Tavoitteena turvallinen työpaikka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tavoitteena turvallinen työpaikka"

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts personaltidskrift Vuoden Menestyjät palkittiin Tavoitteena turvallinen työpaikka Maatila enemmän kuin harrastuksena LUE LISÄÄ SIVULTA»5 LUE LISÄÄ SIVULTA»6 LUE LISÄÄ SIVULTA»16

2 2 Hospitaali SISÄLTÖ KUUKAUDEN KIRJOITUS Operatiivinen päivystysosasto uusi toimintamalli Tyksissä...2 MÅNADENS SKRIVELSE Akutkirurgin - ny verksamhetsmodell på Åucs...2 Järjestelyeräneuvottelujen tulokset...3 Henkilöstökertomus Ortopedit viettivät vuosikokoustaan..3 Samuli Saarni ehdolla johtajaylilääkäriksi...3 Korkeatasoinen kansainvälinen endometrioosikokous....4 Neuro tyhyili Paimion sairaalassa...4 Työterveysyhtiöllä rekrytointivaltteja...4 Vuoden menestyjät palkittiin...5 Turvallisuus on monen tekijän summa...6 Psykiatrialla panostetaan erityisen paljon väkivallan uhkatilanteisiin...6 Päivystyksen ja ensihoidon kenttätyössä väkivallan uhka on tuttua...7 Neurolla osataan tunnistaa riskit...7 Olisiko oppirahat jo maksettu?...8 Surffaten tähystykseen...8 Turvapaikanhakija erikoissairaanhoidossa...9 Tyksin Työlääketieteen poliklinikan 25-vuotisjuhlavuosi...9 Turkka Tunturi eläkkeelle...10 Förlossningsavdelningen är inte turistens första mål...10 Mari Routapohjasta vuoden 2013 nivelneuvos...11 Ammattina puheterapeutti...11 Mahdollisuuksien osasto...12 KUUKAUDEN KIRJOITUS I MÅNADENS SKRIVELSE Arto Rantala Toimialuejohtaja, Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Ledare för verksamhetsområdet, Kliniken för bukkirurgi och urologi Operatiivinen päivystysosasto uusi toimintamalli Tyksissä T-sairaalan suuren muuton myötä tapahtui Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikassa monia muutoksia päivystyspotilaiden hoidossa. Vuosikausiahan vatsakipuiset ja virtsavaivaiset päivystyspotilaat hoidettiin osastoillaan yhdessä ennalta suunniteltujen potilaiden kanssa ja suurilukuiset päivystyspotilaat täyttivät gastrokirurgian ja urologian vuodeosastoja säännöllisen epäsäännöllisesti. T-sairaalan suunnittelussa haluttiin tehostaa päivystyspotilaiden hoitoa ja T-sairaalaan saatiin tarvittavat uudet tilat: G- osan kolmanteen kerrokseen (TG3A), teho-osaston viereen, tuli operatiivinen päivystysosasto. Se sijaitsee lähellä leikkaussalia, kuvantamista ja yhteispäivystystä (EPLL). Tilojen myötä toteutettiin myös toiminnan muutos: kaikki gastrokirurgian ja urologian alan, tapauskohtaisesti muidenkin, päivystyksenä sairaalaan otettavat potilaat tulevat operatiiviselle päivystysosastolle, jossa hoidetaan potilaat ennen ja jälkeen päivystysleikkauksen, jatketaan diagnostiikkaa tai todetun tilan hoitoa. Tavoitteena oli nopeatempoinen osasto, josta pidempää hoitoa vaativat siirtyisivät vuodeosastoille, jotkut aluesairaaloihin. Päivystyspotilaiden keskittäminen yhdelle osastolle tasoittaisi vuodeosastojen toimintaa iltaisin ja öisin. Osasto on tiloiltaan T-sairaalan muita vuodeosastoja tiiviimpi, siellä on neljä 3 4 potilaspaikan huonetta, eikä eris- tyshuoneita ole. Toimenpidehuoneessa voidaan tehdä mm. mahatähystyksiä. Osastolla on diagnostiikasta ja leikkaustoiminnasta vastaamassa virka-aikaan aina kaksi gastrokirurgia, joista kokeneempi konsultoi myös EPLL:ää ja teho-osastoa. Sujuvan toiminnan varmistaa pääasiassa vanhojen vatsaosastojen osaava hoitohenkilökunta ja jatkossa toteutetaan myös hoitajien kiertoa toimialueen eri osastojen kesken. Osaston toimintamalli on lähtenyt hyvin liikkeelle: potilasvaihto on ollut vilkasta, eikä pieni 15 paikan osasto ole puuroutunut. Päiväaikaisen päivystysleikkaussalin (sekin toimintamuutoslistallamme) puute on ajoittain viivästyttänyt leikkauksiin pääsyä vanhaan malliin, mutta uudet tilapäiset päivystyssalin järjestelyt toivottavasti korjaavat asian ja yötä myöten leikkaamisesta päästään. Operatiivinen päivystysosasto on hyvä esimerkki T-sairaalaan muuton ja organisaatiomuutoksen yhdessä mahdollistamista uusien toimintamallien toteutuksista. Se on poikkeuksellisen nopeasti osoittanut monen vuoden eri ammattiryhmien yhteisen suunnittelutyön hyödyt. Muissa toimialueemme uusien toimintamallien käyttöönotossa olemme myös edenneet hyvin, mukavasti tämän päivystyskärkihankkeen vanavedessä. Hyvää kesää kaikille! Akutkirurgin - ny verksamhetsmodell på Åucs Sisätautiosasto 2:lla ei mennyt putkeen...12 Traumaosasto tiloihinsa tyytyväinen Eurooppalaisen kardiologiayhdistyksen palkinto Johanna Silvolalle Sairaanhoitajan mielenterveysja päihdeosaaminen...13 Eurooppalaisen kardiologiayhdistyksen palkinto Johanna Silvolalle...13 Sarvesta härkää Mäihässä ollaan Sairaanhoitajaliitto palkitsi Helena Leino-Kilven...14 MULTASORMELLA ON ASIAA Voihan tulppaani...14 HaRRASTUKSENA Maatilatoiminta harrastuksena ja kakkostyönä...16 Kansi: VSSHP:ssä erikoistuvat lääkärit Ville ja Heidi Jussila hoitavat harrastuksenaan ja kakkostyönään Mäki-Sipilän maatilaa Aurassa. Aidon maaseutumainen pihapiiri ja miljöö ovat parhaimmillaan kesällä. Kuvassa myös lapset Valo ja Vilja. Harrastusesittely sivulla 16. (Kuva: Marjo Peltoniemi) I och med T-sjukhusets stora flytt skedde också många förändringar i vården av jourpatienter på Kliniken för bukkirurgi och urologi. I flera år vårdades ju jourpatienter inom bukkirurgi och urologi på avdelningarna tillsammans med på förhand planerade patienter och det stora antalet jourpatienter fyllde gastrokirurgiska och urologiska vårdavdelningarna mer eller mindre regelbundet. Då man planerade T-sjukhuset ville man effektivera vården av jourpatienter och därför fick man de nya utrymmena i T-sjukhuset: På våning tre i G-vingen, bredvid intensivvårdsavdelningen, placerades akutkirurgin. Den ligger nära operationssalen, bilddiagnostiken och samjouren (Affärsverket för akutvård och jour). I och med de nya utrymmena gjordes också en ändring i verksamheten: alla patienter inom gastrokirurgi och urologi, enligt fall också andra, som kommer som jourfall till sjukhuset, kommer till akutkirurgin, där man vårdar patienterna före och efter akutoperation, fortsätter diagnostiken eller behandlar det konstaterade tillståndet. Målet var en avdelning med högt tempo och varifrån patienter som behöver längre vård överförs till vårdavdelningarna, vissa till kretssjukhusen. Att koncentrera jourpatienterna till en avdelning skulle jämna ut vårdavdelningarnas verksamhet på kvällarna och nätterna. Avdelningen har kompaktare utrymmen än T-sjukhusets övriga vårdavdelningar. Det finns fyra 3-4 personers rum och inga isoleringsrum. I åtgärdsrummen kan man göra bl.a. gastroskopier. På avdelningen finns alltid två gastrokirurger under tjänstetid som ansvarar för diagnostiken och operationsverksamheten. Den mer erfarna av dem konsulterar också Affärsverket för akutvård och jour och intensivvårdsavdelningen. Den smidiga verksamheten säkerställs i huvudsak av de gamla avdelningarnas kunniga vårdpersonal och härefter förverkligas också rotation av sjukskötare mellan olika avdelningar. Avdelningens verksamhetsmodell har kommit igång väl: patientomsättningen har varit livlig och ihop till sig. Bristen på akutkirurgisk operationssal dagtid (den är också på vår lista för ändring i verksamheten) har ibland fördröjt åtkomsten till operationer enligt den gamla modellen, men ordnandet av en ny tillfällig akutsal korrigerar förhoppningsvis saken och man behöver inte längre operera ända till natten. Akutkirurgin är ett gott exempel på att flytten till T-sjukhuset och organisationsändringen tillsammans möjliggör förverkligandet av nya verksamhetsmodeller. Den har ovanligt snabbt bevisat nyttan med flera års gemensamma multiprofessionella planeringsarbete. I våra övriga verksamhetsområden har man också framskridit fint med att ta i bruk de nya verksamhetsmodellerna, fint i kölvattnet av detta topprojekt. Trevlig sommar allesammans! HOSPITAALI Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti Personaltidskrift för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. 7. vuosikerta. Julkaisija: Varsinais- Suomen sairaanhoitopiiri. Toimitus: Päätoimittaja Esa Halsinaho, puh , Toimituspäällikkö Markku Näveri, puh , Toimituskunta (suluissa varajäsenet): Esa Halsinaho, Mirja Hovirinta (Sari Rannikko), Pirjo Marjamäki (Eija Järvelä,) Marjut Kahilainen, Leena Kähäri (Helena Haapalehto-Gaebler), Anneli Lautaro (Johanna Siiriäinen), Markku Näveri, Marjo Wittfooth (Marja-Leena Veijola). Toimittajat: Marjo Peltoniemi, Pekka Remes, Tuula Vainikainen, Mathias Luther (Inter Folia Press) Taitto: Letterhead Paino: I-print Oy, Seinäjoki. Painos noin kpl. Jakelu: Itella Oyj. Osoitteet: Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin osoiterekisterit. Osoitteenmuutokset: VSSHP:n työntekijät ilmoittavat esimiehelleen, muut lehden saajat osoitteeseen tai puh Toimituksen osoite: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Viestintäyksikkö, PL 52, Turku. Ilmestyminen: 8 kertaa vuonna ISSN Seuraava lehti ilmestyy 2.9., aineistopäivä Mediatiedot: julkaisut/lehdet2013

3 Hospitaali 3 JÄRJESTELYERÄ- NEUVOTTELUJEN TULOKSET Toukokuun 31. päivän palkanmaksussa toteutettiin takautuvasti lähtien voimaan tulleet palkankorotukset. Kyse on virka- ja työehtosopimuksiin (TES:t) perustuvista palkankorotuksista, joiden kohdentamisesta on VSSHP:ssä neuvoteltu paikallisesti. Neuvoteltavat euromäärät laskettiin kunkin TES:n piiriin kuuluvien työntekijöiden marraskuun 2012 palkkasummasta. KVTES:n ja Tehyn puolella jaettiin lisäksi työnantajan omaa rahaa, jotta henkilökohtaiset lisät saatettiin sopimuksen edellyttämälle tasolle ennen järjestelyerää. Neuvottelujen tuloksista on esitelty muutamia linjauksia alla, tarkempaa tietoa löytyy aiheesta julkaistusta yleiskirjeestä. Neuvotteluissa myönnettiin esim. vastuulisiä uuden työnohjauskriteerin perusteella. Jatkokehityskohteeksi sovittiin mm. henkilökohtaisten lisien tarkastelu säännöllisesti palkkaliitteittäin ja hinnoittelukohdittain. Neuvottelutulokset KVTES HOITOHENKILÖSTÖ JA TEHY-SOPIMUS KVTES:n hoitohenkilöstön ja Tehy-sopimuksen neuvottelutulokset olivat pitkälti samansuuntaiset: -TVA-taso 5 otettiin käyttöön 03HOI-hinnoittelukohdassa ja sinne siirrettiin työn vaativuuden perusteella tiettyjä osastoja -lisäksi tehtiin muita tehtäväkohtaisen palkan tarkistuksia koskien joko tiettyä nimikettä tai yksittäisiä henkilöitä -myönnettiin uusia vastuulisiä ja otettiin käyttöön mahdollisuus maksaa kahta vastuulisää -nykyiset maksussa olevat henkilökohtaiset lisät korotettiin vastaamaan 3 % tai 6 %, lisäksi myönnettiin uusia henkilökohtaisia lisiä. Henkilöstökertomus ,3 % 12,3 % 2,1 % 3,9 % 8,6 % 13,1 % 2,5 % VSSHP VIRAT JA TOIMET YHT ,2 % 4,5 % Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi 3,5 % 45,0 % VSSHP:n 15. henkilöstökertomus on juuri julkaistu. Se on parhaillaan jaossa sekä sairaanhoitopiirin sisällä että ulkoisille sidosryhmille. Henkilöstökertomuksen tarkoituksena on toimia yhtenä henkilöstöjohtamisen apuvälineenä ja antaa tietoa sairaanhoitopiirin henkilöstöstä. Keskeisimpiä henkilöstöä koskevia tietoja ja tunnuslukuja tarkastellaan VSSHP:n tasolla sekä joiltain osin tulosalueittain ja ammattiryhmittäin. Tasa-arvon toteutumista sairaanhoitopiirissä tarkastellaan henkilöstörakenteen, ikäjakauman, työn ja elämäntilanteen yhteensovittamisen sekä palkkarakenteen osalta. Lisäksi tehdään tilannekatsaus Henkilöstöpoliittisen toimintaohjelman toteutussuunnitelmaan. Kertomus on pääosin toteutettu viime vuoden tapaan ja sen kuvituksena on käytetty Hospitaaleissa vuonna 2012 julkaistuja kuvia. Marjut Kahilainen, henkilöstöasiantuntija henkilöstökertomuksen toimittaja Tyks Loimaan aluesairaala Salon aluesairaala Tyks Vakka-Suomen sairaala Turunmaan sairaala Psykiatrian tulosalue Hallintokeskus Huollon palveluiden tulosalue Teknisten palvelujen tulosalue Tyks-Sapa EPLL Ortopedit viettivät vuosikokoustaan Ortopediayhdistyksen perinteistä kevätkokousta vietettiin tänä vuonna Turussa. Alan luentoja pidettiin T-sairaalan Johan Haartman -salissa kahtena päivänä ja niissä oli yli 150 osallistujaa. Lisäksi ohjelmassa oli T-sairaalan ja yhteispäivystyksen esittelyä ympäri Suomea tulleille vieraille. Neuvottelutulokset erosivat toisistaan seuraavilta osin: -Tehyn neuvottelupöydässä tehtiin varaus maksaa vastuulisää itsenäisestä lääkkeenmääräämisoikeudesta -KVTES:n hoitohenkilöstön osalta korotettiin välinehuoltajien ja palveluohjaajien tehtäväkohtaisten palkkojen tasoja. KVTES Akateeminen tutkimus- ja hoitohenkilöstö -sosiaalityöntekijöiden sekä muutaman yksittäisen nimikkeen tehtäväkohtaisten palkkojen tasoja korotettiin -nykyiset maksussa olevat henkilökohtaiset lisät korotettiin vastaamaan 3, 6, 9 ja 12 %. Lisäksi myönnettiin uusia henkilökohtaisia lisiä joko tutkinnon tai esitysten perusteella. KVTES Hallinto, huolto, talous -hinnoittelutunnuksissa 010TOI01, 010TOI02, 08SII, 08LII ja 08PER korotettiin tehtäväkohtaisten palkkojen tasoja tasaeräkorotuksena -lisäksi tehtiin muita tehtäväkohtaisen palkan tarkistuksia koskien joko tiettyä nimikettä tai yksittäisiä henkilöitä -nykyiset maksussa olevat henkilökohtaiset lisät korotettiin vastaamaan 3 tai 6 %. Lisäksi myönnettiin uusia henkilökohtaisia lisiä laitoshuoltoon. TEKNIIKAN SOPIMUS Kaikkien sopimuksen piiriin kuuluvien henkilöiden tehtäväkohtaisia palkkoja korotettiin tasaeräkorotuksena. LÄÄKÄRISOPIMUS Määrärahoja suunnattiin ensisijaisesti yksittäisten henkilöiden palkkaryhmien muutoksiin tai henkilökohtaisiin lisiin. Lisäksi sivuvirkaisten lääkärien palkkaryhmiä korotettiin. Marjut Kahilainen, henkilöstöasiantuntija Luennot käsittelivät esimerkiksi murtumakirurgiaa ja ajankohtaisen lainsäädännön vaikutuksia ortopedien työhön. Ortopedit osallistuivat aktiivisesti keskusteluun jokaisen luennon jälkeen. Mukana oli myös aktiiviuransa jo tehneitä eläkeläisiä. Johan Haartman -salin aulassa oli alan näytteilleasettajia ja kokoustajille järjestettiin lisäksi iltaohjelmaa. Ortopediyhdistys (SOY) on Suomen suurin kirurgiyhdistys 408 jäsenellään. Vuosikokous esitelmineen on SOY:n tärkein tapahtuma. Päivitettyä tietoa murtumista Ortopedit saivat muun muassa päivitettyä tietoa lonkkamurtumatilastoista Suomessa v tamperelaisen liikuntalääketieteen erikoislääkärin Pekka Kannuksen luennosta. Kannuksen esittämät tilastot kertoivat, että lonkkamurtumien esiintyvyys Suomessa on alkanut laskea vuodesta 2005 saakka, kun taas sitä ennen esiintyvyys nousi tasaisesti. Lonkkamurtuma on useimmiten seurausta iäkkään ihmisen kaatumisesta. Sairaalahoidettuja kaatumatapauksia on Suomessa noin vuodessa. Kaatumisissa kuolee maassamme vuosittain 1000 ihmistä, mikä on huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi liikenneonnettomuuksissa. Ylipaino voi suojata lonkkamurtumissa, mutta on riskitekijä esimerkiksi nilkkamurtumissa. Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Niko Strandbergin luennosta selvisi puolestaan, että lonkkamurtumat ovat useimmiten seurausta huonosta luunlaadusta. Monella iäkkäällä ihmisellä on kroonisia sairauksia, jotka vaikuttavat luunlaatuun heikentävästi. Vuosikokoustunnelmissa Tyksin ortopedi ja Tules-toimialueen toimialuejohtaja Petri Virolainen, Tyksin ortopedian ja traumatologian edellinen ylilääkäri, eläkkeellä oleva Olavi Nelimarkka ja Tyksin ortopedian ja traumatologian emeritusprofessori Allan Aho sekä Suomen ortopediyhdistyksen puheenjohtaja, LKT, professori ja ortopedian erikoislääkäri Ilkka Kiviranta. Murtumat tulee hoitaa mahdollisuuksien mukaan vuorokauden sisällä, sillä hoidon viivästyminen yli 24 tuntia on merkittävä tekijä komplikaatioiden syntyyn. VSSHP:n edustajat tapahtumassa kertoivat, että VSSHP:ssä vain 5,6 % odottaa leikkausta yli 48 h. Uusintaleikkauksia lonkkamurtumien proteesien laitoissa tehdään 5 prosentille potilaista ja suurin osa niistä tehdään vuoden sisällä. Samuli Saarni ehdolla johtajaylilääkäriksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus päätti kokouksessaan 7. toukokuuta esittää kuntayhtymän valtuustolle, että sairaanhoitopiirin uudeksi johtajaylilääkäriksi valittaisiin dosentti Samuli Saarni. Valtuusto kokoontuu 11. kesäkuuta. Samuli Saarni työskentelee Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin psykiatrian toimialan Helsingin klinikkaryhmän vs. johtajana. Hän on sekä terveydenhuollon etiikan että sosiaalipsykiatrian dosentti. Hän väitteli lääketieteen tohtoriksi vuonna 2006 ja filosofian tohtoriksi 2010.

4 4 Hospitaali Työterveysyhtiöllä rekrytointivaltteja Teksti ja kuva» Markku Näveri Toimintamme on lähtenyt hyvin käyntiin, toteaa Länsirannikon työterveys Oy:n toimitusjohtaja Ari Mäkinen tyytyväisenä. Sairaanhoitopiirin työterveyspalveluja tuottavan osakeyhtiön toiminta käynnistyi 1. toukokuuta. Kongressiväki aloitti tilaisuuden Tyksin SH-auditoriossa seuraamalla live-leikkausta Naistenklinikan leikkaussalista. (Kuva: Markku Näveri) Korkeatasoinen kansainvälinen endometrioosikokous Turku järjesti toukokuuta neljännen pohjoismaisen endometrioosin tutkimuksesta ja hoidosta kiinnostuneille lääkäreille suunnatun kokouksen, 4th Nordic Congress on Endometriosis (NCE 2013). Aiemmat pohjoismaiset kokoukset on pidetty Tukholmassa Ruotsissa 2000, Svendborgissa Tanskassa 2006 ja Trondheimissa Norjassa Osallistujia oli yhteensä yli 200, erikoislääkäreitä ja erikoistuvia lääkäreitä sekä tutkijoita erityisesti Pohjoismaista ja tietysti myös Suomesta sekä hyvin myös Pohjoismaiden ulkopuolelta. Endometrioosi on varsin yleinen hedelmällisessä iässä olevien naisten vaiva, joka luonteeltaan on kiusallinen mutta onneksi hyvänlaatuinen tauti. Se on ehkä tärkein kivun ja hedelmättömyyden aiheuttaja naisilla ja koskettaa noin 5 10 prosenttia hedelmällisessä iässä olevista naisista. Noin puolella naisista, joilla on lantion alueen kipuja tai lapsettomuutta todetaan endometrioosi. Keskimääräisen viiveen lopulliseen (kirurgiseen) diagnoosiin on oletettu kestävän 7 10 vuotta. Tästä syystä uudet diagnostiset menetelmät ovat alan tutkimuksen polttopisteessä. Endometrioosin hoidosta aiheutuvat kustannukset ovat hyvin mittavat yhteiskunnan kannalta. Euroopan tasolla on arvioitu, että hoidon rahallinen kustannus nousee vuosittain jopa yli 10 miljardiin euroon. Turun NCE kokouksessa käsiteltiin viimeisimmän tutkimustiedon ja potilashoidon uutuudet toisaalta tutkijoille ja toisaalta kliinikoille. Lisäksi se mahdollisti kokemusten ja ideoiden vaihdon niin pohjoismaisten kuin muualtakin tulevien kollegojen kesken. Suomen tiedeyhteisön kannalta oli ensiarvoista, että saimme vieraaksemme kansainvälisesti erittäin korkeatasoisia luennoitsijoita ja pohjoismaisia, maansa endometrioosin hoidon keskittämisestä ja hoidosta vastaavia kollegoita, joilla on myös selvä oma tutkimusintressinsä. Kansainvälisistä tutkijanimistä tärkeimpinä olivat esillä Maailman endometrioosijärjestön presidentti prof. Paolo Vercellini Italiasta ja prof. Ian Fraser Australiasta. Pohjoismaista kärkeä edustivat prof. Matts Olovsson Ruotsista, prof. Tom Tanbo Norjasta, prof. Reynir Geirsson Islannista ja edellisen kokouksen presidentti prof. Mette Moen Norjasta. Juha Mäkinen professori, ylilääkäri Naistenklinikka NEURO TYHYILI PAIMION SAIRAALASSA Kuva: Anne Lehtinen Saimme viettää Neuron toimialueen tyhy-iltapäivää torstaina historiallisessa ja legendaarisessa ympäristössä. Paimion sairaalan kuntoutusosasto oli järjestänyt kaikin puolin todella upeat olosuhteet. Ilmojen haltijakin oli puolellamme, retkipäivänä aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta ja lämpötilakin hipoi kesäisiä lukemia. Noin 80 hengen porukalla juotiin ensin kahvit seitsemännen kerroksen parvekkeella. Se on paikka, jossa vuosikymmeniä sitten makuutettiin tuberkuloosipotilaita parantavassa raittiissa ilmassa mäntymetsikön keskellä henkeäsalpaavien maisemien syleilyssä. Maisemaa riittää silmänkantamattomiin. Neljään eri ryhmään jaettuna jokainen vuorollaan kulki läpi historiallisen rastipolun ja sairaalan museokierroksen asiantuntevien oppaiden johdolla. Opittiin paljon uutta sairaalan menneisyydestä. Retkellä metsikössä ihasteltiin luonnon avaruutta, väljyyttä, puita, mustikan- ja puolukanvarpuja, valkovuokkoja, sitruunaperhosta, hiljaisuutta! Toimintatuvalla jokainen ikuisti itsensä tai ainakin sormenpäänsä suureen lakanaan. Lakanalle sai ehdottaa käyttötarkoitusta. Lopputulos ei ollut vielä lehden painoon mennessä selvillä. Hienon tyhypäivän onnistumisesta suuret kiitokset järjestäjille ja kaikille mukana olleille! Anne Mäkinen oli jo viime kesänä selvittämässä yhtiön perustamista, ja tämän vuoden alusta hän tuli mukaan valmistelemaan liikkeenluovutusta sekä muita tarvittavia sopimuksia. Niinpä hän oli luonnollinen valinta toimitusjohtajaksi, kun vielä yhtiön hallituksen puheenjohtaja Simo Paassilta sekä johtava työterveyslääkäri Hannu Virtanen katsoivat, että alkuvaiheessa tarvitaan taloushallinnon osaajaa. Ari Mäkinen on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri ja toiminut mm. Turun terveystoimen talouspäällikkönä, Salon koulutuskuntayhtymän talousjohtajana sekä Turun kaupungin talousjohtajana. Viime mainitusta pestistä hän siirtyi yrittäjäksi taloushallinnon palveluiden pariin. Länsirannikon työterveyshuollon kanssa solmittu sopimus päättyy vuoden 2014 lopussa. Tämä on selkeä ja riittävä määräaika hoitaa sovitut asiat, ja tarkoitus on, että kunhan yhtiön toiminta vakiintuu, hallintokin siirtyy johtavalle työterveyslääkärille. Ari Mäkinen toimii monen muunkin yhtiön vuokrattuna johtajana. Länsirannikon työterveys Oy:n tehtäviin on varattu noin 5 päivää kuukaudessa, joskin käynnistysvaiheessa aika on tuplaantunut. Pitää olla varsin iso yritys tai yhtiö, jotta sen kannattaisi palkata kokopäiväinen talousjohtaja tai muu hallinnosta vastaava henkilö, Mäkinen valottaa nykypäivän trendiä. Tavoitteena on, että oma yhtiö tuottaisi kaikki työterveyspalvelut, kertoo toimitusjohtaja Ari Mäkinen. Ei suuria muutoksia alkuun Työterveysyhtiön alku on sujunut mm. ilmettä rakentaessa: logo, käyntikortit, lomakkeet, nettisivu, sähköpostit. Värinä on vihreä, modernin terveydenhoidon väri. Toimitusjohtaja ei lupaa alkuun suuria muutoksia. Yhteistyö Terveystalon kanssa jatkuu, joskin sopimus on katkolla vuoden lopussa, mutta back-up-sopimus kilpailutetaan. Tavoitteena on, että ajan mittaan palvelut tuotetaan itse omassa talossa. Uusi, sähköinen terveystarkastus otetaan käyttöön tänä vuonna. Se ei Mäkisen mukaan vähennä nyt olevia palveluja, mutta sitä voidaan hyödyntää palvelutarpeita määriteltäessä. Konkreettinen muutos on, että vastaanottoajat siirtyvät Turussa Hämeenkadulle. Uutta on tiimiorganisaation rakentaminen: tietyillä alueilla aina sama lääkäri-hoitajapari vastaa saman asiakkaan palveluista. Näin erityisesti tiedonkulku paranee molempiin suuntiin Uudet tilat mietintään Yksi uuden yhtiön tavoitteista on saada työterveyslääkärit lähemmäksi yhtiön toimintaa, joko suoraan tai ammatinharjoittajina. Toukokuussa jo saatiin yksi kokopäiväinen ja yksi osapäiväinen lääkäri. Heitä tarvittaisiin kaikkiaan 7 8, sillä yhtälö on yksi lääkäri tuhatta työntekijää kohden. Toimitusjohtaja tietää rekrytoinnin haasteellisuuden, mutta valttejakin yhtiöllä on: Hallintobyrokratia on meillä vähäistä. Yhtiö on pieni ja kansallinen, rahat pysyvät Suomessa. Työympäristön luulisi kiinnostavan, onhan asiakkaina saman alan ammattilaisia. Lisäksi yliopistosairaala tarjoaa hyvät kouluttautumis- ja kehittymismahdollisuudet. Työterveyshuolto jatkaa Hämeenkadulla, mutta uudet tilat tulevat ennen pitkää harkintaan, sillä nykyisissä ei ole pelivaraa eivätkä ne tue toiminnan kehittämistä. Toimitusjohtaja väläyttää sijoittumista Kupittaalle, koska palvelujen on oltava lähellä asiakkaita. Tulevaisuutta on myös toiminnan laajeneminen, esimerkiksi Poriin ja Vaasaan. Satakunnan kanssa neuvottelut voitaisiin aloittaa vaikkapa syksyllä, jos kiinnostusta ja yhteinen sävel löytyisivät. Realismia toiminnan käynnistyminen voisi olla vuoden 2015 alusta. Tärkeintä on rakentaa mallimme toimivaksi, jolloin sitä on helpompi myydäkin, Ari Mäkinen sanoo. Ja hänen perusviestinsä kuuluukin, että nyt on lähdetty liikkeelle ja tuo rakentaminen on hyvässä vauhdissa.

5 Hospitaali 5 VUODEN MENESTYJÄT PALKITTIIN musten saaminen on nopeutunut. Yhteiset radiologiset kokoukset kirurgien, patologien ja onkologien kanssa ovat kohentuneet todelliseksi moniammatilliseksi vuoropuheluksi. Osastofarmaseutit Tyksissä, Kirurgisessa sairaalassa ja Salon aluesairaalassa (14 hlöä) Palvelukulttuurin ja asiakaslähtöisyyden huomioiminen toiminnassa. Osastofarmaseutit työskentelevät asiakasyksiköiden sisällä tukien työllään asiakkaiden toimintaa. Palaute on ollut myönteistä, ja käytännössä palvelujen kysyntä on suurempaa kuin kyetään tarjoamaan. Tykslabin molekyyligenetiikan laboratorio (14 hlöä) Niukoilla resurssilisäyksillä laboratorio on jo vuosia lisännyt myyntiään merkittävästi, viidessä vuodessa se on yli kolminkertaistunut. Vuoteen 2011 verrattuna vuoden 2012 tutkimusmyynti kasvoi noin ilman laboratoriohenkilöstön lisäystä. Monien tutkimusten ainoana tuottajana Suomessa sen ulkoisen myynnin osuus oli 54 %. Teksti ja kuva» Markku Näveri Vuoden Menestyjä -kannustepalkinto myönnetään sh-piirin työntekijälle, työryhmälle tai osastolle jälkikäteen edellisvuoden toiminnan perusteella. Hakemuksia tuli 63 ja ne käsittivät noin 1280 henkilöä. Hakemuksista pyydettiin lausunnot tulosryhmän johtajilta, Vuoden Menestyjä -työryhmä arvioi hakemukset ja saapuneet lausunnot tehden esityksen palkittavista. Esitys käsiteltiin myös sh-piirin johtoryhmässä ja yhteistyötoimikunnassa. Valintaperusteita olivat mm. toimintatapojen kehittäminen tehokkaammiksi ja joustavammiksi, palvelukulttuurin ja asiakaslähtöisyyden huomioiminen sekä hyvien käytänteiden esille tuonti ja yhteisöllisyys. Hyvästä työstä palkittiin tällä kertaa kaikkiaan 231 henkilöä. Sh-piirin johtaja Olli-Pekka Lehtosella ja henkilöstöjohtaja Saana Lepällä oli mieluisa tehtävä jakaa palkituille kunniakirjat ja ruusut 17. toukokuuta. Tilaisuus päättyi perinteisiin kakkukahveihin Savikupissa. Operatiivisen hoidon tulosryhmä Aikuisten teho-osasto, MET-ryhmä (10 hlöä) MET-toiminnan tarkoitus on tunnistaa ja hoitaa vuode-osastoilla olevia riskipotilaita yhdessä vo:n henkilökunnan kanssa niin, etteivät potilaat ajautuisi elvytystilanteeseen. Näin vältettäisiin inhimillistä kärsimystä, vähennettäisiin tehohoidon tarvetta ja siten kustannuksia. MET-ryhmä tarjoaa vuodeosastoille konsultaatioita, joilla pyritään vähentämään potilaiden palautumista vuodeosastoilta teho-osastolle. Lisäksi pyritään lisäämään yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä teho- ja vuodeosastojen välillä. Poliklinikka 221/228 (32 hlöä) Ajanvarauspoliklinikalla käy päivittäin huonokuntoisia, muistamattomia, sekavia ja apua tai valvontaa tarvitsevia potilaita, joiden potilasturvallisuus huolestutti. Pientyöryhmässä kehitettiin tiedote Potilasturvallisuus on yhteinen asiamme ja jaettiin sitä jokaisen kutsukirjeen mukana potilaille ja vuodeosastojen kautta uusintakäynnille tuleville ja laajalti suoraan toisiin hoitolaitoksiin. Asiakaslähtöistä paneutumista potilasturvallisuuden kehittämiseen. Tyksin silmäklinikan kaihitiimi (56 hlöä) Kehittämistyön lähtökohtana olivat pitkät leikkausjonot, salien heikko käyttöaste, lyhytjänteinen toiminta ja hoitohenkilöstön runsaat lyhytaikaiset poissaolot. Tätä lähdettiin purkamaan monin tavoin, ja leikkausjonoja kyettiin lyhentämään merkittävästi ja hoitotakuun rajoissa on pysytty hyvin. Myös henkilöstön lyhytaikaiset poissaolot vähenivät. Työntekijöiden toiveet ja tarpeet on huomioitu aiempaa enemmän työvuoro-, loma- ja koulutussuunnittelussa ja tehtävien jaossa. Työpaikkakiusaamiselle on nollatoleranssi. Konservatiivisen hoidon tulosryhmä Potrettiin ehtineet vuoden menestyjät. Peritoneaalidialyysihoitotiimi (4 hlöä) Nefrologisen yksikön strategian tärkeä kohde on dialyysipotilaiden saaminen kotihoitoon. PD-hoito on laajin dialyysin kotihoidon muoto. PD-tiimi on vuoden 2012 aikana kyennyt lisäämään kotihoitopotilaiden määrää n. 50 %. Tämä on kasvattanut potilasmäärän liki 50:een, mikä on omaa luokkaansa maamme yliopistosairaaloissa. PD-tiimi on saanut tämän aikaan motivoimalla ja kouluttamalla potilaita ja muiden th:n toimijoiden henkilöstöä luoden alueelle verkoston, joka tukee PD-kotihoitoa. Näin potilaiden elämänlaatu paranee kotihoidon ansiosta, matka-aikaa säästyy ja samalla kertyy mittavat säästöt. Neurologian klinikan tekstinkäsittelyyn (purku) osallistuneet tekstinkäsittelijät ja osastonsihteerit (5 hlöä) Kesällä 2012 neurologian klinikan tekstinkäsittelijät alkoivat kehittää tekstinkäsittelyprosessia tehokkaammaksi ja joustavammaksi. Ongelmana olivat mm. epätasaiset jonot tekstinkäsittelyssä, hoitopalautteiden viivästyminen ja sijaisten tarve. Aiemmat yksikkö- ja vastaanottokohtaiset purut muuttuivat prosessin myötä laajemmaksi yhteiseksi kokonaisuudeksi. Näin asiakkaiden palvelu on parantunut hoitopalautteiden päätyessä nopeammin potilaille ja jatkohoitopaikkaan. Sijaistarvekin on vähentynyt. Sairaanhoitaja Esko Roselli Lasten akuuttihoidossa hätätilanteita on aika harvoin. Tietotaito ja sen ylläpito näiden kriittisten tilanteiden hoidossa 24/7 on tärkeää. Rosellilla on keskeinen osa lasten hätätilasimulaatiokoulutuksen kehittämisessä ja toteutuksessa yksikössään. Koulutus järjestetään viikoittain 1 2 tuntia kestävänä simulaatiotilanteena. Se tapahtuu oman työn ohessa esimerkillisesti siirtäen omaa laajaa osaamista hiljaisena tietona työyhteisössä. Lastenklinikan varahenkilöstön Sissikäsikirja (20 hlöä) Toimintatapojen kehittäminen tehokkaammiksi ja joustavammiksi Sissikäsikirjan avulla. Aloite, visio ja toteutus tulivat varahenkilöstöltä. Sissikäsikirja vastaa tarpeisiin, joita kiertävällä henkilöstöllä on ollut pitkään. Se sisältää klinikan keskeiset hoidon osa-alueet. Käsikirja tukee varahenkilöstön osaamista ja yhtenäistää käytäntöjä. Lähtökohtana oli tehokkuuden, potilasturvallisuuden ja potilaslähtöisyyden lisääminen yhdistämällä tärkeää informaatiota, joka tähän asti on ollut hajallaan. Supersimulaatioviikon järjestäneet simulaatiokouluttajat (5 hlöä) Simulaatioviikko toteutettiin klinikkarajat ylittävänä yhteistyönä. Niin kouluttajat kuin osallistujat olivat eri klinikoilta. Viikon aikana kehitettiin hätätilassa toimivan tiimin yhteistyötä korostamalla ei-teknisiä taitoja. Jälkipuinnissa opituiksi teemoiksi mainittiin hyvän johtajuuden tärkeys, tarpeellisen tiedon siirtämisen merkitys, tiedon oikeellisuuden tarkistaminen, keinot tulla kuulluksi, kuittaaminen ja varmistaminen, valmistautumisen merkitys, tilannetietoisuuden merkitys ja sen parantamisen keinot, priorisoinnin tärkeys. Esille tulleisiin toimintaa rajoittaviin tekijöihin etsittiin ja löydettiin yhdessä ratkaisuja. Toiminta tehostui, yhteistyö parani, samoin potilasturvallisuus. Huollon palveluiden tulosyksikkö Puistotiimi (4 hlöä) Perustyönä ympäristön viihtyisyys, siisteys ja turvallisuus. Kaikki nämä ovat parantuneet tiimityöhön siirtymisen myötä. Myös koneitten tehokas käyttö auttanut. Ryhmän toiminnassa korostettu ihmisten auttamista esim. auton parkkeerauksessa ja hoitopaikan löytämisessä. Tyks-Sapa-liikelaitos T-sairaalan radiologian yksikkö (28 hlöä) Radiologian el Timo Kyyrönen ja sittemmin Susanna Pekanheimo henkilökuntineen ovat muuttaneet täysin keuhkosairauksien vastuualueen radiologiset palvelut ammattitaidollaan, ystävällisyydellään ja palvelualttiudellaan. Radiologisten tutki- Psykiatrian tulosalue Psykoterapeutti Florence Schmitt Schmitt on luonut uudenlaisen, vahvasti potilaslähtöisen toimintamallin syöpää sairastavien aikuispotilaiden perheiden hoitoon. Lisäksi hän on aloittanut erikoistuvien lääkäreiden työnohjauksen syöpätautien klinikalla. Hän on luonut toiminnallaan hyvän ja tehokkaan kriisihoitomallin, jossa huomioidaan kaikki perheenjäsenet tilanteessa, jossa toista vanhempaa uhkaa kuolema. Tyksin neuropsykiatrian työryhmä (7 hlöä) Neuropsykiatrian poliklinikalla on aloitettu aikuispsykiatriassa uudenlainen kuntoutusmuoto, neuropsykiatrinen valmennus. Se koostuu 3 kk:n jaksoista, joiden tavoitteena on lisätä potilaan itsenäistä toimintakykyä ratkaisu- ja voimavarakeskeistä työotetta hyödyntäen. Kokemukset ovat lupaavia, ja potilaspalaute on ollut myönteistä. Valmennusta on myös integroitu toimintaterapeutin työskentelyyn ja yhteisjaksoja on toteutettu. Pkl:n sisäinen kuntoutuspalvelu tarjoaa merkittävän parannuksen, sillä ulkoisiin kuntoutuspalveluihin on osin vaikea saada rahoitusta. Nyt potilaat, jotka olisivat aiemmin voineet jäädä palvelujen ulkopuolelle, saavat räätälöityä, käytäntöön orientoitunutta kuntoutusta. Loimaan aluesairaala Loimaan aluesairaalan päivystyksen sairaanhoitajavastaanoton henkilökunta (30 hlöä) Vastaanottotoiminnan kehittämisen tavoite on ollut sairaanhoitajien osaamisen hyödyntäminen ja toimintatapojen kehittäminen työnjakoa uudistamalla. Päivystysprosessi on kuvattu siten, että siinä pyritään parhaalla mahdollisella tavalla jakamaan osaamista ja resursseja niin, että päivystyspotilaat saavat riittävän hyvän ja osaavan hoidon. Samalla toteutetaan LAS:n visiota: oikeita asioita oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Keskeistä on hoitotyön laatu. Se ilmenee potilaslähtöisenä toimintana, henkilöstön osaamisena, prosessin toimivuutena ja tuottavuutena. Laadukas päivystävän sairaanhoitajan vastaanotto takaa taloudellisen ja tehokkaan toimintaympäristön.

6 6 Hospitaali Turvallisuus on monen tekijän summa Teksti ja kuva» Markku Näveri Väkivallan määrä on sairaaloissamme viime vuosina lisääntynyt, kertoo sairaanhoitopiirin suojelupäällikkö Henrik Jalo. Sekä uhkaavat että toteutuneet tapaukset ovat valitettavaa arkipäivää eräissä yksiköissä. Tällaisiksi Jalo nostaa etenkin neuron, psykiatrian ja päivystyksen. Psykiatriassa niitä on eniten, ja siellä tilanteet ovat erilaisia, koska sekä samat potilaat että samat hoitajat kohtaavat päivittäin, ja toimeen on tultava. Päivystyksen potilaat taas saattavat tulla tilanteesta, joka on jo valmiiksi kuohuttanut mieliä, kuten tappelusta, tai ambulanssi voi mennä hakemaan potilasta sellaisesta. Media puolestaan herkuttelee tapauksilla, jotka eivät ole tyypillisiä sairaalayhteisöissä. Tällaisiksi Jalo nostaa ambulanssinkuljettajan puukotuksen ja potilaan hyppäämisen ambulanssista. Toteutuneita aggressioita suojelupäällikkö tietää liian paljon onhan yksikin liikaa. Potkuja, lyöntejä ja raapimisia; pahimpana viime ajoilta päivystävän lääkärin mukiloiminen tajuttomaksi. Useimmista ei jää fyysisiä vammoja, mutta monasti seurauksena on pelkoa ja ahdistusta. Koska sairaanhoitopiirin työntekijöillä on oikeus turvalliseen työntekoon turvallisissa olosuhteissa, on työssä, johon liittyy ilmeinen väkivallan uhka, työ ja olosuhteet järjestettävä siten, että uhkat ehkäistään mahdollisuuksien mukaan ennakolta. Työpaikalla on työturvallisuuslain mukaan oltava väkivallan torjumiseen tai rajoittamiseen tarvittavat asianmukaiset turvallisuusjärjestelyt tai -laitteet sekä mahdollisuus avun hälyttämiseen. Henrik Jalon mukaan noin onkin: kokonaisuus on kunnossa, meillä on käsitys siitä, mitä voi tapahtua ja sellaiseen osataan varautua ja toimia tilanteen mukaan. Toki on selvää, että koskaan ei voida varautua aivan kaikkeen. Uusia kuvioita Varautumiseenkin liittyvä riskinarviointi menee Tyksissä piakkoin uusiksi lukuisien muuttojen ja muutosten takia. Tosin nykyinen arviointimenetelmämmekin on osin vanhanaikainen. Neuvottelemme parhaillaan vakuutusyhtiö Pohjolan sähköisen riskinarviointijärjestelmän käyttöönotosta Suojelupäällikkö Henrik Jalon mukaan väkivaltatilanteisiin sh-piirissä osataan varautua ja turvajärjestelmät ovat kunnossa. syksyllä. Sekin vaatii sitten koulutusta ja perehdytystä. Henkilöturvajärjestelmät ovat Jalon mukaan hyvällä mallilla, joskaan T-sairaalassa niitä ei vielä ole saatu käyttöön. Ongelma on myös laitteiden huolto: jos huoltomies tulee Tampereelta, viive on luvattoman pitkä. Lähiaikoina vaihtuu sh-piirin käyttämä vartiointifirma ja sen myötä ohjeistus. Henrik Jalo kertoo, että saman tien käydään läpi koko turvallisuusyleiskirje. Myös uusia ovenavaamissysteemeitä otetaan käyttöön, jolloin sairaalarakennuksissa ei avata ovea etäkäytöllä tietämättä kuka tulee, vaan osastolta nähdään, kuka ovella on. Sisään pyrkijän kanssa voidaan keskustella, ja ovi avataan vasta kun hänet on tunnistettu. Jokunen toivekin suojelupäälliköllä on. Uhkaavista tilanteista pitää ehdottomasti ilmoittaa eikä hyväksyä niitä normaaliin arkeen kuuluviksi. Vierailuajoista tulee pitää kiinni, nyt on turhaa kohteliasta joustoa. Luvassa on jälleen turvallisuuskoulutusta, ja näihin osallistutaan aktiivisesti, mutta osallistujilta toivoisin kysymyksiä ja pohdintoja. Koulutuksissa on myös pyrittävä siihen, että ne lisäävät turvallisuutta, eivät pelkoa. Suojelupäälliköllä on myös resepti uhkaaviin tilanteisiin: Provosoitua ei kannata. Positiivinen asenne saattaa rauhoittaa ärhentelijän, pelko ja kiukku vain lietsovat lisäraivoa. HFR-kouluttajat Jari Silokangas, Murat Avsar ja Mari Lehtinen näyttävät Pekka Makkosen kera miten tilanne otetaan haltuun. Psykiatrialla panostetaan erityisen paljon väkivallan uhkatilanteisiin Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi Psykiatrian tulosalueella lähdetään siitä, että työntekijät ovat itse koulutettuja kohtaamaan uhkatilanteita eikä kaikkia tilanteita ole ulkoistettu ulkopuolisille kuten esimerkiksi vartijoille tai poliisille. Ylihoitaja Pekka Makkonen VSSHP:n Aikuispsykiatrialta uskoo, että valtaosa psykiatrialla työskentelevistä on kohdannut väkivaltaa. Vakavia tilanteita kohdataan kuitenkin aika harvoin. Esimerkiksi suljettu osasto on hyvin valvottu. Psykiatrialla käytössä HFR-menetelmä Suomessa on psykiatrisissa sairaaloissa käytössä monia englannista alkunsa saaneeseen MAPA- menetelmään (Management of Actual or Potential Aggression) pohjautuvia koulutus- ja toimintamalleja väkivallan uhkatilanteita ajatellen. Tyks on yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun kanssa kehittänyt samalta pohjalta suomalaisen version HFR:n eli Hallittu Fyysinen Rajoittaminen -menetelmän. HFR edellyttää onnistuakseen 2 3 ihmisen sujuvaa yhteistoimintaa. HFRmalli ei ole pelkästään tekniikka, vaan sen taustalla on hoidollinen ajattelutapa, jossa pyritään koko ajan toimimaan asiakkaan parhaaksi. Menetelmä tarjoaa mahdollisuuden käyttää eriasteisia interventioita kevyestä kosketuksesta tiukkaan kiinnipitämiseen. Menetelmän käyttö ei tuota asiakkaalle kipua tai vahinkoa. Yksi henkilö keskittyy asiakkaan kanssa kommunikoimiseen pyrkimyksenään tilanteen rauhoittaminen keskusteluyhteyden säilyessä koko ajan. Keskeistä HFR:lle on pyrkimys selvittää tilanne niin, ettei eristystä tarvita. Henkilökunnan kouluttajat omasta takaa Tyksissä HFR-kouluttaminen alkoi Koulutuksen jälkeen eristämisluvut ovat merkittävästi laskeneet, mihin koulutuksen luomat yhdenmukaiset toimintatavat ovat saattaneet vaikuttaa. VSSHP:n psykiatrian tulosalueelta koulutettiin viisi osastojen henkilökunnan kouluttamisesta vastaavaa kouluttajaa, joista aktiivisina kouluttajina toimii tällä hetkellä kolme. HFR-kouluttajat pitävät psykiatrian tulosalueen henkilökunnalle kolmen päivän peruskursseja, joihin osallistuu noin henkilöä kerrallaan. Kertausta järjestetään puolen vuoden välein. Kesätyöntekijöillekin pidetään tulosalueella lyhyt peruskurssi. Asenne voi ratkaista Toimintamallissa väkivaltatilanteita pyritään aina välttämään ja ratkaisu saavuttamaan keskustelemalla, mutta fyysistäkin itsepuolustusta opetetaan käytännön harjoituksin kuten esimerkiksi miten pääsee irti kuristusotteesta. Koulutuksen myötä on kaoottisuus jäänyt pois, kun tulee selkäytimestä tieto siitä, miten kannattaa toimia. Uhkaavissa tilanteissa potilaasta voidaan pitää kiinni, mutta tilannetta johdetaan ja sovitaan miten siihen mennään. Henkilökuntamme koettaa auttaa potilasta ja tilanteeseen ei koskaan mennä uhitellen. Tilanteet voivat olla pienestä kiinni. Potilaalla tulisi olla tunne, että hänellä on vaikutusmahdollisuutta. Kiinnipitotilanteet käydään potilaan ja henkilökunnan kanssa jälkikäteen läpi, sillä ne voivat voi olla traumatisoivia. Psykiatrian tulosalue voisi tarjota osaamista muillekin Työpaikan turvallisuuden tulisi olla Makkosen mielestä kaikkien yhteinen asia. Lainsäädäntö sanelee osaltaan miten tilat tulisi varustaa ja millaista turvallisuushenkilökuntaa tarvitaan. Potilaiden rajoittamiseen liittyvä lainsäädäntö on muuttumassa Suomessa lähivuosina. Lainsäädäntö tulisi koskemaan myös esimerkiksi päivystyspoliklinikoita ja vanhustenhuoltoa. Näissä yksiköissä ei ole selkeää lakia tällä hetkellä miten potilaita rajoitetaan. Psykiatriassa sitä säätelee mielenterveyslaki. Lakialoite on vielä keskeneräinen prosessi. Aiheeseen liittyy paljon pelkoa, etenkin ellei asioita käsitellä, mutta Makkosen mukaan olisi silti ehdottoman tärkeää, että henkilökunta pystyy itse toimimaan tilanteissa lamaantumatta. Henkilökunnan omat taidot ovat ylihoitajan mielestä oleellisia. Joissakin paikoissa voi olla esimerkiksi hälytysjärjestelmä, josta henkilökunta ei edes tiedä miten se toimii. On selvää, että somatiikan puolella ei pystytä panostamaan henkilökunnan omaan osaamiseen niin paljon kuin meillä on satsattu. HFR-mallistamme ja osaamisestamme olisi kuitenkin varmasti hyötyä esimerkiksi päivystyksen työntekijöille ja meiltä löytyvät myös kouluttajat valmiina.

7 Päivystyksen ja ensihoidon kenttätyössä väkivallan uhka on tuttua Hospitaali 7 MITEN PÄIVYSTYKSESSÄ JA ENSIHOIDOSSA SUHTAUDUTAAN JA VARAUDUTAAN UHKAKUVIIN? Neuron toimialueella turvallisuusasiat koetaan tärkeiksi ja niiden eteen tehdään töitä. Kuvassa vas. ylihoitaja Sari Johansson, osastonhoitaja Kristiina Matintalo-Mäki sekä sairaanhoitaja-varahenkilöt Anne Kortesmaa ja Jenni Siikarla, istumassa sairaanhoitajat Taina Jankari ja Maria Mäkelä. Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi Mediassa on uutisoitu vuoden sisään useita vaaratilanteita VSSHP:n ensiavussa kuten puukotus ambulanssissa ja potilaan hyppääminen ambulanssista kesken kuljetuksen ja joutuminen saattamassa olleen poliisiauton yliajamaksi. Yhteispäivystyksessä koettiin kahden ensimmäisen kuukauden aikana avautumisen jälkeen kaksi kiinniottotapausta. Sairaanhoitajat Suvi Saarinen ja Kirsi Lehtonen Turun yhteispäivystyksestä sanovat, että väkivallan uhkaa tulee mietittyä päivittäin. Kirsi Lehtosen mukaan terve pelko on aina läsnä. Meidän tulee ennakoida, voiko mennä tilanteisiin yksin vai tarvitaanko joissain tapauksissa esimerkiksi työkaveri tai vartija mukaan, Lehtonen sanoo. Hoitajiin kohdistuva nipistäminen ja raapiminen on tavallista. Myrkytystapauksissa ihmiset ovat sekavia ja esimerkiksi teinit saattavat syljeskellä ja käyttäytyä todella huonosti. Samoin sekavat vanhukset voivat potkia. Puhelimessa voi tulla haistatteluja, jos asiat eivät suju juuri potilaan toivomalla tavalla. Suurissa tiloissa on joskus aika yksinäistäkin työskennellä, joten ennakoinnin osaaminen on oleellisen tärkeää, Suvi Saarinen kertoo. Ensihoidossa turvallisuuskoulutus on tarpeen Pyrimme ensihoidossa huomioimaan, jos on osoitteen tai henkilön suhteen aikaisempia huonoja kokemuksia. Osaamme silloin varautua tilanteeseen jo ennalta ja tarvittaessa pyydämme poliisin mukaan. Lähestymme tällöin varovasti ja käytämme herkästi suojavälineitä, sanoo Jussi Vaitiniemi, joka on yksi Tyksin viidestä kenttäjohtajasta. VSSHP:n ensihoidon kenttäjohtaja Jussi Vaitiniemi ja Turun yhteispäivystyksen sairaanhoitajat Suvi Saarinen ja Kirsi Lehtonen tietävät millaista on elää päivittäisen väkivallan uhan kanssa. Ensihoidossa on omaa turvallisuuskoulutusta, mikä opettaa valmistautumaan mahdollisiin vaaratilanteisiin. Tällä hetkellä koulutuksista vastaa yksi kenttäjohtajista, Petri Salminen. Vuosittaisissa koulutuspaketeissamme on myös osana turvallisuuskoulutus. Koulutuksessa pyritään opettelemaan tilanteiden ennakointia, kun mennään esimerkiksi myrkytys- tai mielenterveyspotilaan luokse. Koulutus on keskittynyt enemmän siihen, miten vältetään väkivaltatilanteisiin joutumista ja miten kohdetta lähestytään sekä miten esimerkiksi sijoitutaan, ettei jouduta tilanteeseen, josta ei enää päästä irti. Yleensä selviää puhumalla Sairaankuljettajat kohtaavat Vaitiniemen mukaan uhkailua ja ikäviä tilanteita joka työvuorossa potilaan, omaisten tai joskus jopa sivullisten taholta. Suoraa väkivaltaa tai tappelua kohdataan harvemmin, mutta harvinaista sekään ei ole. Suurin osa tilanteista sujuu puhumalla. Omaan käyttäytymiseen pyritään kiinnittämään huomiota, jotta sillä ei ainakaan provosoitaisi potilasta. Kenttähoitajien keikat ovat Vaitiniemen mukaan hieman erilaisia sairaankuljettajiin verrattuna ja enemmänkin ollaan väkivallan uhrien hoitamisessa mukana. Tietysti meillekin joskus sattuu niitä tilanteita, että tulee jonkinlaista konfliktia. Ihan muutaman kerran olen pitkän urani aikana ollut tilanteissa, joissa on joutunut fyysisen väkivallan kohteeksi. Enää ei kunnioiteta hoitohenkilökuntaa niin kuin ennen ja se ei tänään merkitse mitään, että tullaan auttamaan, vaan voi joutua itse aggression kohteeksi. Neurolla osataan tunnistaa riskit Teksti ja kuva» Markku Näveri Neuron toimialueella työ- ja potilasturvallisuus koetaan tärkeäksi, kertoo toimialueen ylihoitaja Sari Johansson. Henkilöturvallisuus-ohjekirjanen sekä Työhyvinvointiohjelma on luettu tarkkaan. Haasteenamme on henkilöstö- ja potilasturvallinen sekä samalla eettisesti korkeatasoinen hoito, ja tämä koskee koko toimialuettamme, ylihoitaja täsmentää. Neuron toimialue muodostuu yleisneurologian, AVH-, neurokirurgian, verisuonikirurgian sekä kuntoutuksen ja aivovammojen vastuualueista. Potilaamme ovat sellaisia, että heidän sairauksiinsa liittyy usein aggressiivinen ja arvaamaton, sekava käytös. Tämä on tyypillistä etenkin neurokirurgisilla ja neurologisilla osastoilla, joilla hoidetaan sekä akuutteja että kroonisia aivosairauksia ja -vammoja. Kroonisia sairauksia sairastavilla potilailla sekavuutta ja levottomuutta voivat aiheuttaa esimerkiksi erilaiset muistisairaudet. Lääkityksen sivuvaikutukset tai lääkityksen muuttaminen voivat aiheuttaa myös aggressiivisuutta. Lisäksi alkoholi ja sekakäyttö saattavat olla osatekijänä arvaamattomassa käytöksessä. Neurokirurgisen osaston osastonhoitaja Kristiina Matintalo-Mäki kertoo heidän potilaidensa joutuneen toisinaan myös väkivallan uhreiksi, ja poliisi onkin tuttu vierailija osastolla. Potilaamme ovat sellaisia, ettei väkivallasta tai sen uhkasta päästä koskaan kokonaan eroon. Ylihoitaja Johanssonin mukaan selvästi vakaviksi todettavia tapauksia voisi arvioida olevan vuosittain muutama. Näissä hoitajan tai potilaan vammautumisen riski on ollut todellinen. Lievempiä tapauksia, joiden seuraukset ovat vähäisemmät, sattuu ajoittain. Riskien jatkuvaa kartoitusta Uudella toimialueella turvallisuusasioita on pidetty esillä. Joulukuussa oli koko henkilöstölle teoriakoulutusta aggressiivisen asiakkaan kohtaamisesta, ja syksyllä järjestetään käytännön harjoitteluvaihe. Yhtenä tavoitteena entisellä neurologian klinikalla oli, että kaikki suorittavat turvakorttikoulutuksen. Toisaalta toimialueen henkilöstö on vuosien varrella oppinut ennakoimaan ja varautumaan väkivaltaan ja sen uhkaan yhä paremmin. Osaamme tunnistaa riskit ja pyrimme ehkäisemään ennalta vaaratilanteet. Toki riskitekijöiden kartoitus ja tunnistus on jatkuva prosessi. Toimialueen johtaja Risto O. Roine on laatinut jo aiemmin neurologian klinikan käyttöön ohjeistuksen uhkaavasti tai aggressiivisesti käyttäytyvän potilaan hoitamiseksi. Siihen on kirjattu ohjeita mm. tällaisen käytöksen syistä ja tunnistamisesta, kyseeseen tulevista toimenpiteistä niin hoidon kuin turvallisuudenkin suhteen sitomisesta ja vartijan kutsumisesta alkaen. Vartija kutsutaan herkästi paikalle, hälytystä osaamme käyttää ja debriiffausta hyödynnämme tarpeen tullen, sekä ylihoitaja että osastonhoitaja selvittävät. Toimialueella myös ymmärretään, mistä aggressiivisuudessa on kyse, ei juuri koskaan potilaan pahansuopuudesta. Näillä mennään, ja asia otetaan vakavasti, joskaan lisäresurssit eivät olisi pahitteeksi, he summaavat.

8 8 Hospitaali Olisiko oppirahat jo maksettu? Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi Ma. turvallisuussuunnittelija Vesa Truhponen ja EPLL:n toimitusjohtaja Päivi Lucenius pitävät turvallisuussuunnittelua, riskienhallintaa ja turvallisuustietouden lisäämistä tärkeinä missioina niin omassa putiikissa kuin koko sairaanhoitopiirin tasollakin, jotta sekä työntekijöiden turvallisuus että potilasturvallisuus taataan. Päivystyksessä pitää pystyä ennakolta aina vain paremmin varautumaan mahdolliseen väkivaltaan ja muihin turvallisuusuhkiin. Yhteispäivystyksen avautumisen jälkeen parin ensimmäisen kuukauden aikana on ollut joitakin tapauksia, joissa häiritsevästi käyttäytynyt on jouduttu ottamaan kiinni ja kutsumaan paikalle myös poliisi. Tönimisiä ja vastaavaa on Luceniuksen mukaan enemmän ja verbaalinen väkivalta on lähestulkoon päivittäistä. Ilmiöt liittyvät usein päihteiden käyttöön ja mielenterveyspotilaisiin. Toisaalta tulee muistaa, että kaikki päihde- tai mt-potilaat eivät missään nimessä ole aggressiivisia tai edes uhkaavia. Paikalla voi olla kiihdyksissä olevia potilaita ja käytössä huumaavia lääkkeitä, joten riskeille altistavia asioita on paljon. Päivystys on haastava paikka työskennellä sekä hoitajille että lääkäreille. Saa olla tuntosarvet pystyssä ja ulkoisista merkeistä ja puheista pitää ymmärtää tulkita merkkejä. EPLL:ssä lähdetään siitä, että hoitohenkilökunta vastaa hoitamisesta ja turvahenkilökunta turvallisuudesta. Turvahenkilökuntaa pyritään saamaan paikalle väkivaltatilanteissa mahdollisimman aikaisin joskus jopa suojaamaan potilasta itseltäänkin, Vesa Truhponen sanoo. Turvaa tilaratkaisuilla Uusien tilojen myötä turvallisuutta on edistetty tilaratkaisuilla ja teknisillä ratkaisuilla. Rakenteellinen turvallisuus ja paloturvallisuus tulivat erityisen ajankohtaisiksi sairaalapalon jälkeen. Tiloissa on rajattuja alueita, jonne voi tulla ainoastaan henkilökunnan saattelemana. Tietyt alueet eri potilasryhmille takaavat rauhallisemman ympäristön kaikille, Lucenius kertaa. Määräaikaisen projektityöntekijä Vesa Truhposen tehtävänä on laatia turvallisuussuunnitelma sekä siihen liittyvä ylläpitosuunnitelma. Turvallisuussuunnitelma on tehty ja laadinnassa on riskienhallinnan opas, johon tulee varautumisohjeet, tilanneohjeistusta sekä ohjeita häiriötilanteesta toipumiseen. Henkilökuntaa koulutetaan sekä paloturvallisuusasioissa että väkivaltauhkatilanteita ajatellen. Vartiointipalvelun kilpailutusta on kiirehditty. Olemme tekemässä sopimusta järjestyksenvalvojista, joilla on juridisesti hieman laajemmat oikeudet toimia tietyissä tilanteissa kuin vartijoilla. He voivat tehdä esimerkiksi turvatarkastuksia asiakkaille, Vesa kertoo. Valvontakamerajärjestelmästä on tulossa Luceniuksen mukaan varsin kattava. Henkilökuntaa aletaan kouluttaa myös henkilökohtaisiin hälytyspainikelaitteisiin. Lisäksi joihinkin tiloihin tulee hälytyspainikkeita. Nimetyillä avainhenkilöillä on joka vuorossa Virve-laite (viranomaisradioverkkoon kytketty puhelin), jota voi käyttää toisaalta normaalina päivittäisenä kommunikointikanavana, mutta myös nopeana viestivälineenä hätätapauksissa. Tietoisuutta ja resursseja lisää Yleinen turvallisuuskulttuuri ja tietoisuuden lisääminen on tärkeää. Turvallisuussuunnittelu ja riskienhallinta pitäisi olla iso osa piirin strategista toimintasuunnitelmaa, jotta pidämme huolta työntekijöistä ja potilaista. Satsaukset turvallisuuteen tulisi nähdä osana turvallista työyhteisöä ja potilashoitoa, Lucenius sanoo. STM:ltä löytyy ohjeistuksia muun muassa sairaanhoitopiirin turvallisuuden suunnitteluun. Lucenius toteaa, että VSSHP:lla ei ole esimerkiksi täysipäiväistä turvallisuuspäällikköä tai riskienhallintapäällikköä. Olisiko meidän oppirahat jo maksettu sillä sektorilla ja tähän voitaisiin panostaa? Seuraavalla kerralla voi olla, ettei selvitä pelkillä aineellisilla vahingoilla. Yhteiskunta muuttuu kovaa vauhtia. Truhponen muistuttaa, että ei tarvitse mennä kuin muutamia vuosia taaksepäin niin kukaan ei olisi uskonut, että joku räjäyttää repullisen pommeja kauppakeskuksessa. Ennen varauduttiin pikemminkin sodan uhkaan ja säteilyonnettomuuksiin. Ma. turvallisuussuunnittelija Vesa Truhponen, EPLL:n toimitusjohtaja Päivi Lucenius ja päivystyksen vartija Ville Puotinen. Surffaten tähystykseen Päiväkirurgisesti suoritetaan yhä vaativampia toimenpiteitä samalla kun hoitoprosessit nopeutuvat ja hoitoajat lyhenevät. Nämä tekijät asettavat potilasohjaukselle uudenlaisia vaatimuksia. Ohjaukseen tulee panostaa jo ennen sairaalajaksoa, jotta potilailla on mahdollisuus valmistautua toimenpiteeseen ja toipumiseen. Lisäksi tulee kehittää uusia sovelluksia potilasohjauksen toteuttamiseen. Yhden mahdollisuuden tarjoaa internetperustainen potilasohjaus. Viime marraskuusta alkaen Tyksin Vakka-Suomen sairaalan päiväkirurgiseen polven ja olkapään tähystykseen tulevat potilaat ovat halutessaan voineet valmistautua toimenpiteeseen internetin avulla. Nyt käyttöön otettu sivusto on luotu Katja Heikkisen tutkimuksen yhteydessä vuonna Sivusto sisältää monipuolista tietoa voimavaraistumista tukevan tiedon eri alueilta: bio-fysiologiselta, toiminnalliselta, taloudelliselta, eettiseltä, kokemukselliselta ja sosiaalis-yhteisölliseltä alueelta. Sivusto sisältää pre-, intra- ja postoperatiivista tietoa koostuen 45 sivusta, mm. toimenpideyksikön ja leikkaussalin valokuvista sekä potilaalle hyödyllisistä linkeistä. Lisäksi potilas voi sivuston kautta lähettää sähköpostia hoitavan yksikön sairaanhoitajalle. Tällä hetkellä sivustolle pääsee vain hoitajalta saatavilla tunnuksilla. Juuri tehdyn tutkimuksen mukaan Vakka-Suomen sairaalan potilaiden käyttökokemukset sivustosta olivat pääosin hyviä. He olivat tyytyväisiä internetperustaiseen ohjaukseen eivätkä kaivanneet ohjausta tämän lisäksi muilla keinoin. Sivuston sisältö koettiin laajaksi, ja sitä suositeltiinkin niille, joilla on aikaa ja kiinnostusta enemmän. Sivusto koettiin hyvänä valmistautumiskeinona ensikertalaisille sekä asioiden tarkistamiseen. Useimmat potilaat kävivät sivustolla enemmän kuin kerran ja he käyttivät paljon aikaa tutustuessaan ohjeisiin. Potilaat pitivät sivuston käyttöä helppona, käytettyä kieltä ymmärrettävänä ja ulkoasua selkeänä. Elina Riihimäen tutkimuksen mukaan potilaat ovat tyytyväisiä internetistä saataviin tietoihin. Kuva: Tuomas Riihimäki Tieto aina saatavilla Internetin hyödyt potilasohjauksessa liittyvät tiedon saatavuuteen ja helppouteen: tieto on aina potilaan saatavilla riippumatta ajasta ja paikasta sekä tieto on helposti kerrattavissa. Potilas voi saavuttaa myös henkilökohtaisia aika- ja matkakustannussäästöjä, potilas on aktiivinen osallistuja, itsehoitomahdollisuudet paranevat, hoidon tulos ja laatu paranevat ja näin potilastyytyväisyys kasvaa. (Jung 2008; Kestilä ym ) Sähköiset palvelut helpottavat myös ammattilaisten työtä, parantavat organisaation tuottavuutta, asiakaspalvelua ja hoidon saatavuutta (Jung 2008; Kestilä ym. 2005). Vakka-Suomen sairaalassa internetin mukaan tulo on vähentänyt potilaiden preoperatiivisia käyntejä päiväkirurgisessa yksikössä. Toki kaikilla ei ole halua, kiinnostusta, taitoja tai välineistöä valmistautua toimenpiteeseen internetin avulla. Internetiä voidaankin pitää yhtenä menetelmävaihtoehtona potilasohjauksessa, ja osallistumisen internetohjaukseen pitää olla potilaalle vapaaehtoista. Epätasa-arvon vähentämiseksi tarvitaan myös ns. perinteisiä tapoja sähköisen asioinnin rinnalle. Sivusto on tällä hetkellä käytössä päiväkirurgiseen polven ja olkapään tähystykseen tuleville potilaille Tyksin Vakka-Suomen sairaalassa ja Kirurgisessa sairaalassa. Kehittämisprojektin loppuraportti on kokonaisuudessaan luettavissa julkaisuarkisto Theseuksessa, Elina Riihimäki, sh AMK, YAMK-opiskelija, Turun ammattikorkeakoulu Outi Kylä-Kaila, sh YAMK, apulaisosastonhoitaja, Tyks Vakka-Suomen sairaala Riikka Maijala, TtM, sh, suunnittelija, Tyks Vakka-Suomen sairaala Marjo Salmela, TtT, sh, yliopettaja, Turun ammattikorkeakoulu

9 Turvapaikanhakija erikoissairaanhoidossa Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi Hospitaali 9 SPR:n Turun vastaanottokeskuksen terveydenhoitaja Hanna Viljanmaa vieraili Tyksin korvapoliklinikalla kertomassa omasta työstään ja turvapaikanhakijaasiakkaista sekä heille kuuluvasta sairaanhoidosta yhteistyön vahvistamiseksi Tyksin ja vastaanottokeskuksen välillä. Turun vastaanottokeskuksen turvapaikanhakijoiden perusterveydenhuolto tapahtuu tällä hetkellä vastaanottokeskuksessa ja Terveystalossa ja erikoissairaanhoito Tyksissä. Jokaisesta turvapaikanhakijasta otetaan thorax-röntgenkuvat eli keuhkokuvat ja verikokeita, joihin sisältyy B-PVK eli perusverenkuva, B-hepatiitti, kuppa ja HIV. Hakijoille tehdään myös terveystarkastus. Erikoissairaanhoitoon kuuluu vain välttämätön henkeä uhkaava terveydenhuolto. Vaiva edellyttää hoitoa, jos se voi olennaisesti pahentua turvapaikan hakemisen aikana. Kroonisten vaivojen suhteen turvapaikanhakijan tulee odottaa kunnes hän saa oleskeluluvan. Määrittely voi olla joskus vaikeaa, sillä sellaiset vaivat pyritään myös hoitamaan, jotka vaivaavat koko ajan, vaikka eivät olisi henkeä uhkaavia. Korvatauteja on aika paljon suhteessa turvapaikanhakijoiden määrään. Korvatulehduksia ei monissa lähtömaissa hoideta, mikä aiheuttaa lisäongelmia. Sotaalueilta tulevilla voi olla tärykalvossa reikä tai muita korvavaurioita, Viljanmaa totesi. Haasteet turvapaikanhakijoiden erikoissairaanhoidossa Nimet aiheuttavat jonkin verran hankaluuksia turvapaikanhakijoilla erikoissairaanhoidossa. Nimiä on paljon, ne voivat vaihtua, kun niitä selvitetään ja nimikäytännöt voivat olla suomalaisittain sekavia. Nykyään niitä pyritään käyttämään kuten suomalaisillakin eli ensin sukunimi tai kaksi sukunimeä ja sitten tulevat etunimet. Viljanmaa muistutti epikriisien eli sairauskertomusten lähettämisen tärkeydestä hänelle, jotta ne saadaan toimitettua tarvittaessa uudelle hoitavalle taholle, jos asiakkaan paikkakunta vaihtuu. Sovittiin myös uudesta käytännöstä, että perillemenon varmistamiseksi asiakkaalle lähetettävät kutsut lähetetään samalla vastaanottokeskuksen terveydenhoitajalle. Ajanvarauskirjeet tulevat Tyksiltä suomeksi. Turvapaikanhakijat saavat vastaanottokeskuksen henkilökunnalta tulkkausapua suomenkieliseen postiin. Jos potilas ei puhu hyvää englantia tyksiläiset tilaavat potilaan äidinkieltä ymmärtävän tulkin vastaanotoille, mikäli äidinkieli on tiedossa. Kulttuurierot aiheuttavat jonkin verran hankaluuksia terveydenhuollossa. Joskus käy niin, että asiakas ei tule paikalle sovittuna aikana. Korvapoliklinikan henkilökunta toivoi, että heillä olisi tällöin tiedossa joku taho, johon ottaa yhteyttä. Viljanmaa muistutti, että vastaanottokeskuksesta vastataan tiedusteluihin 24 h. Vastaanottokeskus on käytännössä asiakkaan kaikki virastot. Jos esimerkiksi yksityismajoituksessa asuville tulee päivystyskäynnin tarvetta, he ottavat yhteyttä vastaanottokeskukseen, jossa päivystävät ohjaajat myös öisin. Kuvassa vas. sairaanhoitajat Kaija Kankare ja Sanna Turunen Tyksin korvapoliklinikalta, terveydenhoitaja Hanna Viljanmaa SPR:n Turun vastaanottokeskuksesta sekä apulaisosastonhoitaja Jaana Terävä korvapoliklinikalta. Turvapaikanhakijat ja SPR:n Turun vastaanottokeskus Suomeen tuli viime vuonna 3129 turvapaikanhakijaa. Vastaava luku esimerkiksi katsotaan tapauskohtaisesti, mutta tavalvien muualle siirtyvien potilaiden tilanne Ruotsissa oli n lisesti potilas poistetaan leikkausjonosta Päätöksentekoprosessi saako turvapaikanhakija jäädä Suomeen kestää yleensä leikkausjonoon. tällöin ja hän siirtyy uuden paikkakunnan 1 3 vuotta. Turun vastaanottokeskuksessa asuu Jos jostain muusta EU-maasta löytyy noin 100 turvapaikanhakijaa. Lisäksi yli turvapaikanhakijan sormenjäljet, hänet 150 asiakasta asuu yksityismajoituksessa. lähetetään nk. Dublin-menettelyn mukaisesti takaisin siihen maahan. Muutoin mies Lähi-idästä ja Afrikasta myös tulee Tavallinen turvapaikanhakija on nuori henkilö jää SPR:n Turun vastaanottokeskukseentä tulee yksinäinen lapsi, hän on yleensä paljon turvapaikanhakijoita. Jos perhees- Turun Pansiossa sijaitseva vastaanottokeskus on nk. transit-keskus, josta asiak- yksinäisiä tyttöjä, koska maassa on edel- poika. Somaliasta voidaan lähettää myös kaat siirtyvät muualla Suomessa sijaitseviin odotusajankeskuksiin, jolloin myös tytöt pakenevat. Monisairaita tulee nykyleen niin paljon pakkoavioliittoja, joita heidän terveydenhuoltonsa siirtyy kyseiselle paikkakunnalle. Leikkausjonossa ole- iäkkäämpää ään aika paljon, koska mukana on myös väestöä. Työlääketieteen poliklinikan henkilökuntaa: Sairaanhoitaja Sanna Ruoholahti, apulaisylilääkärinä aloittanut Marja Huuskonen ja sairaanhoitaja Marja Sauvonsaari. Tyksin Työlääketieteen poliklinikan 25-vuotisjuhlavuosi Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi Tyksin Työlääketieteen poliklinikan lähetetoiminta käynnistettiin ja tänä vuonna vietetään poliklinikan 25 vuoden juhlavuotta. Resursseja on vahvistettu uusilla rekrytoinneilla, joten toiminnassa puhaltavat nyt uudet tuulet Kesäkuussa aloittanut ylilääkäri Jari Stengård työskentelee poliklinikalla kahtena päivänä viikossa. Työlääketieteen poliklinikalle tulee lähetteitä Varsinais-Suomen, Satakunnan, Vaasan ja Ahvenanmaan sairaanhoitopiirien alueelta perustelluista ammattitautiepäilyistä ja työperäisistä sairauksista. Tavanomaisimpia tutkittavia sairauksia ovat työhön liittyvät ylä- ja alahengitysteiden sairaudet, ihottumat ja asbestin aiheuttamat sairaudet. Poliklinikalla tehdään myös tärinä- ja liuotinainealtistusselvityksiä. Lisäksi selvitetään muita työperäisiä myrkytyksiä ja ammattisyöpäepäilyjä, erikoislääkäri Marja Huuskonen kertoo. Uutena apulaisylilääkärinä aloittaneen Marja Huuskosen lisäksi poliklinikalla työskentelee myös uutena aloittanut erikoislääkäri Jari Stengård TTL:stä kahtena päivänä viikossa sekä sairaanhoitajat Marja Sauvonsaari ja kolmena päivänä viikossa Sanna Ruoholahti. Apuna ovat työterveyshuoltoon erikoistuvat lääkärit. Toimitilat muuttivat nykyisiin väliaikaisiin tiloihin T2-sairaalaan TE5-yksikköön verisuonikirurgian tiloihin, joista poliklinikan henkilökunta kiittää yksikön johtajaa. Sitä ennen lähetepoliklinikkatoiminta käynnistettiin uudestaan alkaneen sulun jälkeen. Poliklinikka joutuu muuttamaan viimeistään ensi vuonna. Sijoituspaikka on vielä avoin. Kahdenkymmenenviiden vuoden aikana toiminta on ollut ylä- ja alamäkeä johtuen henkilökunnan rekrytointiongelmista koskien lähinnä lääkärityövoimaa. Alusta alkaen poliklinikalla on toiminut erikoissairaanhoitaja Kirsti Määttänen, joka jäi eläkkeelle Hänen ansiostaan toinen puolikas hoitajan virka saatiin poliklinikalle 2005 ja apulaisylilääkärin virka vuonna Jälkimmäisestä alustavat päätökset tehtiin jo Työlääketieteen poliklinikka tarjoaa työlääketieteen konsultaatiopalveluita kaikille Tyksin erikoisaloille ja poliklinikalla on puolestaan vastaavasti konsultaatiomahdollisuuksia kaikilta Tyksin erikoisaloilta ja TTL:ltä eli Työterveyslaitokselta. Työterveyshuoltoon erikoistuvat lääkärit suorittavat erikoistumispalveluaan ammattitautiosuudesta työlääketieteen poliklinikalla. Koulutuksesta vastaa Lounais- Suomen alueella Turun Työterveyslaitoksen yksikkö. Juhla työn merkeissä Tyksin lähetepoliklinikan perustamisen pienimuotoista 25-vuotisjuhlaa vietettiin työn merkeissä. Mukana oli kutsuvieraita eri erikoisaloilta. Avaussanat lausui Tyksin muutosjohtaja Hanna Mäkäräinen. Ohjelmassa oli kahvitarjoilu, yhteistyön suunnittelua eri erikoisalojen välillä sekä uusien poliklinikkatilojen esittelyä TE5:ssä. Tilaisuutemme oli hyvä avaus uudistuvalle työlääketieteen toiminnalle. Parhaillaan luomme uusia toimintatapoja ja mietimme miten päällekkäisyyksiä voitaisiin purkaa, kun ammattitauteja tutkitaan muillakin Tyksin poliklinikoilla. Näen roolimme ennen kaikkea lähetteiden koordinaattorina eli otamme niitä vastaan ja jaamme medisiinisen yksikön sisältä muille, Marja Huuskonen sanoo. Yhtenä työtapana on selvittää työperäisten sairauksien oirekuvaukset mahdollisimman tarkkaan meillä ennen siirtoa erikoisaloille. Erikoisalat voivat keskittyä tällöin sairausdiagnoosiselvittelyihin ja saamme lausunnot näin yhteistyössä laadittua kokonaisvaltaisesti työresursseja järkevästi hyödyntäen, hän lisää.

10 10 Hospitaali Taiteilija Johanna Oraksen maalaaman muotokuvan äärellä malli ja puolisonsa Mervi Liutu. Turkka Tunturi eläkkeelle Teksti ja kuva» Markku Näveri VSSHP:n eläkkeelle siirtyvän johtajaylilääkärin Turkka Tunturin juhlaseminaari ja muotokuvan paljastustilaisuus pidettiin Tyksin T-sairaalan Johan Haartman -salissa sekä ravintola Saviruukussa 21. toukokuuta. Seminaarin aluksi sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee loi katsauksen terveydenhuollon kehittämisvisioihin 2020-luvulle mainiten sosiaali- ja terveysalan olevan tärkeä osa hallitusohjelmaa. Hän valotti sote-suunnitelmien tilannetta todeten uutta ja toimivaa järjestelmää tarvittavan, etenkin kun yhteiskunta elää suuria muutoksia, talous kiristyy, työntekijät eläköityvät ja hoidon tarve kasvaa. Tavoitteena on luoda hyvinvoinnille vahva perusta ja turvata väestölle yhdenvertaiset palvelut, myös lähipalvelut. Laatu ja toimivuus ovat kaiken a ja o, kansliapäällikkö tiivisti. Haastetta hänen mukaansa riittää, koska kenttää ei ole vielä saatu sitoutettua sote-uudistuksen taakse, ja valmista pitäisi olla viimeistään Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja Aki Lindén pohti, millaisia vaatimuksia johtajalla ja johtamisella pitäisi olla, erityisesti terveydenhuollossa. Johtajaksi ei Lindénin mukaan synnytä, vaan tullaan opiskelemalla ja käytännön kautta, askel kerrallaan. Hän korosti jatkuvan opiskelun ja ympäristön tarkkailun merkitystä. Lisäksi johtajaksi on myös haluttava. Ihmissuhdetaitojen on oltava kunnossa, samoin asiaosaamisen, toimialan substanssi on tunnettava. Hyvä johtaja osoittaa suunnan ja visi- oi, hän kommunikoi ja innostaa, Lindén maalaili kehottaen myös hakemaan tietoja, vertailemaan sekä hallitsemaan numerot ja niiden tulkinnat. Myös hyvää tiimiä tarvitaan. Sote-uudistuksesta Lindén nauratti yleisöä: Keksittiinpä uudelleen sairaanhoitopiirit. Aalto-yliopiston professori Paul Lillrank puhui laadusta terveydenhuollossa. Suppea laatu on hänen mukaansa virheettömyyttä, laaja laatu toivottujen vaikutusten toteutumista. Edellistä ovat esim. potilasturvallisuus, palvelutuotannon hallinta ja ohjattavuus sekä laadunvarmistusjärjestelmät. Vaikuttavuutta mm. tuotannon teorian tunteminen, kliininen päätöksenteko, terveyskäyttäytyminen ja potilaan omavastuu. Lillrank heittikin pohdittavaksi, mikä on potilaan vastuu ja entä sitten, ellei tämä tätä vastuutaan kanna, esim. lopeta tupakointia tai laihduta. Näköalapaikalla Sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtonen muistutti muotokuvanpaljastuspuheessaan Turkka Tunturin olevan erikoissairaanhoidon palvelujen ja laadun kehittäjä, joka hallitsee sekä kliinisen että prosessin laadun. Myös sairaanhoitopiirin tieteellinen tutkimus on kehittynyt ja menestynyt Tunturin aikana. Kiitospuheessaan Turkka Tunturi muisteli 25-vuotista uraansa näköalapaikalla yliopistosairaalan ja sittemmin sairaanhoitopiirin hallinnossa, ensin Tampereella 13 vuotta ja sitten Turussa 12 vuotta. Vuosiin on mahtunut paljon ja monenlaista. Omista, yli 10 vuoden takaisista visioistaan hän nosti esiin mm. seuraavat: Turun Kirurginen sairaala liitetään osaksi Tyksiä ja sinne perustetaan ortopedian osaamiskeskus, psykiatriset sairaalat yhdistetään sairaanhoitopiirin laajuiseksi yhdeksi organisaatioksi, erikoissairaanhoidon vähänkään vaativammat toiminnat keskitetään isoihin sairaaloihin, Turun ja ympäristökuntien päivystys, myös terveyskeskuspäivystys, keskitetään Tyksiin. Hän myös muistutti, että visiot eivät toteutuneet, vaan ne toteutettiin. Nykypäivä on rakennettu visioinnin ja siitä kummunneen strategian kautta pitkäjänteisellä ja kovalla työllä, jossa piirin johto ja hallintokeskuksen henkilöstö ovat olleet avainasemassa, monissa asioissa myös koko keskijohto ja lähiesimiehet. Olemme elinvoimainen yhteisö, joka löytää paikkansa uudessa sote-rakenteessa, Tunturi valoi uskoa. Päätteeksi hän kiitti lämpimästi työtovereitaan ja yhteistyökumppaneitaan. Förlossningsavdelningen är inte turistens första mål Text och bild» Mathias Luther Sommaren är här med turister som strömmar till hamnen och skärgården. Några av dem får också ta en oplanerad avstickare till förlossningsavdelningen på Åucs då värkarna sätter in. Det brukar bli fall per sommar, säger avdelningssköterska Christel Lindqvist på förlossningsavdelningen. Resten av årets månader delar på lika många fall. Ofta är det kvinnor som är oroliga för att de har sammandragningar eller blödningar. I de flesta fall kan vi skicka dem till sin hemort för att förlösas, säger Lindqvist. Nyligen var det en kvinna från Helsingforstrakten som under ett besök i Åbo plötsligt förlorade fostervattnet. Men eftersom hennes förlossning inte hade startat så kunde hon skickas hem. För säkerhets skull gjordes det med ambulans, vilket den mottagande kliniken tyckte var en överdrift. Men huvudsaken var att förlossningen till slut gick lyckligt för mor och barn. Det förekommer knappast att någon kommer och turistar till Åbo för att få föda på Åucs, tror Christel Lindqvist. De allra flesta vill nog föda på sin hemort, om det bara är möjligt. Christel Lindqvist tror inte att någon planerar en resa till Åbo bara för att få föda sitt barn här. Men man kan bli överraskad. Men ibland överraskar kroppen en resenär. Barnmorska ex machina Ett av mina mera minnesvärda jobb under 34 år här på förlossningsavdelningen var nog att flyga med Super-Puma till Mariehamn och hjälpa till med en förlossning, berättar barnmorskan Kristiina Karvonen. Det var en gravid svensk kvinna på kryssning som då hon var på väg hemåt över Skiftet med Silja Europa kände att det började hända. Åucs larmades och Kristiina Karvonen landade med helikoptern på kryssarens däck. Så gjorde vi förlossningen där i hamnen. Sedan åkte mor och barn till Ålands centralsjukhus för fortsatt vård medan jag åkte hem igen med helikoptern. Under en annan helikopterutryckning några år tidigare flög Kristiina efter en föderska från dennas stuga i Houtskär. Kvinnan togs med i helikoptern till Åbo där hon nedkom med tvillingar. Teckenspråk Någon BB-turism att tala om finns inte efter att Åland tagit hand om de ryska föderskor som tidigare åkte till Ekenäs. Ett tag efter stängningen av Ekenäs BB åkte de till Salo och Åbo. Det är inte heller lika många rumänska tiggare som kommer till Åbo som till Helsingforstrakten. Men en av dem har hunnit föda barn på Åucs. Kristiina Karvonen minns att det kom en blivande mor från Rumänien redan på 1990-talet tillsammans med ett försvarligt antal anhöriga ett tiotal personer. De gav oss felaktiga personuppgifter och adresser men själva saken blev skött, barnet föddes lyckligt. Det är ofta vi inte har något gemensamt språk, vi får klara oss med teckenspråk och gester. Men det hör ju till en barnmorskas yrkesbild att klara sig, säger Kristiina Karvonen. Då invandrare föder barn är det här redan vardag i Åbo. Sommarviste Förutom av en och annan fjärran kund kan förlossningsavdelningens personal i sommar njuta också av mycket bättre utsikt än förr och av bättre luft. Kristiina Karvonen tycker det är så trevligt på U-sjukhusets nionde våning att avdelningen gärna kunde stanna kvar där. Men i augusti då reparationerna i de ordinarie utrymmena i bottenvåningen är klara skall den ner tillbaka. Christel Lindqvist noterar också att de flesta tycker att innerluften på den här avdelningen känns bättre. Men samtidigt har den tillfälliga flyttningen betytt att invanda rutiner i samarbetet med operationsavdelningen på andra våningen måste ses över. För att trygga kontakten och den snabba transporten ned till förlossningsavdelningen då det behövs ett kejsarsnitt har den nyaste av hissarna reserverats bara för detta. I medeltal görs ungefär ett brådskande eller akut kejsarsnitt per dag på Åucs. En ganska trygg gissning är nog att det den här sommaren blir betydligt fler blivande mammor som landar med hissen än med helikoptern. SANASTO: Akut kejsarsnitt hätäsektio, Anhörig omainen, Avstickare pistäytyminen, Barnmorska kätilö, Brådskande kejsarsnitt kiireellinen sektio, Fostervatten lapsivesi, Föda synnyttää (yleensä), Föderska synnyttäjä, Förlossningsavdelning synnytysosasto, Förlösas saada synnytysapua, Försvarligt antal kohtalainen määrä, Gravid raskaana oleva, Innerluft sisäilma, Invanda rutiner tutut rutiinit, Landa laskeutua, Resenär matkailija, Sommarviste kesälaidun, Överdrift liioittelu

11 Mari Routapohjasta vuoden 2013 nivelneuvos Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi Hospitaali 11 Turun Seudun Nivelyhdistys ry:n (TSNY) vuoden 2013 nivelneuvokseksi valitsema sairaanhoitaja ja endoproteesihoitaja Mari Routapohja Tyksin Kirurgisen sairaalan ortopedian poliklinikalta sekä viime vuoden nivelneuvos Pia Sykkö Tyksistä jalkautuivat kansan pariin kauppakeskus Hansan Thaliatorilla vastailemaan asiantuntijoina kysymyksiin nivelsairauksista TSNY:n osastolla. Mari Routapohja päivysti Turun Seudun Nivelyhdistys ry:n osastolla iltapäivällä ja viime vuoden nivelneuvos Pia Sykkö aamupäivällä. Osastolla olivat paikalla yhdistyksen toimintaa esittelemässä myös TSNY:n vertaisohjaajat Kaija Laine ja Hannu Tähtinen. Nivelneuvoksen titteli myönnettiin Routapohjalle Nivelviikon avajaisjuhlassa 6.5. Liedon kunnan valtuustosalissa. Nimityksen suoritti yhdistyksen puheenjohtaja Marja-Liisa Salminen. Arvonimi myönnettiin kahdeksatta kertaa. Onhan tämä tosi hienoa saada tällainen tunnustus tavallisesta työstä, joka minun kuuluukin tehdä, tekonivelkirurgian parissa työskentelevä Mari Routapohja kiittelee. Routapohja on tehnyt uraauurtavaa työtä nivelpotilaiden hoidon edistämiseksi aloittamalla poliklinikalla itsenäisen endoproteesihoitajan vastaanoton tekonivelleikattujen potilaiden vuosikontrollien yhteydessä ja toiminut myös tärkeässä roolissa nivelsairauksien tiedonvälittäjänä. Nivelneuvos-arvonimellä ja koko Nivelviikko-tapahtumalla halutaan kiittää sairaanhoitajia heidän arvokkaasta työstään ja nostaa koko ammattikunnan arvostusta. Nivelviikko päättyi kansainväliseen sairaanhoitajan päivään sunnuntaina Vastaanotto pystyyn omin voimin Lääkäreiden resurssipulan vuoksi tekonivelpotilaiden vuosikontrollit siirtyivät ensin fysioterapeutille ja tämän jälkeen kysyttiin myös endoproteesihoitajien halukkuutta kyseisten kontrollien pitämiseen. Mari Routapohja tarttui haasteeseen ja aloitti vuosikontrollien pitämisen, jotta voisi itse oppia lisää sekä antaa tekonivelpotilaille neuvoja ja ohjausta myös sairaanhoitajan näkövinkkelistä. Vastaanotolla käy hänen mukaansa paljon kipuilijoita. Pidän potilasvastaanottoa maanantaista keskiviikkoon aamupäivisin ja iltapäivisin autan potilaita puhelinneuvonnalla. Mukaan mahtuu tekonivelleikattujen sovittuja vuosikontrolleja, potilaita, joilla on leikkauksen jälkeisiä epäselviä kipuja, haavahoitoja sekä preoperatiivista neuvontaa leikkaukseen meneville potilaille. Nivelvaivoista johtuviin kipuihin voivat auttaa Routapohjan mukaan kipulääkkeet, fysioterapia ja ennen kaikkea omaehtoinen lihaskunnon ylläpitäminen ennen ja jälkeen leikkauksen. Tekonivelpotilaan kivut saattavat tarvita myös psyykkistä tukea ja potilasta voidaan tukea elämään kipulääkkeitä käyttäen. Kipujen syy pyritään aina kuitenkin selvittämään. Tekonivelet kestävät arviolta noin 20 vuotta ennen kuin ne pitää uusia. Suurin osa tekonivelleikatuista potilaista on erittäin tyytyväisiä tulokseen, Mari summaa. Painonhallinta on yksi osa nivelvaivojen ennaltaehkäisyä ja Mari käykin luennoimassa nivelvaivoista kärsiville aiheesta. Luentotoiminnan lisäksi erikoiskouluttautunut endoproteesihoitaja on mukana tutkimushoitajana kahdessa kansainvälisessä tutkimuksessa. Nivelvaivojen- ja leikkauksien yleisyydestä kertonee jotain se, miten tiiviisti ihmisiä pysähteli osastolle nivelneuvoksen kanssa juttelemaan ja kyselemään mieltään askarruttavista asioista. Mari Routapohja kuvassa keskellä ja vasemmalla yhdistyksen vertaisohjaajat Hannu Tähtinen sekä Kaija Laine. Nivelyhdistyksen toiminta kasvanut Turun seudun Nivelyhdistys ry tarjoaa muun muassa suosittua vesiliikuntaa jäsenilleen. Muutakin toimintaa on tarjolla laidasta laitaan kuten fysioterapeuttien vetämää nivelkoulua, ortopedien suosittuja ilmaisia luentoja sekä erilaista vapaamuotoista yhdessäoloa vertaisryhmässä retkien ja tapahtumien merkeissä. Ryhmätoimintaa järjestetään esimerkiksi polvi- tai lonkkaproteesipotilaille erikseen. Yhdistys perustettiin vuonna 2005 lähtökohtana tarjota tietoa leikkaukseen valmistautuville potilaille sekä jo leikkauksessa olleille. Jäsenmäärämme ja sitä myötä toimintamme on kasvanut nopeasti. Mukana on niin eläkeläisiä kuin työikäisiäkin. Nuoria työikäisiä toivotaan enemmänkin toimintaan mukaan, Hannu Tähtinen peräänkuuluttaa. Nivelsairauksien syntymiseen voi vertaisohjaaja Kaija Laineen mukaan vaikuttaa jonkin verran perimä ja joskus kyseessä saattaa olla esimerkiksi synnynnäinen virheasento. Nivelvaivat voivat alkaa pienistä nivelistä kuten sormista. Aina sormikulumat eivät silti välttämättä tarkoita, että kulumia tulisi muualle. Proteesit voivat heikentää tasapainoa ja yhdistys tarjoaakin muun muassa liukuesteitä kesä- ja talvijalkineisiin. Polvi- ja lonkkavaivat ovat yleisimpiä ja niihin tehdään noin tekonivelleikkausta Suomessa vuodessa. Lisäksi yleisiä ovat myös olkapäävaivat reumaatikoilla, nilkkavaivat sekä selkävaivat. Suomen Puheterapeuttiliiton palkitsemat puheterapeutit Anneli Laine (vas.) ja Ulla Ström. AMMATTINA Puheterapeutti Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi Tyksin 11 puheterapeuttia tekevät jotain ihan muuta kuin toimivat R- tai S-vikaa korjaavina puheopettajina, mikä on klassinen, jopa vanhanaikainen käsitys vuoden puheterapeutiksi valittu Tyksin johtava puheterapeutti Anneli Laine korvapoliklinikalta ja tänä vuonna samalla arvonimellä palkittu puheterapeutti Ulla Ström lastenneurologialta kertovat mihin kaikkeen puheterapeutteja erikoissairaanhoidossa tarvitaan. Tämä on viestinnän maailma, jossa meitä arvioidaan kommunikointitaidon perusteella. Puhumis- ja ilmaisutaito on entistä tärkeämpää ja niiden suhteen puheterapialla voidaan saavuttaa jotain: häiriö poistuu tai oireet lievenevät, Anneli Laine kiteyttää. Asiakaskirjo saattaa yllättää. Asiakkaina voi olla paitsi neurologisia potilaita ja kuulovammaisia myös äänihäiriöisiä (esimerkiksi kurkkusyöpäpotilaita) tai änkytyksestä kärsiviä. Ihminen voi myös esimerkiksi liikenneonnettomuudessa kolauttaa päänsä siten, että puhetta tuottava aivojen osa vaurioituu. Jos puhe ei kuntoudu riittävästi, voidaan käyttää puhetta korvaavia menetelmiä ja/tai kommunikaation apuvälineitä. Tällöin potilas lähetetään alueellisen apuvälinekeskuksen Tikoteekkiin arviointia varten. Anneli Laine on Tyksin johtava puheterapeutti ja uuden puheterapiayksikön palvelupäällikkö. Hän on ollut talossa vuodesta 1986 ja ollut edesauttamassa, että Tyksiin on saatu lisävirkoja puheterapeuteille. Nykyään hän hoitaa pääasiassa äänihäiriöitä. Äänihäiriö voi olla johonkin sairauteen tai leikkaukseen liittyvä esimerkiksi äänihuulihalvaus, jolloin ääni on voimaton ja käheä. Äänihuulikyhmyt voivat tulla suuresta äänirasituksesta esimerkiksi opettajalla tai aerobic-ohjaajalla. Tuloksekkaan ääniterapian myötä äänen vuoksi sairauslomalla ollut potilas voi palata takaisin puhetyöhönsä. Kurkkusyöpäpotilaat opettelevat puhumaan kaulalle asennetun proteesin avulla. Korvaklinikalla hoidetaan myös pään ja kaulan alueen leikkauksista johtuvia nielemishäiriöitä. Ulla Ström on tullut taloon jo 1977, jolloin puheterapeutin virkoja oli koko talossa vain kaksi. Olin töissä ensin korvapoliklinikalla, sitten 10 vuotta muualla. Palasin Tyksin lastenklinikalle puheterapeutin virkaan Siinä missä Anneli hoitaa pääosin hankittuja häiriöitä, meillä lastenneurologialla törmätään enemmän kehityksellisiin häiriöihin. Teemme töitä moniammatillisessa työryhmässä, haemme diagnoosia ja teemme perheen kanssa yhdessä kuntoutussuunnitelman. Esimerkiksi kehitysviiveiset, autistit, ADHD-lapset ja CP-vammaiset ovat iso ryhmä, mutta saattaa yllättää, että noin puolet ajastani teen töitä pienten lasten imemis-, syömis- ja nielemisvaikeuksien kanssa. Lähiympäristön ohjaus on tärkeä osa työtä. Puheterapia on kestoltaan yksilöllisesti vaihtelevaa. Ääniterapiassa tapaamisia on keskimäärin 8 10 sekä lisänä kotiharjoituksia. Esimerkiksi aivoinfarktin tai aivoverenvuodon saaneilla aikuisneurologisilla potilailla, jotka eivät pysty sanomaan sanoja tai ymmärrä puhetta, suositellaan puheterapiaa vuodeksi tai pariksi. Lapsillakin puheterapia voi kestää vuosia tilanteesta riippuen, mutta pääpaino on esikouluiässä. Puheterapeutti voi kirjoittaa lausuntoja ja suosituksia puhehäiriöön liittyen, esimerkiksi lausunnon tulkkipalvelun käytön aloittamiseksi. Puheterapeuttipula on puhuttanut valtakunnallisesti. Nuoren ammattikunnan ammattilaisia tarvitaan yhä enemmän, koska diagnostiikka on parantunut ja puheeseen liittyviä häiriöitä osataan hoitaa kattavammin. Annelin ja Ullan mielestä on tärkeää, että tarpeeseen saataisiin vastattua ja apua kaikille sitä tarvitseville annettua. Oulun ja Helsingin yliopistot ovat vanhat koulutuspaikat ja uusina koulutuspaikkoina ovat 2005 alkaen toimineet Tampereen ja Turun yliopistot sekä Åbo Akademi. Logopedian koulutusohjelman maisteriopinnot kestävät noin 5 6 vuotta. Näyttää siltä, että valmistuvilla puheterapeuteilla saadaan juuri korvattua eläkkeelle jäävät. Varsinais-Suomessa on ollut monia terveyskeskuksia, joissa ei ole ollut omia palveluja ollenkaan, koska työntekijää ei ole löytynyt. Tyksissä työskentelee tällä hetkellä hallinnollisesti Asiantuntijapalveluiden alla puheterapeutteja neurologialla, korvaklinikalla, lasten ja nuorten klinikalla ja alueellisessa apuvälinekeskuksessa. Tarvetta olisi vielä ainakin aikuisneurologialla sekä lastenpsykiatrialla, Ulla ja Anneli sanovat. Molemmat Vuoden Puheterapeutti -arvonimellä palkitut ovat olleet paljon tekemisissä alan koulutusohjelman ja opiskelijoiden kanssa sekä mukana erilaisissa Puheterapeuttiliiton projekteissa ja vammaisjärjestöjen toiminnassa sekä monenlaisessa muussa alan toiminnassa paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.

12 12 Hospitaali Tyksin muuttaneet osastot Osaston nimi Uusi sijainti Aikuisten teho-osasto TG3 Avh-valvonta TF4 Gastrokirurgian vos AA6 (os. 216) TD5 ja TG3A (oper. päiv.os.) Invasiivinen kardiologia (os. 227) TC3 Keuhko-osasto 2 (ent. os. 112) AA8 Kliininen fysiologia (KLF) TE1 Leikkausosasto AA4 (os. 250) TG4 Lääkehoitopoliklinikka (TE2A) TE2 Medisiininen vos (ihot., infektiotaudit) TD6A ja 6B TD6 Neurokirurgia TF3 Plastiikka- ja yleiskirurgia AA5 Päi 1 (Mäntymäki) TE2, TF2 ja TG2 Päi 2 (ea-pkl) TE2, TF2 ja TG2 Silmätautien pkl (UB3) UA10 Silmätautien vuodeosasto (UA10) UA6 Sisätautiosasto 1 TB5 Sisätautiosasto 2 AA7 Sydänkirurgia (thoraxkirurgia) TD3 Sydänosasto (011) ja sydänvalvonta TD3 ja TE3 Sydänosasto 2 TA3B Sydänpoliklinikka TB3 Synnytysosasto (UA 1B) UA9 ja UB9 Syöpäosasto 2 TA3A T-fysioterapia TF1 Toimenpideradiologia TE4 Traumaosasto TB4A Traumaosasto TD4 Urologia AA4 Vatsaosasto 2 TB4B Verisuonikirurgia TE5 VSKK-kuvaverkkopalvelut TG3 h. 226 Yleisneurologia (os. 714) TA5 Sisätautiosasto 2:lla ei mennyt putkeen Teksti ja kuva» Markku Näveri Huhtikuisessa muutossa sisätautiosasto 2 päätyi A-sairaalan 7. kerrokseen. Osastonhoitaja Kirsi Hoskonen ilmoittaa heti kärkeen, että muuttoväsymystä oli selvästi havaittavissa. Mahdollisuuksien osasto Teksti ja kuva» Markku Näveri Verisuonikirurgisen osaston henkilökunta on tyytyväinen uusiin, toimiviin tiloihinsa, kertoo osastonhoitaja Raija Karhuvaara. Olemme muuttaneet viime vuosina niin usein, ettei se voi olla näkymättä. Muuttaminen työn ohessa on erittäin rankkaa, ja on selvää, että hoidon laatu laskee muuton aikana sekä pitkään sen jälkeen. Tavaroiden ja potilaiden siirto sujui hyvin, mutta muuttolaatikoiden purkaminen potilashoidon ohella vie aikaa ja tarvittavien hoitovälineiden etsiminen kymmenien muuttolaatikkojen seasta on työlästä. Osastonhoitaja kiittää muuttojoukkoja, mutta harmittelee, ettei osaston henkilöstö päässyt etukäteen valmistelemaan uusia tiloja viime hetken muutosten takia. Uusien tai uusvanhojen tilojen lisäksi osasto koki sen muutoksen, että se käsittää nyt kolme erikoisalaa: endokrinologian, gastroenterologian ja nefrologian. Tästä Kirsi Hoskosella ei ole pelkkää hyvää sanottavanaan. Yhdistettiin kolme erikoisalaa ja lyötiin yhteen kolme erilaista hoitokulttuuria, mutta ei resursoitu perehdyttämiseen. Nyt me perehdytämme työn ohessa toinen toistamme, mutta kuinka käy kesäsijaisten perehdytyksen. Tämä on haastava yhtälö, josta kärsii myös potilasohjaus, koska siihen ei ole aikaa eikä resursseja. Yhtensä seurauksena on ollut, että hoitajat joutuvat kiertämään potilaansa eri lääkärien kanssa, ennätys tähän saakka on, että yhdessä vuorossa hoitaja kiersi potilaansa viiden eri lääkärin kanssa. Myös lääkärit ovat Hoskosen mukaan pahoitelleet sekavaa tilannetta. Kamala sotku Osastonhoitaja harmittelee myös sitä, että osastolle luvattu remontti peruttiin. Lääkehuone on osoittautunut liian pieneksi, ja senkin korjaus siirtynee syksyyn. Nyt osa lääkkeistä säilytetään kuljetuslaatikoissa. Osastolla on neljän hengen potilashuoneita ja potilaina miehiä ja naisia. Pulmana on, että potilaita ei voi sijoittaa samaan huoneeseen erikoisaloittain. Onhan A-sairaala hieno, mutta tilat eivät vastaa vuoden 2013 potilashoidon vaatimuksia Hoskonen toivoisi myös tukipalvelujen pysyvän mukana muuttovauhdissa ja vastaavan osastojen tarpeisiin. Hänen osastollaan on kolme eri kustannuspaikkaa ja kolme eri huoneentaulua potilaille. Atk ei tue yhtään tällaista organisaatiomallia potilashoidon näkökulmasta. Osastolla toivotaan, että yksiköiden asiantuntemusta kuultaisiin enemmän suunnittelussa ja valmisteluissa. Osastonhoitajan mukaan kaikille pitäisi turvata tasapuoliset olosuhteet ja asianmukaiset työtilat. Säästövaatimukset ja tällaiset muutokset ovat yhtälö, joka ei toimi, hän lataa. Vaikka Kirsi Hoskonen kuvaa osastonsa tilannetta sanoilla kamala sotku, hän on tyytyväinen, että olosuhteet huomioiden henkilökunta on jaksanut toistaiseksi ja huumoriakin vielä löytyy. Osastonhoitaja Kirsi Hoskonen jakaa rakentavaa kritiikkiä osastonsa muuttoon liittyvistä epäkohdista. Verisuonikirurgian osaston (TE 5) osastonhoitaja Raija Karhuvaara on tyytyväinen osaston uusiin tiloihin T-sairaalan laajennuksen 5. kerroksessa: Tiloja voi kuvata potilaslähtöisiksi ja työhyvinvointia edistäviksi. A-sairaalassa olimme yhdysosastolla sydän- ja rintaelinkirurgian kanssa, ja siellä tilat olivat kyllä kauniit ja valoisat mutta eivät niin toimivat. Osastolla on nyt 14 potilaspaikkaa, kun niitä aiemmin oli 11. Henkilöstöä saatiin lisää kolmen sairaanhoitajan ja yhden lähihoitajan verran, mikä tarkoittaa, että yövuorossa on kaksi hoitajaa. Eristyshuoneita on nyt riittävästi, ja hoitotyön samoin kuin lääkäreiden kansliatilat ovat hyvät. Osastonhoitajan mukaan angiografiapotilaiden hoidon kehittäminen on nyt helpompaa, ja hän kertookin henkilöstön odottaneen toiminnan käynnistymistä uusissa tiloissa innolla, ja samaa intoa riittää toiminnan kehittämiseen. Uudet tilat ovat selkeä parannus potilashoitoon, ja tätä voisikin luonnehtia mahdollisuuksien osastoksi, Raija Karhuvaara kiittelee. Missä telkkarit Osastonhoitajalla ei ole poikkipuolista sanaa sanottavanaan myöskään muuton sujumisesta. Ongelmia ei ollut, ja aikataulu piti. Hän haluaa erityisesti kiittää kuljetusyksikköä sekä sairaalaylihoitaja Tuija Lehteä ja muuttokoordinaattori Annika Lindblomia. Osastollamme oli vastuuhenkilöt muuttoa suunnittelemassa, ja jokaiselle työntekijälle riitti tehtävää muuton pyörteissä. Kiirettä riitti ennen muuttoa, sillä osasto oli täynnä potilaita, mutta kiitos lääkäreiden, vain kolme potilasta siirrettiin muuttopäivänä, muut saatiin kotiutettua. Osastonhoitajan mukaan ymmärrettävää muuttoväsymystäkin on ollut, mutta henkilöstö on osannut suhtautua luonnikkaasti ja joustavasti. Vähän on vielä ollut hakemista, ennen kuin kaikki osaset loksahtavat kohdilleen. Potilaat ovat olleet ihmeissään televisioiden puuttumisesta, osaston väki puolestaan turvajärjestelmien viipymisestä. Miinuspuolella on myös yhdysosaston lopullisen erkanemisen seuraus: Menetimme monta hyvää työkaveria.

13 Hospitaali 13 Osastonhoitaja Paula Vainikainen kertoo muuton sujuneen hyvin, joskin henkilöstöä se kuormitti henkisesti. Traumaosasto tiloihinsa tyytyväinen Sairaanhoitajan mielenterveys- ja päihdeosaaminen alueellisen erikoissairaanhoidon sairaaloiden ensi apu- ja vastaanottopoliklinikoilla Traumaosaston (TD4) muuttopäivä 4. huhtikuuta sopi osastolle kuin nakutettu, kertoo osastonhoitaja Paula Vainikainen. Alkuviikolla ennen muuttoa osastolla oli aivan täyttä, potilaita oli ylipaikoillakin. Muuttopäiväksi heitä saatiin kotiutettua ja siirrettyä jatkohoitoon siten, että vain 11 potilasta muutti osaston mukana. Muuton jälkeisenä viikonloppuna osasto oli taas täynnä. A-sairaalan 5. kerroksesta T-sairaalan D-osaan siirtyneen osaston muutto sujui osastonhoitajan mukaan toiminnallisesti mainiosti. Aikaa kului vain reilut pari tuntia, kun pelkäsin, että huhkimme muuttohommissa iltaan asti. Paula Vainikainen kiittää kuljetusyksikköä erittäin hienosta työstä: tavaraa vietiin paljon etukäteen, pääsiäisenäkin. Osaston henkilökunta suunnitteli muuttoa ennakkoon, ja kun mitään erityistoimia ei tarvittu, kaikki meni suunnitelmien mukaan. Kiitosta osastonhoitaja jakaa myös sairaalan johdolle, joka oli huomioinut muuttajia varaamalla pientä välipalaa uudelle osastolle. Ele huomattiin. Uuden opettelemista Jos muuton fyysinen puoli sujuikin hyvin, traumaosaston henkilökunta kuormittui kuitenkin henkisesti jonkin verran. Sekä muuton aikana että sen jälkeen oli paljon huomioitavia, muistettavia ja uusia asioita, jotka koettiin kuormittavina ja jonkin verran toimintaa hidastavina. Uuden opettelua on ollut paljon, mutta nyt voi sanoa kaiken jo toimivan, osastonhoitaja kertoo. Kaikki tavarat eivät tosin ole ihan vielä löytäneet oikeaa paikkaansa. Osaston väki on pääosin tyytyväinen uusiin tiloihinsa. Kiitosta saavat kansliatilat, hoitajien työskentelytilat, tilava lääkehuone, hieno taukotila ja aiempaa viihtyisämmät potilashuoneet. Eristysmahdollisuudet ovat hyvät ja tarpeen mukaan laajennettavissa. Takaisin A-sairaalaan ei haikailla. Moitetta kohdistuu osaston palo-oviin ja muihin isoihin oviin. Ne ovat erittäin raskaita. Osasto on myös iso, 37-paikkainen (oman väen kielenkäytössä on vain yksi traumaosasto, jolla on B-puoli), ja se asettaa omat vaatimuksensa, etenkin yöaikaan. Myös askelia kertyy päivän mittaan paljon enemmän kuin A-sairaalassa. Pitäisikin varmaan hankkia askelmittari, Paula Vainikainen nauraa. Eurooppalaisen kardiologiayhdistyksen palkinto Johanna Silvolalle European Society of Cardiology on myöntänyt Nuclear Cardiology and Cardiac CT (ICNC) -kongressissa jaettavan nuoren tutkijan tunnustuspalkinnon hauraan ateroskleroottisen plakin PET-kuvantamista kehittävälle FT Johanna Silvolalle. Silvola väitteli lokakuussa 2012 aiheesta Valtakunnallisessa PET-keskuksessa, jossa toimii tutkijatohtorina. Hän teki palkitun tutkimuksensa Turun yliopiston verenkierto- ja aineenvaihduntasairauksien molekyylikuvantamisen huippuyksikössä. Johanna Silvolan työssä tutkittiin uuden tulehdusmolekyyliparin (VAP-1 reseptoriparin) käyttöä PET-kuvantamisessa. Tutkimuksessa pystyttiin kuvantamaan PET-tekniikalla hauraan ateroskleroottisen plakin tulehdusta. Tulevaisuudessa tätä menetelmää voidaan mahdollisesti käyttää potilasdiagnostiikassa tunnistamaan hauraan plakin repeämisherkkyyttä ja siten ehkäisemään yleisimmän komplikaation, akuutin sydäninfarktin syntyä. ICNC myöntää tunnustuspalkinnon joka toinen vuosi nuorelle, alle 35-vuotiaalle sydämen kuvantamisen tutkijalle. Palkinto jaettiin ICNC:n vuosittaisessa kokouksessa Berliinissä Sen rahallinen arvo oli euroa. Kehittämisprojektin toimeksiantajana oli Tyks Vakka-Suomen sairaala. Projekti toteutettiin Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä. Kehittämisprojektin opettajatuutorina toimi lehtori, THL Ritva Laaksonen-Heikkilä ja työelämän mentorina TtM, suunnittelija Riikka Maijala. Projektin tarkoitus oli kuvata Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueellisen erikoissairaanhoidon sairaaloiden (Vakka-Suomi, Salo, Loimaa ja Turunmaa) ensiapu- ja vastaanottopoliklinikoiden sairaanhoitajien mielenterveys- ja päihdeosaamisen nykytila ja tulevaisuuden osaamisen tarve. Kyselytutkimus suoritettiin Webropol-ohjelmalla, jossa oli sekä standardoituja että avoimia kysymyksiä. Kysely suoritettiin välisenä aikana 117 sairaanhoitajalle ja vastauksia saatiin 40. Vastausprosentti oli 34,2. Riikka Maijala (vas.) mentoroi Satu Pietilää tämän selvittäessä sairaanhoitajien mielenterveysja päihdeosaamista. Osaamisen nykytila ja tulevaisuuden tarve Osa tutkittavista sairaanhoitajista tunnisti erilaisia haasteita mielenterveys- ja päihdepotilaiden kohtaamisessa. Osaamisvajetta koettiin nykytilassa esim. aggressiivisen potilaan kohtaamisessa ja korvauslääkehoidon toteuttamisessa. Vastauksien perusteella osalla sairaanhoitajista ei ollut tietoa miten paikallisella tasolla mielenterveys- ja päihdehoitostrategian malli toimii. Koska sairaanhoitajilla ei ole tietoa minne ohjata potilas testitulosten perusteella, ei DEPS-masennustestin ja alkoholin riskikäytön AUDIT-testin teettämistä koettu mielekkäänä. Vahvimpana osaamisalueena sairaanhoitajat kokivat kliinisen hoitotyön osaamisen. Vastauksien perusteella sairaanhoitajilla on kiinnostusta täydentää osaamistaan potilaan kohtaamisessa eli kontaktihoitosuhteessa tarvittavilla taidoilla ja paikallisen tason mielenterveys- ja päihdehoitostrategian toimintamallista. Kyselyaineiston analyysin yleistettävyyttä heikentää alhainen vastausprosentti. Koulutusinterventiosuunnitelma Kehittämisprojektin tuotoksena luotiin kyselyaineiston analyysin pohjalta koulutusinterventiosuunnitelma mielenterveys- ja päihdeosaamisen vahvistamiseksi. Suunnitelmaan koottiin aihealueita sairaanhoitajien vastauksien pohjalta. Koulutusinterventiosuunnitelma on koottu siten, että osa koulutuspäivistä koskee sairaaloiden omaa henkilökuntaa ja osa niistä on suunnattu moniammatilliselle yhteistyöverkostolle yli hallintokuntarajojen. Koulutusinterventiosuunnitelmaa voivat käyttää alueellisen erikoissairaanhoidon sairaaloiden lähiesimiehet poliklinikoidensa koulutussuunnitelmissaan soveltuvin osin. Toteutuessaan koulutusinterventiosuunnitelma antaa työvälineitä sairaanhoitajille mielenterveys- ja päihdepotilaan kohtaamiseen sekä paikallisen tason moniammatilliseen yhteistyöhön. Yhteinen koulutus parhaimmillaan auttaa prosessoimaan ja selkiyttämään eri tahojen roolit, tehtävät ja vastuut mielenterveysja päihdepotilaan hoitoketjussa, jotta potilas ohjautuisi oikean hoidon piiriin oikea-aikaisesti. Satu Pietilä, sh (YAMK) Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen

14 14 Hospitaali Mäihässä ollaan Suvivirret on veisattu ja tulppaanit ovat karistaneet terälehtensä, on kesä. Lomat ovat odotuksissa ja päiväkin pitenee yhä, joten paras aika vuoden kierrosta on käsissämme. Syytä elämästä nautiskeluun on ainakin hyvällä säällä. Sairaanhoitopiiri sai juuri kevättodistuksensa tarkastuslautakunnalta arviointikertomuksen muodossa. Tarkastuslautakunta vastaa sairaanhoitopiirin hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä ja seuraa valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on erityisesti tarkastaa toiminnan tuloksellisuutta, ja se raportoi havaintonsa sekä toimenpide-ehdotuksensa valtuustolle. Arvioinnin kohteena oli vuosi Ei tullut ihan pelkkiä kiittäviä lausuntoja, joten kehitysnäkymiä voi pitää loistavina. Todellinen tiikerin loikan mahdollisuus. Arviointikertomuksessa todetaan, että potilaat ovat olleet tyytyväisiä saamaansa hoitoon. Tässä on kiitos henkilökunnalle ja tunnustus ammattitaitoisuudesta. Hoidon saatavuus on ollut maan keskivertoa parempaa, hyvä asia sekin. Talous- ja tuottavuusosiossa ei korkeita mainesanoja heru. Tyks on kertomuksen mukaan ainoa yo-sairaala, jonka tuottavuus on Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen julkaisemien tietojen mukaan heikentynyt vuodesta 2007 vuoteen Tarkastuslautakunta arvioi Tyksin huonon tuottavuuden johtuvan keskimääräistä nopeammasta kustannusten noususta ja useita vuosia jatkuneesta muita yo-sairaaloita pienemmästä tuotannon kasvusta. Korjaussarja on kaivettava tosimielellä kaapista, ja johtajilta edellytetään työkalujen käyttöä. Esimiehet pääsevät entistäkin tiukemmin puun ja kuoren väliin. Samassa mäihässä on henkilökunta. Tarkastuskertomus lataa tiskiin tähän asti suurimman kuulemani henkilöstön vähennystarveluvun: 175 henkilöä vähemmän olisi pitänyt olla sairaanhoitopiirin leivissä viime vuonna, jotta palkkabudjetissa olisi pysytty. Hannele Heine» JUKOn koordinoiva pääluottamusmies, VSSHP Budjettivaje ei ole poistunut mihinkään tänä vuonna, päinvastoin. Tuottavuutta lisääviä toimintatapojen muutoksia täytyy tehdä, ja vähiten terveyshyötyä tuottavia toimintoja tulee karsia. Henkilöstö vähenee, muttei toivottavasti pakkotoimin. Juustohöyläsäästäminen ei ole mahdollinen ratkaisu tällä kertaa. Arviointikertomus paljastaa myös sen, että henkilöstöä meillä on paikoittain liian vähän, jopa laittoman vähän. Tilanne menisi entistäkin huonommaksi, jos tasaisesti höylättäisiin näistäkin paikoista henkilöstöä pois. Tarvitaan täsmäsäästämistä, tietoon perustuvaa toimintojen uudistamista sekä lakien puitteissa toimimista. Johtamisessa on pakko lisätä yksiköiden yhteistyötä ja avunantoa, jotta pääsemme ulos ahdingosta. Lopulta kaiken paineen keskellä on hyvä muistaa, että teemme kiistatta merkityksellistä ja tarpeellista työtä. Lomalla on lupa tehdä myös jotain pientä ja hyödytöntä, vaikkapa syödä jäätelöä, jos se antaa uutta latausta. Hyvän jäätelökesän toivotuksin. Kävelytestit 2013 Tänä vuonna kävelytestit järjestettiin seuraavasti: Kantasairaalan, Paimion, Raision, Turunmaan ja Kirurgisen sairaalan kävelytesti Turussa ja Loimaan aluesairaalan kävelytesti Salon aluesairaalan ja Halikon sairaalan kävelytesti Testeihin osallistui yhteensä 170 henkilöä. Testit sujuivat mukavassa, aurinkoisessa säässä, paitsi Loimaalla oli kosteaa ja kylmää. Tunnelma oli kuitenkin kaikkina testipäivinä hyvä ja hauska! Kaikilla testipaikkakunnilla oli terveellinen kasvis- ja mehutarjoilu! Kaikkien osallistuneiden kesken arvottiin lahjakortteja urheiluvälineliikkeeseen. Voittajat ovat: Lasse Fagerlund, huoltomestari, lääkintälaitehuolto Kirsi Jussila, laitoshuoltaja, Kantasairaalan siivouskeskus, Markku Järvinen, ammattimies, Loimaan tekniset palvelut, LAS, Anita Kuismin, ravintotyöntekijä, Kantasairaalan ravintokeskus, Maria Lehtoranta, sairaanhoitaja, AA5, plastiikka- ja yleiskirurgia, Maija Nieminen, laboratoriohoitaja, Tykslab, SAS, Auli Rantanen, osastonsihteeri, UB6, korvaklinikka, Kaisa Saastamoinen, kätilö, UB7, raskauden ja synnytysten hoito, Heli Tuominen, sairaanhoitaja, SKTY10, SAS, Sirkka Vesterinen, ravintotyöntekijä, Kantasairaalan ravintokeskus Kiitos kaikille osallistujille ja toimitsijoille! Työhyvinvointikoordinaatiotyöryhmän puolesta Työfysioterapeutit Päivi, Minna ja Johanna, Länsirannikon työterveys Oy TYKSIN HENKILÖKUNTANEUVOSTO JÄRJESTÄÄ KAKSI RISTEILYÄ SEILIN SAARELLE ELOKUUSSA 2013 Risteilypäivät ovat tiistai ja torstai Sairaanhoitajaliitto palkitsi Helena Leino-Kilven Suomen sairaanhoitajaliiton jakama Kyllikki Pohjolan muistorahaston tunnustusapuraha myönnetään vuosittain tunnustuksena yhdelle tai useammalle liiton jäsenelle erityisistä ansioista hoitotyössä. Näitä voivat olla mm. pitkäaikainen, aktiivinen toiminta alueyhdistyksessä tai sairaanhoitajaliitossa, koulutuksen tai hoitotyön käytännön kehittäminen, hoitotieteellisen tutkimuksen edistäminen, rohkeuden osoittaminen hoitotyön aseman tai potilaiden oikeuksien puolustamiseksi, neuvokas toiminta katastrofitilanteessa ja potilaiden antama julkinen palaute hyvästä hoitotyöstä. Tänä vuonna yksi neljästä tunnustuksen saajasta on vaikutusvaltainen hoitotieteen ja hoitotyön puolestapuhuja, sh, THT, professori, ylihoitaja Helena Leino-Kilpi. Hän on esimerkillisesti tuonut esiin suomalaista sairaanhoitajuutta kotimaisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä niin koulutuksen ja käytännön hoitotyön kehittämisessä kuin tutkimuksessakin. Leino-Kilpi on aktiivinen toimija sekä alueyhdistyksen että valtakunnan tasolla. Hän kuuluu useisiin asiantuntijaryhmiin ja -yhteisöihin ja on julkaissut lukuisia tieteellisiä julkaisuja ja artikkeleita. Lähtö klo 9 lääketieteellisen tiedekunnan edestä. Paluu illalla n. klo 19 samaan paikkaan. Ohjelma: Matildajärven parkkipaikalta osaavan oppaan johdolla noin kolme tuntia patikointia, välissä pysähdys nuotiolla makkaran paiston ja pannukahvin merkeissä. Jatketaan Matildanjärven rantasaunalle, jossa aterioidaan riistakäristys. Samassa yhteydessä saunotaan. Omat pyyhkeet mukaan! Patikoinnille kannattaa ottaa omaa juomaa mukaan, kodalla on vichyä ja yksi olut/siideri patikoijaa kohti. Varsinais-Suomen sairaanhoitajat ry:n puheenjohtaja, vs. apulaisosastonhoitaja Reetta Mäkinen (vas.) luovutti palkinnon Helena Leino- Kilvelle 6. toukokuuta pidetyn potilasohjaussymposiumin alkajaisiksi. TEHY AO 200 kutsuu sinut mukaan nauttimaan loppukesän suloisesta lämmöstä ja alkavan syksyn raikkaudesta Teijoon lauantaina Hinta-arvio euroa jäsenelle, ei-jäsenelle 15 euroa kalliimpi. Bussien kilpailutus on vielä kesken, joten tarkka hinta selviää myöhemmin. Ilmoittautuminen AO200 nettisivujen (ao200.tehy.fi) kautta alkaen. Kasvissyöjille tarjolla kasvisruoka, ilmoitathan tästä dieetistä ja/tai ruoka-aineallergioista ilmoittautumisesi yhteydessä. Voit myös valita oluen tai siiderin juomaksi. Mukaan mahtuu 30 ensimmäistä. Matkanjohtajaksi lähtee Tanja Soininen. Ja sitten eikun nauttimaan ja elpymään luonnon helmaan! Molempina päivinä lähtö klo 16. Aurajoen rannasta (Läntisen Rantakadun puolelta, Vaakahuoneelta sataman suuntaan). Seilin saaressa teemme noin kaksi tuntia kestävän opastetun kierroksen. Paluu Aurajoen rantaan klo 22. Matkan aikana nautimme savuporokiusausta ja salaatteja. Ilmoittautuminen tapahtuu U-kanttiinissa oleville listoille maksamalla samalla VSSHP:n henkilökunnan hinta 20 euroa. Muistathan kanttiinissa asioidessasi välttää kiireisintä aikaa eli klo Ilmoittauduthan pikaisesti, kuitenkin viimeistään Paikkoja rajoitetusti!

15 Voihan tulppaani Tällä kertaa ei ole pitkään kirjoitukseen aikaa. Pitkään jatkunut talvi aiheutti kiireisen ja lyhyen kevään. Tuskin sannoitushiekkoja on keretty siivota, kun jo ruohonleikkuri pitää päräyttää käyntiin. Muistittehan huoltaa omanne. Kunnon lumipeitteen alta kasvit ovat paljastuneet elinvoimaisina ja kasvuintoa täynnä. Tosin kukinta-ajat ovat vähän myöhässä. Pari vuotta sitten kirjoittelin kukkasipulikasvien yhdistämisestä perennapenkkeihin ja toivoin niiden antavan kukkaloistoa useampana vuonna. Taisin myös mainita tulppaanien olevan sipulikasveista suosikkejani Tyksin mäellä. Tätä sitten käytännössä toteutettiin, eikä voi kuin tyytyväisenä todeta, että hyvin onnistui. Toisen vuoden kukinta on vielä komeampi kuin ensimmäisen, mutta antaapa kuvan puhua puolestaan Hyvää kesää kaikille! Hannu Salon aluesairaalan eläkeläiset Perinteinen kesäretkemme Ensimmäinen yö Kotkassa, toinen yö Orilammen lomakeskuksessa Molemmissa paljon ohjelmaa Vielä mahtuu mukaan Suurmusikaali Tohtori Zivago Liput nyt varattavissa Lisätietoja: /Pirjo Hyvää kesää kaikille MULTASORMELLA ON ASIAA TYKS AO 200 JÄRJESTÄÄ Uusia viran- ja toimenhaltijoita TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Medisiininen toimialue Laaksonen Riikka, sairaanhoitaja Linjos Marika, sairaanhoitaja Puhakka Aila, sairaanhoitaja Neuron toimialue Jaatinen Noora, sairaanhoitaja Korvela Johanna, sairaanhoitaja Lämsä Laura, sairaanhoitaja Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit Nurmikumpu Marianne, sairaanhoitaja Ylösmäki Eve, sairaanhoitaja Totek Hemling Sami, lääkintävahtimestari Rantanen Matias, erikoistuva lääkäri Tallgren Minna, osastonylilääkäri Wiberg Piia, erikoistuva lääkäri,varahenk LOIMAAN ALUESAIRAALA Kirurginen osasto Ylönen Outi, osastonylilääkäri TYKS-SAPA-LIIKELAITOS Kliinisen neurofysiologian yksikkö Niinivirta-Joutsa Katri, erikoistuva lääkäri Tykslab Lauren Heli, laboratoriohoitaja Nenonen Sanna-Mari, laboratoriohoitaja Pirttinen Susanna, laboratoriohoitaja varah Vakkuri Ada, laboratoriohoitaja Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus Constable Mari-Eeva, röntgenhoitaja Honkaneva Elina, röntgenhoitaja Juusti Hanna, röntgenhoitaja Lehto Tiia-Maija, röntgenhoitaja Nyman Mikko, erikoislääkäri Saukko Ekaterina, apulaisosastonhoitaja Tuominen Esa, erikoislääkäri Virtanen Miia, erikoislääkäri Retki Linnanmäelle su Hinta: 29 /hlö (maks. 5 lippua/jäsen), hinta sisältää: Rannekkeen kaikkiin laitteisiin (norm. 37 ) ja kuljetuksen Tku Hki Tku. Matka on tarkoitettu ainoastaan Tehy Tyks AO 200:n jäsenille ja heidän perheilleen. Lähtö aamupäivällä Turusta ja paluu illalla noin klo 21. Mukaan mahtuu 100 ensimmäistä. Ilmoittautumiset: ao200.tehy.fi Kesäbailut Turun VPK:n talolla pe Juhlat alkavat klo 18. Illan aikana teatteriryhmä Läsnäolopakko heittäytyy improvisaation ja sattuman varaan: hauskoja hetkiä muutosta, perille pääsemisestä ja siltä väliltä. Hot Gigolo Band pistää lanteet heilumaan ja sukat pyörimään! Tilaisuus on ainoastaan Tehy TYKS AO 200:n jäsenille. 300 nopeinta nauttivat illasta. Hinta: 10 /hlö. Ruoka ja juomatarjoilua. Ilmoittautumiset: ao200.tehy.fi Hospitaali toukokuuta tarkastettiin Turun yliopistossa LL Aino Lammintaustan väitöskirja suomenkieliseltä nimeltään Sosioekonomisen aseman ja sosiodemografisten tekijöiden vaikutus sydän- ja verisuonisairauksien kuolleisuuteen ja esiintyvyyteen Suomessa. Lammintausta toimii erikoistuvana lääkärinä Tyksissä Medisiinisellä toimialueella. Väitös kuuluu sisätautiopin alaan. 24. toukokuuta tarkastettiin Turun yliopistossa LL Teemu Aholan väitöskirja suomenkieliseltä nimeltään Kohonneen verenpaineen lääkehoito Suomessa. Verenpainelääkeiden käyttö, verenpaineen hallinta ja tehostetulla hoidolla saavutettavissa oleva sydän- ja verisuonisairauksien vähentyminen. Ahola toimii kardiologina Tyksin Sydänkeskuksessa. Väitös kuuluu sisätautiopin alaan. JHL 114-YHDISTYKSEN JÄSENILLE Teatteriretki Pöytyän kesäteatteriin VILLIT VUODET ke klo 19 Lähtö klo 17.45, A-sairaalasta vanhan ensiavun edestä. Lippu, kuljetus ja väliaikatarjoilu. Hinta: jäseniltä 5 ja seuralaiselta 20. Sitovat ilmoittautumiset ja maksut mennessä: kristina. tai puh Maksut JHL 114 yhdistyksen tilille Nordea FI Loimaan jäsenille järjestetään oman alueen teatteri, seuraa ilmoittelua. TYKSIN SENIORIT Yhdistyksen vuosikokous oli Risto Lahesmaa -salissa. Se sujui reippaasti ja hyvässä hengessä, vaikka eräänlainen yllätys tapahtui, kun ensimmäisen kerran yhdistyksen historiassa hallitukseen valittavista henkilöistä äänestettiin. Lopulta hallituksen kokoonpano muodostui seuraavaksi: Leo Mikkola, puheenjohtaja, Heimo Kumlander varapuheenjohtaja ja jäseninä Maija-Liisa Harju, Tuire Johansson, Eeva Peri, Matti Sillanpää, Leena Uttula ja Riitta Virtanen. Hallituksen järjestäytymiskokouksessa yhdistyksen sihteeriksi nimettiin Taru Luukkala-Viitanen ja varainhoitajaksi Inkeri Pitkänen. Jäsenmaksut päätettiin säilyttää entisellään eli varsinaisen jäsenen jäsenmaksu on 10 ja kannattajajäsenen 35. Yhdistyksen kesän ja alkusyksyn ohjelmassa on mm. seuraavia tapahtumia. HEINÄkuu to kesäretki Valkeakoskelle. Syömme ensin kesäteatterin lähellä sijaitsevassa maatilamatkailukeskus Ilolassa ja sen jälkeen klo 14 alkaa Valkeakosken kesäteatterin musikaali On kesäyö. Ilmoittautumiset mennessä Leena Uttulalle: tai puh Elokuu ke klo 19 Samppalinnan kesäteatterissa kesän svengaavin show, musiikkiin perustuva esitys Five guys named Moe eli Viisi veikkoa. Ilmoittautuminen mennessä Leena Uttulalle, gmail.com tai puh Lipun hinta 26 maksetaan tilille TSOP FI viimeistään viitenumero: ke klo 13 lukupiiri kokoontuu kahvila Elvinassa, Yliopistonkatu 15. Luettavana ja keskustelun kohteena on Arne Nevanlinnan Marie. Syyskuu 2.9. ma klo tapaamme Wiklundin nurkalla, josta kävelemme Puolalanmäen ja Mikaelinkirkon kautta Varvintorille. Matkan päätteeksi lounastetaan sopivan houkuttelevassa paikassa. Mukana Riitta ti klo 13 käden taitojen jaosto kokoontuu. Tiedustelut tapaamispaikasta Tuija Taipale, puh ma klo tapaamme Urheilupuiston portailla virastotalon takana. Liikuntaviraston edustaja kertoo ja näyttää miten oikeaoppisesti sauvakävellään ti klo ja ti klo hengellinen piiri kokoontuu Tyksin A-pääsisäänkäynnin luona olevassa Hiljaisessa huoneessa. Jatkamme Roomalaiskirjeen tutkimista to klo lähdemme Tampereelle katsomaan Tampereen työväen teatterin musikaalia Prinsessa, joka perustuu Ilkka Raitasuon ja Terhi Siltalan tosipohjaiseen kirjaan Kellokosken prinsessa. Ilmoittautuminen 1.8. mennessä Leena Uttulalle, tai puh Lipun hinta on jäseneltä 60 ja ei-jäseneltä 65 sisältäen väliaikakahvin. Maksetaan tilille TSOP FI viimeistään 8.8. viitenumero: ma klo kävely alkaa Tuomiokirkon rappusilta teemalla Turku palaa kartalle. Lounas nautitaan sopivaksi arvioidulla laivalla. Mukana Riitta ma klo tapaamme Tuomiokirkon rappusilla, josta alkaa ArkitehTour täl pual jokke, päättyen lounaalle vaikka Hus Lindmaniin ke klo 13 lukupiiri kokoontuu kahvila Elvinassa, Yliopistonkatu 15. Luettavana ja keskustelun kohteena oleva kirja päätetään myöhemmin. Aktiivista osallistumista toivoen! puh.joht. Leo Mikkola, puh sihteeri Taru Luukkala-Viitanen, puh

16 16 Hospitaali Maatilatoiminta harrastuksena ja kakkostyönä Harrastuksena Kainuunharmas-lampaat tuovat vilskettä pihapiiriin ja tuttipullolla ruokittavat karitsat ovat melkein kuin lemmikkejä. Teksti ja kuvat» Marjo Peltoniemi Villen isä Erkki Jussila auttelee viljelytöissä. VSSHP:ssä erikoistuvat lääkärit Ville ja Heidi Jussila ovat valinneet hieman erilaisen elämäntavan. He pyörittävät lääketieteellisen työnsä lisäksi Mäki-Sipilän maatilaa Aurassa. Kesällä eletään paitsi työläintä myös kauneinta ja idyllisintä aikaa maatilalla, kun maisema kukkii ja vihertää ja ilman täyttää kesän tuoksu. Heidin ja Jussin tiet kohtasivat kurssikavereina lääkiksessä. He muuttivat Mäki-Sipilään vuonna 2005 ja sukupolvenvaihdos tehtiin seuraavana vuonna. Arvojemme mukaista on asua maalla ja ylpeydellä tuotamme kotimaista ruokaa. Lääkärin ja maanviljelijän ammatit tarjoavat hyvin erilaiset näkökulmat yhteiskuntaan ja ihmisten arkeen, mikä on rikastuttava kokemus. Kummassakin ammatissa oppii nöyryyteen. Lääkärin työssä kohtaa paljon asioita, joita ei voi täysin hallita ja maataloustöitä säätelevät ilmat, Jussi ja Heidi sanovat. Maanviljelijän ammatti on suvun perintöä kunnioittava valinta. Mäki-Sipilän tila on ollut Jussilan suvun omistuksessa lähes 100 vuoden ajan. Ville Jussilan isoisä osti tilan 20-luvulla ja Jussi on ollut teini-iästä saakka mukana tilan hommissa. Myös Heidi on maalta, Satakunnan Köyliöstä kotoisin, joten sopeutuminen ei tuottanut vaikeuksia. Lääketiedettä ja maanviljelyä Tilaa viljelevä Ville Jussila on maanviljelijän ammattinsa lisäksi yleislääketieteen erikoislääkäri ja erikoistuu tällä hetkellä myös radiologian erikoislääkäriksi Tyks- Sapa-liikelaitoksessa, Varsinais-Suomen kuvantamiskeskuksessa (VSKK) toimipisteenään Turun kaupunginsairaala. Puoliso Heidi Jussila työskentelee Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalueella, Tyksin addiktiopoliklinikalla psykiatriaan erikoistuvana lääkärinä ja suorittaa samalla päihdelääketieteen erikoispätevyyttä. Lapsia perheessä on kolme: Onni 7 v., Vilja 6 v. ja Valo 3 v. Maaseutu tarjoaa lapsille suotuisan ympäristön kasvaa, Heidi kiittelee. Korvaamattomana apuna erityisesti kylvö- ja puintiaikoina tilan töihin osallistuu kokopäiväisesti eläkkeellä oleva vanhaisäntä Erkki Jussila, lääkintöneuvos, kirurgi Lapset kasvavat samassa talossa, jossa on asunut jo heidän isoisänsä. ja Loimaan sairaalan entinen ylilääkäri. Myös Heidin isä toimii tilalla kiireapulaisena ajoittain. Lääketiedekin on mennyt Jussiloilla suvussa, sillä myös Villen isoisän kaikki kolme poikaa eli Villen isä ja tämän veljet, jotka alkoivat viljellä tilaa luvuilla, ovat tehneet kaikki päivätyönsä lääketieteen alalla. Vuoroin lääkäri-maanviljelijä ja maanviljelijä-lääkäri Talvella Ville on lääkäri-maanviljelijä ja keväästä syksyyn maanviljelijä-lääkäri. Työnantajia voimme kiittää mahdollisuuksista tehdä osapäiväisiä töitä kahden ammatin ja perheen yhteensovittamiseksi, Ville toteaa. Työmatka on lyhyt ja kesällä tämä on unelmaympäristö, Heidi hymyilee. Tekemisen missiota ei tarvitse miettiä. Konkreettinen ja fyysinen työ tuo vastapainoa lääkärin työlle, vaikka maatilan työt ovatkin koneistumisen myötä fyysisesti keventyneet, Ville sanoo. Hektistä arkea Mäki-Sipilän tila on reilun 100 hehtaarin kokoinen kasvinviljelytila. Tilalla viljellään ohraa, vehnää, kauraa ja öljykasveja eli rypsiä ja rapsia ammattimaisesti. Lisäksi tilalla on perinnemaiseman vaalijoina ja harrastuksena lampaita. Lammasrotu on kainuunharmas, melko harvinainen suomalainen alkuperäisrotu. Ympärivuotisesti lampolassa asuu neljä uuhta ja yksi pässi. Kevään tullen katras on kasvanut 11 karitsalla. Pihalla laiduntaa nyt 16 lammasta. Välillä tilalla on ollut myös kanoja ja todennäköisesti kesän edetessä kanalakin saa jälleen asukkaita. - Elämme varsin hektistä arkea; erityisesti keväisin ja syksyisin Villen työpäivät saattavat venyä helposti kellon ympäri. Lisäksi kummatkin päivystävät lääkärin työssään. Tilalta on matkaa koululle, harrastusmahdollisuuksiin tai lähimpään kauppaan 6 kilometriä. Talvella on aika pimeää, kun kylällä on vajaa kymmenkunta katuvaloa, ja silloin myös työmatka Turkuun tuntuu toisinaan pitkältä, Heidi kuvailee. Kesällä voi kuitenkin unohtaa talven pimeyden ja keskittyä nauttimaan maalaismaisemista ja perheen parissa olemisesta työn lomassa.

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot

VSSHP kuntaneuvottelu 2016 Learning café ryhmien yhteenvedot

VSSHP kuntaneuvottelu 2016 Learning café ryhmien yhteenvedot VSSHP kuntaneuvottelu 2016 Learning café ryhmien yhteenvedot Ryhmä 1: pj toimialuejohtaja Petri Virolainen, kirjuri arviointiylilääkäri Tuija Ikonen TULES: toimialuejohtaja Petri Virolainen, ylihoitaja

Lisätiedot

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK Mika Teräs Ylifyysikko, VSSHP Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 1.1.2015 Jäsenkunnat ja Turun yliopisto Tarkastuslautakunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Tehokkuus ja palvelukulttuuri. Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit. O-P Lehtonen

Tehokkuus ja palvelukulttuuri. Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit. O-P Lehtonen Tehokkuus ja palvelukulttuuri Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit O-P Lehtonen Onko terveydenhuollon organisaation kulttuurilla mitään vaikutusta organisaation suorituskykyyn? Mannion ym. 2003, J Health

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 PAIKALLINEN SOPIMUS LÄÄKÄREIDEN NS. KLIINISEN LISÄTYÖN JA MUUN HENKILÖSTÖN TÄHÄN LIITTYVÄN TAI RINNASTETTAVAN TYÖN KORVAUSPERUSTEET 1 Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Pirjo Immonen-Räihä Perusterveydenhuollon yksikön johtaja, VSSHP, SATSHP Geriatrian erikoislääkäri,

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA 1. PEREHDYTYS Työturvallisuuslaki 14 Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA Työnjakohankkeen päätösseminaari Levi 16.10.2009 Tuula Ylisaukko oja Taustaa Pellon kunnassa on käynnistetty vuonna

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Vakanssinumero 45 30.6.2009

Vakanssinumero 45 30.6.2009 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tulosalue Sote:n yhteiset palvelut, Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut, Perhepalvelut sekä Vanhuspalvelut Toimialan esitys Entinen virka- /työsuhteinen tehtävä Vakanssinumero

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010 LIITE 1. POTILASPALAUTE VUOSINA 2006 2010 Palautemäärät 2010 Vuosi Spontaanin palautteen määrä kpl (luvut sis. myös sähköisen palautteen) 2006 2454 2007 2278 2008 1766 2009 1894 2010 1614 LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN

Lisätiedot

Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista

Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista Liu uttavan vuodesuojan käyttöönotto Sosiaali- ja terveydenhuollon ergonomiaasiantuntijoiden

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN MÄÄRÄAIKAISOHJE 8 /2008 1 (4) SAIRAANHOITOPIIRI Konsernihallinto 5.11.2008

HELSINGIN JA UUDENMAAN MÄÄRÄAIKAISOHJE 8 /2008 1 (4) SAIRAANHOITOPIIRI Konsernihallinto 5.11.2008 HELSINGIN JA UUDENMAAN MÄÄRÄAIKAISOHJE 8 /2008 1 (4) ILTA- JA LAUANTAITYÖNÄ TAPAHTUVAN JONOJEN PURKUTYÖN KORVAUSPERUSTEET 1 Johdanto Tämä ohje kumoaa yleiskirjeet 12/2004 ja 2/2005. Hoidon saatavuutta,

Lisätiedot

Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten?

Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten? Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten? O-P Lehtonen O-P Lehtonen Kliinisen mikrobiologian ylilääkäri, TYKS 1986-1996 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin va. johtajaylilääkäri 1996-2001 Kanta-Hämeen

Lisätiedot

10.00-11.00 Kuntien kannanotot

10.00-11.00 Kuntien kannanotot 9.00-9.20 Sairaanhoitopiirin toiminnan talouden muutostarpeet 2016-2018, johtaylilääkäri Samuli Saarni, talousjohta Ar Pesonen 9.20-9.50 Hallituksen luonnos sairaanhoitopiirin uudeksi strategiaksi, sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 73 8.2.2011 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA KOTIUTETTAVIEN JATKOHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2010-3092 Esityslistan asia TJA/8 TJA

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

6.3.4. Neurotoimialue

6.3.4. Neurotoimialue 6.3.4. Neurotoimialue TAULUKO 6.3.4.2. NEUROTOIMIALUEEN TUNNUSLUVUT VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2013. Neurotoimialue muodostettiin yhdistämällä kolme erikoisalaa (neurologia, neurokirurgia ja verisuonikirurgia),

Lisätiedot

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p.

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. HUKKA II - mistä kyse Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. 050 3639 761 Lean terveydenhuollossa Mikrotaso: käytännön toiminnassa tapahtuva

Lisätiedot

Varsinais-Suomen välinehuolto - ajankohtaista Välinehuoltajien alueelliset koulutuspäivät 19.5.2015

Varsinais-Suomen välinehuolto - ajankohtaista Välinehuoltajien alueelliset koulutuspäivät 19.5.2015 Varsinais-Suomen välinehuolto - ajankohtaista Välinehuoltajien alueelliset koulutuspäivät 19.5.2015 Palvelualuejohtaja Hanna Mäkilä Välinehuollon nykytila vuonna 2015 välinehuoltokeskustoimintaa 79 % VSV

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Ruokapalvelun haasteet ja käytännön sovellutuksia

Ruokapalvelun haasteet ja käytännön sovellutuksia Ruokapalvelun haasteet ja käytännön sovellutuksia Ravitsemusfoorumi 2014 Gerontologinen ravitsemus- tutkimuksesta hyviin käytäntöihin 26.9.2014 Virpi Kemi Ruokapalvelujohtaja, vastuualuejohtaja Tays ruokapalvelut

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016 Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016 Leena Setälä, paj 23.2.2016 Esityksen sisältö palvelujen kysynnän kehitys ja ennuste sen muutoksista 2016 tuotannon tarpeet, hoitotakuutilanne

Lisätiedot

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa moniammatilliset simulaatiot Kellomäki Marjaana, TtM, kliinisen hoitotyön opettaja, hoitotyön kehittämis-, opetus ja tutkimusyksikkö,

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

Toimintaohje väkivaltatilanteiden varalle Pyhtään kunnassa

Toimintaohje väkivaltatilanteiden varalle Pyhtään kunnassa 1 (7) Toimintaohje väkivaltatilanteiden varalle Pyhtään kunnassa Yhteistyötoimikunta 23.8.2010 32 Kunnanhallitus 30.8.2010 227 2 (7) Sisällysluettelo 1.Mitä on henkinen väkivalta? 3 2.Mitä on fyysinen

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi

Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013, Turku Sessio 10 Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi i k i Miten hyödyntää uutta teknologiaa terveydenhuollon asiantuntijakonsultaatioissa? 29.5.2013 Kari

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen

Lisätiedot

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Seminaarin järjestäjät: Työturvallisuuskeskus ja Työterveyslaitos Turvallisuusmessut 2012, Tampere Seminaarin avaus Bjarne Andersson, KT Kuntatyönantajat

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke 1(5) Kohti parasta mahdollista ja vaikuttavaa toiminnan johtamista! Aika torstaina 16.9.2010 klo 8.40-16.00 Järjestäjä Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe Puheenjohtaja:

Lisätiedot

Kuntaneuvottelut 27.10.2015. Learning Cafe

Kuntaneuvottelut 27.10.2015. Learning Cafe Kuntaneuvottelut 27.10.2015 Learning Cafe Ryhmä 1: pj toimialuejohtaja Ville Äärimaa, sihteeri ylihoitaja Hanna Vuorio TULES: toimialuejohtaja Ville Äärimaa, ylihoitaja Tuija Lehtikunnas Asiantuntijapalvelut:

Lisätiedot

POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS. Rovaniemen malli. Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011

POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS. Rovaniemen malli. Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011 POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS Rovaniemen malli Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011 Potilassiirtokorttikoulutus Rovaniemen malli Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Liikelaitoksen johtaja Ylilääkäri

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Sijainti: TYKS Kantasairaala Kiinamyllynkatu 4-8, Turku Rakennus 3 (U-sairaala 10. krs. käynti osastolle kanttiinin puoleisilla hisseillä ja poliklinikalle

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT MUISTIO VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN JA SEN JÄSENKUNTIEN VÄLISET KUNTANEUVOTTELUT Loimaan alueen kunnat 4.11.2013

Lisätiedot

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus Tiedosta hyvinvointia 1 Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Healthcare Security Terveydenhuollon turvallisuuspalvelut

Healthcare Security Terveydenhuollon turvallisuuspalvelut Healthcare Security Terveydenhuollon turvallisuuspalvelut Terveydenhuollon toimintaympäristössä korostuvat ihmisläheisyys, luottamuksellisuus ja kyky toimia ripeästi tilanteiden muuttuessa. Nämä ominaisuudet

Lisätiedot

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1 Arja Heittola Marita Marttila Sari Koistinen 12.1.2015 TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1. KONSULTTISELVITYKSESTÄ: Erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntimäärät korkeat kautta

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset 67 (75). Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset A. Kysymykset ilmoittavan yksikön (osaston) tasolla tapahtuvaan tarkasteluun YKSIKÖN VAARATAPAHTUMAT Mitä ilmoitetut vaaratapahtumat meille

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta?

Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta? Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta? Naantali 26.4.2012 Jussi Mertsola Ylilääkäri Lastenklinikka, TYKS Lastenklinikka 2011 Tutkimusprojekteja 94 Tutkimushenkilöstöä 95, 312 palvelujaksoa Tutkijoita

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

Terveyskeskuslääkärien palkkaratkaisu ja suunnitelma vastaanottomallista

Terveyskeskuslääkärien palkkaratkaisu ja suunnitelma vastaanottomallista Yhtymähallitus 15 22.01.2013 Terveyskeskuslääkärien palkkaratkaisu ja suunnitelma vastaanottomallista 574/00.01.02.03/2012 Yhall 15 Valmistelijat: Johtava ylilääkäri Pekka Taipale, pekka.taipale(at)ylasavonsote.fi,

Lisätiedot

Osakeyhtiö sairaanhoitopiirin palvelujen tuottajana. Paula Juvonen palvelujohtaja Arkea

Osakeyhtiö sairaanhoitopiirin palvelujen tuottajana. Paula Juvonen palvelujohtaja Arkea Osakeyhtiö sairaanhoitopiirin palvelujen tuottajana Paula Juvonen palvelujohtaja Arkea 1 Sairaaloiden ruokapalvelut Tuotamme 4,2 miljoonaa annosta sairaalaruokaa vuodessa kaupunginsairaalaan, Tyksiin sekä

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Sote alan turvakortti ja muuta tukea turvallisuuden kehittämiseen

Sote alan turvakortti ja muuta tukea turvallisuuden kehittämiseen Sote alan turvakortti ja muuta tukea turvallisuuden kehittämiseen Veera Heinonen koulutuspäällikkö Suomen Palopäällystöliitto VEERA HEINONEN Miksi? Turun sairaalapalossa evakuoitiin 180 henkeä, kolme hoitajaa

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Potilaan siirtymisten ergonominen avustaminen Siirtoergonomiakoulutus HUS:ssa. Tiina Karjalainen HUS Siirtoergonomiakouluttaja fysioterapeutti YAMK

Potilaan siirtymisten ergonominen avustaminen Siirtoergonomiakoulutus HUS:ssa. Tiina Karjalainen HUS Siirtoergonomiakouluttaja fysioterapeutti YAMK Potilaan siirtymisten ergonominen avustaminen Siirtoergonomiakoulutus HUS:ssa Tiina Karjalainen HUS Siirtoergonomiakouluttaja fysioterapeutti YAMK 6/10/2013 Taustaa HUS kuntayhtymän työsuojelujaoston toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Hoitoprosessin muuttaminen päiväkirurgiseksi. Suomen päiväkirurgisen yhdistyksen koulutuspäivä Tiina Hellman, sairaanhoitaja Tampere, 18.09.

Hoitoprosessin muuttaminen päiväkirurgiseksi. Suomen päiväkirurgisen yhdistyksen koulutuspäivä Tiina Hellman, sairaanhoitaja Tampere, 18.09. Hoitoprosessin muuttaminen päiväkirurgiseksi Suomen päiväkirurgisen yhdistyksen koulutuspäivä Tiina Hellman, sairaanhoitaja Tampere, 18.09.2015 TAUSTAA Leikkaussalihoitaja n. 20 vuotta Päikissä 15 vuotta

Lisätiedot

Miten tietojärjestelmät saadaan tukemaan rakennemuutosta? FT Sari Vesiluoma tietohallintojohtaja, EPSHP 25.5.2010

Miten tietojärjestelmät saadaan tukemaan rakennemuutosta? FT Sari Vesiluoma tietohallintojohtaja, EPSHP 25.5.2010 Miten tietojärjestelmät saadaan tukemaan rakennemuutosta? FT Sari Vesiluoma tietohallintojohtaja, EPSHP 25.5.2010 Sisältö Toimialan rakennemuutos Tietojärjestelmät Haasteita ja ratkaisuja? Yhteenveto TOIMIALAN

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Sairaanhoitopiirin valtuusto 8.6.2015 Juha Jääskeläinen Henkilöstöjohtaja Henkilöstökertomus 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 17. henkilöstökertomus henkilöstökertomuksen

Lisätiedot

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? LL Kaisa Rajala, Palliatiivinen yksikkö, HUS Syöpäkeskus Geriatrian ja yleislääketieteen EL Palliatiivinen

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Henkilöstöjohtaja Kirsi Sillanpää HYKS-sairaanhoitoalue 4/.2010. Sairaanhoitajien saatavuuden turvaaminen tulevaisuudessa

Henkilöstöjohtaja Kirsi Sillanpää HYKS-sairaanhoitoalue 4/.2010. Sairaanhoitajien saatavuuden turvaaminen tulevaisuudessa Henkilöstöjohtaja Kirsi Sillanpää HYKS-sairaanhoitoalue 4/.2010 Sairaanhoitajien saatavuuden turvaaminen tulevaisuudessa HYKSin Operatiivisessa tulosyksikössä toteutettava pilottihanke ulkomaisen työvoiman

Lisätiedot

sairasloma-automaatti?

sairasloma-automaatti? Onko työterveyshuolto sairasloma-automaatti? HENRY FOORUMI 9.11.2010 Anja Hallberg Johtajalääkäri Diacor pähkinänkuoressa Omistaja Helsingin Diakonissalaitos Toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen 12 täyden

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014

Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014 Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014 OSA HANKE OPISKELIJOIDEN OSALLISUUS HYVINVOINNISTA Tavoitteena Opiskelijoiden hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS

Lisätiedot

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Johtokunta on hyväksynyt tämän toimintasäännön 4.12.2013 ja se on voimassa 1.1.2014 alkaen. Lisäykset (kursivoituna) johtokunta 5.2.2014 YLEISET

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja

AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA Pekka Jylhä Linjajohtaja Akuutti- ja konsultaatiopsykiatrian linja LINJAESIKUNTA: Linjajohtaja Pekka Jylhä, Ylihoitaja Tuula Rajala, Professori Tiina Paunio Johtava

Lisätiedot

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker lyhyesti Dream Broker on online-videoratkaisuja toimittava ohjelmistoyritys Tarjoamme SaaS-ohjelmiston online-videoiden tuotantoon, editointiin, hallintaan,

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke

Lisätiedot

Ylilääkäriltä tehtävään soveltuva erikoisalan pätevyys lääketieteen erikoisalalla. erikoisalalla.

Ylilääkäriltä tehtävään soveltuva erikoisalan pätevyys lääketieteen erikoisalalla. erikoisalalla. SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN SÄÄDÖSKOKOELMA 1.8 VIRKOJEN KELPOISUUSEHDOT LÄÄKÄRIHENKILÖSTÖ ensihoidon ylilääkäri erikoishammaslääkäri Ylilääkäriltä tehtävään soveltuva erikoisalan pätevyys lääketieteen

Lisätiedot

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Attendo Oy turvallinen työnantaja Suomen suurimpia sosiaali- ja terveydenhoitoalan työnantajia Osa Attendo-konsernia, joka on Pohjoismaiden suurin hoivapalveluiden

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa

Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa työfysioterapeutti Minna Lahti, Turun Työterveystalo Hankkeen aloitus 2/2012 työpaikan katselmuksessa

Lisätiedot