Hankkeita, toimintaa, tuloksia. EU:n rakennerahastokausi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hankkeita, toimintaa, tuloksia. EU:n rakennerahastokausi 2007 2013"

Transkriptio

1 Hankkeita, toimintaa, tuloksia EU:n rakennerahastokausi

2 Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastot Suomessa Mitä Euroopan unionin rakennerahastoilla on saatu aikaan Suomessa? E uroopan unionin alue- ja rakennepolitiikalla tasapainotetaan jäsenvaltioiden alueellisia eroja ja lievennetään niiden rakenneongelmia. Alue- ja rakennepolitiikkaa toteutetaan rahoittamalla hankkeita EU:n eri rahastoista. Hankkeita rahoitetaan aina myös kansallisella rahoituksella. Manner-Suomessa on ohjelmakaudella toteutettu viittä rakennerahasto-ohjelmaa. Neljän alueellisen EAKR-toimenpideohjelman rinnalla on koko Manner-Suomen kattava ESR-toimenpideohjelma. Ahvenanmaalla on omat EAKR- ja ESR-ohjelmansa. Hankkeita toteutetaan eri puolilla Suomea. Rahoitusta myöntävät ELY-keskukset, maakunnan liitot ja sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetushallitus. HORISONTAALISET TEEMAT Horisontaalisilla teemoilla tarkoitetaan rakennerahastotoimintaa ohjaavia yhteisiä, komission asetuksiin pohjautuvia periaatteita, jotka tulee ottaa huomioon hankkeita toteutettaessa. Kansainvälisyys Kansainvälisyys on tapa toteuttaa hanketoimintaa. Kansainvälisen yhteistyön kautta saadaan tietoa eri maiden hyvistä ja huonoista käytännöistä. Se antaa hyvän mahdollisuuden kokemusten ja tiedon vaihtoon sekä vertaisoppimi- seen. Suomi on osallistunut muun muassa seuraaviin kansainvälisiin yhteistyöverkostoihin: pohjoismainen yhteistyö, Itämeri-yhteistyö, sukupuolten tasa-arvo, yhteisötalous ja ikäverkosto. Kumppanuus Kumppanuusperiaatteen mukaan kehittämistoimintaa tehdään yhteistyössä. Suppeimmillaan kumppanuus on rahoittajan ja hanketoteuttajan välistä, mutta yleensä kattaa vähintään hankkeen ohjausryhmän ja sidosryhmätoiminnan. Toiminnan kohderyhmä on keskeinen kumppanuuden toteutumisessa. 2

3 Tiedätkö mistä ja miten saada apua, kun nuorille koulupudokkaille pitäisi löytää tie ammattiin tai yritys kohtaa toiminnassaan tuotannon kehittämisen tarpeita? Yksi vaihtoehto on EU:n rakennerahastot Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tavoitteena on edistää yritys- ja innovaatiotoimintaa, vahvistaa osaamista ja verkostoitumista ja parantaa alueiden saavutettavuutta. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tavoitteena on edistää työllistymistä ja työmarkkinoiden toimintaa, lisätä yrittäjyyttä, kehittää työorganisaatioita ja työssä olevan työvoiman osaamista sekä ehkäistä syrjäytymistä. Rakennerahasto-ohjelmat ohjelmakaudella (rahoituskehys, milj. euroa vuoden 2006 rahassa) EU Kansallinen Julkinen julkinen rahoitus vastinrahoitus yhteensä Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelma 138,1 207,1 345,2 Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelma 159,4 239,1 398,4 Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelma 365,6 365,6 731,1 Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelma 311,3 311,3 622,5 Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelma* 615,4 798, ,2 Yhteensä 1 589, , ,4 Sukupuolten tasa-arvo Sukupuolten tasa-arvoa edistetään rakennerahastoissa kahdella tavalla: tasa-arvohankkeilla ja toisaalta viemällä sukupuolinäkökulma kaikkien hankkeiden toimintaan. Hanketoiminnalla vastataan sukupuolten tasa-arvon haasteisiin: palkkaerojen pienentämiseen, naisten töiden ja miesten töiden välisen jaon lieventämiseen työelämässä sekä perhevastuun tasaisempaan jakamiseen. Lainsäädännön ja työpaikkakäytäntöjen keinoilla helpotetaan työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Lisätietoa: Kestävä kehitys Kestävä kehityksen näkökulma edellyttää ympäristönäkökulman sisällyttämistä ohjelmatyöhön kaikissa sen vaiheissa. Tavoitteena on varmistaa, että tuettava toiminta tukee yhteisön kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tavoitteiden saavuttamista. Jokaisen rahoitettavan hankkeen kokonaisvaikutusten ympäristöön, ilmastoon ja ihmisten hyvinvointiin tulee olla myönteisiä. * ESR-ohjelma jakautuu neljään alueosioon sekä valtakunnalliseen osioon 3

4 + yrityksiä + yrittäjiä + kilpailukykyä + osaamista + työpaikkoja EU:n rakennerahastoilla edistetään Suomessa yritystoimintaa, yrittäjyyttä, kilpailukykyä, osaamista ja työllisyyttä. Yritystoiminnan, kilpailukyvyn ja työllisyyden edistäminen on laaja-alainen ja keskeinen teema rakennerahasto-ohjelmien toteutuksessa. Monipuolisen ja innovatiivisen yritystoiminnan lisääminen, kannattavuuden kasvattaminen sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen edistäminen vahvistavat kilpailukykyä kaikilla tasoilla. Koska teema kattaa monenlaisia toimenpiteitä, niitä rahoitetaan sekä Euroopan aluekehitysrahastosta että Euroopan sosiaalirahastosta. Rahoitusta myönnetään hankkeille, joilla arvioidaan olevan laaja vaikutus alueiden ja väestön työllisyyteen ja työmarkkinoiden houkuttelevuuteen. Yritykset, oppilaitokset ja kehittämisyhtiöt ovat keskeisiä toimijoita hankkeissa. Yrittäjyyttä edistävissä hankkeissa tuetaan etenkin pienten ja keskisuurten yritysten perustamista, kannustetaan yrittäjyyteen tai annetaan yrittäjyyskasvatusta. Yritysten investointeja tuetaan rahoittamalla esimerkiksi laitteiden hankintaa, markkinointia tai vientitoimia. Yrityshautomotoiminnalla ja tuotekehityksen parantamiseen tähtäävillä hankkeilla edistetään yritysten kilpailukykyä. Kehittämisen kohteena voivat olla myös kokonaiset yritysverkostot, mutta tarjottavissa palveluissa huomioidaan aina yritysten omat tarpeet. Vahvat ja kilpailukykyiset yritykset edistävät työllisyyttä. Yritysten toimintamahdollisuuksia parannetaan panostamalla henkilöstön osaamiseen organisaation kaikilla tasoilla erilaisilla koulutuksilla ja hankkimalla henkilöstön käyttöön asiantuntijapalveluita. Henkilöstön osaamisen 4

5 Tiesitkö että... Suomessa oli työllisiä vuoden 2013 heinäkuussa (virhemarginaali ± ).* vuonna 2011 Suomessa oli yritystä, joista alle 10 työntekijän yrityksiä oli 93,1 prosenttia.* * Lähde: Tilastokeskus varmistamisen lisäksi ensiarvoisen tärkeää on ylläpitää ja edistää työhyvinvointia ja työkykyä. Näin paitsi edistetään yritysten kannattavuutta, myös parannetaan työntekijöiden elämänlaatua, ehkäistään sairauslomia ja ennenaikaista eläköitymistä. Yritysten rekrytointitarpeisiin on vastattu muun muassa erilaisilla työllistymisen tukemisen palveluilla. Rakennemuutoksesta on tullut lähes jatkuvaa, ja EU:n rakennerahastovaroja onkin kohdistettu tarpeen mukaan eri alueille. Onnistuneet hankkeet ovat kaventaneet alueellisia kehityseroja, auttaneet työpaikkojen säilyttämisessä ja uusien työpaikkojen luomisessa sekä hyödyttäneet niin yrityksiä ja työllistyneitä kuin heidän lähipiiriäänkin. Kilpailukyky= Yrityksen, toimialan tai kansantalouden kyky selviytyä taloudellisen kilpailun olosuhteissa. Osaava työntekijä on kilpailukykyinen työmarkkinoilla. Yritykset tarvitsevat ammattitaitoisia ja motivoituneita työntekijöitä ollakseen kilpailukykyisiä. 5

6 Langaton teknologia tuo tehokkuutta kasvihuoneeseen Greenhouse-projektissa on kehitetty kasvihuoneympäristöön soveltuva ja langattomaan teknologiaan perustuva kosteuden mittausjärjestelmä, josta on syntynyt myös kaupallinen tuote. EAKR-hankkeessa Kokkolan yliopistokeskus tekee yhteistyötä Kannuksen kauppapuutarhan kanssa. Kaksiosainen projekti yhdistää yliopistokeskuksen informaatioteknologian ja soveltavan kemian yksikön asiantuntemusta. IT-tutkijat ovat kehittäneet antureita kasvualustan kosteuden mittaamiseen, ja kemistit ovat testanneet mahdollisuuksia parantaa kasvihuoneiden energiatehokkuutta ja edistää uusiutuvan energian käyttöä. Hankkeen vastuullisena johtajana on professori Ismo Hakala, projektipäällikkönä tietotekniikkapuolella on toiminut Ilkka Kivelä ja kemian puolella Tero Tuuttila. Projekti alkoi vuoden 2011 kesäkuussa, varsinaiset toimenpiteet vuoden 2012 alussa ja hanke päättyy vuoden 2013 lopussa. Kasvihuoneiden lämmitys on kallista ja lämpöä menee hukkaan. Hankkeessa on kokeiltu, miten lämmitysenergiaa voidaan tuottaa biomassasta kaasutusprosessilla. Palamisen sivuttuotteena syntyvä hiilidioksidi otetaan talteen ja puhdistetaan kasvihuonekäyttöön sopivaksi katalysaattoritekniikalla. Mittaustietoja tarvitaan joka päivä Kannuksen kauppapuutarhassa on testattu langattoman teknologian hyötyjä kasvihuoneympäristössä. Hankkeessa on ollut mukana kasvihuoneille automaatiojärjestelmiä toimittava Itumec Oy. Kasvualustojen ravinne- ja kosteuspitoisuuksien mittauksissa langattomuudesta on selvästi hyötyä. Kasvihuoneyrittäjä tarvitsee mittaustietoja joka päivä, kertoo Hakala. Kasvihuoneen olosuhteet asettavat haasteita langattoman järjestelmän toimivuudelle. Esimerkiksi kosteus ja kasvillisuus häiritsevät signaalin kulkua. Kaikki tekniset ongelmat kuitenkin onnistuttiin ratkaisemaan. Paristokäyttöisissä sensoreissa riittää virtaa useammaksi vuodeksi, ja ne muodostavat automaattisesti langattoman verkon. Anturit voi sijoittaa kasvualustalla vapaasti. Langaton mittaus on nykyisin kaupallinen tuote. Itumec teki siitä riisutun version, jonka se integroi osaksi kasvihuoneen automaatiojärjestelmää. Kasvihuoneyrittäjän ei tarvitse rakentaa mittausta varten omaa erillistä järjestelmää. Kun mittaus on osa automaatiojärjestelmää, yrittäjä voi valvoa kaikkia järjestelmiä samalta näytöltä. Hanke meni tyylikkäästi. Ensin tutkittiin ja kehitettiin, Kasvihuoneen olosuhteiden säätäminen vaikuttaa sadon määrään. Langaton teknologia helpottaa mittaustulosten keräämistä. ja sitten tuote kaupallistettiin. Tämä on hyvä alku. Uskon, että kasvihuoneympäristöstä löytyy lisää mahdollisuuksia langattoman teknologian hyödyntämiseen, arvioi Hakala. Katalysaattori puhdistaa palokaasut Tuuttila kertoo, että hankkeen toisessa osassa on tutkittu mahdollisuutta hyödyntää puuhakkeen kaasutusta lämmön ja sähkön tuottamiseksi. Lisäksi tuotekaasun polttamisen yhteydessä syntyvä hiilidioksidi halutaan puhdistaa sopivaksi kasvihuonekäyttöön. Hiilidioksidioksin talteen ottamiseksi ja puhdistamiseksi on olemassa erilaisia menetelmiä, mutta tähän puukaasusovellukseen ei ollut löydettävissä valmista ratkaisua. Poissulkemalla vaihtoehtoja päädyimme katalysaattoriteknologian testaamiseen. Kaasutusteknologia soveltuu Tuuttilan mukaan hyvin kasvihuoneympäristöön, koska siellä tarvitaan sähköä, lämpöä ja hiilidioksidia. Biomassan kaasutusprosessissa saatavan hiilidioksidin hyödyntämisestä kasvihuoneissa ei edes maailmalla ole juurikaan julkaistua tutkimustietoa. Kaupallisia mahdollisuuksia on tässä vaiheessa vaikea arvioida, mutta teknologiassa on potentiaalia. 6

7 Luovaa yrittäjyyttä Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan Teuvan aikuiskoulutuskeskuksen TEAKin vuosina toteuttaman Luovakashankkeen tavoitteena oli liittää yrittäjyyskasvatus osaksi aikuiskoulutusta. Uusia tapoja kehitettiin erilaisin kokeiluin yhdessä opettajien, opiskelijoiden ja yrittäjien kanssa. Hanketta rahoittivat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja TEAK, ja se rahoitettiin Manner-Suomen ESR-ohjelmasta. Hanke oli suunnattu erityisesti luovien alojen yrittäjille. Sen aikana järjestimme erilaisia verkostotapaamisia, seminaareja ja työpajoja. Kokonaisuuteen kuului myös muun muassa romaninaisille erikseen suunnattu yrittäjyyskoulutusohjelma sekä Startti yrittäjyyteen -opintokokonaisuus, TEAKin rehtori Ari Maunuksela kertoo. Yrittäjyyskoulutuksen kehittäminen soveltuu hänen mukaansa TEAKin toimintaan erityisen hyvin. Aikuiskoulutuskeskuksen pääkoulutusaloihin kuuluvat muun muassa puu-, sisustus-, verhoilu- ja vaatetusalojen koulutus. Kyseisillä aloilla oman yrityksen perustaminen on ollut perinteisesti matalammalla kuin monella muulla. Projekti onnistui hyvin. Se loi valmiudet kehittää edelleen yrittäjyyskoulutuksia osana ammatillista aikuiskoulutusta. Hankkeen tuloksena syntyi koulutusmalleja ja toimintatapoja yrittäjyyden edistämiseen ja yrittäjyyden kouluttamiseen. Huomasimme, että aloittava yrittäjä tarvitsee tukea ja neuvoja monesta eri suunnasta. Projektin aikana vaikutimmekin välillisesti peräti 24 uuden yrityksen käynnistysvaiheeseen, Maunuksela iloitsee. Matkailumarkkinointi houkuttelee Suomen Lappiin Yli maakuntarajojen ulottuva kolmevuotinen Lapland The North of Finland -imagomarkkinointihanke on luonut Lapille ja Koillismaalle vetovoimaa ulkomaisten matkailijoiden keskuudessa. Kohderyhmänä on erityisesti modernit humanistit, jotka arvostavat elämisen laatua ja kulttuuria sekä ainutlaatuisia kokemuksia. Matkailuhankkeen tavoitteena on ollut Suomen Lapin tunnettuuden ja vetovoiman vahvistaminen erityisesti Hollannissa, Iso-Britanniassa, Saksassa ja Venäjällä. Hankkeen rahoitukseen osallistuvat Euroopan aluekehitysrahasto, Lapin liitto ja Pohjois-Pohjanmaan liitto, Lapin ja Koillismaan kunnat sekä Matkailun edistämiskeskus. Matkailuhankkeesta on vastannut Lapin liitto ja sen markkinointijohtajana on toiminut Hanna-Mari Pyry Talvensaari. Lappi ja pohjoinen Suomi esitellään ulkomaisille matkailijoille vastakohtien maana, jollaista ei löydy muualta maailmasta. Perinteisen markkinoinnin sijaan on keskitytty tekoihin, jotka lunastavat lupauksen ja antavat mahdollisuuden kokea Lapin uskomattomat luonnonilmiöt myös digitaalisten kanavien kautta, Talvensaari toteaa. Lapland The North of Finland on toteuttanut muun muassa menestyksekkäästi vaikuttavia markkinointi- ja PR-toimenpiteitä valituilla markkina-alueilla. Tehokas markkinointiviestintä ohjaa kiinnostuneet OnlyInLapland.com-sivustolle, josta löytyy lisätietoa Lapin eri alueista, elämyksistä ja matkanjärjestäjistä. Lisätietoa: 7

8 + elinvoimaa + ideoita + ratkaisuja + osaamista + kehittämistä EU:n rakennerahastoilla edistetään Suomessa osaamisja innovaatiorakenteiden kehittämistä. I nnovaatiot syntyvät erilaisten osaamisten uusina yhdistelminä, joissa tieteenalojen ja toimialojen rajat on ylitetty. Jotta Suomi voi menestyä ja säilyä elinvoimaisena, on ratkaisevaa ylläpitää ammatillista osaamista ja kehittää uusia työtapoja. Osaamisen vahvistaminen ja innovaatioiden tukeminen ovat siksi rakennerahasto-ohjelmissa keskeisiä. Innovaatiot voivat syntyä hetkessä, mutta usein ne perustuvat osaamiseen ja pitkäjänteiseen työhön. Moni yritys tarvitsee ulkopuolista pääomaa tai muuta tukea esimerkiksi ideoiden ja tuotteiden kehitysvaiheessa, kaupallistamisessa tai viennin käynnistämisessä. EU rahoittaa suomalaisia osaamisen tai innovaatioiden kehittämiseen liittyviä hankkeita Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta. EAKR:sta rahoitetaan muun muassa ideoiden ja tuotteiden kehittämistä tukevia innovaatiojärjestelmiä ja kansallisia sekä kansainvälisiä verkostoja. Niiden avulla esimerkiksi jaetaan tieto-taitoa ja tuotteistetaan parhaita ideoita. Lisäksi kehitetään tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopalveluja sekä tuetaan yritysten tutkimus- ja tuotekehityshankkeita. 8

9 Tiesitkö että... Suomessa haetaan patentteja yli kaksi kertaa yleisemmin kuin EU:ssa keskimäärin.* * Lähde: Tilastokeskus ESR:n avulla tuetaan muun muassa työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen järjestämistä sekä opintojen jälkeen työelämään siirtymisen vauhdittamista. Tuen avulla koulutettavat voivat kehittää osaamistaan, ja suomalainen koulutusjärjestelmä pystyy vastaamaan entistä paremmin työelämän tarpeisiin ja työvoiman kysyntään. Yritykset ja oppilaitokset voivat myös kehittää yhteistyössä osaamista, jota tarvitaan esimerkiksi uusien ideoiden analysointiin ja tuotteistamiseen. ESR-varoin voidaan kehittää myös sosiaalisia innovaatioita, kuten uusia toimintatapoja yhteisöissä tai toimijaverkoissa. Innovaatio= osaamisesta syntynyt kilpailuetu, joka hyödyttää liiketoimintaa, yhteiskuntaa ja hyvinvointia. Osaamis- ja innovaatiorakenne= tutkimus, tuotekehitys, oppimisympäristöt. Osaamisrakenteen voi mieltää keskeisten toimialojen tukena olevien koulutus- ja tutkimustoimintojen kokonaisuudeksi. 9

10 Hankkeita ja tuloksia Pumppu kansalaislähtöisiä hyvinvointipalveluita Tarve uudistaa hyvinvointipalveluja on ilmeinen: hyvinvointipalveluiden käyttäjäjoukko kasvaa, ja on tarve turvata palvelujen saatavuus kaikille. Pumppu-hanke edistää ja kehittää kansalaislähtöisiä hyvinvointipalveluita neljän maakunnan alueella. Pumppu-hankkeen tavoitteena on kehittää monituottajuuden toimintatapoja ja kansalaislähtöisesti suunniteltujen palvelukonseptien syntymistä ja saumattomuutta. Pumppu-hankkeen avulla vahvistetaan kansalaisen roolia ja tarvelähtöisyyttä palveluprosesseissa. A31860 Hankeblogi: Ilmastonkestävä kaupunki ILKKA Helsinki, Vantaa, Turku ja Lahti ovat yhdessä sitoutuneet ilmastonmuutoksen hillintätavoitteisiin. Mukana ovat Ilmatieteen laitos ja Turun yliopisto. Hankkeessa luodaan parempaa ja ilmastokestävää kaupunkiympäristöä. Hankkeen tuloksena osataan valita oikeat ja kustannustehokkaat keinot ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja sen hillitsemiseen. Vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. A Huippu Nuorten työllistymistä edistävien hyvien käytäntöjen levittäminen Huippu-hankkeen tarkoituksena on EU-alueella tehtävän kansainvälisen yhteistyön avulla löytää uusia keinoja nuorten ja vastavalmistuneiden työllistymisen edistämiseksi. Lisäksi hankkeen tavoitteena on maahanmuuttajataustaisten nuorten koulutuksen ja työelämän välisen yhteistyön lisääminen sekä heidän työllistymiseensä liittyvien haasteiden tunnistaminen ja ratkaisujen löytäminen niihin. S

11 Kreativa kvinnor luovat naiset tukea naisyrittäjille Ruotsinkielinen hanke tukee ja kannustaa naisyrittäjiä myös tulevia Turun seudulla. Naisille tarjotaan muun muassa tilaisuus kehittää liikeideoitaan turvallisessa ympäristössä niin kutsutuissa teesalongeissa. Näihin voi mennä, jos ei ole vielä valmis menemään yritysneuvojan puheille, mutta haluaa keskustella yritysideasta. Hanke tarjoaa henkilökohtaista ohjausta ja apua verkostoitumiseen. S Laajakaista kaikille 2015 Laajakaistayhteys on nykykodissa yhtä tärkeä perustoiminto kuin lämmitys, sähkö ja vesi. Hankkeen avulla rakennetaan nopeita ja laadukkaita valokuituyhteyksiä haja-asutusalueille Kainuussa. Toimivat laajakaistayhteydet kaikkialla ovat valtion ja EU:n yhteinen tavoite. WastED jätehuoltoalan koulutusvientihanke Jätealan ammatillinen koulutus EU:ssa on vähäistä huolimatta alan kiivaasta kehittymisestä ja yhtenäisistä vaatimuksista jätteiden käsittelylle ja hyötykäytölle. WastED -hankkeen tavoitteena on viedä jätehuoltoalan osaamista Viroon ja Latviaan sekä kehittää maiden jätehuollon ammatillista koulutusta. Hankkeessa tuotetaan uusia jätealan koulutuspaketteja kohdemaiden tarpeisiin, yhtenäistetään jätehuoltoalan koulutusta kohdemaissa ja kehitetään hankkeeseen osallistuvien koulutusorganisaatioiden vientiosaamista. Pitkän tähtäimen tavoitteita ovat jätehuoltoalan tietotaidon lisääminen ja jätehuollon kokonaisvaltainen kehittäminen Virossa ja Latviassa. S Welcome Office apua neuvontakeskuksesta Tarvitsetko apua? Pohjanmaan Welcome Office tarjoaa ohjausta ja neuvontaa maahanmuuttoon liittyvissä asioissa. Neuvontakeskuksessa palvellaan maahanmuuttajia, kunnan toimijoita, yrityksiä, koulutusorganisaatioita, kolmannen sektorin toimijoita ja muita hankkeita. EAKR-rahoitusta saavassa hankkeessa on mukana 12 kuntaa. Kaikki asiakkaat ja kysymykset ovat tervetulleita Welcome Officeen. A Voit tutustua hankkeisiin myös rakennerahastotietopalvelussa: https://www.eura2007.fi/rrtiepa. Kirjoita hakukenttään projektikoodi, esim. A

12 Koko Suomen hyväksi Euroopan unionin rahoitus kehittää koko Suomea: suomalaisia ihmisiä, yrityksiä ja paikkakuntia. Keski-Pohjanmaa Vahva Kannus Kannuksessa irtisanottiin 114 työntekijää. Muutosprosessissa hanke tuotti tilalle 40 uutta työpaikkaa ja 9 uutta yritystä. A Voit tutustua kartalla oleviin hankkeisiin tarkemmin klikkaamalla hankkeiden nimiä sähköisessä esitteessä tai netissä rakennerahastotietopalvelussa: https://www. eura2007.fi/rrtiepa Kirjoita hakukenttään projektikoodi, esim. A Pohjanmaa Vaasan tekniikan kampus Tekniikan alan korkeakoulujen tiiviimpi yhteistyö tuo erityisesti energia- ja metallialalle osaavaa työvoimaa alueen teollisuuden tarpeisiin. A31252 https://www.vasek.fi/hankkeet/ paattyneet-hankkeet-ja-ohjelmat/koheesio-ja-kilpailukykyohjelma/kehittamiskokonaisuudet/ vaasan-tekniikan-kampus-osana-vaasan-tiedepuistoa/ Etelä-Pohjanmaa Seinäjoen seudun ilmastostrategia ja Kestävä Seinäjoen seutu ilmastonmuutoksen huomioiminen kaikessa kuntien toiminnassa Hankepari laati ilmastostrategian ja jalkautti ilmastonmuutoksen huomioimisen alueen kuntien jokapäiväiseen toimintaan. A31644, A web/?c=2121&nv=10&lang=fi Pirkanmaa Pukstaavi kylvää kunniaa suomalaiselle kirjalle Suomalaisen kirjan museo syntyi Sastamalaan EAKR:n tuella vuonna Arvokas osa kulttuurimaisemaa säilytettiin ja luotiin mahdollisuus kirjan keskukselle kunnostettuun Bäckmanin taloon. A30386, A30368, A Satakunta Peittoon kierrätyspuisto Kehittämishanke luo Peittoon alueesta teollisen kierrätystoiminnan kansallisen yrityskeskittymän. Hankkeessa pilotoidaan kierrätysteknologiaa ja luodaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. A Keski-Suomi Välitän 2 Väliinputoajanuoret osallistuvat pienryhmätoimintaan ja tekevät tiekartan elämänpolulleen. Usko omiin kykyihin vahvistuu ja nuoret pääsevät opinnoissaan maaliin. S Varsinais-Suomi Hyvä vire meriteollisuuden alan lomautettujen hyvinvointihanke Hanke tukee erityisesti vuosina Turun seudulla lomautettujen ja irtisanottujen meriteollisuuden alojen työntekijöiden työkyvyn säilymistä ja työnhakutaitojen ylläpitämistä. S default.aspx?contentid=217198& nodeid=

13 Lappi Saamelaiskulttuurikeskus Sajos Sajos on Suomen saamelaisten hallinnon ja kulttuurin keskus, kiinnostava ja vetovoimainen monikulttuurisuuden kohtaamispaikka, tapahtumatalo, kongressikeskus ja kokouspaikka. A Pohjois-Savo Kaivoskivien hyötykäyttö infrarakentamisessa Hanke tehostaa raaka-aineiden kuljetusta ja vähentää kuljetusten aiheuttamia päästöjä logistisen suunnittelun kautta. A laeyttoeoen_hanke-esittely.pdf Häme Envi Grow Park Biojalostamo tuottaa kaupallisesti innovatiivisia biomateriaaleja ja -energiaa jätteitä hyödyntämällä ja ekoteollisuuspuistosta tulee kansainvälisen tason huippuyksikkö uutta osaamista ja liiketoimintaa! A Uusimaa GRAFIT Keskeisenä tuloksena saadaan graafisen alan toimijoiden kilpailuetua lisääviä uusia toimintamalleja digitalisoituvassa ja muuttuvassa viestintämaailmassa. S fi/info/ajankohtaista/view/ / Kainuu Kainuu pelittää ja digittää Kainuu Gaming Cluster Pelialan yritysten klusteri auttaa yrityksiä saavuttamaan kilpailuetua laaja-alaisen yhteistyön avulla. Uusia pelialan yrityksiä perustetaan ja liiketoimintaa kehitetään. A fi/dbe9b5d2-717d-4368-b9fb- b840c462e3a2/14732f00-52e aa44-de9747ccb5f4 Etelä-Savo Vanhat veturitallit kuntoon Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat yli 100-vuotiaat veturitallit kunnostettiin osaksi Pieksämäen kaupungin uudistuvaa keskusta-aluetta. A php?sid=1 Päijät-Häme Kestävän ympäristön kaupunkilaboratorio Hankkeen tuloksena saadaan tietoa kaupunkien ekosysteemien toiminnasta, jonka avulla voidaan arvioida kaupunkiympäristön toimivuutta esimerkiksi veden kierron ja siihen liittyvän ekologian sekä kaupunki-ilman puhtauden kannalta. A Kymenlaakso GREENJOBS-ohjelma rakennemuutoksesta vihreisiin työpaikkoihin Hanke vahvistaa uusiutuvan energian arvoketjun toimijoiden osaamista alueella ja vastaa Kaakkois-Suomen kasvusopimuksen tavoitteisiin. S kokous/ pdf Pohjois-Pohjanmaa fforum female Forum Liikkeenjohdollinen koulutus tukee yrittäjäksi aikovia ja yrittäjinä toimivia naisia sekä naisia, jotka haluavat edistää uramahdollisuuksiaan. S fforum/ Pohjois-Karjala Atomikerroskasvatuksen sovellukset nanofotoniikassa ja lääketieteen diagnostiikassa Hanke tekee kansainvälisesti kovatasoista tutkimusta sekä luo uusia tutkimus- ja kehityshankkeita yrityksille ja mahdollisuuksia perustaa uusia startup-yrityksiä Itä-Suomeen. A fysmat/-/ miljoonaneuron-rahoitus-nanofotoniikantutkimukseen Etelä-Karjala Kierrätettävien materiaalien hyödyntäminen ja kehittäminen teollisuustuotteissa sekä pk-sektorin liiketoiminnassa Tämä hanke löysi kuitukomposiitin valmistamiseen kilpailukykyisesti hyvin soveltuvia ja kierrätettäviä materiaaleja. A Koheesio-_ja_kilpailukykyohjelma/Toimenpidekokonaisuudet/ Energia_ja_ymparisto.iw3 13

14 Hankkeita ja tuloksia Työmieli työvoimaa kuntoutujista Työmieli-hanke (S11038) toimi Satakunnassa Sen avulla autettiin työnantajia löytämään kuntoutujat kiinnostavana työvoimapotentiaalina. Erityisesti kerrottiin suurimmasta kuntoutujaryhmästä eli mielenterveyskuntoutujista. Työnantajan palveluohjaus -malli kehitettiin tekemään kuntoutujan työllistäminen yrityksille mahdollisimman helpoksi ja vaivattomaksi. Työurat pitenevät kun kuntoutujia palkataan WIN-WIN -periaatteella. Kaikki voittavat myös yhteinen taloutemme. Nyt kansainvälinen jatkohanke Mood For Work (S12037) levittää mallia Euroopassa. Tornion kirkon kunnostamisinvestoinnit Hankkeen lähtökohtana on ollut Tornion valtakunnallisesti, kansainvälisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävän kirkon, tornin ja tapulin pelastaminen tuleville sukupolville. Kirkko kuuluu maamme arvokkaimpiin kirkkoihin. Tornion kirkko on rakennettu vuonna 1686, tapuli vuonna 1688, ja kirkon torni on vuodelta Kirkko voi toimia jatkossakin paikkakunnan asukkaiden kirkollisten toimitusten kokoontumispaikkana. Kohde vaikuttaa alueen kiinnostavuuteen ja on merkittävä matkailun vetovoimatekijä. A30808 TAIVEX työvaihtoa esittävän taiteen tuottajille TAIVEX² oli vuosina toteutettu työvaihto-ohjelma esittävän taiteen tuottajille. Ulkomaisiin organisaatioihin suuntautuneiden työvaihtojaksojen pituudet vaihtelivat kahdesta viikosta kahteen kuukauteen. Työvaihdon tueksi hanke tarjosi osallistujille kuusiosaisen strategisen suunnittelun ja johtamisen koulutuskokonaisuuden. Työvaihtojaksojen aikana osallistujat saivat arvokkaita kokemuksia eri toimintakulttuureista ja toimimisesta kansainvälisellä kentällä, kontakteja, verkostoja ja ystäviä. Osallistuminen työvaihtoohjelmaan edesauttoi osallistujien ammatillista kehittymistä ja uusien yhteistyöhankkeiden käynnistymistä. S11835 Lue lisää työvaihtokokemuksista osallistujien matkaraporteista osoitteessa: workattachment/reportsontheworkattachmentperiods/ 14

15 Adelante terveydenhoitoalalle maahanmuuttajia Maakunnallinen Adelante-hanke kartoittaa, testaa ja luo uusia terveydenhoitoalalle sopivia työperäisen maahanmuuton rekrytointimalleja. Projektiin osallistuu espanjalaisia terveydenhoitoalan ammattilaisia, jotka ovat kiinnostuneita muuttamaan työn takia Etelä-Pohjanmaalle. Projektissa mukana olevat espanjalaiset sairaanhoitajat saavat jo lähtömaassaan viiden kuukauden pituisen koulutuksen: perehdytyksen Suomen terveydenhuoltoon ja kulttuuriin sekä suomen kieleen. Myös Suomessa järjestetään tarpeen mukaan erilaisia tilaisuuksia ja koulutuksia esimerkiksi suomen kielen taidon parantamiseksi. Hanke on suunnittelusta toteutukseen ollut yhteistyötä mukana olevien kuntien, sairaanhoitopiirien ja TE-toimistojen sekä muiden vastaavien ESR-hankkeiden kesken. S12170 menolippu Eteenpäin Opintiellä, perusopetus päätökseen Hanke tarjoaa mahdollisuuden vuotiaille vantaalaisille nuorille suorittaa keskeneräiset peruskouluopinnot päätökseen sekä saada päättötodistuksen. Toiminta soveltuu nuorille, jotka tarvitsevat erityistä ja päivittäistä tukea opiskelulleen. Nuorten ohjauspalveluita kehitetään ja edistetään nuorten sijoittumista peruskoulun jälkeen. Hanke toteutetaan monialaisena yhteistyönä Vantaan kaupungin nuorisopalveluiden, sivistystoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä Vantaan TE-toimiston kanssa. Tuloksena 80 nuorta saa peruskoulun päättötodistuksen saantiin tarvittavaa opetusta sekä ohjausta jatko-opintoihin. S11346 https://www.vantaa.fi/fi/nuorille/_nuorten_tyopajatoiminta/peruskoulu_paatokseen_-_menolippu-hanke Valkeakoski Campus osaamista vahvistamalla innovaatioympäristöä rakentamassa Valkeakoski Campus on monipuolinen innovaatioympäristö, jonka alueella eri alojen ja asteiden koulutustarjonta yhdistyy paikallisen elinkeinoelämän tarpeisiin. Valkeakoski Campuksen toimintaajatus on yksinkertainen: luoda siltaa koulutuksen ja tutkimuksen sekä elinkeinoelämän toimintaedellytyksien välille. Samanaikaisesti vahvistetaan elinkeinoelämän ja julkisten organisaatioiden välistä yhteistyötä. Campus-hankkeet - Kasvu yrittäjyyteen S Campus Trimola A ROBOLA A31562 Voit tutustua hankkeisiin myös rakennerahastotietopalvelussa: https://www.eura2007.fi/rrtiepa. Kirjoita hakukenttään projektikoodi, esim. A

16 + osallisuutta + elämänhallintaa + hyvinvointia + tukea + motivaatiota EU:n rakennerahastoilla edistetään Suomessa sosiaalista osallisuutta. O sallisuuden edistämisellä pyritään siihen, että ihminen voi tuntea olevansa mukana yhteiskunnassa sekä vaikuttavansa omaan elämäänsä ja tulevaisuuteensa. Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettujen hankkeiden yhtenä kohderyhmänä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt sekä pitkäaikaistyöttömät ja syrjäytymisuhan alaiset henkilöt. Heidän työllistymistään tuetaan monin eri tavoin. Asiakkaiden omat suunnitelmat ja työllistymistoiveet ovat palvelujen lähtökohtana. Niiden pohjalta tarjotaan muun muassa ammatillista koulutusta ja lyhytkoulutusta, henkilökohtaista ohjausta, pienryhmätoimintaa ja vertaistukea sekä yrityskäyntejä ja työnantajayhteyksiä. Yrittäjiä rohkaistaan työllistämään pitkään työttömänä olleita henkilöitä. Tavoitteena on, että hankkeen aikana yritykseen työllistetty henkilö saisi hankkeen päätyttyä jäädä yritykseen normaaliin työsuhteeseen. Rakennerahastohankkeissa voidaan kokeilla uusia ja erilaisia palvelumuotoja. Työttömien asiakkaiden työkyky ja terveys voivat olla heikkoja ja ilman näiden perusasioiden kuntoon saattamista voi työhön osallistuminen olla lähes mahdotonta. Kokeilut, joissa asiakkaille tarjotaan matalan kynnyksen terveyspalvelua ja moniammatillista palvelua, ovat tuottaneet positiivisia tuloksia. Myös niin sanottujen kokemusasiantuntijoiden mukaan ottamisella asiakaspalvelutyöhön on ollut myönteisiä vaikutuksia. Psyykkisellä ja sosiaalisella tuella ja yksilöllisellä palvelulla asiakkaiden tilanteet yleensä paranevat, hyvinvointi lisääntyy ja osallisuuden kokemus vahvistuu. Joskus tukea tarvitaan nuoren elämänhallinnan parantamiseen, jonka seurauksena kyky kantaa vastuuta omasta elämästä lisääntyy ja nuori ehkä 16

17 Tiesitkö että... Työvoiman ulkopuolella oli heinäkuussa suomalaista enemmän kuin vuonna 2012 vastaavaan aikaan.* * Lähde: Tilastokeskus kiinnostuu myös harrastustoiminnasta. Aktivoitumisen myötä nuoren näkemys omasta urasta selkiintyy ja häntä voidaan auttaa palveluilla, joita on kehitetty nuorten työllisyysvalmiuksien parantamiseksi ja koulutukseen ohjaamiseksi. Nuorille tiedottamisessa sosiaalisen median käyttö ja palvelujen tarjoaminen myös virka-ajan ulkopuolella ovat osoittautuneet hyviksi keinoiksi. Eräs tärkeä kohderyhmä ovat olleet maahanmuuttajat, joille tarjottavat palvelut sisältävät kotoutumista ja sosiaalista osallisuutta tukevia toimia. Lisäksi maahanmuuttajille on tarjottu työelämään osallistumista edistävää neuvontaa ja erilaista tukihenkilötoimintaa. Monilla maahanmuuttajilla on kotimaassaan hankittuja taitoja, koulutusta ja osaamista. Hankkeissa on kehitetty erilaisia menetelmiä niiden tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi. Osallisuus= Käsite liittyy yhteisöön osallistumiseen ja siinä osallisena olemiseen. Sosiaalinen osallisuus tuottaa ihmisille hyvinvointia ja terveyttä, koska osallisuus luo mielekästä merkitystä elämään. **Osallisuus merkitsee mukanaoloa, vaikuttamista sekä huolenpitoa ja yhteisesti rakennetusta hyvinvoinnista osalliseksi pääsemistä.*** ** Lähde: THL *** Lähde: 17

18 Omistaja vaihtuu, liiketoiminta kehittyy Etelä-Pohjanmaalla on kehitetty työkaluja ja malli siitä, miten palveluprosessin pitäisi toimia yritysten omistajanvaihdosten edistämisessä. Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SeAMK) tutkimushankkeen taustalla on tarve tehdä omistajanvaihdoksista ja yrityskaupoista luonnollinen osa yritysten kasvuprosessia maakunnassa. ESR-rahoitusta saaneen hankkeen nimi on Omistajanvaihdos osana liiketoiminnan kehittämistä ja kasvua. Se alkoi vuoden 2010 elokuussa ja päättyy vuoden 2013 lopussa. SeAMK:n yliopettaja ja liiketaloustieteen dosentti Elina Varamäki on toiminut projektin vetäjänä. Tavoitteeksi asetettiin työkalujen ja mallin rakentaminen tutkimustulosten avulla siitä, miten asiat kannattaa hoitaa tässä maakunnassa,eli mitä palveluja pitäisi olla tarjolla yrityksille. Kaikki tavoitteet ovat näillä näkymin toteutuneet tai toteutumassa, hän sanoo. Tutkimustuloksista pitää olla hyötyä Varamäen mielestä on tärkeää, että tutkimustoiminnalla on oma roolinsa omistajanvaihdosten edistämisen kentässä, eli tutkimus palvelee päämäärää eikä ole itsetarkoitus. Ensinnäkin tutkijat voivat toimia unilukkareina ja herättää tuoreiden tutkimustuloksien avulla huomaamaan kehityskohteita. Toiseksi uutta tietoa voidaan hyödyntää koulutus- ja kehityshankkeissa. Kolmanneksi tämän hankkeen tuloksista on kehitetty konsultointityökaluja yhdessä asiantuntijayrityksen kanssa. Kolmen ja puolen vuoden aikana on tehty useita tutkimuksia omistajanvaihdosten eri osapuolille, ostajille, jatkajille, potentiaalisille ostajille, myyjille sekä asiantuntijoille ja rahoittajille. Omistajanvaihdosta on lähestytty prosessina, joka kattaa ostajan ja myyjän valmistautumisen, neuvottelut, omistuksen vaihdoksen ja liiketoiminnan jatkumisen uuden omistajan johdossa. Myös yrityksistä luopuneiden jatkoa on seurattu. Tutkimukset osoittavat, että liiketoimintansa myyneillä olisi kokemusta ja osaamista, joiden avulla he voisivat tukea nuorempia yrittäjiä. Heillä on halua ryhtyä mentoreiksi tai sijoittaa pääomaa uuden yritystoiminnan luomiseksi, toteaa Varamäki. vaihdoskoulutuksissa ja muiden kehityshankkeiden pohjana. Tutkimustulosten avulla on kehitetty kolme työkalua neuvontatilanteita varten. Mikroyritysten omistajanvaihdoskartoitus myyjille -työkalun avulla asiantuntijat voivat selvittää yrittäjän kiinnostuksen myymiseen ja viedä sen pohjalta asiaa eteenpäin. Kuntien elinkeinoasiamiehet ovat testanneet työkalua ja sen käyttöä on jatkettu esimerkiksi yrittäjien neuvontapisteissä. Yritysostomahdollisuuksien kartoitus ostajille -työkalun avulla selvitetään, voiko yrittäjä hyödyntää yritysostoja oman liiketoimintansa kehittämisessä. Sitä voivat käyttää niin kuntien elinkeinoasiamiehet kuin konsultit. Syvimmälle liiketoimintaan menee yritysostostrategian laadintatyökalu. Workshop-työskentelyssä käydään yrittäjän kanssa läpi liiketoimintastrategia, toimintaympäristö sekä kehitys- ja kasvutavoitteet. Sen jälkeen vertaillaan erilaisia kasvutapoja ja laaditaan strategia yritysostojen toteuttamiseksi. Omistajanvaihdos on yksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun yritystutkimustiimin kärkiteemoista: Elina Varamäki (vas.), Anmari Viljamaa, Aapo Länsiluoto, Tarja Heikkilä, Juha Tall, Erkki Petäjä ja Kirsti Sorama. Työkaluja neuvontaan ja liiketoiminnan kehittämiseen Kyseessä ei ole koulutushanke, mutta tuotettua tietoa on käytetty omistajan- 18

19 Investointituki antaa kasvuvipua Kaslink Foods Oy tunnetaan menestyksekkäänä perheyrityksenä, joka toimii vanhalla alalla mutta uudella ja innovatiivisella tavalla. Yrityksen hallinto ja tuotantolaitos sijaitsevat Kouvolassa vanhoissa tehdastiloissa, joita on remontoitu ja koneistettu sekä laajennettu Euroopan aluekehitysrahaston tuella. Vuonna 2002 toimintansa aloittanut Kaslink Food tuottaa maitotuotteita, kermoja ja kastikkeita suomalaisiin koteihin asiakkaiden omilla tuotemerkeillä. Kaslink Foodsin liiketoiminta, työntekijämäärä ja liikevaihto ovat moninkertaistuneet kymmenen vuoden aikana. Viimeisten viiden vuoden aikana kasvuvauhti on ollut yli 50 prosenttia vuodessa. Vuoden 2013 aikana olemme Vastaisku syrjäytymisuhalle Oulussa vuosina toteutettavan MOPO-tutkimusja kehittämishankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää yhdessä nuorten kanssa heitä kiinnostavia toimintatapoja hyvinvoinnin ja elämänhallinnan edistämiseen. Hankekokonaisuus on suunnattu erityisesti kutsuntaikäisille nuorille miehille ja se koostuu neljästä eri projektista. Yksi osaprojekteista on nuorten miesten syrjäytymistä ehkäisevä MopoTuning. Se on Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen rahoittama ESR-hanke, jota toteuttavat ODL Liikuntaklinikka, Oulun yliopisto, Oulun kaupunki ja Virpiniemen liikuntaopisto. MopoTuning-hankkeen avulla olemme kehittäneet Oulun kaupunkiin yhtenäisen liikuntaneuvontamallin, sille palkanneet lähes 20 uutta työntekijää ja palkkaamme vielä muutaman lisää vuoden loppuun mennessä, yhtiön toimitusjohtaja Raino Kukkonen sanoo. Yhtiö on hankkinut joka vuosi uusia prosessilaitteita. Samalla tuotantokiinteistöä on saneerattu ja rakennettu uusia tiloja. Kukkonen laskeskelee, että karkeasti jakaen ELY-keskuksen kautta tulleista investointituista yksi neljäsosa on käytetty rakennukseen ja kolme neljäsosaa koneisiin ja laitteisiin. Olemme hakeneet investointihankkeisiimme tukia joka vuosi yli kymmenen vuoden ajan ja saaneet niitä keskimäärin prosenttia per investointi. Tuen ansiosta olemme pystyneet maksamaan pankkilainamme nopeammin pois ja näin investoimaan uusiin kohteisiin, Kukkonen kertoo. tietyt laatukriteerit ja työkaluja liikuntaneuvojille työnsä tekemiseen. Pyrimme kehittämään uusia menetelmiä nuorten aktivointiin, projektipäällikkö Riitta Pyky kertoo. Viime kesänä MopoTuning-hanke muun muassa koordinoi Kesäaction -toimintaa, jossa nuoret itse ohjasivat toisille nuorille liikunnallista tekemistä. Pienin askelin työelämään Työpäivä-hanke on Euroopan unionin sosiaalirahaston tuella vuosina järjestettävä kuntouttavan työtoiminnan kehittämishanke vaikeasti työllistyville. Hanketta ohjaa Suomen Vapaakirkon seurakunnissa tapahtuvaa diakoniatyötä hallinnoimaan perustetun ViaDia:n Pohjois-Savon yhdistys. Osallistujalla voi olla päihde- tai rikostaustaa, puutteellinen koulutus tai hän on saattanut aiemmin keskeyttää kuntouttavan työtoiminnan. Joskus työllistyminen on vaikeaa kulttuuritaustan takia, projektipäällikkö Petri Kekäläinen kertoo. Hankkeen aikana osallistujilla on mahdollisuus muun muassa osallistua yhdyskunta- ja erilaisiin työllistymispalveluihin. Hankkeen työtoimintapaikkoina toimivat paikallinen vapaaseurakunta sekä ViaDia -tori. Asiakkaille järjestetään myös koulutusta työvalmiuksien parantamiseksi kuten äidinkielen harjoituksia tai mahdollisuus hygieniapassin suorittamiseen. 19

20 Työtä ja tekijöitä pk-yrityksiin Mistä löydän osaavan työntekijän? Mitkä ovat työnantajan vastuut ja oikeudet? Muun muassa näihin kysymyksiin tarjoaa vastauksia Pestaamo-hanke, joka auttaa pk-yrittäjiä työllistämään ja toimimaan työnantajana. Kyseessä on Helsingin Yrittäjien ja Uudenmaan TE-toimiston yhteishanke, joka alkoi vuoden 2013 alussa ja päättyy vuoden 2014 lopussa. ESR-rahoitteinen kehittämishanke tarjoaa tukea ennen rekrytointia, rekrytoinnin aikana ja sen jälkeen työnantajana toimimisessa. Henkilökohtaisen ja ryhmämuotoisen palvelun avulla pk-yrittäjiä autetaan löytämään TE-toimiston ja oppilaitosten palvelut. Pienen yrityksen vetäjällä ei ole välttämättä aikaa tai osaamista uuden työntekijän rekrytoimiseksi. Suurissa yrityksissä on henkilöstöosastot, mutta yrittäjän on hoidettava kaikki itse, muistuttaa Pestaamo-hankkeen projektipäällikkö Marja Kaijala. Tarkoituksena on luoda toimintamalli, joka täyttää tämän aukon. Pestaamo tarjoaa pk-yrittäjille neuvoja, miten, miksi ja millaisia työntekijöitä kannattaa rekrytoida. Lisäksi se ohjaa hyödyntämään julkisten työnvälityspalveluiden työkaluja ja asiantuntijapalveluita Uudenmaan TE-toimistosta. Uuden työntekijän palkkaamiseksi on erilaisia vaihtoehtoja. Tarkoituksena on löytää niin työnantajalle kuin työntekijälle paras ratkaisu, kertoo Kaisa Välivehmas Pestaamo-hankkeesta. Oikea ihminen oikeaan paikkaan Kaijalan mukaan oikean ihmisen löytäminen oikeaan paikkaan on perimmäinen tavoite, ja työnvälityspalvelut ja erilaiset palkkaustuet toimivat välillisenä kannustimena. Tärkeintä on lopputulos eli uudet työpaikat. Monesti yrittäjät saattavat tarvita apua, jotta oraalla olevat työpaikat syntyvät. Pestaamolla on kunnianhimoinen tavoite: 300 uutta työpaikkaa kahden vuoden aikana. Kymmenen kuukautta toiminnan käynnistämisen jälkeen on syntynyt kolmekymmentä uutta työpaikkaa. Kaijala näkee tavoitteen positiivisena haasteena, jota kohti edetään yksi työpaikka kerrallaan. Prosessin alkuvaiheessa pohditaan, millaista osaamista yritys tarvitsee. Alkukartoituksessa voi tulla ilmi, että esimerkiksi kumppanuus toisen yrityksen kanssa on parempi ratkaisu kuin lisärekrytointi, toteaa Välivehmas. Hyvät palvelut tunnetuksi Vuoden 2014 loppuun mennessä toimintamalli on tarkoitus hioa siihen kuntoon, että yrittäjät tuntevat työvoima- ja työsuojeluhallinnon ilmaiset palvelut ja osaavat käyttää niitä. Kun pk-yrittäjä rekrytoi uuden työntekijän, tärkeää on luottamuksen tunne, koska yrittäjä on voimakkaasti sitoutunut omaan yritykseensä, kertovat Marja Kaijala ja Kaisa Välivehmas. Suomessa on tarjolla erinomaisia palveluita, mutta niistä ei tiedetä tarpeeksi. Kaikki eivät välttämättä osaa käyttää sähköisiä palveluita ja tarvitsevat aluksi apua, Kaijala kertoo. Kun yrittäjä ottaa yhteyttä Pestaamoon, ensimmäiseksi tehdään tarvekartoitus: millaista osaamista yritys tarvitsee? Osa tarvitsee enemmän tukea, osa siirtyy tästä suoraan rekrytointiin, jolloin TE-toimiston asiantuntija ottaa yhteyttä ja auttaa rekrytointi-ilmoituksen tekemisessä. Lisäksi Pestaamo järjestää aamukouluja, joissa käsitellään työnantajana toimimisen kannalta hyödyllisiä teemoja, kuten osaamisen ja työhyvinvoinnin johtamista. 20

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta 22.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Yksi ohjelma, joka pitää sisällään ESR- ja EAKR- rahoitukset Valtakunnalliset

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista Haku 1.1 1.3.2016 Valtteri Karhu Marika Lindroth Tavoitteet Vahvistetaan nuorten elämänhallintaa, osallisuutta ja voimavaroja, jotta motivaatio opiskeluun ja

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisältö Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma 3 Euroopan Aluekehitysrahasto (EAKR) 4 Hankkeita ja tuloksia 6 Welcome Office apua neuvontakeskuksesta 6

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa HAKUINFO Hämeen ELY-keskuksen alueellinen ESR-haku 13.2.2015 Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - rakennerahasto-ohjelma Ohjelma-asiakirja:

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 tavoite: kotoutumiskoulutuksen jälkeisen palvelun kehittäminen ja mallintaminen mallintamisessa hyödynnetään pilottihankkeita pilottihankkeiden hakuaika on 1.2.2016-31.3.2016

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Kouvola 12.5.2015 Kari Sartamo 4.6.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 12.3.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Ajankohtaista ESR-ohjelmasta

Ajankohtaista ESR-ohjelmasta Ajankohtaista ESR-ohjelmasta Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus ESR toimintaa Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/ Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 15 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelmasta toteutettavan hankkeen "Hankinnoista duunia" toteuttamiseen HEL 2015-002023 T 02 05 02 Päätös Päätöksen

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus 070514 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Hankkeita, toimintaa, tuloksia. EU:n rakennerahastokausi

Hankkeita, toimintaa, tuloksia. EU:n rakennerahastokausi Hankkeita, toimintaa, tuloksia EU:n rakennerahastokausi 2007 2013 Vipuvoimaa EU:lta 2007 2013 Rakennerahastot Suomessa Mitä Euroopan unionin rakennerahastoilla on saatu aikaan Suomessa? E uroopan unionin

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät -seminaari Helsinki Congress Paasitorni 10. 11.5 2012 Mari Räkköläinen Opetusneuvos,

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi

Rakennerahastojen ohjelmakausi Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013 123 Perusrahoitus

Lisätiedot

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Olemmeko jälleen kerran lähtöruudussa? Uusi sosiaalihuoltolakiesitys ei puhu opetuksesta,

Lisätiedot

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012 24.7.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 26.8.2014 1 27.8.2014 Rakennerahasto-ohjelman valtakunnallinen toiminta Tavoitteena erityinen lisäarvo sektoripolitiikoiden

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen. Ohjaus yrittäjyyteen Kaakkois-Suomen ELO-verkosto

Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen. Ohjaus yrittäjyyteen Kaakkois-Suomen ELO-verkosto Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen Ohjaus yrittäjyyteen 27.10.2015 Kaakkois-Suomen ELO-verkosto Ohjaus yrittäjyyteen tilaisuuden teemana TYÖELÄMÄTAIDOT JA YRITTÄJYYS Oivallinen mahdollisuus

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot