Hankkeita, toimintaa, tuloksia. EU:n rakennerahastokausi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hankkeita, toimintaa, tuloksia. EU:n rakennerahastokausi 2007 2013"

Transkriptio

1 Hankkeita, toimintaa, tuloksia EU:n rakennerahastokausi

2 Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastot Suomessa Mitä Euroopan unionin rakennerahastoilla on saatu aikaan Suomessa? E uroopan unionin alue- ja rakennepolitiikalla tasapainotetaan jäsenvaltioiden alueellisia eroja ja lievennetään niiden rakenneongelmia. Alue- ja rakennepolitiikkaa toteutetaan rahoittamalla hankkeita EU:n eri rahastoista. Hankkeita rahoitetaan aina myös kansallisella rahoituksella. Manner-Suomessa on ohjelmakaudella toteutettu viittä rakennerahasto-ohjelmaa. Neljän alueellisen EAKR-toimenpideohjelman rinnalla on koko Manner-Suomen kattava ESR-toimenpideohjelma. Ahvenanmaalla on omat EAKR- ja ESR-ohjelmansa. Hankkeita toteutetaan eri puolilla Suomea. Rahoitusta myöntävät ELY-keskukset, maakunnan liitot ja sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetushallitus. HORISONTAALISET TEEMAT Horisontaalisilla teemoilla tarkoitetaan rakennerahastotoimintaa ohjaavia yhteisiä, komission asetuksiin pohjautuvia periaatteita, jotka tulee ottaa huomioon hankkeita toteutettaessa. Kansainvälisyys Kansainvälisyys on tapa toteuttaa hanketoimintaa. Kansainvälisen yhteistyön kautta saadaan tietoa eri maiden hyvistä ja huonoista käytännöistä. Se antaa hyvän mahdollisuuden kokemusten ja tiedon vaihtoon sekä vertaisoppimi- seen. Suomi on osallistunut muun muassa seuraaviin kansainvälisiin yhteistyöverkostoihin: pohjoismainen yhteistyö, Itämeri-yhteistyö, sukupuolten tasa-arvo, yhteisötalous ja ikäverkosto. Kumppanuus Kumppanuusperiaatteen mukaan kehittämistoimintaa tehdään yhteistyössä. Suppeimmillaan kumppanuus on rahoittajan ja hanketoteuttajan välistä, mutta yleensä kattaa vähintään hankkeen ohjausryhmän ja sidosryhmätoiminnan. Toiminnan kohderyhmä on keskeinen kumppanuuden toteutumisessa. 2

3 Tiedätkö mistä ja miten saada apua, kun nuorille koulupudokkaille pitäisi löytää tie ammattiin tai yritys kohtaa toiminnassaan tuotannon kehittämisen tarpeita? Yksi vaihtoehto on EU:n rakennerahastot Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tavoitteena on edistää yritys- ja innovaatiotoimintaa, vahvistaa osaamista ja verkostoitumista ja parantaa alueiden saavutettavuutta. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tavoitteena on edistää työllistymistä ja työmarkkinoiden toimintaa, lisätä yrittäjyyttä, kehittää työorganisaatioita ja työssä olevan työvoiman osaamista sekä ehkäistä syrjäytymistä. Rakennerahasto-ohjelmat ohjelmakaudella (rahoituskehys, milj. euroa vuoden 2006 rahassa) EU Kansallinen Julkinen julkinen rahoitus vastinrahoitus yhteensä Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelma 138,1 207,1 345,2 Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelma 159,4 239,1 398,4 Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelma 365,6 365,6 731,1 Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelma 311,3 311,3 622,5 Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelma* 615,4 798, ,2 Yhteensä 1 589, , ,4 Sukupuolten tasa-arvo Sukupuolten tasa-arvoa edistetään rakennerahastoissa kahdella tavalla: tasa-arvohankkeilla ja toisaalta viemällä sukupuolinäkökulma kaikkien hankkeiden toimintaan. Hanketoiminnalla vastataan sukupuolten tasa-arvon haasteisiin: palkkaerojen pienentämiseen, naisten töiden ja miesten töiden välisen jaon lieventämiseen työelämässä sekä perhevastuun tasaisempaan jakamiseen. Lainsäädännön ja työpaikkakäytäntöjen keinoilla helpotetaan työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Lisätietoa: Kestävä kehitys Kestävä kehityksen näkökulma edellyttää ympäristönäkökulman sisällyttämistä ohjelmatyöhön kaikissa sen vaiheissa. Tavoitteena on varmistaa, että tuettava toiminta tukee yhteisön kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tavoitteiden saavuttamista. Jokaisen rahoitettavan hankkeen kokonaisvaikutusten ympäristöön, ilmastoon ja ihmisten hyvinvointiin tulee olla myönteisiä. * ESR-ohjelma jakautuu neljään alueosioon sekä valtakunnalliseen osioon 3

4 + yrityksiä + yrittäjiä + kilpailukykyä + osaamista + työpaikkoja EU:n rakennerahastoilla edistetään Suomessa yritystoimintaa, yrittäjyyttä, kilpailukykyä, osaamista ja työllisyyttä. Yritystoiminnan, kilpailukyvyn ja työllisyyden edistäminen on laaja-alainen ja keskeinen teema rakennerahasto-ohjelmien toteutuksessa. Monipuolisen ja innovatiivisen yritystoiminnan lisääminen, kannattavuuden kasvattaminen sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen edistäminen vahvistavat kilpailukykyä kaikilla tasoilla. Koska teema kattaa monenlaisia toimenpiteitä, niitä rahoitetaan sekä Euroopan aluekehitysrahastosta että Euroopan sosiaalirahastosta. Rahoitusta myönnetään hankkeille, joilla arvioidaan olevan laaja vaikutus alueiden ja väestön työllisyyteen ja työmarkkinoiden houkuttelevuuteen. Yritykset, oppilaitokset ja kehittämisyhtiöt ovat keskeisiä toimijoita hankkeissa. Yrittäjyyttä edistävissä hankkeissa tuetaan etenkin pienten ja keskisuurten yritysten perustamista, kannustetaan yrittäjyyteen tai annetaan yrittäjyyskasvatusta. Yritysten investointeja tuetaan rahoittamalla esimerkiksi laitteiden hankintaa, markkinointia tai vientitoimia. Yrityshautomotoiminnalla ja tuotekehityksen parantamiseen tähtäävillä hankkeilla edistetään yritysten kilpailukykyä. Kehittämisen kohteena voivat olla myös kokonaiset yritysverkostot, mutta tarjottavissa palveluissa huomioidaan aina yritysten omat tarpeet. Vahvat ja kilpailukykyiset yritykset edistävät työllisyyttä. Yritysten toimintamahdollisuuksia parannetaan panostamalla henkilöstön osaamiseen organisaation kaikilla tasoilla erilaisilla koulutuksilla ja hankkimalla henkilöstön käyttöön asiantuntijapalveluita. Henkilöstön osaamisen 4

5 Tiesitkö että... Suomessa oli työllisiä vuoden 2013 heinäkuussa (virhemarginaali ± ).* vuonna 2011 Suomessa oli yritystä, joista alle 10 työntekijän yrityksiä oli 93,1 prosenttia.* * Lähde: Tilastokeskus varmistamisen lisäksi ensiarvoisen tärkeää on ylläpitää ja edistää työhyvinvointia ja työkykyä. Näin paitsi edistetään yritysten kannattavuutta, myös parannetaan työntekijöiden elämänlaatua, ehkäistään sairauslomia ja ennenaikaista eläköitymistä. Yritysten rekrytointitarpeisiin on vastattu muun muassa erilaisilla työllistymisen tukemisen palveluilla. Rakennemuutoksesta on tullut lähes jatkuvaa, ja EU:n rakennerahastovaroja onkin kohdistettu tarpeen mukaan eri alueille. Onnistuneet hankkeet ovat kaventaneet alueellisia kehityseroja, auttaneet työpaikkojen säilyttämisessä ja uusien työpaikkojen luomisessa sekä hyödyttäneet niin yrityksiä ja työllistyneitä kuin heidän lähipiiriäänkin. Kilpailukyky= Yrityksen, toimialan tai kansantalouden kyky selviytyä taloudellisen kilpailun olosuhteissa. Osaava työntekijä on kilpailukykyinen työmarkkinoilla. Yritykset tarvitsevat ammattitaitoisia ja motivoituneita työntekijöitä ollakseen kilpailukykyisiä. 5

6 Langaton teknologia tuo tehokkuutta kasvihuoneeseen Greenhouse-projektissa on kehitetty kasvihuoneympäristöön soveltuva ja langattomaan teknologiaan perustuva kosteuden mittausjärjestelmä, josta on syntynyt myös kaupallinen tuote. EAKR-hankkeessa Kokkolan yliopistokeskus tekee yhteistyötä Kannuksen kauppapuutarhan kanssa. Kaksiosainen projekti yhdistää yliopistokeskuksen informaatioteknologian ja soveltavan kemian yksikön asiantuntemusta. IT-tutkijat ovat kehittäneet antureita kasvualustan kosteuden mittaamiseen, ja kemistit ovat testanneet mahdollisuuksia parantaa kasvihuoneiden energiatehokkuutta ja edistää uusiutuvan energian käyttöä. Hankkeen vastuullisena johtajana on professori Ismo Hakala, projektipäällikkönä tietotekniikkapuolella on toiminut Ilkka Kivelä ja kemian puolella Tero Tuuttila. Projekti alkoi vuoden 2011 kesäkuussa, varsinaiset toimenpiteet vuoden 2012 alussa ja hanke päättyy vuoden 2013 lopussa. Kasvihuoneiden lämmitys on kallista ja lämpöä menee hukkaan. Hankkeessa on kokeiltu, miten lämmitysenergiaa voidaan tuottaa biomassasta kaasutusprosessilla. Palamisen sivuttuotteena syntyvä hiilidioksidi otetaan talteen ja puhdistetaan kasvihuonekäyttöön sopivaksi katalysaattoritekniikalla. Mittaustietoja tarvitaan joka päivä Kannuksen kauppapuutarhassa on testattu langattoman teknologian hyötyjä kasvihuoneympäristössä. Hankkeessa on ollut mukana kasvihuoneille automaatiojärjestelmiä toimittava Itumec Oy. Kasvualustojen ravinne- ja kosteuspitoisuuksien mittauksissa langattomuudesta on selvästi hyötyä. Kasvihuoneyrittäjä tarvitsee mittaustietoja joka päivä, kertoo Hakala. Kasvihuoneen olosuhteet asettavat haasteita langattoman järjestelmän toimivuudelle. Esimerkiksi kosteus ja kasvillisuus häiritsevät signaalin kulkua. Kaikki tekniset ongelmat kuitenkin onnistuttiin ratkaisemaan. Paristokäyttöisissä sensoreissa riittää virtaa useammaksi vuodeksi, ja ne muodostavat automaattisesti langattoman verkon. Anturit voi sijoittaa kasvualustalla vapaasti. Langaton mittaus on nykyisin kaupallinen tuote. Itumec teki siitä riisutun version, jonka se integroi osaksi kasvihuoneen automaatiojärjestelmää. Kasvihuoneyrittäjän ei tarvitse rakentaa mittausta varten omaa erillistä järjestelmää. Kun mittaus on osa automaatiojärjestelmää, yrittäjä voi valvoa kaikkia järjestelmiä samalta näytöltä. Hanke meni tyylikkäästi. Ensin tutkittiin ja kehitettiin, Kasvihuoneen olosuhteiden säätäminen vaikuttaa sadon määrään. Langaton teknologia helpottaa mittaustulosten keräämistä. ja sitten tuote kaupallistettiin. Tämä on hyvä alku. Uskon, että kasvihuoneympäristöstä löytyy lisää mahdollisuuksia langattoman teknologian hyödyntämiseen, arvioi Hakala. Katalysaattori puhdistaa palokaasut Tuuttila kertoo, että hankkeen toisessa osassa on tutkittu mahdollisuutta hyödyntää puuhakkeen kaasutusta lämmön ja sähkön tuottamiseksi. Lisäksi tuotekaasun polttamisen yhteydessä syntyvä hiilidioksidi halutaan puhdistaa sopivaksi kasvihuonekäyttöön. Hiilidioksidioksin talteen ottamiseksi ja puhdistamiseksi on olemassa erilaisia menetelmiä, mutta tähän puukaasusovellukseen ei ollut löydettävissä valmista ratkaisua. Poissulkemalla vaihtoehtoja päädyimme katalysaattoriteknologian testaamiseen. Kaasutusteknologia soveltuu Tuuttilan mukaan hyvin kasvihuoneympäristöön, koska siellä tarvitaan sähköä, lämpöä ja hiilidioksidia. Biomassan kaasutusprosessissa saatavan hiilidioksidin hyödyntämisestä kasvihuoneissa ei edes maailmalla ole juurikaan julkaistua tutkimustietoa. Kaupallisia mahdollisuuksia on tässä vaiheessa vaikea arvioida, mutta teknologiassa on potentiaalia. 6

7 Luovaa yrittäjyyttä Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan Teuvan aikuiskoulutuskeskuksen TEAKin vuosina toteuttaman Luovakashankkeen tavoitteena oli liittää yrittäjyyskasvatus osaksi aikuiskoulutusta. Uusia tapoja kehitettiin erilaisin kokeiluin yhdessä opettajien, opiskelijoiden ja yrittäjien kanssa. Hanketta rahoittivat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja TEAK, ja se rahoitettiin Manner-Suomen ESR-ohjelmasta. Hanke oli suunnattu erityisesti luovien alojen yrittäjille. Sen aikana järjestimme erilaisia verkostotapaamisia, seminaareja ja työpajoja. Kokonaisuuteen kuului myös muun muassa romaninaisille erikseen suunnattu yrittäjyyskoulutusohjelma sekä Startti yrittäjyyteen -opintokokonaisuus, TEAKin rehtori Ari Maunuksela kertoo. Yrittäjyyskoulutuksen kehittäminen soveltuu hänen mukaansa TEAKin toimintaan erityisen hyvin. Aikuiskoulutuskeskuksen pääkoulutusaloihin kuuluvat muun muassa puu-, sisustus-, verhoilu- ja vaatetusalojen koulutus. Kyseisillä aloilla oman yrityksen perustaminen on ollut perinteisesti matalammalla kuin monella muulla. Projekti onnistui hyvin. Se loi valmiudet kehittää edelleen yrittäjyyskoulutuksia osana ammatillista aikuiskoulutusta. Hankkeen tuloksena syntyi koulutusmalleja ja toimintatapoja yrittäjyyden edistämiseen ja yrittäjyyden kouluttamiseen. Huomasimme, että aloittava yrittäjä tarvitsee tukea ja neuvoja monesta eri suunnasta. Projektin aikana vaikutimmekin välillisesti peräti 24 uuden yrityksen käynnistysvaiheeseen, Maunuksela iloitsee. Matkailumarkkinointi houkuttelee Suomen Lappiin Yli maakuntarajojen ulottuva kolmevuotinen Lapland The North of Finland -imagomarkkinointihanke on luonut Lapille ja Koillismaalle vetovoimaa ulkomaisten matkailijoiden keskuudessa. Kohderyhmänä on erityisesti modernit humanistit, jotka arvostavat elämisen laatua ja kulttuuria sekä ainutlaatuisia kokemuksia. Matkailuhankkeen tavoitteena on ollut Suomen Lapin tunnettuuden ja vetovoiman vahvistaminen erityisesti Hollannissa, Iso-Britanniassa, Saksassa ja Venäjällä. Hankkeen rahoitukseen osallistuvat Euroopan aluekehitysrahasto, Lapin liitto ja Pohjois-Pohjanmaan liitto, Lapin ja Koillismaan kunnat sekä Matkailun edistämiskeskus. Matkailuhankkeesta on vastannut Lapin liitto ja sen markkinointijohtajana on toiminut Hanna-Mari Pyry Talvensaari. Lappi ja pohjoinen Suomi esitellään ulkomaisille matkailijoille vastakohtien maana, jollaista ei löydy muualta maailmasta. Perinteisen markkinoinnin sijaan on keskitytty tekoihin, jotka lunastavat lupauksen ja antavat mahdollisuuden kokea Lapin uskomattomat luonnonilmiöt myös digitaalisten kanavien kautta, Talvensaari toteaa. Lapland The North of Finland on toteuttanut muun muassa menestyksekkäästi vaikuttavia markkinointi- ja PR-toimenpiteitä valituilla markkina-alueilla. Tehokas markkinointiviestintä ohjaa kiinnostuneet OnlyInLapland.com-sivustolle, josta löytyy lisätietoa Lapin eri alueista, elämyksistä ja matkanjärjestäjistä. Lisätietoa: 7

8 + elinvoimaa + ideoita + ratkaisuja + osaamista + kehittämistä EU:n rakennerahastoilla edistetään Suomessa osaamisja innovaatiorakenteiden kehittämistä. I nnovaatiot syntyvät erilaisten osaamisten uusina yhdistelminä, joissa tieteenalojen ja toimialojen rajat on ylitetty. Jotta Suomi voi menestyä ja säilyä elinvoimaisena, on ratkaisevaa ylläpitää ammatillista osaamista ja kehittää uusia työtapoja. Osaamisen vahvistaminen ja innovaatioiden tukeminen ovat siksi rakennerahasto-ohjelmissa keskeisiä. Innovaatiot voivat syntyä hetkessä, mutta usein ne perustuvat osaamiseen ja pitkäjänteiseen työhön. Moni yritys tarvitsee ulkopuolista pääomaa tai muuta tukea esimerkiksi ideoiden ja tuotteiden kehitysvaiheessa, kaupallistamisessa tai viennin käynnistämisessä. EU rahoittaa suomalaisia osaamisen tai innovaatioiden kehittämiseen liittyviä hankkeita Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta. EAKR:sta rahoitetaan muun muassa ideoiden ja tuotteiden kehittämistä tukevia innovaatiojärjestelmiä ja kansallisia sekä kansainvälisiä verkostoja. Niiden avulla esimerkiksi jaetaan tieto-taitoa ja tuotteistetaan parhaita ideoita. Lisäksi kehitetään tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopalveluja sekä tuetaan yritysten tutkimus- ja tuotekehityshankkeita. 8

9 Tiesitkö että... Suomessa haetaan patentteja yli kaksi kertaa yleisemmin kuin EU:ssa keskimäärin.* * Lähde: Tilastokeskus ESR:n avulla tuetaan muun muassa työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen järjestämistä sekä opintojen jälkeen työelämään siirtymisen vauhdittamista. Tuen avulla koulutettavat voivat kehittää osaamistaan, ja suomalainen koulutusjärjestelmä pystyy vastaamaan entistä paremmin työelämän tarpeisiin ja työvoiman kysyntään. Yritykset ja oppilaitokset voivat myös kehittää yhteistyössä osaamista, jota tarvitaan esimerkiksi uusien ideoiden analysointiin ja tuotteistamiseen. ESR-varoin voidaan kehittää myös sosiaalisia innovaatioita, kuten uusia toimintatapoja yhteisöissä tai toimijaverkoissa. Innovaatio= osaamisesta syntynyt kilpailuetu, joka hyödyttää liiketoimintaa, yhteiskuntaa ja hyvinvointia. Osaamis- ja innovaatiorakenne= tutkimus, tuotekehitys, oppimisympäristöt. Osaamisrakenteen voi mieltää keskeisten toimialojen tukena olevien koulutus- ja tutkimustoimintojen kokonaisuudeksi. 9

10 Hankkeita ja tuloksia Pumppu kansalaislähtöisiä hyvinvointipalveluita Tarve uudistaa hyvinvointipalveluja on ilmeinen: hyvinvointipalveluiden käyttäjäjoukko kasvaa, ja on tarve turvata palvelujen saatavuus kaikille. Pumppu-hanke edistää ja kehittää kansalaislähtöisiä hyvinvointipalveluita neljän maakunnan alueella. Pumppu-hankkeen tavoitteena on kehittää monituottajuuden toimintatapoja ja kansalaislähtöisesti suunniteltujen palvelukonseptien syntymistä ja saumattomuutta. Pumppu-hankkeen avulla vahvistetaan kansalaisen roolia ja tarvelähtöisyyttä palveluprosesseissa. A31860 Hankeblogi: Ilmastonkestävä kaupunki ILKKA Helsinki, Vantaa, Turku ja Lahti ovat yhdessä sitoutuneet ilmastonmuutoksen hillintätavoitteisiin. Mukana ovat Ilmatieteen laitos ja Turun yliopisto. Hankkeessa luodaan parempaa ja ilmastokestävää kaupunkiympäristöä. Hankkeen tuloksena osataan valita oikeat ja kustannustehokkaat keinot ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja sen hillitsemiseen. Vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. A Huippu Nuorten työllistymistä edistävien hyvien käytäntöjen levittäminen Huippu-hankkeen tarkoituksena on EU-alueella tehtävän kansainvälisen yhteistyön avulla löytää uusia keinoja nuorten ja vastavalmistuneiden työllistymisen edistämiseksi. Lisäksi hankkeen tavoitteena on maahanmuuttajataustaisten nuorten koulutuksen ja työelämän välisen yhteistyön lisääminen sekä heidän työllistymiseensä liittyvien haasteiden tunnistaminen ja ratkaisujen löytäminen niihin. S

11 Kreativa kvinnor luovat naiset tukea naisyrittäjille Ruotsinkielinen hanke tukee ja kannustaa naisyrittäjiä myös tulevia Turun seudulla. Naisille tarjotaan muun muassa tilaisuus kehittää liikeideoitaan turvallisessa ympäristössä niin kutsutuissa teesalongeissa. Näihin voi mennä, jos ei ole vielä valmis menemään yritysneuvojan puheille, mutta haluaa keskustella yritysideasta. Hanke tarjoaa henkilökohtaista ohjausta ja apua verkostoitumiseen. S Laajakaista kaikille 2015 Laajakaistayhteys on nykykodissa yhtä tärkeä perustoiminto kuin lämmitys, sähkö ja vesi. Hankkeen avulla rakennetaan nopeita ja laadukkaita valokuituyhteyksiä haja-asutusalueille Kainuussa. Toimivat laajakaistayhteydet kaikkialla ovat valtion ja EU:n yhteinen tavoite. WastED jätehuoltoalan koulutusvientihanke Jätealan ammatillinen koulutus EU:ssa on vähäistä huolimatta alan kiivaasta kehittymisestä ja yhtenäisistä vaatimuksista jätteiden käsittelylle ja hyötykäytölle. WastED -hankkeen tavoitteena on viedä jätehuoltoalan osaamista Viroon ja Latviaan sekä kehittää maiden jätehuollon ammatillista koulutusta. Hankkeessa tuotetaan uusia jätealan koulutuspaketteja kohdemaiden tarpeisiin, yhtenäistetään jätehuoltoalan koulutusta kohdemaissa ja kehitetään hankkeeseen osallistuvien koulutusorganisaatioiden vientiosaamista. Pitkän tähtäimen tavoitteita ovat jätehuoltoalan tietotaidon lisääminen ja jätehuollon kokonaisvaltainen kehittäminen Virossa ja Latviassa. S Welcome Office apua neuvontakeskuksesta Tarvitsetko apua? Pohjanmaan Welcome Office tarjoaa ohjausta ja neuvontaa maahanmuuttoon liittyvissä asioissa. Neuvontakeskuksessa palvellaan maahanmuuttajia, kunnan toimijoita, yrityksiä, koulutusorganisaatioita, kolmannen sektorin toimijoita ja muita hankkeita. EAKR-rahoitusta saavassa hankkeessa on mukana 12 kuntaa. Kaikki asiakkaat ja kysymykset ovat tervetulleita Welcome Officeen. A Voit tutustua hankkeisiin myös rakennerahastotietopalvelussa: https://www.eura2007.fi/rrtiepa. Kirjoita hakukenttään projektikoodi, esim. A

12 Koko Suomen hyväksi Euroopan unionin rahoitus kehittää koko Suomea: suomalaisia ihmisiä, yrityksiä ja paikkakuntia. Keski-Pohjanmaa Vahva Kannus Kannuksessa irtisanottiin 114 työntekijää. Muutosprosessissa hanke tuotti tilalle 40 uutta työpaikkaa ja 9 uutta yritystä. A Voit tutustua kartalla oleviin hankkeisiin tarkemmin klikkaamalla hankkeiden nimiä sähköisessä esitteessä tai netissä rakennerahastotietopalvelussa: https://www. eura2007.fi/rrtiepa Kirjoita hakukenttään projektikoodi, esim. A Pohjanmaa Vaasan tekniikan kampus Tekniikan alan korkeakoulujen tiiviimpi yhteistyö tuo erityisesti energia- ja metallialalle osaavaa työvoimaa alueen teollisuuden tarpeisiin. A31252 https://www.vasek.fi/hankkeet/ paattyneet-hankkeet-ja-ohjelmat/koheesio-ja-kilpailukykyohjelma/kehittamiskokonaisuudet/ vaasan-tekniikan-kampus-osana-vaasan-tiedepuistoa/ Etelä-Pohjanmaa Seinäjoen seudun ilmastostrategia ja Kestävä Seinäjoen seutu ilmastonmuutoksen huomioiminen kaikessa kuntien toiminnassa Hankepari laati ilmastostrategian ja jalkautti ilmastonmuutoksen huomioimisen alueen kuntien jokapäiväiseen toimintaan. A31644, A web/?c=2121&nv=10&lang=fi Pirkanmaa Pukstaavi kylvää kunniaa suomalaiselle kirjalle Suomalaisen kirjan museo syntyi Sastamalaan EAKR:n tuella vuonna Arvokas osa kulttuurimaisemaa säilytettiin ja luotiin mahdollisuus kirjan keskukselle kunnostettuun Bäckmanin taloon. A30386, A30368, A Satakunta Peittoon kierrätyspuisto Kehittämishanke luo Peittoon alueesta teollisen kierrätystoiminnan kansallisen yrityskeskittymän. Hankkeessa pilotoidaan kierrätysteknologiaa ja luodaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. A Keski-Suomi Välitän 2 Väliinputoajanuoret osallistuvat pienryhmätoimintaan ja tekevät tiekartan elämänpolulleen. Usko omiin kykyihin vahvistuu ja nuoret pääsevät opinnoissaan maaliin. S Varsinais-Suomi Hyvä vire meriteollisuuden alan lomautettujen hyvinvointihanke Hanke tukee erityisesti vuosina Turun seudulla lomautettujen ja irtisanottujen meriteollisuuden alojen työntekijöiden työkyvyn säilymistä ja työnhakutaitojen ylläpitämistä. S default.aspx?contentid=217198& nodeid=

13 Lappi Saamelaiskulttuurikeskus Sajos Sajos on Suomen saamelaisten hallinnon ja kulttuurin keskus, kiinnostava ja vetovoimainen monikulttuurisuuden kohtaamispaikka, tapahtumatalo, kongressikeskus ja kokouspaikka. A Pohjois-Savo Kaivoskivien hyötykäyttö infrarakentamisessa Hanke tehostaa raaka-aineiden kuljetusta ja vähentää kuljetusten aiheuttamia päästöjä logistisen suunnittelun kautta. A laeyttoeoen_hanke-esittely.pdf Häme Envi Grow Park Biojalostamo tuottaa kaupallisesti innovatiivisia biomateriaaleja ja -energiaa jätteitä hyödyntämällä ja ekoteollisuuspuistosta tulee kansainvälisen tason huippuyksikkö uutta osaamista ja liiketoimintaa! A Uusimaa GRAFIT Keskeisenä tuloksena saadaan graafisen alan toimijoiden kilpailuetua lisääviä uusia toimintamalleja digitalisoituvassa ja muuttuvassa viestintämaailmassa. S fi/info/ajankohtaista/view/ / Kainuu Kainuu pelittää ja digittää Kainuu Gaming Cluster Pelialan yritysten klusteri auttaa yrityksiä saavuttamaan kilpailuetua laaja-alaisen yhteistyön avulla. Uusia pelialan yrityksiä perustetaan ja liiketoimintaa kehitetään. A fi/dbe9b5d2-717d-4368-b9fb- b840c462e3a2/14732f00-52e aa44-de9747ccb5f4 Etelä-Savo Vanhat veturitallit kuntoon Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat yli 100-vuotiaat veturitallit kunnostettiin osaksi Pieksämäen kaupungin uudistuvaa keskusta-aluetta. A php?sid=1 Päijät-Häme Kestävän ympäristön kaupunkilaboratorio Hankkeen tuloksena saadaan tietoa kaupunkien ekosysteemien toiminnasta, jonka avulla voidaan arvioida kaupunkiympäristön toimivuutta esimerkiksi veden kierron ja siihen liittyvän ekologian sekä kaupunki-ilman puhtauden kannalta. A Kymenlaakso GREENJOBS-ohjelma rakennemuutoksesta vihreisiin työpaikkoihin Hanke vahvistaa uusiutuvan energian arvoketjun toimijoiden osaamista alueella ja vastaa Kaakkois-Suomen kasvusopimuksen tavoitteisiin. S kokous/ pdf Pohjois-Pohjanmaa fforum female Forum Liikkeenjohdollinen koulutus tukee yrittäjäksi aikovia ja yrittäjinä toimivia naisia sekä naisia, jotka haluavat edistää uramahdollisuuksiaan. S fforum/ Pohjois-Karjala Atomikerroskasvatuksen sovellukset nanofotoniikassa ja lääketieteen diagnostiikassa Hanke tekee kansainvälisesti kovatasoista tutkimusta sekä luo uusia tutkimus- ja kehityshankkeita yrityksille ja mahdollisuuksia perustaa uusia startup-yrityksiä Itä-Suomeen. A fysmat/-/ miljoonaneuron-rahoitus-nanofotoniikantutkimukseen Etelä-Karjala Kierrätettävien materiaalien hyödyntäminen ja kehittäminen teollisuustuotteissa sekä pk-sektorin liiketoiminnassa Tämä hanke löysi kuitukomposiitin valmistamiseen kilpailukykyisesti hyvin soveltuvia ja kierrätettäviä materiaaleja. A Koheesio-_ja_kilpailukykyohjelma/Toimenpidekokonaisuudet/ Energia_ja_ymparisto.iw3 13

14 Hankkeita ja tuloksia Työmieli työvoimaa kuntoutujista Työmieli-hanke (S11038) toimi Satakunnassa Sen avulla autettiin työnantajia löytämään kuntoutujat kiinnostavana työvoimapotentiaalina. Erityisesti kerrottiin suurimmasta kuntoutujaryhmästä eli mielenterveyskuntoutujista. Työnantajan palveluohjaus -malli kehitettiin tekemään kuntoutujan työllistäminen yrityksille mahdollisimman helpoksi ja vaivattomaksi. Työurat pitenevät kun kuntoutujia palkataan WIN-WIN -periaatteella. Kaikki voittavat myös yhteinen taloutemme. Nyt kansainvälinen jatkohanke Mood For Work (S12037) levittää mallia Euroopassa. Tornion kirkon kunnostamisinvestoinnit Hankkeen lähtökohtana on ollut Tornion valtakunnallisesti, kansainvälisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävän kirkon, tornin ja tapulin pelastaminen tuleville sukupolville. Kirkko kuuluu maamme arvokkaimpiin kirkkoihin. Tornion kirkko on rakennettu vuonna 1686, tapuli vuonna 1688, ja kirkon torni on vuodelta Kirkko voi toimia jatkossakin paikkakunnan asukkaiden kirkollisten toimitusten kokoontumispaikkana. Kohde vaikuttaa alueen kiinnostavuuteen ja on merkittävä matkailun vetovoimatekijä. A30808 TAIVEX työvaihtoa esittävän taiteen tuottajille TAIVEX² oli vuosina toteutettu työvaihto-ohjelma esittävän taiteen tuottajille. Ulkomaisiin organisaatioihin suuntautuneiden työvaihtojaksojen pituudet vaihtelivat kahdesta viikosta kahteen kuukauteen. Työvaihdon tueksi hanke tarjosi osallistujille kuusiosaisen strategisen suunnittelun ja johtamisen koulutuskokonaisuuden. Työvaihtojaksojen aikana osallistujat saivat arvokkaita kokemuksia eri toimintakulttuureista ja toimimisesta kansainvälisellä kentällä, kontakteja, verkostoja ja ystäviä. Osallistuminen työvaihtoohjelmaan edesauttoi osallistujien ammatillista kehittymistä ja uusien yhteistyöhankkeiden käynnistymistä. S11835 Lue lisää työvaihtokokemuksista osallistujien matkaraporteista osoitteessa: workattachment/reportsontheworkattachmentperiods/ 14

15 Adelante terveydenhoitoalalle maahanmuuttajia Maakunnallinen Adelante-hanke kartoittaa, testaa ja luo uusia terveydenhoitoalalle sopivia työperäisen maahanmuuton rekrytointimalleja. Projektiin osallistuu espanjalaisia terveydenhoitoalan ammattilaisia, jotka ovat kiinnostuneita muuttamaan työn takia Etelä-Pohjanmaalle. Projektissa mukana olevat espanjalaiset sairaanhoitajat saavat jo lähtömaassaan viiden kuukauden pituisen koulutuksen: perehdytyksen Suomen terveydenhuoltoon ja kulttuuriin sekä suomen kieleen. Myös Suomessa järjestetään tarpeen mukaan erilaisia tilaisuuksia ja koulutuksia esimerkiksi suomen kielen taidon parantamiseksi. Hanke on suunnittelusta toteutukseen ollut yhteistyötä mukana olevien kuntien, sairaanhoitopiirien ja TE-toimistojen sekä muiden vastaavien ESR-hankkeiden kesken. S12170 menolippu Eteenpäin Opintiellä, perusopetus päätökseen Hanke tarjoaa mahdollisuuden vuotiaille vantaalaisille nuorille suorittaa keskeneräiset peruskouluopinnot päätökseen sekä saada päättötodistuksen. Toiminta soveltuu nuorille, jotka tarvitsevat erityistä ja päivittäistä tukea opiskelulleen. Nuorten ohjauspalveluita kehitetään ja edistetään nuorten sijoittumista peruskoulun jälkeen. Hanke toteutetaan monialaisena yhteistyönä Vantaan kaupungin nuorisopalveluiden, sivistystoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä Vantaan TE-toimiston kanssa. Tuloksena 80 nuorta saa peruskoulun päättötodistuksen saantiin tarvittavaa opetusta sekä ohjausta jatko-opintoihin. S11346 https://www.vantaa.fi/fi/nuorille/_nuorten_tyopajatoiminta/peruskoulu_paatokseen_-_menolippu-hanke Valkeakoski Campus osaamista vahvistamalla innovaatioympäristöä rakentamassa Valkeakoski Campus on monipuolinen innovaatioympäristö, jonka alueella eri alojen ja asteiden koulutustarjonta yhdistyy paikallisen elinkeinoelämän tarpeisiin. Valkeakoski Campuksen toimintaajatus on yksinkertainen: luoda siltaa koulutuksen ja tutkimuksen sekä elinkeinoelämän toimintaedellytyksien välille. Samanaikaisesti vahvistetaan elinkeinoelämän ja julkisten organisaatioiden välistä yhteistyötä. Campus-hankkeet - Kasvu yrittäjyyteen S Campus Trimola A ROBOLA A31562 Voit tutustua hankkeisiin myös rakennerahastotietopalvelussa: https://www.eura2007.fi/rrtiepa. Kirjoita hakukenttään projektikoodi, esim. A

16 + osallisuutta + elämänhallintaa + hyvinvointia + tukea + motivaatiota EU:n rakennerahastoilla edistetään Suomessa sosiaalista osallisuutta. O sallisuuden edistämisellä pyritään siihen, että ihminen voi tuntea olevansa mukana yhteiskunnassa sekä vaikuttavansa omaan elämäänsä ja tulevaisuuteensa. Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettujen hankkeiden yhtenä kohderyhmänä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt sekä pitkäaikaistyöttömät ja syrjäytymisuhan alaiset henkilöt. Heidän työllistymistään tuetaan monin eri tavoin. Asiakkaiden omat suunnitelmat ja työllistymistoiveet ovat palvelujen lähtökohtana. Niiden pohjalta tarjotaan muun muassa ammatillista koulutusta ja lyhytkoulutusta, henkilökohtaista ohjausta, pienryhmätoimintaa ja vertaistukea sekä yrityskäyntejä ja työnantajayhteyksiä. Yrittäjiä rohkaistaan työllistämään pitkään työttömänä olleita henkilöitä. Tavoitteena on, että hankkeen aikana yritykseen työllistetty henkilö saisi hankkeen päätyttyä jäädä yritykseen normaaliin työsuhteeseen. Rakennerahastohankkeissa voidaan kokeilla uusia ja erilaisia palvelumuotoja. Työttömien asiakkaiden työkyky ja terveys voivat olla heikkoja ja ilman näiden perusasioiden kuntoon saattamista voi työhön osallistuminen olla lähes mahdotonta. Kokeilut, joissa asiakkaille tarjotaan matalan kynnyksen terveyspalvelua ja moniammatillista palvelua, ovat tuottaneet positiivisia tuloksia. Myös niin sanottujen kokemusasiantuntijoiden mukaan ottamisella asiakaspalvelutyöhön on ollut myönteisiä vaikutuksia. Psyykkisellä ja sosiaalisella tuella ja yksilöllisellä palvelulla asiakkaiden tilanteet yleensä paranevat, hyvinvointi lisääntyy ja osallisuuden kokemus vahvistuu. Joskus tukea tarvitaan nuoren elämänhallinnan parantamiseen, jonka seurauksena kyky kantaa vastuuta omasta elämästä lisääntyy ja nuori ehkä 16

17 Tiesitkö että... Työvoiman ulkopuolella oli heinäkuussa suomalaista enemmän kuin vuonna 2012 vastaavaan aikaan.* * Lähde: Tilastokeskus kiinnostuu myös harrastustoiminnasta. Aktivoitumisen myötä nuoren näkemys omasta urasta selkiintyy ja häntä voidaan auttaa palveluilla, joita on kehitetty nuorten työllisyysvalmiuksien parantamiseksi ja koulutukseen ohjaamiseksi. Nuorille tiedottamisessa sosiaalisen median käyttö ja palvelujen tarjoaminen myös virka-ajan ulkopuolella ovat osoittautuneet hyviksi keinoiksi. Eräs tärkeä kohderyhmä ovat olleet maahanmuuttajat, joille tarjottavat palvelut sisältävät kotoutumista ja sosiaalista osallisuutta tukevia toimia. Lisäksi maahanmuuttajille on tarjottu työelämään osallistumista edistävää neuvontaa ja erilaista tukihenkilötoimintaa. Monilla maahanmuuttajilla on kotimaassaan hankittuja taitoja, koulutusta ja osaamista. Hankkeissa on kehitetty erilaisia menetelmiä niiden tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi. Osallisuus= Käsite liittyy yhteisöön osallistumiseen ja siinä osallisena olemiseen. Sosiaalinen osallisuus tuottaa ihmisille hyvinvointia ja terveyttä, koska osallisuus luo mielekästä merkitystä elämään. **Osallisuus merkitsee mukanaoloa, vaikuttamista sekä huolenpitoa ja yhteisesti rakennetusta hyvinvoinnista osalliseksi pääsemistä.*** ** Lähde: THL *** Lähde: 17

18 Omistaja vaihtuu, liiketoiminta kehittyy Etelä-Pohjanmaalla on kehitetty työkaluja ja malli siitä, miten palveluprosessin pitäisi toimia yritysten omistajanvaihdosten edistämisessä. Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SeAMK) tutkimushankkeen taustalla on tarve tehdä omistajanvaihdoksista ja yrityskaupoista luonnollinen osa yritysten kasvuprosessia maakunnassa. ESR-rahoitusta saaneen hankkeen nimi on Omistajanvaihdos osana liiketoiminnan kehittämistä ja kasvua. Se alkoi vuoden 2010 elokuussa ja päättyy vuoden 2013 lopussa. SeAMK:n yliopettaja ja liiketaloustieteen dosentti Elina Varamäki on toiminut projektin vetäjänä. Tavoitteeksi asetettiin työkalujen ja mallin rakentaminen tutkimustulosten avulla siitä, miten asiat kannattaa hoitaa tässä maakunnassa,eli mitä palveluja pitäisi olla tarjolla yrityksille. Kaikki tavoitteet ovat näillä näkymin toteutuneet tai toteutumassa, hän sanoo. Tutkimustuloksista pitää olla hyötyä Varamäen mielestä on tärkeää, että tutkimustoiminnalla on oma roolinsa omistajanvaihdosten edistämisen kentässä, eli tutkimus palvelee päämäärää eikä ole itsetarkoitus. Ensinnäkin tutkijat voivat toimia unilukkareina ja herättää tuoreiden tutkimustuloksien avulla huomaamaan kehityskohteita. Toiseksi uutta tietoa voidaan hyödyntää koulutus- ja kehityshankkeissa. Kolmanneksi tämän hankkeen tuloksista on kehitetty konsultointityökaluja yhdessä asiantuntijayrityksen kanssa. Kolmen ja puolen vuoden aikana on tehty useita tutkimuksia omistajanvaihdosten eri osapuolille, ostajille, jatkajille, potentiaalisille ostajille, myyjille sekä asiantuntijoille ja rahoittajille. Omistajanvaihdosta on lähestytty prosessina, joka kattaa ostajan ja myyjän valmistautumisen, neuvottelut, omistuksen vaihdoksen ja liiketoiminnan jatkumisen uuden omistajan johdossa. Myös yrityksistä luopuneiden jatkoa on seurattu. Tutkimukset osoittavat, että liiketoimintansa myyneillä olisi kokemusta ja osaamista, joiden avulla he voisivat tukea nuorempia yrittäjiä. Heillä on halua ryhtyä mentoreiksi tai sijoittaa pääomaa uuden yritystoiminnan luomiseksi, toteaa Varamäki. vaihdoskoulutuksissa ja muiden kehityshankkeiden pohjana. Tutkimustulosten avulla on kehitetty kolme työkalua neuvontatilanteita varten. Mikroyritysten omistajanvaihdoskartoitus myyjille -työkalun avulla asiantuntijat voivat selvittää yrittäjän kiinnostuksen myymiseen ja viedä sen pohjalta asiaa eteenpäin. Kuntien elinkeinoasiamiehet ovat testanneet työkalua ja sen käyttöä on jatkettu esimerkiksi yrittäjien neuvontapisteissä. Yritysostomahdollisuuksien kartoitus ostajille -työkalun avulla selvitetään, voiko yrittäjä hyödyntää yritysostoja oman liiketoimintansa kehittämisessä. Sitä voivat käyttää niin kuntien elinkeinoasiamiehet kuin konsultit. Syvimmälle liiketoimintaan menee yritysostostrategian laadintatyökalu. Workshop-työskentelyssä käydään yrittäjän kanssa läpi liiketoimintastrategia, toimintaympäristö sekä kehitys- ja kasvutavoitteet. Sen jälkeen vertaillaan erilaisia kasvutapoja ja laaditaan strategia yritysostojen toteuttamiseksi. Omistajanvaihdos on yksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun yritystutkimustiimin kärkiteemoista: Elina Varamäki (vas.), Anmari Viljamaa, Aapo Länsiluoto, Tarja Heikkilä, Juha Tall, Erkki Petäjä ja Kirsti Sorama. Työkaluja neuvontaan ja liiketoiminnan kehittämiseen Kyseessä ei ole koulutushanke, mutta tuotettua tietoa on käytetty omistajan- 18

19 Investointituki antaa kasvuvipua Kaslink Foods Oy tunnetaan menestyksekkäänä perheyrityksenä, joka toimii vanhalla alalla mutta uudella ja innovatiivisella tavalla. Yrityksen hallinto ja tuotantolaitos sijaitsevat Kouvolassa vanhoissa tehdastiloissa, joita on remontoitu ja koneistettu sekä laajennettu Euroopan aluekehitysrahaston tuella. Vuonna 2002 toimintansa aloittanut Kaslink Food tuottaa maitotuotteita, kermoja ja kastikkeita suomalaisiin koteihin asiakkaiden omilla tuotemerkeillä. Kaslink Foodsin liiketoiminta, työntekijämäärä ja liikevaihto ovat moninkertaistuneet kymmenen vuoden aikana. Viimeisten viiden vuoden aikana kasvuvauhti on ollut yli 50 prosenttia vuodessa. Vuoden 2013 aikana olemme Vastaisku syrjäytymisuhalle Oulussa vuosina toteutettavan MOPO-tutkimusja kehittämishankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää yhdessä nuorten kanssa heitä kiinnostavia toimintatapoja hyvinvoinnin ja elämänhallinnan edistämiseen. Hankekokonaisuus on suunnattu erityisesti kutsuntaikäisille nuorille miehille ja se koostuu neljästä eri projektista. Yksi osaprojekteista on nuorten miesten syrjäytymistä ehkäisevä MopoTuning. Se on Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen rahoittama ESR-hanke, jota toteuttavat ODL Liikuntaklinikka, Oulun yliopisto, Oulun kaupunki ja Virpiniemen liikuntaopisto. MopoTuning-hankkeen avulla olemme kehittäneet Oulun kaupunkiin yhtenäisen liikuntaneuvontamallin, sille palkanneet lähes 20 uutta työntekijää ja palkkaamme vielä muutaman lisää vuoden loppuun mennessä, yhtiön toimitusjohtaja Raino Kukkonen sanoo. Yhtiö on hankkinut joka vuosi uusia prosessilaitteita. Samalla tuotantokiinteistöä on saneerattu ja rakennettu uusia tiloja. Kukkonen laskeskelee, että karkeasti jakaen ELY-keskuksen kautta tulleista investointituista yksi neljäsosa on käytetty rakennukseen ja kolme neljäsosaa koneisiin ja laitteisiin. Olemme hakeneet investointihankkeisiimme tukia joka vuosi yli kymmenen vuoden ajan ja saaneet niitä keskimäärin prosenttia per investointi. Tuen ansiosta olemme pystyneet maksamaan pankkilainamme nopeammin pois ja näin investoimaan uusiin kohteisiin, Kukkonen kertoo. tietyt laatukriteerit ja työkaluja liikuntaneuvojille työnsä tekemiseen. Pyrimme kehittämään uusia menetelmiä nuorten aktivointiin, projektipäällikkö Riitta Pyky kertoo. Viime kesänä MopoTuning-hanke muun muassa koordinoi Kesäaction -toimintaa, jossa nuoret itse ohjasivat toisille nuorille liikunnallista tekemistä. Pienin askelin työelämään Työpäivä-hanke on Euroopan unionin sosiaalirahaston tuella vuosina järjestettävä kuntouttavan työtoiminnan kehittämishanke vaikeasti työllistyville. Hanketta ohjaa Suomen Vapaakirkon seurakunnissa tapahtuvaa diakoniatyötä hallinnoimaan perustetun ViaDia:n Pohjois-Savon yhdistys. Osallistujalla voi olla päihde- tai rikostaustaa, puutteellinen koulutus tai hän on saattanut aiemmin keskeyttää kuntouttavan työtoiminnan. Joskus työllistyminen on vaikeaa kulttuuritaustan takia, projektipäällikkö Petri Kekäläinen kertoo. Hankkeen aikana osallistujilla on mahdollisuus muun muassa osallistua yhdyskunta- ja erilaisiin työllistymispalveluihin. Hankkeen työtoimintapaikkoina toimivat paikallinen vapaaseurakunta sekä ViaDia -tori. Asiakkaille järjestetään myös koulutusta työvalmiuksien parantamiseksi kuten äidinkielen harjoituksia tai mahdollisuus hygieniapassin suorittamiseen. 19

20 Työtä ja tekijöitä pk-yrityksiin Mistä löydän osaavan työntekijän? Mitkä ovat työnantajan vastuut ja oikeudet? Muun muassa näihin kysymyksiin tarjoaa vastauksia Pestaamo-hanke, joka auttaa pk-yrittäjiä työllistämään ja toimimaan työnantajana. Kyseessä on Helsingin Yrittäjien ja Uudenmaan TE-toimiston yhteishanke, joka alkoi vuoden 2013 alussa ja päättyy vuoden 2014 lopussa. ESR-rahoitteinen kehittämishanke tarjoaa tukea ennen rekrytointia, rekrytoinnin aikana ja sen jälkeen työnantajana toimimisessa. Henkilökohtaisen ja ryhmämuotoisen palvelun avulla pk-yrittäjiä autetaan löytämään TE-toimiston ja oppilaitosten palvelut. Pienen yrityksen vetäjällä ei ole välttämättä aikaa tai osaamista uuden työntekijän rekrytoimiseksi. Suurissa yrityksissä on henkilöstöosastot, mutta yrittäjän on hoidettava kaikki itse, muistuttaa Pestaamo-hankkeen projektipäällikkö Marja Kaijala. Tarkoituksena on luoda toimintamalli, joka täyttää tämän aukon. Pestaamo tarjoaa pk-yrittäjille neuvoja, miten, miksi ja millaisia työntekijöitä kannattaa rekrytoida. Lisäksi se ohjaa hyödyntämään julkisten työnvälityspalveluiden työkaluja ja asiantuntijapalveluita Uudenmaan TE-toimistosta. Uuden työntekijän palkkaamiseksi on erilaisia vaihtoehtoja. Tarkoituksena on löytää niin työnantajalle kuin työntekijälle paras ratkaisu, kertoo Kaisa Välivehmas Pestaamo-hankkeesta. Oikea ihminen oikeaan paikkaan Kaijalan mukaan oikean ihmisen löytäminen oikeaan paikkaan on perimmäinen tavoite, ja työnvälityspalvelut ja erilaiset palkkaustuet toimivat välillisenä kannustimena. Tärkeintä on lopputulos eli uudet työpaikat. Monesti yrittäjät saattavat tarvita apua, jotta oraalla olevat työpaikat syntyvät. Pestaamolla on kunnianhimoinen tavoite: 300 uutta työpaikkaa kahden vuoden aikana. Kymmenen kuukautta toiminnan käynnistämisen jälkeen on syntynyt kolmekymmentä uutta työpaikkaa. Kaijala näkee tavoitteen positiivisena haasteena, jota kohti edetään yksi työpaikka kerrallaan. Prosessin alkuvaiheessa pohditaan, millaista osaamista yritys tarvitsee. Alkukartoituksessa voi tulla ilmi, että esimerkiksi kumppanuus toisen yrityksen kanssa on parempi ratkaisu kuin lisärekrytointi, toteaa Välivehmas. Hyvät palvelut tunnetuksi Vuoden 2014 loppuun mennessä toimintamalli on tarkoitus hioa siihen kuntoon, että yrittäjät tuntevat työvoima- ja työsuojeluhallinnon ilmaiset palvelut ja osaavat käyttää niitä. Kun pk-yrittäjä rekrytoi uuden työntekijän, tärkeää on luottamuksen tunne, koska yrittäjä on voimakkaasti sitoutunut omaan yritykseensä, kertovat Marja Kaijala ja Kaisa Välivehmas. Suomessa on tarjolla erinomaisia palveluita, mutta niistä ei tiedetä tarpeeksi. Kaikki eivät välttämättä osaa käyttää sähköisiä palveluita ja tarvitsevat aluksi apua, Kaijala kertoo. Kun yrittäjä ottaa yhteyttä Pestaamoon, ensimmäiseksi tehdään tarvekartoitus: millaista osaamista yritys tarvitsee? Osa tarvitsee enemmän tukea, osa siirtyy tästä suoraan rekrytointiin, jolloin TE-toimiston asiantuntija ottaa yhteyttä ja auttaa rekrytointi-ilmoituksen tekemisessä. Lisäksi Pestaamo järjestää aamukouluja, joissa käsitellään työnantajana toimimisen kannalta hyödyllisiä teemoja, kuten osaamisen ja työhyvinvoinnin johtamista. 20

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Suuri tarve työtä ja ohjausta Työllisyyden trendit Hämeessä Työttömiä työnhakijoita oli helmikuun lopussa 26 241,

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Hollola 13.2.2015 Kari Sartamo 18.2.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 13.3.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO EU-rahoituspäällikkö 5.6.2014 1. ESR:N VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISOHJELMAT 2. ESR TOIMINTALINJAT 3. RAHOITUS (JA HAKEMINEN)

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke SUOMI Kouluttajaosaamista lähtömaihin Työllistävät Yritykset Jääminen, viihtyminen Viranomaistoimijat; TE-keskus, työhallinto Työperäistä maahanmuuttoa

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Miehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle

Miehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle Miehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle 89/11 28 / 3,7 7071 / 49 120 000 VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE Taustalla mm.: PROJEKTIN TAUSTAA Sote-alan segregaatio, miesten

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

VIPUVOIMAA VERKOSTOISTA!

VIPUVOIMAA VERKOSTOISTA! VIPUVOIMAA VERKOSTOISTA! MAAHANMUUTON ESR-KEHITTÄMISTYÖN SAAVUTUKSET Helsinki 13.11.2014 Tapani Kojonsaari EUROOPPALAISEN YHTEISTYÖN LISÄÄMINEN TYÖVOIMA-, KOULUTUS JA ELINKEINOPOLITIIKASSA EDISTÄMÄLLÄ

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

SOTE TUKIJANA JA TEKIJÄNÄ - kommenttipuheenvuoro. Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki 4.2.2015

SOTE TUKIJANA JA TEKIJÄNÄ - kommenttipuheenvuoro. Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki 4.2.2015 SOTE TUKIJANA JA TEKIJÄNÄ - kommenttipuheenvuoro Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki 4.2.2015 Marja-Liisa Honkasalo Turun yliopisto Kulttuurin ja terveyden tutkimusyksikkö Honkasalo 2015

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Kouvola 12.5.2015 Kari Sartamo 4.6.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma TEM:n seminaari 19.8.2009 Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kainuun Etu Oy, 5.11.2014 Kasvua Kainuuseen -hankekokonaisuus Hankekokonaisuus koostuu kahdesta eri hankkeesta: Kasvua Kainuuseen - Johdon ja henkilöstön kehittäminen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma

Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma Päijät-Hämeen Yrityksille Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma Jari Turunen ICT -liiketoiminnankehittäjä Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Omistus Lahden kaupunki 74 % Lähikunnat 10 % Yksityiset

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke

Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke Koordinaatiohanketilaisuus Maaseutuvirasto, Helsinki, 5.10.2015 Elina Vehmasto, Luke Natural Resources Institute Finland Valtakunnallinen Green Care Koordinaatiohanke

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Turku, 16.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat Maakunnan yhteistyöryhmän 41 08.06.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 32 15.06.2015 Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat MYRS 08.06.2015 41 Kestävää kasvua ja

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 12.11.2014 Tilastot: Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin 13.11.2014 140 HAASTEELLINEN tilanne: Suomen

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot