OPISKELIJAN YLIOPISTO 2006 YLIOPISTOJEN JA YLIOPISTOPAIKKAKUNTIEN VERTAILU OPISKELIJAN SILMIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPISKELIJAN YLIOPISTO 2006 YLIOPISTOJEN JA YLIOPISTOPAIKKAKUNTIEN VERTAILU OPISKELIJAN SILMIN"

Transkriptio

1 OPISKELIJAN YLIOPISTO 6 YLIOPISTOJEN JA YLIOPISTOPAIKKAKUNTIEN VERTAILU OPISKELIJAN SILMIN 1

2 Copyright: Suomen ylioppilaskuntien liitto, Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus ja Janne Jauhiainen, 6 Kannen kuva: Outi Pyhäranta, 6 Julkaisija: Suomen ylioppilaskuntien liitto ry ISBN ISSN Kalevankatu 3 A 6, 1 Helsinki puh. (9)

3 ESIPUHE Opintojen sujuvuuteen vaikuttavat opiskelijan itsensä lisäksi monet muut tekijät. Merkittäviä vaikutuksia on niin laadukkaalla opetuksella, opiskeluprosesseilla kuin opiskelijan vaikutusmahdollisuuksilla omassa opiskelupaikassaan. Toisaalta opiskeluinfrastruktuuri ja yliopistokaupungin tarjoamat palvelut ovat tärkeä osa opiskelijan jokapäiväistä arkea. Voidaankin sanoa, että kaiken kaikkiaan opiskelijan hyvinvointi korreloi opintojen sujuvuuden kanssa merkittävästi. Juuri näitä tekijöitä on selvitetty tässä Opiskelijan yliopisto -julkaisussa. Opiskelijan yliopisto on lajissaan ainutlaatuinen. Se on ainoa selvitys, jossa mitataan opintojen sujuvuustekijöitä opiskelijan näkökulmasta. Tänä vuonna selvitys julkaistaan toista kertaa; kartoitetut asiat ovat pääpiirteittäin samoja kuin viime vuonna julkaistussa selvityksessä, sen sijaan kriteereitä on pyritty kehittämään entisestään. Monien opiskeluympäristöön liittyvien asioiden mittaaminen kvantitatiivisin menetelmin on haasteellista, muttei mahdotonta. Kehitettävää mittareissa varmasti vielä on, mutta suunta on hyvä. Opiskelijan yliopisto -selvityksellä on monia tärkeitä funktioita. Ensimmäinen näistä on huomion kiinnittäminen opiskelijoille tärkeisiin asioihin, niihin jotka muuten saattavat helposti jäädä taustalle. Toiseksi selvitys antaa yliopistoille hyvän välineen kehittää toimintaansa sekä tarjoaa hyvän edunvalvontatyökalun ylioppilaskunnille ja opiskelijajärjestöille. Lisäksi se antaa tietoa potentiaalisesta yliopistosta ja opiskelupaikkakunnasta vielä opiskelupaikkaansa pohtivalle. Saadun palautteen perusteella selvityksellä on ollut tilausta. Tästä hyvänä esimerkkinä on se, että opetusministeriö otti selvityksen mukaan omaan ministeriön ja yliopistojen väliseen tulosohjausjärjestelmäänsä. Näin yliopistot saavat tuloksellisuusrahaa hyvästä toiminnasta. Tämä on yliopistoille selkeä kannuste kehittää opintojen sujuvuustekijöitä. Yliopistojen ja kaupunkien järjestys on vuodessa hieman muuttunut, vaikka radikaaleja muutoksia ei olekaan tapahtunut. Yliopistojen välillä ei edelleenkään ole loppujen lopuksi kovin merkittäviä eroja päämittareilla mitattuna. Yksittäisissä mittareissa eroja sen sijaan löytyy. Tämä kertoo siitä, että jokaisella yliopistolla on omat vahvuusalueensa, mutta toisaalta myös heikkoutensa. On tärkeää muistaa, että Opiskelijan yliopisto ei ole ranking-lista, vaan ennen kaikkea kehittämistyökalu. Viiden parhaan yliopiston joukkoon sijoittuvat tänä vuonna Helsingin yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto sekä Tampereen yliopisto. Opiskelukaupunkien kärkeen nousivat Lappeenranta, Oulu ja Turku. Onnittelut kisassa hyvin pärjänneille yliopistoille ja opiskelukaupungeille! Lopuksi haluan kiittää hyvästä yhteistyöstä opetusministeriötä ja Opiskelijoiden Liikuntaliikuntaliitto ry:tä (OLL), jotka ovat tukeneet Opiskelijan yliopisto 6 -selvitystä niin taloudellisesti kuin asiantuntemuksellaankin. Ilkka Wennberg Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja 3

4 LUKIJALLE Ensimmäinen Opiskelijan yliopisto -selvitys toteutettiin keväällä 5 Suomen ylioppilaskuntien liiton aloitteesta. Selvityksen lähtökohtana oli koota yliopistoja ja yliopistokaupunkeja koskevia tietoja jäsennellyksi vertailuraportiksi. Selvityksen tarkoitus ei ollut vertailla yliopistojen laatua vaan yliopistojen ja kaupunkien ominaisuuksia opiskelijan silmin. Selvitys syntyi tarpeesta tuottaa tietoa, jota ei kootusti ollut aiemmin olemassa. Aiemmat selvitykset tarkastelivat yleensä jotain suppeaa asiakokonaisuutta tutkimuksiin ja tilastoihin perustuen. Vastaavasti yliopistot ja kaupungitkin tuottavat lukuisia oppaita mm. opintoja suunnitteleville abiturienteille. Tämän selvityksen tarkoitus oli tuottaa vertailukelpoisia mittareita, joilla voidaan kuvata tulevalle opiskelijalle eri paikkakuntien ja yliopistojen opiskeluolosuhteita. Kevään 5 selvityksen toteutti OTK Aleksis Nokso-Koivisto. Hän teki suuren työn eri tahojen näkemyksien ja koko kerätyn aineiston koostamiseksi mittareiksi. Myös analyysimenetelmä on pääosin hänen käsialaansa. Aiemmista yliopistojen vertailulistoista Nokso-Koivisto mainitsee selvityksessään Professoriliiton kyselyyn 1993 perustuneen listauksen, Matti Hosian vuonna 199 laatiman tuloksellisuuteen painottuneen listauksen ja samoin Hosian Helsingin Sanomien koulutusliitteelle vuonna toteuttaman yliopistojen vertailun. Hyvin onnistuneen selvityksen jälkeen huomattiin tarpeelliseksi varmistaa hankkeen jatkuvuus, ja kehittää vertailua saatujen kokemusten pohjalta. Uusi selvityshanke asettuikin suunnittelupöydälle heti syksyllä 5, ja taustavoimina työhön osallistuivat myös opetusministeriö ja Opiskelijoiden Liikuntaliitto. Yhdessä havaittiin keskeisiksi tarpeiksi mm. laajentaa selvityksen hyvinvointinäkökulmaa jatkokierroksille. Itse olen tällä kierroksella vastannut aineiston päivittämisestä uusilla kyselyillä sekä ensimmäisen kierroksen perusteella tarpeelliseksi havaitusta mittarien kehittämisestä. Tätä työtä on ollut ilo tehdä huolella rakennetulta, tukevalta pohjalta. Kiitos siitä sinulle, Aleksis! Lisäksi, samoin kuin Aleksis vuosi takaperin, tahdon itse esittää suurkiitokset kaikille kyselyyn vastauksia keränneille henkilöille ylioppilaskunnissa. Kiitos! Tämä työ ei olisi voinut onnistua ilman teidän panostanne. Samaten kiitän hanketta ohjanneita tahoja SYL:ssa, Opiskelijoiden Liikuntaliitossa ja opetusministeriössä. Toivottavasti tämä vertailu lunastaa paikkansa keskustelun herättäjänä ja opiskeluympäristöjen kehittämisen tukena. Tavoitteena on työväline, joka säännöllisin väliajoin voi nostaa esille onnistuneita ratkaisuja ja näin tukea yliopistojen ja kaupunkien toiminnan kehittämistä edelleen opiskelijan näkökulmasta. Helsingissä 1..6 Janne Jauhiainen toiminnanjohtaja Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs.

5 SISÄLS ESIPUHE... 3 LUKIJALLE... JOHDANTO... 6 TULOKSET: YLIOPISTOT... 8 A1 Opiskeluprosessit... 8 A Opiskelujen järjestäminen... 9 A3 Tutkimuksen ja opetuksen yhteys A Opiskeluinfrastruktuuri... 1 A5 Opiskelijan vaikutusmahdollisuudet A6 Hyvinvointi... 1 Yliopistojen vertailu kokonaisindeksin perusteella TULOKSET: YLIOPISTOKAUPUNGIT B1 Sosiaali- ja terveyspalvelut B Asumispalvelut B3 Liikuntapalvelut B Kulttuuripalvelut ja yhdistystoiminta... B5 Liikennepalvelut... 1 B6 Opiskelija kuntalaisena... Yliopistokaupunkien vertailu kokonaisindeksin perusteella... 3 LOPPUPÄÄTELMIÄ... 5 LÄHTEET... 6 LIITE 1: TULOSTEN KÄSITTESTÄ JA SKAALAUKSESTA... 7 LIITE : KYSELOMAKE... 8 LIITE 3: YKSITTÄISET MITTARIT

6 JOHDANTO Opiskelijan yliopisto- selvitys tehtiin ensimmäistä kertaa vuonna 5. Selvityksen taustalla oli halu kehittää aiempien, alakohtaisten tai vain suppeampaan yliopistojen toiminnan osaan perehtyvien selvitysten jatkoksi laajemman yliopistojen ja opiskelukaupunkien vertailun erityisesti opiskelijan näkökulmasta mahdollistava hanke. Selvityksen tavoitteena on kuvata opiskelijalle eri yliopistoja ja opiskelupaikkakuntia siitä näkökulmasta, millaista opiskelu ja asuminen niissä olisi. Konkreettisesti vertaillaan sekä yliopistoja opiskeluympäristöinä että kuntien suhtautumista opiskelijoihin eri näkökulmista. Tavoitteena ei ole ollut luoda yliopistojen laatua esimerkiksi opetuksen tai tutkimuksen suhteen kuvaavia mittareita ja mittaristoja, vaan löytää joukko tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, miten opiskelija ja tuleva opiskelija ympäristönsä kokee. Selvityksessä ovat tällä kertaa mukana kaikki suomalaiset tiede- ja taideyliopistot Teatterikorkeakoulua ja Kuvataideakatemiaa lukuun ottamatta. Niiden osalta tietoja ei valitettavasti saatu kerättyä. Toisaalta jo edellisessä selvityksessä havaittiin, että kaikki mittarit eivät välttämättä sellaisenaan kuvaa kovin hyvin pienen taideyliopiston opiskelijan näkökulmaa asioihin. Tämän vuoksi selvityksen mittaristossa on yleisesti käytetty vertailupohjana tiedeyliopistojen keskimääräistä tilannetta, kuten myöhemmin tarkemmin kuvataan. Jatkossa tärkeä tavoite on kuitenkin muokata entistä paremmin tiede- ja taideyliopistojen kuvaamiseen opiskeluympäristöinä soveltuva selvitys. SELVIS KÄYTÄNNÖSSÄ Selvitykseen on koottu 1 indikaattoria sisältävä mittaristo. Indikaattoreista kuusi käsittelee yliopistoja ja kuusi yliopistokaupunkeja. Indikaattoreiden pohjalta on laskettu Opiskelijan yliopistojen ja Opiskelijan kaupunkien kokonaisindeksit, jotka nivovat eri mittarit yhteen. Kokonaisindeksien ei ole tarkoitus johtaa kilpailunomaiseen vertailuun vaan kannustaa tulosten perusteella yliopistoja ja kaupunkeja kehittämään heikkouksiaan ja havaitsemaan sellaisia vahvuuksia, joiden kehittäminen edelleen ja toimivan käytännön levittäminen hyödyttävät koko yliopistokenttää. Selvityksen indikaattorit jakautuvat kolmeen, kahdeksaan mittariin kukin. Lisäksi jokainen mittari koostuu yhdestä tai useammasta kysymyksestä. Kaikkiaan selvityksessä on 69 kysymystä, joista muodostuu 59 mittaria. Nämä käsitellään liitteissä yksityiskohtaisesti. Mittarit ovat aiemman selvityksen tapaan jotain tiettyä yliopiston tai opiskelukaupungin ominaisuutta kuvaavia. Yksittäinen mittari on usein väistämättä todellisuutta yksinkertaistava, eivätkä kaikki käsitellyt asiat ole yksiselitteisesti samalla tavoin mitattavissa eri mittauskohteissa. Tältä osin selvitys kehittyy jatkuvasti. Tällä kertaa on otettu huomioon edellisessä selvityksessä tehtyjä havaintoja joidenkin mittarien toimimattomuudesta; jätetty osa pois, muokattu joitakin ja tuotu mukaan muutamia kokonaan uusia. Keskeisenä valintana on ollut muokata selvitystä entistä enemmän joka kerralla uusiutuvaan kyselyaineistoon perustuvaksi. Pääasiallisena syynä tähän on turvata peräkkäisten selvitysten vertailtavuutta. Monet käsitellyistä asioista ovat sellaisia, että aiheesta on lähiaikoina ilmestynyt laajempi erillisselvitys, jonka tietoja olisi voinut käyttää asian kuvaamiseen ehkä tarkemmin kuin yksittäisiä kysymyksiä. Erillisselvitysten ei voi kuitenkaan jatkossa olettaa toistuvan samassa aikataulussa kuin tämä selvitys toteutetaan. Tällöin jouduttaisiin kerta kerralta päättämään, millä mahdollisesti päivittämättömiä erillisselvityksiä korvataan, tai käytetäänkö mahdollisesti vanhoja tietoja. Edellä käsitellyn ongelman välttämiseksi muiden kuin kyselyaineistojen osuutta on supistettu minimiin ja pitäydytty luotettavimmin uusiutuvissa materiaaleissa. Muina lähteinä selvityksessä on käytetty KOTAtietokannan tietoja, Tilastokeskuksen vuokratilastoa, Suomen opiskelija-asunnot Oy:n vuokratilastoa, 6

7 Suomen virtuaaliyliopiston kurssiluetteloa sekä Patentti- ja rekisterihallituksen Yhdistysnettiä. Näiden aineistojen uskotaan olevan käytettävissä vähintään vuosittain päivittyvinä myös jatkossa. ÖN TOTEUTUS Työn toteutusta on ohjannut ohjausryhmä, joka kokoontui ja 6.3. Ohjausryhmään kuuluivat Anita Lehikoinen opetusministeriöstä ja Henri Latonen OLL:sta sekä Elisa Jokelin, Kirsi Marttinen, Anne Mikkola ja Anna Syrjänen SYL:sta. Kokousten lisäksi OLL:n edustajien kanssa on valmisteltu erillisissä tapaamisissa erityisesti liikunta-aiheisia ja SYL:n edustajien kanssa yliopistoja koskevia mittareita tarpeen mukaan. Edellisen selvityksen toteuttaja Aleksis Nokso-Koivisto antoi lisäksi hyviä ohjeita hankkeen eri vaiheissa. Tiedon keräämiseksi toteutettiin asiantuntijakysely ylioppilaskuntiin (kyselylomake liitteenä). Kysely lähetettiin kahtena osana, joista ensimmäinen käsitteli pääosin yliopistojen toimintaan liittyviä kysymyksiä ja toinen opiskelijakaupunkeja ja mm. hyvinvointiaiheita. Teknisesti kysymykset käsitellään kolmenlaisina: 1) Dikotomisesti (esim. Voiko yliopiston lukukausi-ilmoittautumisen tehdä verkossa?) ) Välimatka-asteikolla, kuten viisiportaisella Likert-asteikolla (esim. Miten hyvin opintojen alun henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) tehdään yliopistossa? Tällöin eri vastausvaihtoehdot ovat Erittäin hyvin- hyvin- tyydyttävästi- huonosti ja erittäin huonosti, ja eri vaihtoehtojen vertailuksi on listattu erinäisiä asioita, joiden ainakin tulisi tietyn tasoisessa vastauksessa täyttyä tai muita vastaavia ohjeita) 3) Numeerisina arvoina (Esim. määrärahat, opettajien määrä) Tuloksien käsittelyssä raakatulokset on pisteytetty nollasta kymmeneen. Tätä skaalausta käsitellään liitteessä 1. Selvityksessä on käytetty opiskelijaa kohti olevissa luvuissa lähes poikkeuksetta opiskelijamäärää kuvaavana lukuna uusien opiskelijoiden määrää. Uusien opiskelijoiden määrään suhteutettuna yliopiston tietyn tyyppiset resurssit kuvaavat yhden opiskelijan koko opiskeluajalle kohdistuvia resursseja nykyisissä olosuhteissa. Ratkaisu on paremmin todellista tilannetta kuvaava kuin koko opiskelijamäärään suhteuttaminen, koska tällöin eri oppilaitokset ovat paremmin vertailtavissa, eivätkä eri alojen opintojen etenemisnopeuden erot tai muut vastaavat seikat vaikuta suhdelukuihin. 7

8 TULOKSET: YLIOPISTOT Tässä luvussa yliopistoja vertaillaan eri mittarien muodostamien indikaattorien perusteella. Kukin indikaattori on muodostettu sen mittareiden keskiarvosta, eli jokaisen mittarin (Esim. A.) painoarvo indikaattorissa (Esim A) on sama. Mittarissa voi olla useampia alakohtia (A..1- A..), jolloin mittarin pisteytys määräytyy näiden alakohtien pisteiden keskiarvona. Luvun viimeisessä kappaleessa yliopistoja vertaillaan kokonaisindeksin perusteella. Kokonaisindeksi on indikaattorien painotettu keskiarvo. Painoarvot kuvaavat indikaattorien ja niiden taustalla olevien mittareiden merkitystä opiskelijan arjessa. Painoarvot ovat: A1 Opiskeluprosessit A Opiskelujen järjestäminen A3 Tutkimuksen ja opetuksen yhteys 1 A Opiskeluinfrastruktuuri A5 Opiskelijan vaikutusmahdollisuudet 1 A6 Hyvinvointi Vertailussa on huomattava, että puuttuvia vastauksia ei ole kyselyssä huomioitu. Taideyliopistojen osalta on huomattava, että mittareiden skaalaus on tehty tiedeyliopistojen perusteella, joten taideyliopistojen osalta tuloksiin on edelleen syytä suhtautua varauksella. Taideteollisen korkeakoulun osalta puuttuu myös joitakin tuloksia vertailusta. A1 OPISKELUPROSESSIT Mittarit: A1.1 Opettajatuutorointi A1. Yhteydenotto viivästyviin A1.3 Opiskelutaitojen opas A1. Opiskelutaitokurssit A1.5 Esteettömyyskysymykset A1.6 HOPS A1.7 Opiskelijatuutoroinnin järjestäminen A1.8 Opiskelun tukimateriaalin kääntäminen Opiskeluprosessi-indikaattori koostuu kahdeksasta mittarista, jotka kuvaavat yliopiston opiskelijoille tarjoamaa tukea opiskeluprosessien hallinnassa. Erityistä huomiota kiinnitetään opintojen erilaisiin ohjausjärjestelyihin. Indikaattorin eri mittarien erot tasoittuvat niin, että parhaiten ja huonoiten indikaattorin pisteytyksessä menestyvät yliopistot mahtuvat kahden pisteen sisään. Yli seitsemän pisteen pääsee seitsemän yliopistoa, parhaina näistä Helsingin ja Kuopion yliopistot sekä Tampereen teknillinen yliopisto. Kokonaisvaltainen opiskeluprosessien tukeminen merkitsee sitä, että opintojen eri vaiheissa opiskelija saa tarvitsemansa opintojen ohjauksen ja tuen. Näiden toimintojen järjestäminen on tällöin yleensä systematisoitu säännönmukaisiksi periaatteiksi, ja eri pulmatilanteet opintopolun varrella pyritään tunnistamaan ja kehittämään toimivia ratkaisuja ongelmiin. Tutkintorakenneuudistuksen yhteydessä opintojen ohjaukselle ja suunnittelulle on ladattu paljon odotuksia, ja opiskelijoiden kohtaamista käytännön toimista riippuu, miten tavoitteet voidaan saavuttaa. 8

9 SYL:n linjapaperi: Opiskelijan pitää voida suunnitella opintonsa ja edetä opinnoissaan siten, että tavoiteajassa valmistuminen on mahdollista. Opintojen sujuva eteneminen on sekä opiskelijan, yliopiston että yhteiskunnan etu. Vastuu joustavista opiskelumahdollisuuksista kuuluu ensisijaisesti yliopistolle ja yhteiskunnalle, mutta vastuu valmistumisesta kuuluu ensisijaisesti opiskelijalle. Yliopiston on tuettava ja ohjattava opiskelijaa kasvamaan aktiiviseksi tiedonetsijäksi ja luovaksi asiantuntijaksi. Opiskelijan ymmärrys yliopisto-opiskelun luonteesta, omasta oppimisestaan ja sen tavoitteista sekä tuetut mahdollisuudet kehittyä oppijana kuuluvat olennaisesti yliopistokoulutukseen ja toimivat pohjana onnistuneelle opintojen suunnittelulle. Opiskelijalle on tarjottava tukea ja ohjausta, jotta hän voi ottaa vastuun opinnoistaan. Ohjauksen on tarjottava edellytykset toimivan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimiseen. HOPS:n tulee olla ohjauksen väline, ei päämäärä sinänsä. Jokaisen yliopiston on järjestelmällisesti kehitettävä ohjauksesta ja muusta opiskelijoille suunnatusta tuesta toimiva ja koko opiskeluajan kattava kokonaisuus. Ohjauspalveluiden on oltava helposti hahmotettavissa ja saatavissa. Opiskelijalähtöisyyden ja eri toimijoiden verkostomaisen yhteistyön on oltava tuen kehittämisen perusperiaatteina. Tavoitteena on oltava opiskelijoiden täysipainoisen elämänhallinnan edellytysten toteutuminen. Opinto-ohjauksen on muodostuttava opettajatuutoroinnista, opiskelutaidoissa ohjauksesta, urasuunnittelusta ja vertaisohjauksesta. A1 Opiskeluprosessit A OPISKELUJEN JÄRJESTÄMINEN T L TUKKK Mittarit: A.1 Opetusresurssit A. Opetukseen panostaminen A.3 Opintosuoritusten tarkastusajat A. Rekrytointipalvelut A.5 Opiskelijapalautteen hyödyntäminen A.6 Tieto- ja viestintätekniikan pedagogisen käytön tuki A.7 Virtuaalikurssit A.8 Opettajien pedagoginen koulutus 9

10 Opiskelujen järjestäminen- indikaattori vertailee yliopistojen opetusjärjestelyjä resurssien suuntaamisen, kurssijärjestelyjen ja opetuksen tukipalveluiden järjestämisen tasolla. Eri mittarien sisällä esiintyy huomattavaa vaihtelua yliopistojen välillä, mutta tässäkin indikaattorissa erot tasoittuvat melko tarkalleen kahden pisteen vaihteluvälille. Yksittäisissä mittareissa havaitaan selvästi eri yliopistojen valinnat suhteessa yksittäisiin järjestelyihin panostamiseen. Kolmen kärjessä ovat Taideteollinen korkeakoulu sekä Tampereen ja Jyväskylän yliopistot. Tampereen yliopisto erottuu tasaisuudellaan eri mittarien välillä, muilla vastaajilla vaihtelu mittarien välillä on suurempaa. Kuten opiskeluprosessit- indikaattori myös opiskelujen järjestämisen indikaattori kuvaa yliopistoyhteisön toimivuuteen ja oppimiseen panostamista, tässä indikaattorissa paino on enemmän opettajien työn tukemisen, uusien menetelmien omaksumisen ja koko organisaation oppimisen tukitoiminnoilla. SYL linjapaperi: Moninaisilla ja vaihtoehtoisilla opetustavoilla on turvattava eri tavoin oppivien ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien mahdollisuudet opiskella. Verkko-opintojen on oltava laadukkaita ja kaikkien opiskelijoiden saatavissa yliopistosta ja opintoalasta riippumatta. Verkko-opetustarjonnan ja kontaktiopetustarjonnan on oltava tasapainossa tutkintojen laadun takaamiseksi. Opetusansioiden huomioimista yliopistojen virantäytöissä on lisättävä edelleen. Lisäksi opetuksen kehittämisestä on systemaattisesti palkittava siinä ansioituneita. Palkitsemisen tulee olla osa uutta palkkausjärjestelmää. Yliopistojen opettajia on kannustettava suorittamaan pedagogisia opintoja ja pedagogisia opintoja on tehtävä pakollisiksi yliopistonlehtorin virkoihin valittaville. A Opiskelujen järjestäminen T L TUKKK 1

11 A3 TUTKIMUKSEN JA OPETUKSEN YHTEYS Mittarit: A3.1 Tutkimusmetodikurssien järjestäminen A3. Jatko-opiskelijoiden määrä A3.3 Opettajavaihtomäärät Tutkimuksen ja opetuksen yhteyttä kuvaava indikaattori muodostuu tutkimustyötä tukevasta opetuksesta osana kaikkia opintoja, jatko-opiskelumahdollisuuksista yliopistossa ja opetussisältöjen uusiutumista kuvaavasta opettajavaihdon aktiivisuudesta. Tässä indikaattorissa menestyvät parhaiten teknillisistä yliopistoista T ja. Kolmanneksi nousee Turun yliopisto. T ja erottuvat muista erityisesti opettajavaihtojen aktiivisuudessa, muuten on tasaisempaa. Opiskelijoiden mahdollisuudet kehittää tutkimusosaamistaan ja suuntautua jatko-opintoihin lisääntyvät, mikäli tutkimus on sekä ajankohtaisten sisältöjen että metodologisen opetuksen kautta läsnä opiskelussa mahdollisimman laajalti. Tällä indikaattorilla pyritään osaltaan kuvaamaan tätä tutkimuksen läsnäoloa kaikkien opiskelijoiden opinnoissa ja luontevien jatko-opintomahdollisuuksien löytymistä. SYL linjapaperi: Valtiollisen tutkimusrahoituksen on mahdollistettava tieteenalojen tasapainoinen kehittyminen ja annettava hyvät edellytykset suomalaisen huippututkimuksen luomiseen Tutkijakoulutuksen on tarjottava mahdollisuudet niin tutkijan ammattiin kuin muuhunkin asiantuntijatyöhön. Tutkijakoulutuksen on oltava laadukasta. Tutkijakoulujen on oltava luonteva osa koulutusjärjestelmää. Tutkijankoulutuksen ja tohtorin tutkinnon suorittamisen on oltava mielekäs kouluttautumisvaihtoehto, johon valikoituvat parhaiten tutkijankoulutukseen soveltuvat ja motivoituneet opiskelijat. Kaiken yliopistoissa tehtävän tutkimuksen tulee näkyä opetussisällöissä. Kaikkien yliopistoissa työskentelevien tutkijoiden tulee osallistua tutkimusalaansa liittyvään opetukseen ja sen kehittämiseen. A3 Tutkimuksen ja opetuksen yhteys T L TUKKK 11

12 A OPISKELUINFRASTRUKTUURI Mittarit: A.1 Eri kielten opetustarjonta A. Jonot kielikursseille A.3 Kotimaisten kielten opetus ulkomaisille opiskelijoille A. Verkkopalvelut A.5 Tietotekniikkapalvelut A.6 Ryhmätyötilojen saatavuus A.7 Tutkintotodistuksen liite A.8 Kirjastopalveluiden saatavuus Opiskeluinfrastruktuurin indikaattori tarkastelee käytännön järjestelyjä, jotka tukevat opintojen sujumista. Suurelta osin kyse on panostuksista opiskelun tukipalveluihin ja mm. kieltenopetuksen järjestämisestä, jolla on suuri merkitys opiskelualasta riippumatta. Parhaiten indikaattorissa menestyy Helsingin yliopisto, joka suoriutuu tasavahvasti kaikissa mittareissa. on ainoa seitsemän pisteen ylittäjä, seuraaviksi parhaat pisteet saavat Taideteollinen korkeakoulu ja Jyväskylän yliopisto. SYL linjapaperi: Yliopistojen kirjastoista on kehitettävä nykyaikaisia oppimiskeskuksia, joissa opiskelijoilla on mahdollisuus monipuoliseen tiedonhakuun ja opiskeluun. Kaikilla opiskelijoilla on oltava osana tutkintoaan mahdollisuus valtakunnallisen opinto-oikeuden mukaisiin opintoihin. Valtakunnallisen opintooikeuden toteuttamiseen on kohdennettava tarpeeksi resursseja. Kaikille opiskelijoille on myös turvattava mahdollisimman laaja sivuaineoikeus. A Opiskeluinfrastruktuuri T L TUKKK 1

13 A5 OPISKELIJAN VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET Mittarit: A5.1 Hallinnon opiskelijaedustajien opas A5. Hallinnon opiskelijaedustajien koulutus A5.3 Hallinnon opiskelijaedustajien yhteystiedot A5. Opiskelijaedustus epävirallisissa työryhmissä A5.5 Opiskelijaedustus hallituksessa/konsistorissa A5.6 Opiskelijaedustus vaalikollegiossa A5.7 Opiskelijat tasa-arvosuunnitelmassa Opiskelijan vaikutusmahdollisuuksien indikaattori kuvaa toimintatapoja ja opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia yliopiston sisällä. Erityisesti painottuvat opiskelijaedustusta hallinnon eri tasoilla kuvaavat mittarit. Indikaattorissa menestyminen edellyttää opiskelijoiden kattavan osallistumisen toteuttamista yliopiston hallinnon eri tasoilla ja sekä järjestöjen että yksittäisten opiskelijoiden hallinnossa toimimisen tukemista. Johtuen opiskelijaedustusta kuvaavien mittarien suuresta määrästä ja suhteellisen pienistä eroista edustuksessa, ovat löytyneet erot vaikuttaneet suhteellisen vahvasti eri mittarien pisteisiin. Indikaattorin tasolla ero kuitenkin tasoittuu hieman. Parhaat pisteet tästä indikaattorista saavat Helsingin yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Tampereen yliopisto. SYL linjapaperi: Yliopiston olennainen piirre on demokraattinen hallinto, joka perustuu koko yliopistoyhteisön tasavertaiseen osallistumiseen kaikissa yliopistojen päätöksenteko- ja valmistelevissa elimissä. Hallintoelimissä professorien, muun henkilöstön ja opiskelijoiden edustajia on oltava yhtä paljon, eikä ulkopuolisten jäsenten määrä saa ylittää minkään yksittäisen ryhmän edustajien määrää. Yliopistodemokratian periaatteita tulee varjella yliopistohallinnon kehittämisessä. Yliopistojen ja ylioppilaskuntien on sitouduttava hyvän hallinnon periaatteisiin ja osaltaan vastattava siitä että kaikilla yliopiston hallinnossa mukana olevilla on riittävät valmiudet täysipainoiseen ja aktiiviseen osallistumiseen. A5 Opiskelijan vaikutusmahdollisuudet T L TUKKK 13

14 A6 VINVOINTI Mittarit: A6.1 Opiskelijat hyvinvointistrategiassa A6. Opintopsykologit A6.3 Hyvinvointityön organisointi A6. Ajanhallintakurssit A6.5 Opiskelijaliikuntapalveluiden kehittäminen A6.6 Liikunta yliopiston strategiassa A6.7 Liikuntapalveluiden tarjonta A6.8 Hyvinvointipäivän järjestäminen Hyvinvointi-indikaattori uusiutui edellisestä selvityksestä ja sen painoarvoa nostettiin vastaavasti. Indikaattori kuvaa opiskelijoiden hyvinvointipalveluiden organisointia sekä sitä, miten systemaattisesti toiminnan järjestelyjä suunnitellaan opiskelijan hyvinvoinnin näkökulmasta. Indikaattori sisältää useita mittareita, jotka aiheuttavat melko merkittävää eroa pisteissä esimerkiksi sen perusteella, järjestetäänkö yliopistolla opinnoista vapaa hyvinvointipäivä tai onko opiskelijoille tarjolla ajankäyttöön ja ajanhallintaan liittyviä kursseja. Näiden pistemäisten mittarien katsotaan kuvaavan indikaattorin sisällä hyvinvointiin liittyvien ratkaisujen tekoa laajemminkin, ja kokonaisuutena ottaen on nähtävissä, että indikaattorissa hyvin menestyneet yliopistot ovat panostaneet opiskelijan hyvinvoinnin tukemiseen merkittävästi. Hyvinvointi-indikaattorin osalta selvityksen kärkipaikoilta löytyvät Helsingin yliopisto, Lapin yliopisto ja Helsingin kauppakorkeakoulu. SYL linjapaperi: Täysipainoinen yliopisto-opiskelu vaatii tuekseen riittävän toimeentulon, hyvät asumisolosuhteet, terveellisen ravinnon, puhtaan elinympäristön toimivan opiskelijaterveydenhuollon sekä mahdollisuudet riittävään lepoon, liikuntaan ja virkistykseen. Hyvinvoinnin pohjana on myös opiskeluyhteisö, jossa kaikkia kohdellaan tasapuolisesti, ja jossa ei ilmene kiusaamista tai häirintää Opiskelijan hyvinvointi on paitsi itseisarvo myös opintojen sujuvan etenemisen perusedellytys. Hyvinvointi nojaa hyvään terveyteen ja yleiskuntoon, joiden ylläpitämisessä liikunnalla on keskeinen asema. Henkisen hyvinvoinnin kulmakivinä ovat tasapainoiset ihmissuhteet ja yhteisöön kuulumisen tunne. A6 Hyvinvointi T L TUKKK 1

15 YLIOPISTOJEN VERTAILU KOKONAISINDEKSIN PERUSTEELLA Selvityksen tuloksena on yliopistoille laskettu kokonaisindeksit tulososion alussa ilmoitetuilla painokertoimilla eri indikaattoreita painottaen. Kokonaisindeksi kuvaa yliopistoa opiskelijan työympäristönä; sitä, kuinka hyvin eri järjestelyt tukevat opintojen sujuvuutta ja opiskelijan hyvinvointia. Kokonaisindeksi ei kuvaa yliopiston laatua, ei opetuksen, eikä tutkimuksen näkökulmasta. Indeksi nivoo yhteen eri mittarien rakentaman kuvan yliopistosta opiskelijan näkökulmasta. Tulokset ovat hyvin tasaisia, eroa korkeimmat ja matalimmat pisteet saavan yliopiston välillä on alle kaksi pistettä ja kärkiviisikko mahtuu noin puolen pisteen sisään. Yksittäisten indikaattorien sisällä järjestys vaihtelee selvemmin, mutta kokonaisvertailussa erot tasoittuvat. Tasaisuus kuvaa sitä, että huolimatta eri osa-alueiden vaihtelusta, on kaikilla suomalaisilla yliopistoilla opiskelijan näkökulmasta selkeitä vahvuusalueita. Panostukset eri asioihin näyttäytyvät opiskelijalle eri tavoilla, mutta kokonaisuutena ottaen yliopistojen välille ei synny kovin suuria eroja tässäkään selvityksessä. SYL: Tänäkin vuonna selvitys osoittaa, että yliopistot sijoittuvat omien vahvuusalueidensa mukaisesti eri tavoin yksittäisissä mittareissa, mutta kokonaisuutena ottaen tulokset ovat hyvin tasaisia. On edelleen selvää, että tällaisessa selvityksessä joudutaan väistämättä yksinkertaistamaan asioita jossain määrin, eikä tuloksista pitäisi yrittää käyttää ensisijaisesti yliopistojen vertailuun vaan positiivisten kehittämiskohteiden esiin nostamiseen. Näin ollen julkaisemme tänä vuonna viisi parhaiten sijoittunutta yliopistoa järjestyksessä ja loput kahdessa kategoriassa aakkosjärjestyksessä. Kärkiviisikkoon päässeet Helsingin yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto ja Tampereen yliopisto ovat saaneet suhteellisen tasaisesti pisteitä kaikissa eri indikaattoreissa. A Opiskelijan yliopistot T 15

16 Erinomaiset opiskeluympäristöt: (järjestyksessä) 1. Helsingin yliopisto. Tampereen teknillinen yliopisto 3. Helsingin kauppakorkeakoulu. Jyväskylän yliopisto 5. Tampereen yliopisto Hyvät opiskeluympäristöt: (aakkosjärjestyksessä) Joensuun yliopisto Lapin yliopisto Oulun yliopisto Svenska handelshögskolan Taideteollinen korkeakoulu Turun yliopisto Åbo Akademi Tyydyttävät opiskeluympäristöt: (aakkosjärjestyksessä) Kuopion yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Sibelius-Akatemia Teknillinen korkeakoulu Turun kauppakorkeakoulu Vaasan yliopisto 16

17 TULOKSET: YLIOPISTOKAUPUNGIT Tässä luvussa yliopistokaupunkeja vertaillaan eri mittareiden muodostamien indikaattorien perusteella. Jokainen indikaattori on sen mittareiden keskiarvo, ts. esimerkiksi indikaattori B lasketaan mittarien B.1, B. ja B.3 pisteiden keskiarvona. Joissakin mittareissa (esim. B5.1.1 ja B5.1.) on kaksi tai useampia alakohtia, jolloin mittarin (B5.1) pisteet lasketaan alakohtien pisteiden keskiarvona. Luvun lopussa vertaillaan yliopistokaupunkeja muodostamalla B-osan indikaattoreista kokonaisindeksi. Kokonaisindeksi on indikaattorien painotettu keskiarvo, jossa painoarvot ovat seuraavat: B1 Sosiaali- ja terveyspalvelut B Asumispalvelut 3 B3 Liikuntapalvelut 1 B Kulttuuripalvelut ja yhdistystoiminta 1 B5 Liikennepalvelut 1 B6 Opiskelija kuntalaisena 5 B1 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Mittarit: B1.1 Terveyskeskusmaksu B1. Toimeentulotukikäytäntöjen tarkoituksenmukaisuus Sosiaali- ja terveyspalveluita kuvaava indikaattori kuvaa sitä, miten kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa huomioidaan opiskelijat palveluiden käyttäjinä ja kohdataan heidän erityistarpeensa. Koska kyse on suuressa määrin lakisääteisistä palveluista, on opiskelijalähtöisessä palveluiden järjestämisessä kyse myös siitä, miten opiskelijat huomioidaan nimenomaan opiskelijoina. Mittarissa parhaat pisteet saa Turku, joka on ainoa kaupunki, joka on antanut opiskelijoille vapautuksen terveyskeskusmaksuista. Turku menestyy tasaisen hyvin myös toimeentulotuen eri käytäntöjä arvioitaessa. Muiden kaupunkien osalta ei säännönmukaisia eroja havaita, käytännössä erot muodostuvat yhden, korkeintaan kahden toimeentulotukea koskevan käytännön epätarkoituksenmukaisuuden perusteella. Koska yliopisto-opiskelijat ovat yleisesti YTHS:n terveyspalveluiden piirissä, on kaupungin roolia terveyspalveluissa arvioita opiskelijoiden terveyskeskusmaksuja suuntaa antavana mittarina käyttäen. Toisaalta sosiaalipalveluita arvioidaan toimeentulotukea koskevien käytäntöjen mielekkyyden näkökulmasta erityisesti opiskelijaa koskettavissa tilanteissa. Tällaisten järjestelyjen johdonmukainen toteuttamistapa kuvaa sitä, onko mm. palveluohjeistusta suunniteltu opiskelijoita omana palvelun käyttäjäryhmänään ajatellen. Opiskelijalähtöisesti suunniteltujen toimintakäytäntöjen ajatellaan kertovan tällaisesta ajattelusta sosiaali- ja terveystoimialalla laajemminkin. SYL linjapaperi: Opiskelijalla on oltava oikeus hyvään terveydenhuoltoon ympärivuotisesti. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) on nuoruusikään ja opiskeluun liittyvien terveysongelmien asiantuntija. YTHS:n on tarjottava opiskelijoiden terveyden- ja sairaanhoitoon, hammashuoltoon ja mielenterveystyöhön liittyviä palveluita. YTHS on yliopisto-opiskelijoiden oma säätiö ja on perusteltua, että opiskelijat osallistuvat sen rahoitukseen. Kaikille yhtä suuren terveydenhoitomaksun maksaneille on tarjottava samat palvelut. Opiskelijoille on taattava ympärivuotiset ja vuorokautiset, toimivat terveyspalvelut riippumatta asuinpaikasta. Tämä edellyttää toimivaa yhteistyötä YTHS:n ja kunnallisten terveyspalveluiden välillä ja toimivaa tiedotusta opiskelijoille heidän oikeuksistaan myös kunnallisiin terveyspalveluihin 17

18 Opintotuen ja muiden etuuksien yhteensovittamista on kehitettävä niin, etteivät opiskelijan elämäntilanteen muutokset vaaranna toimeentuloa. Etuuksien ja niiden edellytysten on oltava joustavia siten, että ne edistävät opiskelijan mahdollisuuksia suorittaa opintojaan elämäntilanteen sallimalla tavalla. Toimeentulon myöntämiskäytäntöjä on yhtenäistettävä. Pitkällä aikavälillä toimeentulojärjestelmää tulee yhtenäistää ja yksinkertaistaa. B1 Sosiaali- ja terveyspalvelut Helsinki Espoo Turku Tampere Oulu Jyväskylä Joensuu Vaasa Lappeenranta Kuopio Rovaniemi B ASUMISPALVELUT Mittarit: B.1 Opiskelija-asuntojen keskivuokrat B. Muiden asuntojen keskivuokrat B.3 Opiskelija-asuntoyhteisön toiminta asumisviihtyvyyden kehittämiseksi Asumispalveluita koskeva indikaattori kuvaa opiskelijan asumistilannetta kaupungissa sekä kustannustason että asumisviihtyvyyden näkökulmasta. Parhaiten indikaattorista pisteitä saavat Oulu ja Joensuu, jotka menestyvät molemmissa mitatuissa asioissa varsin hyvin. Indikaattori uudistui jonkin verran viimevuotisesta, kun harvemmin toistettaviin erillistutkimuksiin perustuvia mittareita poistettiin selvityksestä. Tämän indikaattorin osalta poistuivat opiskelija-asuntojen tuotantotarvetutkimukseen perustuvat asuntojen määrää koskevat mittarit. Toisaalta mainitut tutkimukset ovat jo itsessään osoittaneet, että opiskelija-asuntotilanteen kehittämistarve vaihtelee kunnissa monista tekijöistä riippuen. Pelkkää asuntojen määrää ei tulisi pitää kovin kattavana mittarina. Näin muutoksin mittari antaa varsin suuren painoarvon asumiskustannuksille eri kaupungeissa. On myös opiskelijoiden toimeentulotutkimuksissa havaittu tosiasia, että asumiskustannuksilla on erittäin suuri merkitys opiskelijan toimeentulolle. Niinpä asumisen kustannustaso on asia, jolla on vaikutusta suurimman osan opiskelijoista opiskeluoloille, ja mittarin tällainen painottuminen perusteltua. SYL linjapaperi: Opiskelijalla on oikeus kohtuuhintaiseen kotiin, joka sijaitsee lähellä opiskelupaikkaa ja palveluita. Valtion on myönnettävä riittävästi tuotantotukea opiskelija-asuntojen rakentamiseen, jotta opiskelija-asuminen on edullista ja laadukasta. Opiskelijalla on oltava mahdollisuus saada tukea asumiskustannuksiinsa ympärivuotisesti. Opiskelija-asuntoja rakennettaessa on kiinnitettävä huomiota esteettömyyteen, yhteisöllisyyden tukemiseen, ympäristöystävällisyyteen, viihtyvyyteen sekä laatuun. Opiskelija-asunnoista on oltava hyvät julkisen ja kevyen liikenteen yhteydet opiskelupaikkakunnan keskustaan ja kampukselle. 18

19 Kuntien on tuettava opiskelija-asuntotuotantoa muun muassa myöntämällä rakennuttajayhteisöille opiskelija-asumiseen soveltuvia tontteja sekä tukemalla opiskelija-asuntotuotantoa kaavoituksen avulla. Kuntien tuotto-odotuksen opiskelija-asuntoyhteisöihin sijoitetusta pääomasta ja tonteista on oltava maltillinen. B Asumispalvelut Helsinki Espoo Turku Tampere Oulu Jyväskylä Joensuu Vaasa Lappeenranta Kuopio Rovaniemi B3 LIIKUNTAPALVELUT B3.1 Opiskelijahinnat liikuntapalveluissa B3. Opiskelijat ja kunnan liikuntapolitiikka B3.3 Opiskelijaryhmät ja kunnan liikuntatilat Liikuntapalveluita selvittävä indikaattori kuvaa sekä opiskelijoiden asemaa liikuntapalveluiden käyttäjinä että erityisesti opiskelijoiden osalta kaupungin liikuntamyönteisyyttä laajemminkin. Korkeimmat pisteet tässä indikaattorissa menevät pääkaupunkiseudulle, Helsingille ja Espoolle. Tuloksessa vaikuttaa voimakkaasti mm. kattavien liikuntapalveluiden edullinen tarjonta. Liikuntapalveluiden toteuttamistapa vaihtelee eri kaupungeissa sen mukaan, kuinka suuren roolin aktiivisesta palvelutarjonnasta mm. kaupunki, yliopisto ja ylioppilaskunta ovat ottaneet. Suurin osa kunnista pärjää joko selvityksen kaupunkeja tai yliopistoja koskevassa osassa liikuntapalveluiden osalta suhteellisen hyvin. Opiskelijan kannalta merkittävintä olisi, että monipuoliset ja laadukkaat palvelut olisi saavutettavissa kohtuullisin kustannuksin. Ratkaisevaa ei tästä näkökulmasta ole, kuka palvelut tarjoaa, jos järjestely yleisesti ottaen koetaan toimivaksi. Paikallisesti syytä onkin kiinnittää huomiota siihen, millainen palvelutarjonnan kokonaisuus on. Hyviksi käytännöiksi muotoutuneita toimintatapojakin voi eri toimijoiden yhteistyöllä kehittää edelleen. 19

20 B3 Liikuntapalvelut Helsinki Espoo Turku Tampere Oulu Jyväskylä Joensuu Vaasa Lappeenranta Kuopio Rovaniemi B KULTTUURIPALVELUT JA YHDISSTOIMINTA B.1 Kulttuuripalveluiden opiskelijahinnat B. Yhdistystoiminnan aktiivisuus Tällä indikaattorilla kuvataan, osin edellistä indikaattoria täydentäen, opiskelijan erilaisia vapaaajanviettomahdollisuuksia kaupungissa. Osansa saavat kulttuuripalveluiden tarjonta hintatason mukaan arvioituna sekä yleiset harrastusmahdollisuudet kaupungissa, joita arvioidaan yhdistystoiminnan aktiivisuudesta johtaen. Indikaattorin tuloksissa näkyy pääkaupunkiseudun laaja eri harrastusmahdollisuuksien tarjonta. Kärkeen ovat nousseet Helsinki ja Espoo. Käytetyistä mittareista johtuen suurta merkitystä sai toisaalta mm. teatterilippujen hinnoittelu, joka on vaikuttanut Turun pisteisiin laskevasti suhteessa muihin. Tämänkin mittarin ajatellaan esimerkinomaisesti kuvaavan opiskelijoiden kulttuuripalveluiden käyttömahdollisuuksia laajemminkin. SYL linjapaperi: Kuntien on tarjottava opiskelijoille laadukkaita ja kohtuuhintaisia kulttuuri- ja liikuntapalveluita sekä tuettava opiskelijoiden kulttuuritoimintaa. Kulttuuri- ja liikuntapalvelut lisäävät opiskelijoiden hyvinvointia viihtyvyyttä ja siten osaltaan luovat sujuvan opiskelun edellytyksiä.

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

OPISKELIJAN YLIOPISTO 2005

OPISKELIJAN YLIOPISTO 2005 OPISKELIJAN YLIOPISTO 2005 YLIOPISTOJEN VERTAILU OPISKELIJAN SILMIN Copyright: Suomen ylioppilaskuntien liitto, 2005 Kannen kuva: Teemu Vehmaskoski: Hanko, 2004 Julkaisija: Suomen ylioppilaskuntien liitto

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola 25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Opintojen edistäminen VAMK tiedote 24.1.2010 Suomen ylioppilaskuntien liitto ry:n hallitusvastaavan Hannu Jaakkolan artikkelista Korkeakoulujen on varmistettava,

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

Johdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010.

Johdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010. STRATEGIA 2015 Johdanto Strategian tarkoitus on ohjata ylioppilaskunnan toimintaa ja päätöksentekoa. Ylioppilaskunnan toimijat vaihtuvat useasti, joten keskeiset tavoitteet ja toimintatavat on syytä kirjata

Lisätiedot

LIITE 2: KYSELYLOMAKE

LIITE 2: KYSELYLOMAKE LIITE 2: KYSELOMAKE YLIOPISTOKOHTAISET KYSYMYKSET 1) Mitä yliopistoa vastaukset koskevat? 2) Ilmoita nimesi ja asemasi ylioppilaskunnassa, sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot tulevat vain tutkijan

Lisätiedot

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Esimerkkinä englanninkieliset koulutusohjelmat Anna Niemelä /Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Mikä on Otus? Otuksen missio Korkeakoulujärjestelmää,

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 10.2.2009 Janne Vainikainen Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen

Lisätiedot

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi:

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi: Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Opiskelijapoliittinen ohjelma Hyväksytty liittokokouksessa 15.4.2012 YKSILÖ Opiskelijan toimeentulo Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon.

Lisätiedot

Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan ammattikorkeakoulupoliittinen ohjelma

Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan ammattikorkeakoulupoliittinen ohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan ammattikorkeakoulupoliittinen ohjelma Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (OSAKO) visio opiskelijan hyvinvointia,

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN IMAGO 2008 YLIOPISTOT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Kirjekysely helmikuussa 2008 17-29-vuotiaat suomalaiset

KORKEAKOULUJEN IMAGO 2008 YLIOPISTOT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Kirjekysely helmikuussa 2008 17-29-vuotiaat suomalaiset Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia tai osia siitä ei saa edelleen toimittaa tai julkaista missään muodossa ilman tutkimuslaitoksen lupaa ja nimen mainitsemista.

Lisätiedot

Hyväksytty edustajiston kokouksessa 4/2012 (21.3.2012) STRATEGIA 2017

Hyväksytty edustajiston kokouksessa 4/2012 (21.3.2012) STRATEGIA 2017 Hyväksytty edustajiston kokouksessa 4/2012 (21.3.2012) STRATEGIA 2017 1 Johdanto Strategian tarkoitus on ohjata ylioppilaskunnan toimintaa ja päätöksentekoa. Ylioppilaskunnan toimijat vaihtuvat useasti,

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2009

Yliopistokoulutus 2009 Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa suoritettiin 23 800 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 2009 yhteensä 23 800 tutkintoa. Suoritettujen tutkintojen

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2014

Yliopistokoulutus 2014 Koulutus 25 Yliopistokoulutus 2 Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli

Lisätiedot

HOPS - HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA (Tietojenkäsittelytieteet)

HOPS - HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA (Tietojenkäsittelytieteet) HOPS - HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA (Tietojenkäsittelytieteet) Nimi: Täytetty..2015 Tämä lomake on tarkoitettu opiskelijoille, jotka suorittavat sekä kandidaatin että maisterin tutkinnon. Tässä

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 2013 Yliopistokoulutus 2012 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2012 169 000

Lisätiedot

Kokemuksia vuorovaikutteisten teknologioiden vaikutuksesta opetuksen kulttuuriin CASE: Tutkimusmetodiikan seminaari aikuismaisteriohjelmassa

Kokemuksia vuorovaikutteisten teknologioiden vaikutuksesta opetuksen kulttuuriin CASE: Tutkimusmetodiikan seminaari aikuismaisteriohjelmassa Kokemuksia vuorovaikutteisten teknologioiden vaikutuksesta opetuksen kulttuuriin CASE: Tutkimusmetodiikan seminaari aikuismaisteriohjelmassa Terho Lassila Harri Eskelinen Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Teknistieteellisen alan opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen. Katariina Alha, OY Jenni Kärkkäinen, TTY

Teknistieteellisen alan opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen. Katariina Alha, OY Jenni Kärkkäinen, TTY 1 Teknistieteellisen alan opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Katariina Alha, OY Jenni Kärkkäinen, TTY Hankkeen taustaa 2 KORKEAKOULUT TIETEENALAT Korkeakoulut matriisiorganisaationa

Lisätiedot

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Peda-forum 21.5.2008 Opintojenseuranta hanke 2005-2008 Opintoprosessien seurantahanke Mukana kaikki teknillistieteelliset

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon vastaanottojen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010 Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon

Lisätiedot

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

Yliopistojen kandipalaute

Yliopistojen kandipalaute Yliopistojen kandipalaute Helena Rasku-Puttonen Korkeakoulujen KOTA-seminaari 17.9.2014 Taustaa Opiskelijoiden aloitteesta v. 2008; useita työryhmiä Palautekyselyiden kartoitus: Opiskelijoiden osallistaminen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Tutorin tehtävälista: Sosiaali- ja opinto-asiat. Tutorleiri Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

Tutorin tehtävälista: Sosiaali- ja opinto-asiat. Tutorleiri Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tutorin tehtävälista: Sosiaali- ja opinto-asiat Tutorleiri Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tutorin tulee tietää kaikesta kaikki! Tutor on kaikkitietävä Tämä ei onneksi ole totta. Tutorin tulee sen

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 LAUSUNTO Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 ASIA: LAUSUNTOPYYNTÖ OPETUS-

Lisätiedot

Opiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille

Opiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille Opiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille Suomen ylioppilaskuntien liitto Johanna Kujala, Projektipäällikkö Kyky-projekti, Campus Conexus II johanna.kujala@syl.fi 044 7800 229 Opiskelukykysuositukset

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ LIITE 3 OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Henkilökohtaisen palkanosan määräytymisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä kriteerejä ja menettelytapoja,

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2009

Yliopistokoulutus 2009 Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa 16 500 opiskelijaa vuonna 2009 Korjattu 20.4.2010 klo 10. Korjattu luku on merkitty punaisella. Oli aiemmin 7 24. Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen

Lisätiedot

Oppijan palvelut ehops-palvelun vaatimusmäärittely. Työpaja 1 13.3.2014 Opetushallitus

Oppijan palvelut ehops-palvelun vaatimusmäärittely. Työpaja 1 13.3.2014 Opetushallitus Oppijan palvelut ehops-palvelun vaatimusmäärittely Työpaja 1 13.3.2014 Opetushallitus Agenda 10.00-10.15 Työpajan avaus, esittäytyminen ja päivät tavoitteet 10.15-12.00 Projektin lähtökohdat - Alustukset

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan!

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! Arvoisa vastaaja Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! 1) Tämä on vapaaehtoistoiminnan paikalliseen infrastruktuuriin liittyvä kartoitus, joka toteutetaan joulutammikuun

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015

Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015 Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015 Kuntaliiton vertailututkimus (toteutus TNS gallup) Erityisasiantuntija Anu Nemlander, puh. 050 563 6180 Erityisasiantuntija Hannele Häkkinen, puh. 050 375 2164

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

TuKKK Turku. Kasv.tdk Rauma Lääk.tdk Mat-l.tdk Oik.tdk

TuKKK Turku. Kasv.tdk Rauma Lääk.tdk Mat-l.tdk Oik.tdk Turun yliiston iskelijoiden muissa yliistoissa suorittamat JOO-innot (laskutetut innot) Vuosina 1999-2005 innot on laskutettu intoviikkoina. Tilastossa tdk- tai yo-kohtaiset kokonaissummat on muutettu

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 6) Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Kuopio Lappeenranta Oulu Rauma Rovaniemi Savonlinna

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan ammattikorkeakoulupoliittinen ohjelma

Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan ammattikorkeakoulupoliittinen ohjelma Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan ammattikorkeakoulupoliittinen ohjelma Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (OSAKO) visio opiskelijan hyvinvointia, vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta 7 Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Yliopisto julkaisee yleisoppaan, jokaista tiedekuntaa varten oman opinto-oppaan sekä kieliopintoja varten on erillisen

Lisätiedot

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018 Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Lähestymistapa Tutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna 2013. Asuntosijoittamisen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät:

Lisätiedot

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton Liikunnan vapaaehtoistoimijoiden (yhdistysten liikuntavastaavat/kerhon liikuttajat) arvio liikuntatoiminnasta

Lisätiedot

HOPS-työkalun lisäksi SoleOPSiin on kytketty vuotuisia kehityskeskusteluja varten kyselypohjat.

HOPS-työkalun lisäksi SoleOPSiin on kytketty vuotuisia kehityskeskusteluja varten kyselypohjat. SoleHops:n ohjeita opiskelijalle Miten muokkaan omaa HOPS:ani? 1 Yleistä 1.8.2014 ja sen jälkeen opintonsa aloittaneet opiskelijat suunnittelevat opiskelunsa SoleOPSissa olevan HOPS-työkalun avulla. Opiskelijan

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Laatunäkökulman vahvistaminen yliopistojen rahoitusmallissa - työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2015 alkaen

Laatunäkökulman vahvistaminen yliopistojen rahoitusmallissa - työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2015 alkaen Laatunäkökulman vahvistaminen yliopistojen rahoitusmallissa - työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2015 alkaen Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot

Lisätiedot

Yliopistojen rahoitusjärjestelmän. - opiskelijoiden ideoita -

Yliopistojen rahoitusjärjestelmän. - opiskelijoiden ideoita - Yliopistojen rahoitusjärjestelmän kehittäminen - opiskelijoiden ideoita - Kysyttiin 1) Millaisia asioita yliopistoissa voisi ja pitäisi mitata? Miten nämä kriteerit voisivat vaikuttaa yliopistojen rahoitukseen?

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HENKILÖ- JA YHTEYSTIEDOT OPINTOSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HENKILÖ- JA YHTEYSTIEDOT OPINTOSUUNNITELMA Kasvatustieteiden tiedekunta Kasvatustieteiden ja ettajankoulutuksen yksikkö Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö EDUTOOL-maisteriohjelma lv 2009-2011 HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HENKILÖ-

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Yliopiston hallinto ja säännöt (ja muuta mukavaa) Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 8.2.2012

Yliopiston hallinto ja säännöt (ja muuta mukavaa) Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 8.2.2012 Yliopiston hallinto ja säännöt (ja muuta mukavaa) Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 8.2.2012 Yliopiston hallinto Yliopiston ylin johto Monijäsenisiä hallintoelimiä Päättäviä toimielimiä

Lisätiedot

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta 2013

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta 2013 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta 2013 Joensuun kaupungin strategiaa Rajaton tulevaisuus toteutetaan elämänkaaren mukaisilla palveluohjelmilla. Työikäisten palveluohjelmassa on yhtenä

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 Ohjaus Tampereen yliopistossa Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 1 Iltapäivän kulku Miksi ohjauksen kokonaissuunnitelma? Opetuksen kehittämispäällikkö Markku

Lisätiedot

Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi. 25/3/2015 Petri Sahlström

Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi. 25/3/2015 Petri Sahlström Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 25/3/2015 Petri Sahlström Työryhmä Oulun yliopisto: Petri Sahlström (puheenjohtaja) Aalto yliopisto: Ingmar

Lisätiedot

Opiskelijapalautteen mahdollisuudet koulutuksen laadun kehittämisessä. 17.2.2014 Olli Silvén, Kandipalaute -työryhmä

Opiskelijapalautteen mahdollisuudet koulutuksen laadun kehittämisessä. 17.2.2014 Olli Silvén, Kandipalaute -työryhmä Opiskelijapalautteen mahdollisuudet koulutuksen laadun kehittämisessä 17.2.2014 Olli Silvén, Kandipalaute -työryhmä Kandipalaute: mitä se on? Suomalainen opiskelijapalautekysely CHE Quest:in pohjalta Varsinaisia

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012

NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 212 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata neuvoloiden vastaanottojen asiakastyytyväisyyttä ja verrata eri

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2011

Yliopistokoulutus 2011 Koulutus 01 Yliopistokoulutus 011 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 8 500 tutkintoa vuonna 011 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 011 yhteensä 8 500 tutkintoa.

Lisätiedot

LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Jyväskylän yliopisto

LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Jyväskylän yliopisto LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Opiskelijalähettiläät ja vertaistutorit presents Opiskelemaan korkeakouluun Opiskelu yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa on joissain suhteissa erilaista.

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2013

Yliopistokoulutus 2013 Koulutus 014 Yliopistokoulutus 013 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 167 00 opiskelijaa vuonna 013 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli 167 00

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa 20 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 5 3 Kadut 3 4 Puistojen hoito

Lisätiedot

Päättäjien kuntakuva. ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi

Päättäjien kuntakuva. ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi Päättäjien kuntakuva ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi Siv Sandberg Åbo Akademi 2015 Päättäjätutkimus 2015 Kohdejoukko 3 652 henkilöä

Lisätiedot

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017. Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017. Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017 Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00 Lähestymistapa Asuntosijoittamisen tuotto (%) = Bruttovuokratuotto (%) + Arvonnousu (%) Bruttovuokratuotto lasketaan

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot