VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA JOHTAMISEN LAITOS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA JOHTAMISEN LAITOS"

Transkriptio

1 VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA JOHTAMISEN LAITOS Aki Karppinen SANEERAUSYRITTÄJÄN KOMPETENSSI KOETUKSELLA Johtaminen ja organisaatiot pro gradu tutkielma VAASA 2010

2

3 1 SISÄLLYSLUETTELO sivu KUVIOLUETTELO 5 TAULUKKOLUETTELO 5 TIIVISTELMÄ 7 1. JOHDANTO Tutkimusongelma ja tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen keskeiset käsitteet Tutkimusasetelma Tutkimuksen rakenne YRITYSSANEERAUS Saneerausmenettelyn kulku Saneerauksen aloittaminen Saneerausohjelma Saneerauksen toteuttaminen Saneerauksen toimielimet Velkojatoimikunta ja valvoja Selvittäjä Aikaisemmat tutkimukset yrityksen kriisiin johtaneista syistä YRITTÄJÄN VALMIUDET Yrittäjän ja yrittäjyyden konsensus Yrittäjyys ilmiönä Funktionaalinen näkökanta yrittäjyyteen Henkilö orientoitunut näkökanta yrittäjyyteen Prosessi näkökanta yrittäjyyteen Osaaminen ja tieto Kompetenssi Kvalifikaatio Kyvykkyys Roodtin yhteenveto yrittäjän valmiuksista Tekniset taidot Kommunikaatiotaidot 41

4 2

5 Johtamistaidot Innovatiiviset taidot Tiedonhankintataidot Taloushallinnon taidot Persoonalliset valmiudet Aikaisemmat tutkimukset yrittäjän valmiuksista TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA METODOLOGIA Tutkimusmenetelmät Otanta ja tiedonkeruu Kyselytutkimus Kyselylomake Tutkimuksen luotettavuus TUTKIMUKSEN EMPIIRISET TULOKSET Erot saneerausyrittäjien ja yrittäjien taitojen välisissä arvioinneissa Erot saneerausyrittäjien ja selvittäjien välisissä taitojen arvioinneissa Yhdistetty vertailu yrittäjäryhmien taitojen välillä YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimustulosten analysointi ja yhteenveto Johtopäätökset Jatkotutkimushaasteet 68 LÄHDELUETTELO 70 LIITTEET 80

6

7 5 KUVIOLUETTELO sivu Kuvio 1: Vireille pannut yrityssaneeraukset lain voimassaoloajalta 10 Kuvio 2: Kompetenssin jäävuorimalli 12 Kuvio 3: Tutkimusasetelma 15 Kuvio 4: Saneerausmenettelyn pääpiirteittäinen kulku 18 Kuvio 5: Data, informaatio, tieto ja osaaminen 34 Kuvio 6: Kokonaisvaltaisen kompetenssi käsitteen rakenne 37 Kuvio 7: Tutkimuksen asettelu tutkimusongelmilla 48 Kuvio 8: Vertailevan tutkimuksen rakenne 50 Kuvio 9: Vertailtavat otosyksiköt 56 TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1: Yrittäjien ja saneerausyrittäjien taitojen vertailu keskiarvoilla 59 ja keskihajonnalla mitattuna Taulukko 2: Saneerausyrittäjien ja selvittäjien taitojen vertailu keskiarvoilla 60 ja keskihajonnalla mitattuna Taulukko 3: Yhdistetty vertailu ryhmien välillä arvottamalla taidot 62 paremmuusjärjestykseen LIITTEET Liite 1: Kyselylomake yrittäjille 80 Liite 2: Saatekirje kyselylomakkeelle 81

8 6

9 7 VAASAN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Tekijä: Aki Karppinen Tutkielman nimi: Saneerausyrittäjän kompetenssi koetuksella Ohjaaja: Tiina Brandt Tutkinto: Kauppatieteiden maisteri Laitos: Johtamisen laitos Oppiaine: Johtaminen ja organisaatiot Linja: Johtamisen yleinen linja Aloitusvuosi: 2004 Valmistumisvuosi: 2010 Sivumäärä: 82 TIIVISTELMÄ Yrityksen ajautuessa kriisiin voidaan yritys asettaa konkurssiin eli yritys likvidoidaan tai sen toimintaa jatketaan yrityssaneerauksen turvin eli yritys pyritään tervehdyttämään. Yrityksen kriisiin johtaneiden syiden tutkimukset keskittyvät sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin. Ulkoisia tekijöitä ovat yritysjohdosta riippumattomat syyt, kuten talouden suhdanteet tai muutokset kilpailutilanteissa. Sisäiset tekijät ovat yritysjohdon epäonnistumisista aiheutuneita. Tutkimusten perusteella tiedetään, että pelkästään ulkoisista syistä ajautuu kriisiin vain joka kymmenes yrityksistä. Sen sijaan noin puolessa tutkituista tapauksista voidaan osoittaa, että yritysjohto on yksin syypää kriisiin. Tämä tutkimuksen tavoitteena on löytää mahdollisia selityksiä yrityksen kriisille tutkimalla sisäisiä tekijöitä yrityssaneerauksessa olevien yrittäjien ja erityisesti heidän osaamisensa kautta. Tutkimus suoritetaan vertailevana kvantitatiivisena analyysina. Vertailussa ovat saneerausyrittäjät itsearvioinnein, yrittäjät itsearvioinnein ja yrityssaneerauksen selvittäjät arvioimalla saneerausyrittäjiä. Arvioinnit on suoritettu yrittäjältä vaadittavien taitojen pohjalta. Tutkimuksen aihe on muotoutunut Vaasan yliopiston ja Tekesin yhteisprojektin Yrityksen maksukyky ja strateginen johtaminen tavoitteista. Yleisesti tutkimuksen tuottamista tuloksista voidaan sanoa, että saneerausyrittäjät ja satunnaisotoksella valitut yrittäjät eivät poikenneet paljoakaan itsearvioinneissaan. Yrityssaneerauksen selvittäjät sen sijaan arvioivat saneerausyrittäjien osaamisen huomattavasti heikommaksi kuin saneerausyrittäjät itse. AVAINSANAT: Yrityssaneeraus, yrittäjä, selvittäjä, osaaminen, kompetenssi

10

11 9 1. JOHDANTO Likvidaatiokonkurssin rinnalle tuli vuonna 1993 kaksi uutta maksukyvyttömyysmenettelyä, kun lait yrityksen saneerauksesta (47/93) ja yksityishenkilön velkajärjestelystä (57/93) tulivat voimaan. Lain säätämiselle antoi vauhtia vuosien lama sekä sitä seuranneet erityisolosuhteet. Konkurssien määrä kasvoi ja likvidaatiovaikeudet koettelivat vakavaraisimpiakin yrityksiä. Säädetyn yrityssaneerauslain tarkoituksena oli estää ylimääräiset, elinkelpoistenkin yritysten paniikkikonkurssit. Myös kansainväliset vaikutteet, erityisesti Yhdysvaltain proseduuri yritysten elvyttämisestä (Bankruptcy Act konkurssilaissa Chapter 11), ovat toimineet mallina monille maille, Suomi mukaan lukien (Rajak, Horrocks & Bannister 1995; Savolainen 2004: 1; Koulu 2007: 8 9). Yrityssaneerauksella katsotaan olevan siinä määrin kansantaloudellista sisältöä, että Euroopan unionissa saneerausmenettely on liitetty osaksi yrittäjyyden edistämispolitiikkaa. Yrittäjiä kannustetaan uuteen toimintaan huolimatta aikaisemmista epäonnistumisista (Koulu 2007: 7 8). Yrityksen konkurssiin ajautuminen merkitsee useimmiten sijoitetun pääoman hukkaamista ja vain harvoin sijoittamista uuteen, tehokkaaseen käyttöön. Kaikki aineeton pääoma (esimerkiksi brandin ja markkinoiden luonti), joka toiminnan päättymisen myötä menetettäisiin, on vaikeasti uusittavissa. Tervehdyttämiskelpoisen yrityksen saneerauksella konkurssi voidaan välttää ja edellä mainittuja menetyksiä ei kansantaloudelle synny (Laitinen 1986: 7 8). Yrityssaneerausprosessi merkitsee perimmiltään joko yrityksen toiminnan jatkamista (tervehdyttäminen) tai yrityksen asettamista selvitystilaan, konkurssiin (likvidointi) (Pinomaa 2001). Lain voimassaolon aikana saneeraukseen on hakeutunut keskimäärin noin 300 yritystä vuodessa, joista kolmasosa pääsee hyväksytyn saneerausohjelman turvin jatkamaan toimintaansa. Näistä yrityksistä lähes puolet epäonnistuu saneerauksessaan ja keskeyttää ohjelman. Vuosi 2009 näyttää tuoneen tähän tilastoon jo selkeän muutoksen (ks. kuvio 1.). Yrityssaneerausten määrä on jyrkässä kasvussa, sillä vuoden 2009 aikana pantiin vireille 528 yrityssaneerausta, mikä on 224 enemmän kuin vuotta aiemmin, lähennellen jo vuoden 1993 hurjia lukuja. Henkilökunnan määrä vuonna 2009 yrityssaneeraukseen haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 5 928, mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin edellisenä vuonna (2 840). Yrityssaneeraukset ovat lisääntyneet erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kohdalla (Tilastokeskus 2010).

12 10 Kuvio 1. Vireille pannut yrityssaneeraukset Yriyssaneerauslain voimassaoloajalta (Tilastokeskus 2010). Yrityksen toiminnan epäonnistuminen on menestymisen kääntöpuoli. Jos yritys joutuu taloudellisiin vaikeuksiin, on se joko valinnut väärän strategian tai sen voimavarat ja kyvykkyydet eivät ole riittäviä strategian tehokkaaseen toteutukseen. Joskus syyt voivat olla yrittäjän kontrolloimattomissa, niin sanottuja ulkopuolisia syitä, kuten taantuma, massiivinen luottotappio pääasiakkaan konkurssissa tai vaikkapa luonnonmullistus. Keskeinen kysymys on kuinka yrittäjä on ennakoinut tulevaisuuden muutokset, riskit sekä uhat. Esimerkiksi uutta tilausta hyväksyessään jokainen yrittäjä ottaa tietoisen riskin asiakkaan maksuvalmiudesta. Kriittisiä seikkoja ovat myös millä tavoin ja kuinka oikeaaikaisesti yritys on toiminut. Viime kädessä syyt juontavat yrittäjään itseensä yrittäjä ominaisuuksillaan on keskeisessä osassa yrityksen kyvyssä luovia, toisinaan kovassakin, liiketalouden maailmassa.

13 Tutkimusongelma ja tutkimuksen tavoitteet Suomalaisen yrityssaneerauksen kohdalla kuullaan puhuttavan maailman parhaasta järjestelmästä. Kansainvälisissä vertailuissa Suomen saneerausmenettely on tuottanut korkean yritysten eloonjäämisprosentin (ks. Savolainen 2004: 43; Koulu 2007: 30 32; Laitinen 2007: 30). Joka tapauksessa yrityssaneerauslaki on saanut syntymästään lähtien kritiikkiä (Laakso, Laitinen & Vento 2010: 148), ja sitä onkin muokattu pienin lakimuutoksin useampaan otteeseen. Nämä muutokset osaltaan kertovat, että saneerausohjelmien toteutumiskelpoisuudessa on vielä parantamisen varaa. Ongelmista johtuen konkurssi, ja siihen rinnastettava lakisääteinen saneeraus, ovat saaneet osakseen tutkijoiden mielenkiinnon. Mielenkiinto on pääosin keskittynyt yrityksen taloudelliseen tilaan (Koulu 2007: 8) eikä niinkään itse yrittäjiin ja mahdollisesti heistä johtuviin syihin yrityksen kriisitilanteelle. Tämä tutkimus pyrkii löytämään mahdollisen selityksen yrityksen alholle tutkimalla yrityssaneerauksessa olevia yrittäjiä ja erityisesti heidän osaamistaan yrityksen tunnuslukujen sijaan. Tutkimuksen teoreettinen lähtökohta mukailee Spencerin ja Spencerin (1993) kehittämää kompetenssin jäävuorimallia, joka esitetään kuviossa 2. Jäävuoren tavoin kompetenssin näkyvä osa on vain vuoren huippu yksilön koko kompetenssista. Nämä pinnalla näkyvät kompetenssin osat ovat suhteellisen helppoja kehittää, mutta huipun alla, ikään kuin kaiken perustana olevat yksilön minäkuva, persoonallisuus (psykofyysinen) sekä motiivit ovat vaikeammin muokattavissa. Tästä syystä tämä tutkimus keskittyy jäävuoren näkyvään osaan; tietoihin ja taitoihin. Otalan (2002) mukaan yksilön tiedot käsittävät faktat, menetelmät ja mallit. Taitojen avulla yksilö puolestaan pystyy suorittamaan erilaisia tehtäviä ja haluttua toimintaa työsuorituksia. Taidot kertovat millä tavalla tietoa käytetään hyväksi ja kuvaavat yksilön kykyä soveltaa osaamistaan (Otala 2002: 105). Roodt (2005) on määritellyt luettelon yrittäjältä vaadittavista tiedoista ja taidoista. Tätä Roodtin teoriaa mukaillen on rakennettu kysymyspatteristo satunnaisotoksella valituille yrittäjille sekä tutkimuksessa seuratuille yrittäjille, joiden yritykset ovat yrityssaneerauksessa.

14 12 Kuvio 2. Kompetenssin jäävuorimalli (Spencer & Spencer 1993: 11). Nämä molemmat yrittäjäryhmät arvioivat itsearviointilomakkeella omia taitojaan, joista vastausten perusteella muodostetaan tutkimusvertailu. Yrittäjien ja heikommin menestyneiden yrittäjien, niin kutsuttujen saneerausyrittäjien lisäksi, oman arviointinsa saneerauksessa mukana olevista yrittäjistä antavat yrityssaneerauksen selvittäjät. Selvittäjän rooli ja merkitys yrityssaneerauksessa käsitellään tarkemmin luvussa Selvittäjä. Tutkimuksen teoreettinen kontribuutio valottaa yrityssaneerauksen kulkua Suomessa. Edelleen paneudutaan yrittäjyyden ilmiökenttään ja yrittäjän valmiuksien käsitteistöön, jonka voidaan katsoa rakentuvan useasta eri näkemyksestä. Tarkoituksena on saada teorian avulla jäsennelty viitekehys yrittäjältä vaadittavien taitojen kokonaisrakenteesta. Tutkimuksen empirian kannalta keskeisenä tavoitteena on mallintaa ja vertailla yrittäjien taitojen merkitsevyyttä yrityksen menestymisen kannalta. Tutkimuksen avulla halutaan saada hyvä ja luotettava vastaus tutkimusongelmaan: 1) Onko heikommin menestyneen yrittäjän taidoissa havaittavissa tilastollisesti merkitseviä eroja yrittäjien keskimääräiseen taitotasoon?

15 13 Tutkimusongelmaan etsitään vastauksia lisäksi asettamalla seuraavat alaongelmat: 2) Erottuvatko jotkin yrittäjältä vaadittavat taidot edukseen/haitakseen saneerauksessa olevilla yrittäjillä? 3) Erottuvatko jotkin yrittäjältä vaadittavat taidot edukseen/haitakseen saneerauksessa olevilla yrittäjillä, kun arviointia suorittaa selvittäjä? Tutkimuksen tarkoituksena on teoreettisen viitekehyksen ja empirian avulla luoda kokonaiskuva siitä, onko yrittäjän taidoilla merkitystä yrityksen menestymiselle tai menestymättömyydelle. Tämä tutkimus on samalla osa Tekesin (Teknologian kehittämiskeskus) ja yrityspartnereiden rahoittamaa tutkimushanketta Yrityksen maksukyky ja strateginen johtaminen (projekti numero 40101/08). Projektin keskeisenä tavoitteena on selventää yrityksen maksukyvyttömyyteen ja maksukykyyn liittyviä käsitteitä. Hankkeessa kehitetään järjestelmiä, joiden avulla yritykset pystyvät reaaliaikaisesti mittaamaan ja ohjaamaan maksukykyään. Näillä mittareilla yritykset tulevaisuudessa voivat helpommin välttää liike-elämän karikot Tutkimuksen keskeiset käsitteet Tässä luvussa käydään läpi tutkimuksen keskeisimmät käsitteet. Luvuissa 2 ja 3 perehdytään tarkemmin esitettyihin käsitteisiin. Tämän luvun tarkoituksena on myös esitellä, millaisin rajauksin käsitteitä ja terminologiaa tässä tutkimuksessa käytetään. Yrityssaneeraus Yrityssaneerausmenettely on konkurssin vaihtoehto sellaisia tapauksia varten, joissa yrityksen taloudellinen kriisi on toiminnan lopettamisen sijasta mahdollista torjua tai ohittaa ryhtymällä saneerausohjelman mukaisesti korjaaviin toimenpiteisiin ja velkajärjestelyihin. Jos yrityksen toiminnan jatkamiselle on/ei ole taloudellisia edellytyksiä, konkurssin estämiseen tai lykkäämiseen ei ole syytä pyrkiä. Etenkin vuoden 2007 lakiuudistuksen tarkoituksena onkin edesauttaa

16 14 sitä, että taloudellisiin vaikeuksiin joutuvat yritykset valikoituvat oikealla tavalla, yhtäältä toiminnan lopettamiseen tähtäävään konkurssimenettelyyn, kuin toiminnan tervehdyttämiseen tähtäävään saneerausmenettelyyn (Koulu 2007: 299.) Yrityssaneeraus käsitellään seuraavassa luvussa, luvussa 2. Yrittäjä/yrittäjyys Suomen kielessä termit yrittäjä ja yrittäjyys viittaavat selvästi henkilön toteuttamaan liiketoimintaan henkilöllä on yritys. Kantasanana on verbi yrittää, jolla tarkoitetaan toimintaan ja ahkerointiin liittyvää tahtoa sekä halua onnistua. Englannin kielen termi entrepreneur voi sen sijaan merkitä myös yrittäjämäisesti työskentelevää henkilöä (Koiranen & Peltonen 1995: 80 81). Yrittäjyystutkimusta lähestytään yleensä kolmesta teoreettisesta näkökulmasta: taloustieteellisestä, psykologisesta tai sosiologisesta näkökulmasta (Koiranen 2000: 14; Gibb 2005: 46). Kun taloustieteellinen näkökulma keskittyy markkinatilanteen tarjoamiin mahdollisuuksiin, psykologinen näkökulma korostaa yksilön toimintaa, ominaisuuksia ja valmiuksia. Sosiologinen näkökulma suuntautuu tarkastelemaan yksilön toimintaympäristöä. Tässä tutkimuksessa yrittäjyyttä tarkastellaan taloustieteellisestä näkökulmasta, mutta osin myös psykologisesta näkökulmasta. Yrittäjä ja yrittäjyys setvitään tarkemmin kappaleissa 3.1. ja 3.2. Osaaminen ja tieto Osaamista määriteltäessä ajaudutaan aina myös abstraktimpaan käsitteeseen, tietoon (Hong & Ståhle 2004). Tietoa pidetään pohjana osaamisen muodostumiselle (Von Krogh & Roos 1995). Tieto ja osaaminen ovat käsitteinä lähellä toisiaan; kirjallisuudessa tietoon ja osaamiseen viitataankin usein yhteisellä knowledge management termillä. Määrittelyn laajentaminen muille tutkimusaloille (kuten filosofiaan tai sosiologiaan) ei ole tarkoituksenmukaista käsittelyn laajentuessa hallitsemattomaksi. Määrittelyä suoritettaessa tietojohtamisen tutkimuksesta käsin on kuitenkin huomioitava tutkimusalan monitieteisyys, jonka piiriin on vakiintunut käsitteistöä ja näkemyksiä myös muilta tieteenaloilta. Osaamiseen ja tietoon perehdytään luvussa 3.3.

17 15 Kompetenssi Käsitteellä osaaminen (competence) on suomen kielessä useita vastineita, mm. tietotaito, pätevyys, kyvykkyys ja kompetenssi. Suomalaisessa tutkimuskirjallisuudessa competence käännetään tavallisesti kompetenssi tai osaaminen. Kompetenssi on organisaatiossa ilmenevää tietoa ja taitoa, sekä niihin perustuvaa ongelmien ymmärrys ja ratkaisukykyä (Vanhala, Laukkanen & Koskinen 2002: 222). Kompetenssi kuvaa myös henkilöstön asiantuntijuutta, pätevyyden tasoa sekä yksilön hallitsemia taitoja (Ranki 1999: 163). Termiä competence käytetään osaamispohjaisessa strategisessa johtamisessa. Se on lähtöisin henkilöstövoimavarojen johtamisesta, jossa tarkastelutasona on alun perin ollut työ ja ihminen (Sanchez 2004). Kompetenssi käsite tarkastellaan tarkemmin luvussa Tutkimusasetelma Tämän tutkimuksen tutkimusongelmana on selvittää yrityssaneerauksessa olevien yrittäjien/yritysjohdon taitojen aste suhteessa yrittäjien yleensä vastaaviin lukuihin. TUTKIMUSONGELMA(T) Tutkimusongelma (pää- ja alaongelmineen) kysymykseksi muotoiltuna antaa hyvät edellytykset tarkistaa ollaanko todella vastaamassa haluttuun tutkimustavoitteeseen. TEORIA Aiemmat teoriat. Tehdyt tutkimukset. Aiemmat mallit. EMPIRIA Kvantitatiivinen tutkimusote. Survey-tutkimus. Aineiston analyysi. Johtopäätökset. TUTKIMUKSEN TULOKSET Kuvio 3. Tutkimusasetelma.

18 16 Viitekehyksen vaadittaville taidoille ja osaamiselle antaa Spencerin ja Spencerin (1993) jäävuorimallin näkyvästä osasta (tarkemmin eritelty luvussa 1.2.) ja Roodtin (2005) tutkimustuloksista (tarkemmin eritelty luvussa 3.5.) muodostettu viitekehys. Alaongelmilla pyritään selvittämään mahdollisia heikkouksia tai vahvuuksia saneerausyrittäjien osaamisessa. Lisäksi tutkitaan näkevätkö yrityssaneerauksen selvittäjät asiakkaidensa osaamisen (taitotason) samoin kuin yrittäjät itse vai esiintyykö arvioinneissa eroja Tutkimuksen rakenne Tutkimuksen kulku ja rakenne selviää kuviosta 3. Tämän tutkimuksen aluksi lukijalle pohjustetaan johdanto luvun avulla näkymät suomalaiseen yrittäjyyteen sekä yrityssaneerauskulttuuriin. Alkuun esitellään myös tutkimusasetelma sekä tutkimusongelma(t) tavoitteineen ja käydään läpi tutkimuksen keskeisimmät käsitteet lyhyesti. Toisessa luvussa esitetään yrityssaneerausmenettely pääpiirteissään sekä kurkistetaan yrityksen kriisejä kartoittaviin aikaisempiin tutkimuksiin. Tutkimus etenee kolmannessa luvussa yrittäjyyden ilmiön tarkasteluun keskeisimpine näkökantoineen ja luodaan toisaalta syväluotaava katsaus yrittäjyyden historiaan. Lisäksi käsitellään yrittäjän vaatimien valmiuksien terminologia ja perehdytään alan kirjalliseen katsaukseen Suomessa sekä maailmalla. Neljäs luku käsittää tutkimuksen toteutustavan ja menetelmät. Lopulta viides ja kuudes luku paneutuvat niin empiiristen tulosten kuin yhteenvedon sekä mahdollisten jatkotutkimusten kenttään.

19 17 2. YRITYSSANEERAUS Helmikuun 8. päivänä 1993 astuivat voimaan konkurssilainsäädäntöämme täydentämään yrityssaneerauslaki ja laki luonnollisen henkilön velkajärjestelystä. Lakien valmistelua oli kiirehditty taloudellisen laman aikana, joskaan sitä ei valmisteltu pelkästään laman vuoksi. Lainlaadinnan tavoitteena on ollut aikaansaada säännöstö, joka parantaa oikeudellisia edellytyksiä taloudellisissa vaikeuksissa olevan, mutta pohjimmiltaan elinkelpoisen yrityksen saneeraukselle ja tarpeettomien konkurssien välttämiselle. Lainsäädännön avulla ei kyetä, eikä pidä pyrkiä, ylläpitämään sellaista yritystoimintaa, jonka jatkumiselle ei ole liiketaloudellisia edellytyksiä. (Koulu & Niemi-Kiesiläinen 1999: 1.) Yrityssaneerauslaissa (YrSanL 1.1 ) yrityssaneeraus määritellään seuraavasti: Taloudellisissa vaikeuksissa olevan velallisen jatkamiskelpoisen yritystoiminnan tervehdyttämiseksi taikka sen edellytysten turvaamiseksi ja velkajärjestelyjen aikaansaamiseksi voidaan ryhtyä tämän lain mukaiseen saneerausmenettelyyn. Menettelyssä voidaan tuomioistuimen vahvistamalla saneerausohjelmalla määrätä velallisen toimintaa, varallisuutta ja velkoja koskevista toimenpiteistä siten kuin tässä laissa säädetään. Suomalaiseen yrityssaneerauslakiin vaikuttaa Euroopan unionin säätämä jäsenvaltioille yhteinen eurooppalainen insolvenssioikeus. Insolvenssioikeus tutkii sääntelyä, jolla yritetään ratkaista maksukyvyttömyyden muodostamia yhteiskunnallisia ongelmia (Koulu 2007: 7). Yrityssaneerausmenettelyn toteutustavat vaihtelevat kuitenkin Euroopassa maittain, sillä Euroopan unioni on jättänyt saneerausmenettelyn aloittamisen edellytykset ja saneerausmenettelyn toteuttamisen kunkin valtion kansallisen lainsäädännön varaan. Euroopan unionin maksukyvyttömyysasetuksen tavoitteena on kuitenkin pyrkiä yksinkertaiseen ja nopeaan täytäntöönpanoon sekä samanaikaisesti turvaamaan työllisyys ja säilyttämään elinkelpoiset yritykset (Karkia 2003: 30) Saneerausmenettelyn kulku Oikeuskirjallisuudessa saneerausmenettely on jaettu viiteen päävaiheeseen; menettelyn aloittamisvaihe, suunnitteluvaihe, päätöksentekovaihe, vahvista-

20 18 misvaihe ja toteutusvaihe. Saneerausmenettelyn pääpiirteittäinen kulku on nähtävillä kuviossa 4. Hakemuksen vireilletulo Menettelyn aloittaminen YrSanL 71 Alkukäsittely -attraktio -väliaikaisratkaisut YrSanL 72, 75 Väliaikaismääräykset Kuuleminen YrSanL 22 YrSanL 70 Lausumat Riitautukset Osoitus erilliseen oikeudenkäyntiin Päätös äänestyksestä YrSanL 76 Jälkikäsittely YrSanL 77.1 Oikaisutilaisuus YrSanL 76.1 Äänestys Ohjelman vahvistaminen YrSanL 77.2 Kuvio 4. Saneerausmenettelyn pääpiirteittäinen kulku (Koulu 2007: 26). Saneerausmenettelyn ensimmäisessä eli aloittamisvaiheessa päätetään siitä, onko saneerausmenettely aiheellinen aloittaa sekä määrätään selvittäjä. Suunnitteluvaiheessa selvittäjä jättää ehdotuksen saneerausohjelmaksi, mitä ennen hänen tulee neuvotella velallisen, velkojatoimikunnan ja velkojien kanssa. Tämän jälkeen ohjelmaehdotus otetaan alkukäsittelyyn, jossa toimitetaan ensin velkaselvittely eli tutkitaan saneerattavan yrityksen velat (saneerausvelat). Alkukäsittelyn jälkeen tuomioistuin siirtää lopullisen ohjelmaehdotuksen velkojien arvioitavaksi ja päätöksentekovaiheessa velkojat päättävät ohjelmaehdotuksesta. Vain poikkeustapauksissa tuomioistuin voi välittömästi siirtyä viimeiseen vaiheeseen. Vahvistamisvaiheessa tuomioistuin ratkaisee vahvistetaanko velkojien

21 19 enemmistön kannattama ohjelmaehdotus. Mikäli ohjelmaehdotus vahvistetaan, siitä tulee velallista ja velkojia sitova saneerausohjelma. Mikäli ehdotus hylätään, saneerausmenettely on keskeytynyt tuloksettomana. Lopulta toteutusvaiheessa suoritetaan maksuohjelman mukaista protokollaa. Saneerausmenettely voidaan keskeyttää myös milloin tahansa menettelyn aikana yrityssaneerauslain esteperusteisiin viitaten. Keskeytymistä voidaan vaatia menettelyosallisen keskeytysvaatimuksella. Itsenäinen valta vaatia keskeyttämistä on selvittäjällä, velkojalla ja velallisella. Täten kukin velkoja on oikeutettu yksin tekemään tällaisen vaatimuksen. (Koulu & Niemi-Kiesiläinen 1999: ; Koulu 2007: ) Saneerauksen aloittaminen Saneerausmenettelyn tulee aina pitää sisällään saneerausta eli toiminnan tervehdyttämistä erilaisilla toimenpiteillä. Tervehdyttäminen tarkoittaa ennen kaikkea yrityksen kannattavuuden parantamista, sillä kannattava yritys selviytyy ennen pitkää maksuvaikeuksista. Kannattavuutta voidaan parantaa suuntaamalla yrityksen toimintaa uudelleen, esimerkiksi kehittämällä uusia kilpailukykyisempiä tuotteita, luopumalla kannattamattomasta toiminnasta tai vähentämällä henkilökuntaa. Tehokkain tapa on joka tapauksessa yrityksen velkojen leikkaaminen (Koulu 2007: 2 3). Saneerauksen aloittamisvaiheessa päätetään siitä vallitsevatko saneerausmenettelyn aloittamisen edellytykset. YrSanL 7.1 luettelee saneerausmenettelyn aloittamisen esteperusteet. Laissa esteet on säännelty tyhjentävästi, ja ellei jotakin niistä ole havaittavissa, hakemus on hyväksyttävä ja menettely aloitettava. Onnistuminen on mahdollista vain, mikäli yrityksen toiminnalle on olemassa liiketaloudelliset perusedellytykset. Mikäli jo alkuvaiheessa on todennäköistä, ettei saneeraus voisi onnistua tai ohjelman avulla saavutettaisiin vain tilapäinen parannus velallisen toimintaedellytyksiin, menettelyn käynnistäminen ei ole mielekästä. Mikäli yritys on jo maksukyvytön, on hyvä pohtia onko vika perusedellytysten puuttumisessa vai seikoissa, jotka ovat tilapäisiä tai muuten korjattavissa. (Koulu & Niemi-Kiesiläinen 1999: 104.) Yrityksen saneerausta koskeva hakemus on jätettävä alueellisesti toimivaan tuomioistuimeen. Vireillepanoon ovat oikeutetut taloudellisissa vaikeuksissa oleva velallinen itse, velkoja (taikka useampi velkoja yhdessä) tai todennäköinen velkoja, jolla hakemuksen ajankohtana ei vielä ole vireillepanoon oikeuttavaa

22 20 velkoja-asemaa, mutta jolle velallisen maksukyvyttömyys todennäköisesti tulisi aiheuttamaan saamisoikeuteen perustuvia taloudellisia menetyksiä (Pinomaa 2001: 31). Jos asianosaisten kuulemisen ja riittävän aineiston kokoamisen jälkeen esteitä ei ole, tuomioistuin tekee päätöksen saneerausmenettelyn aloittamisesta. Saneerausohjelman syntymistä tai vahvistamista tämä ei vielä takaa, vaan laatimiseen tähtäävän selvitysprosessin käynnistymistä. Vasta saneerausohjelmaehdotuksen hyväksyminen käynnistää itse prosessin Saneerausohjelma Saneerausohjelmaehdotuksen esittää tuomioistuimen asettamassa määräajassa (enintään neljä kuukautta) useimmiten selvittäjä (Koskelo 1994: 31). Saneerausohjelman on määrä sisältää selvitys velallisen taloudellisesta asemasta sekä muista saneeraukseen vaikuttavista seikoista, eli ns. (1) selvitysosa. Ohjelmasta tulee myös selvitä määräykset velallisen ja velkojien asemaa koskevista, toiminnan jatkamiseen, muuttamiseen tai lopettamiseen tähtäävistä toimenpiteistä ja järjestelyistä, eli (2) toimenpiteet ja järjestelyt käsittävä osa. Näiden lisäksi tulee ilmetä (3) velkojien jako ryhmiin ja (4) mahdollinen äänivallan puuttuminen (Koskelo 1994: 251; Pinomaa 2001: ). Ohjelman selvitysosan tarkoituksena on antaa asianomaisille tietyt pohjatiedot ehdotuksen sisällön arvioimista silmällä pitäen. YrSanL 41 : perusteella ohjelman tulee sisältää erillinen selvitys seuraavista seikoista: 1) velallisen varoista, veloista ja muista sitoumuksista sekä velkojen vakuuksista; 2) menettelyn alkamisen jälkeisestä toiminnasta ja sen tuloksesta; 3) menettelyn alkamisen jälkeen tapahtuneista muutoksista velallisen organisaatiossa tai muissa toimintaedellytyksissä; 4) menettelyn alkamisen jälkeen otetuista luotoista, niiden vakuuksista ja tehdyistä sitoumuksista; 5) velkojien ja velallisen välillä vallitsevista, takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain 3 :ssä tarkoitetuista läheisyyssuhteista;

23 21 6) velallisen toimintaan kohdistuneiden tarkastusten tuloksista, velallisen rikoksia, kirjanpitorikoksia tai muita yritystoimintaan liittyviä rangaistavia tekoja koskevista toimenpiteistä tai epäilyistä sekä takaisinsaantiperusteita koskevista toimenpiteistä, havainnoista tai epäilyistä; 7) siitä, millaisiksi velallisen taloudellisen tilanteen ja toimintaedellytysten sekä velkojien aseman voidaan olettaa muodostuvan ilman ohjelmaa ja ohjelman avulla; 8) siitä, onko velallinen täyttänyt 13 :ssä säädetyn tietojenanto- ja myötävaikutusvelvollisuutensa; 9) muista velallista tai velallisen harjoittamaa toimintaa koskevista seikoista, joilla on merkitystä saneerausohjelman ja sen toteutumisedellytysten arvioinnin kannalta, kuten velallisen valmiudesta jatkaa toimintaa saneerausohjelmassa edellytetyllä tavalla ja ohjelman mukaisin muutoksin sekä ryhtyä muihin ohjelmassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin. Ohjelman toimenpideosassa tulee yksilöidä velallisen toiminnan tervehdyttämiseksi tarkoitetut toimenpiteet ja järjestelyt sekä velallisen ja velkojien asemaa koskevat toimenpiteet ja järjestelyt perusteluineen. YrSanL 42.1 : perusteella ohjelman tulee määrätä seuraavista toimenpiteistä: 1) siitä, onko velallisen toimintaa tarkoitus jatkaa ja missä laajuudessa, sekä tähän mahdollisesti liittyvistä yritysmuodon, yhtiöjärjestyksen, sääntöjen tai yhtiösopimuksen taikka yrityksen organisaation muutoksista; 2) velallisen varoja koskevista toimenpiteistä ja järjestelyistä, kuten varojen säilyttämisestä velallisella, niiden rahaksi muuttamisesta tai luovuttamisesta, rahaksimuutto tai luovutustavasta sekä täten saaduista tai odotettavissa olevista tuotoista; 3) henkilöstöä koskevista järjestelyistä;

24 22 4) saneerausvelkoja koskevista järjestelyistä sekä lisäsuoritusvelvollisuudesta; 5) velalliselle, velallisyhtiön yhtiömiehelle tai osakkeenomistajalle taikka näiden läheiselle työsuoritusten perusteella suoritettavasta vastikkeesta tai muusta korvauksesta taikka niiden perusteista; 6) ohjelman rahoituksesta ja seurannasta. Saneerausohjelman tarkoituksena on määrätä velallisen ja velkojien välisistä suhteista kokonaisratkaisuna siten, että ohjelma on pysyvä ja lopullinen ratkaisuksi yrityksen maksukyvyttömyysongelmiin. Tämän johdosta lainsäädännössä ohjelman muuttamista hyväksymisen jälkeen ei ole haluttu tehdä helpoksi. (Yr- SanL 63.) Saneerauksen toteuttaminen Yrityssaneerauksen tavoitteena on aina elinkelpoisen yrityksen aikaansaaminen nykyisestä maksukyvyttömästä yhtiöstä. Saneerausmenettelyn aikana laadittujen selvitysten, suunnitelmien ja velkajärjestelyjen tavoitteena on löytää velallisyritykselle sellainen tervehdyttämisohjelma, jonka avulla se saadaan taas jaloilleen. Saneerausohjelman tulee kuitenkin saada vahvistus tuomioistuimelta. Jos ohjelmaehdotus hylätään, saneerausmenettely on päättynyt tuloksettomana. Tällöin seurauksena on väistämättä konkurssi. Kun ohjelmaehdotus vahvistamisvaiheessa vahvistetaan, saa se aikaan oikeusvaikutuksia, joiden tarkoituksena on helpottaa yrityksen toimintakyvyn palautumista. Vahvistamisvaiheessa saneerausmenettely tuomioistuimessa päättyy (YrSanL 77.4 ) ja ohjelmasta tulee velallista sekä kaikkia velkojia velvoittava saneerausohjelma. Saneerausohjelmaa ryhdytään toteuttamaan velan lyhentämisenä velkojille ennalta määrättyyn päätepisteeseen asti. Saneerauskäytännössä ohjelmien kesto on keskimäärin 6 7 vuotta. Toteutusvaiheen aikana velallinen tekee velkojille saneerausohjelman sisältämän maksuohjelman mukaiset suoritukset. (Koskelo 1994: ; Koulu 2007: ) Yrityssaneerauksen viimeisetkin oikeusvaikutukset päättyvät, kun ohjelma on toteutettu. Tällöin yritys on taas oikeutettu esimerkiksi voitonjakoon omistajilleen sekä vapaaseen sopimuksen tekoon velkojiensa kanssa. On kuitenkin

YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari

YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari Velkojan etujen tehokas valvonta Tarkista saatavan peruste, määrä ja korko Onko kyseessä saneerausvelka? Onko kyseessä

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Johtopäätöksiä OTM -tutkielmasta: Yrityssaneerauksen perusselvityksen funktio

Johtopäätöksiä OTM -tutkielmasta: Yrityssaneerauksen perusselvityksen funktio Johtopäätöksiä OTM -tutkielmasta: Yrityssaneerauksen perusselvityksen funktio Saneerausmenettelyn lopputulosta koskevat tiedot ja perusselvitysten sisältö Tutkimusaineistoon sisältyi 30 perusselvitystä,

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 10b: Oman pääoman riittävyys

KIRJANPITO 22C Luento 10b: Oman pääoman riittävyys KIRJANPITO 22C00100 Luento 10b: Oman pääoman riittävyys OMAN PÄÄOMAN RIITTÄVYYS Vähimmäisosakepääoma (OYL 1:3 ): Yksityinen osakeyhtiö (oy) 2 500 euroa Julkinen osakeyhtiö (oyj) 80 000 euroa. Yhtiön osakkaiden

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT) Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 1 JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 Long-range planning does not deal with the future decisions, but with

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT HE 79/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annetun lain 4 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Ketterän Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Talentum Helsinki 2010 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1505-0 Kansi: Jarkko Nikkanen Taitto:

Lisätiedot

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004 KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004 PESÄNHOITAJAN SELONTEKO- JA TIETOJENANTOVELVOLLISUUS 1 YLEISTÄ Pesänhoitajan on informoitava velkojia pesän realisointitilanteesta ja muista kussakin

Lisätiedot

Hyvä ympäristölupahakemus

Hyvä ympäristölupahakemus Hyvä ympäristölupahakemus Valvojan näkökulma Uudenmaan ELY-keskus, Ympäristövalvonta, Heli Antson 4.12.2015 Valvojan toiveita hyvälle lupahakemukselle: Millainen ympäristölupahakemus - sellainen lupapäätös!

Lisätiedot

Tiedon kauppiaat - asiantuntijoiden tiimiyrittäjyys. Tarja Pietiläinen, KTT Life Works Consulting Oy

Tiedon kauppiaat - asiantuntijoiden tiimiyrittäjyys. Tarja Pietiläinen, KTT Life Works Consulting Oy Tiedon kauppiaat - asiantuntijoiden tiimiyrittäjyys Tarja Pietiläinen, KTT Life Works Consulting Oy Tutkimusryhmästä tiimiyrittäjiksi vuonna 2000 1 Missio Silta liiketalouden tutkimuksen ja käytännön liikkeenjohdon

Lisätiedot

Yrityssaneeraukset 2009

Yrityssaneeraukset 2009 Oikeus 2010 Yrityssaneeraukset 2009 Vuoden 2009 aikana loppuun käsitellyt yrityssaneerausasiat Vuoden 2009 aikana käsiteltiin käräjäoikeuksissa loppuun 463 yrityssaneerausasiaa. Määrä on lähes kolmanneksen

Lisätiedot

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn?

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Esite keskeisimmistä asioista, jotka vaikuttavat yrittäjän mahdollisuuteen saada velkajärjestely. Samat ehdot ja ohjeet koskevat sekä pää että sivutoimisia

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten

Lisätiedot

Nopeutettu saneerausmenettely - NOPSA

Nopeutettu saneerausmenettely - NOPSA Nopeutettu saneerausmenettely - NOPSA Aalto-yliopisto 24.5.2011 Konkurssiylitarkastaja Harri Hämäläinen Konkurssiasiamiehen toimistokonkurssiasiamiehen toimisto Bulevardi 30 B, PL 157 00121 HELSINKI Esityksen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 8 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 8 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004 KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 8 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004 KONKURSSIVELALLISEN TOIMINNAN ERITYISTARKASTUS 8/2004 (Sisältöä muutettu 25.11.2008; muutokset lihavoitu) 1 ERITYISTARKASTUKSEN TAVOITTEET 2 ERITYISTARKASTUKSEN

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SISÄLTÖ Hallituksen koko 3 Riippumattomuuden arviointi 3 Hallituksen kokoonpano 3 Nimitys- ja palkkiovaliokunnan tehtävät 4 2 SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Yleistä tarinointia gradusta

Yleistä tarinointia gradusta Yleistä tarinointia gradusta Juha Taina Pro gradu seminaariesitelmä 21.1.2008 Yleistä tarinointia gradusta 1 1. Johdanto Pro gradu tutkielma (tästä eteenpäin vain tutkielma ) on ennen kaikkea opinnäyte.

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: tuomioistuinharjoittelusta 1 Soveltamisala Sen lisäksi mitä tässä laissa säädetään, käräjänotaarista säädetään tuomioistuinlaissa ( / ). Käräjänotaarin velvollisuuksiin

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test suomi svenska (https://oma.yrityssuomi.fi:443/entrepreneur-test? p_p_id=82&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column- 1&p_p_col_count=1&_82_struts_action=%2Flanguage%2Fview&_82_redirect=%2Fentrepreneur-test&_82_languageId=sv_SE)

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.9.2016 COM(2016) 621 final 2016/0301 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU ICAO-sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta, joka koskee päätöstä ilmaliikenteen hallintaa

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys

Lisätiedot

HE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta

HE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta HE 276/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lääkelakia muutettavaksi

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 5.7.2012 EP-PE_TC1-COD(2011)0902 ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 5. heinäkuuta 2012 Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta STN-tietoisku 1 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Miten terveydenhuollon kehittamishankkeita koordinoidaan? Sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Itkonen, Pohjois-Karjalan shp

Miten terveydenhuollon kehittamishankkeita koordinoidaan? Sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Itkonen, Pohjois-Karjalan shp SUOMEN KUNTAUITTO Sosiaali- ja terveysyksikkö TERVEYDENHUOLLON 27. ATK-PAIVAT 4. - 5.6.2001 Miten terveydenhuollon kehittamishankkeita koordinoidaan? Sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Itkonen, Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö ja sen kotipaikka on Lappeenranta.

ETELÄ-KARJALAN SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö ja sen kotipaikka on Lappeenranta. ETELÄ-KARJALAN SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Säätiön nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö ja sen kotipaikka on Lappeenranta. 2 Säätiön tarkoitus Säätiön tarkoituksena on

Lisätiedot

Osakeyhtiölain muutoksen ja tilintarkastuksen laadun vaikutus voitonjakoon heikon maksukyvyn yhtiöissä. Pro Gradu tutkielma Päivi Saarelainen

Osakeyhtiölain muutoksen ja tilintarkastuksen laadun vaikutus voitonjakoon heikon maksukyvyn yhtiöissä. Pro Gradu tutkielma Päivi Saarelainen Osakeyhtiölain muutoksen ja tilintarkastuksen laadun vaikutus voitonjakoon heikon maksukyvyn yhtiöissä Pro Gradu tutkielma Päivi Saarelainen Maksukyky osakeyhtiölaissa Uusi OYL 21.7.2006 13 luku 2 Varoja

Lisätiedot

klo 14:15 salissa FYS2

klo 14:15 salissa FYS2 Kandi info 2016: Orientaatio LuK työn ja tutkielman tekemiseen keväällä 2017 28.11.2016 klo 14:15 salissa FYS2 28.11.2016 Jussi Maunuksela 1 Infon tarkoituksena on perehdyttää LuK tutkielman suorittamiseen

Lisätiedot

TEKES ASIAKASKARTOITUS

TEKES ASIAKASKARTOITUS TEKES ASIAKASKARTOITUS HTSY Verohallinto 9.10.2014 2 (5) TEKES ASIAKASKARTOITUS Harmaan talouden selvitysyksikkö on selvittänyt Tekesin rahoitusta saaneiden yritysten rekisteröintiasemaa ja taloudellisia

Lisätiedot

Kansallinen tutkintojen viitekehys ja sen suhde eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen

Kansallinen tutkintojen viitekehys ja sen suhde eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen Kansallinen tutkintojen viitekehys ja sen suhde eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.5.2009 Carita Blomqvist, yksikön päällikkö Tutkintojen tunnustaminen

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen Yrittäjän ammattitutkinto 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen Dnro 53/011/2012 1 A. Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen... 3 1.0 Yleisesittely... 3 1.1 Aineiston käyttö... 3 1.2 Tutkintosuorituksen

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

SAMPO OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 10.50

SAMPO OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 10.50 PÖRSSITIEDOTE 11.2.2004 KLO 10.50 SAMMON HALLITUKSEN EHDOTUKSET YHTIÖKOKOUKSELLE Sampo Oyj:n hallitus on päättänyt tehdä 7.4.2004 järjestettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle seuraavat ehdotukset, joiden

Lisätiedot

PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa

PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa JÄRJELLÄ, TUNTEELLA VAI VAISTOJEN VARASSA? PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa Hallituksen puheenjohtaja Jorma Tarkki Sukkamestarit Oy Varkaus 14.8.2009 SELVITYKSEN TAUSTA Pk-yritysten

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Hyvä ympäristölupahakemus

Hyvä ympäristölupahakemus Hyvä ympäristölupahakemus Valvojan näkökulma Kaisa Vähänen, Pohjois-Pohjanmaan ELY Aluefoorumi 25.5.2016, Hotelli Lasaretti, Oulu Valvojan toiveita hyvälle lupahakemukselle Viranomaiseen kannattaa ottaa

Lisätiedot

HE 33/2010 vp. siirrettäisiin asetuksesta lakiin. Esityksen tarkoituksena on saattaa keskusta koskevat säännökset vastaamaan perustuslain vaatimuksia

HE 33/2010 vp. siirrettäisiin asetuksesta lakiin. Esityksen tarkoituksena on saattaa keskusta koskevat säännökset vastaamaan perustuslain vaatimuksia HE 33/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mittatekniikan keskuksesta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi mittatekniikan keskuksesta annettua lakia. Ehdotettavat muutokset

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

RATKAISEEKO ehr HR-STRATEGISET HAASTEET? - Tutkimus 2003

RATKAISEEKO ehr HR-STRATEGISET HAASTEET? - Tutkimus 2003 RATKAISEEKO ehr HR-STRATEGISET HAASTEET? - Tutkimus 2003 Tutkimustuloksia henkilöstötyön tietojärjestelmistä 2003 26.9.2003 jarmo.peltoniemi@paconsulting.com Matka HR-järjestelmien maailmaan Oppi ja suositukset

Lisätiedot

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä 7.9.2016 Seppo Salo, Pääarvioija 1 Tänään iskemme käsiksi näihin Agenda Siirtymäajan toimenpiteet ja mitä päivittäminen vaatii Tärkeimmät muutokset ja

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN OSAAMISEN JOHTAMINEN. organisaation toimintakyvyn vahvistamista ja varmistamista osaamispohjan avulla

OSAAMISEN JOHTAMINEN OSAAMISEN JOHTAMINEN. organisaation toimintakyvyn vahvistamista ja varmistamista osaamispohjan avulla OSAAMISEN JOHTAMINEN OSAAMISEN JOHTAMINEN Anita Keskinen 4.2.2008 organisaation toimintakyvyn vahvistamista ja varmistamista osaamispohjan avulla sisältää kaiken sellaisen tarkoituksellisen toiminnan,

Lisätiedot

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on 7 (5?) jäsentä, joista kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja

Lisätiedot

Eduskunta Ympäristövaliokunta Lausuntopyyntö HE 132/2015 VP (Laki metsähallituksesta)

Eduskunta Ympäristövaliokunta Lausuntopyyntö HE 132/2015 VP (Laki metsähallituksesta) Eduskunta Ympäristövaliokunta 11.2.3016 Lausuntopyyntö HE 132/2015 VP (Laki metsähallituksesta) 1 Yleistä Lakiesityksessä ei ole esitetty toiminnallisia perusteita uudistamiselle, siltä osin tarpeeton

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 11812000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi äitiysavustuslain 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi äitiysavustuslakia siten, että äitiysavustukseen

Lisätiedot

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta.

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta. 1 (7) V9.12.2008 PRH:n hyväksymät FINPRO RY:N SÄÄNNÖT Sääntöjen muutos rekisteröity 18.9.2009. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Finpro ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.8 Sähköinen liiketoiminta

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.8 Sähköinen liiketoiminta Yrittäjän ammattitutkinto 3.8 Sähköinen liiketoiminta Dnro 53/011/2012 1 A. Sähköinen liiketoiminta... 3 1.0 Yleisesittely... 3 1.1 Aineiston käyttö... 3 1.2 Tutkintosuorituksen arviointi... 3 2.0 Tutkinnon

Lisätiedot

Vastuuopettajapäivät Lappeenranta Olli Ervaala. Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista

Vastuuopettajapäivät Lappeenranta Olli Ervaala. Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista Vastuuopettajapäivät Lappeenranta 11.2.2010 Olli Ervaala Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista Viitekehyksiä Tutkintojen viitekehykset nousivat koulutuspoliittiseen keskusteluun Euroopan unionissa

Lisätiedot

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkeasioiden

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

MÄÄRÄYS LUOTTOLAITOKSEN RISKIENHAL- LINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVON- NASTA

MÄÄRÄYS LUOTTOLAITOKSEN RISKIENHAL- LINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVON- NASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Omistusyhteisöille Luottolaitoksille MÄÄRÄYS LUOTTOLAITOKSEN RISKIENHAL- LINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVON- NASTA Rahoitustarkastus antaa luottolaitostoiminnasta annetun lain

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 2011 Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulosta) arvioidaan mahdollisimman aidoissa työelämän

Lisätiedot

KURKISTUS ÄLYKKÄÄN MARKKINOINNIN MAAILMAAN. Kuinka tiedolla johdettu markkinointi nähdään Suomessa?

KURKISTUS ÄLYKKÄÄN MARKKINOINNIN MAAILMAAN. Kuinka tiedolla johdettu markkinointi nähdään Suomessa? 1 KURKISTUS ÄLYKKÄÄN MARKKINOINNIN MAAILMAAN Kuinka tiedolla johdettu markkinointi nähdään Suomessa? Aiemman tutkimuksemme* mukaan markkinoinnin johtaminen tiedolla parantaa markkinoinnin tuottoastetta

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

A) Oikeudelliset asiakirjat. Tiedoksiantaminen: citação- ja notificação-asiakirjat

A) Oikeudelliset asiakirjat. Tiedoksiantaminen: citação- ja notificação-asiakirjat 1 FI A) Oikeudelliset asiakirjat Tiedoksiantaminen: citação- ja notificação-asiakirjat Citação-asiakirjalla (haaste) saatetaan vastaajan tietoon, että häntä koskeva asia on viety oikeuteen, ja kutsutaan

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

PL 4600, Oulun yliopisto p HOPS

PL 4600, Oulun yliopisto p HOPS PL 4600, 90014 Oulun yliopisto p. 029 448 2920 http://www.oulu.fi/kauppakorkeakoulu/ HOPS henkilökohtainen opintosuunnitelma Pelkkää KTM-tutkintoa suorittamaan siirtyvät opiskelijat Nimi: Opiskelijanumero:

Lisätiedot

Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ.

Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ. Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n

Lisätiedot

OPTL. Verkkokatsauksia 2/2007. Velkajärjestelyn kehityssuuntia 1993 2006. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Tuloksia. 1 Johdanto.

OPTL. Verkkokatsauksia 2/2007. Velkajärjestelyn kehityssuuntia 1993 2006. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Tuloksia. 1 Johdanto. OPTL Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Vesa Muttilainen Velkajärjestelyn kehityssuuntia 199 26 Tuloksia Verkkokatsauksia 2/27 Sisällys Tuloksia 1 1 Johdanto 1 2 Velkaongelmien järjestelyn eteneminen 2 Velkajärjestelyn

Lisätiedot