KORKEAKOULUOPISKELIJAN MONET MAHDOLLISUUDET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KORKEAKOULUOPISKELIJAN MONET MAHDOLLISUUDET"

Transkriptio

1

2 Tuula Peura - Ulla Kekäläinen KORKEAKOULUOPISKELIJAN MONET MAHDOLLISUUDET Joustava opintoketju Pohjois-Savossa -hankkeen loppuraportti 1

3 Savonia-ammattikorkeakoulu Julkaisutoiminta PL 6 (Microkatu 1 D) KUOPIO puh: (017) fax: (017) Tekijöiden yhteystiedot: Tuula Peura, Savonia-ammattikorkeakoulu, Ulla Kekäläinen, Kuopion yliopisto, 1. painos Tämän teoksen kopioiminen on tekijänoikeuslain (404/61) ja tekijänoikeusasetuksen (574/95) mukaisesti kielletty lukuun ottamatta Suomen valtion ja Kopiosto ry:n tekemässä sopimuksessa tarkemmin määriteltyä osittaista kopiointia opetustarkoituksiin. ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN Savonia-ammattikorkeakoulun julkaisusarja D 2 /2006 Kustantaja: Savonia-ammattikorkeakoulu Tekniikka Kuopio Kannen kuvat: Kuopion yliopisto, Viestintäosasto / Tekniikka Kuopio, Hannu Miettinen Taitto: Tapio Aalto Painopaikka: Kopijyvä Kuopio

4 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 7 Alkusanat Euroopan yhtenäinen korkeakoulutusalue Bologna, Berliini, Bergen haasteita meille ja muille Bolognan prosessin vaikutukset Suomen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa Opiskelijan joustava siirtyminen korkeakoulujen välillä Opiskelijavalinta Opintojen ohjaus Aiempien korkeakouluopintojen hyväksilukeminen Täydentävät opinnot ja liikkuvuus korkeakouluissa Korkeakoulujen laadunvarmistus Opetussuunnitelmien kehittäminen...19 Jousta oustava opintoketju Pohjois-Sa ohjois-savossa ossa -hanke Hankkeen tausta ja tavoitteet Tiedottaminen Hankkeen alkuselvitykset Korkeakoulusta toiseen siirtyminen Kyselyt korkeakoulujen välillä siirtyneille, ensimmäisen korkeakoulututkinnon opiskelijoille Yhteenveto alkuselvityksistä Ydinainesanalyysityö Pohjois-Savon ammattikorkeakouluissa Jousta oustavien opintoketjujen rakentaminen alakohtaisissa työryhmissä yhmissä Alakohtaiset opintoketjut Opintoketju kauppatieteiden alalla Opintoketju luonnontieteiden, ympäristötieteiden ja informaatiotekniikan aloilla Opintoketju sosiaalialalla Opintoketju terveysalalla Kieli- ja viestintäopetus Opintoketju musiikin alalla Laaturyhmä Opinto-ohjaus Yhteenveto työryhmien työstä Hankkeen arviointi itsearviointina Yhteenveto ja johtopäätökset Suosituksia jatkotoimenpiteiksi Lähdeluettelo

5 Liitteet 1 JOPS-hankkeelle myönnetty rahoitus ajalle Hankkeen ohjausryhmän jäsenet Hankkeen alatyöryhmien jäsenet ja toimijat Savonia-ammattikorkeakoulussa ja Humanistisessa ammattikorkeakoulussa tutkinnon suorittaneet ja opintojaan jatkavat vuosina Toisesta ammattikorkeakoulusta Savonia-ammattikorkeakouluun tai Savonia-ammattikorkeakoulun sisällä siirtyneet vuosina Kyselylomake AMK-tutkinnon jälkeen Kuopion yliopistossa opintojaan jatkaneille opiskelijoille Ydinainesanalyysityön tilanne Savonia-ammattikorkeakoulussa ja Humanistisen ammattikorkeakoulun Kuopion koulutusyksikössä Hankkeen arviointilomake Kuvat 1.1 Kahden pilarin malli eli duaalimalli Suomessa Ydinainesanalyysissä käytössä oleva osaamisen jaottelu JOPS-hankkeen tarkastelunäkökulma ja siirtymistasot Pohjois-Savon yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimipisteet Savonia-ammattikorkeakoulun ja Humanistisen ammattikorkeakoulun valmistuneista opintojaan jatkavat vuosina Malli opintoketjusta opiskelijan hakeutuessa ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen yliopistoon Pohjois-Savossa Malli opintoketjusta opiskelijan hakeutuessa kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen ammattikorkeakouluun Pohjois-Savossa Opintoketju Savonia-ammattikorkeakoulusta Kuopion yliopistoon kauppatieteiden alalle Opintoketju Kuopion yliopistosta Savonia-ammattikorkeakouluun liiketalouden alalle Opintoketju Savonia-ammattikorkeakoulusta Kuopion yliopistoon luonnontieteiden, ympäristötieteiden ja informaatiotekniikan aloille Opintoketju Kuopion yliopistosta Savonia-ammattikorkeakouluun tekniikan alalle Opintoketju sosiaali- tai humanistisella ja kasvatusalalla Savonia-ammattikorkeakoulusta tai Humanistisesta ammattikorkeakoulusta Kuopion yliopistoon Opintoketju sosiaalialalla Savonia-ammattikorkeakoulusta tai Humanistisesta ammattikorkeakoulusta Kuopion yliopistoon ja opintojen hyväksilukeminen pääaineittain Opintoketju sosiaalialalla Kuopion yliopistosta Savonia-ammattikorkeakouluun Opintoketju sosiaali-, humanistisella ja kasvatusalalla Kuopion yliopistosta Humanistisen ammattikorkeakouluun Opintoketju terveysalalla Savonia-ammattikorkeakoulusta Kuopion yliopistoon Opintoketju terveysalalla Savonia-ammattikorkeakoulusta Kuopion yliopistoon tarkennettuna pääainekohtaisesti hyväksiluettavilla opintopistemäärillä Opintoketju terveysalalla Kuopion yliopistosta Savonia-ammattikorkeakouluun Opintoketju musiikin alalla Savonia-ammattikorkeakoulusta Sibelius-Akatemian Kuopion osastoon Opintoketju musiikin alalla Sibelius-Akatemian Kuopion osastosta Savonia-ammattikorkeakouluun

6 Tauluk aulukot 2.1 Kuopion yliopistossa opiskelun aloittaneet opiskelijat, joiden hakuperuste on ollut AMK-tutkinto, muu ammatillinen koulutus tai avoimen yliopiston väylä vuosina Sibelius Akatemiaan Kuopion osastoon (kirkkomusiikki) valitut AMK-taustaiset opiskelijat vuosina Hyvinvointiteknologian ylempään AMK-tutkintoon (aiemmin jatkotutkinto) hakeneet, hyväksytyt ja heidän aiempi tutkintonsa vuosina Ydinainesanalyysityön vaihe Savonia-ammattikorkeakoulussa ja Humanistisen ammattikorkeakoulun Kuopion koulutusyksikössä tehdyn kyselyn perusteella Alatyöryhmien kokoontumiskerrat hankkeen aikana Lyhenteet AMK Arene ECTS FK FM HOPS Humak JOPS KTK KTM KuY LuK MuK MuM MusiTa op OPM OPO ov Savonia SibA TtK TtM YTK YTM ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulujen rehtoreiden neuvosto European credit transfer and accumulation system filosofian kandidaatti filosofian maisteri henkilökohtainen opintosuunnitelma Humanistinen ammattikorkeakoulu, Kuopion yksikkö Joustava opintoketju Pohjois-Savossa kauppatieteiden kandidaatti kauppatieteiden maisteri Kuopion yliopisto luonnontieteiden kandidaatti musiikin kandidaatti musiikin maisteri Savonia-ammattikorkeakoulu, Kuopion Musiikki- ja Tanssiakatemia opintopiste opetusministeriö opintojen ohjaaja opintoviikko Savonia-ammattikorkeakoulu Sibelius-Akatemian Kuopion osasto terveystieteiden kandidaatti terveystieteiden maisteri yhteiskuntatieteiden kandidaatti yhteiskuntatieteiden maisteri 5

7 6

8 Tiivistelmä Pohjois-Savon yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteinen Joustava opintoketju Pohjois-Savossa -hanke käynnistettiin, koska korkeakoulujen tutkintorakenteen ja opetussuunnitelmien uudistukset nostivat esiin kysymyksen opiskelijoiden mahdollisuuksista jatkaa opintojaan toisessa korkeakoulussa ensimmäisen korkeakoulututkinnon suoritettuaan. Tutkintorakenneuudistus näytti merkittävästi lisäävän mahdollisuuksia uusiin opintoketjuihin. Hankkeessa etsittiin vastausta siihen, miten korkeakoulut voivat tukea opiskelijaa joustavassa siirtymisessä korkeakoulusta toiseen niin, että opinnot rakentuvat tarkoituksenmukaisella tavalla aiemmin opitun pohjalle opintojen pitkittymättä. Hankkeeseen osallistuivat Savonia-ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu Kuopion koulutusyksikkö, Kuopion yliopisto ja Sibelius-Akatemian Kuopion osasto. Hanke toteutettiin ESR-rahoituksella Hankkeen tavoitteina olivat - luoda yhteiset alakohtaiset toimintamallit, jonka mukaisesti siirtyminen, ensimmäisen tutkinnon suorittamisen jälkeen, korkeakoulusta/yliopistosta toiseen voisi tapahtua mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla - kehittää siirtyvien opiskelijoiden valintamenettelyä ja opintojen ohjausta - sovittaa yhteen laadunhallintajärjestelmiä niin, että ne mahdollistavat yhteistoiminnan - saada koulutuksen sisällöt vastaamaan paremmin työelämän tarpeisiin - edistää kansainvälisyyttä, ja lisätä monikulttuurista suvaitsevaisuutta ja vuorovaikutusta. Alussa selvitettiin opiskelijoiden kokemuksia toiseen korkeakouluun hakeutumisesta, opintoketjun joustavuudesta ja aikaisempien opintojen hyväksilukemisesta. Alakohtaisissa työryhmissä (kauppatieteiden alalla, terveys- ja sosiaalialoilla sekä luonnontieteiden, ympäristötieteiden ja informaatiotekniikan aloilla) työstettiin alakohtaiset opintoketjut sisältäen hakeutumisväylät, valintaperusteet sekä aikaisempien opintojen hyväksiluvut. Samanaikaisesti vertailtiin tutkintojen sisällöt. Siirtyviltä opiskelijoilta voidaan edellyttää täydentäviä opintoja ja siksi hankkeessa määriteltiin täydentävien opintojen käsite. Jatkossa tulee kuitenkin selvittää alakohtaisesti täydentävien opintojen sisällöt. Laadunhallintajärjestelmiä vertailtiin selkeyttämään ja tukemaan yhteistyötä. Ammattikorkeakoulujen hankkeessa tekemä ydinainesanalyysityö suuntaa koulutusta työelämän tarpeisiin. Hankkeessa tehty työ osoitti Pohjois-Savon ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen onnistuneen profiloitumaan eri tavalla. Koulutukset ovat suuntautuneet selkeästi joko ammatillisesti tai tieteellisesti, kuten duaalimalli edellyttää. Hanke ja toiminta alakohtaisissa työryhmissä koettiin tarpeelliseksi ja koulutusyhteistyötä tukevaksi. Keskeisinä tuloksina nousi esiin myös erilaisia opintoketjuja kulkevien opiskelijoiden neuvonnan ja ohjauksen tarve ja sen kehittäminen etenkin opintojen alkuvaiheessa. Perustellut hyväksilukemiskäytännöt tulee tehdä opiskelijoille läpinäkyviksi ja tunnetuiksi. Yhteistyö tulee edelleen jatkumaan korkeakoulujen kesken muun muassa aluestrategiatyössä. Jatkossa tulee varmistaa, että korkeakoulujen opetustarjonta tukee ja täydentää toistensa opetusta. Joustava opintoketju Pohjois-Savossa -hanke osoitti Pohjois-Savon ammattikorkeakouluilla ja yliopistoilla olevan aito halu yhteistyöhön ja synergiaetujen etsimiseen. 7

9 Alkusanat Pohjois-Savon yliopistot ja ammattikorkeakoulut tekevät laajasti ja vakiintuneesti yhteistyötä niin korkeakouluopetuksen kuin tutkimus- ja kehittämistoiminnan alueella. Korkeakoulut ovat määrittäneet yhteiset yhteistyö- ja kehittämistavoitteensa alueellisen kehittämisen strategiassaan , joka päivitettiin syksyllä 2005 (http://www.uku.fi/). Tämän yhteistyön puitteissa nousi tarve selvittää opiskelijoiden joustavia opintomahdollisuuksia ja joustavaa siirtymistä korkeakoulujen välillä tutkinnonuudistuksen periaatteiden mukaisesti ja tarve löytää toimintamalleja, joilla voidaan varmistaa siirtymisestä huolimatta opintojen sujuva eteneminen, mielekkäiden opintojen löytyminen ja osaamisen kehittyminen. Mielekkäiden opintojen löytyminen ensimmäisen korkeakoulututkinnon jälkeen alueen korkeakouluista vahvistaa osaltaan opiskelijan kiinnostusta jäädä alueelle työhön. Tästä tarpeesta syntyi Joustava opintoketju Pohjois-Savossa -hanke (JOPS-hanke), jolle saatiin ESR-rahoitus. Hankkeessa Pohjois-Savon korkeakoulut ovat etsineet ja luoneet keinoja vastata entistä joustavammin ja kohdennetummin sekä opiskelijoidensa että maakunnan elinkeinoelämän ja julkisen hallinnon odotuksiin. Nopeasti muuttuva kansallinen ja kansainvälinen toiminta edellyttävät työntekijöiden ja osaajien elinikäistä kouluttautumisvalmiutta. Hankkeen tulokset ovat toisaalta konkreettisia, välittömästi käyttöön otettavia yhteistyömuotoja ja toimintamalleja, joita voidaan hyödyntää hyvin korkeakoulujen arkipäivässä. Toisaalta samoilla koulutusaloilla toimivat eri korkeakoulujen edustajat ovat oppineet tuntemaan toisiaan ja toistensa toimintatapoja ja luoneet pysyviä kumppanuussuhteita, jolloin on helpompi ottaa yhteyttä, löytää tarvittavaa tietoa ja ymmärtää toisen korkeakoulun opintovaatimuksia selvitettäessä korvaavuuksia ja ohjattaessa opiskelijaa uusien opintojen alkuun. Hanke toteutettiin yhdessä toimien ja aidosti tavoitteisiin pyrkien. Työryhmiin osallistui 101 henkilöä ja opetussuunnitelmien kehittämiseen ydinainesanalyysityössä noin 100 opettajaa. Opiskelijoiden aktiivinen osallistuminen kyselyihin ja haastatteluihin sekä työryhmien toimintaan nosti vahvasti esille opiskelijoiden näkökulman. Tästä lämmin kiitos kaikille hankkeeseen osallistuneille! Ulla Voutilainen Tuula Peura Sirpa Suntioinen ohjausryhmän projektipäällikkö ohjausryhmän puheenjohtaja varapuheenjohtaja 8

10 1 Euroopan yhtenäinen korkeakoulutusalue 9

11 10

12 1 Euroopan yhtenäinen korkeakoulutusalue Pohjois-Savon yliopistot ja ammattikorkeakoulut - Kuopion yliopisto, Sibelius-Akatemian Kuopion osasto, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Humanistisen ammattikorkeakoulun Kuopion koulutusyksikkö - ovat omalta osaltaan rakentamassa yhtenäisen eurooppalaisen mallin mukaista korkeakoulutusaluetta. Vuonna 2004 alkaneen Joustava opintoketju Pohjois-Savossa -hankkeen tavoite oli tukea tätä työtä ja samalla alueellista yhteistyötä. Seuraavassa käsitellään taustatekijöitä, jotka vaikuttivat hankkeen käynnistymiseen. 1.1 Bologna, Berliini, Bergen haasteita meille ja muille Bolognan prosessi sai alkunsa vuonna 1999 allekirjoitetusta Bolognan julistuksesta, jonka allekirjoitti 29 Euroopan maan korkeakoulutuksesta vastaavaa ministeriä. Tavoitteeksi asetettiin yhtenäisen eurooppalaisen korkeakoulutusalueen kehittäminen vuoteen 2010 mennessä. Tämä tarkoitti mittavia käytännön toimenpiteitä seuraavilla alueilla: tutkintorakenteiden yhtenäistäminen, opintosuoritusten mitoitusjärjestelmän perustaminen, korkeakoulutuksen laadunvarmistaminen, liikkuvuuden edistäminen, tutkintojen tunnustaminen sekä korkeakoulujen ja opiskelijoiden sitoutuminen. Lisäksi päätettiin kehittää yhteisiä eurooppalaisia opinto-ohjelmia ja opintokokonaisuuksia, lisätä alueen vetovoimaisuutta sekä panostaa elinikäiseen oppimiseen. Berliinin seurantakokouksessa vuonna 2003 keskeisiksi välitavoitteiksi vuoteen 2005 asetettiin kaksiportainen tutkintojärjestelmä ja tutkintojen ja opintosuoritusten tunnustaminen Euroopan maissa sekä laadunvarmistus. (Berliini 2003) Joustava opintoketju Pohjois-Savossa -hankkeen kannalta keskeisiä Bolognan prosessin tavoitteita olivat kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen siirtyminen, opintosuoritusten mitoitusjärjestelmä, tutkintojen ja opintosuoritusten tunnustaminen ja laadunvarmistus. Suomessa tutkintorakenteiden uudistaminen toteutettiin siirtymällä kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään. Tällä tarkoitetaan yliopistosektorin alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja ja vastaavasti ammattikorkeakoulusektorin ammattikorkeakoulu- ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Bergenin seurantakokouksessa 2005 rakennetta täydennettiin kolmiportaiseksi, jolloin mukaan otettiin tohtorintutkinnot. Tutkinnot määriteltiin niiden työmäärän, tason, oppimistulosten, pätevyyksien ja profiilin avulla. Bolognan prosessin tavoitteena on luoda kaikkia EU-maita koskeva Euroopan korkeakoulutusalueen tutkintojen viitekehys. (Bergen 2005) Tutkintojen vertailtavuuden mahdollistamiseksi luotiin eurooppalainen opintojen mitoitus- ja suoritusten siirtojärjestelmä (ECTS). Opiskelijan lukuvuoden työmääräksi määriteltiin 1600 tuntia, mikä vastaa 60 ECTS-opintopistettä. ECTS-järjestelmän periaatteena on taata opiskelijalle tasainen vuosittainen kuormitus. Opintojaksot mitoitetaan keskiarvo-opiskelijan todellisen työmäärän mukaisesti. Mitoituksessa otetaan huomioon niin kontaktiopetus kuin muu opintojakson suorittamisen edellyttämä työ. (Liljander 2004) Edellä mainittu mitoitusjärjestelmä tukee opintosuoritusten tunnustamista ja helpottaa niin toisessa maassa kuin omassa maassa suoritettujen aiempien korkeakouluopintojen hyväksilukemista. Bergenissä 2005 ministerit asettivat välitavoitteeksi vuodelle 2007 joustavien opintopolkujen kehittämisen siten, että aiempien opintojen tunnustamista laajennetaan korkeakouluopinnoista myös muihin aiempiin opintoihin. (Bergen 2005) Merkittävää on, että Berliinissä 2003 ministerit painottivat ensimmäisen korkeakoulututkinnon (1. syklin) opintojen tuottavan kelpoisuuden toisen korkeakoulututkinnon (2. syklin) suorittamiseen. Vastaavasti toisen korkeakoulututkinnon suorittaneilla tulisi olla mahdollisuus kolmannen eli 3. syklin korkeakoulututkintoon eli tohtoriopintoihin. (Ber- 11

13 liini 2003). Kantaa ei oteta korkeakoulujärjestelmään eli siihen perustuuko se yhden vai kahden pilarin malliin, joka on voimassa Suomessa. Kolmannen syklin tutkintoon johtavan koulutuksen lähtötasoksi on Suomessa määritelty ylempi korkeakoulututkinto (OPM 2005:4 ja Laki yliopistolain muuttamisesta 715/2004). Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen rakentamisessa tavoitteena on vakuuttaa kansainvälinen koulutuksen kenttä eurooppalaisen korkeakoulutuksen korkeasta laadusta ja siten lisätä kilpailukykyä. Laadunvarmistuksella tarkoitetaan korkeakoulujen ja/tai koulutusohjelmien sisäistä ja ulkoista arviointia. Lisäksi painotetaan opiskelijoiden osallistumista arviointiin ja arviointitulosten julkisuutta. Laadunvarmistuksessa käyttöön tulevat yhteiset eurooppalaiset kriteerit ja vertailukelpoiset menettelytavat, joista European Association for Quality Assurance in Higher Education (ENQA) on tehnyt ehdotuksen.kansallisella tasolla on otettu vastaavasti käyttöön akkreditointi-, sertifiointi- tai muu vastaava järjestelmä. Laadunvarmistus on kunkin korkeakoulun tehtävä. (Bergen 2005) Edellä esitetyt haasteet on otettu prosessiin sitoutuneissa maissa jopa yllättävän aktiivisesti vastaan ja yhtenäisen korkeakoulutusalueen rakentuminen Euroopan maissa on käynnissä. Näin myös Suomen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa, joissa se merkitsi laajaa tutkintorakenteiden uudistamista otettaessa käyttöön kahden syklin tutkinnot. Molemmilla sektoreilla tutkintojen laajuutta ja sisältöjä on arvioitu ja kehitetty määrittelemällä tutkinnon vaatimat kompetenssit ja laatimalla ydinainesanalyysit. 1.2 Bolognan prosessin vaikutukset Suomen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa Kaksiportainen tutkinto Suomen korkeakoulujärjestelmässä perustuu kahden pilarin järjestelmään eli ns. duaalimalliin, jonka muodostavat yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkinnot yhdessä. Yliopistotutkinnot ovat tieteellisesti ja ammattikorkeakoulututkinnot ammatillisesti suuntautuneita tutkintoja. Tutkintojen profiilit ovat erilaiset ja tutkintojen tuottamat tiedot, taidot ja kompetenssit eroavat toisistaan. (OPM 2005:4) Tutkintorakenneuudistuksen tavoitteena oli kehittää yliopiston alemmasta korkeakoulututkinnosta oma itsenäinen tutkintonsa, joka muodostaa pohjan ja edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtaville opinnoille ja joka toisaalta antaa valmiudet siirtyä työelämään. Alemman tutkinnon aseman vahvistaminen tuo yliopistoihin monimuotoisemmat sisääntulo- ja ulosmenoväylät, ja sillä voidaan vastata siten opiskelijoiden yksilöllisiin tarpeisiin ja työelämän monimuotoisiin vaatimuksiin. Alemman korkeakoulututkinnon myötä on oletettavaa, että opintonsa keskeyttäneiden määrä yliopistoissa tulee vähenemään. (OPM 39:2002) Ammattikorkeakoulututkinnot antavat opiskelijoille ammatillisen asiantuntemuksen. Opintojen sujuvuuden kannalta nähtiin tärkeänä, että myös ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla opiskelijoilla on mahdollisuus jatkaa työelämäorientoituneita, tutkintoon johtavia opintojaan eteenpäin. Tätä tarkoitusta varten vuonna 2005 vakinaistettiin kokeiluajan jälkeen ammattikorkeakoulun ylemmät tutkinnot (ylempi ammattikorkeakoulututkinto). Tällöin opiskelija voi jatkaa työelämäorientoituneita opintojaan eteenpäin eikä hänen tarvitse siirtyä tieteellisesti orientoituneisiin opintoihin. (OPM 2003: 27) Ammattikorkeakoulututkinnot (AMK-tutkinto ja ylempi AMK-tutkinto) ovat säädösten mukaan korkeakoulututkintoja, jotka tuovat kelpoisuuden virkoihin ja toimiin, joihin kelpoisuusvaatimuksena on korkeakoulututkinto. Ammattikorkeakoulujen tutkinnot on siten katsottu tasoltaan vastaaviksi yliopistojen alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kanssa. Ammattikorkeakoulutut- 12

14 kinnoissa ja yliopiston korkeakoulututkinnoissa olevat erot ilmenevät tutkintojen tavoitteissa ja sisällöissä. Tutkintorakenneuudistuksessa näitä sisällöllisiä eroja haluttiin entisestään korostaa. Laajuuksiltaan kahden syklin tutkinnot ovat sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa pääosin yhtä laajat ( op) (kuva 1.1). Yliopistoissa alemman korkeakoulututkinnon laajuus on 180 op ja ylemmän korkeakoulututkinnon laajuus op. Ammattikorkeakouluissa AMKtutkinnon laajuus on op ja ylempi AMK-tutkinto on laajuudeltaan op. (OPM 39:2002). YLIOPISTO AMMATTIKORKEA- KOULU 3. sykli 4 v tohtorin ja lisensiaatin tutkinnot 2. sykli 2 v 1. sykli 3 v laajuus yhteensä op ylempi korkeakoulututkinto laajuus op alempi korkeakoulututkinto laajuus 180 op laajuus yhteensä op ylempi AMKtutkinto laajuus op vuoden alan työkokemus AMK-tutkinto laajuus op 2. sykli 1-1½ v 1. sykli 3½ - 4½ v Kuva 1.1 Kahden pilarin malli eli duaalimalli Suomessa. Opetusministeriön (OPM) asettama työryhmä (2005:4) laati esityksen Suomen korkeakoulututkintojen viitekehykseksi, jossa korkeakoulututkinnot jaettiin kolmeen sykliin (kuva 1.1). Ensimmäisen syklin tutkinnon muodostavat yliopiston alempi korkeakoulututkinto (kandidaatin tutkinto) ja ammattikorkeakoulun ammattikorkeakoulututkinto (AMK-tutkinto). Ensimmäisen syklin opintoihin vaatimuksena on vähintään kolmivuotinen toisen asteen tutkinto tai korkeakoulun muutoin toteamat riittävät valmiudet. Ensimmäisen syklin tutkinto antaa muodollisen lähtötason toisen syklin tutkintoon johtaviin opintoihin. Yliopistoissa opiskelijat valitaan pääsääntöisesti suorittamaan saman alan ja pääaineen alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa. Ammattikorkeakouluissa opiskelijat valitaan suorittamaan ammattikorkeakoulututkintoa, jonka jälkeen opiskelijoilla tulee olla tutkinnon jälkeen suoritettuna kolmen vuoden alan työkokemus. Jos opiskelijat siirtyvät tasolta tai korkeakoulusektorilta toiselle, korkeakoulut voivat edellyttää opiskelijoita suorittamaan täydentäviä opintoja, ellei aikaisempi tutkinto vastaa sisällöltään suoritettavan tutkinnon edellyttämiä vaatimuksia. (OPM 2005: 4) Toisen syklin tutkintoja ovat yliopiston ylempi korkeakoulututkinto (maisterintutkinto) ja ammattikorkeakoulun ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Kolmannen syklin tutkinnon muodostavat yliopiston lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot, joihin edellytyksenä on ylempi korkeakoulututkinto. (OPM 2005: 4) 13

15 Yliopistot Yliopistoissa tutkintorakenneuudistus otettiin käyttöön alkaen. Vaikka suomalainen korkeakouluopetus on ollut kansainvälisesti arvostettua, on ongelmana ollut opintojen pitkittyminen ja tutkinnon myöhäinen suorittaminen. Näihin ongelmiin ovat vaikuttaneet muun muassa hidas siirtyminen toiselta asteelta korkea-asteelle, opiskelijoiden sitoutumattomuus täysipäiväiseen ja monivuotiseen opiskeluun, runsas työssäkäynti, normilaajuutta laajemmat tutkinnot ja puutteet opetusjärjestelyissä ja opinto-ohjauksessa. Ongelmiin paneuduttiin tutkintorakenteen uudistamisen myötä. (OPM 2003:27, OPM 39:2002) OPM tuki suomalaisten yliopistojen tutkintorakenneuudistusta ja opintoaikojen lyhentämiseen tähtäävää työtä Walmiiksi Wiidessä Wuodessa (W5W) -hankkeen avulla. Sen aikana koottiin valtakunnalliset koulutusalakohtaiset työryhmät, joissa selvitettiin tutkintorakenneuudistukseen liittyviä koulutusalakohtaisia erityispiirteitä ja linjauksia. Uudistus edellytti yliopistoilta perusteellista opetussuunnitelmien uudistamistyötä, opetuksen sisältöjen ydinainesanalyysia, opintojen oikeaa mitoittamista sekä opiskelijoiden opintojen ohjaukseen liittyvien kysymysten ja uudenlaisten ohjausmuotojen tarkastelua. Tutkintorakenneuudistuksen myötä yliopistoille laadittiin yksi yhtenäinen tutkintoasetus ja opintoaikojen lyhentämiseen pyrittiin siirtymällä kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen, jolloin valmistuminen olisi mahdollista viidessä vuodessa. Opintoviikkojen tilalle otettiin eurooppalaisittain vertailukelpoinen opintopiste-mitoitus ja henkilökohtaiset opintosuunnitelmat (HOPS) otetaan laajasti käyttöön vuoteen 2006 mennessä. (http://www.oulu.fi/w5w/projekti.html, ) Ammattikorkeakoulut Tutkintorakenteen uudistaminen ammattikorkeakouluissa lähti liikkeelle ammattikorkeakoulujen jatkotutkintokokeilulla Laki ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnoista oli voimassa asti, minkä jälkeen uudet ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot vakinaistettiin (423/2005). Ammattikorkeakoulujen rehtoreiden neuvosto Arene käynnisti yhdessä OPM:n kanssa Ammattikorkeakoulujen osallistuminen eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen eli ECTS-hankkeen syyskuussa Hanke käynnisti laajan Bolognan prosessin mukaisen opetussuunnitelman uudistamiseen liittyvän työn, joka vastaa yliopistojen opetussuunnitelmatyötä. Ensimmäisessä vaiheessa ( ) otettiin käyttöön ECTS-mitoitusjärjestelmän, tutkintotodistuksen liite ja tutkintojen viitekehys. Toisen vaiheen ( ) painopistealueet ovat koulutusala- ja koulutusohjelmakohtainen opetussuunnitelmatyö ja osaamistavoitteiden määrittely, ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelman uudistamistyön tukeminen, ammattikorkeakouluille annettujen suositusten (lukuvuoden kesto, harjoittelun mitoitus yms.) toteutumisen seuranta sekä yhteistyö ylempien AMK-tutkintojen seurantaryhmän kanssa. (Isokallio ja Auvinen 2005) Opintopistejärjestelmään siirryttiin joustavasti vuoden 2005 aikana muuttaen opintoviikot opintopisteiksi laskennallisesti. Opintopisteet olivat käytössä kaikissa ammattikorkeakouluissa viimeistään alkaen. Lukuvuoden opetussuunnitelmassa opintojaksot on mitoitettu sisältöjen tarkastelun ja ydinainesanalyysien avulla opintopisteiksi. Yhteistyössä Arenen koulutusalakohtaisten kehittämisryhmien kanssa tehtävä opetussuunnitelmatyö kestää vuoden 2006 loppuun. Tavoitteena on pyrkiä varmistamaan opetussuunnitelmatyön tasalaatuisuus ja -tahtisuus sekä AMK-tutkintojen eurooppalainen yhteismitallisuus yleisellä tasolla. Opetussuunnitelmatyöhön liittyvät ydinainesanalyysit, opintojen kuormittavuuden tarkastelu ja oppimistulosten kuvausten laatiminen. Työ tehdään seitsemässä valtakunnallisessa alakohtaisessa työryhmässä. (Isokallio ja Auvinen 2005) 14

16 1.3 Opiskelijan joustava siirtyminen korkeakoulujen välillä Suomalaista korkeakoulujärjestelmää on kehitetty joustavaksi ja erilaiset opintopolut mahdollistavaksi laajoine aikuis- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksineen (OPM 39:2002). OECD:n tekemien maaselvitysten mukaan näyttää siltä, että monissa maissa, myös Suomessa, nuorten hakeutuminen ammatillisista perusopinnoista korkea-asteen opintoihin on lisääntynyt. Suomessa opetusministeriön tavoitteena on, että ammattikorkeakoulujen aloittavista opiskelijoista 25 % on suorittanut ammatillisen tutkinnon. Myös nuoret itse haluavat varmistaa, että väylä opinnoissa eteenpäin on olemassa. (Laukkanen (toim.) 2004) Bolognan prosessin esille nostama joustava siirtyminen korkeakoulusektorien välillä on OECD:n maakohtaisen selvityksen yksi kehittämisehdotus. Korkeakoulusta valmistuneille tulisi taata mahdollisuus valita ja liikkua ammattikorkeakoulu- ja yliopistosektorin välillä. Selvityksen mukaan siirtymistä tulisi helpottaa nykyisestään. Ammattikorkeakoulusta tulee valmistumaan AMK-tutkinnon suorittaneita vuosittain noin 23000, josta nuorten ja 3000 aikuiskoulutuksesta. Näistä kolmasosa valmistuu tekniikan alalta, vajaa kolmannes liiketalouden alalta ja muut muilta aloilta. On arvioitu, että 10-15% AMK-tutkinnon suorittaneista ( henkilöä) jatkaa vuosittain ylempään AMK-tutkintoon. Osan AMK-tutkinnon suorittaneista arvioidaan selvityksen mukaan siirtyvän suorittamaan ylempää korkeakoulututkintoa yliopistoihin saadakseen kelpoisuuden tieteellisiin jatko-opintoihin (OPM 39:2002). OECD:n työryhmä totesi koulutuksesta työelämään siirtymisen muuttuneen monimuotoisemmaksi, koska jo opiskelijat yhdistävät opiskelun ja työssäkäynnin monin eri tavoin. Työryhmän mukaan elinikäiseen oppimiseen kannustaminen ja joustavien koulutusväylien rakentaminen takaavat mahdollisuuden henkilökohtaisten ja sosiaalisten valmiuksien kehittämiseen. (Laukkanen (toim.) 2004) Seuraavassa käsitellään joustavaan siirtymiseen liittyviä asioita, jotka tulevat keskeisinä myös hankkeen toteutuksessa esille. Kappaleissa kuvataan nykykäytäntöjä sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinnassa, opintojen ohjauksessa, aiempien korkeakouluopintojen hyväksilukemisessa, täydentävissä opinnoissa, korkeakoulujen laadunvarmistuksessa sekä opetussuunnitelmatyön kehittämisessä Opiskelija elijavalinta Yliopistot Yliopistot päättävät itse opiskelijaksi ottamisesta ja opiskelijavalinnan perusteista. Opiskelijat valitaan pääsääntöisesti suorittamaan sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa. Yliopistot voivat valita opiskelijat myös pelkästään alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon tai jatkotutkintoon. Alemman korkeakoulututkinnon pohjana toimivat lukio-opinnot tai niitä tasoltaan vastaava koulutus ja ylemmän korkeakoulututkinnon pohjana alempi korkeakoulututkinto tai sitä tasoltaan vastaava koulutus. (Laki yliopistolain muuttamisesta 715/2004.) Ylioppilastutkinnon lisäksi kelpoisia alempaan tai alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon ovat muun muassa ammattikorkeakoulututkinnon, ammatillisen korkea-asteen tutkinnon, ammatillisen opistoasteen tutkinnon tai vähintään kolmevuotisen ammatillisen tutkinnon suorittaneet henkilöt. Ylempään korkeakoulututkintoon kelpoisia ovat henkilöt, joilla on soveltuva alempi korkeakoulututkinto, soveltuva ammattikorkeakoulututkinto tai soveltuva ulkomainen koulutus, joka antaa asianosaisessa maassa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin. Yliopistot voivat edellyttää valitsemiltaan opiskelijoilta täydentäviä opintoja, jotta he saavuttavat koulutuksessa tarvittavat valmiudet. (Laki yliopistolain muuttamisesta 715/2004) 15

17 OPM:n asettama yliopistojen kaksiportaisen tutkintorakenteen toimeenpanoa selvittänyt työryhmä näkee tärkeäksi, että yliopisto voi ottaa ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen myös henkilöitä, joiden aiempi koulutus eroaa sisällöllisesti saman alan tai oppiaineen kandidaatintutkintoon johtavasta koulutuksesta, mikäli opiskelija suorittaa puuttuvien valmiuksien saavuttamiseksi täydentäviä opintoja. Täydentävien opintojen laajuus olisi enintään 60 opintopistettä. (OPM 39:2002) Ammattikorkeakoulut Kelpoisuus ammattikorkeakouluopintoihin määritellään ammattikorkeakoululaissa (411/2000). Hakijalla tulee olla lukion opinnot tai ylioppilastutkinto, ammatillinen perustutkinto tai vastaavat opinnot suoritettuna, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitettu ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto tai niitä vastaava aikaisempi tutkinto tai edellä tarkoitettuja tutkintoja vastaavat ulkomaiset opinnot. Ammattikorkeakoulu voi ottaa opiskelijaksi myös henkilön, jolla katsotaan olevan riittävät tiedot ja taidot ammattikorkeakouluopintoihin. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin valittavalla henkilöllä tulee olla suoritettuna soveltuva ammattikorkeakoulututkinto tai muu soveltuva korkeakoulututkinto sekä vähintään kolmen vuoden työkokemus kyseiseltä alalta. Erikseen mainitaan käsiteollisuus-, taideteollisuusja taidealat, joilla työkokemuksen voi korvata vastaavan pituinen taiteellinen toiminta. Kyseisessä laissa ei mainita täydentävistä opinnoista (Laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta 411/2005), mutta ammattikorkeakoulu- ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laajuudet (kuva 1.1) on määritelty valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista (352/2003) Opintojen ohjaus Lähtökohtana opintojen ohjaukselle tulee olla opiskelijan vastuu omista opinnoistaan. Myös ammattikorkeakoululla tai yliopistolla on vastuu koulutuksen ja opintojen ohjauksen järjestämisestä niin, että se auttaa opiskelijaa mielekkään opintokokonaisuuden suunnitteluun ja sen suorittamiseen normiajassa. Opintojen ohjauksen organisoinnin onnistumisessa keskeistä on opintojen ohjauspalveluista tiedottaminen. Opiskelijat ovat kokeneet epävirallisen ohjauksen olevan joskus jopa pääasiallinen muoto saada ohjausta. Erilaisia opintojen ohjausmenetelmiä ovat muun muassa henkilökohtainen ohjaus, ryhmäohjaus, vertaisohjaus ja internet-pohjainen ohjaus. (Moitus ym. 2001) Yliopistot Yliopistoissa ohjauksen tehostamisen tarve on ollut jo pitkään esillä ja sen oletetaan korostuvan entisestään siirryttäessä uuteen tutkintorakenteeseen. Ohjauksen tehostaminen ja henkilökohtaiset opintosuunnitelmat (HOPSit) lisäävät opintojen suunnitelmallisuutta ja lyhentävät opiskeluaikoja. HOPSien käyttöönoton tavoitteena on ollut muun muassa mahdollistaa opiskelijoiden yksilöllisiä opintopolkuja, määritellä tutkintoon kuuluvia opintoja etukäteen, lyhentää tutkintojen suoritusaikoja ja tukea opintojen etenemistä opiskelu- ja elämäntilanteiden muutoksissa. (Ansela ym. 2005) Tutkintorakenteen uudistamisen oletetaan lisäävän paitsi opiskelijoiden opintojen ohjauksen niin myös uusien ohjausmuotojen tarvetta yliopistoissa. Tämän vuoksi Walmiiksi Wiidessä Wuodessa -hankkeen avulla on tarjottu yliopistojen henkilökunnalle tukea ja koulutusta opiskelijoiden ohjaukseen, erilaisiin opetussuunnittelun ja ohjauksen menetelmiin ja työkaluihin. (http:// ) 16

18 Ammattikorkeakoulut Ammattikorkeakouluissa henkilökohtaisten opintosuunnitelmien tai lukusuunnitelmien (HOPS) laatiminen on hyvin yleistä. Opiskelija laatii itse HOPSin, jonka vastuuopettaja vahvistaa. Opintojen ohjaukseen panostetaan ja siitä vastaavat ammattikorkeakoulun yksiköissä opinto-ohjaajat (OPOt), uraohjaajat, hops-ohjaajat, opettajatuutorit, luokanvalvojat, ryhmäohjaajat, teemavastaavat, opintosihteerit sekä opiskelijatuutorit. Jokainen opettaja osallistuu opiskelijoiden ohjaukseen ja neuvontaan omalla panoksellaan. Opintojen ohjauksen tehtävänä on tukea orientoitumista ja sitoutumista AMK-opintoihin, ammattitaidon kehittymistä, opintojen etenemistä ja työelämään siirtymistä. Opiskelijatuutori eli vertaistuutori ohjaa uusia aloittavia opiskelijoita erityisesti opintojen alkuvaiheessa. Ura- ja rekrytointipalveluiden tavoitteena on tukea opiskelijan ammatillista kehittymistä, opastaa opintoihin ja urasuunnitteluun liittyvissä asioissa sekä auttaa harjoittelu- ja työpaikan löytämisessä. (Savonia-ammattikorkeakoulun opinto-opas ja Humanistisen ammattikorkeakoulun opinto-opas ) Aiempien kork orkeak eakouluopintojen hyväksiluk yväksilukeminen Bolognan prosessin yhtenä tavoitteena on opiskelijan aiemmin opitun osaamisen lisääntyvä hyväksilukeminen myöhemmissä opinnoissa. OPM:n asettaman Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamista koulutusjärjestelmässä selvittäneen työryhmän mukaan opiskelijan aiempia opintoja tai aiemmin hankittua osaamista hyväksytään kyseessä olevan tutkinnon opintoihin suorituksiksi, jos aiemmat opinnot tai osaaminen ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään opetussuunnitelman mukaisia. Hyväksilukemalla voidaan korvata pakollisia opintoja tai hyväksiluettavat opinnot/osaaminen voidaan hyväksyä valinnaisiin tai vapaastivalittaviin opintoihin. Hyväksiluettujen opintojen arvosanat siirretään suoritettavan tutkinnon opintojen arvosanoiksi. Korkeakoulu voi tarvittaessa edellyttää, että osaamisen vastaavuus osoitetaan erilaisilla näytöillä. Hyväksilukemisella on tarkoitus välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa. (OPM 2004:27) Yliopistot Yliopistojen tutkintoja koskeva valtioneuvoston asetus (794/2004) sisältää säännöksen opintojen hyväksilukemisesta. Yliopiston päätöksen mukaan opiskelija saa lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Edelleen opiskelija saa yliopiston päätöksen mukaan lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella. (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004) Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto on antanut vuonna 1994 suomalaisissa ja ulkomaisissa korkeakouluissa suoritettujen opintojen hyväksilukemista koskevan suosituksen: "Hyväksilukemisen lähtökohta on, että toisessa kotimaisessa korkeakoulussa suoritetut opinnot hyväksytään mahdollisimman täysimääräisinä tutkintoon, edellyttäen, että ne sopivat korkeakoulun opetussuunnitelman tavoitteisiin. Suositeltavaa on, että vältetään saman suorituksen käyttö useammassa tutkinnossa. On kuitenkin selvää, ettei hyvin samantapaisten kieli-, yleis- tai aineopintojen suorittaminen moneen kertaan useassa korkeakoulussa ole oikeaa korkeakoulujen tai opiskelijoiden resurssien käyttöä." (OPM 2004:27) OPM:n asettaman Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamista koulutusjärjestelmässä selvittäneen työryhmän raportissa todetaan, että ammattikorkeakouluopintojen hyväksilukemista koskevat käytännöt vaihtelevat hyvin paljon aloittain ja yliopistoittain. Opintoja luetaan hyväksi 17

19 muutamista kymmenistä opintoviikoista yli sataan opintoviikkoon. Myös OECD:n arviointiryhmä totesi yliopistojen hyväksilukukäytännöissä olevan kirjavuutta. OPM:n edellä mainittu työryhmä toteaa hyväksilukemista rajoittavan yliopisto-opetuksen korkeat tasovaatimukset, sillä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen on hallittava oma alansa niin hyvin, että hän voi halutessaan jatkaa opintojaan tohtorin tutkintoon asti. (Laukkanen (toim.) 2004) Ammattikorkeakoulut Ammattikorkeakoulujen tutkintosäännöissä on korkeakoulukohtaisia hyväksilukemisohjeita ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. (352/2003) Monessa ammattikorkeakoulussa on opintojen hyväksilukemista varten pysyvästi nimetty toimikunta, joka esittelee tai päättää opiskelijoiden anomusten ja selvitysten perustella hyväksilukemista. Opintoohjaajat avustavat opiskelijoita tarpeellisten todistusten ja selvitysten teossa. Johtosäännöistä ja opinto-oppaista selviää, miten kyseinen ammattikorkeakoulu on järjestänyt hyväksilukemista koskevan päätöksenteon. Mikäli opintotasoa tai -laatua ei voida täsmällisesti todeta todistusten perusteella, voi opiskelija osoittaa osaamisensa näyttökokeella, tentillä tai työsuorituksella. Tutkintosäännöissä siirto-opiskelija tarkoittaa opiskelijaa, joka siirtyy toisesta ammattikorkeakoulusta suorittamaan samaa tutkintoa samassa koulutusohjelmassa. Ongelmana on opiskelijoiden näkökulmasta katsoen se, että ammattikorkeakoulujen kesken on vielä suuria eroja hyväksilukemiskäytänteissä. Opiskelijat toivoivat, että ammattikorkeakoulut tekisivät keskinäistä yhteistyötä ja selkiinnyttäisivät hyväksilukukäytäntöjään. (OPM 2004:27) Täydentävät opinnot ja liikkuvuus kork orkeak eakouluissa Täydentävät opinnot -käsitteen sisältö on toistaiseksi määrittelemätön. Yliopistolaissa (Laki yliopistolain muuttamisesta 715/2004) mainitaan, että yliopisto voi edellyttää opiskelijaksi valitulta henkilöltä täydentäviä opintoja. Täydentävien opintojen suorittamisajankohtaa eikä täydentävistä opinnoista vastuussa olevaa tahoa määritellä. Valtakunnallisella tasolla ei ole otettu kantaa täydentävien opintojen suorittamisajankohtaan eikä täydentävistä opinnoista vastuussa olevaan tahoon. Opiskelijoita ja korkeakouluja kiinnostaa tietää, kuka maksaa täydentävät opinnot, mitkä ovat opiskelijoiden opintososiaaliset edut täydentävien opintojen suorittamisen aikana ja niiden vaikutus opiskeluaikaan. Tällä hetkellä epäselväksi jää, kenen opiskelijoita opintojaan täydentävät opiskelijat ovat ja kenen vastuulla on ohjauksen järjestäminen sekä miten rakennetaan yhteys tutkinnon antavan yliopiston ja tiedekunnan ohjaukseen. Yliopistojen Walmiiksi Wiidessä Wuodessa -hankkeessa on pohdittu täydentäviä opintoja. Näiden suorittaminen voisi tapahtua osana kandidaatin tai maisterin tutkintoa taikka ennen maisterin tutkintoa esimerkiksi avoimessa yliopistossa. Myöskään ammattikorkeakoulusektorilla ei ole laajasti keskusteltu täydentävistä opinnoista eikä sitä tuoda esille ammattikorkeakoululaissa. On esimerkiksi epäselvää, joutuuko kandidaatin eli alemman korkeakoulututkinnon (laajuus 180 op) suorittanut henkilö hakeutuessaan ylempään AMK-tutkintoon täydentämään ensin opintonsa vastaamaan AMK-tutkintoa (laajuus op) Kork orkeak eakoulujen laadunvarmistus Korkeakoulutuksen laadunvarmistuksen kehittäminen on yksi keskeisiä kehittämiskohteita EU:ssa vuoteen 2010 mennessä. Suomessa korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) tehtäväksi annettiin korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointien käynnistäminen. Auditointien tavoitteena on varmistaa, että korkeakouluilla on toiminnan jatkuvaa kehittämistä tukevat laadunvarmistusjärjestelmät. (Korkeakoulujen arviointineuvosto 2005) Vastaavasti korkeakoulujen teh- 18

20 tävänä on lain mukaan vastata koulutuksen, opetuksen ja muun toiminnan laatutasosta, niiden arvioinnista ja osallistumisesta ulkopuoliseen arviointiin. Arviointien tulokset ovat julkisia. (Yliopistolaki 645/97 ja Ammattikorkeakoululaki 351/03) Laadunvarmistusjärjestelmä on osa korkeakoulun johtamista, strategiatyötä ja sisäistä tulosohjausta ja sen tuottama tieto hyödyttää korkeakoulua, sen henkilökuntaa, opiskelijoita ja potentiaalisia opiskelijoita. Siirtyminen korkeakoulusta toiseen ja aiempien opintojen hyväksyminen edellyttävät, että asianomaiset korkeakoulut tuntevat toistensa toimintatavat ja toiminnan laadukkuuden, olipa kyseessä sitten kansainvälinen tai suomalainen korkeakoulu. Laadunvarmistuksen uskotaan parantavan myös opiskelijoiden oikeusturvaa ja mahdollisuuksia osallistua koulutuksen kehittämiseen Opetussuunnitelmien kehittäminen Osana laajaa eurooppalaisen korkeakoulutusalueen rakentamista on opetussuunnitelmien kehittäminen muun muassa ydinainesanalyysien avulla. Opetussuunnitelma on keskeinen osa opetuksen ja opintojen suunnittelussa niin opettajalle kuin opiskelijalle. Se on määritelty mm. seuraavasti: Opetussuunnitelma on opetuksen ja opintojen suunnittelun väline. Sen avulla opetuksesta muodostetaan hallittu ja ehjä kokonaisuus. Opetussuunnitelmassa nimetään tutkintoon johtavan koulutuksen opintokokonaisuudet ja opintojaksot. Niille määritellään tavoitteet, opintojen laajuus ja ydinaines sekä rakennetaan opintojaksojen väliset yhteydet ja peräkkäisyydet kumuloituvan oppimisen edellyttämällä tavalla. Opetussuunnitelmassa kuvataan myös käytetyt opetusmenetelmät ja oppimisen arvioinnin muodot. Opetussuunnitelmassa tuodaan näkyviin opiskelijan opintopolku ja luodaan puitteet opintojen esteettömälle etenemiselle. Hyvin tehty opetussuunnitelma mahdollistaa opintojen etenemisesteiden ennakoinnin, ja se luo myös puitteet henkilökohtaisen opetussuunnitelman onnistuneelle luomiselle. (OPM 39:2002) Opiskelijan näkökulmasta opetussuunnitelma - käytännössä opinto-opas - ohjaa opiskelijaa niin ammattiin tarvittavien taitojen ja tietojen oppimiseen ja kuvaa samalla opiskeluaikaisen kuormituksen. Opetussuunnitelmatyössä opiskelijan kuormitus arvioidaan ydinainesanalyysissä. Kyseisen analyysin avulla pyritään erottamaan opetukseen tarvittava oleellinen tieto epäoleellisesta ja tarpeellinen tieto tarpeettomasta. Tavoitteena on auttaa opettajaa hahmottamaan ammatin oppimisen kannalta välttämättömät ydinsisällöt ja suhteuttamaan opettamansa aineen tietojen ja taitojen väliset hierarkiat ja yhteydet muihin aineisiin. (Karjalainen ym. 1999) Ydinaineksen määrittely on tärkeätä muun muassa siksi, että opetussuunnitelma voi olla ylikuormittunut eikä koko sisältömäärää ehditä käydä läpi siihen varatussa ajassa. Opetettavasta asiasta opiskelija voisi teoriassa pystyä suotuisissa oloissa omaksumaan tietyn määrän. Usein opiskelija oppii tai ehtii oppia tästäkin vain osan. Tavoitteena on löytää koulutuksen keskeiset ja tarpeelliset tiedot ja taidot, joiden ymmärtävä oppiminen on tärkeätä - toisin sanoen ydinasioiden oppiminen. (Karjalainen 2003) Opetettava oppiaines luokitellaan osaamisalueiden määrittelyn jälkeen ja opetukseen osallistuvien opettajien yhteistyönä kolmeen luokkaan kuten myös kuvassa 1.2 on esitetty (Karjalainen 2003): 19

21 - ydinainekseen eli ammatissa toimimisen ja elinikäisen oppimisen kannalta välttämättömiin tietoihin, taitoihin ja asenteisiin (=must know; oppiaineksesta 80 %). - täydentäviin eli laajentaviin ja syventäviin asioiden ja taitojen ymmärtämiseen ja osaamiseen (= should know; oppiaineksesta 15 %). - erityistietämystä tai -osaamista tuoviin tietoihin ja taitoihin (= nice to know; oppiaineksesta 5 %). Täydentävä osaaminen, ydinainesta syventävä tai laajentava opetus 15% Ydinaines/osaaminen, opetusajasta 80% Erityisosaaminen, mielenkiintoista mutta ei välttämätöntä ydinosaamiselle tai täydentävälle osaamiselle 5% Kuva 1.2 Ydinainesanalyysissa käytössä oleva osaamisen jaottelu (Karjalainen 2003). Opintojen sujuva eteneminen perustuu hyvin laadittuun ja tasapainoiseen opetussuunnitelmaan, joka varmistaa niin opiskelijan kuin myös opettajan kohtuullisen kuormituksen. 20

22 2 Joustava opintoketju Pohjois-Savossa -hanke 21

23 22

24 2 Joustava opintoketju Pohjois-Savossa -hanke Pohjois-Savon yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteisessä aluekehittämisen strategiassa nostettiin esille yhteiskuntaa kehittäviä ja Pohjois-Savon etuja ajavia yhteisiä toimintatapoja sekä hankeideoita. Yhtenä aluestrategian kehittämisideoista oli joustavan opintoketjun rakentaminen alueen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välille. Joustava opintoketju Pohjois-Savossa (JOPS) -hankkeen tavoitteena oli etsiä mahdollisuuksia Bolognan prosessin tavoitteiden toteuttamiseen niin, että samalla vahvistetaan alueellista yhteistyötä sekä alueen kilpailukykyä ja vetovoimaa. 2.1 Hankkeen tausta ja tavoitteet JOPS-hankkeelle asetettiin hakemusvaiheessa seuraavat viisi tavoitetta: - luoda alakohtaiset toimintamallit, joiden mukaisesti siirtyminen ensimmäisen tutkinnon suorittamisen jälkeen korkeakoulusta / yliopistosta toiseen voi tapahtua mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla - edellä mainittujen siirtyvien opiskelijoiden opiskelijavalintamenettelyn ja opintojen ohjauksen kehittäminen - laadunhallintajärjestelmien yhteensovittaminen niin, että ne mahdollistavat yhteistoiminnan edellä mainituilla aloilla - koulutuksen sisällön vastaavuus työelämän tarpeisiin - kansainvälisyyden edistäminen kehitystyössä, monikulttuurisen suvaitsevaisuuden ja vuorovaikutuksen lisääminen. Hankkeen tarkoituksena oli parantaa ja monipuolistaa alueella olevien opiskelijoiden opiskelumahdollisuuksia, jotta täällä olevat ja tänne siirtyneet opiskelijat jäisivät pysyvästi alueelle. Välillisesti hanke vaikuttaa pitkällä ajalla myös yritysten ja julkisen sektorin toimintaan takaamalla heille entistä osaavampaa henkilökuntaa. JOPS-hankkeessa tarkasteltiin erityisesti ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden henkilöiden siirtymistä yliopistoon, mutta myös lyhyesti opiskelijoiden liikkumista ammattikorkeakoulusta toiseen tai ammattikorkeakoulun sisällä. Siirtymisiä yliopistojen erillisiin maisteriohjelmiin tarkasteltiin lähinnä vain opiskelijoille suunnatun kyselyn kautta. Hankkeessa selvitettiin myös siirtymistä yliopistosta alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen ylempään ammattikorkeakoulututkintoon. Tässä hankkeessa siirtymisellä tarkoitetaan opiskelijan hakeutumista ammattikorkeakoulututkinnon tai alemman korkeakoulututkinnon suoritettuaan yleisten hakeutumisväylien kautta jatkamaan opintojaan joko yliopistoon tai ammattikorkeakouluun. Hankkeen tarkastelun lähtökohta on esitetty seuraavalla sivulla (kuva 2.1). Hankkeeseen osallistuivat kaikki Pohjois-Savossa toimivat ammattikorkeakoulut ja yliopistot: - Savonia-ammattikorkeakoulu hankkeen koordinoijana - Humanistinen ammattikorkeakoulu, Kuopion koulutusyksikkö - Kuopion yliopisto - Sibelius-Akatemia, Kuopion osasto. Kuvassa 2.1 on esitetty JOPS-hankkeen tarkastelunäkökulmat opiskelijoiden siirtyessä korkeakoulujen välillä. 23

25 YLIOPISTO AMMATTIKORKEA- KOULU 2. sykli 2 v 1. sykli 3 v ylempi korkeakoulututkinto alempi korkeakoulututkinto täydentävät opinnot? hyväksiluettavat opinnot? ylempi AMKtutkinto vuoden alan työkokemus AMK-tutkinto 2. sykli 1-1½ v 1. sykli 3½ - 4½ v Kuva 2.1 JOPS-hankkeen tarkastelunäkökulma ja siirtymistasot. Alla olevassa kuvassa (kuva 2.2) on esitetty hankkeeseen osallistuneiden ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sijoittuminen ja eri toimipisteet Pohjois-Savossa. Kuva 2.2 Pohjois-Savon yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimipisteet (Pohjois-Savon yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aluekehittämisen strategia ). 24

26 Hanke oli osa Itä-Suomen Tavoite 1-ohjelman rahoittamista projekteista. Hankkeen hyväksytty kokonaiskustannusarvio ajalle oli euroa (liite 1). Hankehakemus hyväksyttiin Itä-Suomen lääninhallituksessa syksyllä Hankehakemuksen mukainen toteutusaika oli Aktiivinen toiminta käynnistyi lokakuun puolivälissä Päätöksen viivästymisen vuoksi hankkeelle myönnettiin syksyllä 2005 jatkoaika. Hanke päättyi Ohjausryhmä JOPS-hankkeen ohjausryhmän tehtävänä oli ohjata ja johtaa hankkeen toimintaa. Ohjausryhmässä olivat Savonia-ammattikorkeakoulun (Savonia), Humanistisen ammattikorkeakoulun Kuopion koulutusyksikön (Humak), Kuopion yliopiston ja Sibelius-Akatemian Kuopion osaston (SibA) edustajat sekä opiskelijaedustajat Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijajärjestöstä, Savotta ry:stä ja Kuopion yliopiston ylioppilaskunnasta (KYY). Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Savoniaammattikorkeakoulun vararehtori Ulla Voutilainen, varapuheenjohtajana Kuopion yliopiston vararehtori Sirpa Suntioinen ja sihteerinä hankkeen projektipäällikkö Tuula Peura Savoniasta. Ohjausryhmän kokoonpano on esitetty liitteessä (liite 2). Ohjausryhmä kokoontui yhteensä 12 kertaa. Itä-Suomen lääninhallituksen projektipäällikkö Timo Ollilalla oli läsnäolo-oikeus ohjausryhmän kokouksissa. Hankkeen suunnittelijana toimi suunnittelija Ulla Kekäläinen Kuopion yliopistosta sekä taloussihteerinä laskentasihteeri Piia Berg Savoniasta. Projektihenkilöstö työskenteli hankkeessa osa-aikaisina. Ohjausryhmässä sovittiin alkuselvitysten tekemisestä, rahoitukseen liittyvistä asioista sekä yhteistyöstä eri korkeakoulujen välillä. Ohjausryhmä ohjasi alatyöryhmien toiminnan käynnistämistä ja tuki tässä niin alatyöryhmiä kuin myös hankkeen projektipäällikköä ja suunnittelijaa. Ohjausryhmässä ideoitiin hankkeen yhteiset työpajatilaisuudet ja muut koulutus- ja tiedotuspäivät sekä sovittiin hankkeen tiedottamiseen liittyvistä käytännöistä. Alakohtaiset työryhmät Hankkeessa keskityttiin niihin yhteisiin koulutusaloihin, joissa opiskelijoiden liikkuvuutta koulutusalalta toiselle oli eniten ja joissa Kuopion yliopistossa oli hankkeen käynnistyessä kaksiportainen tutkintorakenne. Hankkeeseen valittiin mukaan seuraavat yhteiset koulutusalat: - sosiaaliala, jonka yhteydessä tarkasteltiin myös humanistista ja kasvatusalaa - terveysala - kauppatieteiden ala - luonnontieteiden, ympäristötieteiden ja informaatiotekniikan ala - sekä kieli- ja viestintäopetuksen ryhmä. Edellä mainittujen lisäksi laaturyhmä aloitti toimintansa elokuussa Laaturyhmään kuuluivat ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen laatuasioista vastaavat edustajat sekä kunkin alatyöryhmän edustaja. Alatyöryhmien kokoonpano on esitetty liitteessä (liite 3). Hankehakemuksessa mainittujen työryhmien lisäksi käytiin keskusteluja musiikin alan opiskelijoiden hakeutumisesta alan korkeakoulusta toiseen Sibelius-Akatemian ja Savonia-ammattikorkeakoulun Kuopion Musiikki- ja Tanssiakatemian edustajien kanssa. Jo hankkeessa tehtyjen alkuselvitysten mukaan tiedettiin Sibelius-Akatemian Kuopion yksikön opiskelijoista osan hakeutuvan myös Kuopion Musiikki- ja Tanssiakatemiaan suorittamaan samanaikaisesti ammattikorkeakoulututkintoa. Tämän vuoksi musiikin alan opiskelijoiden siirtymistä korkea-asteelta toiselle haluttiin tässä hankkeessa tarkastella, vaikkei omaa alatyöryhmää ollut alustavien suunnitelmien mukaan tarkoitus perustaa. Eri korkeakoulujen opintojen ohjauksesta vastaavat henkilöt kutsuttiin koolle pohtimaan opinto-ohjaukseen liittyviä ja hankkeessa esille nousseita asioita. 25

27 Jokaisessa alatyöryhmässä oli edustettuna kyseisen alan asiantuntijat ja opiskelijat sekä yliopistoista että ammattikorkeakouluista. Kullakin alatyöryhmällä oli puheenjohtaja, joka vastasi ryhmän toiminnasta. Alatyöryhmän sihteerinä toimi joko projektipäällikkö tai suunnittelija. Hankkeen aikana alatyöryhmät jaettiin tarvittaessa vielä pienryhmiin, jolloin toiminta pystyttiin kohdentamaan paremmin kyseiselle alalle työryhmän sisällä. Näin toimittiin terveys-, sosiaali- ja luonnontieteen alojen työryhmissä. Alatyöryhmien tehtävänä oli hankesuunnitelman mukaan - laatia luonnos ja edelleen suositus korkeakoulusta toiseen siirtyvien opiskelijoiden opintojen hyväksilukemisesta ja opintojen ohjauksesta - siirtyvien opiskelijoiden valintamenettelyn kehittäminen - täydentävien opintojen järjestämisen kuvaus - kieli- ja viestintäopetuksen yhteistyön koordinointi - AMK:n alakohtaisten opintosisältöjen analysointi sekä - käytännön toimeenpanon kuvaus. Alatyöryhmien toiminta on kuvattu luvussa Tiedottaminen JOPS-hankkeen tiedottaminen jakautui sisäiseen ja ulkoiseen tiedottamiseen. Sisäisellä tiedottamisella tarkoitettiin hankkeen tilanteesta ja tuloksista kertomista hankkeen toimijoille ja tuloksia hyödyntäville henkilöille. Ulkoinen tiedottaminen taas kohdistui niihin kohderyhmiin, jotka eivät olleet suoraan tai välillisesti tekemisissä hankkeen tai sen tulosten kanssa. Sisäinen tiedottaminen Tiedottamista varten JOPS-hankkeelle tehtiin www-sivut, joita voi käydä vapaasti lukemassa osoitteessa Www-sivut linkitettiin kunkin korkeakoulun verkkosivuille. Osa sivuista aukesi vain hankkeen toimijoille. Näille sivuille koottiin hankkeen yhteiset raportit sekä ohjausryhmän ja alatyöryhmien muistiot ja raportit. Hankkeen yhteinen tiedotuskanava osoittautui hyväksi, koska eri työryhmien jäsenet pääsivät seuraamaan muiden alojen työn etenemistä. Hankkeen aikana työn etenemistä esiteltiin kahdessa työpajassa ( ja ), joissa kunkin alatyöryhmän edustaja esitti lyhyen tilannekatsauksen. Lisäksi hankkeen projektipäällikkö ja suunnittelija toivat esille koko hankkeen kannalta merkittäviä selvityksiä kuten opiskelijoille tehdyt kyselyt. Savoniassa järjestettiin ydinainesanalyysiä koskeva työpaja , johon osallistui tulosaluejohtajia ja koulutuspäälliköitä kaikilta tulosalueilta. Laatuseminaari oli avoin hankkeeseen osallistuvien korkeakoulujen henkilökunnalle ja opiskelijoille. Aiheina olivat Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) laatuauditoinnit ja opetuksen laatu. Luennoitsijoina olivat KKA:n edustajana suunnittelija Sirpa Moitus ja tutkija Anna Parpala Helsingin yliopistosta. Tilaisuudessa esiteltiin myös hankkeen laaturyhmän tekemä yhteenveto Pohjois-Savon yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen laadunhallintajärjestelmistä. Ulkoinen tiedottaminen Ulkoista tiedottamista palvelivat parhaiten hankkeen www-sivut (www.savonia-amk.fi/jops). JOPShankkeesta kerrottiin Savon Sanomien artikkelissa "Helppo hyppy koulusta toiseen", joka julkaistiin (s.7). JOPS-hanke oli vahvasti esillä aluekehittämisen seminaarissa, jossa laadittiin aluekehittämisen strategiaa vuosille Tiedotussuunnitelman mukaisesti tarkoituksena oli esitellä hanketta ja sen tuloksia valtakunnallisesti. Projektipäällikkö esitteli hankkeen toimin- 26

28 taa ja tuloksia Mikkelin ammattikorkeakoulun järjestelmässä seminaarissa Savonlinnassa. Keväällä 2005 selvitettiin muita mahdollisia tilaisuuksia, joissa hankkeen etenemisestä ja tuloksista olisi voitu kertoa. Sopivaa foorumia ei tuolloin valitettavasti löydetty. Hankkeen loppuseminaari järjestettiin , jossa esiteltiin hankkeen tulokset ja julkistettiin loppuraportti. Luennoitsijana oli opetuksen kehittämispäällikkö, FT Markku Ihonen Tampereen yliopistosta. Seminaari oli avoin Pohjois-Savon yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen henkilöstölle ja opiskelijoille sekä muille asiasta kiinnostuneille. 2.3 Hankkeen alkuselvitykset Hankehakemuksen mukaisesti projektipäällikkö ja suunnittelija tekivät alkuselvitykset, joilla tuettiin yhteisten käytäntöjen luomista hankkeen aikana. Hankehakemuksen mukaan alkuselvitykset tuli tehdä seuraavista asioista: - korkeakoulusta toiseen siirtyvien opiskelijoiden määrät keskimäärin kolmen vuoden ajalta (tarkemmin kappaleessa 2.2.1) - kartoitus kyselyn ja haastattelun avulla opiskelijoiden siirtymisessä esiintyvistä hyvistä käytännöistä ja mahdollisista ongelmista heidän siirtyessä korkeakoulusta toiseen (tarkemmin kappaleessa 2.2.2) - selvitys alansa valtakunnallisten toimikuntien ja työryhmien linjauksista tutkintorakenteen uudistuksessa - selvitys alakohtaisen yhteistyön kehittämisen tarpeesta - selvitys alan kansainvälisen yhteistyön kehittämisen tarpeesta - selvitys alan opettajien henkilöstökoulutuksen tarpeesta. Edellä mainittujen lisäksi selvitettiin - opinto-ohjauksen tilanne hankkeen eri korkeakouluissa - Savonia-ammattikorkeakouluun ja ammattikorkeakoulun sisällä siirtyneiden opiskelijoiden määrät - Kuopion yliopiston opinto-oppaista voimassa olevat aikaisempien opintojen korvaavuuskäytännöt lukuvuonna yleisellä tasolla hankkeen alatyöryhmiä koskevat yliopistojen valtakunnalliset alakohtaiset työryhmät ja niissä tehdyt senhetkiset suositukset. Selvitysten tulokset esiteltiin ohjausryhmälle ja kaikille alatyöryhmille, jotka käyttivät tuloksia oman työnsä apuna. Osa alkuselvityksistä siirrettiin suoraan alatyöryhmille käsiteltäviksi Kork orkeak eakoulusta toiseen siirtyminen Hankkeen alussa selvitettiin korkeakoulusta toiseen siirtyvien opiskelijoiden määrät. Selvitys kattoi ammattikorkeakoulusta yliopistoon siirtyneet ja toisesta ammattikorkeakoulusta Savoniaan siirtyneet sekä ammattikorkeakoulun sisällä siirtyneet opiskelijat. Lisäksi selvitettiin musiikin alalla Sibelius-Akatemian Kuopion osastosta Savoniaan siirtyneiden opiskelijoiden määrä. Humakin Kuopion koulutusyksiköstä todettiin opiskelijoita siirtyvän niin vähän muihin Pohjois-Savon korkeakouluihin, että heidät jätettiin tarkastelun ulkopuolelle. Siirtymistä korkeakoulusektoreiden välillä tarkasteltiin valmistumisen jälkeen. Vuosina ammattikorkeakoulusta valmistumisen jälkeen opintojaan jatkavien määrä vaihteli 0-13 %:n välillä. Tiedot kerättiin AMKOTA-tietokannasta eikä niistä selvinnyt, mihin korkeakouluun valmistuneet siirtyivät. Opintojaan jatkavien määrä riippuu monesta tekijästä - usein vastavalmistuneen työllistymisestä. Tiedot on koottu AMKOTA-tietokannasta (www.csc.fi/amkota). 27

29 Kuva 2.3 Savonia-ammattikorkeakoulun ja Humanistisen ammattikorkeakoulun valmistuneista opintojaan jatkavat (%) vuosina (AMKOTA) Ammattikorkeakoulusta tutkinnon suorittamisen jälkeen Kuopion yliopistoon siirtyneiden määrä saatiin Kuopion yliopiston hakijatilastoista vuosilta (taulukko 2.1). AMK-tutkinnon suorittaneiden määrä on vaihdellut noin 6-11 %:n välillä. Vuorisen ja Valkosen (2003) selvityksen mukaan AMK-tutkinnon suorittamisen jälkeen kaksi prosenttia (2 %) siirtyy yliopistoon opintojaan jatkamaan. Kuopion yliopistossa määrää lisäävät muun muassa hoitotieteen tutkinnot, joissa pääsyvaatimuksena on AMK- tai vastaava tutkinto. Hakutilastot eivät kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä AMK-tutkinnon suorittanut on voinut hakea myös ylioppilasstatuksella, jolloin hän ei näy näissä tilastossa. Taulukko 2.1 Kuopion yliopistossa opiskelun aloittaneet opiskelijat, joiden hakuperuste on ollut AMKtutkinto, muu ammatillinen koulutus tai avoimen yliopiston väylä vuosina vuosi AMK-tutkinto muu ammatill. koulutus yhteensä AMK-tutkinto + muu ammat.koulutus avoimen väylä aloittaneet opiskelijat yhteensä (6, 8%) 73 (6,5%) 121 (10,9%) 129 (11, 1%) 99 (9,0%) 165 (15%) 208 (17,9%) 172 (15,7%) 286 (25,9%) 52 (4,5%) 56 (5,1%) 50 (4,5%) Edellä mainituissa luvuissa ovat mukana kaikista Suomen ammattikorkeakouluista Kuopion yliopistoon siirtyneet opiskelijat. Hakutilastoista ei voitu suodattaa erikseen Savoniasta tai Humakista siirtyneitä opiskelijoita. Osa Pohjois-Savon ammattikorkeakouluista valmistuneista opiskelijoista jatkaa opintojaan yliopistoissa. Määrä vaihtelee vuosittain ja koulutusaloittain. Liitteessä 4 on esitetty Savoniasta ja Humakista valmistuneista opintojaan jatkavien määrät. Sibelius-Akatemian Kuopion osastoon (kirkkomusiikki ja taidehallinto) hakeutuu AMK-taustan omaavia opiskelijoita melko vähän, 0-3 opiskelijaa vuosittain (taulukko 2.2). 28

30 Taulukko 2.2 Sibelius-Akatemiaan Kuopion osastoon (kirkkomusiikki) valitut AMK-taustaiset opiskelijat vuosina vuosi sisäänotettujen määrä AMK-tutkinto keskeneräiset AMK-opinnot lkm lkm lkm Musiikin alalla erikoisuutena on siirtyminen myös toiseen suuntaan eli yliopistosta ammattikorkeakouluun. Lukuvuonna Sibelius-Akatemian Kuopion osaston opiskelijoista kahdeksan opiskeli samanaikaisesti myös Savonian musiikin koulutusohjelmassa. Syy siirtymiseen on yleensä opettajapätevyyden saaminen AMK-tutkinnon kautta. Sibelius-Akatemian Kuopion osastossa koulutusohjelmaa vaihtaneita ei ole ollut vuosina Sibelius-Akatemian Kuopion osasto käynnisti syksyllä 2004 taidehallinnon maisteriohjelman, johon valituista 15 opiskelijasta seitsemällä on AMK-tutkinto. Hankkeen alussa selvitettiin tarkemmin opiskelijoiden siirtymisiä toisesta ammattikorkeakoulusta Savoniaan sekä Savonian sisällä. Tiedot Savonian opiskelijoiden siirtymisestä ammattikorkeakoulun sisällä samalla alalla tai toiseen ammattikorkeakouluun vuosina on esitetty liitteessä (liite 5). Koulutusohjelman vaihtajia on eniten tekniikan alalla. Tiedot kerättiin tulosalueilta. Toisesta ammattikorkeakoulusta siirtyneitä oli eniten liiketalouden ja terveyden aloilla. AMKOTAtietokannasta saatujen tietojen mukaan ammattikorkeakoulun sisällä toiselle alalle siirtyminen oli vähäistä, enintään neljä opiskelijaa (0-0,5 %). Samalla alalla ja samassa AMK:ssa toiseen koulutusohjelmaan oli kyseisenä ajanjaksona suurimmillaan vaihtanut tekniikan alalla 33 opiskelijaa (0-1,7 %). Toiseen ammattikorkeakouluun siirtyneitä oli eniten, määrä vaihteli 1-41 opiskelijaan (0,1-2,9 %). Yliopistoon siirtyneiden määrä vaihteli ollen enimmillään 20 opiskelijaa (0-2,2 %). Edellä mainitut opiskelijat eivät olleet suorittaneet tutkintoaan ammattikorkeakoulussa loppuun, vaan olivat vaihtaneet kesken AMK-opintojensa. Savonia-ammattikorkeakoulussa käynnistyi vuosina 2002 ja 2004 hyvinvointiteknologian jatkotutkintoon tähtäävät koulutukset. Jatkotutkinnot vakinaistettiin ylemmiksi AMK-tutkinnoiksi syksyllä Uudet ylemmät AMK-tutkintoon tähtäävät hyvinvointiteknologian koulutusohjelmat aloitettiin loppusyksyllä 2005 Savonian tekniikan Kuopion ja terveyden Kuopion yksiköissä. Syksyllä 2006 alkaa kaksi uutta ylempään AMK-tutkintoon johtavaa koulutusta, joista toinen on palveluliiketoiminnan koulutusohjelma matkailu- ja ravitsemisalalla ja toinen on terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma terveysalalla Kuopiossa. Ammattikorkeakoulujen ylempään AMKtutkintoon tähtäävät koulutusohjelmat houkuttelevat ensisijaisesti AMK-tutkinnon suorittaneita, mutta myös yliopistotutkinnon suorittaneita opiskelijoita. Seuraavassa taulukossa (taulukko 2.3) esitetään Savonia-ammattikorkeakoulun hyvinvointiteknologian ylempään AMK-tutkintoon (aiemmin jatkotutkinto) hakijoiden taustakoulutukset. 29

31 Taulukko 2.3 Hyvinvointiteknologian ylempään AMK-tutkintoon (aiemmin jatkotutkinto) hakeneet, hyväksytyt ja heidän aiempi tutkintonsa vuosina hakijat / hyväksytyt 2004 hakijat / hyväksytyt 2005 hakijat / hyväksytyt Tekniikka Kuopio 2005 hakijat / hyväksytyt Terveysala Kuopio Hakijoita yhteensä AMK-tutkinto Maisteri / DI Muu: FT 38 / / 23 7 / 6 1 / 1 40 / / 20 3 / 2 0/0 18 / / 15 0/0 0/0 14/13 14/13 0/0 0/ Kysel yselyt yt kork orkeak eakoulujen välillä siirtyneille tyneille, ensimmäisen kork orkeak eakoulututkinnon suorittaneille opiskelijoille Hankkeen aikana toteutettiin korkeakoulujen välillä siirtyneille opiskelijoille viisi kyselyä ja yhtä kyselyä täydennettiin haastattelulla. Kyselyyn osallistuneilla oli suoritettuna vähintään ensimmäinen korkeakoulututkinto lukuun ottamatta Sibelius-Akatemiasta ammattikorkeakouluun siirtyneitä opiskelijoita. Kyselyjen tarkoituksena oli selvittää opiskelijoiden kokemuksia yliopistoon tai ammattikorkeakouluun siirtymisestä, aikaisempien korkeakouluopintojen hyväksilukemisesta sekä saamastaan ohjauksesta. Kyselyt suoritettiin vuoden 2005 aikana ja ne lähetettiin opiskelijoille sähköisesti Lotta-lomakepohjalla. Kyselymalli on liitteessä (liite 6). Kyselyt kohdennettiin seuraaville opiskelijaryhmille: 1. ammattikorkeakoulusta Kuopion yliopistoon siirtyneille opiskelijoille (sisälsi myös kyselyä tarkentavan haastattelun) 2. ammattikorkeakoulusta Savonia-ammattikorkeakouluun siirtyneille opiskelijoille 3. ammattikorkeakoulusta Sibelius-Akatemian Kuopion osastoon siirtyneille opiskelijoille 4.ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta Sibelius-Akatemian taidehallinnon maiste-riohjelmaan siirtyneille opiskelijoille 5. Sibelius-Akatemian Kuopion osastosta Savonia-ammattikorkeakoulun Kuopion Musiikki- ja Tanssiakatemiaan siirtyneille opiskelijoille. Poikkeuksellisesti kysely lähettiin myös taidehallinnon maisteriohjelmassa opiskeleville, vaikka nämä ohjelmat on yleisesti rajattu tarkastelun ulkopuolelle, koska haluttiin saada vertailutietoa myös tästä näkökulmasta. Kyselyjen tulokset on seuraavassa käyty läpi kyselykohtaisesti. 1. Kysely ja haastattelu ammattikorkeakoulusta Kuopion yliopistoon siirtyneille opiskelijoille Kyselyyn vastasi 119 opiskelijaa, joista hoitotieteen opiskelijoiden (29) vastaukset jätettiin huomiotta, koska heillä on AMK-tutkinto tai vastaava tutkinto yliopistoon pääsyn kriteerinä. Vastauksista analysoitiin 90 opiskelijan vastaukset. Taulukon 3.1 mukaan vuosina AMK-tutkinnon suorittaneita hyväksyttiin yliopistoon yhteensä 273. Tämän mukaan vastaajamäärä oli 43 %. Kyselyä täydennettiin haastatteluilla, joihin osallistui 27 opiskelijaa (30 %). Suurin osa kyselyyn vastanneista oli siirtynyt Savoniasta Kuopion yliopistoon opiskelemaan. Eniten kyselyyn osallistui tekniikan, terveyden, kaupan ja sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita opiskelijoita ja pääasiassa kyselyyn vastanneet jatkoivat yliopistossa samalla alalla. Lähes puolet kyselyyn osallistuneista (43 %) oli suorittanut yliopisto-opintoja avoimessa yliopistossa ennen tutkintoopiskelijaksi siirtymistään. Suurin osa kyselyyn osallistuneista opiskelijoista (92 %) ei tarvinnut ohjausta ja neuvontaa ammattikorkeakoulusta suunnitellessaan hakeutuvansa yliopistoon opiskelemaan. Yliopistosta ohjausta ja neuvontaa tarvitsi suunnitteluvaiheessa 39 % kyselyyn vastanneista. Kyselyssä ei selvitetty, perustuivatko opiskelijoiden käsitykset opintojen päällekkäisyyksistä 30

32 yliopistossa suoritettuihin opintojaksoihin, alkukokeisiin vai opinto-oppaan kuvauksiin. Haastattelussa asiaa pyrittiin selvittämään, mutta asia jäi etenkin kielten osalta edelleen epäselväksi. Haastatteluun osallistuvien opiskelijoiden mielestä ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelu erosivat toisistaan siinä, että opetus oli teoreettisempaa ja opiskelu osittain vaativampaa yliopistossa kuin ammattikorkeakoulussa. Yliopisto-opiskelu koettiin itsenäisempänä kuin ammattikorkeakouluopiskelu ja yliopisto-opinnoissa jokaisen opiskelijan kuvattiin etenevän oman aikataulun mukaisesti. Koska yliopistossa opiskelu näyttäytyy ammattikorkeakoulusta tulleelle opiskelijalle pääsääntöisesti itsenäisemmältä opiskelumuodolta, kuvasivat haastatteluun osallistuneet opiskelijat tarvitsevansa etenkin opintojen alkuvaiheessa neuvontaa ja ohjausta. Ohjausta kaivattiin erityisesti seuraaviin asioihin: lukujärjestysten laatimiseen, henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien tekoon, opintojen suoritusjärjestykseen, aikaisempien opintojen hyväksilukuun ja yleisesti yliopisto-opiskelukäytännöistä tiedottamiseen. Opintojen alkuvaiheessa kyselyyn vastanneet opiskelijat olivat saaneet neuvontaa ja ohjausta Kuopion yliopistosta muun muassa tiedelaitoksilta ja tiedekunnista, opiskelijatuutoreilta, informaatiotilaisuuksista, opintoasiaintoimistosta ja yliopiston verkkosivuilta. Opintojen alkuvaiheessa neuvonta ja ohjaus oli ollut noin 75 % mielestä riittävää ja se oli tukenut opintojen aloittamista. Suurin osa kyselyyn vastanneista (79 %) oli laatinut yliopistossa henkilökohtaisen opiskelu- tai opintosuunnitelman (HOPS). Saatu tieto oli ollut riittävää ja se oli saatu riittävän nopeasti. Ohjaus oli ollut yksilöllistä ja henkilökohtaista ja henkilökunnan suhtautuminen oli ollut kannustavaa. Tyytymättömiä oltiin ohjauksen vähäisyyteen tai sen saannin hitauteen. Eniten harmia aiheutti tiedon saanti opintoihin nähden liian myöhäisessä vaiheessa. Kyselyyn vastanneilla opiskelijoilla oli aikaisempia ammattikorkeakouluopintoja hyväksiluettu osaksi yliopisto-opintoja 0-85 opintoviikkoa. Yli 50 opintoviikkoa ammattikorkeakouluopintoja oli hyväksiluettu osaksi yliopisto-opintoja fysiikan, tietojenkäsittelytieteen ja ympäristötieteen opiskelijoilla. Kaikista vastanneista 56 % koki hyväksiluetun opintoviikkomäärän olevan riittävän. Hämmästystä ja tyytymättömyyttä aiheutti se, että muilla aikaisemmilla opinnoilla (esimerkiksi opistoasteen tutkinto) pystyi saamaan vapautusta yhtä paljon kuin ammattikorkeakoulussa suoritetuilla opinnoilla. Toisaalta opintoja ei kuitenkaan tulisi hyväksilukea liian kevyin perustein. Muutaman opiskelijan mielestä ammattikorkeakoulussa suoritettuja matematiikan opintojaksoja tulisi hyväksilukea harkiten yliopistossa, sillä ne eivät aina vastanneet sisällöltään toisiaan. Vastanneiden mielestä aikaisempia ammattikorkeakouluopintoja tulisi hyväksyä enemmän osaksi alan perusopintoja. Ammattikorkeakoulussa suoritettuja kieli- ja viestintäopintoja tulisi vastanneiden mielestä hyväksilukea enemmän osaksi yliopistotutkintoa. Ruotsin virkamiestutkinto tulisi opiskelijoiden mielestä hyväksilukea osaksi yliopistotutkintoa. Hyväksilukukäytäntöjen tulisi olla selkeitä ja yhdenmukaisia eri yliopistojen välillä. Opiskelijoita hämmästyttivät yliopistojen erilaiset käytännöt ammattikorkeakoulussa suoritettujen kieli- ja viestintäopintojen hyväksiluvuista. Lisäksi haastatteluun osallistuneet toivoivat kieli- ja viestintäopintoihin lisää joustavia opiskelumuotoja (joustavuutta aikojen, läsnäolojen ja suoritustapojen suhteen). Vastaajista runsas puolet (56 %) oli sitä mieltä, että yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintojen välillä jäi päällekkäisyyttä. Eniten päällekkäisyyttä koettiin olleen juuri kieli- ja viestintäopinnoissa sekä perus- tai yleisopinnoissa. Ammattikorkeakouluopinnot lyhensivät 71 %:n mielestä opiskeluaikaa yliopistossa ja yliopistoon siirtyminen oli ollut sujuvaa ja joustavaa 75 %:n mielestä. Yliopisto-opintoihin siirtymisessä oli ollut ongelmia 21 %:lla vastaajista. Pääasiassa nämä ongelmat kuvattiin yliopisto-opintojen aloittamiseen liittyvinä ongelmina. 31

33 Haastatteluun osallistuneet opiskelijat toivoivat sivutoimista opiskelua kehitettävän yliopistossa ja panostettavan opintojen alkuvaiheen ohjaukseen. Myös opiskelijoiden tuleva työllisyystilanne toivottiin huomioitavan suunnittelussa sekä ammattikorkeakoulussa että yliopistossa, ettei alueelle ylikouluteta saman alan eri osaajia. 2. Kysely ammattikorkeakoulusta Savonia-ammattikorkeakouluun siirtyneille opiskelijoille Kysely lähettiin 87 siirtyneelle opiskelijalle. Heistä 20 opiskelijaa (23 %) vastasi. He olivat siirtyneet eri ammattikorkeakouluista Savoniaan. Vastanneista 80 % jatkoi saman alan opintoja Savoniassa. He olivat suorittaneet AMK-opintoja ennen Savoniaan siirtymistään 0-80 opintoviikkoa - keskimäärin 42 opintoviikkoa. Pääasiallisin syy siirtymiselle oli vastaajan halu olla samassa kaupungissa puolison kanssa. Muita syitä olivat Savoniasta löytynyt kiinnostavampi suuntautumisvaihtoehto tai Kuopion kokeminen sijainniltaan hyvänä paikkana. Moni kuvasi olevansa Kuopiosta tai lähiseudulta kotoisin, jolloin omalle kotiseudulle haluttiin palata takaisin. Osaa opiskelijoista houkutti Savoniaan sen hyvä maine ja korkeatasoinen koulutus. Suurin osa vastaajista (80 %) tarvitsi neuvontaa ja ohjausta suunnitellessaan siirtyvänsä toisesta ammattikorkeakoulusta Savoniaan. He olivat saaneet neuvontaa ja ohjausta ottamalla yhteyttä OPOihin, opintotoimistoon, opettajiin tai selvittämällä asiaa internetin kautta. Vastaajat kuvasivat olleensa tyytyväisiä neuvontaan ja ohjaukseen, kun ohjaus oli ollut selkeää, tietoa oli saanut riittävästi ja se oli ollut ystävällistä. Vastaajat olivat olleet tyytymättömiä neuvontaan ja ohjaukseen, jos he eivät saaneet riittävästi tietoa käytännön asioista kuten opintojaksojen suoritusjärjestyksistä, korvaavuuksista ja luokkien ja rakennusten sijainneista. Opintojen alkaessa neuvonta ja ohjaus oli vastaajista ollut riittävää 45 % mielestä ja se oli tukenut opintojen aloittamista 80 % mielestä. Vastaajista 70 % oli laatinut HOPSin. Opintojen alkaessa vastaajat olivat tyytyväisiä neuvonnassa ja ohjauksessa siihen, että käytännön asiat selvitettiin tarkasti ja selkeästi. Tämä helpotti opintojen aloitusta. Tyytymättömyyttä herätti puolestaan ohjauksen puuttuminen opintojen alkuvaiheessa. Ohjaukseen pääsemisen kuvattiin jääneen oman aktiivisuuden varaan. Opiskelijat olivat tyytymättömiä, jos tarvittavaa tietoa ei saanut selkeästi tai joutui etsimään henkilöitä, jotka tietävät opiskelukäytäntöihin liittyvistä asioista. Tällöin erilaisten käytäntöjen selvittelemiseen kuvattiin menneen kohtuuttoman paljon aikaa opintojen alkuvaiheessa. Aikaisempia ammattikorkeakouluopintoja hyväksiluettiin osaksi Savonian opintoja opintoviikkoa (keskimäärin 33 opintoviikkoa). Hyväksiluettu määrä oli vastaajista 65 %:n mielestä riittävä. Moni vastaaja oli tyytyväinen siihen, että aikaisemmin tehdyt suoritukset voitiin hyväksyä osaksi Savonian tutkintoa. Jos aikaisempia ammattikorkeakouluopintoja ei voinut hyväksilukea osaksi uutta ammattikorkeakoulututkintoa, opiskelijat kokivat aikaisempien opintojen olleen osittain turhia. Hyväksilukukäytäntöjä toivottiin muutettavan niin, että samoissa koulutusohjelmissa eri ammattikorkeakoulujen välillä olisi yhtenäiset opetussuunnitelmat, joiden sisällöt vastaisivat paremmin toisiaan. Vastaajista 80 % mielestä aikaisemmat ammattikorkeakouluopinnot eivät lyhennä nykyistä opiskeluaikaa. Siirtyminen ammattikorkeakoulusta toiseen oli ollut vastaajista 65 %:n mielestä joustavaa. 3. Kysely ammattikorkeakoulusta Sibelius-Akatemian Kuopion osastoon siirtyneille opiskelijoille Kysely lähetettiin yhdeksälle (9) opiskelijalle, joista kaksi opiskelijaa vastasi. Heillä oli suoritettuna musiikin alan AMK-tutkinto ja he olivat siirtyneet Sibelius-Akatemiaan opiskelemaan muualta kuin Savoniasta. Molemmat opiskelijat opiskelivat vastaushetkellä päätoimisesti SibAssa. Opiskelijat halusivat jatkaa opintojaan ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen SibAssa, jotta he saisivat jatkaa musiikin opintoja, saisivat kanttorin pätevyyden ja paremmat mahdollisuudet työnhakuun. 32

34 Opiskelijat olivat saaneet neuvontaa ja ohjausta SibAsta koulutussuunnittelijalta, opettajilta, tuutoreilta sekä osastonjohtajalta. Opiskelijoiden mielestä SibAsta saatu neuvonta ja ohjaus tuki opintojen aloittamista ja molemmat opiskelijat olivat laatineet HOPSin opintojen etenemisestä. Tyytyväisyyttä neuvontaan ja ohjaukseen herätti myönteinen ilmapiiri ja riittävä tiedonsaanti opintojen etenemisestä. Opiskelijat olivat tyytymättömiä, jos he saivat tietoa liian vähän opintojen etenemiseen liittyvistä käytännön asioista. Aikaisempia ammattikorkeakouluopintoja hyväksyttiin osaksi musiikin maisterin (MuM) -tutkintoa noin opintoviikkoa. Opiskelijoiden mielestä hyväksiluettujen opintojen määrä oli riittävä. Opiskelijat olivat tyytyväisiä hyväksiluvuissa siihen, ettei jo kerran opittuja asioita tarvinnut suorittaa enää uudelleen. Opintojen hyväksilukuun olisi kaivattu enemmän rohkaisua ja kannustusta. Toinen opiskelijoista sai alussa ristiriitaista tietoa siitä, voiko joistakin opinnoista saada hyväksilukua vai ei. Hyväksilukukäytäntöihin toivottiin selkeitä periaatteita siitä, mitä opintoja voidaan hyväksilukea ja mitä puolestaan ei. Vastaajat kokivat siirtymisen ammattikorkeakoulusta SibAan joustavana eikä heidän mielestään siirtymisessä esiintynyt ongelmia. 4. Kysely ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta Sibelius-Akatemian taidehallinnon maisteriohjelmaan siirtyneille opiskelijoille Kysely lähetettiin 15 opiskelijalle ja siihen vastasi seitsemän opiskelijaa. Vastaajista 57 % oli suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon (maisterin tutkinto tai vastaava) ja 43 % ammattikorkeakoulututkinnon ennen taidehallinnon maisteriohjelmaan hakeutumistaan. Lähes kaikki vastaajista (86 %) ilmoittivat opiskelevansa päätoimisesti taidehallinnon maisteriohjelmassa. Opiskelijat olivat hakeutuneet taidehallinnon maisteriohjelmaan saadakseen ylemmän korkeakoulututkinnon ja kehittääkseen ja täydentääkseen aiempaa osaamistaan. Opiskelijat olivat saaneet neuvontaa ja ohjausta koulutussuunnittelijalta ja professorilta sekä opiskelijoille järjestetyistä yleisistä tilaisuuksista. Vastaajista 71 % kuvasi ohjauksen olleen riittävää ja se tuki lähes kaikkien vastaajien (86 %) mielestä opintojen aloittamista. Kaikki vastaajat (100 %) olivat laatineet HOPSin opintojen etenemisestä. Opiskelijat olivat tyytyväisiä neuvontaan ja ohjaukseen, kun tietoa sai nopeasti ja saatu tieto oli asiallista ja ohjaus ystävällistä. Tyytymättömyyttä ohjauksessa herätti se, että koulutus järjestettiin ensimmäistä kertaa, jolloin se oli uutta myös henkilöstölle. Henkilöstöresursseja kuvattiin olleen koulutuksen alkuvaiheessa vähän ja opiskeluun liittyvien käytännön asioiden selvittelyissä oli ongelmia. Suuri osa vastaajista (71 %) koki, että opintoihin jäi päällekkäisyyttä aikaisempien opintojen kanssa. Eniten päällekkäisyyttä oli yksittäisissä opintojaksoissa. Opintojen sisältöjen kuvattiin olleen monitieteisiä, jolloin osa opintojakson sisällöstä oli tuttua ja osa jakson sisällöstä uutta asiaa. Suurin osa kyselyyn vastaajista (86 %) koki, etteivät aikaisemmat ammattikorkeakoulu- tai yliopistoopinnot lyhentäneet opiskelua SibAn taidehallinnon maisteriohjelmassa. Siirtyminen maisteriohjelmaan koettiin pääasiassa (86 %) sujuvana ja joustavana eikä suurimmalla osalla (71 %) kyselyyn vastanneista esiintynyt ongelmia taidehallinnon maisteriohjelmaan siirtymisessä. 5. Kysely Sibelius-Akatemian Kuopion osastosta Savonia-ammattikorkeakoulun Kuopion Musiikki- ja Tanssiakatemiaan siirtyneille opiskelijoille Kysely lähettiin yhteensä 15 opiskelijalle, joista 12 opiskelijaa vastasi kyselyyn. Lähes kaikki kyselyyn vastanneista opiskelijoista (92 %) olivat siirtyneet SibAn Kuopion yksiköstä Savonian Kuopion Musiikki- ja Tanssiakatemiaan (MusiTa) opiskelemaan. Pääaineena kaikilla oli SibAssa kirkkomu- 33

35 siikki (MuM) ja MusiTassa he opiskelivat musiikin koulutusohjelmassa. Opiskelijat olivat aloittaneet opintonsa SibAssa ja suurin osa vastaajista (75 %) opiskeli samanaikaisesti sekä SibAssa että MusiTassa. Vastaajista 25 % oli ennättänyt valmistua musiikin maisteriksi. Moni heistä oli opintojen edetessä huomannut mahdollisuudekseen opiskella kirkkomusiikin pääaineen lisäksi opettajan pedagogiset opinnot ammattikorkeakoulussa. Vastaajat opiskelivat MusiTassa vuosikurssilla vastaushetkellä. Seitsemän (7) opiskelijaa ilmoitti opiskelevansa MusiTassa päätoimisesti. Opiskelijat kuvasivat siirtyneensä opiskelemaan samanaikaisesti MusiTan puolelle, jotta pystyisivät laajentamaan jo hankittua osaamistaan SibAn kirkkomusiikin puolella ja tulevaa ammattitaitoaan. Tällöin opiskelijoilla oli mahdollisuus saada enemmän tunteja omalta taiteenalaltaan ja saada monipuolinen musiikin alan kaksoiskoulutus. Tärkeänä tekijänä he näkivät myös sen, että vastaajat saivat kanttorin koulutuksen lisäksi opettajan pedagogisen pätevyyden. Kaksoistutkinnon koettiin lisäävän työnsaantimahdollisuuksia. Opiskelu yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa samanaikaisesti nähtiin hyvänä ratkaisuna, sillä ne sijaitsevat samassa rakennuksessa. Tämä toi joustavan mahdollisuuden opintojen suorittamiseen myös ammattikorkeakoulussa. Kyselyyn vastanneet opiskelijat eivät kokeneet hakeutumisvaiheessa tarvitsevansa neuvontaa ja ohjausta SibAsta, vaan MusiTasta. Suunnitteluvaiheessa opiskelijat olivat tyytyväisiä MusiTasta saamiinsa käytännönläheisiin, selkeisiin ja konkreettisiin vastauksiin. Tyytymättömyyttä puolestaan aiheutti se, jos tiedonsaanti ei ollut selkeää. Kyselyyn vastanneet opiskelijat kuvasivat saaneensa neuvontaa ja ohjausta MusiTasta enimmäkseen opinto-ohjaajalta, vastuuopettajalta ja opintosihteeriltä. Ohjaus oli ollut lähes kaikkien vastanneiden (83 %) mielestä riittävää ja se oli suurimman osan mielestä (92 %) tukenut opintojen aloittamista. Suurin osa kyselyyn vastanneista (75 %) oli laatinut HOPSin. Tyytyväisyyttä saamaansa neuvontaan ja ohjaukseen herätti se, että opiskelijat saivat opinto-ohjaajalta ja sihteeriltä riittävästi tietoa. Riittävä tiedonsaanti tuki opintojen suunnittelua ja opetusjärjestelyt kahteen korkeakouluun sujuivat joustavammin. Annettua neuvontaa ja ohjausta kuvattiin myös ystävälliseksi ja positiiviseksi. Opiskelijat olivat tyytymättömiä riittämättömään tietoon esimerkiksi opintojaksojen alkamisajankohdista, opintojen parhaasta suorittamisjärjestyksestä ja pakollisesta harjoittelusta. SibAssa suoritettuja opintoja hyväksiluettiin osaksi ammattikorkeakouluopintoja noin opintoviikkoa. Opiskelijan oli vaikea arvioida hyväksiluettujen opintojen määrää, koska usealla vastaajista oli tutkinto edelleen kesken SibAn puolella. Opintojen hyväksiluettu määrä oli suurimman osan mielestä (83 %) riittävä. Opiskelijat olivat tyytyväisiä siihen, että opintoja hyväksiluettiin suhteellisen paljon aikaisemmasta tutkinnosta. Pääsääntöisesti opiskelijat olivat tyytyväisiä hyväksilukukäytäntöihin. Suurimman osan mielestä (75 %) SibAn ja MusiTan opintoihin ei jäänyt päällekkäisyyttä. SibAn opinnot lyhentävät suurimman osan mielestä (75 %) opiskeluaikaa MusiTassa. Kaikki vastaajat (100 %) kokivat siirtymisen SibAsta MusiTaan olleen sujuvaa ja joustavaa. Puolet vastaajista (50 %) koki siirtymisessä olleen ongelmia lähinnä opintojen aikatauluttamisessa. Ongelmia aiheutti se, jos oppitunnit ajoittuivat molemmissa korkeakouluissa samaan ajankohtaan tai MusiTan lukujärjestys ei ollut tiedossa heti lukuvuoden alkaessa vaan ajankohdat selvisivät myöhemmin Yhteenveto eto alkuselvityksistä Edellä luvussa 2.2 on selvitetty hankkeen alussa tehtyjä hankehakemuksessa mainittuja alkuselvityksiä. Ne muodostivat pohjaa alakohtaisten työryhmien työlle, jota käsitellään seuraavassa luvussa (luku 3). Tässä kappaleessa kootaan lyhyesti yhteen alkuselvitysten tulokset. 34

36 Opinto-ohjauksen tilanne Pohjois-Savon eri korkeakouluissa Bolognan prosessin haasteet ja uudet tutkintorakenteet ovat selvästi johtamassa opintojen ohjauksen lisäämiseen opintojen eri vaiheissa. Opinto-ohjaus on organisoitu korkeakouluissa eri tavoin ja useat eri toimijat osallistuvat opinto-ohjaukseen. Opinto-ohjauksen painopisteitä ovat opiskelijan sitouttaminen opintoihinsa ja opintojen sujuva eteneminen muun muassa henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) avulla. Uuden tutkintorakenteen mukaista opinto-ohjauksen selvitystä ei tehty, koska järjestelmä käynnistyi vasta syksyllä Hankkeessa selvitettiin lähinnä, miten on toimittu aiemman järjestelmän ollessa voimassa. Eri selvitykset ja alatyöryhmien työn tulokset johtivat opinto-ohjaajien tapaamisten järjestämiseen syksyllä Kyselyjen mukaan opintojen ohjaukseen oltiin pääosin tyytyväisiä. Yliopistossa korostui opintoohjauksen tarve hakeutumisvaiheessa ja opintojen alkuvaiheessa johtuen yliopisto-opiskelun itsenäisestä luonteesta sekä opiskelijan vastuusta opintojen suunnittelussa ja niiden etenemisessä. Puutteellinen ohjaus ja neuvonta estivät opiskelijaa käynnistämästä opintojaan sujuvasti. Opintojen ohjauksen tarvetta lisäsivät selvästi aikaisempien opintojen hyväksilukemiset ja opiskelijat tarvitsivat tukea HOPSin ja lukujärjestyksen laatimiseen. Erityistä huomiota on syytä kiinnittää AMKtutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden oikea-aikaiseen ohjaukseen, jotta opintojen aloitus ei turhaan viivästy. Lisäksi AMK-tutkinnon suorittaneet opiskelijat saattoivat aloittaa opintonsa normaalista poikkeavaan aikaan, jolloin he eivät voineet osallistua yleiseen opintojen alkuvaiheen ohjaukseen. Opiskelijoilla tulee olla tieto siitä, kuka vastaa heidän opinto-ohjauksestaan. Alkuselvitysten mukaan opinto-ohjauksen kehittämisessä keskeisiä asioita olivat - opinto-ohjauksen suuntaaminen kohderyhmän mukaisesti - opinto-ohjauksen vastuuhenkilöiden ja vastuiden selkeämpi määrittely - alueellinen opinto-ohjauksen yhteistyö käytäntöjen tunnetuksi tekemiseksi. Aikaisempien opintojen hyväksiluku Aikaisempien AMK-opintojen hyväksilukuun oltiin jokseenkin tyytyväisiä (56 % ja 65 %). Suurin tyytymättömyyden kohde löytyi kieliopinnoista ja niiden vähäisestä hyväksilukemisesta yliopistossa. Etenkin ns. virkamiesruotsin suorittaminen uudelleen harmitti opiskelijoita. Opiskelijoiden yhdenvertainen kohtelu ei toteutunut kieliopintojen hyväksiluvussa, sillä eri yliopistojen käytännöt poikkeavat toisistaan. Mielenkiintoista oli, että opiskelijat pitivät suuria hyväksiluettujen opintojen määrää haitallisina tuleville opinnoilleen. Näin saattoi olla, jos aiemmista opinnoista oli kulunut pitkä aika, esimerkkinä ohjelmointi, tai jos AMK:ssa suoritetut opintojaksot poikkesivat sisällöllisesti yliopiston opintojaksoista, esimerkkinä matematiikka. Alkuselvitykset nostivat esille seuraavia asioita: - yhdenvertaisuus opintojen hyväksilukemiskäytännöissä - perustelut hyväksilukemisten hylkäämiselle - jatkuva alueellisen alakohtaisen yhteistyön tarve ja merkitys. Opiskelijoiden siirtyminen korkeakoulusta toiseen, etenkin Pohjois-Savossa Kuopion yliopistoon hyväksytyistä opiskelijoista on noin 6-10 % AMK-tutkinnon suorittaneita. Toistaiseksi ei saada selville, mistä ammattikorkeakoulusta ja miltä alalta AMK-tutkinto on, sillä OPM:n yliopistoilta keräämä tulostieto ei kata tätä. Kuopion yliopistolla on vahva aikuisyliopiston profiili, mitä oheinen siirtymistä koskeva tulos tukee. Selvitys osoitti opiskelijoiden liikkuvan valmistumisensa jälkeen korkeakoulujen välillä Pohjois-Savossa. Siirtymistä tapahtui myös yliopistosta ammattikorkeakouluun erityisesti musiikin alalla. Opiskelijat halusivat yhtäältä täydentää 35

37 opintojaan ja osaamistaan Savonian musiikin koulutusohjelmassa ja toisaalta saada enemmän tuntiopetusta omalla alallaan. Jokseenkin monet kyselyihin vastanneista kokivat siirtymisen tapahtuneen joustavasti (75 % ja 65 %). Voidaan kuitenkin todeta, että parantamisen varaa vielä löytyy erityisesti opintojen alkuvaiheen neuvonnassa ja ohjauksessa. Opiskelijoille suunnatut kyselyt osoittivat opinto-ohjauksen olevan pääosin toimivaa. Ohjauksen kohdentaminen AMK-tutkinnon suorittaneille varmistaisi opiskelijoiden mukaan sujuvan opiskelun aloittamisen. Aikaisempien AMK-opintojen hyväksilukukäytäntöjen tulee opiskelijoiden mielestä olla tarkoituksenmukaisia, mutta ennen kaikkea opiskelijoita yhdenvertaisesti kohtelevia. Alakohtaisten ja valtakunnallisten työryhmien linjausten hyödyntäminen Alakohtaiset työryhmät hyödynsivät sekä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tutkintorakenneuudistukseen liittyvien alakohtaisten että valtakunnallisten työryhmien tekemiä linjauksia tulevaa tutkintoa varten. Osa alatyöryhmien jäsenistä oli osallistunut näihin alakohtaisiin valtakunnallisiin työryhmiin. Selvitys alakohtaisen yhteistyön, kansainvälisen yhteistyön kehittämisen ja alan opettajien henkilöstökoulutuksen tarpeesta Näiltä osin alkuselvityksiä ei tehty. Asiat käsiteltiin alatyöryhmissä. 36

38 2.4 Ydinainesanalyysityö Pohjois-Savon ammattikorkeakouluissa Osana JOPS-hanketta oli Savonian ja Humakin opetussuunnitelmien kehittäminen ydinainesanalyysien avulla. Sekä Savonian että Humakin opettajat käynnistivät ydinainesanalyysityön loppusyksystä Työ on vaativa ja jatkuu edelleen. Hankkeen osalta ydinainesanalyysityö raportoitiin lomakkeella, jolla kuvattiin ydinainesanalyysityön vaihe sekä kokemuksia sen tuomista hyödyistä ja ongelmista. Kysely lähettiin 38 koulutusohjelmalle ja sen palautti määräaikaan mennessä 33 koulutusohjelmaa. Yhteenveto työn vaiheista eri koulutusaloilla on esitetty liitteessä (liite 7). Seuraavassa esitellään katsaus kyselyn tuloksiin kyselylomakkeen avointen kysymysten mukaisessa järjestyksessä. Ydinainesanalyysityön apuna oli Savoniassa mahdollista käyttää yliopistojen W5Whankkeessa kehittämää CoreEdit-ohjelmaa, joskaan sen verkkoversio ei ollut hankkeen aikana vielä käytettävissä. Yhteenveto ydinainesanalyysityön vaiheesta Savoniassa ja Humakissa Yhteenveto on esitetty alla olevassa taulukossa (taulukko 6.1). Kuten edellä todettiin, työ jatkuu edelleenkin. Osa koulutusohjelmista on saanut työn lähes päätökseen, osa taas on alkuvaiheessa. Taulukko 2.4 Ydinainesanalyysityön vaihe Savonia-ammattikorkeakoulussa ja Humanistisen ammattikorkeakoulun Kuopion koulutusyksikössä tehdyn kyselyn perusteella. Vastaukset saatiin 33 koulutusohjelmasta. ydinainesanalyysiprosessi 1. koulutuksen perustehtävän tarkastelu tehty 31 kesken 1 ei / alussa 0 2. osaamisalueiden määrittely tehty 29 kesken 4 ei / alussa 0 3. kompetenssien määrittely tehty 24 kesken 9 ei 0 4. yleistavoitteiden määrittely tehty 20 kesken 11 ei /alussa 2 5. valittu opetussuunnitelmamalli moduuli 18 ei valittu 2 juonne 2 muu ydinainesanalyysi kaikki tehty 9 kesken 23 alussa ydinaines (must know) määritelty 15 kesken 15 ei / alussa täydentävä osaaminen (should know) määritelty 13 kesken 17 ei / alussa erityisosaaminen (nice to know) määritelty 14 kesken 17 ei / alussa 3 7. CoreEdit ohjelman käyttö kyllä 6 kokeiltu 3 ei opintojen kuormittavuus vuodessa 1600 h/a 21 kesken 6 ei /alussa 6 9. opintojakson minimilaajuus väh. 3 op 31 kesken 2 ei /alussa OPS-työn eteneminen tehty 5 kesken 24 alussa 4 Kokemuksia ydinainesanalyysityöstä Ydinainesanalyysityö koettiin kaikkien yhteiseksi asiaksi, jonka aikana yhteistyö on entisestäänkin lisääntynyt ja tiivistynyt sekä koulutusohjelman että koko yksikön sisällä. Ydinaineksen, täydentävän osaamisen ja erityisosaamisen välisen suhteen pohtiminen johti ydinaineksen löytämiseen. Osaamisten määrittelyn ohella opetus-, oppimis- ja arviointimenetelmien tarkastelu osoittautui hyväksi toteuttaa koko koulutuksen tasolla. Menetelmien monipuolinen käyttö edistää eri valmiuksien oppimista. Terveysalalla työtä tehtiin laajasti valtakunnan tasolla ja käyttöön saatiin valtakunnalliset ohjeistukset. Tehty työ osoitti, että opetussuunnitelmaa tulee tarkastella kokonaisuutena ja siihen tulee edelleenkin sisällyttää tarpeeksi joustavuutta. Ydinainesanalyysin mukaan tehtyjä opintojaksokuvauksia voidaan pitää "tuoteselosteina" opiskelijoille. Opiskelijalähtöinen opetussuunnitelmatyö johti 37

39 pohtimaan tarkemmin sitä, mitä opiskelijan on osattava, mitä on opetettava ja mitä opiskelijan tulee itsenäisesti opiskella. Kuormittavuuksien tarkastelu osoitti, että opiskelijat käyttivät itsenäiseen opiskeluun vähemmän aikaa kuin, mitä siihen oli varattu. Opiskelijan kuormittavuuden arviointi koettiin yleisesti vaikeaksi. Ydinainesanalyysityön kuormittavuuden tarkastelun ehdotettiin ulotettavan myös opetustyön kuormittavuuden tarkasteluun. Ydinainesanalyysityön aikana nousseita ongelmia Jokseenkin kaikki olivat sitä mieltä, että ydinainesanalyysin tekeminen oli työlästä ja ajan puute haittasi työtä. Opettajat tekivät analyysityötä opetustyön ohessa ja kokivat resursseja opetussuunnitelmatyöhön olleen liian vähän. Opettajien yhteistä aikaa ei tahtonut löytyä. Jotkut kokivat, että työn aloittamiseen saatiin liian vähän tietoa ja opastusta. Joidenkin mielestä AMK:n yhtenäinen linja oli jäänyt epäselväksi eikä omankaan yksikön tavoitteiden asettelu ollut vielä selvillä. AMK:n ja Arenen valtakunnalliseen tutkinnonuudistushankkeeseen osallistuvien alakohtaisten työryhmien työn ajoitus oli erilainen eikä tietoa valtakunnallisesta työskentelystä ollut saatavilla. Ydinaineksen rajaaminen oli joissakin tapauksissa hankalaa, sillä kaikki aiemmin opetettu oli tärkeää. Jonkin erityisosaamisen jättäminen pois koettiin vaikeana etenkin, jos opettajat näkivät kukin oman aineensa tärkeimmäksi. Mielenkiintoisena näkökulmana tuli esille vaikeus päättää, mikä kuului perusopetukseen ja mikä oli työelämässä esimerkiksi täydennyskoulutuksen kautta opittavaa. Ydinainesanalyysin tarkkuus saattoi joiltakin osin olla vierasta muun muassa ongelmaperustaiselle ja projektioppimiselle. Ydinainesanalyysityöhön liittyvän kuormituksen määritteleminen oli hankalaa etenkin, kun verrattiin eri oppiaineiden tai opetusmuotojen kuormittavuuksia. Työn aikana todettiin, että opetussuunnitelman kirjoittamisen yhteydessä on syytä jättää tilaa myös opettajan omalle opintojaksosuunnitelmalle, jonka kukin opettaja laatii erikseen omaan aineistoonsa ja opetustapaansa sopivaksi. Mielenkiintoinen maininta oli, että yhteistyö kansainvälisen yhteistyökumppanin kanssa oli hyödyllistä myös tässä asiassa. Ydinainesanalyysin tuomia hyötyjä Yleinen käsitys oli, että ydinainesanalyysi selkeyttää opetussuunnitelmatyötä ja tuo paremmin esille opetuksen päällekkäisyydet. Asioita joudutaan miettimään uudelta kannalta ja samalla pystytään nostamaan keskeiset ja olennaiset asiat esille. Työ selkiyttää ammatin vaatimien osaamisalueiden ja opetussuunnitelman suhdetta, jolloin opintosisältöjen integroiminen helpottuu. Analyysi voi ohjata myös resurssien kohdentamista oikein. Ydinainesanalyysi parantaa opiskelijan oikeusturvaa ja ajankäytön suunnittelua. Analyysi toi esille opiskelijan itsenäisen työn resurssin, jonka hyödyntäminen on tarpeen. Jatkossa opiskelija tietää etukäteen selkeämmin, mitä hän tulee opiskelemaan tutkinnossaan ja mitä kussakin opintojaksossa. Näin tehty opetussuunnitelma tulee toimimaan myös markkinoinnin välineenä. Kansainväliseen vaihtoon tulevien opiskelijoiden opintojen suhteuttaminen omaan opetussuunnitelmaan tuli selkeämmäksi. CoreEditin käyttö ydinainesanalyysin teossa Useimmissa koulutusohjelmissa CoreEdit-ohjelmaa ei käytetty ydinainesanalyysin teossa johtuen osin aikapulasta tai siitä, ettei ohjelmaa ollut asennettu käyttöön. Muutamissa koulutusohjelmissa kokeiltiin ohjelmaa, mutta sen käytöstä luovuttiin sopimattomana. Useimmissa koulutusohjelmissa tutustuttiin ohjelmaan, mutta käsitykset sen hyödystä vaihtelivat. Käyttäjät näkivät sen avaavan opetussuunnitelmatyötä ja tekevän sen läpinäkyvämmäksi. 38

40 3 Joustavien opintoketjujen rakentaminen alakohtaisissa työryhmissä 39

41 40

42 3 Joustavien opintoketjujen rakentaminen alakohtaisissa työryhmissä Toiminta alakohtaisissa työryhmissä (alatyöryhmät) oli hyvin aktiivista koko hankkeen ajan ja työryhmät kokoontuivat useita kertoja (taulukko 3.1). Alatyöryhmissä, joissa oli mukana useita koulutusaloja, perustettiin omia koulutusalakohtaisia pienryhmiä. Tämä selittää eri alatyöryhmien kokoontumiskertojen erot. Alatyöryhmien tehtävät on esitetty sivulla 26. Taulukko 3.1 Alatyöryhmien kokoontumiskerrat hankkeen aikana. alatyöryhmä kokoontumiskerrat kauppatieteiden ala 8 luonnontieteiden, ympäristötieteiden ja informaatiotekniikan ala ja sen pienryhmät 18 sosiaaliala 7 terveysala ja sen pienryhmät 10 kieli- ja viestintäopetus 10 laaturyhmä 6 musiikin ala *) 3 opinto-ohjaajien ryhmä *) 3 *) ei varsinainen, hankehakemuksessa mainittu alatyöryhmä Alatyöryhmät korostivat, ettei siirtyminen korkeakoulusta toiseen ole automaattista eikä hankkeen aikana ollut tarkoituksena luoda erillistä väylää ammattikorkeakoulusta yliopistoon tai yliopistosta ammattikorkeakouluun, vaan opiskelijat hakeutuvat yleisiä, tiedossa olevia hakuväyliä myöten korkeakoulujen välillä ja valinta tapahtuu näiden yleisesti laadittujen valintakriteereiden mukaisesti. Kukin alatyöryhmä pohti, mitä käsitteellä "joustava opintoketju" ymmärretään. Heidän mielestään opintoketju on joustava, kun aikaisempi korkeakoulututkinto otetaan huomioon tuleviin opintoihin siirryttäessä sekä opiskelijavalintamenettelyn ja opiskelijoiden ohjauksen kehittämisessä. Hakeutumista voi tapahtua molempiin suuntiin - sekä ammattikorkeakoulusta yliopistoon että yliopistosta ammattikorkeakouluun. Opintoketjun joustavuutta korkeakoulujen välillä tukee alakohtainen, tiivis yhteistyö, jolloin korkeakoulut ovat tietoisia toistensa opetussuunnitelmista, opintojaksojen sisällöistä ja ydinainesanalyyseista sekä hyödyntävät tarpeen mukaisella tavalla käytettävissä olevia resursseja. Joustavuus edellyttää, että mahdollisesta opintojen ketjuttamisesta on selkeää tietoa kaikissa korkeakouluissa. Tärkeänä nähtiin myös se, että ensimmäinen korkeakoulututkinto (AMK- tai kandidaatin tutkinto) suoritetaan loppuun ennen siirtymistä. Opiskelijoiden ohjaaminen ja sijoittuminen juuri heille sopiviin opintoihin on myös osa korkeakoulujen välistä opintoketjun joustavuutta. Tällöin ammatillisesti suuntautuneet opiskelijat löytäisivät ammattikorkeakoulun opintojen pariin ja tieteellisesti suuntautuneet opiskelijat vastaavasti yliopisto-opintojen pariin. Opintoketju korkeakoulujen välillä Pohjois-Savossa Laaturyhmä esitti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä siirtyvien opiskelijoiden opintoketjun kuvaamista alatyöryhmien työn pohjalta. Opintoketjumallien kuvauksissa (kuvat 3.1 ja 3.2) haluttiin tuoda esille juuri ne asiat, joita alatyöryhmät selvittivät alakohtaisesti hankkeen aikana. Näitä olivat aikaisempi tutkinto, hakeutumisväylä toiseen tutkintoon, valintaperusteet sekä aikaisempien korkeakouluopintojen hyväksilukujen määrät, mahdolliset täydentävät opinnot ja tuleva tutkinto. Opintoketjuissa kuvattiin myös aikaisemman ja tulevan tutkinnon laajuudet opintopisteinä. 41

43 Aikaisempien korkeakouluopintojen hyväksilukumäärät saatiin vertailemalla alatyöryhmissä saman alan ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintojen sisältöjä toisiinsa. Sisällöntarkastelu voitiin tehdä osittain uuden tutkintorakenteen mukaisiin sisältöihin. Useilla aloilla tarkastelun tuloksena nostettiin aikaisempien korkeakouluopintojen hyväksilukumääriä, sillä näillä aloilla korkeakouluopinnoista löytyi enemmän sisällöllistä vastaavuutta kuin aikaisemmin oli oletettu. Joillakin aloilla annetut hyväksilukumäärät koskevat ainoastaan Pohjois-Savon ammattikorkeakouluja ja yliopistoja. Muutamilla aloilla hyväksilukumäärät ovat valtakunnalliset. Opintoketjukuvauksissa mainittu aikaisempien opintojen hyväksiluku HOPSin mukaisesti tarkoittaa, ettei hyväksiluettavien opintojen määrää ole etukäteen pystytty tarkasti määrittelemään ja että hyväksiluvut tarkastellaan tapauskohtaisesti. Malli opintoketjusta ammattikorkeakoulusta yliopistoon on esitetty kuvassa 3.1. Yliopisto valitsee opiskelijat yhteiseen kandidaatin ja maisterin tutkintoon. Ammattikorkeakoulututkinnon (1. sykli) suorittaneet opiskelijat voivat hakeutua kahta väylää pitkin kandidaatin (1. sykli) ja maisterin (2. sykli) tutkintoon johtavaan koulutukseen yliopistoon. Tämän hankkeen aikana opiskelijoilla ei pääsääntöisesti ole ollut mahdollisuutta hakeutua ammattikorkeakoulututkinnosta suoraan yliopiston maisterin tutkintoon. Aikaisempien saman alan ammattikorkeakouluopintojen hyväksiluku tapahtuu osaksi kandidaatin tutkintoon kuuluvia opintoja. Kuva 3.1 Malli opintoketjusta opiskelijan hakeutuessa ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen yliopistoon Pohjois-Savossa. Opintoketjumalli yliopistosta ammattikorkeakouluun on esitetty kuvassa 3.2. Yliopiston kandidaatin (1. sykli) tutkinnon suorittaneet opiskelijat voivat hakeutua kahta väylää pitkin suorittamaan ammattikorkeakoulututkintoa (1. sykli). Aikaisempien saman alan yliopisto-opintojen hyväksiluku tapahtuu osaksi ammattikorkeakoulututkintoa. Yliopiston kandidaatin tutkinnon suorittaneet opiskelijat voivat hakeutua myös yhtä väylää pitkin suorittamaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa (2. sykli). Vaatimuksena on kolmen vuoden alan työkokemus yliopistotutkinnon jälkeen sekä mahdollinen opintojen täydentäminen vastaamaan ammattikorkeakoulututkintoa. Täydentävien opintojen määrää, suorituspaikkaa ja suoritusajankohtaa ei hankkeen aikana voitu selvittää. 42

44 Kuva 3.2 Malli opintoketjusta opiskelijan hakeutuessa kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen ammattikorkeakouluun Pohjois-Savossa. Opiskelijavalintamenettely Alatyöryhmät kuvasivat kunkin ammattikorkeakoulun ja yliopiston opiskelijavalintamenettelyt omalla alallaan. Koska hankkeen aikana ei kehitetty uudenlaisia opiskelijavalintamenettelyjä korkeakoulusta toiseen, kuvataan tässä kappaleessa Pohjois-Savon ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen voimassa olevat opiskelijavalintamenettelyt. Savonia-ammattikorkeakoulu Savonian AMK-tutkintoon (1. syklin tutkinto) johtavaan koulutukseen voi hakeutua kahden väylän kautta: yhteishaussa tai aikuiskoulutuksen haussa. Savonian ylempään AMK-tutkintoon (2. syklin tutkinto) johtavaan koulutukseen voi hakea AMK-tutkinnon tai vastaavan suorittanut henkilö, jos hänellä on vähintään kolmen vuoden alan työkokemus tutkinnon suorittamisen jälkeen. Yliopiston kandidaatin tutkinnon suorittanut opiskelija voi joutua täydentämään yliopistotutkintoa ammattikorkeakoulututkintoa vastaavaksi. Humanistinen ammattikorkeakoulu, Kuopion koulutusyksikkö Humakin AMK-tutkintoon (1. sykli) johtavaan koulutukseen voi hakeutua kahden väylän kautta: yhteishaussa tai aikuiskoulutuksen haussa. Humakin ylempään AMK-tutkintoon (2. sykli) johtavaan koulutukseen voi hakea AMK-tutkinnon tai vastaavan suorittanut henkilö, jos hänellä on vähintään kolmen vuoden alan työkokemus tutkinnon suorittamisen jälkeen. Yliopiston kandidaatin tutkinnon suorittanut henkilö voi joutua täydentämään suorittamaansa yliopistotutkintoa ammattikorkeakoulututkintoa vastaavaksi. Kuopion yliopisto Kuopion yliopiston kaksiportaisiin tutkintoihin, jotka johtavat yhteiseen kandidaatin (1. syklin) ja maisterin (2. syklin) tutkintoon, voi hakeutua kahden väylän kautta: päävalinnan tai erityisryhmien valinnan kautta. Kauppatieteellisellä alalla on valtakunnallinen yhteisvalinta, jolloin hakijat voivat hakea opiskelijaksi päävalinnan kautta kaikkiin Suomen kauppatieteellisiin yksiköihin. Myös tietojenkäsittelytieteessä on valtakunnallinen yhteisvalinta. Hoitotieteen osalta tullaan toteuttamaan valtakunnallisesti yhteinen valintakoe ensimmäisen kerran vuonna

45 Erityisryhmien valinnan kautta voidaan täydentää päävalintaa ns. siirto-opiskelijoilla, avoimen yliopiston opiskelijoilla tai muilla erityistapauksilla. Erityisryhmien valinta tapahtuu kerran tai kaksi vuodessa. Erikoisuutena on luonnontieteiden puolella jatkuva haku, jolloin hakemuksia otetaan vastaan jatkuvasti ja tiedekunnat (luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta, informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta) käsittelevät hakemuksia noin kahden kuukauden välein. Terveystieteissä puolestaan liikuntalääketieteen, ergonomian ja kansanterveystieteen päävalintana toimii ainoastaan avoimen yliopiston väylä. Sibelius-Akatemia Kuopion osasto SibAn Kuopion osastoon voi hakeutua joko 5,5-vuotiseen koulutukseen, joka johtaa sekä musiikin kandidaatin (1. sykli) että musiikin maisterin (2. sykli) tutkintoon tai 2,5-vuotiseen musiikin maisterin (2. sykli) tutkintoon johtavaan koulutukseen. Kelpoisuus maisteritutkintoon johtavaan koulutukseen on määritelty yliopistolaissa (Yliopistolaki 645/1997). Opintojen ohjaus Alatyöryhmät pohtivat opinto-ohjauksen kehittämistä opiskelijakyselyjen ja -haastattelujen pohjalta. Alatyöryhmissä todettiin, ettei opintojen ohjauksen kehittämistä voi tehdä irrallaan opintoohjauksesta vastaavien tahojen kanssa. Tämän vuoksi haluttiin kutsua myös opinto-ohjauksen vastuuhenkilöt alueen korkeakouluista keskustelemaan keskenään. Seuraavassa on kuvattu yleisellä tasolla kunkin korkeakoulun opinto-ohjaukseen liittyvät käytännöt. Savonia-ammattikorkeakoulu Opintoneuvontaa antavat koulutuspäälliköt, opinto-ohjaajat, tuutoriopettajat, ammattikorkeakoulun ja kunkin yksikön opintotoimistojen henkilökunta, tukipalveluhenkilöstö sekä lisäksi kukin opettaja. Myös opiskelijatuutorit eli vertaistuutorit ohjaavat ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Opiskelijat laativat HOPSit kunkin yksikön omien käytäntöjen mukaisesti. Ammattikorkeakoulussa orientoitumisjaksot "Johdatus ammattikorkeakouluopintoihin" ja HOPSit ovat olleet käytössä jo useamman vuoden ajan. Opinto-ohjausta kehitetään jatkuvasti saatujen arviointien ja palautteiden perusteella. Ammattikorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut ohjaavat opiskelijaa niin opintojen suuntaamisessa kuin myös urasuunnittelussa. Humanistinen ammattikorkeakoulu, Kuopion koulutusyksikkö Opinto-ohjausta annetaan sekä yksilö- että ryhmäohjauksena ja ohjauksesta vastaavat HOPS-ohjaajan lisäksi myös muut lehtorit, opintosihteeri, työvalmentajat sekä opiskelijatuutorit. Kaikki opiskelijat laativat henkilökohtaiset HOPSit, joita päivitetään tarpeen mukaan. Keskustelut vuosikurssille määritellyn HOPS-ohjaajana toimivan lehtorin kanssa ovat noin kerran lukukaudessa. Kuopion yliopisto Opinto-ohjauksen keskushallinnoinnista ja yleisestä opintoneuvonnasta vastaa opintoasioiden osasto. Tärkeä osa yliopiston ohjaus- ja neuvontajärjestelmää ovat myös tiedekuntien opintoasiainpäälliköt ja hallintopäällikkö. Tiedelaitokset vastaavat puolestaan alakohtaisesta oppiaineeseen liittyvästä opintoneuvonnasta, joissa ohjauksesta vastaavat amanuenssit tai tehtävään erikseen määrätyt henkilöt kuten opettajat, opettajatuutorit, assistentit, ohjaajat, koulutussuunnittelijat jne. Opinto-ohjaukseen osallistuvat myös kielikeskus, ylioppilaskunta, kirjasto, tietotekniikkakeskus, avoin yliopisto jne. Opintojen ohjaus korostuu opintojen alkuvaiheessa, jolloin yliopistolla järjestetään opiskelijoiden alkuorientaatiojakso "Johdatus yliopisto-opintoihin". Useissa pääaineissa ja koulutusohjelmissa ovat HOPSit jo käytössä ja ne otetaan käyttöön yliopistojen kaikilla koulutusaloilla vuoteen 2006 mennessä. 44

46 Sibelius-Akatemia, Kuopion osasto Opetus ja ohjaus poikkeavat tiedeyliopistoista, sillä opiskelijan henkilökohtaisen opetuksen määrä on suuri. SibAn koulutusjohtosäännössä on määräykset henkilökohtaisesta opintosuunnitelmasta. HOPS on pakollinen ja sen hyväksyy osastonjohtaja. Aikaisempien opintojen hyväksiluvusta on säädetty tutkintoasetuksessa. Koulutusjohtosäännön mukaan hyväksiluettavat opinnot eivät voi kieliopintoja ja opettajan pedagogisia opintoja lukuun ottamatta olla osa toista korkeakoulututkintoa. Hyväksiluvut kirjataan HOPSiin. Sähköinen HOPS otetaan käyttöön keväällä Seuraavissa kappaleissa on kuvattu eri alatyöryhmien käsittelemät alat ja opintoketjut näiden koulutusalojen tai -ohjelmien ja pääaineiden välillä. Alakohtainen yhteenveto on tehty kunkin alatyöryhmän loppuraportista. Ne löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta 45

47 3.1 Alakohtaiset opintoketjut Opintoketju kauppatieteiden alalla Kauppatieteiden alalla opintoketjua ja aikaisempien korkeakouluopintojen hyväksilukua tarkasteltiin vertailemalla Savonian liiketalouden Kuopion, Iisalmen ja Varkauden yksiköiden koulutusohjelmia Kuopion yliopiston kauppatieteiden laitoksen koulutusohjelmien ja pääaineiden sisältöihin. Sisältöjen vertailussa tarkastelun kohteina olivat seuraavat koulutukset: Savonia-ammattikorkeakoulu - tradenomi, liiketalouden koulutusohjelma, Kuopio - tradenomi, liiketalouden koulutusohjelma, Iisalmi - tradenomi, liiketalouden koulutusohjelma, Varkaus Kuopion yliopisto - kauppatieteiden kandidaatti ja -maisteri (KTK, KTM), pääaineina pk-yritysten markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta sekä pk-yritysten taloushallinto ja rahoitus sekä johtaminen - yhteiskuntatieteiden kandidaatti ja -maisteri (YTK, YTM), paikallistalouksien kehittämisen koulutusohjelma Siirtymistä korkeakoulusta toiseen tarkasteltiin seuraavien tutkintojen välillä: - tradenomi, liiketalous KTK, KTM - tradenomi, liiketalous YTK, YTM, paikallistalouksien kehittäminen - KTK, YTK restonomi (ylempi AMK) Aikaisempien korkeakouluopintojen hyväksilukeminen kaupan alalla Savonia-ammattikorkeakoulu Tradenomi-tutkintoon johtavassa koulutuksessa Savonia hyväksilukee aikaisempia opintoja KTK:n tutkinnon suorittaneelta opiskelijalta HOPSin mukaisesti. Kuopion yliopisto KTK:n ja KTM:n tutkintoon johtavassa koulutuksessa Kuopion yliopisto hyväksilukee tradenomitutkinnon suorittaneelta opiskelijalta aikaisempia opintoja enimmillään 77 op. Täydentävät opinnot Täydentäviä opintoja tarkasteltiin siltä osin, jos opiskelija siirtyy 1. syklin tutkinnosta (tradenomi tai kauppatieteiden kandidaatti KTK), suoraan 2. syklin tutkintoon (ylempi AMK-tutkinto tai kauppatieteiden maisteri KTM-tutkinto). Alatyöryhmässä pohdittiin tradenomi-tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden mahdollisuutta siirtyä suoraan opiskelijaksi KTM:n tutkintoon suorittamalla erikseen sovittavat täydentävät opinnot. Asiaa selvitetään parhaillaan. Kauppatieteiden kandidaatin tulee samoin mahdollisesti täydentää tieteellis-teoreettisia yliopisto-opintoja vastaamaan AMKtutkinnon vaatimuksia, jos hän hakeutuu ylempään AMK-tutkintoon johtavaan koulutukseen. Täydentävien opintojen osalta jäi selvitettäväksi, tuleeko opinnot suorittaa ennen vai jälkeen opiskelijavalinnan sekä missä opiskelijat voivat suorittaa nämä täydentävät opinnot ja kuka opinnot kustantaa, siirtyipä opiskelija yliopiston tai ammattikorkeakoulun 2. syklin opintoihin (maisterintai ylempi AMK-tutkinto) erilaisista 1. syklin opinnoista (kandidaatin tai AMK-tutkinto). 46

48 Kansainvälinen ja muu yhteistyö Savonia-ammattikorkeakoulun liiketalouden yksiköiden ja Kuopion yliopiston kauppatieteiden laitoksen välinen kansainvälinen yhteistyö on ollut pienimuotoista. Osapuolet ovat tiedottaneet ulkomaalaisten asiantuntijoiden opetuksesta toisilleen ja molempien korkeakoulujen opiskelijat ovat voineet osallistua näihin opintoihin. Savonian Kuopion ja Varkauden liiketalouden yksiköissä on liiketalouden englanninkielinen koulutusohjelma, ja asiantuntijavaihto myös näissä koulutusohjelmissa on mahdollista yliopiston kanssa. Lähivuosina on tarkoitus laajentaa yhteistyötä siten, että yliopiston kauppatieteiden opiskelijoilla on mahdollisuus valita opintoja ammattikorkeakoulun kansainvälisestä koulutustarjonnasta. Kuopion yliopiston kauppatieteiden laitoksella ja Savonian liiketalouden alalla muulla yhteistyöllä on jo pitkät perinteet ja tätä yhteistyötä on halu edelleen vahvistaa. Molempien korkeakoulujen opiskelijat ovat voineet osallistua toistensa järjestämille opintojaksoille. Tällaisia opintojaksoja ovat olleet muun muassa Kansainvälinen yritysrahoitus (Kuopion yliopisto) ja Konsernin tilinpäätös (Savonia). Opetusyhteistyötä on tulevaisuudessa mahdollista laajentaa kansainvälisten opintojen lisäksi markkinoinnin, tilintarkastuksen, yrittäjyyden ja johtamisen opintojaksoilla. Opintoketju Savonia-ammattikorkeakoulun ja Kuopion yliopiston välillä kaupan alalla Tradenomien ja kauppatieteiden kandidaattien (KTK) korkeakoulusta toiseen suuntautuvat opintoketjut on esitetty kuvissa 3.3 ja 3.4. Kuva 3.3 Opintoketju Savonia-ammattikorkeakoulusta Kuopion yliopistoon kauppatieteiden alalle. *) Osana erityisryhmien valintaa keskusteltiin työryhmässä alustavista suunnitelmista mahdollisen väylän avaamisesta tradenomi-tutkinnon suorittaneille opiskelijoille suoraan maisterivaiheen opintoihin täydentävien opintojen kautta. 47

49 Kuva 3.4 Opintoketju Kuopion yliopistosta Savonia-ammattikorkeakouluun liiketalouden alalle Opintoketju luonnontieteiden, ympäristötieteiden ja informaatiotekniikan aloilla Joustavaa opintoketjua ja aikaisempien korkeakouluopintojen hyväksilukua tarkasteltiin työryhmässä vertailemalla Savonian tekniikan Kuopion yksikön, liiketalouden Kuopion yksikön ja terveysalan Kuopion yksikön sekä Kuopion yliopiston luonnontieteiden ja ympäristötieteiden sekä informaatiotekniikan koulutusohjelmien ja pääaineiden sisältöjä. Sisältöjen vertailussa tarkastelun kohteina olivat seuraavat koulutukset: Savonia-ammattikorkeakoulu: - insinööri (AMK), ympäristötekniikan, tietotekniikan, elektroniikan ja sähkövoimatekniikan koulutusohjelmat - tradenomi, tietojenkäsittelyn koulutusohjelma - bioanalyytikko (AMK), bioanalytiikan koulutusohjelma Kuopion yliopisto: - luonnontieteiden kandidaatti (LuK) ja filosofian maisteri (FM), seuraavat koulutusohjelmat ja pääaineet: tietojenkäsittelytiede, soveltava biotekniikka, ympäristötiede, fysiikka ja teknisluonnontieteellinen koulutusohjelma. Siirtymistä korkeakoulusta toiseen tarkasteltiin seuraavien tutkintojen välillä: - insinööri (AMK), tietotekniikka - LuK, FM, tietojenkäsittelytiede - tradenomi, tietojenkäsittely - LuK, FM, tietojenkäsittelytiede - insinööri (AMK), ympäristötekniikka - LuK, FM, ympäristötieteet - insinööri (AMK), sähkövoimatekniikka, elektroniikka - LuK, FM, fysiikka ja teknisluonnontieteellinen koulutusohjelma - bioanalyytikko (AMK) - LuK, FM, soveltava biotekniikka - LuK, soveltuva ala - insinööri (ylempi AMK), soveltuva ala 48

50 Aikaisempien korkeakouluopintojen hyväksilukeminen Savonia-ammattikorkeakoulu Yliopisto-opintoja voidaan ammattikorkeakoulussa pääsääntöisesti hyväksilukea opintopistettä riippuen kyseisten opintosuoritusten sisällöistä ja koulutusohjelmasta. Pääsääntöisesti ne hyväksiluetaan osaksi teoriaopintoja tai ne voidaan hyväksyä opintojaksojen osasuorituksiksi. Opintojen hyväksyminen tapahtuu HOPSin mukaisesti. Jokainen opintonsa aloittava opiskelija osallistuu opintojen alkuvaiheessa haastatteluun, jossa käydään läpi opiskelijan aiempi koulutustausta ja mahdolliset hyväksiluvut sekä niiden vaikutus opiskelijan HOPSiin. Hyväksiluettavien opintojen tulee olla korkeakoulutasoisia ja vastata laajuudeltaan koulutusohjelman opintojaksojen laajuuksia. Kuopion yliopisto - tietojenkäsittelytieteet LuK:n ja FM:n yhteisestä tutkinnosta hyväksiluetaan insinööri (AMK)-tutkinnon tai tradenomitutkinnon soveltuvalta alalta suorittaneelta opiskelijalta aikaisempia opintoja hyväksi enimmillään opintopistettä. Hyväksiluettavat opintopistemäärät ovat suuntaa-antavia ja vaihtelevat aloittain. Hyväksilukuja voidaan myöntää perus- tai aineopinnoista, sivuaineopinnoista tai vapaasti valittavista opinnoista. Opintojen hyväksiluku tapahtuu HOPSin mukaisesti. - ympäristötieteet LuK:n ja FM:n yhteisestä tutkinnosta hyväksiluetaan insinööri (AMK)-tutkinnon suorittaneelta opiskelijalta aikaisempia opintoja hyväksi enimmillään noin op verran, tapauskohtaisesti jonkun verran enemmänkin, riippuen kyseisten opintosuoritusten sisällöistä. Opintojen hyväksyminen tapahtuu HOPSin mukaisesti. Osa opinnoista voidaan sisällyttää pääaineopintoihin ja osa pakollisiin tai vapaasti valittaviin sivuaineopintoihin. Joissakin tapauksissa voidaan käyttää suoraa korvaavuutta. AMK-opintoja voidaan hyväksyä myös opintojaksojen osasuorituksiksi. Pääaine- ja muiden pakollisten opintojen osalta opiskelija anoo tutkintorakenteen muutosta hakemuksella, johon HOPS muutoksineen liitetään. Tutkintorakenteen muutoksen hyväksyy tiedekunnan dekaani. - fysiikka ja teknis-luonnontieteellinen koulutusohjelma LuK:n ja FM:n yhteisestä tutkinnosta hyväksiluetaan insinööri (AMK)-tutkinnon suorittaneelta opiskelijalta aikaisempia opintoja hyväksi enimmillään noin opintopistettä. Ammattikorkeakouluopintoja hyväksiluetaan fysiikassa tiettyinä opintokokonaisuuksina. Suoritetut opinnot jäävät näkyviin opintorekisteriin. Menettelyllä yliopisto tunnustaa aiemman tutkinnon ko. osat. Opintojen hyväksiluku tapahtuu HOPSin mukaisesti. - soveltava biotekniikka LuK:n ja FM:n yhteisessä tutkinnossa bioanalyytikko (AMK)-tutkinnon tai insinööri (AMK)-tutkinnon suorittaneen opiskelijan hyväksiluku vaihtelee sen mukaan, minkä pääaineen opiskelija valitsee yliopistossa. Hyväksilukumäärät vaihtelevat ja ovat enimmillään op ammattikorkeakouluopinnoista. Aiemmat ammattikorkeakouluopinnot voidaan hyväksyä muun muassa osaksi vapaasti valittavia opintoja. Hyväksiluku tapahtuu HOPSin mukaisesti. Pääsääntöisesti opinnot sisällytetään opiskelijalle laadittuun henkilökohtaiseen tutkintorakenteeseen moduuleina (esim. kliiniset näytetutkimukset -moduuli). Joissakin tapauksissa voidaan käyttää suoraa korvaavuutta, ja etenkin kemian opintojen osalta käytäntönä on hakea vapautusta harjoitustöistä. 49

51 Täydentävät opinnot Mahdolliset täydentävät opinnot suoritetaan HOPSin mukaan. Hankkeen aikana ei ollut selvillä, mitä täydentävät opinnot ovat, jos opiskelija hakeutuu LuK-tutkinnon suoritettuaan ylempään AMKtutkintoon johtavaan koulutukseen. Kansainvälinen ja muu yhteistyö Yhteistyötä tehdään yhteisten kansainvälisten luennoitsijoiden hankinnassa. Vieraskielistä opetusta pyritään toteuttamaan myös yhteistyössä. Kansainvälisen opiskelijavaihdon suhteen selvitetään yhteistyömahdollisuuksia muun muassa vaihto-opiskelijoiden osallistumisena projekteihin. Yhteistyötä Savonian ja Kuopion yliopiston välillä luonnon- ja ympäristötieteiden sekä informaatiotekniikan alalla on tehty jo pitkään muun muassa yhteisissä laboratorioissa. Informaatiotekniikan Centek-verkostoyhteistyötä on tehty vuodesta 2002 alkaen. Verkoston puitteissa käynnistettiin kesällä 2004 IT-alan kesäkoulutoiminta, joka on jatkunut vuosittain. Opetusyhteistyötä tehdään yhteisten opintojaksojen toteuttamiseksi. Suunnitteilla on muun muassa yhdessä toteutettava komponenttiohjelmoinnin opintojakso, joka toteutetaan keväällä Yliopiston opiskelijoille mahdollistetaan osallistuminen Cisco- ja Microsoft Academy -kursseille. Ammattikorkeakoulu- sekä yliopisto-opiskelijoiden mahdollisuutta osallistua toistensa opintojaksoille edistetään. Työn alla on myös yhteisten verkkokurssien suunnittelu ja toteutus. Lisäksi selvitetään yhteisten opetustilojen kuten tutkimushallien ja laboratorioiden käytön lisäämistä. Tarkoituksena on lisätä yhteisten resurssien käyttöä niin opetustyössä kuin tilojen osalta. Yhteistyötä tulisi edelleen kehittää muun muassa luomalla samankaltaisiin opintojaksoihin yhteisiä toteutustapoja. Myös alan tutkimusyhteistyötä tulisi edelleen kehittää erityisesti tutkimukseen liittyvien käytännön sovellusten rakentamisen muodossa. Opintoketju Savonia-ammattikorkeakoulun ja Kuopion yliopiston välillä luonnon- ja ympäristötieteiden sekä informaatiotekniikan alalla Seuraavissa kuvissa (kuvat 3.5 ja 3.6). on kuvattu opiskelijoiden opintoketjut luonnon- ja ympäristötieteiden sekä informaatioteknologian alalla Kuopion yliopiston ja Savonian välillä. 50

52 Kuva 3.5 Opintoketju Savonia-ammattikorkeakoulusta Kuopion yliopistoon luonnontieteiden, ympäristötieteiden ja informaatiotekniikan aloille. Kuva 3.6 Opintoketju luonnontieteiden, ympäristötieteiden ja informaatiotekniikan aloilta tekniikan alalle Kuopion yliopistosta Savonia-ammattikorkeakouluun. 51

53 3.1.3 Opintoketju sosiaalialalla Sosiaali-, humanistisella ja kasvatusalalla opintoketjua ja aikaisempia korkeakouluopintojen hyväksilukua tarkasteltiin vertailemalla Savonian Iisalmen sosiaalialan, Humakin Kuopion yksikön ja Kuopion yliopiston sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitoksen pääaineiden koulutuksia. Savonia-ammattikorkeakoulu: - sosionomi (AMK), sosiaalialan koulutusohjelma - sosionomi (ylempi AMK) Humanistinen ammattikorkeakoulu, Kuopion yksikkö: - viittomakielentulkki (AMK), viittomakielentulkin koulutusohjelma - ylempi AMK Kuopion yliopisto: - yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja -maisterin tutkinto (YTK, YTM), pääaineina sosiaalityö tai sosiaalipedagogiikka Siirtymistä korkeakoulusta toiseen tarkasteltiin seuraavien tutkintojen välillä: - sosionomi (AMK) - YTK, YTM, sosiaalityö - viittomakielentulkki (AMK) - YTM, sosiaalipedagogiikka - YTK, sosiaalityö - sosionomi (AMK) - YTK, sosiaalipedagogiikka - viittomakielentulkki (AMK) - YTK, sosiaalityö ja sosiaalipedagogiikka - ylempi AMK-tutkinto Aikaisempien korkeakouluopintojen hyväksilukeminen Savonia-ammattikorkeakoulu - Sosionomi (AMK)-tutkinto: Savonia hyväksilukee YTK:n (pääaineena sosiaalityö) tutkinnon suorittaneelta opiskelijalta aikaisempia opintoja 150 opintopistettä. Humanistinen ammattikorkeakoulu, Kuopion koulutusyksikkö - viittomakielentulkki (AMK)-tutkinto: Humak katsoo hyväksiluvut YTK:n (pääaineena sosiaalipedagogiikka) tutkinnon suorittaneelta opiskelijalta HOPSin kautta. Kuopion yliopisto - YTK:n ja YTM:n tutkinto pääaineena sosiaalityö: Kuopion yliopisto hyväksilukee sosionomi (AMK) -tutkinnon suorittaneelta opiskelijalta aikaisempia opintoja 74 opintopistettä sekä mahdollisesti HOPSin mukaan lisäopintoja. Vertailun pohjalta hyväksiluvut kirjattiin Kuopion yliopistossa lukuvuoden opinto-oppaaseen. - YTK:n ja YTM:n tutkinto pääaineena sosiaalipedagogiikka: Kuopion yliopisto katsoo hyväksiluvut viittomakielen (AMK)-tutkinnon suorittaneelta opiskelijalta HOPSin mukaan. Täydentävät opinnot Siirtymistä korkeakoulujen välillä tarkasteltiin aikaisempien korkeakouluopintojen (AMK-tutkinto tai kandidaatin tutkinto) hyväksilukujen ja korvaavuuksien kautta vertailemalla tutkintojen sisältöjä (katso kuvat ). Tarkastelussa havaittiin erojen ammatillispainotteisissa ja tieteellispainotteisissa koulutuksissa olevan niin selkeät, ettei siirtymistä tällä hetkellä voi tapahtua ammattikorkeakoulututkinnosta (1. sykli) suoraan yliopiston maisteritutkintoon (2. sykli). Lisäksi yliopiston maisteriopintoihin ei tähän mennessä ole järjestetty erillistä opiskelijavalintaa. 52

54 Opiskelijat ovat hakukelpoisia ilman täydentäviä opintoja, kun ammattikorkeakoulusta valmistuneet hakeutuvat yliopistossa yhteiseen kandidaatin ja maisterin tutkintoon. Poikkeuksina toimivat erilliset maisteriohjelmat. Täydentävien opintojen tarve on tällä hetkellä konkretisoitunut erillisissä maisteriohjelmissa. Kansainvälinen ja muu yhteistyö Harjoitteluun liittyvää kansainvälistä yhteistyötä on ollut EU:n Leonardo da Vinci -ohjelman tiimoilta. Ammattikorkeakoululla on paljon yhteistyötä eri yliopistojen kanssa esim. Saksassa, Englannissa, Venäjällä ja Virossa. European Social Work -maisteritasolla, johon voi hakeutua ulkomaalaisia opiskelijoita. YTK-opiskelijat voivat valita European Social Work -suuntautumisen, jolloin opiskelumoduulit tuotetaan yhteisen verkoston kautta verkkomateriaalina. Materiaali on tuotettu eurooppalaisessa verkostossa. Opetuskielenä on englanti. Kuopion yliopiston sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitoksella ja Savonian Iisalmen yksiköllä on jo pitkät perinteet opetusyhteistyöstä. Ammattikorkeakoulun ja yliopiston opetuksessa voidaan hyödyntää yhteisiä kansallisia ja kansainvälisiä asiantuntijaluentoja muun muassa sosiaalipoliittisten kysymysten, globalisaation, sosiaalisen turvallisuuden, sosiaalisen pääoman, nuorisotyön, sosiaalipedagogiikan, lastensuojelun työmenetelmien ja gerontologian osa-alueilla. Yhteisenä kehittämiskohteena voisi olla harjoittelu ja siihen liittyvä harjoittelunohjaus, sillä sosionomi (AMK) -opiskelijat ja sosiaalityöntekijäopiskelijat käyttävät osittain samoja harjoittelupaikkoja ja harjoittelun aikana voisi toteuttaa myös työparityöskentelyn harjoittelua. Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kautta yhteistyötä tehdään tällä hetkellä lastensuojelun alueella. Ammattikorkeakoulu ja yliopisto ovat edustettuina Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisryhmässä sekä Itä-Suomen lastensuojelun osaamisverkoston tukityöryhmässä. Lastensuojelun osaamisen kehittämiseen on tehty hankehakemus. Yhteistyön mahdollisuuksia on konkretisoitu Pohjois-Savon sijaishuollon yksikön toiminnassa. Sosiaalialan kehittämishankkeissa voisi toteuttaa yhteisiä tutkimushankkeita, joissa yliopiston opiskelijat tekisivät tutkimusosuuden ja ammattikorkeakouluopiskelijat tekisivät käytännön sovellutuksia. Opintoketju sosiaalialalla Savonia-ammattikorkeakoulun, Humanistisen ammattikorkeakoulun Kuopion yksikön ja Kuopion yliopiston välillä Opintoketjut Savonian, Humakin Kuopion yksikön ja Kuopion yliopiston välillä sosiaalialalla on esitetty kuvissa

55 Kuva 3.7 Opintoketju sosiaali- tai humanistisella ja kasvatusalalla Savonia-ammattikorkeakoulusta tai Humanistisesta ammattikorkeakoulusta Kuopion yliopistoon. Alla olevassa kuvassa (kuva 3.8) on tarkennettu edellisen kuvaa niin, että sosiaalialan tutkinnot ja pääaineet on eroteltu tähän kuvioon. Kuva 3.8 Opintoketju sosiaalialalla Savonia-ammattikorkeakoulusta tai Humanistisesta ammattikorkeakoulusta Kuopion yliopistoon ja opintojen hyväksilukeminen pääaineittain. 54

56 Kuva 3.9 Opintoketju sosiaalialalla Kuopion yliopistosta Savonia-ammattikorkeakouluun. *) sosiaalialan ylempi AMK-tutkinto on vasta suunnitteilla. Pohjois-Savossa on mahdollista opiskella myös Humakin viittomakielentulkin koulutusohjelmassa. Opintoketju kyseisellä alalla on esitetty alla olevassa kuvassa (kuva 3.10). Kuva 3.10 Opintoketju sosiaali-, humanistisella ja kasvatusalalla Kuopion yliopistosta Humanistiseen ammattikorkeakouluun. *) alan ylempi AMK-tutkinto on vasta suunnitteilla. 55

57 3.1.4 Opintoketju terveysalalla Terveysalalla opintoketjua ja aikaisempien korkeakouluopintojen hyväksilukua tarkasteltiin vertailemalla Savonian terveysalan Kuopion yksikön koulutusohjelmien sisältöjä Kuopion yliopiston fysiologian, hoitotieteen, kansanterveys- ja yleislääketieteen sekä terveyshallinnon ja -talouden laitosten koulutusohjelmien ja pääaineiden sisältöihin. Tarkastelun kohteena olivat seuraavat koulutukset: Savonia-ammattikorkeakoulu, terveysala: - bioanalyytikko (AMK), bioanalytiikan koulutusohjelma - ensihoitaja (AMK), ensihoidon koulutusohjelma - fysioterapeutti (AMK), fysioterapian koulutusohjelma - kätilö (AMK), hoitotyön koulutusohjelma suuntautumisvaihtoehtona kätilötyö - röntgenhoitaja (AMK), radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma - sairaanhoitaja (AMK), hoitotyön koulutusohjelma, suuntautumisvaihtoehtona hoitotyö - suuhygienisti (AMK), suun terveydenhuollon koulutusohjelma - terveydenhoitaja (AMK), hoitotyön koulutusohjelma suuntautumisvaihtoehtona hoitotyö - toimintaterapeutti (AMK), toimintaterapian koulutusohjelma Kuopion yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta ja lääketieteellinen tiedekunta: - terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinto (TtK, TtM), seuraavat pääaineet: ergonomia hoitotiede kansanterveystiede liikuntalääketiede ravitsemustiede terveyshallintotiede terveystaloustiede Siirtymistä korkeakoulusta toiseen tarkasteltiin seuraavien tutkintojen välillä: - kaikki terveysalan AMK-tutkinnot TtK, TtM, hoitotiede - sairaanhoitaja (AMK) TtK, TtM, terveyshallintotiede, terveystaloustiede - fysioterapeutti (AMK) TtK, TtM, liikuntalääketiede ja ergonomia - terveydenhoitaja (AMK), sairaanhoitaja (AMK), bioanalyytikko (AMK), röntgenhoitaja (AMK) TtK, TtM, kansanterveystiede - restonomi (AMK) TtK, TtM, ravitsemustiede Aikaisempien korkeakouluopintojen hyväksilukeminen Savonia ammattikorkeakoulu - terveysalan (AMK)-tutkinto: Savonia katsoo hyväksiluvut TtK:n tutkinnon suorittaneelta opiskelijalta HOPSin mukaisesti, sillä terveysalan AMK-tutkinnoissa on otettava huomioon ammatinharjoittamislainsäädännölliset esteet. Kuopion yliopisto - terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinto (TtK, TtM), seuraavat pääaineet: ergonomia: Kuopion yliopisto hyväksilukee terveysalan AMK-tutkinnon suorittaneelta opiskelijalta aikaisempia opintoja 15 opintopistettä sekä mahdollisesti HOPSin mukaisesti lisäopintoja. hoitotiede: Kuopion yliopisto hyväksilukee terveysalan AMK-tutkinnon suorittaneelta opiskelijalta aikaisempia opintoja 100 opintopistettä. 56

58 kansanterveystiede: Kuopion yliopisto hyväksilukee terveysalan AMK-tutkinnon suorittaneelta opiskelijalta aikaisempia opintoja opintopistettä riippuen suoritetusta AMK-tutkinnosta liikuntalääketiede: Kuopion yliopisto hyväksilukee fysioterapeutti (AMK)-tutkinnon suorittaneelta opiskelijalta aikaisempia opintoja 110 opintopistettä ja muilta terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilta opiskelijoilta HOPSin mukaisesti. ravitsemustiede: Kuopion yliopisto tarkastelee terveysalan (AMK)-tutkinnon suorittaneen opiskelijan aikaisempia opintojen hyväksilukuja HOPSin mukaisesti terveyshallintotiede: Kuopion yliopisto hyväksilukee terveysalan (AMK)-tutkinnon suorittaneelta opiskelijalta aikaisempia opintoja 50 opintopistettä. terveystaloustiede: Kuopion yliopisto hyväksilukee terveysalan (AMK)-tutkinnon suorittaneelta opiskelijalta aikaisempia opintoja 50 opintopistettä. Vertailun pohjalta hyväksiluvut kirjattiin Kuopion yliopistossa pääaineiden opinto-oppaisiin. Täydentävät opinnot Siirtymistä korkeakoulujen välillä tarkasteltiin lähinnä aikaisempien korkeakouluopintojen (AMKtutkinto tai kandidaatin tutkinto) hyväksilukujen ja korvaavuuksien kautta vertailemalla tutkintojen sisältöjä (kuvat ). Savonian ja Kuopion yliopiston terveysalan koulutusten profiilit todettiin erilaisiksi. Sisältöjen tarkastelu paljasti sen, että erot ammattikorkeakoulun ammatillispainotteisissa ja yliopiston tieteellispainotteisissa kandidaatin tutkinnoissa ovat selkeät, jolloin siirtymistä ei tällä hetkellä voi tapahtua ammattikorkeakoulututkinnosta suoraan yliopiston maisteritutkintoon. Yliopiston terveystieteiden kandidaatin opinnot (TtK) suorittaneet opiskelijat ovat hakukelpoisia ylempään AMK-tutkintoon (2. sykli), jos heillä on vaadittava kolmen vuoden työkokemus alalta. Täydentävien opintojen tarve selvitetään. Ylempään AMK-tutkintoon (2. sykliin) siirtymistä ammattikorkeakoulun terveysalalla helpottaa se, ettei tällöin ole ammatinharjoittamislainsäädännöllisiä esteitä ja siirtyminen on selkeämpää. Avoimeksi kysymykseksi jäävät työmarkkinamahdollisuudet. Tällä hetkellä täydentäviin opintoihin voi olla tarvetta, jos opiskelija siirtyy yliopiston sisällä kandidaatin (1. syklin, TtK) opintojen jälkeen eri pääaineesta toiseen suorittamaan maisteriopintoja (2. sykli, TtM). Tulevaisuudessa tulisi laatia jonkinlainen järjestelmä ammattikorkeakoulun AMK-opintojen jälkeen yliopiston maisteriopintoihin ja tarkentaa, mitä terveysalan yliopisto-opintoja tulisi täydentävissä opinnoissa suorittaa. Mikäli täydentäviin opintoihin ei osoiteta erillistä rahoitusta, on niiden luonteva suorituspaikka avoin yliopisto ennen opiskelijaksi valintaa. Kansainvälinen ja muu yhteistyö Terveysalalla Savonia-ammattikorkeakoulu ja Kuopion yliopisto ovat jo pitkään tehneet kansainvälistä ja muuta yhteistyötä. Tämä on näkynyt erilaisten asiantuntijaluennoitsijoiden, asiantuntijavaihtojen, opettajavaihtojen ja kansainvälisten opiskelijoiden myötä. Keskinäistä yhteistyötä tukevat myös henkilöstölle suunnatut yhteiset verkko-opetuksen kehittämiseen liittyvät hankkeet. Opetusyhteistyötä tehdään eri terveystieteiden aloilla ja erityisesti hoitotieteessä, jossa opettajaopiskelijoiden opetusharjoittelussa on pitkät perinteet. Tutkimus- ja kehittämishankkeissa sekä erilaisissa projekteissa yhteistyötä on tehty jo pitkään. Yhteistyötä tulee edelleen kehittää muun muassa selvittämällä olemassa olevien tilojen ja laitteiden moniammatillista yhteiskäyttöä. Tästä hyvänä esimerkkinä on lääketieteen ja terveystieteen 57

59 käytännön opetukseen tarkoitetun TaitoStudian opetuskäytön hyödyntäminen yhteistyössä ammattikorkeakoulun terveysalan kanssa. Opintoketju terveysalalla Savonia-ammattikorkeakoulun ja Kuopion yliopiston välillä Tässä luvussa on selvitetty terveysalan opintoketju Savonian ja Kuopion yliopiston välillä (kuvat ). Opintoketjukuvaus on tehty aiemmin esitetyn mallin mukaisesti. Kuva 3.11 Opintoketju terveysalalla Savonia-ammattikorkeakoulusta Kuopion yliopistoon. *) Ergonomiassa, kansanterveystieteessä ja liikuntalääketieteessä päävalintana toimii avoimen yliopiston väylä. **) Hoitotieteessä pääsykokeen lisäksi valittavilla opiskelijoilla tulee olla terveysalan ammattikorkeakoulututkinto tai vastaava tutkinto suoritettuna 58

60 Alla olevassa kuvassa (kuva 3.12) edellä olevaa opintoketjua on tarkennettu pääainekohtaisille hyväksiluettujen opintojen opintopistemäärillä. Kuva 3.12 Opintoketju terveysalalla Savonia-ammattikorkeakoulusta Kuopion yliopistoon tarkennettuna pääainekohtaisesti hyväksiluettavilla opintopistemäärillä. Kuva 3.13 Opintoketju terveysalalla Kuopion yliopistosta Savonia-ammattikorkeakouluun. *) hoitotieteen osalta vertailua ei tehty, koska kaikilla alan opiskelijoilla on suoritettuna alan AMK- tai vastaava tutkinto. 59

61 3.1.5 Kieli- ja viestintäopetus Taustatietoa korkeakoulujen kieli- ja viestintäopetukseen Oman alan kannalta tarpeelliset kieli- ja viestintätaidot ovat kiinteä osa korkeakouluopinnoissa hankittavaa asiantuntijuutta, eivät irrallisia taitoja. Ne ovat osa tutkinnon tavoitteita, ja siksi ne on hankittava opintojen yhteydessä. Tälle ajatukselle perustuu kaikille opiskelijoille tarkoitettujen kieli- ja viestintäopintojen pakollisuus korkeakoulututkinnoissa. Kieli- ja viestintätaidot ja -opinnot palvelevat - tutkinnon suorittamista (oppimistaidot) - kansainvälistymistä (kielitaito ja kulttuuritieto) sekä - asiantuntija-ammateissa toimimista (työelämän kieli- ja viestintätaito). Korkeakoulujen kieli- ja viestintäopintojen yhteiset piirteet Molempiin korkeakoulututkintoihin kuuluu sellainen kotimaisten kielten taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka- alueella (ns. virkamiesruotsi). Sen lisäksi tutkintoasetuksissa vaaditaan oman alan kannalta tarpeellinen taito. Tutkintoon sisältyvät toisen kotimaisen kielen opinnot ovat siis tavoitteiltaan ja sisällöiltään laajemmat kuin ns. virkamiesruotsi, koska kieliopinnoissa suoritetaan kyseisen alan tieteelliset tai ammatilliset ruotsinkielen opinnot. Lisäksi opintojaksojen suppeus (noin 2-3 op) estää käytännössä erittelemästä ns. virkamiesruotsin osuutta toisen kotimaisen kielen opintojaksosta. Korkeakoulujen kieli- ja viestintäopintojen eriytyvät piirteet Ammattikorkeakoulututkinnon kielikoulutustavoitteena on sellainen vieraan kielen ja toisen kotimaisen kielen suullinen ja kirjallinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehittymisen kannalta on tarpeellinen. Yliopistokoulutuksen tavoitteena on saavuttaa sellainen vieraan kielen ja toisen kotimaisen kielen taito, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Kandidaatin tutkintoon vaaditaan riittävä taito ja maisterin tutkintoon hyvä taito. Oman alan kehityksen seuraaminen vaatii sellaista tieteellisen keskustelun hallintaa, joka on tarpeen yliopisto-opinnoissa ja akateemisessa asiantuntija-ammatissa sekä tieteellisessä jatkokoulutuksessa. Eri korkeakouluasteiden tutkintojen laajuudet ja sisällöt poikkeavat toisistaan, ja tutkintojen tavoitteet sekä niiden tuottama pätevyys ovat erilaisia. Tämän vuoksi aikaisemmissa opinnoissa suoritetut kurssit eivät voi automaattisesti korvata toisen tutkinnon kieli- ja viestintäopintoja, koska kieli- ja viestintäopinnot suunnitellaan tukemaan tutkintoa. AMK-tutkinnoissa korostuvat kielenkäytön ammatilliset tai erikoisalan tavoitteet ja yliopistotutkinnoissa on otettava huomioon myös akateemiset tavoitteet. Tämä määrittää pitkälti opetuksen toteutusta ja menetelmävalintoja käytössä olevan (niukan) tuntimäärän puitteissa. Lähtökohtana voidaan pitää sitä, että kaikilla opiskelun tasoilla kieli- ja viestintäopinnot ovat tutkinto-opiskelun tärkeä osa, joka edesauttaa opiskelijaa kehittämään ammattitaitoaan ja asiantuntijuuttaan. Lisäksi on muistettava, että mitä pitemmälle opinnot etenevät, sitä varmemmin oman alan (uusin) materiaali on vieraskielistä. 60

62 Aikaisempien kieli- ja viestintäopintojen hyväksiluku Kieli- ja viestintäalatyöryhmässä suoritettiin yliopistojen ja Savonia-ammattikorkeakoulun englannin ja ruotsinkielen opintojen vertailu niin, että kunkin alan kieliopinnoista vastaavat opettajat suorittivat yhteistyössä alakohtaisen kieliopintojen vertailun ammattikorkeakoulun ja yliopiston englannin ja ruotsin kielen opetusten sisällöistä. Hyväksiluvut määriteltiin sen mukaisesti. Kuopion yliopisto Valtakunnallisella tasolla hyväksilukukäytännöt vaihtelevat suomalaisissa yliopistoissa johtuen yliopistojen autonomisesta asemasta. Suoritusten hyväksyminen tapahtuu joko tiedekunnissa tai kielikeskuksissa. Ammattikorkeakouluista yliopistoihin siirtyvien opiskelijoiden opintojen hyväksilukemiskäytännöissä on suuria eroja ja tästä syystä suoritusten vertailu on hankalaa. Kuopion yliopistossa kieliopintojen suoritukset hyväksyy kielikeskus. Ennen kieliopintojen alkamista opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua englannin tekstikurssin ja ruotsin kurssin näyttökokeeseen, jossa opiskelijat voivat osoittaa kielitaitonsa koulutusohjelman vaatimuksien mukaisesti. Suoritettujen vertailujen perusteella Kuopion yliopiston kielikeskus hyväksyy ainoastaan kaupanalalla tradenomitutkinnon suorittaneelta henkilöltä 6-8 op KTK-tutkintoon. Muilla hankkeessa mukana olleilla aloilla eivät vertailut tuottaneet hyväksilukuja. Sibelius-Akatemia Ammattikorkeakoulussa suoritettujen kieliopintojen hyväksiluvusta päättää koulutusjohtosäännön määräämällä tavalla rehtori. Savonia-ammattikorkeakoulu Yliopistossa suoritettujen kieli- ja viestintäopintojen hyväksiluvut katsotaan Savoniassa tapauskohtaisesti. Mahdollisen hyväksiluvun lisäksi opiskelijan tulee yleensä suorittaa ammattiin liittyvät kieli- ja viestintäopinnot. Tarvittaessa opiskelijan tulee täydentää aiemmin suorittamansa kieliopinnot vastaamaan laajuudeltaan ammattikorkeakoulun kieli- ja viestintäopintoja. Humanistinen ammattikorkeakoulu, Kuopion koulutusyksikkö Mikäli opiskelija on suorittanut vastaavan ammattialan kieliopinnot toisessa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa, opinnot hyväksi luetaan sellaisenaan. Mikäli opiskelija on suorittanut saman laajuiset ja samantasoiset eri ammattialan kieliopinnot toisessa korkeakoulussa, yleisen kielitutkinnon vähintään tasolla 3, tai valtionhallinnon kielitutkinnon, hän täydentää em. opintoja alakohtaisesti, jotta säädösten vaatima ammattialakohtainen kielitaito saavutettaisiin. Hyväksiluvun perustelut Perustelut on kuvattu kieli- ja viestintäopetuksen työryhmän raportin liitteissä. Raportti löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta Hyväksilukeminen käytännössä Kuopion yliopistossa opintopisteet siirretään korvaavuusanomuslomakkeen ja vastuulehtorin hyväksynnän jälkeen opintorekisteriin. Savonia-ammattikorkeakoulussa opintojenohjaajat ja / tai vastaavat lehtorit hyväksyvät aiemmin suoritetut opinnot, jonka jälkeen hyväksytyt suoritukset siirretään opintorekisteriin ja tutkintotodistukseen tulee korvaavuusmerkintä. Humakissa hyväksytyistä aikaisemmista kieliopinnoista tulee tutkintotodistukseen merkintä "korvattu", kielikokeen nimi, taso ja aika. Hyväksi lukemisesta ja korvaavuuksista päättää yksikön tiimi kyseisen kielen opettajaa kuultuaan. 61

63 3.1.6 Opintoketju musiikin alalla Musiikin alalla tarkasteltiin seuraavia Savonia-ammattikorkeakoulun ja Sibelius-Akatemian Kuopion osaston koulutusohjelmia ja tutkintoja: Savonia-ammattikorkeakoulu, Kuopion Musiikki- ja Tanssiakatemia - musiikkipedagogi (AMK), musiikin koulutusohjelma Sibelius-Akatemia Kuopion osasto - musiikin kandidaatin ja maisterin (MuK, MuM) tutkintoon johtava koulutus, kirkkomusiikin koulutusohjelma Siirtymistä korkeakoulusta toiseen tarkasteltiin seuraavien tutkintojen välillä: - musiikkipedagogi (AMK) musiikin kandidaatti, MuK ja musiikin maisteri, MuM - musiikkipedagogi (AMK) musiikin maisteri, MuM - musiikin kandidaatti, MuK musiikkipedagogi (AMK) Toistaiseksi tarkastelua hakeutumisesta musiikin kandidaatin tutkinnon jälkeen suorittamaan musiikin alan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa ei voitu lähemmin tehdä, koska tutkinto on vasta suunnitteilla. Taidehallinnon maisteriohjelma ei ollut tarkastelussa mukana. Aikaisempien korkeakouluopintojen hyväksilukeminen Musiikin ala poikkeaa monista muista aloista siinä, että alan pääsykokeisiin osallistumisen edellytyksenä on aiempi jo pitkään jatkunut alan harrastaminen ja kouluttautuminen normaalin koulunkäynnin ohessa. Useimmat hakijat ovat suorittaneet tutkintoja musiikkioppilaitoksissa. Aikaisempia opintoja voidaan hyväksilukea osaamisen perusteella. Taidot mitataan tasokokeissa. Opinnot on voitu suorittaa myös muissa kuin korkea-asteen musiikkioppilaitoksissa. SibAn koulutusjohtosääntö (hyväksytty ja muutettu ) määrittelee aiempien opintojen hyväksilukemisen ( 22). Hyväksiluettavat opinnot eivät voi olla kieliopintoja ja opettajan pedagogisia opintoja lukuun ottamatta osa toista korkeakoulututkintoa. Opinnäytetyötä ei voi korvata muussa oppilaitoksessa suoritetuilla opinnoilla. Opintoketju musiikin alalla Savonia-ammattikorkeakoulun ja Sibelius-Akatemian Kuopion osastonvälillä Kuvissa (kuvat 3.14 ja 3.15) esitetään opiskelijan opintoketju musiikin alalla Savonian Kuopion Musiikki- ja Tanssiakatemian (MusiTa) ja SibAn Kuopion osaston välillä. AMK-tutkinnon suorittanut voi periaatteessa hakeutua joko 5,5-vuotiseen yhdistettyyn musiikin kandidaatin ja maisterin tutkintokoulutukseen. Opiskelija voi hakeutua myös suoraan 2,5-vuotiseen maisterikoulutukseen, jolloin opiskelija suorittaa HOPSissa määriteltävät mahdolliset täydentävät opinnot. Jos opiskelija sen sijaan hakeutuu valintakokeen kautta suorittamaan koko 5,5- vuotista tutkintoa, ei johtosäännön mukaan AMK-tutkinnon suorituksia kieliopintoja ja opettajan pedagogisia opintoja lukuun ottamatta hyväksilueta kandidaatin tutkintoon. Savoniassa musiikin alan tutkinnon suorittanut ei kuitenkaan omaa SibAn Kuopion osastossa toteutettavaa kirkkomusiikin koulutusohjelmaa ajatellen soveltuvaa ammattikorkeakoulututkintoa. Voidakseen hakea suoraan maisterikoulutukseen Kuopiossa musiikkialan ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut ha- 62

64 kija tarvitsee merkittäviä kirkkomusiikin täydentäviä opintoja. Sen sijaan opiskelijalla on kelpoisuus taidehallinnon maisteriohjelmaan. Tampereella tai Oulussa suorittu kirkkomusiikin ammattikorkeakoulututkinto kelpoistaa opiskelijan hakemaan suoraan kirkkomusiikin maisterikoulutukseen ilman täydentäviä opintoja. Kuva 3.14 Opintoketju musiikin alalla Savonia-ammattikorkeakoulusta Sibelius-Akatemian Kuopion osastoon. *) valintakokeessa arvioidaan hakijan taidot, tiedot, valmiudet sekä koulutettavuus alalle. SibAsta MusiTaan hakeutuvista opiskelijoista valtaosa on jo suorittanut kandidaatin tai maisterin tutkinnon lähes loppuun tai kokonaan. Nuorten tutkintoon johtavaan koulutukseen (musiikkipedagogi (AMK) 270 op) yhteishaun kautta hakeneet kutsutaan valintakokeeseen ja aikaisempien yliopisto-opintojen hyväksiluku tapahtuu tällöin yksilöidysti HOPSin mukaisesti. Aikuiskoulutukseen hakevat valitaan opiskelijavalinnan kautta (AMK:n kriteerit) ilman valintakokeita, käytännössä hakemuksen perusteella. Aikuiskoulutuksessa laaditaan HOPS ja alan yliopisto-opinnoista hyväksiluetaan opiskelijan lähtökohdista riippuen op. Kuva 3.15 Opintoketju musiikin alalla Sibelius-Akatemian Kuopion osastosta Savonia-ammattikorkeakouluun. *) musiikin alan ylempi AMK-tutkinto on vasta suunnitteilla. 63

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA INSSI-seminaari 30.03.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen vastuu 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa korkeakouluissa

Lisätiedot

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö 12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-

Lisätiedot

Joustava opintoketju Pohjois Savossa hanke

Joustava opintoketju Pohjois Savossa hanke Joustava opintoketju Pohjois Savossa hanke Joustava opintoketju Pohjois Savossa hankkeen terveysalan työryhmän jäseninä ja tämän raportin laatimiseen osallistuneet henkilöt: Jäsenet Lappalainen Sirkka

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Ammattikorkeakoulu Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 1.Yhteystiedot Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Joustava opintoketju Pohjois Savossa hanke

Joustava opintoketju Pohjois Savossa hanke 1 Joustava opintoketju Pohjois Savossa hanke Joustava opintoketju Pohjois Savossa hankkeen sosiaalialan työryhmän jäseninä ja tämän raportin laatimiseen osallistuneet henkilöt: Jäsenet Vidgren Mervi Savonia

Lisätiedot

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on hyväksynyt 14.6.2011 seuraavat säännöt, jotka tulevat voimaan 1.8.2011. Muutokset hyväksytty

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Satu Helin, TtT Avoimen yliopiston johtaja Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto Perustelut ja tausta tutkintotavoitteisten opiskelupolkujen

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja Kokkola 22.11.2013 Yli-insinööri Kati Lounema Opetushallitus

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II Miksi opiskelijavalintoja uudistetaan (OKM) Opiskelijavalintoja uudistamalla pyritään alentamaan korkeakouluopintojen aloittamisikää, saamaan

Lisätiedot

Alkuorientaation tavoitteet

Alkuorientaation tavoitteet Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences SIS Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 2014 Alkuorientaation tavoitteet tutustuttaa yliopisto-opiskeluun tutustuttaa opiskelijoita Tampereen

Lisätiedot

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu. PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.fi Säädökset ja päätökset Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon

Lisätiedot

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia Kansallinen Bologna-seurantaseminaari, Dipoli 25.5.2009 Opetussuunnitelmatyön haasteet ja mahdollisuudet yliopistolakiuudistuksen ja korkeakoulutuksen rakenteellisen kehittämisen yhteydessä Taideteollisen

Lisätiedot

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015 Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Lait ja asetukset, tutkintojen perusteet ja muut määräykset voimaan 1.8.2015

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVIEN

AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVIEN JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVIEN KOULUTUSOHJELMIEN OPETUSSUUNNITELMIEN PERUSTEET 2014-2015 Hyväksytty Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallituksessa 18.11.2013 2 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä.

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Ohjeen nimi MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Vastuuhenkilö Opetusjohtaja Tuija Vänttinen Voimaantulo 1.8.2011 Päätös Koulutustiimi 17.5.2011 76 Johtoryhmä 24.5.2011 74 AMK-hallitus 14.6.2011

Lisätiedot

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2014-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2014-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Opetussuunnitelma 1 (5) YLEISTIEDOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2014-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Automaatioteknologian koulutusohjelma Opintojen ohjeaika on 2 lukuvuotta ja opinto-oikeusaika

Lisätiedot

Yhteyshenkilöpäivät 21.9.2004, Kokkola Riitta Vatanen, JAMK

Yhteyshenkilöpäivät 21.9.2004, Kokkola Riitta Vatanen, JAMK ECTS ja VirtuaaliAMK Yhteyshenkilöpäivät, Kokkola, JAMK ECTS? VirtuaaliAMK ECTS ja virtuaaliamk Eurooppalaisen korkeakoulualueen edellytykset Suomessa 1. kahden syklin tutkintorakenne (perus- ja jatkotutkinto)

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Viestintäalojen tutkintojen kehittämishanke

Viestintäalojen tutkintojen kehittämishanke Viestintäalojen tutkintojen kehittämishanke 10.2.2012 Yli-insinööri Kati Lounema Ammattikoulutus Opetushallitus Sisältö! Tulevaisuuden näkymiä TUTKE-hankkeen loppuraportin esitykset ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Teknistieteellisen alan opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen. Katariina Alha, OY Jenni Kärkkäinen, TTY

Teknistieteellisen alan opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen. Katariina Alha, OY Jenni Kärkkäinen, TTY 1 Teknistieteellisen alan opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Katariina Alha, OY Jenni Kärkkäinen, TTY Hankkeen taustaa 2 KORKEAKOULUT TIETEENALAT Korkeakoulut matriisiorganisaationa

Lisätiedot

AIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINNAN YLEISPERIAATTEET 2013

AIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINNAN YLEISPERIAATTEET 2013 AIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINNAN YLEISPERIAATTEET 2013 Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksena järjestettävään AMK-tutkintoon johtavaan koulutukseen haetaan valtakunnallisessa yhteishaussa.

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Erityisasiantuntija Joni Penkari, Opetushallitus Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Yliopistojen opintoasiainpäivien työpaja Työpajan rakenne Ajankohtaista opiskelijavalintojen kehittämisen yleisestä

Lisätiedot

Bolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY

Bolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY Bolognan prosessi ja kolmas sykli Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY Miksi Bolognan prosessi? Globaali kilpailu ja väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen 7.3.2014 LL TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen SISÄLTÖ 1. KTK Giga - kandidaatintutkinnon suorittaminen

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Koulutusuudistuksen siirtymäaika Tampereen

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Hyväksiluetut opinnot tai osaaminen voivat korvata opetussuunnitelman opintoja tai ne voidaan sisällyttää opetussuunnitelman opintoihin:

Hyväksiluetut opinnot tai osaaminen voivat korvata opetussuunnitelman opintoja tai ne voidaan sisällyttää opetussuunnitelman opintoihin: OHJEEN TARKOITUS Toimintaohjeen tarkoituksena on kuvata, miten opiskelijan aikaisempia opintoja ja osaamista hyväksiluetaan (AHOT) ja miten hyväksilukemisen prosessi etenee vaiheittain. 2 MÄÄRITELMÄT Hyväksilukemisella

Lisätiedot

26.04.2013. Kyseessä olevassa lainkohdassa (Ammattikorkeakoululaki 20 ) todetaan:

26.04.2013. Kyseessä olevassa lainkohdassa (Ammattikorkeakoululaki 20 ) todetaan: 1 ESITYS Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 26.04.2013 Eduskunnan sivistysvaliokunta Opetus- ja kulttuuriministeriö Viitaten eduskunnan

Lisätiedot

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen.

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. YLEISTÄ Työpajassa pohdittiin erilaisia mahdollisuuksia joita koulutusta suunnittelevilla yksiköillä

Lisätiedot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus Yhteis- ja kaksoistutkinnot Kirsi Hiltunen Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) Korkeakoulujen arviointineuvosto Rådet för utvärdering av högskolorna

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma pähkinänkuoressa Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Agrologista agronomiksi -opintopolkumalli

Agrologista agronomiksi -opintopolkumalli 1(5) Agrologista agronomiksi -opintopolkumalli 1. Korkeakoulutuksen duaalimalli ja elinikäinen oppiminen Agrologista agronomiksi -opintopolkukokonaisuus vastaa elinikäisen oppimisen haasteisiin tukemalla

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

AIKAISEMMIN TAI OPINTOJEN AIKANA MUUALLA HAN- KITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMI- NEN (AHOT)

AIKAISEMMIN TAI OPINTOJEN AIKANA MUUALLA HAN- KITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMI- NEN (AHOT) 1 AIKAISEMMIN TAI OPINTOJEN AIKANA MUUALLA HAN- KITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMI- NEN (AHOT) 22.11.2013 Työryhmä: Backman Maj-Lis Gröndahl Timo Laakkonen Raijaliisa, pj Markus Aila Nurmi Regina

Lisätiedot

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET Lukion jälkeen vaihtoehtoina Ammatilliset perustutkinnot Ammattikorkeakoulut Yliopistot sekä tiede- ja taidekorkeakoulut Opiskelu ulkomailla AMMATILLISET Tarjoavat

Lisätiedot

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Opetussuunnitelma 1 (6) YLEISTIEDOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Palveluliiketoiminnan koulutusohjelma Opintojen laajuus on 90 opintopistettä, ja ohjeaika

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

YHTEISHAKU 2015. Aikataulut Valintaperusteet. Centria-ammattikorkeakoulu www.centria.fi

YHTEISHAKU 2015. Aikataulut Valintaperusteet. Centria-ammattikorkeakoulu www.centria.fi YHTEISHAKU 2015 Aikataulut Valintaperusteet YHTEISHAKU Hakupalvelu (suomi) (ruotsi) (englanti) Yhteishaun aikataulut 1. hakuaika 7.1.- 27.1.2015 klo 15.00 (vieraskieliset koulutukset) 2. hakuaika 17.3.

Lisätiedot

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset 109 Hallintotieteiden tiedekunta Hyväksytty hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 5.6.2007. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset Tutkintojen suorittamisessa noudatetaan

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan

Lisätiedot

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa Susanna Kantola Hoitotyön lehtori, opinto-ohjaaja opiskelija Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa 1 JOHDANTO Ammattikorkeakoulut ovat osa Suomen korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakouluopinnot

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Hyväksilukeminen... 3 2.1. Hyväksilukemismenettelyyn liitetään

Lisätiedot

ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA

ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA Opetushallituksen päätökset ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen rinnastamisesta

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ

Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ Uudistuksen ensimmäinen vaihe v. 2014 6.11.2012 1 Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään (H.Siren OKM) Tavoitteet: Korkeakouluista valmistuneiden

Lisätiedot

ECVET tulee, oletko valmis!

ECVET tulee, oletko valmis! ECVET tulee, oletko valmis! Aika: Maanantai 10.12.2012 kello 10.00 15.00 Paikka: Koulutuskeskus Sedu (kabinetti), Törnäväntie 24, Seinäjoki Reija Lepola Johtaja, Koulutuskeskus Sedu reija.lepola@sedu.fi

Lisätiedot

MITENKÄS ON SEN OSAAMISEN LAITA? AHOT-prosessi ammatillisessa opettajankoulutuksessa

MITENKÄS ON SEN OSAAMISEN LAITA? AHOT-prosessi ammatillisessa opettajankoulutuksessa MITENKÄS ON SEN OSAAMISEN LAITA? Lehtori Uudistuvassa ammattikorkeakoululaissa ja asetuksessa otetaan selkeä kanta opiskelijan oikeuksiin opintojen hyväksiluvun osalta. Valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista

Lisätiedot

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014 1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa

Lisätiedot

OPISKELIJAVALINTA 2016. Arja Hiltunen 9.11.2015

OPISKELIJAVALINTA 2016. Arja Hiltunen 9.11.2015 OPISKELIJAVALINTA 2016 Arja Hiltunen 9.11.2015 Opiskelijavalinta uudistuksen II vaihe koskee syksyllä 2016 alkavaa koulutusta osa korkeakoulupaikoista varataan ensikertalaisille yhdenpaikan säännös koskee

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014. 282/2014 Valtioneuvoston asetus. Poliisiammattikorkeakoulusta

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014. 282/2014 Valtioneuvoston asetus. Poliisiammattikorkeakoulusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014 282/2014 Valtioneuvoston asetus Poliisiammattikorkeakoulusta Annettu Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 2014 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA

Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

Opinto-ohjaajan koulutus. JAMK/ammatillinen opettajakorkeakoulu. Emmi Matikainen JOENSUUN KONSERVATORION OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA.

Opinto-ohjaajan koulutus. JAMK/ammatillinen opettajakorkeakoulu. Emmi Matikainen JOENSUUN KONSERVATORION OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA. Opinto-ohjaajan koulutus JAMK/ammatillinen opettajakorkeakoulu Emmi Matikainen JOENSUUN KONSERVATORION OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA Johdanto Tämä artikkeli on tehty osana Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen

Lisätiedot

ECVET periaatteet todeksi

ECVET periaatteet todeksi ECVET periaatteet todeksi Tornio Ecvet Expert Virpi Spangar Oulun seudun ammattiopisto Mikä on ECVET? (1/2) Ammatillisessa koulutuksessa käytettävä oppimistulosten eurooppalainen siirto- ja kerryttämisjärjestelmä,

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Ammattireitti Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Oulun seudun ammattiopisto OSAO on mukana Opetushallituksen rahoittamassa

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA- ja TUTKINTORAKENTEIDEN UUDISTAMINEN Kommenttipuheenvuoro/HS ARENE Timo Luopajärvi

KOULUTUSOHJELMA- ja TUTKINTORAKENTEIDEN UUDISTAMINEN Kommenttipuheenvuoro/HS ARENE Timo Luopajärvi KOULUTUSOHJELMA- ja TUTKINTORAKENTEIDEN UUDISTAMINEN 13.10.2011 Kommenttipuheenvuoro/HS ARENE Timo Luopajärvi 1. ARENEn koulutusohjelmaprojektin johtopäätökset Raportti jätetty OKM:lle toukokuussa 2010,

Lisätiedot

Musiikki ja tanssi. Valintakoeopas 2013 Aikuiskoulutus

Musiikki ja tanssi. Valintakoeopas 2013 Aikuiskoulutus Musiikki ja tanssi Valintakoeopas 2013 Aikuiskoulutus 1 Musiikin koulutusohjelma, Tutkintoon johtava aikuiskoulutus, Musiikkipedagogi (AMK) Tutkinnon laajuus 270 op Opiskeluaika 2-4 vuotta Varhaisiän musiikkikasvatuksen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja

Lisätiedot

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5.

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5. 1 SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista Jyri Sallinen 14.5.2012 15 ammattikorkeakoulua HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005 KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005 HYVIÄ TÖITÄ! KIRKON UUSITTU REKRYTOINTIESITE ON ILMESTYNYT Kirkkohallitus on julkaissut Hyviä töitä maan ja taivaan väliltä! -rekrytointiesitteen uusittuna

Lisätiedot

AIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSET VALINNAN YLEISPERIAATTEET

AIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSET VALINNAN YLEISPERIAATTEET AIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSET VALINNAN YLEISPERIAATTEET Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksena järjestettävään AMK-tutkintoon johtavaan koulutukseen haetaan valtakunnallisessa yhteishaussa.

Lisätiedot

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä Kauppatieteiden maisteri KTM Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta Kaisu Säilä Luennon sisältö Kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkinto tutkinnon rakenne Tutkinto-ohjelman osaamistavoitteet Täydentävät

Lisätiedot