KOULUTUSRATKAISUT TEOLLISUUDEN OSAAMISTARPEISIIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOULUTUSRATKAISUT TEOLLISUUDEN OSAAMISTARPEISIIN"

Transkriptio

1 KOULUTUSRATKAISUT TEOLLISUUDEN OSAAMISTARPEISIIN Teollisuuden henkilöstö- ja koulutustarvetutkimus Loppuraportti

2 ESIPUHE O heinen raportti on Euroopan sosiaalirahaston tukeman Teollisuuden henkilöstö- ja koulutustarve -hankkeen loppuraportti. Se on jatkoa julkaistulle Teollisuuden henkilöstön osaamistarpeet väliraportille. Loppuraportti sisältää ehdotuksia teollisuuden henkilöstön koulutuksen kehittämiseksi. Siinä ei ole enää toistettu väliraportissa esitettyjä taulukoita. Rekrytointiennusteita on kuitenkin täsmennetty eriyttämällä sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tiedot muun teollisuuden tiedoista. Nyt päättyvä Teollisuuden henkilöstö- ja koulutustarve -hanke osoittaa, että koulutusjärjestelmä ei ole kaikilta osin pystynyt seuraamaan työelämän nopeaa rakennemuutosta. Toisaalta teollisuuden velvollisuutena on tiedottaa entistä paremmin muuttuvista tarpeista. Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitossa on päätetty täydentää teollisuuden osaamistarpeiden raportointia uudella, puolen vuoden välein toistuvalla analyysillä. Tähän Teollisuuden osaamistarveluotaimeen kerätään tiedot 700 toimipaikasta. Tällöin tuloksia voidaan tarkastella myös alueellisesti, esimerkiksi työvoima- ja elinkeinokeskuksittain. Teollisuuden henkilöstö- ja koulutustarve -projektin ohjausryhmään ovat kuuluneet opetusneuvos Jorma Ahola opetusministeriöstä, ylitarkastaja Pentti Vuorinen kauppa- ja teollisuusministeriöstä, ylitarkastaja Harri Jokinen ja projektikoordinaattori Jouni Marttinen Varsinais-Suomen TE-keskuksesta, henkilöstön kehittämispäällikkö Raimo Paukku UPM-Kymmene Oy:stä ja johtaja Lauri Norvio Graafisen Teollisuuden Liitosta. Projektin johtajana on toiminut TT:n koulutuspolitiikasta vastaava johtaja Kari Purhonen ja projektitutkijana kauppatieteiden maisteri Marita Aho. Projektissa tutkimusharjoittelijana toiminut kasvatustieteiden ylioppilas Satu Lampinen haastatteli loppuraporttia varten useita koulutuksen asiantuntijoita. Kiitämme kaikkia, jotka ovat myötävaikuttaneet kehittämisehdotusten laatimiseen. Helsingissä TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN KESKUSLIITTO Koulutuspolitiikka Kari Purhonen Johtaja

3 ESIPUHE SISÄLTÖ YHTEENVETO TOIMENPIDE-ESITYKSISTÄ I Yhteisiä kehittämisehdotuksia koulutukseen 1.1 Laatuajattelun soveltaminen koulutukseen Yhteistyötaitojen kohentaminen opetus- ja opiskelumenetelmin Kielitaitojen ja kansainvälisyyden kehittäminen Koulutuksen työelämäyhteyksien lisääminen Koulutuksen ennakointijärjestelmän kehittäminen 13 II Henkilöstön täydennyskoulutus 2.1 Yritysten kouluttajaroolin tunnustaminen Julkisia resursseja kasvualojen oman panostuksen tueksi Ennakoinnin kehittäminen yrityksissä Osaamisen tason seuraaminen 15 III Yleissivistävä koulutus 3.1 Matematiikan ja luonnontieteiden osaamisen tason kohottaminen 16 IV Ammatilliset oppilaitokset 4.1 Kone- ja metallialan koulutuksen vetovoiman lisääminen Yritysten ja oppilaitosten yhteistyömahdollisuuksien hyödyntäminen 19 V Ammattikorkeakoulut ja tiedekorkeakoulut 5.1 Sähkö- ja elektroniikka-alan työvoimatarpeiden turvaaminen 20 VI Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 6.1 Panostaminen määrän sijasta laatuun Muuntokoulutuksella uutta työvoimaa sähkö- ja elektroniikkateollisuuteen Osaamista yrityksen täsmätarpeisiin 23

4 YHTEENVETO TOIMENPIDE-ESITYKSISTÄ T eollisuuden henkilöstö- ja koulutustarvetutkimuksen väliraportti antoi runsaasti tietoa teollisuuden tehtävissä tarvittavasta osaamisesta ja uuden työvoiman tarpeesta. Oheiseen loppuraporttiin on laadittu ehdotuksia koulutuksen kehittämiseksi vastaamaan näitä tarpeita. Koulutuksen kykenemättömyys vastata sähkö- ja elektroniikkateollisuuden korkeakoulutettujen rekrytointitarpeisiin on tutkimuksessa vahvistunut suurin määrällinen epäkohta. Väliraportin julkaisemisen jälkeen koulutuksen lisäämiseksi on esitetty toimenpiteitä, jotka on nyt nopeasti saatava täytäntöön. Toimenpiteitä pitää täydentää akateemisella oppisopimuksella ja teollisuuden omalla ammattikorkeakoululla. Myös laadullisesti koulutusjärjestelmä on jäänyt työelämän kehityksestä jälkeen. On tarve lisätä oppilaitosten välistä yhteistyötä ja koulutuksen poikkitieteellisyyttä sekä uudistaa opetusmenetelmiä tukemaan laatuajattelun kehittymistä, yhteistyötaitoja ja kansainvälisyyttä. Laadun ja tehokkuuden varmistamiseksi myös eri hallinnonalojen yhteistyötä pitää tiivistää. Esimerkiksi TE-keskusten ja lääninhallitusten yhteistyö tulee käynnistää aikuisten ammatillisen lisäkoulutuksen ennakointi- ja hankintatoimikunnissa. Yrityksille tutkimustulokset antavat myönteistä palautetta: yritysten koulutusinvestoinnit ovat Euroopan huipputasoa. Samalla tulokset lisäävät paineita oppilaitosyhteistyön lisäämiseksi ja henkilöstökoulutuksen suunnitelmallisuuden kohentamiseksi. Henkilöstön ikääntyminen ja nuorten ikäluokkien koon pienentyminen vaativat tehotoimenpiteitä henkilöstön ammattitaidon ja työkyvyn ylläpitämisessä sekä jälkikasvun turvaamisessa. Nuoret on saatava tietoisiksi monipuolisista työmahdollisuuksista teollisuuden palveluksessa. Matematiikan ja luonnontieteiden suosiota nuorten parissa on kohennettava luomalla selkeä yhteys näiden aineiden osaamisen ja mielenkiintoisten työtehtävien välille. Yhteisiä kehittämisehdotuksia koulutukseen Laatu on nostettava osaksi yleissivistystä. Myös valtakunnallisella koulutusjärjestelmällä on tavoiteltava kokonaislaatua. Koulutusjärjestelmässä on lisättävä poikkitieteellisyyttä, laaja-alaisuutta ja joustavuutta. Yhteistoiminnallisessa oppimisessa, projektityöskentelyssä ja tiimioppimisessa pitää siirtyä puheista käytäntöön. Kielikoulutukseen on sisällytettävä nykyistä enemmän kansainvälisyyskasvatusta. Opiskelijavaihtoon, opettajavaihtoon ja harjoitteluvaihtoon tarjolla olevat paikat on täytettävä riittävin kannustimin. Tutkintojen kansainvälistä vertailukelpoisuutta ja vieraskielisiä oppikokonaisuuksia on lisättävä. Koulutuksen työelämäyhteyksiä on tehostettava. Korkeakoulututkinnon suorittaminen oppisopimuskoulutuksella pitää sallia. Työnantajien koulutuskorvausta on nostettava. Tarjolle pitää saada ympärivuotisia modulaarisia teoreettisia opintojaksoja. Oppilaitosten opettajat on saatava mukaan työpaikalla tapahtuvaan opetukseen. PK-sektorille on luotava mahdollisuudet hank- Henkilöstön täydennyskoulutus Yritysten rooli merkittävinä aikuiskouluttajina on tunnustettava. Kasvualoilla hyvä kehitys jatkuu, jos yritykset saavat tarvitsemaansa osaamista. Myös julkisia kehittämis- ja koulutusresursseja on suunnattava aloille, joilla on parhaat mahdollisuudet työllistää. kia ammattitaitoisia työnohjaajia ostopalveluina. Koulutukseen liittyvän työharjoittelun ehdoista on päästävä eri osapuolia tyydyttävään sopimukseen työmarkkinajärjestöjen kesken. Alakohtaiset ratkaisut on sallittava. Isoissa yrityksissä tarvitaan harjoittelun koordinointia varten nimettyjä henkilöitä. PK-yritysten avuksi tarvitaan yhteyshenkilöverkosto linkiksi oppilaitosten ja yritysten välille. Oppilaitosten opetussuunnitelmiin on laadittava yksityiskohtaiset harjoitteluohjeet. Valtakunnallista koulutustarpeiden ennakointia on tehostettava. Siinä on hyödynnettävä TT:n ja sen jäsenliittojen valtakunnallinen ennakointijärjestelmä. Alueellista ennakointia varten pitää perustaa TEkeskusten ja lääninhallitusten yhteiset aikuisten ammatillisen lisäkoulutuksen ennakointi- ja hankintatoimikunnat. Jatkossa on harkittava, pitääkö TE-keskuksia täydentää opetusministeriön hallinnonalan palvelut kattavilla inhimillisten voimavarojen kehittämisosastoilla. Yritysten on seurattava osaamisen tasoa ja ennakoitava koulutus- ja rekrytointitarpeita nykyistä aktiivisemmin. Yritysten avuksi on kehitettävä yrityksen osaamista kuvaava laskentajärjestelmä. 5

5 YHTEENVETO TOIMENPIDE-ESITYKSISTÄ Yleissivistävä koulutus Yritysten osallistuminen opetusministeriön käynnistämiin valtakunnallisiin matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen kehittämistalkoisiin on välttämätöntä. Yritysten on tuotava oppitunneille havainnollisia esimerkkejä luonnontieteiden ja matematiikan soveltamisesta käytäntöön. Lukioissa pitkän matematiikan valinneiden pitää suorittaa pitkän matematiikan ylioppilaskoe. Lyhyen matematiikan valinneiden Ammatilliset oppilaitokset Toisen asteen kone- ja metallialan koulutukseen täytyy saada lisää osaavampaa oppilasainesta. Erityisesti ylioppilaita varten pitää perustaa kansainvälisyyttä ja yrittäjyyttä painottavia vaativia toisen asteen oppilaitoksia. Alan yritystenkin on osallistuttava markkinointityöhön käymällä esimerkiksi kouluissa kertomassa alan monipuolisista työmahdollisuuksista ja hyvästä työllisyystilanteesta. Oppilaitoksissa on tehostettava opinto-ohjausta. Työllistyminen pitää nostaa opinto-ohjauksen tärkeimmäksi tavoitteeksi. Opinto-ohjaajien täytyy kertoa selkeästi nuorille, mitkä koulutusvalinnat antavat parhaat mahdollisuudet työllistyä. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot on kirjoitettava lyhyen matematiikan koe pakollisena. Reaalikoe täytyy jakaa kahteen pakolliseen osaan: luonnontieteiden ja tietotekniikan osaan ja humanistis-yhteiskuntatieteelliseen osaan. Tyttöjä täytyy rohkaista osallistumaan nykyistä enemmän matemaattisten aineiden opintoihin. Suomen on osallistuttava myös kansainvälisiin matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen vertailuihin. Muilla kuin metallialan yrityksillä tarve rekrytoida toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta kasvaa vuoden 2000 jälkeen. Koulutuksen suuntaaminen on pitkäjänteistä työtä. Yritysten on aloitettava aktiivinen yhteistyö oman paikkakunnan koulutuspoliittisten päätöksentekijöiden kanssa. Opetusministeriön yhteydessä toimiviin koulutustoimikuntiin, TE-keskusten koulutusjaoksiin, TT:n esittämiin uusiin TEkeskusten sekä lääninhallitusten koulutuksen ennakointi- ja hankintatoimikuntiin, oppilaitosten johtokuntiin sekä koulutusalakohtaisiin neuvottelukuntiin tarvitaan aktiivisia yritysedustajia. Suurin rakennemuutostarve kohdistuu ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Ammattikorkeakoulujen pitää rohkaista opiskelijoiden siirtymistä muilta tekniikan aloilta sähköalan koulutukseen ja kaupan ja hallinnon alan koulutuksessa tietojenkäsittelyn koulutukseen. Sama muutos on toteutettava myös yliopistoissa. Opetusresursseja on täydennettävä työelämän asiantuntemuksella akateemisena oppisopimuskoulutuksena. Uutena oppilaitoksena pitää perustaa teollisuuden oma ammattikorkeakoulu, jossa esimerkiksi teknikoiden osaaminen nostetaan insinöörin tasolle. Oppilaitos saadaan nopealla aikataululla käyntiin verkostoyhteistyönä täydentämällä AEL:n ja eräiden muiden oppilaitosten jo valmiita resursseja. Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Työvoimapoliittisen koulutuksen painopisteen täytyy olla koulutuksessa tietotekniikkaan, tietoliikennetekniikkaan, elektroniikkaan sekä metallija rakennusalan vaativiin ammatteihin. Tämä edellyttää, että koulutuksen järjestäjälle voidaan maksaa nykyistä korkeampi hinta. Samalla on vähennettävä koulutuksen volyymia. Elinkeinoelämän omia oppilaitoksia pitää käyttää nykyistä enemmän myös työvoimapoliittisessa koulutuksessa. Myös ammattitutkintolain mahdollisuuksia on hyödynnettävä nykyistä enemmän. Hankkeet, joissa työnantajat osallistuvat koulutuksen suunnitteluun, ovat muuta työvoimakoulutusta tuloksellisempia. Näistä muunto- ja täsmäkoulutushankkeista on otettava mallia työvoimakoulutuksen suunnitteluun yleisemminkin. 6

6 I YHTEISIÄ KEHITTÄMISEHDOTUKSIA KOULUTUKSEEN Tämän luvun kehittämisehdotukset kohdistuvat kaikkeen koulutukseen: yleissivistävään koulutukseen ja nuorisoasteen sekä aikuisten ammatilliseen koulutukseen niin oppilaitoksissa kuin yrityksissäkin. Kehittämisehdotukset, jotka voidaan kohdistaa kaikkeen oppimiseen, ovat seuraavat: laatuajattelun soveltaminen koulutukseen yhteistyötaitojen kohentaminen opetusja opiskelumenetelmin kielitaitojen ja kansainvälisyyden kehittäminen koulutuksen työelämäyhteyksien lisääminen koulutuksen ennakointijärjestelmän tehostaminen 1.1 Laatuajattelun soveltaminen koulutukseen Laatu osana yleissivistystä Ensimmäinen koko koulutusjärjestelmää koskeva kehittämisehdotus on laatuajattelun tehostaminen koulutuksessa. Suomalaisen teollisuuden kansainvälistä laatukilpailukykyä on arvosteltu. Teollisuus panostaa kuitenkin voimakkaasti laadun kehittämiseen. Laatu on tutkimuksen mukaan selvästi tärkein kehittämisalue vuosina Laatuajattelu leviää myös julkishallintoon ja palvelusektorille. Laadun vaaliminen ja kehittäminen yrityksissä vaatiikin merkittävää panostusta yrityksiltä itseltään. Laatutietouteen pitää saada kuitenkin valmennusta jo varhaisessa vaiheessa ennen työelämään siirtymistä. Eräs yleissivistävän koulutuksen tärkeimmistä tehtävistä on tarjota hyvät eväät jatko-opintoihin ja työllistymisen kautta itsenäiseen elämään. Siten myös yleissivistävässä koulutuksessa on seurattava, mitä taitoja ja tietoja työelämässä tarvitaan. Laatutietoisuus kuuluu seurattaviin asioihin. Se on perusta, jolle nuori rakentaa myöhemmin onnistumisensa jatkokoulutuksessa ja työelämässä. Laatujärjestelmien soveltaminen koulutukseen Laatu ymmärretään teollisuudessa nykyisin kokonaisvaltaisemmin kuin tietyn laatustandardin noudattaminen tai tuotteiden virheettömyys. Laatuajattelu lähtee perusasioista, kuten oman työn arvostuksen lisäämisestä ja ammattitaidon varmistamisesta. Väliraportissa kuvattiin, miten ammattitutkintojärjestelmää käytetään ammattiylpeyden palauttamiseen ja laadun kohentamiseen rakennusalalla. Laatujärjestelmistä on yleisimmin käytössä kokonaislaatuun perustuva johtamisjärjestelmä, TQM (Total Quality Management). Se on organisaation kaikkien jäsenten osallistumiseen perustuva laatukeskeinen johtamistapa, jossa pitkällä aikavälillä tavoitellaan organisaation kaikkien jäsenten ja yhteiskunnan hyötyyn perustuvaa asiakastyytyväisyyttä (Silén 1997). Näin laajasti käsitettynä laatujärjestelmä sopii kaikentyyppisen koulutuksen kehittämiseen sekä yrityksissä että oppilaitoksissa. Koulutukselle voidaan aina osoittaa asiakas (asiakkaat, asiakasketju). Koulutus tapahtuu organisoidusti, vaikka koulutus saatetaan tarjota oppilaitoksen sijasta työpaikalla tai esimerkiksi tietoverkkojen välityksellä. Koulutuksella tavoitellaan yhteiskunnallista hyötyä työllisyyden, taloudellisen kasvun ja henkisen hyvinvoinnin kohentamiseksi. Koulutuksessa on jo foorumeita laadun kehittämiseksi. Esimerkiksi Suomen Laatuyhdistyksen yhteydessä toimii koulutuksen laatujaos. Laatuyhdistys on 1960-luvulla perustettu aatteellinen yhdistys, jonka tavoitteena on suomalaisen laadun kilpailukyvyn edistäminen sekä laatuajattelun ja -tietoisuuden lisääminen eri organisaatioissa. Mukana on jäseniä muun muassa suurista suomalaisista ja monikansallisista yrityksistä sekä myös yksittäisiä henkilöitä, joita laatuasiat kiinnostavat. Koulutuksen laatujaos on laatuyhdistyksen alajaos ja se on perustettu viisi vuotta sitten keskustelufoorumiksi. Laatuasiantuntemusta tekniikan koulutukseen Teollisuus haluaa rekrytoida vuosina yli henkeä edellyttäen, että vaaditun osaamistason täyttävää työvoimaa on saatavilla. Rekrytointi painottuu voimakkaasti tekniikan alan koulutuksen suorittaneisiin. Kolmannes teollisuuden rekrytointitarpeista kohdistuu ammatillisista oppilaitoksista tekniikan ja liikenteen koulutusalalta valmistuneisiin. Toinen kolmannes rekrytointitarpeista kohdistuu teknillisiin korkeakouluihin. Viidennekseltä rekrytoitavasta työvoimasta toivotaan ammattikorkeakoulututkintoa, suurelta osalta (85 prosenttia) tekniikan alalta. Sekä ammatilliset oppilaitokset että korkeakoulut kouluttavat tekniikan ammattilaisia tyypillisesti yrityksiin, joissa on käytössä laatujärjestelmä ja joissa laatu on tärkeä koko henkilöstön osaamisalue. Siten laatu pi- 7

7 tää erityisesti ottaa huomioon tekniikan koulutuksessa ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen perus- ja täydennyskoulutuksessa. Työllistymistä tukevat laatujärjestelmät Oppilaitoksen laatujärjestelmän pitää olla vertailukelpoinen asiakasyritysten laatujärjestelmän kanssa. Työnhakutilanteessa tällaisesta oppilaitoksesta valmistuneilla teknikoilla ja insinööreillä on etulyöntiasema muihin hakijoihin nähden. Opiskelijoilla on jo kokemusta laatujärjestelmän hyödyntämisestä. He ovat olleet itse mukana järjestelmän kehittämisessä. ISO 9001 on antanut hyviä kokemuksia laatuajatteluaan kehittäneille tekniikan alan oppilaitoksille. Standardi on sovitettu tutkintotavoitteiseen teknikko- ja insinöörikoulutukseen sekä täydennyskoulutukseen. Oppilaitos käy läpi pitkän ja työlään prosessin auditointeineen ja sertifiointeineen. Laadun kehittämisessä edistyneet oppilaitokset sisällyttävät laatujärjestelmäänsä kaikki osapuolet: hallinnon, päätoimiset ja sivutoimiset opettajat, opiskelijat ja työnantajayritykset. Opiskelijat ovat mukana heti järjestelmän suunnitteluvaiheessa sekä auditoinneissa. Laatua mitataan opiskelijapalautteella myös valmistumisen jälkeen. Oppilaitoksen on tärkeää pitää yllä yhteyttä opiskelijaan ja työnantajayritykseen, koska työllistyminen ja urakehitys heijastavat koulutuksen antamia valmiuksia. Oppilaitoksesta valmistuneiden ja heidät työllistäneiden yritysten kanssa pyritään luomaan pysyvä kumppanuus kehittämishankkeiden ja ammatillisia lisävalmiuksia tuottavien koulutuspalvelujen avulla. Oppilaitosten ja yritysten laatuyhteistyö Toiset yritykset ja oppilaitokset ovat laadun kehittämisessä pitemmällä Laatuajattelu koulutusjärjestelmän arvioinnissa Suomen koulutusmenot ovat OECD-maiden huipputasoa. Silti maassamme vallitsee suuri työttömyys. Työttömyyden hitaalle alentumiselle voidaan osoittaa useita syitä. Yksi niistä on jäykkä koulutusjärjestelmämme. Nuoria koulutetaan edelleen ammatteihin, joista on vaikea työllistyä. Kallis koulutusjärjestelmämme toisaalta tukee passiivista tukien varassa elämistä ja toisaalta lisää työssä käyvän väestön verorasitusta. Nuorten ikäluokkien koon pienentyessä työllistyminen on kuitenkin entistä todennäköisempää, jos koulutusvalinta on tehty oikein. Valtakunnallisella koulutusjärjestelmälläkin on kokonaislaadun periaatteiden mukaisesti tavoiteltava organisaation kaikkien jäsenten ja yhteiskunnan hyötyyn perustuvaa asiakastyytyväisyyttä. Opiskelijoiden, heitä työllistävän elinkeinoelämän ja opettajakunnan mahdollisesti ristiriitaisten tavoitteiden yhteensovittamiseksi koulutuksen laatujärjestelmän on valvottava nykyistä tarkemmin yhteiskunnan etua: kuinka hyvin koulutus tukee työllisyyttä ja taloutemme kansainvälistä kilpailukykyä? Koulutusjärjestelmän arviointiin ja uudelleen suuntaamiseen voidaan soveltaa erään TT:n kyselyyn osallistuneen yrityksen asiakaspalvelua tehostavan koulutusohjelman tavoitetta: Tiedostamme, mitä asiakas kuin toiset. Ammattikorkeakoulut ovatkin lähteneet kehittämään omaa laatujärjestelmäänsä yhdessä paikallisten yritysten kanssa. Paikkakunnalla saattaa esimerkiksi olla iso teollisuusyritys, jolla jo on laatujärjestelmä. Yritys edellyttää samaa alihankkijoina toimivilta PK-yrityksiltä. Ammattikorkeakoulussa on laadun asiantuntemusta ja se ottaa kouluttajavastuun. Hanke vie laatujärjestelmää eteenpäin paitsi PK-yrityksissä myös oppilaitoksessa. Opiskelijoiden työelämäharjoittelu voidaan ohjata järjestelmällisesti hyödyntämään oppilaitosten laatuasiantuntemuksen kasvattamista. Harjoittelu tulee vuoteen 2000 mennessä pakolliseksi myös toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Kuvio 1 Koulutusmenot bruttokansantuotteesta vuonna 1993 Osuus % Lähde: Education at a glance/ OECD indicators 1996 meille merkitsee, kuka meille maksaa ja mistä. Koulutusjärjestelmällemme kehitetään laatumittareita. Koulutuksen tuloksille suhteessa panostukseen on annettava riittävän suuri painoarvo. Tuloksissa on kiinnitettävä huomiota koulutuksen jälkeiseen työllistymiseen ja urakehitykseen. Lisäksi on tarkasteltava, missä määrin koulutuksen tuottama osaaminen palvelee taloutemme kilpailukykyä ja pitkän tähtäyksen teknologiastrategiaa. 8

8 1.2 Yhteistyötaitojen kohentaminen uusin opetus- ja opiskelumenetelmin Yhteistyö laaduntekotaitona Toinen koko koulutusjärjestelmää koskeva kehittämisalue on yhteistyötaitojen parempi huomioonottaminen koulutuksessa ja koulutusjärjestelmän keskinäisten raja-aitojen madaltaminen. Organisaation kyky tehdä yhteistyötä on tutkimuksen perusteella teollisuuden keskeinen menestystekijä. Uskomme, että tulos voidaan yleistää laajemminkin työelämään. Tämä osaamistarve liittyy läheisesti laatuun. Onhan kokonaislaatu esimerkiksi professori Timo Silénin määritelmän mukaan organisaation kaikkien jäsenten osallistumiseen perustuva laatukeskeinen johtamistapa. Kun koulutukselle sovelletaan omia tapoja kehittää laatua, yhteistyön kehittäminen on väistämättä osa laatujärjestelmää. Tunnetuin tapa tehostaa työn laatua, tehokkuutta ja tuottavuutta on tiimityöskentely. Puolet yhteistyökysymyksiin kantaa ottaneista yrityksistä käyttää termiä tiimityöskentely, monet tarkoittavat sillä yhteistyön kehittämistä laajemmin. Muut käyttävät termejä ryhmätyö, yhteistyö tai yhteistoiminta. Organisaation sisäiset rajat eivät saa olla yhteistyön esteenä. Teollisuuden henkilöstöä koulutetaan toimimaan sekatiimeissä, jotka koostuvat esimerkiksi tuotanto-, myynti- ja kunnossapitohenkilöstöstä. Tiimit saattavat olla projektikohtaisia, joustavia ryhmiä. Kehityssuuntana on myös organisaatioiden välisten rajojen madaltuminen. Yritykset tehostavat yhteistyötä esimerkiksi alihankkijaverkoston sisällä. Päähankkija ja alihankkija solmivat kumppanuussopimuksia. Vuorovaikutustaitojen kehittäminen koulutuksessa Tiimityöskentely edellyttää henkilöstöltä kehittyneitä ryhmä- ja vuorovaikutustaitoja. Näitä taitoja pitää pystyä harjoittamaan jo koulutuksessa. Vuorovaikutustaitoja on ryhdyttävä kehittämään jo varhaisessa vaiheessa opiskelua. Yhteistoiminnallisesta oppimisesta ja projektityöskentelystä sekä tiimioppimisesta puhutaan jo paljon. Kun puheista päästään käytännön tasolle, ryhmätyö- ja vuorovaikutustaidot eivät näy enää yhtä voimakkaasti yritysten henkilöstökoulutuksen painopisteinä kuin vuosina Koulutusjärjestelmän raja-aitojen madaltaminen Koulumaailmassa on samanlaisia esimerkkejä organisaation sisäisten ja ulkoisten rajojen madaltumisesta kuin yrityselämässä. Tarve poikkitieteellisyyteen tunnustetaan. Ammattikorkeakouluissa pyritään laaja-alaisuuteen ja joustavaan opintoalojen yhdistelyyn. On käynnistynyt kokeiluja, joissa eri oppilaitostyyppien, esimerkiksi lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten, välistä yhteistyötä tehostetaan. Myös Teknillisellä korkeakoululla, Helsingin kauppakorkeakoululla ja Taideteollisella korkeakoululla on yhteisiä koulutusmoduleja. Harjoitus- ja opinnäytetöitä tehdään työryhmissä, joihin kootaan eri alojen opiskelijoita. Kokeiluja siis on, mutta esimerkiksi koulutusohjelmien tiukat raja-aidat kaventavat vielä liian monen opiskelijan valinnan mahdollisuuksia. Yhteistyötä tukevat oppimisen tavoitteet Vuorovaikutustaitojen kehittämisen ohella teollisuudessa on käynnistynyt laajamittainen työ tavoiteasetannan, tulosseurannan ja kannustinjärjestelmien muuttamiseksi niin, että ne tukevat yhteistyötä. Oppimisympäristöissä on myös tutkittava, miten ryhmän ja oppimisyhteisön kehitystä voidaan seurata yksilön kehittymisen ohella. Koulutuksen laatua seurataan jatkossa entistä tarkemmin työllistyvyyden perusteella. Tämä ei saa ajaa oppilaitoksia eikä koulutusohjelmia sellaiseen kilpailuun, että yhteistyö estyy. 1.3 Kielitaitojen ja kansainvälisyyden kehittäminen Kansainvälisyyskasvatuksen integroiminen kielikoulutukseen Kansainvälisyys on kolmas koko koulutusta koskeva kehittämisalue. Verrattaessa teollisuuden henkilöstön osaamistarpeiden tärkeysjärjestystä vuonna 1995 ennustettuun tärkeysjärjestykseen vuonna 2000, kansainvälisyystaidot ovat eniten kasvava osaamistarve. Euroopan syvenevä integraatio lisää kansainvälistä yhteistyötä myös julkishallinnossa ja palveluelinkeinoissa. Tämän vuoksi onkin perusteltua, että yleissivistävään koulutukseemme sisältyy runsaasti kieliopintoja ja kielikoulutusta jatketaan ammatillisessa koulutuksessa sekä työpaikoilla. Yritysten koulutussuunnitelmissa kansainvälisyyskasvatus on 9

9 miltei yhtä mittavaa kuin kielikoulutus. Myös oppilaitoksissa annettavaan kielikoulutukseen on sisällytettävä runsaasti tapakulttuuria ja maatuntemusta. Henkilövaihdon lisääminen Kansainvälinen henkilövaihto on tehokasta kansainvälisyyskasvatusta. Henkilövaihto voi olla opiskelijavaihtoa, opettajavaihtoa, harjoittelija-, asiantuntija- ja työntekijävaihtoa. Tutkimuksessa monet yritykset toivoivat, että erityisesti yritysten työntekijöille tarkoitettua henkilövaihtoa pitää lisätä. Graafisen Teollisuuden Liitto on jo käynnistänyt ADAPT-hankkeen, jossa työntekijöille tarjotaan mahdollisuus kansainvälistymiseen henkilövaihdon kautta. Henkilövaihto on viime vuosina lisääntynyt. On kuitenkin huolestuttavaa, että vain runsas 60 prosenttia esimerkiksi suomalaisille opiskelijoille tarjotuista Erasmus-paikoista saadaan täytettyä. Suomeen sovituista ulkomaisten opiskelijoiden vaihto-opiskelupaikoista saadaan täytettyä vain alle puolet. Opintojen hyväksilukeminen ja tutkintojen vertailukelpoisuus Vaihto-opiskelupaikkojen vastaanottamiseen on löydettävä oikeat kannustimet. Vaihto-opiskelu ulkomailla on houkuttelevampaa, jos opinnot voidaan nykyistä paremmin lukea hyväksi kotimaassa. Meillä kehitettyjen vieraskielisten oppikokonaisuuksien vetovoimaa ulkomailla edistää, jos ne voidaan vastaavasti lukea hyväksi opiskelijan kotimaassa. Opiskelijavaihtomme on vilkkainta muiden EU-maiden kanssa. Ainakin EU-maiden tutkintojen keskinäistä vertailukelpoisuutta olisi lisättävä. Eri teollisuudenalojen kannattaa tässä tehostaa kansainvälistä yhteistyötä. Esimerkiksi Graafisen Teollisuuden Liitto on jo 10 Lähde: CIMO aloittanut oman alansa tutkintojen vertailun. Vieraskieliset oppikokonaisuudet Suomen yliopistoissa opiskelevista kaikista tutkinto-opiskelijoista oli ulkomaalaisia vuonna 1996 noin 2,2 prosenttia. Osuus on OECDmaiden alhaisimpia (opetusministeriön KOTA-tietokanta). Oppilai- Taulukko 2 Erasmus-opiskelijavaihto Suomesta Suomesta Suomeen Suomeen Lukuvuosi suunniteltu toteutunut % suunniteltu toteutunut % 1994/ / toksissa tarjottavien vieraskielisten oppikokonaisuuksien määrää on lisättävä. Lukuvuonna 1997/98 yliopistot tarjoavat 32 tutkintoon johtavaa ja 151 tutkinnon osana suoritettavaa vieraskielistä oppikokonaisuutta. Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten vastaava tarjonta kattaa 54 tutkintoon johtavaa ja 101 erillisohjelmaa (CIMO). Valtaosassa näistä opetus annetaan englanniksi. 1.4 Koulutuksen työelämäyhteyksien lisääminen Työelämäyhteyksien lisääminen on neljäs laajalti koulutusjärjestelmää koskeva kehittämistarve. TT:n tutkimukseen vastanneet yritykset haluavat kehittää vuoropuhelua oppilaitosten kanssa. Asia on tullut esille myös koulutusjärjestelmämme kansainvälisissä arvioinneissa. Koulutuksellista tasa-arvoa, alueellista peittoa, opintososiaalisia tukia ja korkeatasoisia tiloja on kiitetty. Sen sijaan vähäistä yhteistyötä työelämän kanssa on moitittu. Oppilaitosmuotoinen koulutus on ollut meillä etusijalla esimerkiksi oppisopimuskoulutukseen nähden. Myös koulutuksen hyötysuhdetta on kritisoitu. Nämä kaksi asiaa liittyvätkin yhteen: kehittämällä koulutuksen työelämäyhteyksiä pidetään parempaa huolta hyötysuhteesta, esimerkiksi koulutettavien työllistymisestä. Oppisopimuskoulutuksen lisääminen Työelämäyhteyksien lisääminen on tärkeää kaikessa koulutuksessa, mutta erityisesti ammatillisessa koulutuksessa. Oppisopimuskoulutus on työelämäläheinen ammatillisen koulutuksen muoto. Valtioneuvosto on koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa päättänyt, että oppisopimuskoulutuksen aloittavien lukumäärä nostetaan noin 20 prosenttiin nuorten toisen asteen ammatillisista aloituspaikoista. Yritykset suhtautuvat oppisopimuskoulutukseen nykyisin varsin myönteisesti. Oppisopimuskoulutus on ammatillista perus- tai lisäkoulutusta tilanteisiin, joissa työmarkkinoilta ei löydy yrityksen tarpeisiin koulutettua henkilöstöä. Oppisopimuskoulutus sopii aloille, joilla uudet

10 työntekijät tarvitsevat pitkän sisäänajovaiheen. Oppisopimuksella voidaan syventää ja laajentaa henkilöstön ammatillista osaamista tai sillä voidaan kouluttaa kokonaan uusiin tehtäviin. Koulutuskorvausten tarkistaminen Oppisopimuskoulutuksen kasvulle on kuitenkin eräitä esteitä. Esimerkiksi työnantajille maksettavien koulutuskorvausten taso on ollut viime vuosina laskeva. Korvauksiin osoitetusta rahasta on katettu muita, esimerkiksi näyttökokeiden kustannuksia. Nykyinen korvaustaso pitääkin nopeasti arvioida uudelleen. Työnantajille on luotava riittävät kannustimet oppisopimuskoulutuksen järjestämiseen. Teoreettisen opetuksen joustavuus Sopivan tietopuolisen opetuksen saatavuus rajoittaa oppisopimuskoulutuksen laajenemista. Uudessa koulutuslainsäädännössä oppisopimuskoulutusta ei pidetä enää oppilaitosmuotoisen koulutuksen kilpailijana vaan täydentäjänä ja välineenä työelämäyhteyksien kehittämiseen. Oppisopimuskoulutus on tasavertainen ammattikoulutuksen järjestämismuoto oppilaitosvetoisen koulutuksen rinnalla. Oppilaitokset on motivoitava tiiviisti tämän työelämäläheisen koulutusmuodon kehittämiseen. Tarjolle pitää saada nykyistä enemmän ympärivuotisia modulaarisia teoreettisia opintojaksoja. Akateeminen oppisopimuskoulutus Suomalaiset ammattikorkeakoulut ja tiede- ja taidekorkeakoulut eivät toistaiseksi kuulu oppisopimuskoulutuksen piiriin. Joissakin maissa, kuten Ranskassa ja Saksassa, perinteistä oppisopimuskoulutusjärjestelmää on laajennettu korkeammalle asteelle. Myös Suomessa pitäisi avata mahdollisuus korkeakoulututkinnon suorittamiseen oppisopimuskoulutuksella. Oppisopimuskoulutuksella voidaan nopeuttaa esimerkiksi sähkö- ja elektroniikka-alan teknisen korkeakoulutuksen lisäämistä. Oppilaitosten aloituspaikkojen lisääminen yksin ei riitä tyydyttämään nykyisiä tarpeita. Alkuvaiheessa oppisopimuskoulutusta voidaan käyttää opistotason insinööritutkinnon korottamiseen ammattikorkeakoulututkinnoksi. Työharjoittelun lisääminen Koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa esitetään oppisopimuskoulutuksen lisäämisen ohella, että kaikkiin ammatillisen koulutuksen tutkintoihin liitetään vähintään puolen vuoden työssä oppimisen jakso. Myös korkeakoulut lisäävät pakollista harjoittelua. Sitä pidetään TT:ssä tärkeänä ja teollisuus onkin valmistellut ohjeita harjoittelupolitiikasta. Seuraavassa on nostettu esiin eräitä harjoittelun toteuttamisessa huomioitavia seikkoja. Harjoittelun ehdoista sopiminen Harjoittelun lisääminen vaatii, että sen ehdoista päästään eri osapuolia tyydyttävään sopimukseen. Työehtosopimuksissa on työmarkkinajärjestöjen kesken sovittu harjoittelijoiden ja oppisopimusoppilaiden palkoista. Jos harjoittelua halutaan lisätä, palkkaus on saatava merkittävästi nykyistä alhaisemmalle tasolle, vastaamaan esimerkiksi Keski- Euroopan tasoa. Yritysten yhteinen näkemys on, että puolen vuoden työssäoppimisjaksojen ajalta ei pidä tehdä työsopimusta. Oppilaat ovat oppilaitoksen opiskelijoita ja saavat opintotukea myös tältä ajalta. Toimialakohtaisten ratkaisujen laatiminen Eri alojen tarpeet työelämäyhteyksien lisäämisessä poikkeavat toisistaan merkittävästi. Tämän vuoksi onkin toivottavaa, että harjoittelun toteutustavat ovat monipuolisia ja alakohtaisten ratkaisujen tekeminen on mahdollista Harjoittelun muuttaminen ympärivuotiseksi Teollisuudessa on nykyisin kesäharjoittelijoita ja muita kesätyöntekijöitä noin 12 prosenttia vakinaisesta henkilöstöstä. Harjoittelijoiden määrää kesäaikaan ei voida enää merkittävästi lisätä. Yrityksissä on varauduttava siihen, että ammatillisen koulutuksen harjoittelu ja työssäoppiminen tehdään mahdolliseksi ympäri vuoden. Työnopastuksen tason kohottaminen Harjoittelun ja oppisopimuskoulutuksen onnistumisessa on tärkeää perehdyttäminen ja ohjaus. Vaikka oppilaat eivät olekaan työsuhteessa, on harjoittelupaikan linjaorganisaation esimiehillä ja työnopastajilla keskeinen rooli. Opastajat tarvitsevat myös valmennusta tähän tehtävään. Yritysten kannattaa hyödyntää opetushallituksen johdolla tapahtuvaa työpaikkakouluttajakoulutusta. Koulutusohjelma on laadittu ensisijaisesti oppisopimuskoulutuksen työpaikkakouluttajille, mutta soveltuu erittäin hyvin myös muussa ammatillisessa koulutuksessa toimivan työpaikkakouluttajan koulutukseen. Oppilaitosten kytkeminen mukaan työpaikkakoulutukseen Nykyisten suunnitelmien mukaan vuoden 2000 jälkeen työelämässä on toisen asteen työssä oppijoita joka päivä noin

11 Työpaikkakouluttajien tarve on valtava. Työpaikkakouluttajat ovat perinteisesti olleet yrityksen työntekijöitä, mutta riittävän laadun ja määrän varmistamiseksi myös oppilaitosten opettajat on saatava mukaan työpaikalla tapahtuvaan opetukseen. Erityisesti PK-sektorille on luotava mahdollisuudet hankkia ammattitaitoisia työnohjaajia ostopalveluina. Opetussuunnitelmien uudistaminen Harjoittelun pitää liittyä tiiviisti oppilaitoksissa annettavaan teoreettiseen opetukseen. Harjoittelujaksoja on sijoitettava opetuksen eri vaiheisiin. Koko opetusryhmän pitää osallistua työpaikkakoulutuksessa samaan aikaan, jotta saavutetaan uudistuksella haettuja säästöjä. Opettajien työpanos on jaettava teoriaopetukseen ja työpaikoilla tapahtuvan opetuksen ohjaukseen. Tämä on otettava huomioon myös uudistettaessa opetussuunnitelmia. Ammatillisen koulutuksen uudet opetussuunnitelmien perusteet antavat mahdollisuuden monipuoliseen ja joustavaan harjoitteluun. Opettajien motivointi Oppilaitosten kaikkien opettajien on tarpeen olla mukana oppilaitosten ja yritysten yhteistyön kehittämisessä. Hyvänä ideana voidaan pitää erään oppilaitoksen käytäntöä, jonka mukaan jokaisella opettajalla on nimikkoyritys. Opettaja pitää nimikkoyritykseen säännöllisesti yhteyttä. Oppilaitosten apuna pitää olla esimerkiksi alakohtaisten koulutustoimikuntien valmistelemaa materiaalia. Harjoittelupaikat turvaavat jälkikasvun yrityksissä Yritysten henkilöstön keski-ikä on lamavuosien aikana kohonnut merkittävästi. Samalla nuorten ikäluok- ka pienenee. Vaikka Suomi tällä hetkellä vielä kamppailee suuren työttömyysongelman kanssa, Suomessa on lähivuosina odotettavissa rekrytointivaikeuksia. Kuvio vuotiaiden ikäryhmä Suomessa Lähde: Tilastokeskus Nuoriin on luotava kontaktit jo koulutuksen aikana. Harjoittelupaikan tarjoaminen on tähän erinomainen apu. Useissa tapauksissa nuoren ensimmäinen työpaikka on sama, jossa hän on ollut harjoittelemassa opiskelun aikana. Kun nuoret tuntevat työpaikat ja niiden toimintatavat, yritykset saavat osaavampaa henkilöstöä toimipaikkoihinsa heti koulutuksen päätyttyä. Työelämässä hankittu kokemus varmistaa, että tämän päivän työtavat ja teknologia tulevat tutuiksi. Nuori saa käytännön opetusta ajanmukaisilla laitteilla, joiden hankkiminen oppilaitoksiin ei ole taloudellisesti mahdollista. Käytännön valmistelut aloitettava nopeasti Mikäli koulutukseen liitetään vähintään puolen vuoden työssäoppimisjakso, vuosittain tarvittavien harjoittelukuukausien määrä yli kaksinkertaistuu nykyisestä. Teollisuuden omat koululaisiin kohdistuvat ohjelmat kysyvät harjoittelupaikkoja. On tärkeää, että yritykset lähtevät vakavasti miettimään harjoittelun käytännön toteutusta. Oppilaitosten hallinnossa olevien yritysedustajien keskeisenä tehtävänä on tuoda paikkakunnan elinkeinoelämän tarpeet oppilaitoksen tietoon opetussuunnitelmia laadittaessa. Oppilaitosten kanssa kirjallinen sopimus Oppilaitosten kanssa on ennen laajamittaisemman yhteistyön aloittamista sovittava käytännön järjestelyistä, muun muassa siitä, miten oppilaiden ohjaus työpaikoilla järjestetään. Sopimukseen on myös kirjattava yrityksen ja oppilaitoksen väliset taloudelliset velvoitteet. PK-yrityksille avuksi yhteyshenkilöverkosto Kun yrityksessä on useita harjoittelijoita ja oppisopimusoppilaita, järjestelyjä ei voi hoitaa pelkästään oman toimen ohella. Isoissa yrityksissä tarvitaan työpaikkakoulutuksen koordinointia varten nimettyjä henkilöitä. PK-yrityksillä ei kuitenkaan ole tähän vaadittavia resursseja. PK-yritysten avuksi tarvitaan yhteyshenkilöverkosto, joka toimii linkkinä oppilaitosten ja yritysten välillä. Yhteyshenkilöllä voi olla muitakin kuin työpaikkakoulutukseen liittyviä tehtäviä. Yhdysmies voi esimerkiksi organisoida oppilaitos- ja opettajavierailuja yrityksiin ja käydä esittelemässä kouluissa teollisuusammatteja yhdessä yritysedustajien kanssa. 12

12 1.5 Koulutuksen ennakointijärjestelmän kehittäminen Viimeinen koko koulutusjärjestelmää koskeva kehittämisehdotus on osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointijärjestelmän kehittäminen. Tutkimuksessa korostuu, että koulutusjärjestelmän pitää ennakoida työelämän kehitystä nykyistä paremmin sekä sisällöllisesti että määrällisesti. Suomessa on samaan aikaan sekä runsas työttömyys että eräillä aloilla työvoimapula. Valtakunnallisen ennakoinnin tehostaminen Ennakointi on tällä hetkellä pirstoutunut kymmeniksi projektikohtaisiksi hankkeiksi, joista on vaikea saada kokonaiskuvaa. Paluuta keskusjohtoisuuteen ei kuitenkaan ole. Työelämä ja osaamisvaatimukset muuttuvat nopeasti ja koulutusratkaisuja pitää sopeuttaa joustavasti paikallisiin tarpeisiin. Valtakunnallista ennakointia on kuitenkin tehostettava alueellisen, toimialakohtaisen ja yrityskohtaisen ennakoinnin rinnalla. Yli puolet teollisuuden rekrytointitarpeista kohdistuu korkeakoulutettuun työvoimaan. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja ei saa suunnitella aluepoliittisin perustein. Eri koulutusalojen aloituspaikkojen pitää pohjautua valtakunnallisiin rekrytointiarvioihin. TT:n osaamistarveselvitykset koulutustoimikuntien apuna Opetusministeriön yhteyteen perustetaan valtakunnalliset koulutuslohkojakoon perustuvat yleiset toimikunnat. Yleisten toimikuntien lisäksi ministeriön yhteyteen perustetaan alakohtaiset koulutustoimikunnat. Teollisuuden kannalta erityisen tärkeä on teknillisten alojen koulutuksen yleinen toimikunta ja sen alakohtaiset koulutustoimikunnat. Näitä ovat esimerkiksi kone- ja metallialan, sähkö-, elektroniikka- ja tietotekniikka-alan, kemian, rakennusalan ja viestintäalan koulutustoimikunnat. Koulutustoimikuntien tehtävänä on ennakoida valtakunnallista koulutustarvetta. TT kehittää osin Euroopan sosiaalirahaston rahoituksella omaa valtakunnallista ennakointijärjestelmäänsä, joka kattaa teollisuuden ja sitä lähellä olevat palvelualat. TT laatii puolivuosittain osaamistarveluotaimen ja kerran kahdessa vuodessa laajan osaamistarvetutkimuksen. Niitä syventävät TT:n jäsenliittojen toimialakohtaiset selvitykset. Koulutustoimikuntien pitää hyödyntää tämä työ. Päällekkäisiä selvityksiä ei pidä toteuttaa. Innovatiivinen koulutuksen uudelleenajattelu TT:n osaamistarveselvitykset tarkastelevat osaamista yritysten kilpailutekijänä. Näkökulmaa eivät rajoita koulutusjärjestelmän muodollinen rakenne, kuten jako koulutuslohkoihin, -aloihin tai -asteisiin. Yritykset korostavat esimerkiksi tarvetta lisätä yhteyksiä teknillisen ja kaupallisen koulutuksen välillä. Tarve miettiä uudelleen koulutusjärjestelmän rakennetta ja madaltaa sen sisäisiä rajoja on ilmeinen. Tämä on huomioitava myös koulutustoimikuntien työssä. Ennakointi TE-keskuksissa ja lääninhallituksissa Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen käytetään noin 2,5 miljardia markkaa vuonna Koulutuksen hankintaan käytetään runsas miljardi ja koulutustukeen vajaat puolitoista miljardia. Työvoimapoliittista aikuiskoulutusta hankkivat alueelliset TE-keskukset. Lääninhallitukset hankkivat omaehtoista ammatillista koulutusta noin miljardilla markalla. Opintotukea maksetaan vajaat puoli miljardia. Aikuisten ammatilliseen lisäkoulutukseen käytetään siten noin neljä miljardia markkaa. TE-keskuksissa ja lääninhallituksissa koulutuksen hankinnan tulee perustua niiden yhdessä toteuttamiin alueellisiin koulutustarveselvityksiin. Alueelliset tiedustelut on koordinoitava TT:n ja sen toimialaliittojen selvitysten kanssa. Päällekkäisyyttä pitää välttää. Määrällisessä suunnittelussa toimii apuna TT:n kokonaisotantaan perustuva työvoimatiedustelu. Laadullista suunnittelua tukee uusi osaamistarveluotain, joka kattaa 700 toimipaikkaa. Otanta vastaa teollisuuden rakennetta toimialallisesti ja alueellisesti. Laadullisesti osaamistarpeet ovat luonteeltaan enemmän koko teollisuutta koskevia tai toimialaperusteisia kuin alueellisia. Koulutuksen ennakointi- ja hankintatoimikunnat Aikuisten ammatillisen lisäkoulutuksen neljä miljardia markkaa on käytettävä mahdollisimman tehokkaasti. Edellä todettiin jo tarve lisätä lääninhallitusten ja TE-keskusten yhteistyötä koulutustarpeiden ennakoinnissa. Jatkossa yhteistyötä pitää laajentaa myös koulutuksen hankintaan. TE-keskusten ja lääninhallitusten yhteistyö on toteutettava niiden yhteisissä aikuisten ammatillisen lisäkoulutuksen ennakointi- ja hankintatoimikunnissa. Ennakointi- ja hankintatoimikunnissa pitää olla TE-keskusten, lääninhallitusten sekä elinkeinoelämän edustus. TE-keskusten inhimillisten voimavarojen kehittämisosastot Työvoimapoliittisen ja omaehtoisen ammatillisen lisäkoulutuksen raja hämärtyy. Elokuussa 1998 voimaan 13

13 astuva koulutusvakuutuksen toinen vaihe mahdollistaa työttömien hakeutumisen koulutukseen omaehtoisesti. TE-keskuksista yritykset saavat nyt sekä työministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön että maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan palvelut yhdestä paikasta. Yritykset saavat tietoa esimerkiksi EU:n tukemista kehittämishankkeista, joita ministeriöt koordinoivat. Henkiset voimavarat ovat yrityksissä jatkossa entistä tärkeämpi kilpailutekijä. Opetusministeriön palveluita ei TE-keskuksista kuitenkaan saa. TE-keskusten toiminnasta on nyt kerättävä kokemuksia. Yhteistyö lääninhallitusten kanssa koulutuksen ennakointi- ja hankintatoimikunnissa pitää käynnistää. Sen jälkeen on selvitettävä, onko opetusministeriön hallinnonalan yrityspalvelut tarpeen liittää samaan paikkaan muiden ministeriöiden kanssa. Jos tarvetta on, TE-keskuksiin on perustettava inhimillisten voimavarojen kehittämisosasto. Yritystason ennakointi Raportin henkilöstökoulutusta käsittelevässä osassa korostetaan ennakoinnin tehostamista yritystasolla. Muun ennakoinnin pohjana ovat yritysten keräämät tiedot. II HENKILÖSTÖN TÄYDENNYSKOULUTUS Tutkimuksella selvitettiin teollisuuden omaa halukkuutta investoida henkilöstön osaamistason kohottamiseen. Yrityksiä pyydettiin ennustamaan koulutuksen laadullinen ja määrällinen tarve, toteutustapa ja kustannukset. Yrityksiä pyydettiin ilmoittamaan tiedot organisoidusta kehittämistoi- minnasta. Tällä tarkoitetaan perinteisen koulutuksen ohella esimerkiksi työssä tapahtuvaa oppimista, jolle on määritelty selkeät tavoitteet, vastuuhenkilö ja aikataulu. 2.1 Yritysten kouluttajaroolin tunnustaminen Ensimmäinen henkilöstökoulusta koskeva kehittämisehdotus liittyy siitä käytävään julkiseen keskusteluun ja kehittämisen painopisteisiin. Yritysten rooli kouluttajina on tunnustettava ja julkisia varoja käytettävä yritysten tukemiseen tässä vaativassa tehtävässä. Henkilöstökoulutusta mittaavat numeeriset tulokset kertovat, että sekä rahallinen että ajallinen panostus henkilöstön osaamiseen on kasvamassa. Koulutuskustannuksia verrataan usein yrityksen maksamiin palkkoihin luvun vaihteessa ennen lamavuosia teollisuuden koulutuskustannukset olivat edellä mainitulla tavalla suhteutettuna alle kolme prosenttia maksetuista palkoista. Tänä vuonna panostus on keskimäärin neljä prosenttia palkoista ja vuonna 2000 sen ennustetaan olevan jo viisi prosenttia maksetuista palkoista. Ajallisesti kehittämistoimenpiteet merkitsevät tänä vuonna yli kaksinkertaista oppilaspäivien määrää luvun alkuun verrattuna. Vuonna 2000 teollisuudessa ennustetaan olevan yli viisi oppilaspäivää henkilöä kohti. Koulutukseen osallistuu entistä suurempi osa henkilöstöstä. Kehittämistoimenpiteiden piirissä on tänä vuonna seitsemän kymmenestä työntekijästä (sisältäen kaikki palkansaajat työtehtävästä ja henkilöstöryhmästä riippumatta). * ennuste Taulukko 4 Oppiminen on parhaimmillaan osa organisaatiokulttuuria ja jokapäiväistä työntekoa. Se on vaikeasti eriteltävä ja tilastoitava kokonaisuus. Tutkimuksen numeeriset tulokset näyttänevätkin vain osan henkilöstön kehittämiseen käytettävästä ajasta ja rahasta. Tutkimustulokset kertovat, että henkilöstön kehittäminen nähdään teollisuudessa luonnollisena osana Teollisuuden henkilöstökoulutuksen kehitys Koulutusmittari * 2000* Teollisuuden koulutuskustannukset, mrd mk 1 1,8 2,3 2,6 Koulutuskustannukset/palkat, % 2,3 3,8 4,1 5,0 Oppilaspäivät/henkilö 2,2 4,3 5,0 5,3 Koulutukseen osallistunut henkilöstö, %

14 kilpailukyvyn kehittämistä. Julkisessa keskustelussa kuitenkin epäillään jatkuvasti yritysten koulutushalukkuutta. Koulutuskustannusten tasoa ei tunneta ja niiden kasvattamiseksi esitetään pakkotoimenpiteitä. Niitä ei kuitenkaan tarvita. Valtaosa yrityksistä suhtautuu kielteisesti esimerkiksi koulutusvakuutukseen. 2.2 Julkisia resursseja kasvualojen oman panostuksen tueksi Kasvualoilla keskimääräistä suurempi panostus henkilöstöön Vain vajaa viidesosa tutkimuksen kohderyhmään kuuluneista yrityksistä oli osallistunut Euroopan sosi- aalirahaston tukemiin hankkeisiin. Yli puolet ilmoitti tarvitsevansa näistä hankkeista lisää tietoa. Toinen henkilöstön täydennyskoulutuksen kehittämisehdotus liittyy yritysten tueksi tarkoitettujen julkisten resurssien suuntaamiseen. Voimakkaimmilla kasvualoilla, esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa sekä telealalla, yritysten oma panostus on huomattavan suuri. Esimerkiksi oppilaspäivien määrä työssä olevia kohti oli koko teollisuudessa vuonna 1995 keskimäärin 4,6. Sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa luku oli 17,6. Koulutusinvestoinnit suhteutettuna maksettuihin palkkoihin olivat koko teollisuudessa samana vuonna keskimäärin 3,8 prosenttia. Sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa vastaava luku oli 7,8 prosenttia. Tutkimuksen perusteella yritysten omarahoitusosuus henkilöstön kehittämisessä on yli 90 prosenttia. Myös julkisia koulutusresursseja on suunnattava aloille, joilla on parhaat mahdollisuudet työllistää. Esimerkiksi Euroopan sosiaalirahaston tukemia hankkeita on toteutettava niin, että niihin hyväksytään vetureiksi hyvin menestyviä suuria yrityksiä. Nyt Euroopan sosiaalirahaston tavoiteohjelmat tarjoavat rahoitustukea pääasiassa PKT-yrityksille. Suurten yritysten kytkeminen mukaan hankkeisiin on välttämätöntä, toimivathan suuret ja pienet yritykset nykyisessä verkostotaloudessa tiiviissä yhteistyössä. Henkilöstön kehittäminen on luonteva osa tätä yhteistyötä. Suurten yritysten resursseista ja koulutuksen tietotaidosta on huomattavaa hyötyä pienille yrityksille. 2.3 Ennakoinnin kehittäminen yrityksissä Ennakointi käytännöksi yleisemmin yrityksiin Kolmas henkilöstökoulutuksen kehittämisehdotus kohdistuu yrityksiin. Vaikka henkilöstön kehittäminen on Suomessa rahallisesti huipputasoa, koulutuksen suunnitelmallisuudessa on yleisesti vielä parantamisen varaa. Vain runsas kolmasosa yrityksistä ennakoi osaamistarpeita yhtä vuotta pidemmällä aikavälillä. Varautuminen ikääntyvien ammattitaidon ja työkyvyn ylläpitoon Ennakoinnin avulla pystytään pitämään yllä ikääntyvän henkilöstön ammattitaitoa. Tarve turvata ikääntyvien työkyky nousee yritysten vastauksissa yhtä tärkeäksi asiaksi ikärakenteen tasapainottamisen kanssa. Varautuminen tuleviin työvoimatarpeisiin Valtakunnallinen, toimialakohtainen ja alueellinen ennakointi pohjautuu yritysten valmiuteen visioida tulevaisuuden osaamistarpeet. Koulutuksen aloituspaikkojen ja opettajavoimien uudelleenpainottaminen taantuvilta aloilta kasvualoille on hidasta ja pitkäjänteistä. Yritykset, jotka panostavat itsekin resursseja pitkän aikavälin osaamistarpeiden arviointiin, turvaavat parhaiten asemansa, kun kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy väestön ikärakenteen muuttuessa. 2.4 Osaamisen tason seuraaminen Seurannan ulottaminen koko henkilöstöön Neljäskin henkilöstökoulutuksen kehittämisehdotus kohdistuu yrityksiin. Vain kolmasosa yrityksistä arvioi säännöllisesti koko henkilöstön osaamistasoa ja seuraa sen muuttumista. Yrityksissä käydään kehityskeskusteluja, järjestetään itsearviointeja, rohkaistaan suorittamaan ammattitutkintoja ja testejä, mutta arvioinnin piirissä on vain osa henkilöstöstä. Osaamisindikaattorien laatiminen Osaamisen raportointi helpottuu, jos yritysten käyttöön kehitetään 15

15 taloudellisen tilanteen kuvaamista vastaava yrityksen osaamista kuvaava laskentatoimi. Henkilöstön taselaskelma auttaa yrityksiä raportoimaan osaamisvarannostaan. Osaamisen kehittymistä vuositasolla voidaan seurata henkilöstön tuloslaskelmalla. Teollisuuden oma osaamisen raportointijärjestelmä TT haluaa myös itse vaikuttaa henkilöstövoimavarojen raportoinnin kehittämiseen teollisuudessa. TT on saanut Euroopan sosiaalirahaston rahoitusta kehittääkseen tulevaisuuden osaamistarpeiden raportointijärjestelmän. Tämä puolivuosittain Kuntakohtaisten opetussuunnitelmien myötä valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet ovat muuttoistuva osaamistarveluotain lähetetään 700 toimipaikkaan. Mukaan tuleva otos vastaa teollisuuden rakennetta alueellisesti, toimialoittain ja kokoluokittain. Osaamistarveluotaimen onnistuminen edellyttää tiivistä yhteistyötä opetus- ja työvoimaviranomaisten kanssa keskushallinnossa, aluehallinnossa, lääninhallituksissa ja TE-keskuksissa. III YLEISSIVISTÄVÄ KOULUTUS 3.1 Matematiikan ja luonnontieteiden osaamisen tason kohottaminen Matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen on yksi yleissivistävän koulutuksen kehittämiskohde. Opetusministeriö käynnisti keväällä 1996 valtakunnalliset luonnontieteiden ja matematiikan opetuksen (LUMA) kehittämistalkoot, joissa ovat mukana myös ammatilliset oppilaitokset. Tasoa onkin nostettava myös ammatillisessa koulutuksessa. Toimenpiteet pitää kuitenkin aloittaa jo varhain yleissivistävässä koulutuksessa. Työllistävillä aloilla edellytetään matematiikan ja luonnontieteiden osaamista Teollisuuden osallistuminen talkoisiin on tärkeää. Toimialoista työvoimaansa lisää eniten vuosina sähkö- ja elektroniikkateollisuus. Rekrytointitarpeet painottuvat voimakkaasti korkeakoulutuksen saaneisiin sähkö-, elektroniikkaja tietoliikennetekniikan sekä tietojenkäsittelyn osaajiin. Koulutuksen volyymi ei riitä alan tarpeisiin. Opetusministeriön asettama työryhmä ehdottaakin koulutuksen merkittävää lisäämistä. Lisääntyviin koulutuspaikkoihin tarvitaan riittävän matematiikan ja luonnontieteiden osaamispohjan omaavia opiskelijoita. Muiden toimialojen tarpeet kasvavat vuoden 2000 jälkeen. Jo tällä hetkellä kone- ja metallialan toisen asteen ammatilliseen koulutukseen hakeutuvilta edellytetään entistä parempaa matematiikan ja luonnontieteiden osaamista. Metalliteollisuus tarvitsee tuotannonohjausjärjestelmien elektroniikan ja tuotantoautomaation hyödyntämiseen ja kehittämiseen osaavaa uutta työvoimaa. Matematiikan kirjoittaminen ylioppilaskokeessa pakolliseksi Vuonna 1996 voimaan tulleen asetuksen mukaan pitkän matematiikan opiskelija voi kirjoittaa ylioppilaskokeessa lyhyen matematiikan tai kirjoittaa laajan oppimäärän kokeen ylimääräisenä. Rajoitukset ovat poistuneet myös kielistä; esimerkiksi englannin pitkän oppimäärän opiskellut voi kirjoittaa ylioppilaskokeessa halutessaan myös lyhyen oppimäärän. Ainoa rajoitus on, että ylioppilaskokelaan on osallistuttava vähintään yhdessä aineessa pitkän oppimäärän kokeeseen. Asiantuntijoiden mukaan asetuksen muutos on synnyttänyt vastuun pakoilijoiden joukon. Pitkän matematiikan opiskelijat kirjoittavat verrattain harvoin lyhyen matematiikan, mutta ylimääräisenä kirjoittajien määrä on vahvasti nousussa, noin 30 prosenttia. Osaamiserot pitkän matematiikan pakollisena ja ylimääräisenä kirjoittaneiden välillä ovat suuret. Osa pitkän matematiikan opiskelijoista ottaa opintonsa kevyemmin, koska heillä on asetuksen suoma pakotie. Tämä saattaa vaikeuttaa opiskelijoiden pyrkimistä esimerkiksi teknilliseen korkeakouluun tai matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan. Asetus ei nykymuodossaan sovellu matematiikan tason kohotusta hakevaan koulutuspolitiikkaan. Siksi se on nopeasti muutettava. Pitkän matematiikan valinneiden pitää suorittaa pakollisena pitkän matematiikan ylioppilaskoe. Vastaavasti lyhyen matematiikan valinneiden pitää suorittaa pakollisena lyhyen matematiikan ylioppilaskoe. Reaalikokeen jakaminen kahteen osaan Reaaliaineiden ylioppilaskoe olisi jaettava kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa kirjoitettaisiin humanistiset ja yhteiskunnalliset aineet, toisessa luonnontieteet ja tietotekniikka. Reaalikokeiden osat eivät olisi keskenään vaihtoehtoisia vaan molemmat olisivat pakollisia. Arvosanojen ja opetuksen vertailukelpoisuus 16

16 tuneet väljiksi. Valtakunnallista osaamisen vertailupohjaa ei pidä kuitenkaan kadottaa. Esimerkiksi matematiikan ja luonnontieteiden arvosanoille on oltava yleisesti käytetyt kriteerit, jotta arvosanat ovat keskenään vertailukelpoisia koko maassa. Opetushallitukseen suunniteltu koepankki on perustettava nopeasti. Opettaja voi tilata koepankista testattuja matematiikan ja luonnontieteiden tehtäviä. Näin voidaan arvioida, onko opetettu oikeita asioita ja vertailla tuloksia valtakunnalliseen tasoon. Toinen vaihtoehto on opetusmenetelmien kehittäminen. Kytkentä käytäntöön pitää olla selkeämpi. Myös kokeellisuutta on lisättävä. Tätä vastaan sotii käsitys, että muualla Euroopassa ja esimerkiksi kansainvälisissä vertailuissa huipulle yltäneessä Singaporessa opetus on edelleen erittäin opettajajohtoista ja tulokset parempia kuin meillä. Kulttuurierot vaikuttavat opetusmenetelmiin. Menetelmä, joka toimii jossakin maassa, ei välttämättä toimi meillä. Matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen menetelmiä on vertailtava kansainvälisesti. Hyviä tuloksia antaneita menetelmiä on sovellettava meidän kulttuuriimme benchmarking -periaatteella. Tyttöjen rohkaiseminen tietoyhteiskunnan edellyttämiin opintoihin Tyttöjen pitkän matematiikan kirjoittajien määrä näyttää vähenevän. Tyttöjen ja poikien välinen ero on suuri jo pitkän tai lyhyen matematiikan valintatilanteessa. Tyttöjen pitkän matematiikan opiskelua on lisättävä. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tehtäviin soveltuvista diplomi-insinööreistä on lähivuosina kova pula. Rekrytointitarpeet säilyvät suurina myös vuoden 2000 jälkeen. Tytöt eivät saa jäädä sivuun koulutuksesta, josta on parhaat mahdollisuudet työllistyä. Tytöt ovat tällä hetkellä lähes käyttämätön voimavara esimerkiksi teknillisissä korkeakouluissa. Diplomiinsinööreiksi opiskelevat ovat yli 80- prosenttisesti miehiä. Osaamisen vertaaminen kansainväliseen tasoon Matemaattisten aineiden opettajat tunnustavat suomalaisten olevan matematiikan osaamisessa kansainvälisen tason alapuolella. Euroopassa koululaisille opetetaan kahdeksannella luokalla samat asiat kuin meillä lukiolaisille. Kun suomalainen koululainen lähtee Saksaan vaihto-oppilaaksi, ei matematiikan osaamisen taso riitä. Vastedes Suomen onkin osallistuttava kansainvälisiin vertailuihin, jotta mutu-tiedon rinnalle saadaan tutkittua tietoa. Opetusmenetelmien benchmarking Opettajien edustajat katsovat, että nykyisillä tuntimäärillä matematiikan tasossa ei päästä samoihin tuloksiin kuin muualla Euroopassa. Ainevalikoima on meillä suuri, ja matematiikan tuntimääriä ei voida nykyisissä puitteissa lisätä. Kuvio 5 Tyttöjen ja poikien osallistuminen pitkän matematiikan ylioppilaskokeeseen %-osuus pitkän matematiikan kirjoittajista Lähde: Tilastokeskus Kuvio 6 Tyttöjen ja poikien matematiikan opiskelu päivälukiossa Lähde: Tilastokeskus 17

17 IV AMMATILLISET OPPILAITOKSET 4.1 Kone- ja metallialan koulutuksen vetovoiman lisääminen Kolmannes koko teollisuuden rekrytoinnista vuosina tapahtuu ammatillisista oppilaitoksista. Teollisuuteen tarvitaan vuosittain noin eri alojen ammattilaista. Kuvio 7 Rekrytointi ammatillisista oppilaitoksista * Raportissa kiinnitetään huomiota erityisesti kone- ja metallialan toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Metalliteollisuuden yrityksissä on jo nyt pulaa osaavasta työvoimasta metallin perusammatteihin. Kone- ja metallialan linjoilta valmis- Lähde: OPH Taulukko 8 tuvia on liian vähän. Metalliteollisuuden omiin tarpeisiin valmistuneiden määrä kyllä riittää, mutta esimerkiksi kuljetus- ja kaupan ala sekä julkishallinto kilpailevat alan osaajista. Aloituspaikat ja tutkinnon suorittaneet toisen asteen metalli- ja konealan koulutuksessa Aloituspaikat Tutkinnon suorittaneet Alan yritykset ennustavat, että osaamispula vaikeutuu. Toisen asteen kone- ja metallialan koulutukseen ei ole riittävästi hakijoita. Verrattuna aloituspaikkoihin hakijamäärissä on Metalliteollisuuden Keskusliiton arvion mukaan noin 15 prosentin vaje. Lisäksi kone- ja metallialalle valituista opiskelijoista moni on hakenut useampiin oppilaitoksiin ja saadessaan korkeamman asteen koulutuspaikan peruuttanut koneja metallialan opiskelupaikkansa. Aloituspaikkoja tarvitaan noin lisää, mutta ennen uusia aloituspaikkoja on nykyiset paikat saatava käyttöön 100-prosenttisesti. Taulukko 9 Rekrytointitarve yhteensä 4000 Yhteishaun ensisijaiset hakijat kone- ja metallialan toisen asteen koulutukseen , joista valittiin 110,5 prosenttia , joista valittiin 108,7 prosenttia Lähde: OPH 18

18 Työllistyminen motivointikeinona koulutukseen hakeutumisessa Ammatillisessa koulutuksessa koneja metallialan opiskelijoiden osaamispohja on laskenut huolestuttavasti. Opiskelijat ovat huonosti motivoituneita erityisesti teoreettiseen opetukseen. Osaavampaa oppilasainesta on houkuteltava koulutukseen tiedottamalla esimerkiksi alan erittäin hyvästä työllisyystilanteesta. Huippuammattilaisista tuskin kukaan on työttömänä. Opinto-ohjaajien pitää ottaa työllistyminen ohjenuoraksi koulutusvaihtoehdoista tiedottamisessa. Kuvio 10 Ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuus 19-vuotiaista Osuus % Erityisesti ylioppilaille suunnattu toisen asteen koulutus Ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuus nuorista lähenee hyvää vauhtia 60 prosenttia. Lähde: Tilastokeskus Myös ylioppilaita pitää houkutella toisen asteen koulutukseen. Uutena koulutusvaihtoehtona ehdotetaankin erityisesti ylioppilaille suunnattuja, yrittäjyyttä ja kansainvälisyyttä painottavia, opetustavoitteiltaan vaativia toisen asteen oppilaitoksia. 4.2 YRITYSTEN JA OPPILAITOSTEN YHTEISTYÖ- MAHDOLLISUUKSIEN HYÖDYNTÄMINEN Toinen ammatillisissa oppilaitoksissa annettavan opetuksen kehittämiskohde koskee kaikkia teollisuuden toimialoja. Yhteyksiä koulutuksen rahoittajiin, ylläpitäjiin ja oppialaitoksiin on tehostettava. Vuoden 2000 jälkeen työvoimatarpeet kasvavat sähkö- ja elektroniikkateollisuuden lisäksi myös muilla toimialoilla. Kansainvälinen kilpailu kiristyy. Yrityksillä on tarve kohentaa suomalaisen teollisuuden laatukilpailukykyä. Tämä asettaa entistä kovemmat vaatimukset ammatillisissa oppilaitoksissa annettavalle opetukselle. Opetuksen sisällön pitää pystyä vastaamaan jatkuvaan työelämän muutokseen. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen työelämäyhteyksiä lisätään vuoteen 2000 mennessä. Oppisopimuskoulutuksessa aloittavien määrä nostetaan noin 20 prosenttiin nuorten aloituspaikoista. Kaikkiin tutkintoihin liitetään puolen vuoden työssäoppimisen jakso. Lisäksi käynnistetään kokeiluja, joissa yhdistetään koulumuotoinen koulutus ja oppisopimustyyppinen koulutus kolmivuotiseksi (2 + 1) tutkinnoksi. Näiden toimenpiteiden käytännön onnistumisessa yrityksillä on merkittävä vaikutusvalta ja osavastuu. Yritysten aktiivinen osallistuminen yhteistyöelinten toimintaan Valtakunnallisella tasolla koulutuksen kehittäminen tapahtuu opetusministeriön yhteydessä toimivien koulutustoimikuntien avulla. TEkeskusten yhteydessä toimii neuvottelukuntien alaisia koulutusjaostoja. Oppilaitoksissa koulutusta voidaan suunnata elinkeinoelämän tarpeisiin johtokunnissa ja koulutusalakohtaisissa neuvottelukunnissa. Näihin kaikkiin tarvitaan aktiivisia elinkeinoelämän asiantuntijoita. Yhteys opinto-ohjaajiin, opettajiin ja nuoriin Kone- ja metallialan koulutukseen ei ole riittävästi osaavia hakijoita. Sama ongelma on edessä myös muilla toimialoilla, kun rekrytointitarpeet kasvavat. Ammatillisen koulutuksen markkinointi onkin aloitettava ennen kuin nuoret ovat lopettaneet peruskoulun. Peruskouluun pitää saada tietoa työelämän kehityksestä käytännön esimerkein. Tämä onnistuu, jos yritykset ovat itse aktiivisia ja menevät oppilaitoksiin kertomaan tarjolla olevista työtehtävistä. Yritysten on luotava mielenkiinto ammatillista koulutusta edellyttäviin, entistä monipuolisempiin tehtäviin. Kohderyhmänä ovat opinto-ohjaajat, opettajat ja oppilaat. 19

19 V AMMATTIKORKEAKOULUT JA TIEDEKORKEAKOULUT Tutkimuksen mukaan kolmannes teollisuuden rekrytoinnista vuosina tapahtuu teknillisistä korkeakouluista, jos osaavaa uutta työvoimaa on saatavissa. Runsas viidennes rekrytoinnista tapahtuu ammattikorkeakouluista. Kauppakorkeakoulujen ja muiden tiedekorkeakoulujen osuudeksi jää yhteensä noin kymmenen prosenttia. 5.1 Sähkö- ja elektroniikka-alan työvoimatarpeiden turvaaminen Suomessa on viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtunut poikkeuksellisen voimakas teollisuuden rakennemuutos. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotanto on kasvanut selvästi muita teollisuuden aloja nopeammin. Alan osuus esi- merkiksi Suomen viennistä on kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa. Sähkö- ja elektroniikkateollisuus uskoo kasvun jatkuvan myös tulevaisuudessa. Tutkimuksessa alan yritykset ennustavat rekrytoivansa tuhansia uusia hyvin koulutettuja työntekijöitä. Muilla toimialoilla ei ole vuosina läheskään yhtä suuria korkeakoulutettujen rekrytointitarpeita. Kuvio 11 Teollisuuden rekrytointitarve ammattikorkeakouluista * Kuvio 12 Teollisuuden rekrytointitarve teknillisistä korkeakouluista * Kuvio 13 Teollisuuden rekrytointitarve kauppakorkeakouluista * Rekrytointitarve yhteensä 3200 Rekrytointitarve yhteensä 4200 Rekrytointitarve yhteensä

20 Kuvio 14 Teollisuuden rekrytointitarve yliopistoista * Rekrytointitarve yhteensä 400 Koulutuspaikkojen lisääminen Sähkö-, elektroniikka-, tietoliikenne- ja tietojenkäsittelyalan koulutus on lyhyessä ajassa kaksinkertaistunut yliopistokoulutuksessa ja lähes kolminkertaistunut ammattikorkeakouluissa. Lisäykset osoittautuvat TT:n selvityksen valossa kuitenkin riittämättömiksi. Samaan tulokseen päädytään Sähkö- ja elektroniikkateollisuusliiton sekä Tietotekniikan Palveluliiton omien selvitysten perusteella. Esimerkiksi yliopistosektorilta valmistuvien rekrytointitarve on vuonna 1999 ennakoidaan noin ja valmistuvien määrä noin Opetusministeriö asetti kesäkuussa 1997 työryhmän, jolle annettiin tehtäväksi laatia lisätoimenpideohjelma tietoteollisuuden koulutuksen lisäämiseksi. Työryhmän ehdotus luovutettiin opetusministerille syyskuussa Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tehtävä koulutustarjonnan lisäys nostaisi tutkintojen määrää asteittain siten, että pysyvä lisäys nykyiseen tarjontaan olisi vuoteen 2006 mennessä noin tutkintoa vuodessa. Määräaikaisilla toimenpiteillä alan tutkintoja lisättäisiin lähes 2 700:lla vuosina Lisäksi noin ammattikorkeakoulututkinnon suorittanutta nostaisi tutkintonsa yliopistotasoiseksi. Työryhmän ehdotukset ovat hyviä ja kannatettavia, mutta eräiltä osin riittämättömiä. Rakennemuutos Työryhmä ehdottaa, että ammattikorkeakoulut rohkaisevat opiskelijoiden siirtymistä muilta tekniikan aloilta sähköalan koulutukseen sekä kaupan- ja hallinnonalan koulutuksessa tietojenkäsittelyn koulutukseen. Sama on todettava myös yliopistojen kohdalla. Tarve rakennemuutokseen on suuri. Nyt yhteiskunnan varoja uhrataan koulutuksiin, joista valmistuville joudutaan työllistymisen edistämiseksi tarjoamaan toinen, päällekkäinen koulutus. Akateeminen oppisopimus Opettajaresurssien puute oppilaitoksissa on suurin riski koulutuksen lisäyksen toteutumiselle. Työryhmän esityksessä kyllä kannetaan huolta esimerkiksi opettajavoimien riittävyydestä, mutta konkreettisia ja innovatiivisia toimenpiteitä työpaikkakoulutuksen ja työssä oppimisen lisäämiseen ei esitetä. Innovatiivinen koulutusjärjestelmämme toimivuuden tarkistaminen on kuitenkin tarpeen. Työelämän asiantuntemusta on enenevästi käytettävä hyväksi muun muassa oppisopimuskoulutuksena. Esimerkiksi Saksassa ammattikorkeakoulut jo ovat oppisopimusjärjestelmän piirissä. Tähän käytäntöön on siirryttävä myös Suomessa. Teollisuuden oma ammattikorkeakoulu Ammattitaidon ajan tasalla pitäminen edellyttää paitsi julkisen koulutusjärjestelmän myös yritysten toimenpiteitä. Sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa panostetaankin henkilöstön ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen enemmän kuin teollisuudessa keskimäärin. Nykyisten panostusten lisäksi teollisuudessa on halukkuutta teknisen pätevyyden nostamiseksi täydennyskoulutuksen keinoin. Esimerkiksi teollisuuden palveluksessa toimivien teknikoiden osaamista halutaan kohottaa tutkintotavoitteisesti ammattikorkeakouluinsinöörin tasolle. Tätä tehtävää varten halutaan perustaa teollisuuden oma ammattikorkeakoulu. Teollisuuden ammattikorkeakoulu on perustettava pääkaupunkiseudulle, jossa opiskelijoiden on helppoa löytää harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja. Koulutus on mahdollista saada nopeasti käyntiin verkostoyhteistyönä täydentämällä AEL:n ja eräiden muiden oppilaitosten valmiita resursseja. Osaamisen tason kohottamisella on kiire, ja teollisuuden ammattikorkeakoululle pitää antaa nopeasti käynnistyslupa. Lisätoimenpideohjelman nopea toteutus Tietoteollisuuden koulutuksen lisätoimenpideohjelma perustuu sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa vallitsevaan osaamisen kysynnän ja tarjonnan kuiluun. Esitetyillä toimenpiteillä on kiire. Jokaisesta esitetystä toimenpiteestä pitää laatia konkreettinen projektisuunnitelma, joka sisältää tavoitteet, määrittelee keinot niihin pääsemiseksi ja arvioi resurssitarpeen. Projekteille on myös nimettävä vastuutahot, aikataulut ja seurantamekanismit. 21

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Marina Congress Centre 26.2.2007 Heikki Suomalainen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintaympäristön

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö 16.3.2016 Peer Haataja Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö Osaamistarveselvitys 2015 - tavoitteet Työelämän osaamistarveselvitys sai alkunsa tunnistetusta tarpeesta selvittää, kuinka

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

!"! #$$% $ &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% ""

!! #$$% $ &&& #& &#& $! %%! &!$'$()!% !"! #$$% $!"# &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% "" !"! &$# *+!,% *&!!&!"!-"". /%-"!". #$$ &&& # & 0 $!"! *+ 1 2"!!" % AMMATTIOSAAMINEN SÄILYTETTÄVÄ TALOUDEN HAASTEISTA HUOLIMATTA Talouden taantuma on tuonut

Lisätiedot

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa SAK SAK syksy 2009 1 Työmarkkinoiden joustavuus haastaa ammatillisen peruskoulutuksen Työmarkkinoiden muutokset ja joustavuus lisääntynyt

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa EK-foorumi, Oulu Satu Ågren Esityksen sisältö Oppisopimuskoulutusta yksilöllistyviin ja eriytyviin tarpeisiin Oppisopimuksen kehittäminen ammatillisen koulutuksen reformissa

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista EK:n henkilöstö ja koulutustiedustelu 2016 Joka neljäs yritys solmi oppisopimuksia vuosina 2014 2015 On solmittu oppisopimuksia 23 % Ei ole solmittu oppisopimuksia

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Kesko. Kauppa luo menestystä

Kesko. Kauppa luo menestystä Kesko Kauppa luo menestystä Kaupan ala tarjoaa työtä ja yrittäjyyttä Kauppa on elinkeinoelämän suurin toimiala, joka työllistää runsaat 320 000 henkeä. Ala tarjoaa myös paljon mahdollisuuksia toimia yrittäjänä.

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Nuorten oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus

Nuorten oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus Nuorten oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus Suomen Yrittäjien näkökulma Miikka Venäläinen Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Suomen Yrittäjät Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

ALUESEMINAARI Tampere https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view

ALUESEMINAARI Tampere https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view ALUESEMINAARI Tampere 26.3.2015 https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view Olipa kerran Tarina, tulevaisuus, unelmat Jouni Kangasniemi * kehittämispäällikkö * opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 8.4.2016 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto Laatupalkintokilpailu Laatupalkinnolla tuetaan ja kannustetaan

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta Opetus ja kulttuuriministeriö Kirjaamo Eila Rissanen Opetus ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Terveyspalvelualan Liiton lausunto

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMA LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNILLE

OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMA LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNILLE OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMA LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNILLE Pääjohtaja Aulis Pitkälä Lukio Suomessa tulevaisuusseminaari Helsinki 11.4.2012 LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEEN ON RIITTÄVÄSTI TIETOA Opetushallitus:

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

Sopimus Opiskelija oppii työssä

Sopimus Opiskelija oppii työssä Oppisopimus Työpaikka/ työpaikkakouluttaja - kouluttaa - arvioi Sopimus Opiskelija oppii työssä Tietopuolinen koulutus oppilaitoksessa monimuotoisesti Opettaja koordinoi, ohjaa, arvioi Tutkintotodistus:

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja työpaikoilla oppiminen

Ammatillinen koulutus ja työpaikoilla oppiminen Ammatillinen koulutus ja työpaikoilla oppiminen EK-Foorumi, Vaasa 13.9.2016 Johtaja Riikka Heikinheimo Työelämän uudistuminen haastaa myös ammatillisen koulutuksen uudistumaan 2 6.9.2016 Esimerkkejä digimurroksesta

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011 Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen 1 Työikäisen väestön määrän suhteellinen pieneneminen

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Uusi NAO maahanmuuttajille

Uusi NAO maahanmuuttajille Uusi NAO maahanmuuttajille Ikkunat auki eurooppalaiseen aikuiskoulutukseen, Helsinki 17.-18.11.2016 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Ammatillisen koulutuksen osasto Uusi NAO maahanmuuttajille

Lisätiedot

1. OPISKELIJAHUOLTO KAIKILLE

1. OPISKELIJAHUOLTO KAIKILLE 19.12.2016 Psykologiliiton lausunto koskien asiakirjaa Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Psykologiliitossa on tutustuttu hallituksen

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lisää tähän otsikko Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? 7.10.09 Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK www.ek.fi Ketä Elinkeinoelämän keskusliitto EK edustaa?

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016 DIAARINUMERO CIMO/1/03.30.10/2016 Helsinki, 17.2.2016 TARJOUSPYYNTÖ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintamenettely on avoin.

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 8 ) Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan

Lisätiedot

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 11.10.2016 OKM reformin seurantaryhmässä: - Järjestämislupa voidaan myöntää hakemuksesta kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. - Kuntien

Lisätiedot

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011 Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä Turku 30.8.2011 1 KOULUTUSTOIMIKUNTAJÄRJESTELMÄ Valtioneuvoston asetus koulutustoimikuntajärjestelmästä. Koulutustoimikuntajärjestelmä

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle.

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. Opsotäppä X Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. https://www.youtube.com/watch?v=hudvcsibcyo https://www.youtube.com/playlist?list=plmhprup4imy4hrconl7cujhtcjl5ygerf

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot