaihtelevia ja alla olevassa taulukossa on kooste mielipiteistä: Mielipide tai näkemys Vastaajien lkm Tarkempi tieto kulutuksesta saa aikaan mahdollisen säästövaikutuksen 26 kpl ja toimii sille edellytyksenä. Ei ole vaikutuksia tai marginaalinen vaikutus 16 kpl Vaikutus syntyy sähkön hinnan noustessa, muuten ei 11 kpl Ei ole pohdittu asiaa tai ei vastausta tai mielipidettä 11 kpl Myyjille tulee mahdollisuus kehittää tuotteita, jotka ohjaavat säästöihin 6 kpl Vaatii tuntimittauksen, kulutuksen seuranta ei yksinään riitä 4 kpl Edellytyksenä on, että kuormia voitava ohjata hintasignaalien mukaan 4 kpl Ei vaikuta kotitalouksien kohdalla lainkaan, teollisuudella vaikutusta 3 kpl voisi syntyä Sähkön hinnan on oltava riippuvainen pörssisähkön hinnasta ja 3 kpl asiakkaiden on voitava seurata reaaliaikaisesti hinnan muutosta (=korkea hinta). Automatiikka on järjestelmässä kuitenkin oltava. Taulukko 6 Verkkoyhtiöiden näkemykset etäluennan vaikutuksesta kuluttajien sähkönkäyttöön Yksittäisinä kommentteina todettiin myös seuraavaa:

14 Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila sivu 14/19 Sähkömarkkinoiden toimintaperiaatteiden on voitava muuttua o Nykyiset säännöt sähkönhinnan muutoksesta ja siitä ilmoittamisesta joutaisivat romukoppaan, o Nykyisillä sähkön myyntitavoilla ja tuotteilla ei säästövaikutusta synny ja o Kokonaiskulutukseen ei vaikutusta huolimatta uusista tuotteista. Kotitalouksissa sähköä kuluttavien laitteiden määrä on jatkuvassa kasvussa. Verkonhaltijalle outo kysymys, koska sähkön kulutuksen sääteleminen ei ole verkon etu tai tehtävä. o Tasainen kulutus on verkkoyhtiön etu. Kiinnostus Suomessa sähkön kilpailuttamista kohtaan on olematon, joten sama koskenee kysyntä joustoon liittyviä asioita. Tukee enemmän energiankäytön tarkkailua, kun tietoa on saatavilla. Ei ratkaise ongelmia sinänsä Kysyntäjouston kansantaloudellinen merkitys on voitava tutkia järkevällä tutkimuksella, muuten voidaan tehdä vääriä johtopäätöksiä. Yleisesti voidaan todeta vastausten perusteella, että etäluenta on edellytys mahdolliselle energian säästölle, mutta se ei yksin riitä tuomaan säästöä. Toisaalta näin voidaan todeta normaalin maalaisjärjen käytöstä energiankulutuksen osalta se on edellytys, mutta ei välttämättä tuo säästöä. Muita vaikuttavia tekijöitä on useita, niistä tärkeimpinä pidettiin sähkön kuluttajahintaa. Erilaisten sähköä kuluttavien laitteiden määrä ei varmastikaan ole laskussa ja olemme keskellä noususuhdannetta. Muutaman prosentin sähkön säästöön tähtäävä toiminta ei liene tavalliselle kuluttajalle kovinkaan tärkeä asia. Kotitalouksien energiankäyttöä lisäävinä tekijöinä tuli esille mm. uusien digivastaanottimien ja tv-näyttöjen aiheuttama energiankulutuksen kasvu.

15 Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila sivu 15/19 4 KUORMANOHJAUSMAHDOLLISUUKSIEN TILANNE SUOMESSA Verkkoyhtiöiden edustajilta kysyttiin myös tietoja verkkokäskyohjauksen (VKO) käyttömahdollisuuksista kuormanohjaukseen mahdollisessa tehopulatilanteessa. Tilanne verkkoyhtiöissä oli vaihteleva ja tehonohjaukseen verkkoyhtiön tehtävänä suhtauduttiin varauksellisesti. Tehomaksuperusteisten tukkutariffien poistumisen myötä 1990-luvulla on useassa yhtiössä jätetty ohjausten ylläpitäminen vähälle huomiolle eikä sitä valtaosassa yhtiöitä koettu myöskään verkkoyhtiön tehtävänä. Kuormanohjausjärjestelmiä oli purettu tai niiden käyttö muuten oli lopetettu. Osa yhtiöistä oli kuitenkin katsonut järjestelmän ja ohjausten kuuluvan yhtiön tarjoamaan asiakaspalveluun ja järjestelmän ylläpitoa sekä kytkentöjen ohjeistusta oli jatkettu. Näissä yhtiöissä oli usein päätetty jatkaa vastaavaa toimintaa etäluentaan siirryttäessä. Tieto kuormanohjauksesta Yhtiöiden lukumäärä (yhteensä 80 kpl) Ohjattava kuorma (MW) Kuormanohjausjärjestelmiä käytössä tällä ,5 hetkellä yhteensä Kuormanohjauskytkennät purettu pois tai 6 11,6 puretaan pois Kuormanohjauksen purkaneista 2 - etäluennassa Kuormanohjausjärjestelmä poistuu 13 52,6 etäluennan myötä Yhtiöt, joissa ei päätöstä tai tilanne ,5 kuormanohjauksen osalta epäselvä Etäluenta lisää 4 - kuormanohjausmahdollisuuden (ei ohjausmahdollisuutta tällä hetkellä) Yhtiöt, joissa on tehty päätös 23 96,4 kuormanohjaustoiminnon pitämisestä jatkossakin (tällä hetkellä VKO/Melko) Taulukko 7 Kuormanohjausjärjestelmien käyttö ja ohjattavan kuorman arvioitu suuruus Suomessa Kuormanohjausjärjestelmien ohjattavana on Suomessa n kuluttajaa, joista n kuluttajan kuormanohjauskytkennät on purettu, kuormanohjaus ei ole käytössä tai käytössä on ainoastaan tariffinohjaus. Lisäksi n kuluttajan osalta kytkentöjen tilanne on epäselvä. Etäluentaan siirtymisen myötä on myös purettu huomattava määrä kytkentöjä, joita ei ole korvattu tehonohjauksen tarpeettomuuden vuoksi. Jäljelle jäävien kuluttajan ohjattavaksi kuormaksi muodostuu tehopulatilanteessa n. 296,5 MW. Ohjattavan kuorman suuruutta arvioitaessa on käytetty testattuja tai mitattuja tietoja, mikäli sellaisia on ollut saatavilla, muussa tapauksessa ohjattavan kuorman laskennassa on käytetty arvoa 2kW/kuluttaja. Kuorma koostuu pääosin suoran sähkölämmityksen tai varaavan sähkölämmityksen kuluttajista, mutta sisältää osittain myös ohjattavaa katuvalaistuskuormaa yhtiöiden ilmoituksen mukaisesti.

16 Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila sivu 16/19 Valtaosassa yhtiöistä ohjattavaa kuormaa on ainoastaan muutama prosentti huippukuorman suuruudesta. Toisaalta niissä yhtiöissä, joissa on päättäväisesti ja johdonmukaisesti jatkettu sekä VKO-järjestelmän käyttöä että ohjauspalvelujen antamista, ylittää ohjattavan kuorman osuus 10% verkon huipputehosta.

17 Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila sivu 17/19 5 JOHTOPÄÄTÖKSET ETÄLUENTAAN SIIRTYMISEN AIKATAULUSTA SUOMESSA Selvityksessä saatiin selville lähes jokaisen verkkoyhtiön tämän hetken (lokakuu 2007) suunnitelmat ja päätökset etäluentaan liittyen. Toisaalta verrattaessa saatuja tietoja vuosi sitten ilmestyneeseen selvitykseen, voidaan todeta kolmanneksen yhtiöistä muuttaneen suunnitelmiaan. Muutoksia on tehty molempiin suuntiin. Vaikkakin kyselyn tulosta voidaan pitää nyt luotettavampana kuin 2006 kyselyä, on todennäköistä, että tilanne muuttuu vuosittain yhtiöissä. Vuoden aikana tehtyjen muutosten syinä voidaan pitää seuraavia: Energiateollisuuden lehdistötiedotteen antama suositus etäluennan edistämiseen yhtiöissä aikataulun viivästyminen erinäisistä syistä, mm. hankintaprosessin pitkittyminen, muiden hankintojen viivästyminen (esim. asiakastietojärjestelmän eli ATJ:n hankinta) ja etäluentaprojektin ennakoitua pidempi läpivienti Jatkossa etäluentaprojektien läpivientiin vaikuttanee myös yhtiöiden asennustyövoiman riittävyys. Muutama mittaroinnin aloittanut yhtiö arvosteli mittaritoimitusten logistiikan sujuvuutta. Logistiikan sujuvuuden vaikutusta tapahtuviin asennuksiin lähivuosien kasvavien tilausmäärien myötä on vaikea arvioida. On huomioitava, että Ruotsissa vapautunee lähivuosina toimitusmäärien pienentyessä kapasiteettia. Oheisessa taulukossa on tehty vertailu VTT:n 2006 suorittamaan kyselyyn: Vuosi VTT 2006 Enease Etäluennassa kp (28%), kokonaismäärä Etäluennassa kp (20%), kokonaismäärä kp 2008 Etäluennassa kp (35%), kokonaismäärä Etäluennassa kp (27%), kokonaismäärä kp 2010 Etäluennassa kp (47%), kokonaismäärä Etäluennassa kp (44%), kokonaismäärä kp Taulukko 8 Vertailu v tehtyyn tutkimukseen etäluentaan siirtyvät kuluttajamäärät Vuoden 2010 jälkeen asennusten määrä per vuosi ei näillä näkymin merkittävästi lisäänny. Yhtiöt jatkavat Energiateollisuus ry:n (ET) suosituksen mukaisesti, sikäli kuin muut investoinnit mahdollistavat, etäluentaan siirtymistä. Toisaalta haasteena on muiden tietojärjestelmien ja palveluiden hitaampikehittyminen joka vaikeuttaa etäluennan täysimittaista hyödyntämistä. Saamiemme vastausten perusteella v lopussa Suomessa on arviolta 2,2 2,5 miljoonaa käyttöpaikkaa etäluennassa kokonaismäärän ollessa n. 3,3 miljoonaa käyttöpaikkaa. Näin ollen v lopussa on Suomessa selvästi yli puolet etäluennassa, vaikka projektit viivästyisivät hieman eri syistä. Tärkein vaikutin etäluennan puolesta oli toimialan yleisen kehityksen seuraaminen (ET:n lehdistötiedote julkaistiin noin kuukautta ennen kuin tämä kysely tehtiin) ja että etäluentaan haluttiin siirtyä vapaaehtoisesti. Tiedotteen vaikutus on merkittävä, mutta toisaalta tiedote sisälsi tietoa melko yleisellä tasolla eikä sen enempää kustannuksia kuin hyötyjäkään perusteltu kovin tarkasti. Tämä seikka herätti osassa yhtiöitä enemmän kysymyksiä kuin edisti etäluentaan siirtymistä.

18 Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila sivu 18/19 Haastatteluissa tuotiin esille, että tästä aiheesta annettavien lausuntojen tulisikin sisältää tarkempia perusteluja. Toistaiseksi julkitulleista lausunnoista, suosituksista tai tiedotteista koskien niin etäluentaa, tuntimittausta tai mahdollista tehopulaa, puuttuvat selkeät taloudelliset ja tekniset perustelut. Suositusten ja ohjeiden tekemistä on toki syytä jatkaa, mutta jatkossa alalle suurimmaksi hyödyksi ovat hyvin perustellut lausunnot em. asioissa. Etäluentaan siirtyminen nähtiin osassa verkkoyhtiöitä myös kalliina tai kannattamattomana investointina. Erilaisten etäluennan hyötynäkökohtien esilletuominen yksityiskohtaisine perusteluineen olisi tarpeellista alan tietämyksen lisäämiseksi ja etäluennan kehityksen edistämiseksi. Samalla on tarkasteltava myös hyötyjen toteutumiseen tarvittavia toimenpiteitä yritysten prosessien näkökulmasta ja valmiuksia eri tietojärjestelmissä sekä vaatimuksia lainsäädännön ja alan suositusten osalta. Etäluennan laajentaminen lainsäädännön avulla esimerkiksi sulakekoon pohjalta ei liene tarkoituksenmukaista, koska sulakekoko on epäkäytännöllinen valintakriteeri mittaroitavia käyttöpaikkoja valittaessa. Koska valtaosa yhtiöistä aikoo lähteä liikkeelle lähivuosien aikana jollakin osuudella alueensa käyttöpaikoista, on mahdollisuus vaikuttaa käyttöpaikkojen valintaan kuitenkin olemassa. Hyödyt ovat yhtiökohtaisia, mutta jos tilannetta katsotaan sähkömarkkinoiden vaatimusten ja tuntimittausvelvoitteen näkökulmasta tulisi etäluenta ulottaa ensisijaisesti suuren kulutuksen omaaviin kohteisiin. Mahdollisia rajoja vuotuisen energiakäytön perusteella voisivat olla kwh tai kwh vuodessa. Arviomme mukaan Suomen pienjänniteverkon käyttöpaikoista % kuluttavat yli kwh vuodessa ja hieman yli 20% yli kWh. Energiakulutuksen jakauma voi kuitenkin poiketa huomattavasti osassa jakeluverkkoja edellä esitetystä. Käytettäessä vuosikulutusarvion (VKA) rajana kwh tai kwh myös mahdolliset dynaamiseen tariffiin ja kuormanohjaukseen liittyvät hyödyt voisivat olla asiakkaalle merkitykselliset. Vastaavasti katkoihin ja sähkönlaatuun liittyvien tietojen arvo on näille kuluttajille tai yhtiölle suurempi. Toisaalta hyötynäkökulmasta luentakulut tai mittarikannan ikä eivät ole yhtiöissä jakautuneet mihinkään kuluttajaryhmään liittyen, joten siltä osin vuosikulutusarvioon sidottu velvoite ei ohjaa etäluentaan siirtymistä järkevästi. Kaupunkiyhtiöt, joista valtaosa on taajama-asutusta, ovat suurelta osin jo lähteneet liikkeelle etäluennan suhteen, esimerkkeinä Helsinki, Tampere, Vantaa, Espoo ja Turku. Näiden yhtiöiden osalta asennusjärjestys vain muuttuisi hieman tällaisen määräyksen myötä. Ongelmaksi mahdollinen VKA:han perustuva määräys voi muodostua niissä yhtiöissä, joissa on paljon sähkölämmittäjiä (poikkeuksellinen kuluttajajakauma) ja joilla on investointibudjetissa vähän liikkumavaraa lähivuosina sekä yhtiöissä, joissa on uusi mittarikanta. KUORMANOHJAUKSEN TULEVAISUUS Kuormanohjaus on jakeluverkkojen enemmistön mielestä menettänyt merkityksensä ja osa verkoista on purkamassa ohjaustoiminnot. Toisaalta kantaverkkoyhtiö Fingrid on ohjeistanut verkkoyhtiöitä varautumaan sähköjen katkomisella tehopulatilanteessa, joka voi syntyä esim. kovilla pakkasilla. Ohjeistuksen portaat jakautuvat 10% välein. Tehopulan ensimmäisen vaiheen vaatimukseen 10% kuorman pudotusmahdollisuudesta ei verkkokäskyohjauksella valtaosassa yhtiöitä päästä.

19 Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila sivu 19/19 Mikäli tehonohjausta halutaan ylläpitää tulevaisuudessa, on mahdollisimman pikaisesti tehtävä tiettäväksi millaiset taloudelliset hyödyt asiakkaiden tehonohjauksesta on saavutettavissa ja miten tehotilanteen hoidon kustannuksia voidaan kanavoida verkkoyhtiöiden ja asiakkaiden talouteen tehonohjauksen motivoimiseksi. Teknologia kuormanohjaukseen etäluennan yhteydessä ei ole välttämättä yhtä kehittynyttä kuin perinteisessä verkkokäskyjärjestelmässä, joten ratkaisujen kehittäminen vaatii yhtenäiset vaatimukset ja käyttöohjeet. Huomiota on kiinnitettävä ohjauskäskyn nopeuteen ja luotettavuuteen (luotettavuus kytkeä kuorma irti ja takaisin). Tehonohjauksen kehittämiseksi on tärkeää selvittää millaisen taloudellisen arvon tämä toiminta tuottaa asiakkaalle ja verkkoyhtiölle. VOIDAANKO ASETTAA ETÄLUENTAVAATIMUS KOKO MITTARIKANNALLE Sähkön käyttöpaikkojen suuri määrä ja moninaisuus tekevät vaikeaksi löytää järkevää ja käyttökelpoista jakorajaa etäluennalle tai tuntimittaukselle. Optimaalinen ratkaisu löytyy eri tavoin verkon ja asiakaskunnan rakenteen mukaan. Ratkaisu ei kuitenkaan ole yksin verkkoyhtiön ja asiakkaan välinen vaan asiaa pitää katsoa myös sähkökaupan näkökulmasta. Kustannusten ja erityisesti hyötyjen tarkempi, jaotellumpi kannattavuusanalyysi on myös voitava tehdä kokonaisuuden kannalta riippumattomasti.

Kuluttajien valmius kysyntäjoustoon

Kuluttajien valmius kysyntäjoustoon Kuluttajien valmius kysyntäjoustoon Enni Ruokamo, Rauli Svento ja Maria Kopsakangas-Savolainen Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu, SYKE BC-DC Workshop 16.1.2017 Kyselyn taustat ja tarkoitus Pilottitutkimus

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

MITTAROINNIN YLEISOHJEET

MITTAROINNIN YLEISOHJEET Ohje SUM1 1 (7) MITTAROINNIN YLEISOHJEET Ohje SUM1 2 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet... 4 3.1 Standardit...

Lisätiedot

Ajankohtaista sähkön älykkäästä mittaamisesta. Älykäs energianmittaus , Jyväskylän Paviljonki Sirpa Leino

Ajankohtaista sähkön älykkäästä mittaamisesta. Älykäs energianmittaus , Jyväskylän Paviljonki Sirpa Leino Ajankohtaista sähkön älykkäästä mittaamisesta Älykäs energianmittaus 10.2.2015, Jyväskylän Paviljonki Sirpa Leino Tarve lisätä älyä sähkönjakeluverkkoihin EU:n ilmastotavoitteet 20-20-20 Hiilidioksidipäästöjen

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus 17.11.2015

Ajankohtaiskatsaus 17.11.2015 Ajankohtaiskatsaus 17.11.2015 Uusi sähkönmyyjiä 3 Uusia sähkönmyyjiä Lumo Energia Oy / LUMO Werel Oy (Pamrek) / PAM Statkraft Energi AS / STAK Nammo Vihtavuori Oy / NAM 2.12.2015 Minna Arffman Fingridin

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Energiapeili-raportointipalvelu. Käyttöohje

Energiapeili-raportointipalvelu. Käyttöohje Energiapeili-raportointipalvelu Käyttöohje Tervetuloa Vantaan Energian Energiapeili-raportointipalveluun! Rekisteröidy palveluun Kirjaudu palveluun Henkilökohtaisten tietojen hallinta Salasanan vaihto

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä.

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013 Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISJOHTO PIENJÄNNITELIITTYMISSÄ Yleistä Liittymismaksulla katetaan

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa EL-TRAN 14.02.2017 Prof. Pertti Järventausta Tampereen teknillinen yliopisto 1 Kaksisuuntaisessa, älykkäässä sähköverkossa hyödynnetään

Lisätiedot

Säävarmaa verkkoa rakentamassa

Säävarmaa verkkoa rakentamassa Säävarmaa verkkoa rakentamassa Energiateollisuuden työmarkkinaseminaari 20.9.2012 Timo Karttinen Johtaja, Electricity Solutions and Distribution, Fortum Yhteiskuntamme on erittäin riippuvainen sähköstä

Lisätiedot

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Energia- ja ilmastostrategian linjaukset ovat samansuuntaisia Fingridin näkemysten kanssa Nykyisenkaltaisesta tuulivoiman syöttötariffijärjestelmästä luovutaan

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2014 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2014, joulukuu Kuluttajien odotukset omasta taloudestaan ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos 1995-2014

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2011 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2011, marraskuu 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60 Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijät

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

2.1. Verkonhaltijan johdon riippumattomuus sähkön toimitus- ja tuotantotoiminnasta

2.1. Verkonhaltijan johdon riippumattomuus sähkön toimitus- ja tuotantotoiminnasta 27.05.2015 1 (6) HELEN SÄHKÖVERKKO OY:N SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMISEN TOIMENPIDEOHJELMA 1. Toimenpideohjelman tarkoitus 2. Toiminnallinen eriyttäminen Sähköverkonhaltijan toiminnalta edellytetään syrjimättömyyttä

Lisätiedot

Matkailuneuvonnan rahoituksen haasteet

Matkailuneuvonnan rahoituksen haasteet Matkailuneuvonnan rahoituksen haasteet Tuulikki Becker, Visit Helsinki 10.9.2015 1 I-lupakriteerit Kaikilta i-toimistoilta edellytetään i-kilpi osoittaa selkeästi palvelupisteen sijainnin. Keskeinen sijainti

Lisätiedot

Kannattava aurinkosähköinvestointi

Kannattava aurinkosähköinvestointi Kannattava aurinkosähköinvestointi -aurinkosähköjärjestelmästä yleisesti -mitoittamisesta kannattavuuden kannalta -aurinkoenergia kilpailukyvystä Mikko Nurhonen, ProAgria Etelä-Savo p. 043-824 9498 senttiä

Lisätiedot

Kysely APERAK -kuittaussanomien käytöstä

Kysely APERAK -kuittaussanomien käytöstä Kysely APERAK -kuittaussanomien käytöstä Fingrid toteutti tammikuussa 2015 kyselyn APERAK-kuittaussanomien käytöstä ja kuittaussanomiin liittyvien ohjeiden kehitystarpeista. Samassa kyselyssä selvitettiin

Lisätiedot

Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset jätteenkuljetusjärjestelmän valinnasta

Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset jätteenkuljetusjärjestelmän valinnasta Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset jätteenkuljetusjärjestelmän valinnasta Lakimies Amanda Nikkilä Jätehuolto tänään ja huomenna, LHJ:n omistajapäivä KHO:2016:19 Jätelaki Siirtymäsäännös Jätteenkuljetus

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Teknisen valvonnan ajankohtaiset asiat. Energiaviraston ajankohtaispäivä

Teknisen valvonnan ajankohtaiset asiat. Energiaviraston ajankohtaispäivä Teknisen valvonnan ajankohtaiset asiat Energiaviraston ajankohtaispäivä 17.6.2016 Agenda Verkkoluvat NBS & Datahub 3. valvontajaksojen rakennetiedot sekä toimitusvarmuuskannustimen alaskirjaukset VATI

Lisätiedot

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito Vaelluskalafoorumi Kotkassa 4-5.10.2012 Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Sähköntuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino Fingrid huolehtii Suomen

Lisätiedot

Kiinteistön sähkönkulutus osana kysyntäjoustoa. Fidelix Automaatioväylä 2/2015: Automaatiolla tehokkuutta sähkön kysyntäjoustoon

Kiinteistön sähkönkulutus osana kysyntäjoustoa. Fidelix Automaatioväylä 2/2015: Automaatiolla tehokkuutta sähkön kysyntäjoustoon Kiinteistön sähkönkulutus osana kysyntäjoustoa Fidelix 2015 Automaatioväylä 2/2015: Automaatiolla tehokkuutta sähkön kysyntäjoustoon Fidelix Yrityksenä, perustettu 2002. Suomalainen rakennusautomaation

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 000 ja odotukset vuodelle 001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

Jyväskylän Energia yhtiöt Yhdessä asiakasta varten

Jyväskylän Energia yhtiöt Yhdessä asiakasta varten Jyväskylän Energia yhtiöt Yhdessä asiakasta varten Ilkka Mustonen 7.10.2015 VERKKOJEN ORGANISAATIO 1.11.2012 VERKOT JOHTOTIIMI Kari Kautto Anmari Ala-Kolu Markku Hantunen Petri Flyktman Pirjo Pasanen Janne

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kyselyn taustatiedot ja digitalisaation määritelmä ETL:n jäsenyritysten digitalisaation tilannetta kartoittava

Lisätiedot

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2013 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2013, huhtikuu 40 Kuluttajien odotukset työttömyydestä ja työttömyysasteen vuosimuutos 2000-2013 Saldoluku

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2012 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2012, huhtikuu 30 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 -20-25 -30 Kuluttajien odotukset taloudesta ja kuluttajien

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Kirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa

Kirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa 9.8.2016 Kirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa Taustaa Suomen kirjastoseura selvitti kirjastoautojen tilannetta verkkokyselyllä kesäkuussa 2016. Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla Antti Raininko 5.2.2016 Johdanto Euroopan komissio julkaisi kesällä 2015 kaksi sähkömarkkinoihin liittyvää tiedonantoa: Tiedonanto

Lisätiedot

Suomi - Älykkään energiamittauksen kärkimaa

Suomi - Älykkään energiamittauksen kärkimaa Suomi - Älykkään energiamittauksen kärkimaa Jyväskylä 19.6.2012 Keski-Suomen Energiatoimisto Jyväskylä Innovation Oy 1 European Smart Metering Landscape report 2012 Älykkään energiamittauksen tilanne EU27+Norja

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto HINTAVASTAVÄITTEE T TYÖKIRJA.docx UUSASIAKASHANKINTA Johdanto Laatu on paras liiketoimintasuunnitelma M iten löytää enemmän ja parempia uusia asiakkaita, on yksi myyjän ydintaidoista. Millainen strategia

Lisätiedot

SKTY:N SYYSPÄIVÄT OMAISUUDEN HALLINTA JUHA ÄIJÖ, RAMBOLL,

SKTY:N SYYSPÄIVÄT OMAISUUDEN HALLINTA JUHA ÄIJÖ, RAMBOLL, SKTY:N SYYSPÄIVÄT OMAISUUDEN HALLINTA JUHA ÄIJÖ, RAMBOLL, 11.2013 OMAISUUDEN HALLINTA KAUPUNKIOMAISUUS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ INFRASTRUKTUURI INFRAN HALLINTA TOIMINNANOHJAUS RAHOITUS KUNTAPALVELUT KUNNOSSAPITO

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Sähkölain muutokset Lausunnoilla nyt? Eduskuntaan 12/2015? Voimaantulo 4/2016?

Sähkölain muutokset Lausunnoilla nyt? Eduskuntaan 12/2015? Voimaantulo 4/2016? Sähkölain muutokset Lausunnoilla nyt? Eduskuntaan 12/2015? Voimaantulo 4/2016? http://tukes.mail-pv.fi/a/s/42342267-ac725c0e6cd0fdc7d696f7318779c76d/1012224 Lääkintätilat jäävät pois sähkötilaluokituksista

Lisätiedot

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT 2014 Antti Rusanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIANKULUTUS...

Lisätiedot

Sähkön siirto- ja verkkopalveluhinnasto alkaen

Sähkön siirto- ja verkkopalveluhinnasto alkaen Sähkön siirto- ja verkkopalveluhinnasto 1.1.2013 alkaen Sähkön siirtohinnasto Tämän siirtohinnaston mukaisilla maksuilla verkkoyhtiö huolehtii sähköenergian siirtämisestä tuottajalta asiakkaalle ja tarjoaa

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö Kuinka luoda yhteistyöverkostoja ja käyttää niitä hyväksi

Monialainen yhteistyö Kuinka luoda yhteistyöverkostoja ja käyttää niitä hyväksi Monialainen yhteistyö Kuinka luoda yhteistyöverkostoja ja käyttää niitä hyväksi Timo Mulari Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Syitä monialaisuuteen

Lisätiedot

Ennen mahdollista uusintakaivua on hankittava ajan tasalla oleva kartta.

Ennen mahdollista uusintakaivua on hankittava ajan tasalla oleva kartta. KAUKOLÄMPÖ-, KAUKOJÄÄHDYTYS- 1(5) JA KAASUJOHDOT YLEINEN OHJE 3 115-1 Luotu 16.12.2013 Korvaa ohjeen 10.02.2012 Voimassa toistaiseksi 1 Yleistä Sähkölaitoksen sijaintikartoilla on esitettynä maahan asennettuja

Lisätiedot

COUNTRY PAYMENT REPORT. Suomi

COUNTRY PAYMENT REPORT. Suomi COUNTRY PAYMENT REPORT 16 Suomi Country Payment Report 16: SUOMI Maksutaparaportti on Intrum Justitian tuottama. Intrum Justitia kerää tietoa tuhansista yrityksistä Euroopassa muodostaakseen kokonaisvaltaisen

Lisätiedot

Kuntalaki uudistuu -seminaarisarja: Miten kunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta parannetaan?

Kuntalaki uudistuu -seminaarisarja: Miten kunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta parannetaan? Kuntalaki uudistuu -seminaarisarja: Miten kunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta parannetaan? 21.5.2013 Puoluerahoituksen kehittämistä koskeva kyselytulokset Tietoa kyselystä Kuntaliitto

Lisätiedot

Tukku- ja vähittäismarkkinoiden yhteispeli onnistuu älyverkolla Suomen energiaekonomistien kevätseminaari Risto Lindroos, johtava

Tukku- ja vähittäismarkkinoiden yhteispeli onnistuu älyverkolla Suomen energiaekonomistien kevätseminaari Risto Lindroos, johtava Tukku- ja vähittäismarkkinoiden yhteispeli onnistuu älyverkolla Suomen energiaekonomistien kevätseminaari 7.4.2016 Risto Lindroos, johtava asiantuntija, Fingrid Oyj Voimajärjestelmän murros vaatii kaiken

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Kunnallishallinnon tietotekniikka 1997-1998

Kunnallishallinnon tietotekniikka 1997-1998 Sivu 1/7 Kunnallishallinnon tietotekniikka 1997-1998 Suomen Kuntaliitto 1998 1. Johdanto Kuntaliitto lähetti marraskuussa 1997 tietotekniikan käyttöä ja kehitystä koskevan kyselyn kaikille kunnille ja

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 37/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Helsingin kaupunki Esityslista 37/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/ Helsingin kaupunki Esityslista 37/2016 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 07.04.2015 371 HEL 2014-012398 T 10 05 01 Päätös Käsittely Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi Helsinki LED -hankkeen

Lisätiedot

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä?

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Mitä ovat sähkön alkuperätakuut? EU:ssa käytössä oleva yhtenäinen järjestelmä.

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Laajakaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Hulevesiviemäröinnistä vastaava taho

Hulevesiviemäröinnistä vastaava taho 1 Hulevesikysely 2016 teki jäsenlaitoksilleen elokuussa 2015 kyselyn, jolla kartoitettiin hulevesien järjestämisen tilannetta kuntien ja vesihuoltolaitosten välillä. Koska syksyn 2015 aikana julkaistiin

Lisätiedot

PortNetin vaikuttavuuden arviointi

PortNetin vaikuttavuuden arviointi PortNetin vaikuttavuuden arviointi FITS-kevättapaaminen 10.4.2003 Raine Hautala & Pekka Leviäkangas 10.4.2003 PortNet > Kansallinen merenkulun tavaraliikenteen eri osapuolia palveleva sovellus > PortNet-palvelulla

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen YHDISTYMISHALLITUS 110 28.11.2012 YHDISTYVÄN RAAHEN 23 10.12.2012 KAUPUNGINVALTUUSTO Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen 1667/06/0600/2012 YHALL 110 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän

Lisätiedot

YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS

YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS TIIVISTELMÄ TUTKIMUKSEN KESKEISISTÄ TULOKSISTA 1 Johdanto Ylimmän johdon suorahakupalveluja tarjoavien yritysten

Lisätiedot

50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa

50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa www.euronet50-50max.eu 50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa Rauma 9.11.16 Merja Pakkanen Vaasan yliopisto 50/50; idea Hankkeen tarkoituksena on vähentää energiankulutusta kouluissa (ja muissa

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut hankinnat 2015 koko maa Ajanmukaiset menettelytavat ja välineet lisäävät mahdollisuuksia ja edistävät

Lisätiedot

Kaupan uudet aukioloajat - Mitä yritykset ajattelevat? Kaupan liiton jäsenkysely uudesta aukiololaista

Kaupan uudet aukioloajat - Mitä yritykset ajattelevat? Kaupan liiton jäsenkysely uudesta aukiololaista Kaupan uudet aukioloajat - Mitä yritykset ajattelevat? Kaupan liiton jäsenkysely uudesta aukiololaista Aukiololaki - taustaa 1.12.2009 astui voimaan uusi aukiololaki vähittäiskaupoille mahdollisuus sunnuntai-aukioloon

Lisätiedot

Teollisuussummit Risto Lindroos. Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle

Teollisuussummit Risto Lindroos. Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle Teollisuussummit 5.10.2016 Risto Lindroos Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle Voimajärjestelmä lähenee rajojaan - Talven 2015/2016 huippukulutus 7.1.2016 klo 17-18 Kulutus 15 105

Lisätiedot

Datahub webinaarit Yleistä datahubista ja dokumenteista

Datahub webinaarit Yleistä datahubista ja dokumenteista Datahub webinaarit 2017 Yleistä datahubista ja dokumenteista 10.2.2017 Kouluttaja marjut.puukangas@fingrid.fi p. 030 395 5292 Avustamassa Kerttu Korpelainen kerttu.korpelainen@fingrid.fi p. 030 395 5238

Lisätiedot

Kuntien integraatioalustan hallintamallin koestus käyttötapauksin

Kuntien integraatioalustan hallintamallin koestus käyttötapauksin Kuntien integraatioalustan hallintamallin koestus käyttötapauksin JUHTA 17.2.2016 Hannes Rauhala, Espoon kaupunki, mukana hankkeessa myös Turun ja Vantaan kaupungit Tämän projektin tavoitteet Tukea Espoon,

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Sähkön siirto- ja verkkopalveluhinnasto alkaen

Sähkön siirto- ja verkkopalveluhinnasto alkaen Sähkön siirto- ja verkkopalveluhinnasto 1.7.2016 alkaen Sähkön siirtohinnasto Tämän siirtohinnaston mukaisilla maksuilla verkkoyhtiö huolehtii sähköenergian siirtämisestä tuottajalta asiakkaalle ja tarjoaa

Lisätiedot

Tee ympäristöteko, osta pörssisähköä! eli Osta sitä tunneittain hinnoiteltuna, kahden viikon irtisanomisajalla, ilman määräaikaista sopimusta!

Tee ympäristöteko, osta pörssisähköä! eli Osta sitä tunneittain hinnoiteltuna, kahden viikon irtisanomisajalla, ilman määräaikaista sopimusta! Tee ympäristöteko, osta pörssisähköä! eli Osta sitä tunneittain hinnoiteltuna, kahden viikon irtisanomisajalla, ilman määräaikaista sopimusta! 14.8.2015 Eero Paananen, Eero Pere, Marjaniemen kiinteistönomistajat

Lisätiedot

Paikallisvoima ry:n lausunto datahub-projektin prosessi- ja tietomallikokonaisuuden määrittelydokumentaatiosta sekä teknisestä dokumentaatiosta

Paikallisvoima ry:n lausunto datahub-projektin prosessi- ja tietomallikokonaisuuden määrittelydokumentaatiosta sekä teknisestä dokumentaatiosta Fingrid Oyj Datahub datahub@fingrid.fi LAUSUNTO 19.2.2016 Viite: Kommentointipyyntönne 21.12.2015 ja 29.1.2016 Paikallisvoima ry:n lausunto datahub-projektin prosessi- ja tietomallikokonaisuuden määrittelydokumentaatiosta

Lisätiedot

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa 3.10.2015 Pirjo Ojala Siilinjärven seurakunnan lapsiasiavaltuutettu Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS

Lisätiedot

RIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi 2005

RIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi 2005 RIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi Sähköverkonhaltijoille (jakelu-, alue- ja kantaverkko) lähetettiin keväällä 2006 kysely,

Lisätiedot

Kiinteistön sähköverkko. Pekka Rantala Kevät 2016

Kiinteistön sähköverkko. Pekka Rantala Kevät 2016 Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala Kevät 2016 Suomen sähköverkon rakenne Suomen Kantaverkko Jakeluverkko Jakeluverkko Fingrid Jakeluverkko Voimalaitos Voimalaitos kiinteistöjen sähköverkot Erilaisia

Lisätiedot

Taideyliopiston vaaliohjesääntö. Taideyliopisto Vaaliohjesääntö

Taideyliopiston vaaliohjesääntö. Taideyliopisto Vaaliohjesääntö Taideyliopisto Vaaliohjesääntö Taideyliopiston vaaliohjesääntö Hallitus 11.3.2013 1 Sisältö: Soveltaminen 1 Soveltaminen Äänioikeus ja vaalikelpoisuus 2 Äänioikeus 3 Vaalikelpoisuus Vaalitoimikunta 4 Vaalitoimikunta

Lisätiedot

Sähkön siirto- ja verkkopalveluhinnasto alkaen

Sähkön siirto- ja verkkopalveluhinnasto alkaen Sähkön siirto- ja verkkopalveluhinnasto 1.1.2015 alkaen Sähkön siirtohinnasto Tämän siirtohinnaston mukaisilla maksuilla verkkoyhtiö huolehtii sähköenergian siirtämisestä tuottajalta asiakkaalle ja tarjoaa

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu Ympäristövaliokunta to 25.2.2016 klo 10.00 HE 150/2015 vp (energiatodistus) SISÄLTÖ Kansalaisaloite Eduskunnan lausumat HE 150/2015 VP Energiatodistuksen

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

RATKAISEEKO ehr HR-STRATEGISET HAASTEET? - Tutkimus 2003

RATKAISEEKO ehr HR-STRATEGISET HAASTEET? - Tutkimus 2003 RATKAISEEKO ehr HR-STRATEGISET HAASTEET? - Tutkimus 2003 Tutkimustuloksia henkilöstötyön tietojärjestelmistä 2003 26.9.2003 jarmo.peltoniemi@paconsulting.com Matka HR-järjestelmien maailmaan Oppi ja suositukset

Lisätiedot

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN 11.11.2011 1 (6) Finanssivalvonnalle Lausuntopyyntö 7.10.2011, Dnro 10/2011 FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN Finanssivalvonta (FIVA) on pyytänyt lausuntoa Finanssialan Keskusliitolta

Lisätiedot

VERKKO-OPISTO Sähköinen kokous

VERKKO-OPISTO Sähköinen kokous VERKKO-OPISTO Sähköinen kokous Timo Reko timo.reko@msl.fi Sähköinen kokous Yhdistyksen hallitus voi halutessaan järjestää kokouksensa myös sähköisesti. Sähköinen kokous sopii erityisesti sellaisiin kokouksiin,

Lisätiedot

Asianajajatutkimus 2012. Tiedotustilaisuus 8.11.2012

Asianajajatutkimus 2012. Tiedotustilaisuus 8.11.2012 Asianajajatutkimus 2012 Tiedotustilaisuus 8.11.2012 Yksityishenkilöiden ulottuvilla olevat oikeuspalvelut uhattuina Asianajajakunta kasvaa ja palvelutarjonta lisääntyy, mutta vain pääkaupunkiseudulla ja

Lisätiedot

Kantakarttakyselyn tuloksia

Kantakarttakyselyn tuloksia Kantakarttakyselyn tuloksia Kansallinen maastotietokanta-hanke Tilannekuva-työpaketti 28.11.2016 YHTEISTYÖSSÄ: Vastanneiden kuntien määrä Kyselyyn vastanneet kunnat Ei vastausta 154 kuntaa 49,2 % Vastaus

Lisätiedot

Tehostamiskannustimeen tehdyt muutokset

Tehostamiskannustimeen tehdyt muutokset Tehostamiskannustimeen tehdyt muutokset Sähköverkkotoiminnan Keskustelupäivä Kalastajatorppa Helsinki 18.11.2013 Matti Ilonen Esityksen sisältö KAH kustannusten rajaaminen tehostamiskannustimessa ja vahvistuspäätösten

Lisätiedot

Sähköverkonhaltijan syrjimättömyyden varmentamista koskeva toimenpideohjelma

Sähköverkonhaltijan syrjimättömyyden varmentamista koskeva toimenpideohjelma KSS VERKKO Toimenpideohjelma 1 (6) Sähköverkonhaltijan syrjimättömyyden varmentamista koskeva toimenpideohjelma 1 Johdanto 1.1 Yleistä Sähkömarkkinalain mukaan sähköverkonhaltijan tulee toimia muita osapuolia

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

Harjoitustyö Case - HelpDesk

Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyön Case: HelpDesk -sovellus Tietotekniikkatoimittaja AB ja asiakas X ovat viime vuonna sopineet mikrotukiyksikön ulkoistamisesta X:ltä AB:n liikkeenjohdon vastuulle.

Lisätiedot

Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015

Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015 Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Sähkön etämittaus Suomessa Energiayhtiöiden

Lisätiedot

Kaupallinen malli -ryhmä

Kaupallinen malli -ryhmä Kaupallinen malli -ryhmä Kaupallisen mallin merkitys Kompensaatiomalli Tarjouksen hintakomponentti Kannustinjärjestelmä Tavoitekustannuksen ylitys/alitus Tavoitekustannuksen muuttaminen Avaintulosalueet

Lisätiedot