asetti2 Betonointi suojaa merenalaisia putkia Maakaasun myynti vauhdittui alkuvuodesta LNG vie kohti puhtaampaa laivaliikennettä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "asetti2 Betonointi suojaa merenalaisia putkia Maakaasun myynti vauhdittui alkuvuodesta LNG vie kohti puhtaampaa laivaliikennettä"

Transkriptio

1 asetti Gasum-konsernin sidosryhmälehti Betonointi suojaa merenalaisia putkia Maakaasun myynti vauhdittui alkuvuodesta LNG vie kohti puhtaampaa laivaliikennettä Puutarhuri Hannu Varpio Maakaasu on helppo energialähde

2 PÄÄKIRJOITUS Keppiä ja porkkanaa Vastaus energiakeskustelun vuoden kuumimpiin kysymyksiin, uusiutuvan energian edistämiseen ja ydinvoiman lisärakentamiseen, saatiin hallitukselta huhtikuussa. Lopullisen päätöksen ydinvoimasta eduskunta tekee suunnitelmien mukaan 1.7. Samassa yhteydessä kuullaan varmasti vielä monta puheenvuoroa myös ydinvoimapäätökseen liitetystä, uusiutuvien energiamuotojen lisäämiseen tähtäävästä tukipaketista. Päätös tästä tehdään eduskunnassa alkusyksystä. Tukipaketti on porkkana, jolla energian tuottajat yritetään saada innostumaan investoinneista uusiutuvaan " energiaan. Biokaasun osalta näkökulma energiaan on jäänyt turhan kapeaksi: biokaasulle on luvassa tukia vain sähkön ja siihen yhdistettyyn lämmön tuotantoon. Mahdollisuudet lisätä uusiutuvien osuutta liikenteen polttoaineissa biokaasun avulla on jätetty liian vähälle huomiolle. Vielä alkuvaiheessaan oleva kaasuautoilu ei pärjää kilpailussa biokaasuinvestoinneista ja raaka-ainevirroista, jos valtiovalta suuntaa tukensa yksipuolisesti sähkön ja lämmön tuotantoon. Tässä segmentissä biokaasulla saavutettavat hyödyt jäävät kuitenkin marginaalisiksi niihin tavoitteisiin nähden, joita Suomella kaiken kaikkiaan on uusiutuvien lisäämiseksi. Liikennekäytössä biokaasulla voidaan selkeästi edistää Suomen tavoitteita ja sitoumuksia. Tasapuolisuuden nimissä liikennekäytölle tulisi taata vähintään samansuuruiset tuet kuin biokaasun muillekin käyttömuodoille. Ohjauksessa käytetään myös monenlaista keppiä. Luvassa on muutoksia niin energiantuotannossa ja liikenteessä käytettävien polttoaineiden kuin ajoneuvojenkin verotukseen. Erityisesti esillä ollut ehdotus maakaasun polttoaineverotuksen kiristämisestä on aiheuttanut huolta kaikissa alamme toimijoissa ja viivästyttänyt päätöksiä maakaasuinvestoinneista muun muassa Turun talousalueella. Mikäli tavoitteena todellakin on energiantuotannon tehostaminen ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, maakaasun kilpai- Biokaasun osalta näkökulma on jäänyt turhan kapeaksi. lukykyä ei veroratkaisuilla pidä heikentää. Uusiutuviin raaka-aineisiin pohjautuvia polttoaineita on tulevaisuudessa mahdollista tuottaa myös kaasumaisessa muodossa, jolloin ylivoimaiset logistiset edut säilyvät. Gasum on kevään mittaan tavannut aktiivisesti niin poliittisia päättäjiä kuin johtavia virkamiehiäkin. Tapaamisten tarkoituksena on ollut lisätä tietoa energiakaasujen mahdollisuuksista ja niistä reunaehdoista, joilla nuo mahdollisuudet voivat toteutua. Ilokseni voin todeta, että viestimme ovat pääasiassa saaneet myönteisen vastaanoton. Kiireisen kevään jälkeen leppoisia ja rentouttavia kesäpäiviä kaikille! Christer Paltschik Johtaja, liiketoiminnan suunnittelu Gasetti Gasum Oy, PL 21, Miestentie 1, Espoo, p , Päätoimittaja: Minna Ojala, p Toimitusneuvosto: Minna Ojala, Anne Poikolainen, Veli-Heikki Niiranen, Tuija Dag, Nina Perttula, Tommy Mattila ja Jukka Isokoski Toimitussihteeri: Johanna Pelto-Timperi, OSG Viestintä, Toimitus ja taitto: OSG Viestintä, p Kannen kuva: Tarmo Valmela Painos: kpl Paino: Finepress Osoitelähde: Gasum Oy:n asiakas- ja sidosryhmärekisteri, PL 21, Espoo. GasettiJulkaisija: Ympäristömerkitty painotuote,

3 " Useat yritykset ovat kiinnostuneita synteesikaasun tuotannosta, sillä sen jalostusmahdollisuudet ovat moninaiset. 22 KEHITYSPÄÄLLIKKÖ ESA KURKELA VTT Tässä lehdessä KUVASTIN Jouko Lundén kuvaa Itämerta. MEDIA JA MAAILMALTA AJANKOHTAISTA GASUMILLA EUPECIN BETONIPINNOITE SUOJAA MERENALAISIA PUTKIA VIERASKYNÄ Tapani Kaakkuriniemi kertoo venäläisten kesästä. GASETTI TEEMA: Puhdas polttoaine puhtaampi meri. GASUM TUKEE TUTKIMUSTOIMINTAA Maakaasurahastosta 9 apurahaa. IDEA Nautitaan kesästä ja piknikistä. VIIDAKKOTUNNELMAA VARPION PUUTARHASSA Puutarha käyttää vuodessa noin m 3 maakaasua. 20 MARKKINAT Maakaasun myynti vauhdittui alkuvuonna ESA KURKELA KERTOO KAIKEN OLEVAN VALMIINA SYNTEETTISELLE MAAKAASULLE GASSI JA ARTO Kesäherkkuja maakaasugrillillä. 25 SINUNKAUPAT Tero Kinnusen kanssa. 26 ASIAKASSUHDETUTKIMUS 2010 Asiakaslähtöisyys kehittyy. 27 LYHYESTI MITÄ KUULUU HARRI HAGMAN? " Tässä työssä pitää koko ajan opiskella uutta. TERO KINNUNEN GASUM 25 " Kotimaista kasvihuonekurkkua syödään vuodessa noin kuusi kiloa henkeä kohden. 18

4 Kohti puhtaampaa meriliikennettä Itämerellä liikkuu runsaasti laivoja ja varsinkin kesällä. Arvioiden mukaan joka kuukausi merta kyntää alusta. Laivojen päästöt ovat merkittävä osa ilmakehään tulevista kokonaispäästöistä. Ne vaikuttavat myös merialueen ympäristöön ja ihmisten hyvinvointiin. Ilmatieteen laitoksella on kehitetty SNOOP-projektiin liittyen työkalu, jolla voidaan selvittää Itämeren laivaliikenteen päästöjen määrää. Sillä voidaan arvioida esimerkiksi laivojen aiheuttamat typenoksidi- ja hiilidioksidipäästöt. International Maritime Organisation eli IMO on suositellut Itämerelle alueellisia päästörajoja ja lähes rikittömiin polttoaineisiin siirtymistä vuodesta 2015 alkaen. Gasum on käynyt laivayhtiöiden kanssa neuvotteluja LNG:n eli nesteytetyn maakaasun käytöstä uusien laivojen polttoaineena. LNG sopii hyvin polttoaineeksi esimerkiksi Saaristomeren yhteyslautoille tai Suomen ja Ruotsin väliseen lauttaliikenteeseen. 4

5 KUVASTIN TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI JOUKO LUNDÉN, 50, on maskulainen luontokuvaaja, joka kuvaa pääasiassa ulkosaariston lintuja, mutta myös muuta luontoa sen moninaisissa muodoissa. Lundén kertoo Itämeren olevan hänelle läheinen, koska hän on liikkunut siellä koko ikänsä ja on vuosikymmenien aikana nähnyt merialueen surullisen muutoksen. Hyvä luontokuva on kertova eli siinä on jokin tarina, jonka katsoja mielessään muodostaa. Lisäksi valo ja sommittelu ovat kohdillaan, Lundén tiivistää. 5

6 " Rohkaisevaa " Vilkkaana " Autokaupassa MEDIA on myös, että hyvin monilla tundran asukkailla on maanläheisiä ja toteutuskelpoisia ehdotuksia siitä, kuinka rinnakkaiselo öljy- ja kaasuteollisuuden sekä poronhoidon ja kalastuksen kanssa järjestetään. Erikoistutkija Florian Stammler ja tutkimusprofessori Bruce Forbes, Lapin yliopiston Arktinen keskus, Helsingin Sanomat vellovassa energiakeskustelussa ei puhuta paljoakaan maakaasusta. Ydinvoima-, tuuli- ja bioenergia ovat hallinneet keskustelua, vaikka Suomella on jo kaasuputkiyhteys Venäjälle. Suomen Lehtiyhtymän kaupunkilehtiryhmän johtaja A.-P. Pietilä, Länsiväylä/Blogit tarjotut vaihtoehdot eivät miellyttäneet päästö- ja ympäristömielessä, sillä halusin aidosti vaihtoehtoista polttoainetta käyttävän ajopelin. Maakaasu-bensa-yhdistelmässä tämä toteutuu. Kansanedustaja Leena Harkimo AutoToday KUVA MARTIN OLSSON REPLIIKKI "Tuulivoiman teknologia vanhenee noin viidessä vuodessa. Biokaasuvoimaloiden teknologia pitää kutinsa jopa 15 vuotta eteenpäin. Investoinnit biokaasuun onnistuvat ilman valtion tukeakin. Ruotsalaispoliitikko ja Scandinavian Biogasin hallituksen puheenjohtaja GÖRAN PERSSON Kauppalehdessä biokaasun eduista. MAAILMALTA KOONNUT KAISA RIIKILÄ KUVAT DREAMSTIME, PETROCHINA Bolivian presidentti vaatii tiukennusta ilmastonmuutossopimukseen Bolivian presidentti Evo Morales ajaa maailman ehkä radikaaleinta kantaa ilmastonmuutoksen torjumisessa. Bolivia yhdessä muiden Latinalaisen Amerikan sosialistimaiden kanssa irtautui viime joulukuussa Kööpenhaminan ilmastonmuutoskokouksessa tehdystä kansainvälisestä sopimuksesta. Evo Morales haluaa sitä tiukemmat tavoitteet. Hän vaatii, että maapallon ilmaston lämpeneminen on rajattava yhteen asteeseen, ei teollisuusmaiden ehdottamaan kahteen asteeseen. Presidentti Morales on omassa maassaan muun muassa kansallistanut keskeisimmät tuotantosektorit kuten kaasu- ja öljyvarat. Bolivia on Etelä-Amerikan neljänneksi suurin maakaasun tuottaja. Pääosa tuotannosta viedään Brasiliaan. Merkel haluaa kaasuvaroja arabimaista Saksan liittovaltion kansleri Angela Merkel teki monipäiväisen vierailun Persianlahden arabivaltioihin toukokuun lopussa. Matkan aikana Merkel korosti arabimaiden kaasuvarojen merkitystä maalleen. Saksa ei Merkelin mukaan halua olla riippuvainen pelkästään Venäjältä tuodusta kaasusta. Liuskekaasun merkitys kasvaa Kiinassa Kiinalainen PetroChina Co. aikoo panostaa ensi vuosikymmenellä liuskekaasun tuotantoon vastatakseen vaatimuksiin, jotka edellyttävät aikaisempaa puhtaampaa energiaa. Yrityksen liuskekaasun vuosittainen tuotanto saattaa kasvaa jopa 10 miljardia kuutiota vuoteen 2020 mennessä. Vuoden 2020 ennuste on PetroChinan johtajan Jie Mingxunin mukaan noin neljä kertaa suurempi kuin koko maan viimevuotinen tuotanto. 6

7 AJANKOHTAISTA GASUMILLA KOONNUT JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT JUKKA ISOKOSKI, MINNA TERVO Mäntsälä Siuntio -siirtoputken työt vähitellen alkuun Rakennustyöt alkavat linjan raivauksella, kun maa-alueet on saatu käyttöön. Valtioneuvosto myönsi toukokuussa Gasumin Mäntsälästä Siuntioon suunnittelemalle maakaasuputkihankkeelle ennakkohaltuunotto- ja lunastusluvan. Luvan perusteella Gasum voi ottaa haltuun maakaasuputken rakentamista varten tarvittavat maa-alueet. Aloitamme hankkeen maanomistajien kanssa ennakkohaltuunoton kokouksella. Gasumin tavoitteena on saada maa-alueet käyttöön heinäkuun loppuun mennessä. Rakennustyöt voidaan aloittaa pikaisella aikataululla, sillä hankkeen pääurakoitsijat on valittu ja putkimateriaalit toimitettu työmaavarastoomme, kertoo projektipäällikkö Pekka Hytinkoski Gasumilta. Hanke työllistää parhaimmillaan noin 400 henkilöä. Pääurakoitsijoina maanrakennustöissä toimivat Destia ja E.M. Pekkinen. Uusi maakaasun siirtoyhteys on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä Putkilinjan pituus on 90 kilometriä ja hankkeen kokonaiskustannukset noin 60 miljoonaa euroa. Putkilinja lisää maakaasun siirtokapasiteettia ja toimitusvarmuutta pääkaupunkiseudulle. Lisäksi se tuo maakaasun uudeksi energiavaihtoehdoksi läntisen Uudenmaan kuntiin, kuten Nurmijärvelle ja Vihtiin. Nastolan laitoksen biokaasu liikennekäyttöön Biovakka Suomi Oy ja Gasum Oy ovat aloittaneet Nastolaan rakennettavan biokaasulaitoksen suunnittelutyön. Laitos on Suomen ensimmäinen biokaasun tuotantoyksikkö, jonka tuottama biokaasu voidaan syöttää maakaasuverkkoon. Tavoitteena on, että Suomessa ainutlaatuinen biokaasulaitos aloittaa täysin kotimaisen ja uusiutuvan liikennepolttoaineen tuotannon vuonna Nastolassa tuotettu biokaasu hyödynnetään liikenteen polttoaineena. Maakaasuverkkoon syötettyä biokaasua myydään jatkossa kaikilla Gasumin tankkausasemilla. Nastolan laitoksen kokonaiskustannukset ovat noin 10 miljoonaa. Pääsuunnittelijaksi on valittu suunnittelutoimisto Elomatic Oy. Laitoksen biomassan käsittelykapasiteetti on tonnia vuodessa ja se tuottaa biokaasusta energiaa noin 50 GWh vuodessa. Tuotannon sivuprosessina syntyy peltoviljelyyn soveltuvia kierrätysravinteita. Henkilövaihdoksia Gasumin hallintoneuvostossa Gasumin yhtiökokous pidettiin 25. toukokuuta. Gasum jakaa vuodelta 2009 osinkoa 1,133 euroa per osake. Valtio saa osinkoa Gasumilta 20,4 miljoonaa euroa. Yhtiökokous vahvisti Gasumin hallintoneuvoston uuden kokonpanon. Varapuheenjohtaja Taisto Turunen luopui hallintoneuvoston jäsenyydestä. Uudeksi jäseneksi valittiin inanssineuvos Jarmo Väisänen Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosastolta. Eroa pyytäneiden Achim Saulin ja Lukas Spechtin tilalle valittiin toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi E.ON Ruhrgas Internationalin toimitusjohtaja Peter Frankenberg ja Latvijas Gazen hallituksen varapuheenjohtaja Jörg Tumat. Eroamisvuorossa ollut Seppo Aho valittiin uudelleen seuraavaksi toimikaudeksi. Hallintoneuvosto jäseninä jatkavat Timo Karttinen, Sergei Emelianov ja Stanislav Tsygankov. Puheenjohtajana jatkaa Jorma Eloranta. Lempäälä Kangasala-linjalla arkeologisia koekaivauksia Gasumin Lempäälästä Kangasalan Sahalahteen suunnitteleman maakaasuputken linjalla tehdään kesän aikana arkeologisia jatkotutkimuksia. Pirkanmaan maakuntamuseon johdolla tehtävien koekaivausten tavoitteena on selvittää putkilinjan varrella mahdollisesti sijaitsevien kiinteiden muinaisjäännösten sisältö ja laajuus. Gasumin maakaasuputkihanke on edennyt suunnitellussa aikataulussa. Maaliskuun lopussa Gasum jätti valtioneuvoston käsiteltäväksi lupahakemuksen putkilinjan rakentamista varten tarvittavien maa- ja vesialueiden lunastamisesta. Gasumin tavoitteena on saada uusi maakaasun siirtoyhteys käyttöön syksyllä Malmin asemalla onnettomuus huoltotöiden yhteydessä Pirkanmaan maakuntamuseo selvittää koekaivauksissaan, millaisia muinaisjäännöksiä putkilinjalla mahdollisesti on. Malmin tankkausasemalla 14. huhtikuuta tapahtunut vakava onnettomuus liittyi huoltorakennuksessa tehtyihin huoltotöihin. Turvallisuus on otettu tarkkaan huomioon tankkausasemilla, ja maakaasua voi tankata turvallisesti kaikilla asemilla. Huhtikuisessa onnettomuudessa loukkaantui vakavasti kaksi laitehuollosta vastaavan Sarlin-yhtiön työntekijää. 7

8 EUPECin betonipinnoite suojaa merenalaisia putkia TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT EUPEC PIPECOATINGS FINLAND JA NORD STREAM EUPECin Kotkan tehtaalla pinnoitetaan betonilla 2/5 Nord Streamin meriputkista. Kotkassa maakaasulla lämmitetään pinnoitettavien putkien pesuvesi, tuotetaan höyryä kuivausprosessiin ja lämmitetään tehdastiloja. Maakaasu alkaa virrata ensimmäisessä merenalaisessa putkessa loppuvuodesta

9 Tuotanto alkoi EUPECin Kotkan tehtaalla syyskuussa Tehdas sijaitsee logistisesti hyvällä paikalla. EUPECin Kotkan betonipinnoitustehtaan alueelle on varastoituna antikorroosiopinnoitettuja teräsputkia sekä jo betonoituja putkia. Kotkassa pinnoitetut putket lasketaan korkeintaan 185 kilometrin etäisyydelle Kotkasta sekä 185 kilometrin eli 100 merimailin etäisyydelle Hangosta. 9

10 EUPECin Kotkan betonipinnoitustehtaassa aloitettiin meriputkien betonointi syksyllä Keväällä Kotkaan oli jo toimitettu noin putkea kaikkiaan :sta sinne toimitettavasta Nord Stream -linjan betonipinnoitettavasta putkesta. Yhden teräsputken pituus on 12,2 metriä ja halkaisija 1,22 metriä. EUPECin Kotkan yksikkö on keskeinen osa Nord Streamin logistiikkakonseptia. Kotkan sijainti on strategisesti hyvä, koska se on lähellä merenalaisen kaasuputkilinjan pohjoista päätä eli Pietarin tuntumassa olevaa Portovajan lahtea. Pinnoitustehtaalle löytyi sopiva paikka satama-alueelta, jonne on myös junayhteys. Tehtaan sijainti on ihanteellinen, koska nyt voimme minimoida putkien kuljetusetäisyydet. Se säästää niin ympäristöä kuin kustannuksiakin. Nyt meille voidaan tuoda putket suoraan Venäjältä OMK:lta junalla ja laivalla Saksasta Europipelta, kertoo Site Manager Tom Tonnessen EUPEC PipeCoatings Finland Oy:stä. " Tehtaan sijainti on ihanteellinen, koska nyt voimme minimoida putkien kuljetusetäisyydet. Betonointi lisää massaa Kotkaan tuodaan antikorroosiopinnoitettuja teräsputkia. Niiden kol mikerroksinen pinnoite on poly etyleeniä. Sisäpinta on epoksia, joka edistää kaasun virtaamista putkessa. Meillä putket pinnoitetaan betonilla. Pinnoituksen tarkoituksena on lisätä putken massaa, jotta se pysyy vakaana merenpohjassa. Betonipinnoite antaa myös mekaanista suojaa käsittelyä, kuljetusta ja putkenlaskua varten. Betoniseoksessa on rautamalmia, hiekkaa, sementtiä ja vettä. Seos ruiskutetaan putken pintaan noin 190 kilometrin tuntivauhdilla, toteaa Tom Tonnessen. Kotkan EUPECin tehtaalla on töissä 200 henkilöä. Mukana on rakentamisajasta lähtien ollut myös EUPECin ulkomaalaisia asiantuntijoita. Erikoisosaamista tarvitaan, koska betonipinnoitetehdasta ja alan osaamista ei Suomessa ole aiemmin ollut. Tonnessen kertoo, että paikalliset työntekijät on perehdytetty eri tuotantovaiheisiin. EUPECin varastointialueella on näyttävät putkipinot. Pinoista putket kuljetetaan tehtaaseen, jossa ne ensin pestään ja tarkistetaan. Tämän jälkeen putken ympärille tehdään teräsverkko tukemaan betonipinnoitetta. Betonointia kuivataan höyrytunnelissa 24 tunnin ajan. Lopuksi putket vielä tarkistetaan, merkitään ja pinotaan odottamaan jatkokuljetusta välivarastoon. EUPECin rooliin Nord Stream -hankkeessa kuului myös viiden välivarastointialueen valinta, valmistelu ja operointi. Yksi välivarastoista sijaitsee Kotkassa ja yksi Hangossa. Välivarastossa putket odottavat lopullista laivausta merelle. Kaikki Hankoon varastoitavat putket on pinnoitettu Kotkassa. Merenalaisten kaasuputkien pinnoituksen tarkoituksena on lisätä putken massaa, jotta putket pysyvät varmasti paikoillaan. Se antaa myös mekaanista suojaa käsittelyä, kuljetusta ja putkenlaskua varten, Tom Tonnessen kertoo. Jatkuvaa laadun tarkkailua Ennen pinnoitusta teräsputki painaa noin 11 tonnia ja betonoinnin jälkeen noin 25 tonnia. Betonipinnoite on millimetriä paksu. Kotkassa valmistuu jokaisena tuotantopäivänä noin 200 putkea. Kaikkiaan putkia tullaan pinnoittamaan meillä noin eli 930 kilometrin verran. Nord Stream -putkilinja koostuu kaikkiaan putkesta. Loput pinnoitetaan EUPECin Saksan sisartehtaalla Mukranissa. 10

11 Merenalaiset putket lasketaan erikoisaluksista syviin ja mataliin vesiin. NORD STREAM Kaasuputkilinja, joka yhdistää Venäjän Euroopan unioniin Itämeren kautta. Kahdesta vierekkäisestä putkesta rakentuvan putkilinjan pituus on kilometriä. Vuonna 2011 valmistuvan ensimmäisen putken siirtokapasiteetti on 27,5 miljardia kuutiometriä vuodessa. Rinnakkaisputki, joka valmistuu 2012, tulee kaksinkertaistamaan kapasiteetin noin 55 miljardiin kuutiometriin. Putkilinjan kokonaisbudjetti on 7,4 miljardia euroa. Pääomistajia ovat: OAO Gazprom, E.ON Ruhrgas AG, BASF/ Wintershall Holding GmbH ja N.V. Nederlandse Gasunie. " Tehdas on alueen ainoa öljy- ja kaasuputkien betonointiin erikoistunut laitos. Nord Stream -putket eivät eroa muista meriputkista. Ne valmistetaan DNV Ofshore Standard OS-F 101 -standardin mukaisesta erikoislujasta teräksestä. Putken toimittajat, riippumattomat asiantuntijat sekä Nord Streamin omat asiantuntijat tekevät jatkuvaa laadun tarkkailua varmistaakseen putkien paineensietokyvyn. Saman kokoisia putkia on käytetty muun muassa Pohjanmerellä kilometriä pitkässä Langeled-meriputkessa sekä Persianlahdella Dolphin-meriputkessa. Maakaasu lämmittää EUPECin tuotantolaitoksella käytetään myös maakaasua. Viime vuonna laitos käytti noin m 3 maakaasua kuukaudessa. Putkien pesuaseman vesi lämmitetään maakaasupolttimella öljykattilassa. Kuuma öljy kierrätetään vesisäiliöiden lämmönvaihtimissa veden lämmittämiseksi 60 asteiseksi. Maakaasua tarvitaan myös putkien höyrykuivausprosessissa. Kuivaustunnelien höyry tuotetaan kahdella kw:n maakaasukäyttöisellä höyrygeneraattorilla. Lisäksi maakaasua käytetään vielä 24 kohdelämmittimessä, joilla lämmitetään tehdastiloja, luettelee Tonnessen. Toiminta voi jatkua Nord Streamin ensimmäisen putkilinjan rakentaminen alkoi huhtikuussa 2010 ja sen on määrä valmistua ensi keväänä. Kaasun kuljetus on tarkoitus aloittaa vuoden 2011 loppupuolella. Toisen putkilinjan rakennustyöt aloitetaan keväällä 2011, ja sen on määrä valmistua vuonna EUPEC toivoo, että Kotkassa jatketaan putkien pinnoitusta tai vastaavanlaisia töitä Nord Streamin valmistuttuakin. Tehdas on suunniteltu niin, että se voidaan ottaa myös esimerkiksi logistiikka-alan käyttöön, jos putkien pinnoitus ei jatku. Kotkan tehtaan logistinen sijainti on erittäin hyvä. Voimme toimittaa putkia Itämeren alueelle, Venäjälle, jonne yhteydet ovat jo olemassa tai muualle. Tehdas on lisäksi alueen ainoa kaasuputkien betonointiin erikoistunut laitos ja edustaa Mukranin tehtaan kanssa teknologialtaan maailman huippua. Meriputket soveltuvat hyvin kaasun kuljetukseen Nord Stream on iso hanke maailmanlaajuisestikin ajateltuna. Kaasun siirtäminen merenalaisissa putkissa on turvallista ja teknisesti varmaa. Meriputkia käytetään kaikkialla maailmassa, eniten Pohjanmerellä ja Meksikonlahdella. Nord Stream on iso hanke maailmanlaajuisestikin ajateltuna. Erityisesti merenalaisia putkia käytetään öljyn ja kaasun ofshore-tuotannossa, mutta myös kaasun siirrossa esimerkiksi Itämerellä Nord Stream -hankkeessa ja Mustanmeren Blue Stream issa. Usein ei yksikertaisesti ole muuta vaihtoehtoa kuin laskea putki mereen. Meriputkien avulla kuljetusmatka on yleensä lyhyin, kertoo projektipäällikkö ja Baltian maiden aluejohtaja Seppo Nurminen Gasumilta. Meriputki on pitkäikäinen ja varma kaasunsiirtoväylä. Kun veden syvyys on alle 500 metriä, se on kustannuksiltaan kilpai- " lukykyisin. Putkia voidaan laskea esimerkiksi yli metrin syvyyteen. Suuret siirtovolyymit saavutetaan, kun käytetään nykyaikaisia jopa millimetrin ja yli 200 barin teräsputkia. Meriputket voidaan usein reitittää puolueettomalle kansainväliselle alueelle pois niin sanottujen transitiomaiden eli kauttakulkumaiden aluevesiltä tai territoriosta. Näin vältytään myös transitiokustannuksilta ja veroilta. Meriputket soveltuvat hyvin kaasunkuljetukseen. Putkenlaskutekniikka on kehittynyttä ja nopeaa. Rakennustapa on kustannustehokas. Merenalaisten putkien haasteena on putken yhtäjaksoinen pituus, koska maalta tuttuja kompressoriasemia on ongelmallista rakentaa syviin vesiin. Seppo Nurmisen mielestä meren pohjaan laskettu putki on turvallinen, koska ulkopuolisten on vaikea päästä siihen käsiksi ja se vaatii erikoislaitteistoa. Putki voidaan merenpohjassa myös esimerkiksi peittää. Meren pohjassa ei myöskään tehdä rakennustai muuta toimintaa, jonka haittana putki voisi olla. Merenalaisista putkista ei aiheudu maisemahaittoja. Ympäristöä ajatellen rakentamisen vaikutukset ovat tilapäisiä ja suhteellisen vähäisiä. Käytännössä merenalaisen putken haittavaikutukset ovat luonnolle maaputkia vähäisempiä, jos merenpohja ei jostain syytä ole poikkeuksellisen arvokas, miettii Seppo Nurminen. 11

12 VIERASKYNÄ Tapani Kaakkuriniemi on koulutuspäällikkö Helsingin yliopiston alaisessa Aleksanteriinstituutissa. Hän johtaa valtakunnallista Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen maisterikoulua. Venäläinen kesä TEKSTI TAPANI KAAKKURINIEMI KUVA JOHNNY KORKMAN " Venäjällä Kesänvieton suhteen venäläiset eivät kovin paljoa eroa suomalaisista ilmeisesti pohjoinen mielenlaatu yhdistää. Ellei kesänvietto huvilalla, datšalla, ole mahdollista, perinteiset vaihtoehdot ovat sanatorioloma, lomamatka Mustanmeren rannalle tai matka ulkomaille. Vaihtoehdot voivat myös olla rantaloma, vuoristoloma, autoloma tai vaikkapa viikon jokiristeily Volgalla. Mutta kaikki ei ole näin yksinkertaista. Venäjällä työelämä on muuttumassa kiivasrytmisemmäksi, ja ihmiset eivät välttämättä pysty lomailemaan, vaikka haluaisivatkin. Mielipidetutkimuksia tekevän VTsIOM-keskuksen mukaan vuonna 2008 viidesosa venäläisistä ei aikonut lomailla lainkaan, ja 22 prosenttia ilmoitti viettävänsä loman datšalla ja toiset 22 prosenttia kotimaan lomakohteissa. Tästä joukosta muutama prosentti oli menossa Mustanmeren rannalle ja toinen mokoma sanatorioihin. Ulkomaille mieliviä oli vain 4 prosenttia. Huono taloussuhdanne näkyi valinnoissa, vaikka huonot ajat olivat vasta alkamassa. Tämän vuoden toukokuussa VTsIOMin kyselyn tulokset ovat vielä yksiselitteisempiä: peräti 53 prosenttia vastaajista aikoi pysyä kesälomansa kotonaan, 20 prosenttia viettää loman datšalla omalla tai vuokratulla, 10 prosenttia matkustaa Mustallemerelle ja vain 3 prosenttia suunnittelee lomailevansa ulkomailla. Sanatoriot näyttävät menettäneen suosionsa lähes kokonaan, vaikka ne olivat neuvostovallan aikana matkailuteollisuuden tukipylväitä, ja niitä perustettiin sinne tänne ympäri maata. Sanatorioon mentiin hoidattamaan vaivoja luonnonlääkinnän avulla, ja virallinen informaatio perustui vankkaan uskoon laitoksessa käytettävän mineraaliveden lääkinnällisiin kykyihin. Nykyvuosina Mustanmeren rannikon sanatoriot ovat jokseenkin pitäneet suosionsa, mihin vaikuttaa tietysti myös sijainti kauniiden maisemien äärellä lämpimässä ilmastossa. Moitteita kuuluu myös palvelujen hintatasosta. Novaja gazetan kyselyssä pienyrittäjänainen valitti, ettei hänellä ole varaa kotipuolen kylpylöihin; ulkomailla olisi halvempaa, ja palvelut ovat parempia. Jos samalla rahalla saa viikon pari kotimaan kylpylöissä tai viikon matkan Turkkiin tai Egyptiin, voi olla vaikeaa valita kylpyläloma vaikkapa Moskovan oblastissa. Tosin Krimillä lomaileminen on jopa kaksin verroin kalliimpaa kuin sisämaan sanatorioissa. Neuvostoaikana ammattiliitot kustansivat jäsenilleen puolella hinnalla matkoja kotimaisiin lomakohteisiin, ja nämä olivat suosittuja, koska valinnanvaraa oli vähän. Vuonna 2006 Neuvostoliitto palasi eräässä mielessä takaisin, kun työsuhdelakiin (trudovoi kodeks) lisättiin oikeus lomaan, oikeus maksettuun lomamatkaan kuuden kuukauden työsuhteen jälkeen. Tämä tosin koskee vain budjettirahoitteisia työpaikkoja. Muilla aloilla työehtosopimuksessa on yleensä sovittu vastaavanlaisista eduista, joiden ehdot kuitenkin vaihtelevat. Perheenjäsenet pääsevät mukaan joko ilmaiseksi tai pienestä lisämaksusta. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen. Ani harvoilla yrityksillä on nykyisin varaa ja kiinnostusta huolehtia työntekijöidensä terveydestä ja jaksamisesta. Niinpä kohteen valinnassa yhä enemmän ratkaisee se, mitä talven uurastuksesta työpaikalla on jäänyt taskun pohjalle, samoin se, millä rahalla seuraava talvi aiotaan selättää. Venäläisiä ja suomalaisia yhdistää myös halu liikkua luonnossa. Kun isorikkaat etsivät extreme-kokemuksia, tavallinen kansa pakkaa lomavarusteet autoonsa tai junaan ja lähtee seuduille, joilla voi itse viettää aktiivilomaa kuka kalastellen, kuka kuljeskellen pitkin patikkareittejä. Venäjällä retkeilyvarusteiden design on vielä paljolti perua siltä ajalta, jolloin tavoitteena oli suuri ja mahtava. Kun sillä idealla valmistettua telttaa kantaa päivän selässä, matkan mitta saattaa lyhentyä. Kesän loppupuolella luonto muuttuu yltäkylläiseksi aarreaitaksi, kun sienet kasvavat ja marjat kypsyvät. Silloin venäläiset menevät joukolla metsään korit ja sangot mukanaan, ja retken saalis säilötään talven varalle. Maissa, joissa talven ja kesän kontrasti on suuri, kesä antaa paljon ihmisen mielelle ja ruumiille. Kulttuurista ja kielestä riippumatta. työelämä on muuttumassa kiivasrytmisemmäksi, ja ihmiset eivät välttämättä pysty lomailemaan, vaikka haluaisivatkin. 12

13 TEEMA Puhdas polttoaine puhtaampi meri KUVA DREAMSTIME GasettiTeema LNG vähentää päästöjä TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI GRAFIIKKA GASUM Perinteisten polttoaineiden rinnalle tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja päästöjen vähentämiseen. LNG:llä eli nesteytetyllä maakaasulla voidaan korvata muun muassa öljy polttoaineena ja saada pienennettyä typpioksidi-, rikkioksidi- ja hiilidioksidipäästöjä. Puhtaasti palava LNG ei sisällä lainkaan rikkiä, eikä sen käyttö aiheuta haitallisia pienhiukkaspäästöjä. LNG on metaania, jonka oktaaniluku on 130 ja lämpöarvo 13,7 MWh/tn. Esimerkiksi raskaalla polttoöljyllä lämpöarvo on 11,5 MWh/tn. Suomessa LNG on polttoaineena muun muassa kaasumoottoreiden testaus- ja koekäytössä. Sitä käytetään myös maakaasun varapolttoaineena maakaasuputkistojen liitäntä- ja korjaustöissä. Uudet, tiukentuneet meriliikenteen päästövaatimukset ovat nostaneet sen tärkeäksi vaihtoehdoksi meri- ja sisävesiliikenteen polttoaineena. LNG:tä käytetään vuosittain kaikkiaan noin 180 miljoonaa tonnia. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa LNG:n käyttö on lisääntynyt viime aikoina. On arvioitu, että LNG:n käyttö voi kaksinkertaistua kymmenen vuoden aikana maailmalla. Gasum on varautunut LNG:n kysynnän kasvuun. Porvoon Sköldvikiin valmistuneen uuden tuotantolaitoksen valmistuskyky on tonnia vuodessa. Mitä on LNG? Nesteytetty maakaasu eli liqueied natural gas on nestettä, jota voidaan kuljettaa erikoisvalmisteisilla LNG-säiliöaluksilla ja LNG-säiliöautoilla pitkiäkin matkoja. Näin maakaasua voidaan toimittaa alueille, joilla ei ole maakaasuputkia. Siirtoominaisuus tekee LNG:stä esimerkiksi öljyyn verrattavan polttoaineen. Valmistusprosessissa maakaasu tiivistyy kuusisataakertaisesti ja muuttuu nesteeksi. Näin sitä voidaan kuljettaa säiliöissä eikä tavallisen maakaasun tapaan siirtoputkia pitkin. Maakaasu pysyy nesteenä, jos sen lämpötila on normaalissa ilmanpaineessa 160 C. Kuljettamiseen tarvitaan lämpöeristetty säiliöalus tai -auto. LNG:n käyttö on turvallista. Mahdollisen vuodon sattuessa se höyrystyy ja haihtuu, koska se on ilmaa kevyempää. Nestemäisenä LNG ei voi räjähtää. Lisäksi sen syttymislämpötila on korkeampi kuin öljypohjaisilla polttoaineilla. LNG:N PÄÄSTÖT VERRATTUNA RASKAASEEN POLTTOÖLJYYN (MDO) Päästöarvot (%) NO x SO x CO 2 Hiukkaset NO x SO x CO 2 Hiukkaset Meridieselillä toimiva dieselmoottori, rikkipitoisuus 1 % Kaasulla toimiva monipolttoainemoottori 89 % vähemmän typenoksideja 100 % vähemmän rikkiä 25 % vähemmän hiilidioksidia 100 % vähemmän pienhiukkasia 13

14 Porvoon uusi laitos nelinkertaistaa LNG:n tuotantokapasiteetin TEKSTI JA KUVAT JUKKA ISOKOSKI Gasum on rakennuttanut Porvoon Kilpilahteen maakaasun nesteytyslaitoksen. Aikataulussa valmistuneessa laitoksessa aloitettiin LNG:n tuotanto kesäkuun toisella viikolla. Vihreää valoa LNG:lle. Gasumin projektipäällikkö Stanislav Lysak on tyytyväinen, että maakaasun nesteytys uudella laitoksella voidaan aloittaa alkuperäisen tavoitteen mukaisesti kesäkuun aikana. Uusi laitos pystyy tuottamaan tonnia nesteytettyä maakaasua vuodessa. Noin 28 miljoonaa euroa maksanut laitosinvestointi päätettiin tehdä, sillä naapuritontilla sijaitsevan vanhan tuotantolaitoksen kapasiteetti ja tekniikka eivät enää riittäneet vastaamaan kasvavien LNG-markkinoi- " Varastojen den kysyntään. Tuotantolaitoksen suunnittelu ja rakennustyöt toteutettiin tiiviissä aikataulussa. Maanrakennustyöt aloitettiin viime kesänä. Siitä on kulunut vajaa vuosi ja nyt laitos on valmis otettavaksi käyttöön, tiivistää hankkeen projektipäällikkö Stanislav Lysak Gasumilta. ollessa täynnä LNG:tä riittää lähes neljänkymmenen kuljetusrekan tankkaamiseen. Tehokkaampaa tuotantoa Uusi tuotantoyksikkö toimii edeltäjäänsä tehokkaammin. Maakaasu muutetaan nestemäiseen olomuotoon pudottamalla kaasun lämpötila nestemäisen typen avulla vähintään -147 C-asteeseen. Uusi laitos käyttää kaksi kiloa typpeä yhden maakaasukilon nesteyttämiseen. Aiempi laitos tarvitsi vastaavaan määrään tuottamiseen kolme kiloa typpeä, Stanislav Lysak kuvailee. Tuotantolaitoksen hyötysuhdetta nostaa myös se, että kaasun puhdistuksessa, nesteytetyn maakaasun varastoinnissa sekä tankkauksen yhteydessä höyrystyvä hukkakaasu otetaan talteen. Aiemmin tämä ylimääräinen kaasu poltettiin soihdussa. Nyt otamme sen talteen ja ohjaamme putkea pitkin öljynjalostamolle, jossa kaasu voidaan hyödyntää energianlähteenä tuotantoprosesseissa. Tuotevarasto lisää toimitusvarmuutta Tuotantolaitoksen yhteyteen rakennettiin mittava LNG:n tuotevarasto. Kolme sikarinmuotoista säiliötä vetää yhteensä noin kuutiometriä nesteytettyä maakaasua. Varastojen ollessa täynnä LNG:tä riittää lähes neljänkymmenen kuljetusrekan tankkaamiseen. Tämä tuo joustavuutta laitoksen toimintaan. LNG:n toimitukset eivät häiriinny, vaikka tuotantoa täytyisi rajoittaa huoltoseisokin ajaksi. Suurella varastokapasiteetilla on merkitystä myös maakaasun toimitusvarmuuden näkökulmasta. LNG:n avulla maakaasun toimittaminen voidaan turvata, vaikka kaasun siirtäminen putkea pitkin käyttökohteeseen estyisi väliaikaisesti esimerkiksi putkistoon tehtävien huolto- tai liitostöiden vuoksi. Tällöin maakaasu kuljetetaan alueelle nesteytettynä ja syötetään höyrystimen avulla käyttökohteen kaasuverkkoon. Porvoon varastoista kaasua riittää viikon ajaksi, kun verkkoon syöttö tapahtuu 75 MW:n teholla. 14

15 YK:n alainen merenkulkutoimisto International Maritime Organisation (IMO) on julkaissut sitovat määräykset meriliikenteen polttoaineiden päästöjen vähentämiseksi. Itämeri on nimetty erityiseksi ECA-alueeksi, jota koskevat tiukennetut normit. Itämeren alueella liikennöiviltä aluksilta tullaankin esimerkiksi vaatimaan, että niiden käyttämä polttoaine sisältää rikkiä enintään 0,1 prosenttia 2015 alkaen. Myös typpipäästöjä pitää vähentää reilusti. Gasum tarjoaa ratkaisuksi nesteytetyn maakaasun käyttämistä laivojen polttoaineena. LNG ei sisällä rikkiä, eikä sen käyttö aiheuta haitallisia pienhiukkaspäästöjä. LNG palaa laivojen moottoreissa puhtaasti ja vähäiset päästöt puoltavat sen käytön lisäämistä suojelua vaativilla merialueilla, toteaa johtaja Björn Ahlnäs Gasumilta. LNG:tä käyttäviä aluksia on jo esimerkiksi Norjassa, joten tekniikka on tutkittua ja turvallista. LNG-moottoriteknikkaa kehitetään kuitenkin jatkuvasti ja esimerkiksi Wärtsilä on julkistanut LNG-tekniikkaan liittyviä hankkeita. Ensin Saaristomerelle Gasumin ensimmäisenä tavoitteena on saada LNG Saaristomeren uusien yhteyslauttojen polttoaineeksi. Gasum oli keväällä SeaTech-messuilla esittelemässä LNG:n erilaisia käyttömahdollisuuksia. Uusia aluksia on hankinnassa, koska esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön asettama telakkateollisuustyöryhmä on esittänyt neljän yhteys- ja öljyntorjunta-aluksen tilaamista. LNG Itämeren avuksi TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVA DREAMSTIME Kasvava laivaliikenne on lisännyt herkän Itämeren haavoittuvuutta. Nyt vaaditaan niin matkustaja- kuin rahtilaivoiltakin lähes rikitöntä liikennöintiä. Porvoon nesteytyslaitos otetaan käyttöön kesäkuussa ja sen tuotantokapasiteetti riittää Saaristomeren yhteyslauttojen tarpeisiin, kertoo Björn Ahlnäs. LNG voisi palvella Itämeren liikennettä myös laajemmin. Gasumilla on valmius laajentaa LNG-logistiikkaansa kasvavan kysynnän mukaisesti. Suunnitelmat tankkaus paikkojen rakentamisesta rannikolle asiakastarpeiden mukaisesti ovat jo valmiina. Gasum mukana Itämeri-sitoumuksissa Gasum on antanut Baltic Sea Action Groupin (BSAG) kautta sitoumuksensa Itämeren tilan parantamiseen. Gasum sitoutuu näin esimerkiksi kehittämään mahdollisuuksia käyttää nesteytettyä maakaasua (LNG) meriliikenteen polttoaineena. BSAG-säätiö kerää konkreettisia sitoumuksia Itämeren hyväksi julkisinstituutioilta, erikokoisilta yrityksiltä ja kansalaisyhteiskunnan toimijoilta. GasettiTeema Porvooseen suunnitellaan meriliikennettä palvelevaa LNG-terminaalia TEKSTI JUKKA ISOKOSKI KUVA DREAMSTIME " LNG-markkinat kasvavat Itämeren alueella voimakkaasti lähivuosina. Gasum suunnittelee nesteytetyn maakaasun tuonti- ja jakeluterminaalin rakentamista Porvooseen. Ensimmäiset askeleet hankkeessa otettiin, kun Gasum hankki laitoksen rakentamiseen soveltuvan maa- ja vesialueen Porvoon Tolkkisista. Porvoon Tolkkisten alue soveltuu erinomaisesti meriliikennettä palvelevan LNG-terminaalin sijoituspaikaksi. Tontti sijaitsee Kilpilahden teollisuusalueen ulkoisen suojavyöhykkeen sisällä ja sopii siten hyvin teolliseen toimintaan. Lisäksi alueelle on jo olemassa seitsemän metrin meriliikenneväylä, kertoo johtaja Björn Ahlnäs Gasumilta. Gasum kaavailee Tolkkisiin etenkin meriliikenteen LNG-tarpeita palvelevaa, maailman mittakaavassa pienehköä tuonti- ja jakeluterminaalia. Nesteytetty maakaasu tuotaisiin Porvooseen todennäköisesti Keski- Euroopan markkinoilta noin kuutiometriä vetävillä LNG-tankkereilla. Terminaalin yhteyteen suunnitellaan m 3 varastosäiliötä, josta LNG pääsääntöisesti toimitettaisiin erillisellä bunkrausproomulla suoraan satamassa olevaan laivaan. Tolkkisten terminaali palvelisi lähinnä Helsingin, Kotkan ja Haminan sekä Kilpilahden satamissa käyviä laivoja. Myös suora tankkaus terminaalista tai jakelu säiliöautojen avulla ovat mahdollisia LNG:n bunkraustapoja. Uskomme, että LNG-markkinat kasvavat Itämeren alueella voimakkaasti lähivuosina. Tuontiterminaali täydentäisi oman maakaasun nesteytyslaitoksemme toimintaa. Vaikka uuden tuotantolaitoksen kapasiteetti on huomattavasti aiempaa suurempi, on se silti rajallinen. Mikäli Itämeren meriliikenteessä aletaan laajemmin hyödyntää polttoaineena puhdasta maakaasua, tarvitsemme oman tuotannon ohelle myös LNG:n tuontia, Björn Ahlnäs kuvailee. Gasumin terminaalihanke on vielä alkuvaiheissa. Neuvottelut kaavoittajan kanssa on aloitettu. Seuraavaksi ovat vuorossa erilaisten lupahakemusten valmistelu ja laitoksen perussuunnittelun käynnistäminen. Terminaali valmistuisi aikaisintaan 3 4 vuoden päästä. 15

16 Gasum tukee tutkimustoimintaa TEKSTI SARI SIITONEN GRAFIIKKA JA KUVA GASUM Gasum Oy:n maakaasurahastosta myönnettiin tänä vuonna yhdeksän apurahaa, arvoltaan yhteensä euroa. Apurahojen saajat julkistettiin Tekniikan edistämissäätiön juhlassa Finlandia-talolla 24. toukokuuta. Gasumin tavoitteena on tulla Suomen merkittävimmäksi biopohjaisten kaasujen tuottajaksi panostamalla voimakkaasti biokaasuun ja puuta kaasuttamalla saatavan bio-sng:n tuotantoon. Asiantuntija-arvioiden mukaan biopohjaisten kaasujen yhteenlaskettu potentiaali Suomessa on ainakin 14 TWh, mikä on kolmannes tämänhetkisestä maakaasun käytöstä. LNG eli nesteytetty maakaasu soveltuu muiden kaasumaisten polttoaineiden varapolttoaineeksi. Se tarjoaa myös mahdollisuuden vastata laivaliikenteen kiristyviin päästörajoituksiin. Olemassa oleva maakaasuverkosto on ylivertaisen tehokas ja ympäristöystävällinen energiansiirtojärjestelmä, ja se luo pohjan myös uusiutuvien kotimaisten kaasujen laajamittaiselle käytölle. Maakaasuverkon avulla bioenergia voidaan siirtää Etelä-Suomen tiheästi asutuille alueille ilman liikenteen haittavaikutuksia. Maakaasuverkkoon syötettävät biopohjaiset kaasut vastaavat koostumukseltaan maakaasua ja soveltuvat käytettäviksi kaikissa samoissa kohteissa kuin maakaasukin. Erityisen hyvin biopohjaiset kaasut sopivat jaeltavaksi liikenteen polttoaineeksi maakaasun tankkausasemaverkoston kautta. MAA- KAASU BIO-SNG BIOKAASU Siirtologistiikan tehokkuus Energiatehokkuus LNG Lähipäästöjen minimointi VETY CO 2 -TALTEENOTTO (CCS, Carbon Capture and Storage) Poltto- ja jäähdytystekniikoiden kehityksessä tärkeimmät tavoitteet ovat päästöjen vähentäminen ja energiatehokkuus. Nykyisin käytössä olevissa maakaasukäyttöisissä kombivoimalaitoksissa ja kondenssikattiloissa energiatehokkuus on huippuluokkaa. Energiatehokkuus ja päästöjen vähentäminen ovat keskeisiä tavoitteita myös uusia poltto- ja jäähdytystekniikoita kehitettäessä. Vety- ja polttokennoteknologiat sekä hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS) tulevat pitkällä tähtäimellä tarjoamaan merkittäviä mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseen. Gasum panostaa kestävien energiaratkaisujen tutkimukseen. Maakaasurahaston apurahat: Juho-Matti Uuksulainen Metropolia-ammattikorkeakoulusta on selvittänyt opinnäytetyössään absorptiokylmäkoneiden käyttöä kiinteistöjen jäähdytyksessä ja havainnut kaasukäyttöisten absorptiolaitteistojen kilpailukyvyn parantuneen viime vuosina. Juha Vettenniemi Itä-Suomen yliopistosta tutkii väitöskirjassaan, kohtaako liikennepolitiikka arjen liikkumiskäytännöt pääkaupunkiseudulla. Työssä selvitetään muun muassa, johtavatko liikenteen ohjauskeinot henkilöautojen ympäristövaikutusten vähentymiseen esimerkiksi ohjaamalla maakaasun ja biokaasun käyttöön liikenteen polttoaineina. Kalevi Kankkunen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta (LUT) tekee diplomityötä maakaasun liekittömän polton (engl. High Temperature Air Combustion, HiTAC) numeerisesta mallintamisesta. Polttotapaa pidetään lupaavana mahdollisuutena pienentää maakaasun ja biokaasun polton typenoksidipäästöjä. Kirsi Kokkonen (LUT) tekee väitöskirjaa osaamisten yhdistämisestä ja verkostoitumisen tukemisesta bioenergialiiketoiminnassa. Verkostoitumisella on ratkaiseva merkitys myös biokaasuliiketoiminnan kehittämisessä. Ville Uusitalo (LUT) arvioi väitöskirjatyössään biomassan erilaisten energiahyödyntämismuotojen soveltuvuutta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten biokaasuja ja biopolttoaineita tulisi ohjata energiakäyttöön sekä arvioida biopotentiaalien hyödyntämiseksi tarvittavia tukitoimia. Jan Hummelstedt Åbo Akademista tekee diplomityötä ylikriittisessä vedessä tapahtuvan kaasutuksen (SCWG, Supercritical Water Gasiication) kaasutuslaitteen tehostuksesta. Kaasutusteknologian avulla voidaan kaasuttaa märkää biomassaa lähes täydellisesti. Teknologian tekee bio-sng:n tuotannon näkökulmasta erittäin kiinnostavaksi kaasutuksen tuotekaasun korkea metaanipitoisuus. Ilkka Hannula tekee Aalto-yliopistolle väitöskirjaa uusiutuvan vedyn ja synteettisen maakaasun (bio-sng) valmistamisesta biomassaa kaasuttamalla. Työssä tarkastellaan muun muassa bio-sng:n tuotannon teknistaloudellista kannattavuutta erilaisilla synteesireittien yhdistelmillä. Anne Penttilän (Aalto-yliopisto) väitöskirjatyön tavoitteena on hapankaasu (CO2, H2S)-alkanoliamiini-vesi-systeemin mallintaminen. Työ liittyy läheisesti sekä biokaasun tuotantoon että hiilidioksidin talteenottoon. Sanni Eloneva Aalto-yliopistosta tutkii väitöskirjassaan hiilidioksidin vähentämistä mineraalien karbonoinnin avulla. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää hiilidioksidin mineralisoimismenetelmä, joka tuottaa puhdasta kalsiumkarbonaattia terästeollisuuden kuonista. Kalsiumkarbonaattia käytetään esimerkiksi metsäteollisuudessa paperin pinnoitteena. 16

17 Nautitaan kesästä! IDEA TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT TAPAHTUMIEN JÄRJESTÄJÄT, DREAMSTIME JA TURKU ENERGIA/ESKO KESKI-OJA Kesään kuuluvat niin rennot piknikit kuin kulttuuririennotkin. Aurinko antaa energiaa, mutta on kaasukin monessa mukana. a. Piknikille ja grilliin Kun piknik-korin sisältö kootaan maakaasua käyttävien valmistajien tuotteista, mukaan mahtuvat esimerkiksi: Vuoden tähtituote 2010, Vaasan Saaristolaispalat. Tee leipien teeksi tahna savusilakoista ja smetanasta, mausta a tillillä ja ruohosipu- täytlilla. Makeaksi palaksi sopii Primulan Kotoinen Suklaaruutu juuri sellaisena kuin se aina kotona tehtiin. Juomaksi Sinebrychoin Bonaqua-uutuus, Mansikka-Raparperi. Sormien ja suiden pyyhkimiseen Havin raikkaita Koivunlehti-lautasliinoja. Kun päätät virittää kesäkeittiön kaasugrillin, hyvät vinkit löytyvät HK Ruokatalon osoitteesta Kesän uutuus on pekoninen Kabanossi Karski -grillimakkara, jonka kanssa maistuu kaali-porkkanasalaatti. KAUPUNKI TUTUKSI! Turun kaasukello avaa ovensa musiikille ja yleisölle. Mikko Rikala Kaasukellolla kohdataan! Turun satavuotias kaasukello avaa ensi kertaa ovensa yleisölle konserttitilana elokuussa. Turun musiikkijuhlien Alussa oli henkäys -konsertti tuo paikalle kolme taitavaa muusikkoa: tenori Topi Lehtipuun, klarinetisti Karin Dornbuschin ja hanuristi Mikko Luoman, sekä ilmavan ohjelmiston. Helsingin Suvilahden kaasukellojen ympäristössä on meneillään maaperän puhdistus ja kunnallisteknisen verkoston uusiminen. Flow Festival valtaa Energiakentän PRIZE 2010 Kymmenen tapaa kuvata Pysäyttäviä valokuvia kymmeneltä nuorelta kuvaajalta on esillä Espoon modernin taiteen museossa EMMAssa. Kyseessä ovat ensimmäisen EMMA Prize -kuvataidekilpailun inalistit. Emma Prize -inalistit, Kaupunkijunan kyytiin Lappeenrannassa huristellaan jälleen katujunalla alkaen. Kaksivaunuinen, maakaasukäyttöinen juna liikennöi Hiekkalinnan ja Linnoituksen välisellä reitillä maanantaisin kello ja tiistaista sunnuntaihin kello Lähdöt Hiekkalinnasta tasatunnein. Uutta ovat kuulokkeet, joiden kautta voi kuunnella reittiselostusta ja kaupungin historiaa kuudella eri kielellä. 17

18 Varpion Puutarha työllistää Orimattilassa ympäri vuoden 13 työntekijää. Työn touhussa Chalita Laurila (vas.), Sa-Ngima-Ii ja Jarmo Paappanen. Viidakkotunnelmaa Varpion puutarhassa TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT TARMO VALMELA Kurkut kypsyvät maakaasun lämmössä tasaisen vihreiksi ja hyvänmakuisiksi. Kotimaista kasvihuonekurkkua syödään vuodessa noin kuusi kiloa henkeä kohden. Kesällä kurkun kulutus kasvaa. Hannu Varpio on kasvihuonekurkkujen kasvattaja jo toisessa polvessa. Alan kova kilpailu ja energian hinnan nousu tuovat uusia haasteita kannattavuudelle. Onneksi suomalaiset haluavat syödä kotimaista kurkkua. Yrittäjä Hannu Varpion työpaikka Varpion Puutarhalla muistuttaa viidakkoa. Kasvihuoneessa on tasaisen kosteaa, lämmintä ja valoisaa. Toukokuisena kevätpäivänä aurinkokin tulee esiin pilvien takaa. Nyt kasvuolosuhteet ovat ihanteelliset, kesällä on jo liian kuuma. Istutamme uudet taimet neljä kertaa vuodessa. Kolmen viikon päästä istutuksesta aletaan saada satoa, ja sitten satoa kerätäänkin joka päivä. Hyvänä viikkona kerätään kurkkuja kiloa neliön kasvihuoneessa ja pakkaamossa on 13 työntekijää. Varpion Puutarha Oy:llä on myös Lohjalla kasvihuone, jossa veljeni on nyt vetäjänä. Kasvihuoneviljely aloitettiin siellä, mutta vuonna 1987 päätimme isän kanssa rakentaa toisen kasvihuoneen tänne Orimattilaan. Tontti hankittiin kaupungilta ja maakaasulinja oli juuri vedetty. Silloin maakaasu oli paras vaihtoehto kasvihuoneen lämmitykseen. Edelleenkin maakaasu on käte- 18

19 Orimattila on maakaasukaupunki Kasvihuonekurkku vaatii menestyäkseen tasaisen ilmankosteuden, vähintään 23 astetta lämpöä ja runsaasti hiilidioksidia. " Kasvihuoneessa voidaan hyödyntää myös puhtaasti palavan maakaasun hiilidioksidi. vä, helppohoitoinen ja turvallinen energialähde. Hinta ei nyt ole niin kilpailukykyinen, Hannu Varpio kertoo. Lämpöä ja hiilidioksidia Varpion Puutarhan kolme kasvihuonetta lämpiävät putkissa kiertävän kuuman veden avulla. Vesi kuumennetaan kahdella maakaasukäyttöisellä kattilalla. Toinen kattiloista on 2 megawattia ja toinen 1,2 megawattia. Puutarha käyttää vuodessa noin kuutiota maakaasua, joka tulee Orimattilan Lämpö Oy:n kautta. Myös Lohjan kasvihuoneessa käytetään lämmityksessä maakaasua. Maakaasukattiloita ei tarvitse huoltaa, eikä niiden käyttö vaadi henkilökuntaa. Toinen vaihtoehto voisi olla joku kiinteä polttoaine, ehkä lähinnä hake, mutta se sitoisi henkilökuntaa, Hannu Varpio miettii. Kasvihuoneessa voidaan hyödyntää palamisprosessissa syntyvä hiilidioksidi, koska maakaasu palaa puhtaasti. Lisäksi tarvitaan puhdasta hiilidioksidia. Hiilidioksidi edesauttaa yhteyttämistä, mikä lisää sadon määrää. Kesällä, kun lämpö nousee kasvihuoneessa yli 27 asteen, joudutaan kattoluukkuja avaamaan ja tällöin hiilidioksidin määrä laskee. Viljelyn kehitykselle olisikin tärkeää keksiä taloudellinen tapa jäähdyttää kasvihuoneita kesällä. Vaativa ja herkkä Kasvihuonevihannesten viljely vaatii erikoisosaamista ja paljon työtä. Kurkun kasvatuksessa pitää koko ajan olla tarkkana, koska se on erityisen herkkä kasvitaudeille ja tuholaisille. Kilpailu alalla on kovaa ja keskusliikkeet painavat hintoja alas. Viljelijää harmittaa se, että markkinoiden vaatimuksissa määrä alkaa mennä laadun edelle. Meillä on kuitenkin periaatteena, että loppukäyttäjä saisi mahdollisimman hyvää ja tasalaatuista kurkkua. Koko ketjussa on tärkeää se, ettei kurkkuja saa varastoida liian pitkään. Siksi käytämme jakelussa tehokkaita pieniä tukkuja. Varpion Puutarhan kurkkuja on tarjolla Lahden alueella ja Kymenlaaksossa sekä pääkaupunkiseudulla ja Savossa. Uudellamaalla juuri meillä otettiin maakaasu ensimmäisenä käyttöön vuonna 1986, kertoo Orimattilan Lämpö Oy:n toimitusjohtaja Reijo Hutri ja esittelee Orimattilan ja Lahden välissä sijaitsevaa Pennalan teollisuusaluetta. Hänen mielestään maakaasu on yksi Pennalan kasvun osatekijä. Alueelle on viime vuosina syntynyt monipuolinen logistiikkayritysten keskus. Lama pisti jäihin uusia hankkeita, mutta uskon, että nekin viriävät nopeasti, Hutri kertoo. Orimattilassa on kaukolämpö tuotettu lähes " Orimattilassa on kaukolämpö tuotettu lähes 100-prosenttisesti maakaasulla. 100-prosenttisesti maakaasulla. Tänä vuonna aloitetaan bioenergiavoimalan rakentaminen, joka tuottaa jatkossa maakaasulaitoksen rinnalla kaukolämpöä. Orimattilan Lämpö Oy:n pääomistaja on kaupunki ja loput omistaa Kymenlaakson Sähkö Oy. Meillä on Pennalan alueella muovinen 8 barin maakaasuputki, jonka kapasiteetti riittää 20 megawattiin saakka, eli meillä on vielä varaa lisätä maakaasun käyttöä. Maakaasustamme 42 prosenttia käytetään lämmön tuotantoon ja loput suoramyyntiin. Suoramyynnistä 58 prosenttia suuntautuu teollisuuden käyttöön. Kasvihuoneasiakkaita on lähinnä vain Varpion Puutarha, jonne menee 15 prosenttia. Loppu on pientalojen sekä liike- ja julkisten rakennusten käytössä. Reijo Hutri toteaa Orimattilan sijaitsevan pääkaupunkiseutuun ulottuvalla kasvukäytävällä ja paikkakunnan asukasmäärän kasvavan tasaisesti. Maakaasu on yksi alueen menestystekijöistä. 19

20 MARKKINAT KOONNUT SONJA HELLÉN-NIEMINEN, MINNA OJALA, OSSI SAVOLAINEN JA ARI SEPPÄNEN GRAAFI GASUM KUVAT DREAMSTIME Plussa- ja jälkimarkkinakaupassa vilkas alkuvuosi " Kylmä talvi ja pörssisähkön kohonnut hintataso vauhdittivat maakaasun myyntiä. MWh Gasum Plussan myynti Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Odotettua kylmempi talvi ja pörssisähkön kohonnut hintataso vauhdittivat maakaasun myyntiä alkuvuodesta. Nord Poolin Suomen aluehinta oli tammikuussa 65,8 /MWh ja pörssisähkö maksoi yksittäisinä tunteina jopa 1100 /MWh. Tämä näkyi myös lyhyen kaupan puolella. Tammikuussa tehtiin Plussa-kaupan historian suurin kuukausimyynti 519 GWh. Kauppojen lukumäärä oli yli kappaletta. Maakaasun myynti jatkui vielä helmi- ja maaliskuussakin korkealla tasolla. Tosin maaliskuussa myyntiä pienensivät jonkin verran ahtaajien lakosta johtuneet metsäteollisuuden tuotannonrajoitukset. Lyhyen kaupan tuotteiden osuus koko maakaasun myynnistä nousi tavallista suuremmaksi alkuvuoden aikana. Gasum Plussan osuus oli 9 10 prosenttia kokonaismyynnistä tammi helmikuussa, kun se normaalisti on noin 3 prosentin tasolla. Lisäkaasun osuus vastaavana aikana oli 9 11 prosenttia ja jälkimarkkinakaupan 1,2 1,4 prosenttia. Lämpötilaltaan hyvin erilaiset talvet tuovat haasteita maakaasutilauksia tekeville. Kaasupörssissä tapahtuvan kaupankäynnin avulla voidaan korjata yli- tai alitilauksia ja ennakoimattomia muutoksia kaasun tarpeessa. Aktiivinen ja oikea-aikainen toimiminen jälkimarkkinoilla palkitaan kustannussäästöillä sekä lisäenergian hinnassa että siirtomaksuissa. Mittava huoltoseisokki Neste Oilin Porvoon jalostamolla Gasumin oma huoltoryhmä osallistui Neste Oilin mittavaan huoltoseisokkiin keväällä. Enimmillään Porvoon on jalostamon alueella laitteita huolsi kijää. Gasumlaiset ahersivat paineenvähennysase-semien kimpussa. työnte- Jalostamon seisokki tarjosi Gasumille mahdollisuuden tavallista perusteellisempiin huoltotoimenpiteisiin, joita ei voida toteuttaa jalostamon käynnin aikana. Huolto- ja kunnossapitotoimenpiteiden tarkoituksena oli varmistaa häiriöttömät maakaasun toimitukset yhdessä Suomen suurimmista maakaasun käyttökohteista. Seisokin ja huoltotöidenkin aikana maakaasutoimitusten tuli jatkua: Gasumin oma LNG-tuotanto toimi lähes normaalisti ja myös Nesteellä oli omaa, tosin normaalitilanteeseen verrattuna hyvin pienimuotoista maakaasun käyttöä. Ratkaisuna poikkeustilanteessa oli siirrettävä pvasema, Sinikka, joka kytkettiin huoltotöiden ajaksi varsinaisen pv-aseman rinnalle. Laite on varsin hyvin varus - teltu ja siinä on esimerkiksi paineensäädön, määrämittauksen, kaasun suodatuksen ja lämmityksen laitteis- tot sekä sekä tarvittavat turvalaitteet. Laite kytketään kaukovalvontaan käytön ajaksi. Sinikan maksimikapasiteetti on MW:a tarvittavasta painetasosta riippuen. 20

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA.

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. Uudet tuulet puhaltavat Itämeren meriliikenteessä. Luonnonkaasu on nopeasti vallannut uusia käyttöalueita ympäristönormien kiristyessä ja perinteisten polttoaineiden

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto

Lisätiedot

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI FINNGULF LNG LNG TERMINAALI YVA-selostus 19.8.2015 Gasum Gasumin vuosi 2014 Liikevaihto 1 079 milj. euroa Liikevoitto 5,1 milj. euroa Taseen loppusumma 1 621 milj. euroa Investoinnit 51,5 milj. euroa Gasumin

Lisätiedot

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 1 Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010 Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 2 Gasumin perustehtävä Hallitsemme energiakaasuihin perustuvat ratkaisut ja toimimme alan edelläkävijänä.

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 TULEVAISUUDEN LIIKETOIMINTAA ON TEHTÄVÄ JO TÄNÄÄN ENERGIATEKNOLOGIOILLA PÄÄSTÖT ALAS TOMMY MATTILA 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 2 Gasumin vuosi 2013 Liikevaihto

Lisätiedot

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan

Lisätiedot

FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR

FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR Alueellisen kaasuinfrastruktuurin kehittäminen 13.8.2014 in vuosi 2013 Liikevaihto 1 147,5 milj. euroa Liikevoitto 36,8 milj. euroa Taseen loppusumma 768,6 milj. euroa Investoinnit

Lisätiedot

22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 1

22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 1 22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 1 FINNGULF LNG NESTEYTETYN MAAKAASUN TUONTITERMINAALI SUOMEEN 22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 2 Asiat 1. Muutokset Suomen energia- ja polttoainemarkkinoilla

Lisätiedot

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 1 LNG MERENKULUN POLTTOAINE TOMMY MATTILA 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 2 LNG on vaihtoehto kaasun logistiikkaan Kaasu voidaan toimittaa käyttökohteisiin: Kaasuna putkiverkostoa

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 LNG-terminaaliverkosto Suomeen - HAMINA Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Miksi LNG-terminaali Haminaan? Kaasun

Lisätiedot

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 1 LNG:N JAKELUN JA TOIMITUSKETJUN KEHITTÄMINEN TOMMY MATTILA 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 2 LISÄARVOA SUOMELLE 2011 Liikevaihto 1 260 milj. euroa Liikevoitto 92 milj. euroa

Lisätiedot

Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050

Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050 Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050 Kohti älykästä energiajärjestelmää Mistä älykäs, fiksu energiajärjestelmä koostuu? Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Älykkään energiajärjestelmän

Lisätiedot

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12. Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.2009 Gasum Oy Myyntipäällikkö Jussi Vainikka jussi.vainikka@gasum.fi

Lisätiedot

GASUM-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012

GASUM-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 9.8.2012 1 (5) Liikevaihto 682,0 miljoonaa euroa (713,9 milj. euroa 30.6.2011) Liikevoitto 30,1 miljoonaa euroa (55,2 milj. euroa) Maakaasun myynti 18,6 TWh (23,6 TWh). Gasum arvioi koko vuoden maakaasun

Lisätiedot

huomattavia tehokkuus-, ympäristö- ja kotimaisuusetuja.

huomattavia tehokkuus-, ympäristö- ja kotimaisuusetuja. PUHTAASTI SINULLE Gasum on suomalainen luonnonkaasun osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, siirtää ja toimittaa sitä omistamassaan putkiverkossa energiantuotantoon, teollisuudelle, kotitalouksille ja liikenteelle.

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Ympäristöoikeustieteen seuran syyspäivät 6.9.2013 OTM Meri-Katriina Kanervisto Esityksen sisältö 1. Maakaasun asema Suomen energiakentässä 2. Tavoitteet

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Hannu Kauppinen Havainto Observation Liuskekaasuesiintymiä ja varoja on ympäri maailmaa Unconventional gas resources are estimated to be as large as conventional

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 BIOKAASULLA LIIKENTEESEEN GASUMIN RATKAISUT PUHTAASEEN LIIKENTEESEEN HINKU LOHJA 29.10.2013 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 2 Kaasu tieliikenteen polttoaineena Bio- ja

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

24.5.2013 Gasum Tommy Mattila

24.5.2013 Gasum Tommy Mattila 24.5.2013 Gasum Tommy Mattila 1 LNG MERENKULUN JA TEOLLISUUDEN POLTTOAINEENA GASUMIN LNG-HANKKEET TOMMY MATTILA 24.5.2013 Gasum Tommy Mattila 2 LNG on vaihtoehto kaasun logistiikkaan Kaasu voidaan toimittaa

Lisätiedot

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI Skangass osa Gasum-konsernia johtava toimija Pohjoismaisilla LNG-markkinoilla Skangass perustettiin vuonna 2007 Suomessa Skangass alkoi toimia keväällä 2014

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Nesteytetty maakaasu puhdasta energiaa maalla ja merellä

Nesteytetty maakaasu puhdasta energiaa maalla ja merellä Nesteytetty maakaasu puhdasta energiaa maalla ja merellä 15.11.2013 Päivitetty 7.2.2014 Nesteytetty maakaasu on ympäristölle ystävällinen Nesteytetty maakaasu (liquified natural gas, LNG) koostuu pääosin

Lisätiedot

Edullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle.

Edullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle. TANKKAA AUTOOSI PUHTAAMPAA. VALITSE LUONNONKAASU. Edullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle. Suomessa asiat ovat hyvin. Voit valita autosi polttoaineeksi puhtaamman vaihtoehdon luonnonkaasun. Maakaasu

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 1

19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 1 19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 1 LNG TERMINAALIVERKOSTO SUOMESSA GASUM LNG OY KEHITYSPÄÄLLIKKÖ VELI-HEIKKI NIIRANEN 19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 2 LNG-liiketoiminta Suomessa Gasum aloitti

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

LNG POLTTOAINEENA TOMMY MATTILA SKANGASS.FI

LNG POLTTOAINEENA TOMMY MATTILA SKANGASS.FI LNG POLTTOAINEENA TOMMY MATTILA SKANGASS.FI Skangass on osa Gasum konsernia Skangass on perustettu 2007. Gasum osti 51% Skangassista keväällä 2014. Gasumin LNG liiketoiminnot siirtyvät kaupan myötä Skangassin

Lisätiedot

Johdatus liikennebiokaasun liiketoimintaketjun teknologiaan

Johdatus liikennebiokaasun liiketoimintaketjun teknologiaan 1. Kansallinen liikennebiokaasuseminaari Liikennebiokaasu ja Suomi, Tiedepuisto, Joensuu 31.5.2010 Johdatus liikennebiokaasun liiketoimintaketjun teknologiaan Ari Lampinen, projektipäällikkö Joensuun Seudun

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

Ratkaisemassa Itämeren laivojen rikkipäästöongelmaa

Ratkaisemassa Itämeren laivojen rikkipäästöongelmaa Ratkaisemassa Itämeren laivojen rikkipäästöongelmaa Tiimi Tapio Pitkäranta Toimitusjohtaja Tek.lis., Dipl.ins Valtteri Maja Tekniikka ja tuotekehitys Tekn. yo. Antti Bergholm Liiketoiminnan kehitys Dipl.ins.,

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

LNG:N NÄKYMÄT ENERGIAHUOLLOSSA

LNG:N NÄKYMÄT ENERGIAHUOLLOSSA LNG:N NÄKYMÄT ENERGIAHUOLLOSSA Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Kuljetusketjun tulevaisuudennäkymät -seminaari Pori 1 ENERGIAN KOKONAISKULUTUS RAAKA-AINELÄHTEITTÄIN VUONNA 2011 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta,

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari, Lahti 15.10.2012 15.10.2012 1 Kotimaisen bioöljytuotannon huoltovarmuusvaikutuksia

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 3. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat merkittävästi tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Verkostoidu Porin seudulla -hanke

Verkostoidu Porin seudulla -hanke Itämeren laaja-alaisin teollisuuspuisto Satamatoimintaa hyödyntävälle Teollisuudelle Kaupalle Logistiikka-alan yrityksille Rakentuu olemassa olevan teollisuuden ja teollisuusklustereiden ympärille Satakunta

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers Stormossen Oy Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto Leif Åkers Aiheet Ab Stormossen Oy Biokaasun käyttö Suomessa Biokaasun käyttö Stormossenilla Kaasu-/biokaasuvisio Perustettu 1985 Asukkaita

Lisätiedot

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Kaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Maakaasun käyttäjäpäivät 13.14.9.2011, Tallinna Gasum Oy, Liikennepalvelut, Liiketoimintayksikön päällikkö Jussi

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Tausta Tiekartta laadittu Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen toimeksiantona.

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Kestävästi parempaa kannattavuutta Liikevaihto 2014 85 M Liikevoitto 2014 16,0 M Henkilöstö 226 2 Asiakaskuntamme

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Mitä uutta Gasumilla?

Mitä uutta Gasumilla? Mitä uutta Gasumilla? Kaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Maakaasun käyttäjäpäivät Tallinna 13.-14.9.2011 Ari Suomilammi MITÄ UUTTA GASUMILLA? Aiheet: Yhtiörakenteen muutokset Verkoston kehityshankkeet

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti VAPO PELLETTI Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti Nosta mukavuutta, laske lämmön hintaa! Puulla lämmittäminen on huomattavan edullista ja nyt pelletin ansiosta myös tosi helppoa. Vapo-puupelletit

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys 17.03.2010 Kaakosta voimaa Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys Toteutusaika 1.9.2009-31.12.2011 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Neste Oilin historiaa 1948 Neste perustetaan Suomen öljynsaannin turvaamiseksi 1957 Naantalin jalostamo aloittaa toimintansa

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi 11.4.2013 Jari Varjotie, CEO Uusi innovatiivinen konsepti energian tuottamiseen SAVOSOLAR kokoalumiininen direct

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 2. neljännes Energian hinnat nousivat Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan.

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

22.10.2015 Gasum Tuomas Niskanen 1

22.10.2015 Gasum Tuomas Niskanen 1 22.10.2015 Gasum Tuomas Niskanen 1 BIOKAASUMARKKINOIDEN KEHITYS SUOMESSA BIOLAITOSYHDISTYKSEN JUHLASEMINAARI 21-22.10.2015 22.10.2015 Gasum Tuomas Niskanen 2 Biokaasun tuotanto jäteraaka-aineista MÄKIKYLÄ,

Lisätiedot

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Excellence by Experience Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Punkalaidun 15.3.2014, Päivi Piispa Excellence by Experience. Biokaasun tuotannon mahdollisuudet

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk Kasvua Venäjältä Kasvua Venäjältä Venäjä on maailman neljänneksi suurin sähkönkuluttaja, ja sähkön kysyntä maassa kasvaa edelleen. Venäjä on myös tärkeä osa Fortumin strategiaa ja yksi yhtiön kasvun päätekijöistä.

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT

MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Ilkka Rantanen, STX Finland Oy MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT Windenergy Lastausta Turun telakalla elokuussa 2013 30 September

Lisätiedot

MITEN LNG MUUTTAA SUOMEN JA POHJOISMAIDEN ENERGIAMARKINAA MIKÄ MUUTTUU?

MITEN LNG MUUTTAA SUOMEN JA POHJOISMAIDEN ENERGIAMARKINAA MIKÄ MUUTTUU? MITEN LNG MUUTTAA SUOMEN JA POHJOISMAIDEN ENERGIAMARKINAA MIKÄ MUUTTUU? TOMMY MATTILA SKANGASS.FI Skangass osa Gasum-konsernia johtava toimija Pohjoismaisilla LNG-markkinoilla Skangass perustettiin vuonna

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+: Häme ohjelma

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi Ajankohtaista Fortumissa Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta sekä asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot