6/2010. Susann Härkönen, Kemira: Työ vesilaboratoriossa palkitsee päivittäin

Transkriptio

1 6/2010 Susann Härkönen, Kemira: Työ vesilaboratoriossa palkitsee päivittäin

2 sisältö Tampere tarjosi oivan ympäristön teollisuushistorian ensimmäiselle maailmankonfrenssille. Insinöörit voivat nousta nykyisin puolustusvoimien korkeimpiin sotilastehtäviin. Insinöörimajuri Anu Ojala sanoo, että se on mahdollista myös naisille ainakin teoriassa. Pääkirjoitus... 5 Pysähdy muistamaan Uutisia... 6 Kolumni... 8 Eläkekysymykset herättävät vaalikeskusteluja Puheenjohtajan palsta... 9 Insinööriliitto valvoo etujasi myös kesällä Edunvalvontaa Luottamushenkilöt ovat valmiita paikallisiin neuvotteluihin Yhteistoimintalaki tunnetaan huonosti Toivetyöntekijä on valmis kehittymään Edunvalvontaa Pysyvyyttä työelämässä Työelämässä pysyvyys on yllättävän vahvoilla TVK:n konkurssi oli shokki toimihenkilöliikkeelle Teollisuuden historian tuntijat koolla Osaaminen Anu Ojala insinöörimajuriksi Suomesta vesiteknologian huippumaa Yhteiskunnasta Is there a Finn on board? Totta ja tutkittua Tiedon heikko saatavuus keskeyttää työn Oikeutta Viimeaikaista oikeuskäytäntöä Uusia työntekijöitä Opiskelija-asiaa Tapahtumia Järjestöasiaa Kannen kuva: Tuulikki Holopainen 2

3 16.9. numero 6/2010 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs Helsinki Puhelin, vaihde Faksi Suomesta on tulossa vesiteknologian kärkimaa. Kemiran yhdessä VTT:n kanssa perustama tutkimuskeskus houkuttelee mukaan kansainvälisiä osaajia. Päätoimittaja/Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää Toimittaja Kirsi Tamminen Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät , , Tarkastettu levikki kpl ( ) Painos Osoitteenmuutokset puh opiskelijat Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: Ilmoitushinnat Aukeama mv / 4-väri Sivu mv / 4-väri /2 sivu mv / 4-väri /4 sivu mv / 4-väri Näinä päivinä selviää, voittaako Metropolia ammattikorkeakoulun sähköauto kultaa vai häviääkö hopean kansainvälisessä ajoneuvokehityskilpailussa. Vaihtoehtona on myös jaettu toinen sija. Tilaushinta 50 /vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen ISSN UUSI INSINÖÖRI 3

4 Muista miten muistat......kunhan muistat, että jäsenkortilla saat Teboililta tuntuvat alennukset. -2,2 snt/l polttoaineesta Alennukset ovat voimassa kaikilla yli 300 Teboil-huoltamolla ja automaattiasemalla. Alennusta ei saa Teboil Express-automaattiasemilta.

5 pääkirjoitus Pysähdy muistamaan Syyskuu 2010 Ilona Mäenpää Padam, padam... laulaa Edith Piaf iki-ihanassa vuosikymmeniä suosittuna säilyneessä laulussaan. Se sävähdyttää kuulijansa aina uudelleen. Sävel on tuhansien muusikkojen soittamana elänyt ja siirtynyt aina nykyaikaan. Bastiljin vuosipäivänä nuoren tytön vuoro on tullut muistaa....padam! Sävel pakottaa tytön pysähtymään! Ja muistamaan! Muistot voivat tehdä kipeää, mutta ne antavat myös voimaa! Tässä numerossa olemme pysähtyneet tarkastelemaan työelämän pysyviä asioita, teollisuushistoriaa ja toimihenkilöliikkeen menneisyyttä. Kaikki pysyvyys ei olekaan kielteistä, kuten Harri Melin toteaa haastattelussa s Koulutusta meillä on aina arvostettu ja arvostetaan edelleen. Työmarkkinoille luonteenomaista ovat olleet järjestöjen keskinäinen luottamus ja se, että sopimuksista pidetään kiinni. Yhdessä tekemisen perinteet ovat kaikesta muutoksesta ja ajoittaisista konflikteista huolimatta säilyneet vahvoina työyhteisöissä. On hyvä muistaa ja tuntea omat juurensa sekä menneisyys. Pysyvyyttä elämään tuovat historian, kulttuurin ja perinteiden ohella ystävät, perhe ja suku. Pidetään niistä kiinni ja muistetaan niiden arvo. UUSI INSINÖÖRI 5

6 uutisia Paperiteollisuuden ylempien ylityö- ja matkustuskielto alkoi Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n asettama paperiteollisuuden ylempien toimihenkilöiden ylityö- ja matkustuskielto on käynnistynyt hyvin syyskuun alusta. Ylemmät ovat poistuneet työpaikoiltaan päivittäisen työajan täytyttyä ja matkustamista on soviteltu työajalla tehtäväksi. Ylemmät ovat osoittaneet pitävänsä asetettuja neuvottelutavoitteita tärkeinä ja haluavat kehittää työsuhteensa ehtoja vastaamaan paremmin nykyaikaiseen työntekoon. Noin YTN-liittoihin kuuluvaa paperiteollisuuden ylempää toimihenkilöä on ollut sopimuksettomassa tilassa syksystä 2009 alkaen. Suurin kiista koskee työehtosopimusvaikutteista kirjausta mahdollisuudesta sopia paikallisesti työaikapankista. Työaikaan liittyvät epäkohdat ovat metsäteollisuudessa työskentelevien ylempien toimihenkilöiden työsuhteen ehtojen suurimpia puutteita. Niin ylityöt kuin omalla ajalla tapahtuva työmatkustaminenkin jäävät useimmiten korvaamatta. Työaikapankki olisi joustava ja moderni ratkaisu tähän ongelmaan. On käsittämätöntä, että ylempien toimihenkilöiden täytyy penätä laista johtuvia tai muille henkilöstöryhmille jo sovittuja asioita painostustoimenpiteiden avulla, YTN Metsäteollisuuden vastaava asiamies Saku Laapio kommentoi. YTN haluaa myös paperiteollisuuden luottamusmiehilleen työmarkkinoilla tavanomaiset korvaukset. Palkkoihin halutaan vähintään toimialan yleisen linjan mukainen yleiskorotus. Suunnitteluala valmistautuu syksyn neuvotteluihin Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n suunnittelualan taustaryhmä tavoittelee syksyn neuvotteluissa suunnittelualalla työskentelevien reaaliansioiden nousua. Myös vapaa-aikana matkustamisen korvauskäytäntöjen kehittäminen on yksi päätavoitteista. Suunnittelu- ja konsulttialan ylempiä toimihenkilöitä koskevan uuden työehtosopimuksen neuvottelut alkoivat maanantaina Lokakuun lopussa päättyvä työehtosopimus sanottiin irti 30. elokuuta. Neuvotteluja tuetaan 17 tilaisuuden kenttäkierroksella syys-lokakuussa. Tilaisuuksissa tarkastellaan toimialan näkymiä, alan palkkauksen ja työehtojen kehitystä sekä kerrotaan YTN:n työehtosopimustavoitteista. YTN tukee NSN:n erosopimuksien riitautusta Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n mukaan Nokia Siemens Networks rikkoo keväällä 2010 tehtyjä erosopimuksia, jos se pidättää jo maksetut lomarahat pitämättömistä lomista. Viime keväänä NSN:n yt-neuvottelujen yhteydessä eropaketin ottaneet allekirjoittavat NSN:n laatimat erosopimukset. Niiden perusteella osapuolet sitoutuivat siihen, että heillä ei ole mitään velvoitteita toisiaan kohtaan sen jälkeen, kun sopimuksen mukaiset velvoitteet on täytetty. NSN yrittää nyt vastoin erosopimuksia periä pitämättömien lomien lomarahat irtisanomisajan palkasta. Jokaisen kaltoin kohdellun on syytä esittää korvausvaade käräjäoikeudessa. YTN tukee jäseniään tässä prosessissa, YTN:n puheenjohtaja Heikki Kauppi lupaa. YTN pyytääkin, että asianomaiset YTN-liittojen jäsenet ottavat yhteyttä oman YTN-liittonsa lakimiehiin. Liittojen jäsenilleen ottamat vastuu- ja oikeusturvavakuutukset kattavat oikeudenkäyntikuluja työsuhderiidoissa. YTN ohjaa erosopimuksen ottaneet jäsenensä saman lakiasiaintoimiston hoidettavaksi. Tiitisestä työneuvoston puheenjohtaja Työneuvoston uutena puheenjohtajana on aloittanut syyskuun alussa oikeustieteen tohtori, työoikeuden professori (emeritus) Kari-Pekka Tiitinen. Työneuvosto on työ- ja elinkeinoministeriön alainen riippumaton erityisviranomainen. Se antaa lausuntoja työaikaa, vuosilomaa, työturvallisuutta ja eräiden muiden työntekijöiden suojelua koskevien lakien soveltamisesta ja tulkinnasta. Työneuvosto käsittelee myös oikaisuvaatimukset aluehallintovirastojen tekemiin poikkeuslupapäätöksiin. Valtioneuvosto nimittää työneuvoston jäsenet kolmen vuoden toimikaudeksi. Nykyinen toimikausi päättyy Palkitse yhdistysaktiivi ehdota Vuoden Välkkyä Toimihenkilöjärjestöjen sivistysliitto TJS jakaa joka vuosi Vuoden Välkky -palkinnon sellaisesta ammattiyhdistyksen toiminnasta tai ideasta, mikä on ollut esimerkillistä jäsenpalvelua tai auttanut yhdistyksen kehittymistä ja vaikuttavuutta. Tällaista toimintaa voi olla esimerkiksi jäsentapahtumat ja -koulutukset, jotka kehittävät jäsenistön osaamista tai auttavat virkistäytymään, verkostoitumaan, saamaan vertaistukea tai luomaan yhteishenkeä. Toiminta voi olla myös yhdistyksen luottamustoimisten ja aktiivien motivoimista ja jaksamisen kehittämistä tai perusjäsenten työssä jaksamiseen ja työpaikan epäkohtien korjaamiseen vaikuttamista. Lähetä ehdotus perusteluineen kulttuurisihteeri Inka Ukkolalle syyskuun aikana, inka.ukkola@tjs-opintokeskus.fi tai TJS Opintokeskus, Ratamestarinkatu 11 A, Helsinki. Palkinto luovutetaan joulukuussa. Uusia työpaikkoja syntyy ensi vuonna Palkansaajien tutkimuslaitos PT ennustaa Suomen kokonaistuotannon kasvun yltävän 3,7 prosenttiin tänä ja ensi vuonna. Nousua vauhdittaa ennen kaikkea vienti, joka lisääntyy tänä vuonna lähes kymmenyksen ja ensi vuonna runsaat kahdeksan prosenttia. 6

7 Ensi vuonna myös yksityiset investoinnit piristyvät ja yltävät yhdeksän prosentin kasvuun. Työttömien määrä nousee tänä vuonna henkilöllä viime vuoden keskitasosta ja työttömyysaste nousee siten noin 8,5 prosenttiin. Ensi vuonna työttömien määrä vähenee henkilöllä, työttömyysaste alenee keskimäärin 8 prosenttiin. Lisätyöpaikkoja syntyy keskimäärin ensi vuoden aikana. Timangi kilpailu palkitsee nuoria yrittäjiä Timangi kilpailulla palkitaan nuoria yrittäjiä ja yrittäjätiimejä, jotka ovat innovatiivisella ja rohkealla toiminnallaan nostaneet yrityksensä kasvuun. Kilpailu on avoin kaikille nuorille yrittäjille: ikäraja on vuotta. Kilpailun järjestää hallituksen työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma. Osallistumisaikaa kilpailuun on 29. lokakuuta saakka. Kilpailun pääpalkinto on euroa ja kaksi muuta finalistia palkitaan eurolla. Voittajat palkitaan joulukuussa. Kilpailun verkkosivut ovat osoitteessa OAJ:n Luukkainen Akavan 1. varapuheenjohtajaksi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen on valittu Akavan 1. varapuheenjohtajaksi. Valinta tehtiin elokuisessa Akavan hallituksen kokouksessa, kun Erkki Kangasniemi pyysi eroa varapuheenjohtajan tehtävästä. Luukkainen toimi jo aiemmin Akavan hallituksen jäsenenä. Korkeasti koulutettujen erityisongelmana on koulutusta vastaavan työpaikan saannin vaikeutuminen, heidän osuutensa työttömistä on noussut hälyttävästi. Tähän pahenevaan ongelmaan on pikaisesti löydettävä lääkkeitä, joukko tarvitsee erityistoimia. Jotta korkeakoulutettavien määrä vastaisi paremmin työelämän tarpeita, koko koulutuksen ennakointijärjestelmä 6n otettava seuraavan hallituksen yhdeksi keskeiseksi tehtäväksi, Luukkainen linjaa. Uuden Insinööriliiton edustajat Akavan hallituksessa toimikaudella ovat puheenjohtaja Pertti Porokari ja neuvottelujohtaja Ismo Kokko. Porokari on myös Akavan hallituksen varapuheenjohtaja. OECD-raportti: Suomalaisnuoret ikätovereitaan enemmän koulutuksessa Vuonna 2008 yhteensä 43 prosenttia vuotiaista suomalaisista oli tutkintoon johtavassa koulutuksessa. OECD:n keskiarvo oli 25 prosenttia. Koulutukseen osallistuminen kyseisessä ikäryhmässä kasvoi Suomessa merkittävästi vuosina yhteensä 28 prosentista 43 prosenttiin. Sen jälkeen osallistuneiden osuus on pysynyt samana. Lukuun vaikuttaa ennen kaikkea ammattikorkeakoulukoulutuksen kasvu. Puolet suomalaisista korkeakouluopiskelijoista valmistuu alle 27-vuotiaina, kun OECD:ssä vastaavasti valmistutaan 25-vuotiaina. Vanhin viidennes Suomessa valmistuneista on jo yli 33-vuotiaita eli melkein kymmenen vuotta vanhempia kuin britit. Ruotsin ja Islannin lisäksi Uudessa- Seelannissa on valmistuneiden joukossa merkittävässä määrin vanhempiakin opiskelijoita. Korkeakoulutuksesta suomalainen yhteiskunta hyötyy OECD:n keskimääräistä enemmän eli euroa (miehet), kun OECD:n vastaava summa on euroa. Naisten korkeakoulutuksessa Suomi ( euroa) jää OECD:n keskiarvon euroa alle. Maiden välillä on eroja. Saksassa korkeakoulutettu mies tuottaa yhteiskunnalle laskennallista hyötyä euroa. Portugalissa ja Turkissa naisen korkeakoulukoulutus on yhteiskunnalle tuottoisampaa kuin miehen koulutus. Koulutuksen yhteiskunnallisia hyötyjä laskettaessa yhteiskunnan menoihin lasketaan koulutuksen aikaiset verotulon menetykset ja sosiaaliset tuet sekä koulutuksen julkiset menot. Tuloihin lasketaan korkeammista ansioista johtuvat verotulot ja säästöt sosiaalisten tukien määrissä. Rehtori Osmo Moilasen stipendirahasto Lahden teknillisen oppilaitoksen entisen rehtorin Osmo Moilasen 90-vuotispäivän kunniaksi perustetaan rehtorin nimeä kantava rahasto. Moilanen toimi oppilaitoksen rehtorina vuosina Rahaston tuotoista jaetaan stipendejä Lahden ammattikorkeakoulun insinööriopiskelijoille. Lahjoitukset syntymäpäivärahastoon tehdään Päijät-Hämeen Osuuspankkiin tilille Rehtori Moilasen syntymäpäivätoimikunnan jäsenet Mauno Anttila ja Seppo Paija antavat lisätietoja. Mauno Anttila, ja maunoanttila@suomi24.fi. Seppo Paija ja seppo.paija@phnet.fi. UUSI INSINÖÖRI 7

8 kolumni Esa Swanljung toimitusjohtaja, Työeläkevakuuttajat TELA ry Eläkekysymykset herättävät vaalikeskusteluja Kestääkö työeläkejärjestelmämme suurten ikäluokkien paineen? Riittävätkö rahat nykynuorten tuleviin eläkkeisiin? Muutetaanko indeksiä? Leikkaako elinaikakerroin liikaa? Mitä tapahtuu eläkeiälle? Kuumat eläkekysymykset näyttävät värittävän pian alkavaa eduskuntavaalikampanjointia. Mutta mitkä asiat nousevatkaan pöytään tulevissa hallitusohjelmaneuvotteluissa? Eläkekysymykset ovat myös seuraavien hallitusohjelmaneuvottelujen suuria kysymyksiä. Niistä käydään keskustelua niin, että eläkkeisiin liittyvät asiat näyttävät nousevan jopa kynnyskysymyksiksi. En ihmettele tätä yhtään, koska seuraavan hallituksen varassa on paljon, myös eläkkeisiimme liittyen. Suuret ikäluokat ovat juuri eläköitymässä, ilahduttavan suuri osa heistä vanhuuseläkkeelleen. Tämä ajoittuu suurelta osin seuraavalle hallituskaudelle. Nyt on sopiva aika tarkastella työeläkejärjestelmämme kestävyyttä ja eläkkeiden riittävyyttä pidemmälläkin aikavälillä. Eläkejärjestelmämme kestävyyteen voidaan vaikuttaa neljällä tavalla: työeläkemaksuilla, työeläkevarojen tuotoilla, eläke-etuisuuksiin puuttumalla tai työuria pidentämällä. Viime aikojen keskustelussa painopiste on ollut viime mainitussa. Vaikka keinoista saatetaan olla eri mieltä, kaikki tuntuvat pitävän välttämättömänä pidentää työssäoloaikaa, jotta eläkkeisiin ei tarvitsisi puuttua eikä työeläkemaksuja korottaa liian korkealle tasolle. Työmarkkinajärjestöt sopivat niin sanotussa sosiaa litupossaan työeläkemaksujen nostamisesta vuoteen 2014 asti. Mitä tapahtuu sen jälkeen, on avoinna. Paineet maksutasoon tulevat kahdelta suunnalta. Toisaalta eläkejärjestelmämme kestävyys edellyttäisi maksujen nostamista, toisaalta yleinen paine veronkorotuksiin saattaa houkutella tarkastelemaan työeläkemaksujen noususta pidättäytymistä. Työeläkemaksuista sopiminen on työmarkkinakysymys. Silti sitä ei voitane tyystin irrottaa yleisestä vero- ja finanssipolitiikastakaan, vaikutetaanhan maksuilla oleellisesti suomalaisen työn hintaan ja sitä kautta työllisyyteen. Työeläkejärjestelmän rahoituksen kannalta toinen keskeinen kysymys on sijoitussäännösten vakaa ja pitkäjänteinen kehitys. Varsin mittaviksi kasvaneiden työeläkerahastojen tuotoilla on ratkaiseva merkitys. Vastikään laadituilla työeläkeyhtiöiden vakavaraisuussäännöksillä pyritään mahdollistamaan riittävän suuret tuotot riittävän pienellä riskillä. Tämä on kestävä tie. On eläkeläisten, palkansaajien ja koko yhteiskunnan onni, että työeläkejärjestelmämme perusteisiin ei kohdistu suuria paineita. Silti on syytä olla tarkkana. Aika ajoin nousee esille uusia haasteita, milloin kotimaisia, milloin ulkomaisia. Euroopan unionin piirissä käytävää eläkekeskustelua on seurattava tarkalla silmällä. Pari kuukautta sitten julkaistu vihreä kirja eläkepolitiikasta antaa ajattelemisen aihetta. Vaikka suomalaiset työeläkkeet on hyvin suojattu maamme liittymissopimuksella Euroopan unioniin, uusia näkökulmia tulee esille koko ajan. Suomi ei ole ikääntymisongelmien sa kanssa myöskään yksin. Kaikkialla Euroopassa painiskellaan saman ongelman kanssa. Myös muiden ratkaisuista voimme oppia. Kotimaisessa keskustelussa nousee aika-ajoin esille ajatuksia muuttaa hajautettua järjestelmäämme keskitettyyn, valtiojohtoiseen Kolmikantaisesti pohjustettu ja hajautetusti toteutettu eläkejärjestelmä on osoittanut vahvuutensa niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina. suuntaan. Tätä kehitystä on varottava! Kolmikantaisesti pohjustettu, lakisääteinen, mutta hajautetusti toteutettu järjestelmämme on osoittanut vahvuutensa niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina. Miksi muuttaa hyvin toimivaa kokonaisuutta? Tuleva hallitus joutuu yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa monien eläkepoliittisten haasteiden eteen. Siksi on tärkeää kirjata hallitusohjelmaan valmius laajaan asioiden valmisteluun ja tarvittaessa pikaisiinkin ratkaisuihin. Kaikkia haasteitamme emme pysty edes vielä näkemään. Silti niihin on oltava valmis reagoimaan. 8

9 puheenjohtajan palsta Insinööriliitto valvoo etujasi myös kesällä Syyskuu 2010 Pertti Porokari Heinäkuussa käytiin merkillinen mittelö, kun Nokia ja sen tytäryhtiö ilmoittivat liitoille lopettavansa jäsenmaksujen perinnän palkasta elokuun alusta ylempien toimihenkilöiden osalta. Perintä olisi kuitenkin jatkunut muiden henkilöstöryhmien osalta. Mediaa kiinnosti kovasti tämä jo ensimmäisessä keskitetyssä tulopoliittisessa ratkaisussa 1969 sovitun, yhden ay-liikkeen kulmakiven, käytännön romutusyritys. Asiaa hämmästeltiin peräti television uutisissa useammalla kanavalla. Aika ajoin yritykset kokeilevat rajoja ja sitä, onko ay-liike hereillä ja toimintakykyinen. Tälläkin kertaa oli. Asia saattaa tuntua merkityksettömältä etenkin, jos suoraperintä ei ole itsellä käytössä. Kyse onkin paljon suuremmasta asiasta, sillä jos käytäntö olisi muuttunut ylemmillä toimihenkilöillä, olisi se mitä todennäköisimmin ollut edessä seuraavaksi muilla henkilöstöryhmillä. Listalla olisi myös jatkossa ollut varmasti muitakin merkittäviä heikennyksiä. Saimme kiistassa myös merkittävää tukea työntekijä järjestöltä. Palkansaajien yhteistyö yli keskusjärjestörajojen on ehdottoman tärkeätä yhä koventuvilla työmarkkinoilla. Teknologiateollisuudessa käytiin työehtosopimuksen toista kierrosta ja neuvoteltiin vuoden palkankorotukista. YTN:n neuvottelut sujuivat hyvässä yhteistyössä työntekijäjärjestö Metalliliiton kanssa. Neuvottelutulosta ei ollut ehditty vielä hyväksyä missään, kun työnantajien keskusjärjestö EK jo julisti uuden palkka-ankkurin syntyneen. EK:ssa hoetaan keskitettyjen ratkaisujen olevan historiaa ja nyt neuvotellaan alakohtaisia ratkaisuja. Silti he ovat häiritsemässä liittojen välisiä neuvotteluja palkka kattoineen. Liittokierroksella jokainen ala neuvottelee omista lähtökohdista ja tilasta sivuille vilkuilematta. Hyvää syksyä! INSINÖÖRI UUSI 9

10 edunvalvonta Teksti ja kuvat: Kirsi Tamminen Luottamushenkilöt ovat valmiina paikallisiin neuvotteluihin Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilöt saivat koulutusseminaarissa eväitä paikallisiin palkankorotusneuvotteluihin. Sain seminaarista paljon apuja paikallisiin neuvotteluihin, etenkin YTN:n ohjeistuksesta, sanoo ylempien pääluottamushenkilö Marianne Salo VTI Technologies Oy:stä. Tuure Nurmi on ollut kolme kautta ylempien luottamusmiehenä Dieffenbacher Panelboard Oy:ssä. Sinä aikana ei ole käyty lainkaan yt-neuvotteluja. 10 Marianne Salo työskentelee VTI Technologies Oy:ssä, jossa henkilöstöä on noin 500. Yritys valmistaa sensoreita, joilla pystytään mittaamaan liikkeen tai paineen muutosta. Yleisimmät sovellukset ovat autojen hallintajärjestelmät ja sydämentahdistimet. Salo on yrityksen ylempien toimihenkilöiden pääluotto, edustettavia on tällä hetkellä noin 220. Henkilöstön määrä on kasvussa. Seminaarissa erityisen mielenkiintoista oli keskustella liiton ohjeistuksesta ja sen avulla pystyin jo hahmottelemaan neuvottelujen lähtökohtia alustavasti ylempien toimihenkilöiden osalta, Salo sanoo. Hän arvioi, että neuvottelut sujuvat hyvässä yhteistyöhengessä. Yrityksen johto tietää, että tuotannon kapasiteetin nopea nosto ei ole sujunut ilman motivoitunutta ja osaavaa henkilöstöä. Emme yritä ulosmitata myönteistä kehitystä kokonaisuutena, vaan saada aikaan sopimuksen, joka tukee nykyistä tuotantotilannetta ihmisiä motivoivalla tavalla. Salo pitää hankalana neuvottelujen tiukkaa aikataulua. Korotuksista ei juuri voida neuvotella, niistä tehdään esitykset ja asiasta on pystyttävä keskustelemaan tehokkaasti ja tuloksellisesti. Salon mukaan VTI:llä kaikki luotot ovat tuttuja keskenään. Yhdessä Metallityöväen liiton luottojen kanssa keskustellaan palkankorotuksista erityisesti tässä tilanteessa, kun asioista on keskusteltu yhdessä jo liittotasolla. Tavoitteena kaikille vähintään 1,5 prosenttia Tuure Nurmen työpaikka on Dieffenbacher Panelboard Oy Nastolassa. Siellä työskentelee 60 henkilöä, joista 43 on ylempiä. Yritys tekee puupohjaisten levyjen jälkikäsittelylinjoja avaimet käteen -periaatteella. Nurmi on ylempien toimihenkilöiden luottamusmies. Hänen arvionsa mukaan neuvottelut käydään suhteellisen sujuvasti, sillä yrityksen taloudellinen tilanne on hyvä. Hän on luottavainen, vaikka edellisellä kerralla neuvottelut olivat olemattomia, heikosta taloudellisesta tilanteesta johtuen. Nurmi sai teknon seminaarista kotiin viemisiksi vahvistuksen sille, että voi hyvin pyytää vähintään 1,5 prosenttia ja jos rahkeita riittää, niin enemmänkin. Työnantajalla ei pitäisi olla mitään faktoja, jotka estäisivät tuon 1,5 prosenttia jakamisen kaikille. Siihen lisää saaminen tulee olemaan vaikeinta. Palkansaajayhteistyötä paikallisissa neuvotteluissa ei tehdä, sillä yrityksessä on ainoastaan ylempiä toimihenkilöitä ja Toimihenkilöunionin sopimuksen piirissä olevia. Heillä on palkkaneuvottelut vielä kesken. Pienessä yrityksessä neuvottelukulttuuri on avoin Lasse Laine työskentelee jyväskyläläisessä Fluidhouse Oy:ssä. Henkilöstöä on 39, joista 14 on ylempiä toimihenkilöitä. Fluidhouse toimittaa hydrauliikka- ja voitelujärjestelmiä sekä valmistaa paperikonehydrauliikkaa.

11 Teksti: Marketta Harinen YTN ja Metalliliitto samanaikaisesti sopimukseen Meillä eri palkansaajaryhmät keskustelevat ennakkoon ja neuvottelujen välillä, mutta palkankorotusneuvottelut työnantajan kanssa pidetään erikseen, Fluidhouse Oy:n ylempien luottamushenkilö Lasse Laine kertoo. Viime vuoden kesäkuussa päättyivät yt-neuvottelut, jonka seurauksena yhdeksän henkilöä irtisanottiin. Irtisanotuista kaksi oli ylempiä. Kuluneena kesänä on palkattu yksi uusi ylempi toimihenkilö. Laine on ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilö ensimmäisellä 2-vuotiskaudellaan. Hän vakuuttui seminaarissa esiintyneen johtaja Jaakko Kianderin kannustavasta ja myönteistä kasvukehitystä ennustaneesta puheenvuorosta. Hänen sanojensa pohjalta yritetään perustella isompaa prosenttia ja vakuuttaa myös työnantaja tulevasta noususta. Työnantaja on jo hieman varoitellut, ettei mitään ylimääräistä olisi luvassa. Luottona minulla on kuitenkin oltava tavoite saada aikaan sopimus, jossa saadaan kustannusvaikutukseltaan kalliimpi kuin tuo 1,5 prosenttia. Jos työnantaja ei pysty nostamaan palkkoja kuin tuon verran, ehdotan erilaisia kertaeriä, Laine sanoo. Jos niihinkään ei päästä, oma perälautani on päästä työnantajan kanssa sopimukseen tavasta, miten 0,5 prosenttia jaetaan, jotta se olisi ylempien toimihenkilöiden ehdottama. Laine osallistuu yhdessä työnantajaedustajan kanssa YTN:n ja Teknologiateollisuus ry:n tiedotustilaisuuteen, missä kerrotaan neuvottelukumppanien yhteisistä ohjeista paikallisille neuvotteluille. Laineen mukaan neuvottelut pienehkössä yrityksessä sujuvat ihan hyvin, sillä molemmat tahot ovat perillä asioista, joten yllätyksiä tuskin on luvassa kummallekaan. UUSI INSINÖÖRI Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden palkankorotuksista sovitaan paikallisesti syyskuun aikana. Vaihtoehtona on vähintään prosentin yleiskorotus lokakuussa ja puolen prosentin henkilökohtainen korotus työnantajan jakamana, mutta liittojen ohjeistuksen mukaisesti tai 1,5 prosenttia yleiskorotuksena. Erikoista kierroksessa oli, että tällä kertaa Ylemmät Toimihenkilöt YTN ja Metallityöväen liitto kävivät neuvotteluja yhtä aikaa ja koko ajan hyvässä yhteistyössä. Ratkaisun sisältökin on pääpiirteissään sama. Palkansaajat osoittivat neuvotteluissa vastuullisuutensa: paikallisella ratkaisulla voidaan sopia yli 1,5 prosentin korotukset niissä yrityksissä, joissa talous on kunnossa. Toisaalta 1,5 prosentin kustannusvaikutus on kohtuullinen heikommassakin tilanteessa olevalle yritykselle. Neuvotteluosapuolten yhteisen tiedotteen mukaan YTN ja Teknologiateol lisuus pitävät tärkeänä, että työpaikkojen talous- ja työllisyysnäkymiä tarkastellaan yhdessä paikallisesti. YTN:n luottamusmiehet käyvät neuvottelut yrityksen tilanteesta yhdessä työnantajien edustajien kanssa syyskuun loppuun mennessä. Ensisijaisesti niiden perusteella sovitaan työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkankorotuksen kustannusvaikutus, ajankohta ja toteuttamistapa. Niistä sovittaessa otetaan huomioon kustannuskilpailukyky, tuottavuus, kannustavuus sekä työllisyys- ja ostovoimatekijät. Tavoitteena on, että henkilöstön edustajien kanssa käytävissä neuvotteluissa löydetään työpaikan oloja ja tuottavuuden kehittämistä vastaava ratkaisu. Liitot järjestävät palkkaratkaisusta ja talouskeskusteluista yhteisiä koulutustilaisuuksia eri puolilla Suomea sekä luottamusmiehille että henkilöstöhallinnon edustajille. Yhteinen ymmärrys tiedonsaannista YTN:n teknologiateollisuuden vastaavan asiamiehen Jani Huhtamellan mukaan yhteinen ohjeistus keskittyy enimmäkseen paikallisen sopimisen edellytysten ja tavoitteiden luomiseen. On tärkeää, että molemmat osapuolet ymmärtävät luottamusmiehen tiedonsaannin merkityksen tasa-arvoisen neuvotteluaseman kannalta. Neuvottelujen jälkeen luottamusmies saa nyt kirjallisen selvityksen paikallisesta kustannusvaikutuksesta ja sen kohdentamisesta tai työnantajan jakaman erän kohdentamisesta, Huhtamella sanoo. Palkallinen isyysvapaa suosituksena Vaikka tällä kierroksella ei tehty muutoksia työehtosopimuksen tekstiosaan, liitot suosittelevat, että lokakuusta lähtien työntekijälle maksetaan isyysvapaan ajalta palkkaa luontaisetuineen enintään kuuden arkipäivän jaksoon sisältyviltä työpäiviltä. Liitot sopivat myös, että palkallinen isyysvapaa tulee sitovana tekstinä seuraavaan työehtosopimukseen. 11

12 edunvalvonta Teksti: UP/Petra Sneck Kuva: Pekka Sipola Yhteistoimintalaki tunnetaan yrityksissä huonosti Pari vuotta sitten uudistetun yhteistoimintalain käytäntö on yhä hämärän peitossa monessa yrityksessä. Uusi asiamies uskoo tiedon voimaan. Iso ongelma on, että lakia ei tunneta, eikä sitä siksi välttämättä osata soveltaa käytännössä, kertoo syyskuun alussa työnsä aloittava yhteistoiminta-asiamies Helena Lamponen. Lamposen tehtäväksi tulee valvoa miten yt-laki yrityksissä toimii ja miten sitä noudatetaan. Aikaisemmin työpaikan yhteistoimintaa koskevien lakien valvonta kuului työ- ja elinkeinoministeriölle. Työsarkaa riittää, sillä ministeriön alkuvuodesta julkaisemassa tutkimuksessa ilmeni, että työnantajista 67 prosenttia ja henkilöstöstä 64 prosenttia koki tuntevansa lain vain tyydyttävästi tai välttävästi. Neuvotteluja käydään pitkälti vain irtisanomisista Yhteistoiminta-asiamies Helena Lamponen uskoo, että tietoa levittämällä yritykset saadaan noudattamaan yt-lakia myös käytännössä. Koska yt-lakia ei tunneta hyvin, se ei ole saanut aikaan olennaisia muutoksia yritysten toiminnassa. Yrityksissä ei ole tietoa yhteistoimintaneuvottelujen käsitteestä ja yhteistoimintalain käytännön hyödyistä. Tutkimusten mukaan neuvotteluja pidetään vain työvoiman vähentämistilanteissa käytävinä irtisanomisneuvotteluina, Lamponen kertoo. Yhteistoimintalain uudistuksen myötä henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet pitää käsitellä yt-neuvotteluissa vuosittain. Ministeriön tutkimuksen mukaan tämä toteutuu vain joka toisessa yrityksessä. Lamponen korostaa, että yrityksissä tulisi olla keskeistä pitää henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet ajan tasalla. Hyödyt koskevat sekä yrityksen toimintaa että henkilöstöä. Lähtökohtana on, että yrityksissä huomioidaan ennakoitavissa olevat muutokset ja niiden vaikutukset esimerkiksi henkilöstön määrään tai ammatilliseen osaamiseen. Erittäin tärkeänä Lamponen pitää myös neuvottelujen toteuttamisen tapaa. Ne käydään yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi. Tavoitteena on kehittää yrityksen toimintaa yhteisymmärryksessä. Kaikkia neuvotel- 12

13 tavia asioita koskee sama vaatimus, hän muistuttaa. Pehmeitä ja kovia keinoja Yt-lain valvontapyynnöt tulevat pääasiassa työpaikoilta: asiamies antaa neuvoja pyydettäessä ja tarvittaessa sekä työntekijöille että työnantajille. Myös työsuojeluviranomaisella on velvollisuus ilmoittaa viipymättä yt-asiamiehelle, jos hän epäilee, että yhteistoimintalakia ei ole noudatettu. Asiamiehellä on myös oikeus suorittaa tarkastus yrityksessä, jos hän epäilee laiminlyöntejä. Tarkastuksesta on ilmoitettava mahdollisuuksien mukaan ennalta. Yhteistoiminta-asiamiehen kovempaan keinovalikoimaan kuuluvat valtuudet antaa työantajalle kirjallinen kehotus lainvastaisen toiminnan korjaamiseksi tai uusimisen estämiseksi. Hän voi viedä asian esitutkintaan, jos tekoon liittyy sakkorangaistus. Jos henkilöstösuunnitelmaa tai koulutustavoitteita ei saada käsitellyiksi yhteistoimintamenettelyissä, asiamies voi vaatia tuomioistuinta asettamaan työnantajalle uhkasakon. Lamponen uskoo kuitenkin, että suurin osa ongelmista ratkeaa ohjeilla ja neuvonnalla. Keskeistä on tiedon levittäminen yt-lainsäädännön sisällöstä, samoin koulutus. Kun saadaan lainsäädäntöä tunnetuksi, luodaan edellytyksiä myös lain noudattamiselle. Pidän ykköshaasteena juuri tietoisuuden lisäämistä. Valvonnan piirissä yritystä Yhteistoimintalakia sovelletaan entistä useammalla työpaikalla. Laki on laajennettu koskemaan yrityksiä, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Uudistuksen myötä mukaan tuli myös kolmannen sektorin työnantajia, kuten säätiöitä ja järjestöjä riippumatta siitä, tavoittelevatko ne voittoa. Nyt yhteistoiminta-asiamiehen valvonnan piirissä on noin yritystä ja runsaat työntekijää. Yhteistoimintalain valvonta on jaettu yt-asiamiehen ja työntekijä- sekä työnantajapuolen yhdistysten kesken työpaikoilla, joilla valtakunnallisia työehtosopimuksia sovelletaan työehtosopimuslain nojalla. Yhteistoimintalain uudistuksen myötä henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet pitää käsitellä yt-neuvotteluissa vuosittain. Asiamiehen tehtäviin kuuluu myös lain toteutumisen seuranta ja arviointi sekä yt-lain toimintaa koskevien lakialoitteiden tekeminen. Vaikka lain toteutuminen kangertelee, Lamponen on toiveikas sen tulevaisuudesta. Haluan todella uskoa, että kunhan lain velvoitteet ja säädökset tiedetään, yritykset ja työntekijät hyötyvät. Kun hyödyt oivalletaan, se on moottori, jonka kautta lainsäädäntö tulee toimimaan myös käytännössä. ICT-alalle kohtuulliset korotukset Ylemmät toimihenkilöt YTN ja Tietoja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI pääsivät kesällä sopimukseen ICTalan ylempien toimihenkilöiden uudesta työehtosopimuksesta. Ensimmäisen sopimusvuoden korotukset ovat yhteensä 1,3 prosenttia. Lokakuun alussa maksetaan 0,8 prosentin yleiskorotus kaikille. Ensi vuoden helmikuun alussa on jaossa 0,5 prosentin paikallinen erä niin sanotulla täydellä perälaudalla eli jos erästä ei päästä paikallisesti sopuun, se maksetaan kaikille yleiskorotuksena. Seuraavien vuosien korotuksista neuvotellaan aina toukokuun loppuun mennessä. Jos sopuun ei päästä, sopimus voidaan sanoa irti päättymään samaisen vuoden syyskuun lopussa. Noudatamme monien muidenkin alojen käyttämää periaatetta. Palkoista ei haluta sopia useiksi vuosiksi eteenpäin, kun taloudellinen tilanne voi heitellä vielä voimakkaasti. Se on otettava huomioon aina uusista korotuksista sovittaessa, YTN:n alan pääneuvottelija Tage Lindberg kertoo. ICT-alan keskeiset yritykset ovat tahkonneet hyvää tulosta viime vuodet. Siksi korotustaso olisi voinut olla Lindbergin mielestä parempikin. Toisaalta emme voi olla irti muusta maailmasta, hän huomauttaa. Teksteihin viilauksia Työehtosopimuksen teksteihin tuli muutamia parannuksia. Jatkossa esimerkiksi etävanhemmalla on mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen lomaan lapsen sairastuttua. Myös luottamusmiehen asema koheni. Keskeinen tavoite on, että tämän sopimuskauden aikana valtaosa ylemmistä toimihenkilöistä saa kohtuullisen korvauk sen vapaa ajalla matkustamisesta työasioissa. Lindberg pitää saavutettua työehtosopimusta kohtuullisena. Neuvotteluilmapiiri oli hyvä, mutta neuvotteluteitse ei ollut mahdollisuuksia parempaan ratkaisuun, Lindberg sanoo. Hän muistuttaa, että ICT-alan työehtosopimus on ehdoiltaan YTN:n parhaita työehtosopimuksia. ICT:n uusi ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus on voimassa Se koskee noin palkansaajaa. TEKin jäseniä on ICT-alalla reilut 400. Alalla toimivista ylemmistä toimihenkilöistä yli 80 prosenttia työskentelee TeliaSonerassa, Elisassa, DNA:ssa ja TDC:llä. (Marketta Harinen) UUSI INSINÖÖRI 13

14 edunvalvonta Teksti ja kuva: Ari Hautaniemi Työelämä on murroksessa. Kansainvälinen kilpailu kiristyy ja jatkuvat muutokset ravistelevat työpaikkoja. Millaisia työntekijöitä tällaisessa ilmastossa haetaan? Kansainvälinen, nuorekas, joustava, innokas, kokenut, koulutettu, ansioitunut tiimipelaaja, hyvä tyyppi sanat vilahtelevat työpaikkasivujen ilmoituksissa. Toivelistat työpaikkailmoituksissa ovat kasvaneet kilpailun globalisoituessa. Rekrytointialan ammattilaiset vakuuttavat kuitenkin, että työnsaanti on edelleen mahdollista ihan tavallisille ihmisille. Työnantajan toivetyöntekijä on valmis kehittymään Työpaikkailmoitusten hyvä tyyppi on sosiaalinen tiimipelaaja Staffing Services Manager Jani Kallio rekrytointipalveluyritys Proselectum Oy:stä toteaa, että globaali maailmantalous luo jatkuvasti uusia laajaalaisuuden vaateita. Ammatista riippumatta työntekijältä edellytetään nyt entistä voimakkaammin monipuolista osaamista, jatkuvaa muutos- ja kehittymiskykyä, vuorovaikutustaitoja, kielitaitoa sekä luonnollisesti kykyä dynaamiseen tuloksen tekoon. Kuulostaa haasteelliselta. Sitä se onkin, muttei suinkaan mahdotonta. Vaikka työnhakijoille asetettu vaatimustaso onkin monipuolistunut ja kasvanutkin, Kallio vakuuttaa, ettei ihmeidentekijä tarvitse olla. Nykytyönantaja arvottaa hakijoita pitkälti heidän tarjoamansa kokonaispaketin perusteella, Kallio toteaa. Työpaikkoihin haetaan ja palkataan edelleen ihan tavallisia ihmisiä eli heitä, jotka niitä uskaltavat hakea, Kallio lohduttaa. Vaatimuksia ei kannata säikähtää. Vuorovaikutus, vuorovaikutus Kentin yliopiston teettämien kyselyiden mukaan suurten työnantajien toivetyöntekijän ominaisuuksissa ovat useimmiten suullinen ja kirjallinen kommunikaatiokyky, tiimityötaidot, bisnesäly, analysointitaidot, aloitteellisuus, määrätietoisuus, suunnittelu- ja organisointikyky, joustavuus ja ajanhallinta. Samoja ominaisuuksia ja erityisesti sosiaalisia taitoja painottavat myös kymmenet muut kansainväliset selvitykset. Kymmenen vuoden ja reilusti yli 500 rekrytointiprosessin kokemuksella Kallio luettelee samoja tekijöitä. Työpaikkailmoituksissa haettu hyvä tyyppi on muiden kanssa toimeen- 14

15 Hyvä tyyppi kasvattaa työyhteisön tiimihenkeä, jolla on todettu olevan positiivista vaikutusta yrityksen menestyksen kannalta. tuleva positiivisen hengen rakentaja generaattori, joka myös omalla osaamisella ja esimerkillisellä toimintatavallaan nostaa muidenkin tahtotilaa ja tekemisen tasoa. Hyvä tyyppi kasvattaa työyhteisön tiimihenkeä, jolla on todettu olevan positiivista vaikutusta yrityksen menestyksen kannalta. Kallio on havainnut, että vuorovaikutuskyky kasvattaa jatkuvasti merkitystään. Uutta on se, ettei sosiaalisia taitoja vaadita enää ainoastaan esimerkiksi myyjiltä tai muilta asiakasrajapinnassa toimivilta. Yksinäinen koodaajakaan ei voi enää piiloutua pizzalaatikoiden taakse. Kommunikaatiokykyä vaaditaan kaikilta alasta riippumatta. Sosiaalisten kontaktien ja kommunikaation välttäminen on jopa äärimmäisen hankalaa, työ kun on nykyisin yhteistyötä läpi koko organisaation ja yhä useampi osallistetaan työskentelemään myös ulkoisten sidosryhmien kanssa. Tutkinto avain uran alkuun Pelkkä sosiaalisuus ei tietenkään riitä. Työnantajalle on edelleen tärkeintä se, että henkilö on taidoiltaan ja tiedoiltaan sopiva tehtävään. Kompetenssi ei tarkoita kuitenkaan ainoastaan muodollisesti pätevää. Heikommillakin papereilla varustettu hakija voi päihittää kirkkain arvosanoin valmistuneen, jos muu kokonaisuus vaikuttaa paremmalta. Kallion mukaan kompetenssi koostuu osaamisesta, kokemuksesta, henkilöominaisuuksista ja kyvystä tuottaa työnantajalle lisäarvoa. Muodollinen pätevyys avaa ovia erityisesti uran alussa, myöhemmin sen arvo muuttuu useimmiten lähinnä nimelliseksi. Toki on edelleen ammattialoja, kuten lääkäri tai poliisi, joissa muodollinen pätevyys on edellytys, mutta myöhemmässä vaiheessa uraa kokemus ja osaaminen muodostuvat ratkaisevimmiksi, muiden henkilökohtaisten ominaisuuksien ohella. Lisäksi osaamistarpeet muuttuvat. Nykyinen työelämä korostaa entisestään sitä, ettei nykyiseen kompetenssiin voi tuudittautua. Tärkeintä työnantajalle ja sitä kautta myös työntekijälle itselleen on jatkuva itsensä kehittäminen, osaamisen ylläpitäminen ja sen muokkaaminen muuttuvia tarpeita vastaavaksi. Hae rohkeasti! Opiskelijan näkökulmasta työuran alku on haasteellista aikaa, kun oman osaamisen riittävyys askarruttaa. Rekrytointialan ammattilaiset rohkaisevat kuitenkin niin nuoria kuin vanhempiakin hakemaan rohkeasti. Liian itsekriittinen ei kannata olla. Äärimmäisen harvoin kaikki vaateet täyttävää henkilöä löytyy, Jani Kallio Proselectumista muistuttaa. Työpaikkailmoitus kannattaa lukea huolella, ja tehdä taustatyötä tutustumalla yritykseen muistakin lähteistä. Mikäli yritys ja tehtävänkuva vaikuttavat mieleisiltä ja kokee itse suoriutuvansa esitetyistä tehtävistä, hakemuksen lähettämisen kynnys täyttyy. Henkilöstökonsultti Terhi Ruuth henkilöstöpalveluyritys Eilakaisla Oy:stä kannustaa hänkin hakemaan rohkeasti, kunhan pyrkimys on kohti työtä mitä haluaa tehdä. Ei kannata hakea kaikkea mahdollista, vaan tosissaan sitä, mitä haluaa tehdä. Jos mielenkiintoinen ilmoitus askarruttaa, Ruuth suosittelee aktiivisuutta. Jos yhtään mietityttää, kannattaa soittaa ja kysyä lisätietoja. Työpaikkailmoitukset ovat harvoin täydellisiä tai tyhjentäviä. Jos esimerkiksi edellytetään saksan kielen taitoa, työnantajalta voi kysyä, minkä verran ja voiko sen kompensoida jollain muulla. Vastaavasti usein eduksi lasketaan vaikka tietyn ohjelman tuntemus. Käytännössä monet ohjelmat ovat kuitenkin logiikaltaan samanlaisia ja uuden ohjelman sisäistää helpostikin. Lisäksi tulevaisuuden kannalta voi olla hyödyllistä kysyä, mistä syystä ei tullut valituksi. Sekä hakemus että CV kannattaa kohdentaa juuri kyseiseen tehtävään, painottaa olennaisia asioita, Ruuth suosittelee. Internet on pullollaan erilaisia malleja hyvien hakemusten ja ansioluetteloiden laatimiseen. Kallion mukaan kannattaa myös harkita, miten hakemuksessa tuo esiin vahvuutensa, osaamisalueensa ja ominaisuutensa ilmoituksessa toivottujen asioiden näkökulmasta. Esimerkiksi kaikkia vuosia kaupan kassalla ei kannata kirjoittaa sellaisenaan, vaan mainita tehneensä tällä ja tällä ajanjaksolla asiakaspalvelutyötä. Markkinointiosaajaksi hakijan ei kuitenkaan tarvitse muuntautua. Tärkeintä on hakemuksen ja CV:n luettavuus. Rekrytoijan on kyettävä niiden avulla arvioimaan hakijan osaamista ja kokemustaustaa suhteessa hakukriteereihin. Ari Hautaniemi UUSI INSINÖÖRI 15

16 edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen Piirros: Mikama Työelämässä pysyvyys on yllättävän vahvoilla Vain muutos on pysyvää, tokaistaan Suomessa usein. Muutoksesta, etenkin työelämässä, puhutaan painavin äänenpainoin. Jatkuvan muutoksen pintakuoren taakse kätkeytyy paljon muuta, joka ei olekaan jatkuvasti muutoksessa, sanoo sosiologian professori Harri Melin Tampereen yliopistosta. 16 Harri Melinin mukaan esimerkkejä pysyvyydestä ja muuttumattomuudesta on lukuisia. Monien asioiden olisi toki jo suonut muuttuvan vuosikymmenten aikana. Yksi pysyvyys on ammattirakenteen yllättävän hidas muutos, sillä tyypilliset miesten tai naisten ammatit ovat muuttuneet vähän. Vaikka työn sisältö on muuttunut ja työ on tietoteknistynyt, tiettyjen ammattiryhmien olemassa olo on ollut vakio. Toimistosihteeri, kaupanmyyjä ja siivooja ovat olleet naisten ammattien listan kärjessä, miehillä on ollut autonkuljettaja, koneenkäyttäjä ja johtaja. Ainoastaan maanviljelijöiden määrä on selvästi laskenut. Sukupuolten välinen työnjako työmarkkinoilla ei ole muuttunut. Suomessa työmarkkinat ovat jakautuneet sukupuolen mukaan kahtia, mihin kytkeytyvät miesten ja naisten palkkauksessa olevat erot. Erot ovat olleet valtavan pysyviä suuresta puheesta ja kaikenlaisista ohjelmista huolimatta, Melin huomauttaa. Organisaatiohierarkia on ollut hyvin pysyvä Pysyvyyttä on myös työelämän hierarkkisissa valta- ja auktoriteettisuhteissa. Oikeassa työelämässä armeijamainen käskyorganisaatio ei ole muuttunut lainkaan, Melin kärjistää. Valta ja käskeminen eivät ole muuttu- neet, vaikka sen luonne saattaa olla muuttunut. Missä hyvänsä suomalaisessa konsernissa, jossa on menty tulosyksikkörakenteeseen, on annettu ymmärtää sen merkitsevän, että tulosyksiköillä on enemmän itsenäisyyttä tavoitteiden asettamisessa, päämäärään pääsemisessä ja tuloksen nauttimisessa, Melin kertoo esimerkin. Kuitenkin suomalaisessa paperiteollisuudessa ylin johto on tehnyt tiukasti strategisia ratkaisuja, joilla on päätetty sulkea paperikone täältä ja sellutehdas sieltä, vaikka yksittäisen tulosyksikön näkökulmasta ratkaisu ei olisi ollut millään tavalla perusteltu. Iso strateginen vallankäyttö ei ole mihinkään muuttunut, Melin painottaa. Hierarkkisessa ketjussa kaikilla tasoilla käytetään valtaa: ylimmässä johdossa, keskijohdossa sekä työnjohdossa. Ketjussa muutos on ollut pientä. Niin sanottu tehdasmainen byrokratiaorganisaatio on pitänyt suuresta muutospuheesta huolimatta hyvin pintansa. Muutoksen patoaminen Melin tietää, mistä hän puhuu, kun on kyse työelämän pysyvyyksistä. Hän on tutkinut muutoksia ja havainnut paljon myös muuttumattomuutta. Suomessa työelämän muutos on osa yleistä muutospuhetta. Suomalaisen yhteiskunnan puhetavoissa muutos on ollut läsnä vahvasti noin 50 vuotta. Suomi oli agraarinen yhteiskunta 1960-luvun alkuun asti. Siihen saakka muutosta oli suorastaan padottu ja pidetty talonpoikaisyhteiskuntaa yllä vähän väkisinkin. Kun se ei enää toiminut, niin kaikki muutoksenluukut aukaistiin. Tästä 1960-luvun rakennemuutoksesta tai suuresta murroksesta lähtien Suomessa on puhuttu muutoksesta, Melin toteaa. Kun 1960-luvun kuluessa Suomi koki maaltamuutot sekä väen siirtymisen pientiloilta tehtaisiin ja maa palkkatyöläistyi, jatkuva tekninen muutos tuli vallitsevaksi työelämää koskevaksi puhetavaksi.

17 Tekninen kehitys merkitsi tuottavuuden kasvamista. Pienenä kansakuntana Suomen oli sopeuduttava jatkuvaan tekniseen parantamiseen ja tuottavuuden kasvattamiseen, jotta maalla on mahdollisuus vaurastua. Kun ja 70-luvuilla rakennettiin pohjoismaista hyvinvointimallia, muutos nähtiin vielä kehityksenä ja muutoksena parempaan. Sittemmin jatkuvasta muutoksesta on tullut lähes kirosana. Kaikki pysyvyys ei ole kielteistä Suomalaiset ovat pitkään arvostaneet koulutusta. Se on vienyt suomalaista tietotaitoa, kansakuntaa ja vaurastumista eteenpäin. Melin näkee myönteisenä suomalaisten satsaukset koulutukseen ja koulutuksen myötä tulevaan osaamisen. Koulutus on hyvä sekä yksilön, organisaation että koko yhteiskunnan kannalta. Toinen hyvä asia suomalaisessa työelämässä Melinin mukaan on vahvat luottamussuhteet koko nykyaikaisen työmarkkinamallin historian ajan: 1960-luvun lopulta, jolloin tulopolitiikka alkoi. Työntekijöiden ja työnantajien keskinäiset suhteet ovat rakentuneet järjestöjen keskinäiselle luottamukselle ja sille, että sopimuksista pidetään kiinni. Kolmas asia, jonka Melin nostaa esille, hyvänä, pysyvänä asiana on yhteistyön ja yhdessä tekemisen meininki työorganisaatioissa. Meillä on tietynlainen solidaarisuuden henki eikä ainakaan vielä ole tullut amerikkalaista, terävät kyynärpäät -meininkiä. Yhteistyö on vienyt monilla työpaikoilla koko työyhteisöä eteenpäin. Melin soisi, että yhdessä tekemisen perinteet eivät rapautuisi eikä tilalle tulisi äärimmäisen individualistista kilpailukulttuuria, jossa ei nähdä muuta kuin oma etu. Melin muistuttaa kuitenkin, että 1990-luvun laman jälkeen työnantajien linjaukset ovat ottaneet selvästi irtiottoa perinteistä. Amerikkalaisen kapitalismin toimintatavat ovat saamassa jalansijaa suomalaisten työnantajien toimintavalinnoissa. Korkeakoulututkinto rajaa ammattiryhmiä Täysin muuttumaton suomalainen työelämä ei toki ole. Esimerkiksi työntekijöiden ja toimihenkilöiden välinen raja on kadonnut. Jos katsotaan palkkatasoa, työn luonnetta tai rasittavuutta, raja on täysin keinotekoinen. Toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden välillä on raja: koulutusraja. Ylemmillä toimihenkilöillä on joko ammattikorkea- tai yliopistokoulutus. Olemme nähneet ylempien toimihenkilöiden työn proletarisoitumisen viimeisten 30 vuoden aikana, Melin sanoo, ehkä hieman liioitellen. Kuitenkin korkeasti koulutetun väestön työstä saatavat suhteelliset palkinnot ovat pienempiä kuin ne ovat olleet ennen 1990-luvun lamaa. Tämä on näkyvä muutos: vaikka koulutusraja pitää, niin työ on lähestynyt muiden palkkatyöläisryhmien työtä työn valvonnassa, pakkotahtisuudessa tai kiireisyydessä. Asiassa on toinenkin puoli, joka on säilynyt: koulutuksen mukana tuoma uraliikkuvuus. Tiettyihin asemiin ei pääse ilman korkeakoulututkintoa. Tutkinnon avulla ylemmillä toimihenkilöillä on muuta palkkatyöläisväestöä selvästi paremmat mahdollisuudet uralla liikkuvuuteen. Se tuo ylemmille mukanaan palkkaetuja tai mahdollisuuden katsoa itselleen sopivia työoloja. Eri elämänalueet limittäytyvät Uusi ilmiö on työn ja vapaa-ajan välisen rajan hapertuminen. Viestintäteknologian kehitys on merkinnyt sitä, että työ valuu kotiin, kun sitä voi tehdä muuallakin kuin työpaikoilla. Mutta ei kaikilla, kuten esimerkiksi linja-auton kuljettajilla, Harri Melin muistuttaa. Monissa asiantuntijatehtävissä työ on sen kaltaista, että työn ja vapaa-ajan erottaminen on jo lähtökohtaisesti ollut vaikeata. Voin kuvitella, että monilla teknisen alan osaajilla asiat pyörivät päässä koko ajan. Ongelmanratkaisu hyrrää, vaikka työaika on ohi ja istuu mökillä laiturin nokassa. Tietotekniikka on tuonut kuitenkin monia hyviä asioita tullessaan. Julkisuudessa puhutaan paljon pätkätöiden lisääntymisistä ja työelämän lisääntyvästä epävarmuudesta. Melinin mielestä puhe prekaariudesta on vahvasti liioiteltu. Meillä annetaan sellaista kuvaa, että työelämä muuttuu epävakaammaksi ja epävarmemmaksi, ja että me kaikki olemme prekaareja, mutta eihän se pidä paikkaansa. Suomessa pitkät työsuhteet ovat lisääntyneet ja pätkäsuhteet ovat vähentyneet. Sillä tavoin hierarkia on antanut periksi, että ihmisiä kuunnellaan ja monet jopa viihtyvät työelämässä, Melin naurahtaa. Työelämässä on tapahtunut paljon hyvää ylempien toimihenkilöiden kohdalla, ja työ koetaan tärkeänä elämänalueena. Kun puhutaan, että ammattia ja työpaikkaa pitää vaihtaa ties kuinka monta kertaa. Eihän näin ole. Maailma on tässäkin kohdin paljon pysyvämpi, Melin painottaa. UUSI INSINÖÖRI 17

18 edunvalvonta Teksti ja kuvat: Anitta Valtonen Kaksi kilometriä arkistoaineistoa. 18

19 TVK:n konkurssi oli shokki toimihenkilöliikkeelle Politiikka, lakot ja jäsenmäärien kasvu puhuttivat, kun 1970-luvun vaikuttajat muistelivat toimihenkilöliikkeen mieliinpainuneita kokemuksia, joista TVK:n konkurssi oli dramaattisin. Konkareille oli jäänyt vahvasti mieleen se, miten STTK:n puheenjohtaja Jorma Reini suunnitteli kaikkien toimihenkilöliittojen kokoamista yhteen keskusjärjestöön. Akavassa pitkään työskennellyt järjestösihteeri Reijo Virtanen kertoi siitä, miten kovia kiistoja insinöörien järjestäytyminen eri keskusjärjestöihin aiheutti 1970-luvun alussa. Sekin aika muistettiin, kun STTK oli vain mappi Teknisten Liiton hyllyssä. Tilaisuudessa puhuttiin myös keskusjärjestörajat ylittävistä yhteisistä hankkeista, kuten Lomaliiton ja Levin perustamisesta ja siitä, miten merkittävä vääntö aikanaan käytiin kuntasektorin pääsopijajärjestöjen koostumuksesta. Keskustelijat muistelivat 1970-lukua, joka oli merkittävää toimihenkilöliittojen kasvun aikaa ja 1990-lukua, jolloin paljon romahti. TVK:n konkurssi oli shokki monelle tuon ajan järjestöjohtajalle, ei vain TVK:n puheenjohtajalle Matti Kinnuselle. Reijo Virtanen totesi, että TVK:n romahdus yllätti Akavan housut kintuissa eikä Akava osannut käyttää otollista hetkeä uusien jäsenjärjestöjen hankintaan. Niin paljon jännittäviä vaiheita TVK:n kaatumiseen liittyy, että entinen Verovirkailijain Liiton puheenjohtaja, nykyinen vapaa tutkija Pentti Koskinen on tekemässä aiheesta väitöskirjaa. Kun puhe kääntyi tulevaisuuteen, keskustelijat tulivat varovaisiksi. He eivät halunneet naulata kantojaan siitä, montako palkansaajakeskusjärjestöä tulevaisuudessa tarvitaan. Varottiin myös spekuloimasta sillä, alkaako STTK olla siinä vaiheessa, että se jakautuu Akavan ja SAK:n kesken. Toimihenkilöarkiston johtaja Riitta Itälä kertoi, että arkistoon kuuluu noin Kovat ukaasit nukkujille. 600 järjestöä ja yhdistystä. Arkiston hyllyillä on noin kaksi kilometriä aineistoa. Osa niistä on kaikkien kiinnostuneiden luettavissa, osaan saavat tutustua vain kyseisen yhdistyksen nimeämät ryhmät. Julkaisu: Toimihenkilöt liikkeessä II. Yhteydet politiikkaan, lakot ja jäsenmäärien kasvu. TJS kulttuurijulkaisut X mapin kyljessä kertoo, että Uuden Insinööriliiton mappeihin saavat tutustua vain järjestön omat edustajat. Toimihenkilöt liikkeessä II Yhteydet politiikkaan, lakot ja jäsenmäärien kasvu -teos julkistettiin Toimihenkilöarkistossa. Julkistamistilaisuuteen osallistui kirjan kirjoittajia ja toimihenkilöjärjestöjen nykyisiä ja aiempia vaikuttajia. Toimihenkilöt liikkeessä II -julkaisuun on koottu järjestyksessä toisen toimihenkilöliikkeen historiaseminaarin esitykset. Ne käsittelevät toimihenkilöammattiliittojen keskeisiä kysymyksiä, kuten mikä luvuilla veti jäseniä toimihenkilöliittoihin. miten toimihenkilöjärjestöjen lakot eroavat työväenjärjestöjen lakoista ja millaisia ovat olleet poliittisten puolueiden ja toimihenkilöliittojen ja -keskusjärjestöjen väliset vaikutussuhteet. Artikkelit perustuvat esityksiin, jotka pidettiin historiaseminaarissa Helsingissä. Kirjoittajat ovat yliopistotutkijoita ja toimihenkilökentän pitkäaikaisia vaikuttajia, muun muassa Iikko B. Voipio, Jukka Muiluvuori, Veijo Åberg, Vesa Vares, Pentti Koskinen ja Harri Melin. UUSI INSINÖÖRI 19

20 edunvalvonta Teksti: Kimmo Antila Tekniikan ja teollisuuden historian tuntijat koolla Tapahtuman taustalla olivat alan tärkeimmät kansainväliset järjestöt ICOHTEC (The International Committee for the History of Technology) ja TICCIH (The International Committee for the Conservation of Industrial Heritage). Kolmantena partnerina oli työväen historiaa tallettavien museoiden yhteistyöverkosto WorkLab. Paikallisista järjestelyistä vastasivat Tampereen yliopisto, museokeskus Vapriikki, Työväenmuseo Werstas sekä alan kotimaiset järjestöt Tekniikan historian seura ry sekä Teollisuusperinteen seura ry. Noin 400 teollisuusperinteen ja tekniikan historian asiantuntijaa kokoontui Tampereella ensimmäiseen yhteiseen maailmankonferenssiinsa elokuun puolessavälissä. Konferenssin nimi Reusing the Industrial Past piti hyvin sisällään tapahtuman laajat teemat. Tampere oli osallistujien mielestä erinomainen paikka järjestää teollisuushistoriaan keskittyvä tapahtuma. Tammerkosken upeasta kansallismaisemasta löytyy sekä hienosti uudelleenkäytettyjä historiallisia teollisuusalueita kuten Tampellan ja Finlaysonin alueet, mutta myös toimivaa teollisuutta kuten M-Realin Takon tehdas sekä yhä käytössä olevia vesivoimaloita. Erityistä ihastusta herätti Finlaysonin tehdasalueen monipuolinen käyttö elokuvateattereineen, ravintoloineen ja museoineen. Useassa maassa keskeisestikin sijaitsevat teollisuusalueet odottavat yhä luovaa ja elävää uusiokäyttöä. Tampere näytti selvästi tietä muun muassa Itä-Euroopan maissa vasta käynnistyneelle kehitykselle. Tammerkosken teollisen maiseman kerroksellisuuteen on tuonut lisäarvoa tänä vuonna Frenckelin paperitehtaan alueella tehdyt arkeologiset kaivaukset, jotka ovat paljastaneet mm. entisen puuhiomon pohjarakenteita 1860-luvulta. Hiomon pohja kertoo merkittävästä teknologisesta muutoksesta; paperiteollisuuden siirtymisestä uusiin raaka-aineisiin lumpusta oljen kautta puuhiokkeeseen. Reusing Industrial Past keräsi osallistujia peräti 40 eri maasta. Pienissä ryhmissä tutustuttiin Tammerkosken teolliseen perinteeseen ja vierailtiin yhä toiminnassa olevassa M-Realin Takon tehtaalla. Kuvassa tutkaillaan keskiputouksen voimalaitoksen (valm 1933) ja Frenckelin paperitehtaan maisemia koskipuistossa. Kuva: Jan Kunnas. 20