-liike on ihmisen muotoinen. Kehitysyhteistyö nyt. Mjemat vievät Afrikkaan suomalaista osaamista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "-liike on ihmisen muotoinen. Kehitysyhteistyö nyt. Mjemat vievät Afrikkaan suomalaista osaamista"

Transkriptio

1 -liike on ihmisen muotoinen Kehitysyhteistyö nyt Mjemat vievät Afrikkaan suomalaista osaamista

2 [ pääkirjoitus ] Setlemettisanasto Kenen käsissä on muutos? Kehitysyhteistyö on muuttunut tasavertaiseksi vuorovaikutukseksi Mikä on toimivaa kehitysmaapoltiikkaa? Professori Juhani Koponen Salome ja William Mjema perustivat BestLife Africa- kehitysyhteistyöjärjestön Naistenpankkilaiset tukevat ammattikoulutusta ja yrittäjyyttä Abilis edistää vammaisten ihmisoikeuksia [ liikkeessä ] Andien naiset haluavat osallistua yhteisönsä kehittämiseen Kimmo Pulkkisen kolumni [ tässä ja nyt ] Ajankohtaista Maailma tarvitsee vapaaehtoista työtä Toiminnanjohtaja Maarit Tammisto [ keskeltä kenttää ] Setlementtiliitto valitsi uudeksi puheenjohtajakseen Irene Roivaisen [ toimii ] Setlementtiliitto Suomessa k a n s i : S a l o m e j a W i l l i a m M j e m a n k u v a s i E m i l B o b y r e v Setlementti Sana on suora lainaus englanninkielestä (settlement, to settle). Se tarkoittaa asutusta, asettumista asumaan, sopeutumista ja sovittamista. Setlementti-sana tarkoittaa myös Suomen Setlementtiliiton paikallista jäsenyhdistystä. Setlementtityö Setlementtityö Suomessa on osa kansainvälistä verkostoa. Setlementtityö käynnistyi 1880-luvulla Lontoossa, jolloin köyhien ihmisten asuinalueilla käynnistettiin sosiaaliseen ja sivistykselliseen kehitykseen tähtääviä työmuotoja. Ensimmäiset toimijat olivat yliopistojen opiskelijoita ja opettajia. Setlementtityö Suomessa alkoi vuonna Ensimmäinen Lontoon-mallin mukainen Setlementtitalo perustettiin Helsingin Kallioon. Setlementtiliitot Suomessa toimii kaksi valtakunnallista setlementtijärjestöä. Suomen Setlementtiliiton ohella toimii Setlementtinuorten liitto ry, joka nimensä mukaisesti organisoi setlementeissä tehtävää nuorisotyötä. Molempia liittoja ja niiden jäsenyhteisöjä kutsutaan setlementtiliikkeeksi. Molempien liittojen keskustoimistot ovat Helsingissä. Setlementtiyhtiöt Setlementtiliiton yhtiöihin kuuluvat sosiaalista asuntotuotantoa rakennuttava S-Asunnot Oy, vuokrataloista muodostuva Ässäkodit Oy ja päihdekuntoutujille tarkoitettu Oskelakoti. Setlementtiarvot Setlementtiliikkeen perusarvot ovat arjen keskellä toteutuva lähimmäisenrakkaus, yhteisöllisyys ja erilaisten ihmisten välinen yhteistyö. Kristillisyys setlementissä Setlementin alkujuuri on kristillisen lähimmäisyyden ihanteessa tehdä toisille ihmisille niin kuin toivoisi heidän tekevän itselle. Setlementti ei julista eikä vaadi osallistujiaan ajattelemaan samalla tavalla. Eri tavoin ajattelevia ja uskovia ihmisiä yhdistää setlementeissä halu toimia toisten, varsinkin heikoimmassa asemassa olevien, ihmisten parhaaksi. Monikulttuuriset yhteisöt mahdollistavat eri uskontojen arvostavan kohtaamisen. Setlementti liike on ihmisen muotoinen on suomalaisen setlementtiliikkeen lehti, jota julkaisevat Suomen Setlementtiliitto ja Setlementtinuorten liitto ry. O s o i t e Setlementti-lehti Läntinen Brahenkatu 2 (4.krs) V a s t a a v a p ä ä t o i m i t t a j a Pentti Lemmetyinen p T o i m i t u s s i h t e e r i Helena Hyvärinen p M u u t o i m i t u s k u n t a Pirkko Ruuskanen-Parrukoski, Harri Sarjanoja, Sami Uusi-Rauva, Heidi Liehu T i l a u k s e t, o s o i t t e e n m u u t o k s e t Tiia Fredriksson p U l k o a s u j a t a i t t o Jaakko Bashmakov P a i n o Painokurki Oy,, 2010 ISSN Kenen käsissä on muutos? Setlementtiliitto on päättyvänä vuonna kirjoittanut strategiansa vuoteen Sen työstäminen on ollut monella tavalla kiinnostava ja haastava työ. Yksi innostavimmista näkökulmista on sen muistaminen, että setlementtiliike on aikanaan syntynyt protestiliikkeeksi. Se on historiansa aikana moneen kertaan toiminut muuttaakseen sellaisia yhteiskunnan rakenteita, jotka synnyttävät ja ylläpitävät köyhyyttä, epätasa-arvoisuutta ja syrjäytymistä. Tämä on tapahtunut 1880-luvulla Lontoossa, 1900-luvun alkuvuosikymmeninä Yhdysvalloissa ja laajasti koko liikkeen piirissä eri puolilla maailmaa ajasta toiseen. Mikä on meidän protestimme aihe tänään? Mitä me teemme, kun ensi kevään vaaleihin valmistautuvat puolueemme toteavat yksi toisensa jälkeen, että köyhyyden määrä Suomessa lisääntyy? Köyhien lasten ja lapsiperheiden ahdinko syvenee, syrjäytyvien nuorten joukko kasvaa ja jakolinja rikkaiden ja köyhien välillä kasvaa. Näin ennustaa virallinen Suomi kaikilla mittareillaan. Yksikään puolue ei ilmoita tahtovansa tätä, ja silti sen ennustetaan tapahtuvan. Kaikki ilmaisevat huolensa asiasta, mutta kukaan ei esitä mitään todellista ratkaisua. Tätä yhtälöä on vaikea ymmärtää. Jos puolueet eivät tätä ratkaise, kenen käsissä on muutos? Kuka rakentaa siltaa yli yhteiskunnallisen kuilun tässä ajassa? Setlementtiliiton strategia lähtee ajatuksesta, että meidän on ensin opittava tunnistamaan köyhyyden ja syrjäytymisen monipolviset mekanismit. Sen jälkeen meidän on määrätietoisesti kaikilla toimialoillamme toimittava niin, että olemme mukana muutoksessa. Emme perässä tulijoina, vaan muutoksen aiheuttajina. Tämä tapahtuu kutsumalla ihmisiä mukaan kansalaistoimintaan, lisäämällä erilaisten ihmisten välistä vuorovaikutusta ja kuunnellen muiden elämäntarinoita omaa ymmärrystämme kasvattaen. Tästä ymmärryksestä syntyy liikkeemme arvopohjan mukaisesti ääni äänettömille, joka puolustaa kaikkien ihmisoikeuksia ja synnyttää uusia rakenteita ja uskoa tulevaisuuteen. Viimeistään nyt meidän on aika ymmärtää sekin, ettemme elä Suomessa irrallaan muusta maailmasta. Se, mikä tapahtuu muualla, tapahtuu tavalla tai toisella myös täällä. Valintamme ei ole siinä, onko Suomi monikulttuurinen maa vai ei. Me voimme valita millainen monikulttuurinen maa tämä on. Juuri siksi me haluamme olla mukana rakentamassa parempaa paikallista maailmaa yhtä hyvin kotimaassa kuin muuallakin. Meidän protestimme ei tapahdu kiviä ja polttopulloja heitellen, vaan sovinnon ja yhteisymmärryksen hengessä. Jouluna ihmiseksi syntynyt Luojammekin on luvannut olla mukana juuri tällaisessa protestiliikkeessä. P e n t t i L e m m e t y i n e n P ä ä s i h t e e r i 3 [setlementtiliike] [pääkirjoitus]

3 Suomalainen kehitysyhteistyö Tasa-arvoista t e k s t i j a k u v a t H a r r i S a r j a n o j a Alun alkaen kehitysyhteistyö tarkoitti lähinnä Ambomaalla, Namibiassa sijainnutta Suomen Lähetysseuraa. Suomen valtio aloitti kehitysavun antamisen 1950-luvun lopussa. Ensimmäisen kehitysapuorganisaationsa valtio loi perustamalla kansainvälisen kehitysavun toimiston maaliskuussa Tätä ennen kehitysapu oli niin minimaalista, että omaa organisaatiota ei tarvittu luvulta lähtien kehitysyhteistyö on kokenut isoja muutoksia. 70-luvulla kehitysyhteistyötä opeteltiin ja silloin solmittiin kehitysyhteistyösuhteita erityisesti Afrikan maihin, kuten Tansaniaan luvulla Suomea syytettiin muun muassa omien kauppasuhteiden kehittämisestä kehitysyhteistyön varjolla. Painokkaimmin tämä tuli esille metsäteollisuudessa, sillä kehitysyhteistyöhön kuului yhtenä osana metsäkoneiden vienti Afrikkaan luvulle tultaessa kehitysyhteistyö sai yhden sen nykyisistä piirteistä. Kehitysapua alettiin ehdollistaa, mikä velvoitti kehitysmaita noudattamaan tietynlaista politiikkaa esimerkiksi talouden ja ihmisoikeuksien osalta luvulla kehitysyhteistyössä on menossa niin sanottu viides vuosikymmen. Sen avainsanoja ovat kumppanuus, omistajuus ja kokonaisvaltaisuus. Nämä termit tarkoittavat tasa-arvoista etelän ja pohjoisen välistä vuorovaikutusta, hyvää suunnittelua sekä toteuttamista. Hankkeita tehdään yhdessä, niiden tuloksia arvioidaan kokonaisvaltaisesti ja tavoitellaan sellaista lop- Setlementtinuorten liitto on saanut korjattua putulosta, jossa tulos 700 oppilaan koulurakennuksen yhteistyössä kuin yhtä osapuolta. hyödyttää useampaa Bekomisegesen kylän Setlementtiliike asukkaiden kanssa. on tehnyt kehitysyh- vuorovaikutusta 4 Suomalainen kehitysyhteistyö on muuttunut radikaalisti 100-vuotisen historiansa aikana. 5

4 teistyötä jo Viittakiven opiston ajoista lähtien. Tansanialaiset nuoret ovat olleet Suomessa opiskelemassa, koulutarvikkeita on viety Sambiaan ja vapaaehtoisten työleirihistoria hakee Suomessa vertaistaan. Liike on ollut mukana rakentamassa peruskouluja, kyläterveysasemia, opettajien asuntoja sekä koulujen wc-tiloja. Kaikki tämä on tehty yhteistyössä paikallisten ihmisten kanssa. Tänä päivänä kehitysyhteistyömme on työtä järjestökumppaneidemme kanssa. Rakennamme parhaillaan nuorisokeskusta Tansaniaan. Tavoitteenamme on aloittaa nuorisotyö ja nostaa sitä kautta esille globaaleja nuorten kysymyksiä. Olemme myös mukana antamassa pienlainoja Senegalin maanviljelijöille, teemme terveyskasvatusmateriaalia syrjäisten seutujen opettajille ja rakennamme vapaaehtoisten työleirien avulla yhdessä parempia edellytyksiä koulunkäyntiin. Haluamme vaikuttaa omalta osaltamme siihen, että kaikilla lapsilla ja nuorilla on oikeus perusopetukseen, puhtaaseen veteen sekä tasapuoliseen mahdollisuuteen osallistua koulunkäyntiin sukupuolesta riippumatta. K i r j o i t t a j a ( k u v a s s a v a s e m m a l l a ) o n S u o m e n S e t l e m e n t t i l i i t o n l a p s i - j a n u o r i s o t y ö s t ä v a s t a a v a t o i m i a l a j o h t a j a Harri Sarjanoja uskoo, että kehitysyhteistyöstä on todellista hyötyä, kun hän näkee, millaisella ilolla ja innostuksella tansanialaiset lapset suhtautuvat koulunkäyntiin. - Samalla näkee, mitä yhdessä voidaan saada aikaan. Ulkoasiainministeriö myöntää kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön tänä vuonna kaikkiaan 83,7 miljoonaa euroa. Kansalaisjärjestöt toteuttavat kehitysyhteistyötä 90 maassa lähes 600 hankkeessa. Vuonna 1991 kehitysavun BKT-osuus nousi historialliseen 0,8 prosenttiin. Vuonna 1994 BKT-osuus oli 0,31 prosenttia. Vuonna 2010 BKT-osuus on 0,57 prosenttia. 6 Vasemmassa yläreunassa kokkaava Mama Felicia huolehti useaan otteeseen koulua korjaava talkooväen muonituksesta. Lähteet: Artto Juhani, Kohti Kumppanuutta, Ulkoasianministeriö

5 T e k s t i M a r i a n n a L a i h o t e k s t i H e l e n a H y v ä r i n e n k u v a E m i l B o b y r e v 8? M itä virheitä kehitysmaapolitiikassa ei käynti on jätetty kuluttajien harteille. Kehitysmaiden tulisi itse saada jalostettua pitemmälle Suomessa pitkään asuneet pitäisi enää toistaa, professori Juhani Koponen Helsingin yliopiston kehitysmaatutkimuksen laitokselta. omia raaka-aineitaan. Salome ja William Mjema Muutaman vuoden takainen tutkimuksesi osoitti, perustivat BestLife Africa-järjestön, joka ryhtyy Kannettu vesi ei kaivossa pysy. Se on nähty. etteivät kehitysavun vaikutukset ole aina vain Vaikka hanke olisi omasta mielestä kuinka hyvä myönteisiä. Olet työskennellyt paljon Tansaniassa, tekemään kehitysyhteistyötä Afrikassa. ja tarpeellinen, se ei toimi, jos kohdemaan asukkaat jossa Suomella on monia kehitysmaaprojekteja. eivät koe sitä mielekkääksi. Hankkeiden on Onko kaikki ollut turhaa? oltava sikäläisille vapaaehtoisia ja lähdettävä T ansaniasta kotoisin olevat Salome ja William Mjema perustivat vuosi sitten Best- heidän omista tarpeistaan ja lähtökohdistaan. Kehityavulla on rakennettu teitä, vedetty sähkölinjoja ja tuettu koulutusta. Tansania on säästy- Life Africa -järjestön. Samalla he ryhtyivät Silloin siihen myös sitoudutaan. nyt isoilta konflikteilta. Kehitysmaapolitiikalla luomaan verkostoa Afrikka-asiantuntijoista, Millainen kehitysmaapolitiikka näyttää toimivan? on voinut olla tässä hyvä vaikutus. Kehitysinterventioissa jotka ovat saaneet koulutuksensa kehittyneissä on omat ongelmansa, mutta on myös maissa. Järjestön jäsenten on tarkoitus ryhtyä Yksittäinen hyvää tarkoittava hanke saattaa kysyttävä, mitä on tarjota tilalle. järjestämään koulutukseen ja terveyteen liittyviä vain ylläpitää köyhyyttä suosivia rakenteita, jos projekteja siellä päin Afrikkaa, missä järjes- hankkeita ei suunnitella osaksi isoa kokonaisuutta. tön jäsenet haluavat toimia. Koulutus on mielestäni parhaimmasta Itse haluamme hyödyntää Suomessa saatön päästä kehitysmaapolitiikkaa. Koulutus kehittää maamme koulutusta Tansaniassa, josta olemme yksilöitä ja auttaa heitä jatkossa tekemään kotoisin. Olemme perustaneet sinne jo toimiston. asioita itse. Järjestöllämme on siellä myös jäseniä, mikä on Koulutuksestakaan ei ole pitkällä tähtäyksellä toiminnassamme tärkeää. Tarkoitus on tehdä hyötyä, jos sitä ei hahmoteta kokonaisuutena. On yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa, Mjemat turha rakentaa koulu, jos ei kouluteta opettajia. kertovat. Mutta ei opettajien koulutuskaan pitkälle johda, Pariskunta kuuluu niihin korkeasti koulutettuihin jos heille ei makseta kunnon palkkaa. maahanmuuttajiin, jotka eivät ole saaneet maassamme koulutustaan vastaavaa työtä. Mjemat Mediassa puhutaan nykyään aika vähän kehitysmaille ovat yhteiskuntatieteiden maistereita, ja epäedullisesta maailmankaupasta. Eikö se molemmat ovat jatkaneet opintojaan en ole sitä enää vai onko aihe vanhanaikainen? yliopiston politiikan tutkimuksen laitoksella, Salome Mjemalla on työn alla väitöskirja Afrikan Kyse on arvoista. Globalisaation myötä on hyväksytty valtioiden ja erityisesti Tansanian rakentumisesta nykyinen markkinavetoinen systeemi, kolonialismin aikana. William Mjeman väitös- jossa ei vain hyödynnetä raaka-aineita, vaan kirjatutkimuksen aihe on Poliittinen kulttuuri, myös tuotteet tehdään halvalla työvoimalla kehitysmaissa, länsimaiden rahoilla. Reilu kaupan- Olemme elättäneet nelihenkisen perheemaikuiskasvatus ja demokratia Tansaniassa. Mikä on toimivaa kehitysmaapolitiikkaa Mjemat vievät Tansaniaan suomalaista osaamista 9

6 me perustamallamme siivousalan yrityksellä, joka on työllistänyt maahanmuuttajia. Toivomme, että voisimme lopettaa yrityksen vuoden loppuun mennessä. Haluaisimme keskittyä nyt opintoihimme ja tehdä väitöskirjamme valmiiksi. Emme halua koulutuksemme menevän hukkaan, William Mjema kertoo. Mjemojen Suomeen tuloon vaikutti aikoinaan Salome Mjeman kummitäti, professori Marja-Liisa Schwantz, joka toimi useita vuosia opettajana ja tutkijana Tansaniassa. Maisterin tutkinnon suorittanut William Mjema työskenteli Dar Es Salamin yliopistossa Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa, kun hän haki ja sai stipendin tohtoriopintoja varten Suomessa. Perheemme oli tarkoitus palata takaisin Tansaniaan. Paluu kuitenkin jäi. Suurin syy siihen oli se, tyttäremme kokivat Suomen kotimaakseen ja halusivat jäädä tänne. Molemmat kirjoittivat täällä ylioppilaiksi, ja toinen heistä valmistui viime keväänä hämeenlinnalaisesta taidekoulusta. Nuorempi tyttäristämme opiskelee ella ympäristöinsinööriksi. Yhteistyötä Setlementtiliiton kanssa? Mjemat puhuvat innostuneina perustamastaan järjestöstä ja kertovat selvittävänsä parhaillaan, millä kaikilla alueilla Afrikka-asiantuntijoiden osaamista voidaan hyödyntää. Etsimme yhteisyökumppaneita kehitysmaista ja tutkimme, millaiset projektit ovat toteuttamiskelpoisia, ja miten jo toteutuneet projektit ovat onnistuneet tavoitteissaan, sanovat Mjemat, jotka ovat kiinnostuneita Setlementtinuorten liiton projekteista. Toiminnan alkuvaiheessa Mjemat haluavat levittää Tansaniassa tietoa muun muassa ympäristö- ja terveyskysymyksistä. Maassa ei tunneta esimerkiksi lainkaan Alzheimerin tautia, johon Salome Mjeman isä sai Suomessa vieraillessaan asiantuntevaa hoitoa. Haluamme vaikuttaa siihen, että tauti opitaan tuntemaan samalla tavalla kuin Hiv. Kun Hivistä ryhdyttiin aikoinaan puhumaan, ihmiset eivät tienneet siitä juuri mitään. Sen jälkeen kun taudista järjestettiin useita kampanjoita, kaikki oppivat tuntemaan Hivin. Mjemoista on tärkeä viedä Tansaniaan myös geriatrista tietoutta, ja he ovat olleet asiassa yhteydessä Tansanian terveysministeriin. Haluamme viedä kouluihin erityisesti ympäristötietoutta. Nuorten asiat ovat toiminnassamme muutenkin keskeisellä sijalla, sillä näköalattomuus, alkoholi ja huumeet ovat nuorten keskuudessa iso ongelma myös Afrikassa, William Mjema kertoo. Mjemat uskovat, että heillä on kehitysyhteistyötä tehdessään se etu puolellaan, että he ymmärtävät tansanialaista problematiikkaa, kulttuuria ja psyykettä eri tavalla kuin ihmiset, jotka eivät ole syntyneet ja kasvaneet maassa. Jos esimerkiksi pyydän tansanialaista kylään ja hän sanoo tulevansa, tiedämme hänen kehonkielestään, onko hän oikeasti tulossa. Tansanialainen vastaa kutsuun aina myöntävästi, koska kutsusta kieltäytyminen olisi epäkohteliasta, Salome Mjema kertoo. Samalla hän tunnustaa, että kun hän käy nykyään miehensä kanssa synnyinmaassaan, heillä menee pari päivää tottua sikäläiseen ajatteluun. Niin paljon olemme suomalaistuneet. 10 Mjemat vievät... 11

7 Naisten rahaaglobalisaation T e k s t i M a r i a n n a L a i h o on sanottu heikentävän erityisesti kehitysmaiden naisten taloudellista asemaa. Toisaalta juuri he ovat hyötyneet pienlainoista ja mikroluotoista. Se, että lyhytaikainen laina täyttää tarkoituksensa, vaatii naisilta luku- ja kirjoitustaitoa. N aisten Pankki syntyi suomalaisten naisjohtajien Afrikan matkan seurauksena vuonna Toiminta lähti hyvin liikkeelle heti, paremmin kuin osasimme odottaa, kauppatieteiden maisteri Leena Majander, yksi perustajajäsenistä sanoo. Naisten pankista voi ostaa osakkuuden 750 eurolla. Sen voi antaa kerralla tai erinä. Jos ei valitse osakkuutta, tukea voi antaa pikku summalla kuukausittain, kertalahjoituksena tai vaikka merkkipäivälahjoituksena. Naisten Pankki rahoittaa hankkeita, jotka tukevat kehitysmaiden naisten yrittäjyyttä ja koulutusta ammattiin. Tällä hetkellä hankkeista viisi on Afrikassa, kaksi Aasiassa ja yksi Latinalaisessa Amerikassa. 12 Presidentin tapaaminen Idea lähti Kirkon Ulkomaanavusta, jossa kehi- 13

8 Kun kyläpankista lainan saanut kehitysmaan nainen on maksanut lainansa takaisin kyläpankkiinsa, palautunut raha jaetaan jälleen uutena lainana. 14 tysmaiden naisia haluttiin tukea konkreettisesti. Liike-elämän vaikuttajanaisten toivottiin näkevän saman, mikä nähtiin kenttätyössä: kehitysmaiden hädän. Kirkon Ulkomaanapu otti yhteyttä noin kolmeenkymmeneen naisjohtajaan, joista kaksitoista lähti Afrikkaan. Leena Majander oli yksi heistä. Kohdemaaksi valikoitui liki kaksikymmentävuotista sisällissotaansa lopetteleva Liberia. Liberiassa on Afrikan ensimmäinen demokraattisilla vaaleilla valittu naispresidentti Ellen Johnson-Sirleaf. Naispresidentti kiinnosti naisjohtajia. Suomalaisnaisilla oli vieläpä mahdollisuus tavata hänet. Tapaamisen järjesti Elisabeth Rehn, joka oli tutustunut Johnson-Sirleafiin tutkiessaan hänen kanssaan maailman kriisien vaikutusta naisiin ja lapsiin YK:n silloisen pääsihteerin Kofi Annanin toimesta. Heidän raporttinsa toi maailman tietoisuuteen miljoonat raiskatut naiset ja tytöt sotien uhreina. Kaivosta puuttuu kansi Liberiassa näimme konkreettisesti kehitysavun tuloksia, hyviä ja huonoja esimerkkejä, Majander sanoo. Hyvä tai huono, mutta ainakin hassu näky oli karvareunuksinen punainen tonttulakki, joka keikkui kylän raittia tallustelevan liberialaismiehen päässä. Hän oli saanut päähineensä suomalaisen vaatekeräysavun kautta. Eräässä kylässä suomalaisille naisille esiteltiin kehitysavun turvin rakennettua kaivoa. Kaivossa oli vettä, mutta vettä ei voinut käyttää, koska se oli saastunut kaivoon pudonneista rotista ja muista eläimistä. Ihmettelimme, eikö kaivoon voisi rakentaa kantta. Paikalliset levittelivät käsiään: sitä ei vain ollut tullut tehtyä. Tukea omatoimisuudelle Liberian matkan jälkeen meillä oli valtava tarve tehdä jotain konkreettista kehitysmaiden hyväksi. Halusimme, että se on jotain, joka nousee aidosti sikäläisten ihmisten omista lähtökohdista, Majander sanoo. Naiset pohtivat erilaisia vaihtoehtoja, ja päätyivät mikrolainoihin. Taustalla oli bangladeshilaisen ekonomistin Muhammad Yunusin idea mikroluotoista, jotka tarkoittavat pienten rahasummien lainaamista ihmisille, jotka ovat niin köyhiä, etteivät tavallisen pankkitoiminnan luottokelpoisuusvaatimukset täyty. Pyrimme tukemaan sikäläisten ihmisten omatoimisuutta. Koska tulemme itse liike-elämästä, yrittäjyys tuntui luontevalta. Pienlainoja naisille Majander sanoo, että tavallinen näky kylissä oli se, että vanhemmat naiset hoitivat lapsia, joko oman sukunsa tai aidsiin kuolleiden naapureidensa lapsia. Nuoremmat naiset tekivät kotitöitä. Työttöminä olevat miehet eivät tehneet välttämättä mitään. Moniavioisuutta ylläpitävissä Afrikan maissa vanha vaimo saattaa joutua väistymään uuden tieltä. Yksinelävät naiset yrittävät elättää lapsensa miten parhaiten kykenevät. Monet kehitysmaista tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että kun apu päätyy naisille, se hyödyttää koko perhettä. Päätimme perustaa Naisten Pankin, joka jakaa pienlainoja etupäässä naisille. Hyvä mieli Naisten Pankin osakkaina on pääasiassa yksityishenkilöitä, mutta myös yrityksiä. Toimikunta, johon Majanderkin on kuulunut syksystä lähtien, toimii yhteisön hallituksena ja valitsee muun muassa pankin rahoittamat hankkeet. Kirkon Ulkomaanavun ammattilaiset valitsevat avustettavat kohteet ja hallinnoivat toimintaa. Majander arvelee, että vuoden vaihteeseen mennessä osakkuuksia on kertynyt noin tuhat kappaletta. Naisten Pankin osakkailla saattaa olla omia toisistaan poikkeaviakin näkemyksiä ja mielipiteitä globaalista kehitysapupolitiikasta. Naisten Pankilla ei ole virallista kantaa. Avun antaja ei hyödy rahallisesti pienlainoista muuten kuin saamalla lahjoituksestaan korkeintaan hyvän mielen. Kun kyläpankista lainan saanut kehitysmaan nainen on maksanut lainansa takaisin omaan kyläpankkiinsa, jossa hän on itse osakkaana, palautunut raha jaetaan jälleen uutena lainana. Näin raha jää kylään ja kiertää siellä auttaen naisia kouluttautumisessa ja ammattinsa kehittämisessä. Kirkon Ulkomaanavun varainhankinnan koordinaattori Liisa Melin haluaa erottaa Naisten Pankin pienlainat kritiikkiä saaneista mikro- lainat Ruusujen ja risujen M ikrolainoja on kehuttu, mutta myös luotoista. kritisoitu. Esimerkiksi eurooppalaisen naisverkoston WIDEn (Women in Development Europe) konferenssissa Brysselissä lainoihin todettiin liittyvän liian suuria odotuksia. Oletus on, että mikrolainat mahdollistavat naisille omat tulot ja hyödyntävät sitä kautta koko perhettä. Monien tutkijoiden mukaan näin ei suinkaan tapahdu automaattisesti. Perheen valtasuhteilla on pitkä perinne, eivätkä ne mikrolainojen myötä muutu välttämättä mihinkään, kulttuurintutkija Jelena Santalainen sanoo. Hän osallistui reilu vuosi sitten pidettyyn kokoukseen. Naisilla on Mikrolainojen myötä lasten ja kotitöiden lisäksi nyt myös yritystoiminnan pyörittäminen. Töiden määrä ja pelko lainan takaisinmaksun onnistumisesta saattavat vain lisätä naisten stressiä. On myös muistettava, etteivät kaikki ihmiset Suomessakaan halua yrittäjiksi. Köyhälle lukutaidottomalle naiselle voi olla liikaa, että hänen vastuullaan on koko laajennetun perheen toimeentulo. Pitäisikö mikrolainat unohtaa kokonaan? Mikäli mikrolainoitus ymmärretään laajemmin kuin pelkkänä rahansiirtona, se on terveydehuolto- ja koulutusjärjestelmän kehittämisen rinnalla yksi toimiva köyhyydenvähentämisstrategia. Pienet kyläpankit Yksi ero hänen mukaansa on se, että Naisten Pankin tukemien kyläpankkien lainansaajat omistavat itse kyläpankkinsa. Laina ei tule ulkopuoliselta rahoituslaitokselta, kuten monesti mikroluotoissa. Toinen ero on se, että Naisten Pankki toimii maaseudun köyhillä alueilla, jossa ei ole entuudestaan minkäänlaista pankkitoimintaa. Mikroluottoja puolestaan annetaan usein kaupungeissa tai slummeissa, joissa on jo muutakin pankkitoimintaa. Sillä on oma vaikutuksensa mikroluoton ehtoihin. Mikroluottojen piirissä on yleensä tuhansia ihmisiä. Naisten Pankin tukemat kyläpankit ovat hyvin pieniä. Lainansaajat valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan, kirjanpitäjän ja sihteerin. He päättävät itsenäisesti lainasummasta, korosta, maksuajasta ja perinnästä, Melin sanoo. Köyhät naiset sitoutuvat niin sanottuun ryhmätakaukseen, jossa he tukevat toisiaan. Jos yksi ei pysty maksamaan lainaa takaisin, muut maksavat sen yhdessä. Kyläpankissa lainan vakuutena voi olla tuoli, mutta ei koskaan asunto. Naisten Pankin ylläpitämässä kyläpankissa ei ole pankkisalaisuutta. Kambodzhan kyläpankkien lainat ja maksut ovat seinällä kaikkien nähtävillä. On selvää, ettei edes näin pienimuotoista pankkitoimintaa voi ylläpitää ilman luku- ja jonkinlaista laskutaitoa. Sitä vaatii jo kirjanpito, vaikka se olisi yksinkertainenkin. Koulutamme naisia tähän, Melin sanoo. 15

9 t e k s t i H e l e n a H y v ä r i n e n k u v a A b i l i k s e n k u v a - a r k i s t o Abilis pyrkii edistämään vammaisten ihmisoikeuksia Abilis-säätiössä toimiva Ari Suutarla tekee opaskoiransa Bellan kanssa tarkistuskäyntejä kohteisiin, joiden hankkeita säätiö tukee. Tiukkaa kontrollia tarvitaan jo tukianomusten käsittelyssä, sillä kentällä vilisee anomustehtailijoita. Abiliksen hallitukseen kuuluva rovasti Ari Suutarla on palannut hiljattain tarkastuskäynniltä Kirgisiasta, jossa säätiö tukee useita vammaishankkeita. Abilis rahoittaa kehitysmaissa tapahtuvia pieniä, laadukkaita ja luotettavia hankkeita, joiden tarkoitus on parantaa kehitysmaiden vammaisten kykyyn vaikuttaa omaan elämänlaatuunsa. Tuemme erityisesti projekteja, jotka parantavat vammaisten naisten asemaa ja edistävät vammaisten ihmisoikeuksia, kuten oikeutta koulutukseen, työhön ja kohtuulliseen toimeentuloon. Suutarla mainitsee esimerkkinä Abiliksen toiminnasta jalattoman bangladeshilaismiehen, joka koulutettiin säätiön varoilla korjaamaan polkupyöriä. Miehelle hankittiin myös työssä tarvittavat työkalut, ja nykyään mies elättää kadulla tekemällään työllä niin oman perheensä kuin vanhempansa ja vaimonsa vanhemmat. Suutarlan mukaan köyhyyden vähentämises- sä on tärkeä rooli myös pienyrityksillä. Tällaisia ovat muun muassa nettikahvilat ja puutyö- ja ompelupajat, jotka tarjoavat vammaisille ihmisille mahdollisuuden hankkia toimentulonsa maissa, joissa ei ole sosiaaliturvaa. Vammaisten ihmisten pienyritystoiminta toimii samalla keinona vaikuttaa, koska ympäristö näkee, että vammaisetkin pystyvät tuottavaan työhön. Abilis edellyttää tukea saavilta kohteiltaan tarkkaa kirjanpitoa, sillä kehitysyhteistyön kentältä löytyy riittävästi esimerkkejä rahojen katoamisesta vääriin taskuihin. Kehitysmaissa on Suutarlan mukaan myös paljon kouliintuneita anomustehtailijoita, joiden toimintatapa tunnistetaan Abiliksessa nykyään nopeasti. Kohdemaissa tehtävillä tarkistuskäynneillä on Ari Suutarlan mukaan kahtalainen merkitys. Ensinnäkin käymme katsomassa, että rahat menevät sinne, minne niiden kuuluukin mennä

10 [liikkeessä] 18 Toinen merkitys liittyy vertaistukeen. Kun kehitysmaiden vammaiset tapaavat Kalle Könkkölän tai minut, heille jää muisto siitä, että nuokin ihmiset ovat selviytyneet elämässä vammastaan huolimatta, kertoo Suutarla, jonka opaskoira Bella on ilmeisesti Suomen eniten matkustanut koira. YK:n neljä vuotta sitten laadittu yleissopimus vammaisten ihmisten ihmisoikeuksista on ollut Suutarlan mukaan merkittävä edistysaskel vammaisten asioiden eteenpäin saamisessa. Suomi oli ensimmäisten maiden joukossa allekirjoittamassa tätä sopimusta. Niille YK:n jäsenmaille, jotka eivät ole sitä tehneet, asia on piikkinä lihassa. Kun kierrämme maailmalla, otamme asian esille ministereiden ja virkamiesten kanssa, jotka saattavat syytellä noloina kiireitään. Voidakseen ratifioida yleissopimuksen kyseisen maan lainsäädännön on oltava sopusoinnussa YK:n sen kanssa. Suomi ei ole vielä voinut ratifioida sopimusta, koska viittomakieltä ei tunnusteta meillä vielä tasavertaiseksi äidinkieleksi suomen ja ruotsin kanssa. Maapallon vammaisista ihmisistä suurin osa asuu kehitysmaissa. 82 prosenttia vammaisista elää köyhyysrajan alapuolella. Vammaiset naiset ja tytöt kärsivät usein moninkertaisesta syrjinnästä. Abilis-säätiö on vammaisten perustama järjestö, jonka tarkoituksena on edistää eri tavoin vammaisten ihmisten omaa toimintaa, ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta ja mahdollisuuksia itsenäiseen elämään kehitysmaissa ja Itä-Euroopassa. Säätiö perustettiin vuonna Ulkoasiainministeriö myönsi Abiliksen hankkeisiin viime vuonna euroa Andien naiset haluavat osallistua yhteisönsä kehittämiseen Työssäni kehitysmaissa minulla ja puolisollani on ollut etuoikeus nähdä kehitysyhteistyön tuloksia kylätasolla ja tavata monia onnellisia ihmisiä, joiden elämän kehitysapu on muuttanut. Ei lottovoitolla, vaan omatoimisuudella ja edustuston pienellä avulla. Perun 28 miljoonan väestöstä prosenttia on alkuperäiskansoja Inkojen jälkeläisiä. Andien vuoristossa jopa seitsemän kymmenestä perheestä elää äärimmäisessä köyhyydessä. Päällimmäisenä on toive, että lapsi olisi terve ja jäisi eloon. Äidin huoli on raastava, sillä lapsikuolleisuus on yksi maailman korkeimpia, 33 tuhannesta kymmenkertainen Suomeen verrattuna. Alle kolmevuotiaista 80 prosenttia kärsii aliravitsemuksesta, ja elinajan odotus on 60 vuotta. Koska opetus on maan valtakielellä espanjalla, useimmat naiset ovat luku- ja kirjoitustaidottomia, sillä he osaavat vain inkojen kieltä ketsuaa. Näin naisten mahdollisuudet osallistua oman yhteisönsä kehittämiseen ovat vähäiset Maan keski-osassa Huanucon läänissä Perun luterilaisen kirkon Diakonia-järjestö toteuttaa maaseudun kehittämisohjelmaa, jota Kirkon Ulkomaanapu tukee ulkoministeriön kansalaisjärjestötuella. Usean päivän aikana, jolloin kiertelemme kyliä projektikoordinaattori Leena Hokkasen kanssa, meille esitellään kouluja, lastentarhoja ja kastelukanavia, joiden raken- tamiseen kaikki olivat osallistuneet, sillä täällä yhteisöllisyys on elinehto. Myös esi-isien rituaalit ovat erottamaton osa elämää. Joka aamu Äitimaalle Pachamamalle uhrataan maissia, viljaa, viinaa ja kokanpensaan lehtiä, jotta sato olisi siunattu ja päivä sujuisi hyvin. Ei kuitenkaan täydellisesti, sillä vain Jumala on täydellinen. Siksi savenvalaja vetäisee naarmun ruukkuun, ponchon kutoja solmii virheen ja kokki heittää keittoon kuorimattoman perunan. Koska perinteeseen on sekoittunut katolisia rituaaleja, Äitimaalle annettua uhria vahvistetaan pellon laitaan laitetuilla pienillä risteillä cruses de mayo. Vuorilla eletään paljolti vaihtotaloudessa, joten kylät sopivat, kuka viljelee maissia, kuka sipulia, kaalia, papuja tai viljaa. Kaikki kasvattavat perunaa, jota pelloissa on useita lajeja, sillä jos halla vie yhden lajin, toinen säästyy. Miehen tehtävänä on kyntää, kylvää, myydä sato ja osallistua kylän yhteishankkeisiin. Naisten voimat menevät arjesta selviytymiseen, sillä elämä on työtä vuorotta: he tekevät vaatteet, hoitavat kodin ja karjan sekä kantavat veden ja puut. Jopa kävellessä he virkkaavat tai kehräävät. Kaksi toivetta naisilla on ylitse muiden: saada osallistua oman yhteisön kehittämiseen, ja että miehet luopuisivat perheväkivallasta unohtaen Andien ikiaikaiseen sanonnan mitä enemmän kuritan, ja naisilla ei ole. Kaksitoista Punchaon kylän naista ei jäänyt päivittelemään niukkaa elämäänsä vaan perusti myllyn. Naiset saivat sen verran lainaa, että voivat vuokrata kaksi huonetta ja ostaa koneet myllyyn. Nyt 4000 metrin korkeudessa San Roque -mylly jauhaa viljaa neljä tuntia päivässä, minkä lisäksi naiset myyvät takahuoneessa leipomiaan sämpylöitä. Myllyosuuskunnassa on yksi mies. Hänet kelpuutettiin mukaan, koska naiset eivät jaksaneet vetää käyntiin myllyn raskasta moottoria. Vaikka sitten saatiin sähkömoottori, mies saa jatkaa mylläreiden auttamista. Vieraille naiset esittelevät ylpeänä myllyään, mutta huokaavat, että jos heillä olisi vähän enemmän rahaa, he voisivat ostaa muidenkin viljaa ja myydä sitä pienellä voitolla. Paljonko tarvittaisiin, kysyn Mitä vain, millä aloittaa, naiset vastaavat hämillään. Ajattelen, että tässä olisi hyvä suurlähetystön paikallisen yhteistyön määrärahojen kohde. Mutta olemme kaukana vuorilla ja kestää viikkoja ennen kuin naiset pääsevät tekemään anomusta Limaan. Mutta instant PYM -avustus toimii ilman virallista anomustakin. Vaimoni kanssa saamme kokoon 150 dollaria, minkä annamme hämmästyneille naisille ja sanomalehden reunasta repäistylle paperille kirjoitetaan kuitti mutta vastaanottajille tuntuva apu. Myllyn ansiosta naiset saavat omaa rahaa, mutta sitäkin tärkeämpää on oman arvon nousu ja riippumattomuus miehestä, joka monen naisen perheestä on häipynyt aikoja sitten. Kiireestä huolimatta emme voi lähteä ennen kuin olemme mylläreiden kanssa nauttineet vuoriston juhlaruokaa, kokonaisena paistettua marsua. Ja auringon laskiessa meidät saatetaan matkaan toivotuksin Vayan con Dios. Kimmo Pulkkinen Kirjoittaja toimi Suomen Perun suurlähettiläänä Hän on palvellut myös Afrikassa, Aasiassa ja Meksikossa. sitä enemmän rakastan. Kuitenkaan omaa elämää, saati omia tulo- Meille vieraille ele on pieni, suurlähetystön avustuksesta

11 20 [tässä ja nyt] HS:n globalisaatiokeskustelussa korostuu markkinatalouden näkökulma Helsingin Sanomat pyrki luomaan vuosituhannen vaihteen globalisaatiokeskustelussa kan- sallista yhtenäisyyttä suhtautumisessa globalisaatioon Helsingin yliopistossa väitelleen Lotta Lounasmeren väitöskirja Globalisaatioajan Suomi Helsingin Sanomissa osoittaa, että lehti ei antanut riittävästi huomiota niille muutoksille, joita globalisaatio on tuonut mukanaan eri eliittien ja kansalaisyhteiskunnan yhteiskunnallisiin asemiin ja rooleihin. Lounasmeren tutkimuksen mukaan Helsingin Sanomien keskustelussa globalisaatiosta korostuu globaalin markkinatalouden näkökulma. Sen kannattajiksi profiloituvat Helsingin Sanomien keskustelussa valtaeliitit hallitus, osa virkakunnasta, ja elinkeinoelämä, jotka viestivät omaa globalisaatiolinjaansa kansallisena etuna ja yhtenäisenä ajattelutapana. Tämän samanmielisyyden ulkopuolelle jäivät vaikutusvaltaansa menettäneet eliitit presidentti, ay-liike, osin kansanedustajat sekä kansalaistoimijat, jotka pyrkivät tuomaan esille erimielisyyttä suhteessa globalisaatioon Esimerkiksi kansalaisjärjestöjen yhteisöllisyyteen ja vastuuseen liittyviä globaaleja ja kansallisia näkökulmia ei esitetty yhtä uskottavina näkemyksinä kuin kilpailutaloudellista näkökulmaa, sanoo kauppa- ja yhteiskuntatieteiden maisteri Lotta Anja Strömberg Helsingin yliopiston kirjastoamanuenssina elämäntyönsä tehnyt Anja Strömberg menehtyi vaikeaan sairauteen syyskuun toisena päivänä. Kun Anja Strömberg sai tietää, ettei hänen sairauttaan voida parantaa, hän halusi testamentata omaisuutensa Suomen Setlementtiliitolle. Köyhään rautatieläisperheeseen syntynyt Strömberg arvosti Setlementtiliiton perustajan Sigfrid Sireniuksen sisällissodan jälkeistä työtä Suomen kansan yhdistäjänä. Tavatessani vaikeasti sairaan Strömbergin viime keväänä hänen Lounasmeri, joka työskenteli väitöstutkimusta tehdessään Suomen Akatemian Valta Suomessa-tutkimusohjelmassa. Lounasmeren tutkimuksen mukaan HS-journalismi yhtäältä antoi tilaa erimielisyyksille, mutta toisaalta lehti pyrki pitämään yllä samanmielistä keskustelukulttuuria erityisesti pääkirjoitustoimituksen voimin. Näin lehti näyttäytyi globalisaatiokeskustelussa enemmän kansallisena ja valtiollisena mediana kuin kriittisenä ja itsenäisenä toimijana. Lehden lukijan näkökulmasta lehden uskottavuus voi kärsiä. Voi myös olla, ettei lukija tule ajatelleeksi, että eriäviä mielipiteitä esittävät toimijat voisivat olla vakavasti otettavia. Lounasmeri pitää julkisen keskustelun ja journalismin oman uskottavuuden kannalta ongelmallisena, jos sallittujen erimielisyyksien alue supistuu pieneksi niinkin suuren yhteiskunnallisen kysymyksen kuin globalisaation edessä. Demokratialle ja toimivalle yhteiskunnalliselle päätöksenteolle ei ole hyväksi, jos asioita ei nosteta julkiseen keskusteluun. kodissaan tuntui kuin olisin löytänyt harvinaisen jalokiven. Boheemisti elänyt Strömberg osoittautui sivistyneeksi kulttuuripersoonaksi, joka lumosi kuulijansa tarinoillaan. Henki paloi vahvana, vaikka ruumis oli jo sairauden haurastuttama. Strömberg ajatteli, että elämän tarkoitus on löytää oma moraali ja elää sen mukaisesti. Hän oli myös sitä mieltä, että kaikilla ihmisillä pitäisi olla samanlaiset mahdollisuudet koulutukseen. Anja Strömberg eli oman moraalinsa todeksi viimeisessä tahdossaan, jonka mukaan häneltä jääneet varat on käytettävä työläisperheiden lasten koulutukseen ja terveyteen. H e l e n a H y v ä r i n e n t o i m i t t a j a Kiinalaiset, japanilaiset ja intialaiset käyvät ottamassa mallia tamperelaisesta Mummon Kammarista, sillä vanhusten kasvava yksinäisyys on uusi ilmiö vanhoissa aasialaisissa kulttuureissa. t e k s t i H e l e n a H y v ä r i n e n vapaatyötä Maailma tarvitsee ehtoista Maarit Tammisto kutsuttiin V anhusten yksinäisyydestä on Setlementtiliittoon konsultiksi ja innostajaksi 90-luvulla, nousukautta elävissä maissa, tullut ongelma taloudellista sillä setlementtiliike tunnisti joissa aikuiset lapset ovat huolehtineet perinteisesti vanhuksista. Tämän Kammarissa olevan niitä aineksia, joista se itse oli aikoinaan syntynyt. Koen itse tokiolainen matkatoimisto, joka ryh- on pannut merkille muun muassa olevani etuoikeutettu, kun pari vuotta Kammarin ensivierailuni jälkeen siirryin Setlementtiliiton toimeksiannosta perustamaan elle uutta yhdistystä. Naapuri oli ensimmäinen uusi setlementtiyhdistys liikkeessämme lähes 40 vuoteen, ja se aloitti laajan prosessin Setlementtiliiton elämässä. Pentti Lemmetyinen, Suomen Setlementtiliiton pääsihteeri tynyt järjestämään sosiaali- ja terveydenhoitoväelle tutustumiskäyntejä Suomeen. Yksi kohteista on ella toimiva Mummon Kammari, joka on maamme suurin vapaaehtoistyöhön perustuva yhteisö. Kammaria luotsaavan Maarit Tammiston mukaan vanhusten tilanne alkaa olla joissain Aasian maissa samanlainen kuin meillä Sielläkin tarvitaan hoitolaitoksia, mutta on keksittävä muutakin, koska vanhusten joukko kasvaa koko ajan. Aasialaisten vieraidemme on kuitenkin vaikea puhua asiasta ääneen. Tilanne on heille niin uusi, Maarit Tammisto sanoo. Kammarin ulkomaisia vieraita kiinnostaa paikassa tehtävän työn monimuotoisuus ja vapaaehtoistyöntekijöiden suuri määrä ja sitoutuneisuus. Samoihin asioihin kiinnitti huomiota muutama vuosi sitten en yliopistossa liiketaloustieteen dosenttina toiminut kauppatieteiden tohtori Iiro Jahnukainen, joka hakeutui Mummon Kammariin vapaaehtoistyöntekijäksi jäätyään eläkkeelle. Iiro halusi tietää, mikä on Kammarin lii- 21

12 L ä h d e : N ä p p i t u n t u m a l l a - M u m m o n K a m m a r i j a v a p a a e h t o i n e n v a n h u s t y ö Yhteiskunnallisen palvelun suunnittelussa voitaisiin ottaa huomioon kolmas sektori Tulevaisuudessa näen sen tarpeen hyvin todennäköisenä ja toivottavanakin. Keskustelu saisi erilaista väriä. Kun virkamiehet antavat lausuntoja päättäjille, se jää monesti kärpäsen surinaksi Simo Lahtinen, vapaaehtoistyöntekijä Mummon Kammarilla on toimintakonsepti, jota pitäisi aktiivisesti levittää koko Suomeen. Siinä on harvinaisen tervettä kohderyhmäajattelua. Mielestäni Mummon Kammarissa kirkko tekee juuri oikeaa työtään. Seurakunnilla ei ole mitään oikeutta sanoa, että näin on aina ennenkin tehty. Seurakunnissa pitäisi ymmärtää, että Jeesus tuli muuttamaan maailmaa.; koko Raamatun sanomahan perustuu ajatukseen muutoksen välttämättömyydestä. Kutsu on vanha: Älkää mukautuko, muuttukaa, rakentakaa, opettakaa Ilkka Halava, taloussosiologi ja tulevaisuudentutkija Kansalaisyhteiskunta tarjoaa edelleen suurimman osan koko valtakunnan hoivasta, vapaaehtoisesti. Jos ihmisten toiveet ja odotukset koko Euroopassa kulkevat samaan suuntaan: kohti kotona asumista, kotihoitoa, kotipalvelua, kotisairaaloita Kun tämä toteutuu, käsien ja läsnäolon tarve on valtavaa, vapaaehtoistyö moninkertaistuu ja laajenee. Vappu Taipale, Stakesin pääjohtja, emerita, Vanhus- ja lähimmäispalveluliiton puheenjohtaja 22 keidea. Liikeidea oli minulle vieras jo pelkkänä sanana, mutta Iiron mielestä sellainen täytyi olla. Muuten toimintamme olisi kaatunut omaan mahdottomuuteensa. Vuosi sitten kuolleen Jahnukaisen kiinnostus johti siihen, että hän ryhtyi keräämään Mummon Kammarin toiminnan aikana syntynyttä tietoa, joka on tallennettu yhteisöä ja sen toimintaa esittelevään kirjaan. Vuosien varrella syntyneen hiljaisen tiedon tallentaminen ei ollut helppo prosessi. Tällaiseen työhön liittyy niin paljon sellaista, jota en ollut pukenut koskaan sanoiksi. Jouduin palauttamaan mieleeni myös ikäviä asioita, joita en olisi enää mielelläni muistellut. Olen kuitenkin onnellinen, että kirja tuli tehtyä. Pelisäännöt tarpeen Idea vapaaehtoisuuteen pohjautuvasta vanhustyöstä syntyi, kun Kotisairaanhoidon palveluksessa ollut Maarit Tammisto teki kotikäyntejä nuorena terveydenhoitajana. Hän vakuuttui siitä, että kodeissaan olevia ihmisiä voisivat auttaa muutkin kuin ammatti-ihmiset. Kyse oli vain siitä, miten ihmiset saadaan yhteen. Tänä päivänä meillä on kaupungin sydämessä hyvät tilat, seitsemän palkattua työntekijää, ja valtava joukko vapaaehtoisia. Toimintamme laajuutta kuvaa muun muassa se, että viime vuonna avunvälityskeskukseen tuli 2977 tilausta, ja vapaaehtoiset omaystävät ja ulkoiluystävät tekivät tuhansia kotikäyntejä. Talkkari pikkaraisten toimintaan tuli mukaan yksinäisten ihmisten arkun kanto, ja vanhuksia ohjataan päivittäin heille lakisääteisesti kuuluvien palveluiden pariin, Maarit Tammisto luettelee Mummon Kammarista pyydetään nykyään lisääntyvässä määrin asua myös sellaisille vanhuksille, joita ei voida auttaa vapaaehtoisvoimin. Syynä ovat vanhusten alkoholin käyttö ja käytöshäiriöt. Joissain tapauksissa tilanteeseen vaikuttaa Suomen tiukka lainsäädäntö. Vapaaehtoistyöllä on Suomella moneen muuhun maahan verrattuna lyhyet perinteet. Selkeät pelisäännöt olisivat kaikkien osapuolten kannalta hyväksi. Tammiston käsitys on, että vapaaehtoistyön tarve kasvaa rajusti tulevina vuosina. Hän myös uskoo vapaaehtoistyön mahdollisuuksiin, jos ihmisille osataan antaa oikealla tavalla ja oikeassa hengessä mahdollisuuksia lähteä mukaan. Vapaaehtoisia etsivän järjestön on pidettävä omaa asiaa näkyvästi esillä, jotta tieto siitä leviää. Matalalla profiililla toiminen ei ole hyve silloin, kun etsitään ihmisiä tekemään palkatonta työtä. Stockmannin lihatiskillä Vapaaehtoistyöhön perustuvan yhteisön toiminta edellyttää Tammistosta vahvaa johtajaa. Kaikki Tammistoa seuranneet tietävät, että hän on laittanut itsensä likoon 100-prosenttisesti. Hän on toiminut Mummon Kammarin näkyvänä ja kuuluvana keulakuvana muun muassa erilaisissa tilaisuuksissa ja tiedotusvälineissä. Työ on kulkenut mukana myös vapaa-ajalla, ja Tammisto on haalinut vapaaehtoisia niin Stockmannin lihatiskillä kuin asioidessaan Tammelantorilla. Tällaista työtä ei hoideta kirjoituspöydän takana sähköpostilla eikä pitämällä hienoja puheita, jotka eivät kosketa oikeasti arkea. Mitä vähemmän tekstiä tuotetaan, sen parempi. On myös muistettava, että kun vapaaehtoistyötä ryhdytään organisoimaan, niin sen on lähdettävä aina ihmisten tarpeista. Vapaaehtoisia rekrytoidessa on ratkaisevaa tapa, jolla uusi vapaaehtoistyöntekijä otetaan vastaan Ihmisiä ei saada mukaan, jos heille sanotaan, että meillä vapaaehtoistyö on tällaista ja että meillä on tapana tehdä näin. Vapaaehtoistyössä pitää olla vaihtoehtoja. Kun meille tulee uusi vapaaehtoinen, kysymme, mitä sinä haluat tehdä. Ihmisten on voitava löytää omaan elämäntilanteeseensa sopivaa tekemistä. Yhteisön ilmapiirin on oltava hyväksyvä ja iloinen, jotta ihmiset ovat valmiita sitoutumaan. Ilahduin itse jokin aika sitten, kun meille hakeutui uudeksi vapaaehtoiseksi nuori nainen, joka kävi täällä pikkutyttönä. Hän oli mukana, kun hänen afrikkalainen maahanmuuttajaäitinsä kävi opettelemassa ompelukoneella ompelemista. Nyt tämä nuori nainen toimii meillä sekä pianistina että vierailee vanhusten luona. Kun Maarit Tammisto jää muutaman vuoden kuluttua eläkkeelle, hän toivoo työnsä jatkajaksi henkilöä, joka on valmis liikkumaan ihmisten parissa. Se on edellytys sille, että paikka voi jatkossakin kasvaa ja kehittyä. Ei ole enää tätä päivää, että järjestetään kahvikekkereitä ja pidetään yhteistyökokouksia, jotka eivät johda mihinkään. Kokouksia pidetään vain kun se on aivan välttämätöntä. Tämä koskee myös yhteistyökumppaneitamme. Pois pöntöistä puhumasta ja sinne, missä ihmiset liikkuvat. Julia Pelkonen ja Arimo Eturautti kuuluvat siihen Mummon Kammarin uskolliseen vapaaehtoiskaartiin, joka Maarit Tammiston mukaan mahdollistaa yhteisön monimuotoisen toiminnan. 23

13 [keskeltä kenttää] 4 t e k s t i H e l e n a H y v ä r i n e n Liitto valitsi puheenjohtajakseen vihreän yhteiskunta- aktivistin 24 Kuka? I r e n e R o i v a i n e n, 55 v. T y ö : Sosiaalityön professori, vihreiden kaupunginvaltuutettu ja en kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, en ev.lut. seurakuntien yhteisen kirkkovaltuuston jäsen vuoden 2010 loppuun. J u u r e t : Sotkamolaisen pienviljelijäperheen esikoinen. P e r h e : Puoliso toimittaja Pauli Välimäki, lapset Vilja, Tuomas, Tuukka, Tuukan puoliso Päivi ja lapsenlapsi Toivo, 7 kk. K i r j a : Barack Obaman Dreams from My Father. A Story of Race and Inheritance. Barack Obama toimi nuoruudessaan yhdyskuntatyöntekijänä. Hänen toivon ja yhteisöllisyyden retoriikkansa on liitetty Chicagon koulukunnan kautta Jane Adamsin ajatteluun. M u s i i k k i : Skaala ulottuu klassisesta musiikista körttivirsiin, ortodoksisista kirkkoveisuista gospeliin ja kevyeen musiikkiin. M i e l i m a i s e m a : Kainuulainen maisema, esimerkiksi Vuokatinvaaralta yli järvien ja peltojen esteettömänä avautuva näkymä tai karu suotaival pitkospuilta katsottuna. Setlementtiliiton uudeksi puheenjohtajaksi valittu Irene Roivainen toivoo, että kansalaiset lähtevät vaikuttamaan rohkeasti lähiyhteisönsä asioihin. Suomen Setlementtiliiton uudeksi puheenjohtajaksi valittiin tamperelainen yhteiskuntatieteiden tohtori Irene Roivainen. Hän toimi liiton varapuheenjohtajana vuodesta Toiminta jatkuu eri pohjalta kuin aikaisemmin, koska kaksi liittoa Suomen Setlementtiliitto ja Setlementtinuorten liitto, ovat yhdistyneet yhdeksi liitoksi, Irene Roivainen sanoo. Viime vuodet ovat kuluneet organisaatioiden rakenteiden kehittämisessä. Setlementtiliiton uusi strategia on Ihmisten keskellä ihmisten kesken. Tulevina vuosina liiton haasteena on suuntautua ulospäin uuden strategian hengessä ja etsiä yhteistyötä kansalaisjärjestöjen ja politiikantekijöiden suuntaan sekä osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, kertoo Irene Roivainen työhuoneellaan en yliopistossa, jossa hän työskentelee sosiaalityön määräaikaisena professorina. Yhteiskunnallisesti aktiivinen Roivainen löysi setlementtiliikkeen 25

14 [keskeltä kenttää] 4 [toimii] 26...uusi puheenjohtaja lvulla perehtyessään Setlementtiliiton Uusi yhteisötyöhankkeessa tamperelaisen Setlementti Naapurin toimintaan. Naapuria johti silloin liiton nykyinen pääsihteeri Pentti Lemmetyinen, joka perusti Naapurin vastaamaan siihen inhimilliseen hätään, joka seurasi hyvinvointiyhteiskunnan alasajosta 90-luvun laman aikoihin. Tällä hetkellä monella suomalaisella on hätä muutoksista, jotka ovat seurausta globalisaatiosta. Globalisaatio on saanut aikaan sen, että ihmiset kokevat niin Suomessa kuin muualla maailmassa, etteivät he pysty vaikuttamaan enää omaan elämäänsä. Siksi setlementtiliikkeessä halutaan lähteä rakentamaan uutta paikallisuutta. Setlementtiliikkeessä ollaan puolueellisia Uusi paikallisuus -hanke tarkoittaa Irene Roivaisen mukaan sitä, että asioita tarkastellaan ihmisten osallisuuden ja lähiyhteisöjen näkökulmasta. Setlementtiliikkeen tavoitteena on rohkaista esimerkiksi maaseudun syrjäkylien ja kaupunkilähiöiden ihmisiä vaikuttamaan oman asuinalueensa asioihin, kuten palvelujen säilymiseen. Tehostaessaan toimintaansa julkinen palvelujärjestelmä keskittää toimintonsa suuriin palveluyksiköihin, joissa käsitys ihmisen arkisesta elinympäristöstä heikkenee. Roivainen näkee toimintojen keskittämisessä sen vaaran, että ihmiset nähdään entistä kapea-alaisemmin vain asiakkaina eikä kansalaisina, joilla on yhteiskunnassamme sosiaalisia oikeuksia. Siksi haluamme setlementtiliikkeessä rohkaista ihmisiä vaikuttamaan niin omaa elämäänsä koskeviin kuin yhteisiin asioihinkin. Setlementtitalot ovat olleet kautta historiansa kokoontumispaikkoja, joissa on kasvatettu kansalaisuuteen ja demokraattiseen päätöksentekoon. Roivaisesta olisi toivottavaa, että kolmannen sektorin toimijoille annettaisiin yhteiskunnassa nykyistä vahvempi rooli ja ymmärrettäisiin sen erityisluonne esimerkiksi tilaaja-tuottaja -malleissa ja palveluja kilpailutettaessa. Raha ratkaisee liian usein eikä laadulle laiteta riittävää painoarvoa, jolloin suuret toimijat vievät helposti voiton. Setlementtiliikkeessä toimitaan toisenlaisilla arvoilla, Roivainen korostaa. Roivainen myöntää reilusti, että liikkeessä ollaan puolueellisia. Olemme kallellaan heikoimmassa asemassa olevien suuntaan. Perustehtäviimme kuuluu antaa ääni äänettömille ihmisille. Ensin on kuitenkin opittava tunnistamaan ihmiset, jotka ovat yhteiskunnassa heikoilla. Köyhyys voi olla paitsi aineellista myös mahdollisuuksien köyhyyttä. Tärkeää on myös oppia ymmärtämään köyhyyden, ulkopuolelle jättämisen ja syrjäytymisen mekanismeja ja seurauksia. Muutos on mahdollinen Irene Roivainen johtaa parhaillaan sosiaalityön laitoksella Kunnallisalan Kehittämissäätiön rahoittamaa tutkimushanketta Köyhyys kuntatyön haasteena, jossa köyhyyttä tarkastellaan yksinhuoltajaäitien, yksin elävien miesten ja ikäihmisten näkökulmasta. Pyrkimyksenä on selvittää näiden ihmisryhmien kokemusten ja ammattilaisten arvioiden pohjalta, mitä vajeita palvelujärjestelmästämme löytyy. Roivainen kertoo, että tutkimukseen oli tavallista hankalampi saada haastateltavia. Yksi syy tähän on varmasti köyhyyden leimaavuus ja häpeä. Toisaalta esimerkiksi toimeentuloasiakkaan asiointi sosiaalitoimistoissa tapahtuu entistä enemmän papereiden välityksellä. Näin eivät edes työntekijät kohtaa kasvokkain asiakkaita voidakseen pyytää heitä haastateltaviksi. Yksi Roivaisen ajatteluun vaikuttaneista henkilöistä on amerikkalaisen setlementtiliikkeen uranuurtaja Jane Addams, jonka ajattelusta hän kiinnostui kymmenisen vuotta sitten. Roivainen on samaa mieltä kuin Nobelin rauhanpalkinnon saanut Addams, että oma ihmiskäsityksemme vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten kohtaamme avun tarpeessa olevan ihmisen. Addamsin esiin nostama empowerment lähestymistapa perustuu uskoon, että ihminen ja ympäristö voivat muuttua. Tällaisen lähestymistavan voivat omaksua niin sosiaalityöntekijät kuin kaikki muutkin, jotka uskomme muutoksen mahdollisuuteen. Liittohallitukseen uutta väkeä Tiina Cederström, toiminnanjohtaja. Linnalan nuoret. Jäsenyhteisöjen toiminnanjohtajien edustaja Kalervo Haapaniemi, kauppaneuvos. Asumisen toimikunnan puheenjohtaja Pertti Hartikainen, teknikko. Pohjois-Suomen alue-edustaja. Rovalan Setlementin hallituksen jäsen. Annina Hirvonen, projektipäällikkö. Monikulttuurisen työn toimikunnan puheenjohtaja Etelä-Suomen alue-edustaja. Kalliolan Nuoret ry:n johtokunnan jäsen. Anna Meronen, tutkija. Lapsi- ja nuorisotyön toimikunnan puheenjohtaja Länsi-Suomen alue-edustaja. Setlementtinuorten liiton varapuheenjohtaja ja puheenjohtaja vuoden 2011 alusta. Setlementtinuorten Lounais-Suomen piirin puheenjohtaja. Anna-Kristiina Mikkonen, yhteiskuntatieteiden kandidaatti. Seniori- ja vanhustyön toimikunnan puheenjohtaja Linnalan Setlementin hallituksen jäsen. Piia Puurunen, nuorempi tutkija. Setlementtityön neuvottelukunnan puheenjohtaja Itä-Suomen alue-edustaja. Kuopion Setlementti Puijolan varapuheenjohtaja. Juhani Pörtfors, kasvatustieteiden maisteri. Opinto- ja kulttuuritoiminnan toimikunnan puheenjohtaja Auralan Setlementin toiminnanjohtaja ja kansalaisopiston rehtori. Ilkka Repo, kauppatieteiden maisteri. Kriisityö ja vaikeat elämäntilanteet toimikunnan puheenjohtaja Suomen Setlementtiliitto Ahjolan kannatusyhdistys ry Auralan kannatusyhdistys ry Turku Harjulan Setlementti ry Lahti Harjulan Setlementtisäätiö Lahti Hyvinkään Setlementtiyhdistys Hyvinkää Hämeenlinnan setlementti ry Hämeenlinna Joensuun Setlementtiyhdistys ry Joensuu Jyränkölän Setlementti ry Heinola Jyvälän setlementti ry Jyväskylä Kainulan kannatusyhdistys ry Kajaani Kalliolan kannatusyhdistys ry Setlementti Korson Arkki ry Vantaa Koskelan Setlementti ry Äänekoski Kuopion setlementti Puijola ry Kuopio Kurikkalan Setlementti ry Kurikka Setlementti Kyröskoskela ry Kyröskoski Lievestuoreen Setlementti ry Lievestuore Linnalan Setlementti ry Savonlinna Setlementti Louhela ry Järvenpää Mikkelin Setlementti ry Mikkeli Setlementtiyhdistys Naapuri ry Omapolku ry Setlementti Onnenkenkä ry Espoo Otsolan kannatusyhdistys ry Pori Oulun Seudun Setlementti ry Oulu Parkanon setlementti ry Parkano Pohjois-Kymen setlementti ry Kuusankoski Rientolan setlementti ry Rovalan Setlementti ry Rovaniemi Saukkolan Setlementti ry Setlementtinuorten liitto ry Toimelan setlementti ry Toivola-Luotolan Setlementti ry Kemi Toukolan Setlementti ry Kotka Setlementti Tunturila ry Kemijärvi Setlementti Ukonhattu ry Leppävirta Vaasan Setlementtiyhdistys ry Vaasa Vaihtoehtoisen ammatillisen koulutuksen kannatusyhdistys Sovinto ry Viittakiven Tuki ry Setlementtinuorten liitto ry H Ä M E E N P I I R I Ahjolan kannatusyhdistys ry Hämeenlinnan setlementti Hämeenlinna Kyröskoskelan setlementti Kyröskoski Rientolan setlementti Saukkolan Setlementti ry Siivikkalan Nuoret ry Ylöjärvi Seinäjoen setlementtinuoret ry Seinäjoki Setlementtiyhdistys Naapuri ry Torkku ry Vaasan Setlementtiyhdistyksen nuorisotyö Vaasa I T Ä - S U O M E N P I I R I Enonkosken Linnalan Nuoret ry Enonkoski Kerimäen Linnalan Nuoret ry Kerimäki Kulennoisten Nuoret Kulennoinen Kuopion Setlementti Puijola ry/ Puijolan Nuoret Kuopio Linnalan Nuoret ry Savonlinna K E S K I - S U O M E N P I I R I Jyvälän Nuoret ry Jyväskylä Koskelan Nuoret ry Äänekoski Lievestuorelan Nuoret ry Lievestuore Siilinjärven Kansantanssijat ry Siilinjärvi K Y M E N P I I R I Kotkan-Toukolan Nuoret Karhulan-Toukolan Nuoret, Pyhtään-Toukolan Nuoret Vehka-Toukolan Nuoret Kotka L A P I N P I I R I Luotolan Nuoret ry Kemi Rovalan Nuoret ry Rovaniemi Tunturilan Nuoret ry Kemijärvi O U L U N P I I R I Kainulan Nuoret ry Kajaani Oulun Setlementtinuoret ry Oulu Syötekylän Setlementtinuoret ry Syöte T U R U N J A P O R I N P I I R I Auralan Kerhokeskus ry Turku Auralan Kerhonjohtajat ry Turku Otsolan Nuoret ry Pori Turun Seudun Tanssioppilaitos Turku U U D E N M A A N P I I R I Harjulan nuorisotyö Lahti Jyränkölän Nuoret ry Heinola Kalliolan Nuoret ry Koivukylän Setlementtinuoret Vantaa Korson Setlementtinuoret ry Vantaa Louhelan Nuoret ry Järvenpää Pajamäen Nuoret ry Toiskun Nuoret ry Vaihtoehtoisen ammatillisen koulutuksen kannatusyhdistys Sovinto ry

15 Tilaa lehti. Nyt! Ole mukana liikkeessä! Yhteinen ääni tarvitsee tukesi. Tilaa Setlementti itselle, ystäville, työpaikalle, työkavereille, yhteistyökumppaneille, päättäjille Setlementti liike on ihmisen muotoinen on ajankohtainen lehti järjestötyön, erityisesti setlementtityön ympärillä puhuttavista aiheista ja ajankohtaisista ilmiöistä. Kaksi kertaa vuodessa ilmestyvän lehden vuosikerta maksaa 25 euroa. Tilauksen voi tehdä sähköpostitse tai täyttää tilauslomakkeen osoitteessa lehtitilaus Setlementti-lehti, Läntinen Brahenkatu 2, Puhelin

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Katastrofin ainekset

Katastrofin ainekset Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SETLEMENTTILIITON LIITTOKOKOUSTAPAHTUMA 20. 21.4.2012

SETLEMENTTILIITON LIITTOKOKOUSTAPAHTUMA 20. 21.4.2012 SETLEMENTTILIITON LIITTOKOKOUSTAPAHTUMA 20. 21.4.2012 Perjantai 20.4. Sukupuolisensitiivisen työn monet mahdollisuudet - Paneelikeskustelu Verkostokokoontumisia Lauantai 21.4. Viestintäkoulutus Asiantuntijana

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MIKSI TÄLLAINEN HANKE TAMPEREELLE JA PIRKANMAALLE? Tampereen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (1052) ja virolaiset (820).

Lisätiedot

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI IkäArvokas -projekti Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI 2 IkäArvokas projektin taustalla ajatuksia eli mistä yhteisvastuu hanke sai alkunsa Vanhuus voi viedä pohjattomaan yksinäisyyteen Kolmasosa vanhuksista

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Luetaan yhdessä kampanja 2007-2010

Luetaan yhdessä kampanja 2007-2010 Kuinka suomenkielen opetus vapaaehtoistyönä maahanmuuttajille toimii? Luetaan yhdessä kampanja 2007-2010 Raija Kalimo Maahanmuuttajuus Espoossa kiinni kielen koukeroihin seminaari 9.10.2010 Tavoite Edistää

Lisätiedot

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana Me, media ja maailma - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana 14.5.2008 Planin kansainvälisyyskasvatus kansainvälisyyskasvatus mahdollistaa ei vain perusymmärryksen lapsen oikeuksista ja kehitysyhteistyöstä

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

DIAKONIAN TOIMINTAKERTOMUS JA TILSTOT VUODESTA 2012 DIAKONIAN VUODEN 2013 SUUNNITELMIA

DIAKONIAN TOIMINTAKERTOMUS JA TILSTOT VUODESTA 2012 DIAKONIAN VUODEN 2013 SUUNNITELMIA Kokousaika Maanantai 12.2.2013 kello 15.00 Kokouspaikka Vanha pappila, Rovastintie 3 1 2 3 4 5 6 7 KOKOUKSEN AVAUS DIAKONIAN TOIMINTAKERTOMUS JA TILSTOT VUODESTA 2012 YHTEISVASTUU 2013 DIAKONIAN VUODEN

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Koordinaattorien tapaaminen Helsingissä 18.5.2009 Anna-Kaisa Mustaparta Toiminnan tavoitteet Tarjota nykyistä useammalle oppilaalle mahdollisuus

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Eettisyys ja vanhustyö

Eettisyys ja vanhustyö Eettisyys ja vanhustyö Porin maakuntakirjasto 11.9.2012 Olli Mäkinen Omia muisteloita 1995-96 Oulussa vielä hakeutuvan kirjastotyön opintojakso, elimellinen osa kirjastoalan koulutusta Selkokirjat (Bo

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Opintosetelityyppistä avustusta myönnettiin seuraavasti:

Opintosetelityyppistä avustusta myönnettiin seuraavasti: KANSALAISOPISTOJEN OPINTOSETELITYYPPISET AVUSTUKSET 2007 Valtion vuoden 2007 talousarvion momentille 29.30.30 osoitettiin määrärahat kansalaisopistojen opintosetelityyppistä valtionavustusta varten. Opintosetelityyppiset

Lisätiedot

NAISTEN PANKKI Satu Mehtälä PwC 6.3.2009

NAISTEN PANKKI Satu Mehtälä PwC 6.3.2009 NAISTEN PANKKI Satu Mehtälä PwC 6.3.2009 Naisten Pankki sai alkunsa 12 suomalaisnaisen Liberian matkasta 1/2007: Ellen Sirleaf Johnson I would like You to tell the Story of hope Liberialaisen naisyhteisön

Lisätiedot

1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. 2. VALITKAA KARTALTA YKSI SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN PITKÄAIKAINEN KUMPPANIMAA.

1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. 2. VALITKAA KARTALTA YKSI SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN PITKÄAIKAINEN KUMPPANIMAA. pari pari 1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. POHTIKAA...miten niiden toteutuminen vaikuttaa Naomin/Dain elämään....mitä tapahtuu, jos tavoitteet eivät toteudukaan....miten tavoitteiden

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 3.2.2015. Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 3.2.2015. Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 3.2.2015 Setlementti Louhela ry Ikääntyvä Suomi Suomen väestöstä yli miljoona on 63 vuotta täyttäneitä Heistä suurin osa elää arkeaan

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v.

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v. Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari Kuva: Lotta Numminen Mitä se on? tulla nähdyksi ja kuulluksi on ihmisen perustarve ihmisestä välittäminen,

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityö

Rakenteellinen sosiaalityö Rakenteellinen sosiaalityö Seinäjoen pilotti Riitta Suojanen ja Anu Hirvelä 21.4.2015 Yhteistutkimusta ja tiedon tuotantoa Rakenteellinen sosiaalityö on vaikuttamista yhdessä asiakkaan kanssa Muodostettiin

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan esittely

Yhdistyksen toiminnan esittely Yhdistyksen toiminnan esittely Oulun Seudun yhden Vanhemman Perheet ry on valtakunnallisen Yhden Vanhemman Perheiden liitto ry:n jäsenyhdistys joka toimii Oulun seudulla, pitäen sisällään seuraavat kunnat

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö,

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö, maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 oppimateriaali oppimateriaali sisältää kysymykset oppilaille tai opettajalle ideoinnin tueksi. hyvä yhteyshenkilö, Ohessa Maailman Kuvalehti Kumppaniin liittyviä

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010 Arki on kaiken perusta Arki on uusiutuva luonnonvara se kuluttaa ja ruokkii Arki luo elämänpiirin

Lisätiedot

Joukkorahoitus eli crowdfunding

Joukkorahoitus eli crowdfunding Joukkorahoitus eli crowdfunding Joukkorahoitus on vaihtoehtoinen tapa yritykselle löytää rahoitusta Ideana on esitellä yrityksen tuotteet ja palvelut suurelle joukolle ja saada heidät kiinnostuneiksi yrityksestä

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Saako uhri oikeutta?

Saako uhri oikeutta? Saako uhri oikeutta? Maarit Saukko Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Punainen Risti,Suomen Setlementtiliitto, Naisasialiitto

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto. 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi

Kehitysvammaisten Tukiliitto. 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi Kehitysvammaisten Tukiliitto 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi Tukiliitto on kansalaisjärjestö Yhteiskuntaa pyörittää neljä sektoria: Julkinen

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006 Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä TNS Gallup 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä lokakuussa 2006 TNS Gallup lähetti maakunnittain kiintiöitynä

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot

Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi?

Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi? Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi? Veera Hämäläinen 7.11.213 2 Tunnettuudesta brändiin Jotta voi rakentaa brändiä, järjestö pitää tuntea. Paranna siis järjestösi tunnettuutta. Rakenna

Lisätiedot

Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju

Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju Emma & Elias Tuhti-ryhmän kysely Tavoitteena kerätä keskitetysti raportointiin tarvittavat tiedot vapaaehtoisilta Kerätä aineisto, joka tarjoaa

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2020 Kehitysyhteistyötutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot