RAPORTTI. Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila ENEASE OY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAPORTTI. Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila ENEASE OY"

Transkriptio

1 RAPORTTI Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila ENEASE OY

2 1 JOHDANTO ETÄLUENNAN ETENEMINEN SUOMESSA LÄHIVUOSINA Etäluentaan liittyvistä päätöksistä Etäluentaan siirtymisen aikataulut eri yhtiöissä Sulakekoon mukainen käyttöpaikkajakauma Suomessa ETÄLUENNAN KUSTANNUKSISTA JA HYÖDYISTÄ Etäluentaan liittyvät kustannukset Etäluennan tuomat hyödyt Etäluennan vaikutuksesta kuluttajien energiankulutukseen KUORMANOHJAUSMAHDOLLISUUKSIEN TILANNE SUOMESSA JOHTOPÄÄTÖKSET...17

3 Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila sivu 3/19 ALKUSANAT Kauppa- ja teollisuusministeriö tilasi syyskuussa 2007 Enease Oy:ltä selvityksen Etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila ja sen luomat mahdollisuudet. Selvitys tehtiin syys - marraskuun 2007 välisenä aikana. Työn ovat tehneet DI Marko Kirjavainen ja TkT Anssi Seppälä Enease Oy:stä. Työn tavoitteena oli hankkia mahdollisimman kattava kuva etäluettavan mittaroinnin tilasta nykyisillä päätöksillä Suomessa: paljonko etäluettavia mittareita on jo asennettu sekä paljonko mittareita asennetaan tehtyjen päätösten ja suunnitelmien perusteella lähivuosina. Lisäksi selvitettiin kuormanohjauksen olemassaolo nykyjärjestelmissä ja valittujen etäluettavien mittareiden kuormanohjausmahdollisuudet ja toteutukset. Samalla tämä työ päivittää v ilmestyneen raportin Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin tila ja luomat mahdollisuudet tiedot. Tietojen kerääminen tapahtui sähköpostitse ja puhelinhaastatteluilla. Kauppa- ja teollisuusministeriöstä työtä ohjasi yli-insinööri Timo Ritonummi. Helsingissä, Marko Kirjavainen

4 Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila sivu 4/19 1 JOHDANTO EU:n julkisten hankintojen sivuilta selviää, että Suomessa on käynnissä tai käynnistymässä useita yli käyttöpaikan etäluentahankkeita. Mukana ovat mm. Helsingin Energia, Satapirkan Sähkö, Vaasan Sähköverkko ja Tampereen Sähköverkko. Kun mukaan lasketaan vielä pienemmät hankinnat, käynnistyy Suomessa seuraavan vuoden sisällä vähintään mittarin asennusrupeama. Pienempien, alle käyttöpaikan yhtiöiden suunnitelmista etäluennan suhteen on julkisuudessa ollut saatavilla vain hajatietoa. Tämän kyselytutkimuksen tavoitteena oli selvittää tarkemmin millä aikataululla ja missä laajuudessa kaikki Suomen sähkön jakeluyhtiöt ovat siirtymässä etäluentaan pienkuluttajien osalta. Työ tehtiin sähköpostikyselyllä, joka lähetettiin 83 verkkoyhtiöön. Noin puolet vastauksista kirjattiin puhelimitse suoritetulla haastattelulla. Pienjänniteverkon (pj-verkon) kuluttajien määrä, etäluentaan siirtymiseen liittyvät päätökset ja niiden perusteet saatiin kyselyssä selvitettyä melko tarkasti. Sulake- ja tariffitietoja ei saatu kaikilta yhtiöiltä ymmärrettävistä syistä. Edelleen kuormanohjaukseen liittyviä tietoja, käyttöpaikkojen kuormanohjauskytkentöjen tilannetta, ja tämän seurauksena ohjattavan kuorman suuruutta, ei voitu selvittää tarkasti. Vastauksia saatiin 81 yhtiöltä ja omistusrakenteiden johdosta ne edustivat 85 yhtiön mielipiteitä. Käyttöpaikkojen määrällä mitattuna vastaukset edustavat etäluentaan siirtymisen osalta 99,1% käyttöpaikoista. 2 yhtiötä jätti vastaamatta kyselyyn ja ne edustavat n käyttöpaikkaa. Energiateollisuus ry (ET) julkaisi jäsenistölleen suosituksen, jonka mukaan automaattista mittariluentaa edistetään voimakkaasti. Vuodesta 2009 lähtien kaikkien uusien mittareiden tulisi olla tuntimittauskelpoisia. Tavoitteena on, että vähintään 80 prosenttia jokaisen jakeluverkon haltijan käyttöpaikoista olisi tuntimittauksen piirissä. Tämän suosituksen vaikutus on nähtävissä tässä tutkimuksessa. Kaukoluennalla ja etäluennalla tarkoitetaan samaa asiaa. Alalla käytetään molempia termejä. Tässä raportissa käytetään termiä etäluenta.

5 Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila sivu 5/19 2 ETÄLUENNAN ETENEMINEN SUOMESSA LÄHIVUOSINA Tässä kappaleessa on jaettu selvityksen tulokset neljään kategoriaan yhtiön käyttöpaikkamäärän mukaisesti: Yhtiöt Käyttöpaikkoja, lkm Käyttöpaikkoja, % Yhtiöiden lkm Kaikki yhtiöt 3,13 miljoonaa Suuret yhtiöt, yli ,22 miljoonaa käyttöpaikkaa Keskisuuret yhtiöt, kp Pienet yhtiöt, alle , käyttöpaikkaa Vastaamatta ,5 2 Taulukko 1 Käyttöpaikkojen kokonaismäärät yhtiön koon mukaan lajiteltuna pj-verkossa Käyttöpaikkojen kokonaismäärä kasvaa annettujen kasvulukujen ja prosenttien perusteella vuosittain n kpl/vuosi. Selvityksen vastaukset kattavat etäluentaan siirtymisen osalta 81 yhtiön ja 3,09 miljoonan käyttöpaikan tiedot. Päätöksen etäluennan suhteen on tehnyt 49 yhtiötä ja näistä 31 yhtiötä siirtyy täysin tai lähes täysin etäluentaan 2010 loppuun mennessä. Muista yhtiöistä 6 ei tee lähivuosina kuin kokeiluja ja loput 12 siirtyvät asteittain pidemmällä aikavälillä. Lisäksi 12 yhtiötä ilmoitti tekevänsä päätöksen tämän vuoden tai v aikana. Päätös tullee olemaan osalla etäluentaan siirtymisen osalta kielteinen ja osa näistä yhtiöistä siirtää päätöksentekoa edelleen eteenpäin. Edelleen 20 yhtiötä ei ole tehnyt päätöstä etäluennan suhteen eikä tee sitä seuraavien kahden vuoden sisällä. 2.1 Etäluentaan liittyvistä päätöksistä Yhtiöt tekevät ja ovat tehneet päätöksensä eri syistä, samoin etäluentaan ensin siirrettävät kuluttajat valitaan yhtiöissä eri perustein. Selvityksen tavoitteena oli tutkia, miksi osa yhtiöistä siirtyy etäluentaan muita nopeammin osan siirtäessä etäluennan aloittamista useilla vuosilla. ETÄLUENTAPÄÄTÖKSEN PERUSTEET Kultakin yhtiöltä kysyttiin päätöksen perusteluja, päätöksen itse ollessa joko myönteinen tai kielteinen. Koosteeseen on tähän kysymykseen vastanneilta yhtiöiltä (78 kpl) laskettu mukaan 3 ensin mainittua perustetta. Valtaosalla (52 kpl) yhtiöistä päätöksenteon perusteluja oli 1 2 kpl.

6 Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila sivu 6/19 Alla on kooste kyselyssä selvitetyistä etäluentapäätöksen yleisimmistä motiiveista: Peruste siirtyä tai olla siirtymättä etäluentaan Käytetty perusteena päätökselle, yhtiöiden lkm Alan yleinen toiminta 20 Asiakaspalvelun paraneminen 16 Vanha mittarikanta 15 Laskutukseen liittyvät syyt 13 Luentaan liittyvät syyt 12 Hanke todettu kannattavaksi 10 Verkonvalvontaan liittyvät syyt sekä häviöiden 8 tarkentuminen Tasoituslaskennan tarkentuminen 4 Sähkökauppaan liittyvät syyt 3 Hanke todettu hyötyihin verrattuna kalliiksi, 21 kannattamattomaksi Muut investoinnit 10 Etäluennan tekniset ongelmat, avoimuuden puute jne. 8 Yhteistyökumppanin toiminta, yhteistyöryhmän toiminta 7 etäluennan saralla Taulukko 2 Etäluentapäätöksen yleisimmät motiivit Suomen verkkoyhtiöissä Alan yleinen toiminta vastauksen osalta noin puolet ilmoitti suunnittelevansa mieluummin etäluentaprojektin käynnistämistä omin toimin kuin odottavan viranomaisen säädösten pakottavan kyseiseen toimintaan. Vastauksen osalta myös arviolta neljäsosa kertoi Energiateollisuus ry:n (ET) elokuussa julkaisseen tiedotteen edistäneen etäluentaan liittyvää päätöksentekoa yhtiössään. Toisaalta tiedotetta kommentoitiin myös liian yleisenä ja 10 euron siirtohintoihin liittyvän lisäkustannuksen perusteita kyseltiin. ENSIMMÄISENÄ ETÄLUENTAAN SIIRTYVÄT KULUTTAJAT Valtaosa yhtiöistä valitsee päätöksenteon yhteydessä myös ne alueet tai kuluttajaryhmät, joille asennetaan ensimmäisenä etäluentamittari. Pyrkimyksenä on usein maksimoida etäluennasta saatava hyöty tai optimoida etäluentaprojektin läpivientiaika.

7 Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila sivu 7/19 Alla olevassa taulukossa on kooste niiden yhtiöiden osalta, jotka ovat tehneet päätöksen etäluentaan siirtymisestä ja joiden käyttöpaikoista on etäluennassa vähintään 25% v loppuun mennessä (39 yhtiötä): Kuluttajaryhmä, jolle asennetaan ensin etäluettava mittari Yhtiöiden lukumäärä (yhteensä 39 kpl) Kerros- ja rivitalokuluttajat, taajamat 14 Muuttoalueet, usein luettavat kohteet 4 Uudet liittymät tai uusi alue 5 Muuntopiirien tai maantieteellisen alueen mukaan (valintaa ei 3 tarkemmin määritelty) Vanhan mittarikannan alueet tai kuluttajat 4 Valintaa ei ole vielä tehty 3 Ei vastausta 2 Luentapiirien mukaisessa luentajärjestyksessä 2 Ulkopuolisen myynnin kohteet 1 Alue kerrallaan, nopealla aikataululla, valinnalla ei merkitystä 1 Taulukko 3 Ensimmäisenä etäluentaan siirrettävä kuluttajat 2.2 Etäluentaan siirtymisen aikataulut eri yhtiöissä Tämän kappaleen tiedot pohjautuvat jo tehtyihin päätöksiin, läpivietyihin projekteihin sekä asennuksiin ja olemassa oleviin suunnitelmiin eri yhtiöissä. Taulukot kuvaavat todennäköisesti Suomessa tapahtuvaa kehitystä lähivuosina. Toisaalta osa käynnissä olevista tai käynnistyvistä projekteista viivästyy useista eri syistä. Syynä voi olla asiakastietojärjestelmän uusimisprojektin pitkittyminen, hankintaprosessin pitkittyminen tai investoinnin siirtäminen eteenpäin. Osa muista yhtiöistä tekee etäluennan kannalta suotuisan päätöksen seuraavan vuoden sisällä, jolloin osassa näistä yhtiöistä alkavat asennukset jo v V loppuun mennessä koko Suomen pienkuluttajien käyttöpaikoista n on etäluennassa. Tilanne etenee nykyisten päätöksien mukaan siten, että v lopussa kuluttajia etäluetaan n. 1,42 miljoonassa kohteessa.

8 Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila sivu 8/19 Pienkuluttajien etäluenta - Koko Suomi v v v v Perinteinen luenta Etäluennassa Kuva 1 Etäluennan tilanne lähivuosina kaikkien pj-verkon kuluttajien osalta Yhtiökohtaiset jakaumat eri etäluennassa näyttävät lähivuosien osalta seuraavalta: Suuret yhtiöt, yli kp v v v v Perinteinen luenta Etäluennassa Kuva 2 Etäluennan tilanne lähivuosina suurten yhtiöiden osalta

9 Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila sivu 9/19 Keskisuuret yhtiöt kp v v v v Perinteinen luenta Etäluennassa Kuva 3 Etäluennan tilanne lähivuosina keskisuurten yhtiöiden osalta Pienet yhtiöt, alle kp v v v v Perinteinen luenta Etäluennassa Kuva 4 Etäluennan tilanne lähivuosina pienten yhtiöiden osalta

10 Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila sivu 10/19 Alla olevaan taulukkoon on koottu tilanne etäluennan osalta yhtiön koon mukaan lajiteltuna: v v v v Kaikki yhtiöt 20 % 27 % 34 % 44 % Suuret yhtiöt 24 % 32 % 39 % 48 % Keskisuuret yhtiöt 8 % 13 % 19 % 28 % Pienet yhtiöt 14 % 24 % 32 % 46 % Taulukko 4 Etäluentaan eteneminen lähivuosina erikokoisissa yhtiöissä Tässä taulukossa on esitetty jakauma Yhtiön koko osuus kokonaismäärästä etäluennassa v etäluennassa v Kaikki yhtiöt 100 % 20 % 44 % Suuret yhtiöt 71 % 24 % 48 % Keskisuuret yhtiöt 23 % 8 % 28 % Pienet yhtiöt 5,5 % 14 % 46 % Ei tutkittu 0,5 % - - Taulukko 5 Etäluentaan eteneminen käyttöpaikkojen kokonaismäärään verrattuna erikokoisissa yhtiöissä 2.3 Sulakekoon mukainen käyttöpaikkajakauma Suomessa Selvityksessä pyrittiin saamaan selville myös käyttöpaikkojen sulakekohtainen jakauma Suomessa. Osalla yhtiöistä ei ole tietoa tai tilastointia oman pj-verkon asiakkaiden sulakkeiden koosta. Osa yhtiöistä ei myöskään ollut halukas antamaan tietoja selvityksen käyttöön. Vastauksina saimme 1,41 miljoonan (45%) käyttöpaikan sulakekoot. Sulakekokoinen jakauma oli seuraava: 1x25A, 3x25A tai pienempi 76,4% 1x35A, 3x35A 14,5% 3x50A 3,7% 3x63A tai suurempi 5,4% Energiakulutuksen jakaumat voivat vaihdella sulakekoon mukaan jakeluverkosta riippuen huomattavasti. Pienissä jakeluverkoissa muutama suurempi kuluttaja voi muuttaa jakaumaa ja toisaalta on jakeluverkkoja, joissa sähkölämmitystä on prosentuaalisesti selvästi keskimääräistä enemmän. Keskeinen kysymys jatkossa on tuntimittauksen soveltaminen taseselvityksessä ja myyjän ja verkon välisessä tiedonsiirrossa. Kaksiaikamittaus on vaikea käsiteltävä tyyppikäyrämenettelyssä ja sähkökaupassa. Harkitsemisen arvoinen tavoite taseselvityksen kannalta voisi olla siirtyminen tulevaisuudessa 1-aikamittaukseen ja korvata 2-aikamittaukset tuntimittauksella.

11 Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila sivu 11/19 3 ETÄLUENNAN KUSTANNUKSISTA JA HYÖDYISTÄ 3.1 Etäluentaan liittyvät kustannukset Etäluennan aiheuttamista kustannuksista ja hyödyistä on Suomessa esiintynyt vaihtelevasti tietoa. Vattenfallin v julkaiseman lehdistötiedotteen mukaan palveluna hankittu etäluentajärjestelmä (sis. mittarit, asennus, ylläpitotoiminnot sekä lukupalvelun) maksaa 15 v. pitoajalta n. 300 /asiakas ts. 20 /asiakas/vuosi. Tiedotteesta ei luonnollisestikaan käy ilmi laskennan yksityiskohtia, joten etäluennan kokonaiskustannukset olivat tuolloin jonkin verran suurempia. Toisaalta Suomeen on tullut uusia toimijoita viimeisten kahden vuoden aikana sekä mittaritoimittajien että palveluntarjoajien alueelle, joten kilpailutilanne on tällä hetkellä kireämpi. Energiamittaus- ja etäluentajärjestelmä koostuu monesta osasta sisältäen mm. mittarit, mittarien kommunikaatiolaitteet, paikalliset mittausverkot ja -keskittimet, mittareiden etäluenta- ja hallintajärjestelmän, mittaustiedon käsittelysovellukset asiakashallinnassa, verkostolaskennassa ja taseselvityksessä. Etäluenta mukaan lukien tiedonsiirron kustannukset maksaa arviomme mukaan ilman liitäntöjä muihin järjestelmiin 15 vuoden pitoaikaoletuksella tekniikasta ja verkosta riippuen vuodessa asiakasta kohti. Tämä tarkoittaa Suomen 3 miljoonassa käyttöpaikassa miljoonan euron kustannusta vuodessa. Etäluentajärjestelmän kustannukset jakaantuvat suunnilleen seuraavasti: Mittarit ja päätelaitteet % Lisätarvikkeet (releet, katkaisulaitteet jne.) 5 25 % Asennus- ja huolto % Luentajärjestelmä 5 10 % Tietoliikenne 5 40 % Koulutus ja kehittäminen 1 3 % Muut kustannukset 1 10 % Näissä kustannuksissa on mukana välittömät kustannukset. Tietoliikenteen kustannusten suuri vaihteluväli johtuu erityisesti hankittavasta ratkaisusta (erityisesti point-to-point mittarien määrästä) ja siitä kuinka usein luenta suoritetaan (päivittäin vs. kerran kuussa). Joillakin verkoilla on lisäksi olemassa omaa tietoliikennekaapelointia. Tietoliikenneratkaisun todellinen kilpailuttaminen hankinnan yhteydessä on myös oleellista kustannusten minimoimiseksi. Lisäksi tulevat mittaustiedon hyödyntämisestä ja lisäarvopalveluista syntyvät välilliset kustannukset ja tuotot sekä verkkoyhtiön tekemän työn (esim. suunnittelutyö, projektin johto, ylläpitotyö) kustannukset. Työkustannukset voivat olla 2 5 % kokonaiskustannuksista.

12 Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila sivu 12/19 Etäluenta avaa energiayhtiöille uusia mahdollisuuksia palvella asiakkaita ja hoitaa jakeluverkkoa, joten mittaustietoa hyödyntävien sovellusten kautta voidaan myös etäluennan tuottavuutta parantaa. 3.2 Etäluennan tuomat hyödyt Etäluennan hyödyistä merkittävimpänä mainitaan lähes poikkeuksetta ihmistyönä tehtävän mittariluennan väheneminen. Saavutettavat säästöt ovat kuitenkin hyvin verkko- ja yhtiökohtaisia eri yhtiöissä mittariluenta toteutetaan hyvinkin erilaisin tavoin mm. asiakkaat lukevat mittarin itse ja ilmoittavat lukeman luentakorteilla. Lisäksi energiayhtiön henkilöstön järjestelymahdollisuudet asettavat omat rajoituksensa etäluennan poistaessa ihmistyön tarvetta. Muita etäluennan hyötyjä on yhtiöstä riippuen kymmeniä ja suurin osa niistä vaatii toteutuakseen sekä muutoksia (esim. uuden käyttöliittymän) että liityntöjä muihin energiayhtiöiden käyttämiin järjestelmiin. Muutosten ja liityntöjen tekeminen tai teettäminen järjestelmätoimittajalla tuo myös lisäkustannuksia, jotka voivat olla asiakasta kohti laskettuna melko suuriakin. Alla on lueteltu etäluennan mahdollistamien hyötyjen pääkategoriat: Mittarien luentaan liittyvät hyödyt Siirtopalvelun hyödyt Energian myyntiin liittyvät hyödyt (myyntiyhtiö) Verkostolaskenta Verkoston kunnon seuranta Mittarointi Muut palvelut Kukin yllä olevan listan kohdista pitää sisällään useita alakohtia, jotka vaativat suunnittelua ja suunnitelman mukaisen toteutuksen. Esimerkkinä voidaan mainita mittarin luenta, joka jakaantuu kausiluentaan, muuttoluentaan, virheluentaan ja myyjänvaihtoluentaan. Myös asiakaspalvelun toiminta paranee ja oikein suunniteltuna etäluennan vaikutus asiakaspalveluun voi olla hyvinkin suuri. Toisaalta ilman hyvää toteutusta ei etäluennalla ole asiakaspalveluun suurtakaan vaikutusta. Alla on esimerkin avulla tuotu esiin etäluennan mahdollisia hyödyllisiä vaikutuksia asiakaspalveluun: 1. Asiakas saa haluamansa tyyppisen laskun, jossa on yksityiskohtaista tietoa hänen kulutuksestaan. Edellytyksenä on muutos tai liitäntä laskutusjärjestelmään. 2. Asiakaspalvelija voi vastata paremmin kulutusta koskeviin tiedusteluihin, kun hänellä on esim. tuntitasoista tietoa asiakkaan kulutuskäyttäytymisestä. Edellytyksenä on kyseisten tietojen mittaaminen ja välittäminen asiakaspalvelijan käyttämään järjestelmään. 3. Asiakas voi seurata omaa kulutustaan internetin välityksellä energiayhtiön www-sivuilla. Edellytyksenä on verkkoyhtiön suunnittelema palvelu omille asiakkailleen. 4. Asiakaspalvelija voi seurata sähkön laatu- tai katkotietoja puhelun yhteydessä. Edellytyksenä on kyseisten tietojen välittäminen etäluettavasta

13 Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila sivu 13/19 mittarista reaaliaikaisesti tai lähes reaaliaikaisesti asiakaspalvelijan käyttämään järjestelmään. Hyötyjen mittaaminen prosentuaalisena jakautumana tai kustannusmielessä ei ole järkevää yleisellä tasolla, koska verkkojen toiminta, rakenne ja mittarikanta voivat poiketa paljon toisistaan. Tärkeimpinä hyötyinä pidetään kuitenkin seuraavia: manuaalisen luennan poistuminen, erityisesti alueilla, joilla on paljon muuttoja mittarikannan uusiminen ja sen kautta tulevat hyödyt, erityisesti jos mittarikanta on vanha laskutuksen tarkentumiseen liittyvät hyödyt etäluennan mahdollistama parempi asiakaspalvelu verkoston kunnon seurantaan liittyvät hyödyt taselaskentaan liittyvät hyödyt Etäluenta mahdollistaa tulevaisuudessa uusien palvelujen tarjoamisen asiakkaille. Nämä palvelut ovatkin avainasemassa haettaessa kokonaiskannattavuutta etäluennalle. Verkkoyhtiön kannalta etäluenta yksin ei ole kannattavaa. On varmasti alueita ja yhtiöitä, joissa etäluennalla saavutetaan selviä säästöjä, mutta verkon kaikkiin osiin ulotettuna kustannukset nousevat usein hyötyjä suuremmiksi. Etäluennan hyödyt saavutetaan kun mittariluenta tehostuu ja kaikki mittaustieto käytetään parhaalla mahdollisella tavalla hyväksi. Usein palvelut kehitetään tai ovat mahdollisia kuitenkin jälkikäteen, vasta vuosia mittarien vaihdon aloittamisesta. Tällöin etäluennan kannattavuus ei ole paras mahdollinen. 3.3 Etäluennan vaikutuksesta kuluttajien energiankulutukseen Verkkoyhtiöiltä kysyttiin myös mielipidettä ja näkemyksiä etäluennan vaikutuksesta asiakkaiden sähkönkulutukseen ja tätä kautta sähkön kysynnän joustoon. Vastaukset olivat odotetusti vaihtelevia ja alla olevassa taulukossa on kooste mielipiteistä: Mielipide tai näkemys Vastaajien lkm Tarkempi tieto kulutuksesta saa aikaan mahdollisen säästövaikutuksen 26 kpl ja toimii sille edellytyksenä. Ei ole vaikutuksia tai marginaalinen vaikutus 16 kpl Vaikutus syntyy sähkön hinnan noustessa, muuten ei 11 kpl Ei ole pohdittu asiaa tai ei vastausta tai mielipidettä 11 kpl Myyjille tulee mahdollisuus kehittää tuotteita, jotka ohjaavat säästöihin 6 kpl Vaatii tuntimittauksen, kulutuksen seuranta ei yksinään riitä 4 kpl Edellytyksenä on, että kuormia voitava ohjata hintasignaalien mukaan 4 kpl Ei vaikuta kotitalouksien kohdalla lainkaan, teollisuudella vaikutusta 3 kpl voisi syntyä Sähkön hinnan on oltava riippuvainen pörssisähkön hinnasta ja 3 kpl asiakkaiden on voitava seurata reaaliaikaisesti hinnan muutosta (=korkea hinta). Automatiikka on järjestelmässä kuitenkin oltava. Taulukko 6 Verkkoyhtiöiden näkemykset etäluennan vaikutuksesta kuluttajien sähkönkäyttöön Yksittäisinä kommentteina todettiin myös seuraavaa:

14 Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila sivu 14/19 Sähkömarkkinoiden toimintaperiaatteiden on voitava muuttua o Nykyiset säännöt sähkönhinnan muutoksesta ja siitä ilmoittamisesta joutaisivat romukoppaan, o Nykyisillä sähkön myyntitavoilla ja tuotteilla ei säästövaikutusta synny ja o Kokonaiskulutukseen ei vaikutusta huolimatta uusista tuotteista. Kotitalouksissa sähköä kuluttavien laitteiden määrä on jatkuvassa kasvussa. Verkonhaltijalle outo kysymys, koska sähkön kulutuksen sääteleminen ei ole verkon etu tai tehtävä. o Tasainen kulutus on verkkoyhtiön etu. Kiinnostus Suomessa sähkön kilpailuttamista kohtaan on olematon, joten sama koskenee kysyntä joustoon liittyviä asioita. Tukee enemmän energiankäytön tarkkailua, kun tietoa on saatavilla. Ei ratkaise ongelmia sinänsä Kysyntäjouston kansantaloudellinen merkitys on voitava tutkia järkevällä tutkimuksella, muuten voidaan tehdä vääriä johtopäätöksiä. Yleisesti voidaan todeta vastausten perusteella, että etäluenta on edellytys mahdolliselle energian säästölle, mutta se ei yksin riitä tuomaan säästöä. Toisaalta näin voidaan todeta normaalin maalaisjärjen käytöstä energiankulutuksen osalta se on edellytys, mutta ei välttämättä tuo säästöä. Muita vaikuttavia tekijöitä on useita, niistä tärkeimpinä pidettiin sähkön kuluttajahintaa. Erilaisten sähköä kuluttavien laitteiden määrä ei varmastikaan ole laskussa ja olemme keskellä noususuhdannetta. Muutaman prosentin sähkön säästöön tähtäävä toiminta ei liene tavalliselle kuluttajalle kovinkaan tärkeä asia. Kotitalouksien energiankäyttöä lisäävinä tekijöinä tuli esille mm. uusien digivastaanottimien ja tv-näyttöjen aiheuttama energiankulutuksen kasvu.

15 Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila sivu 15/19 4 KUORMANOHJAUSMAHDOLLISUUKSIEN TILANNE SUOMESSA Verkkoyhtiöiden edustajilta kysyttiin myös tietoja verkkokäskyohjauksen (VKO) käyttömahdollisuuksista kuormanohjaukseen mahdollisessa tehopulatilanteessa. Tilanne verkkoyhtiöissä oli vaihteleva ja tehonohjaukseen verkkoyhtiön tehtävänä suhtauduttiin varauksellisesti. Tehomaksuperusteisten tukkutariffien poistumisen myötä 1990-luvulla on useassa yhtiössä jätetty ohjausten ylläpitäminen vähälle huomiolle eikä sitä valtaosassa yhtiöitä koettu myöskään verkkoyhtiön tehtävänä. Kuormanohjausjärjestelmiä oli purettu tai niiden käyttö muuten oli lopetettu. Osa yhtiöistä oli kuitenkin katsonut järjestelmän ja ohjausten kuuluvan yhtiön tarjoamaan asiakaspalveluun ja järjestelmän ylläpitoa sekä kytkentöjen ohjeistusta oli jatkettu. Näissä yhtiöissä oli usein päätetty jatkaa vastaavaa toimintaa etäluentaan siirryttäessä. Tieto kuormanohjauksesta Yhtiöiden lukumäärä (yhteensä 80 kpl) Ohjattava kuorma (MW) Kuormanohjausjärjestelmiä käytössä tällä ,5 hetkellä yhteensä Kuormanohjauskytkennät purettu pois tai 6 11,6 puretaan pois Kuormanohjauksen purkaneista 2 - etäluennassa Kuormanohjausjärjestelmä poistuu 13 52,6 etäluennan myötä Yhtiöt, joissa ei päätöstä tai tilanne ,5 kuormanohjauksen osalta epäselvä Etäluenta lisää 4 - kuormanohjausmahdollisuuden (ei ohjausmahdollisuutta tällä hetkellä) Yhtiöt, joissa on tehty päätös 23 96,4 kuormanohjaustoiminnon pitämisestä jatkossakin (tällä hetkellä VKO/Melko) Taulukko 7 Kuormanohjausjärjestelmien käyttö ja ohjattavan kuorman arvioitu suuruus Suomessa Kuormanohjausjärjestelmien ohjattavana on Suomessa n kuluttajaa, joista n kuluttajan kuormanohjauskytkennät on purettu, kuormanohjaus ei ole käytössä tai käytössä on ainoastaan tariffinohjaus. Lisäksi n kuluttajan osalta kytkentöjen tilanne on epäselvä. Etäluentaan siirtymisen myötä on myös purettu huomattava määrä kytkentöjä, joita ei ole korvattu tehonohjauksen tarpeettomuuden vuoksi. Jäljelle jäävien kuluttajan ohjattavaksi kuormaksi muodostuu tehopulatilanteessa n. 296,5 MW. Ohjattavan kuorman suuruutta arvioitaessa on käytetty testattuja tai mitattuja tietoja, mikäli sellaisia on ollut saatavilla, muussa tapauksessa ohjattavan kuorman laskennassa on käytetty arvoa 2kW/kuluttaja. Kuorma koostuu pääosin suoran sähkölämmityksen tai varaavan sähkölämmityksen kuluttajista, mutta sisältää osittain myös ohjattavaa katuvalaistuskuormaa yhtiöiden ilmoituksen mukaisesti.

16 Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila sivu 16/19 Valtaosassa yhtiöistä ohjattavaa kuormaa on ainoastaan muutama prosentti huippukuorman suuruudesta. Toisaalta niissä yhtiöissä, joissa on päättäväisesti ja johdonmukaisesti jatkettu sekä VKO-järjestelmän käyttöä että ohjauspalvelujen antamista, ylittää ohjattavan kuorman osuus 10% verkon huipputehosta.

17 Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila sivu 17/19 5 JOHTOPÄÄTÖKSET ETÄLUENTAAN SIIRTYMISEN AIKATAULUSTA SUOMESSA Selvityksessä saatiin selville lähes jokaisen verkkoyhtiön tämän hetken (lokakuu 2007) suunnitelmat ja päätökset etäluentaan liittyen. Toisaalta verrattaessa saatuja tietoja vuosi sitten ilmestyneeseen selvitykseen, voidaan todeta kolmanneksen yhtiöistä muuttaneen suunnitelmiaan. Muutoksia on tehty molempiin suuntiin. Vaikkakin kyselyn tulosta voidaan pitää nyt luotettavampana kuin 2006 kyselyä, on todennäköistä, että tilanne muuttuu vuosittain yhtiöissä. Vuoden aikana tehtyjen muutosten syinä voidaan pitää seuraavia: Energiateollisuuden lehdistötiedotteen antama suositus etäluennan edistämiseen yhtiöissä aikataulun viivästyminen erinäisistä syistä, mm. hankintaprosessin pitkittyminen, muiden hankintojen viivästyminen (esim. asiakastietojärjestelmän eli ATJ:n hankinta) ja etäluentaprojektin ennakoitua pidempi läpivienti Jatkossa etäluentaprojektien läpivientiin vaikuttanee myös yhtiöiden asennustyövoiman riittävyys. Muutama mittaroinnin aloittanut yhtiö arvosteli mittaritoimitusten logistiikan sujuvuutta. Logistiikan sujuvuuden vaikutusta tapahtuviin asennuksiin lähivuosien kasvavien tilausmäärien myötä on vaikea arvioida. On huomioitava, että Ruotsissa vapautunee lähivuosina toimitusmäärien pienentyessä kapasiteettia. Oheisessa taulukossa on tehty vertailu VTT:n 2006 suorittamaan kyselyyn: Vuosi VTT 2006 Enease Etäluennassa kp (28%), kokonaismäärä Etäluennassa kp (20%), kokonaismäärä kp 2008 Etäluennassa kp (35%), kokonaismäärä Etäluennassa kp (27%), kokonaismäärä kp 2010 Etäluennassa kp (47%), kokonaismäärä Etäluennassa kp (44%), kokonaismäärä kp Taulukko 8 Vertailu v tehtyyn tutkimukseen etäluentaan siirtyvät kuluttajamäärät Vuoden 2010 jälkeen asennusten määrä per vuosi ei näillä näkymin merkittävästi lisäänny. Yhtiöt jatkavat Energiateollisuus ry:n (ET) suosituksen mukaisesti, sikäli kuin muut investoinnit mahdollistavat, etäluentaan siirtymistä. Toisaalta haasteena on muiden tietojärjestelmien ja palveluiden hitaampikehittyminen joka vaikeuttaa etäluennan täysimittaista hyödyntämistä. Saamiemme vastausten perusteella v lopussa Suomessa on arviolta 2,2 2,5 miljoonaa käyttöpaikkaa etäluennassa kokonaismäärän ollessa n. 3,3 miljoonaa käyttöpaikkaa. Näin ollen v lopussa on Suomessa selvästi yli puolet etäluennassa, vaikka projektit viivästyisivät hieman eri syistä. Tärkein vaikutin etäluennan puolesta oli toimialan yleisen kehityksen seuraaminen (ET:n lehdistötiedote julkaistiin noin kuukautta ennen kuin tämä kysely tehtiin) ja että etäluentaan haluttiin siirtyä vapaaehtoisesti. Tiedotteen vaikutus on merkittävä, mutta toisaalta tiedote sisälsi tietoa melko yleisellä tasolla eikä sen enempää kustannuksia kuin hyötyjäkään perusteltu kovin tarkasti. Tämä seikka herätti osassa yhtiöitä enemmän kysymyksiä kuin edisti etäluentaan siirtymistä.

18 Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila sivu 18/19 Haastatteluissa tuotiin esille, että tästä aiheesta annettavien lausuntojen tulisikin sisältää tarkempia perusteluja. Toistaiseksi julkitulleista lausunnoista, suosituksista tai tiedotteista koskien niin etäluentaa, tuntimittausta tai mahdollista tehopulaa, puuttuvat selkeät taloudelliset ja tekniset perustelut. Suositusten ja ohjeiden tekemistä on toki syytä jatkaa, mutta jatkossa alalle suurimmaksi hyödyksi ovat hyvin perustellut lausunnot em. asioissa. Etäluentaan siirtyminen nähtiin osassa verkkoyhtiöitä myös kalliina tai kannattamattomana investointina. Erilaisten etäluennan hyötynäkökohtien esilletuominen yksityiskohtaisine perusteluineen olisi tarpeellista alan tietämyksen lisäämiseksi ja etäluennan kehityksen edistämiseksi. Samalla on tarkasteltava myös hyötyjen toteutumiseen tarvittavia toimenpiteitä yritysten prosessien näkökulmasta ja valmiuksia eri tietojärjestelmissä sekä vaatimuksia lainsäädännön ja alan suositusten osalta. Etäluennan laajentaminen lainsäädännön avulla esimerkiksi sulakekoon pohjalta ei liene tarkoituksenmukaista, koska sulakekoko on epäkäytännöllinen valintakriteeri mittaroitavia käyttöpaikkoja valittaessa. Koska valtaosa yhtiöistä aikoo lähteä liikkeelle lähivuosien aikana jollakin osuudella alueensa käyttöpaikoista, on mahdollisuus vaikuttaa käyttöpaikkojen valintaan kuitenkin olemassa. Hyödyt ovat yhtiökohtaisia, mutta jos tilannetta katsotaan sähkömarkkinoiden vaatimusten ja tuntimittausvelvoitteen näkökulmasta tulisi etäluenta ulottaa ensisijaisesti suuren kulutuksen omaaviin kohteisiin. Mahdollisia rajoja vuotuisen energiakäytön perusteella voisivat olla kwh tai kwh vuodessa. Arviomme mukaan Suomen pienjänniteverkon käyttöpaikoista % kuluttavat yli kwh vuodessa ja hieman yli 20% yli kWh. Energiakulutuksen jakauma voi kuitenkin poiketa huomattavasti osassa jakeluverkkoja edellä esitetystä. Käytettäessä vuosikulutusarvion (VKA) rajana kwh tai kwh myös mahdolliset dynaamiseen tariffiin ja kuormanohjaukseen liittyvät hyödyt voisivat olla asiakkaalle merkitykselliset. Vastaavasti katkoihin ja sähkönlaatuun liittyvien tietojen arvo on näille kuluttajille tai yhtiölle suurempi. Toisaalta hyötynäkökulmasta luentakulut tai mittarikannan ikä eivät ole yhtiöissä jakautuneet mihinkään kuluttajaryhmään liittyen, joten siltä osin vuosikulutusarvioon sidottu velvoite ei ohjaa etäluentaan siirtymistä järkevästi. Kaupunkiyhtiöt, joista valtaosa on taajama-asutusta, ovat suurelta osin jo lähteneet liikkeelle etäluennan suhteen, esimerkkeinä Helsinki, Tampere, Vantaa, Espoo ja Turku. Näiden yhtiöiden osalta asennusjärjestys vain muuttuisi hieman tällaisen määräyksen myötä. Ongelmaksi mahdollinen VKA:han perustuva määräys voi muodostua niissä yhtiöissä, joissa on paljon sähkölämmittäjiä (poikkeuksellinen kuluttajajakauma) ja joilla on investointibudjetissa vähän liikkumavaraa lähivuosina sekä yhtiöissä, joissa on uusi mittarikanta. KUORMANOHJAUKSEN TULEVAISUUS Kuormanohjaus on jakeluverkkojen enemmistön mielestä menettänyt merkityksensä ja osa verkoista on purkamassa ohjaustoiminnot. Toisaalta kantaverkkoyhtiö Fingrid on ohjeistanut verkkoyhtiöitä varautumaan sähköjen katkomisella tehopulatilanteessa, joka voi syntyä esim. kovilla pakkasilla. Ohjeistuksen portaat jakautuvat 10% välein. Tehopulan ensimmäisen vaiheen vaatimukseen 10% kuorman pudotusmahdollisuudesta ei verkkokäskyohjauksella valtaosassa yhtiöitä päästä.

19 Sähkön pienkuluttajien etäluettavan mittaroinnin päivitetty tila sivu 19/19 Mikäli tehonohjausta halutaan ylläpitää tulevaisuudessa, on mahdollisimman pikaisesti tehtävä tiettäväksi millaiset taloudelliset hyödyt asiakkaiden tehonohjauksesta on saavutettavissa ja miten tehotilanteen hoidon kustannuksia voidaan kanavoida verkkoyhtiöiden ja asiakkaiden talouteen tehonohjauksen motivoimiseksi. Teknologia kuormanohjaukseen etäluennan yhteydessä ei ole välttämättä yhtä kehittynyttä kuin perinteisessä verkkokäskyjärjestelmässä, joten ratkaisujen kehittäminen vaatii yhtenäiset vaatimukset ja käyttöohjeet. Huomiota on kiinnitettävä ohjauskäskyn nopeuteen ja luotettavuuteen (luotettavuus kytkeä kuorma irti ja takaisin). Tehonohjauksen kehittämiseksi on tärkeää selvittää millaisen taloudellisen arvon tämä toiminta tuottaa asiakkaalle ja verkkoyhtiölle. VOIDAANKO ASETTAA ETÄLUENTAVAATIMUS KOKO MITTARIKANNALLE Sähkön käyttöpaikkojen suuri määrä ja moninaisuus tekevät vaikeaksi löytää järkevää ja käyttökelpoista jakorajaa etäluennalle tai tuntimittaukselle. Optimaalinen ratkaisu löytyy eri tavoin verkon ja asiakaskunnan rakenteen mukaan. Ratkaisu ei kuitenkaan ole yksin verkkoyhtiön ja asiakkaan välinen vaan asiaa pitää katsoa myös sähkökaupan näkökulmasta. Kustannusten ja erityisesti hyötyjen tarkempi, jaotellumpi kannattavuusanalyysi on myös voitava tehdä kokonaisuuden kannalta riippumattomasti.

Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009

Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009 Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009 Sähkönkulutuksen mittaus uudistuu Valtioneuvoston asetukset sähkömarkkinoista sekä sähköntoimitusten

Lisätiedot

HE 20/2013 Sähkömarkkinalain muutos: Jakeluverkonhaltijan ja vähittäismyyjän laskutus sekä laskutusta koskeva siirtymäsäännös (57, 69, 122 )

HE 20/2013 Sähkömarkkinalain muutos: Jakeluverkonhaltijan ja vähittäismyyjän laskutus sekä laskutusta koskeva siirtymäsäännös (57, 69, 122 ) HE 20/2013 Sähkömarkkinalain muutos: Jakeluverkonhaltijan ja vähittäismyyjän laskutus sekä laskutusta koskeva siirtymäsäännös (57, 69, 122 ) Energiateollisuus ry, lakimies eeva.kurkirinne@energia.fi GSM

Lisätiedot

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI Energianeuvontailta 1 Energia-alan energiatehokkuusopimus Keravan Energia -yhtiöt liittyivät energiatehokkuussopimukseen huhtikuussa 2008 Energian tuotanto, siirto ja

Lisätiedot

ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen

ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen ENERGY USE -KIRJAN JULKISTUSTILAISUUS 28.5.2007 ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen KYSYNTÄJOUSTON TAVOITTEET Kuormituskäyrän

Lisätiedot

SÄHKÖLÄMMITYKSENOHJAUKSIEN KYTKENTÄOHJEET

SÄHKÖLÄMMITYKSENOHJAUKSIEN KYTKENTÄOHJEET Ohje SUM5 1 (9) SÄHKÖLÄMMITYKSENOHJAUKSIEN KYTKENTÄOHJEET Ohje SUM5 2 (9) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet...

Lisätiedot

Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP

Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP Jouni Juntunen 24.9.2015 Suomen Lähienergialiitto ry. / Lähienergialiitto ry:n keskeiset ehdotukset lausunnossa Yhteisöenergian (osto- ja tuotantoyhteenliittymien)

Lisätiedot

SÄHKÖN REAALIAIKAISEN MITTAUKSEN HYÖTY ASIAKKAALLE, SÄHKÖNTOIMITTAJALLE JA YHTEISKUNNALLE

SÄHKÖN REAALIAIKAISEN MITTAUKSEN HYÖTY ASIAKKAALLE, SÄHKÖNTOIMITTAJALLE JA YHTEISKUNNALLE SÄHKÖN REAALIAIKAISEN MITTAUKSEN HYÖTY ASIAKKAALLE, SÄHKÖNTOIMITTAJALLE JA YHTEISKUNNALLE ClimBus päätösseminaari Finlandia talo 9.6.-10.6.2009 Juha Rintamäki, toimitusjohtaja Vaasan Sähköverkko Oy PERUSOLETTAMUKSET

Lisätiedot

Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla

Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla Pilottiprojektin loppuraportti julkinen versio 1 Juha Hietaoja Raportin sisältö Pilotin tarkoitus, kesto ja osapuolet

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen

Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Kaukolämmön jakelun energiatehokkuuden parantaminen verkkosimuloinnilla 14.12.2011 Jari Väänänen Kaukolämmön jakelun energiatehokkuuden

Lisätiedot

Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan tunnuslukuja koskevaksi määräykseksi

Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan tunnuslukuja koskevaksi määräykseksi SÄHKÖVERKKO LAUSUNTO 1(5) Tuomas Maasalo 14.12.2011 Energiamarkkinavirasto virasto@emvi.fi Viite: Lausuntopyyntö 25.11.2011 dnro 963/002/2011 Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan

Lisätiedot

Kiinteistön sähköverkko

Kiinteistön sähköverkko Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala k2015 Mikä on kiinteistö? Sähköliittymä jakeluyhtiön sähköverkkoon tehdään kiinteistökohtaisesti. Omakotitalo on yleensä oma kiinteistö. Rivi- ja kerrostalo ovat kiinteistöjä

Lisätiedot

Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti

Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti, Energiateollisuus ry Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Helsinki 9.11.2010 Laki energiamarkkinoilla toimivien

Lisätiedot

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009 Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Sähkön käytön kysyntäjousto Lähtökohta kysyntäjoustolle: Jousto tulee saattaa markkinapaikalle

Lisätiedot

Aikamääreiden käsittely taseselvityksessä

Aikamääreiden käsittely taseselvityksessä OHJE 20.9.2010 Aikamääreiden käsittely taseselvityksessä 1. Taustaa...2 2. Johdanto...2 3. Tuntimittauksen, elspot-hinnan ja tyyppikäyrien yhteensovittaminen...2 4. Tyyppikäyrälaskennan tasoitushinnan

Lisätiedot

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 1 E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 2 Esityksen sisältö Miksi tutkimus tehtiin? Mitä haluttiin selvittää? Tutkimuksen suoritus Tulokset Koetut hyödyt ja haitat Miksi pk-yritys siirtyi käyttämään e-laskua

Lisätiedot

Tele-sähköprojekti - case

Tele-sähköprojekti - case Tele-sähköprojekti - case 7.11.2007 Paula Ala-Nojonen Kainuun Sähköverkko Oy Esityksen sisältö Lyhyesti yhtiöstämme Muutamia tietoja verkostamme ja toimintaympäristöstämme Miten olemme lähteneet purkamaan

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Määräys. sähkönjakeluverkon kehittämissuunnitelmasta. Annettu Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 2014

Määräys. sähkönjakeluverkon kehittämissuunnitelmasta. Annettu Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 2014 1/3 dnro 823/002/2013 Määräys sähkönjakeluverkon kehittämissuunnitelmasta Annettu Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 2014 Energiavirasto on määrännyt 9 päivänä elokuuta 2013 annetun sähkömarkkinalain (588/2013)

Lisätiedot

SYRJIMÄTTÖMYYDEN TOIMENPIDE- OHJELMA 1 (6)

SYRJIMÄTTÖMYYDEN TOIMENPIDE- OHJELMA 1 (6) SYRJIMÄTTÖMYYDEN TOIMENPIDE- OHJELMA 1 (6) loiste Sähköverkko Oy 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Oikeudellinen ja toiminnallinen eriyttäminen 3 2.1 Verkonhaltijanjohdon riippumattomuus 3 2.2 Verkonhaltijanjohdon

Lisätiedot

MITTAROINNIN YLEISOHJEET

MITTAROINNIN YLEISOHJEET Ohje SUM1 1 (7) MITTAROINNIN YLEISOHJEET Ohje SUM1 2 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet... 4 3.1 Standardit...

Lisätiedot

TIEKE katsaus. johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry

TIEKE katsaus. johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry TIEKE katsaus johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry 20130911 TIEKE hanke Sähkönjakeluyhtiöiden ja palveluntuottajayhtiöiden tietojärjestelmien yhteensopivuus Energiateollisuus ry hankkeen

Lisätiedot

Sähköverkkotoimiala myrskyn silmässä - seminaari Miten tästä selvitään. Toimitusjohtaja Raimo Härmä Kymenlaakson Sähköverkko Oy

Sähköverkkotoimiala myrskyn silmässä - seminaari Miten tästä selvitään. Toimitusjohtaja Raimo Härmä Kymenlaakson Sähköverkko Oy Sähköverkkotoimiala myrskyn silmässä - seminaari Miten tästä selvitään. Toimitusjohtaja Raimo Härmä Kymenlaakson Sähköverkko Oy Kymenlaakson Sähkö Perustettu 1918 13 kaupungin ja kunnan omistama sähköyhtiö

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari. Marraskuu 2012 Päivi Suur-Uski, Motiva

Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari. Marraskuu 2012 Päivi Suur-Uski, Motiva Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari Marraskuu 2012 Päivi Suur-Uski, Motiva Sisältö Elvarista yleensä Toiminta 2012 Tuloksia Elvari -ohjelman tavoitteet Tuottaa ja todentaa tehostamistoimia, joilla

Lisätiedot

Sähköautojen ja plug-in hybridien vaikutukset sähköverkkoihin. Antti Mutanen TTY / Sähköenergiatekniikka

Sähköautojen ja plug-in hybridien vaikutukset sähköverkkoihin. Antti Mutanen TTY / Sähköenergiatekniikka Sähköautojen ja plug-in hybridien vaikutukset sähköverkkoihin Antti Mutanen TTY / Sähköenergiatekniikka Esimerkkejä sähköajoneuvoista Tesla Roadster Sähköauto Toimintasäde: 350 km Teho: 185 kw (248 hp)

Lisätiedot

Prosessityöryhmät. Datahub projekti seurantaryhmän kokous 10.11.2015 Minna Arffman

Prosessityöryhmät. Datahub projekti seurantaryhmän kokous 10.11.2015 Minna Arffman Prosessityöryhmät Datahub projekti seurantaryhmän kokous 10.11.2015 Minna Arffman Prosessityössä määritellään liiketoimintaprosessit Ensimmäiseksi kuvataan nykyiset prosessit ja varmistetaan niiden syvä

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Sähköpalveluhinnasto. LIITTYMISHINNASTO Pysyvät liittymät. Turun Sataman palveluhinnasto 2014 Sähköpalveluhinnasto 1/5. Yleistä.

Sähköpalveluhinnasto. LIITTYMISHINNASTO Pysyvät liittymät. Turun Sataman palveluhinnasto 2014 Sähköpalveluhinnasto 1/5. Yleistä. Sähköpalveluhinnasto 1/5 Sähköpalveluhinnasto Voimassa 1.6.2014 alkaen. LIITTYMISHINNASTO Pysyvät liittymät Yleistä Liittymishinnastossa on esitetty liittymis- ja kytkentämaksut. Liittymismaksulla liittyjä

Lisätiedot

VENLA. Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille

VENLA. Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille VENLA Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille 1 VENLA Nurmijärven Sähkön pienkuluttajapalvelu VENLA PALVELUSTA SAAT Kulutustiedot nykyisistä käyttöpaikoistasi Sähkö (Energia)

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti

Lisätiedot

TR Building Investment Research

TR Building Investment Research Uusien asuntojen kauppa Suomessa Kesäkuu 2015 Yhteystiedot: p. 040-595 3156 tuomasr@building-research.fi Data uusien asuntojen kaupasta Suomessa - myynti Asuntojen myynti - kuukausi (kesäkuu 2015) Yhtiö

Lisätiedot

Tyyppikäyrämenettelyn laskentaohje

Tyyppikäyrämenettelyn laskentaohje 20.12.2007 Anssi Seppälä Tyyppikäyrämenettelyn laskentaohje Vuosikäyttöarvion ja tase-energiaennusteen laskenta 1 JOHDANTO Tyyppikäyrämenettelyn laskutoimituksista löytyy lyhyt maininta asetuksissa. Tyyppikäyrälaskentaa

Lisätiedot

Savon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma

Savon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma 1(6) Matti Ryhänen 3.3.2008 (päivitetty 14.02.2013) Savon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma 2(6) 1 Johdanto 3 2 Toiminnallinen eriyttäminen 3 2.1 Verkonhaltijan johdon riippumattomuus

Lisätiedot

Datahub selvitys päähavainnot nykytilasta, otteita tulevasta väliraportista. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Pasi Aho, tasepalvelupäällikkö, Fingrid Oyj

Datahub selvitys päähavainnot nykytilasta, otteita tulevasta väliraportista. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Pasi Aho, tasepalvelupäällikkö, Fingrid Oyj Datahub selvitys päähavainnot nykytilasta, otteita tulevasta väliraportista Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Pasi Aho, tasepalvelupäällikkö, Fingrid Oyj 2 Fingridin datahub selvitys Vaihe 1. valmis 04/2014

Lisätiedot

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä.

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013 Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISJOHTO PIENJÄNNITELIITTYMISSÄ Yleistä Liittymismaksulla katetaan

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari. Joulukuu 2011 Päivi Suur-Uski, Motiva

Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari. Joulukuu 2011 Päivi Suur-Uski, Motiva Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari Joulukuu 2011 Päivi Suur-Uski, Motiva Sisältö Elvarin taustatietoa Toiminta 2011 Tuotoksia Jatkotoimenpiteitä Ohjelman tavoitteet Tuottaa ja todentaa tehostamistoimia,

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus 17.11.2015

Ajankohtaiskatsaus 17.11.2015 Ajankohtaiskatsaus 17.11.2015 Uusi sähkönmyyjiä 3 Uusia sähkönmyyjiä Lumo Energia Oy / LUMO Werel Oy (Pamrek) / PAM Statkraft Energi AS / STAK Nammo Vihtavuori Oy / NAM 2.12.2015 Minna Arffman Fingridin

Lisätiedot

2.1. Verkonhaltijan johdon riippumattomuus sähkön toimitus- ja tuotantotoiminnasta

2.1. Verkonhaltijan johdon riippumattomuus sähkön toimitus- ja tuotantotoiminnasta 27.05.2015 1 (6) HELEN SÄHKÖVERKKO OY:N SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMISEN TOIMENPIDEOHJELMA 1. Toimenpideohjelman tarkoitus 2. Toiminnallinen eriyttäminen Sähköverkonhaltijan toiminnalta edellytetään syrjimättömyyttä

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian

Lisätiedot

ENERGIAPOLLARI NEUVOO ENERGIA ASIOISSA

ENERGIAPOLLARI NEUVOO ENERGIA ASIOISSA Enontekiön Sähkö Oy ENERGIAPOLLARI NEUVOO ENERGIA ASIOISSA 1 Energiapalvelujen toimenpideohjelman ajankohtaispäivä 14.12.2011 Finlandia talo, Helsinki 2 Johdanto Energianeuvonnalla vastuulliset energiayhtiöt

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Fortum Fiksu uudenajan yösähkö

Fortum Fiksu uudenajan yösähkö Fortum Fiksu uudenajan yösähkö Heli Antila, Fortum Energiatehokkuussopimus Energiapalvelujen toimenpideohjelman ajankohtaispäivä 14.11.2012 Finlandia-talo, Helsinki Korkea Resurssi- ja järjestelmätehokkuus

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Laaja valtakunnallinen otanta Vastaajat ovat suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä koko Suomesta. Yhteensä

Lisätiedot

Talousjohtajabarometri II/2010

Talousjohtajabarometri II/2010 Talousjohtajabarometri II/2010 28.9.2010 Copyright, Gutta Oy Sisällysluettelo 1. Barometrin tausta 2. Barometrin yhteenveto 3. Barometrikatsaus aihealueittain Barometrin taustatiedot Talousjohtajabarometri

Lisätiedot

Valitun siirtotuotteen voi vaihtaa toiseen tuotteeseen aikaisintaan yhden vuoden käytön jälkeen.

Valitun siirtotuotteen voi vaihtaa toiseen tuotteeseen aikaisintaan yhden vuoden käytön jälkeen. Verkkopalveluhinnasto 1.1.2015 Verkkopalveluhinnasto 1.1.2015 Verkkopalveluhinnaston mukaisilla maksuilla tarjoamme seuraavia palveluita: Siirrämme sähköenergian tuotantolaitokselta asiakkaalle, mittaamme

Lisätiedot

loiste Loiste Sähköverkko Oy

loiste Loiste Sähköverkko Oy 1 Syrjimättömyysraportti vuodelta 2013 PL 5, 87101 Kajaani WWN. loiste.fi Puhelin 010 226000 Faksi 010 2261226 info@loiste.fi Y-tunnus 2058753-1 Kotipaikka Kajaani 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Oikeudellinen

Lisätiedot

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013 Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 2 Keskeytykset pienensivät käytettävissä olevaa siirtokapasiteettia 2012 3 000 2 500 Elspot kapasiteettien keskiarvot, MW Fenno-Skan

Lisätiedot

EQL sähkön laadun hallinta sähkönjakeluverkoille

EQL sähkön laadun hallinta sähkönjakeluverkoille EQL sähkön laadun hallinta sähkönjakeluverkoille Seppo Vehviläinen Tekninen johtaja, MX Electrix Oy seppo.vehvilainen@electrix.fi puh. +358 3 5784847 gsm, +358 405 797844 www.electrix.fi Anssi Seppälä

Lisätiedot

Valvojan havaintoja listayhtiöiden tiedottamisesta- missä kohdin parannettavaa

Valvojan havaintoja listayhtiöiden tiedottamisesta- missä kohdin parannettavaa Valvojan havaintoja listayhtiöiden tiedottamisesta- missä kohdin parannettavaa Sijoittajaviestinnän aamiaisseminaari 6.3.2014 Anu Lassila-Lonka Tiedottamisen taso pääsääntöisesti hyvä Laajuudessa eroja

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Tuntimittaustiedon avoin palvelualusta WebAPI-referenssi

Tuntimittaustiedon avoin palvelualusta WebAPI-referenssi Tuntimittaustiedon avoin palvelualusta WebAPI-referenssi Tässä dokumentissa esitellään tuntimittaustiedon avoimen palvelualustan (TAP) WebAPI-rajapinnan sisältöä sovelluskehittäjän näkökulmasta. Palvelun

Lisätiedot

Savon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma

Savon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma 1(5) Ryhänen Matti 13.4.2015 Savon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma Savon Voima Verkko Oy, Y-tunnus 2078265-2, puhelin 017 223 111, faksi 017 223 900, postiosoite PL 1024 (Kapteeninväylä

Lisätiedot

Yleiset liittymisehdot (YLE 2012) Voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset (VJV 2012)

Yleiset liittymisehdot (YLE 2012) Voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset (VJV 2012) Yleiset liittymisehdot (YLE 2012) Voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset (VJV 2012) Jarno Sederlund ja Tuomas Rauhala Verkko- ja Käyttötoimikunta 7.3.2012 Sisältö: Yleiset liittymisehdot (YLE 2012)

Lisätiedot

Paikallisen verkonhaltijan toimintaedellytykset lähitulevaisuudessa

Paikallisen verkonhaltijan toimintaedellytykset lähitulevaisuudessa Paikallisen verkonhaltijan toimintaedellytykset lähitulevaisuudessa Esityksen sisältö Kuka olen Rauman Energia Historiaa Paikallisen jakeluyhtiön tuska eli nykyhetki Toimialan lähitulevaisuus Toimialan

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämmön uudet liiketoiminta- ja hinnoittelumallit Hannele Ahvenniemi Osatehtävän tutkimuskysymykset ja tutkimuksen

Lisätiedot

verkkolasku.fi 2.1.2011

verkkolasku.fi 2.1.2011 palveluna Notebeat Entrepreneur -ohjelmalla hoidat kaikki yrityksesi myynti- ja ostolaskut sähköisesti selainkäyttöliittymässä, sekä siirrät ne kätevästi tilitoimistoon. Säästät heti käyttöönotosta alkaen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 289. Kaupunginhallitus 28.09.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 289. Kaupunginhallitus 28.09.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 28.09.2015 Sivu 1 / 1 2581/07.02.01/2015 289 Valtuustoaloite Espoon liittymisestä kuntalaisaloite.fi -palveluun (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh. 050 525 2706 etunimi.e.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012 Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa Ajankohta helmikuu 2012 Taustatiedot Yli 1000 500-999 50-499 10-49 Alle 10 Neljäs kysely helmikuussa 2012 Toteutettiin

Lisätiedot

Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö

Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö Perustettu 1921 Toisen asteen osuuskunta Jäseninä 12 sähköosuuskuntaa ja 3 muuta yhteisöä Jäsenosuuskunnissa jäseniä noin 14 600 Jäsenyys vapaaehtoinen käyttöpaikan

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

Kantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen. Neuvottelukunta 28.8.2014

Kantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen. Neuvottelukunta 28.8.2014 Kantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen Neuvottelukunta 28.8.2014 2 Kantaverkkotariffi 2016 - aikataulutus Hankkeen käynnistys Energiavirasto Keskustelu tariffirakenteesta sekä loistehon ja loistehoreservin

Lisätiedot

Sähkön säästökeinot omakotitalossa - Jyväskylän energia 5.10.2015. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Sähkön säästökeinot omakotitalossa - Jyväskylän energia 5.10.2015. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Sähkön säästökeinot omakotitalossa - Jyväskylän energia 5.10.2015 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvontaa Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

FInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset. Lämmitystekniikka 2015-seminaari 21.5.2015. Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry

FInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset. Lämmitystekniikka 2015-seminaari 21.5.2015. Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry FInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset Lämmitystekniikka 2015-seminaari 21.5.2015 Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry EPBD Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) edellyttää, että

Lisätiedot

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien kesäkuussa 2007 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista sekä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta.

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kylmäjärjestelmien etävalvonta

Kylmäjärjestelmien etävalvonta Kylmäjärjestelmien etävalvonta Palvelumme on reaaliaikainen, jonka avulla asiakkaamme kaupan ja kylmäalalla saavat reaaliaikaista tietoa etäkohteista. Mikäli kohteissa tapahtuu jotain poikkeuksellista,

Lisätiedot

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla Antti Raininko 5.2.2016 Johdanto Euroopan komissio julkaisi kesällä 2015 kaksi sähkömarkkinoihin liittyvää tiedonantoa: Tiedonanto

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2014 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2014, joulukuu Kuluttajien odotukset omasta taloudestaan ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos 1995-2014

Lisätiedot

Kehittämissuunnitelmista toteutukseen

Kehittämissuunnitelmista toteutukseen Kehittämissuunnitelmista toteutukseen Verkostomessut, Tampere Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 28.1.2015 Yleistä sähkönjakeluverkon kehittämisestä Sähkön

Lisätiedot

Toiminnanhoitajan katsaus. Vuodet 2013-2014

Toiminnanhoitajan katsaus. Vuodet 2013-2014 Toiminnanhoitajan katsaus Vuodet 2013-2014 Vuosi 2013 Kuluja saatu huomattavasti karsittua Tilitoimiston palveluita käytetty aiempaa vähemmän,n. 10.000 kuin edellisenä vuonna Kokouksia aiempaa vähemmän

Lisätiedot

TAC - Finland. Energiansäästöpalvelut uusiin ja olemassa oleviin rakennuksiin. We help the best buildings in the world get that way.

TAC - Finland. Energiansäästöpalvelut uusiin ja olemassa oleviin rakennuksiin. We help the best buildings in the world get that way. TAC - Finland Energiansäästöpalvelut uusiin ja olemassa oleviin rakennuksiin We help the best buildings in the world get that way. TAC:n tuotteiden ja palvelujen jakauma TAC:lla me: Kehitämme ja valmistamme

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2011 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2011, marraskuu 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60 Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijät

Lisätiedot

Mikä Eräverkko? Kaikki eräelämykset yhdestä osoitteesta.

Mikä Eräverkko? Kaikki eräelämykset yhdestä osoitteesta. Mikä Eräverkko? Eräverkko on eräihmisten ja -palveluiden kohtauspaikka, josta löydät helposti ja nopeasti metsästysmahdollisuudet sekä metsästyksen oheispalvelut. Kaikki eräelämykset yhdestä osoitteesta.

Lisätiedot

Helsingin Energian Energianeuvonta Perustamisvuodesta 1909 alkaen

Helsingin Energian Energianeuvonta Perustamisvuodesta 1909 alkaen Helsingin Energian Energianeuvonta Perustamisvuodesta 1909 alkaen Energiakeskus Kampin Sähkötalossa vuodesta 1973 Asiakaspalvelu ja näyttelytila Aukioloaika ma - pe klo 8.30-16 Kodin energiankäytön neuvonta

Lisätiedot

Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden?

Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden? Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden? 11.2.2015 Sanelma Helkearo M-Brain 1 M-Brain Mitä me teemme? M-Brain on globaalisti toimiva tietopalveluyritys, jolla on toimistot seitsemässä maassa.

Lisätiedot

Vattenfallin imago kirkastui

Vattenfallin imago kirkastui Vattenfallin imago kirkastui Julkaisuvapaa maanantaina 17.12.2012, klo. 06.00 Suomen SÄHKÖYHTIÖT - EPSI Rating asiakastyytyväisyys 2012 Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii vuosittain kuluttajien

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMINEN VAASAN SÄHKÖVERKKO OY:SSÄ

SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMINEN VAASAN SÄHKÖVERKKO OY:SSÄ SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMINEN VAASAN SÄHKÖVERKKO OY:SSÄ 1.9.2013 Sisällys 1 Johdanto 3 1.1 Yleistä 3 2 Toiminnallinen eriyttäminen 3 2.1 Johdon riippumattomuus sähkön myynti- ja tuotantotoiminnasta 3

Lisätiedot

TEHORESERVISOPIMUS XXXX / 2015 ASIAKAS OY JA FINEXTRA OY

TEHORESERVISOPIMUS XXXX / 2015 ASIAKAS OY JA FINEXTRA OY TEHORESERVISOPIMUS XXXX / 2015 ASIAKAS OY JA FINEXTRA OY 2 (5) Sisällys 1 SOPIMUKSEN TARKOITUS... 3 2 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO... 3 3 TEHORESERVIMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 3.1 Tehoreservimaksu... 3

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

JÄRVI-SUOMEN ENERGIA OY:N SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMISTA KOSKEVA TOIMENPIDEOHJELMA

JÄRVI-SUOMEN ENERGIA OY:N SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMISTA KOSKEVA TOIMENPIDEOHJELMA JÄRVI-SUOMEN ENERGIA OY:N SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMISTA KOSKEVA TOIMENPIDEOHJELMA 31.10.2011 SISÄLLYS 1. Johdanto... 2 2. Toiminnallinen eriyttäminen... 2 Verkonhaltijan johdon riippumattomuus sähkön

Lisätiedot

Risto Suominen/16.4.2008 SÄHKÖISEN LASKUN KÄYTTÖ PK-YRITYKSISSÄ. Tiivistelmä

Risto Suominen/16.4.2008 SÄHKÖISEN LASKUN KÄYTTÖ PK-YRITYKSISSÄ. Tiivistelmä SÄHKÖISEN LASKUN KÄYTTÖ PK-YRITYKSISSÄ 2008 Risto Suominen/16.4.2008 SÄHKÖISEN LASKUN KÄYTTÖ PK-YRITYKSISSÄ Tiivistelmä Suomen Yrittäjät tiedusteli jäseniltään sähköisen laskun käyttöä ja näkymiä suomalaisissa

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Juha Kekkonen

Ajankohtaiskatsaus. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Juha Kekkonen Ajankohtaiskatsaus Markkinatoimikunta 20.5.2014 Juha Kekkonen Markkinaintegraatio etenee Intraday-hanke Päivänsisäisten markkinoiden integraatiohankkeen ensimmäinen vaihe valmistunut Seuraavassa vaiheessa

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879. Sky-kansio 7/7

Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879. Sky-kansio 7/7 Kaukolämpöennuste vuodelle 2003 Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879 Sky-kansio 7/7 KAUKOLÄMPÖENNUSTE VUODELLE 2003 SISÄLTÖ: 1. TEKSTIOSA 1.1 Yleistä... 1 1.2 Kaukolämpöjohdot... 1 1.3 Asiakkaat...

Lisätiedot

Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi

Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Säävarmassa sähkönjakeluverkossa sääilmiöt eivät aiheuta useita samanaikaisia vikoja Maakaapeli

Lisätiedot

Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi

Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Säävarmassa sähkönjakeluverkossa sääilmiöt eivät aiheuta

Lisätiedot

Amway Partner Stores. Din online-mulighed fra Amway

Amway Partner Stores. Din online-mulighed fra Amway Amway Partner Stores Pyydämme sinua lukemaan nämä sivut, ennen kuin ostat tuotteita Amivon yhteistyöyritysten verkkokaupoista. Amivon yhteistyöyrityksiä koskeva ohjelma tarjoaa ostosmahdollisuuksia, jotka

Lisätiedot

Kytkentöjen suunnittelun kehittäminen. Käyttötoimikunnan kokous Kimmo Kuusinen 18.3.2010

Kytkentöjen suunnittelun kehittäminen. Käyttötoimikunnan kokous Kimmo Kuusinen 18.3.2010 Kytkentöjen suunnittelun kehittäminen Käyttötoimikunnan kokous Kimmo Kuusinen 18.3.2010 Kytkennät kpl/vuosi 2 Kytkennät vuosina 2004-2008 1200 1000 800 600 400 200 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 3 160

Lisätiedot