KAUPPATIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINNON RAKENTEEN KEHITTÄMINEN. Turun kauppakorkeakoulun nykyinen kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon rakenne

Transkriptio

1 Esitys 1 (7) Turun kauppakorkeakoulu Koulutuksen kehittämistoimikunta KAUPPATIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINNON RAKENTEEN KEHITTÄMINEN Nykyinen rakenne Turun kauppakorkeakoulun nykyinen kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon rakenne on seuraava: Yhteiset opinnot Pääaineen opinnot Sivuaineen opinnot Kieli- ja viestintäopinnot Vapaasti valittavat opinnot 63 op 60 op 25 op 24 op 8 op Opiskelija valitsee siis pääaineekseen yhden 12 oppiaineesta. Valinta tehdään ensimmäisen vuoden keväällä. Sivuaineen valintaa rajaa sääntö, jonka mukaan joko pää- tai sivuaineen tulee olla liiketaloustiede. Rakenteeseen liittyvät ongelmat Rakenteen etuna on sen yksinkertaisuus. Opiskelijalle se tarjoaa erittäin suuren valinnaisuuden ja mahdollisuuden tehdä hyvin yksilöllisiä valintoja. Vastaava rakenne on ollut varsin yleisesti käytössä Suomessa, sen sijaan ulkomailla rakenne on harvinaisempi. Mikäli Turun kauppakorkeakoulussa tarjolla olevia pääaineita olisi huomattavasti vähemmän, uudistamiselle ei olisi tarvetta. Nykyisessä tilanteessa rakenteeseen liittyy kuitenkin mm. seuraavat ongelmat: 1. Koska kaikki 12 oppiainetta tuottavat vähintään 60 op, kasvaa aineopintotasoisen opetustarjonnan määrä kokonaisuutena suureksi. 2. Opiskelijalla on valittavanaan noin 70 erilaista pää-sivuaine kombinaatiota (12 pääainetta, joihin kuhunkin voi liittää noin 6 sivuainetta). 3. Opiskelijoiden määrä pääaineissa vaihtelee huomattavasti (0 opiskelijaa 80 opiskelijaa). 4. Kun opiskelija on valinnut pää- ja sivuaineensa, valinnanvaraa jää vähän opiskelijat toivovat lisää valinnaisuutta oman pääaineensa sisällä. Yhdessä nämä tekijät (kurssitarjonnan määrä, valinnaisuuksien määrä, yksilölliset tutkintorakenteet) näkyvät käytännön ongelmina sekä opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.

2 Esitys 2 (7) Ehdotus rakenteen uudistamiseksi Turun kauppakorkeakoulun kandidaatin tutkinnon rakenteeksi esitetään seuraavaa: Yhteiset opinnot Ohjelman pakolliset opinnot ja erikoistumisopinnot Kieli- ja viestintäopinnot Vapaasti valittavat opinnot 48 op 90 op 24 op 18 op Keskeinen muutos on, että opiskelija ei siis valitse yhtä pää- ja sivuainetta, vaan ohjelman jossa pakolliset opinnot voivat koostua 2-5 oppiaineen opinnoista. Rakenteellisen muutoksen edut Muutos poistaisi nykyiseen rakenteeseen liittyviä epäkohtia seuraavasti: Rakenne ei mekanistisesti edellytä 60 op opintotarjontaa yksittäisessä oppiaineessa. Yksittäiselle oppiaineelle riittää noin op kurssitarjonta. Opiskelijalla on valittavanaan noin 6 ohjelmaa, jotka tarjoavat valmiit etukäteen suunnitellut kombinaatiot useista eri oppiaineista. Kuhunkin ohjelmaan valikoituu noin opiskelijaa, jotka opiskelevat samoja kursseja yhtenäisenä kohorttina. Kahden oppiaineen sijasta opiskelija suorittaa aineopintoja useissa eri oppiaineissa. Kahtena ensimmäisenä vuonna luetaan ohjelman eri oppiaineita tasaistesti, kolmantena vuonna opinnot keskittyvät opiskelijan valitsemaan erikoistumisen mukaiseen oppiaineeseen. Ohjelmassa suoritetaan siis kursseja etukäteen laaditun periodikohtaisen ohjelman perusteella. Vaikutus opiskelijan valinnanmahdollisuuksiin Koska ohjelmissa luettaisiin useampaa kuin kahta ainetta, valtaosa opiskelijoiden nykyjärjestelmässä tekemistä yhdistelmistä sisältyisi kuuteen ohjelmaan. Duaalimallin poistuminen mahdollistaisi ohjelmissa myös sellaisia liiketaloustieteiden yhdistelmiä (yrittäjyys-johtaminen; markkinointi-logistiikka), jotka nykyisessä rakenteessa on osittain estetty. Opiskelijoilla on syytä järjestää mahdollisuus perustelluista syistä (esim. kansainvälinen vaihto, opinnot muissa tiedekunnissa) hakea muutosta ohjelmaan sisältyvistä opinnoista. Eräs tapa voisi olla yhden ohjelmaan sisältyvän oppiaineen korvaaminen toisella. Muutokset suunnitellaan omaopettajan kanssa. Muutokset hyväksyy ohjelman vastuuprofessori. Ohjelmien suunnittelun lähtökohdat Keskeisin lähtökohta on, että ohjelmien suunnittelusta ja toteutuksesta sekä niiden laadun ja sisällön jatkuvasta kehittämisestä vastaavat laitokset.

3 Esitys 3 (7) Seuraavassa on esitetty perusteluineen joitain reunaehtoja: Kullakin laitoksella on hallinnoitavanaan 1-2 kandidaatin tutkinto-ohjelmaa Rahoituksen teeman ympärille rakentuvasta ohjelmasta vastaavat taloustieteen ja laskentatoimen laitos yhdessä Tavoitteena on että rinnakkaisia ohjelmia olisi noin 6, jolloin ohjelmiin tulisi keskimäärin noin 40 opiskelijaa. Ohjelmat tulee suunnitella siten, että erikoistumismahdollisuus myös pieniin kauppakorkeakoulun pääaineisiin säilyy. Ohjelmien suunnittelussa tulee noudattaa nykyisiä käsityksiä laadukkaasta kauppakorkeakoulujen ohjelmasuunnittelusta. Ohjelmilla tulee olla selkeästi määritetyt tutkinto- ja ohjelmatason osaamistavoitteet (ILO, Intended Learning Outcome), jotka liittyvät työelämän tarpeisiin. Ohjelman opintojaksojen osaamistavoitteet linkittyvät kaikki ohjelmatason osaamistavoitteisiin. Yhteisistä opinnoista päättää kauppakorkeakoulun johtaja laitoksia ja johtokuntaa kuultuaan. Ne sisältävät perinteisiä nykyisinkin opetettavia teemoja, mutta opinnoissa korostuu myös strategiset teemat, kuten vastuullinen liiketoiminta. Pienten oppiaineiden aseman turvaaminen Rahoitusmalli Turun kauppakorkeakoulu on sitoutunut pienten oppiaineiden aseman turvaamiseen mm. henkilöresurssien kohdentamisen kautta. Myös strategisesti pienten oppiaineiden tuoma monipuolisuus nähdään vahvuutena. Ohjelmien suunnittelussa on ensiarvoisen tärkeää, että: kaikilla oppiaineilla on ainakin yhdessä ohjelmassa selkeä rooli ja erikoistumismahdollisuus ohjelmat suunnitellaan ja toteutetaan siten, että kaikki erikoistumismahdollisuudet saavat näkyvyyttä heti alusta asti Mikäli nämä kohdat eivät toteudu, ei uudistusta ole mielekästä jatkaa. Suurten oppiaineiden asenne ja vastuu on tässä suhteessa erityisen keskeinen. Uudistus voidaan myös nähdä yritykseksi turvata riittävä opetuksellinen rooli pienille oppiaineille. Nykyinen tilanne, jossa oppiaineiden pääaineopiskelijamäärät vaihtelevat 0 ja 80 välillä ei ole kovin kestävällä pohjalla. Turun kauppakorkeakoulussa ei ole sisäisesti siirrytty suoritusperustaiseen määrärahojen jakamiseen, joten esimerkiksi kanditutkintojen määrä oppiaineessa ei tällä hetkellä vaikuta oppiaineen rahoitukseen. Suunnitelmia mallin käyttöönottoon ei ole olemassa. Mikäli malli otetaan käyttöön, tuntuisi luontevalta, että eri ohjelmissa suoritetut kanditutkinnot jaetaan ohjelmaan osallistuvien oppiaineiden kesken, kuitenkin niin että kolmannen vuoden erikoistuminen vaikuttaa oppiaineiden osuuksiin.

4 Esitys 4 (7) Jatkaminen maisteriopintoihin Porin yksikkö Mikäli ohjelmassa on useita oppiaineita, voi pääaineessa suoritettujen opintopisteiden määrä (kolmannen vuoden erikoistumisesta ja kanditutkinnon suuntaamisesta huolimatta) jäädä alle 60 opintopisteen. Niin haluttaessa voidaan opiskelijalle saada pääaineessa 60 opintopistettä käyttämällä esimerkiksi kaksoiskoodeja toisista oppiaineista. Ohjelmassa suoritettu kanditutkinto vastaisi tällöin rakenteeltaan nykyistä. On myös syytä huomata, että jo tällä hetkellä 60 opintopisteen suorituksia pääaineessa vaaditaan vain Turun kauppakorkeakoulun omilta opiskelijoilta. Mikäli opiskelija tulee esimerkiksi erillisvalinnan kautta kauppakorkeakoulun ulkopuolelta, riittää maisteriopintojen aloittamiseksi pienempi määrä pääaineen opintoja. Sama pätee myös maisteriohjelmiin. Maisteriopintojen kehittämisellä ei ole kiirettä, sillä ensimmäiset uuden kanditutkinnon suorittajat normaalin aikataulun mukaan valmistuisivat vasta vuonna Nopeasti etenevien (esim. avoimen väylän kautta tulevat) opiskelijoiden pääsy maisteriopintoihin ennen sitä on kuitenkin varmistettava nykyisen tutkintorakenteen puitteissa. Porin yksikön kandiohjelman sisäänotto on ollut noin 50 opiskelijaa. Yksittäinen vuosikurssi olisi mahdollista kouluttaa yhdellä ohjelmalla, jossa opetukseen osallistuisivat kaikki oppiaineet (LT, JO, MA, TJT). Yksittäisen oppiaineen tarjoamien aineopintojen määrää voitaisiin pienentää opintopisteeseen. Jos Pori haluaa suunnitella kaksi erillistä ohjelmaa, ne jäävät hyvin pieniksi. Pori voi tehdä erikseen päätöksen omalta osaltaan, kuitenkin yhteistyössä kauppakorkeakoulun päätöksentekijöiden kanssa. Muutostavoitteet ja hyödyt Mikään rakenteellinen muutos ei sellaisenaan tuo merkittäviä hyötyjä, vaan hyötyjen saavuttaminen edellyttää kaikkien toimijoiden pitkäjänteistä työtä. Strategisena tavoitteena on lisätä oppiaineiden välistä yhteistyötä koulutusohjelmien tuottamisessa sekä ottaa käyttöön ajanmukaiset opetusohjelmien suunnittelukäytännöt. Tavoitteena on, että vähäisempi määrä kursseja kyetään tuottamaan paremmilla resursseilla ja laadukkaammin, jolloin voidaan lisätä kurssien innostavuutta ja haasteellisuutta. Tätä kautta haetaan koulutukselle laajempaa arvostusta niin opiskelijoiden kuin opettajienkin parissa. Toiminnallisella tasolla tavoitteena on poistaa niitä ongelmia, jotka johtuvat laajasta kurssitarjonnasta ja opiskelijakohtaisista opintorakenteista ja valinnoista. Uudistuksen avulla voidaan lieventää ongelmia mm. opetus- ja tenttiaikataulujen laadinnassa, kurssi-ilmoittautumisessa, oma-opettajajärjestelmässä ja kurssipalautejärjestelmän toimivuudessa.

5 Esitys 5 (7) Muita mahdollisia hyötyjä ovat tutkimushenkilökunnan pienempi opetuskuormitus, joka lisää tutkimuksen suoritteita sekä opiskeluaktiivisuuden paraneminen. Yleisesti ottaen koulumaisempi opiskelu ja opiskeleminen osana kohorttia lisää opintoihin sitoutumista ja opintojen etenemistä. Positiivinen vaikutuksen toteutuminen riippuu kuitenkin hyvin monista tekijöistä. Valmistelun ja päätöksenteon aikataulu Alustava aikataulu valmistelulle ja päätöksenteolle on seuraava 06/2013 Päätös valmisteluvaiheen käynnistämisestä (johtokunta) 08/2013 Laitoksilla tapahtuva alustavan ohjelmien suunnittelutyön käynnistys 09/2013 Aloitusseminaari kaikille opetussuunnitelmien valmistelusta vastaaville 09-10/2013 Ensimmäinen suunnittelutyöpaja laitoksilla 10/2013 Alustavien ohjelmakuvausten (määrämuotoinen, 1 sivu) kokoaminen ja niistä syntyvän kokonaisuuden arviointi 11-12/2013 Toinen suunnittelutyöpaja (tarvittaessa) 12/2013 Päätös siirtymisestä ohjelmapohjaiseen rakenteeseen sekä siirtymisen aikataulu (johtokunta) 01/2014- Ohjelmien yksityiskohtainen suunnittelu erikseen sovittavan aikataulun mukaisesti Ohjausryhmä: Valmistelua johtaa opetuksesta vastaavan varajohtajan vetämä laitosjohtajista koostuva ohjausryhmä, joka seuraa ja ohjaa laitosten ja aineiden valmistelutyön etenemistä, edistää henkilöstön sitoutumista kehittämistyöhön sekä edistää aineiden välistä yhteistyötä suunnittelussa. Valmistelutyö laitoksilla: Valmistelu aloitetaan alkusyksystä pidettävällä kaikille yhteisellä aloitusseminaarilla. Valmistelutyötä johtaa laitosjohtaja kunkin aineen vastuuopettajan vastatessa oman aineen suunnittelutyön etenemisestä ja sisällöllisestä kehittämisestä. Laitoksilla voidaan järjestää työpajoja tai toteuttaa työskentely laitokselle sopivalla tavalla. Laitoksilla ja aineissa tuotetaan alustava suunnitelma kunkin perustettavan ohjelman rakenteesta ja ehdotetusta kurssitarjonnasta. Ohjelmien pohjana käytetään aineiden opetustarjonnassa olevia kursseja. Tarkoitus ei ole kehittää uusia opetussisältöjä kuin tarvittaessa rajoitetusti strategisiin tavoitteisiin perustuvista aiheista. Kustakin ohjelmasta tuotetaan kaksisivuinen kuvaus, josta ensimmäisellä sivulla on ohjelman nimi, osaamistavoitteet, oppiaineiden osuudet, ohjelman sisäiset erikoistumismahdollisuudet ja näihin liittyvät ammattikuvat. Toisella sivulla on alustava ehdotus opintojaksoiksi (kurssinimet) eri periodeilla. Ohjelma tulee perustella arvioidulla koulutustarpeella (sekä TuKKK:n strategisiin tavoitteisiin (ja tutkimuksen vahvuusalueisiin) linkittymisellä). Tärkeä osa ohjelmien suunnitteluprosessia on elokuun yhteiseen strategiaseminaariin osallistuminen (maanantai ). Siellä käydään läpi perusteita koulutuksen kehittämiselle ja kukin voi

6 Esitys 6 (7) Valmistelukieli Päätöstilanne osallistua kehittämisen toteuttamiseen mm. työpajatyöskentelyn avulla. Ohjelmien suunnittelussa on otettava huomioon kunkin aineen käytettävissä olevat resurssit. Tarkempia ohjeistuksia suunnittelun aikataulusta sekä vaadittavasta raportoinnista annetaan syksyn yhteisessä aloitusseminaarissa. Tutkintorakenteeseen ja käytäntöihin liittyviä hallinto- ja säädösasioita valmisteleva työryhmä: Työryhmän tehtävänä on varmistaa tutkintorakenteen oikeellisuus säädösten kannalta sekä valmistella muita uudistukseen mahdollisesti liittyviä hallinnollisia muutoksia. Ryhmän kokoonpano: Hannu Salmela Veronika Ståhlberg Sanna Kuusjärvi Leena Henderson Benchmarking: Kootaan aineistoa 2-3 kauppatieteellisen yksikön tutkinnoista, myös kansainvälisiltä kumppaneilta (esim. Lappeenrannan teknillinen yliopisto on pitkällä ohjelmapohjaisen koulutuksen järjestämisessä). Benchmarking aineisto on käytettävissä ohjelmia suunniteltaessa ensi syksynä. Koulutuksen kehittämistoimikunta: Kouken roolina on syksyn työskentelyn pohjalta tehdä johtokunnalle esitys siirtymisestä ohjelmapohjaiseen rakenteeseen. Mikäli uudistusta ryhdytään tekemään, laaditaan uudistuksen tueksi materiaalit sekä suomeksi ja englanniksi. Kehittämisehdotus voidaan siis hylätä kesäkuussa, jolloin laitoksille ei aiheudu ylimääräistä työtä. Se voidaan hylätä myös joulukuussa, mikäli laitosten laatiman alustavat suunnitelmat eivät vakuuta tai niitä ei saada laadittua. Kielteinen päätös tarkoittaa, että jatkamme nykyisellä rakenteella sekä kandidaatin että maisterin tutkinnossa. Asiaan voidaan joutua palaamaan, mikäli ulkoiset tahot vaativat selkeämpää kandi- ja maisterivaiheen eriyttämistä. Kansainvälisen akkreditoinnin kannalta kanditutkinnon nykyinen rakenne ei ole missään tapauksessa vahvuus. Myös valtakunnallisesti mm. KKA:n meneillään olevalla auditointikierroksella korostetaan opetuksen ja oppimisen osuutta entistä enemmän. Mikäli kanditutkinnon uudistukseen lähdetään ja uudistus onnistuu, on luontevaa jatkaa maisterivaiheen sisäänoton ja maisteritutkinnon uudistamiseen vuosikymmenen loppupuolella.

7 Esitys 7 (7)