asetti2 Betonointi suojaa merenalaisia putkia Maakaasun myynti vauhdittui alkuvuodesta LNG vie kohti puhtaampaa laivaliikennettä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "asetti2 Betonointi suojaa merenalaisia putkia Maakaasun myynti vauhdittui alkuvuodesta LNG vie kohti puhtaampaa laivaliikennettä"

Transkriptio

1 asetti Gasum-konsernin sidosryhmälehti Betonointi suojaa merenalaisia putkia Maakaasun myynti vauhdittui alkuvuodesta LNG vie kohti puhtaampaa laivaliikennettä Puutarhuri Hannu Varpio Maakaasu on helppo energialähde

2 PÄÄKIRJOITUS Keppiä ja porkkanaa Vastaus energiakeskustelun vuoden kuumimpiin kysymyksiin, uusiutuvan energian edistämiseen ja ydinvoiman lisärakentamiseen, saatiin hallitukselta huhtikuussa. Lopullisen päätöksen ydinvoimasta eduskunta tekee suunnitelmien mukaan 1.7. Samassa yhteydessä kuullaan varmasti vielä monta puheenvuoroa myös ydinvoimapäätökseen liitetystä, uusiutuvien energiamuotojen lisäämiseen tähtäävästä tukipaketista. Päätös tästä tehdään eduskunnassa alkusyksystä. Tukipaketti on porkkana, jolla energian tuottajat yritetään saada innostumaan investoinneista uusiutuvaan " energiaan. Biokaasun osalta näkökulma energiaan on jäänyt turhan kapeaksi: biokaasulle on luvassa tukia vain sähkön ja siihen yhdistettyyn lämmön tuotantoon. Mahdollisuudet lisätä uusiutuvien osuutta liikenteen polttoaineissa biokaasun avulla on jätetty liian vähälle huomiolle. Vielä alkuvaiheessaan oleva kaasuautoilu ei pärjää kilpailussa biokaasuinvestoinneista ja raaka-ainevirroista, jos valtiovalta suuntaa tukensa yksipuolisesti sähkön ja lämmön tuotantoon. Tässä segmentissä biokaasulla saavutettavat hyödyt jäävät kuitenkin marginaalisiksi niihin tavoitteisiin nähden, joita Suomella kaiken kaikkiaan on uusiutuvien lisäämiseksi. Liikennekäytössä biokaasulla voidaan selkeästi edistää Suomen tavoitteita ja sitoumuksia. Tasapuolisuuden nimissä liikennekäytölle tulisi taata vähintään samansuuruiset tuet kuin biokaasun muillekin käyttömuodoille. Ohjauksessa käytetään myös monenlaista keppiä. Luvassa on muutoksia niin energiantuotannossa ja liikenteessä käytettävien polttoaineiden kuin ajoneuvojenkin verotukseen. Erityisesti esillä ollut ehdotus maakaasun polttoaineverotuksen kiristämisestä on aiheuttanut huolta kaikissa alamme toimijoissa ja viivästyttänyt päätöksiä maakaasuinvestoinneista muun muassa Turun talousalueella. Mikäli tavoitteena todellakin on energiantuotannon tehostaminen ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, maakaasun kilpai- Biokaasun osalta näkökulma on jäänyt turhan kapeaksi. lukykyä ei veroratkaisuilla pidä heikentää. Uusiutuviin raaka-aineisiin pohjautuvia polttoaineita on tulevaisuudessa mahdollista tuottaa myös kaasumaisessa muodossa, jolloin ylivoimaiset logistiset edut säilyvät. Gasum on kevään mittaan tavannut aktiivisesti niin poliittisia päättäjiä kuin johtavia virkamiehiäkin. Tapaamisten tarkoituksena on ollut lisätä tietoa energiakaasujen mahdollisuuksista ja niistä reunaehdoista, joilla nuo mahdollisuudet voivat toteutua. Ilokseni voin todeta, että viestimme ovat pääasiassa saaneet myönteisen vastaanoton. Kiireisen kevään jälkeen leppoisia ja rentouttavia kesäpäiviä kaikille! Christer Paltschik Johtaja, liiketoiminnan suunnittelu Gasetti Gasum Oy, PL 21, Miestentie 1, Espoo, p , Päätoimittaja: Minna Ojala, p Toimitusneuvosto: Minna Ojala, Anne Poikolainen, Veli-Heikki Niiranen, Tuija Dag, Nina Perttula, Tommy Mattila ja Jukka Isokoski Toimitussihteeri: Johanna Pelto-Timperi, OSG Viestintä, Toimitus ja taitto: OSG Viestintä, p Kannen kuva: Tarmo Valmela Painos: kpl Paino: Finepress Osoitelähde: Gasum Oy:n asiakas- ja sidosryhmärekisteri, PL 21, Espoo. GasettiJulkaisija: Ympäristömerkitty painotuote,

3 " Useat yritykset ovat kiinnostuneita synteesikaasun tuotannosta, sillä sen jalostusmahdollisuudet ovat moninaiset. 22 KEHITYSPÄÄLLIKKÖ ESA KURKELA VTT Tässä lehdessä KUVASTIN Jouko Lundén kuvaa Itämerta. MEDIA JA MAAILMALTA AJANKOHTAISTA GASUMILLA EUPECIN BETONIPINNOITE SUOJAA MERENALAISIA PUTKIA VIERASKYNÄ Tapani Kaakkuriniemi kertoo venäläisten kesästä. GASETTI TEEMA: Puhdas polttoaine puhtaampi meri. GASUM TUKEE TUTKIMUSTOIMINTAA Maakaasurahastosta 9 apurahaa. IDEA Nautitaan kesästä ja piknikistä. VIIDAKKOTUNNELMAA VARPION PUUTARHASSA Puutarha käyttää vuodessa noin m 3 maakaasua. 20 MARKKINAT Maakaasun myynti vauhdittui alkuvuonna ESA KURKELA KERTOO KAIKEN OLEVAN VALMIINA SYNTEETTISELLE MAAKAASULLE GASSI JA ARTO Kesäherkkuja maakaasugrillillä. 25 SINUNKAUPAT Tero Kinnusen kanssa. 26 ASIAKASSUHDETUTKIMUS 2010 Asiakaslähtöisyys kehittyy. 27 LYHYESTI MITÄ KUULUU HARRI HAGMAN? " Tässä työssä pitää koko ajan opiskella uutta. TERO KINNUNEN GASUM 25 " Kotimaista kasvihuonekurkkua syödään vuodessa noin kuusi kiloa henkeä kohden. 18

4 Kohti puhtaampaa meriliikennettä Itämerellä liikkuu runsaasti laivoja ja varsinkin kesällä. Arvioiden mukaan joka kuukausi merta kyntää alusta. Laivojen päästöt ovat merkittävä osa ilmakehään tulevista kokonaispäästöistä. Ne vaikuttavat myös merialueen ympäristöön ja ihmisten hyvinvointiin. Ilmatieteen laitoksella on kehitetty SNOOP-projektiin liittyen työkalu, jolla voidaan selvittää Itämeren laivaliikenteen päästöjen määrää. Sillä voidaan arvioida esimerkiksi laivojen aiheuttamat typenoksidi- ja hiilidioksidipäästöt. International Maritime Organisation eli IMO on suositellut Itämerelle alueellisia päästörajoja ja lähes rikittömiin polttoaineisiin siirtymistä vuodesta 2015 alkaen. Gasum on käynyt laivayhtiöiden kanssa neuvotteluja LNG:n eli nesteytetyn maakaasun käytöstä uusien laivojen polttoaineena. LNG sopii hyvin polttoaineeksi esimerkiksi Saaristomeren yhteyslautoille tai Suomen ja Ruotsin väliseen lauttaliikenteeseen. 4

5 KUVASTIN TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI JOUKO LUNDÉN, 50, on maskulainen luontokuvaaja, joka kuvaa pääasiassa ulkosaariston lintuja, mutta myös muuta luontoa sen moninaisissa muodoissa. Lundén kertoo Itämeren olevan hänelle läheinen, koska hän on liikkunut siellä koko ikänsä ja on vuosikymmenien aikana nähnyt merialueen surullisen muutoksen. Hyvä luontokuva on kertova eli siinä on jokin tarina, jonka katsoja mielessään muodostaa. Lisäksi valo ja sommittelu ovat kohdillaan, Lundén tiivistää. 5

6 " Rohkaisevaa " Vilkkaana " Autokaupassa MEDIA on myös, että hyvin monilla tundran asukkailla on maanläheisiä ja toteutuskelpoisia ehdotuksia siitä, kuinka rinnakkaiselo öljy- ja kaasuteollisuuden sekä poronhoidon ja kalastuksen kanssa järjestetään. Erikoistutkija Florian Stammler ja tutkimusprofessori Bruce Forbes, Lapin yliopiston Arktinen keskus, Helsingin Sanomat vellovassa energiakeskustelussa ei puhuta paljoakaan maakaasusta. Ydinvoima-, tuuli- ja bioenergia ovat hallinneet keskustelua, vaikka Suomella on jo kaasuputkiyhteys Venäjälle. Suomen Lehtiyhtymän kaupunkilehtiryhmän johtaja A.-P. Pietilä, Länsiväylä/Blogit tarjotut vaihtoehdot eivät miellyttäneet päästö- ja ympäristömielessä, sillä halusin aidosti vaihtoehtoista polttoainetta käyttävän ajopelin. Maakaasu-bensa-yhdistelmässä tämä toteutuu. Kansanedustaja Leena Harkimo AutoToday KUVA MARTIN OLSSON REPLIIKKI "Tuulivoiman teknologia vanhenee noin viidessä vuodessa. Biokaasuvoimaloiden teknologia pitää kutinsa jopa 15 vuotta eteenpäin. Investoinnit biokaasuun onnistuvat ilman valtion tukeakin. Ruotsalaispoliitikko ja Scandinavian Biogasin hallituksen puheenjohtaja GÖRAN PERSSON Kauppalehdessä biokaasun eduista. MAAILMALTA KOONNUT KAISA RIIKILÄ KUVAT DREAMSTIME, PETROCHINA Bolivian presidentti vaatii tiukennusta ilmastonmuutossopimukseen Bolivian presidentti Evo Morales ajaa maailman ehkä radikaaleinta kantaa ilmastonmuutoksen torjumisessa. Bolivia yhdessä muiden Latinalaisen Amerikan sosialistimaiden kanssa irtautui viime joulukuussa Kööpenhaminan ilmastonmuutoskokouksessa tehdystä kansainvälisestä sopimuksesta. Evo Morales haluaa sitä tiukemmat tavoitteet. Hän vaatii, että maapallon ilmaston lämpeneminen on rajattava yhteen asteeseen, ei teollisuusmaiden ehdottamaan kahteen asteeseen. Presidentti Morales on omassa maassaan muun muassa kansallistanut keskeisimmät tuotantosektorit kuten kaasu- ja öljyvarat. Bolivia on Etelä-Amerikan neljänneksi suurin maakaasun tuottaja. Pääosa tuotannosta viedään Brasiliaan. Merkel haluaa kaasuvaroja arabimaista Saksan liittovaltion kansleri Angela Merkel teki monipäiväisen vierailun Persianlahden arabivaltioihin toukokuun lopussa. Matkan aikana Merkel korosti arabimaiden kaasuvarojen merkitystä maalleen. Saksa ei Merkelin mukaan halua olla riippuvainen pelkästään Venäjältä tuodusta kaasusta. Liuskekaasun merkitys kasvaa Kiinassa Kiinalainen PetroChina Co. aikoo panostaa ensi vuosikymmenellä liuskekaasun tuotantoon vastatakseen vaatimuksiin, jotka edellyttävät aikaisempaa puhtaampaa energiaa. Yrityksen liuskekaasun vuosittainen tuotanto saattaa kasvaa jopa 10 miljardia kuutiota vuoteen 2020 mennessä. Vuoden 2020 ennuste on PetroChinan johtajan Jie Mingxunin mukaan noin neljä kertaa suurempi kuin koko maan viimevuotinen tuotanto. 6

7 AJANKOHTAISTA GASUMILLA KOONNUT JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT JUKKA ISOKOSKI, MINNA TERVO Mäntsälä Siuntio -siirtoputken työt vähitellen alkuun Rakennustyöt alkavat linjan raivauksella, kun maa-alueet on saatu käyttöön. Valtioneuvosto myönsi toukokuussa Gasumin Mäntsälästä Siuntioon suunnittelemalle maakaasuputkihankkeelle ennakkohaltuunotto- ja lunastusluvan. Luvan perusteella Gasum voi ottaa haltuun maakaasuputken rakentamista varten tarvittavat maa-alueet. Aloitamme hankkeen maanomistajien kanssa ennakkohaltuunoton kokouksella. Gasumin tavoitteena on saada maa-alueet käyttöön heinäkuun loppuun mennessä. Rakennustyöt voidaan aloittaa pikaisella aikataululla, sillä hankkeen pääurakoitsijat on valittu ja putkimateriaalit toimitettu työmaavarastoomme, kertoo projektipäällikkö Pekka Hytinkoski Gasumilta. Hanke työllistää parhaimmillaan noin 400 henkilöä. Pääurakoitsijoina maanrakennustöissä toimivat Destia ja E.M. Pekkinen. Uusi maakaasun siirtoyhteys on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä Putkilinjan pituus on 90 kilometriä ja hankkeen kokonaiskustannukset noin 60 miljoonaa euroa. Putkilinja lisää maakaasun siirtokapasiteettia ja toimitusvarmuutta pääkaupunkiseudulle. Lisäksi se tuo maakaasun uudeksi energiavaihtoehdoksi läntisen Uudenmaan kuntiin, kuten Nurmijärvelle ja Vihtiin. Nastolan laitoksen biokaasu liikennekäyttöön Biovakka Suomi Oy ja Gasum Oy ovat aloittaneet Nastolaan rakennettavan biokaasulaitoksen suunnittelutyön. Laitos on Suomen ensimmäinen biokaasun tuotantoyksikkö, jonka tuottama biokaasu voidaan syöttää maakaasuverkkoon. Tavoitteena on, että Suomessa ainutlaatuinen biokaasulaitos aloittaa täysin kotimaisen ja uusiutuvan liikennepolttoaineen tuotannon vuonna Nastolassa tuotettu biokaasu hyödynnetään liikenteen polttoaineena. Maakaasuverkkoon syötettyä biokaasua myydään jatkossa kaikilla Gasumin tankkausasemilla. Nastolan laitoksen kokonaiskustannukset ovat noin 10 miljoonaa. Pääsuunnittelijaksi on valittu suunnittelutoimisto Elomatic Oy. Laitoksen biomassan käsittelykapasiteetti on tonnia vuodessa ja se tuottaa biokaasusta energiaa noin 50 GWh vuodessa. Tuotannon sivuprosessina syntyy peltoviljelyyn soveltuvia kierrätysravinteita. Henkilövaihdoksia Gasumin hallintoneuvostossa Gasumin yhtiökokous pidettiin 25. toukokuuta. Gasum jakaa vuodelta 2009 osinkoa 1,133 euroa per osake. Valtio saa osinkoa Gasumilta 20,4 miljoonaa euroa. Yhtiökokous vahvisti Gasumin hallintoneuvoston uuden kokonpanon. Varapuheenjohtaja Taisto Turunen luopui hallintoneuvoston jäsenyydestä. Uudeksi jäseneksi valittiin inanssineuvos Jarmo Väisänen Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosastolta. Eroa pyytäneiden Achim Saulin ja Lukas Spechtin tilalle valittiin toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi E.ON Ruhrgas Internationalin toimitusjohtaja Peter Frankenberg ja Latvijas Gazen hallituksen varapuheenjohtaja Jörg Tumat. Eroamisvuorossa ollut Seppo Aho valittiin uudelleen seuraavaksi toimikaudeksi. Hallintoneuvosto jäseninä jatkavat Timo Karttinen, Sergei Emelianov ja Stanislav Tsygankov. Puheenjohtajana jatkaa Jorma Eloranta. Lempäälä Kangasala-linjalla arkeologisia koekaivauksia Gasumin Lempäälästä Kangasalan Sahalahteen suunnitteleman maakaasuputken linjalla tehdään kesän aikana arkeologisia jatkotutkimuksia. Pirkanmaan maakuntamuseon johdolla tehtävien koekaivausten tavoitteena on selvittää putkilinjan varrella mahdollisesti sijaitsevien kiinteiden muinaisjäännösten sisältö ja laajuus. Gasumin maakaasuputkihanke on edennyt suunnitellussa aikataulussa. Maaliskuun lopussa Gasum jätti valtioneuvoston käsiteltäväksi lupahakemuksen putkilinjan rakentamista varten tarvittavien maa- ja vesialueiden lunastamisesta. Gasumin tavoitteena on saada uusi maakaasun siirtoyhteys käyttöön syksyllä Malmin asemalla onnettomuus huoltotöiden yhteydessä Pirkanmaan maakuntamuseo selvittää koekaivauksissaan, millaisia muinaisjäännöksiä putkilinjalla mahdollisesti on. Malmin tankkausasemalla 14. huhtikuuta tapahtunut vakava onnettomuus liittyi huoltorakennuksessa tehtyihin huoltotöihin. Turvallisuus on otettu tarkkaan huomioon tankkausasemilla, ja maakaasua voi tankata turvallisesti kaikilla asemilla. Huhtikuisessa onnettomuudessa loukkaantui vakavasti kaksi laitehuollosta vastaavan Sarlin-yhtiön työntekijää. 7

8 EUPECin betonipinnoite suojaa merenalaisia putkia TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT EUPEC PIPECOATINGS FINLAND JA NORD STREAM EUPECin Kotkan tehtaalla pinnoitetaan betonilla 2/5 Nord Streamin meriputkista. Kotkassa maakaasulla lämmitetään pinnoitettavien putkien pesuvesi, tuotetaan höyryä kuivausprosessiin ja lämmitetään tehdastiloja. Maakaasu alkaa virrata ensimmäisessä merenalaisessa putkessa loppuvuodesta

9 Tuotanto alkoi EUPECin Kotkan tehtaalla syyskuussa Tehdas sijaitsee logistisesti hyvällä paikalla. EUPECin Kotkan betonipinnoitustehtaan alueelle on varastoituna antikorroosiopinnoitettuja teräsputkia sekä jo betonoituja putkia. Kotkassa pinnoitetut putket lasketaan korkeintaan 185 kilometrin etäisyydelle Kotkasta sekä 185 kilometrin eli 100 merimailin etäisyydelle Hangosta. 9

10 EUPECin Kotkan betonipinnoitustehtaassa aloitettiin meriputkien betonointi syksyllä Keväällä Kotkaan oli jo toimitettu noin putkea kaikkiaan :sta sinne toimitettavasta Nord Stream -linjan betonipinnoitettavasta putkesta. Yhden teräsputken pituus on 12,2 metriä ja halkaisija 1,22 metriä. EUPECin Kotkan yksikkö on keskeinen osa Nord Streamin logistiikkakonseptia. Kotkan sijainti on strategisesti hyvä, koska se on lähellä merenalaisen kaasuputkilinjan pohjoista päätä eli Pietarin tuntumassa olevaa Portovajan lahtea. Pinnoitustehtaalle löytyi sopiva paikka satama-alueelta, jonne on myös junayhteys. Tehtaan sijainti on ihanteellinen, koska nyt voimme minimoida putkien kuljetusetäisyydet. Se säästää niin ympäristöä kuin kustannuksiakin. Nyt meille voidaan tuoda putket suoraan Venäjältä OMK:lta junalla ja laivalla Saksasta Europipelta, kertoo Site Manager Tom Tonnessen EUPEC PipeCoatings Finland Oy:stä. " Tehtaan sijainti on ihanteellinen, koska nyt voimme minimoida putkien kuljetusetäisyydet. Betonointi lisää massaa Kotkaan tuodaan antikorroosiopinnoitettuja teräsputkia. Niiden kol mikerroksinen pinnoite on poly etyleeniä. Sisäpinta on epoksia, joka edistää kaasun virtaamista putkessa. Meillä putket pinnoitetaan betonilla. Pinnoituksen tarkoituksena on lisätä putken massaa, jotta se pysyy vakaana merenpohjassa. Betonipinnoite antaa myös mekaanista suojaa käsittelyä, kuljetusta ja putkenlaskua varten. Betoniseoksessa on rautamalmia, hiekkaa, sementtiä ja vettä. Seos ruiskutetaan putken pintaan noin 190 kilometrin tuntivauhdilla, toteaa Tom Tonnessen. Kotkan EUPECin tehtaalla on töissä 200 henkilöä. Mukana on rakentamisajasta lähtien ollut myös EUPECin ulkomaalaisia asiantuntijoita. Erikoisosaamista tarvitaan, koska betonipinnoitetehdasta ja alan osaamista ei Suomessa ole aiemmin ollut. Tonnessen kertoo, että paikalliset työntekijät on perehdytetty eri tuotantovaiheisiin. EUPECin varastointialueella on näyttävät putkipinot. Pinoista putket kuljetetaan tehtaaseen, jossa ne ensin pestään ja tarkistetaan. Tämän jälkeen putken ympärille tehdään teräsverkko tukemaan betonipinnoitetta. Betonointia kuivataan höyrytunnelissa 24 tunnin ajan. Lopuksi putket vielä tarkistetaan, merkitään ja pinotaan odottamaan jatkokuljetusta välivarastoon. EUPECin rooliin Nord Stream -hankkeessa kuului myös viiden välivarastointialueen valinta, valmistelu ja operointi. Yksi välivarastoista sijaitsee Kotkassa ja yksi Hangossa. Välivarastossa putket odottavat lopullista laivausta merelle. Kaikki Hankoon varastoitavat putket on pinnoitettu Kotkassa. Merenalaisten kaasuputkien pinnoituksen tarkoituksena on lisätä putken massaa, jotta putket pysyvät varmasti paikoillaan. Se antaa myös mekaanista suojaa käsittelyä, kuljetusta ja putkenlaskua varten, Tom Tonnessen kertoo. Jatkuvaa laadun tarkkailua Ennen pinnoitusta teräsputki painaa noin 11 tonnia ja betonoinnin jälkeen noin 25 tonnia. Betonipinnoite on millimetriä paksu. Kotkassa valmistuu jokaisena tuotantopäivänä noin 200 putkea. Kaikkiaan putkia tullaan pinnoittamaan meillä noin eli 930 kilometrin verran. Nord Stream -putkilinja koostuu kaikkiaan putkesta. Loput pinnoitetaan EUPECin Saksan sisartehtaalla Mukranissa. 10

11 Merenalaiset putket lasketaan erikoisaluksista syviin ja mataliin vesiin. NORD STREAM Kaasuputkilinja, joka yhdistää Venäjän Euroopan unioniin Itämeren kautta. Kahdesta vierekkäisestä putkesta rakentuvan putkilinjan pituus on kilometriä. Vuonna 2011 valmistuvan ensimmäisen putken siirtokapasiteetti on 27,5 miljardia kuutiometriä vuodessa. Rinnakkaisputki, joka valmistuu 2012, tulee kaksinkertaistamaan kapasiteetin noin 55 miljardiin kuutiometriin. Putkilinjan kokonaisbudjetti on 7,4 miljardia euroa. Pääomistajia ovat: OAO Gazprom, E.ON Ruhrgas AG, BASF/ Wintershall Holding GmbH ja N.V. Nederlandse Gasunie. " Tehdas on alueen ainoa öljy- ja kaasuputkien betonointiin erikoistunut laitos. Nord Stream -putket eivät eroa muista meriputkista. Ne valmistetaan DNV Ofshore Standard OS-F 101 -standardin mukaisesta erikoislujasta teräksestä. Putken toimittajat, riippumattomat asiantuntijat sekä Nord Streamin omat asiantuntijat tekevät jatkuvaa laadun tarkkailua varmistaakseen putkien paineensietokyvyn. Saman kokoisia putkia on käytetty muun muassa Pohjanmerellä kilometriä pitkässä Langeled-meriputkessa sekä Persianlahdella Dolphin-meriputkessa. Maakaasu lämmittää EUPECin tuotantolaitoksella käytetään myös maakaasua. Viime vuonna laitos käytti noin m 3 maakaasua kuukaudessa. Putkien pesuaseman vesi lämmitetään maakaasupolttimella öljykattilassa. Kuuma öljy kierrätetään vesisäiliöiden lämmönvaihtimissa veden lämmittämiseksi 60 asteiseksi. Maakaasua tarvitaan myös putkien höyrykuivausprosessissa. Kuivaustunnelien höyry tuotetaan kahdella kw:n maakaasukäyttöisellä höyrygeneraattorilla. Lisäksi maakaasua käytetään vielä 24 kohdelämmittimessä, joilla lämmitetään tehdastiloja, luettelee Tonnessen. Toiminta voi jatkua Nord Streamin ensimmäisen putkilinjan rakentaminen alkoi huhtikuussa 2010 ja sen on määrä valmistua ensi keväänä. Kaasun kuljetus on tarkoitus aloittaa vuoden 2011 loppupuolella. Toisen putkilinjan rakennustyöt aloitetaan keväällä 2011, ja sen on määrä valmistua vuonna EUPEC toivoo, että Kotkassa jatketaan putkien pinnoitusta tai vastaavanlaisia töitä Nord Streamin valmistuttuakin. Tehdas on suunniteltu niin, että se voidaan ottaa myös esimerkiksi logistiikka-alan käyttöön, jos putkien pinnoitus ei jatku. Kotkan tehtaan logistinen sijainti on erittäin hyvä. Voimme toimittaa putkia Itämeren alueelle, Venäjälle, jonne yhteydet ovat jo olemassa tai muualle. Tehdas on lisäksi alueen ainoa kaasuputkien betonointiin erikoistunut laitos ja edustaa Mukranin tehtaan kanssa teknologialtaan maailman huippua. Meriputket soveltuvat hyvin kaasun kuljetukseen Nord Stream on iso hanke maailmanlaajuisestikin ajateltuna. Kaasun siirtäminen merenalaisissa putkissa on turvallista ja teknisesti varmaa. Meriputkia käytetään kaikkialla maailmassa, eniten Pohjanmerellä ja Meksikonlahdella. Nord Stream on iso hanke maailmanlaajuisestikin ajateltuna. Erityisesti merenalaisia putkia käytetään öljyn ja kaasun ofshore-tuotannossa, mutta myös kaasun siirrossa esimerkiksi Itämerellä Nord Stream -hankkeessa ja Mustanmeren Blue Stream issa. Usein ei yksikertaisesti ole muuta vaihtoehtoa kuin laskea putki mereen. Meriputkien avulla kuljetusmatka on yleensä lyhyin, kertoo projektipäällikkö ja Baltian maiden aluejohtaja Seppo Nurminen Gasumilta. Meriputki on pitkäikäinen ja varma kaasunsiirtoväylä. Kun veden syvyys on alle 500 metriä, se on kustannuksiltaan kilpai- " lukykyisin. Putkia voidaan laskea esimerkiksi yli metrin syvyyteen. Suuret siirtovolyymit saavutetaan, kun käytetään nykyaikaisia jopa millimetrin ja yli 200 barin teräsputkia. Meriputket voidaan usein reitittää puolueettomalle kansainväliselle alueelle pois niin sanottujen transitiomaiden eli kauttakulkumaiden aluevesiltä tai territoriosta. Näin vältytään myös transitiokustannuksilta ja veroilta. Meriputket soveltuvat hyvin kaasunkuljetukseen. Putkenlaskutekniikka on kehittynyttä ja nopeaa. Rakennustapa on kustannustehokas. Merenalaisten putkien haasteena on putken yhtäjaksoinen pituus, koska maalta tuttuja kompressoriasemia on ongelmallista rakentaa syviin vesiin. Seppo Nurmisen mielestä meren pohjaan laskettu putki on turvallinen, koska ulkopuolisten on vaikea päästä siihen käsiksi ja se vaatii erikoislaitteistoa. Putki voidaan merenpohjassa myös esimerkiksi peittää. Meren pohjassa ei myöskään tehdä rakennustai muuta toimintaa, jonka haittana putki voisi olla. Merenalaisista putkista ei aiheudu maisemahaittoja. Ympäristöä ajatellen rakentamisen vaikutukset ovat tilapäisiä ja suhteellisen vähäisiä. Käytännössä merenalaisen putken haittavaikutukset ovat luonnolle maaputkia vähäisempiä, jos merenpohja ei jostain syytä ole poikkeuksellisen arvokas, miettii Seppo Nurminen. 11

12 VIERASKYNÄ Tapani Kaakkuriniemi on koulutuspäällikkö Helsingin yliopiston alaisessa Aleksanteriinstituutissa. Hän johtaa valtakunnallista Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen maisterikoulua. Venäläinen kesä TEKSTI TAPANI KAAKKURINIEMI KUVA JOHNNY KORKMAN " Venäjällä Kesänvieton suhteen venäläiset eivät kovin paljoa eroa suomalaisista ilmeisesti pohjoinen mielenlaatu yhdistää. Ellei kesänvietto huvilalla, datšalla, ole mahdollista, perinteiset vaihtoehdot ovat sanatorioloma, lomamatka Mustanmeren rannalle tai matka ulkomaille. Vaihtoehdot voivat myös olla rantaloma, vuoristoloma, autoloma tai vaikkapa viikon jokiristeily Volgalla. Mutta kaikki ei ole näin yksinkertaista. Venäjällä työelämä on muuttumassa kiivasrytmisemmäksi, ja ihmiset eivät välttämättä pysty lomailemaan, vaikka haluaisivatkin. Mielipidetutkimuksia tekevän VTsIOM-keskuksen mukaan vuonna 2008 viidesosa venäläisistä ei aikonut lomailla lainkaan, ja 22 prosenttia ilmoitti viettävänsä loman datšalla ja toiset 22 prosenttia kotimaan lomakohteissa. Tästä joukosta muutama prosentti oli menossa Mustanmeren rannalle ja toinen mokoma sanatorioihin. Ulkomaille mieliviä oli vain 4 prosenttia. Huono taloussuhdanne näkyi valinnoissa, vaikka huonot ajat olivat vasta alkamassa. Tämän vuoden toukokuussa VTsIOMin kyselyn tulokset ovat vielä yksiselitteisempiä: peräti 53 prosenttia vastaajista aikoi pysyä kesälomansa kotonaan, 20 prosenttia viettää loman datšalla omalla tai vuokratulla, 10 prosenttia matkustaa Mustallemerelle ja vain 3 prosenttia suunnittelee lomailevansa ulkomailla. Sanatoriot näyttävät menettäneen suosionsa lähes kokonaan, vaikka ne olivat neuvostovallan aikana matkailuteollisuuden tukipylväitä, ja niitä perustettiin sinne tänne ympäri maata. Sanatorioon mentiin hoidattamaan vaivoja luonnonlääkinnän avulla, ja virallinen informaatio perustui vankkaan uskoon laitoksessa käytettävän mineraaliveden lääkinnällisiin kykyihin. Nykyvuosina Mustanmeren rannikon sanatoriot ovat jokseenkin pitäneet suosionsa, mihin vaikuttaa tietysti myös sijainti kauniiden maisemien äärellä lämpimässä ilmastossa. Moitteita kuuluu myös palvelujen hintatasosta. Novaja gazetan kyselyssä pienyrittäjänainen valitti, ettei hänellä ole varaa kotipuolen kylpylöihin; ulkomailla olisi halvempaa, ja palvelut ovat parempia. Jos samalla rahalla saa viikon pari kotimaan kylpylöissä tai viikon matkan Turkkiin tai Egyptiin, voi olla vaikeaa valita kylpyläloma vaikkapa Moskovan oblastissa. Tosin Krimillä lomaileminen on jopa kaksin verroin kalliimpaa kuin sisämaan sanatorioissa. Neuvostoaikana ammattiliitot kustansivat jäsenilleen puolella hinnalla matkoja kotimaisiin lomakohteisiin, ja nämä olivat suosittuja, koska valinnanvaraa oli vähän. Vuonna 2006 Neuvostoliitto palasi eräässä mielessä takaisin, kun työsuhdelakiin (trudovoi kodeks) lisättiin oikeus lomaan, oikeus maksettuun lomamatkaan kuuden kuukauden työsuhteen jälkeen. Tämä tosin koskee vain budjettirahoitteisia työpaikkoja. Muilla aloilla työehtosopimuksessa on yleensä sovittu vastaavanlaisista eduista, joiden ehdot kuitenkin vaihtelevat. Perheenjäsenet pääsevät mukaan joko ilmaiseksi tai pienestä lisämaksusta. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen. Ani harvoilla yrityksillä on nykyisin varaa ja kiinnostusta huolehtia työntekijöidensä terveydestä ja jaksamisesta. Niinpä kohteen valinnassa yhä enemmän ratkaisee se, mitä talven uurastuksesta työpaikalla on jäänyt taskun pohjalle, samoin se, millä rahalla seuraava talvi aiotaan selättää. Venäläisiä ja suomalaisia yhdistää myös halu liikkua luonnossa. Kun isorikkaat etsivät extreme-kokemuksia, tavallinen kansa pakkaa lomavarusteet autoonsa tai junaan ja lähtee seuduille, joilla voi itse viettää aktiivilomaa kuka kalastellen, kuka kuljeskellen pitkin patikkareittejä. Venäjällä retkeilyvarusteiden design on vielä paljolti perua siltä ajalta, jolloin tavoitteena oli suuri ja mahtava. Kun sillä idealla valmistettua telttaa kantaa päivän selässä, matkan mitta saattaa lyhentyä. Kesän loppupuolella luonto muuttuu yltäkylläiseksi aarreaitaksi, kun sienet kasvavat ja marjat kypsyvät. Silloin venäläiset menevät joukolla metsään korit ja sangot mukanaan, ja retken saalis säilötään talven varalle. Maissa, joissa talven ja kesän kontrasti on suuri, kesä antaa paljon ihmisen mielelle ja ruumiille. Kulttuurista ja kielestä riippumatta. työelämä on muuttumassa kiivasrytmisemmäksi, ja ihmiset eivät välttämättä pysty lomailemaan, vaikka haluaisivatkin. 12

13 TEEMA Puhdas polttoaine puhtaampi meri KUVA DREAMSTIME GasettiTeema LNG vähentää päästöjä TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI GRAFIIKKA GASUM Perinteisten polttoaineiden rinnalle tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja päästöjen vähentämiseen. LNG:llä eli nesteytetyllä maakaasulla voidaan korvata muun muassa öljy polttoaineena ja saada pienennettyä typpioksidi-, rikkioksidi- ja hiilidioksidipäästöjä. Puhtaasti palava LNG ei sisällä lainkaan rikkiä, eikä sen käyttö aiheuta haitallisia pienhiukkaspäästöjä. LNG on metaania, jonka oktaaniluku on 130 ja lämpöarvo 13,7 MWh/tn. Esimerkiksi raskaalla polttoöljyllä lämpöarvo on 11,5 MWh/tn. Suomessa LNG on polttoaineena muun muassa kaasumoottoreiden testaus- ja koekäytössä. Sitä käytetään myös maakaasun varapolttoaineena maakaasuputkistojen liitäntä- ja korjaustöissä. Uudet, tiukentuneet meriliikenteen päästövaatimukset ovat nostaneet sen tärkeäksi vaihtoehdoksi meri- ja sisävesiliikenteen polttoaineena. LNG:tä käytetään vuosittain kaikkiaan noin 180 miljoonaa tonnia. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa LNG:n käyttö on lisääntynyt viime aikoina. On arvioitu, että LNG:n käyttö voi kaksinkertaistua kymmenen vuoden aikana maailmalla. Gasum on varautunut LNG:n kysynnän kasvuun. Porvoon Sköldvikiin valmistuneen uuden tuotantolaitoksen valmistuskyky on tonnia vuodessa. Mitä on LNG? Nesteytetty maakaasu eli liqueied natural gas on nestettä, jota voidaan kuljettaa erikoisvalmisteisilla LNG-säiliöaluksilla ja LNG-säiliöautoilla pitkiäkin matkoja. Näin maakaasua voidaan toimittaa alueille, joilla ei ole maakaasuputkia. Siirtoominaisuus tekee LNG:stä esimerkiksi öljyyn verrattavan polttoaineen. Valmistusprosessissa maakaasu tiivistyy kuusisataakertaisesti ja muuttuu nesteeksi. Näin sitä voidaan kuljettaa säiliöissä eikä tavallisen maakaasun tapaan siirtoputkia pitkin. Maakaasu pysyy nesteenä, jos sen lämpötila on normaalissa ilmanpaineessa 160 C. Kuljettamiseen tarvitaan lämpöeristetty säiliöalus tai -auto. LNG:n käyttö on turvallista. Mahdollisen vuodon sattuessa se höyrystyy ja haihtuu, koska se on ilmaa kevyempää. Nestemäisenä LNG ei voi räjähtää. Lisäksi sen syttymislämpötila on korkeampi kuin öljypohjaisilla polttoaineilla. LNG:N PÄÄSTÖT VERRATTUNA RASKAASEEN POLTTOÖLJYYN (MDO) Päästöarvot (%) NO x SO x CO 2 Hiukkaset NO x SO x CO 2 Hiukkaset Meridieselillä toimiva dieselmoottori, rikkipitoisuus 1 % Kaasulla toimiva monipolttoainemoottori 89 % vähemmän typenoksideja 100 % vähemmän rikkiä 25 % vähemmän hiilidioksidia 100 % vähemmän pienhiukkasia 13

14 Porvoon uusi laitos nelinkertaistaa LNG:n tuotantokapasiteetin TEKSTI JA KUVAT JUKKA ISOKOSKI Gasum on rakennuttanut Porvoon Kilpilahteen maakaasun nesteytyslaitoksen. Aikataulussa valmistuneessa laitoksessa aloitettiin LNG:n tuotanto kesäkuun toisella viikolla. Vihreää valoa LNG:lle. Gasumin projektipäällikkö Stanislav Lysak on tyytyväinen, että maakaasun nesteytys uudella laitoksella voidaan aloittaa alkuperäisen tavoitteen mukaisesti kesäkuun aikana. Uusi laitos pystyy tuottamaan tonnia nesteytettyä maakaasua vuodessa. Noin 28 miljoonaa euroa maksanut laitosinvestointi päätettiin tehdä, sillä naapuritontilla sijaitsevan vanhan tuotantolaitoksen kapasiteetti ja tekniikka eivät enää riittäneet vastaamaan kasvavien LNG-markkinoi- " Varastojen den kysyntään. Tuotantolaitoksen suunnittelu ja rakennustyöt toteutettiin tiiviissä aikataulussa. Maanrakennustyöt aloitettiin viime kesänä. Siitä on kulunut vajaa vuosi ja nyt laitos on valmis otettavaksi käyttöön, tiivistää hankkeen projektipäällikkö Stanislav Lysak Gasumilta. ollessa täynnä LNG:tä riittää lähes neljänkymmenen kuljetusrekan tankkaamiseen. Tehokkaampaa tuotantoa Uusi tuotantoyksikkö toimii edeltäjäänsä tehokkaammin. Maakaasu muutetaan nestemäiseen olomuotoon pudottamalla kaasun lämpötila nestemäisen typen avulla vähintään -147 C-asteeseen. Uusi laitos käyttää kaksi kiloa typpeä yhden maakaasukilon nesteyttämiseen. Aiempi laitos tarvitsi vastaavaan määrään tuottamiseen kolme kiloa typpeä, Stanislav Lysak kuvailee. Tuotantolaitoksen hyötysuhdetta nostaa myös se, että kaasun puhdistuksessa, nesteytetyn maakaasun varastoinnissa sekä tankkauksen yhteydessä höyrystyvä hukkakaasu otetaan talteen. Aiemmin tämä ylimääräinen kaasu poltettiin soihdussa. Nyt otamme sen talteen ja ohjaamme putkea pitkin öljynjalostamolle, jossa kaasu voidaan hyödyntää energianlähteenä tuotantoprosesseissa. Tuotevarasto lisää toimitusvarmuutta Tuotantolaitoksen yhteyteen rakennettiin mittava LNG:n tuotevarasto. Kolme sikarinmuotoista säiliötä vetää yhteensä noin kuutiometriä nesteytettyä maakaasua. Varastojen ollessa täynnä LNG:tä riittää lähes neljänkymmenen kuljetusrekan tankkaamiseen. Tämä tuo joustavuutta laitoksen toimintaan. LNG:n toimitukset eivät häiriinny, vaikka tuotantoa täytyisi rajoittaa huoltoseisokin ajaksi. Suurella varastokapasiteetilla on merkitystä myös maakaasun toimitusvarmuuden näkökulmasta. LNG:n avulla maakaasun toimittaminen voidaan turvata, vaikka kaasun siirtäminen putkea pitkin käyttökohteeseen estyisi väliaikaisesti esimerkiksi putkistoon tehtävien huolto- tai liitostöiden vuoksi. Tällöin maakaasu kuljetetaan alueelle nesteytettynä ja syötetään höyrystimen avulla käyttökohteen kaasuverkkoon. Porvoon varastoista kaasua riittää viikon ajaksi, kun verkkoon syöttö tapahtuu 75 MW:n teholla. 14

15 YK:n alainen merenkulkutoimisto International Maritime Organisation (IMO) on julkaissut sitovat määräykset meriliikenteen polttoaineiden päästöjen vähentämiseksi. Itämeri on nimetty erityiseksi ECA-alueeksi, jota koskevat tiukennetut normit. Itämeren alueella liikennöiviltä aluksilta tullaankin esimerkiksi vaatimaan, että niiden käyttämä polttoaine sisältää rikkiä enintään 0,1 prosenttia 2015 alkaen. Myös typpipäästöjä pitää vähentää reilusti. Gasum tarjoaa ratkaisuksi nesteytetyn maakaasun käyttämistä laivojen polttoaineena. LNG ei sisällä rikkiä, eikä sen käyttö aiheuta haitallisia pienhiukkaspäästöjä. LNG palaa laivojen moottoreissa puhtaasti ja vähäiset päästöt puoltavat sen käytön lisäämistä suojelua vaativilla merialueilla, toteaa johtaja Björn Ahlnäs Gasumilta. LNG:tä käyttäviä aluksia on jo esimerkiksi Norjassa, joten tekniikka on tutkittua ja turvallista. LNG-moottoriteknikkaa kehitetään kuitenkin jatkuvasti ja esimerkiksi Wärtsilä on julkistanut LNG-tekniikkaan liittyviä hankkeita. Ensin Saaristomerelle Gasumin ensimmäisenä tavoitteena on saada LNG Saaristomeren uusien yhteyslauttojen polttoaineeksi. Gasum oli keväällä SeaTech-messuilla esittelemässä LNG:n erilaisia käyttömahdollisuuksia. Uusia aluksia on hankinnassa, koska esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön asettama telakkateollisuustyöryhmä on esittänyt neljän yhteys- ja öljyntorjunta-aluksen tilaamista. LNG Itämeren avuksi TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVA DREAMSTIME Kasvava laivaliikenne on lisännyt herkän Itämeren haavoittuvuutta. Nyt vaaditaan niin matkustaja- kuin rahtilaivoiltakin lähes rikitöntä liikennöintiä. Porvoon nesteytyslaitos otetaan käyttöön kesäkuussa ja sen tuotantokapasiteetti riittää Saaristomeren yhteyslauttojen tarpeisiin, kertoo Björn Ahlnäs. LNG voisi palvella Itämeren liikennettä myös laajemmin. Gasumilla on valmius laajentaa LNG-logistiikkaansa kasvavan kysynnän mukaisesti. Suunnitelmat tankkaus paikkojen rakentamisesta rannikolle asiakastarpeiden mukaisesti ovat jo valmiina. Gasum mukana Itämeri-sitoumuksissa Gasum on antanut Baltic Sea Action Groupin (BSAG) kautta sitoumuksensa Itämeren tilan parantamiseen. Gasum sitoutuu näin esimerkiksi kehittämään mahdollisuuksia käyttää nesteytettyä maakaasua (LNG) meriliikenteen polttoaineena. BSAG-säätiö kerää konkreettisia sitoumuksia Itämeren hyväksi julkisinstituutioilta, erikokoisilta yrityksiltä ja kansalaisyhteiskunnan toimijoilta. GasettiTeema Porvooseen suunnitellaan meriliikennettä palvelevaa LNG-terminaalia TEKSTI JUKKA ISOKOSKI KUVA DREAMSTIME " LNG-markkinat kasvavat Itämeren alueella voimakkaasti lähivuosina. Gasum suunnittelee nesteytetyn maakaasun tuonti- ja jakeluterminaalin rakentamista Porvooseen. Ensimmäiset askeleet hankkeessa otettiin, kun Gasum hankki laitoksen rakentamiseen soveltuvan maa- ja vesialueen Porvoon Tolkkisista. Porvoon Tolkkisten alue soveltuu erinomaisesti meriliikennettä palvelevan LNG-terminaalin sijoituspaikaksi. Tontti sijaitsee Kilpilahden teollisuusalueen ulkoisen suojavyöhykkeen sisällä ja sopii siten hyvin teolliseen toimintaan. Lisäksi alueelle on jo olemassa seitsemän metrin meriliikenneväylä, kertoo johtaja Björn Ahlnäs Gasumilta. Gasum kaavailee Tolkkisiin etenkin meriliikenteen LNG-tarpeita palvelevaa, maailman mittakaavassa pienehköä tuonti- ja jakeluterminaalia. Nesteytetty maakaasu tuotaisiin Porvooseen todennäköisesti Keski- Euroopan markkinoilta noin kuutiometriä vetävillä LNG-tankkereilla. Terminaalin yhteyteen suunnitellaan m 3 varastosäiliötä, josta LNG pääsääntöisesti toimitettaisiin erillisellä bunkrausproomulla suoraan satamassa olevaan laivaan. Tolkkisten terminaali palvelisi lähinnä Helsingin, Kotkan ja Haminan sekä Kilpilahden satamissa käyviä laivoja. Myös suora tankkaus terminaalista tai jakelu säiliöautojen avulla ovat mahdollisia LNG:n bunkraustapoja. Uskomme, että LNG-markkinat kasvavat Itämeren alueella voimakkaasti lähivuosina. Tuontiterminaali täydentäisi oman maakaasun nesteytyslaitoksemme toimintaa. Vaikka uuden tuotantolaitoksen kapasiteetti on huomattavasti aiempaa suurempi, on se silti rajallinen. Mikäli Itämeren meriliikenteessä aletaan laajemmin hyödyntää polttoaineena puhdasta maakaasua, tarvitsemme oman tuotannon ohelle myös LNG:n tuontia, Björn Ahlnäs kuvailee. Gasumin terminaalihanke on vielä alkuvaiheissa. Neuvottelut kaavoittajan kanssa on aloitettu. Seuraavaksi ovat vuorossa erilaisten lupahakemusten valmistelu ja laitoksen perussuunnittelun käynnistäminen. Terminaali valmistuisi aikaisintaan 3 4 vuoden päästä. 15

16 Gasum tukee tutkimustoimintaa TEKSTI SARI SIITONEN GRAFIIKKA JA KUVA GASUM Gasum Oy:n maakaasurahastosta myönnettiin tänä vuonna yhdeksän apurahaa, arvoltaan yhteensä euroa. Apurahojen saajat julkistettiin Tekniikan edistämissäätiön juhlassa Finlandia-talolla 24. toukokuuta. Gasumin tavoitteena on tulla Suomen merkittävimmäksi biopohjaisten kaasujen tuottajaksi panostamalla voimakkaasti biokaasuun ja puuta kaasuttamalla saatavan bio-sng:n tuotantoon. Asiantuntija-arvioiden mukaan biopohjaisten kaasujen yhteenlaskettu potentiaali Suomessa on ainakin 14 TWh, mikä on kolmannes tämänhetkisestä maakaasun käytöstä. LNG eli nesteytetty maakaasu soveltuu muiden kaasumaisten polttoaineiden varapolttoaineeksi. Se tarjoaa myös mahdollisuuden vastata laivaliikenteen kiristyviin päästörajoituksiin. Olemassa oleva maakaasuverkosto on ylivertaisen tehokas ja ympäristöystävällinen energiansiirtojärjestelmä, ja se luo pohjan myös uusiutuvien kotimaisten kaasujen laajamittaiselle käytölle. Maakaasuverkon avulla bioenergia voidaan siirtää Etelä-Suomen tiheästi asutuille alueille ilman liikenteen haittavaikutuksia. Maakaasuverkkoon syötettävät biopohjaiset kaasut vastaavat koostumukseltaan maakaasua ja soveltuvat käytettäviksi kaikissa samoissa kohteissa kuin maakaasukin. Erityisen hyvin biopohjaiset kaasut sopivat jaeltavaksi liikenteen polttoaineeksi maakaasun tankkausasemaverkoston kautta. MAA- KAASU BIO-SNG BIOKAASU Siirtologistiikan tehokkuus Energiatehokkuus LNG Lähipäästöjen minimointi VETY CO 2 -TALTEENOTTO (CCS, Carbon Capture and Storage) Poltto- ja jäähdytystekniikoiden kehityksessä tärkeimmät tavoitteet ovat päästöjen vähentäminen ja energiatehokkuus. Nykyisin käytössä olevissa maakaasukäyttöisissä kombivoimalaitoksissa ja kondenssikattiloissa energiatehokkuus on huippuluokkaa. Energiatehokkuus ja päästöjen vähentäminen ovat keskeisiä tavoitteita myös uusia poltto- ja jäähdytystekniikoita kehitettäessä. Vety- ja polttokennoteknologiat sekä hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS) tulevat pitkällä tähtäimellä tarjoamaan merkittäviä mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseen. Gasum panostaa kestävien energiaratkaisujen tutkimukseen. Maakaasurahaston apurahat: Juho-Matti Uuksulainen Metropolia-ammattikorkeakoulusta on selvittänyt opinnäytetyössään absorptiokylmäkoneiden käyttöä kiinteistöjen jäähdytyksessä ja havainnut kaasukäyttöisten absorptiolaitteistojen kilpailukyvyn parantuneen viime vuosina. Juha Vettenniemi Itä-Suomen yliopistosta tutkii väitöskirjassaan, kohtaako liikennepolitiikka arjen liikkumiskäytännöt pääkaupunkiseudulla. Työssä selvitetään muun muassa, johtavatko liikenteen ohjauskeinot henkilöautojen ympäristövaikutusten vähentymiseen esimerkiksi ohjaamalla maakaasun ja biokaasun käyttöön liikenteen polttoaineina. Kalevi Kankkunen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta (LUT) tekee diplomityötä maakaasun liekittömän polton (engl. High Temperature Air Combustion, HiTAC) numeerisesta mallintamisesta. Polttotapaa pidetään lupaavana mahdollisuutena pienentää maakaasun ja biokaasun polton typenoksidipäästöjä. Kirsi Kokkonen (LUT) tekee väitöskirjaa osaamisten yhdistämisestä ja verkostoitumisen tukemisesta bioenergialiiketoiminnassa. Verkostoitumisella on ratkaiseva merkitys myös biokaasuliiketoiminnan kehittämisessä. Ville Uusitalo (LUT) arvioi väitöskirjatyössään biomassan erilaisten energiahyödyntämismuotojen soveltuvuutta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten biokaasuja ja biopolttoaineita tulisi ohjata energiakäyttöön sekä arvioida biopotentiaalien hyödyntämiseksi tarvittavia tukitoimia. Jan Hummelstedt Åbo Akademista tekee diplomityötä ylikriittisessä vedessä tapahtuvan kaasutuksen (SCWG, Supercritical Water Gasiication) kaasutuslaitteen tehostuksesta. Kaasutusteknologian avulla voidaan kaasuttaa märkää biomassaa lähes täydellisesti. Teknologian tekee bio-sng:n tuotannon näkökulmasta erittäin kiinnostavaksi kaasutuksen tuotekaasun korkea metaanipitoisuus. Ilkka Hannula tekee Aalto-yliopistolle väitöskirjaa uusiutuvan vedyn ja synteettisen maakaasun (bio-sng) valmistamisesta biomassaa kaasuttamalla. Työssä tarkastellaan muun muassa bio-sng:n tuotannon teknistaloudellista kannattavuutta erilaisilla synteesireittien yhdistelmillä. Anne Penttilän (Aalto-yliopisto) väitöskirjatyön tavoitteena on hapankaasu (CO2, H2S)-alkanoliamiini-vesi-systeemin mallintaminen. Työ liittyy läheisesti sekä biokaasun tuotantoon että hiilidioksidin talteenottoon. Sanni Eloneva Aalto-yliopistosta tutkii väitöskirjassaan hiilidioksidin vähentämistä mineraalien karbonoinnin avulla. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää hiilidioksidin mineralisoimismenetelmä, joka tuottaa puhdasta kalsiumkarbonaattia terästeollisuuden kuonista. Kalsiumkarbonaattia käytetään esimerkiksi metsäteollisuudessa paperin pinnoitteena. 16

17 Nautitaan kesästä! IDEA TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT TAPAHTUMIEN JÄRJESTÄJÄT, DREAMSTIME JA TURKU ENERGIA/ESKO KESKI-OJA Kesään kuuluvat niin rennot piknikit kuin kulttuuririennotkin. Aurinko antaa energiaa, mutta on kaasukin monessa mukana. a. Piknikille ja grilliin Kun piknik-korin sisältö kootaan maakaasua käyttävien valmistajien tuotteista, mukaan mahtuvat esimerkiksi: Vuoden tähtituote 2010, Vaasan Saaristolaispalat. Tee leipien teeksi tahna savusilakoista ja smetanasta, mausta a tillillä ja ruohosipu- täytlilla. Makeaksi palaksi sopii Primulan Kotoinen Suklaaruutu juuri sellaisena kuin se aina kotona tehtiin. Juomaksi Sinebrychoin Bonaqua-uutuus, Mansikka-Raparperi. Sormien ja suiden pyyhkimiseen Havin raikkaita Koivunlehti-lautasliinoja. Kun päätät virittää kesäkeittiön kaasugrillin, hyvät vinkit löytyvät HK Ruokatalon osoitteesta Kesän uutuus on pekoninen Kabanossi Karski -grillimakkara, jonka kanssa maistuu kaali-porkkanasalaatti. KAUPUNKI TUTUKSI! Turun kaasukello avaa ovensa musiikille ja yleisölle. Mikko Rikala Kaasukellolla kohdataan! Turun satavuotias kaasukello avaa ensi kertaa ovensa yleisölle konserttitilana elokuussa. Turun musiikkijuhlien Alussa oli henkäys -konsertti tuo paikalle kolme taitavaa muusikkoa: tenori Topi Lehtipuun, klarinetisti Karin Dornbuschin ja hanuristi Mikko Luoman, sekä ilmavan ohjelmiston. Helsingin Suvilahden kaasukellojen ympäristössä on meneillään maaperän puhdistus ja kunnallisteknisen verkoston uusiminen. Flow Festival valtaa Energiakentän PRIZE 2010 Kymmenen tapaa kuvata Pysäyttäviä valokuvia kymmeneltä nuorelta kuvaajalta on esillä Espoon modernin taiteen museossa EMMAssa. Kyseessä ovat ensimmäisen EMMA Prize -kuvataidekilpailun inalistit. Emma Prize -inalistit, Kaupunkijunan kyytiin Lappeenrannassa huristellaan jälleen katujunalla alkaen. Kaksivaunuinen, maakaasukäyttöinen juna liikennöi Hiekkalinnan ja Linnoituksen välisellä reitillä maanantaisin kello ja tiistaista sunnuntaihin kello Lähdöt Hiekkalinnasta tasatunnein. Uutta ovat kuulokkeet, joiden kautta voi kuunnella reittiselostusta ja kaupungin historiaa kuudella eri kielellä. 17

18 Varpion Puutarha työllistää Orimattilassa ympäri vuoden 13 työntekijää. Työn touhussa Chalita Laurila (vas.), Sa-Ngima-Ii ja Jarmo Paappanen. Viidakkotunnelmaa Varpion puutarhassa TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT TARMO VALMELA Kurkut kypsyvät maakaasun lämmössä tasaisen vihreiksi ja hyvänmakuisiksi. Kotimaista kasvihuonekurkkua syödään vuodessa noin kuusi kiloa henkeä kohden. Kesällä kurkun kulutus kasvaa. Hannu Varpio on kasvihuonekurkkujen kasvattaja jo toisessa polvessa. Alan kova kilpailu ja energian hinnan nousu tuovat uusia haasteita kannattavuudelle. Onneksi suomalaiset haluavat syödä kotimaista kurkkua. Yrittäjä Hannu Varpion työpaikka Varpion Puutarhalla muistuttaa viidakkoa. Kasvihuoneessa on tasaisen kosteaa, lämmintä ja valoisaa. Toukokuisena kevätpäivänä aurinkokin tulee esiin pilvien takaa. Nyt kasvuolosuhteet ovat ihanteelliset, kesällä on jo liian kuuma. Istutamme uudet taimet neljä kertaa vuodessa. Kolmen viikon päästä istutuksesta aletaan saada satoa, ja sitten satoa kerätäänkin joka päivä. Hyvänä viikkona kerätään kurkkuja kiloa neliön kasvihuoneessa ja pakkaamossa on 13 työntekijää. Varpion Puutarha Oy:llä on myös Lohjalla kasvihuone, jossa veljeni on nyt vetäjänä. Kasvihuoneviljely aloitettiin siellä, mutta vuonna 1987 päätimme isän kanssa rakentaa toisen kasvihuoneen tänne Orimattilaan. Tontti hankittiin kaupungilta ja maakaasulinja oli juuri vedetty. Silloin maakaasu oli paras vaihtoehto kasvihuoneen lämmitykseen. Edelleenkin maakaasu on käte- 18

19 Orimattila on maakaasukaupunki Kasvihuonekurkku vaatii menestyäkseen tasaisen ilmankosteuden, vähintään 23 astetta lämpöä ja runsaasti hiilidioksidia. " Kasvihuoneessa voidaan hyödyntää myös puhtaasti palavan maakaasun hiilidioksidi. vä, helppohoitoinen ja turvallinen energialähde. Hinta ei nyt ole niin kilpailukykyinen, Hannu Varpio kertoo. Lämpöä ja hiilidioksidia Varpion Puutarhan kolme kasvihuonetta lämpiävät putkissa kiertävän kuuman veden avulla. Vesi kuumennetaan kahdella maakaasukäyttöisellä kattilalla. Toinen kattiloista on 2 megawattia ja toinen 1,2 megawattia. Puutarha käyttää vuodessa noin kuutiota maakaasua, joka tulee Orimattilan Lämpö Oy:n kautta. Myös Lohjan kasvihuoneessa käytetään lämmityksessä maakaasua. Maakaasukattiloita ei tarvitse huoltaa, eikä niiden käyttö vaadi henkilökuntaa. Toinen vaihtoehto voisi olla joku kiinteä polttoaine, ehkä lähinnä hake, mutta se sitoisi henkilökuntaa, Hannu Varpio miettii. Kasvihuoneessa voidaan hyödyntää palamisprosessissa syntyvä hiilidioksidi, koska maakaasu palaa puhtaasti. Lisäksi tarvitaan puhdasta hiilidioksidia. Hiilidioksidi edesauttaa yhteyttämistä, mikä lisää sadon määrää. Kesällä, kun lämpö nousee kasvihuoneessa yli 27 asteen, joudutaan kattoluukkuja avaamaan ja tällöin hiilidioksidin määrä laskee. Viljelyn kehitykselle olisikin tärkeää keksiä taloudellinen tapa jäähdyttää kasvihuoneita kesällä. Vaativa ja herkkä Kasvihuonevihannesten viljely vaatii erikoisosaamista ja paljon työtä. Kurkun kasvatuksessa pitää koko ajan olla tarkkana, koska se on erityisen herkkä kasvitaudeille ja tuholaisille. Kilpailu alalla on kovaa ja keskusliikkeet painavat hintoja alas. Viljelijää harmittaa se, että markkinoiden vaatimuksissa määrä alkaa mennä laadun edelle. Meillä on kuitenkin periaatteena, että loppukäyttäjä saisi mahdollisimman hyvää ja tasalaatuista kurkkua. Koko ketjussa on tärkeää se, ettei kurkkuja saa varastoida liian pitkään. Siksi käytämme jakelussa tehokkaita pieniä tukkuja. Varpion Puutarhan kurkkuja on tarjolla Lahden alueella ja Kymenlaaksossa sekä pääkaupunkiseudulla ja Savossa. Uudellamaalla juuri meillä otettiin maakaasu ensimmäisenä käyttöön vuonna 1986, kertoo Orimattilan Lämpö Oy:n toimitusjohtaja Reijo Hutri ja esittelee Orimattilan ja Lahden välissä sijaitsevaa Pennalan teollisuusaluetta. Hänen mielestään maakaasu on yksi Pennalan kasvun osatekijä. Alueelle on viime vuosina syntynyt monipuolinen logistiikkayritysten keskus. Lama pisti jäihin uusia hankkeita, mutta uskon, että nekin viriävät nopeasti, Hutri kertoo. Orimattilassa on kaukolämpö tuotettu lähes " Orimattilassa on kaukolämpö tuotettu lähes 100-prosenttisesti maakaasulla. 100-prosenttisesti maakaasulla. Tänä vuonna aloitetaan bioenergiavoimalan rakentaminen, joka tuottaa jatkossa maakaasulaitoksen rinnalla kaukolämpöä. Orimattilan Lämpö Oy:n pääomistaja on kaupunki ja loput omistaa Kymenlaakson Sähkö Oy. Meillä on Pennalan alueella muovinen 8 barin maakaasuputki, jonka kapasiteetti riittää 20 megawattiin saakka, eli meillä on vielä varaa lisätä maakaasun käyttöä. Maakaasustamme 42 prosenttia käytetään lämmön tuotantoon ja loput suoramyyntiin. Suoramyynnistä 58 prosenttia suuntautuu teollisuuden käyttöön. Kasvihuoneasiakkaita on lähinnä vain Varpion Puutarha, jonne menee 15 prosenttia. Loppu on pientalojen sekä liike- ja julkisten rakennusten käytössä. Reijo Hutri toteaa Orimattilan sijaitsevan pääkaupunkiseutuun ulottuvalla kasvukäytävällä ja paikkakunnan asukasmäärän kasvavan tasaisesti. Maakaasu on yksi alueen menestystekijöistä. 19

20 MARKKINAT KOONNUT SONJA HELLÉN-NIEMINEN, MINNA OJALA, OSSI SAVOLAINEN JA ARI SEPPÄNEN GRAAFI GASUM KUVAT DREAMSTIME Plussa- ja jälkimarkkinakaupassa vilkas alkuvuosi " Kylmä talvi ja pörssisähkön kohonnut hintataso vauhdittivat maakaasun myyntiä. MWh Gasum Plussan myynti Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Odotettua kylmempi talvi ja pörssisähkön kohonnut hintataso vauhdittivat maakaasun myyntiä alkuvuodesta. Nord Poolin Suomen aluehinta oli tammikuussa 65,8 /MWh ja pörssisähkö maksoi yksittäisinä tunteina jopa 1100 /MWh. Tämä näkyi myös lyhyen kaupan puolella. Tammikuussa tehtiin Plussa-kaupan historian suurin kuukausimyynti 519 GWh. Kauppojen lukumäärä oli yli kappaletta. Maakaasun myynti jatkui vielä helmi- ja maaliskuussakin korkealla tasolla. Tosin maaliskuussa myyntiä pienensivät jonkin verran ahtaajien lakosta johtuneet metsäteollisuuden tuotannonrajoitukset. Lyhyen kaupan tuotteiden osuus koko maakaasun myynnistä nousi tavallista suuremmaksi alkuvuoden aikana. Gasum Plussan osuus oli 9 10 prosenttia kokonaismyynnistä tammi helmikuussa, kun se normaalisti on noin 3 prosentin tasolla. Lisäkaasun osuus vastaavana aikana oli 9 11 prosenttia ja jälkimarkkinakaupan 1,2 1,4 prosenttia. Lämpötilaltaan hyvin erilaiset talvet tuovat haasteita maakaasutilauksia tekeville. Kaasupörssissä tapahtuvan kaupankäynnin avulla voidaan korjata yli- tai alitilauksia ja ennakoimattomia muutoksia kaasun tarpeessa. Aktiivinen ja oikea-aikainen toimiminen jälkimarkkinoilla palkitaan kustannussäästöillä sekä lisäenergian hinnassa että siirtomaksuissa. Mittava huoltoseisokki Neste Oilin Porvoon jalostamolla Gasumin oma huoltoryhmä osallistui Neste Oilin mittavaan huoltoseisokkiin keväällä. Enimmillään Porvoon on jalostamon alueella laitteita huolsi kijää. Gasumlaiset ahersivat paineenvähennysase-semien kimpussa. työnte- Jalostamon seisokki tarjosi Gasumille mahdollisuuden tavallista perusteellisempiin huoltotoimenpiteisiin, joita ei voida toteuttaa jalostamon käynnin aikana. Huolto- ja kunnossapitotoimenpiteiden tarkoituksena oli varmistaa häiriöttömät maakaasun toimitukset yhdessä Suomen suurimmista maakaasun käyttökohteista. Seisokin ja huoltotöidenkin aikana maakaasutoimitusten tuli jatkua: Gasumin oma LNG-tuotanto toimi lähes normaalisti ja myös Nesteellä oli omaa, tosin normaalitilanteeseen verrattuna hyvin pienimuotoista maakaasun käyttöä. Ratkaisuna poikkeustilanteessa oli siirrettävä pvasema, Sinikka, joka kytkettiin huoltotöiden ajaksi varsinaisen pv-aseman rinnalle. Laite on varsin hyvin varus - teltu ja siinä on esimerkiksi paineensäädön, määrämittauksen, kaasun suodatuksen ja lämmityksen laitteis- tot sekä sekä tarvittavat turvalaitteet. Laite kytketään kaukovalvontaan käytön ajaksi. Sinikan maksimikapasiteetti on MW:a tarvittavasta painetasosta riippuen. 20

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12. Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.2009 Gasum Oy Myyntipäällikkö Jussi Vainikka jussi.vainikka@gasum.fi

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA

LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA GASUMIN PÄÄMÄÄRÄ Luomme monipuolisilla energiaratkaisuilla puhtaampaa hyvinvointia. PAIKALLISJAKELUN TUNNUSLUVUT 2008 Maakaasun myynti 452 GWh Verkoston pituus 550

Lisätiedot

UUSIUTUVAA LUONNONKAASUA

UUSIUTUVAA LUONNONKAASUA UUSIUTUVAA LUONNONKAASUA Suomen Kaasuyhdistyksen Biokaasuseminaari 10.5.2011 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 Milj. t CO2 ekv. 2 KAASUJÄRJESTELMÄ MAHDOLLISTAA TIUKKOJENKIN

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta,

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari, Lahti 15.10.2012 15.10.2012 1 Kotimaisen bioöljytuotannon huoltovarmuusvaikutuksia

Lisätiedot

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI Skangass osa Gasum-konsernia johtava toimija Pohjoismaisilla LNG-markkinoilla Skangass perustettiin vuonna 2007 Suomessa Skangass alkoi toimia keväällä 2014

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 1

19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 1 19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 1 LNG TERMINAALIVERKOSTO SUOMESSA GASUM LNG OY KEHITYSPÄÄLLIKKÖ VELI-HEIKKI NIIRANEN 19.5.2014 Gasum Veli-Heikki Niiranen 2 LNG-liiketoiminta Suomessa Gasum aloitti

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Fennovoiman kaksi suoraa osakasta

Fennovoiman kaksi suoraa osakasta Lapin liiton valtuustoseminaari 20.5.2010 Maira Kettunen Fennovoima Oy Fennovoiman kaksi suoraa osakasta Suomalainen enemmistöomistus turvattu osakassopimuksin 48 paikallista energiayhtiötä 15 teollisuuden

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016 Q1-Q3/216 Autoalan vuosi Tammi-syyskuu 216 Henkilöautojen ensirekisteröintien kehitys 14 12 1 8 6 4 2 12 1 8 6 4 2 213 214 215 216 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

LNG:N NÄKYMÄT ENERGIAHUOLLOSSA

LNG:N NÄKYMÄT ENERGIAHUOLLOSSA LNG:N NÄKYMÄT ENERGIAHUOLLOSSA Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Kuljetusketjun tulevaisuudennäkymät -seminaari Pori 1 ENERGIAN KOKONAISKULUTUS RAAKA-AINELÄHTEITTÄIN VUONNA 2011 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Pelletti Euroopan energialähteenä

Pelletti Euroopan energialähteenä Pelletti Euroopan energialähteenä Pellettienergian info-ilta OAMK, Oulu, 31.3.2009 Veli Pohjonen Helsingin yliopisto Euroopan metsävyöhyke (tumman vihreä) source: European Forest Institute Bioenergia on

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA

BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA KAASUPÄIVÄ 12.11.2015 JUKKA METSÄLÄ 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 1 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 2 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 3 KULUTTAJAN

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus I/2006

Osavuosikatsaus I/2006 Osavuosikatsaus I/2006 25.4.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Ensimmäinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Ensimmäisen

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry www.biokaasuyhdistys.net Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Sisältö Keski-Suomen biokaasupotentiaali Biokaasun

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

LISTAT. Tehtävä 1: LISTAT

LISTAT. Tehtävä 1: LISTAT LISTAT Tammikuussa julkaistiin Rokkisydän ja Sarvipäät -yhtyeiden uudet CD:t. Helmikuussa niitä seurasivat Sinkkubingo ja Metalliväki -yhtyeiden CD:t. Alla oleva kuvaaja esittää näiden yhtyeiden CD-levyjen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 2 Gasum s year 2015 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 3 24.05.2016 Gasum Oy Jussi

Lisätiedot

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS OSSI PUROMÄKI METSÄ FIBRE, 1 on kannattava ja kilpailukykyinen metsäteollisuuskonserni 2 Metsä Fibre lyhyesti METSÄ FIBRE Maailman johtavia havuselluntuottajia ja suuri

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

LUONNONKAASUT PUHTAAN LIIKENTEEN EDISTÄJÄNÄ

LUONNONKAASUT PUHTAAN LIIKENTEEN EDISTÄJÄNÄ LUONNONKAASUT PUHTAAN LIIKENTEEN EDISTÄJÄNÄ BIOLAITOSYHDISTYS 07.11.2013 07.11.2013 Gasum Jani Arala 1 LISÄARVOA SUOMELLE 2012 Gasum investoi vuonna 21 miljoonaa euroa uusiin maakaasuputkiin ja biokaasun

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla

Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla 29.11.2013 Päivän ohjelma 9:00 Tilaisuuden avaus 9:10 Toimintaympäristö muuttuu alan yleiset trendit ja globaalit ilmiöt Maakuntakaava ja liikennejärjestelmäsuunnitelma

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen

Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen 20.5.2016 Esityksen sisältö 1. Yritys lyhyesti 2. Uusiutuva diesel 3. Ajankohtaista ympäristövaliokunnalle Nesteen strategia

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015 Metsä Board Financial 215 Tilinpäätöstiedote statements review 215 Vuoden 215 kohokohdat Kartonkien toimitusmäärät kasvoivat 12 % verrattuna vuoteen 214 Liikevoitto parani 32 % Vahva liiketoiminnan kassavirta

Lisätiedot

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/2006

Osavuosikatsaus II/2006 Osavuosikatsaus II/2006 25.7.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Toisen neljänneksen

Lisätiedot

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla. TIEDOTE 1 (5) 23.8.2004 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä HPO-YHTYMÄN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2004 HPO-yhtymän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 27.312.662 euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % edellisen

Lisätiedot

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari 22.8.2013 Agenda 1. Neste Oil Oyj ja Porvoon jalostamo 2. Neste Oilin energian käyttö ja energian käyttö

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2014 10.2.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Q4 2014 Tilinpäätöstiedote 10.2.2015 1 Keskeiset tapahtumat Keskon kannattavuus pysyi hyvällä tasolla vaikeasta markkinatilanteesta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Hajanaisia ajatuksia liikennebiokaasun tankkausaseman perustamisesta Jari Laurinen

Hajanaisia ajatuksia liikennebiokaasun tankkausaseman perustamisesta Jari Laurinen Hajanaisia ajatuksia liikennebiokaasun tankkausaseman perustamisesta Jari Laurinen 12.10.2016 Tausta Jari Laurisella kaasuautoilukokemusta n. 200 000 km verran. Lähipiirissä käyttökokemusta lisäksi n.

Lisätiedot

25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku. Henkilökunnan määrä 25

25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku. Henkilökunnan määrä 25 25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku Liikevaihto n. 6 milj. Henkilökunnan määrä 25 Omistajat: Jukka Itkonen 55%, Reijo Lappalainen 34 %, Hannu Janhunen 7 %, Muu avainhenkilöstö

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

Q1 osavuosikatsaus tammi maaliskuu Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen

Q1 osavuosikatsaus tammi maaliskuu Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen Q1 osavuosikatsaus tammi maaliskuu 2009 Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 1 Keskeistä tammi maaliskuussa 2009 Haastava markkinaympäristö MacGREGORin vakaa suoritus jatkui Huoltoliiketoiminnan liikevaihto

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö

Lisätiedot

SYYSKOKOUS JA KAASUPÄIVÄ 18.11.2014. Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi

SYYSKOKOUS JA KAASUPÄIVÄ 18.11.2014. Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi SYYSKOKOUS JA KAASUPÄIVÄ 18.11.2014 Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Kaasun tilanne on mielenkiintoinen Poliittinen tilanne on noussut keskiöön

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

"Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016. Toimialapäällikkö Markku Alm

Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016. Toimialapäällikkö Markku Alm "Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuvan energian yritykset ja toimipaikat 777 uusiutuvan energian toimialan yritystä vuonna 2014. laskua edelliseen

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä.

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä. Metsäteollisuuden tuotanto Tuotanto Suomessa tammi-syyskuussa 25 Paperia ja Puuta Tuotanto normaalitasolla kolmannella neljänneksellä Kuluvan vuoden heinä-syyskuussa metsäteollisuuden tuotantolaitokset

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2011 20.10.2011 Päätapahtumia kolmannella vuosineljänneksellä Tulos viime vuoden tasolla Vesi- ja ydinvoimatuotannon volyymit kasvoivat Venäjän investointiohjelma

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 7.11.2002 klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2002 - Elektroniikka-alan taantuma jatkunut Suomessa - Liikevaihto 17,7 milj. euroa 1-9/02

Lisätiedot