Kuoret pois klapeista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuoret pois klapeista"

Transkriptio

1 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 12. MAALISKUUTA 2015 Nro 5 PERUSTETTU 1933 Arttu Lamminmäki sai julkisuutta puhtaammin syttyvillä klapeillaan. Kauppaa keksintö ei vilkastuttanut. Sivut Kuoret pois klapeista Kuva Mikko Riikilä Uutinen: Lunastuslaki suututtaa sivut 2 3 Puukauppa: Talvileimikoita jää taas rästiin sivut Metsänhoito: Metsänomistajan sovellukset sivut Palstalla: Hiekkalaatikot takaisin sivu 19

2 2 a j a s s a LYHYET Hakelaki läpi eduskunnassa Eduskunta on hyväksynyt lakiesityksen hakesähkön tuotantotuen muutoksesta sekä mietintöön liittyvät lausumaehdotukset. Lakiesityksen mukaan tuotantotuki jää 60 prosenttiin, mikäli hake on valmistettu jalostukseen soveltuvasta puusta. Muuten tukea maksetaan kuten ennenkin. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan valtaosa hakkeella tuotetusta sähköstä saa tuotantotuen täysimääräisenä lakimuutoksesta huolimatta. Laki tulee voimaan, jahka EU:n komissio on sen käsitellyt. Käsittelyn odotetaan vievän vuoden päivät. Kantorahatulot kohenivat Yksityismetsien kantorahatulot olivat Luonnonvarakeskuksen mukaan viime vuonna 1,64 miljardia euroa, mikä on reaalisesti kaksi prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Havutukkien ja energiapuun tulot nousivat, mutta lehtipuutukin ja kuitupuiden laskivat. Hehtaarikohtainen liiketulos laski 99 euroon. Kartellimies pyrkii eduskuntaan Metsäyhtiöiden puukauppakartellin korvauskanteiden puuhamies, muuramelainen Reijo Lahtonen lähtee ehdolle eduskuntavaaleihin. Lahtonen on perussuomalaisten ehdokkaana Keski-Suomen vaalipiirissä. Ehdokkaaksi hänet innosti puukartellin korvauksia peräävä Suuri Savotta -hanke. Hirvikorvaukset liki puolittuivat Viime vuonna hirvien aiheuttamia metsävahinkoja korvattiin tuntuvasti vähemmän kuin edellisvuonna. Suomen metsäkeskuksen mukaan korvauksia maksettiin kaikkiin euroa, mikä on reilut euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Tuhoja arvioitiin yhteensä liki hehtaarilla. Korvausten laskua selittää vahingoittuneiden alueiden määrän lasku. Lisäksi laskuun vaikuttaa korvausten määrittelyn muutos. Puun tuonti väheni Suomeen tuotiin puuta viime vuonna reilut 10 miljoonaa kuutiota, 10 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Luonnonvarakeskuksen mukaan määrä on peräti kolmanneksen pienempi kuin 10 viime vuoden keskiarvo. Valtaosa tuonnista oli kuitupuuta tai haketta. Eniten tuotiin koivukuitua, vajaat viisi miljoonaa kuutiota ja toiseksi eniten haketta, noin 2,5 miljoonaa kuutiota. Tukkia tuotiin kuutiota. Tuontipuusta 80 prosenttia oli peräisin Venäjältä. Lunastuslaki kaipaa remonttia MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva Juvalainen metsänomistaja Simo Kuuva seisoo laajan johtoaukean keskellä. Kaksi massiivista voimalinjaa hallitsee näkymää. Ollaan Huutokoski Yllikkälä-linjalla, joka halkoo 150 kilometrin pitkän, vähintään 70 metriä leveän railon Lappeenrannan ja Joroisten välille. Meidän maita jäi voimalinjojen alle suojavyöhykkeineen seitsemisen hehtaaria, Kuuva harmittelee. Pääosa johtoaukeasta tehtiin vuosikymmeniä sitten, kun ensimmäinen voimalinja rakennettiin. Linjan kiistelty laajennusosa valmistui äskettäin. Linjan rakennutti Fingrid Oy Kuuvalta lunastettiin 1,5 hehtaaria metsää uuden voimalinjan tarpeisiin. Tarkalleen ottaen kyse oli käyttöoikeuden rajoituksesta. Johtoaukea jäi Kuuvan omistukseen, mutta se ei paljon lämmitä. Sama koskee suojavyöhykettä. Siellä ei voi kasvattaa kuin kuitupuita. Vuokra olisi reilu korvaus Korvaukset määriteltiin lunastusmenettelyssä samoin perustein johtoaukealle ja suojavyöhykkeelle. Korvaus lasketaan erikseen maapohjalle ja kasvatusmetsien odotusarvolle, jolla katetaan linja-alueelta saamatta jäävä, tuleva puuntuotto. Johtokäytävän puut metsänomistajat myivät yhteishankkeena. Maapohjasta Fingrid maksoi korvauksen puolitoistakertaisena Maanmittauslaitoksen ohjearvoihin verrattuna, Kuuva kertoo. Maapohjasta kertyi korvauksia 715,7 euroa ja puuston odotusarvoista 2 811,6 euroa, siis yhteensä euroa eli euroa hehtaarilta. Kuuden prosentin korko yli neljä vuotta kestäneen prosessin ajalta nosti korvauksen euroon. Kertakorvaus ei Kuuvan mielestä kata suvun omistuksessa 1600-luvulta asti olleen tilan maiden menetystä. Hänen mukaansa korvaus pitäisi laskea metsän laskennallisen tuoton mukaan ja maksaa määräajoin vuokrana. Verottajan arvioima metsähehtaarin keskituotto Juvalla on noin 140 euroa. Kerran 10 vuodessa maksettava korvaussumma olisi euroa. 12. MAALISKUUTA 2015 u NRO 5 Korvausten pitää olla kohdallaan, kun metsää pakkolunastetaan. MTK:n mukaan nykyinen laki ei tätä takaa. MetsäTALOUden harjoittamiseen SITOUTUNeelle KORvAUS on riittämätön. Näin maalla olisi arvoa myös silloin, kun metsänomistaja olisi myymässä tilaansa. MTK remontoisi lunastuslakia Metsänomistajien etujärjestö MTK vaatii korjauksia lunastuslakiin. Se on laatinut oman ehdotuksensa pohjapaperiksi tulevalle eduskunnalle ja hallitukselle. Nykyinen laki on vuodelta Se ei enää vastaa ajan tarpeita. Esimerkiksi koko ympäristöoikeuden lainsäädäntö, jota lunastuslaki palvelee, on muuttunut, toteaa metsäasiantuntija Hannu Ripatti MTK:n metsälinjalta. Myös MTK kannattaa määrävälein maksettavia korvauksia. Niitä voitaisiin tarkentaa tosiasiallista haittaa vastaaviksi, kun olosuhteet muuttuvat. Kertakorvauksia ei myöhemmin tarkentaa. Järjestö haluaisi maanomistajille oikeuden osuuteen tuotosta, jonka lunastettu kohde tuottaa. Merkittävä osa lunastuksista palvelee yksityisten yritysten liiketoimintaa. Lisäksi MTK esittää Ruotsin mallia, jossa lunastuskorvausta korotetaan 25 prosentilla kohteen markkina-arvosta. Vasten tahtoaan maasta luopuvan pitäisi pystyä korvaussummalla hankkimaan vastaavan arvoinen maa- tai metsäpalsta.

3 12. MAALISKUUTA 2015 u NRO 5 ajassa 3 Metsänomistaja Simo Kuuvalta jäi seitsemän hehtaaria maata Yllikkälä Huutokoskivoimalinjan alle. Lunastuksessa maksettu kertakorvaus ei miestä tyydytä. Jättivoimala alkaa nousta Naantaliin MIKKO HÄYRYNEN Naantalin jättivoimalan rakentaminen alkaa kevään aikana. Laitoksen on määrä valmistua vuoden 2017 syksyllä. Alkuvaiheessa biopolttoaineita palaa puoli miljoonaa kuutiometriä. Voimala on yli 400 megawatin tehollaan huomattavan iso. Laitos tuottaa sähköä ja lämmittää Turun, Naantalin, Raision ja Kaarinan. Investoinnin arvo on 260 miljoonaa euroa. Hankkeen takana on Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE), jonka suurimmat omistajat ovat Fortum ja Turku Energia. Naantalin, Raision ja Kaarinan kaupungit ovat mukana pienillä osuuksilla. Käyttövoimaksi tulevat metsäperäinen energia, olki, turve ja kivihiili. Neuvotteluja hakkeen toimituksista käydään parhaillaan. Tavoite on, että ensin biopolttoaineiden osuus on prosenttia, mutta osuus pyritään nostamaan prosenttiin, toimitusjohtaja Tapani Bastman sanoo. Valtaosa biopolttoaineista on metsäperäistä. Suoraan hakkeeksi muutettuna biopolttoaineiden käyttö olisi alkuvaiheessa kiintokuutiometrin tuntumassa, mikä nostaisi koko maan hakkeen käyttömäärää kuutisen prosenttia. Ostamme metsäenergian perille toimitettuna. Toimitusten kilpailutus on meneillään, ja sopimukset pyritään tekemään ensi syksynä. Bastman ennakoi, että alueen lämpölaitokset voivat jatkossakin maksaa metsäenergiasta Naantalin jättilaitosta paremmin, koska ne eivät voi vaihtaa kivihiileen. Joka tapauksessa kilpailu kiristyy ja yleensä kysyntä luo tarjontaa. Vaikutus tuntuu hankinta-alueen laidalla Energiapuun tilastoitu käyttöpaikkahinta on vähän yli 20 euroa megawattituntia kohti. Tilastohinnan perusteella Naantalin laitos toisi hankintaketjuun rahaa noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Määrä on runsas prosentti suhteessa koko maan liki kahden miljardin euron kantorahasummaan. Naantalin laitoksen hankintasäteeksi arvioidaan kilometriä. Metsänhoitoyhdistys Lounametsän toiminnanjohtaja Harri Tasanen näkee, että Naantalin laitoksen suurin vaikutus metsäenergian menekkiin ja hintaan on paitsi laitoksen läheisyydessä, myös siellä missä hankintaympyrä leikkaa Porin, Nokian ja Tampereen isojen laitosten hankintaympyröiden kanssa. Tasanen vakuuttaa, että metsäenergiavarojen puolesta Naantalin uuninpesä pysyy lämpimänä. Suurimmat energiareservit ovat nuorten metsien kunnostuksissa. Samalla hän on hyvin huolissaan, että halvan kivihiilen vuoksi laitoksen biopolttoaineiden kysyntä voi olla epätasaista, mikä tekee metsäenergian toimittamisesta vaikeaa. tässä numerossa AJASSA Metsäneuvojan kiire alkaa jo helpottaa Sivu 5 UPM ei kauppaa metsiään etelässä Sivu 6 Traktorilupa vai ei? siinäpä kysymys Sivu 8 Mitä teollisuuden veroesitys tarkoittaa? Sivu 9 Metsärahaa virtaa ilman lisäverojakin Metsälehti listasi omat esityksensä uuden hallituksen ohjelmaan. Sivut METSÄSTÄ Riekko jää ansalankaan Sivut Lakiin on tuotava myös kumulatiivisen haitan periaate. Sitä sovellettaisiin kun tilaan kohdistuu useita käytön rajoituksia, varsinkin jos korvauskynnys ei yksittäisinä tapauksina ylity. Yhteisvaikutus omistusoikeuteen on otettava huomioon, vaikka yksittäisten rajoitusten vaikutus jäisi vähäiseksi, Ripatti korostaa. FAKTA Verolle menee Lunastuslain mukaan maksettavat korvaukset ovat metsänomistajalle veronalaista tuloa. Maapohjasta maksettava korvaus verotetaan luovutusvoittona. Hankintameno-olettamana voi vähentää 80 prosenttia luovutushinnasta, joten veronalaista voittoa jää 20 prosenttia. Puustosta maksettava odotusarvokorvaus verotetaan metsätalouden pääomatulona kuten puunmyyntitulot. Korot verotetaan muina pääomatuloina. Hirsiteollisuudella iloa itkun keskellä MIKKO HÄYRYNEN Hirsitaloteollisuuden liikevaihto on lasketellut alaspäin useita vuosia, mutta tunnelmat ovat silti toiveikkaat. Finanssikriisiä edeltäneinä vahvoina vuosina alan liikevaihto liikkui 350 miljoonan euron tasolla. Viime vuonna kertyi 230 miljoonaa euroa, ja markkinoiden ennustetaan supistuvan tänä vuonna vielä parilla kymmenellä miljoonalla. Suurin tekijä on tärkein vientimaa Venäjä ja ruplan kurssi romahdus. Hirsitaloteollisuuden liikevaihdosta noin 40 prosenttia tulee viennistä. Hirsitaloteollisuus ry:n puheenjohtaja, Finnlamelli Oy:n toimitusjohtaja Esko Rintamäki on toiveikas, että joskus uusi kasvu alkaa. Hirsi on tullut mukaan julkiseen rakentamiseen. On tehty päiväkoteja ja kouluja, joissa hirren hyvät ominaisuudet ovat saaneet ansaitsemansa arvon. Volyymit ovat vielä pieniä, mutta ne ovat hyviä referenssikohteita. Hirsitaloteollisuus käyttää nykytuotannolla vajaa kuutiometriä sahatavaraa. Keskimääräisellä kertoimella laskettuna määrä tekee noin kuutiometriä tukkia, mutta järeän tavaran sahauksessa saanto on parempi. Hirsiteollisuuden liikevaihdosta kaksi viidesosaa kertyy viennistä. Suunta on, että vahvoja hirsiä käytetään aikaisempaa enempää. Hirsiaihioiksi tarvitaan järeää, millimetriä paksua ja millimetriä leveää sahatavaraa. Puutavaraa riittää, siitä ei kiikasta. Hirsitaloteollisuus ry:ssä on 17 jäsentä. Suurimmat yritykset ovat Kontiotuote ja Honkarakenne. Ismo Pekkarinen / Lehtikuva 50-luvun liito-oravaa ei viitsinyt edes kuvata Sivu 20 Valkealasta löytyy metsäyhteistyöalue Sivu 22 Pohjoisen kasvuluvut saivat päivityksen Suositusten mukainen metsänhoito jopa tuplaa kasvun. Sivu 23 PILKKEITÄ Lukijalta: Ei johtoja turhaan maan alle Sivu 24 Norppa on vetisen elementin eläin Sivu 25 Kun Laatokan Karjalan metsät houkuttelivat Sivu 26 Norjan nimikkopuu englannin kielellä Sivu 30 Benjam Pöntinen

4 4 ajassa 12. MAALISKUUTA 2015 u NRO 5 METSALEHTI.FI VERKKOKESKUSTELU Kertokaapa minulle, tyhmä kun olen, miksi (kemera)tuki pitää hakea etukäteen ja sitten taas tehdä toteutusselvitys? Minä en keksi muuta syytä kuin sen, että on halu lisätä pyrogratiaa. Korpituvan Taneli On kuulemma unionin kaikessa hankerahoituksessa semmoinen sääntö, että jälkikäteen ei saa myöntää. Se taas kaiketi johtuu siitä, että EU:n kaikki rahoitussysteemit suunnitellaan semmoisiksi, että italialaisten olisi niitä vaikeampi huijata. Roisto Reipas Ollaan tämän uudistuksen jälkeen metsäpuolella vielä sentään valovuoden päässä EU:n maatalousbyrokratiasta, mutta suunta on jo selvä. Puun takaa On se vaan hyvä, että tuosta metsänuudistamisen tukemisesta luovutaan. Tahallaan noita vajaatuottoisia alueita tehtiin Pohjois- Suomessa, että saatiin tuet. Pihkatappi Jos puuta aiotaan tuottaa Oulun yläpuolella, on metsän uudistamistuki välttämätön. Tarkoitus ilmeisesti olikin valtion toimesta tappaa metsäelinkeino Pohjois- Suomesta, mutta nyt tulevat sellutehtaat sekoittivat kuvioita pahasti. Pitkäparta Pihkatappi on kyllä tuossa oikeassa, että uudistustukea on käytetty monin paikoin härskisti hyväksi jopa etelämpänä. Jotkut ovat harvennelleet hieskoivikoita, joissa on ollut havutukkia seassa. Kepa PÄÄKIRJOITUS Puukauppaan ei tarvita verovipua Kymmenen vuotta on kohta kulunut siitä, kun Suomessa siirryttiin puun myyntitulojen verotukseen. Verojärjestelmän muutokseen varattu pitkä siirtymäkausi päättyi vuoden 2005 lopussa, ja pinta-alavero jäi historiaan. Kovin kauan ei ehtinyt kulua, kun verotusta jo haluttiin muuttaa. Vuosien varrella useat tahot ovat esittäneet metsäverotukseen uusia ideoita. Viimeksi niistä keskusteltiin maa- ja metsätalousministeriön työryhmässä, jonka varsinainen tarkoitus oli etsiä keinoja edistää metsätilojen sukupolvenvaihdoksia. Varsinkin metsäteollisuus toivoo entistä kannustavampaa veropolitiikkaa. Nykyisille tehtaille puuta riittää, mutta entä sitten, kun raaka-ainetta tarvitaan miljoonia kuutiometrejä lisää? Suomessa on yllättävän paljon talousmetsää, josta puuta ei ole myyty 30 viime vuoden aikana lainkaan. NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA Metsäteollisuus laskee, että metsien tuottoon perustuva verotus olisi metsänomistajille hyvä kannustin hakkuisiin. Sen avulla puuvirta pysyisi tasaisena myös laskusuhdanteessa. Metsäteollisuus ei puhunut piiskasta, mutta sellaiseksi keskusteluun noussut veroehdotus on metsänomistajapuolella tulkittu. Verotus on suosittu politiikanteon väline, vaikka periaatteessa sen tulisi olla mahdollisimman neutraalia. Jos yhteiskunta haluaa tukea tai edistää, siihen muut keinot ovat yleensä oikeudenmukaisempia ja tehokkaampia. Metsäverotusta on tarpeen yksinkertaistaa ja kohtuullistaa, mutta tässä vaiheessa hienosäätö riittää. Siitä kerromme lisää sivuilla Ison veroremontin sijaan kannattaa ensin selvittää, mitä muuta puu- Ympäristötuen ahdinko Viime vuonna Metso-ohjelmassa tehtiin ennätys, suojeluun saatiin yli hehtaaria. Myönteistä oli sekin, että metsäkeskuksen myöntämällä kemeran ympäristötuella suojeltiin runsaat hehtaaria, tuplasti enemmän kuin edellisvuonna. Jälkimmäisessä luvussa masentavaa on tosin se, että reippaasta kasvusta huolimatta jäätiin huippuvuosista selvästi jälkeen. Ympäristötuen käyttö on kärsinyt niin valtion kukkaron kiristyksestä kuin alan organisaatioiden muutoksista, erityisesti metsäkeskuksen myllerryksestä. Lisäksi metsänomistajien kiinnostus määräaikaista tukea kohtaan väheni, kun se muuttui verolliseksi. Ympäristötuen Metso-tavoitteita onkin jouduttu muokkaamaan. Hehtaaritavoite on ennallaan, mutta määräaika nostettiin vuoteen JUSSI COLLIN kaupan edistämiseksi voitaisiin tehdä. Valtio saa lähivuosina joka tapauksessa metsistä lisää verotuloja. On kohtuullista edellyttää, että osa miljoonista ohjataan takaisin metsätalouden edistämiseen. Hyvä kohde on muun muassa metsäntutkimus. Lisää tietoa tarvitaan niin metsäverotuksen vaihtoehdoista kuin metsänomistajien tavoitteista. ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja metsalehti.fi SITAATTI Raaka-aineen saatavuuden varmistamiseksi on tärkeää saada metsänomistajat kattavasti mukaan biotalouden rakentamiseen. Kehitystyössä kannattaa käydä läpi myös puun tarjontaa vahvistavat veroratkaisut. Tavoitteena tulisi olla aktiivisen metsänomistajan verotuksen keventäminen veropohjaa laajentamalla. Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo gallup Oletko hyödyntänyt älypuhelinsovelluksia metsätaloudessasi? Kyllä 38% Ei 62% Uusi kysymys: Aiotko äänestää? vastaajia 213 Osallistu kyselyyn osoitteessa Pala mennyttä aikaa Metsälaidunnus kotipalstalla loppui 1950-luvun alkupuolella. Kuvan aita on tehty luultavasti 40-luvulla. Tällaista aitaa on aikoinaan ollut 6 8 kilometriä. Juuso 8 Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p Toimitussihteeri: Eero Sala p AD: Anna Back p Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p Asiakaspalvelu: p Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, Helsinki Sähköposti:

5 12. MAALISKUUTA 2015 u NRO 5 ajassa 5 AJANKOHTAINEN Kati Häkkinen neuvoo metsänomistajia Maalaistentalossa Helsingin keskustassa. FAKTA Metsänomistajien palvelutoimisto Palvelutoimiston kaksi metsäneuvojaa neuvovat metsänomistajia valtakunnallisesti puhelimessa ja pääkaupunkiseudulla asuvia metsänomistajia toimistollaan Helsingissä. Palvelutoimisto kuuluu Metsänhoitoyhdistysten Palvelu Oy:hyn (MHYP), joka hoitaa metsänhoitoyhdistysten yhteisiä asioita. Kaikki metsänomistajat saavat palvelutoimistosta yleisluontoisia neuvoja. Yksityiskohtaisen ja osin maksullisen neuvonnan kohdalla kysytään metsänhoitoyhdistysjäsenyyttä. Metsänomistusta keskellä Stadia Metsäneuvojan mukaan metsänomistajat miettivät nyt metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksulla saatavia palveluja, kuten metsien sertifiointia. VALTTERI SKYTTÄ teksti ja kuva Metsäneuvoja Kati Häkkisen pöydällä on iso pino paperia. Vuoden kiireisin aika Metsänomistajien palvelutoimistolla on ohi. Häkkinen on auttanut tänäkin vuonna yli sataa arvonlisäverovelvollista kaupunkilaismetsänomistajaa veroilmoituksen täytössä. Osalla on vain yksi puukauppa merkittäväksi, toisilla on pitkä lista kuitteja ja hankintahakkuutöitä. Arvonlisävero on hankala asia niille metsänomistajille, joille metsätalous on vain sivutoimi, Häkkinen kertoo. Neljän vuoden ajan metsänomistajia Helsingissä neuvonut Häkkinen sanoo, että kaupunkilaismetsänomistajista erottuu ainakin neljä erilaista metsänomistajatyyppiä. On niitä, joille metsä on sijoitus, ja metsätyöt teetätetään usein ulkopuolisilla. Sitten on metsään sijoittavia ihmisiä, jotka haluavat tehdä metsätöitä itse. Kolmas tyyppi ovat metsänomistajat, joille peritty metsä on taakka ja he suunnittelevat siitä luopumista. Neljäs ryhmä on sellainen, jossa metsää halutaan omistaa vain omistamisen vuoksi ja siellä käydään esimerkiksi marjassa. Mitä jäsenmaksulla saa? Kevään verokauden jälkeen metsänomistajia alkavat Häkkisen mukaan kiinnostaa käytännön metsätoimet. Apua kysytään niin piha- ja tonttipuiden kaatoon kuin taimien hankintaan. Soittajat kysyvät perusjuttuja: paljonko puusta maksetaan ja mitä jonkin paperin allekirjoitus merkitsee. Lisäksi halutaan tietoa sukupolvenvaihdoksista ja metsätilakaupoista, verotukseen ja omistajanvaihdoksiin erikoistunut Kati Häkkinen sanoo. Tänä keväänä metsänomistajia on mietityttänyt myös metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys. Moni on jo saanut jäsenmaksulapun uudesta vapaaehtoisesti jäsenmaksusta. Sertifiointi on selkeästi asia, josta kysellään. Metsänhoitoyhdistyksillä sertifiointi tulee jäsenmaksuun kuuluvana palveluna. Lisäksi kysytään muista palveluista, joita jäsenmaksulla saa. PEFC-sertifioinnin lisäksi moni metsänhoitoyhdistys tekee jäsenmaksun hinnalla puunmyyntisuunnitelman ja uusien jäsenien tiloille metsäkäynnin. KOLUMNI Suomen metsäkeskuksen tarjoama metsään.fi-palvelu on ollut metsänomistajien käytettävissä jo parin vuoden ajan. Käyttöönoton jälkeen palvelu oli maksullinen. Palvelun ostajia ei näyttänyt siunaantuvan tarpeeksi, joten metsään.fi päätettiin muuttaa maksuttomaksi ja jo maksaneet saavat rahansa takaisin. Metsään.fi perustuu laserkeilausmenetelmällä tehtyyn puustoarvioon ja maanmittauslaitoksen kanssa yhteistyössä rakennettuihin tilojen omistus- ja pinta-alatietoihin. Palveluun liittyy myös valinnaisia tietojenluovutus- ja yhteistyövaltuutuksia, joita jokaisen tykönään on tietenkin pohdittava tarkasti. Päätin viimein tutustua tuohon niin paljon esillä olleeseen järjestelmään. Metsätalouteni perustuu vanhanaikaiseen paperiseen metsässä kävellen suunniteltuun metsäsuunnitelmaan, johon luotan ja jonka tunnen. Metsään.fi näytti ensin selkeältä, mutta osoittautui sitten mutkikkaaksi. Tilatiedot ja niihin liittyvät kartat ja ilmakuvat löytyvät helposti. Metsikkökuviot eivät tietenkään ole yhteneväisiä paperisuunnitelman kanssa. Inhimilliset seikat ja töiden suunnittelu ovat vaikuttaneet maan pinnalla laaditun suunnitelman kuviointiin. Listaus kiireellisistä metsänhoitotöistä oli yllättävän pitkä. Tarkemmin listaa miettiessäni ja ilmakuvia zoomaillessani se oli herättävä. Viiden vuoden kuluessa tehtävien hakkuiden puukauppatulot saivat minut hämmennyksen valtaan. Vilkaisulla hakkuuehdotusten karttoihin asia selvisi nopeasti. Rantametsissä, joissa on laajalti ranta-asemakaavoitettua aluetta, on säilytetty vanhaa puustoa maiseman, käsittelyn luvanvaraisuuden, metsänkäsittelyohjeiden ja omaehtoisen suojelun vaatimusten kahlitsemana. Metsään.fi ei tuntenut eikä tunnistanut samoin, vaikka ranta-alueet kartoilla näkyvät selkeästi. Motteja kertyi kylmistä aukkohakkuista, jotka ovat teoriaa ehdotetuilla kuvioilla. Mielikuvitukseni alkoi lennellä hakkuulistan innoittamana. Mitä sitten jos jossain vaiheessa tätä laserkeilausaineistoa aletaan pitää ainoana oikeana ja virallisena tietona? Mitä sitten jos verotus muuttuu ja muodostuu metsänomistajan kannalta kohtuuttomaksi metsässä olevan keilatun puuvarannon pohjalta? Myytävien metsätilojen hakkuumahdollisuudet saattavat olla ylioptimistisia. Jäin myös kaipaamaan ikäluokkajakaumien grafiikkaa. Liian nuoret, ei vielä ensiharvennusikäiset, kuviot oli tulkittu kehitysluokkaan 03. Ikäluokkajakaumia en sovelluksesta löytänyt. En löytänyt myöskään kokonaispuumäärien yhteenvetoa ja puulajisuhteita. Tämä johtunee siitä, että tiedot rekisteritilakohtaisia. Metsään.fi-palvelun avulla sain nuoren polven tietokoneen ääreen. Nerokas systeemi! huudahti tyttäreni, nuori maisteri ja metsätieteen ylioppilas, ja halusi nähdä ilmakuvia lisää ja lähempää. Metsään.fi on nerokas systeemi ja auttaa monia, jotka eivät tunne metsiään eivätkä niiden sijaintia. Palvelussa on viilaamista varsinkin erityisalueiden hakkuumahdollisuuksien osalta. Metsänkäsittelyä rajoittavat kaavat pitää saada sisällytettyä palveluun. Metsään.fi tarjoaa suuntaa antavan aineiston, jota on kuitenkin verrattava metsässä tehtäviin arvioihin. Riitta AlesTALO Kirjoittaja on iittiläinen agronomi ja metsänomistaja-yrittäjä

6 12 ajassa 12. MAALISKUUTA 2015 u NRO m3 Puun ostomäärä koko maassa viikolla 9 Kemera kimmokkeena pohjoisessa LIINA KJELLBERG puukauppa Pohjois-Suomessa on kaupattu tänä talvena paljon päätehakkuukypsiä vajaatuottoisia metsiköitä. Taustalla on kemeralain uudistus. Uusi kemeralaki, joka pyritään saamaan voimaan heinäkuuhun mennessä, ei enää sisällä metsänuudistamisen tukea. Vajaatuottoisten metsiköiden kauppa on sujunut nihkeästi, kertoo metsänhoitoyhdistys Kuusamon toiminnanjohtaja Maunu Kilpivaara. Kohteet ovat usein kuitupuuvaltaisia, vaikka päätehakkuita ovatkin. Havukuidusta on pohjoisessa pysyvä ylitarjonta, hän sanoo. Hakkuilla ei Kilpivaaran mukaan ole kiire, sillä tuen saamiseksi riittää, että kauppakirja ja kemerahakemus on tehty 17. huhtikuuta mennessä. Metsänuudistamiselle on aikaa vuoden 2019 loppuun asti. Puunostajat eivät Kilpivaaran mukaan kuitenkaan halua ostaa leimikkoa monen vuoden korjuuajalla. Samaa sanoo metsänhoitoyhdistys Sodankylän toiminnanjohtaja Teuvo Tapaninen. Uudistamistuen lopullinen kohtalo selviää myöhemmin. Eduskunta edellytti kemeralakia koskevassa lausunnossaan, että Pohjois-Suomen vajaatuottoisten metsien uudistamista tuetaan jatkossakin. Routa oli sulanut Sievissä leimikosta, kun korjuuesimies Erkki Tölli kävi paikalla maaliskuun alussa. Leuto talvisää haastaa korjuun Talvileimikoita jää tältäkin talvelta rästiin. LIINA KJELLBERG, teksti ESKO KESKI-VÄHÄLÄ, kuva Poikkeuksellisen lauha sää vaikeuttaa talvileimikoiden korjuuta ympäri Etelä- ja Keski-Suomea. Tilanne on haastava varsinkin lähellä rannikkoa. Korjuu on menossa, mutta korjattavat kohteet joudutaan valitsemaan koko ajan tarkemmin. Esimerkiksi soille ei ole viimeisten sateiden jälkeen enää menemistä. Jos pakkasia ei tule, hakkuut lopetetaan viikon parin sisällä, sanoo metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan toiminnanjohtaja Markku Vaario. Korjuukohteet valitaan tarkasti myös Varsinais-Suomessa toimivan metsänhoitoyhdistys Lounametsän alueella. Metsänpohjan lisäksi myös tiestön pitää kestää. Kaadetut puut pitää saada sellaisten teiden varsille, joilta ne saadaan Raakapuun hintatilastot ovat Metsäteollisuus ry:n teknisten ongelmien vuoksi poikkeuksellisesti viikolta 9 Koko maa laskussa MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,31 53,95 41,48 15,61 16,76 15,41 23,21 22,83 Uudistushakkuu 55,73 54,83 42,92 17,26 17,93 17,06 25,06 23,57 Harvennushakkuu 48,45 47,03 37,88 14,67 14,72 14,13 19,55 Ensiharvennus 45,13 44,48 33,66 13,61 13,77 13,30 20,58 Hankintahinnat 56,93 55,15 46,91 27,44 30,15 29,31 34,30 KYMI-SAVO laskussa MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,63 54,91 43,30 15,35 16,89 15,55 21,40 Uudistushakkuu 56,96 55,64 44,51 16,92 17,96 17,24 Harvennushakkuu 49,49 47,50 38,75 14,86 14,82 14,52 Ensiharvennus 46,17 45,31 13,53 13,89 12,99 Hankintahinnat 57,12 55,31 49,08 28,68 29,79 29,75 Etelä-Suomi laskussa MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,50 54,24 40,40 15,42 17,04 15,35 21,85 Uudistushakkuu 55,86 55,06 41,53 16,46 18,22 16,67 Harvennushakkuu 50,38 48,29 14,92 14,90 14,19 Ensiharvennus 45,06 44,43 14,17 14,86 13,88 Hankintahinnat 59,45 56,91 43,89 27,89 31,23 28,54 ETELÄ-POHJANMAA laskussa MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,20 53,25 17,04 17,34 16,42 24,80 24,87 Uudistushakkuu 56,37 53,89 18,35 17,85 17,74 26,30 25,21 Harvennushakkuu 46,29 14,33 14,11 13,94 Ensiharvennus 45,77 14,64 14,05 21,63 Hankintahinnat 53,42 50,77 27,25 27,89 28,19 33,81

7 12. MAALISKUUTA 2015 u NRO 5 ajassa 13 Routaa vain nimeksi Roudan syvyyden ja paksuuden vaihtelut Kouvolan Anjalassa Kymenlaaksossa sijaitsevassa metsässä. Cm Lunta enimmillään Lunta keskimäärin Lunta Routaa Routaa keskimäärin Routaa enimmillään Lähde: Suomen ympäristökeskus haettua kelirikonkin aikana. Metsäautotiet ovat tähän asti olleet jäässä mutta alkavat nyt sulaa, sanoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Tasanen. Hänen mukaansa jo viikon yöpakkaset auttaisivat. Maa jäätyy helposti, kun eristävä lumikerros on sulanut ja maa on entuudestaan kylmä. Säätiedotteet eivät yöpakkasia kuitenkaan lupaile. Routaa vähän Kulunut talvi on Ilmatieteen laitoksen mukaan ollut paitsi poikkeuksellisen leuto myös vähäluminen. Talvileimikoiden korjuun kannalta lumipeitteen paksuutta merkittävämpää on kuitenkin se, että lumi satoi ennen pakkasia, joten maa ei mennyt kunnolla routaan. Tämä tarkoittaa sitä, että maa on lumen alla monin paikoin sula. Lumi tasaa ja kantaa, mutta roudassa oleva maa on talvikorjuun kannalta paras. Metsämiehen toiveuni on, että maa menee kunnolla routaan viimeistään marraskuussa ja että lumi sataa roudassa olevan maan päälle, Tasanen sanoo. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaan alueella alkuvuosi pärjättiin kuitenkin lumen avulla. Lunta tuli sen verran, että se polkeentui metsäkoneiden alla kantavaksi. Nyt talvileimikoiden korjuu alkaa kuitenkin olla ohi, sanoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Jarmo Lahdenmaa. Tilanne on sama Pohjois-Pohjanmaan eteäosissa toimivan metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakson alueella. Sielläkin lumipeite on helpottanut korjuuta ja talvileimikoita korjataan yhä, mutta korjuuaika uhkaa lumien huvetessa jäädä lyhyeksi. Vaikeimmat leimikot jäävät korjaamatta. Roudan puuttuminen vaikuttaa eniten metsissä, tiepohjan pitää pienikin pakkanen jäässä, sanoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Juha Rautakoski. Esimerkiksi metsänhoitoyhdistys Lounametsän alueella roudan puuttuminen merkitsee kuitenkin sitä, että maa alkaa jo kuivua. Kun maa ei ole roudassa, ovat sulamisvedet paikoin painuneet maanpinnan läpi. Jos ei tule kovia sateita, maa voi kuivua nopeastikin. Sitten alkavat taas paremmat korjuukelit, Tasanen sanoo. Katse tulevaan Maan sisäosissa talven korjuukelejä pidetään kohtuullisina. Routaa saisi olla enemmän, mutta kaikkiaan metsäkoneet ovat olleet täydessä vauhdissa, sanoo Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Kivirinta. Hänkin tosin ennakoi talven korjuukauden jäävän lyhyeksi. Jos sää ei kylmene, jatkuu talvileimikoiden korjuu alueella parisen viikkoa. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan alueella lumipeite sen sijaan vielä kantaa. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Pekka Nuutinen onkin huolestuneempi tiestön kantavuudesta kuin metsänpohjan kantavuudesta. Metsäautoteille on kerääntynyt paljon polannetta. Se pettää, jos sää ei kylmene, hän sanoo. Myös edellistalvi oli poikkeuksellisen leuto, joten ympäri maata on nyt korjattu sekä tänä talvena ostettuja että edellis- ja toissatalvena rästiin jääneitä talvileimikoita. Talvileimikoita jää rästiin myös tänä vuonna. Katseet alkavat puukaupassa suuntautua kesä- ja kelirikkoleimikoihin. Talvileimikoita ei enää kaupaksi saa ja vaikka talvileimikon vielä saisi myytyä, puuta sieltä tuskin tänä talvena enää korjataan. KESKI-SUOMI laskussa MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,22 54,47 40,99 15,68 17,15 15,56 Uudistushakkuu 56,91 55,41 42,92 17,24 18,17 17,57 Harvennushakkuu 47,96 46,71 15,25 15,19 14,04 Ensiharvennus 45,98 45,19 14,50 14,55 14,03 Hankintahinnat 55,98 54,68 46,44 28,71 29,70 29,35 KAINUU-POHJANMAA laskussa MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 50,42 50,12 15,76 14,33 15,31 21,97 Uudistushakkuu 51,63 50,94 17,55 16,42 16,85 23,78 Harvennushakkuu 46,13 13,66 12,20 Ensiharvennus 43,93 12,67 12,56 18,34 Hankintahinnat 53,87 52,69 26,04 25,19 28,56 Ostomäärät viikolla 9 metsäkeskuksittain Metsäkeskus Määrä m 3 Koko maa Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Kantohintojen kehitys Lapissa Euroa m Mäntytukki Kuusitukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m3 1,5 1,2 0,9 0,6 0, viikot 1 9, vko Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukki- ja kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. 10,2 miljoonaa m3 Puun tuonti 2014 (11,4 miljoonaa m3 vuonna 2013) Lähde: Luke ETELÄ- POHJANMAA KESKI- SUOMI ETELÄ- SUOMI KAINUU- POHJANMAA SAVO- KARJALA SAVO-KARJALA laskussa MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,92 52,35 40,74 14,77 15,55 14,79 20,39 Uudistushakkuu 55,66 53,49 42,79 16,83 17,10 16,88 22,28 Harvennushakkuu 46,66 45,61 37,71 14,55 14,41 14,50 Ensiharvennus 44,99 43,49 12,87 10,91 12,76 19,57 Hankintahinnat 55,00 53,43 45,55 27,99 28,67 30,52 34,91 LAPPI laskussa MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 45,68 42,86 15,45 12,69 14,40 20,70 Uudistushakkuu 46,49 43,11 16,78 15,05 21,74 Harvennushakkuu 13,00 Ensiharvennus 12,46 12,73 Hankintahinnat 26,23 29,51 LAPPI KYMI- SAVO

8 MAALISKUUTA 2015 u NRO 5 M E T S ä tuvat myös kaksijalkaisille maastossa liikkujille. Sovellukset sisältävät maastokartat, ilmakuvakartat ja tilarajat kiinteistötunnuksineen. Ne mahdollistavat paikannuksen, paikan ja kuljetun reitin merkitsemisen sekä kuljetun matkan mittauksen. Sovelluksia voi käyttää esimerkiksi pyykkien etsimiseen tai rajalinjojen merkitsemiseen. Sports Tracker on tunnetumpi urheilupuolelta, mutta sopii myös metsälliseen käyttöön. Sovellus osoittaa lenkin reitin, pituuden ja korkeuserot. Reitiltä voi ottaa kuvia ja sovellus paikantaa ne reitille. Navigointisovellukset Navigointisovellukset sopivat hyvin tien päällä liikkumiseen, mutta metsässä eteneminen onnistuu parhaiten joko ladattavan karttasovelluksen avulla tai erillisellä GPS-laitteella. Bing Maps, Google Maps, Here Maps ja ios Maps ovat jokseenkin samanlaisia reitinnäyttäjiä. Ne tuntevat ison joukon paikannimiä ja ajattavat niin lähelle kuin metsäteitä myöten pääsee. Jalkamiestä ne eivät paljonkaan auta, koska kartat eivät ole lähelläkään maastokarttatasoa. Maastossa ainoa hyöty lienee, että sovellus osoittaa sijainnin ja tarvittaessa suunnan kotiin. s t ä Metsälehti selvitti, mitä älysovelluksia kannattaa viedä metsään. Sovellus mukaan ja metsään MIKKO HÄYRYNEN Metsän kasvu on työtä ja biologiaa, mutta saattaa olla myös informaatioteknologiaa. Sovelluksilla tarkoitetaan kannettavien laitteiden, lähinnä älypuhelinten ja tablet-laitteiden, erilaisia ohjelmia. Ne haetaan laitteella olevasta kaupasta, joka itse asiassa on sovellus sekin. Osa sovelluksista on ilmaisia, osa puolestaan maksullisia. Osassa perusversio on ilmainen mutta herkkuversiosta pitää maksaa. Osassa on ilmainen koekäyttöaika, jonka jälkeen sovellus muuttuu maksulliseksi. Metsälliset hyötysovellukset voidaan karkeasti luokitella kartta- ja paikannus-, navigointi- ja puustonmittaussovelluksiin. Kartta- ja paikannussovellukset Sports Trackeria lukuun ottamatta kartta- ja paikannussovellukset käyttävät Maanmittauslaitoksen maastokarttoja. Karttaselain-sovelluksessa on maastokartat, ilmakuvat ja kiinteistötiedot sekä liikenneviraston merikartat. Karttaselaimella voi paikantaa oman sijainnin ja sovellukseen voi tallentaa omia paikkoja muistiin vaikka marjapaikkoja. Ilmaisversion kartat eivät ole kovin tarkkoja, mutta maksullisessa versiossa on tasokkaat kartat, tilanrajat ja tilanumerot. Maastokartat-sovelluksesta löytyvät maastokartat, ja muutamilla euroilla saa lisätoimintoja kuten sellaisen, että valitut kaverit näkevät toistensa sijainnit näin marjastajat eivät eksy toisistaan. Ultrapoint Maasto- ja B-bark-karttaohjelmat on kehitetty metsästyskoirien paikannukseen, mutta sovel- Anna Back Puustonmittaussovellukset Puustonmittaukseen tarkoitettuja sovelluksia on muutamia. ihypsometer ja ibitterlich ovat maksuttomia sovelluksia, joiden avulla voidaan mitata puun pituutta ja pohja-pinta-alaa. Sovellukset toimivat kuin hypsometri ja digitaalinen relaskooppi. Kerätyt tiedot näkyvät suoraan älypuhelimen näytöllä. Relasphone on VTT:n kehittämä ilmaissovellus, joka toimii kuten relaskooppi. Sovellusta voidaan hyödyntää kuvioittaisessa arvioinnissa. Mittausten jälkeen sovellus laskee puuston tilavuuden puulajeittain ja metsikön kantoraha-arvon käyttäjän syöttämien hintatietojen perusteella. Trestima on alun perin tehty ammattilaisille ja se on puustonmittaussovelluksista kehittynein. Metsätilan tiedot voidaan siirtää metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelusta Trestimaan. Windows Phonelle ladattava versio sisältää yksittäisten puustotunnusten mittaamiseen tarvittavat työkalut sekä puuston pohjapinta-alan mittaustoiminnon. Android-versiossa on lisäksi mahdollisuus syöttää kasvupaikkatietoja ja hakkuu- ja hoitoehdotuksia sekä monimuotoisuuteen liittyviä tietoja. Trestimassa otetaan kuva, joka siirtyy automaattisesti analysoitavaksi jonnekin, jota kutsutaan pilvipalveluksi, ja paluupostissa tulee kooste puustotiedoista. Metsänomistajaversio on maksuton, mutta jokaisesta lähetetystä kuvasta menee maksu. Jutun lähteenä on käytetty Virpi Stenmanin opinnäytetyötä Mobiiliteknologian hyödyntäminen metsätoimihenkilön työssä.

9 12. MAALISKUUTA 2015 u NRO 5 METSÄSTÄ 15 Nuoret saavat apua Metsäkeskuksen koulutusasiantuntijalle Sonja Niemenmaalle, metsäneuvoja Lilli Kerolle ja metsäneuvoja Anne Niittylahdelle sovellukset ovat tuttuja. Trestiman puustonmittaustiedot ovat tarkkoja, tutkitusti yksi yhteen perinteisen relaskooppimittauksen kanssa, Kero sanoo. Toisaalta Trestima on tarkka otetun kuvan laadusta, mikä vaatii aluksi opettelua. Kokeilin myös Relasphonea. Relaskooppi on kätevä; puhelimen kamerassa on relaskooppihahlo, jolla tähdätään. Niemenmaa uskoo, että sovellukset auttavat nuorempaa sukupolvea kiinnostumaan metsäasioista. Perijäpolvella saattaa olla tieto hukassa, että missä perintöpalsta edes sijaitsee. Siihen sovelluksista on paljon apua. Niemenmaa on itse käyttänyt eniten Ultrapointia. Siinä on kätevä reitin tallennus ja matkalaskuri. Perusversio on maksuton, eivätkä lisäominaisuudetkaan ole kalliita. Niittylahti uskoo samoin, että ainakin niillä, joita pelottaa mennä metsään, sovellukset madaltavat kynnystä. Niittylahden oma suosikki on Sports Tracker. Esimerkiksi metsälakikohteet voi tallentaa kuvina. Sovellusmaailmassa tapahtuu Sovellusmaailmassa tapahtuu nopeasti ja mikä on uusinta hottia tänään, joutuu luovuttamaan asemansa uudelle tulokkaalle piankin. Metsä Groupin Metsäverkon mobiilisovellus, joka tuo metsäsuunnitelman kännykkään, esiteltiin viime vuonna. Koska sovellus on vain Metsäliiton jäsenille, niin sitä ei tässä esitellä tarkemmin. UPM:lla ja Stora Ensolla lienee kiire kehittää omat vastaavansa. Metsänhoitoyhdistysten Metsäselain-sovellus perustuu Karttaselain-sovellukseen. Metsäselain on tällä hetkellä asiakkaiden saatavilla seitsemässä eri metsänhoitoyhdistyksessä. Tammikuussa mikkeliläinen MHG Systems julkaisi Metsänomistaja Mobile -metsäsuunnitelmasovelluksen, joka valmistajan mukaan toimii kaikissa älypuhelimissa ja kännyköissä. Vinkit älypyhelimelle Säästät akkua kun et pidä päällä useita sovelluksia. Säänkesto vaihtelee laitteen mukaan. Muutamilla valmistajilla on vaativiin olosuhteisiin suunniteltuja laitteita. Saatavilla on kosteudelta suojaavia suojataskuja. Akut ovat herkkiä pakkaselle. Ulkopuolinen virtalähde kulkee kätevästi taskussa. Erittäin kirkkaassa auringonpaisteessa näyttö toimii parhaiten suuren kirkkauden tilassa, mutta kuluttaa enemmän akkua. Kuvien laatuun vaikuttaa megapikselien lisäksi kuvanvakain ja salama. Moni karttasovellus vaatii toimiakseen, että laitteessa on sisäänrakennettu kompassi. Tarkastele talvikuvaa Käyttöjärjestelmä ratkaisee tarjonnan Metsään sopivia sovelluksia ja niiden käyttöjärjestelmät Android Windows ios Kartta- ja paikannussovellukset B-bark x x x perusversio ilmainen Karttaselain x x x ilmainen tutustumisjakso Ultrapoint Maasto x x ilmainen tutustumisjakso Maastokartta x x x perusversio ilmainen Sports Tracker x x x ilmainen Navigointisovellukset Google Maps x x ilmainen Bing Maps x x ilmainen Here Maps x x x ilmainen ios Maps x ilmainen Puustonmittaussovellukset Relasphone x ilmainen ihypsometer x x perusversio ilmainen ibitterlich x x perusversio ilmainen Trestima x x ilmainen, puustotunnusten analysointi maksullista Kerää kuviotietoja Kehittyneimmissä sovelluksissa on kuvioittaiset puustotiedot. Käsi vakaana Puustonmittaussovelluksissa kameraan ilmestyy hahlo relaskoopin tapaan. Navigoi metsäteillä Tarkista tilarajat Mikko Riikilä Mikko Riikilä Ilmakuvat antavat puustoisuudesta ja hoitotarpeista yleistuntuman. Navigointisovellukset tuntevat metsätiet. Karttaselainten maastokartat ovat tasokkaita.

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2009

Puukauppa, toukokuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 23/2009 Puukauppa, toukokuu 2009 8.6.2009 Martti Aarne Toukokuun puukauppa 0,35 miljoonaa kuutiometriä Puukaupan hiljaiselo jatkui

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.2007

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004. Reaalisten kantohintojen lasku 3,4 prosenttia vuonna 2004. Pekka Ollonqvist 18.2.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004. Reaalisten kantohintojen lasku 3,4 prosenttia vuonna 2004. Pekka Ollonqvist 18.2. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004 Toimittajat: Martti Aarne Pekka Ollonqvist 18.2.2005 760 Reaalisten

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa tammikuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.2.2006 806 Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa Metsäteollisuus

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsä sijoituskohteena Polvelta toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Jarmo Lahdenmaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa Esityksen sisältö Taustatietoa MHY Etelä-Pohjanmaasta Sijoittamisesta yleensä

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

TILASTO: Metsämaan omistus 2013

TILASTO: Metsämaan omistus 2013 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 TILASTO: Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 T I L A S T O Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Jussi Leppänen ja Jukka

Lisätiedot

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma

Lisätiedot

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa 1 Puheenaiheena tänään Ajantasainen metsäsuunnitelma Luopujan apuväline Jatkajan työkalu Metsätila-arvio Metsän arvon määritys verottajaa

Lisätiedot

Metsänomistamisen tuoton ja sen osatekijöiden vaihtelu 1972 2001

Metsänomistamisen tuoton ja sen osatekijöiden vaihtelu 1972 2001 Metsä sijoituskohteena 1972 2001 Toimittajat: Markku Penttinen Antrei Lausti 3.12.2002 651 Metsänomistamisen tuotto sijoituksena hiipui vuonna 2001 Metsäntutkimuslaitoksen julkaisemassa uudessa tiedotteessa

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 27/2014 18.6.2014 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos lähes 100 euroa hehtaarilta

Lisätiedot

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Ahvenanmaa Metsämaa Mänty 316,8 35,2 113,0 12,6 187,7 20,9 101,1 11,2 66,5 7,4 47,4 5,3 30,0 3,3 19,2 2,1 10,2 1,1 8,2 0,9 900,0 Kuusi 189,6 31,9

Lisätiedot

Tätä et halua metsällesi. Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25

Tätä et halua metsällesi. Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 5. KESÄKUUTA 214 Nro 11 WWW.METSALEHTI.FI Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25 Ajankohtaista: Kasvumallit ajan tasalle sivu 3 Puukauppa: Kuusitukkikauppa

Lisätiedot

Puukauppa Syyskuu 2007. Tukkipuun hinnat loivassa laskussa 16.10.2007 887

Puukauppa Syyskuu 2007. Tukkipuun hinnat loivassa laskussa 16.10.2007 887 A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puukauppa Syyskuu 2007 Toimittaja: Mika Mustonen 16.10.2007 887 Tukkipuun hinnat loivassa laskussa Puukauppa

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2006. Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa 9.6.2006 825

Puukauppa toukokuu 2006. Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa 9.6.2006 825 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 9.6.2006 825 Puukauppa piristyi toukokuussa kuusitukki ennätyshinnoissa

Lisätiedot

Puukaupan sanastoa (1)

Puukaupan sanastoa (1) PUUKAUPPA OSIO 2 yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 1 Puukaupan sanastoa

Lisätiedot

Suomen piensahojen lukumäärä ja puunkäyttö vähentyivät merkittävästi viime vuosikymmenellä

Suomen piensahojen lukumäärä ja puunkäyttö vähentyivät merkittävästi viime vuosikymmenellä Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 17/2012 Piensahat 2010 3.5.2012 Jukka Torvelainen Suomen piensahojen lukumäärä ja puunkäyttö vähentyivät merkittävästi viime vuosikymmenellä

Lisätiedot

Puutavaralajien hintojen viikko- ja kuukausitilastoinnissa

Puutavaralajien hintojen viikko- ja kuukausitilastoinnissa Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 2/2007 Jari Viitanen ja Pekka Ollonqvist Uuden aluejaon vaikutus puumarkkinoiden hintainformaatioon Puutavaralajien hintojen viikko- ja kuukausitilastoinnissa siirryttiin

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 27/2011 22.6.2011 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 88 euroa hehtaarilta Vuonna

Lisätiedot

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus 1 Metsäinventointi uudistuu Vanha tapa: aluesuunnittelu kuljetaan jalkaisin

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Elinvoimaa metsistä -seminaari

Elinvoimaa metsistä -seminaari Elinvoimaa metsistä seminaari 6.11.2013 Veikko Iittainen Tavoitteena on: Tarjota metsänomistajille ajantasaista tietoa metsistä, jotta he tekevät tietoisia päätöksiä metsiensä hoidosta ja käytöstä Tarjota

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ 1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2004 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.6.2004 727 Puun hintojen lasku pysähtynyt Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Perustietoa metsänomistajalle

Perustietoa metsänomistajalle Perustietoa metsänomistajalle Arvoisa metsänomistaja Tervetuloa metsänomistajien monimuotoiseen joukkoon. Tyypillistä metsänomistajaa ei ole, vaan metsää omistetaan ikään, sukupuoleen ja asuinpaikkakuntaan

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

Yksityismetsänomistuksen rakenne

Yksityismetsänomistuksen rakenne Yksityismetsänomistuksen rakenne Harri Hänninen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011, Helsinki Metsätilajakauma Metsää vähintään 1 hehtaaria käsittäviä metsätiloja 375 000 kappaletta, joilla omistajia

Lisätiedot

Puun hintojen nousun vauhdittama puukauppa jatkui vilkkaana marraskuussa.

Puun hintojen nousun vauhdittama puukauppa jatkui vilkkaana marraskuussa. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puukauppa marraskuu 2004 Toimittaja: Mika Mustonen 17.12.2004 751 Hintojen nousu piristi puukauppaa Puun

Lisätiedot

Mokan kanssa hirvijahtiin. Annamari Pirinen ja karjalankarhukoira on ollut tuttu yhdistelmä metsällä yli vuosikymmenen ajan.

Mokan kanssa hirvijahtiin. Annamari Pirinen ja karjalankarhukoira on ollut tuttu yhdistelmä metsällä yli vuosikymmenen ajan. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 28. ELOKUUTA 2014 Nro 16 WWW.METSALEHTI.FI Mokan kanssa hirvijahtiin Annamari Pirinen ja karjalankarhukoira on ollut tuttu yhdistelmä metsällä yli vuosikymmenen ajan.

Lisätiedot

Reaalinen kantohintaso oli viime vuonna 3,3 prosenttia alempi kuin vuonna 2000. Nimellisesti kantohinnat

Reaalinen kantohintaso oli viime vuonna 3,3 prosenttia alempi kuin vuonna 2000. Nimellisesti kantohinnat Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2001 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne 6.2.2002 610 Reaalinen kantohintataso laski 3,3 prosenttia vuonna 2001 Reaalinen kantohintaso oli viime vuonna 3,3 prosenttia

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

Saisiko olla pala kunttaa? Jouko Piiraisen yritys kuorii metsän pintamaan, kiertää sen rullalle ja myy ihmisten pihoille. Sivu 20

Saisiko olla pala kunttaa? Jouko Piiraisen yritys kuorii metsän pintamaan, kiertää sen rullalle ja myy ihmisten pihoille. Sivu 20 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 19. KESÄKUUTA 2014 Nro 12 WWW.METSALEHTI.FI Saisiko olla pala kunttaa? Jouko Piiraisen yritys kuorii metsän pintamaan, kiertää sen rullalle ja myy ihmisten pihoille.

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 2001 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen 14.10.2002 646 Panostus metsänhoitoon lisääntyi edellisvuosista Metsänhoito- ja perusparannustyöt Vuonna

Lisätiedot

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE METSÄ metsänomistajat PROMOOTTORI metsäsuunnittelu ja -neuvonta MARKKINAT polttopuu- ja lämpöyrittäjät metsäpalveluyrittäjät energiayhtiöt metsänhoitoyhdistykset

Lisätiedot

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Oulun kaupungin Haukiputaan Ulkometsän alueen tilusjärjestelytoimituksen toimituskokous 31. toukokuuta

Lisätiedot

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1.

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1. KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X26991 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Pöyry Management Consulting Oy ( Pöyry ) pidättää kaikki oikeudet

Lisätiedot

Kuusesta tuli museotavaraa

Kuusesta tuli museotavaraa METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 14. ELOKUUTA 2014 Nro 15 WWW.METSALEHTI.FI Kuusesta tuli museotavaraa Mäntän Serlachius-museoiden uusimpaan rakennukseen kului 23 kilometriä kuusilautaa. Sivut 16 17

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot 1 Puheenaiheet tänään Miksi metsää pitäisi hakata? Viiden kohdan puukauppa Puunmyyntiin liittyvät verot ja vähennykset Pääomatulovero Arvonlisävero Metsätilan

Lisätiedot

2,8 miljoonaa kuutiometriä. Puukaupan reipas tahti on jatkunut helmikuussa: viikoilla 6 7 puuta kertyi yhteensä 1,5 miljoonaa kuutiometriä.

2,8 miljoonaa kuutiometriä. Puukaupan reipas tahti on jatkunut helmikuussa: viikoilla 6 7 puuta kertyi yhteensä 1,5 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat tammikuu 2001 Toimittaja: Martti Aarne 20.2.2001 564 Ennätysvilkas tammikuu puukaupassa Vuosi on puumarkkinoilla alkanut erittäin vilkkaasti. Tammikuun 2001 puun ostomäärä yksityismetsistä

Lisätiedot

Lusto juhlii kiireen keskellä. 20-vuotias metsämuseo avaa koko joukon juhlanäyttelyjä. Sivut 16 17

Lusto juhlii kiireen keskellä. 20-vuotias metsämuseo avaa koko joukon juhlanäyttelyjä. Sivut 16 17 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 8. TOUKOKUUTA 2014 Nro 9 WWW.METSALEHTI.FI Lusto juhlii kiireen keskellä 20-vuotias metsämuseo avaa koko joukon juhlanäyttelyjä. Sivut 16 17 Ajankohtaista: Metsä Group

Lisätiedot

Kemeraa valvomassa. Leena Kalinin tehtävänä on tarkistaa, että tämäkin kemerakohde on harvennettu oikein. Sivut 10 11

Kemeraa valvomassa. Leena Kalinin tehtävänä on tarkistaa, että tämäkin kemerakohde on harvennettu oikein. Sivut 10 11 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 25. SYYSKUUTA 2014 Nro 18 WWW.METSALEHTI.FI Kemeraa valvomassa Leena Kalinin tehtävänä on tarkistaa, että tämäkin kemerakohde on harvennettu oikein. Sivut 10 11 Ajankohtaista:

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Metsävaaka -metsäni vaihtoehdot

Metsävaaka -metsäni vaihtoehdot www.metsavaaka.fi Sovelluksen käyttöohje Versio 1.0 7.5.2014 Johdanto Metsävaaka on metsänuudistamisen ja hakkuuvaihtoehtojen vaihtoehtojen tarkasteluun suunniteltu sovellus. Näissä ohjeissa käydään vaiheittain

Lisätiedot

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät Metsien käytön aktiivisuudessa suurta alueellista vaihtelua vuonna 2013 Vuoden 2013 seurantatilastot osoittavat, että metsien käytön aktiivisuudessa oli huomattavia eroja eri osissa maata. Itäisessä Suomessa

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 1/2015 TILASTO: Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola TILASTO Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016 PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

Tila-arvio kertoo metsän arvon. Pasi Kiiskinen 29.3.2014

Tila-arvio kertoo metsän arvon. Pasi Kiiskinen 29.3.2014 Tila-arvio kertoo metsän arvon Pasi Kiiskinen 29.3.2014 OTSO METSÄPALVELUIDEN HISTORIA Suomen metsäkeskus jakaantuu kahtia 2012. Jaossa metsäkeskukselle jäi kestävän metsätalouden kehittäminen ja viranomaisasiat.

Lisätiedot

2 Tutkimusmenetelmä ja aineisto

2 Tutkimusmenetelmä ja aineisto 2 Tutkimusmenetelmä ja aineisto 2.1 Tutkimusmenetelmä Kulkuvirroissa seurataan puun kuljetuksia leimikoiden hakkuista käyttöpaikoille. Hakkuun ja puun käytön välinen ajallinen viive on keskimäärin 5 6

Lisätiedot

Suomen metsäenergiapotentiaalit

Suomen metsäenergiapotentiaalit Suomen metsäenergiapotentiaalit Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon iltapäiväseminaari: Logistiikan näkymät ja bioenergian mahdollisuudet 17.3.2009, Tapahtumatalo Bankin auditorio, Helsinki Puupolttoaineet

Lisätiedot

Bioenergian metsä-seminaari 17.5.2011 Jukka Aula, johtaja Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi

Bioenergian metsä-seminaari 17.5.2011 Jukka Aula, johtaja Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi Bioenergian metsä-seminaari 17.5.2011 Jukka Aula, johtaja Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi Markkinointiyhtiö Lapin Metsämarkkinat Oy, Tavoitteet Tytäryhtiö: Pohjois-Pohjanmaan Metsämarkkinat Oy, Oulu

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Lehdistötilaisuus 16.10.2014 Joensuu Koneyrittäjien liitto Liittokokous 17.-18.10.2015 1 PUUNKORJUU 2 Taustaa Puunkorjuupalveluiden kysyntä

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Taustaa Puumarkkinat.fi uudistaa puukaupankäynnin Projektin tarkoituksena on luoda uusi markkinointikanava metsänomistajien ja metsänhoitoyhdistysten

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen,

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996. Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 32 8.12.1997 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Metsäneuvoja Kati Nieminen Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry Kuka voi tehdä puukaupan? Kiinteistön omistaja/omistajat Jos on useita omistajia, tarvitaan kaikkien

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 29.3.2014. Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki

Metsätilan sukupolvenvaihdos 29.3.2014. Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki Metsätilan sukupolvenvaihdos 29.3.2014 Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki Puolet metsätilan omistajanvaihdoksista on kauppoja Metsätilojen omistajanvaihdoksista: Vastikkeettomia 50 %

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 PEFC/2-44-2 Puuenergian käyttö Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Liitto ollut

Lisätiedot

Luonnovaraja biotalouden. tutkimus 2/2015. 20.1. 2015 Elina Mäki-Simola. TILASTO: Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2014

Luonnovaraja biotalouden. tutkimus 2/2015. 20.1. 2015 Elina Mäki-Simola. TILASTO: Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2014 Luonnovaraja biotalouden tutkimus 2/2015 TILASTO: Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2014 20.1. 2015 Elina Mäki-Simola Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 2/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

Metsäarvio. ~ metsänhoitoyhdistys. Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus

Metsäarvio. ~ metsänhoitoyhdistys. Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus ~ metsänhoitoyhdistys Metsäarvio 1(2) Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus Pinta-ala ja tietolähde Maaperätiedot Kasvupaikat Arviokäynti Kuvaus arviomenetelmästä Kehitysluokkien rakenne Puustotiedot

Lisätiedot

Mäntyteollisuuden näkymät ja haasteet puutuotealalla / Pohjanmaa ja Lappi

Mäntyteollisuuden näkymät ja haasteet puutuotealalla / Pohjanmaa ja Lappi Mäntyteollisuuden näkymät ja haasteet puutuotealalla / Pohjanmaa ja Lappi Metla -seminaari 23.2.2010 Kuusamo 1 Esityksen sisältö Puutuoteala / Pohjois-Suomi Näkymät ja haasteet tuoteryhmittäin 2.1. Sahaus

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen eteneminen Kemera- työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2007

Metsä sijoituskohteena 1983 2007 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsä sijoituskohteena 198327 3/28 21.8.28 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto pysyi korkeana vuonna 27 Yksityismetsien hakkuut

Lisätiedot

Kesäseminaari 4.6.2015. Jani Heikkilä Metsä mukaasi Kantoon sovelluksella

Kesäseminaari 4.6.2015. Jani Heikkilä Metsä mukaasi Kantoon sovelluksella Kesäseminaari 4.6.2015 Jani Heikkilä Metsä mukaasi Kantoon sovelluksella Kesäseminaari 4.6.2015 Jani Heikkilä, Myyntijohtaja Metsä mukaasi Kantoon - sovelluksella Mobiililaajennus Metsään.Ai - palveluun

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

Käyttöohje HERE Maps. 1.0. painos FI

Käyttöohje HERE Maps. 1.0. painos FI Käyttöohje HERE Maps 1.0. painos FI HERE Maps HERE Maps näyttää lähellä olevat kohteet ja opastaa sinut perille. Voit etsiä kaupunkeja, katuja ja palveluja löytää perille tarkkojen reittiohjeiden avulla

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 52/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 52/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 52/2014 Metsä sijoituskohteena 1983 2013 15.12.2014 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto 4 prosenttia vuonna 2013 Yksityismetsien

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

Metsanomistus.fi Tietopaketti metsätilojen sukupolvenvaihdosten ja omistusjärjestelyjen toteuttamiseen

Metsanomistus.fi Tietopaketti metsätilojen sukupolvenvaihdosten ja omistusjärjestelyjen toteuttamiseen OP-Pohjolan Maa- ja metsätalouden koulutus- ja asiantuntijapäivät 1.12.2011 Sokos Hotel Vantaa, Tikkurila Metsanomistus.fi Tietopaketti metsätilojen sukupolvenvaihdosten ja omistusjärjestelyjen toteuttamiseen

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA. Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen

Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA. Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Taustaa Nykyinen

Lisätiedot

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Seinäjoki 10.4.2014 johtava esittelijä Pekka Hovila Metsätalouden ohjauskeinot NORMIOHJAUS TALOUDELLINEN OHJAUS INFORMAATIO- OHJAUS Metsälaki Metsätuholaki

Lisätiedot

Tukien pääperiaatteita

Tukien pääperiaatteita Metsänhoidon tuet Kestävän metsätalouden rahoituslaki Metsään peruskurssi Suolahti 12.3.2013 Kirsi Järvikylä 1 Tukien pääperiaatteita Yksityismetsätalouden tukeminen Alueellinen keskittäminen Kohteiden

Lisätiedot

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema ja virkistysarvokauppa Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema- ja virkistysarvokauppa Käsitteet eivät ole vakiintuneet Tapio: Metsämaiseman vuokraus MTK: Virkistysarvokauppa Metla: Maisema- ja

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2012

Metsä sijoituskohteena 1983 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 35/2013 Metsä sijoituskohteena 1983 2012 27.8.2013 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto 2 prosenttia vuonna 2012 Yksityismetsien

Lisätiedot

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 4/2002 Olavi Rautiainen Ketkä hakkasivat metsiään Pohjois-Savossa vuosina 2000 2001? Taustaksi Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien neuvonnan haasteiksi

Lisätiedot