YHTEISÖSOSIAALITYÖN TEORIA KUOPION SETLEMENTTI PUIJOLA RY:N TOIMINNAN RAKENTAJANA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHTEISÖSOSIAALITYÖN TEORIA KUOPION SETLEMENTTI PUIJOLA RY:N TOIMINNAN RAKENTAJANA"

Transkriptio

1 YHTEISÖSOSIAALITYÖN TEORIA KUOPION SETLEMENTTI PUIJOLA RY:N TOIMINNAN RAKENTAJANA Marjo Tuulikki Vornanen Kandidaatin tutkielma Sosiaalityö Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta toukokuu 2014

2 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Yhteiskuntatieteiden laitos VORNANEN, MARJO: Yhteisösosiaalityön teoria Kuopion Setlementti Puijola ry:n toiminnan rakentajana Kandidaatin tutkielma, 33 sivua Tutkielman ohjaaja: Leena Leinonen Huhtikuu 2014 Avainsanat: Yhteisösosiaalityö, osallisuus, sosiaalinen pääoma ja Setlementtiliike Yhteisöissä tehtävää sosiaalista työtä tehdään pääosin kolmannella sektorilla. Kolmannella sektorilla teoreettinen tieto ei ole keskiössä, vaikka toiminnassa se on selvästi nähtävissä. Tutkielmalla pyrin tuomaan esille teorian suhdetta käytännön työhön kolmannella sektorilla. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla teoria- ja tutkimustietoa käyttäen, määrittelen Setlementti Puijola ry:n toimintaan oleellisemmin liittyvät käsitteet sekä etsin niiden yhteyttä käytäntöön. Pyrin tuomaan tutkielmassani esille yhteisöissä tehtävän työn voimaa ja kolmannen sektorin toimintaa yhteiskunnallisella tasolla. Tärkeimmiksi teoreettiseksi käytännön työssä näkyväksi kehykseksi Setlementtitoiminnassa nousi yhteisösosiaalityön teoria, johon kuuluu oleellisena osana sosiaalisen pääoman käsite, johon puolestaan kuuluu vahvasti osallisuuden käsite. Setlementti Puijola ry:n toiminnalla edistetään kansalaisten keskinäistä luottamusta ja vastavuoroisuutta paikallisella ja yhteiskunnallisella tasolla. Toiminnalla rakennetaan siltoja eri toimijoiden välille ruohonjuuritasolta lähtien. Setlementti Puijola ry tekee työtä kaupungin sisällä eri kulttuureissa ja yhteisöissä. Myös verkostotyö moniammatillisesti ja yhteisön tarpeet huomioiden ja yhdessä tasavertaisesti tehden tuottaa sosiaalista pääomaa. Setlementti Puijola ry:n toiminnalla lisätään yhteistoimintaa, tasa-arvoa ja yhteisön koherenssia sekä osallisuuden pääasiaa, tunnetta siitä, että kuuluu johonkin. Osallistava, toisen tiedon huomioiva, aktiivisuuteen kannustava ja itsekin osana oleva työote näkyy toiminnan ulottuvuuksissa. Toiminnalla pyritään tuomaan marginaaliryhmien asemaa esille ja vahvistamaan toisten tietojen asemaa Yhteisöissä tehtävän työn määritteleminen on hankalaa. Sitä on kutsuttu aikaisemmin yhdyskuntatyöksi, mikä kuvastaa mielestäni asiaa hyvin. Yhteisösosiaalityö on unelma, mutta käytäntöä käsitteellä ei ole, vaan se on hukkunut asiakasprosesseihin ja tavoitteen asetteluihin. Nykyisessä organisaatiokeskeisessä individualistisessa sosiaalityössä käsitteellä ei ole usein sijaa. Sosiaalityölle, joka ottaisi oppinsa yhdyskuntatyöstä, olisi siis selkeä paikka yhteiskunnassa, mutta toteutus on hankalaa. Yhteisösosiaalityö on kuitenkin nousemassa ja sosiaalityön työtavat tarkkailussa ja murroksessa, joten toivo ei ole vielä menetetty.

3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO YHTEISÖSOSIAALITYÖN LÄHTÖKOHDAT Yhteisösosiaalityön määrittelytapoja Yhteisösosiaalityön historialliset lähtökohdat Yhteisösosiaalityön nykytila SETLEMENTTILIIKE JA ASUKASTUPATOIMINTA SOSIAALINEN PÄÄOMA, OSALLISUUS JA KÄYTÄNNÖN SOVELLUTUKSET Sosiaalinen pääoma ja osallisuus ohjaavina käsitteinä Osallisuuden ja sosiaalisen pääoman käytännön sovellutukset Kuopion Setlementti Puijola ry:n toiminnassa POHDINTA LÄHTEET KUVIOT Kuvio

4

5 3 1 JOHDANTO I learned that life can not be administered by definite rules and regulations; that wisdom to deal with a man s difficulties comes only through some knowledge of his life and habits as a whole Tämä sosiaalityön klassikko Jane Addamsin toteamus nostaa esiin ongelman, joka oli olemassa jo tuolloin, ja lukujen vaihteessa, ja, joka on olemassa edelleen. Yksilön elämää ei voi tarkastella pelkkien sääntöjen ja säännönmukaisuuksien mukaan, vaan ongelmien ratkaisuun tarvitaan tietoisuutta yksilön kokonaisvaltaisesta elämästä. (Bissel Brown 1999, 1; käännös MV.) Vaikka kokonaisvaltaisuus ja koko elämän tila tunnustetaan jo oleelliseksi auttamistyössä, ei siihen silti panosteta tarpeeksi. Tämän hetkisessä yksilökeskeisessä maailmassa on unohdettu yksilön kokonaisvaltainen elämä, elinolot, ympäristö ja yhteisö. Aikuisten kanssa tehtävä työ perustuu ammattilaiskeskeisyyteen, eikä sosiaalityöntekijöillä ole aikaa tai resursseja lähteä tekemään työtään sinne, missä asiakkaat todella elävät. Yhteisössä tehtävää sosiaalista työtä tehdään Suomessa pääosin kolmannella sektorilla, jonne hakeutuu harvemmin akateemisesti koulutettuja sosiaalityön osaajia ja siihen pätevöityneitä, vaan esimerkiksi julkisen puolen tarjoama yksilökeskeinen aikuissosiaalityö houkuttaa enemmän. Yhteisöhoitoa käytetään työmenetelmänä esimerkiksi päihdetyössä, mutta varsinainen yhteisösosiaalityö on kadonnut. Itse pidän tätä asetelmaa vähintäänkin omituisena, sillä yhteisön voima sosiaalityön menetelmänä on juuri se, mitä sosiaalityöntekijän tulisi pitää lähtökohtaisesti arvokkaana. Sosiaalityön tehtävä on keskittyä yksilön sosiaalisiin tarpeisiin ja osallistaa yksilöä ja yhteisöjä aktiivisiksi toimijoiksi omissa asioissaan. Kartoitettuani teoriapohjaa yhteisösosiaalityöstä, kiinnostuin aiheesta yhä enemmän. Yhteisöllisestä toiminnasta, esimerkiksi kolmannella sektorilla, on tarjolla vain vähän informaatiota. Kolmannen sektorin tarjoamat palvelut ovat monesti luonteeltaan hajanaisia ja laajemmin tiedostamattomia, vaikka ovatkin arjessa tärkeä ja olennainen osa esimerkiksi aikuissosiaalityön asiakkaiden elämää. Tieto on monesti hajanaista ja ilmiöt vaikeasti tunnistettavia tai määriteltäviä. Keskusteltuani teemasta Kuopion

6 4 Setlementti Puijola ry:n lähiötyön koordinaattorin kanssa, päädyin keskittymään kandidaatin tutkielmassani nimenomaan Kuopion Setlementti Puijola ry:n yhteisöissä tehtävästä työstä, kuten asukastupatoiminnasta, löytyvien käsitteiden määrittelyyn. Tutkielmani tuottaa teorian avulla tietoa Kuopion Setlementti ry:stä ja asukastupatoiminnasta sekä määrittelee toimintaa ohjaavia hajanaisia ja laajoja käsitteitä. Peilaan siis sosiaalityössä tunnustettuja teorioita Kuopion Setlementti Puijola ry:n käytännön toimintaan. Setlementtiliike on kolmannen sektorin toimija. Kolmannella sektorilla tarkoitetaan julkisen ja yksityisen sektorin täydentäjänä toimivaa yhdistys- ja järjestötoimintaa. Se edustaa kolmannen sektorin yhteisöllis-normatiivista teoreettista määritelmää. Tätä lähestymistapaa edustaa kommunitarismi, jolloin kolmas sektori nähdään yhteisöllisyyden muotoutumisen keskeisenä muotona. Ajatuksena on, ettei individualismiin tai hyvinvointivaltion universalismiin voi luottaa, vaan tarvitaan yhteisöllisyyden myötä kehittyvää kunniallisuutta, keskinäisvastuuta ja yhteisöllisiä siteitä. Setlementti nojaa tähän kolmannen sektorin teoreettiseen kuvaan. (Siisiäinen 1999, 21; Mayo 1998, 164.) Järjestöt ovat oleellinen osa demokratian toteutumista, yhteisöllisyyden kokemusta ja responsiivisuutta. Kolannen sektorin toimijoita, kuten Setlementtiliikettä ja julkisia toimijoita ei ole pakko nähdä aina toisiaan poissulkevina, vaan toisistaan riippuvaisina (Roivainen 2001, 18). Nykyistä kolmannen sektorin toimintaa luonnehtivat liikemaailman kaltaiset piirteet. Tehokkuus, laskettavuus ja arvioitavuus ovat pesiytyneet myös kolmannelle sektorille. Määrärahat toimintaan ovat jostain organisaatiosta, jolle pitää pystyä todistamaan työn laatu ja tehokkuus. Sekatalousmallin mukaisesti palvelut tulisi tuottaa yhteistyössä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. (Eräsaari 2009.) Tavoitteenani on teoriatietoa apuna käyttäen määritellä selkeästi Kuopion Setlementti Puijola ry:n toimintaan liittyvät oleellisimmat teoreettiset ilmiöt ja käsitteet ja löytää niiden yhteys käytännön työhön. Tavoitteenani on myös tuoda esille tutkielman avulla yhteisöissä tehtävän sosiaalityön ja kolmannen sektorin arvokasta työtä ja sen merkitystä yhteiskunnallisella tasolla. Tutkimuskysymys on: Millaisiin teoreettisiin lähtökohtiin Kuopion Setlementti Puijola ry:n toiminta pohjautuu ja, miten teoria näkyy käytännössä?

7 5 Käytän menetelmänä tutkielmassani kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on yksinkertaisesti kehittää ja luoda uutta teoriaa ja tietoa. Lisäksi kirjallisuuskatsaus tarjoaa menetelmänä mahdollisuuden arvioida teoriaa sekä rakentaa kokonaiskuva tutkittavasta asiasta. Kirjallisuuskatsaus voidaan jakaa tyylillisesti kolmeen eri ryhmään. Meta-analyysi, systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja kuvaileva kirjallisuuskatsaus ovat nämä tyypit. Tämä tutkielma perustuu kuvailevaan kirjallisuuskatsaukseen. Se onkin yleisimmin käytetty kirjallisuuskatsaustyyppi. Se ei luo tutkielmalle tiukkoja rajoja ja soveltuukin käytettäväksi juuri tämän tutkielman kaltaisessa tilanteessa, jolloin teoriaa on paljon saatavilla, eikä kaikkeen tietoon ole mahdollista perehtyä. Tutkimuskysymyksen asettelu on joustavampaa ja väljempää. Ilmiö pyritään kuitenkin kuvaamaan ja luokittelemaan tarkasti. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus voidaan jakaa vielä narratiiviseen ja integroivaan kirjallisuuskatsaukseen. Narratiivisella katsauksella pyritään rakentamaan tapahtumaketjua ja kuvaamaan tutkittavaa asiaa kehityksen kannalta. Integroivassa kirjallisuuskatsauksessa taas ilmiötä kuvataan mahdollisimman monipuolisesti ja sen avulla on mahdollista tuottaa uuttakin tietoa aiheesta. Integroiva kirjallisuuskatsaus perustuu tiedon kriittiseen tarkasteluun ja laajemman kuvan luomiseen ilmiöstä. (Salminen 2011, 3, 6 7.) Tutkielmani on enimmäkseen integroiva kirjallisuuskatsaus, mutta myös narratiivisia elementtejä siinä on. Yhteisösosiaalityöhön liittyvä tieto on vanhaa ja perustuu kehitykseen, jolloin narratiivinen ote on tarpeen kuvan luomiseksi. Toisaalta pyrin myös tuottamaan uutta kokoavaa tietoa yhdistelemällä erilaisia ilmiöitä koskevaa tietoa. Teorian kriittinen arviointi on osa tutkielmani tekoa. Tarkoituksenani on peilata teoriaa käytäntöön, käyttäen lähteenä myös Setlementti Puijola Ry:n omia asiakirjoja, kuten toimintakertomuksia. Näin löydän mahdolliset yhteneväisyydet teorian ja käytännön toiminnan välillä. Huomasin Kuopion Setlementti Puijola ry:n asukastupatoiminnan pohjautuvan yhteisösosiaalityön teoriaan. Toiminta kytkeytyy myös sosiaalisen pääoman ja osallisuuden käsitteisiin. Yhteisöissä tehtävään työhön oleellisesti liittyvät käsitteet osallisuus ja sosiaalinen pääoma pääsevät keskiöön tarkasteltaessa niiden teoreettista pohjaa ja näkyvyyttä käytännön toiminnassa. Tutkielmani keskeiset käsitteet ovat: yhteisösosiaalityö, osallisuus, sosiaalinen pääoma ja Setlementtiliike. Aloitan

8 6 tutkielmani kuvaamalla yhteisösosiaalityön teoriaa laajemmin. Yhteisösosiaalityön historia ja nykypäivän sovellukset nousevat tarkasteluni keskiöön. Tämän jälkeen paneudun Setlementtiin ja asukastupatoimintaan, historiaan ja nykypäivään. Tarkemmin tarkastelen Kuopion Setlementti Puijola ry:n toimintaa ja toiminnan tavoitteita sekä lähtökohtia.

9 7 2 YHTEISÖSOSIAALITYÖN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Yhteisösosiaalityön määrittelytapoja Yhteisösosiaalityö on teoriaa ja käytäntöä. Käytännön työmenetelmän ja teoreettisen pohjansa lisäksi se on myös sosiaalisen muutoksen perspektiivi. Yhteisösosiaalityön teoreettista lähtökohtaa voisi luonnehtia käytännöstä teoriaan suuntaavaksi ja yhteiskunnan vastuuta sosiaalisten ongelmien luojana korostavaksi. Yhteisösosiaalityön pioneeri Jane Addams ajatteli, että sosiaaliset ongelmat ovat yhteiskunnan syytä, ei niinkään yksilön. Yhteiskunta luo raamit, joissa yksilö elää. Setlementtiliikkeen myötä syntynyt yhteisösosiaalityön teoria ei ole syntynyt ennen toimintaa, vaan Setlementin toiminta oli alkuun teoreettisesti hyvin hataraa. Tämä kuvastaa käytäntölähtöistä teorian muodostusta, joka on nykyään melko harvinaista. (Soydan 1999, 105, 110, 128.) Teoreettinen kehys yhteisösosiaalityölle rakentuu myös ekologisesta systeemiteoriasta. Sen mukaan ihmiset ovat osana eri tasojen yhteisöjä ja riippuvaisia toisistaan. Ekologisella näkemyksellä on systeemiteoreettinen pohja, minkä mukaan ihminen on osa monen eri tason systeemeitä. Mikro- meso- ja makrotasot muodostavat kehän. Mikrotaso sisältää kodin, perheen, ystävät ja läheisimmät, mesotaso taas koulun ja erilaiset palvelut, joihin ihminen kuuluu ja makrotaso taas yhteiskunnan ja esimerkiksi hallintovallan. Yhteisösosiaalityössä huomioidaan kokonaisuus ja tarkemmin yhteisöt, joihin yksilö kuuluu. Yhteisösosiaalityöhön kuuluu myös se, että ammatinharjoittaja ajattelee sosiaalisten ongelmien nousevan eri tasojen välisistä ristiriidoista ja ympäristöstä yksilöllisten ominaisuuksien sijaan. Esimerkiksi, jos mikrotason tarve ei kohtaa mesotason tarjontaa, yhteisösosiaalityön tehtävänä on toimia linkkinä tasojen välillä ja kehittää tilannetta paremmaksi. (Stephey & Popple 2008, , ) Myös sosioekonominen teoria toimii yhteisösosiaalityön taustalla. Sosioekonominen malli eroaa systeemiteoriasta siten, että se on luonteeltaan huomattavasti poliittisempi ja korostaa ekologisten mallien muuttuvuutta. Sosioekonominen lähestymistapa mahdollistaa ongelmien ja marginaalien tuomisen julkiseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Se ottaa huomioon ihmisen holistisesti analysoiden elinoloja ja paikallisia ja globaaleja verkostoja. Sosioekonominen lähtökohta mahdollistaa

10 8 käytännössä ihmisten osallisuuden ja voimaantumisen sekä osallistumisen itseään koskevaan päätöksentekoon. (Stephey & Popple 2008, , ) Yhteisösosiaalityö on käytännössä keino edistää hyvinvointia yhteisössä. Toimintaperiaatteita ovat lähipalveluiden kehittäminen, sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisy, oma-aloitteisuuden tukeminen sekä sosiaalisten verkostojen merkityksen tunnustaminen. Yhteisösosiaalityöllä tavoitellaan monimuotoisuutta ja osallisuuden tukemista arjessa. (Yhteisösosiaalityö 2013.) Yhteisösosiaalityössä lähdetään liikkeelle kumppanuuden rakentamisesta kaikkien oleellisten toimijoiden kesken. Tavoitteena on julkisen organisaation ja yhteisöjen vastakkainasettelun murtaminen ja verkostoituminen. Luottamus joko olemassa olevan tai sosiaalityön keinoin luodun yhteisön omiin voimavaroihin ja potentiaaliin on oleellista, kuten myös siltojen rakentaminen ja kumppanuuden lisääminen julkisen vallan ja yhteisön välille. (Juhila 2011, ; Mayo 1998, 163.) Stephey & Popple (2008) käyttävät yhteisösosiaalityön käytännön prosessia kuvatessaan kuusivaiheista mallia: 1. Tutustuminen 2. Arviointi ja sitoutuminen 3. Organisointi ja suunnittelu 4. Yhteistyön syventäminen ja interventio 5. Resurssi-inventaario 6. Työn arviointi ja tulokset Työn alkuun liittyy tutustuminen yhteisöön ja tiedonanto sekä tiedon kerääminen. Tällöin on tärkeää tavata oleellisia ihmisiä ja keskustella yhteisön nykytilanteesta ja tarpeista. Toiseen vaiheeseen kuuluu arviointi ja sitoutuminen, jolloin yhteisön kykyä ja muotoa arvioidaan mielessä tuleva haaste. Myös tarpeen tunnistaminen ja tehtävien nimeäminen eri osapuolille on tärkeää toisessa vaiheessa. Kolmas vaihe sisältää organisoinnin ja suunnittelun, jolloin priorisoidaan ongelma ja asetetaan tavoitteet sekä tehdään toimintasuunnitelma yhdessä, kumppaneina. Neljännessä vaiheessa yhteistyötä syvennetään intervention yhteydessä yhteisön jäsenten kanssa. Viidennessä vaiheessa tehdään resurssi-inventaario, jonka ideana on, että kaikki yhteisöstä löytyvät taidot ja

11 9 voimavarat otetaan käyttöön sopivalla tavalla yhteisön parhaaksi. Lopuksi työtä arvioidaan ja tuloksia tutkitaan. (Stephey & Popple 2008, , 126.) Jane Addamsin ajoista lähtien työntekijän rooli yhteisössä tehtävässä työssä on tukea yhteisössä muutosprosessia ammatillisin keinoin. Työntekijän aktiivisuus riippuu yhteisöstä. Yhteisössä, jossa jäsenet eivät ole kovin osallisia, työ vaatii aktiivisempaa otetta työntekijältä. (Soydan 1999, 128.) Juhilan (2011, 126) mukaan yhteisösosiaalityö on ollut Jane Addamsin ajasta lähtien tunnustettu työote, mutta, joka on muodostunut käsitteeksi vasta nykyään. Jo pelkkä yhteisön määrittely on nykyään hankalaa esimerkiksi informaatioteknologian kehityksen ja globaalisuuden tuomien uudenlaisten yhteisöjen myötä. Stepheyn & Popplen (2008, 31) mukaan teoria yhteisön ympärillä on kontekstisidonnaista. Yhteisön määrittely vaatii näin laajempaa ymmärrystä yhteisön muuttuvasta luonteesta. Individualistisessa ja globaalissa nykymaailmassa yhteisön käsitteeseen ja olemukseen on kiinnitettävä taas huomiota ja se on ajateltava uudestaan. (Stephey & Popple 2008, 31.) Käytän tutkielmassani yhteisösosiaalityön käsitettä, koska ajattelen sen olevan tulevaisuuden kannalta kestävämpi ja kuvaavan parhaiten asiaa, jonka ympärille tutkielmani rakentuu. Toki tutkielmassa vilahtelee muitakin samaa asiaa kuvaavia määritelmiä, riippuen lähdekirjallisuudesta. Käsite on vaikeasti ja monimutkaisesti määriteltävä, eikä ole käsitettä, jota käytettäisiin yleisesti. Suomessa on aiemmin puhuttu yhdyskuntatyöstä luvun lopulla alettiin puhua yhteisötyöstä, kun taas viimevuosina on puhuttu yhteisösosiaalityöstä. (Roivainen 2008b, 26.) Yhdyskuntatyö on siis vanhempi käsite, joka liittyy aikuisten parissa tehtävään työhön. Yhdyskuntatyö nähdään itsenäisenä työmenetelmänä ja sosiaalityön erityisalana, kuten yhteisösosiaalityökin. Molemmat esiintyvät tekstissäni, koska niitä molempia käytetään myös kirjallisuudessa. (Roivainen 2008b.) Yhteisöllinen työote taas on osa asiakastyön prosessia ja organisaatiolähtöistä ihmisten kategorisointia aikuissosiaalityössä. Tällöin idea alkuperäisestä yhdyskuntatyöstä katoaa. Tämän vuoksi en käytä tätä samankaltaista käsitettä, vaikka kolmannen sektorin toimintaa kuvastaakin parhaiten yhteisöllinen työote kuin yhteisösosiaalityö käsitteellisen hataruutensa takia. Käsitteellinen kirjo on valtava ja yhteisö ja sosiaalityö hankala määritellä kontekstisidonnaisuutensa vuoksi. (Roivainen 2001, 17.)

12 Yhteisösosiaalityön historialliset lähtökohdat Yhteisösosiaalityöllä on pitkät perinteet sosiaalityön yhtenä menetelmänä. Aatehistoria on peräisin Setlementtiliikkeen perustajan Jane Addamsin ajatuksista. Hänen mielestään köyhyyden ja sosiaalisten ongelmien syyt ja ratkaisut on löydettävissä systeemistä eikä yksilön ominaisuuksista. Kuuluisin Addamsin teos lienee Twenty years at Hullhouse, joka käsittelee hänen aatettaan ja filosofiaansa, joista on muodostunut aatteellinen pohja yhteisösosiaalityölle. (Bissel Brown 1999.) Staub-Bernasconi (2009) määrittelee demokraattisen yhteisösosiaalityön vanhimmaksi teoreettiseksi strategiaksi, joka sisältää yhteisön jäsenten aktivoimisen tarpeidensa tunnistamiseen, resurssit, tavoitteet ja yhteisön voimavarat sisältävän suunnitelman rakentamisen tavoitteiden saavuttamiseksi ja yhteisön ongelman asettamisen laajempaan yhteiskunnalliseen kontekstiin. Yhteisösosiaalityön menetelmä ja pohja on siis Englannissa ja Yhdysvalloissa. (Staub-Bernasconi 2009.) Tässä kappaleessa käsittelen yhteisösosiaalityön juuria käyttäen esimerkkinä myös Englantilaista perinnettä ja historiaa. Yhdyskuntatyö syntyi Yhdysvalloissa ja Englannissa samoihin aikoihin kuin muutkin klassiset ryhmätyömenetelmät, osana sosiaalityön menetelmällistä käännettä. Setlementtiliike yhdyskuntatyön muotona mahdollisti esimerkiksi yliopistoopiskelijoiden pääsyn tutustumaan työväenluokan elämään ja päinvastoin. Toiminta oli siis myös etnografista. Näin pyrittiin yhdentämään kansalaisia eriarvoisessa luokkayhteiskunnassa. Case work -menetelmä oli luonteeltaan enemmän yksilöllinen, kun taas setlementtityö kohdistui yhteisöön. (Payne 1997, 202; Stephey & Popple 2008.) Samoihin aikoihin menetelmällisen käänteen myötä syntynyt COS (Charity Organization Society) painotti työssään teorialähtöistä käytännön työtä. COS painotti ihmisen yksilöllisiä piirteitä huono-osaisuuden syynä ja pyrki pureutumaan niihin. Huono-osaisuus ja köyhyys olivat siis poistettavissa case work -menetelmän avulla, jokaisen tapauksen yksilöllisiin piirteisiin puuttumalla ja niitä muuttamalla. Työntekijät olivat usein paremmasta luokasta ja ikään kuin parempia kuin asiakkaat. Menetelmä oli asiakkaan ja työntekijän eroa korostava. Yhteisösosiaalityön pioneeri Jane Addams ei

13 11 suostunut ajattelemaan näin, vaan hän päätti asettua asumaan samalle alueelle kuin huono-osaisemmatkin ja olemaan heille ikään kuin naapurina, ei työntekijänä, vaan yhteisön osana. Hän ei myöskään suostunut ajattelemaan ihmisiä tapauksina tai asiakkaina, vaan naapureina, joilla voi olla yhtä paljon annettavaa yhteisölle kuin kenellä tahansa muulla. jäsenellä. (Soydan 1999, 112.) Ideana Addamsin yhdyskuntatyössä oli siis asettua asumaan huono-osaisten alueelle. Naapurustoon tutustuttiin ottamalla kontaktia yksilöihin ja pyrittiin toimimaan siltana naapuruston ja laajemman yhteisön välillä. Yhdyskuntatyö siis tavoitteli myös luokkajaon ja ihmisryhmien etääntyneisyyden purkautumista sekä ennakkoluulojen vähentämistä. (Payne 1997, 202; Roivainen 2008a, 254; Stephey & Popple 2008.) Addams ilmaisi selkeästi kantansa siitä, että demokraattisen yhteiskunnan on mahdollistettava jokaisen kansalaisen osallisuus ja turvattava vuorovaikutus eri luokkien ja ryhmien välillä. Tätä kautta hän ajatteli vältyttävän konflikteilta ja sosiaalisilta ongelmilta, joita moderni yhteiskunta kaupungistumisineen ja teollistumisineen oli tuonut tullessaan. tämä rakensi perusajatusta yhteissosiaalityön paikallisuudesta ja yhteisölähtöisyydestä. Ideana on siis tarjota yhteisön tarpeeseen perustuvaa osallistavaa, aktivoivaa ja yhteisöä kehittävää toimintaa. (Bissel Brown 1999.) Dominelli on jakanut yhdyskuntatyön kolmeen eri alueeseen. Yhteisöhoito on ollut tyypillisesti keskiluokkaisten valkoisten naisten vapaaehtoistyöhön perustuvaa neutraalia työtä. Yhteisön organisaatio taas kuvaa yhteisösosiaalityötä eri toimijoiden välistä toimintaa organisoivana ja tasavertaisuutta eriarvoisuutta esiintuomalla tavoittelevan toimintana. Yhteisön kehittäminen taas on malli, jolla pyritään lisäämään yhteisön itseauttavuutta ja omatoimisuutta. Tällöin ongelma jollain alueella on määritelty valtion makrotasolla. Työtä tekee ammatillinen henkilö, joka ohjaa yhteisön kehittämistä, pyrkii lievittämään sosiaalisia ongelmia ja pitämään huolta yhteisön oikeuksista. Kyseessä on siis toiminnan taso. (Mayo 1998, 166.) Stephey & Popple (2008) tuovat teoksessaan esille Iso-Britannian yhteisösosiaalityön kehitystä luvuilla luvun yhdyskuntatyö linkittyi siellä vahvasti Margaret Thatcherin hallituskauteen. Hallitus pyrki tuolloin konservatiivisesti edistämään perinteistä perhemallia tuen antajana ja korostamaan yksilön omaa vastuuta.

14 12 Yhdyskuntatyö perustui naisten antamaan ohjaukseen ja neuvontaan. Yhteisön vastuuta omistaan pyrittiin lisäämään. Julkisen sektorin tuottamista hyvinvointipalveluista siirryttiin vastuun jakoon. (Stephey & Popple 2008, ) 1990-luvun Iso-Britannian yhteisösosiaalityön kehitystä taas luonnehtii laadukkaan ja tehokkaan yhteisötyön tuottaminen. Taustalla vaikutti kuitenkin vielä Thatcherilainen ajatus, mutta 1990-luvun kehityksessä oli vahvasti läsnä talous ja markkinat. Työ haluttiin tehdä mahdollisimman halvalla. Yhteisösosiaalityö jätettiin kolmannen sektorin tehtäväksi. Tehtäväksi muodostui säästää rahaa tarjoamalla esimerkiksi kotona asumisen mahdollistavia palveluita heikkokuntoisille luvun kehitys Iso- Britanniassa siirsi yhteisötyön kolmannen sektorin tehtäväksi, mikä kertoo yleisestä näkemyksestä siitä, että kolmatta sektoria hyödynnetään heikossa taloudellisessa ja resurssisessa tilanteessa. (Stephey & Popple 2008, 77 80, 83.) Suomeen verrattuna Iso-Britanniassa 1980-luvun kehitys on liittynyt enemmän konservatiivisuuteen ja perinteistä kiinnipitämiseen, kun taas Suomessa uudistukseen. Tiukassa rahatilanteessa konservatiiviseen malliin ja yhteisösosiaalityöhön palataan kun julkisen sektorin palveluita jaetaan ja karsitaan. Suomeen ja Pohjoismaihin yhdyskuntatyö rantautui varsinaisessa merkityksessään 1960-luvulla, jolloin kaupungistuminen aiheutti haasteita sosiaalityölle (Hutchinson 2009, 11). Täällä yhdyskuntatyö pohjautuu nykyäänkin kokonaisuudessaan kansalaistoimintaan ja - järjestöihin (Korkiamäki, Nylund, Raitakari & Roivainen 2008, 13). Käsite on peräisin community work -käsitteestä, josta muodostui Suomessa yksi sosiaalityön menetelmistä. Toimintaperiaatteita ovat ennaltaehkäisy, lähipalveluiden kehittäminen, oma-aloitteisuus, osallisuus ja verkostot sekä paikallinen vaikuttaminen elinoloihin. Kansalaisuuden ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen ovat aina olleet yhteisösosiaalityön keskiössä. (Korkiamäki, Nylund, Raitakari & Roivainen 2008a, ; Roivainen 2009, 99.) Suomessa yhteisösosiaalityön kehitykseen vaikutti vahvasti kolmannen sektorin sekä kirkon toimet ja aktiivisuus. Kirkko painotti enemmän lähiötyötä, jota se nimittää nykyään yhdyskuntatyöksi luvulla yhdyskuntatyötä tehtiin Suomessa kaupunkien lähiöissä pohjoismaisella mallilla. Työ kohdistui kaupunkien lähiöihin, koska niihin oli muuttanut edellisen vuosikymmenen lopussa kaupungistumisen myötä paljon ihmisiä.

15 13 Naapurustossa tehtävällä keskinäistä vuorovaikutusta edistävällä työllä pyrittiin ennaltaehkäisemään ennalta odotettuja ongelmia. (Roivainen 2008b, ; Roivainen 2009, ) Yhdyskuntatyötä on myös kritisoitu. Esimerkiksi 1970-luvulla lähiötyön kohteena olleita kaupunkiyhteisöjä ja naapurustoja pidettiin heikkoina yhteisöinä, joista ei olisi apua tai tukea ihmiselle. (Roivainen 2008b, ) 1980-luvulla yhdyskuntatyö oli jo osa sosiaalista politiikkaa rakenteellisen kriittisyytensä vuoksi. (Roivainen 2008b, ) Jopa sittemmin Suomessa säädetty sosiaalihuoltolaki määräsi yhteisöjen kehittämisen sosiaalityön tehtäväksi ( / 710, 18. ). Laista huolimatta, yhteisösosiaalityö on ollut kadoksissa julkisen sektorin sosiaalityöstä tai uppoutuneena asiakasprosesseihin tai yhteistyöverkostoihin tänä päivänä luvulta lähtien yhteisösosiaalityö tai yhdyskuntatyö on ollut Suomessa unohduksissa ja kolmannen sektorin harteilla. Nyt 2000-luvulla kiinnostus yhteisötyötä kohtaan kasvaa koko ajan, ja olemme ikään kuin palaamassa takaisin 1970-luvun yhteisösosiaalityön huomattavuuteen. (Turunen 2009, 38.) Käytäntö on kuitenkin mielestäni vielä kaukana. 2.3 Yhteisösosiaalityön nykytila Soydanin (1999, 128) mukaan Yhteisösosiaalityö nojaa edelleen Setlementtiliikkeen ajatuksiin ja metodeihin. Koskisen (2003, 229) mukaan yhteisösosiaalityö on murroksessa. Uuteen yhteisösosiaalityöhön liittyy yksilöiden näkeminen osana yhteisöään yksilöllisyyden sijaan. Asiantuntijuus muodostuu yhteisöjen kehittämisen, elinoloihin vaikuttamisen, osallisuuden tukemisen ja moniammatillisen yhteistyön ympärille (Koskinen 2003, 229). Yhteisöissä tehtävän työn tarve on kasvanut viimeaikoina, vastalauseena yksilöllistymiselle luvun yhteisösosiaalityö on murrosvaiheessa. Sosiaalialan asiantuntijuuteen pyritään rakentamalla ja kehittämällä eri yhteisöjä. Elinoloihin vaikuttaminen on oleellista nimenomaan paikallisella tasolla. (Juhila 2011, ; Juhila 2008,75.) Yhteisösosiaalityön nykytila on tiedostettu melko huonoksi ja jäsentymättömäksi. Sosiaalityön uudistaminen vaatisikin sosiaalityöntekijöiltä toiminnallisempaa otetta ja

16 14 mielenkiintoa sekä toimistoon, hallitsemiseen tai profession suojaamiseen perustuvan työn lopettamista. Yhteisöllisiä menetelmiä ja strategioita on nostettu vahvasti esille erilaisissa ehdotuksissa ja laajemmin Euroopan tasolla. Erilaiset lähiöohjelmat ovat luoneet vakuuttavan pohjan kaupungissa tapahtuvalle yhteisösosiaalityölle. Sosiaalityön ydintä yritetään löytää ja sen mahdollistavaa politiikkaa lisätä. (Kananoja, Lähteinen, Marjamäki, Laiho, Sarvimäki, Karjalainen & Seppänen 2007, 127, 129,130.) Roivaisen (2008c, 253) mukaan yhteisösosiaalityö on tällä hetkellä retorisessa myötätuulessa, eli valtakunnalliset ja kansainvälisetkin ohjelmat ovat huomioineet yhteisön merkityksen. Kuitenkin tämä kauan käytetty työmuoto on katoamassa ja muuttumassa osaksi asiakastyön prosesseja. Roivainen (2008c) sanoo sosiaalityön olevan kehityksen myötä jakautunut eri perusteisiin perustuviin osiin. Sosiaalityö ja - palvelut on jaettu ongelma- ja ikäkeskeisesti. Onko yhteisölliselle työotteelle tilaa sosiaalityössä? Aikuissosiaalityöstä tilaa löytyy. Sosiaalityön perusajatus kehittää asioita ruohonjuuritasolta ja yhteisöjen tarpeista lähtien on jäänyt organisaatiolähtöisen työtavan jalkoihin. Kun tämä ajattelutapa muuttuu, on mahdollista aloittaa yhteisöllinen työ ikään kuin uudestaan. Tällöin sosiaalityössä ratkaistaisiin ongelmia yhteisöä kehittämällä. ( Roivainen 2008c.) Sosiaalityön tehtävänä on integroida yksilöä yhteisöönsä välittämällä tietoa normeista. Tarkoituksena on, että yksilö osallistuu hallitsemaan ja ohjailemaan omaa elämäänsä niin, että se on myös yhteisön normien mukaista. Eräsaaren (2001) mukaan sosiaalityöntekijät epäonnistuvat tässä tehtävässään. Sosiaalityöntekijät eivät voi toimia elämänhallinnan esikuvina asiakkailleen, koska heillä itselläänkään ei ole sellaiseen mahdollisuutta esimerkiksi työyhteisössä. Julkisen sektorin työntekijöiltä on viety mahdollisuus edistää yhteisöllisyyttä viemällä heiltä mahdollisuus edistää sitä omassa yhteisössään. (Eräsaari 2011.) Yhdyskuntatyö ei siis ole koskaan saavuttanut vahvaa asemaa sosiaalityössä Suomessa ja työmenetelmänäkin se on hävinnyt. Syiksi voi eritellä sen historialliseen syntyyn johtaneen tilanteen erilaisuuden, byrokraattisen sosiaalityön vakiintumisen, moraalisen logiikan muutoksen, yhteiskunnan ja yhteisöjen vastakkainasettelun ja tieteenalan eriytymisen sosiaalipolitiikasta luvun muuttoliikkeen vuoksi yhdyskuntatyö koki

17 15 nousun silloin. Vaikka myöhemminkin on tapahtunut vastaavia muuttoliikkeitä, eivät ne ole aiheuttaneet vastaavaa huolta kuin tuolloin. (Roivainen 2008b, ) Byrokraattisen sosiaalityön myötä rakenteellinen ja yhteisöllinen työote on kadonnut toimistotyön alta. Moraalinen logiikka taas on muuttunut kansalaisuuteen ja universalismiin perustuvasta tarveharkintaiseen ja joidenkin etuoikeudeksi muodostuneeksi. Yhteisöt ja yhteiskunta ovat asettuneet vastakkain keskustelussa, ja yhteisö on muodostunut aikaisemman tavoittelun arvoisen sijaan torjutuksi vaihtoehdoksi. Tähän liittyy vahvasti hyvinvointivaltion puolustus. Hyvinvointivaltion näkemys yksilön riippumattomuudesta on ollut kovan puolustuksen alaisena luvulta asti. Myös erkaantuminen sosiaalipoliittisesta rakenteellisuudesta, kriittisyydestä ja laajemmasta yhteiskunnallisesta näkemyksestä yksilökeskeisempään yksilöihin ja perheisiin kohdistuvaan sosiaalityön tieteenalaan on vaikuttanut yhteisösosiaalityön romahdukseen. (Roivainen 2008b, ) Tällä hetkellä Suomessa ei ole yhteisötyön työpaikkoja, vaan se on käytännössä kokonaan kolmannen sektorin harteilla. Yhteisösosiaalityö vaatisi työntekijältä nykymittakaavassa paljon. Pitäisi pystyä olemaan ennakkoluuloton ja rohkea, ja uskaltautua kentälle, missä ihmiset todella ovat. (Kananoja ym. 2007, ) Yhteisösosiaalityö vaatii työntekijältä myös paljon erilaista tieto- ja taitopohjaa. Taitoa pitäisi olla sitoutumiskykyinen ja kykenevä ryhmätyöhön erilaisten ryhmien ja yksilöiden kanssa. Arviointikyky on myös tärkeää yhteisöä tai tarpeita arvioidessa. Kommunikointi- ja neuvottelutaidot nousevat keskiöön yhteisöissä toimittaessa. Mahdolliset konfliktitilanteet on selvitettävä ja kommunikoitava monenlaisten tahojen kanssa. Työntekijältä vaaditaan myös hallinnollista osaamista liittyen esimerkiksi ajan ja resurssien hallintaan. Käytännön työn lisäksi tulisi vielä kiinnostua paperityöstä, raportoinnista ja työn arvioinnista. (Mayo 1998, 169.) Ei siis ole mitenkään itsestään selvää, että jokainen sosiaalialan työntekijä kokisi yhteisössä tehtävän työn omakseen. Yhteisöt ja yksilöt ovat muutostilassa, mikä pitäisi huomioida yhteisösosiaalityötä kehittäessä. Ihmiset kuuluvat yhä useampaan yhteisöön, eivätkä yhteisöt välttämättä ole enää sidottuja kulttuurisiin tekijöihin, kuten vaikkapa yhteiskunnalliseen asemaan. Yhteisöt eivät ole välttämättä konkreettisia, vaan kommunikointi voi tapahtua tietotekniikan myötä monin eri tavoin. Juuri näiden erilaisten kulttuuristen tai

18 16 vertaisyhteisöjen mahdollistajana sosiaalityö voisi toimia. Yhteisöt ja lähiöt ovat jääneet yhteiskunnan reunoille. Sosiaalityö kohdentuu näiden marginaalien kanssa työskentelyyn. Sosiaalityön tutkimuksen ja käytännön tulisi tuoda näitä marginaaliin jääneitä rohkeasti esille ja keskusteluun. Näin työ kehittyisi. Yhteisösosiaalityön ja lähiökehittämisen mahdollisia ulottuvuuksia voisi olla asukastupatoiminta, kaupunkisosiaalityö, isännöinti ja asumisneuvonta, fyysisen ympäristön parantaminen ja yhdyskuntien ja lähiöiden kehittämistyön strateginen perustelu. (Kananoja ym. 2007, ) Stephey & Popple (2008) ovat tarkentaneet perinteisen sosiaalityön ja yhteisösosiaalityön eroja ja asioita, joita voisi tehdä yhteisöllisen työotteen saavuttamiseksi. Ensinnäkin perinteinen sosiaalityö on luonteeltaan reagoivaa ja korjaavaa, kun taas yhteisösosiaalityö ennaltaehkäisevää. Sosiaalityön tulisi omaksua yhteisösosiaalityöltä ennaltaehkäisevä työote. Toiseksi perinteinen sosiaalityö toimii melko kaukana ihmisestä. Sosiaalityön oppi yhteisösosiaalityöltä olisi sen paikallisuus ja fyysinen tavoitettavuus. Kolmanneksi perinteinen sosiaalityö perustuu ammattilaislähtöisyyteen ja vastuu on työntekijällä, kun taas yhteisösosiaalityö perustuu yhteisvastuuseen. Vastuunjako ja tasavertaisuus ovat asioita, joita perinteinen sosiaalityö voisi oppia yhteisösosiaalityöltä. Neljänneksi sosiaalityö painottuu monesti yksilöön ja verkostoja ei välttämättä huomioida. Yhteisösosiaalityölle ominainen yksilön tai moniammatillisen verkoston huomioiminen olisivat tärkeitä asioita pohdittaviksi myös perinteisessä sosiaalityössä. (Stephey & Popple 2008, )

19 17 3 SETLEMENTTILIIKE JA ASUKASTUPATOIMINTA Setlementtiliike on yhdyskuntatyön ja yhteisösosiaalityön perustana oleva, Jane Addamsin perustama liike, joka syntyi Iso-Britanniassa ja Amerikassa. Toiminnalla tavoiteltiin eri luokkien välistä yhteistoimintaa, vuorovaikutusta ja osallisuutta, minkä avulla vältyttäisiin konflikteilta. Setlementtiliike oli vastine teollistumisen ja kaupungistumisen myötä syntyneisiin sosiaalisiin ongelmiin, kuten ryhmien väliseen eriarvoisuuteen. (Bissel Brown 1999; Toikko 2005, 96.) Toiminta-ajatuksena Setlementillä oli tarjota ihmisiä lähellä sijaitseva, matalan kynnyksen kohtaamispaikka, josta hyötyisi niin eliitti kuin köyhäillistökin. (Bissel Brown 1999, ) 1800-luvulla työväen kysymykseen perehtyneet huomasivat, ettei ongelmista voi syyttää vain yksilöä itseään ja, ettei kaikkia ongelmia voitu ratkaista rahan ja lakien avulla. Ajatusmaailman ja menetelmien murros synnytti Setlementtiliikkeen, joka mahdollisti huono-osaisten asuinalueiden asukkaiden yhteisöllisen toiminnan kehittämisen. Tosin Britanniassa syntynyt Setlementti perustui suurimmalta osin valistukseen ja moraaliseen uudistamiseen perustuvaan sivistystoimintaan. Itä- Lontoossa slummialueilla toimivat Setlementit perustuivat ajatukseen, ettei ulkopuolelta voi kertoa, mikä olisi ratkaisu ongelmiin, vaan ratkaisu ja keinot löytyvät yhteisöstä itsestään. (Toikko 2005, ) Setlementtiliike syntyi vastineeksi taloudellisiin ja poliittisiin ongelmiin. Liike levisi nopeasti ympäri maailmaa ja on edelleenkin säilyttänyt alkuperäiset ideansa. (Stephey & Popple 2008, ) Setlementtiliikkeen esille tuonut Jane Addams perusti ensimmäisen, pitkäaikaisimman ja parhaiten tunnetun setlementtitalo Hull House:n Chicagoon. Vaikutteita hän keräsi Euroopan matkaltaan, jolloin hän tutustui Lontoossa toimineen yliopisto-opiskelijoiden perustaman Toynbee Hall:n toimintaan. Tästä Setlementtiliike lähti leviäämään maailmalle. (Soydan 1999, ) Setlementtitalot oli rakennettu paikkansa ja yhteisönsä tarpeen mukaan. Osa tarjosi palveluita kristillisemmällä otteella, osa tarjosi ruoka-apua tai vaatteita, kun taas osa keskittyi maahanmuuttajille ja osa ulkomaalaisille lapsille tarjottaviin tukitoimiin. Tämä rakensi perusajatusta yhteissosiaalityön paikallisuudesta ja yhteisölähtöisyydestä. Ideana on siis tarjota yhteisön tarpeeseen perustuvaa joustavaa, osallistavaa, aktivoivaa ja kehittävää toimintaa. (Bissel Brown 1999, )

20 18 Setlementtitalot muodostuivat alueensa toimintakeskuksiksi, jotka tarjosivat erilaista sivistys- ja harrastustoimintaa. Sivistys- ja harrastustoiminnan lisäksi ne toimivat myös yhteiskunnallisten asioiden keskusteluiden areenoina ja kokouspaikkoina. (Toikko, 2005, 102.) Edelleen Setlementtiliike ja Setlementtitilat, kuten asukastuvat esimerkiksi Kuopiossa, tarjoavat samoilla periaatteilla samanlaisia palveluita paikallisella tasolla. Tunnetuin ja maailman ensimmäinen Setlementtitalo Britanniassa on Toynbee Hall, jonka perustivat yliopisto-opiskelijat ja, josta Jane Addams sai idean perustaa Setlementtiliikkeen myös Yhdysvaltoihin. Toynbee Hall:n toiminta oli vahvasti eri luokkia yhdistävää. Se tarjosi eliitille ja parempiosaisille mahdollisuuden päästä omin silmin näkemään huonoja oloja asumalla slummialueelle ja tekemällä konkreettista työtä olojen parantamiseksi. Toynbee Hall:ssa mahdollisten asukkaiden tuli todistaa aitoutensa asumalla Setlementissä kolme kuukautta, minkä jälkeen suurin osa jäi asumaan ja toimimaan alueelle jopa kolmeksi vuodeksi. Toynbee Hall:sta Setlementtiliike levisi muualle maailmaan, kuten Amerikkaan, jonne Jane Addams perusti toisen tunnetuimman Setlementtitalonsa, Chicagon Hull Housen. (Toikko 2005, ; Soydan 1999.) Hull House perustui kokonaan brittiläiselle mallille. Se oli kuitenkin luonteeltaan enemmän yhteiskunnallisiin muutoksiin tähtäävä kuin kristillistä sivistystä tarjoava. Hull House:n toimintaa voisi kuvata suorilla sosiaalisilla palveluilla, vapaa-ajan- ja sivistävällä toiminnalla sekä sosiaalisella reformilla. Tutkimuksellisuus ja tieteellisen pohjan luominen oli tärkeä osa Hull House:n toimintaa. (Soydan 1999.) Yhdysvalloissa Setlementtitalot, kuten Hull house olivat myös kulttuurisesti ja taiteen osalta aktiivisia toimijoita Britannian taloihin verrattuna. Taiteilijat osallistuivat toimintaan ja muuttivat asumaan alueille siinä missä yliopisto-opiskelijat ja parempiosaisetkin. Taiteilijat toivat oman osansa Setlementtiin puolustamalla alueen asukkaiden oikeutta omaan kulttuuriperintöönsä. He ohjasivat erilaisia ryhmiä ja toivat esille slummialueiden ihmisten osaamista, kuten nykyäänkin. (Toikko 2005, 104.) Esimerkiksi Kuopion Linnanpellon asukastuvalla toimiva kaupungin taiteilijoiden ohjaama taideryhmä ja näyttelyt noudattavat vanhaa Amerikkalaista Setlementtiperinnettä taiteen osalta vahvasti.

21 19 Suomessa Setlementtiliike syntyi vastineeksi kaupungistumiselle ja sen luomiin yhteisöjen sosiaalisiin ongelmiin, kuten muuallakin maailmassa. Suomalaisen Setlementtiliikkeen syntyyn vaikutti merimiespappina toimiessaan Britannian Setlementtiliikkeeseen tutustunut Sigfrien Sirenius. Hän pyrki tuomaan Britanniasta Suomeen siellä tyypillisen työväenliikkeen ja kirkon välisen läheisen suhteen. Suomessa tämä suhde oli melko etäinen. Työväestöön kohdistunut Setlementtityö pyrki luomaan toimintaa, joka on lähtöisin yhteisöstä itsestään muiden sitä sanelematta. Suomessa Setlementtityön alkutaivalta kuitenkin leimasi vahva kristillinen, ateismin ja materialismin vastainen vaikutus. Ensimmäisenä Setlementtitalona Suomessa voidaan pitää Kalliolan kristillis-yhteiskunnallisen työn keskusta, jonka toiminta koostui esitelmäilloista ja ryhmätoiminnasta. Toiminta oli uskonnollista ja moraalista sivistämistä, mutta myös luonteeltaan huollollista. Lisäksi Setlementti tarjosi kevyempää yhteistä kerhotoimintaa. Suomalaisen Setlementin erityispiirteeksi muodostui sen yhdistäminen kristilliseen työväenliikkeen aatemaailmaan. (Toikko 2005, ; Roivainen 2001, 15; Paajanen 2008, )

22 20 4 SOSIAALINEN PÄÄOMA, OSALLISUUS JA KÄYTÄNNÖN SOVELLUTUKSET 4.1 Sosiaalinen pääoma ja osallisuus ohjaavina käsitteinä Yhteisösosiaalityön teoriaan liittyy vahvasti käsite sosiaalinen pääoma. Yhteisösosiaalityön tehtävänä on edistää sosiaalista pääomaa, johon kuuluu oleellisena osana myös osallisuuden käsite. Käsittelen sosiaalisen pääoman teoriaa peilaten sitä käytännön Kuopion Setlementti Puijola ry:n toimintaan. Lisäksi käsittelen osallisuuden käsitettä, jota pidän tutkielmani kannalta oleellisena luvun alussa keskustelussa on alettu kiinnittää huomiota hyvinvoinnin kokonaisvaltaisuuteen. On huomattu, että hyvinvointiin vaikuttaa ihmisten tekemän pääoman, luontopääoman ja inhimillisen pääoman lisäksi myös sosiaalinen pääoma. Sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan yleisesti sosiaalisen ympäristön ja sosiaalisten verkostojen, normien ja luottamuksen edistämisen kautta yhteisön vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan edistämistä. Tätä kautta yksilön sosiaalinen pääoma kasvaa tehostaen samalla niin yhteisöä kuin yksilön tavoitteiden saavuttamiskykyäkin. Sosiaalinen pääoma on kuitenkin käsitteenä hankala trendikkyytensä takia. Onkin kritisoitu, ettei se oikeastaan kuvaa mitään, mutta sitä voidaan käyttää kaiken kuvailuun. Ilmiötä on kuvattu ainakin neljää eri kautta, joista tutkielmassani korostuu Putnamin yleistynyttä luottamusta ja sosiaalista vuorovaikutusta korostava suuntaus. (Ruuskanen 2002, 5,8; Ruuskanen 2001; Niemelä 2002, 76.) Sosiaalisella pääomalla voidaan tarkoittaa yhteisön sosiaalisten suhteiden tiiviyttä ja kykyä ylläpitää yhteisön normeja, luottamusta ja tiedonkulkua. Tähän rationaaliseen suuntaukseen kuuluu vastavuoroisuuden velvoite, josta syntyy yhteisöön luottojärjestelmä. Informaationkulku mahdollistuu sosiaalisissa suhteissa, jolloin sosiaalinen pääoma toimii tietokanavana. Normit taas edistävät kollektiivisuutta yhteisössä. (Ruuskanen 2002, 9-11; Ruuskanen 2001.) Yleistynyttä luottamusta ja sosiaalista vuorovaikutusta korostava suuntaus näkee, että sosiaalinen pääoma muodostuu pitkällä aikavälillä vakiintuneista sosiaalisista

23 21 käytännöistä. Se on kansalaisuusaktiivisuutta, joka on juurtunut hyveeksi yhteiskuntaan. Sosiaalinen pääoma kokoaa yhteisöä. Ruuskanen (2002) nostaa esille myös Bordieun teorian sosiaalisesta pääomasta, jossa ideana on sen eriarvoisuus. Bordieun mukaan yhteiskunta koostuu kentistä, joille pääsystä yksilöt kamppailevat. Kentät tarjoavat taloudellista kulttuurista tai sosiaalista pääomaa, jota havitellaan. Bordieun mukaan sosiaalinen pääoma on mahdollisten resurssien kokonaisuus ja se liittyy paljolti institutionalisoituneiden suhteiden ja tuttavuuksien omaamiseen. Sosiaalinen pääoma on jäsenyyttä ja samankaltaisten kanssa samaan kuulumista. (Ruuskanen 2002, ; Ruuskanen 2001; Ilmonen 2000, 17.) Sosiaalinen pääoma voi myös sulkea pois ylhäältä alaspäin. Se toimii myös eriarvoistavana erottaessaan esimerkiksi rikkaalla elitistisellä alueella asuvat huonommissa lähiöissä asuvista eri ryhmäkseen. (Ruuskanen 2002, ; Ruuskanen 2001; Ilmonen 2000, 17.) Sosiaalinen pääoma voi syntyä poissulkemisen kautta myös siten, että joillain ryhmillä ei ole pääsyä yhteiskunnan tuottamille pääomille, vaan ne joutuvat selviytymään ja hankkimaan pääomaa omillaan. Sosiaalityön tehtävänä onkin tällöin huomata myös niin sanottujen huonompien yhteisöjen voimavarat ja potentiaali. (Juhila 2011, ) Putnam (2000) on listannut sosiaalisen pääoman positiivisia tuloksia. Hänen mukaansa sosiaalinen pääoma helpottaa ongelmanratkaisua perustuen kollektiivisuuteen. Tällä tarkoitetaan sitä, että ihmiset luottavat järjestelmään ja toisiinsa, jolloin he pystyvät mukautumaan kollektiivisiin päätöksiin sen sijaan, että tavoittelisivat vain omaa etuaan. Sosiaalinen pääoma myös helpottaa yhteisöjen toimintaa parantamalla luottamuksen ja yhteistoiminnan kautta vuorovaikutusta. Sosiaalinen pääoma saa aikaan empatiaa saamalla ihmiset ymmärtämään oman riippuvuutensa toisista. Se myös tehostaa hallinnon ja talouden toimintaa hyvän informaatiokulun ansiosta. Sosiaalisen pääoman ajatellaan parantavan fyysistä ja psyykkistä terveyttä ja elämänlaatua. (Ruuskanen 2002, 7.) Putnam pohti, missä olosuhteissa syntyy vahva, representatiivinen instituutio. Hän ajatteli, että instituutioilla on välttämättä yhteiskunnallisia vaikutuksia ja ne ovat historiansa tuloksia ja jokaista instituutiota ja systeemiä on katsottava sen omassa sosiaalisessa kontekstissaan. Hän päätyi johtopäätökseen, että markkinat ja valtio

24 22 toimivat yksinkertaisesti paremmin, kun kansalaisyhteiskunta on vahva. Vahva kansalaisyhteiskunta takaa sosiaalisen järjestyksen, ja häiriöttömyyden. Sosiaalista pääomaa syntyy yhteisöissä, joissa toteutuu luottamus ja vastavuoroisuus. (Ilmonen 2000, 19 20, 22.)Sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan siis yhteisön kontekstissa syntyviä ja löytyviä voimavaroja, keskinäistä luottamusta ja vastavuoroisuutta, joita ei ole mahdollista löytää ilman yhteisöä (Juhila 2011, 125). Sosiaalinen pääoma on myös Ilmosen (2000,9) mukaan ongelmallinen käsite. Siitä on löydettävissä kolmea eri ainesta: sosiaalisten verkostojen organisoitumisen keinot, luottamus sekä luottamukseen liittyvät normatiiviset säännöt ja odotukset vastavuoroisuudesta. Sosiaalista pääomaa on vaikeaa verrata muihin pääoman muotoihin, kuten taloudelliseen pääomaan. Sosiaalinen pääoma ei ole muiden tapaan irrotettavissa ihmisestä, eikä se ole näin ollen luonteeltaan liikuteltavissa. Se on kuitenkin 1990-luvulla nostanut itsensä hyvinkin suosituksi käsitteeksi juuri ajankohtaisuutensa takia. (Ilmonen 2000, 10.) Osallisuuden kokemus on oleellisin sosiaalisen pääoman positiivisista vaikutuksista ja yhteisösosiaalityön lähtökohdista lähiötyötä ja asukastupatoimintaa kuvattaessa. Tosin yhteisöt eivät aina luo osallisuutta, vaikka tarjoavatkin sille oivan mahdollisuuden. Yhteisöitä kehittämällä tuetaan osallisuuden syntymistä parantamalla ihmisten yhteistoimintaa, tasa-arvoa ja yhteisön koherenssia. (Somerville 2011, 41, ) Osallisuutta voisi kuvata ihmisen kokemuksena johonkin kuulumisesta. Työtä voisi luonnehtia toisen tiedon huomioon ottavaksi, kumppanuudelliseksi, ja erot huomioivaksi toiminnaksi. Tehtävänä on kannustaa yhteisön jäseniä aktiiviseen toimintaan ja olla itsekin osana sitä. Osallistavan työn tehtävänä voidaan nähdä myös marginalisoitujen, toisten tietojen ja ryhmien esiintuominen ja niiden aseman vahvistaminen. (Juhila 2011, ) Tavoitteena osallistavassa sosiaalityössä ja toiminnassa on täysivaltainen kansalaisuus. Kansalaisuutta se tarjoaa kahdella eri tavalla. Näkemys kansalaisuudesta oikeuksina huomioi yksilön tai yhteisön sosiaaliset oikeudet ja vapauden. Kansalaisuus käytäntönä taas kiinnittää huomionsa ihmisten kollektiiviseen aktiivisuuteen elinolojen parantamiseksi. (Juhila 2011, )

25 23 Juhilan (2011, 118) mukaan oikeudellinen kansalaisuus on tärkeää toimittaessa marginaaliryhmien kanssa, jotka eivät välttämättä tiedosta omia oikeuksiaan. Marginaaliryhmien aseman vahvistaminen ja asianajo muodostuu yhteisösosiaalityön tärkeäksi tehtäväksi. Osallisuutta vahvistetaan suhteessa omaan elämään, tapahtumiin ja suuntaan ja ratkaisuihin. Osallisuus vahvistuu jo lähtökohtaisesti siitä, että toiminnan pohjalla on yhteisön tai yksilön tieto. (Juhila ) 4.2 Osallisuuden ja sosiaalisen pääoman käytännön sovellutukset Kuopion Setlementti Puijola ry:n toiminnassa Kuopion Setlementti Puijola ry on toiminut jo vuodesta Se on koko kolmannen sektorin tavoin organisaatioltaan ja toiminnaltaan nopea. Usein julkiselta sektorilta ei voi odottaa nopeaa reagointikykyä ongelmiin, kun taas kolmas sektori mahdollistaa ongelman määrittelyn, analysoinnin, tarpeen kartoituksen, suunnittelun ja toteutuksen lyhyessä ajassa. Kuopion Setlementti Puijola ry:n toiminta on kehittynyt yhdessä lähiössä tehdystä työstä laajemmin muihinkin lähiöihin Kuopion alueella sekä monikulttuuriseen työhön. Työmuotoja ovat olleet muun muassa elämänhallintaa edistävä työ, nuorisotyö, monikulttuurinen työ sekä työllisyyttä edistävä toiminta. (Kuopion Setlementti Puijola ry:n sosiaalinen tilinpäätös 2010, 6 7.) Monikulttuuriseen työhön on kuulunut monikulttuurisuuskeskus Kompassin toiminta ja erilaiset hankkeet, joilla pyritään edistämään maahanmuuttajien asemaa ja tilannetta sekä tekemään kehitysyhteistyötä. Työllisyyttä taas edistetään monin eri tavoin, muun muassa palkkaamalla pitkäaikaistyöttömiä työtehtäviin ja erilaisilla hankkeilla, kuten maahanmuuttajien työllistymistä edistävällä Kimppa-hankkeella. (Kuopion Setlementti Puijola ry:n sosiaalinen tilinpäätös 2010, 6-7.) Lisäksi Setlementti Puijola ry tarjoaa nuorten palveluita, jotka järjestävät toimintaa lapsille ja nuorille. Tavoitteena nuorten toiminnalla on olla tukena lasten ja nuorten aikuisuuteen kasvussa ja tukea heitä suvaitsevaisuuteen, tasa-arvoon ja lähimmäisen huomioimiseen. Elämänhallintaa on edistetty lähiötyössä, Mahku -työssä rikollisten ja heidän lähiomaisten tukemiseksi, kirpputoritoiminnassa sekä Palvelu Puijolan

26 24 tarjoamissa arjenhallintaan kehittävissä kotipalveluissa. (Kuopion Setlementti Puijola ry:n sosiaalinen tilinpäätös 2010, 6-7.) Kuopion Setlementti Puijola ry:n toimintaa johtaa 11 -jäseninen hallitus ja yhteistyötä tehdään moninaisten tahojen kanssa, kuten Kuopion kaupungin, Rahaautomaattiyhdistyksen sekä ELY -keskuksen kanssa. Kuopion Setlementti Puijola ry toteuttaa toimintaansa aktiivisesti setlementin perusarvojen mukaisesti. Toiminnan arvoja ovat arjen lähimmäisyys, yhteisöllisyys ja eri ihmisten välinen yhteistyö. Toiminnalla tavoitellaan kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan kehittämistä ja huonoosaisempien voimavarojen, vuorovaikutuksen ja tietysti yhteisöllisyyden edistämistä. (Kuopion Setlementti Puijola ry:n sosiaalinen tilinpäätös 2010, 6.) Asukastupatoiminta Kuopion Setlementti Puijola ry:llä on lähiöissä lähellä ihmistä tehtävää työtä. Vuoden 2012 asukastupien ja lähiötyön toimintakertomuksen (Eskelinen, Liljavirta & Nykänen 2013, 5) mukaan asukastupien tarkoituksena on olla kaupungin strategian mukaista ennakoivaa, hyvinvointia lisäävää, asuinalueella tapahtuvaa yhteisöllisyyttä ja viihtyvyyttä lisäävää toimintaa. Pääperiaatteena asukastupatoiminnassa on tarjota avoin, ilmainen kohtaamispaikka, joka sijaitsee lähiössä kävelymatkan päässä. (Eskelinen ym. 2013, 5.) Asukastupatoiminta on Kuopion Setlementti Puijola ry:n lähiötyön ydin (Kuopion Setlementti Puijola ry:n sosiaalinen tilinpäätös ). Tavoitteena asukastupatoiminnalla on lisätä ihmisten sosiaalista pääomaa, edistää terveyttä, lisätä alueellista yhteistyötä ja vaikutusmahdollisuuksia ja kehittää ihmisten elämänhallintataitoja. Asukastuvat ovat kohtaamispaikkoja, joissa ei järjestetä kaupallista tai poliittista toimintaa. Sen sijaan tuvat ovat avointa toimitilaa muille alueellisille toimijoille kaupunginosissa. Tarkoituksena on lisätä asukasdemokratiaa, osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja suvaitsevaisuutta. Toiminnalla tuetaan myös työllistymistä, sillä työntekijät on usein palkattu vaikeasti työllistyvistä ryhmistä. (Eskelinen, Liljavirta & Nykänen 2013, 5.) Kuopion Setlementti Puijola ry soveltaa käytännössä toiminnassaan sosiaalisen pääoman teoriaa. Rationaalinen näkemys sosiaalisesta pääomasta sosiaalisten suhteiden tiiviytenä ja kykynä ylläpitää yhteisön normeja, luottamusta ja tiedonkulkua näkyy

27 25 suoraan Kuopion Setlementti Puijola ry:n työssä. Esimerkiksi asukastuvat toimivat tällaisen informaatiokulun edistämisen kanavina ja konkreettisina tiedonvälityspaikkoina. (Ruuskanen 2002, 9-11; Ruuskanen 2001.) Yleistynyttä luottamusta ja sosiaalista vuorovaikutusta korostava suuntaus näkee sosiaalisen pääoman yhteisöä yhteen kokoavana kansalaisaktiivisuutena. Lienee sanomattakin selvää, että yhteisössä tehtävä asukastupatyö on juuri tämän suuntauksen osoittamaa toimintaa. (Ruuskanen 2002, ; Ruuskanen 2001; Ilmonen 2000, 17.) Bordieun resurssiteoria, joka korostaa sosiaalisen pääoman olemuksessa jäsenyyttä ja samankaltaisten kanssa samaan kuulumista näkyy myös toiminnassa. Yhteisötyö, jota Kuopion Setlementti Puijola ry:ssä tehdään, tavoittelee toiminnallaan tällaista osallisuuden tunnetta. Tavoite pyritään saavuttamaan erilaisilla toiminnoilla, kuten ryhmillä ja asukastuvilla aktiivisen osallistumisen mahdollistamalla toiminnalla. (Ruuskanen 2002, 13 17; Ruuskanen 2001; Ilmonen 2000, 17.) Bordieu korostaa myös sosiaalisen pääoman eriarvoistavaa vaikutusta. (Ruuskanen 2002, ; Ruuskanen 2001; Ilmonen 2000, 17.) Käytännössä tällainen eriarvoisuus esimerkiksi eri alueilla asuvien välillä on todellisuutta tämän päivän yhteiskunnassa. Sosiaalisen pääoman ylhäältä alaspäin poissulkeva vaikutus on olemassa. Sosiaalisen pääoman yleinen tarkoitus sosiaalisen ympäristön ja sosiaalisten verkostojen, normien ja luottamuksen edistämisen kautta yhteisön vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan edistämiskeinona kuvaa hyvin myös Kuopion Setlementti Puijola ry:n toimintaa ja sen tavoitteita. (Ruuskanen 2002, 5,8; Ruuskanen 2001; Niemelä 2002, 76.) Kaikki Setlementti Puijola ry:n toiminta on juuri sosiaalisen pääoman tuottamista, mitä pidetään myös yhteisösosiaalityön lähtökohtana. Työllä edistetään kansalaisten keskinäistä luottamusta ja vastavuoroisuutta paikallisella ja yhteiskunnallisella tasolla. Yhteisöjen ja yksilöiden kohtaamisten määrä korreloi suoraan hyvinvoinnin kehittymisen kanssa. Kuopion Setlementti Puijola rakentaa siltoja eri toimijoiden välille ruohonjuuritasolta lähtien. Tämä on oleellista sosiaalista pääomaa edistettäessä. Kuopion Setlementti Puijola ry tekee työtä kaupungin sisällä eri kulttuureissa ja yhteisöissä. Esimerkiksi monikulttuurisuustyö on paikka, jossa yhteisötyö rakentaa siltoja. Myös verkostotyö moniammatillisesti ja yhteisön tarpeet huomioiden ja yhdessä tasavertaisesti tehden, on sosiaalista pääomaa tuottavaa. (Juhila 2011, )

28 26 Sosiaalista pääomaa tuottava kansalaisaktiivisuus on kuitenkin murenemassa (Ruuskanen 2002). Kolmannen sektorin yhteisötason toimijat, kuten Kuopion Setlementti Puijola ry pyrkivät pitämään yhteisöihannetta yllä nykyisessä individualismin ja yhteisöllisyyden murenemisen myötä syntyneessä vaikeassa tilanteessa. Esimerkiksi vertaisryhmät ovat vahva sosiaalisen pääoman tuottaja. Ne voivat toimia selviytymistä tukevasti, ratkaisukeskeisesti ja ongelmaa lievittävästi. Myös sosiaaliseen pääomaan ja yhteisösosiaalityöhön oleellisesti liittyvä osallisuus ja sen edistäminen näkyvät Kuopion Setlementti Puijola ry:n toiminnassa. Osallisuus on oleellinen, sisäänrakennettu käsite ja tavoite yhteisössä tehtävässä sosiaalisessa työssä. Osallisuus ei ole yhteisöllisyyden tuoma suora tuote, vaikka yhteisöt tarjoavatkin siihen hyvän mahdollisuuden. Yhteisöjen kehittämisen, mitä Kuopion Setlementti Puijola ry tekee kaikessa toiminnassaan, nähdään olevan keino tukea osallisuuden syntymistä. (Juhila 2011, ) Kuopion Setlementti Puijola ry:n toiminnalla pyritään lisäämään yhteistoimintaa, tasaarvoa ja yhteisön koherenssia sekä osallisuuden pääasiaa, tunnetta siitä, että kuuluu johonkin. Osallistava, toisen tiedon huomioiva, aktiivisuuteen kannustava ja itsekin osana oleva työote näkyy toiminnan joka ulottuvuudessa. Asukastuvilla toiminta on juuri tällaista. Tasavertainen, kannustava ja kumppanuudellinen työskentely lisää ihmisten aktiivisuutta ja kuulumisen tunnetta. Kuopion Setlementti Puijola ry pyrkii myös tuomaan marginaaliryhmien asemaa esille ja vahvistaa toisten tietojen asemaa. (Juhila 2011, ) Osallisuus on sisään rakennettu käsite Kuopion Setlementti Puijola ry:n toiminnassa. Toiminnassa pyritään täysivaltaiseen kansalaisuuteen oikeuksina ja käytäntönä, aktiivisen elinolojen parantamisen avulla. (Ks. Kuvio 1.) Kuvion tarkoituksena on havainnollistaa sosiaalisen pääoman teorian yhteyttä Kuopion Setlementti Puijola ry:n käytännön toiminnan tavoitteisiin.

29 KUVIO 1. Yhteenveto sosiaalisen pääoman teorian yhteydestä käytäntöön 27

YHTEISÖSOSIAALITYÖN LÄHTÖKOHDAT ASUKASTUPA- TOIMINNASSA

YHTEISÖSOSIAALITYÖN LÄHTÖKOHDAT ASUKASTUPA- TOIMINNASSA YHTEISÖSOSIAALITYÖN LÄHTÖKOHDAT ASUKASTUPA- TOIMINNASSA Marjo Tuulikki Vornanen Pro gradu -tutkielma Sosiaalityö Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta / Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Mukana ihmisten arjessa

Mukana ihmisten arjessa Mukana ihmisten arjessa LÄHIÖKESKUS HÄMEENLINNA Lähiökeskusten toiminnan mahdollistaa Kotilähiö ry:n, jonka jäsenet muodostavat alueella toimivien virkamiesten, yhdistysten ja asukkaiden edustajien yhteistyöverkoston.

Lisätiedot

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen MARJAANA SEPPÄNEN M A R J A A N A. S E P P Ä N E N @ U L A P L A N D. F I K I I T O K S E T : A N N E L I P O H J O L A J A M E

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Uutta asiantuntijuutta sosiaalialalle:! sosiaalipedagogiikka ja sosionomi (AMK)!!

Uutta asiantuntijuutta sosiaalialalle:! sosiaalipedagogiikka ja sosionomi (AMK)!! Uutta asiantuntijuutta sosiaalialalle:! sosiaalipedagogiikka ja sosionomi (AMK)!! Elina Ikonen YTM, sosiaalityöntekijä, opettaja Jatko-opiskelija (Itä-Suomen yliopisto) Väitöskirja koskien suomalaista

Lisätiedot

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE?

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? Katariina Soanjärvi Johtaja, nuorisotyö Humanistinen ammattikorkeakoulu Verkostoammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA: VALINTAKOE 22.5.2014 MALLIVASTAUKSET

SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA: VALINTAKOE 22.5.2014 MALLIVASTAUKSET SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA: VALINTAKOE 22.5.2014 MALLIVASTAUKSET Osio 1A: Väitelauseet (0 16 p.) 1A.1 Sosiaalityö mielletään yleisesti täysprofessioksi, joka on ammatilliselta tehtäväkuvaltaan ja erityisosaamisalueiltaan

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma Luonnos! Runko, jota edelleen kehitetään pilottiperheiden kanssa Vammaispalveluhankkeessa PERHE-YKS Perhekeskeinen suunnitelma Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -teemaverkosto

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

VAPAAEHTOISUUS VOIMAVARANA

VAPAAEHTOISUUS VOIMAVARANA 1 VAPAAEHTOISUUS VOIMAVARANA VAPAAEHTOISEN VOIMAVARAT Silokallio 17.11.2011 VAPAAEHTOISENA VAIKUTAT http://www.vapaaehtoistoiminta2011.fi/etusivu/ 2 VAPAAEHTOISTOIMINNAN VUOSI 2011 Elinikäinen oppiminen

Lisätiedot

Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009

Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009 Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009 Vaasan alkutilaisuudessa oli paikalla yhteensä 23 henkeä, pääosin nuoriso osaston omia työntekijöitä. Koko osaston kokoon nähden osaanotto oli erittäin kiitettävää

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Kuvastin ASIAKASPEILI

Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Marjaana Seppänen ja Ilkka Haapola 10.11.2015 1 Yhteisöllisyys Poliittisessa keskustelussa yhteisöllisyys

Lisätiedot

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita 1 Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita Jukka Lappalainen, Meriheinä ry:n puheenjohtaja Asukastupatoiminta Oulussa 16 suuraluetta, joissa on

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Julkaisun voi tilata osoitteesta www.socom.fi/julkaisut.html AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Tutkimus aikuissosiaalityön yleisestä luonteesta, tiedosta ja toiminnasta Kaakkois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki

VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki OMA OPPIMINEN JA KSL - palveluksessa 1981 1984 - koulutussuunnittelija, lyhytkursseista

Lisätiedot

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 6.5.2010 Reijo Väärälä 6.5.2010 Kokemukset muualta Britannia, Saksa, Hollanti, Ruotsi Kilpailu

Lisätiedot

Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle

Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle Tavoitteena parantaa työllisyyttä sekä lisätä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Sukunimi. Etunimet. Henkilötunnus: - pv kk v tunnus. Ohjeita

Sukunimi. Etunimet. Henkilötunnus: - pv kk v tunnus. Ohjeita Ohjeita 1. Kirjoita nimesi ja henkilötunnuksesi täydellisenä jokaiseen koepaperiin. Tehtävät tarkastetaan eri yliopistoissa, joten henkilötietojen kirjoittaminen jokaiseen vastauspaperiin on ehdottoman

Lisätiedot

Rakenteellisen sosiaalityön ajankohtaisuus ja sisällöt tässä ajassa ja käytännöissä

Rakenteellisen sosiaalityön ajankohtaisuus ja sisällöt tässä ajassa ja käytännöissä Rakenteellisen sosiaalityön ajankohtaisuus ja sisällöt tässä ajassa ja käytännöissä Anneli Pohjola Lapin yliopisto Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Sisältö Rakenteellisen sosiaalityön ajankohtaisuus

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA

UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA SOSIOKULTTUURISEN INNOSTAMISEN MAHDOLLISUUDET GLOBALISOITUVASSA MAAILMASSA Nuorten Palvelu ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari 7.11.2009 Kuopiossa Elina Nivala, YTT UTOPIA

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020. Palveluvaliokunta 10.2.2015

HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020. Palveluvaliokunta 10.2.2015 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 Palveluvaliokunta 10.2.2015 Tavoitetila, toimenpiteet, arviointi,resursointi, rakenteet KEMPELEEN KOULUSTRATGIA 2000-2004 Oppiva organisaatio Oppilaan hyvinvointi Opetuksen

Lisätiedot

LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS

LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS LAHDEN KAUPUNKI : KOKO LIIPOLA OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ Koulutuksellinen tasa-arvo hanke (rahoitus OKM) HELSINGIN YLIOPISTO / PALMENIA : ASUINALUE LAPSIPERHEIDEN KOKEMANA HYVINVOINTI

Lisätiedot

Kuntien ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat yhdessä sosiaalista kuntoutusta kehittämässä

Kuntien ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat yhdessä sosiaalista kuntoutusta kehittämässä Kuntien ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat yhdessä sosiaalista kuntoutusta kehittämässä Outi Hietala, erikoistutkija Tuija Pasanen, sosiaaliohjaaja/aikuissosiaalityö Järvenpään kaupunki 13.12.2013 1

Lisätiedot

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Materiaalille tilausta Asumisen asioiden käsittelyyn ei ole ollut välineitä, vaikka nuorten asumisen haasteet nousseet

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Unelma aikuissosiaalityöstä Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Yhteinen unelma yhteisöllisyydestä Me aikuissosiaalityön ammattilaiset

Lisätiedot

Toisin tekemisestä toisin johtamiseen? Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrisen säätiön kehitysnäkymiä

Toisin tekemisestä toisin johtamiseen? Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrisen säätiön kehitysnäkymiä Toisin tekemisestä toisin johtamiseen? Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrisen säätiön kehitysnäkymiä { Markku Salo, YTT, toiminnanjohtaja, Mielenterveys- ja päihdepäivät, Helsinki, 9.10.2013 Säätiö omistamisen

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs sektori Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa

Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs sektori Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa Pia Haakana, asukasyhteyshenkilö Sektorit Yritykset Markkinaehtoinen Tavoittelee voittoa 1. YKSITYINEN Valtio,

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Nuori Suomi 13.3.2012 Verkosto voidaan määritellä ainakin kahdella

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

13.1.2015. Järjestöt rakenteiden murroksessa. Esitykseni rakenne. Mikä muuttuu? Yhden päivän uutiset

13.1.2015. Järjestöt rakenteiden murroksessa. Esitykseni rakenne. Mikä muuttuu? Yhden päivän uutiset Järjestöt rakenteiden murroksessa Rehtori, dos. Jorma Niemelä KYT-juhla, Jyväskylä Esitykseni rakenne 1. Maailman muutos: Muutoksen ennakointia terveydenhuollossa, sosiaalipalveluissa ja koulutuksessa

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.

Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes. Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.fi 1 Esitys pohjautuu artikkeliin: Seppänen, Marjaana & Toikkanen, Tuulikki

Lisätiedot

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva Sosiaalityön dokumentointi hallinto- oikeuden näkökulmasta Anna-Kaisa Marski & Kaisa Post & Ulla-Maija Rantalaiho 144 14.4. 2011 Esityksen idea kaksi näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin kehittämisestä

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Verkostot kehittämistyössä

Verkostot kehittämistyössä Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta?

Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta? Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta? Kunta-järjestö yhteistyöseminaari, 23.9.2015 Jussi Ahokas, pääekonomisti, Hyvinvointitalous-tiimin päällikkö, SOSTE Esityksen sisällys 1. Mitä on hyvinvointitalous?

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Miikka Salavuo Teknodida 2008 Onko oppiminen tuote vai prosessi? Kuka määrittelee mitä opitaan? Mikä on tiedon merkitys ja tietokäsitys? Mikä on yhteisön rooli?

Lisätiedot