Saarilla eniten yrityksiä. Ahvenanmaan pienissä kunnissa on yli 100 yritystä tuhatta asukasta kohden. Ero listan häntäpäähän on huima.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Saarilla eniten yrityksiä. Ahvenanmaan pienissä kunnissa on yli 100 yritystä tuhatta asukasta kohden. Ero listan häntäpäähän on huima."

Transkriptio

1 Yrittäjä Yrityskaupat kasvussa Finnveran rahoittamat yrityskaupat kasvavat kovaa. Erityisesti ravintola-alan yritysten myynnit ovat lisääntyneet. Ohjeita alkuun Kokeneet yrittäjät neuvovat, mitä uuden yrittäjän kannattaa ottaa huomioon kahden ensimmäisen vuoden aikana. palasi lomalta Jaakko Männistö piti päiväkirjaa ensimmäisestä työviikosta loman jälkeen. Työpöydällä oli muun muassa rikosilmoitus. Yrittäjäsanomat vieraile verkossa: yrittajat.fi suomen yrittäjät jäsenlehti företagarna i finland Saarilla eniten yrityksiä Ahvenanmaan pienissä kunnissa on yli 100 yritystä tuhatta asukasta kohden. Ero listan häntäpäähän on huima. 4 7 Hallitusohjelman helmet Sipilän hallituksen ohjelmassa on paljon Suomen Yrittäjien tavoitteita, arvioi Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus. Sivu 10 jarkko översti Omakotitalon suuruinen investointi Elokuvateatterit ovat siirtyneet digiaikaan. Yrittäjä Sari Peltonen kertoo, miten omakotitalon verran maksavat digiprojektorit muuttavat alaa. mikko makkonen Sivut 24 27

2 Aika löytää varoillesi hoitaja? Ota avuksesi Pohjoismaiden ja Suomen parhaaksi valittu Nordea Private Banking*. Valitse sinulle sopivin ratkaisu sen mukaan, paljonko haluat itse osallistua varojesi hoitoon. Tervetuloa tutustumaan. Varaa aika henkilökohtaiseen tapaamiseen numerosta tai lue lisää: nordeaprivatebanking.fi/tervetuloa *The Banker/PWM, lokakuu 2014 ja Euromoney Private Banking Survey Nordea Private Banking sopii yksityishenkilöille, yrittäjille, yhteisöille ja säätiöille, joiden sijoitettava varallisuus ylittää euroa. Sijoitusneuvonta Verotus Perheoikeus Perintösuunnittelu Vakuutussijoittaminen

3 Yrittäjäsanomat 3 06/15 Elokuu yrittäjät.fi yrittäjät.fi Yrittäjät rahoittavat Kolmas elokuvaversio Tuntemattomasta sotilaasta saa rahoitusta myös tunnetuilta yrittäjiltä. Lue, keneltä: bit.ly/tuntematon Hyttyskesä tuo myyntiä Suomalainen perheyritys Transmeri on markkinajohtaja hyttyskarkottimissa. Kova hyttyskesä nostaa myyntiä. bit.ly/hyttyskesä tapahtumat pixhill yrittäjät.fi top-5 tässä numerossa meeri utti luetuimmat Ei konkursseja Isännöintibisnes on varsin vakaata liiketoimintaa, eikä alalla juuri nähdä konkursseja. bit.ly/isännöinti Punnitse & Säästä DeliService Punnitse & Säästä Oy:n emoyhtiö hakee elintarvikeketjua yrityssaneeraukseen. bit.ly/punnitsesäästä Kuvia massiivipuulle Tuore yrittäjä Juuso Virtanen perusti yrityksen, koska hän halusi toteuttaa unelmansa ja luoda uutta. Virtasen yritys Luava valmistaa käsin tehtyjä massiivipuutauluja valokuvista. Sivu 13 Yrittäjän Päivää juhlitaan syyskuussa Yrittäjän Päivää on vietetty vuosittain syyskuun 5. päivänä vuodesta 1997 alkaen. Tänä vuonna päätapahtuma järjestetään Helsingin Kampissa. Paikalle saapuu eri alan yrittäjiä, jotka näyttävät juhlakansalle taitonsa. Viestin valtiovallalta tuovat pääministeri Juha Sipilä ja Nuori Yrittäjyys ry:n kummi Alexander Stubb. vinkit v i n k k e j ä verk o s ta Lisätietoa Yrittäjän Päivän tapahtumista löytyy osoitteesta yrittajanpaiva.fi. va r u s t e l e k a n ta r i n a Varustelekan perustaja ja verkkokaupan edelläkävijä Valtteri Lindholm kertoo yrityksensä vaiherikkaan tarinan kello 9.30 Yrittäjän Päivänä tapahtuman verkkosivuilla. Palveluja PRH:lle Maistraattien Ely-keskusten paikallisviranomaistoiminta loppuu syyskuun alussa kauppa- ja yhdistysrekisteriasioissa. bit.ly/prhnpalvelut Viranomainen liikkeellä Suomalaisviranomaisen kyselyä luultiin huijausviestiksi. bit.ly/rahanpesu Laitilan lonkerogate Laitilan Wirvoitusjuomatehdas kehitteli liian vahvan lonkeron, jota ei saa myydä ravintoissa. bit.ly/lonkerogate Verkostojen valtias Yrittäjä Tom Laineella on eniten LinkedIn-kontakteja Suomessa. Laine vinkkaa, miten oman verkoston saa kasvamaan ja mitä hyötyä suuresta verkostosta on. Mukana myös neljä vinkkiä asiakaspalvelusta. Sivu 20 kuvauljas tilaa Yrittäjä -lehti! vesa-matti väärä tweetit Kauppiaan näkemykset Vaatekauppias Suvi Widgrén kirjoittaa nollatuntisopimukset kieltävästä laista: Kansalaisaloitteena meni läpi eduskuntaan päätettäväksi, että nollatuntisopimukset pitäisi kieltää lailla määrittämällä osa-aikatyöhön vähintään 18 tunnin viikkotyöaika. Jos tämä laki menisi läpi, veisi se Suomea entistä syvempään talousjamaan ja työttömyys kasvaisi entisestään. Miten niin? Lue lisää blogistani: bit.ly/nollasopimus Konsultointi vaihtui betoniin Marjet Mäkinen teki uraa kansainvälisten yhtiöiden konsulttina, mutta nyt hän johtaa betonialalla toimivaa perheyritystä. Seuraavassa Yrittäjä-lehdessä Mäkinen ja Eurokankaan Daniel Ward kertovat, mikä saa vaihtamaan oman uran Maailma on muuttunut vuodesta 1991, paitsi AY. Keskustelu yk-sopimuksesta on raskasta seurattavaa. Viekää se pois kulisseihin, syövyttämästä ilmapiiriä ja ihmisten luottamusta. Päättäjät, vapauttakaa nyt yrittäminen Suomessa - tehkää siitä riskittömämpää ja vähemmän byrokraattista, niin Suomikin Tämän päivän oivallus; yritys voi kasvaa vain mahdollistamalla ihmisten kasvun #kasvuyritys #johtajuus #socialpsychology toimitus kimmo koivikko päätoimittaja josi tikkanen uutispäällikkö katri simola toimittaja Lähetä meille uutisvinkkisi:

4 4 Yrittäjäsanomat Tällainen on yrittäjien Suomi Ahvenanmaan Brändössä on suhteessa yli kymmenkertainen määrä yrityksiä verrattuna listauksen häntäpäähän. Pelkkä määrä ei aina takaa laatua. Teksti kimmo koivikko Kuvitus maarit kattilakoski ja raija lehtonen Jos kuljet Ahvenanmaan saaristossa, törmäät nopeasti toiseen yrittäjään. Kainuun nälkämailla todennäköisyys yhteiseen rupatteluhetkeen putoaakin jo viidesosaan. Tilastot nimittäin kertovat, että ahvenanmaalaisissa pikkukunnissa on laskennallisesti yli 100 yritystä tuhatta asukasta kohden. Ero on huima listauksen häntäpäähän. Muutamassa kunnassa yrityksiä on vaivaiset alle 20. Ahvenanmaan ja Lapin pikkukuntien dominoinnin yhteinen nimittäjä on matkailu. Saarilla on myös totuttu yrittäjyyteen. Lapissa yrittäjyyttä lisää vielä kaivannaisteollisuus. Piristävän poikkeuksen listan kärjessä tekee pieni Pyhäjärven kunta, joka sijaitsee noin puolivälissä Jyväskylää ja Oulua. Tilastojen perusteella kunnassa on 153 yritystä tuhatta asukasta kohden. Tilitoimistoyrittäjä Raija Leppäharju sanoo, että syynä vilkkaaseen yritystoimintaan on Pyhäsalmen kaivos. Se on tosin päätetty sulkea eli pk-yritykset joutuvat murroksen kouriin. Kaivos on synnyttänyt paljon alihankintaa ja vaikuttaa välillisesti palveluihin. gallup X 3 Mikä ratkaisi yrityksen sijainnin? Emme vielä nosta käsiä pystyyn, vaan kartoitamme tilannetta tulevaa varten. Vaarana tosin on, että alihankintayritykset voivat lähteä kunnasta, Leppäharju kertoo. Kemi sijoittuu häntäpäähän yritysten määrässä suhteessa kunnan asukaslukuun. Kemiläisen henkilöstöpalveluja tarjoavan yrityksen omistaja Anu Grönlund uskoo kotikuntansa vetovoimaan. Paljon toimitiloja on tyhjillään. Tornio Haaparannan kauppakeskukset houkuttelevat väkeä sinne. Toisaalta meillä käy asiakkaita esimerkiksi Oulusta. Kilpailu on kovaa, mutta löytyy täältä menestystarinoitakin, Grönlund sanoo. Määrä = Menestys? Yritysten määrän vertaaminen asukaslukuun on siinä mielessä reilu mittari, että se kertoo yrittäjien aktiivisuudesta. Menestyksestä se ei vielä kerro mitään. Ahvenanmaalaiset ja kainuulaiset yritykset ovat samalla viivalla, jos katsotaan niiden luottoluokituksia. Kainuussa on jopa vähän vähemmän heikkoja yrityksiä. Jatkossa yrittäjien katseet kääntyvätkin enemmänkin kohti Vaasan ja Kokkolan seutua, jos mittarina on menestys. Syykin on yksinkertainen: kahden viime vuoden aikana Mika Wahlgren, Palokan Puutuote, Jyväskylä Meidän syymme on hyvin yksinkertainen: ostimme yrityksen, joka toimii täällä. Ostimme yrityksen vuonna Ei ole ollut mitään tarvetta siirtyä muualle. Toimimme koko Suomessa, ja Jyväskylä on keskeinen paikka, josta on hyvä lähteä joka puolelle Suomea. Olen myös asunut täällä melkein koko ikäni. Veli-Pekka Leppänen, Nanocomp, Kontiolahti Yrityksen alkuperäinen sijoittuminen alueelle juontaa juurensa paikalliseen yliopistoon ja siellä tehtävään fotoniikan tutkimukseen. Nykyisellään sijainnin merkitys on tässä suhteessa menettänyt merkitystään. Myynnistämme lähes 100 prosenttia menee vientiin. Päämarkkina-alueet ovat Aasia ja Pohjois-Amerikka. Se, että sijaitsemme Itä-Suomessa tuo usein yhden lisäpäivän logistiikkaan. MENESTYS LIIKETULOSPROSENTTI (Mediaani) Ahvenanmaa 4,5 Etelä-Karjala 3,3 Etelä-Pohjanmaa 5,7 Etelä-Savo 4,4 Kainuu 4,35 Kanta-Häme 4,1 Keski-Pohjanmaa 6,6 Keski-Suomi 4,6 Kymenlaakso 3,45 Lappi 5,3 Pirkanmaa 4,55 Pohjanmaa 5,8 Pohjois-Karjala 4,55 Pohjois-Pohjanmaa 5,3 Pohjois-Savo 4,4 Päijät-Häme 4,5 Satakunta 4,6 Uusimaa 3,8 Varsinais-Suomi 4,3 Koko Suomi 4,3 SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO, % (Mediaani) Ahvenanmaa 4,5 Etelä-Karjala 5,8 Etelä-Pohjanmaa 7,1 Etelä-Savo 7,2 Kainuu 6,7 Kanta-Häme 7,7 Keski-Pohjanmaa 8,6 Keski-Suomi 8,0 Kymenlaakso 5,9 Lappi 7,7 Pirkanmaa 7,5 Pohjanmaa 7,2 Pohjois-Karjala 7,9 Pohjois-Pohjanmaa 8,3 Pohjois-Savo 7,0 Päijät-Häme 7,9 Satakunta 6,8 Uusimaa 7,3 Varsinais-Suomi 6,8 Koko Suomi 7,3 Anttoni Kokkonen, KestoPutki, Vantaa Perustimme yrityksen Vantaalle, koska asun siellä. Pääkaupunkiseutu on pääalueemme. Teemme yhteiskumppaneiden kautta myös Uudellamaalla. Ammattitaitoinen työvoima on pääkaupunkiseudulla kalliimpaa kuin muualla Suomessa. Onneksi myös palveluhinnasto on täällä korkeampi. Lähde: Bisnode. Luvut vuoden 2014 tilinpäätöksestä.

5 Yrittäjäsanomat 5 KESKITTYY LÄNTEEN TOIMIVIEN YRITYSTEN MÄÄRÄ KUNNITTAIN 2013 (Yrityksiä 1000 asukasta kohden) LIIKEVAIHDON KASVU, % (Mediaani) Ahvenanmaa -0,4 Etelä-Karjala 0 Etelä-Pohjanmaa 0 Etelä-Savo 0 Kainuu -1 Kanta-Häme 0 Keski-Pohjanmaa 0 Keski-Suomi 0 Kymenlaakso -0,2 Lappi 0 Pirkanmaa 0 Pohjanmaa -0,5 Pohjois-Karjala 0,4 Pohjois-Pohjanmaa 0 Pohjois-Savo 0 Päijät-Häme -0,3 Satakunta -0,1 Uusimaa 0 Varsinais-Suomi 0 Koko Suomi 0 PARHAAT ELI AAA-LUOKAN YRITYKSET, % KOKO YRITYSKANNASTA Ahvenanmaa 2,42 Etelä-Karjala 3,17 Etelä-Pohjanmaa 2,89 Etelä-Savo 2,43 Kainuu 2,32 Kanta-Häme 3,60 Keski-Pohjanmaa 3,45 Keski-Suomi 3,01 Kymenlaakso 2,92 Lappi 2,39 Pirkanmaa 3,38 Pohjanmaa 3,30 Pohjois-Karjala 3,24 Pohjois-Pohjanmaa 3,24 Pohjois-Savo 2,83 Päijät-Häme 3,77 Satakunta 2,77 Uusimaa 4,28 Varsinais-Suomi 3,51 Koko Suomi 3,48 Yli 100 yritystä 1000 asukasta kohden yritystä 1000 asukasta kohden yritystä 1000 asukasta kohden yritystä 1000 asukasta kohden Alle 60 yritystä 1000 asukasta kohden Keski-Pohjanmaa Paras liiketulosprosentti, 6,6 (mediaani) Paras sijoitetun pääoman tuotto, 8,6% (mediaani) Uusimaa Eniten AAA-luokan yrityksiä, 4,28 % koko yrityskannasta Kainuu Vähiten C-luokan yrityksiä, 3,6 % koko yrityskannasta Pohjois-Karjala Paras liikevaihdon kasvu, 0,4 % (mediaani) Eniten yrityksiä tuhatta asukasta kohden, 2013: 1) Brändö, 180,9 2) Kustavi, 162,7 3) Pyhäjärvi, 153,1 4) Kumlinge, 149,7 5) Kökar, 149,2 6) Eckerö, 141,6 7) Sottunga, 129,4 8) Kittilä, 118,8 9) Kolari, 112,2 10) Muonio, 106, ) Helsinki, 95,0 169) Tampere, 64,3 175) Seinäjoki, 64,0 183) Turku, 62,9 213) Pori, 59,1 214) Espoo, 58,8 219) Hämeenlinna, 58,2 227) Mikkeli, 57,2 231) Kokkola, 56,5 238) Rauma, 55,7 241) Lahti, 55,5 251) Rovaniemi, 54,4 255) Lappeenranta, 54,0 273) Jyväskylä, 52,0 276) Vaasa, 51,3 278) Vantaa, 51,1 289) Kotka, 49,6 290) Joensuu, 49,4 292) Kouvola, 48,9 298) Oulu, 47,8 310) Kajaani, 43,0 Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset 2013

6 6 Yrittäjäsanomat kuvaukjas Pohjanmaalla on enemmän teollisuuden alihankkijoita ja vähemmän palvelua suhteessa muuhun Suomeen. alueen yritysten liikevoittoprosentit ovat olleet parhaat koko Suomessa. Lisäksi yritysten luottoluokitukset ovat maan kärkeä ja heikkoja lenkkejä on vähän. Esimerkiksi viime vuonna Keski-Pohjanmaan yritykset kirjauttivat mediaanitasolla kolme prosenttiyksikköä kovemmat liiketulosprosentit Uudellamaalla sijaitseviin kollegoihin verrattuna. Tiedot selviävät yritysten luottoluokituksiin erikoistuneen Bisnoden Yrittäjäsanomille tekemistä laskelmista. Uudessa datassa on mukana 90 prosenttia tilikauden viime vuonna päättäneistä yrityksistä. Bisnoden kehitysjohtaja Matti Rahikka sanoo, että menestystä selittää paljon toimialarakenne. Pohjanmaalla on enemmän teollisuuden alihankkijoita ja vähemmän palvelua suhteessa muuhun Suomeen, Rahikka arvioi. Liikevoittoprosenttia voi pitää ihan hyvänä ottaen huomioon taloudellinen tilanne. Yritykset ovat timmissä kunnossa ja taloudelliset valmiudet investointeihin ovat olemassa, hän jatkaa. Aivan hurraahuutoihin ei pohjoisen Pohjanmaan suunnallakaan kannata ryhtyä. Voitot ovat syntyneet pitkälti tehostamisen kautta. Yritysten liikevaihdon kasvu oli mediaanina mitattuna nolla koko Suomessa. Joka tapauksessa teollisuuden ja palvelujen kysyntä kasvaa jatkossa. Siitä pitävät huolen investoinnit. Yrittäjäsanomat selvitti tammikuussa, mihin Suomessa investoidaan. Yli 40 miljoonan euron jätti-investoinneista lähes 30 prosenttia kohdistuu välille Vaasa Kokkola Oulu. Rahikka uskoo, että palvelualalla on tälläkin hetkellä jopa pieni yritysvaje. Vajetta tukee toimialarakenteen lisäksi tilasto, jonka mukaan esimerkiksi Oulunseudulla on 47,8 yritystä tuhatta asukasta kohti. Helsingissä, jossa palveluala on ylikorostunut maan keskiarvoon nähden, yritysten määrä on lähes tuplat. Pitkä tie rakentaa Mutta miksi jotkut alueet menestyvät paremmin kuin toiset? Ja miksi joissakin kunnissa on jopa yli kymmenen kertaa enemmän yrityksiä, jos verrokkina on yritysten määrä suhteessa asukaslukuun? Yrittäjyyden professori Jarna Heinonen Turun yliopistosta listaa useita syitä. Se on pitkä prosessi. Resurssit tulevat toistensa luo. Kyse on markkinoista, koulutuksesta, osaavista ihmisistä, rahasta ja julkisen sekä yksityisen sektorin yhteispelistä. Yksittäiset täsmätoimet eivät riitä, Heinonen luettelee. Heinosen ja Porin kaupungin kehittämispäällikön Timo Aron mukaan yritysten perustamisen määrään vaikuttaa myös alueiden historia. Sillä on iso merkitys, kun vertaa Länsi- ja Itä-Suomea. Vahvoilla maaseutuvaltaisilla alueilla on paljon myönteisiä esimerkkejä yrittäjyydestä. Positiivinen ja toisaalta negatiivinen kierre vahvistavat itse itseään, Aro kertoo. Anu Grönlund näkee rajayhteistyössä potentiaalia myös kemiläisille, vaikka tällä hetkellä yritysten määrä suhteessa asukaslukuun onkin pieni. Uusien yritysten määrä v % kaikista yrityksistä Ahvenanmaa 9,41 Etelä-Karjala 7,81 Etelä-Pohjanmaa 6,35 Etelä-Savo 6,43 Kainuu 5,78 Kanta-Häme 8,60 Keski-Pohjanmaa 8,00 Keski-Suomi 8,64 Kymenlaakso 8,44 Lappi 6,60 Pirkanmaa 9,60 Pohjanmaa 7,79 Pohjois-Karjala 7,88 Pohjois-Pohjanmaa 7,79 Pohjois-Savo 7,03 Päijät-Häme 8,42 Satakunta 8,01 Uusimaa 11,64 Varsinais-Suomi 9,43 Koko Suomi 9,20 Lähde: Bisnode Muutto ei mielessä Paljon alue- ja väestökehitystä tutkinut Aro ei usko pk-yritysten massamuuttoon Pohjanmaalle, vaikka alueelliset erot ovat Suomessa suuret. Yrittäjät ovat kotiseutu-uskollisia, ja kauppaa voi tehdä yli kuntarajojen. Yritysten liikkuvuudesta kuntien välillä ei ole kunnon dataa olemassa. Lähtökohtaisesti yrittäjät ovat kiinnostuneita omasta alueestaan. Yrityksiä ei synny: Huolestuttava tilanne Uusien yritysten määrä suhteessa koko yrityskantaan on jo osissa Suomea huolestuttavan alhainen. Bisnoden kehitysjohtajan Matti Rahikan mukaan ainoastaan Uudellamaalla tilanne on normaalia parempi. Normaalina määränä hän pitää kymmentä prosenttia koko yrityskannasta. Lähelle kymmentä prosenttia päästään Uudenmaan lisäksi myös Pirkanmaalla ja Varsinais- Suomessa. Uudeksi yritykseksi määritellään alle kaksi vuotta vanhat yritykset. Uusia yrityksiä pitäisi tulla sama määrä kuin lopettaa. Esimerkiksi Kainuussa on varmasti jo yrittäjyysvajetta, Rahikka kommentoi. Kainuussa uusien yritysten osuus on jo alle kuusi prosenttia yrityskannasta. Kuutosella alkaviin lukuihin on tyytyminen myös Etelä-Pohjanmaalla ja Etelä-Savossa. Kynnys viedä investoinnit muualle on korkea. Toisaalta isot kaupungit ovat hinnoitelleet esimerkiksi logistiikka-alan yritykset ulos, Aro kertoo. Kaupungit kilpailevat kuitenkin yrityksistä. Iso veturiyritys tuo mukanaan alihankinta-alan yritykset ja lopulta palvelusektorikin kasvaa. Oikeastaan kilpailu on siirtynyt kaupunkiseutujen väliseksi. Se on näkymätöntä. Kukaan ei halua käydä sitä avoimin kortein, Aro arvioi. -13 Heikosti meni Viime vuoden tilinpäätökset ovat valmistuneet 90-prosenttisesti. Niiden yritysten liikevaihto oli 238 miljardia euroa, laskua 13 prosenttia. 22 Tulosta syntyi Liikevaihdosta ja tuloksista on putsattu konsernitilinpäätökset. Tulokset kasvoivat Bisnoden mukaan 2,5 miljardia eli 22 prosenttia. 1 Palkkoihin lisää Yritykset maksoivat viime vuonna palkkoja lähes 36 miljardia euroa. Kasvua edellisvuoteen oli vajaat puoli miljardia eli yksi prosentti. 1 Koneitakin tuli Yritykset hankkivat koneita ja kalustoa 13,4 miljardilla eurolla. Kasvua edellisvuoteen oli noin 800 miljoonaa euroa eli yksi prosentti.

7 Yrittäjäsanomat 7 sini pennanen Mediat kuntien päättäjille Lisätkää kommunikointia, on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtajan Anssi Kujalan viesti yrittäjille ja kuntien päättäjille. R Kuntalehti syventävä lukukokemus Näin syntyy yrittäjäystävällinen alue Kunta ei voi sijainnilleen mitään, mutta elinkeinopolitiikkaan voi vaikuttaa, toteaa Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala. Hänen mukaansa elinkeinopolitiikkaa tulee johtaa kulmahuoneesta. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnan ylimmän virkamies- ja luottamusjohdon on keskityttävä kuntansa menestykseen, elinvoimaan entistä enemmän. Asian pitää olla pysyvästi ylimmän johdon asialistalla. Elinkeinopolitiikka ei voi olla vain yksi sektori vaan siitä on luotava selkeä visio, joka näkyy kaikessa ja kaikilla kunnan hallinnonaloilla, Kujala sanoo. Kujalan mukaan kunta voi vaikuttaa yritysten sijaintiin useilla keinoilla. Perusinfralla on merkitystä, mutta ne eivät enää yksin riitä yritysten määrän ja menestyksen edistämiseen. Yritysten menestys syntyy ihmisistä, osaamisesta ja tuotekehityksestä. Kuntien tulee myös huomioida yrittäjien määrän merkitys. Yrittäjien määrää voidaan lisätä pitkällä aikavälillä yrittäjyyskasvatukseen panostamalla. Tämän lisäksi kunnissa tulee muistaa omistajavaihdosten merkitys. Kannattaa toimia sen suhteen, että elinkelpoisille yrityksille löytyy jatkajia. Kommunikointi tärkeintä Kujalan mukaan yksittäisille yrityksille tärkeintä on toimiva vuoropuhelu yritysten kanssa. Suurin puute yritysten näkökulmasta on vuoropuhelun puute. Tämä on korostunut sekä kuntien että seudullisten elinkeinoyhtiöiden kanssa. Kaiken yhteistyön alku on se, että yritykset tuntevat palvelut. Tiedon jakamisella voidaan saada uusia työpaikkoja. Suurikaan kunta ei pärjää yksin. Sen takia Kujala kehottaa kuntia panostamaan alueelliseen yhteistyöhön. Usean kunnan kokonaisuuksilla on myös pistää enemmän resursseja toimialoihin ja klustereihin, jotka voivat menestyä alueella. Alueiden tulee tehdä valintoja, jotka ovat niille luontaisia. Mitä osataan, miten on aiemmin tehty ja miten voi jalostaa nykypäivään, Kujala sanoo. Kujala nostaa esimerkiksi Kittilän Levin matkailumenestyksen. Alueella päätettiin panostaa matkailuun, houkuteltiin alueelle alan sijoituksia ja tehtiin pitkäjänteistä työtä lentoyhteyden kehittämiseksi. R tuoreet uutiset joka päivä R Digilehti mukana kulkeva uutistarjonta kommentti Kimmo Koivikko Mikä on visio? Visio on unelma, tavoitetila, joka halutaan saavuttaa. Se vaatii näkemyksellisyyttä ja samalla valmiutta toimenpiteisiin, jotta visio voisi joskus toteutua. Sitten pitäisi vielä olla joukko osaajia, jotka sitoutuvat ja innostuvat pelaamaan yhteiseen maaliin. Helppoa paperilla. Käytännössä ei. Maailma on muuttunut, Suomi siinä mukana. Toimialat ovat murroksessa. Digitalisaatio vauhdittaa murrosta, kun toimintatavat muuttuvat. Päätä on kuitenkin turha laittaa pensaaseen. Murros tuo mukanaan tukun mahdollisuuksia. Kuntien ja yrittäjien pitää lisätä keskinäistä vuorovaikutusta, kommunikointia. Mitä halutaan saavuttaa, mitkä ovat vahvuudet ja millä toimenpiteillä se onnistuu? Kunnilla on tärkeä rooli koulutuksessa ja yrittäjyyskasvatuksessa. Se on alku yrittäjyydelle sekä osaamiselle. Osaamista tarvitsevat niin teollisuus kuin startupitkin. Samalla kunnat voivat lopettaa kilpailun yritysten kanssa samoilla markkinoilla. Menneen ajan mallit eivät toimi. Yrittäjillä pitää puolestaan olla kunnianhimoa, näkemyksiä ja uskallusta vaatia tuloksia. Kuten Turun yliopiston yrittäjyyden professori Jarna Heinonen sanoo: Menestys on pitkä prosessi. Hyvänä esimerkkinä on Ponsse ja Vieremän kunta. Kunta sijaitsee keskellä ei mitään. Siitä huolimatta tuotekehitykseen panostava, teollista internetiä ja digitaalisuutta hyödyntävä yritys on kerännyt ympärilleen laajan osaajien verkoston. Ja palvelusektori kehittyy samassa imussa. Esimerkkejä on muitakin. Kannattaa käydä opintomatkalla, jos oma visio puuttuu. R Kunta.tv kanava kuntien päättäjille Ota nyt suora yhteys markkinointipäällikkö Maritta Mäkelä ilmoitusmyynti Marianne Lohilahti

8 8 Yrittäjäsanomat Uutiset Meeri Alatalo perusti Carmenian yhdessä Johanna Rahkon kanssa vuonna 2010 ammattikorkeakoulun jälkeen. Nyt he tekivät yrityskaupan. kuvauljas Yrityskaupoissa kovaa kasvua Erityisesti majoitus- ja ravintola-alan sekä metallialan yritykset käyvät kaupaksi. YRITYSKAUPpa Oululainen ympäristösuunnittelun Carmenia poja tehdään tänä vuonna Suomessa noin Oy ei ole aivan tavallinen yritys- Yrittäjäpolvi ikääntyy ja moni kaupan tekijä. Yritys perustettiin katsoo nyt, että voiko toimintaa vuonna 2010, kun yrittäjät olivat kehittää vai pitääkö myydä. Osa 24-vuotiaita. Nyt Carmenia on yrittäjiksi aikovista puolestaan ostanut 70 prosenttia Viherraken- näkee, että yritysosto on vaihtoeh- nus Pihakukot Oy:stä. Pihakukois- to oman yrityksen perustamiselle. ta on tullut Carmenian tytäryhtiö, Tämän lisäksi kasvuyritykset jonka uutena toimitusjohtajana kasvavat myös ostoilla. aloitti Carmenian hallituksen puheenjohtaja Meeri Alatalo. Alatalon mukaan yrittäjät halu- Kasvua ravintoloissa Väkeväisen mukaan omistajaa ovat sivat mieluummin ostaa entuudes- nyt vaihtaneet erityisesti majoitus- taan tutun yrityksen kuin aloittaa ja ravitsemusalan, metallituotteita rakennuspuoli tyhjästä. valmistavat ja vähittäiskaupan Aina on riski, kun ulkopuolista yritykset. rahoitusta otetaan. Emme koke- Metallissa on paljon pajayri- neet rahoituksen saamista vaikeak- tyksiä. Yrittäjät ovat ikääntyneitä si. Saimme Finnveralta rahoituk- ja toimiala elää koko ajan. Vähit- sen kauppaan, Alatalo sanoo. täiskaupassa pienet putiikit vaih- Carmenian tekemä osto on yksi tavat omistajaa. Myös ravitsemus- Finnveran tänä vuonna rahoitta- puolen yrityksissä tapahtuu paljon mista yrityskaupoista. Kauppojen liikehdintää, Väkeväinen luettelee. määrä on voimakkaassa kasvussa. Osapuolet eivät mielellään Finnvera on ollut rahoittamas- paljasta kauppahintoja, mutta sa vuoden ensimmäisen kuuden varsinkin vähittäiskaupan kivijal- kuukauden aikana lähes 550 kamyymälät ja ravitsemuspuolen omistajanvaihdosta. Luvussa on yritykset ovat pieniä. Aiempien kasvua 17 prosenttia viime vuoden tutkimusten perusteella myytävän vastaavaan aikaan verrattuna. yrityksen liikevaihdon keskiarvo Rahassa mitattuna kasvu on ollut vieläkin kovempaa. Finnvera on rahoittanut omistajanvaih- on noin euroa. Valtakunnallisen omistajanvaihdoshankkeen projektipäällikkönä sekä ostajien kohtaamisessa, Haavisto sanoo. Euromäärissä huima kasvu doksia yli 70 miljoonalla eurolla. Kasvua on peräti 67 prosenttia. toimiva Mika Haavisto pitää Finnveran julkaisemia lukuja hyvänä Toteutuneiden kauppojen määrän kasvu ei kuitenkaan vielä riitä. Finnvera rahoittanut alkuvuonna 550 omistajanvaihdosta Yli yrityskauppaa Finnveran luottopäällikkö Unto Väkeväinen arvioi, että tasaisen vauhdin taulukolla mitattuna tänä trendinä. Yleisessä tiedossahan on, että Suomessa on yli yrittäjää, jotka ovat täyttäneet jo 55 vuotta. Yksi keskeinen ongelma yritys- Kauppoja pitäisi syntyä tuplamäärä nykyiseen verrattuna. Yrityskauppojen määrä laahaa pahasti, kun kuuntelee yrittäjien toiveita. Kaikki yritykset eivät ole 1 6/ /2014 Muutos-% Omistajanvaihdokset, yrityksiä 547 kpl 468 kpl 16,9 % vuonna on mahdollisuus rikkoa tuhannen kaupan rajapyykki ja sadan miljoonan euron raja. Finn- kaupoissa on ollut yrittäjien mielestä rahoitus. Finnvera on selvästi joustavoittanut luototuspolitiik- yksinkertaisesti myyntikunnossa. Siihen pitää yrittäjien kiinnittää huomiota, Haavisto kertoo. Omistajanvaihdokset, rahoitettu 71,4 M 42,8 M 66,8 % veralla on sormet pelissä arviolta prosentissa kaikista yrityskaupoista. Näin ollen yrityskaup- kaansa ja se on hyvä. Rahoituksen lisäksi ongelmia on ollut yritysten arvonmäärityksessä ja myyjien Josi Omistajanvaihdokset, tehtyjä päätöksiä 754 kpl 582 kpl 29,6 %

9 Yrittäjäsanomat 9 Tulokset paranevat, kasvu hidasta Raha Pk-yritysten liikevaihto kasvaa heikosti. Yritysten liikevaihto oli ajanjaksolla heinäkuusta 2014 kesäkuuhun 2015 vaivaiset 0,8 prosenttia suurempi kuin vastaavalla jaksolla vuotta aiemmin. Yritysten liikevoittotaso oli 6,7 prosenttia suurempi vuotta aiempaan ajanjaksoon verrattuna. Yritysten kassoissa oli 7,8 prosenttia enemmän rahaa vuoden takaiseen ajanjaksoon verrattuna. Luvut selviävät Talenom-barometrista. Pienten ja keskisuurten yritysten liikevaihto on edelleen hyvin tasaisella nollalinjalla. Keskimäärin liiketoimintoihin ei ole erityisemmin tullut vauhtia. Positiiviseksi uutiseksi voi tulkita jo sen, että laskua ei ole ollut pitkään aikaan. Ja kyllä ehdottomasti toukokesäkuun iloinen uutinen on se, että liikevoitot ovat kasvaneet. On opittu elämään nollakasvussa ja se näkyy tuloksissa ja hienosti myös pankkitileillä, toteaa Talenomin toimitusjohtaja Harri Tahkola. yrittäjät.fi Vientiä Iraniin EU on kohdistanut Iraniin pakotteita sen ydinohjelman vuoksi vuodesta 2007 alkaen ja maan ihmisoikeustilanteen takia vuodesta 2011 alkaen. Maahan kohdistuu yhä pakotteita, mutta niitä on osittain höllennetty. Lue lisää: bit.ly/iraninvienti yrittäjät.fi Työpaikat syntyivät pieniin yrityksiin Johtaminen Suomessa oli avoimia työpaikkoja kuluvan vuoden toisella neljänneksellä noin , kertoo Tilastokeskus. Määrä on lähes yhtä paljon kuin vuotta aiemmin, jolloin avoimia työpaikkoja oli Työpaikoista 76 prosenttia oli yksityisten yritysten tarjoamia. Määrä on kasvanut kymmenen prosenttiyksikköä viime vuoden vastaavasta ajankohdasta, jolloin yksityisen puolen osuus avoimista työpaikoista oli 66 prosenttia. Avointen työpaikkojen määrä kasvoi erityisesti alle viiden hengen toimipaikoissa. Viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna avoimien työpaikkojen määrä kasvoi näissä toimipaikoissa 4 700:lla. Vähintään 50 hengen toimipaikoissa avoimien työpaikkojen määrä väheni toisella vuosineljänneksellä avoimen työpaikan verran. Työnantajat arvioivat, että 43 prosenttia työpaikoista oli vaikeasti täytettäviä, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 36 prosenttia. Vaikeasti täytettäviä työpaikkoja oli avoinna erityisesti informaation ja viestinnän sekä ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan aloilla.

10 10 Yrittäjäsanomat suomalainen ulkomailla Pia Ikkala myy teetä Lontoossa Paikallinen sopiminen tärkeä askel Järventaus: Julkisen talouden tasapainotus, sääntelyn parantaminen, paikallinen sopiminen ja veromuutokset ovat hallitusohjelman tärkeimmät kirjaukset. jarkko översti Olen kotoisin Ulvilasta. Opiskelin Turussa juristiksi ja valmistumisen jälkeen työskentelin Helsingissä ja Tukholmassa. Barcelonassa suorittamani MBA-tutkinnon jälkeen muutin Ranskaan töihin. Lontooseen muutin kymmenen vuotta sitten. Liityin Skypen silloin alle sadan hengen tiimiin ensimmäiseksi juristiksi. Sapattivapaani aikana sain idean omasta yrityksestä. Ruokavalioni muuttui ja kahvinjuonti jäi. Huomasin, että Lontoossa oli teenjuojille selkeästi vähemmän ja huonompaa tarjontaa kuin kahvittelijoille. Aloin kehittää teeblendejä ja perustin Piachan vuoden 2013 lopussa. Teebaarin ovet aukesivat joulukuussa Vastaanotto on ollut mahtava. Saamme palautetta teen mausta, kaupan viihtyisyydestä ja siitä, että vihdoin on tarjolla jotain muuta kuin kahvipaikka. Valikoimassa on 25 teetä, joita voi juoda paikan päällä tai ostaa irtoteenä kaupasta ja nettikaupasta. Lontoossa on paljon startup-toimintaa nimenomaan teknologia- ja ravintola-alalla ja verkostoituminen on helppoa. Ongelma on lähinnä runsaudenpula. Oma aika pitää priorisoida ja yhteistyökumppanit valita huolella. Paras yrittäjyyden tuki on valtion antama verohelpotus pienyritykseen sijoittavalle. Sijoittaja voi yleensä vähentää puolet sijoituksen määrästä seuraavan vuoden veroissaan. Kaikki muut tuet ja neuvot kalpenevat tämän rinnalla ja hyville ideoille on huomattavasti helpompi kerätä rahaa. Lontoossa eläminen on kallista, nopeatahtista ja työpainotteista. Täällä viihtyy, kun nauttii siitä ettei ole tekemisen puutetta. Jos kaipaa elämänlaatua, löytyy Finnairilta kolmen tunnin lento pohjoiseen. Katri Laki Hallituksen ohjelmaansa kirjaama paikallinen sopiminen olisi toteutuessaan iso työelämän murros, joka auttaisi Suomea myös kuromaan kiinni palkkakustannuskilpailukykyä, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus. Se mahdollistaisi, että suomalaiset yritykset ottaisivat kiinni kustannuskilpailussa kilpailijamaiden yrityksiä. Olemme olleet tässä asiassa jäljessä Saksaa, Ruotsia ja Tanskaa. Paikallinen sopiminen voisi toteutuessaan mahdollistaa esimerkiksi palkoista, pekkaspäivistä ja työajoista sopimisen. Tämä ei ole teknisesti vaikea asia toteuttaa, jos tahtoa löytyy. Työmarkkinapoliittisesti se on iso asia, Järventaus sanoo. Hallituksen asettaman selvitysmiehen selvitys paikallisesta sopimisesta julkaistaan lokakuun puolessa välissä. Järventauksen mukaan hallituksen on parannettava yritysten kilpailukykyä hallitusohjelman kirjauksilla, kun yhteiskuntasopimusneuvottelut kariutuivat elokuussa. Veroihin helpotusta 2017? Keväällä ilmestyneessä hallitusohjelmassa nostettiin esille useita yrittäjille tärkeitä asioita. Näistä Järventaus nostaa merkittäviksi sääntelyn parantamisen ja julkisen talouden tasapainottamisen. On hyvä, että ensimmäinen talousarvioesitys on hallitusohjelman mukainen, eli pyrkii vähentämään menoja. On tärkeää antaa signaali, että julkista taloutta pyritään tasapainottamaan. Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Jussi Järventauksen mukaan hallitusohjelmassa on paljon yrittäjien kannalta hyviä kirjauksia. Hallitusohjelman muita kirjauksia Koeaika pidemmäksi Hallitus aikoo toteuttaa uudistuksia, jotka madaltavat työllistämisen kynnystä, lisäävät yritysten kasvuhalua ja parantavat työntekijöiden kykyä sopeutua muutoksiin. Hallitus lupaa pidentää koeaikaa, mahdollistaa alle vuoden määräaikaisen työsuhteen ilman eri perustetta ja joustavoittaa takaisinottovelvoitetta irtisanomistilanteessa. Hallituksen ensimmäinen talousarvioesitys ei sen sijaan sisältänyt vielä pienyrittäjien arkea helpottavia muutoksia, jotka hallitusohjelmaan on kirjattu. Hallitusohjelmaan on kirjattu Lomasairastamiseen omavastuuta Sairauspoissaoloja ja sairausriskin vaikutuksia työnantajalle on tarkoitus vähentää sisällyttämällä viiden viikon ja sitä pidempiin vuosilomiin kuuden päivän omavastuu vuosilomalla sairastumisesta. yrittäjävähennys elinkeinonharjoittajille ja henkilöyhtiöille sekä maksuperusteinen arvonlisävero. Järventaus uskoo, että veromuutokset säädetään ensi vuonna vuoden 2017 Oppisopimuskoulutuksen tarjoaminen yrittäjälle taloudellisesti kevyemmäksi Hallitusohjelmassa luvataan uudistaa oppisopimuskoulutusta niin, että työnantajille aiheutuvaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa kevennetään. budjettiin. Pienyrittäjät ovat pitkään odottaneet perusteltua verokannustinta, Järventaus sanoo. Josi YRITTÄJÄ. ELÄKKEELLÄ? Koska yrittäjällä on vähän aikaa ja paljon kysymyksiä, ehdotamme, että sinä teet sitä mitä parhaiten osaat ja me huolehdimme tulevaisuuden turvastasi. Kysy yrittäjän työeläkevakuuttamisesta vastaamme tutkitusti erittäin ripeästi! Soita numeroon tai käy osoitteessa Olemme Elo, Suomen suosituin työeläkevakuuttaja. Suomalaisista yrityksistä joka kolmas ja yrittäjistä yli 40 % hoitaa työeläkevakuutuksensa Elossa. Liity hyvinvoivien asiakkaidemme joukkoon. Elon vakuutukset saat myös kumppaniemme LähiTapiolan, Fennian ja Turvan kautta. Katso lisää

11 Yrittäjäsanomat 11 Analyysi Terävin kärki hämää Yrittäjien välinen tulonjako on huomattavasti suurempi kuin palkansaajilla. Verot Rahasta vai rakkaudesta lajiin? Yrittämiseen on monia syitä, mutta ainakaan se ei takaa automaattisesti pääsyä koviin tuloihin. Suomen Yrittäjien kesällä julkistama tutkimus osoittaa, että yrittäjien tulot jakaantuvat erittäin voimakkaasti. Yrittäjän keskipalkka oli euroa kuukaudessa vuonna Lähes kaksi kolmasosaa yrittäjistä ansaitsi alle tämän määrän. Vuodessa yrittäjän keskimääräiset tulot olivat yhteensä euroa. Vuonna 2012 yrittäjien keskimääräiset tulot olivat euroa. Reilu viidennes yrittäjistä jäi vuosituloillaan alle euron. Heidän yritystoimintansa saattaa olla osapäiväistä tai sivutoimista. Noin viidennes yrittäjistä ansaitsi toissavuonna yli euroa vuodessa. Osa heistä ansaitsi huomattavasti enemmän. Tutkimuksen tulohaitarin ääripäässä oli yli euroa vuodessa ansaitsevat yrittäjät. Tähän luokkaan nousi vain yrittäjää. Laki Tilaajavastuulakia yhdenmukaistetaan ja tiukennetaan syyskuun 1. päivästä lähtien. Laki velvoittaa ulkopuolista työvoimaa käyttävän työn tilaajan selvittämään, että hänen sopimuskumppaninsa hoitavat lainmukaiset velvoitteensa. Yrittäjien kannalta uudistuneessa tilaajavastuulaissa on kolme hyvää ja kaksi huonoa puolta. Myös osinkotuloissa on suurta vaihtelua. Vuonna 2013 yrittäjät saivat listaamattomista osakeyhtiöistä yhteensä noin 1,4 miljardin euron osingot. Keskimääräinen osinko oli vajaat euroa, mutta suurin osa sai huomattavasti vähemmän. Osinkotulot jäivät alle euron noin 80 prosentilla yrittäjistä. Veroa palkansaajaa enemmän Yrittäjän veroaste on tasan viisi prosenttiyksikköä korkeampi kuin palkansaajan, jolla on sama tulotaso. Kun palkansaajan veroaste on 28,8 prosenttia, maksaa yrittäjä tuloistaan veroa 33,8 prosenttia. Tulotasona on käytetty yrittäjien keskimääräistä veronalaista vuosituloa vuodelta 2013, jolloin se oli euroa. Vertailuun on laskettu ansio- ja pääomatuloista maksettavat verot sekä lakisääteiset vakuutusmaksut. Lopputulokseen vaikuttavat muun muassa tulojen rakenne ja erot sosiaaliturvamaksuissa, Suomen Yrittäjien ekonomisti Hyvät puolet ovat siinä, että sopimuskumppanin töppäilystä ei seuraa taloudellista vastuuta, selvitysvelvollisuus koskee jatkossa yli euron sopimuksia ja sopimuskumppanin verovelka ei haittaa. Sitten huonoihin puoliin. Tilaajan selvitysvelvollisuus laajenee koskemaan työterveyshuoltoa. Jos potentiaalisella työnantajayrityksenä toimivalla sopimuskumppanilla ei ole Petri Malinen selventää. Tiedot selviävät Suomen Yrittäjien julkaisemasta Yrittäjän tulot ja verot -selvityksestä. Selvitys perustuu Verohallinnon keräämiin tietoihin YEL-vakuutettujen yrittäjien ja palkansaajien tuloista ja veroista vuonna Josi Laki muuttuu: Koskee tuhansia yrityksiä työterveyshuoltoa, ei tilaaja voi tehdä sopimusta. Myös laiminlyöntimaksua sekä korotettua laiminlyöntimaksua nostetaan ja korotettua maksua sovelletaan jatkossa kaikkiin tilaajavastuulain alaisiin sopimuksiin. Tilaajan ei tarvitse pyytää tietoja, jos hän voi perustellusti luottaa siihen, että sopimusosapuoli täyttää lakisääteiset velvoitteensa. Tällaisia osapuolia Suomen Yrittäjien opiskelijajäsenyys on starttipakettisi yrittäjyyteen! #Opiskelijaedut Säästä yrittämisessä ja sen harjoittelussa tarvitsemistasi palveluista #Verkostotapahtumat Tutustu yrittäjiin ja muihin yrittäjäksi aikoviin nuoretyrittajat.fi mä OOn mun pomo! Lue lisää ja liity Yrittäjän keskimääräisellä tulotasolla yrittäjän veroaste on 33,8 prosenttia ja palkansaajan 28,8 prosenttia. Yrittajan keskimaarainen tulotaso lienee korkeampi kuin palkansaajan? Vuonna 2013 keskipalkka Suomessa oli 3284 euroa kuukaudessa. Lähes kaksi kolmasosaa yrittäjis-tä ansaitsi alle keskipalkan. edelleen jaksan hämmästyä näistä harhakäsityksistä, mitä ihmisillä on yrittäjän työstä. ovat muun muassa valtio, kunta ja seurakunta sekä julkiset osakeyhtiöt, valtion liikelaitokset, kunnan omistamat yhtiöt tai vastaavat ulkomaiset yritykset. Luottamuksen voidaan katsoa toteutuvan yleensä myös, jos sopimuksen osapuolen toimintaa tai sopimussuhdetta voidaan pitää vakiintuneena. #Yrittäjäkoulutukset Kehitä yrittäjänä tarvitsemiasi avaintaitoja #Yrittäjämediat Seuraa yrittäjyyden ilmiöitä ja trendejä pixmac Katri Kun yrityksesi tarvitsee rahaa nyt ja tässä, myy laskusi Svea Ekonomille. Saat rahat käyttöösi heti. SOMMAREN ÄR KORT RAHAT KASSAAN VAIKKA Svea Ekonomi on osa ruotsalaista Svea-rahoituslaitosta, jonka rahat ovat käytettävissä yrityksesi menestykseen. Sinä päätät, mitkä laskut myyt vaikkapa yksittäisen asiakkaan tai tiettyyn projektiin liittyvät maksut. Me emme jätä sinua pulaan vaikeinakaan aikoina. Halutessasi kannamme myös luottoriskin. Ota yhteyttä. Katsotaan yhdessä sinulle paras ratkaisu. Kysy myös factoring- sekä laskutus- ja reskontrapalveluistamme Enemmän rahaa suomalaisille.

12 12 Yrittäjäsanomat Julkkis suositteli Myynti räjähti Markkinointi Tv-tuottaja Arman Alizad kehui heinäkuussa sosiaalisessa mediassa muun muassa kameraliikettä, grillikioskia ja kehystämöä. Suosittelut ovat tavoittaneet jopa satojatuhansia ihmisiä. Esimerkiksi grillijutun näkyvyys on ollut valtava. Facebookissa se on tavoittanut noin ihmistä. Twitteristä ja Instagramista en saa vastaavia tietoja, mutta villi veikkaus on, että se on tavoittanut yhteensä vajaat miljoona ihmistä, Alizad kertoo. Facebookissa Alizadin Kill Arman -profiililla on lähes tykkääjää, Twitterissä Alizadia seuraa liki ihmistä ja Instagramissa seuraajia on lähes Yrityssuosittelut eivät ole maksettuja. Ne ovat täysin spontaaneja. Eihän tuollaista mainosta voi ostaa rahalla. Suosittelen, jos kohtaan hyvää asiakaspalvelua tai jos on hyvä vinkki, jonka haluan jakaa faneille ja seuraajille, Alizad sanoo. On kiva tukea niitä, jotka sen ansaitsevat, ja kertoa siitä kaikille. Tykkään itsekin lukea suositteluja, kun joku on käynyt jossain ja vinkkaa siististä jutusta, hän jatkaa. Monet Alizadin suosittelemat paikat ovat perinteisiä liikkeitä, joista saa hyvää palvelua. Sen sijaan huonoja kokemuksia tvtähti ei jaa sosiaalisessa mediassa. Asiakasryntäys grillille Kolmisen kuukautta sitten avattu grillikioski Pohjanmaan Grilli on kokenut kehujen ansiosta asiakasryntäyksen. Sillä on ollut huomattava vaikutus. Jono oli jopa kymmenien metrien pituinen, kertoo yrittäjä Teemu Tamppari. Hän omistaa grillin veljensä Topi Tampparin kanssa. Emme ole vielä oikein mainostaneet missään, kun olemme odottaneet, että saamme henkilökunnan Nimestään huolimatta Pohjanmaan Grilli sijaitsee Espoossa. koulutettua ja puitteet kuntoon, Teemu Tamppari sanoo. Muille yrittäjille Topi Tamppari antaa vinkiksi etsiä hyvä markkinarako, erottua muista yrityksistä ja vakuuttaa asiakkaat hyvällä palvelulla ja tuotteella. Kun nämä asiat ovat kunnossa, voi suosittelu osua kohdalle. Julkisuuden henkilön yrityssuosittelulla voi olla hyvin merkittäviä vaikutuksia, sanoo sosiaalisen median asiantuntija ja yrittäjä Harto Pönkä. Jokainen voi omasta kokemuksestaan huomata, että kun tuttu tai luotettava henkilö kehuu jotain, niin sillä on suurempi vaikutus kuin mainoksella. Ilmiö on tuttu myös esimerkiksi muoti-, kauneus- ja sisustusblogeista, Pönkä kertoo. Suositteluja ei kannata kalastella liian innokkaasti, mutta yritys voi helposti tehdä itsestään vetovoimaisemman tuottamalla sekä jaettavaa että tykättävää sisältöä kotisivuilleen ja sosiaalisen median kanaviin. Katri VALTAKUNNALLINEN KUMPPANISI KAIKISSA LAKIASIOISSA ELOKUUN JÄSENETU YRITTÄJILLE: OSAKASSOPIMUS! Lue lisää nettisivuiltamme hakusanalla elokuun edut Kaikki yrityksesi lakipalvelut yhdestä osoitteesta Saat Suomen Yrittäjien jäsenenä korkeatasoiset lakipalvelut One stop periaatteella edullisesti! Monessa yrityksessä on jo ulkoistettu lakiasiat meille, kysy lisää, niin yllätyt. Olemme yrittäjän puolella! Keikkalakimiehet - henkilöstöpalvelut Uuden konseptin idea on tarjota juridisia asiantuntijapalveluja kustannustehokkaammin kuin koskaan aiemmin. Haluamme rohkeasti haastaa perinteiset ja konservatiiviset toimintatavat! Lue lisää nettisivuiltamme hakusanalla keikkalakimies. Yrityskaupat ja yritysvälitys Tarjoamme erittäin korkeatasoista palvelua kaikissa yrityskauppoihin ja sukupolvenvaihdoksiin liittyvissä kysymyksissä. Yritysvälitysyksikkömme myös etsii ostajan yrityksellesi tai yrityksesi liiketoiminnalle. Osallistu yrittäjämatkalle. Viro TUTUSTUMISMATKA PK-yritysten päättäjille ja yrittäjille, jotka ovat kiinnostuneita kuulemaan Viron tarjoamista mahdollisuuksista juuri heidän yritystoiminnalle. Lähde mukaan verkostoitumaan. Matkan aikana Virossa ja Narvassa toimivien suomalaisten yritysten edustajat kertovat Viron kevyemmästä yritysverotuksesta, monista muista eduista, sekä omista kokemuksistaan ja siitä, mitä hyötyä heille on ollut liiketoiminnan osittaisesta siirtämisestä Viroon. Tämä on ainutlaatuinen tilaisuus ja se järjestetään nyt ensimmäisen kerran. Matkalle osallistujien määrä on pilottihankkeessa rajallinen. Matkan hinta tulee olemaan SY:n jäsenyrityksille vain n euroa. ILMOITTAUTUMINEN JA LISÄTIETOJA: JuriNet Oy, Sales Manager, Juha Hytti, p , , lisää nettisivuiltamme hakusanalla yrittäjämatka Me JuriNetissa haluamme tehdä asioita mutkattomammin ja tarjota asiakkaalle vähemmällä enemmän. Ota rohkeasti yhteyttä! Puhelin ,

13 Yrittäjäsanomat Katso uudet yritykset tiistaisin, AAA-yritykset torstaisin. yrittäjät.fi Q&A 13 meeri utti Valokuvan ja puun liitto Miksi perustit oman yrityksen? Halusin toteuttaa omaa unelmaani. Haluan luoda jotain omaa ja uutta, jota ei ole aikaisemmin ollut. Suomessa ei ole toista samanlaista yritystä. Sain idean kolmisen vuotta sitten. Minulla on tietokoneella noin ottamaani valokuvaa, joille halusin parempaa käyttöä, joten päätin alkaa tehdä niistä massiivipuutauluja. Kertoisitko tekniikasta tarkemmin? Kuvia ei paineta puulle, koska silloin valokuvan laatu kärsii. Valokuva tulostetaan laadukkaalle mattapaperille ja liimataan massiivipuupalaan, joka on petsattu asiakkaan valitsemalla värillä. Viimeistelyn jälkeen niistä tulee yhtenäinen taideteos. Miten sait ensimmäiset asiakkaasi? Osallistuin elokuussa hyväntekeväisyystapahtumaan, josta sain ensimmäisiä asiakkaita. Sitä ennen tutut ja tutun tutut olivat jo tilanneet. Pidän ihmisten kanssa puhumisesta kasvokkain. Paikan päällä he voivat tuntea käsissään puun ja mattapaperin pinnan. Myös puun tuoksu kahlitsee. Pyrin siihen, että jossain vaiheessa minulla on kivijalkakauppa ja galleria. Oletko osannut varautua kaikkeen? Kaikki ei mennyt kuten olin suunnitellut. Ensimmäisen firman nimi ei mennyt läpi, koska sanalla oli rekisteröity tavaramerkki ulkomailla. Starttirahaa sain puoleksi vuodeksi. Kiitos uuden hallituksen, en usko saavani siihen jatkoa. Mitä vinkkejä antaisit muille uusille yrittäjille? Ei pidä jäädä hiomaan täydellistä, koska mikään ei ole koskaan valmista. Itsekin julkaisin kotisivuni, vaikka ne eivät olleet vielä valmiit ja olen muokannut niitä saamani rakentavan palautteen pohjalta entistä paremmiksi. Verkkosivujen ylläpito ja sosiaalisessa mediassa olo ovat todella tärkeitä. Sosiaalisella medialla on ihan älyttömän iso vaikutus, sillä siellähän kaikki ovat. Katri Luava Luava valmistaa käsin tehtyjä massiivipuutauluja valokuvista. Valokuvat voivat olla joko asiakkaan omia tai yrittäjä Juuso Virtasen ottamia. Puu on mäntyä. Virtanen perusti yrityksensä alkukesästä. Lisätietoja osoitteessa: sekä Yrittäjä Juuso Virtanen yhdistää petsatun puun ja valokuvan taideteokseksi. Johan on! Syksyn kokouspaketit täysihoidolla edullisesti ennakkoon asti. Esim. 89 /hlö 149 Esim. /hlö Esim. 250 /10 kpl Star-lk 22 h -kokousristeily Helsingistä Tallinnaan Päivä Tukholmassa -kokousristeily Helsingistä Sarjaliput Helsinki Tallinna Katso kaikki Merimarkkinahinnat: tallinksilja.fi/kokous Lisätiedot ja varaukset Tallink Siljan kokous- ja ryhmämyynnistä puh ma pe Puhelun hinta kiinteästä verkosta 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 7,17 snt/min (sis. ALV 24 %).

14 14 Pääkirjoitus Yrittäjäsanomat Keskustelu yrittäjät.fi pixhill Kävisitkö kylässä Yhteiskuntasopimusneuvottelujen kariutuminen nosti taas ikävästi pintaan vastakkainasettelun työntekijöiden ja työnantajien välillä. Keskustelua ovat leimanneet työntekijöiden selkänahasta repiminen ja toisaalta Portugaliin pakenevat vuorineuvokset. Ei siis järin älyllistä keskustelua. Varsinkin, kun vuoden 2013 tilastojen mukaan 63 prosenttia työntekijöistä työskentelee nykyään pk-yrityksissä. Ja jatkossa määrä vain kasvaa. Tutkimusten valossa selkänahasta repiminen ei kuulu pk-yritysten eikä varmasti suurempienkaan yritysten kulttuuriin. Vuorineuvoksetkin ovat pk-yrityksissä aika vähissä. Suomen Yrittäjät on selvittänyt vuosittain työelämän laatua. Aineisto perustuu työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometriin. Tutkimuksesta selviää, että työntekijät pienissä yrityksissä ovat tyytyväisimpiä siihen, miten he voivat vaikuttaa omaan työtahtiinsa, työtehtäviinsä ja töiden kolumni Jussi Järventaus, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja yrittajat.fi jakamiseen. Mielenkiintoista on myös havaita, että alle kymmenen hengen yrityksissä yhdeksän kymmenestä pitää työntekijöiden ja johdon välisiä suhteita avoimina sekä luottamuksellisina. Sama vastausprosentti tulee oikeudenmukaisesta kohtelusta. Suuremmissa yrityksissä luvut heikkenevät viidellä prosenttiyksiköllä. Mitä tuloksista pitäisi päätellä? Ainakin sen, että vastakkainasettelua rakennetaan vailla todellista pohjaa. Joko tahallaan tai tahattomasti. Yksi keino muuttaa mielikuvia vastaamaan enemmän totuutta on tiedon lisääminen. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat nimikkoyrittäjät. Eli jokaisella kansanedustajalla on oma nimikkoyrittäjänsä. He tapaavat keskenään ja vaihtavat tietoa yrittäjyydestä. Ei varmaan olisi pahitteeksi, jos Hakaniemen järjestöpampuillekin nimitettäisiin jatkossa oma nimikkoyrittäjä. Kilpailukyvyn avaimet ovat hallituksella Paljon puhuttu yhteiskuntasopimus kaatui. Hallituksen neuvotteluille asettama tärkeä tavoite viiden prosentin yksikkötyökustannusten alentamisesta oli jotakin aivan muuta, mihin työmarkkinapöydässä on totuttu. Onneksi hallituksella on kuitenkin myös omassa ohjelmassaan kilpailukyvyn kohentamisen eväät. Pitkäaikainen tavoitteemme paikallisen sopimisen edistämisestä lainsäädännön muutoksin on näet vihdoin hallitusohjelmassa. Ohjelmakirjauksen toteuttaminen merkitsisi sitä, että työpaikoilla voitaisiin nykyistä laajemmin sopia työsuhteen ehdoista, kuten palkoista ja työajoista. Sopiminen voisi koskea esimerkiksi pekkaspäiviä, lomarahoja, ylityökorvauksia ja muita työehtoja siten, että työpaikat voidaan säilyttää ja lisätä niitä. Lainmuutos antaisi mahdollisuuden kustannuskilpailukyvyn palauttamiseen ja ennen kaikkea siihen, että löydettäisiin yrityksille ja sen työntekijöille parhaiten sopivat työelämän käytännöt. Arviomme mukaan tämä työelämän rakennemuutos palauttaisi Suomen kustannuskilpailukyvyn muutamassa vuodessa, kun työpaikoille annettaisiin laajemmat mahdollisuudet käyttää tervettä järkeä. Näin tapahtui Saksassa viime vuosikymmenellä. Maan tulevaisuuden kannalta on oleellista, että hallitus toteuttaa ohjelmassaan olevat työelämän muutokset rohkeasti ja nopeasti. Hallitusohjelman toteuttaminen on nyt tärkeintä ja siihen mekin osaltamme panostamme. Yhteiskuntasopimuksen kariutuminen muuttaa vääjäämättä hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyösuhteita. Suomen Yrittäjille on tärkeintä, että laaja yrittäjäkenttä otetaan mukaan työmarkkinoiden uudistamiseen. Sisällöt kuitenkin ratkaisevat, eivät muodot ja prosessit. Pienillä työnantajayrityksillä on näyttöä hyvästä työllisyyskehityksestä ja toimivista suhteista työntekijöiden kanssa. Samalla rakentavalla asenteella Suomen Yrittäjät osallistuu maamme hyvinvoinnin turvaamiseen. 4x fakta 63 Pk työllistää Pk-yrityksissä työskenteli 63 prosenttia työntekijöistä vuonna Alle 50 työntekijän yritykset työllistivät 44 prosenttia henkilöstöstä. 90 Tasa-arvoa Alle 10 hengen yrityksissä 90 prosenttia on sitä mieltä, että esimies kohtelee työntekijöitä oikeudenmukaisesti. Isommissakin luvut ovat hyvät. 89 Avoimuutta Alle 10 hengen yrityksissä 89 prosenttia on sitä mieltä, että suhteet ovat avoimet. Isoissakin tätä mieltä on 75 prosenttia vastaajista. 83 Uutta oppimaan Alle 10 hengen yrityksissä 83 prosenttia sanoo, että työpaikalla voi oppia uusia asioita. Isommissa vähintään 75 prosenttia on samaa mieltä.

15 Yrittäjäsanomat 15 Miltä näyttää yritysten investointirintamalla? Perinteinen pk-yritysten barometri julkaistaan vajaan kahden viikon kuluttua. Yrittäjäsanomat kysyi etukäteen tunnelmia yritysten investoinneista. 3 piirros janne harju W Lue lisää: yrittäjät.fi 1 Juhani Hyry, Hyrles Oy Yritysten investointihaluttomuus on ongelma. Varsinkin pk-sektorilla investoidaan heikosti. Yritykset vetävät vain vanhoilla vehkeillä. Sen takia putoamme kelkasta kovaa vauhtia, se koskee niin teollisuutta kuin kauppaakin. Kilpailijat menevät ohi. Vuoden 2008 jälkeen on joka vuosi luvattu, että seuraavana vuonna alkaa kasvu. Nyt yrittäjien usko tulevaisuuteen on loppunut. Epävarmuutta on niin paljon. Uudellamaalla on paljon aloja, missä ei tarvitse hirveästi investoida. Ne on näitä mies ja mac -yrittäjiä. Se on positiivista Jyrkkä pudotus Vuoden ensimmäinen pkbarometri kertoi, että odotukset investointien lähiajan kehityksestä romahtivat. Vastaavaa pudotusta ei ollut vuosikausiin. 2 Veikko Kiili, Puutuote Veikko Kiili Ky 4 Hanna Munter, Harjula Catering Oy Kasvuhalukkuutta on osalla yrittäjistä ja he ovat Varsinais-Suomeen on tullut muutamia pirteitä uutisia. tehneet isojakin investointeja. Eli ei tämä nyt ihan Telakan menestyminen on henkisesti tärkeää. Koko jumissa ole. Kasvu keskittyy valmistavaan teol- klusterille. Se luo taloudellista toimeliaisuutta koko lisuuteen ympäri Pirkanmaata. Huippuvuosien alueelle. tasolle ei kylläkään päästä. Toisaalta Microsoftin tilanne Salossa oli ikävämpi Suurin kynnys investoinneille on yleinen luotta- uutinen. muksen puute. Alleviivaan nimenomaan luotta- Pk-yrittäjät ovat varovaisen optimistisia. Voi sanoa, musta, sillä nythän on hyvä aika investoida. Raha että huonommassakin tilanteessa on oltu. Osalla on täysi on halpaa jne. rähinä päällä. Nokian hiipuminen on ollut Pirkanmaalle kova Pyrimme nyt rakentamaan laajan verkoston, joka isku. Meillä ei oikein ole sellaista veturia tällä keskittyy Varsinais-Suomen kilpailukykyyn. Mukaan on hetkellä. tulossa koulutusorganisaatioita, päättäjiä ja yrittäjiä. Asuntotuotantoon kaavoitetaan uusia alueita varsinkin Tampereella. Sitä tulee jatkossa paljon työtä yrityksille. 5 Minna Nissilä, Leppälehdon Puutarha Oy 3 Lauri Mikkonen, Oulun Neon Oy Minun korviini ei ole ainakaan mitään ihmeitä kuulunut, että olisi suurempaa halukkuutta investointeihin. Moni yrittäjä kokee olevansa taloudellisissa vaikeuksis- Fennovoima on ollut täällä vahvasti tapetilla. sa. Hintakilpailu tilauksissa on kovaa. Heillä on järjestelmä käytössä, jonne pk-yritykset- Ac/Dc:n konsertti oli hieno piristysruiske, joka toi koko kin voivat ilmoittautua. Järjestämme yrittäjyysvii- alueelle miljoonia euroja. Ei pelkästään järjestäjille. kolla tilaisuuksia myös palvelusektorille, että miten Konserteille toivotaan jatkoa. Ja otamme ilomielin vas- niiden pitäisi varautua tulevaan. taan kaikki konsertit, joita Helsingissä ei saa järjestää. Pyhäjoki on pieni kunta. Ydinvoimalan rakentaminen heijastuu laajalle. Yksittäiset yrittäjät ovat tehneet jo isoja investointeja. Tässä on pakko olla etunenässä ja ottaa riskiä. 6 Pentti Patosalmi, Ferroplan Oy Seuraava steppi on sitten Kollajan allas, johon Puhtaasti omista lähtökohdista katsottuna tilauskanta pyrimme vaikuttamaan. Se vaatii luonnonsuojelu- on poikkeuksellisen hyvä. lain uudelleen avaamista. Allas olisi iso hanke Ympäristöteknologiassa on Päijät-Hämeessä merkit- ja työllistäisi paljon pk-sektoria. Tuulivoimaakin täviä investointeja, joiden heijastusvaikutukset ovat isot. täällä rakennetaan ja se työllistää maanrakennus- Myös puulevypuolella on poikkeuksellisen hyvä tilaus- puolta. kanta ja se heijastuu alueen insinööritoimistoihin. Monia Lisäksi Kasitien kunnostus on meille iso asia. vaikuttavia tilauksia on tullut, myös laivateollisuuden Lisäksi maakunta on toivonut Nelostien paranta- alihankkijoille. mista. Siitä päätöksiä ei ole tehty. Yleisesti ottaen joillakin aloilla ja joillakin yrityksillä Omasta vinkkelistä työtilanne on oikein hyvä. tilauskirjat ovat täynnä. Toisilla taas ei.

16 16 kuukauden blogi Tiedätkö oikeasti mitä asiakkaasi haluaa Tiesitkö, että on kuusi kertaa todennäköisempää, että asiakkaasi kertoo muille saamastaan huonosta kokemuksesta kuin suosittelee sinua? Jos haluat rakentaa onnistuneen asiakaskokemuksen ja luoda parempia sekä arvokkaampia asiakkuuksia, miksi luottaisit vain mututuntumaan? Globaalin kilpailun koventuessa sinulla ei ole muuta mahdollisuutta kuin kuunnella asiakasta ja mahdollisimman nopeasti nopeammin kuin kilpailijasi. Tiedätkö sinä siis mitkä ovat sinun asiakkaasi tarpeet, halut ja ongelmat? Tiedätkö miksi asiakkaasi ostaa? Koska viimeksi kysyit asiakkaaltasi? Tässä kolme tärkeää vinkkiä millä kasvatat myyntiäsi mittaamalla asiakkaidesi asiakaskokemusta. Hyödynnä kaikki kanavat Kanavia on useita ja niiden kaikkien kuuntelu on usein haastavaa. Tee mittaamisesta itsellesi helppoa, mutta muista, että mittaamisen ja kysymisen täytyy olla helppoa myös asiakkaallesi. Kyselyt ja mittarit tulee optimoida kanavan mukaan, jotta niistä saadaan paras teho irti. Pelkkä linkkien lähettäminen sähköpostiin ja verkkosivuille ei enää riitä. Tähän on olemassa myös valmiita työkaluja mikäli itsellä ei aika tai osaaminen riitä. Aseta tavoitteet Pelkästään asiakaskokemuksen mittaus, palautteiden kerääminen ja asiakkaiden kuunteleminen ei riitä. Jatkuva mittaaminen on tärkeä vaihe, mutta vain prosessin ensimmäinen vaihe. Mieti alusta Mikäli et kysy asiakkaalta, varsinkin Suomessa harvoin asiakas sinulle ongelmiaan kertoo. alkaen tarkkaan mitä haluat mitata ja millaisia mittareita haluat seurata. Mieti myös valmiiksi miten viet asiakkailta saadun viestin viipymättä koko organisaation tietoon ja miten käytät sitä parantamaan liiketoimintaasi. Voit esimerkiksi tehdä palautteet julkisiksi koko organisaatiolle, jolloin jokainen voi päivittäisessä toiminnassaan pyrkiä kehittymään. Huomioi myös, että sinä et tiedä parhaiten millainen asiakkaasi kokemus on, työntekijäsi asiakasrajapinnassa tietää. Johda siis asiakaskokemusta alhaalta ylös, asiakasrajapinnasta kohti ylintä johtoa. lue uusimmat blogit joka maanantai ja torstai yrittajat.fi Muista pyytää Tämä saattaa kuulostaa tyhmältä, mutta vanha sanonta se saa, joka pyytää pitää yhä paikkansa. Mikäli et kysy asiakkaalta, varsinkin Suomessa harvoin asiakas sinulle ongelmiaan kertoo. Keskimäärin yrityksen korviin kantautuu vain noin neljä prosenttia kaikista tyytymättömien asiakkaiden ongelmista. Siis vähänkin enemmän kuuntelemalla ja jatkuvalla kehittämisellä jokaisessa sinulle tärkeässä kanavassa voit luoda selvää kilpailuetua. Muista, että sinun tulee saada koko organisaatio mukaan ja helppoa se ei tule olemaan. Jokaiselle liiketoiminnalle asiakaskokemus on uniikki. Selvää on, että tulevaisuudessa voittajat kehittävät asiakkaidensa asiakaskokemusta. American Expressin mukaan jopa 78 prosenttia asiakkaista on vaihtanut toimittajaa kesken ostoprosessin huonon ostokokemuksen vuoksi! Älä päästä asiakastasi äänestämään jaloillaan. Ymmärtämällä asiakastasi paremmin, luot parempia asiakaskokemuksia ja luot arvokkaampia asiakkuuksia myyt enemmän nykyisille asiakkaille ja saat lisää uusia. Jaakko Männistö Kirjoittaja on startup-yrittäjä ja asiakaskokemuksen mittaamisen ammattilainen yrityksessä Tapin feedback. Yrittäjäsanomat yrittäjän ytimessä Antti Antti on viestintäkonsultti ja tutkija, joka tekee väitöskirjaa yrittäjyydestä. Jaakko Hyytiäinen Jaakko on startup-yrittäjä. Katleena Katleena on viestinnän ammattilainen, kouluttaja, tietokirjailija ja kasvuyrittäjä. Ilkka O. Ilkka on sarjayrittäjä, ja omistaa mm. City-lehden. Susanna Susanna on rekrytointeihin erikoistuneiden Heebon ja Eminen perustaja sekä Boardman2020-verkoston hallituksen puheenjohtaja. Lisää blogeja ja bloggareita löytyy osoitteesta Yrittäjä, tuskastuttaako sinuakin ainainen kuittirumba? Laita kuittirumba kuriin etaskulla! Lataa etasku puhelimesi sovelluskaupasta ja kokeile maksutta 30 päivän ajan.

17 17 Yrittäjä, varo huonoa maksajaa! Ennakoi yrityksen heikentynyt maksukyky ennen maksuhäiriömerkinnän syntymistä. Yrityksen maksuviiveet -tuote kertoo nopeasti, miten yritys maksaa laskunsa. Uusi Yrityksen maksuviiveet -tuote kertoo suomalaisyritysten maksukyvystä ennakoivasti. Maksuviivetieto perustuu edellispäivän tietoon ja on markkinoiden tuoreinta. Tiedoista käy myös ilmi, milloin saatava on maksettu. Maksuviivetieto on varhaisen vaiheen tietoa ja varoittaa asiakkaita, kumppaneita ja toimittajia yrityksen hidastuvasta maksukäyttäytymisestä. Se auttaa tunnistamaan yritysluotonannon lisääntyvät riskit niin sopimusta solmittaessa kuin asiakassuhteen aikana. Yrityksen maksuviiveet -tuote kuuluu Kauppalehti Tietopalveluiden peruspakettiin. Tilaa palvelu käyttöösi osoitteesta tietopalvelut.kauppalehti.fi ja hyödynnä yritysten maksuviivetietoa jo tänään! Lisätietoja asiakaspalvelustamme puh tai

18 18 Yrittäjäsanomat Arki fakta VUonnA 2014 perustetut UUdET yritykset yritysmuodoittain Tavoittele suuria, hanki sparrausta ja lepää tarpeeksi Aloittelevan yrittäjän kannattaa investoida hyvin varovasti. Ensimmäisen kolmen vuoden ajan kassalaatikon rahoista vain kolikot ovat sinun, toteaa yrittäjäneuvos Riitta Antimäki. Teksti KATRI SIMOLA Grafiikka MAARIT KATTILAKOSKI Yksityinen elinkeinonharjoittaja Osakeyhtiö Kommandiittiyhtiö 767 Avoin yhtiö 590 Muut: asunto-osakeyhtiö (948), asumisoikeusyhdistys (1), aatteellinen yhdistys (24), keskinäinen vakuutusyhtiö (1), osuuskunta (235), säätiö (4) ja ulkomaisen elinkeinonharjoittajan sivuliike (90). TAMMI-KESÄKUUSSA 2015 perustetut yritykset MAAKUnnITTAIn Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi yhteensä Pohjois-Savo Marraskuussa vuonna 1991 yrittäjä Riitta Antinmäki kohtasi yhden suurimmista vastoinkäymisistään. Olin myynyt omistamani huoltoaseman ja lainannut uudelle yrittäjälle rahaa, että tämä pääsee aloittamaan liiketoiminnan. Sitten markka devalvoitiin ja yhdessä yössä minulla oli 60 prosenttia enemmän velkaa. Sen maksamiseen meni 17 vuotta. En voinut kuvitellakaan, että niin kävisi, Antinmäki kertoo. Siihen aikaan pankinjohtajat olivat vielä ihmisiä, eivätkä kasvottomia koneiston osia, joten asiat järjestyivät, Antimäki jatkaa. Takaisku ei lannistanut Kauhavalla syntynyttä yrittäjää, jolla on tälläkin hetkellä kolme toiminnassa olevaa yritystä. Olen tehnyt varmasti kaikki mahdolliset virheet ja osan varmasti kahdestikin, yrittäjäneuvos Antimäki toteaa. Omat suurimmat virheeni ovat tulleet sen kautta, että olen uskonut ja luottanut ihmisiin tyhmänrohkeasti. Kun ihmiset eivät ole osoittautuneet luottamuksen arvoisiksi, olen maksanut siitä välillä kalliistikin. Nykyään kuitenkin yhä mieluummin luotan ihmisiin kuin epäilen heitä. Intuitioon pitää luottaa, Antimäki jatkaa. Katkeroitumista yrittäjän on syytä välttää viimeiseen asti. Ei kannata niin sanotusti hirttää itseään mihinkään, vaan jatkaa määrätietoisesti eteenpäin. Palkkaa harkiten Aloitteleva yrittäjä voi onnistua sitä paremmin, mitä enemmän pitää silmiään auki, Antinmäki neuvoo. Onnen jyväset ovat yrittäjän ympärillä, mutta jos vain puskee ja paahtaa, ei niitä huomaa. On sinusta itsestäsi kiinni, osaatko tarttua nopeasti eteesi tulevaan tilaisuuteen. Väsyneenä ja puolikuolleena raatajana tilaisuuksia ei huomaa, joten pitää levätä riittävästi. Aloittelevan yrittäjän yleisin erhe on olla uskomatta itseensä. Jos ei itse luota itseensä, niin kuka sitten luottaa. Pitää uskoa niin paljon itseensä ja omaan tekemiseensä, että se siirtää vaikka vuoria, Antimäki sanoo. Ensimmäiselle kahdelle vuodelle kannattaa asettaa korkeat tavoitteet, että pinnistelee niiden eteen, Antinmäki korostaa. Aloittelevan yrittäjän kannattaa investoida hyvin varovasti. Kannattaa ennemminkin lainata ja liisata ja katsoa aluksi, että onko itsestä tähän. Pankit kannattaa kilpailuttaa ja pyytää kaikilta tarjouksia. Uusi yrittäjä voi hahmottaa vielä vähäisen varallisuutensa kurkkaamalla kassalippaaseen. Ensimmäisen kolmen vuoden ajan kassalaatikon rahoista vain kolikot ovat sinun. Sen kun pitää mielessä, niin ei tee kauheasti virheitä, Antimäki naurahtaa. Työntekijän palkkaamista pitää harkita tarkkaan. Se on niin valtava riski, että pitää miettiä, että palkkaako työntekijän vai voisiko toinen toimia esimerkiksi toiminimen kautta. Työntekijälle pitää olla todellinen tarve, eikä häntä kannata palkata vain tuen saamisen vuoksi. Kun yrityksessä on tarvetta useammalle tekijälle, kannattaa Antimäen mukaan palkata mahdollisimman erilaisia ihmisiä. Tee itse päätökset Toimiva liikeidea ja osaaminen ovat kaiken keskiössä. Uuden yrittäjän kannattaa käyttää päätöksenteon tukena itseään kokeneempia yrittäjiä, uusyrityskeskuksia tai yrittäjäjärjestöjä. Antimäki on itse ollut sekä sparrattavana että sparraajana. Minulla on ollut koko yrittäjyyteni ajan aina joku vanhempi liikemies sparraajana. Se on kullanarvoista tietoa, jota heiltä saa. Sparraajan ei tarvitse olla omalta toimialalta. Toimialalla ei ole mitään väliä. Yrittäjän asioissa on ihan sama perusidea, vaikka mittakaava tai ala on eri. Neuvonantajista huolimatta päätösvalta on tärkeää pitää itsellään. Silloin tehdään parhaimmat voitot ja pahimmat virheet, ja itse saa maksaa molemmista. Olen aina itse tehnyt päätökset, joskus vastoin sparraajan suositusta. Päätös on kuitenkin ollut aina oma ja harkittu, Antinmäki kertoo. gallup Satakunta Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Lappi Kanta-Häme Kymenlaakso Pohjois-Karjala Etelä-Savo Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Kainuu yhteensä Jere Räisänen yrittäjä, Elcoline Oy Olisimme halunneet olla osakeyhtiö, mutta meillä ei ollut rahaa alkupääomaan, joten perustimme ensin kommandiittiyhtiön. Liikevaihdon kasvettua pariin miljoonaan, muutimme yrityksen osakeyhtiöksi. Kun asiakkaat alkoivat olla kansainvälisiä, pudotimme silloisesta Sähköpalvelu Elcoline Oy -nimestä etuosan pois. Uusia yrittäjiä kehotetaan tekemään liiketoimintasuunnitelma, mikä on hyvä neuvo. Kannattaa kui- Lähde: Bisnode ja Patentti- ja rekisterihallitus tenkin harrastaa myös kokeiluja. Mekin hyppäsimme vain veteen ja katsoimme, että osaammeko uida. Pitää olla valmis muuttamaan suunnitelmia, jos vastaan tulee parempia. Rahoittajien tapaamiseen pitää valmistautua todella hyvin. Ei pidä mennä lakki kourassa, vaan rakentaa hyvä tarina, jota myy joka suuntaan. Kun tarinan avulla saa rakennettua tunteen alitajuntaan, sillä on järkeä enemmän merkitystä. Tunne tekee päätöksiä ja järki keksii keinot. Myös miljoonasopimuksissa on paljon tunnetta mukana.

19 Yrittäjäsanomat 19 EnsiaskElEEt tuplaavat tuloksen Uusi yritys perustetaan useimmiten Uudellamaalla ja sen muoto on joko yksityinen elinkeinonharjoittaja tai osakeyhtiö. Ensimmäisen ja toisen vuoden aikana yritysten liikevaihto ja -tulos lähes kaksinkertaistuvat. Vieras pääoma ja taseen loppusumma kasvavat maltillisemmin. 70 % vuonna 2012 perustetuista yrityksistä oli aktiivisia % vuonna 2012 perustetuista yrityksistä oli lakannut VUonnA 2012 perustettujen yritysten TIlInpÄÄTöSTIEdoT VUoSInA 2013 ja 2014, EUroA liikevaihto VIErAAn pääoman MÄÄrÄ liiketulos TASEEn loppusumma Muiden vuonna 2012 perustettujen yritysten osalta aktiivisuus oli vahvistamatta tai ne olivat joko konkurssissa tai selvitystilassa. Muista ainakin nämä Starttirahan haku Selvitä TE-toimistosta mahdollisuutesi starttirahaan. Älä rekisteröi yritystäsi tai aloita sen toimintaa ennen starttirahan hakemista. Yritysmuoto ja liiketoiminnan koko Valitse sopiva yritysmuoto. Punnitse toiminnan luonnetta, pääoman tarvetta sekä osallistuvien henkilöiden määrää. Kysy neuvoja yritysneuvojalta Alakvartiilin alapuolelle jää yritysten pienin neljännes Mediaani kuvaa joukon keskimmäistä yritystä Yläkvartiilin yläpuolelle jää yritysten suurin neljännes 0 Perustamisilmoitus Jätä perustamisilmoitus viralliseen Yritys- ja yhteistietojärjestelmään. Samalla voit ilmoittautua arvonlisäverovelvolliseksi sekä ennakkoperintä- ja työnantajarekisteriin. Saat y-tunnuksen. Kirjanpito ja vakuutukset Ulkoista kirjanpito tilitoimistolle ja hanki ainakin pakollinen yrittäjän työeläkevakuutus. Taneli Tikka sarjayrittäjä, Wisdom Like Silence Oy Hannu Kohtaniemi yrittäjä, Pukaron Levähdyspiste Ky Omat kokemukseni yritysten perustamisesta liittyvät kasvuyrityksiin. Olen ollut mukana noin 30 eri yrityksessä eri rooleissa. Olen perustanut kahdeksan yritystä ja yhden säätiön. Ei kannata liikaa arvailla, mitä asiakkaat haluavat tai saattavat haluta, vaan lähteä keskustelemaan asiakkaiden kanssa niin pian kuin mahdollista. Ei pidä jäädä liian pitkäksi aikaa piirrustuspöydän ääreen suunnittelemaan ja pohtimaan, vaan lähteä heti hommiin. Asiakkaan iholle pitää päästä mahdolli- simman nopeasti. Toiminta on hyvä suunnitella sellaiseksi, että se kestää, kun kaikki muuttuu. Kaikenlaiseen muutokseen pitää varautua esimerkiksi konseptin, tuotteen, hinnoittelun ja kasvun kohdalla. Muutos on aina läsnä ja siihen pitää mukautua. Ei voi olettaa, että asiat pysyvät paikallaan. Suunnittele siis muutoksen olevan osa arkea. Verkostoituminen ja verkostojen hakeminen on sekä investointi että yrittäjän työtehtävä. Osallistu aktiivisesti tapahtumiin, inspiroidu ja hanki palautetta muilta. Isolla riskillä tuli lähdettyä yrittäjäksi, mutta tavoitteet kannattaa asettaa korkealle. Jos perustaa pienen kioskin, riski on pieni, mutta myös mahdollisuudet voittoon ovat pienemmät. Pieni kioski teettää myös lähes yhtä paljon töitä kuin iso, eikä välttämättä voi palkata ketään. Rakennusvaiheessa tuli ehkä tiukimmat hetket vastaan. Olin montussa vetämässä polttoainesäiliöiden piuhoja. Paikalle polkenut kylän ukko sanoi, että: Voi voi poika, mihin olet lähtenyt. Tässä on satasen suora, ei tässä kukaan pysähdy ja kaikki edelliset yrittäjät ovat tehneet konkurssin. Ky-muodosta oli aikanaan merkittäväkin etu, koska veroa maksettiin vain prosentti enemmän verrattuna osakeyhtiöihin, nykyisin ky:n vero on 14 prosenttia enemmän kuin oy:ssä. Nyt oy onkin usein järkevämpi. Ky:ssä yrittäjä vastaa kaikesta omalla omaisuudellaan, koska kyseessä on henkilöyhtiö. Henkilökunnan rekrytoinnissa pitää olla todella tarkkana. Tärkeintä on löytää työnhakijan asennoituminen työhön, ihmisiin ja entisiin työnantajiin.

20 20 Yrittäjäsanomat Yrittäjä vinkkaa -sarja ilmestyy verkossa aina keskiviikkoisin. yrittäjät.fi kuvauljas Tom Laineella on verkostoitumispalvelu LinkedInissä useita profiileja. Suomen verkostoitunein mies Tom Laineella on noin kontaktia LinkedInissä. Laine kertoo, miten kontaktit voi muuttaa tarjouspyynnöiksi ja kaupoiksi. Mitä verkostoituminen sinusta on? On kahdentasoista verkostoitumista. On kasvokkaista tapaamista esimerkiksi tapahtumissa. Monelle myyjälle, kouluttajalle ja konsultille se on tärkeä verkostoitumistapa. Mennään järjestön, toimialan tai tuotteen tapahtumaan ja käydään mahdollisimman paljon ihmisiä läpi. Sitten on verkkopuoli, jossa kyse ei ole siitä ketä tunnet vaan se on ihmistietokanta. Jos haluan tietää vaikka jostain firmasta, että kuka siellä vastaa tietyn tuotteen ostamisesta, voin katsoa löytyykö se verkostostani. Jos en löydä, voin etsiä ihmisen, joka tuntee oikean ihmisen ja pyydän tuolta kontaktiltani intron, eli esittelyn itsestäni. Miksi verkostoituminen on hyödyllistä? Olen itse nähnyt hyötyjä paljon verkossa tapahtuneesta verkostoitumisesta. On tullut tarjouspyyntö, olen tullut rekrytoiduksi ja olen rekrytoinut ihmisiä sitä kautta. Monessa palvelussa on rajoitettu, että kenelle voi laittaa viestejä, joten verkostojen täytyy olla isoja. Kasvokkain tapaaminen on myös hyödyllistä, koska siinä syntyy se luottamus, että henkilön kanssa kannattaa lähteä tekemään jotakin. Kun tapaan verkossa ihmisiä, ennen kuin clousataan kauppa, pyritään tapaamaan ihminen kasvotusten. Kuinka verkostoidut tapahtumissa? Minä olen huono tapahtumaverkostoituja. Esimerkiksi moni myyjä ottaa valtavan kasan käyntikortteja, käy läpi osallistujalistan ja etsii sieltä systemaattisesti kiinnostavat ihmiset ja yritykset. Tapahtumassa sitten katsotaan jopa vain 30 sekunnissa, että onko tavattu ihminen kiinnostava kontakti. Itse menen enemmän hengaamaan ja tapaamaan ihmisiä sattumanvaraisesti. Ulkomaisissa tapahtumissa pyrin katsomaan todella tarkkaan, ketä on paikalla ja pyrin etukäteen olemaan yhteydessä, että ehditäänkö tavata. Aika isoillakin kansainvälisillä nimillä tuntuu olevan aikaa tapahtumissa ainakin lyhyeen tapaamiseen. Kannustan kokeilemaan. Miten pidät verkostoasi yllä? Verkoston aktiivinen ylläpitäminen on hankalaa, kun se on kasvanut riittävän isoksi. Se on enemmän sitä, että ollaan paljon tapahtumissa ja pyritään moikkaamaan kaikki mahdolliset tutut. Sosiaalisen median palveluissa tulee päivityksiä, että on jonkun syntymäpäivät tai että joku on vaihtanut työpaikkaa. Ne ovat hyviä muistutuksia, että kannattaa vaihtaa kuulumisia. Olet Suomen verkostoitunein henkilö LinkedInissä kontaktilla. Miten se on onnistunut? Vuonna 2004 huomasin, että palvelussa on paljon ihmisiä, jotka tunnen tai jotka olivat muuten kiinnostavia. Annoin LinkedInin tarkistaa osoitekirjan ja laitoin kaikille kontaktipyynnön. Laitoin myös tuntemattomille ihmisille kontaktipyyntöjä, joissa selitin, että miksi voisimme olla kontakteja. Perustelin sitä esimerkiksi sillä, että olemme olleet samassa koulussa, työpaikassa tai tunnemme samoja ihmisiä. Täytyy etsiä ja miettiä, että miksi jonkun kannattaa verkostoitua sinun kanssasi. Kun saavuttaa kriittisen massan ja on esillä, kontaktipyyntöjä alkaa tulla itselle enemmän. Nyt minulle tulee kymmeniä päivässä. Miten LinkedIn-kontaktit saa hyötykäyttöön? Tuotan sinne sen tyyppistä informaatiota, joka kiinnostaa minua kiinnostavia ihmisiä. Teen blogeja ja teen muutoksia profiiliin, jotta ihmiset näkevät, että tämäkin tyyppi on olemassa. Tuotan myös Sarjayrittäjä Tom Laine on Oulussa asuva yrittäjä, jolla on nyt kaksi yritystä. Innopion-yrityksen tuote on joukkoistamispalvelu. Tämän lisäksi Laine toimii sosiaalisen median kouluttajana Somehow-brändista tunnetun HC Servicesin kautta. ryhmiin jonkin verran sisältöä. Sitä kautta tieto osaamisestani kasvaa. Kun jaan osaamista ilmaiseksi, sitä kautta se tietoisuus osaamisesta kasvaa. Millainen on hyvä LinkedInprofiili? On kaksi aspektia: sisällön tulee olla relevanttia, luettavaa ja selkeää. Toinen on, että sisältöä on mahdollisimman paljon. Linkedin nostaa esille niitä profiileja, joissa on paljon hyvää sisältöä. Josi yrittäjä vinkkaa Yrittäjä vinkkaa -palstan edellinen teema oli asiakaspalvelu Iloitse valituksista Valitukset ovat ehkä parasta, mitä yritykselle voi sattua. Kun tapauksen ratkaisee hyvin, saa asiakkaan, joka kehuu yritystä kavereilleen, ja josta kilpailijat ovat kateellisia, sanoo yrittäjä Santtu Vehosalmi. Tuo palautteita esille Ostopäätöksiä tehdään suosittelujen pohjalta, joten niitä kannattaa tuoda esiin verkossa. Vertaisarvostelut tuovat uskottavuutta ja niillä on suuri merkitys yrityksen valintaan, vinkkaa yrittäjä Jani Alha. Toteuta asiakaslupauksesi Palvele asiakkaitasi kuten lupaat konkreettisesti kaikkialla ja kaiken aikaa. Pettymys muistetaan pitkään ja siitä kerrotaan eteenpäin useammin kuin hyvästä palvelusta, toteaa yrittäjä Anne Riekkola. Anna vastuuta ja valtaa Asiakaspalvelijoilla pitää olla valtaa vaikuttaa asioihin. Heillä pitää olla mahdollisuus esimerkiksi korvata viallinen tuote asiakkaalle heti eikä vasta myöhemmin, neuvoo yrittäjä Petri Antila.

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava

Lisätiedot

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 59 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari

Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Työkokeilu Kuuden euron

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut hankinnat 2015 koko maa Ajanmukaiset menettelytavat ja välineet lisäävät mahdollisuuksia ja edistävät

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leena Jäntti 12.10.2011

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leena Jäntti 12.10.2011 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Leena Jäntti 12.10.2011 Aluekatsaukset tilastokeskus.fi/aluekatsaus Kerran vuodessa ilmestyviä kokoomajulkaisuja Valmiit diagrammit ja teemakartat

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Pirjo Ylöstalo, Kela Puh. 020 63 41390 Selvitys 1/2011 Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 1.2.2010 Yleistä

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih.

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih. POHJOIS-POHJANMAA Nuorten maakunta! AKL 2.2011 Pohjois-Pohjanmaa asukkaita 395 000 pinta-ala 37 400 km2 asukastih. 11 as/km2 AKL 2.2011 1 Pohjois- Pohjanmaa 34 kuntaa (+Vaalan kunta Kainuusta liiton jäsen)

Lisätiedot

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä Kuntajohdon seminaari Mikkelissä 8.6.2016 Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 2.6.2016 1 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat 2 Itä-Suomen

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. valmisteluihin. Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016

Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. valmisteluihin. Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016 Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden valmisteluihin Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016 Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueilla tapahtuu, Etelä-Savo (2013) 19.2.Työhyvinvoinnin peruskäsitteet ja siitä saatu hyöty

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016

Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Rovaniemi Ministeri Huovinen OSASTONHOITAJAPÄIVÄT 2014 Sote-uudistuksen tavoitteet terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen kaventaminen sote-palvelujen

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

-Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla. -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa

-Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla. -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa -Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa -Turun kaupungin toimenpiteet valmistavan teknologiateollisuuden sekä teknillisen

Lisätiedot

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT 1.1.-31.12.2015 21.1.2016 Alioikeus Rikos- Muut rikos- Pakko- Sakon Maaoikeus- Laajat Erill. turv.- Summaa- Avio- Muut Velka- Yritys- Konk. Ulosotto- Yhasiat oik.asiat

Lisätiedot

Yritysbarometri Q1/2016. Julkaisuvapaa

Yritysbarometri Q1/2016. Julkaisuvapaa Yritysbarometri Q1/2016 Julkaisuvapaa 19.4.2016 Yritysbarometri lyhyesti Uusi tapa tuottaa ajantasaista taloustietoa Kattava taustalla tuhansien suomalaisten pkyrityksien taloutta koskevat tiedot Ajantasainen

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013 Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

Tilaajavastuulain vaatimusten toteuttaminen

Tilaajavastuulain vaatimusten toteuttaminen Tilaajavastuulain vaatimusten toteuttaminen Työsuojelupäivät 25.-26.9.2014 Oulu Reima Lehtola 11.9.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue 1 Tilaajavastuulain tavoite on edistää: -

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015 Pk-toimintaympäristökysely Kesäkuu 2015 Kasvu 2 Kasvutavoitteet hiipuneet Vaikea talous- ja suhdannetilanne näkyy yritysten kasvutavoitteissa Kasvutavoitteiden (voimakas ja maltillinen) yleisyys vähentynyt

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen 10.6.2011 barometri II/2011 Ulla Halonen barometri II/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy barometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelut zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto oli joulukuussa 95,62 vuoden 214 joulukuuhun verrattuna 28,5 prosenttia. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä lisääntyi lähes 13 prosentilla Vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä yrityksiä aloitti 0,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme Asiakaspalvelukeskus on ABB:n yhteydenottokanava, jonka kautta välitämme asiasi oikean henkilön

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Leila Kaunisharju Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan Rovaniemi

LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan Rovaniemi LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan 23.2.2016 Rovaniemi Koulu liikuttaa ja istuttaa Liikkuva koulu -tutkimuksen tuloksia 2010 2015 Tuija Tammelin, Janne Kulmala, Harto Hakonen

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Koko maa 0 % Varsinais-Suomi. Pohjois-Pohjanmaa. Uusimaa +3 % Pirkanmaa +8 % Kaakkois-Suomi. Varsinais-Suomi +9 % Pohjois-Savo.

Koko maa 0 % Varsinais-Suomi. Pohjois-Pohjanmaa. Uusimaa +3 % Pirkanmaa +8 % Kaakkois-Suomi. Varsinais-Suomi +9 % Pohjois-Savo. TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN KEHITYS ALUEITTAIN: Teknologiateollisuuden liikevaihto laskusuunnassa useilla alueilla Teknologiateollisuuden (elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus,

Lisätiedot

Satakunnan verkostotapaaminen

Satakunnan verkostotapaaminen Satakunnan verkostotapaaminen 28.02.2014 Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa 5. Pohjois-Karjala 6. Etelä - Pohjanmaa

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Pirkanmaan yritysbarometri II/2015

Pirkanmaan yritysbarometri II/2015 Pirkanmaan yritysbarometri II/215 Lokakuu 215 Markus Sjölund Pirkanmaan yritysbarometri ll/215 Yhteensä 361 vastausta Kysely lähetettiin Pirkanmaalla 1 651:lle Vastausprosentti = 22 Osuus vastaajista Pirkanmaan

Lisätiedot

Valtakunnallinen raportti. Suomen Yrittäjät

Valtakunnallinen raportti. Suomen Yrittäjät Valtakunnallinen raportti Suomen Yrittäjät 18.5.2016 Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Tilastotiedon hyödyntäminen -seminaari Hämeenlinna 12.05.2010 2010 Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014 Pk-yritysbarometri Kevät 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 70 50 BKT 8,0 6,0 30 10-10 -30-50 Suhdannenäkymät puoli vuotta

Lisätiedot

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät Yt-lakikysely 2007 Suomen Yrittäjät 28.12.2007 1 YT-lain keskeiset velvoitteet 20 29 työntekijää työllistäville yrityksille Tiedottamisvelvollisuus vähintään 2 kertaa vuodessa yrityksen taloudellisesta

Lisätiedot

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Perheyritysbarometri 2012 Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Esityksen sisältö 1. Taustatiedot Aineisto Rahoitus- ja maksuvalmiustilanne Kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot