KOULUTUSRATKAISUT TEOLLISUUDEN OSAAMISTARPEISIIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOULUTUSRATKAISUT TEOLLISUUDEN OSAAMISTARPEISIIN"

Transkriptio

1 KOULUTUSRATKAISUT TEOLLISUUDEN OSAAMISTARPEISIIN Teollisuuden henkilöstö- ja koulutustarvetutkimus Loppuraportti

2 ESIPUHE O heinen raportti on Euroopan sosiaalirahaston tukeman Teollisuuden henkilöstö- ja koulutustarve -hankkeen loppuraportti. Se on jatkoa julkaistulle Teollisuuden henkilöstön osaamistarpeet väliraportille. Loppuraportti sisältää ehdotuksia teollisuuden henkilöstön koulutuksen kehittämiseksi. Siinä ei ole enää toistettu väliraportissa esitettyjä taulukoita. Rekrytointiennusteita on kuitenkin täsmennetty eriyttämällä sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tiedot muun teollisuuden tiedoista. Nyt päättyvä Teollisuuden henkilöstö- ja koulutustarve -hanke osoittaa, että koulutusjärjestelmä ei ole kaikilta osin pystynyt seuraamaan työelämän nopeaa rakennemuutosta. Toisaalta teollisuuden velvollisuutena on tiedottaa entistä paremmin muuttuvista tarpeista. Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitossa on päätetty täydentää teollisuuden osaamistarpeiden raportointia uudella, puolen vuoden välein toistuvalla analyysillä. Tähän Teollisuuden osaamistarveluotaimeen kerätään tiedot 700 toimipaikasta. Tällöin tuloksia voidaan tarkastella myös alueellisesti, esimerkiksi työvoima- ja elinkeinokeskuksittain. Teollisuuden henkilöstö- ja koulutustarve -projektin ohjausryhmään ovat kuuluneet opetusneuvos Jorma Ahola opetusministeriöstä, ylitarkastaja Pentti Vuorinen kauppa- ja teollisuusministeriöstä, ylitarkastaja Harri Jokinen ja projektikoordinaattori Jouni Marttinen Varsinais-Suomen TE-keskuksesta, henkilöstön kehittämispäällikkö Raimo Paukku UPM-Kymmene Oy:stä ja johtaja Lauri Norvio Graafisen Teollisuuden Liitosta. Projektin johtajana on toiminut TT:n koulutuspolitiikasta vastaava johtaja Kari Purhonen ja projektitutkijana kauppatieteiden maisteri Marita Aho. Projektissa tutkimusharjoittelijana toiminut kasvatustieteiden ylioppilas Satu Lampinen haastatteli loppuraporttia varten useita koulutuksen asiantuntijoita. Kiitämme kaikkia, jotka ovat myötävaikuttaneet kehittämisehdotusten laatimiseen. Helsingissä TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN KESKUSLIITTO Koulutuspolitiikka Kari Purhonen Johtaja

3 ESIPUHE SISÄLTÖ YHTEENVETO TOIMENPIDE-ESITYKSISTÄ I Yhteisiä kehittämisehdotuksia koulutukseen 1.1 Laatuajattelun soveltaminen koulutukseen Yhteistyötaitojen kohentaminen opetus- ja opiskelumenetelmin Kielitaitojen ja kansainvälisyyden kehittäminen Koulutuksen työelämäyhteyksien lisääminen Koulutuksen ennakointijärjestelmän kehittäminen 13 II Henkilöstön täydennyskoulutus 2.1 Yritysten kouluttajaroolin tunnustaminen Julkisia resursseja kasvualojen oman panostuksen tueksi Ennakoinnin kehittäminen yrityksissä Osaamisen tason seuraaminen 15 III Yleissivistävä koulutus 3.1 Matematiikan ja luonnontieteiden osaamisen tason kohottaminen 16 IV Ammatilliset oppilaitokset 4.1 Kone- ja metallialan koulutuksen vetovoiman lisääminen Yritysten ja oppilaitosten yhteistyömahdollisuuksien hyödyntäminen 19 V Ammattikorkeakoulut ja tiedekorkeakoulut 5.1 Sähkö- ja elektroniikka-alan työvoimatarpeiden turvaaminen 20 VI Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 6.1 Panostaminen määrän sijasta laatuun Muuntokoulutuksella uutta työvoimaa sähkö- ja elektroniikkateollisuuteen Osaamista yrityksen täsmätarpeisiin 23

4 YHTEENVETO TOIMENPIDE-ESITYKSISTÄ T eollisuuden henkilöstö- ja koulutustarvetutkimuksen väliraportti antoi runsaasti tietoa teollisuuden tehtävissä tarvittavasta osaamisesta ja uuden työvoiman tarpeesta. Oheiseen loppuraporttiin on laadittu ehdotuksia koulutuksen kehittämiseksi vastaamaan näitä tarpeita. Koulutuksen kykenemättömyys vastata sähkö- ja elektroniikkateollisuuden korkeakoulutettujen rekrytointitarpeisiin on tutkimuksessa vahvistunut suurin määrällinen epäkohta. Väliraportin julkaisemisen jälkeen koulutuksen lisäämiseksi on esitetty toimenpiteitä, jotka on nyt nopeasti saatava täytäntöön. Toimenpiteitä pitää täydentää akateemisella oppisopimuksella ja teollisuuden omalla ammattikorkeakoululla. Myös laadullisesti koulutusjärjestelmä on jäänyt työelämän kehityksestä jälkeen. On tarve lisätä oppilaitosten välistä yhteistyötä ja koulutuksen poikkitieteellisyyttä sekä uudistaa opetusmenetelmiä tukemaan laatuajattelun kehittymistä, yhteistyötaitoja ja kansainvälisyyttä. Laadun ja tehokkuuden varmistamiseksi myös eri hallinnonalojen yhteistyötä pitää tiivistää. Esimerkiksi TE-keskusten ja lääninhallitusten yhteistyö tulee käynnistää aikuisten ammatillisen lisäkoulutuksen ennakointi- ja hankintatoimikunnissa. Yrityksille tutkimustulokset antavat myönteistä palautetta: yritysten koulutusinvestoinnit ovat Euroopan huipputasoa. Samalla tulokset lisäävät paineita oppilaitosyhteistyön lisäämiseksi ja henkilöstökoulutuksen suunnitelmallisuuden kohentamiseksi. Henkilöstön ikääntyminen ja nuorten ikäluokkien koon pienentyminen vaativat tehotoimenpiteitä henkilöstön ammattitaidon ja työkyvyn ylläpitämisessä sekä jälkikasvun turvaamisessa. Nuoret on saatava tietoisiksi monipuolisista työmahdollisuuksista teollisuuden palveluksessa. Matematiikan ja luonnontieteiden suosiota nuorten parissa on kohennettava luomalla selkeä yhteys näiden aineiden osaamisen ja mielenkiintoisten työtehtävien välille. Yhteisiä kehittämisehdotuksia koulutukseen Laatu on nostettava osaksi yleissivistystä. Myös valtakunnallisella koulutusjärjestelmällä on tavoiteltava kokonaislaatua. Koulutusjärjestelmässä on lisättävä poikkitieteellisyyttä, laaja-alaisuutta ja joustavuutta. Yhteistoiminnallisessa oppimisessa, projektityöskentelyssä ja tiimioppimisessa pitää siirtyä puheista käytäntöön. Kielikoulutukseen on sisällytettävä nykyistä enemmän kansainvälisyyskasvatusta. Opiskelijavaihtoon, opettajavaihtoon ja harjoitteluvaihtoon tarjolla olevat paikat on täytettävä riittävin kannustimin. Tutkintojen kansainvälistä vertailukelpoisuutta ja vieraskielisiä oppikokonaisuuksia on lisättävä. Koulutuksen työelämäyhteyksiä on tehostettava. Korkeakoulututkinnon suorittaminen oppisopimuskoulutuksella pitää sallia. Työnantajien koulutuskorvausta on nostettava. Tarjolle pitää saada ympärivuotisia modulaarisia teoreettisia opintojaksoja. Oppilaitosten opettajat on saatava mukaan työpaikalla tapahtuvaan opetukseen. PK-sektorille on luotava mahdollisuudet hank- Henkilöstön täydennyskoulutus Yritysten rooli merkittävinä aikuiskouluttajina on tunnustettava. Kasvualoilla hyvä kehitys jatkuu, jos yritykset saavat tarvitsemaansa osaamista. Myös julkisia kehittämis- ja koulutusresursseja on suunnattava aloille, joilla on parhaat mahdollisuudet työllistää. kia ammattitaitoisia työnohjaajia ostopalveluina. Koulutukseen liittyvän työharjoittelun ehdoista on päästävä eri osapuolia tyydyttävään sopimukseen työmarkkinajärjestöjen kesken. Alakohtaiset ratkaisut on sallittava. Isoissa yrityksissä tarvitaan harjoittelun koordinointia varten nimettyjä henkilöitä. PK-yritysten avuksi tarvitaan yhteyshenkilöverkosto linkiksi oppilaitosten ja yritysten välille. Oppilaitosten opetussuunnitelmiin on laadittava yksityiskohtaiset harjoitteluohjeet. Valtakunnallista koulutustarpeiden ennakointia on tehostettava. Siinä on hyödynnettävä TT:n ja sen jäsenliittojen valtakunnallinen ennakointijärjestelmä. Alueellista ennakointia varten pitää perustaa TEkeskusten ja lääninhallitusten yhteiset aikuisten ammatillisen lisäkoulutuksen ennakointi- ja hankintatoimikunnat. Jatkossa on harkittava, pitääkö TE-keskuksia täydentää opetusministeriön hallinnonalan palvelut kattavilla inhimillisten voimavarojen kehittämisosastoilla. Yritysten on seurattava osaamisen tasoa ja ennakoitava koulutus- ja rekrytointitarpeita nykyistä aktiivisemmin. Yritysten avuksi on kehitettävä yrityksen osaamista kuvaava laskentajärjestelmä. 5

5 YHTEENVETO TOIMENPIDE-ESITYKSISTÄ Yleissivistävä koulutus Yritysten osallistuminen opetusministeriön käynnistämiin valtakunnallisiin matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen kehittämistalkoisiin on välttämätöntä. Yritysten on tuotava oppitunneille havainnollisia esimerkkejä luonnontieteiden ja matematiikan soveltamisesta käytäntöön. Lukioissa pitkän matematiikan valinneiden pitää suorittaa pitkän matematiikan ylioppilaskoe. Lyhyen matematiikan valinneiden Ammatilliset oppilaitokset Toisen asteen kone- ja metallialan koulutukseen täytyy saada lisää osaavampaa oppilasainesta. Erityisesti ylioppilaita varten pitää perustaa kansainvälisyyttä ja yrittäjyyttä painottavia vaativia toisen asteen oppilaitoksia. Alan yritystenkin on osallistuttava markkinointityöhön käymällä esimerkiksi kouluissa kertomassa alan monipuolisista työmahdollisuuksista ja hyvästä työllisyystilanteesta. Oppilaitoksissa on tehostettava opinto-ohjausta. Työllistyminen pitää nostaa opinto-ohjauksen tärkeimmäksi tavoitteeksi. Opinto-ohjaajien täytyy kertoa selkeästi nuorille, mitkä koulutusvalinnat antavat parhaat mahdollisuudet työllistyä. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot on kirjoitettava lyhyen matematiikan koe pakollisena. Reaalikoe täytyy jakaa kahteen pakolliseen osaan: luonnontieteiden ja tietotekniikan osaan ja humanistis-yhteiskuntatieteelliseen osaan. Tyttöjä täytyy rohkaista osallistumaan nykyistä enemmän matemaattisten aineiden opintoihin. Suomen on osallistuttava myös kansainvälisiin matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen vertailuihin. Muilla kuin metallialan yrityksillä tarve rekrytoida toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta kasvaa vuoden 2000 jälkeen. Koulutuksen suuntaaminen on pitkäjänteistä työtä. Yritysten on aloitettava aktiivinen yhteistyö oman paikkakunnan koulutuspoliittisten päätöksentekijöiden kanssa. Opetusministeriön yhteydessä toimiviin koulutustoimikuntiin, TE-keskusten koulutusjaoksiin, TT:n esittämiin uusiin TEkeskusten sekä lääninhallitusten koulutuksen ennakointi- ja hankintatoimikuntiin, oppilaitosten johtokuntiin sekä koulutusalakohtaisiin neuvottelukuntiin tarvitaan aktiivisia yritysedustajia. Suurin rakennemuutostarve kohdistuu ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Ammattikorkeakoulujen pitää rohkaista opiskelijoiden siirtymistä muilta tekniikan aloilta sähköalan koulutukseen ja kaupan ja hallinnon alan koulutuksessa tietojenkäsittelyn koulutukseen. Sama muutos on toteutettava myös yliopistoissa. Opetusresursseja on täydennettävä työelämän asiantuntemuksella akateemisena oppisopimuskoulutuksena. Uutena oppilaitoksena pitää perustaa teollisuuden oma ammattikorkeakoulu, jossa esimerkiksi teknikoiden osaaminen nostetaan insinöörin tasolle. Oppilaitos saadaan nopealla aikataululla käyntiin verkostoyhteistyönä täydentämällä AEL:n ja eräiden muiden oppilaitosten jo valmiita resursseja. Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Työvoimapoliittisen koulutuksen painopisteen täytyy olla koulutuksessa tietotekniikkaan, tietoliikennetekniikkaan, elektroniikkaan sekä metallija rakennusalan vaativiin ammatteihin. Tämä edellyttää, että koulutuksen järjestäjälle voidaan maksaa nykyistä korkeampi hinta. Samalla on vähennettävä koulutuksen volyymia. Elinkeinoelämän omia oppilaitoksia pitää käyttää nykyistä enemmän myös työvoimapoliittisessa koulutuksessa. Myös ammattitutkintolain mahdollisuuksia on hyödynnettävä nykyistä enemmän. Hankkeet, joissa työnantajat osallistuvat koulutuksen suunnitteluun, ovat muuta työvoimakoulutusta tuloksellisempia. Näistä muunto- ja täsmäkoulutushankkeista on otettava mallia työvoimakoulutuksen suunnitteluun yleisemminkin. 6

6 I YHTEISIÄ KEHITTÄMISEHDOTUKSIA KOULUTUKSEEN Tämän luvun kehittämisehdotukset kohdistuvat kaikkeen koulutukseen: yleissivistävään koulutukseen ja nuorisoasteen sekä aikuisten ammatilliseen koulutukseen niin oppilaitoksissa kuin yrityksissäkin. Kehittämisehdotukset, jotka voidaan kohdistaa kaikkeen oppimiseen, ovat seuraavat: laatuajattelun soveltaminen koulutukseen yhteistyötaitojen kohentaminen opetusja opiskelumenetelmin kielitaitojen ja kansainvälisyyden kehittäminen koulutuksen työelämäyhteyksien lisääminen koulutuksen ennakointijärjestelmän tehostaminen 1.1 Laatuajattelun soveltaminen koulutukseen Laatu osana yleissivistystä Ensimmäinen koko koulutusjärjestelmää koskeva kehittämisehdotus on laatuajattelun tehostaminen koulutuksessa. Suomalaisen teollisuuden kansainvälistä laatukilpailukykyä on arvosteltu. Teollisuus panostaa kuitenkin voimakkaasti laadun kehittämiseen. Laatu on tutkimuksen mukaan selvästi tärkein kehittämisalue vuosina Laatuajattelu leviää myös julkishallintoon ja palvelusektorille. Laadun vaaliminen ja kehittäminen yrityksissä vaatiikin merkittävää panostusta yrityksiltä itseltään. Laatutietouteen pitää saada kuitenkin valmennusta jo varhaisessa vaiheessa ennen työelämään siirtymistä. Eräs yleissivistävän koulutuksen tärkeimmistä tehtävistä on tarjota hyvät eväät jatko-opintoihin ja työllistymisen kautta itsenäiseen elämään. Siten myös yleissivistävässä koulutuksessa on seurattava, mitä taitoja ja tietoja työelämässä tarvitaan. Laatutietoisuus kuuluu seurattaviin asioihin. Se on perusta, jolle nuori rakentaa myöhemmin onnistumisensa jatkokoulutuksessa ja työelämässä. Laatujärjestelmien soveltaminen koulutukseen Laatu ymmärretään teollisuudessa nykyisin kokonaisvaltaisemmin kuin tietyn laatustandardin noudattaminen tai tuotteiden virheettömyys. Laatuajattelu lähtee perusasioista, kuten oman työn arvostuksen lisäämisestä ja ammattitaidon varmistamisesta. Väliraportissa kuvattiin, miten ammattitutkintojärjestelmää käytetään ammattiylpeyden palauttamiseen ja laadun kohentamiseen rakennusalalla. Laatujärjestelmistä on yleisimmin käytössä kokonaislaatuun perustuva johtamisjärjestelmä, TQM (Total Quality Management). Se on organisaation kaikkien jäsenten osallistumiseen perustuva laatukeskeinen johtamistapa, jossa pitkällä aikavälillä tavoitellaan organisaation kaikkien jäsenten ja yhteiskunnan hyötyyn perustuvaa asiakastyytyväisyyttä (Silén 1997). Näin laajasti käsitettynä laatujärjestelmä sopii kaikentyyppisen koulutuksen kehittämiseen sekä yrityksissä että oppilaitoksissa. Koulutukselle voidaan aina osoittaa asiakas (asiakkaat, asiakasketju). Koulutus tapahtuu organisoidusti, vaikka koulutus saatetaan tarjota oppilaitoksen sijasta työpaikalla tai esimerkiksi tietoverkkojen välityksellä. Koulutuksella tavoitellaan yhteiskunnallista hyötyä työllisyyden, taloudellisen kasvun ja henkisen hyvinvoinnin kohentamiseksi. Koulutuksessa on jo foorumeita laadun kehittämiseksi. Esimerkiksi Suomen Laatuyhdistyksen yhteydessä toimii koulutuksen laatujaos. Laatuyhdistys on 1960-luvulla perustettu aatteellinen yhdistys, jonka tavoitteena on suomalaisen laadun kilpailukyvyn edistäminen sekä laatuajattelun ja -tietoisuuden lisääminen eri organisaatioissa. Mukana on jäseniä muun muassa suurista suomalaisista ja monikansallisista yrityksistä sekä myös yksittäisiä henkilöitä, joita laatuasiat kiinnostavat. Koulutuksen laatujaos on laatuyhdistyksen alajaos ja se on perustettu viisi vuotta sitten keskustelufoorumiksi. Laatuasiantuntemusta tekniikan koulutukseen Teollisuus haluaa rekrytoida vuosina yli henkeä edellyttäen, että vaaditun osaamistason täyttävää työvoimaa on saatavilla. Rekrytointi painottuu voimakkaasti tekniikan alan koulutuksen suorittaneisiin. Kolmannes teollisuuden rekrytointitarpeista kohdistuu ammatillisista oppilaitoksista tekniikan ja liikenteen koulutusalalta valmistuneisiin. Toinen kolmannes rekrytointitarpeista kohdistuu teknillisiin korkeakouluihin. Viidennekseltä rekrytoitavasta työvoimasta toivotaan ammattikorkeakoulututkintoa, suurelta osalta (85 prosenttia) tekniikan alalta. Sekä ammatilliset oppilaitokset että korkeakoulut kouluttavat tekniikan ammattilaisia tyypillisesti yrityksiin, joissa on käytössä laatujärjestelmä ja joissa laatu on tärkeä koko henkilöstön osaamisalue. Siten laatu pi- 7

7 tää erityisesti ottaa huomioon tekniikan koulutuksessa ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen perus- ja täydennyskoulutuksessa. Työllistymistä tukevat laatujärjestelmät Oppilaitoksen laatujärjestelmän pitää olla vertailukelpoinen asiakasyritysten laatujärjestelmän kanssa. Työnhakutilanteessa tällaisesta oppilaitoksesta valmistuneilla teknikoilla ja insinööreillä on etulyöntiasema muihin hakijoihin nähden. Opiskelijoilla on jo kokemusta laatujärjestelmän hyödyntämisestä. He ovat olleet itse mukana järjestelmän kehittämisessä. ISO 9001 on antanut hyviä kokemuksia laatuajatteluaan kehittäneille tekniikan alan oppilaitoksille. Standardi on sovitettu tutkintotavoitteiseen teknikko- ja insinöörikoulutukseen sekä täydennyskoulutukseen. Oppilaitos käy läpi pitkän ja työlään prosessin auditointeineen ja sertifiointeineen. Laadun kehittämisessä edistyneet oppilaitokset sisällyttävät laatujärjestelmäänsä kaikki osapuolet: hallinnon, päätoimiset ja sivutoimiset opettajat, opiskelijat ja työnantajayritykset. Opiskelijat ovat mukana heti järjestelmän suunnitteluvaiheessa sekä auditoinneissa. Laatua mitataan opiskelijapalautteella myös valmistumisen jälkeen. Oppilaitoksen on tärkeää pitää yllä yhteyttä opiskelijaan ja työnantajayritykseen, koska työllistyminen ja urakehitys heijastavat koulutuksen antamia valmiuksia. Oppilaitoksesta valmistuneiden ja heidät työllistäneiden yritysten kanssa pyritään luomaan pysyvä kumppanuus kehittämishankkeiden ja ammatillisia lisävalmiuksia tuottavien koulutuspalvelujen avulla. Oppilaitosten ja yritysten laatuyhteistyö Toiset yritykset ja oppilaitokset ovat laadun kehittämisessä pitemmällä Laatuajattelu koulutusjärjestelmän arvioinnissa Suomen koulutusmenot ovat OECD-maiden huipputasoa. Silti maassamme vallitsee suuri työttömyys. Työttömyyden hitaalle alentumiselle voidaan osoittaa useita syitä. Yksi niistä on jäykkä koulutusjärjestelmämme. Nuoria koulutetaan edelleen ammatteihin, joista on vaikea työllistyä. Kallis koulutusjärjestelmämme toisaalta tukee passiivista tukien varassa elämistä ja toisaalta lisää työssä käyvän väestön verorasitusta. Nuorten ikäluokkien koon pienentyessä työllistyminen on kuitenkin entistä todennäköisempää, jos koulutusvalinta on tehty oikein. Valtakunnallisella koulutusjärjestelmälläkin on kokonaislaadun periaatteiden mukaisesti tavoiteltava organisaation kaikkien jäsenten ja yhteiskunnan hyötyyn perustuvaa asiakastyytyväisyyttä. Opiskelijoiden, heitä työllistävän elinkeinoelämän ja opettajakunnan mahdollisesti ristiriitaisten tavoitteiden yhteensovittamiseksi koulutuksen laatujärjestelmän on valvottava nykyistä tarkemmin yhteiskunnan etua: kuinka hyvin koulutus tukee työllisyyttä ja taloutemme kansainvälistä kilpailukykyä? Koulutusjärjestelmän arviointiin ja uudelleen suuntaamiseen voidaan soveltaa erään TT:n kyselyyn osallistuneen yrityksen asiakaspalvelua tehostavan koulutusohjelman tavoitetta: Tiedostamme, mitä asiakas kuin toiset. Ammattikorkeakoulut ovatkin lähteneet kehittämään omaa laatujärjestelmäänsä yhdessä paikallisten yritysten kanssa. Paikkakunnalla saattaa esimerkiksi olla iso teollisuusyritys, jolla jo on laatujärjestelmä. Yritys edellyttää samaa alihankkijoina toimivilta PK-yrityksiltä. Ammattikorkeakoulussa on laadun asiantuntemusta ja se ottaa kouluttajavastuun. Hanke vie laatujärjestelmää eteenpäin paitsi PK-yrityksissä myös oppilaitoksessa. Opiskelijoiden työelämäharjoittelu voidaan ohjata järjestelmällisesti hyödyntämään oppilaitosten laatuasiantuntemuksen kasvattamista. Harjoittelu tulee vuoteen 2000 mennessä pakolliseksi myös toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Kuvio 1 Koulutusmenot bruttokansantuotteesta vuonna 1993 Osuus % Lähde: Education at a glance/ OECD indicators 1996 meille merkitsee, kuka meille maksaa ja mistä. Koulutusjärjestelmällemme kehitetään laatumittareita. Koulutuksen tuloksille suhteessa panostukseen on annettava riittävän suuri painoarvo. Tuloksissa on kiinnitettävä huomiota koulutuksen jälkeiseen työllistymiseen ja urakehitykseen. Lisäksi on tarkasteltava, missä määrin koulutuksen tuottama osaaminen palvelee taloutemme kilpailukykyä ja pitkän tähtäyksen teknologiastrategiaa. 8

8 1.2 Yhteistyötaitojen kohentaminen uusin opetus- ja opiskelumenetelmin Yhteistyö laaduntekotaitona Toinen koko koulutusjärjestelmää koskeva kehittämisalue on yhteistyötaitojen parempi huomioonottaminen koulutuksessa ja koulutusjärjestelmän keskinäisten raja-aitojen madaltaminen. Organisaation kyky tehdä yhteistyötä on tutkimuksen perusteella teollisuuden keskeinen menestystekijä. Uskomme, että tulos voidaan yleistää laajemminkin työelämään. Tämä osaamistarve liittyy läheisesti laatuun. Onhan kokonaislaatu esimerkiksi professori Timo Silénin määritelmän mukaan organisaation kaikkien jäsenten osallistumiseen perustuva laatukeskeinen johtamistapa. Kun koulutukselle sovelletaan omia tapoja kehittää laatua, yhteistyön kehittäminen on väistämättä osa laatujärjestelmää. Tunnetuin tapa tehostaa työn laatua, tehokkuutta ja tuottavuutta on tiimityöskentely. Puolet yhteistyökysymyksiin kantaa ottaneista yrityksistä käyttää termiä tiimityöskentely, monet tarkoittavat sillä yhteistyön kehittämistä laajemmin. Muut käyttävät termejä ryhmätyö, yhteistyö tai yhteistoiminta. Organisaation sisäiset rajat eivät saa olla yhteistyön esteenä. Teollisuuden henkilöstöä koulutetaan toimimaan sekatiimeissä, jotka koostuvat esimerkiksi tuotanto-, myynti- ja kunnossapitohenkilöstöstä. Tiimit saattavat olla projektikohtaisia, joustavia ryhmiä. Kehityssuuntana on myös organisaatioiden välisten rajojen madaltuminen. Yritykset tehostavat yhteistyötä esimerkiksi alihankkijaverkoston sisällä. Päähankkija ja alihankkija solmivat kumppanuussopimuksia. Vuorovaikutustaitojen kehittäminen koulutuksessa Tiimityöskentely edellyttää henkilöstöltä kehittyneitä ryhmä- ja vuorovaikutustaitoja. Näitä taitoja pitää pystyä harjoittamaan jo koulutuksessa. Vuorovaikutustaitoja on ryhdyttävä kehittämään jo varhaisessa vaiheessa opiskelua. Yhteistoiminnallisesta oppimisesta ja projektityöskentelystä sekä tiimioppimisesta puhutaan jo paljon. Kun puheista päästään käytännön tasolle, ryhmätyö- ja vuorovaikutustaidot eivät näy enää yhtä voimakkaasti yritysten henkilöstökoulutuksen painopisteinä kuin vuosina Koulutusjärjestelmän raja-aitojen madaltaminen Koulumaailmassa on samanlaisia esimerkkejä organisaation sisäisten ja ulkoisten rajojen madaltumisesta kuin yrityselämässä. Tarve poikkitieteellisyyteen tunnustetaan. Ammattikorkeakouluissa pyritään laaja-alaisuuteen ja joustavaan opintoalojen yhdistelyyn. On käynnistynyt kokeiluja, joissa eri oppilaitostyyppien, esimerkiksi lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten, välistä yhteistyötä tehostetaan. Myös Teknillisellä korkeakoululla, Helsingin kauppakorkeakoululla ja Taideteollisella korkeakoululla on yhteisiä koulutusmoduleja. Harjoitus- ja opinnäytetöitä tehdään työryhmissä, joihin kootaan eri alojen opiskelijoita. Kokeiluja siis on, mutta esimerkiksi koulutusohjelmien tiukat raja-aidat kaventavat vielä liian monen opiskelijan valinnan mahdollisuuksia. Yhteistyötä tukevat oppimisen tavoitteet Vuorovaikutustaitojen kehittämisen ohella teollisuudessa on käynnistynyt laajamittainen työ tavoiteasetannan, tulosseurannan ja kannustinjärjestelmien muuttamiseksi niin, että ne tukevat yhteistyötä. Oppimisympäristöissä on myös tutkittava, miten ryhmän ja oppimisyhteisön kehitystä voidaan seurata yksilön kehittymisen ohella. Koulutuksen laatua seurataan jatkossa entistä tarkemmin työllistyvyyden perusteella. Tämä ei saa ajaa oppilaitoksia eikä koulutusohjelmia sellaiseen kilpailuun, että yhteistyö estyy. 1.3 Kielitaitojen ja kansainvälisyyden kehittäminen Kansainvälisyyskasvatuksen integroiminen kielikoulutukseen Kansainvälisyys on kolmas koko koulutusta koskeva kehittämisalue. Verrattaessa teollisuuden henkilöstön osaamistarpeiden tärkeysjärjestystä vuonna 1995 ennustettuun tärkeysjärjestykseen vuonna 2000, kansainvälisyystaidot ovat eniten kasvava osaamistarve. Euroopan syvenevä integraatio lisää kansainvälistä yhteistyötä myös julkishallinnossa ja palveluelinkeinoissa. Tämän vuoksi onkin perusteltua, että yleissivistävään koulutukseemme sisältyy runsaasti kieliopintoja ja kielikoulutusta jatketaan ammatillisessa koulutuksessa sekä työpaikoilla. Yritysten koulutussuunnitelmissa kansainvälisyyskasvatus on 9

9 miltei yhtä mittavaa kuin kielikoulutus. Myös oppilaitoksissa annettavaan kielikoulutukseen on sisällytettävä runsaasti tapakulttuuria ja maatuntemusta. Henkilövaihdon lisääminen Kansainvälinen henkilövaihto on tehokasta kansainvälisyyskasvatusta. Henkilövaihto voi olla opiskelijavaihtoa, opettajavaihtoa, harjoittelija-, asiantuntija- ja työntekijävaihtoa. Tutkimuksessa monet yritykset toivoivat, että erityisesti yritysten työntekijöille tarkoitettua henkilövaihtoa pitää lisätä. Graafisen Teollisuuden Liitto on jo käynnistänyt ADAPT-hankkeen, jossa työntekijöille tarjotaan mahdollisuus kansainvälistymiseen henkilövaihdon kautta. Henkilövaihto on viime vuosina lisääntynyt. On kuitenkin huolestuttavaa, että vain runsas 60 prosenttia esimerkiksi suomalaisille opiskelijoille tarjotuista Erasmus-paikoista saadaan täytettyä. Suomeen sovituista ulkomaisten opiskelijoiden vaihto-opiskelupaikoista saadaan täytettyä vain alle puolet. Opintojen hyväksilukeminen ja tutkintojen vertailukelpoisuus Vaihto-opiskelupaikkojen vastaanottamiseen on löydettävä oikeat kannustimet. Vaihto-opiskelu ulkomailla on houkuttelevampaa, jos opinnot voidaan nykyistä paremmin lukea hyväksi kotimaassa. Meillä kehitettyjen vieraskielisten oppikokonaisuuksien vetovoimaa ulkomailla edistää, jos ne voidaan vastaavasti lukea hyväksi opiskelijan kotimaassa. Opiskelijavaihtomme on vilkkainta muiden EU-maiden kanssa. Ainakin EU-maiden tutkintojen keskinäistä vertailukelpoisuutta olisi lisättävä. Eri teollisuudenalojen kannattaa tässä tehostaa kansainvälistä yhteistyötä. Esimerkiksi Graafisen Teollisuuden Liitto on jo 10 Lähde: CIMO aloittanut oman alansa tutkintojen vertailun. Vieraskieliset oppikokonaisuudet Suomen yliopistoissa opiskelevista kaikista tutkinto-opiskelijoista oli ulkomaalaisia vuonna 1996 noin 2,2 prosenttia. Osuus on OECDmaiden alhaisimpia (opetusministeriön KOTA-tietokanta). Oppilai- Taulukko 2 Erasmus-opiskelijavaihto Suomesta Suomesta Suomeen Suomeen Lukuvuosi suunniteltu toteutunut % suunniteltu toteutunut % 1994/ / toksissa tarjottavien vieraskielisten oppikokonaisuuksien määrää on lisättävä. Lukuvuonna 1997/98 yliopistot tarjoavat 32 tutkintoon johtavaa ja 151 tutkinnon osana suoritettavaa vieraskielistä oppikokonaisuutta. Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten vastaava tarjonta kattaa 54 tutkintoon johtavaa ja 101 erillisohjelmaa (CIMO). Valtaosassa näistä opetus annetaan englanniksi. 1.4 Koulutuksen työelämäyhteyksien lisääminen Työelämäyhteyksien lisääminen on neljäs laajalti koulutusjärjestelmää koskeva kehittämistarve. TT:n tutkimukseen vastanneet yritykset haluavat kehittää vuoropuhelua oppilaitosten kanssa. Asia on tullut esille myös koulutusjärjestelmämme kansainvälisissä arvioinneissa. Koulutuksellista tasa-arvoa, alueellista peittoa, opintososiaalisia tukia ja korkeatasoisia tiloja on kiitetty. Sen sijaan vähäistä yhteistyötä työelämän kanssa on moitittu. Oppilaitosmuotoinen koulutus on ollut meillä etusijalla esimerkiksi oppisopimuskoulutukseen nähden. Myös koulutuksen hyötysuhdetta on kritisoitu. Nämä kaksi asiaa liittyvätkin yhteen: kehittämällä koulutuksen työelämäyhteyksiä pidetään parempaa huolta hyötysuhteesta, esimerkiksi koulutettavien työllistymisestä. Oppisopimuskoulutuksen lisääminen Työelämäyhteyksien lisääminen on tärkeää kaikessa koulutuksessa, mutta erityisesti ammatillisessa koulutuksessa. Oppisopimuskoulutus on työelämäläheinen ammatillisen koulutuksen muoto. Valtioneuvosto on koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa päättänyt, että oppisopimuskoulutuksen aloittavien lukumäärä nostetaan noin 20 prosenttiin nuorten toisen asteen ammatillisista aloituspaikoista. Yritykset suhtautuvat oppisopimuskoulutukseen nykyisin varsin myönteisesti. Oppisopimuskoulutus on ammatillista perus- tai lisäkoulutusta tilanteisiin, joissa työmarkkinoilta ei löydy yrityksen tarpeisiin koulutettua henkilöstöä. Oppisopimuskoulutus sopii aloille, joilla uudet

10 työntekijät tarvitsevat pitkän sisäänajovaiheen. Oppisopimuksella voidaan syventää ja laajentaa henkilöstön ammatillista osaamista tai sillä voidaan kouluttaa kokonaan uusiin tehtäviin. Koulutuskorvausten tarkistaminen Oppisopimuskoulutuksen kasvulle on kuitenkin eräitä esteitä. Esimerkiksi työnantajille maksettavien koulutuskorvausten taso on ollut viime vuosina laskeva. Korvauksiin osoitetusta rahasta on katettu muita, esimerkiksi näyttökokeiden kustannuksia. Nykyinen korvaustaso pitääkin nopeasti arvioida uudelleen. Työnantajille on luotava riittävät kannustimet oppisopimuskoulutuksen järjestämiseen. Teoreettisen opetuksen joustavuus Sopivan tietopuolisen opetuksen saatavuus rajoittaa oppisopimuskoulutuksen laajenemista. Uudessa koulutuslainsäädännössä oppisopimuskoulutusta ei pidetä enää oppilaitosmuotoisen koulutuksen kilpailijana vaan täydentäjänä ja välineenä työelämäyhteyksien kehittämiseen. Oppisopimuskoulutus on tasavertainen ammattikoulutuksen järjestämismuoto oppilaitosvetoisen koulutuksen rinnalla. Oppilaitokset on motivoitava tiiviisti tämän työelämäläheisen koulutusmuodon kehittämiseen. Tarjolle pitää saada nykyistä enemmän ympärivuotisia modulaarisia teoreettisia opintojaksoja. Akateeminen oppisopimuskoulutus Suomalaiset ammattikorkeakoulut ja tiede- ja taidekorkeakoulut eivät toistaiseksi kuulu oppisopimuskoulutuksen piiriin. Joissakin maissa, kuten Ranskassa ja Saksassa, perinteistä oppisopimuskoulutusjärjestelmää on laajennettu korkeammalle asteelle. Myös Suomessa pitäisi avata mahdollisuus korkeakoulututkinnon suorittamiseen oppisopimuskoulutuksella. Oppisopimuskoulutuksella voidaan nopeuttaa esimerkiksi sähkö- ja elektroniikka-alan teknisen korkeakoulutuksen lisäämistä. Oppilaitosten aloituspaikkojen lisääminen yksin ei riitä tyydyttämään nykyisiä tarpeita. Alkuvaiheessa oppisopimuskoulutusta voidaan käyttää opistotason insinööritutkinnon korottamiseen ammattikorkeakoulututkinnoksi. Työharjoittelun lisääminen Koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa esitetään oppisopimuskoulutuksen lisäämisen ohella, että kaikkiin ammatillisen koulutuksen tutkintoihin liitetään vähintään puolen vuoden työssä oppimisen jakso. Myös korkeakoulut lisäävät pakollista harjoittelua. Sitä pidetään TT:ssä tärkeänä ja teollisuus onkin valmistellut ohjeita harjoittelupolitiikasta. Seuraavassa on nostettu esiin eräitä harjoittelun toteuttamisessa huomioitavia seikkoja. Harjoittelun ehdoista sopiminen Harjoittelun lisääminen vaatii, että sen ehdoista päästään eri osapuolia tyydyttävään sopimukseen. Työehtosopimuksissa on työmarkkinajärjestöjen kesken sovittu harjoittelijoiden ja oppisopimusoppilaiden palkoista. Jos harjoittelua halutaan lisätä, palkkaus on saatava merkittävästi nykyistä alhaisemmalle tasolle, vastaamaan esimerkiksi Keski- Euroopan tasoa. Yritysten yhteinen näkemys on, että puolen vuoden työssäoppimisjaksojen ajalta ei pidä tehdä työsopimusta. Oppilaat ovat oppilaitoksen opiskelijoita ja saavat opintotukea myös tältä ajalta. Toimialakohtaisten ratkaisujen laatiminen Eri alojen tarpeet työelämäyhteyksien lisäämisessä poikkeavat toisistaan merkittävästi. Tämän vuoksi onkin toivottavaa, että harjoittelun toteutustavat ovat monipuolisia ja alakohtaisten ratkaisujen tekeminen on mahdollista Harjoittelun muuttaminen ympärivuotiseksi Teollisuudessa on nykyisin kesäharjoittelijoita ja muita kesätyöntekijöitä noin 12 prosenttia vakinaisesta henkilöstöstä. Harjoittelijoiden määrää kesäaikaan ei voida enää merkittävästi lisätä. Yrityksissä on varauduttava siihen, että ammatillisen koulutuksen harjoittelu ja työssäoppiminen tehdään mahdolliseksi ympäri vuoden. Työnopastuksen tason kohottaminen Harjoittelun ja oppisopimuskoulutuksen onnistumisessa on tärkeää perehdyttäminen ja ohjaus. Vaikka oppilaat eivät olekaan työsuhteessa, on harjoittelupaikan linjaorganisaation esimiehillä ja työnopastajilla keskeinen rooli. Opastajat tarvitsevat myös valmennusta tähän tehtävään. Yritysten kannattaa hyödyntää opetushallituksen johdolla tapahtuvaa työpaikkakouluttajakoulutusta. Koulutusohjelma on laadittu ensisijaisesti oppisopimuskoulutuksen työpaikkakouluttajille, mutta soveltuu erittäin hyvin myös muussa ammatillisessa koulutuksessa toimivan työpaikkakouluttajan koulutukseen. Oppilaitosten kytkeminen mukaan työpaikkakoulutukseen Nykyisten suunnitelmien mukaan vuoden 2000 jälkeen työelämässä on toisen asteen työssä oppijoita joka päivä noin

11 Työpaikkakouluttajien tarve on valtava. Työpaikkakouluttajat ovat perinteisesti olleet yrityksen työntekijöitä, mutta riittävän laadun ja määrän varmistamiseksi myös oppilaitosten opettajat on saatava mukaan työpaikalla tapahtuvaan opetukseen. Erityisesti PK-sektorille on luotava mahdollisuudet hankkia ammattitaitoisia työnohjaajia ostopalveluina. Opetussuunnitelmien uudistaminen Harjoittelun pitää liittyä tiiviisti oppilaitoksissa annettavaan teoreettiseen opetukseen. Harjoittelujaksoja on sijoitettava opetuksen eri vaiheisiin. Koko opetusryhmän pitää osallistua työpaikkakoulutuksessa samaan aikaan, jotta saavutetaan uudistuksella haettuja säästöjä. Opettajien työpanos on jaettava teoriaopetukseen ja työpaikoilla tapahtuvan opetuksen ohjaukseen. Tämä on otettava huomioon myös uudistettaessa opetussuunnitelmia. Ammatillisen koulutuksen uudet opetussuunnitelmien perusteet antavat mahdollisuuden monipuoliseen ja joustavaan harjoitteluun. Opettajien motivointi Oppilaitosten kaikkien opettajien on tarpeen olla mukana oppilaitosten ja yritysten yhteistyön kehittämisessä. Hyvänä ideana voidaan pitää erään oppilaitoksen käytäntöä, jonka mukaan jokaisella opettajalla on nimikkoyritys. Opettaja pitää nimikkoyritykseen säännöllisesti yhteyttä. Oppilaitosten apuna pitää olla esimerkiksi alakohtaisten koulutustoimikuntien valmistelemaa materiaalia. Harjoittelupaikat turvaavat jälkikasvun yrityksissä Yritysten henkilöstön keski-ikä on lamavuosien aikana kohonnut merkittävästi. Samalla nuorten ikäluok- ka pienenee. Vaikka Suomi tällä hetkellä vielä kamppailee suuren työttömyysongelman kanssa, Suomessa on lähivuosina odotettavissa rekrytointivaikeuksia. Kuvio vuotiaiden ikäryhmä Suomessa Lähde: Tilastokeskus Nuoriin on luotava kontaktit jo koulutuksen aikana. Harjoittelupaikan tarjoaminen on tähän erinomainen apu. Useissa tapauksissa nuoren ensimmäinen työpaikka on sama, jossa hän on ollut harjoittelemassa opiskelun aikana. Kun nuoret tuntevat työpaikat ja niiden toimintatavat, yritykset saavat osaavampaa henkilöstöä toimipaikkoihinsa heti koulutuksen päätyttyä. Työelämässä hankittu kokemus varmistaa, että tämän päivän työtavat ja teknologia tulevat tutuiksi. Nuori saa käytännön opetusta ajanmukaisilla laitteilla, joiden hankkiminen oppilaitoksiin ei ole taloudellisesti mahdollista. Käytännön valmistelut aloitettava nopeasti Mikäli koulutukseen liitetään vähintään puolen vuoden työssäoppimisjakso, vuosittain tarvittavien harjoittelukuukausien määrä yli kaksinkertaistuu nykyisestä. Teollisuuden omat koululaisiin kohdistuvat ohjelmat kysyvät harjoittelupaikkoja. On tärkeää, että yritykset lähtevät vakavasti miettimään harjoittelun käytännön toteutusta. Oppilaitosten hallinnossa olevien yritysedustajien keskeisenä tehtävänä on tuoda paikkakunnan elinkeinoelämän tarpeet oppilaitoksen tietoon opetussuunnitelmia laadittaessa. Oppilaitosten kanssa kirjallinen sopimus Oppilaitosten kanssa on ennen laajamittaisemman yhteistyön aloittamista sovittava käytännön järjestelyistä, muun muassa siitä, miten oppilaiden ohjaus työpaikoilla järjestetään. Sopimukseen on myös kirjattava yrityksen ja oppilaitoksen väliset taloudelliset velvoitteet. PK-yrityksille avuksi yhteyshenkilöverkosto Kun yrityksessä on useita harjoittelijoita ja oppisopimusoppilaita, järjestelyjä ei voi hoitaa pelkästään oman toimen ohella. Isoissa yrityksissä tarvitaan työpaikkakoulutuksen koordinointia varten nimettyjä henkilöitä. PK-yrityksillä ei kuitenkaan ole tähän vaadittavia resursseja. PK-yritysten avuksi tarvitaan yhteyshenkilöverkosto, joka toimii linkkinä oppilaitosten ja yritysten välillä. Yhteyshenkilöllä voi olla muitakin kuin työpaikkakoulutukseen liittyviä tehtäviä. Yhdysmies voi esimerkiksi organisoida oppilaitos- ja opettajavierailuja yrityksiin ja käydä esittelemässä kouluissa teollisuusammatteja yhdessä yritysedustajien kanssa. 12

12 1.5 Koulutuksen ennakointijärjestelmän kehittäminen Viimeinen koko koulutusjärjestelmää koskeva kehittämisehdotus on osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointijärjestelmän kehittäminen. Tutkimuksessa korostuu, että koulutusjärjestelmän pitää ennakoida työelämän kehitystä nykyistä paremmin sekä sisällöllisesti että määrällisesti. Suomessa on samaan aikaan sekä runsas työttömyys että eräillä aloilla työvoimapula. Valtakunnallisen ennakoinnin tehostaminen Ennakointi on tällä hetkellä pirstoutunut kymmeniksi projektikohtaisiksi hankkeiksi, joista on vaikea saada kokonaiskuvaa. Paluuta keskusjohtoisuuteen ei kuitenkaan ole. Työelämä ja osaamisvaatimukset muuttuvat nopeasti ja koulutusratkaisuja pitää sopeuttaa joustavasti paikallisiin tarpeisiin. Valtakunnallista ennakointia on kuitenkin tehostettava alueellisen, toimialakohtaisen ja yrityskohtaisen ennakoinnin rinnalla. Yli puolet teollisuuden rekrytointitarpeista kohdistuu korkeakoulutettuun työvoimaan. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja ei saa suunnitella aluepoliittisin perustein. Eri koulutusalojen aloituspaikkojen pitää pohjautua valtakunnallisiin rekrytointiarvioihin. TT:n osaamistarveselvitykset koulutustoimikuntien apuna Opetusministeriön yhteyteen perustetaan valtakunnalliset koulutuslohkojakoon perustuvat yleiset toimikunnat. Yleisten toimikuntien lisäksi ministeriön yhteyteen perustetaan alakohtaiset koulutustoimikunnat. Teollisuuden kannalta erityisen tärkeä on teknillisten alojen koulutuksen yleinen toimikunta ja sen alakohtaiset koulutustoimikunnat. Näitä ovat esimerkiksi kone- ja metallialan, sähkö-, elektroniikka- ja tietotekniikka-alan, kemian, rakennusalan ja viestintäalan koulutustoimikunnat. Koulutustoimikuntien tehtävänä on ennakoida valtakunnallista koulutustarvetta. TT kehittää osin Euroopan sosiaalirahaston rahoituksella omaa valtakunnallista ennakointijärjestelmäänsä, joka kattaa teollisuuden ja sitä lähellä olevat palvelualat. TT laatii puolivuosittain osaamistarveluotaimen ja kerran kahdessa vuodessa laajan osaamistarvetutkimuksen. Niitä syventävät TT:n jäsenliittojen toimialakohtaiset selvitykset. Koulutustoimikuntien pitää hyödyntää tämä työ. Päällekkäisiä selvityksiä ei pidä toteuttaa. Innovatiivinen koulutuksen uudelleenajattelu TT:n osaamistarveselvitykset tarkastelevat osaamista yritysten kilpailutekijänä. Näkökulmaa eivät rajoita koulutusjärjestelmän muodollinen rakenne, kuten jako koulutuslohkoihin, -aloihin tai -asteisiin. Yritykset korostavat esimerkiksi tarvetta lisätä yhteyksiä teknillisen ja kaupallisen koulutuksen välillä. Tarve miettiä uudelleen koulutusjärjestelmän rakennetta ja madaltaa sen sisäisiä rajoja on ilmeinen. Tämä on huomioitava myös koulutustoimikuntien työssä. Ennakointi TE-keskuksissa ja lääninhallituksissa Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen käytetään noin 2,5 miljardia markkaa vuonna Koulutuksen hankintaan käytetään runsas miljardi ja koulutustukeen vajaat puolitoista miljardia. Työvoimapoliittista aikuiskoulutusta hankkivat alueelliset TE-keskukset. Lääninhallitukset hankkivat omaehtoista ammatillista koulutusta noin miljardilla markalla. Opintotukea maksetaan vajaat puoli miljardia. Aikuisten ammatilliseen lisäkoulutukseen käytetään siten noin neljä miljardia markkaa. TE-keskuksissa ja lääninhallituksissa koulutuksen hankinnan tulee perustua niiden yhdessä toteuttamiin alueellisiin koulutustarveselvityksiin. Alueelliset tiedustelut on koordinoitava TT:n ja sen toimialaliittojen selvitysten kanssa. Päällekkäisyyttä pitää välttää. Määrällisessä suunnittelussa toimii apuna TT:n kokonaisotantaan perustuva työvoimatiedustelu. Laadullista suunnittelua tukee uusi osaamistarveluotain, joka kattaa 700 toimipaikkaa. Otanta vastaa teollisuuden rakennetta toimialallisesti ja alueellisesti. Laadullisesti osaamistarpeet ovat luonteeltaan enemmän koko teollisuutta koskevia tai toimialaperusteisia kuin alueellisia. Koulutuksen ennakointi- ja hankintatoimikunnat Aikuisten ammatillisen lisäkoulutuksen neljä miljardia markkaa on käytettävä mahdollisimman tehokkaasti. Edellä todettiin jo tarve lisätä lääninhallitusten ja TE-keskusten yhteistyötä koulutustarpeiden ennakoinnissa. Jatkossa yhteistyötä pitää laajentaa myös koulutuksen hankintaan. TE-keskusten ja lääninhallitusten yhteistyö on toteutettava niiden yhteisissä aikuisten ammatillisen lisäkoulutuksen ennakointi- ja hankintatoimikunnissa. Ennakointi- ja hankintatoimikunnissa pitää olla TE-keskusten, lääninhallitusten sekä elinkeinoelämän edustus. TE-keskusten inhimillisten voimavarojen kehittämisosastot Työvoimapoliittisen ja omaehtoisen ammatillisen lisäkoulutuksen raja hämärtyy. Elokuussa 1998 voimaan 13

13 astuva koulutusvakuutuksen toinen vaihe mahdollistaa työttömien hakeutumisen koulutukseen omaehtoisesti. TE-keskuksista yritykset saavat nyt sekä työministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön että maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan palvelut yhdestä paikasta. Yritykset saavat tietoa esimerkiksi EU:n tukemista kehittämishankkeista, joita ministeriöt koordinoivat. Henkiset voimavarat ovat yrityksissä jatkossa entistä tärkeämpi kilpailutekijä. Opetusministeriön palveluita ei TE-keskuksista kuitenkaan saa. TE-keskusten toiminnasta on nyt kerättävä kokemuksia. Yhteistyö lääninhallitusten kanssa koulutuksen ennakointi- ja hankintatoimikunnissa pitää käynnistää. Sen jälkeen on selvitettävä, onko opetusministeriön hallinnonalan yrityspalvelut tarpeen liittää samaan paikkaan muiden ministeriöiden kanssa. Jos tarvetta on, TE-keskuksiin on perustettava inhimillisten voimavarojen kehittämisosasto. Yritystason ennakointi Raportin henkilöstökoulutusta käsittelevässä osassa korostetaan ennakoinnin tehostamista yritystasolla. Muun ennakoinnin pohjana ovat yritysten keräämät tiedot. II HENKILÖSTÖN TÄYDENNYSKOULUTUS Tutkimuksella selvitettiin teollisuuden omaa halukkuutta investoida henkilöstön osaamistason kohottamiseen. Yrityksiä pyydettiin ennustamaan koulutuksen laadullinen ja määrällinen tarve, toteutustapa ja kustannukset. Yrityksiä pyydettiin ilmoittamaan tiedot organisoidusta kehittämistoi- minnasta. Tällä tarkoitetaan perinteisen koulutuksen ohella esimerkiksi työssä tapahtuvaa oppimista, jolle on määritelty selkeät tavoitteet, vastuuhenkilö ja aikataulu. 2.1 Yritysten kouluttajaroolin tunnustaminen Ensimmäinen henkilöstökoulusta koskeva kehittämisehdotus liittyy siitä käytävään julkiseen keskusteluun ja kehittämisen painopisteisiin. Yritysten rooli kouluttajina on tunnustettava ja julkisia varoja käytettävä yritysten tukemiseen tässä vaativassa tehtävässä. Henkilöstökoulutusta mittaavat numeeriset tulokset kertovat, että sekä rahallinen että ajallinen panostus henkilöstön osaamiseen on kasvamassa. Koulutuskustannuksia verrataan usein yrityksen maksamiin palkkoihin luvun vaihteessa ennen lamavuosia teollisuuden koulutuskustannukset olivat edellä mainitulla tavalla suhteutettuna alle kolme prosenttia maksetuista palkoista. Tänä vuonna panostus on keskimäärin neljä prosenttia palkoista ja vuonna 2000 sen ennustetaan olevan jo viisi prosenttia maksetuista palkoista. Ajallisesti kehittämistoimenpiteet merkitsevät tänä vuonna yli kaksinkertaista oppilaspäivien määrää luvun alkuun verrattuna. Vuonna 2000 teollisuudessa ennustetaan olevan yli viisi oppilaspäivää henkilöä kohti. Koulutukseen osallistuu entistä suurempi osa henkilöstöstä. Kehittämistoimenpiteiden piirissä on tänä vuonna seitsemän kymmenestä työntekijästä (sisältäen kaikki palkansaajat työtehtävästä ja henkilöstöryhmästä riippumatta). * ennuste Taulukko 4 Oppiminen on parhaimmillaan osa organisaatiokulttuuria ja jokapäiväistä työntekoa. Se on vaikeasti eriteltävä ja tilastoitava kokonaisuus. Tutkimuksen numeeriset tulokset näyttänevätkin vain osan henkilöstön kehittämiseen käytettävästä ajasta ja rahasta. Tutkimustulokset kertovat, että henkilöstön kehittäminen nähdään teollisuudessa luonnollisena osana Teollisuuden henkilöstökoulutuksen kehitys Koulutusmittari * 2000* Teollisuuden koulutuskustannukset, mrd mk 1 1,8 2,3 2,6 Koulutuskustannukset/palkat, % 2,3 3,8 4,1 5,0 Oppilaspäivät/henkilö 2,2 4,3 5,0 5,3 Koulutukseen osallistunut henkilöstö, %

14 kilpailukyvyn kehittämistä. Julkisessa keskustelussa kuitenkin epäillään jatkuvasti yritysten koulutushalukkuutta. Koulutuskustannusten tasoa ei tunneta ja niiden kasvattamiseksi esitetään pakkotoimenpiteitä. Niitä ei kuitenkaan tarvita. Valtaosa yrityksistä suhtautuu kielteisesti esimerkiksi koulutusvakuutukseen. 2.2 Julkisia resursseja kasvualojen oman panostuksen tueksi Kasvualoilla keskimääräistä suurempi panostus henkilöstöön Vain vajaa viidesosa tutkimuksen kohderyhmään kuuluneista yrityksistä oli osallistunut Euroopan sosi- aalirahaston tukemiin hankkeisiin. Yli puolet ilmoitti tarvitsevansa näistä hankkeista lisää tietoa. Toinen henkilöstön täydennyskoulutuksen kehittämisehdotus liittyy yritysten tueksi tarkoitettujen julkisten resurssien suuntaamiseen. Voimakkaimmilla kasvualoilla, esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa sekä telealalla, yritysten oma panostus on huomattavan suuri. Esimerkiksi oppilaspäivien määrä työssä olevia kohti oli koko teollisuudessa vuonna 1995 keskimäärin 4,6. Sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa luku oli 17,6. Koulutusinvestoinnit suhteutettuna maksettuihin palkkoihin olivat koko teollisuudessa samana vuonna keskimäärin 3,8 prosenttia. Sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa vastaava luku oli 7,8 prosenttia. Tutkimuksen perusteella yritysten omarahoitusosuus henkilöstön kehittämisessä on yli 90 prosenttia. Myös julkisia koulutusresursseja on suunnattava aloille, joilla on parhaat mahdollisuudet työllistää. Esimerkiksi Euroopan sosiaalirahaston tukemia hankkeita on toteutettava niin, että niihin hyväksytään vetureiksi hyvin menestyviä suuria yrityksiä. Nyt Euroopan sosiaalirahaston tavoiteohjelmat tarjoavat rahoitustukea pääasiassa PKT-yrityksille. Suurten yritysten kytkeminen mukaan hankkeisiin on välttämätöntä, toimivathan suuret ja pienet yritykset nykyisessä verkostotaloudessa tiiviissä yhteistyössä. Henkilöstön kehittäminen on luonteva osa tätä yhteistyötä. Suurten yritysten resursseista ja koulutuksen tietotaidosta on huomattavaa hyötyä pienille yrityksille. 2.3 Ennakoinnin kehittäminen yrityksissä Ennakointi käytännöksi yleisemmin yrityksiin Kolmas henkilöstökoulutuksen kehittämisehdotus kohdistuu yrityksiin. Vaikka henkilöstön kehittäminen on Suomessa rahallisesti huipputasoa, koulutuksen suunnitelmallisuudessa on yleisesti vielä parantamisen varaa. Vain runsas kolmasosa yrityksistä ennakoi osaamistarpeita yhtä vuotta pidemmällä aikavälillä. Varautuminen ikääntyvien ammattitaidon ja työkyvyn ylläpitoon Ennakoinnin avulla pystytään pitämään yllä ikääntyvän henkilöstön ammattitaitoa. Tarve turvata ikääntyvien työkyky nousee yritysten vastauksissa yhtä tärkeäksi asiaksi ikärakenteen tasapainottamisen kanssa. Varautuminen tuleviin työvoimatarpeisiin Valtakunnallinen, toimialakohtainen ja alueellinen ennakointi pohjautuu yritysten valmiuteen visioida tulevaisuuden osaamistarpeet. Koulutuksen aloituspaikkojen ja opettajavoimien uudelleenpainottaminen taantuvilta aloilta kasvualoille on hidasta ja pitkäjänteistä. Yritykset, jotka panostavat itsekin resursseja pitkän aikavälin osaamistarpeiden arviointiin, turvaavat parhaiten asemansa, kun kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy väestön ikärakenteen muuttuessa. 2.4 Osaamisen tason seuraaminen Seurannan ulottaminen koko henkilöstöön Neljäskin henkilöstökoulutuksen kehittämisehdotus kohdistuu yrityksiin. Vain kolmasosa yrityksistä arvioi säännöllisesti koko henkilöstön osaamistasoa ja seuraa sen muuttumista. Yrityksissä käydään kehityskeskusteluja, järjestetään itsearviointeja, rohkaistaan suorittamaan ammattitutkintoja ja testejä, mutta arvioinnin piirissä on vain osa henkilöstöstä. Osaamisindikaattorien laatiminen Osaamisen raportointi helpottuu, jos yritysten käyttöön kehitetään 15

15 taloudellisen tilanteen kuvaamista vastaava yrityksen osaamista kuvaava laskentatoimi. Henkilöstön taselaskelma auttaa yrityksiä raportoimaan osaamisvarannostaan. Osaamisen kehittymistä vuositasolla voidaan seurata henkilöstön tuloslaskelmalla. Teollisuuden oma osaamisen raportointijärjestelmä TT haluaa myös itse vaikuttaa henkilöstövoimavarojen raportoinnin kehittämiseen teollisuudessa. TT on saanut Euroopan sosiaalirahaston rahoitusta kehittääkseen tulevaisuuden osaamistarpeiden raportointijärjestelmän. Tämä puolivuosittain Kuntakohtaisten opetussuunnitelmien myötä valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet ovat muuttoistuva osaamistarveluotain lähetetään 700 toimipaikkaan. Mukaan tuleva otos vastaa teollisuuden rakennetta alueellisesti, toimialoittain ja kokoluokittain. Osaamistarveluotaimen onnistuminen edellyttää tiivistä yhteistyötä opetus- ja työvoimaviranomaisten kanssa keskushallinnossa, aluehallinnossa, lääninhallituksissa ja TE-keskuksissa. III YLEISSIVISTÄVÄ KOULUTUS 3.1 Matematiikan ja luonnontieteiden osaamisen tason kohottaminen Matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen on yksi yleissivistävän koulutuksen kehittämiskohde. Opetusministeriö käynnisti keväällä 1996 valtakunnalliset luonnontieteiden ja matematiikan opetuksen (LUMA) kehittämistalkoot, joissa ovat mukana myös ammatilliset oppilaitokset. Tasoa onkin nostettava myös ammatillisessa koulutuksessa. Toimenpiteet pitää kuitenkin aloittaa jo varhain yleissivistävässä koulutuksessa. Työllistävillä aloilla edellytetään matematiikan ja luonnontieteiden osaamista Teollisuuden osallistuminen talkoisiin on tärkeää. Toimialoista työvoimaansa lisää eniten vuosina sähkö- ja elektroniikkateollisuus. Rekrytointitarpeet painottuvat voimakkaasti korkeakoulutuksen saaneisiin sähkö-, elektroniikkaja tietoliikennetekniikan sekä tietojenkäsittelyn osaajiin. Koulutuksen volyymi ei riitä alan tarpeisiin. Opetusministeriön asettama työryhmä ehdottaakin koulutuksen merkittävää lisäämistä. Lisääntyviin koulutuspaikkoihin tarvitaan riittävän matematiikan ja luonnontieteiden osaamispohjan omaavia opiskelijoita. Muiden toimialojen tarpeet kasvavat vuoden 2000 jälkeen. Jo tällä hetkellä kone- ja metallialan toisen asteen ammatilliseen koulutukseen hakeutuvilta edellytetään entistä parempaa matematiikan ja luonnontieteiden osaamista. Metalliteollisuus tarvitsee tuotannonohjausjärjestelmien elektroniikan ja tuotantoautomaation hyödyntämiseen ja kehittämiseen osaavaa uutta työvoimaa. Matematiikan kirjoittaminen ylioppilaskokeessa pakolliseksi Vuonna 1996 voimaan tulleen asetuksen mukaan pitkän matematiikan opiskelija voi kirjoittaa ylioppilaskokeessa lyhyen matematiikan tai kirjoittaa laajan oppimäärän kokeen ylimääräisenä. Rajoitukset ovat poistuneet myös kielistä; esimerkiksi englannin pitkän oppimäärän opiskellut voi kirjoittaa ylioppilaskokeessa halutessaan myös lyhyen oppimäärän. Ainoa rajoitus on, että ylioppilaskokelaan on osallistuttava vähintään yhdessä aineessa pitkän oppimäärän kokeeseen. Asiantuntijoiden mukaan asetuksen muutos on synnyttänyt vastuun pakoilijoiden joukon. Pitkän matematiikan opiskelijat kirjoittavat verrattain harvoin lyhyen matematiikan, mutta ylimääräisenä kirjoittajien määrä on vahvasti nousussa, noin 30 prosenttia. Osaamiserot pitkän matematiikan pakollisena ja ylimääräisenä kirjoittaneiden välillä ovat suuret. Osa pitkän matematiikan opiskelijoista ottaa opintonsa kevyemmin, koska heillä on asetuksen suoma pakotie. Tämä saattaa vaikeuttaa opiskelijoiden pyrkimistä esimerkiksi teknilliseen korkeakouluun tai matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan. Asetus ei nykymuodossaan sovellu matematiikan tason kohotusta hakevaan koulutuspolitiikkaan. Siksi se on nopeasti muutettava. Pitkän matematiikan valinneiden pitää suorittaa pakollisena pitkän matematiikan ylioppilaskoe. Vastaavasti lyhyen matematiikan valinneiden pitää suorittaa pakollisena lyhyen matematiikan ylioppilaskoe. Reaalikokeen jakaminen kahteen osaan Reaaliaineiden ylioppilaskoe olisi jaettava kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa kirjoitettaisiin humanistiset ja yhteiskunnalliset aineet, toisessa luonnontieteet ja tietotekniikka. Reaalikokeiden osat eivät olisi keskenään vaihtoehtoisia vaan molemmat olisivat pakollisia. Arvosanojen ja opetuksen vertailukelpoisuus 16

16 tuneet väljiksi. Valtakunnallista osaamisen vertailupohjaa ei pidä kuitenkaan kadottaa. Esimerkiksi matematiikan ja luonnontieteiden arvosanoille on oltava yleisesti käytetyt kriteerit, jotta arvosanat ovat keskenään vertailukelpoisia koko maassa. Opetushallitukseen suunniteltu koepankki on perustettava nopeasti. Opettaja voi tilata koepankista testattuja matematiikan ja luonnontieteiden tehtäviä. Näin voidaan arvioida, onko opetettu oikeita asioita ja vertailla tuloksia valtakunnalliseen tasoon. Toinen vaihtoehto on opetusmenetelmien kehittäminen. Kytkentä käytäntöön pitää olla selkeämpi. Myös kokeellisuutta on lisättävä. Tätä vastaan sotii käsitys, että muualla Euroopassa ja esimerkiksi kansainvälisissä vertailuissa huipulle yltäneessä Singaporessa opetus on edelleen erittäin opettajajohtoista ja tulokset parempia kuin meillä. Kulttuurierot vaikuttavat opetusmenetelmiin. Menetelmä, joka toimii jossakin maassa, ei välttämättä toimi meillä. Matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen menetelmiä on vertailtava kansainvälisesti. Hyviä tuloksia antaneita menetelmiä on sovellettava meidän kulttuuriimme benchmarking -periaatteella. Tyttöjen rohkaiseminen tietoyhteiskunnan edellyttämiin opintoihin Tyttöjen pitkän matematiikan kirjoittajien määrä näyttää vähenevän. Tyttöjen ja poikien välinen ero on suuri jo pitkän tai lyhyen matematiikan valintatilanteessa. Tyttöjen pitkän matematiikan opiskelua on lisättävä. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tehtäviin soveltuvista diplomi-insinööreistä on lähivuosina kova pula. Rekrytointitarpeet säilyvät suurina myös vuoden 2000 jälkeen. Tytöt eivät saa jäädä sivuun koulutuksesta, josta on parhaat mahdollisuudet työllistyä. Tytöt ovat tällä hetkellä lähes käyttämätön voimavara esimerkiksi teknillisissä korkeakouluissa. Diplomiinsinööreiksi opiskelevat ovat yli 80- prosenttisesti miehiä. Osaamisen vertaaminen kansainväliseen tasoon Matemaattisten aineiden opettajat tunnustavat suomalaisten olevan matematiikan osaamisessa kansainvälisen tason alapuolella. Euroopassa koululaisille opetetaan kahdeksannella luokalla samat asiat kuin meillä lukiolaisille. Kun suomalainen koululainen lähtee Saksaan vaihto-oppilaaksi, ei matematiikan osaamisen taso riitä. Vastedes Suomen onkin osallistuttava kansainvälisiin vertailuihin, jotta mutu-tiedon rinnalle saadaan tutkittua tietoa. Opetusmenetelmien benchmarking Opettajien edustajat katsovat, että nykyisillä tuntimäärillä matematiikan tasossa ei päästä samoihin tuloksiin kuin muualla Euroopassa. Ainevalikoima on meillä suuri, ja matematiikan tuntimääriä ei voida nykyisissä puitteissa lisätä. Kuvio 5 Tyttöjen ja poikien osallistuminen pitkän matematiikan ylioppilaskokeeseen %-osuus pitkän matematiikan kirjoittajista Lähde: Tilastokeskus Kuvio 6 Tyttöjen ja poikien matematiikan opiskelu päivälukiossa Lähde: Tilastokeskus 17

17 IV AMMATILLISET OPPILAITOKSET 4.1 Kone- ja metallialan koulutuksen vetovoiman lisääminen Kolmannes koko teollisuuden rekrytoinnista vuosina tapahtuu ammatillisista oppilaitoksista. Teollisuuteen tarvitaan vuosittain noin eri alojen ammattilaista. Kuvio 7 Rekrytointi ammatillisista oppilaitoksista * Raportissa kiinnitetään huomiota erityisesti kone- ja metallialan toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Metalliteollisuuden yrityksissä on jo nyt pulaa osaavasta työvoimasta metallin perusammatteihin. Kone- ja metallialan linjoilta valmis- Lähde: OPH Taulukko 8 tuvia on liian vähän. Metalliteollisuuden omiin tarpeisiin valmistuneiden määrä kyllä riittää, mutta esimerkiksi kuljetus- ja kaupan ala sekä julkishallinto kilpailevat alan osaajista. Aloituspaikat ja tutkinnon suorittaneet toisen asteen metalli- ja konealan koulutuksessa Aloituspaikat Tutkinnon suorittaneet Alan yritykset ennustavat, että osaamispula vaikeutuu. Toisen asteen kone- ja metallialan koulutukseen ei ole riittävästi hakijoita. Verrattuna aloituspaikkoihin hakijamäärissä on Metalliteollisuuden Keskusliiton arvion mukaan noin 15 prosentin vaje. Lisäksi kone- ja metallialalle valituista opiskelijoista moni on hakenut useampiin oppilaitoksiin ja saadessaan korkeamman asteen koulutuspaikan peruuttanut koneja metallialan opiskelupaikkansa. Aloituspaikkoja tarvitaan noin lisää, mutta ennen uusia aloituspaikkoja on nykyiset paikat saatava käyttöön 100-prosenttisesti. Taulukko 9 Rekrytointitarve yhteensä 4000 Yhteishaun ensisijaiset hakijat kone- ja metallialan toisen asteen koulutukseen , joista valittiin 110,5 prosenttia , joista valittiin 108,7 prosenttia Lähde: OPH 18

18 Työllistyminen motivointikeinona koulutukseen hakeutumisessa Ammatillisessa koulutuksessa koneja metallialan opiskelijoiden osaamispohja on laskenut huolestuttavasti. Opiskelijat ovat huonosti motivoituneita erityisesti teoreettiseen opetukseen. Osaavampaa oppilasainesta on houkuteltava koulutukseen tiedottamalla esimerkiksi alan erittäin hyvästä työllisyystilanteesta. Huippuammattilaisista tuskin kukaan on työttömänä. Opinto-ohjaajien pitää ottaa työllistyminen ohjenuoraksi koulutusvaihtoehdoista tiedottamisessa. Kuvio 10 Ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuus 19-vuotiaista Osuus % Erityisesti ylioppilaille suunnattu toisen asteen koulutus Ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuus nuorista lähenee hyvää vauhtia 60 prosenttia. Lähde: Tilastokeskus Myös ylioppilaita pitää houkutella toisen asteen koulutukseen. Uutena koulutusvaihtoehtona ehdotetaankin erityisesti ylioppilaille suunnattuja, yrittäjyyttä ja kansainvälisyyttä painottavia, opetustavoitteiltaan vaativia toisen asteen oppilaitoksia. 4.2 YRITYSTEN JA OPPILAITOSTEN YHTEISTYÖ- MAHDOLLISUUKSIEN HYÖDYNTÄMINEN Toinen ammatillisissa oppilaitoksissa annettavan opetuksen kehittämiskohde koskee kaikkia teollisuuden toimialoja. Yhteyksiä koulutuksen rahoittajiin, ylläpitäjiin ja oppialaitoksiin on tehostettava. Vuoden 2000 jälkeen työvoimatarpeet kasvavat sähkö- ja elektroniikkateollisuuden lisäksi myös muilla toimialoilla. Kansainvälinen kilpailu kiristyy. Yrityksillä on tarve kohentaa suomalaisen teollisuuden laatukilpailukykyä. Tämä asettaa entistä kovemmat vaatimukset ammatillisissa oppilaitoksissa annettavalle opetukselle. Opetuksen sisällön pitää pystyä vastaamaan jatkuvaan työelämän muutokseen. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen työelämäyhteyksiä lisätään vuoteen 2000 mennessä. Oppisopimuskoulutuksessa aloittavien määrä nostetaan noin 20 prosenttiin nuorten aloituspaikoista. Kaikkiin tutkintoihin liitetään puolen vuoden työssäoppimisen jakso. Lisäksi käynnistetään kokeiluja, joissa yhdistetään koulumuotoinen koulutus ja oppisopimustyyppinen koulutus kolmivuotiseksi (2 + 1) tutkinnoksi. Näiden toimenpiteiden käytännön onnistumisessa yrityksillä on merkittävä vaikutusvalta ja osavastuu. Yritysten aktiivinen osallistuminen yhteistyöelinten toimintaan Valtakunnallisella tasolla koulutuksen kehittäminen tapahtuu opetusministeriön yhteydessä toimivien koulutustoimikuntien avulla. TEkeskusten yhteydessä toimii neuvottelukuntien alaisia koulutusjaostoja. Oppilaitoksissa koulutusta voidaan suunnata elinkeinoelämän tarpeisiin johtokunnissa ja koulutusalakohtaisissa neuvottelukunnissa. Näihin kaikkiin tarvitaan aktiivisia elinkeinoelämän asiantuntijoita. Yhteys opinto-ohjaajiin, opettajiin ja nuoriin Kone- ja metallialan koulutukseen ei ole riittävästi osaavia hakijoita. Sama ongelma on edessä myös muilla toimialoilla, kun rekrytointitarpeet kasvavat. Ammatillisen koulutuksen markkinointi onkin aloitettava ennen kuin nuoret ovat lopettaneet peruskoulun. Peruskouluun pitää saada tietoa työelämän kehityksestä käytännön esimerkein. Tämä onnistuu, jos yritykset ovat itse aktiivisia ja menevät oppilaitoksiin kertomaan tarjolla olevista työtehtävistä. Yritysten on luotava mielenkiinto ammatillista koulutusta edellyttäviin, entistä monipuolisempiin tehtäviin. Kohderyhmänä ovat opinto-ohjaajat, opettajat ja oppilaat. 19

19 V AMMATTIKORKEAKOULUT JA TIEDEKORKEAKOULUT Tutkimuksen mukaan kolmannes teollisuuden rekrytoinnista vuosina tapahtuu teknillisistä korkeakouluista, jos osaavaa uutta työvoimaa on saatavissa. Runsas viidennes rekrytoinnista tapahtuu ammattikorkeakouluista. Kauppakorkeakoulujen ja muiden tiedekorkeakoulujen osuudeksi jää yhteensä noin kymmenen prosenttia. 5.1 Sähkö- ja elektroniikka-alan työvoimatarpeiden turvaaminen Suomessa on viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtunut poikkeuksellisen voimakas teollisuuden rakennemuutos. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotanto on kasvanut selvästi muita teollisuuden aloja nopeammin. Alan osuus esi- merkiksi Suomen viennistä on kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa. Sähkö- ja elektroniikkateollisuus uskoo kasvun jatkuvan myös tulevaisuudessa. Tutkimuksessa alan yritykset ennustavat rekrytoivansa tuhansia uusia hyvin koulutettuja työntekijöitä. Muilla toimialoilla ei ole vuosina läheskään yhtä suuria korkeakoulutettujen rekrytointitarpeita. Kuvio 11 Teollisuuden rekrytointitarve ammattikorkeakouluista * Kuvio 12 Teollisuuden rekrytointitarve teknillisistä korkeakouluista * Kuvio 13 Teollisuuden rekrytointitarve kauppakorkeakouluista * Rekrytointitarve yhteensä 3200 Rekrytointitarve yhteensä 4200 Rekrytointitarve yhteensä

20 Kuvio 14 Teollisuuden rekrytointitarve yliopistoista * Rekrytointitarve yhteensä 400 Koulutuspaikkojen lisääminen Sähkö-, elektroniikka-, tietoliikenne- ja tietojenkäsittelyalan koulutus on lyhyessä ajassa kaksinkertaistunut yliopistokoulutuksessa ja lähes kolminkertaistunut ammattikorkeakouluissa. Lisäykset osoittautuvat TT:n selvityksen valossa kuitenkin riittämättömiksi. Samaan tulokseen päädytään Sähkö- ja elektroniikkateollisuusliiton sekä Tietotekniikan Palveluliiton omien selvitysten perusteella. Esimerkiksi yliopistosektorilta valmistuvien rekrytointitarve on vuonna 1999 ennakoidaan noin ja valmistuvien määrä noin Opetusministeriö asetti kesäkuussa 1997 työryhmän, jolle annettiin tehtäväksi laatia lisätoimenpideohjelma tietoteollisuuden koulutuksen lisäämiseksi. Työryhmän ehdotus luovutettiin opetusministerille syyskuussa Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tehtävä koulutustarjonnan lisäys nostaisi tutkintojen määrää asteittain siten, että pysyvä lisäys nykyiseen tarjontaan olisi vuoteen 2006 mennessä noin tutkintoa vuodessa. Määräaikaisilla toimenpiteillä alan tutkintoja lisättäisiin lähes 2 700:lla vuosina Lisäksi noin ammattikorkeakoulututkinnon suorittanutta nostaisi tutkintonsa yliopistotasoiseksi. Työryhmän ehdotukset ovat hyviä ja kannatettavia, mutta eräiltä osin riittämättömiä. Rakennemuutos Työryhmä ehdottaa, että ammattikorkeakoulut rohkaisevat opiskelijoiden siirtymistä muilta tekniikan aloilta sähköalan koulutukseen sekä kaupan- ja hallinnonalan koulutuksessa tietojenkäsittelyn koulutukseen. Sama on todettava myös yliopistojen kohdalla. Tarve rakennemuutokseen on suuri. Nyt yhteiskunnan varoja uhrataan koulutuksiin, joista valmistuville joudutaan työllistymisen edistämiseksi tarjoamaan toinen, päällekkäinen koulutus. Akateeminen oppisopimus Opettajaresurssien puute oppilaitoksissa on suurin riski koulutuksen lisäyksen toteutumiselle. Työryhmän esityksessä kyllä kannetaan huolta esimerkiksi opettajavoimien riittävyydestä, mutta konkreettisia ja innovatiivisia toimenpiteitä työpaikkakoulutuksen ja työssä oppimisen lisäämiseen ei esitetä. Innovatiivinen koulutusjärjestelmämme toimivuuden tarkistaminen on kuitenkin tarpeen. Työelämän asiantuntemusta on enenevästi käytettävä hyväksi muun muassa oppisopimuskoulutuksena. Esimerkiksi Saksassa ammattikorkeakoulut jo ovat oppisopimusjärjestelmän piirissä. Tähän käytäntöön on siirryttävä myös Suomessa. Teollisuuden oma ammattikorkeakoulu Ammattitaidon ajan tasalla pitäminen edellyttää paitsi julkisen koulutusjärjestelmän myös yritysten toimenpiteitä. Sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa panostetaankin henkilöstön ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen enemmän kuin teollisuudessa keskimäärin. Nykyisten panostusten lisäksi teollisuudessa on halukkuutta teknisen pätevyyden nostamiseksi täydennyskoulutuksen keinoin. Esimerkiksi teollisuuden palveluksessa toimivien teknikoiden osaamista halutaan kohottaa tutkintotavoitteisesti ammattikorkeakouluinsinöörin tasolle. Tätä tehtävää varten halutaan perustaa teollisuuden oma ammattikorkeakoulu. Teollisuuden ammattikorkeakoulu on perustettava pääkaupunkiseudulle, jossa opiskelijoiden on helppoa löytää harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja. Koulutus on mahdollista saada nopeasti käyntiin verkostoyhteistyönä täydentämällä AEL:n ja eräiden muiden oppilaitosten valmiita resursseja. Osaamisen tason kohottamisella on kiire, ja teollisuuden ammattikorkeakoululle pitää antaa nopeasti käynnistyslupa. Lisätoimenpideohjelman nopea toteutus Tietoteollisuuden koulutuksen lisätoimenpideohjelma perustuu sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa vallitsevaan osaamisen kysynnän ja tarjonnan kuiluun. Esitetyillä toimenpiteillä on kiire. Jokaisesta esitetystä toimenpiteestä pitää laatia konkreettinen projektisuunnitelma, joka sisältää tavoitteet, määrittelee keinot niihin pääsemiseksi ja arvioi resurssitarpeen. Projekteille on myös nimettävä vastuutahot, aikataulut ja seurantamekanismit. 21

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Marina Congress Centre 26.2.2007 Heikki Suomalainen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintaympäristön

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

EK:n 3+6 oppisopimusmalli

EK:n 3+6 oppisopimusmalli EK:n 3+6 oppisopimusmalli EK:n 3+6 oppisopimusmallin tavoitteet tukea nuorten työllistymistä lisäämällä alle 25-vuotiaiden mahdollisuuksia oppisopimuskoulutukseen kehittää oppisopimuskoulutusta paremmin

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

!"! #$$% $ &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% ""

!! #$$% $ &&& #& &#& $! %%! &!$'$()!% !"! #$$% $!"# &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% "" !"! &$# *+!,% *&!!&!"!-"". /%-"!". #$$ &&& # & 0 $!"! *+ 1 2"!!" % AMMATTIOSAAMINEN SÄILYTETTÄVÄ TALOUDEN HAASTEISTA HUOLIMATTA Talouden taantuma on tuonut

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Sipilän hallituksen osaamisen ja koulutuksen tavoitteet Oppimisympäristöjä on modernisoitu,

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

EK:n 3+6 oppisopimusmalli

EK:n 3+6 oppisopimusmalli EK:n 3+6 oppisopimusmalli EK:n 3+6 oppisopimusmallin tavoitteet tukea nuorten työllistymistä lisäämällä alle 25-vuotiaiden mahdollisuuksia oppisopimuskoulutukseen kehittää oppisopimuskoulutusta paremmin

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Kirje OKM/65/592/2014 20.10.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Osana nuorisotakuun toimia opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Opso ry:n syysseminaari 29.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Henkilökohtaistaminen 1.8.2015 alkaen Valtioneuvoston asetus 794/2015,

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillisen koulutuksen merkitys kunnille ja elinkeinoelämälle -seminaari 11.5.2011 Sanna Halttunen-Välimaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Turun toimisto

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 27.11.2014

TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 27.11.2014 TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 7..4 Sisällys Toimialojen vertailu keskiarvoittain Asiantuntijapalvelut Kauppa ja matkailu Kiinteistö- ja jätehuolto Prosessiteollisuus ja automaatio Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa EK-foorumi, Oulu Satu Ågren Esityksen sisältö Oppisopimuskoulutusta yksilöllistyviin ja eriytyviin tarpeisiin Oppisopimuksen kehittäminen ammatillisen koulutuksen reformissa

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Kesko. Kauppa luo menestystä

Kesko. Kauppa luo menestystä Kesko Kauppa luo menestystä Kaupan ala tarjoaa työtä ja yrittäjyyttä Kauppa on elinkeinoelämän suurin toimiala, joka työllistää runsaat 320 000 henkeä. Ala tarjoaa myös paljon mahdollisuuksia toimia yrittäjänä.

Lisätiedot

Satakunnan oppisopimuskeskus

Satakunnan oppisopimuskeskus Satakunnan oppisopimuskeskus Henkilöstö Koulutustarkastajat Janne Koskela, Riitta Lehtonen, Juha Nurmi, Anne Nurmimäki (Rauma) Koulutussihteerit: Sirpa Häyhtiö, Kirsi Aulapalo, Kirsi Jokisuo, Satu Uusi-Uola

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan laadun kehittäminen tiedotus- ja keskustelutilaisuus 4.12.2013 Olli Pekka Hatanpää

Lisätiedot

Tervetuloa. oppisopimuskoulutukseen

Tervetuloa. oppisopimuskoulutukseen Tervetuloa oppisopimuskoulutukseen Stadin oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus Tervetuloa oppisopimuskoulutukseen! Kun haluat yhdistää työnteon ja opiskelun, oppisopimuskoulutus on juuri sinulle sopiva

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Nuorten oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus

Nuorten oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus Nuorten oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus Suomen Yrittäjien näkökulma Miikka Venäläinen Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Suomen Yrittäjät Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt

Lisätiedot

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunnallinen henkilöstö 434 000 Järjestystoimi 1,9 % Sosiaalitoimi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta Opetus ja kulttuuriministeriö Kirjaamo Eila Rissanen Opetus ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Terveyspalvelualan Liiton lausunto

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS. Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET. Työelämä. 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPIMINEN JA OHJAUS

OPPISOPIMUSKOULUTUS. Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET. Työelämä. 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPIMINEN JA OHJAUS Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPISOPIMUSKOULUTUS OPPIMINEN JA OHJAUS AMMATTIALAN TYÖPAIKASSA OPPIMINEN JA OHJAUS KOULUSSA PALKKA Työelämä OPINTOSOSIAALISET

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä Ammattiopisto Livia Peimarin koulutuskuntayhtymä Maaseutuopisto Paimio Maaseutuopisto Tuorla Sosiaali- ja terveysopisto Kalatalous- ja ympäristöopisto Maaseutuopiston toimipaikat Tuorla, Kaarina Paimio

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät Näyttötutkinnon ja oppisopimuksen rahoitus. 25.3.2010 Pasi Rentola

Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät Näyttötutkinnon ja oppisopimuksen rahoitus. 25.3.2010 Pasi Rentola Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät Näyttötutkinnon ja oppisopimuksen rahoitus 25.3.2010 Pasi Rentola 1 Ammatillisen koulutuksen volyymit Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 144 000 Opetussuunnitelmaperusteinen

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen uusi suunta. Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010

Aikuiskoulutuksen uusi suunta. Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010 Aikuiskoulutuksen uusi suunta Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010 1 Taantuma koettelee Suomen elinkeinoelämää Työttömyys lisääntynyt kaikilla

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Rohkeasti uuteen ammattiin. Emeritus läänin sisvistystoimentarkastaja Tapio Toivonen EK-elinkeinopäivä 18.5.2006 Lappeenranta

Rohkeasti uuteen ammattiin. Emeritus läänin sisvistystoimentarkastaja Tapio Toivonen EK-elinkeinopäivä 18.5.2006 Lappeenranta Rohkeasti uuteen ammattiin Emeritus läänin sisvistystoimentarkastaja Tapio Toivonen EK-elinkeinopäivä 18.5.2006 Lappeenranta Miten toimittava, jotta rohkeus kasvaisi? 1. Tunnustettava aikuiskoulutuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Kansainvälinen tradenomi

Kansainvälinen tradenomi Kansainvälinen tradenomi Liiketalouden kehittämispäivät 7.11.2012 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Tulevaisuuden työelämä Globaali toimintaympäristö Muutos

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa Opetusneuvos Tarja Riihimäki 1 Euroopan unionin strategia 2020 EU2020-strategian ydin muodostuu kolmesta prioriteetista: Älykäs kasvu osaamiseen ja

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Oppisopimuksia ammattikoululaisille

Oppisopimuksia ammattikoululaisille Oppisopimuksia ammattikoululaisille Jaakko Lainio 20.3.2014 Viimeinen vuosi oppisopimuksella Erinomainen yhdistelmämahdollisuus! Opiskellaan ensin perustaidot koulussa ja siirrytään välillä oppisopimuksella

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet Hilton Helsinki Strand.11.20 johtaja Martti Pallari 16.11.20 1 Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Rekry Täsmä Muutos 8.10.2014 1 RekryKoulutus Työnantaja tarvitsee uusia ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla työnhakijoina tai lähiaikoina

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet

Aikuiskoulutuksen haasteet Aikuiskoulutuksen haasteet Väestön ikä- ja koulutusrakenteen muutokset osaavan työvoiman saatavuus aikuisten muuttuva koulutuskäyttäytyminen Muutokset työmarkkinoilla pätkätyöt osa-aikaisuus löyhä kiinnittyminen

Lisätiedot

NUORET JA MUUTTUVA TYÖELÄMÄ, OULU, 23.1.2013. Kommenttipuheenvuoro Jukka-Pekka Kivioja Asiantuntija, EK Oulu

NUORET JA MUUTTUVA TYÖELÄMÄ, OULU, 23.1.2013. Kommenttipuheenvuoro Jukka-Pekka Kivioja Asiantuntija, EK Oulu NUORET JA MUUTTUVA TYÖELÄMÄ, OULU, 23.1.2013 Kommenttipuheenvuoro Jukka-Pekka Kivioja Asiantuntija, EK Oulu Oppilaitosyhteistyötä tehneet EK:n jäsenyritykset vuosina 2008 ja 2011, osuus yrityksistä Lähde:

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016 DIAARINUMERO CIMO/1/03.30.10/2016 Helsinki, 17.2.2016 TARJOUSPYYNTÖ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintamenettely on avoin.

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

13.11.2015. ammatillista peruskoulutusta, ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta.

13.11.2015. ammatillista peruskoulutusta, ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta. Muistio 1 (6) OAJ NÄKÖKULMIA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN SOPEUTTAMINEN/ REFORMI Aikataulu Hallinto Saavutettavuuden turvaaminen ja opetuksen laatu edellyttävät, että

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Kasvua ja hyvinvointia vahvasta osaamisesta EK-Elinkeinopäivä, Tampere 2.10.2007

Kasvua ja hyvinvointia vahvasta osaamisesta EK-Elinkeinopäivä, Tampere 2.10.2007 Kasvua ja hyvinvointia vahvasta osaamisesta EK-Elinkeinopäivä, Tampere 2.10.2007 Leif Fagernäs Elinkeinoelämän keskusliitto EK Osaamiseen panostaminen on välttämätöntä koska 1(2) Suomi tarvitsee menestyäkseen

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Sopimus Opiskelija oppii työssä

Sopimus Opiskelija oppii työssä Oppisopimus Työpaikka/ työpaikkakouluttaja - kouluttaa - arvioi Sopimus Opiskelija oppii työssä Tietopuolinen koulutus oppilaitoksessa monimuotoisesti Opettaja koordinoi, ohjaa, arvioi Tutkintotodistus:

Lisätiedot