VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA JOHTAMISEN LAITOS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA JOHTAMISEN LAITOS"

Transkriptio

1 VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA JOHTAMISEN LAITOS Aki Karppinen SANEERAUSYRITTÄJÄN KOMPETENSSI KOETUKSELLA Johtaminen ja organisaatiot pro gradu tutkielma VAASA 2010

2

3 1 SISÄLLYSLUETTELO sivu KUVIOLUETTELO 5 TAULUKKOLUETTELO 5 TIIVISTELMÄ 7 1. JOHDANTO Tutkimusongelma ja tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen keskeiset käsitteet Tutkimusasetelma Tutkimuksen rakenne YRITYSSANEERAUS Saneerausmenettelyn kulku Saneerauksen aloittaminen Saneerausohjelma Saneerauksen toteuttaminen Saneerauksen toimielimet Velkojatoimikunta ja valvoja Selvittäjä Aikaisemmat tutkimukset yrityksen kriisiin johtaneista syistä YRITTÄJÄN VALMIUDET Yrittäjän ja yrittäjyyden konsensus Yrittäjyys ilmiönä Funktionaalinen näkökanta yrittäjyyteen Henkilö orientoitunut näkökanta yrittäjyyteen Prosessi näkökanta yrittäjyyteen Osaaminen ja tieto Kompetenssi Kvalifikaatio Kyvykkyys Roodtin yhteenveto yrittäjän valmiuksista Tekniset taidot Kommunikaatiotaidot 41

4 2

5 Johtamistaidot Innovatiiviset taidot Tiedonhankintataidot Taloushallinnon taidot Persoonalliset valmiudet Aikaisemmat tutkimukset yrittäjän valmiuksista TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA METODOLOGIA Tutkimusmenetelmät Otanta ja tiedonkeruu Kyselytutkimus Kyselylomake Tutkimuksen luotettavuus TUTKIMUKSEN EMPIIRISET TULOKSET Erot saneerausyrittäjien ja yrittäjien taitojen välisissä arvioinneissa Erot saneerausyrittäjien ja selvittäjien välisissä taitojen arvioinneissa Yhdistetty vertailu yrittäjäryhmien taitojen välillä YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimustulosten analysointi ja yhteenveto Johtopäätökset Jatkotutkimushaasteet 68 LÄHDELUETTELO 70 LIITTEET 80

6

7 5 KUVIOLUETTELO sivu Kuvio 1: Vireille pannut yrityssaneeraukset lain voimassaoloajalta 10 Kuvio 2: Kompetenssin jäävuorimalli 12 Kuvio 3: Tutkimusasetelma 15 Kuvio 4: Saneerausmenettelyn pääpiirteittäinen kulku 18 Kuvio 5: Data, informaatio, tieto ja osaaminen 34 Kuvio 6: Kokonaisvaltaisen kompetenssi käsitteen rakenne 37 Kuvio 7: Tutkimuksen asettelu tutkimusongelmilla 48 Kuvio 8: Vertailevan tutkimuksen rakenne 50 Kuvio 9: Vertailtavat otosyksiköt 56 TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1: Yrittäjien ja saneerausyrittäjien taitojen vertailu keskiarvoilla 59 ja keskihajonnalla mitattuna Taulukko 2: Saneerausyrittäjien ja selvittäjien taitojen vertailu keskiarvoilla 60 ja keskihajonnalla mitattuna Taulukko 3: Yhdistetty vertailu ryhmien välillä arvottamalla taidot 62 paremmuusjärjestykseen LIITTEET Liite 1: Kyselylomake yrittäjille 80 Liite 2: Saatekirje kyselylomakkeelle 81

8 6

9 7 VAASAN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Tekijä: Aki Karppinen Tutkielman nimi: Saneerausyrittäjän kompetenssi koetuksella Ohjaaja: Tiina Brandt Tutkinto: Kauppatieteiden maisteri Laitos: Johtamisen laitos Oppiaine: Johtaminen ja organisaatiot Linja: Johtamisen yleinen linja Aloitusvuosi: 2004 Valmistumisvuosi: 2010 Sivumäärä: 82 TIIVISTELMÄ Yrityksen ajautuessa kriisiin voidaan yritys asettaa konkurssiin eli yritys likvidoidaan tai sen toimintaa jatketaan yrityssaneerauksen turvin eli yritys pyritään tervehdyttämään. Yrityksen kriisiin johtaneiden syiden tutkimukset keskittyvät sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin. Ulkoisia tekijöitä ovat yritysjohdosta riippumattomat syyt, kuten talouden suhdanteet tai muutokset kilpailutilanteissa. Sisäiset tekijät ovat yritysjohdon epäonnistumisista aiheutuneita. Tutkimusten perusteella tiedetään, että pelkästään ulkoisista syistä ajautuu kriisiin vain joka kymmenes yrityksistä. Sen sijaan noin puolessa tutkituista tapauksista voidaan osoittaa, että yritysjohto on yksin syypää kriisiin. Tämä tutkimuksen tavoitteena on löytää mahdollisia selityksiä yrityksen kriisille tutkimalla sisäisiä tekijöitä yrityssaneerauksessa olevien yrittäjien ja erityisesti heidän osaamisensa kautta. Tutkimus suoritetaan vertailevana kvantitatiivisena analyysina. Vertailussa ovat saneerausyrittäjät itsearvioinnein, yrittäjät itsearvioinnein ja yrityssaneerauksen selvittäjät arvioimalla saneerausyrittäjiä. Arvioinnit on suoritettu yrittäjältä vaadittavien taitojen pohjalta. Tutkimuksen aihe on muotoutunut Vaasan yliopiston ja Tekesin yhteisprojektin Yrityksen maksukyky ja strateginen johtaminen tavoitteista. Yleisesti tutkimuksen tuottamista tuloksista voidaan sanoa, että saneerausyrittäjät ja satunnaisotoksella valitut yrittäjät eivät poikenneet paljoakaan itsearvioinneissaan. Yrityssaneerauksen selvittäjät sen sijaan arvioivat saneerausyrittäjien osaamisen huomattavasti heikommaksi kuin saneerausyrittäjät itse. AVAINSANAT: Yrityssaneeraus, yrittäjä, selvittäjä, osaaminen, kompetenssi

10

11 9 1. JOHDANTO Likvidaatiokonkurssin rinnalle tuli vuonna 1993 kaksi uutta maksukyvyttömyysmenettelyä, kun lait yrityksen saneerauksesta (47/93) ja yksityishenkilön velkajärjestelystä (57/93) tulivat voimaan. Lain säätämiselle antoi vauhtia vuosien lama sekä sitä seuranneet erityisolosuhteet. Konkurssien määrä kasvoi ja likvidaatiovaikeudet koettelivat vakavaraisimpiakin yrityksiä. Säädetyn yrityssaneerauslain tarkoituksena oli estää ylimääräiset, elinkelpoistenkin yritysten paniikkikonkurssit. Myös kansainväliset vaikutteet, erityisesti Yhdysvaltain proseduuri yritysten elvyttämisestä (Bankruptcy Act konkurssilaissa Chapter 11), ovat toimineet mallina monille maille, Suomi mukaan lukien (Rajak, Horrocks & Bannister 1995; Savolainen 2004: 1; Koulu 2007: 8 9). Yrityssaneerauksella katsotaan olevan siinä määrin kansantaloudellista sisältöä, että Euroopan unionissa saneerausmenettely on liitetty osaksi yrittäjyyden edistämispolitiikkaa. Yrittäjiä kannustetaan uuteen toimintaan huolimatta aikaisemmista epäonnistumisista (Koulu 2007: 7 8). Yrityksen konkurssiin ajautuminen merkitsee useimmiten sijoitetun pääoman hukkaamista ja vain harvoin sijoittamista uuteen, tehokkaaseen käyttöön. Kaikki aineeton pääoma (esimerkiksi brandin ja markkinoiden luonti), joka toiminnan päättymisen myötä menetettäisiin, on vaikeasti uusittavissa. Tervehdyttämiskelpoisen yrityksen saneerauksella konkurssi voidaan välttää ja edellä mainittuja menetyksiä ei kansantaloudelle synny (Laitinen 1986: 7 8). Yrityssaneerausprosessi merkitsee perimmiltään joko yrityksen toiminnan jatkamista (tervehdyttäminen) tai yrityksen asettamista selvitystilaan, konkurssiin (likvidointi) (Pinomaa 2001). Lain voimassaolon aikana saneeraukseen on hakeutunut keskimäärin noin 300 yritystä vuodessa, joista kolmasosa pääsee hyväksytyn saneerausohjelman turvin jatkamaan toimintaansa. Näistä yrityksistä lähes puolet epäonnistuu saneerauksessaan ja keskeyttää ohjelman. Vuosi 2009 näyttää tuoneen tähän tilastoon jo selkeän muutoksen (ks. kuvio 1.). Yrityssaneerausten määrä on jyrkässä kasvussa, sillä vuoden 2009 aikana pantiin vireille 528 yrityssaneerausta, mikä on 224 enemmän kuin vuotta aiemmin, lähennellen jo vuoden 1993 hurjia lukuja. Henkilökunnan määrä vuonna 2009 yrityssaneeraukseen haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 5 928, mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin edellisenä vuonna (2 840). Yrityssaneeraukset ovat lisääntyneet erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kohdalla (Tilastokeskus 2010).

12 10 Kuvio 1. Vireille pannut yrityssaneeraukset Yriyssaneerauslain voimassaoloajalta (Tilastokeskus 2010). Yrityksen toiminnan epäonnistuminen on menestymisen kääntöpuoli. Jos yritys joutuu taloudellisiin vaikeuksiin, on se joko valinnut väärän strategian tai sen voimavarat ja kyvykkyydet eivät ole riittäviä strategian tehokkaaseen toteutukseen. Joskus syyt voivat olla yrittäjän kontrolloimattomissa, niin sanottuja ulkopuolisia syitä, kuten taantuma, massiivinen luottotappio pääasiakkaan konkurssissa tai vaikkapa luonnonmullistus. Keskeinen kysymys on kuinka yrittäjä on ennakoinut tulevaisuuden muutokset, riskit sekä uhat. Esimerkiksi uutta tilausta hyväksyessään jokainen yrittäjä ottaa tietoisen riskin asiakkaan maksuvalmiudesta. Kriittisiä seikkoja ovat myös millä tavoin ja kuinka oikeaaikaisesti yritys on toiminut. Viime kädessä syyt juontavat yrittäjään itseensä yrittäjä ominaisuuksillaan on keskeisessä osassa yrityksen kyvyssä luovia, toisinaan kovassakin, liiketalouden maailmassa.

13 Tutkimusongelma ja tutkimuksen tavoitteet Suomalaisen yrityssaneerauksen kohdalla kuullaan puhuttavan maailman parhaasta järjestelmästä. Kansainvälisissä vertailuissa Suomen saneerausmenettely on tuottanut korkean yritysten eloonjäämisprosentin (ks. Savolainen 2004: 43; Koulu 2007: 30 32; Laitinen 2007: 30). Joka tapauksessa yrityssaneerauslaki on saanut syntymästään lähtien kritiikkiä (Laakso, Laitinen & Vento 2010: 148), ja sitä onkin muokattu pienin lakimuutoksin useampaan otteeseen. Nämä muutokset osaltaan kertovat, että saneerausohjelmien toteutumiskelpoisuudessa on vielä parantamisen varaa. Ongelmista johtuen konkurssi, ja siihen rinnastettava lakisääteinen saneeraus, ovat saaneet osakseen tutkijoiden mielenkiinnon. Mielenkiinto on pääosin keskittynyt yrityksen taloudelliseen tilaan (Koulu 2007: 8) eikä niinkään itse yrittäjiin ja mahdollisesti heistä johtuviin syihin yrityksen kriisitilanteelle. Tämä tutkimus pyrkii löytämään mahdollisen selityksen yrityksen alholle tutkimalla yrityssaneerauksessa olevia yrittäjiä ja erityisesti heidän osaamistaan yrityksen tunnuslukujen sijaan. Tutkimuksen teoreettinen lähtökohta mukailee Spencerin ja Spencerin (1993) kehittämää kompetenssin jäävuorimallia, joka esitetään kuviossa 2. Jäävuoren tavoin kompetenssin näkyvä osa on vain vuoren huippu yksilön koko kompetenssista. Nämä pinnalla näkyvät kompetenssin osat ovat suhteellisen helppoja kehittää, mutta huipun alla, ikään kuin kaiken perustana olevat yksilön minäkuva, persoonallisuus (psykofyysinen) sekä motiivit ovat vaikeammin muokattavissa. Tästä syystä tämä tutkimus keskittyy jäävuoren näkyvään osaan; tietoihin ja taitoihin. Otalan (2002) mukaan yksilön tiedot käsittävät faktat, menetelmät ja mallit. Taitojen avulla yksilö puolestaan pystyy suorittamaan erilaisia tehtäviä ja haluttua toimintaa työsuorituksia. Taidot kertovat millä tavalla tietoa käytetään hyväksi ja kuvaavat yksilön kykyä soveltaa osaamistaan (Otala 2002: 105). Roodt (2005) on määritellyt luettelon yrittäjältä vaadittavista tiedoista ja taidoista. Tätä Roodtin teoriaa mukaillen on rakennettu kysymyspatteristo satunnaisotoksella valituille yrittäjille sekä tutkimuksessa seuratuille yrittäjille, joiden yritykset ovat yrityssaneerauksessa.

14 12 Kuvio 2. Kompetenssin jäävuorimalli (Spencer & Spencer 1993: 11). Nämä molemmat yrittäjäryhmät arvioivat itsearviointilomakkeella omia taitojaan, joista vastausten perusteella muodostetaan tutkimusvertailu. Yrittäjien ja heikommin menestyneiden yrittäjien, niin kutsuttujen saneerausyrittäjien lisäksi, oman arviointinsa saneerauksessa mukana olevista yrittäjistä antavat yrityssaneerauksen selvittäjät. Selvittäjän rooli ja merkitys yrityssaneerauksessa käsitellään tarkemmin luvussa Selvittäjä. Tutkimuksen teoreettinen kontribuutio valottaa yrityssaneerauksen kulkua Suomessa. Edelleen paneudutaan yrittäjyyden ilmiökenttään ja yrittäjän valmiuksien käsitteistöön, jonka voidaan katsoa rakentuvan useasta eri näkemyksestä. Tarkoituksena on saada teorian avulla jäsennelty viitekehys yrittäjältä vaadittavien taitojen kokonaisrakenteesta. Tutkimuksen empirian kannalta keskeisenä tavoitteena on mallintaa ja vertailla yrittäjien taitojen merkitsevyyttä yrityksen menestymisen kannalta. Tutkimuksen avulla halutaan saada hyvä ja luotettava vastaus tutkimusongelmaan: 1) Onko heikommin menestyneen yrittäjän taidoissa havaittavissa tilastollisesti merkitseviä eroja yrittäjien keskimääräiseen taitotasoon?

15 13 Tutkimusongelmaan etsitään vastauksia lisäksi asettamalla seuraavat alaongelmat: 2) Erottuvatko jotkin yrittäjältä vaadittavat taidot edukseen/haitakseen saneerauksessa olevilla yrittäjillä? 3) Erottuvatko jotkin yrittäjältä vaadittavat taidot edukseen/haitakseen saneerauksessa olevilla yrittäjillä, kun arviointia suorittaa selvittäjä? Tutkimuksen tarkoituksena on teoreettisen viitekehyksen ja empirian avulla luoda kokonaiskuva siitä, onko yrittäjän taidoilla merkitystä yrityksen menestymiselle tai menestymättömyydelle. Tämä tutkimus on samalla osa Tekesin (Teknologian kehittämiskeskus) ja yrityspartnereiden rahoittamaa tutkimushanketta Yrityksen maksukyky ja strateginen johtaminen (projekti numero 40101/08). Projektin keskeisenä tavoitteena on selventää yrityksen maksukyvyttömyyteen ja maksukykyyn liittyviä käsitteitä. Hankkeessa kehitetään järjestelmiä, joiden avulla yritykset pystyvät reaaliaikaisesti mittaamaan ja ohjaamaan maksukykyään. Näillä mittareilla yritykset tulevaisuudessa voivat helpommin välttää liike-elämän karikot Tutkimuksen keskeiset käsitteet Tässä luvussa käydään läpi tutkimuksen keskeisimmät käsitteet. Luvuissa 2 ja 3 perehdytään tarkemmin esitettyihin käsitteisiin. Tämän luvun tarkoituksena on myös esitellä, millaisin rajauksin käsitteitä ja terminologiaa tässä tutkimuksessa käytetään. Yrityssaneeraus Yrityssaneerausmenettely on konkurssin vaihtoehto sellaisia tapauksia varten, joissa yrityksen taloudellinen kriisi on toiminnan lopettamisen sijasta mahdollista torjua tai ohittaa ryhtymällä saneerausohjelman mukaisesti korjaaviin toimenpiteisiin ja velkajärjestelyihin. Jos yrityksen toiminnan jatkamiselle on/ei ole taloudellisia edellytyksiä, konkurssin estämiseen tai lykkäämiseen ei ole syytä pyrkiä. Etenkin vuoden 2007 lakiuudistuksen tarkoituksena onkin edesauttaa

16 14 sitä, että taloudellisiin vaikeuksiin joutuvat yritykset valikoituvat oikealla tavalla, yhtäältä toiminnan lopettamiseen tähtäävään konkurssimenettelyyn, kuin toiminnan tervehdyttämiseen tähtäävään saneerausmenettelyyn (Koulu 2007: 299.) Yrityssaneeraus käsitellään seuraavassa luvussa, luvussa 2. Yrittäjä/yrittäjyys Suomen kielessä termit yrittäjä ja yrittäjyys viittaavat selvästi henkilön toteuttamaan liiketoimintaan henkilöllä on yritys. Kantasanana on verbi yrittää, jolla tarkoitetaan toimintaan ja ahkerointiin liittyvää tahtoa sekä halua onnistua. Englannin kielen termi entrepreneur voi sen sijaan merkitä myös yrittäjämäisesti työskentelevää henkilöä (Koiranen & Peltonen 1995: 80 81). Yrittäjyystutkimusta lähestytään yleensä kolmesta teoreettisesta näkökulmasta: taloustieteellisestä, psykologisesta tai sosiologisesta näkökulmasta (Koiranen 2000: 14; Gibb 2005: 46). Kun taloustieteellinen näkökulma keskittyy markkinatilanteen tarjoamiin mahdollisuuksiin, psykologinen näkökulma korostaa yksilön toimintaa, ominaisuuksia ja valmiuksia. Sosiologinen näkökulma suuntautuu tarkastelemaan yksilön toimintaympäristöä. Tässä tutkimuksessa yrittäjyyttä tarkastellaan taloustieteellisestä näkökulmasta, mutta osin myös psykologisesta näkökulmasta. Yrittäjä ja yrittäjyys setvitään tarkemmin kappaleissa 3.1. ja 3.2. Osaaminen ja tieto Osaamista määriteltäessä ajaudutaan aina myös abstraktimpaan käsitteeseen, tietoon (Hong & Ståhle 2004). Tietoa pidetään pohjana osaamisen muodostumiselle (Von Krogh & Roos 1995). Tieto ja osaaminen ovat käsitteinä lähellä toisiaan; kirjallisuudessa tietoon ja osaamiseen viitataankin usein yhteisellä knowledge management termillä. Määrittelyn laajentaminen muille tutkimusaloille (kuten filosofiaan tai sosiologiaan) ei ole tarkoituksenmukaista käsittelyn laajentuessa hallitsemattomaksi. Määrittelyä suoritettaessa tietojohtamisen tutkimuksesta käsin on kuitenkin huomioitava tutkimusalan monitieteisyys, jonka piiriin on vakiintunut käsitteistöä ja näkemyksiä myös muilta tieteenaloilta. Osaamiseen ja tietoon perehdytään luvussa 3.3.

17 15 Kompetenssi Käsitteellä osaaminen (competence) on suomen kielessä useita vastineita, mm. tietotaito, pätevyys, kyvykkyys ja kompetenssi. Suomalaisessa tutkimuskirjallisuudessa competence käännetään tavallisesti kompetenssi tai osaaminen. Kompetenssi on organisaatiossa ilmenevää tietoa ja taitoa, sekä niihin perustuvaa ongelmien ymmärrys ja ratkaisukykyä (Vanhala, Laukkanen & Koskinen 2002: 222). Kompetenssi kuvaa myös henkilöstön asiantuntijuutta, pätevyyden tasoa sekä yksilön hallitsemia taitoja (Ranki 1999: 163). Termiä competence käytetään osaamispohjaisessa strategisessa johtamisessa. Se on lähtöisin henkilöstövoimavarojen johtamisesta, jossa tarkastelutasona on alun perin ollut työ ja ihminen (Sanchez 2004). Kompetenssi käsite tarkastellaan tarkemmin luvussa Tutkimusasetelma Tämän tutkimuksen tutkimusongelmana on selvittää yrityssaneerauksessa olevien yrittäjien/yritysjohdon taitojen aste suhteessa yrittäjien yleensä vastaaviin lukuihin. TUTKIMUSONGELMA(T) Tutkimusongelma (pää- ja alaongelmineen) kysymykseksi muotoiltuna antaa hyvät edellytykset tarkistaa ollaanko todella vastaamassa haluttuun tutkimustavoitteeseen. TEORIA Aiemmat teoriat. Tehdyt tutkimukset. Aiemmat mallit. EMPIRIA Kvantitatiivinen tutkimusote. Survey-tutkimus. Aineiston analyysi. Johtopäätökset. TUTKIMUKSEN TULOKSET Kuvio 3. Tutkimusasetelma.

18 16 Viitekehyksen vaadittaville taidoille ja osaamiselle antaa Spencerin ja Spencerin (1993) jäävuorimallin näkyvästä osasta (tarkemmin eritelty luvussa 1.2.) ja Roodtin (2005) tutkimustuloksista (tarkemmin eritelty luvussa 3.5.) muodostettu viitekehys. Alaongelmilla pyritään selvittämään mahdollisia heikkouksia tai vahvuuksia saneerausyrittäjien osaamisessa. Lisäksi tutkitaan näkevätkö yrityssaneerauksen selvittäjät asiakkaidensa osaamisen (taitotason) samoin kuin yrittäjät itse vai esiintyykö arvioinneissa eroja Tutkimuksen rakenne Tutkimuksen kulku ja rakenne selviää kuviosta 3. Tämän tutkimuksen aluksi lukijalle pohjustetaan johdanto luvun avulla näkymät suomalaiseen yrittäjyyteen sekä yrityssaneerauskulttuuriin. Alkuun esitellään myös tutkimusasetelma sekä tutkimusongelma(t) tavoitteineen ja käydään läpi tutkimuksen keskeisimmät käsitteet lyhyesti. Toisessa luvussa esitetään yrityssaneerausmenettely pääpiirteissään sekä kurkistetaan yrityksen kriisejä kartoittaviin aikaisempiin tutkimuksiin. Tutkimus etenee kolmannessa luvussa yrittäjyyden ilmiön tarkasteluun keskeisimpine näkökantoineen ja luodaan toisaalta syväluotaava katsaus yrittäjyyden historiaan. Lisäksi käsitellään yrittäjän vaatimien valmiuksien terminologia ja perehdytään alan kirjalliseen katsaukseen Suomessa sekä maailmalla. Neljäs luku käsittää tutkimuksen toteutustavan ja menetelmät. Lopulta viides ja kuudes luku paneutuvat niin empiiristen tulosten kuin yhteenvedon sekä mahdollisten jatkotutkimusten kenttään.

19 17 2. YRITYSSANEERAUS Helmikuun 8. päivänä 1993 astuivat voimaan konkurssilainsäädäntöämme täydentämään yrityssaneerauslaki ja laki luonnollisen henkilön velkajärjestelystä. Lakien valmistelua oli kiirehditty taloudellisen laman aikana, joskaan sitä ei valmisteltu pelkästään laman vuoksi. Lainlaadinnan tavoitteena on ollut aikaansaada säännöstö, joka parantaa oikeudellisia edellytyksiä taloudellisissa vaikeuksissa olevan, mutta pohjimmiltaan elinkelpoisen yrityksen saneeraukselle ja tarpeettomien konkurssien välttämiselle. Lainsäädännön avulla ei kyetä, eikä pidä pyrkiä, ylläpitämään sellaista yritystoimintaa, jonka jatkumiselle ei ole liiketaloudellisia edellytyksiä. (Koulu & Niemi-Kiesiläinen 1999: 1.) Yrityssaneerauslaissa (YrSanL 1.1 ) yrityssaneeraus määritellään seuraavasti: Taloudellisissa vaikeuksissa olevan velallisen jatkamiskelpoisen yritystoiminnan tervehdyttämiseksi taikka sen edellytysten turvaamiseksi ja velkajärjestelyjen aikaansaamiseksi voidaan ryhtyä tämän lain mukaiseen saneerausmenettelyyn. Menettelyssä voidaan tuomioistuimen vahvistamalla saneerausohjelmalla määrätä velallisen toimintaa, varallisuutta ja velkoja koskevista toimenpiteistä siten kuin tässä laissa säädetään. Suomalaiseen yrityssaneerauslakiin vaikuttaa Euroopan unionin säätämä jäsenvaltioille yhteinen eurooppalainen insolvenssioikeus. Insolvenssioikeus tutkii sääntelyä, jolla yritetään ratkaista maksukyvyttömyyden muodostamia yhteiskunnallisia ongelmia (Koulu 2007: 7). Yrityssaneerausmenettelyn toteutustavat vaihtelevat kuitenkin Euroopassa maittain, sillä Euroopan unioni on jättänyt saneerausmenettelyn aloittamisen edellytykset ja saneerausmenettelyn toteuttamisen kunkin valtion kansallisen lainsäädännön varaan. Euroopan unionin maksukyvyttömyysasetuksen tavoitteena on kuitenkin pyrkiä yksinkertaiseen ja nopeaan täytäntöönpanoon sekä samanaikaisesti turvaamaan työllisyys ja säilyttämään elinkelpoiset yritykset (Karkia 2003: 30) Saneerausmenettelyn kulku Oikeuskirjallisuudessa saneerausmenettely on jaettu viiteen päävaiheeseen; menettelyn aloittamisvaihe, suunnitteluvaihe, päätöksentekovaihe, vahvista-

20 18 misvaihe ja toteutusvaihe. Saneerausmenettelyn pääpiirteittäinen kulku on nähtävillä kuviossa 4. Hakemuksen vireilletulo Menettelyn aloittaminen YrSanL 71 Alkukäsittely -attraktio -väliaikaisratkaisut YrSanL 72, 75 Väliaikaismääräykset Kuuleminen YrSanL 22 YrSanL 70 Lausumat Riitautukset Osoitus erilliseen oikeudenkäyntiin Päätös äänestyksestä YrSanL 76 Jälkikäsittely YrSanL 77.1 Oikaisutilaisuus YrSanL 76.1 Äänestys Ohjelman vahvistaminen YrSanL 77.2 Kuvio 4. Saneerausmenettelyn pääpiirteittäinen kulku (Koulu 2007: 26). Saneerausmenettelyn ensimmäisessä eli aloittamisvaiheessa päätetään siitä, onko saneerausmenettely aiheellinen aloittaa sekä määrätään selvittäjä. Suunnitteluvaiheessa selvittäjä jättää ehdotuksen saneerausohjelmaksi, mitä ennen hänen tulee neuvotella velallisen, velkojatoimikunnan ja velkojien kanssa. Tämän jälkeen ohjelmaehdotus otetaan alkukäsittelyyn, jossa toimitetaan ensin velkaselvittely eli tutkitaan saneerattavan yrityksen velat (saneerausvelat). Alkukäsittelyn jälkeen tuomioistuin siirtää lopullisen ohjelmaehdotuksen velkojien arvioitavaksi ja päätöksentekovaiheessa velkojat päättävät ohjelmaehdotuksesta. Vain poikkeustapauksissa tuomioistuin voi välittömästi siirtyä viimeiseen vaiheeseen. Vahvistamisvaiheessa tuomioistuin ratkaisee vahvistetaanko velkojien

21 19 enemmistön kannattama ohjelmaehdotus. Mikäli ohjelmaehdotus vahvistetaan, siitä tulee velallista ja velkojia sitova saneerausohjelma. Mikäli ehdotus hylätään, saneerausmenettely on keskeytynyt tuloksettomana. Lopulta toteutusvaiheessa suoritetaan maksuohjelman mukaista protokollaa. Saneerausmenettely voidaan keskeyttää myös milloin tahansa menettelyn aikana yrityssaneerauslain esteperusteisiin viitaten. Keskeytymistä voidaan vaatia menettelyosallisen keskeytysvaatimuksella. Itsenäinen valta vaatia keskeyttämistä on selvittäjällä, velkojalla ja velallisella. Täten kukin velkoja on oikeutettu yksin tekemään tällaisen vaatimuksen. (Koulu & Niemi-Kiesiläinen 1999: ; Koulu 2007: ) Saneerauksen aloittaminen Saneerausmenettelyn tulee aina pitää sisällään saneerausta eli toiminnan tervehdyttämistä erilaisilla toimenpiteillä. Tervehdyttäminen tarkoittaa ennen kaikkea yrityksen kannattavuuden parantamista, sillä kannattava yritys selviytyy ennen pitkää maksuvaikeuksista. Kannattavuutta voidaan parantaa suuntaamalla yrityksen toimintaa uudelleen, esimerkiksi kehittämällä uusia kilpailukykyisempiä tuotteita, luopumalla kannattamattomasta toiminnasta tai vähentämällä henkilökuntaa. Tehokkain tapa on joka tapauksessa yrityksen velkojen leikkaaminen (Koulu 2007: 2 3). Saneerauksen aloittamisvaiheessa päätetään siitä vallitsevatko saneerausmenettelyn aloittamisen edellytykset. YrSanL 7.1 luettelee saneerausmenettelyn aloittamisen esteperusteet. Laissa esteet on säännelty tyhjentävästi, ja ellei jotakin niistä ole havaittavissa, hakemus on hyväksyttävä ja menettely aloitettava. Onnistuminen on mahdollista vain, mikäli yrityksen toiminnalle on olemassa liiketaloudelliset perusedellytykset. Mikäli jo alkuvaiheessa on todennäköistä, ettei saneeraus voisi onnistua tai ohjelman avulla saavutettaisiin vain tilapäinen parannus velallisen toimintaedellytyksiin, menettelyn käynnistäminen ei ole mielekästä. Mikäli yritys on jo maksukyvytön, on hyvä pohtia onko vika perusedellytysten puuttumisessa vai seikoissa, jotka ovat tilapäisiä tai muuten korjattavissa. (Koulu & Niemi-Kiesiläinen 1999: 104.) Yrityksen saneerausta koskeva hakemus on jätettävä alueellisesti toimivaan tuomioistuimeen. Vireillepanoon ovat oikeutetut taloudellisissa vaikeuksissa oleva velallinen itse, velkoja (taikka useampi velkoja yhdessä) tai todennäköinen velkoja, jolla hakemuksen ajankohtana ei vielä ole vireillepanoon oikeuttavaa

22 20 velkoja-asemaa, mutta jolle velallisen maksukyvyttömyys todennäköisesti tulisi aiheuttamaan saamisoikeuteen perustuvia taloudellisia menetyksiä (Pinomaa 2001: 31). Jos asianosaisten kuulemisen ja riittävän aineiston kokoamisen jälkeen esteitä ei ole, tuomioistuin tekee päätöksen saneerausmenettelyn aloittamisesta. Saneerausohjelman syntymistä tai vahvistamista tämä ei vielä takaa, vaan laatimiseen tähtäävän selvitysprosessin käynnistymistä. Vasta saneerausohjelmaehdotuksen hyväksyminen käynnistää itse prosessin Saneerausohjelma Saneerausohjelmaehdotuksen esittää tuomioistuimen asettamassa määräajassa (enintään neljä kuukautta) useimmiten selvittäjä (Koskelo 1994: 31). Saneerausohjelman on määrä sisältää selvitys velallisen taloudellisesta asemasta sekä muista saneeraukseen vaikuttavista seikoista, eli ns. (1) selvitysosa. Ohjelmasta tulee myös selvitä määräykset velallisen ja velkojien asemaa koskevista, toiminnan jatkamiseen, muuttamiseen tai lopettamiseen tähtäävistä toimenpiteistä ja järjestelyistä, eli (2) toimenpiteet ja järjestelyt käsittävä osa. Näiden lisäksi tulee ilmetä (3) velkojien jako ryhmiin ja (4) mahdollinen äänivallan puuttuminen (Koskelo 1994: 251; Pinomaa 2001: ). Ohjelman selvitysosan tarkoituksena on antaa asianomaisille tietyt pohjatiedot ehdotuksen sisällön arvioimista silmällä pitäen. YrSanL 41 : perusteella ohjelman tulee sisältää erillinen selvitys seuraavista seikoista: 1) velallisen varoista, veloista ja muista sitoumuksista sekä velkojen vakuuksista; 2) menettelyn alkamisen jälkeisestä toiminnasta ja sen tuloksesta; 3) menettelyn alkamisen jälkeen tapahtuneista muutoksista velallisen organisaatiossa tai muissa toimintaedellytyksissä; 4) menettelyn alkamisen jälkeen otetuista luotoista, niiden vakuuksista ja tehdyistä sitoumuksista; 5) velkojien ja velallisen välillä vallitsevista, takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain 3 :ssä tarkoitetuista läheisyyssuhteista;

23 21 6) velallisen toimintaan kohdistuneiden tarkastusten tuloksista, velallisen rikoksia, kirjanpitorikoksia tai muita yritystoimintaan liittyviä rangaistavia tekoja koskevista toimenpiteistä tai epäilyistä sekä takaisinsaantiperusteita koskevista toimenpiteistä, havainnoista tai epäilyistä; 7) siitä, millaisiksi velallisen taloudellisen tilanteen ja toimintaedellytysten sekä velkojien aseman voidaan olettaa muodostuvan ilman ohjelmaa ja ohjelman avulla; 8) siitä, onko velallinen täyttänyt 13 :ssä säädetyn tietojenanto- ja myötävaikutusvelvollisuutensa; 9) muista velallista tai velallisen harjoittamaa toimintaa koskevista seikoista, joilla on merkitystä saneerausohjelman ja sen toteutumisedellytysten arvioinnin kannalta, kuten velallisen valmiudesta jatkaa toimintaa saneerausohjelmassa edellytetyllä tavalla ja ohjelman mukaisin muutoksin sekä ryhtyä muihin ohjelmassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin. Ohjelman toimenpideosassa tulee yksilöidä velallisen toiminnan tervehdyttämiseksi tarkoitetut toimenpiteet ja järjestelyt sekä velallisen ja velkojien asemaa koskevat toimenpiteet ja järjestelyt perusteluineen. YrSanL 42.1 : perusteella ohjelman tulee määrätä seuraavista toimenpiteistä: 1) siitä, onko velallisen toimintaa tarkoitus jatkaa ja missä laajuudessa, sekä tähän mahdollisesti liittyvistä yritysmuodon, yhtiöjärjestyksen, sääntöjen tai yhtiösopimuksen taikka yrityksen organisaation muutoksista; 2) velallisen varoja koskevista toimenpiteistä ja järjestelyistä, kuten varojen säilyttämisestä velallisella, niiden rahaksi muuttamisesta tai luovuttamisesta, rahaksimuutto tai luovutustavasta sekä täten saaduista tai odotettavissa olevista tuotoista; 3) henkilöstöä koskevista järjestelyistä;

24 22 4) saneerausvelkoja koskevista järjestelyistä sekä lisäsuoritusvelvollisuudesta; 5) velalliselle, velallisyhtiön yhtiömiehelle tai osakkeenomistajalle taikka näiden läheiselle työsuoritusten perusteella suoritettavasta vastikkeesta tai muusta korvauksesta taikka niiden perusteista; 6) ohjelman rahoituksesta ja seurannasta. Saneerausohjelman tarkoituksena on määrätä velallisen ja velkojien välisistä suhteista kokonaisratkaisuna siten, että ohjelma on pysyvä ja lopullinen ratkaisuksi yrityksen maksukyvyttömyysongelmiin. Tämän johdosta lainsäädännössä ohjelman muuttamista hyväksymisen jälkeen ei ole haluttu tehdä helpoksi. (Yr- SanL 63.) Saneerauksen toteuttaminen Yrityssaneerauksen tavoitteena on aina elinkelpoisen yrityksen aikaansaaminen nykyisestä maksukyvyttömästä yhtiöstä. Saneerausmenettelyn aikana laadittujen selvitysten, suunnitelmien ja velkajärjestelyjen tavoitteena on löytää velallisyritykselle sellainen tervehdyttämisohjelma, jonka avulla se saadaan taas jaloilleen. Saneerausohjelman tulee kuitenkin saada vahvistus tuomioistuimelta. Jos ohjelmaehdotus hylätään, saneerausmenettely on päättynyt tuloksettomana. Tällöin seurauksena on väistämättä konkurssi. Kun ohjelmaehdotus vahvistamisvaiheessa vahvistetaan, saa se aikaan oikeusvaikutuksia, joiden tarkoituksena on helpottaa yrityksen toimintakyvyn palautumista. Vahvistamisvaiheessa saneerausmenettely tuomioistuimessa päättyy (YrSanL 77.4 ) ja ohjelmasta tulee velallista sekä kaikkia velkojia velvoittava saneerausohjelma. Saneerausohjelmaa ryhdytään toteuttamaan velan lyhentämisenä velkojille ennalta määrättyyn päätepisteeseen asti. Saneerauskäytännössä ohjelmien kesto on keskimäärin 6 7 vuotta. Toteutusvaiheen aikana velallinen tekee velkojille saneerausohjelman sisältämän maksuohjelman mukaiset suoritukset. (Koskelo 1994: ; Koulu 2007: ) Yrityssaneerauksen viimeisetkin oikeusvaikutukset päättyvät, kun ohjelma on toteutettu. Tällöin yritys on taas oikeutettu esimerkiksi voitonjakoon omistajilleen sekä vapaaseen sopimuksen tekoon velkojiensa kanssa. On kuitenkin

Näytesivut. 10.1 Yleistä

Näytesivut. 10.1 Yleistä 10.1 Yleistä 10 YRITYSSANEERAUS Yrityssaneerausmenettelyä säätelee yrityssaneerauslaki (laki yrityksen saneerauksesta 25.1.1993/747). Lain tarkoituksena on yritystoiminnan tervehdyttäminen tai yrityksen

Lisätiedot

Talvivaaran kevät 2014

Talvivaaran kevät 2014 Ympäristörikoksen poliisitutkinta siirtyy syyttäjälle Talvivaaraa epäillään törkeästä ympäristön turmelemisesta Talvivaaran kevät 2014 Työturvallisuusrikoksen poliisitutkinta siirtyy syyttäjälle Maaliskuussa

Lisätiedot

YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari

YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari Velkojan etujen tehokas valvonta Tarkista saatavan peruste, määrä ja korko Onko kyseessä saneerausvelka? Onko kyseessä

Lisätiedot

- saneerauksessa eloonjääneet: noin 50 ja 50 %

- saneerauksessa eloonjääneet: noin 50 ja 50 % Erkki K. Laitinen, professori, tutkimusjohtaja Yritysnäkökulma: Yrityssaneerauksen onnistumistekijät: kyselytutkimus saneerauksen kokeneille yrityksille Tavoite: Esitellä tuloksia yrityssaneerauksen onnistumisesta

Lisätiedot

MITEN ISON YRITYKSEN SANEERAUS ON ERILAISTA? - Tapauskokemuksia - Ylikansallisten saneerausten erityispiirteitä

MITEN ISON YRITYKSEN SANEERAUS ON ERILAISTA? - Tapauskokemuksia - Ylikansallisten saneerausten erityispiirteitä MITEN ISON YRITYKSEN SANEERAUS ON ERILAISTA? - Tapauskokemuksia - Ylikansallisten saneerausten erityispiirteitä Maksukyky-/maksukyvyttömyysseminaari Asianajaja Pekka Jaatinen 13.2.2009 Helsingin kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Yrityssaneerauksen valvonnan toteutus käytännössä

Yrityssaneerauksen valvonnan toteutus käytännössä Yrityssaneerauksen valvonnan toteutus käytännössä Tekes projekti 40024 Yrityksen maksukyky & strateginen johtamien Jenny Väyrynen 20.11.2009 Lähtökohta Mitä valvonta on? Kenen hyödyksi valvonta on tarkoitettu?

Lisätiedot

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 17 LIITE 1 NEUVOTTELUKUNTA 17.2.2012

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 17 LIITE 1 NEUVOTTELUKUNTA 17.2.2012 KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 17 LIITE 1 NEUVOTTELUKUNTA 17.2.2012 NOPEUTETTU SANEERAUSMENETTELY SISÄLTÖ 1. Yleistä 2. Yrityssaneerauksen käynnistäminen ja saneerausohjelmaluonnoksen valmistelu 2.1 Aloite ja

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN HISTORIA

YRITTÄJYYDEN HISTORIA YRITTÄJYYDEN HISTORIA Kuka on yrittäjä? Mitä on yrittäjyys? Mikä on yrittäjäuran polku? (omavaraistaloudesta vaihdantatalouteen) Entrepreneur = yrittäjä Entrepreneur on ranskaa ja tarkoittaa: toimija,

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 10b: Oman pääoman riittävyys

KIRJANPITO 22C Luento 10b: Oman pääoman riittävyys KIRJANPITO 22C00100 Luento 10b: Oman pääoman riittävyys OMAN PÄÄOMAN RIITTÄVYYS Vähimmäisosakepääoma (OYL 1:3 ): Yksityinen osakeyhtiö (oy) 2 500 euroa Julkinen osakeyhtiö (oyj) 80 000 euroa. Yhtiön osakkaiden

Lisätiedot

Maksukyvyttömyys yritys velkojana ja velallisena

Maksukyvyttömyys yritys velkojana ja velallisena Maksukyvyttömyys yritys velkojana ja velallisena Risto Koulu Heidi Lindfors CC LAKIMIESLIITON KUSTANNUS 2010 Helsingin Kamari Oy/Helsingin seudun kauppakamari ja tekijät ISBN 978-952-246-042-4 Kannen suunnittelu:

Lisätiedot

Nopeutettu saneerausmenettely - NOPSA

Nopeutettu saneerausmenettely - NOPSA Nopeutettu saneerausmenettely - NOPSA Aalto-yliopisto 24.5.2011 Konkurssiylitarkastaja Harri Hämäläinen Konkurssiasiamiehen toimistokonkurssiasiamiehen toimisto Bulevardi 30 B, PL 157 00121 HELSINKI Esityksen

Lisätiedot

Yrityssaneeraukset 2009

Yrityssaneeraukset 2009 Oikeus 2010 Yrityssaneeraukset 2009 Vuoden 2009 aikana loppuun käsitellyt yrityssaneerausasiat Vuoden 2009 aikana käsiteltiin käräjäoikeuksissa loppuun 463 yrityssaneerausasiaa. Määrä on lähes kolmanneksen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn?

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Esite keskeisimmistä asioista, jotka vaikuttavat yrittäjän mahdollisuuteen saada velkajärjestely. Samat ehdot ja ohjeet koskevat sekä pää että sivutoimisia

Lisätiedot

Yksityistalouden järjestäminen saneerauksen rinnalla. Yrityksen maksukyky ja strateginen johtaminen 29.1.2010 Asianajaja Pekka Lindberg

Yksityistalouden järjestäminen saneerauksen rinnalla. Yrityksen maksukyky ja strateginen johtaminen 29.1.2010 Asianajaja Pekka Lindberg Yksityistalouden järjestäminen saneerauksen rinnalla Yrityksen maksukyky ja strateginen johtaminen 29.1.2010 Asianajaja Pekka Lindberg Esimerkkitapaus Perhe-oy toimitusjohtajana toiminut perheen äiti oli

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Finnvera Oyj:n asiakasyritysten yrityssaneerausten onnistuminen ja syyt saneerausohjelman epäonnistumiselle. Antto-Iiro Suhonen

Finnvera Oyj:n asiakasyritysten yrityssaneerausten onnistuminen ja syyt saneerausohjelman epäonnistumiselle. Antto-Iiro Suhonen Finnvera Oyj:n asiakasyritysten yrityssaneerausten onnistuminen ja syyt saneerausohjelman epäonnistumiselle Antto-Iiro Suhonen Opinnäytetyö liiketalouden koulutusohjelma 2015 Tiivistelmä Päiväys 11.2.2015

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

YRITYSSANEERAUS Kokoavia tutkimustuloksia vuosilta 2008-2011

YRITYSSANEERAUS Kokoavia tutkimustuloksia vuosilta 2008-2011 YRITYSSANEERAUS Kokoavia tutkimustuloksia vuosilta 2008-20 4 2 5 Seminaari 24.-25.5.20 OTM, KTM Mikko Hakola YLEISTÄ TIETOA Pilottiyritykset 6 kpl 5 lopettanutta (3 menettelyaikana, 2 ohjelman aikana)

Lisätiedot

SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 15 1 JOHDANTO 17. 1.1 Yleistä 17. 1.2 Velkajärjestelylain mukaisista käsitteistä 21

SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 15 1 JOHDANTO 17. 1.1 Yleistä 17. 1.2 Velkajärjestelylain mukaisista käsitteistä 21 SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 15 1 JOHDANTO 17 1.1 Yleistä 17 1.2 Velkajärjestelylain mukaisista käsitteistä 21 2 VELKAJÄRJESTELYN EDELLYTYKSET, ESTYMINEN JA ESTEET 25 2.1 Velkajärjestelyn edellytykset

Lisätiedot

INFORMAATION MERKITYS SANEERAUKSEN ONNISTUMISEN ENNUSTAMISESSA

INFORMAATION MERKITYS SANEERAUKSEN ONNISTUMISEN ENNUSTAMISESSA 1 Erkki K. Laitinen, professori Laskentatoimen ja rahoituksen laitos Vaasan yliopisto INFORMAATION MERKITYS SANEERAUKSEN ONNISTUMISEN ENNUSTAMISESSA Tavoitteena esitellä: - Suomen Akatemian yrityssaneeraus

Lisätiedot

STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA

STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA Pysyykö yrityksesi muutoksessa mukana? Maailma ja yrityksen toimintaympäristö sen mukana muuttuvat vauhdilla. Mikä vielä viime vuonna tuntui itsestään selvältä, saattaa

Lisätiedot

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004 KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004 PESÄNHOITAJAN SELONTEKO- JA TIETOJENANTOVELVOLLISUUS 1 YLEISTÄ Pesänhoitajan on informoitava velkojia pesän realisointitilanteesta ja muista kussakin

Lisätiedot

Yrittäjän kompetenssi

Yrittäjän kompetenssi Tiina Hautala & Aki Karppinen Yrittäjän kompetenssi 24.4.2009 Johtamisen laitos Kauppatieteellinen tiedekunta ESITYKSEN SISÄLTÖ - Saneerausyrittäjien persoonallisuus - Saneerausyrittäjien taidot verrattuna

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

Maksukyvyttömyys/uhkaava maksukyvyttömyys/maksukyvyttömyys-perusteen puuttuminen (verorikkomus) linjauksena verosaatavien perinnässä

Maksukyvyttömyys/uhkaava maksukyvyttömyys/maksukyvyttömyys-perusteen puuttuminen (verorikkomus) linjauksena verosaatavien perinnässä Maksukyvyttömyys/uhkaava maksukyvyttömyys/maksukyvyttömyys-perusteen puuttuminen (verorikkomus) linjauksena verosaatavien perinnässä Yrityksen maksukyky ja strateginen johtaminen- seminaari 8.5.2009 Ylitarkastaja

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous 16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka

Lisätiedot

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 1 JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 Long-range planning does not deal with the future decisions, but with

Lisätiedot

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

YRITYSSANEERAUS VELKOJAN NÄKÖKULMASTA

YRITYSSANEERAUS VELKOJAN NÄKÖKULMASTA VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA TALOUSOIKEUDEN LAITOS Merja Halttu YRITYSSANEERAUS VELKOJAN NÄKÖKULMASTA Talousoikeuden pro gradu tutkielma VAASA 2007 1 SISÄLLYSLUETTELO sivu TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa

Lisätiedot

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 8 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 8 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004 KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 8 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004 KONKURSSIVELALLISEN TOIMINNAN ERITYISTARKASTUS 8/2004 (Sisältöä muutettu 25.11.2008; muutokset lihavoitu) 1 ERITYISTARKASTUKSEN TAVOITTEET 2 ERITYISTARKASTUKSEN

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LAITOS. Jussi Rautio SANEERAUSYRITYSTEN TALOUDELLISEN TILAN KEHITYS

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LAITOS. Jussi Rautio SANEERAUSYRITYSTEN TALOUDELLISEN TILAN KEHITYS VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LAITOS Jussi Rautio SANEERAUSYRITYSTEN TALOUDELLISEN TILAN KEHITYS Tarkasteluajanjaksona 2000 2005 Laskentatoimen ja rahoituksen

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80

Lisätiedot

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma Mitä? 2 Valtakunnallinen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien arviointi- ja kehittämisohjelma Yritys-, tuote- ja maakohtaisesti suoritettava asiantuntijapalvelu

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN LEAD13 3.9. 2013 Helsinki ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN Prof. Aino Kianto Lappeenrannan teknillinen yliopisto aino.kianto@lut.fi Sisältö Organisaation uudistumiskyky Uudistumiskyvyn avaintekijät

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen 1 PK yrittäjän näkökulma Suomen osinkoverotuksesta Vuosina 1969 1989 voimassa osinkovähennysjärjestelmä eri muodoissaan

Lisätiedot

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SISÄLTÖ 3 Hallituksen koko 3 Riippumattomuus 3 Jäsenten valinta 4 Nimitys- ja palkkiovaliokunnan tehtävät 2 Sampo Oyj:n hallituksen monimuotoisuuspolitiikka

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Strategiatyön malleja

Strategiatyön malleja : Tammikuu 2009 Strategiatyön malleja Strategiasta ja sen laatimiseen ja toimeenpanoon liittyvistä vaiheista ja osa-alueista on useita koulukuntia. Tässä artikkelissa esitellään lyhyesti eräitä suomalaisten

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Hevosyrityksen menestystekijät ja sudenkuopat. Havaintoja hevosyritysten johtamisesta

Hevosyrityksen menestystekijät ja sudenkuopat. Havaintoja hevosyritysten johtamisesta Hevosyrityksen menestystekijät ja sudenkuopat Havaintoja hevosyritysten johtamisesta Miksi hanke ja tutkimus? Kasvava toimiala Harrastuksesta yritystoimintaa Suuret kiinteät kulut Suuret riskit Heikko

Lisätiedot

ProCoach -kehitysohjelmat

ProCoach -kehitysohjelmat ProCoach -kehitysohjelmat Työkalu kilpailukykyisen liiketoiminnan rakentamiseen Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja se näkyy yritysten asiakkailleen tarjoamien palvelujen määrän ja saatavuuden paranemisena,

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN LIIKE2 -tutkimusohjelman päätösseminaari 30.8.2010 KTT, aluepäällikkö Päivi Myllykangas Elinkeinoelämän keskusliitto EK KANNATTAVA KIMPPA

Lisätiedot

YRITYSSANEERAUSKELPOISUUS PK-YRITYK- SISSÄ

YRITYSSANEERAUSKELPOISUUS PK-YRITYK- SISSÄ Saimaan ammattikorkeakoulu Liiketalous, Lappeenranta Liiketalouden koulutusohjelma Oikeustradenomi Riitta Kauppi YRITYSSANEERAUSKELPOISUUS PK-YRITYK- SISSÄ Opinnäytetyö 2010 TIIVISTELMÄ Riitta Kauppi Yrityssaneeraus

Lisätiedot

Muokkaa otsikon perustyyliä napsauttamalla

Muokkaa otsikon perustyyliä napsauttamalla Muokkaa otsikon perustyyliä napsauttamalla Teija Laitinen & Nina Sormunen Tilinpäätöstunnusluvut ja tilintarkastajan raportointi ennen saneerauspäätöstä 26.3.2010 Tutkimuksen tausta Perinteinen maksukyvyttömyyden

Lisätiedot

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle?

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle? Kilpailuylivoimaa johtamisen avulla 1.6.2010 Mitkä ovat oikeita kysymyksiä? Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus j antaa johtamiselle? Väitöstutkimuksen tarkoitus TUTKIMUSKYSYMYS: Onko löydettävissä

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

1. Millainen henkilö on asiantuntija?

1. Millainen henkilö on asiantuntija? Asiantuntijat YS-asioissa - käytännöistä ja mahdollisuuksista Yrityksen maksukyky ja strateginen johtaminen seminaari 24.- 25.5.2011 Asianajaja, varatuomari Juhani Viilo 1 1. Millainen henkilö on asiantuntija?

Lisätiedot

PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä

PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Kansallinen innovaatiostrategia ja

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE Pohjois-Suomen aluehallintoviraston määräys 27.3.2014 1. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 27.3.2014 määrännyt osuuskuntalain (1488/2001) 7 luvun

Lisätiedot

Yrityssaneeraukset 2012

Yrityssaneeraukset 2012 Oikeus 2013 Yrityssaneeraukset 2012 Vuonna 2012 loppuun käsiteltyjen yrityssaneerausasioiden määrä edellisvuoden tasolla Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2012 aikana käräjäoikeuksissa käsiteltiin

Lisätiedot

CxO Mentor Oy. Arvot näkyviin asiakastyössä. CxO Academy 9.10.2013 Eerik Lundmark. CxO Mentor Oy 2013

CxO Mentor Oy. Arvot näkyviin asiakastyössä. CxO Academy 9.10.2013 Eerik Lundmark. CxO Mentor Oy 2013 CxO Mentor Oy Arvot näkyviin asiakastyössä CxO Academy 9.10.2013 Eerik Lundmark Arvot näkyviin asiakastyössä Arvot, nyt! Arvot asiakastyössä Arvot näkyviin Miksi arvot? Kulttuuri syö strategian aamupalaksi

Lisätiedot

Yrittäjästä johtajaksi

Yrittäjästä johtajaksi Yrittäjästä johtajaksi Valmennusohjelma yrittäjille, jotka haluavat kehittää omia johtamisen valmiuksia uusien oppien ja ideoiden avulla. Kun yrittäjä mietti omaa ja yrityksensä tulevaisuutta, joudutaan

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

1. KYSYMYS. Mallivastaus (1. kysymys, s. 312)

1. KYSYMYS. Mallivastaus (1. kysymys, s. 312) Liiketaloustieteen valintakoekysymykset 2015, HY/maatalous-metsätieteellinen tiedekunta (teoksesta Viitala Riitta ja Jylhä Eila: Liiketoimintaosaaminen. Menestyvän liiketoiminnan perusta, 2013). 1. KYSYMYS

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Uusi mahdollisuus: Onko sitä? Jari Leskinen Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus

Uusi mahdollisuus: Onko sitä? Jari Leskinen Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus Uusi mahdollisuus: Onko sitä? Jari Leskinen Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus Yritys-Suomi Talousapu neuvontapalvelu Ainoa valtakunnallinen maksuton (puhelin)palvelu, joka auttaa varsinkin

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyöryhmä 18.2.2013 HUOM! Tämän toimintasuunnitelman on tarkoitus kuvata strategiatyöryhmän työtä ja tavoitteita, ei vielä itse strategiaprosessin yksityiskohtia.

Lisätiedot

OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ. KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ. KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti AGENDA Taustaa Tutkimuksen tavoitteet Käsitteellinen viitekehys

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. LUONNOS 17.11.2015 SAIMAAN LENTOASEMA -SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Säätiön nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. 2 Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 1 Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 20.5.2008 Lakimies Tuomas Möttönen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Johdon tukipalvelut - 2008 Hallinto-oikeuden toimivalta lastensuojeluasioissa

Lisätiedot

OPTL. Verkkokatsauksia 2/2007. Velkajärjestelyn kehityssuuntia 1993 2006. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Tuloksia. 1 Johdanto.

OPTL. Verkkokatsauksia 2/2007. Velkajärjestelyn kehityssuuntia 1993 2006. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Tuloksia. 1 Johdanto. OPTL Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Vesa Muttilainen Velkajärjestelyn kehityssuuntia 199 26 Tuloksia Verkkokatsauksia 2/27 Sisällys Tuloksia 1 1 Johdanto 1 2 Velkaongelmien järjestelyn eteneminen 2 Velkajärjestelyn

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

2) Mitkä ovat velallisen yrityssaneerauslain mukaiset saneerausmenettelyn aloittamisen edellytykset ja esteet? (10 p)

2) Mitkä ovat velallisen yrityssaneerauslain mukaiset saneerausmenettelyn aloittamisen edellytykset ja esteet? (10 p) TÄYTÄNTÖÖNPANO-OIKEUS Valinnainen opintojakso 28.11.2013 1) a) Ulosmittauksen varmistustoimet? (4p) b) Velalliskohtaiset helpotukset palkan ulosmittauksessa? ( 6 p) 2) Mitkä ovat velallisen yrityssaneerauslain

Lisätiedot

Sulautumissuunnitelma käsitellään ja allekirjoitetaan jokaisen kiinteistö-osakeyhtiön hallituksessa

Sulautumissuunnitelma käsitellään ja allekirjoitetaan jokaisen kiinteistö-osakeyhtiön hallituksessa 18.11.2013 Kuvaus fuusioasiassa ja karkea arvio kustannuksista Seuraavassa sopimuksen mukaan kuvaus fuusioprosessista. Kunkin kaupparekisterivaiheen kohdalla on kerrottu kaupparekisterimaksuista. Lopussa

Lisätiedot

PUISTA BISNESTÄ 2010 Veijo Honkamäki Johtamistaidon Opisto JTO

PUISTA BISNESTÄ 2010 Veijo Honkamäki Johtamistaidon Opisto JTO Osaamisen lisäämisellä tukea kansainvälistymiseen PUISTA BISNESTÄ 2010 Veijo Honkamäki Johtamistaidon Opisto JTO Johtamistaidon Opisto JTO Elinkeinoelämän arvostetuin ja tunnetuin johtamiskouluttaja ja

Lisätiedot

A) Oikeudelliset asiakirjat. Tiedoksiantaminen: citação- ja notificação-asiakirjat

A) Oikeudelliset asiakirjat. Tiedoksiantaminen: citação- ja notificação-asiakirjat 1 FI A) Oikeudelliset asiakirjat Tiedoksiantaminen: citação- ja notificação-asiakirjat Citação-asiakirjalla (haaste) saatetaan vastaajan tietoon, että häntä koskeva asia on viety oikeuteen, ja kutsutaan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu

Lisätiedot

Yrittäjäpolvenvaihdos

Yrittäjäpolvenvaihdos Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Oppimistulokset (lähijakson tavoitteet osaamisena) Osallistuja oppii tarkastelemaan sekä yrittäjäksi

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot