ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN LAPPEENRANNAN SEUDUN OPISKELIJA- ASUNTOSÄÄTIÖN RAKENNUKSISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN LAPPEENRANNAN SEUDUN OPISKELIJA- ASUNTOSÄÄTIÖN RAKENNUKSISSA"

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma Paavo Leinonen ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN LAPPEENRANNAN SEUDUN OPISKELIJA- ASUNTOSÄÄTIÖN RAKENNUKSISSA Työn tarkastajat: Professori Jarmo Partanen Diplomi-insinööri Timo Nurmi Työn ohjaaja: Diplomi-insinööri Timo Nurmi

2 TIIVISTELMÄ Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma Paavo Leinonen Energiatehokkuuden parantaminen Lappeenrannan seudun opiskelijaasuntosäätiön rakennuksissa DIPLOMITYÖ sivua, 21 kuvaa, 15 taulukkoa ja 9 liitettä Tarkastajat: Professori Jarmo Partanen DI Timo Nurmi, Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiö Hakusanat: energiatehokkuus, energiankulutus rakennuksissa, opiskelijaasuminen, E-luku, korjausrakentaminen Jatkuvasti nouseva energian hinta ja kiristyneet energiatehokkuusmääräykset asettavat opiskelijoille vuokra-asuntoja tuottaville palveluntarjoajille uusia haasteita. Opiskelijoiden tulotaso ei seuraa energian nopeaa hinnannousua ja jotta pystytään säilyttämään opiskelija-asuntojen hinta riittävän alhaisena, on kiinnitettävä enemmän huomiota energiankulutukseen. Tämä diplomityö antaa vahvan alkusysäyksen Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiön (LOAS) energiatehokkuustyölle ja tavoitteena on tehdä tehokkaasta energiankäytöstä jatkuvaa jokapäiväistä toimintaa. Energiatehokkuustyöhön ryhdyttiin tutustumalla valittujen vertailuyhteisöjen energiatehokkuustoimintaan ja energiatehokkuuteen Suomen rakennuskannassa. Tilastollisesta tarkastelusta siirryttiin tutkimaan LOAS:n kiinteistökannan nykytilaa asuinrakennuksille suunnitellun energiakatselmusmallin avulla. Tehtyjen havaintojen pohjalta toteutettiin erilaisten energiansäästötoimenpiteiden vaikuttavuuskokeiluja yksittäisissä asuntokohteissa. Saatujen tulosten pohjalta määriteltiin toimenpiteet energiatehokkuustoiminnan jatkamiselle ja parhaiden toimenpiteiden laajentamisesta koskemaan koko LOAS:n rakennuskantaa. Työssä luotiin suositukset myös LOAS:n tuleville laajemmille asuntokohteiden perusparannuksille, joilla energiatehokkuuden tasoa saadaan taloudellisesti kannattavalla tavalla merkittävästi parannettua. Työn kuluessa saatiin aikaiseksi energiatehokkuuden parantamisen kannalta merkittäviä tuloksia. Tehtyjen toimenpiteiden kokonaisvaltaisen käyttöönoton jälkeen LOAS:n energiatehokkuus on valtakunnallista huipputasoa opiskelija-asumista tarjoavien yhteisöjen vuosittaisessa vertailussa.

3 ABSTRACT Lappeenranta University of Technology Faculty of Technology Degree Programme in Electrical Engineering Paavo Leinonen Energy Efficiency in Lappeenranta student housing foundation 2012 Master s Thesis 90 pages, 21 figures, 15 tables and 9 appendices Examiners: Professor Jarmo Partanen M.Sc. Timo Nurmi, Lappeenranta student housing foundation Keywords: energy efficiency, energy consumption in buildings, student housing, renovation Continuously increasing energy prices and tightening energy efficiency regulations set a great challenge for student housing foundations. Income level of students is not following fast increase of energy price and the only option to keep student housing price level low enough is to concentrate more on increasing energy efficiency. This Master s Thesis provides an impulse for energy efficiency work of Lappeenranta student housing foundation (LOAS). The main goal is that energy efficiency work will be continuous and daily activity in LOAS organization. Energy efficiency work started out with making the acquaintance of other student housing foundations and energy efficiency in Finnish buildings. After statistical research there were energy inspections made for all LOAS buildings. Those inspections revealed LOAS buildings presented situation of energy efficiency. On the strength of observation made development of energy efficiency were started with some pilot study in separate LOAS buildings. On the strength of pilot results the final proposal for action were made. This Master s Thesis also created recommendations to energy efficiency actions in LOAS next renovation targets. Results of the Master s Thesis were remarkable for increasing energy efficiency in LOAS buildings. After making all energy efficiency actions in LOAS buildings the energy efficiency level of LOAS will be one of the most impressive among the student housing foundations.

4 ALKUSANAT Tämä työ keskittyy Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiön rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseen. Energiatehokkuus tulee nähdä säätiön toiminnassa keinona, jolla mahdollistetaan tulevaisuudessakin laadukas opiskelija-asumisen taso. Työni aiheesta ja erittäin kannustavasta ohjauksesta tahdon kiittää Timo Nurmea, joka pitkästä työurastaan huolimatta jaksaa ihailtavalla tavalla jatkuvasti innostua uusista asioista. Suuren kiitoksen ansaitsee myös koko muu LOAS:n väki. Ilman apuanne ja positiivista suhtautumistanne muutoksen aikaansaaminen olisi ollut paljon vaikeampaa. Työni tarkastamisesta sekä arvokkaista kommenteista tahdon kiittää professori Jarmo Partasta. Kiitos myös erinomaisesta opetuksesta opintojeni kuluessa. Kaikkein lämpimimmät kiitokset kuuluvat rakkaalle vaimolleni Lauralle. Ilman tukeasi tämä työ ja hieman pitkäksi venähtäneet opinnot olisivat voineet jäädä vain haaveeksi. Kiitos kuuluu myös muulle perheelle ja kaikkia ystäviäni tahdon kiittää koko opiskeluajastani. Te teitte siitä ihmisen parasta aikaa. Lappeenrannassa Paavo Leinonen

5 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Energiatehokkuus Suomessa Energiatehokkuuden määrittely Taustat energiatehokkuustoiminnalle Energiatehokkuus Suomen kiinteistökannassa Energiatodistus ja energiatehokkuusluku Kiinteistöjen energiankulutus Energiankulutus opiskelija-asumisessa Rakennusten LVI-järjestelmät Lämmitys Vesi Sähkö Ilmanvaihto ja automaatio LOAS:N toiminnan esittely LOAS:N rakennusten energiankulutus ja mahdolliset tehostamiskohteet Lämmitysjärjestelmät Vesijärjestelmät Sähköjärjestelmät Energiatehokkuus LOAS:n rakennuksissa Toimenpiteet energian käytön tehostamiseksi Lämmitysjärjestelmän perussäätö Lämpötilan tarkennettu sääohjaus Vedenpaineen säätö ja vesikalustehuolto Vakiopaineventtiilit Vesikalusteiden huolto ja vaihtaminen Kulutuksen seuranta ja rakennusautomaation päivittäminen Sähköjärjestelmät Valaistus Asukassaunat Ohjeistusten ja toimintamallien muuttaminen Energiatehokkuus peruskorjauksia valmisteltaessa Vaipan eristäminen Ikkunoiden vaihtaminen Ikkunoiden energiankulutus Kannattavuus ja elinkaarilaskenta Ikkunavaihdon toimenpidesuositukset... 62

6 7.3 Ilmanvaihtojärjestelmät Valaistusratkaisut Rakennusautomaatio ja kulutusmittaus Mahdollisuudet uusiutuvien energialähteiden käyttöön Asukkaan kulutuskäyttäytymiseen vaikuttaminen Johtopäätökset Toimenpidesuositukset Säästötoimenpiteet Peruskorjausvaiheen ratkaisut Yhteenveto Lähdeluettelo... 86

7 KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET Symbolit ET Q lämm. norm W kiinteistösähkö Q jäähdytys, tilat Q S 17 U E U g L Rakennuksen tai rakennusryhmän energiatehokkuusluku (kwh/brm²/a) Rakennuksen lämmitystarvekorjattu lämmitysenergian kulutus (kwh/a) Rakennuksen kiinteistösähkönkulutus (kwh/a) Rakennuksen tilojen jäähdytysenergiankulutus (kwh/a) Energiankulutus (Wh/m²) Paikkakunnan lämmitystarveluku Lämmönläpäisykerroin(W/m²K) Ikkunan laskennallinen vuotuinen energiankulutus (kwh/m²/a) Lämmönläpäisykerroin(kWh/m²K) Auringonsäteilyn kokonaisläpäisy Ilmavuoto (m³/m²/h) Yksiköt a Vuosi asm² Asuntoneliömetri brm Bruttoneliömetri C Celsiusaste d Päivä h Tunti kk Kuukausi kpa Kilopascal kwh Kilowattitunti kwh/m³ Kilowattituntia/kuutiometri kw/(m³/s) Kilowattia/kuutiota/sekunti l/asp/d Litraa/asuntopaikka/vuorokausi m² Neliömetri m³ Kuutiometri MWh Megawattitunti snt Sentti tco2e Ekvivalenttinen hiilidioksiditonni vko Viikko Euro

8 Lyhenteet ET-luku E-luku EKOREM EPAT EU HQL LED LTO LVI LVISA TMA U-arvo UNFCC Energiatehokkuusluku [kwh/m²,a] Energialuku [kwh/brm²,a] Rakennuskannan energialaskentaan käytettävä laskentamalli Energiatehokkuuden parantamisen menetelmät olemassa olevassa rakennuskannassa Euroopan unioni Elohopealamppu Light Emitting Diode Lämmöntalteenotto Lämmitys-, vesi- ja ilmanvaihtojärjestelmät Lämmitys-, vesi-, ilmanvaihto-, sähkö- ja automaatiojärjestelmät Takaisinmaksuaika Lämmönläpäisykerroin [W/Km²] United Nations Framework Convention on Climate Change Opiskelija-asuntoyhteisöt DAS ELLI HOAS KOAS KOTOPAS LOAS MOAS Opintanner Oppilastalo Pirkka PSOAS SOA VOAS TOAS TYS Domus Arctica säätiö Joensuun Elli Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö Kotkan opiskelija-asunnot oy Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiö Mikkelin opiskelija-asunnot Oy Kiinteistö Oy Opintanner Oppilastalo Oy Pirkan opiskelija-asunnot Oy Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö Suomen opiskelija-asuntosäätiöt ry Vaasan opiskelija-asuntosäätiö Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiö Turun ylioppilaskyläsäätiö

9 1 1. JOHDANTO Suomi on sitoutunut parantamaan energiatehokkuuttaan 20 % vuoteen 2020 mennessä. Tämä on yksi kolmesta keskeisestä Euroopan unionin vuonna 2008 hyväksymän ilmasto- ja energiapaketin tavoitteesta, joilla tavoitellaan ilmakehän kasvihuonekaasupäästöjen tehokasta vähentämistä. Energiatehokkuuden parantaminen näyttelee tärkeää roolia myös kahden muun tavoitteen eli kasvihuonekaasujen 20 % vähentämisen ja uusiutuvien energialähteiden käytön 20 % lisäämistavoitteen saavuttamisessa (Ympäristö 12a). Energiatehokkuustavoitteiden saavuttamisessa rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen on yksi keskeisistä tekijöistä. Suomen rakennuskannassa käytetään noin 40 % maamme energian loppukulutuksesta. Tiukempien rakentamis- ja korjausmääräysten avulla arvioidaan Suomessa saavutettavan noin viiden terawattitunnin vuosittainen energian loppukäytön tehostuminen ja luontaisen tehostamistoiminnan kautta arvion ennustetaan tuplaantuvan. Arviot ja toimenpiteet perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön energiatehokkuustoimikunnan vuonna 2009 julkaisemaan raporttiin ehdotuksista energiasäästön- ja energiatehokkuuden toimenpiteiksi. (TEM 09) Tämä työ on toteutettu toimeksiantona Lappeenrannan seudun opiskelijaasuntosäätiölle (LOAS), ja työn keskeinen tavoite on selvittää LOAS:n energiankulutuksen nykytila ja löytää tehostamistoimenpiteitä energian loppukulutuksesta. Tämän lisäksi tarkastellaan tulevien laajempien peruskorjauskohteiden yhteydessä toteutettavia energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä ja luodaan yleiset toimenpidesuositukset peruskorjausten yhteyteen. Työssä mallinnetaan myös tyypillistä opiskelija-asumisen energiankulutusta ja pohditaan asukkaiden energiankulutustottumuksiin vaikuttavia teknisiä ratkaisuja.

10 /asm²/kk 2 2,4 2,2 2 1,8 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Kuva 1. Opiskelija-asuntosäätiöiden energiakulut ( /asm²/kk) (SOA 2012) Kuva 1 havainnollistaa työn kannalta keskeisen tutkimusongelman. LOAS:n asunnoissa asuva maksaa lämmityksestä, sähköstä ja vedestä suurimman hinnan kaikkiin muihin opiskelija-asuntoyhteisöjen asunnoissa asuviin verrattaessa. Esimerkiksi LOAS:n 30 m² yksiössä energiakulut ovat noin 100 euroa vuodessa suuremmat kuin opiskelija-asuntoyhteisöjen mediaaniarvolla olisi. Energian hintoihin yhteisöjen vaikutusmahdollisuudet ovat vähäiset ja tämä vääristää hieman tilaston merkittävyyttä, mutta antaa silti hyvän kokonaiskuvan yleisestä tilasta ja sitä kautta perusteen energiatehokkuustyön käynnistämiselle LOAS:n rakennuskannassa. LOAS:n korkeat energiankulutukset ovat energian hinnan nousun myötä näkyneet myös koko ajan kasvavina korotuspaineina asuntojen vuokria määriteltäessä. Opiskelija-asumisen tukitasoon ei ole myöskään tehty korotuksia vuoden 2005 jälkeen, jolloin opintotuen asumislisän maksimiosuutta viimeksi on korotettu. LOAS:n tapauksessa energian- ja vedenkulutuksen tehostaminen tulee vaikuttamaan suoraan asukkaiden vuokratason kehitykseen, koska LOAS ei tavoittele toiminnallaan voittoa. Työssä toteutetaan tilastovertailu opiskelija-asuntosäätiöiden energiankulutuksesta ja pureudutaan LOAS:n energiankulutukseen myös asuntokohteittain. Tilastotarkastelun tarkoituksena on löytää opiskelija-asuntoyhteisöjä, joiden energian ja ve-

11 3 denkulutuksessa on havaittavissa jatkuvaa positiivista kehitystä. Näiden vertailuyhteisöjen toteuttamien säästötoimenpiteiden soveltuvuus selvitetään LOAS:n rakennuksissa pilotoimalla niitä ensin yksittäisissä asuntokohteissa. Toimivat ja kannattavasti energiaa säästävät toimenpiteet otetaan käyttöön koko LOAS:n rakennuskannassa. Energiatehokkuusprojektin aikana tehdään LOAS:n rakennuskantaan kerrostaloille suunnitellun energiakatselmusmallin mukaiset kenttäkierrokset kaikissa LOAS:n asuntokohteissa. Mittausten, haastatteluiden ja havaintojen pohjalta tavoitteena on löytää huonosti toimivat järjestelmät sekä tehostamismahdollisuudet energiankulutuksessa. Katselmushavaintoja hyödynnetään myös toimenpideehdotuksia laadittaessa ja säästötoimenpiteiden pilottikohteita valittaessa. Tutkimus toteutetaan yhdistämällä tilastollinen sekä kirjallinen tarkastelu kulutusmittauksiin ja kerrostalojen energiakatselmointeihin. Kenttämittausten ja niiden pohjalta tehtävän yhden asuntokohteen kulutusmallinnuksen avulla saadaan kokonaiskuva energiankulutuksesta LOAS:n rakennuskannassa ja löydetään mahdolliset tehostamiskohteet. Työn kannalta keskeinen toimintaympäristö ja niiden väliset vaikutukset on kuvattu kuvassa 2. Kuva 2. Diplomityön toimintaympäristö ja eri tekijöiden vuorovaikutukset

12 4 Tutkimustuloksia energiatehokkaasta kerrostaloasumisesta löytyy viimeisen parin vuoden ajalta varsin runsaasti. Aiempia tutkimuksia tullaan hyödyntämään työssä muun muassa toteutettavien tehostamistoimenpiteiden valinnassa ja peruskorjausten yhteydessä toteutettavien toimenpiteiden kannattavuuden arvioinnissa. Suomen opiskelija-asunnot (SOA) on koostanut 2000-luvun ajan vertailudataa opiskelija-asuntoyhteisöille keskeisistä mittareista ja myös LOAS on kerännyt systemaattisesti tietoa asuntokohdekohtaisesta energiankulutuksesta. Näin ollen työn alkuvaiheen kannalta keskeinen tutkimusdata on helposti saatavissa ja analysoitavissa. LOAS:n energiatehokkuusprojektilla tavoitellaan 10 % pysyvää laskua LOAS:n energiankulutuksessa. Tavoitteen mukainen energiatehokkuuden nosto tarkoittaisi myös 600 tco2e hiilidioksidipäästöjen vähentämistä mikä olisi varsin merkittävä ympäristöteko ja tukisi hyvin kansallisia ilmastotavoitteitamme joihin olemme sitoutuneet. Toteutettavien toimenpiteiden ja investointien tulee olla kannattavia ja säästötoimenpiteiden pitkäaikaisia ja kestävällä pohjalla olevilla. Hyvin onnistuessaan energiatehokkuuden parantaminen näkyy myös asukastyytyväisyyden paranemisena. Työ luo myös katsauksen energiatehokkuuteen kerrostaloasumisessa ja havainnollistaa opiskelija-asumisen erityispiirteitä energian ja vedenkulutuksen osalta.

13 5 2. ENERGIATEHOKKUUS SUOMESSA Energian tehokkaaseen käyttöön kiinnitetään koko ajan enemmän huomiota, sillä energiatehokkuuden paranemisen on havaittu olevan keskeinen keino saavutettaessa koko ajan kiristyviä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteita. Suomen loppuenergian kulutuksesta rakennusten lämmittämiseen kuluu noin neljännes. Suomen energiankulutuksen loppukäytön jakaantumista eri sektorien välillä on havainnollistettu kuvassa 3. Rakennuksiin kohdistuvan energiankulutuksen tehostaminen on ollut 2000-luvun ajan yhtenä painopisteenä energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävissä toimenpideohjelmissa (TEM 09). Tämä on konkretisoitunut muun muassa erilaisten rakennus- ja korjausmääräysten selvänä tiukentumisena. Muut 13 % Rakennusten lämmitys 26 % Teollisuus 45 % Liikenne 16 % Kuva 3. Energian loppukulutus sektoreittain (SVT 12a) 2.1 Energiatehokkuuden määrittely Energiatehokkuus on käsitteenä laaja ja voidaan ymmärtää usealla eri tavalla. Käsitettä ei ole myöskään kovin tarkasti kirjallisuudessa määritelty. Energiatehokkuus pitää sisällään sen, että energiaa ei käytetä turhaan ja toisaalta sen, että käytettävissä oleva energia käytetään mahdollisimman hyödyllisesti eli tehokkaasti

14 6 (Ahola 12). Tämänkaltainen määritelmä soveltuu energiatehokkuuden määritelmäksi hyvin käyttöalueesta riippumatta. Tässä työssä energiatehokkuuden parantamisella tarkoitetaan sekä turhan kulutuksen vähentämistä eli toisin sanoen energiansäästöä, kuin myös käytettävissä olevan energian mahdollisimman tarkkaa hyödyntämistä. Usein energiatehokkuuteen käsitteenä yhdistetään vahvasti hyötysuhteen laskenta ja erilaisten prosessien hyötysuhteen nostaminen. Vaikutukseltaan kaikkein merkittävin energiatehokkuuden parantamisen keino on kuitenkin turhan loppukulutuksen vähentäminen eli energian säästäminen (Ahola 12). Rakennuksien energiatehokkuutta kuvataan yleisesti energiatehokkuusluvulla, jota käsitellään tarkemmin työn luvussa Taustat energiatehokkuustoiminnalle Energiatehokkuutta ja energian säästöä on Suomessa omana kokonaisuutenaan ryhdytty miettimään jo öljykriisin yhteydessä vuonna 1974 ja tämän jälkeen energiansäästötoimikunnan mietinnössä vuonna 1980 (NEAAP-2 11). Energiatehokkuustoiminta ja sen nykyiset taustat ovat kansainvälisessä ilmastosopimuksessa (UNFCC) ja sitä täydentävässä Kioton sopimuksessa. Kioton sopimuksen mukaisesti Suomen tulee vuoden 2012 loppuun mennessä saavuttaa kasvihuonekaasupäästöissään vuoden 1990 päästötaso. Kioton sopimuskausi päättyy vuoden 2012 lopussa, mutta Euroopan unioni on päättänyt jo kauemmas ulottuvista kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteista. Vuonna 2008 Euroopan unionissa hyväksytyssä ilmasto- ja energiapaketissa määriteltiin 20 % vähennystavoite kasvihuonekaasupäästöille, 20 % lisäystavoite uusiutuvien energialähteiden käytölle ja 20 % tavoite energiatehokkuuden nostamiselle. Ilmastopakettia täydentää vuonna 2010 hyväksytty Energia strategia. (Ympäristö 12a) Suomessa on laadittu energiansäästöohjelmat vuosina 1992, 1995, 2000 ja Tämän jälkeen energiatehokkuustoimenpiteet ovat olleet osa valtioneuvoston eduskunnalle antamaa ilmasto- ja energiapoliittista selontekoa. Tämän lisäksi valtiovalta on vuonna 2009 antanut tulevaisuusselonteon ilmasto- ja energiapolitiikasta. Valtioneuvosto on tehnyt myös useita periaatepäätöksiä

15 kwh/m³ 7 energiatehokkuustoimintaan liittyen. Näistä keskeisimpiä ovat vuonna 2008 annettu periaatepäätös korjausrakentamisesta ja vuonna 2010 annettu päätös energiatehokkuustoimista (NEAAP-2, 11 s.16 22). Energiatehokkuuden parantamista kiinteistökannassa koskeviin keskeisiin lakeihin tehdään katsaus työn seuraavassa luvussa. 2.3 Energiatehokkuus Suomen kiinteistökannassa Noin puolet Suomen asuinkerrostalokannasta on rakennettu ennen 1980-lukua. Suuri osa taloista on jo peruskorjattu, mutta valtaosaa odottaa lähivuosina suurempi peruskorjaus. Näissä taloissa energiansäästöpotentiaali on suuri, sillä rakennusaikaan talojen energiankulutuksiin ei juuri kiinnitetty huomiota (Jaakkola 12). Kuvassa 4 on esitetty vuosien aikana rakennettujen kerrostalojen keskimääräisen lämmitysenergian kulutusta. Kuva havainnollistaa hyvin energiatehokkuuden kehittymistä Suomen rakennuskannassa. 60 Lämmitysenergian kulutus Kuva 4. Eri aikakausina rakennettujen kerrostalojen keskimääräinen lämmitysenergiankulutus (Normitettu kulutus vuoden 2004 kulutukseen) (Neuvonen 06) Euroopan unionin energiatehokkuusdirektiivi (2002/91/EY) toimeenpantiin Suomessa vuonna 2007 säätämällä lait rakennusten energiatodistuksesta (489/2007) ja kylmälaitteiden energiatehokkuuden tarkastamisesta (489/2007). Tämän lisäksi voimaan astui ympäristöministeriön asetus energiatodistuksesta

16 8 (765/2007) ja energiatehokkuuden laskentamenetelmistä, jotka on esitetty Suomen rakennusmääräyskokoelmassa osassa D5. Energiatehokkuusdirektiivin täytäntöönpanossa uudistettiin myös muut energiatehokkuutta käsittelevät rakennusmääräyskokoelmat. Vuonna 2010 aiemmin päivitettyjä rakennusmääräyskokoelmia uudistettiin samana vuonna voimaan astuneen uuden energiatehokkuusdirektiivin pohjalta ja voimaan tulivat 30 % edellisiä määräyksiä tiukemmat energiamääräykset. Heinäkuussa 2012 tuli voimaan uusi asetus rakennusten energiatehokkuudesta. Tiukentunut asetus kiristi energiatehokkuusvaatimuksia 20 prosentilla entisestään. Lisäksi kokonaisenergiankulutuksen tarkastelussa siirryttiin käyttämään energialukua eli E-lukua. E-luku on energiamuotojen painokertoimilla painotettu rakennuksen vuotuinen ostoenergian kulutus rakennustyypin normaalilla käytöllä lämmitettyä nettoalaa kohti. (RakMk D3) Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä on määrä hyväksyä vuoden 2012 aikana ja muiden kuin viranomaiskäytössä olevien rakennusten osalta sen määräykset astuvat voimaan vuoden 2013 heinäkuussa (Ympäristö12b). LOAS:n seuraava laajempi peruskorjaushanke on suunniteltu alkavaksi vuonna 2014, joten korjauksen suunnitteluvaiheessa uusi asetus tulee huomioida. Rakennuksen korjaushankkeeseen ryhtyvän tahon tulee asetuksen mukaan esittää toimenpiteet, joilla rakennuksen energiatehokkuutta aiotaan parantaa. Mikäli jonkin osa-alueen (esim. ilmastoinnin) energiatehokkuusmääräystä ei pystytä järkevästi toteuttamaan, voidaan tekemättä jättäminen kompensoida toteuttamalla muut toimenpiteet vaadittua tehokkaampina. (Ympäristö12b) Korjausrakentamisessa kokonaisenergiatehokkuuden parantamiselle on kolme toteuttamisvaihtoehtoa. Vaihtoehtona on toteuttaa kaikki asetuksessa annetut toimenpidevaatimukset, jotka koskevat rakennuksia ja sen teknisiä järjestelmiä. Toinen vaihtoehto on saavuttaa vaadittu energiankulutuksen taso nettoneliömetriä kohden. Kolmas vaihtoehto on vaihtoehtoisesti riittävän alhainen energialuku alkuperäiseen laskennalliseen E-lukuun verrattuna. Rakennusosia koskevat tehostamismääräykset ovat kaikkien rakennuksen vaipan osien U-arvoja koskevia.

17 9 Rakennustekniset vaatimukset koskevat ilmanvaihdon toteuttamista, lämmitysjärjestelmän hyötysuhdetta ja vesi- ja viemärijärjestelmien uusimista. Vaatimukset on esitetty tarkemmin taulukossa 1. Asuinkerrostaloille suurin sallittu energiankulutus lämmitettyä nettoneliömetriä kohden on 130 kwh/m² tai suurin sallittu energialuku 15 % alkuperäistä laskennallista E-lukua alhaisempi. (Ympäristö12b) Taulukko 1. Korjausrakentamisen energiatehokkuuden parantamista koskevat rakennusosakohtaiset ja teknisiä järjestelmiä koskevat vaatimukset (Ympäristö12b). Rakennusosakohtaiset vaatimukset Teknisten järjestelmien vaatimukset 1) Ulkoseinä: Alkuperäinen U-arvo x 0,5 tai U-arvo enintään 0,17 W/(m²K) 2) Käyttötarkoituksen muuttuessa kuten kohdassa 1 tai U-arvo enintään 0.6 W/(m²K) 3) Katto: Alkuperäinen U-ravo x 0,5 tai U-arvo enintään 0,09 W/(m²K) 4) Käyttötarkoituksen muuttuessa kuten kohdassa 3 tai U-arvo enintään 0,6 W/(m²K) 5) Alapohja: Parannetaan mahdollisuuksien mukaan, ei saa heikentyä 6) Ikkunat ja ovet: Uudet, U-arvo enintään 1.0 W/(m²K). Vanhat, korjatessa parannetaan lämmönpitävyyttä mahdollisuuksien mukaan. Rakennuksen ilmanvaihdon poistoilmasta otettava lämpöää talteen lämpömäärä, joka vastaa vähintään 45% ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsemasta Koneellisen tulo- lämpömäärästä ja poistoilmajärjestelmän ominaissähköteho saa olla enintään 2,0 kw/(m³/s) Koneellisen poistoilmajärjestelmän ominaissähköteho saa olla enintään 1,0kW/(m³/s) Ilmastointijärjestelmän ominaissähköteho saa olla enintään 2,5 kw/(m³/s) Lämmitysjärjestelmien hyötysuhdetta parannetaan laitteiden ja järjestelmien uusimisen yhteydessä mahdollisuuksien mukaan Vesi- ja viemärijärjestelmät uusitaan samojen määräysten mukaan kuin uudisrakentamisessa 2.4 Energiatodistus ja energiatehokkuusluku Euroopan unionin direktiivi 2002/91/EY ja sen noudattamiseksi Suomessa toimeenpantu laki 487/2007 ja ympäristöministeriön asetus energiatodistuksesta 765/2008 määräävät, että lähestulkoon kaikista rakennuksista tulee laatia energiatodistus. Laissa 487/2007 rakennusten energiatodistuksesta määrätään, että rakennuksen energiatehokkuuden arvioimiseksi tulee rakennuksen tarkoitustaan mukaiseen käyttöön tarvittava energiamäärä ilmoittaa rakennuksen energiatodistuksessa.

18 10 Energiatodistuksien myötä saman käyttötarkoituksen rakennusten keskinäinen energiatehokkuuden vertailu on helpompaa. Erillinen energiatodistus tai energiakatselmuksen yhteydessä annettava energiatodistus on voimassa kymmenen vuotta. Energiatodistuksessa määritellään rakennukselle energiatehokkuusluku, mikä kertoo rakennuksen energiatehokkuuden tason. (487/2007) Energiatehokkuusluku (ET-luku) saadaan jakamalla rakennuksen tarvitsema vuotuinen energiamäärä rakennuksen bruttopinta-alalla. Energian kulutustietojen tulee olla luotettavia ja kattaa kaikki rakennuksessa kuluva energia. Energiatehokkuusluvun tulee olla nähtävillä asuntoa vuokrattaessa tai myytäessä. Energiatodistuksen antajan tulee olla ympäristöministeriön hyväksymä pätevöitynyt asiantuntija. Energiatehokkuusluku suurille asuinrakennuksille voidaan määritellä kaavan 1 mukaisesti. (765/2007) (1) jossa, Rakennuksen Energiatehokkuusluvun luokitteluasteikkona käytetään asteikkoa A-G. A-luokan rakennusten energiankulutus on alhaisin ja G-luokan korkein. Rakennusten energiatehokkuuslukujen luokittelutaulukot on määritelty rakennusten käyttötarkoitusten mukaan. LOAS sijoittuu suurten asuinrakennusten käyttötarkoitusluokkaan. Luokan energiatehokkuuslukuja vastaavat energiatehokkuusluokat on esitetty taulukossa 2. (765/2007)

19 11 Taulukko 2. Suurten asuinrakennusten energiatehokkuusluokat nykyisellä ET-luvulla ja uudella E-luvulla Energiatehokkuusluokka Energiatehokkuusluku (ET-luku, kwh/brm²/vuosi) Energiatehokkuusluku (E-luku, kwh/m²) A ET 100 E-luku 60 B 101 ET E-luku 90 C 121 ET E-luku 130 D 141 ET E-luku 160 E 181 ET E-luku 190 F 231 ET E-luku 240 G ET 281 E-luku 241 EU:n energiatehokkuusdirektiivi on sittemmin vuonna 2010 uudelleenlaadittu ja sen määräysten mukaisesti myös jäsenvaltioiden tuli antaa direktiivien määräykset toimeenpanevat lait vuoden 2012 heinäkuun loppuun mennessä. Suomessa uuden direktiivin mukainen uusi laki rakennusten energiatodistuksesta on ollut alkuvuoden aikana lausuntokierroksella ja se on määrä hyväksyä syksyn 2012 aikana. (HE 12) Keskeisenä ongelmana voimassa olevassa energiatodistusmenettelyssä on pidetty sitä, että todistuksen antotapoja on tilanteesta riippuen todella paljon ja todistukset eivät näin ollen ole olleet vertailukelpoisia. Nykyinen todistus perustuu myös lämmitettyyn bruttoalaan ja suosii paksuja seinärakenteita. Se ei myöskään vastaa uudisrakennusten energiatehokkuuden määräytymistä koskevia osoittamisvaatimuksia. Uudisrakentamisen energiamääräyksiä koskevien muutosten vuoksi myös energiatodistusten antamiseen tulee tehdä muutoksia. (HE12) Keskeisin muutos nykyisen ET-luvun laskentaan on eri energiamuotojen ympäristövaikutuksia kuvaavien kertoimien käyttöönotto uutta E-lukua laskettaessa. Esityksen mukaiset lämmitysmuotojen kertoimet on listattu taulukkoon 3. E-luku lasketaan rakennuksen nettoalaa kohden ja energiatodistuksen laadinta tulee perustaa laskennalliseen energiankulutukseen eikä todistusta voi enää laatia toteutuneeseen kulutukseen perustuen. Laskennallisen energiankulutuksen määrittelyssä määräykset menevät uudisrakennusten energiatehokkuusmääräysten mukaisesti. Uusissa energiatodistuksissa tulee myös olla suosituksia rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseksi kustannustehokkaasti. Uudessa laissa säädetään myös tarkemmin energiatodistusten laatijoiden pätevyydestä sekä todistusmenetelmiä

20 12 valvovan elimen toimimisesta sekä lain noudattamatta jättämisestä. Uudistuvan energiatodistuksen piiriin tulevat myös aiemmin lain ulkopuolelle jääneet vanhat pientalot. Vanhoissa pientaloissa todistus tarvitaan myynnin tai vuokrauksen yhteydessä. (HE12) Taulukko 3. Kertoimet eri lämmitysmuodoille energiatehokkuuslukua laskettaessa (Energiatodistus 2012) Sähkö 1,7 Kaukolämpö 0,7 Kaukojäähdytys 0,4 Fossiiliset polttoaineet 1 Uusiutuvat polttoaineet 0,5 LOAS:n asuntokohteiden energiatehokkuutta ja energiatehokkuuslukuja on tarkasteltu työn myöhemmässä vaiheessa. LOAS:n asuntokohteiden energiatehokkuusluvut löytyvät työn liitteestä yksi. Uuden energiatodistuslain mukaiset E- luvut on myös laskettu työn liitteessä kaksi. Huomioitavaa on kuitenkin se, että laskennan perusteena on edelleen käytetty kulutustietoihin pohjautuvaa laskentaa eikä rakennuksen ominaisuuksiin pohjautuvaa laskentamallia niin kuin uusi laki tulee edellyttämään.

21 13 3. KIINTEISTÖJEN ENERGIANKULUTUS Suomessa on vuoden 2011 heinäkuussa tilastojen mukaan noin 1,4 miljoonaa rakennusta, joista 85 % on asuinrakennuksia. Noin kolmen miljoonan asunnon kokonaistilavuus on miljoonaa kuutiota, joista asunrakennusten osuus on noin 60 % (NEAAP-2 11). Kuvassa 5. on esitetty energian kokonaiskulutuksen jakautuminen Suomen rakennuskannassa. Lämmitysmuodoista selkeästi käytetyin on kaukolämpö, jonka piiriin myös LOAS:n kohteista yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kaikki rakennukset kuuluvat. Lämmityssähkö 12 % Puu ja pelletti 12 % Huoneisto- ja kiinteistösähkö 33 % Öljy ja maakaasu 14 % Kaukolämpö 29 % Kuva 5. Energian käytön jakautuminen suomen rakennuskannassa (NEAAP-2 11) 3.1 Energiankulutus opiskelija-asumisessa Opiskelija-asumisen erityispiirteet vaikuttavat myös energiankulutusta tarkasteltaessa. Opiskelija-asumisen keskeisintä erityispiirrettä tavanomaiseen asumiseen verrattuna on havainnollistettu kuvassa 6. Kuvassa on LOAS:n koko rakennuskannan kuukausittainen käyttöastenormeerattu vedenkulutus vuodelta Keskeinen ero vertailtaessa opiskelija-asumista yleiseen kerrostaloasumiseen on se, että opiskelijat viettävät asunnoissaan tiettyinä kausina selvästi vähemmän aikaa. Tähän vaikuttavat merkittävästi muun muassa korkeakoulujen pitkä joululoma ja se, että moni opiskelija työskentelee kesän toisella paikkakunnalla pitäen silti vuokrasuhteen opiskelija-asuntoonsa. Erityisesti tämä seikka heijastuu veden ku-

22 m³ 14 lutukseen, jossa opiskelija-asuntosäätiöiden yleinen taso on selkeästi alhaisempi kuin yleinen kerrostaloasumisen kulutus, joka on noin 155 litraa asukasta kohden vuorokaudessa (Virta 11 s.26). Pienempi vedenkulutus laskee luonnollisesti myös lämmitysenergiankulutusta Kuva 6. LOAS vuoden 2011 käyttöastenormeerattu kokonaisvedenkulutus Suomen opiskelija-asuntosäätiöt SOA ry on kerännyt tilastotietoa opiskelijaasumisesta opiskelija-asuntoyhteisöjen käyttöön systemaattisesti jo 1990-luvulta lähtien. Tilastotiedot sisältävät myös opiskelija-asuntoyhteisöjen kokonaisenergiankulutuksista lämmön-, veden- ja sähkönkulutuksien osalta. Nämä tilastot ovat arvokkaita tälle diplomityölle ja vertailukohta LOAS:n energian käytön nykytasolle onkin haettu pääsääntöisesti vertailusta SOA:n tilastoihin (SOA 2011). Kerrostalojen energiankulutuksesta on nykyään saatavilla melko niukasti julkaistua tilastotietoa. Tilanne paranee jatkossa merkittävästi, kun Suomen virallinen tilasto julkaisee vuonna 2012 ensimmäistä kertaa tilaston asumisen energiankulutuksesta. Tilasto tullaan jatkossa julkaisemaan vuosittain (SVT 12b). Opiskelija-asumiselle tyypillistä on, että energian- ja vedenkulutus on huomioitu vuokrassa, eikä omalla kulutuksella ole vaikutusta perittävään vuokraan. Energiatehokkuuden parantamisen kannalta tämä luo suuren haasteen, sillä kaikkein paras energiatehokkuuden tasoa nostava keino on kulutustottumusten muuttami-

23 Asuntojen keski-ikä 15 nen (Virta 11). Kulutustottumusten muuttamisessa tehokkainta olisi se, että kaikki maksaisivat energiasta ja vedestä oman kulutuksensa mukaisesti. Opiskelija-asuntoyhteisöjen asuntopaikkojen määrät ja siten yhteisöjen koot vaihtelevat paljon. Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö on selkeästi suurin, jonka jälkeen Tampereen, Turun, ja Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiöt. Tämän jälkeen tulevat keskisuuret yhteisöt, joihin myös LOAS lukeutuu. Tämän lisäksi on joukko pienempiä yhteisöjä, joiden asuntopaikkamäärät ovat alle tuhannen. Myös asuntojen keski-ikä vaihtelee suuresti paikkakunnittain. Kuvaan 7 on koottu opiskelija-asuntoyhteisöjen asuntopaikkojen kokonaismäärät ja asuntojen keskimääräinen ikä. Tietoa on käytetty yhtenä tekijänä valittaessa LOAS:lle hyvin soveltuvia vertailuyhteisöjä, joiden energiatehokkuustoimintaan paneudutaan työssä tarkemmin. 25,0 20, ,0 10,0 5, ,0 0 Asuntojen keski-ikä (a) Asuntopaikat (kpl) Kuva 7. Suomen opiskelija-asuntoyhteisöjen asuntopaikkojen kokonaismäärät ja asuntojen keskiiät yhteisöittäin LOAS:n energiatehokkuuden parantamisessa yhtenä keskeisenä keinona on tutustua LOAS:n kannalta sopivien vertailuyhteisöjen suorittamiin energiatehokkuustoimenpiteisiin ja soveltaa niistä LOAS:n toimintaympäristöön hyvin sopivia energiatehokkaita ratkaisuja. Yhteisöjen koon ja asuntojen iän perusteella vertailuyhteisöiksi päätettiin valita Keski-Suomen opiskelijaasuntosäätiö (KOAS), Vaasan opiskelija-asuntosäätiö (VOAS) ja Joensuun

24 kwh/rkm³/a 16 Elli (ELLI). Tämän lisäksi päätettiin tutustua myös Tampereen seudun opiskelijaasuntosäätiön (TOAS) energiatehokkuustoimintaan, koska TOAS:n toiminnassa on laajemmin käytössä LOAS:lla pilotointivaiheessa olevia energiansäästöjärjestelmiä. Valintaa tehtäessä haluttiin vertailuyhteisöiksi myös sellaisia yhteisöjä, joiden energiatehokkuustoimet 2000-luvulla voidaan luokitella vaikuttaviksi LOAS:n näkökulmasta. Vertailukohteiksi otettujen yhteisöjen ja LOAS:n energiankulutukset lämmön, veden ja sähkön osalta 2000-luvulla on esitetty kuvissa 8, 9 ja 10. Kuviin on lisätty tämän lisäksi kaikkien opiskelijaasuntoyhteisöjen tilastomediaani vertailuarvoksi. 54,00 52,00 50,00 48,00 46,00 44,00 MEDIAANI TOAS KOAS ELLI LOAS 42,00 40,00 38, Kuva 8. Vertailuyhteisöjen lämmön ominaiskulutus normeerattuna Jyväskylään (kwh/rkm³/a) LOAS:n lämmönkulutuksessa kehitys on ollut 2000-luvulla muiden yhteisöjen kulutuksiin verrattuna vähäistä, sillä kaikkien vertailuyhteisöjen nykyinen kulutustaso on selvästi LOAS:tä alhaisempi. LOAS:n kulutustaso on pysynyt melko ennallaan, mikä kertoo, ettei selkeitä energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä ole juuri tehty. Viime vuosien kulutuksen nousu antaa viitteitä lämmitysjärjestelmien mahdollisesta epätasapainosta. Myöskään vuosittain tehtyjen laajempien peruskorjausten yhteydessä energiatehokkuuden tasoa ei ole pystytty nostamaan. Vertailun pohjalta voidaan myös tehdä selkeä johtopäätös, että kaikissa vertailukohteissa lämmityksen energiatehokkuuden parantamiselle on tehty selkeitä tehostamistoimenpiteitä.

25 kwh/rkm³/a l/asp/d MEDIAANI TOAS KOAS ELLI VOAS LOAS Kuva 9. Vertailuyhteisöjen veden käyttöastenormeerattu ominaiskulutus (l/asp/d) Vertailu veden käyttöastenormeeratuista ominaiskulutuksista osoittaa sen, että vertailuyhteisöt ovat tehneet LOAS:n näkökulmasta erittäin vaikuttavia toimenpiteitä vedenkulutuksen alentamiseksi. LOAS:n vedenkulutuksen kehitys on ollut nousevaa. Tähän yhtenä syynä voidaan nähdä LOAS:n asukaskunnan kansainvälistymisen. LOAS:n omista asuntokohdekohtaisista tilastoista voi nähdä, että kansainvälisten opiskelijoiden käyttöön kohdennetuissa asuntokohteissa keskimääräinen vedenkulutus on selvästi korkeampaa kuin muissa asuntokohteissa. Vertailuyhteisöillä kulutuksen lasku on ollut suuruudeltaan melko identtistä, joten myös tehtyjen energiatehokkuustoimenpiteiden voidaan olettaa olleen samankaltaisia. Vedenkulutuksen laskulla on luonnollisesti vaikutusta myös lämmitysenergian kulutukseen. 20,00 19,00 18,00 17,00 16,00 15,00 14,00 13,00 MEDIAANI TOAS KOAS ELLI VOAS LOAS 12,00 11,00 10, Kuva 10. Vertailuyhteisöjen sähkön ominaiskulutus (kwh/rkm³/a)

26 18 Sähkönkulutus on vedenkulutuksen ohella erittäin riippuvainen opiskelijoiden kulutustottumuksista. LOAS:n kulutustrendi sähkön ominaiskulutusvertailussa on ollut 2000-luvulla hieman laskeva. Kulutuksien vertailuissa pientä vääristymää voi aiheuttaa se, että sähkölämmitteisten kohteiden energiamäärät ovat saattaneet jäädä sähkön kulutuslukemiin. VOAS:n alhaista sähkön ominaiskulutuksen tasoa selittää se, että osassa VOAS:n kohteista asukas tekee oman sähkösopimuksen ja maksaa itse kuluttamansa sähkön. Sähkön kulutuksessa suuri vaikutus on myös asuntojen varustelutasolla ja yleisesti arvioiden LOAS:n asuntojen varustelutaso on varsin korkeaa. Havainto tehtiin kiinteistöihin tehtyjen katselmusten yhteydessä. Yleiseen opiskelija-asumiseen suhteutetun poikkeuksellisen hyvän varustelutason voidaan olettaa johtuvan tekniikan ja kaupan alan hyvästä työllistymisestä opiskeluaikana kesätöihin ja opiskelujen aikaisiin töihin. Kaiken kaikkiaan LOAS on energiankulutuksessa jonkin verran korkeammalla tasolla vastaavan kokoisiin opiskelija-asuntoyhteisöihin nähden. Suurimmat vaikutusmahdollisuudet energiansäästötoimenpiteillä on pienentää veden ja lämmitysenergiankulutusta. Sähkönkulutuksesta valtaosa on asukkaiden käyttämää huoneistosähköä ja täysin riippuvaista asukkaiden kulutustottumuksista. 3.2 Rakennusten LVI-järjestelmät Rakennuksessa vallitsevia olosuhteita kuten lämpötilaa ja sisäilman laatua hallittaessa rakennuksen LVI-järjestelmät ovat keskeisessä osassa. Lämmitys-, vesi, ja ilmastointijärjestelmien lisäksi tälle työlle olennaista on talojen sähkö- ja automaatiojärjestelmien tunteminen. Tässä luvussa kuvataan yksinkertaisella tasolla rakennusten LVISA-järjestelmien keskeinen toiminta. Järjestelmät voidaan toteuttaa usealla tavalla, mutta tässä työssä keskitymme tarkastelemaan järjestelmämalleja, jotka ovat LOAS:n kiinteistöissä yleisesti käytössä.

27 Lämmitys Rakennuksessa tarvitaan lämpöä huonetilojen lämmitykseen, tuloilman lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen. Lämmitysjärjestelmään kuuluu lämmönkehityslaitteet, joissain tapauksissa lämmön varastointi, lämmönjakojärjestelmä sekä säätö- ja ohjauslaitteet. (Motiva 12a) LOAS:n kohteet ovat yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kaukolämpöverkossa eli lämmöntuotannosta vastaa paikallinen energiayhtiö suurissa tuotantoyksiköissä ja lämpö siirretään asiakkaalle kaukolämpöverkossa kiertävän kuuman veden avulla. Kaukolämpöverkossa lämpö siirretään asuinkiinteistön lämmönjakohuoneeseen, joka on yleensä varustettu ainakin kahdella lämmönsiirtimellä. Toinen lämmönsiirrin huolehtii lämmitysverkoston ja toinen siirrin lämpimän kiertoveden lämmittämisestä. Kaukolämpöä käyttävissä taloissa ei tarvita erillistä varaavaa systeemiä. Yleisimmin kaukolämpöä käyttävässä rakennuksessa lämmönjakojärjestelmänä käytetään vesikeskuslämmitystä, jonka voi toteuttaa patteri- tai lattialämmityksenä. LOAS:n kohteissa käytössä on vesikiertoinen patterilämmitys. (Motiva 12a) Kaukolämpöverkossa lämmönkehityslaitteena toimivat siis lämmönsiirtimet joita on omansa lämmitysverkostolle ja lämpimän kiertoveden verkostolle. Lämmönluovutuksesta huolehtivat huoneistoissa sijaitsevat patterit ja jäähtyneelle paluuvedelle on oma verkostonsa. Jotta järjestelmä tuottaisi kiinteistöön oikean määrän lämpöä, on lämmitysjärjestelmä varustettu erilaisilla säätö- ja ohjauslaitteilla. Niiden tehtävä on pitää sisäilman lämpötila oikealla tasolla lämmitystarpeen muutosten mukaisesti. Järjestelmän säätöä ja ohjausta on käsitelty laajemmin rakennusautomaatio-osiossa, mutta karkeasti voidaan sanoa, että lämmityksen perussäätö tehdään linjasäätöventtiilien avulla ja huoneistoissa sijaitsevilla patterien termostaateilla toteutetaan järjestelmän hienosäätö. Tämän jälkeen oikean lämpöinen riittävä vesikierto varmistetaan kaukolämpökeskuksen oikeilla säädöillä. (Motiva 12a) Yhdessä LOAS:n asuntokohteista lämmitys on toteutettu suorana sähkölämmityksenä. Tällöin rakennuksen tarvitseman lämmön tuottavat sähköllä lämmitettävät

28 20 huoneistokohtaiset lämmityspatterit ja lämmin käyttövesi lämmitetään vastuksilla lämminvesivaraajassa. Energiatehokkuuden kannalta on tärkeää tunnistaa mihin lämmitysenergia rakennuksessa kuluu, jotta osataan arvioida ja löytää energian käytölle tehostamiskohteita. Asuinkerrostalon lämpötilatasetta eli rakennukseen tulevien lämpöenergioiden ja lämpöhäviöiden jakaantumista on havainnollistettu alla olevassa kuvassa 11. Asuinkerrostaloissa kolme suurinta lämpöhäviöiden aiheuttajaa ovat ilmanvaihto, lämmin käyttövesi ja ikkunat. Muu ilmavuoto vaipasta on normaalikuntoisissa rakennuksissa melko vähäistä. Lämmitystarvetta huomioitaessa täytyy muistaa myös se, että ihmiset ja asuntojen sähkötekniset laitteet ja valaistus luovat asuntoon melkein kolmanneksen tarvittavasta lämpöenergiasta. (Virta 11 s.18 22) Kuva 11. Asuinkerrostalojen lämpöenergiatase rakennetuissa rakennuksissa (Virta11) Energiatehokkuuden parantaminen lämmitysjärjestelmissä tarkoittaa siis yleensä lämmitysjärjestelmän tehostamista, ilmavuotojen vähentämistä tai ilmanvaihdossa poistuvan lämmitysenergian talteenottoa lämmöntalteenoton (LTO) sisältävien ilmanvaihtolaitteiden avulla. Myös lämpimän käyttöveden lämmitysenergian tal-

29 21 teenottoon on olemassa järjestelmiä. Niiden käyttö ei ole kuitenkaan tähän mennessä merkittävästi yleistynyt. Lämmitysjärjestelmän tehostamisessa yleisin toimenpide on toteuttaa järjestelmälle perussäätö ja näin tasapainottaa järjestelmän toiminta. Tällä toimenpiteellä saavutetaan poikkeuksetta tasaisemmat lämpötilat huoneistojen välille ja käyttömukavuus paranee. Yhden asteen lämpötilan lasku tarkoittaa viiden prosentin laskua lämmitystarpeessa. Lämmönjakokeskuksen käyttöiän (20 25 vuotta) ollessa loppupäässä kannattaa kaukolämpölaitteiden uusiminen suunnitella ajoissa. Ajoissa toteutettu, huolella suunniteltu ja kilpailutettu investointi tulee paljon halvemmaksi kuin laitteiston rikkoontuessa tehtävä kiireellinen laitteiston uusiminen. Kaukolämpölaitteita uusittaessa on hyvä pohtia myös vaihtoehtoisten lämmitysmuotojen tai nykyistä kaukolämpöä tukevien energiamuotojen lisäämistä. (Virta 11, s ) Ilmavuotoja vähentäviä ratkaisuja ja ilmanvaihtoon lisättäviä lämmöntalteenottoratkaisuja tarkastellaan peruskorjausvaiheen yhteydessä toteutettavina vaihtoehtoina ja niitä käsitellään työn luvussa seitsemän Vesi Kerrostalon vesijärjestelmä voidaan karkeasti ottaen jakaa vesijohto- ja viemärijärjestelmiin. LOAS:n kohteet kuuluvat kunnalliseen vesijohtoverkkoon, jolloin tontin reunalle tulee kunnallinen vesijohto. Jakelujohtovesi tulee kiinteistöön kylmänä ja tarvittaessa lämmintä vettä esimerkiksi suihkussa käymiseen tulee lämmittää. Lämmin vesi lämmitetään kaukolämpöön kytketyissä rakennuksissa yleisesti lämpimän käyttöveden lämmönsiirtimellä, jonka läpi lämmitysverkoston läpi kulkenut kaukolämpövesi vielä johdetaan. Patteriverkostossa kiertänyt vesi ei riitä lämmittämään käyttövettä tarpeeksi, jonka takia käyttöveden lämmönsiirtimeen johdetaan suoraan myös kaukolämpövettä. Lämpimän käyttöveden tulee ehdottomasti olla kaikissa verkoston osissa yli 55 ºC, jotta veteen ei pääse syntymään haitallisia mikrobeja. Vesi jäähtyy putkistossa kiertäessään, joten lämmintä vettä kierrätetään kiertovesiputkistossa jatkuvasti, jotta lämpimän veden lämpötila säilyttää riittävän korkean tason. Koko ajan kiertävää lämmintä vettä on hyödyn-

30 22 netty muun muassa asentamalla märkätiloihin vesipattereita, joiden läpi lämmin kiertovesi kulkee. Nykyään uudisrakentamisessa kuivauspattereita ei enää käytetä. (Kangasluoma 08, s ) Lämmin ja kylmä vesi johdetaan omissa verkostoissaan huonekohtaisille sekoittajille, joissa käyttäjä säätelee veden lämpötilan haluamalleen tasolle. Nykyään sekoittajien ja hanojen virtaamia pystytään säätämään myös sekoittajakohtaisesti. Tällä on suuri merkitys, kun halutaan vaikuttaa rakennuksen kokonaisvedenkäyttöön, varsinkin silloin kun vesilinjojen painetasoissa on eroja. Rakennuksen vesimittari asennetaan vesijohtoon heti johdon tullessa kiinteistöön ja nykyään vaaditaan myös lämpimän käyttöveden erillistä mittaamista. Uusien rakennusmääräysten mukaan uudisrakennukset tulee varustaa aina myös asuntokohtaisella kylmänja lämpimän veden mittauksella. (Kangasluoma 08 s.129) LOAS:lla lämmintä käyttövettä ei vielä mitata erikseen vaan kulutus arvioidaan yleisten laskentamallien avulla. Vesijohtojärjestelmässä vesi jakautuu rakennuksen eri osiin eli linjoihin erillisten linjasäätöventtiilien toimesta. Linjasäätöventtiilien tehtävä on jakaa oikea vesituotto jokaiselle pystylinjalle. Linjat on varustettu myös sulkuventtiileillä, joilla linjan vedentulo voidaan tarvittaessa keskeyttää esimerkiksi huoltotyön ajaksi tai vikatilanteessa. Linjasulkujen lisäksi vesijohtojärjestelmä sisältää lukuisia sulkuja niin jakelujohdon vaihtuessa tonttijohtoon kuin itse rakennuksen huoneistoissakin. Toisen osan kiinteistön vesijärjestelmää muodostaa viemärijärjestelmä. Viemärijärjestelmän tehtävänä on yksinkertaisesti johtaa pois kiinteistössä syntyvät jätevedet ja sadevedet. Eri viemärivedet johdetaan kiinteistössä omiin viemäröintijärjestelmiinsä. Tavanomaiset jätevedet johdetaan jätevesiviemäriin ja sadevedet sadevesiviemäriin. Viemärit ovat yleensä ns. viettoviemäreitä eli ne on asennettu jatkuvalle laskulle viemäripisteistä poispäin. (Kangasluoma 08 s ) LOAS:n kohteissa viemärivedet on liitetty kunnalliseen jätevesiviemäriin. Energiatehokkuuden kannalta kiinteistön vesijärjestelmissä keskeisessä osassa on sekoittimista ja muista vesikalusteista tuleva veden määrä. Veden määrään vaikuttaa luonnollisesti paine, jolla vesikalusteesta vettä virtaa, ja aika, miten kauan vet-

31 23 tä valutetaan. Siihen miten kauan kuluttaja vettä sekoittajasta laskee, on hankala vaikuttaa tekniikan keinoin, mutta oikeilla paineilla vedenkulutusta pystytään ohjaamaan energiatehokkaaseen suuntaan. Nykyään veden painetasoja voidaan säätää linjakohtaisesti tai sekoittajakohtaisesti. Suomen rakennusmääräyskokoelmassa D1 on määritelty vesikalusteille järjestelmän mitoitustarkoitukseen määriteltyjä normivirtaamia. Niiden mukaan suihkun, astianpesualtaan ja astianpesukoneen ja pyykinpesukoneen mitoitusvirtaamien tulee olla 12 l/min ja pesualtaan ja WCistuimen virtaaman 6 l/min. Vesijohtoverkoston kokonaispaine ei saa ylittää Suomen rakennusmääräyskokoelman mukaisesti 500 kpa:n painetta. Tällaisissa tapauksissa verkosto tulisi varustaa paineenalennusventtiilillä. (RakMk D1) Sähkö Sähkönkulutus kerrostaloissa voidaan jakaa kiinteistösähköön ja asukkaiden kuluttamaan huoneistosähköön. Kiinteistösähköä kuluu asuinkerrostaloissa muun muassa yleisten tilojen valaistukseen, pumppuihin ja puhaltimiin, lämmityksiin ja sulatuksiin sekä yhteisiin pesutiloihin ja myös asukassaunoihin. Kiinteistösähkökuormaa tuottavat myös autonlämmitystolpat ja hissit. (Virta 11 s ) Asuinkerrostaloissa kiinteistösähkönkulutus on keskimäärin 2 5 kilowattituntia rakennuskuutiota kohden (Virta 11). Tämä tarkoittaa kokonaiskulutuksessa LOAS:n rakennuskannassa noin 25 % osuutta sähkön kokonaiskulutuksesta. Kiinteistösähkön energiatehokkuuteen pystytään vaikuttamaan esimerkiksi energiatehokkailla laiteinvestoinneilla ja automaation lisäämisellä. Huoneistosähkön kulutukseen asukas voi vaikuttaa kulutustottumuksillaan. Kiinteistön omistaja voi vaikuttaa huoneistosähkön kulutukseen pitämällä huoneistojen lämpötilatasot ja sisäilman laadun hyvällä tasolla, jolloin asukkaan ei tarvitse itse muokata lämpötilaa ja sisäilman laatua sähköä kuluttavilla laitteilla. Opiskelijoiden kulutustottumuksiin ja asuntojen varustelutasoon tehdään tarkempi analyysi työn luvussa viisi tarkasteltaessa lähemmin LOAS:n energiankulutusta ja mallinnettaessa tyypillistä opiskelija-asuntokohdetta.

32 Ilmanvaihto ja automaatio Ilmanvaihdon tehtävä on pitää rakennuksen sisäilma puhtaana ja ihmiselle ja rakennukselle terveellisellä tasolla. Ilmanvaihto tuo sisäilmaan riittävän määrän puhdasta ilmaa ja poistaa huoneilmaan syntyvät epäpuhtaudet ja hengityksessä syntyneen hiilidioksidin. Ilmanvaihto ja sen toiminta perustuu aina paine-eroihin ja niiden hyödyntämiseen ilman liikuttelussa. Paine-ero voidaan saada aikaan koneellisesti puhaltimilla tai lämpötilaeron ja tuulen vaikutuksella. Ensimmäistä tapausta kutsutaan koneelliseksi ilmanvaihdoksi ja jälkimmäistä painovoimaiseksi ilmanvaihdoksi (Sisäilmayhdistys 12). LOAS:n kaikissa kohteissa on koneellinen poistoilmanvaihto ja poistoilman korvaava raitis ilma johdetaan asuntoihin erilaisten tuloilmaventtiilien avulla. Vuonna 2012 voimaan tulleet uudet energiatehokkuusmääräykset määräävät ilmanvaihdon osalta, että ilmanvaihdon raitisilman lämmitykseen käytetystä energiasta tulee hyödyntää vuositasolla 45 % ottamalla talteen lämpöä poistoilmasta LTO:n avulla. Vaihtoehtoisesti vastaava lämpöenergiatarpeen pienentäminen voidaan korvata rakennuksen vaipan lämmöneristystä tai ilmanpitävyyttä parantamalla tai vähentämällä ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsemaa energiamäärää jollain muulla tavalla kuin poistoilman lämmöntalteenotolla. Myös ilmastointilaitteiden käyttämälle sähköteholle on määritelty suurin ominaissähköteho ja sen enimmäismäärä saa olla 2,0 kw/(m³/s). (RakMk D3) Suomen automaatioseura toteaa verkkosivuillaan, että Rakennusautomaatiojärjestelmä on työkalu, jolla vaikutetaan rakennusten sisäilmastoon ja valaistukseen sekä laajasti tulkiten myös rakennuksen turvallisuuteen. Rakennusautomaatiolla ohjataan rakennuksen teknisiä laitteita ja pyritään minimoimaan energiankulutus, laitteiden kuluminen, melu ja muut laitteiden käytöstä aiheutuvat haitat. (Automaatioseura 12) LOAS:n asuntokohteissa automaatiolla ohjataan muun muassa lämmitysjärjestelmiä, poistoilmanvaihtoa, kiinteistön valaistusta, asukassaunoja ja räystässulatuksia ja saattolämmityksiä. Energiatehokkuuden parantamisessa uudet nykyistä tehokkaammat automaatioratkaisut ovat keskiössä sen jälkeen kun rakennustekniikan perussäädöt on saatettu tasapainoon ja perussäädöillä ei käyttöä enää pystytä tehostamaan. LOAS:n energiankäytön nykytilassa on ha-

33 25 vaittavissa kuitenkin paljon epätasapainoa muun muassa lämmitysjärjestelmien toiminnassa. Ennen rakennusautomaation parantamista tulee järjestelmien perussäätöjen olla kunnossa.

34 26 4. LOAS:N TOIMINNAN ESITTELY LOAS on vuonna 1974 perustettu säätiö, jonka tarkoituksena on helpottaa Lappeenrantaan tulevien opiskelijoiden asuntotilannetta. Toiminnan keskeiset tavoitteet ovat kilpailukyinen vuokrataso, laadukkaat hyväkuntoiset ja hyvin varustellut asunnot sekä korkea asukasviihtyvyys. Muista vuokranantajista pyritään erottumaan asuntokohteiden hyvän sijainnin ja erityisesti opiskelijoille suunnattujen palvelujen ansiosta. (LOAS 12) LOAS:lla on noin 3100 asuntopaikkaa, jotka jakaantuvat 35 asuntokohteeseen. Opiskelijoille on tarjolla yksiöitä, soluasuntoja ja perheasuntoja. Asuntokohteet sijaitsevat ympäri Lappeenrannan kaupunkia painottuen Lappeenrannan länsialueelle ja siellä sijaitsevalle korkeakoulukampukselle. LOAS:n asunnoissa asuvista valtaosa on korkeakouluopiskelijoita, mutta asuntoja tarjotaan myös alemman asteen opiskelijoille. (LOAS 12) LOAS:n organisaatio voidaan jakaa vuokraustoimintaan ja kiinteistöjen ylläpitoon. Vuokraustoimintaa hoitaa kokonaisuutena Lappeenrannan Leirissä sijaitsevan asuntotoimiston henkilökunta. He myös auttavat asukkaita kaikessa asumiseen liittyvissä ongelmissa parhaan kykynsä mukaan. Asuntojen hakeminen, asukkaiden palvelu ja ajankohtainen tiedottaminen on pitkälti siirretty LOAS:n verkkosivuille ja asukkaille avoimeen intra-palveluun. Asuntotoimiston ja asukkaiden välillä toimii asuntokohteissa myös talonvanhin-järjestelmä, jossa yksi asuntokohteen asukkaista seuraa ja raportoi asuntokohteen yleiskunnosta LOAS:n suuntaan ja avustaa asuntotoimiston yhteydenpitoa asukkaiden suuntaan. (LOAS 12) LOAS hoitaa kiinteistöjen ylläpidosta rakennusten huollon ja korjaamisen itse sopimuskumppaniensa avustuksella. Kiinteistönhoito ja rakennusten kunnossapito on ulkoistettu ulkopuolisille huoltoyhtiöille. Rakennusten huollossa ennakoiva huolto on keskeisessä roolissa, jotta asuntojen taso pysyy korkealla koko rakennuksen elinkaaren ajan. Kunnossapidosta ja kiinteistönhoidosta vastaavilta huoltoyhtiöiltä vaaditaan laadukasta, läpinäkyvää ja tehokasta toimintaa ja erikoistyöt

35 27 suoritetaan hyvien yhteistyökumppanien toimesta. Omassa ylläpidon toiminnassa toimivat järjestelmät, hyvä seuranta, palvelun nopeus ja taloudellisuus sekä asiakkailta saatava palaute ovat toimintaa ohjaavia tekijöitä. (LOAS 12)

36 28 5. LOAS:N RAKENNUSTEN ENERGIANKULUTUS JA MAHDOLLISET TEHOSTAMISKOHTEET LOAS:n energiankulutusta vertailtiin aiemmin muihin opiskelijaasuntoyhteisöihin. Vertailusta kävi ilmi, että tehostamisen varaa energian käytössä on mahdollista löytää. Työn tässä osassa tarkastellaan LOAS:n energiankäyttöä säätiön asuntokohteiden välillä ja käydään läpi asuntokohteisiin tehtyjen energiakatselmusten pohjalta syntyneitä havaintoja ja kehityskohteita. Osion tiedot ja havainnot on kerätty LOAS:n intra-palvelussa olevasta kiinteistöjärjestelmästä ja energian kulutustiedoista, kiinteistöihin toteutetuista energiakatselmuskierroksista sekä LOAS:n kiinteistöylläpidon avainhenkilöiden kanssa käydyistä keskusteluista. Asuntokohteiden energiankulutuksesta on tehty analyysi perustuen viiden edellisen vuoden tilastotietoihin. Energiakatselmoinnit on toteutettu heinä-elokuun 2012 aikana kaikkiin LOAS:n kohteisiin. Tämän lisäksi läpi on käyty asukkaiden laatimien vikailmoitusten osalta lämmöntuotantoa, vesijärjestelmiä ja sähköjärjestelmiä koskevat ilmoitukset, joista sai arvokasta tietoa etenkin lämmitysjärjestelmien toimintaan liittyen. Kesäaikana tehdyissä katselmuksissa lämmitysjärjestelmien toimintaa ei voitu arvioida luotettavasti, koska lämmitysjärjestelmät olivat pois käytöstä lämpimän käyttöveden lämmitystä lukuun ottamatta. Käyttöveden kalustevirtaamia tarkasteltiin asuntokohteissa niin yleisten tilojen kuin asuinhuoneistojenkin osalta. Sähköjärjestelmissä etsittiin tehostamistoimenpiteitä kiinteistösähkönkulutukseen. LOAS:n kohdekohtaiset ominaiskulutustiedot on listattu liitteisiin kolme, neljä ja viisi. Kulutustietojen ja energiakatselmuskierrosten perusteella on analysoitu LOAS:n kiinteistöjen energiankulutusta ja sen nykytasoa. 5.1 Lämmitysjärjestelmät LOAS:n rakennusten lämmitysjärjestelmien kuntoa ja toimivuutta arvioitaessa energiakatselmuskierrokset eivät tuoneet suurta lisäarvoa, koska ne toteutettiin lämmityskauden ulkopuolella. Näin ollen nykytilan arvioissa keskeisessä roolissa ovat kulutustilastot ja asukkaiden raportoimat viat asuntojen lämmityksessä. Ha-

37 29 vaintojen paikkansapitävyyttä on pyritty vahvistamaan LOAS:n huoltotyönjohtajan kanssa käytyjen keskustelujen avulla. LOAS:n rakennuskannassa lämmönkulutuksen kannalta kaksi erilaista kokonaisuutta muodostavat luhtikäytävätalot ja perinteiseen tapaan rakennetut sisärapuin tehdyt talot. Kulutustilastoista havaitaan selkeästi, että luhtikäytäväkohteiden lämmönkulutus on kautta linjan korkeampaa kuin perinteisten kerrostalojen. Tämä selittyy pitkälti sillä, että luhtitaloissa jokaiseen asuntoon on oma sisäänkäynti, mikä aiheuttaa lämmityskaudella ylimääräistä ilmavuotoa ovea avattaessa ja myös kasvattaa huoneistojen ikkunapinta-alaa. LOAS:n rakennuskanta on yhtä rivitalokohdetta lukuun ottamatta liitetty Lappeenrannan kaukolämpöverkkoon ja rakennusten lämmöntuotanto toteutetaan kiinteistöihin sijoitettujen lämmönjakokeskusten avulla. Asuntojen lämpötila pyritään pitämään noin 21 ºC ympäri lämmityskauden. Asukkaiden tekemien vikailmoitusten perusteella useissa LOAS:n kohteissa lämpötilat kiinteistön sisällä heittelevät ja osa asunnoista on kylmiä ja osa liian lämpimiä. Tämän perusteella voidaan todeta, että osa lämmitysjärjestelmistä on mitä todennäköisimmin epätasapainossa ja lämpöenergiaa kulutetaan turhaan. LOAS:n melko korkeisiin lämmönkulutuksiin vaikuttaa myös korkea vedenkulutus. Varsinkin yli 50 kwh/m³ kulutustason kohteissa myös vedenkulutus on poikkeuksetta selkeästi yli LOAS:n keskiarvokulutuksen. Vedenkulutuksesta on yleisesti arvioitu olevan noin kolmannes lämmintä vettä. Veden lämmitykseen kuluu kiinteistöissä noin viidennes lämmitysenergiankulutuksesta (Motiva 12c). Kiinteistöjen energiankäyttöä mallinnettaessa kirjallisuudessa annettu veden lämmitykseen kuluva lämmitysenergian määrä, noin 20 %, oli myös työssä mallinnetun esimerkkikohteen mallinnuksen tulos. Toinen selkeä trendi lämmönkulutustilastoissa on, että uusimmat asuntokohteet ja 2000-luvulla peruskorjatut kohteet ovat lämmityksen osalta selvästi energiatehokkaampia kuin rakennuskannan vanhemmat kohteet. Tämä selittyy luonnollisesti energiatehokkuusmääräysten tiukentumisella ja kehittyneemmällä tekniikalla ja automaatiolla luvulla peruskorjatuissa kohteissa suurta lämpövuotoa aiheuttavat ikkunat on muutamaa poikkeusta

38 30 lukuun ottamatta uusittu ja niiden lämmönpitävyysarvot sitä kautta nousseet selvästi aiempaan nähden. Lämmitysjärjestelmien ohjauksessa on LOAS:n rakennuskannassa käytössä useita eri toimittajien ohjauskeskuksia. Osassa rakennuksista lämmitysjärjestelmä ja lämpimän käyttöveden järjestelmä säädetään samalla säätimellä ja osassa kohteista molemmille on oma säätimensä. Lämmitysjärjestelmien säädössä patteriverkostoon menevän veden lämpötila ohjautuu ulkolämpötilan mukaan automaattisesti ja asuntokohteissa on jonkin verran eroavuuksia säätökäyrien asetusarvoissa. Säätölaitteita ei pysty ohjaamaan muualta kuin kiinteistöistä, mutta järjestelmiin kytketyt toimintahälytykset on automatisoitu Vahtimikko-järjestelmän avulla ja ne ovat etävalvonnassa. Järjestelmä on ollut pitkäikäinen, mutta käytyjen keskustelujen mukaan jo hieman vanhentunut. Näin ollen järjestelmä tulisi lähitulevaisuudessa päivittää vastaamaan nykyteknologian tasoa. (Tukiainen 12) 5.2 Vesijärjestelmät Katselmuskierrosten yhteydessä vesijärjestelmissä tarkastettiin kiinteistöihin tulevan veden painetasot, lämpimän veden kiertopiirin oikeat lämpötilat ja asianmukainen toiminta sekä vesikalusteiden kunto ja sekoittajakohtaiset virtaamat. Havainnoilla pyrittiin löytämään syitä asuntokohdekohtaisiin eroavuuksiin vedenkulutustilastoissa. Liitteen neljä tilastojen mukaan LOAS:n vedenkulutus vaihtelee rajusti eri asuntokohteitten välillä. Suomen rakennusmääräyskokoelman mukaan vesijohtopainetta tulee rajoittaa sen ylittäessä 500 kpa:n tason (RakMk D1). LOAS:n kohteista noin kolmanneksessa paine ylitti asetuksen mukaisen maksimiarvon. Lähestulkoon kaikissa kiinteistöissä tämä näkyi myös turhan korkeina kalustekohtaisina virtaamina ympäri kiinteistöä. Ilmiö heijastui myös veden kulutustilastoihin korkeina kulutusmäärinä. Monissa rakennuksissa paine oli alennettu alle 500 kpa:n paineenalennusventtiilillä ja noin kolmanneksessa kohteista vesijohtoverkkoon on asennettu vakiopaineventtiili, joka pitää kiinteistön vesijohtopaineen vakiona kaupungin vesijohtoverkon painevaihteluista huolimatta. Asennetut vakiopaineventtiilit näkyvät kiinteistöissä

39 31 myös suositusten mukaisina kalustevirtaamina ja keskitasoa selvästi alhaisempina tilastolukemina kulutustilastoissa. LOAS:n asuntokannassa vesikalusteet olivat yleisesti ottaen hyvässä kunnossa ja vuotoja katselmuskierroksilla havaittiin vain muutamia. Vesikalusteista suihkujen virtaamat olivat yleisimmin suositusarvoja selvästi korkeammat. Uusissa vesikalusteissa virtaamaa oli rajoitettu vakiovirtaussuuttimilla, jotka keittiön hanoissa olivat yleisesti 11 l/min ja pesuhuoneiden hanoissa useimmiten 8 l/min. Lämpimän käyttöveden järjestelmät olivat yleisesti ottaen hyvässä kunnossa ja toimivat suunnitellulla tavalla. Muutamissa kohteissa lämpimän menoveden lämpötila huojui hieman 55 ºC:n asetusarvosta. Missään kohteessa lämpimän käyttöveden lämpötila ei ollut liian korkea ja aiheuttanut siten turhaa lämmitysenergiankulutusta. Liian alhaisia lämpötiloja ei myöskään havaittu. Alle 55 ºC:n vedestä voi aiheutua putkistoihin ihmisen terveydelle haitallista legionella-bakteeria. Tämän takia lämpimän kiertoveden lämpötilan tulee olla riittävän korkealla tasolla. (RakMk D1) Kiinteistöjen katselmuskierrokset vahvistivat tilastotarkastelujen pohjalta tehtyjä havaintoja vedenkulutuksen nykytilasta. Havaintojen perusteella on tarkoitus suunnitella toimintamallit ja toteuttaa rakennuskohtaiset toimenpiteet LOAS:n vedenkulutuksen alentamiseksi. Toimenpiteitä käsitellään työn osassa kuusi. 5.3 Sähköjärjestelmät Sähköjärjestelmien osalta energiakatselmuskierroksilla keskityttiin löytämään tehostamiskohteita kiinteistösähkön kulutuksesta, koska asuntosähkön kulutukseen vaikutuskeinot ovat melko vähäiset. Mallinnettaessa tarkemmin LOAS Kotaniemi asuntokohteen kulutusjakaumaa, kiinteistösähkön määräksi kokonaiskulutuksesta muodostui noin 35 %. Mallinnus toteutettiin Motivan tarjoamalla Motiwatti kulutuksenmallinnusohjelmalla, jota käytetään Motivan mukaisten energiakatselmusten suorittamisessa. Mallinnuksessa käytetyt tiedot on kerätty katselmuskierroksen havaintoihin, käyttäjähaastatteluihin ja teknisiin asiakirjoihin perustuvasta koko-

40 32 naisuudesta. Suurimman virheen mallinnuksen tuloksiin voi aiheuttaa virheellisesti arvioidut käyttöajat asukkaiden sähkölaitteiden osalta. Virheen suuruus ei kuitenkaan ole kokonaisuuden kannalta kovin merkitsevä, sillä se ei vaikuta kiinteistösähkön kulutusosuuteen vaan ainoastaan asukkaiden sähkönkulutuksen jakautumiseen. Kiinteistösähkö 36 % Asuntosähkö 64 % Kuva 12. LOAS Kotaniemi sähkön kulutuksen jakautuminen Mallinnuksessa kiinteistösähkön osuutta yleisesti kirjallisuudessa käytettyyn arvoon 25 % nostaa asuntokohteen runsas saunanlämmitysaika. Saunan sähkönkulutuksen osuudeksi nousi mallinnuksen pohjalta noin 30 % kiinteistösähkön kulutuksesta. Suurin osa kiinteistösähköstä kuluu silti koneelliseen poistoilmanvaihtoon. Mallinnetussa LOAS Kotaniemen asuntokohteessa kiinteistöjen poistoilmanvaihdosta huolehtivien huippuimureiden kulutusosuus kiinteistösähköstä oli hieman yli 30 %. Poistoilmanvaihtoa ohjataan kiinteistöautomaatiolla aikaohjelmien avulla. Poistoilmanvaihdon koneet käyvät tehostetusti joka päivä kuuden tunnin ajan kolmessa kahden tunnin jaksossa ja muun aikaa poistoilmanvaihto on päällä puoliteholla. Muuta kulutusta LVI-sähkön osalta aiheuttavat saunatilojen erilliset ilmanvaihtokoneet, sadevesikaivojen lämmityskaapelit sekä LVIjärjestelmien pumput. Vuorokausitasolla poistoilman määrät ovat määräysten mukaiset, mutta ne eivät palvele käyttäjien tarpeita. Aamulla tehtävä tehostus on perusteltua siitä syystä, että huoneistot tuulettuisivat ja kosteat tilat kuivuisivat suih-

41 33 kussa käynnin jälkeen. Ruoanlaiton aikana tarvittaisiin selkeästi myös tehostusjaksoa, jonka asukas pystyisi itse määrittelemään haluamalleen ajanjaksolle. Valaistuksen osuus on kiinteistösähkön kulutuksesta noin 15 %. Tästä noin 75 % kuluu pihavalaistukseen ja loput rappukäytävien ja yleisten tilojen valaistukseen. Mallinnetussa kohteessa rappukäytävien ja yleisten tilojen valaistus on toteutettu liiketunnistimilla ja ulkovalaistus hämäräkytkimen avulla. Suurimmassa osassa LOAS:n kiinteistökantaa rappukäytävien ja yleisten tilojen valaistusta ohjataan käsikytkimillä ja valaistus kytkeytyy pois säädettävällä kelloreleellä. Kelloreleiden ajastuksissa havaittiin selkeitä eroavaisuuksia ja tehostamismahdollisuuksia. Saunan lisäksi muuta sähkönkulutusta aiheuttavat kiinteistöjen hissit, asukkaiden yleisessä käytössä olevat pesutuvat ja autojen lämmitystolpat. Näiden yhteisosuus muun sähkön kulutuksesta on vain noin 25 %. Kiinteistösähkön kulutuksen pienentämiseksi selkeät tehostamistoimenpiteet olivat löydettävissä saunojen käytöstä ja valaistuksesta. Valaistuksen osalta ulkovalaistuksen tehostamisessa havaittiin suurin kokonaispotentiaali. Esitettyjen toimenpiteiden vaikutuksia ja kannattavuuden arviointia on käsitelty työn osiossa kuusi. Muu sähkö 44 % Valaistus 15 % LVI-Sähkö 41 % Kuva 13. LOAS Kotaniemi kiinteistösähkön mallinnettu kulutusjakauma Kuvassa 14 on esitetty tyypillisen opiskelija-asunnon mallinnettu sähkönkulutus. LOAS:n asunnoissa on valaisimet valmiina vuokranantajan puolesta ja valaistuksen energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa valaisinvalinnoilla. Nykyään perusva-

42 34 laistus on toteutettu kaikissa kohteissa pääosin hehkulampuin ja soluasuntojen yhteisissä tiloissa loistevalaisimilla. Hehkulamput tulevat jatkossa korvautumaan nykyisiin valaisimiin soveltuvilla energiatehokkaammilla ratkaisuilla hehkulamppujen poistuessa markkinoilta. Muita mahdollisuuksia vaikuttaa asukkaiden kuluttaman sähkön määrään on varustaa asuntojen kiinteät sähköä kuluttavat laitteet eli jääkaapit ja liedet mahdollisimman energiatehokkailla vaihtoehdoilla. Tämän jälkeen ainoa tehostamiskeino on laskuttaa asukasta sähkönkulutuksesta todellisen kulutuksen mukaan. Kyseistä toimintatapaa tullaan pilotoimaan kevään 2013 lopusta alkaen LOAS:n uudiskohteessa. Asukkaiden kulutukseen perustuvaa laskutusmallia käsitellään työn osiossa kahdeksan. Valaistus 27 % Jääkaapit 9 % Liedet 17 % Muu elektroniikka 19 % Pyykinpesukoneet 4 % Pesukoneet 3 % Tietokoneet 13 % Televisio 8 % Kuva 14. LOAS Kotaniemi asuntosähkön mallinnettu kulutusjakauma LOAS:n asuntokohteiden sähkön kuormitusjakaumat olivat melko yhteneviä suhteessa asuntopaikkoihin. Kuormitus asuntopaikkaa kohden oli huippukuormituksen aikana jonkin verran yli puolen kilowatin luokkaa ja alhaisimmillaan noin sata wattia asuntopaikkaa kohden. Kuormitushuiput olivat kaikissa tarkastelluissa kohteissa lämmityskauden aikana ja vuorokaudenaika oli poikkeuksetta ilta. Alimmat kuormitukset olivat kesäaikana päiväsaikaan, jolloin asuntojen sähkökuormaa ovat oletettavasti ainoastaan kylmälaitteet ja satunnaisesti päällä olevat elektroniikkalaitteet. Sähkön kuormitusdatasta ei havaittu nopealla tarkastelulla selkeitä

43 35 tehostamiskohteita, mutta pidempiaikaisesti tehtävä kuormitusdatan aktiivinen seuraaminen antaa paljon arvokasta tietoa LOAS:n rakennuskannasta ja asukkaiden kulutustottumuksista. Tuntitason tiedot ovat helposti saatavilla energiayhtiöltä, joten tietojen analysointia kannattaa silloin tällöin harjoittaa muutenkin kuin kokonaiskulutuksia seuraamalla ja analysoimalla. 5.4 Energiatehokkuus LOAS:n rakennuksissa LOAS:n rakennusten energiatehokkuuden voidaan katsoa olevan varsin selvää keskitasoa ennen energiatehokkuusprojektin alkua. Kaikkien LOAS:n asuntokohteiden ET-luvut on laskettu vuoden 2011 kulutustietojen perusteella ja esitetty työn liitteessä yksi. Kiinteistösähkön osuus on arvioitu olevan yleisten ohjeiden mukaisesti 30 % kokonaiskulutuksesta, koska rakennuksissa ei kiinteistösähköä mitata erikseen. Talokatselmusten yhteydessä tehdyn kulutusmallinnuksen mukaan kiinteistösähkönkulutus olisi noin 35 % kokonaiskulutuksesta. Arvoa nosti selkeästi runsas saunojen lämmitysmäärä. ET-luku Vähän kuluttava Rakennuksen ET-luokka -100 A 0 KPL B 0 KPL C 2 KPL D 17 KPL E 15KPL F 3 KPL 281- G 0 KPL Paljon kuluttava Kuva 15. Yhteenveto LOAS:n asuinkohteiden (n=37) energiatehokkuusluvuista (ET-luku) vuoden 2011 energiankulutusten perusteella Kuvaan 15. on koottu yhteenveto LOAS:n asuntokohteiden energiatehokkuusluvut vuoden 2011 kulutustietojen perusteella. Noin puolet rakennuksista sijoittuu energiatehokkuusluokkaan D ja noin 40 % kuuluu luokkaan E. Koska uusi energiatodistuslaki tulee voimaan vuoden 2013 alussa, on LOAS:n asuntokohteille ar-

44 36 vioitu vuoden 2011 energiankulutustilastojen mukaiset uudet E-luvut uuden lakiluonnoksen mukaisten laskentaohjeiden mukaisesti. Uudet arvioidut E-luvut on koottu kuvaan 16. Kuvasta nähdään, että LOAS:n kokonaistilanne olisi paranemassa, jos energiatodistuksia voitaisiin myöntää kulutustietojen perusteella. Uuden lain myötä todistukset pohjautuvat kuitenkin laskennalliseen kulutukseen ja todellisuudessa LOAS:n asuntokohteiden energiatehokkuusluvut tulevat mitä todennäköisimmin yleisesti hieman heikkenemään muutoksen myötä. Tämä siksi, että kulutuksen pohjalta lasketuissa energiatehokkuusluvuissa asukkaan kulutustottumukset ovat huomattavasti merkitsevämpiä kuin laskennallisessa mallissa. Jo työn aiemmassa vaiheessa oli esillä, että opiskelijakäytössä olevissa asunnoissa on yleisesti hieman alhaisempi todellinen käyttöaste kuin normaalissa kerrostaloasumisessa. E-luku Vähän kuluttava Rakennuksen E-luokka -60 A 0 KPL B 0 KPL C 15 KPL D 12 KPL E 7KPL F 2 KPL 241- G 1 KPL Paljon kuluttava Kuva 16. Arvio LOAS:n asuinkohteiden energialuvuista (E-luku) vuoden 2011 energiankulutusten perusteella ja uuden energiatodistuslain mukaisesti laskettuna

45 37 6. TOIMENPITEET ENERGIAN KÄYTÖN TEHOSTAMISEKSI Valitut energiatehokkuustoimenpiteet LOAS:n rakennuskantaan valikoituivat usean asian vaikutuksesta. Toimenpiteiden valinnassa hyödynnettiin vertailuyhteisöjen tekemiä toimenpiteitä, erilaisia tutkimuksia ja kiinteistöalan kirjallisuutta sekä rakennuskantaan toteutettujen energiakatselmusten havaintoja. Koko energiatehokkuusprojektin tavoitteena on laittaa perusasiat ensin kuntoon ja sen jälkeen uusien teknologioiden avulla parantaa perustasosta. Tämä lähtökohta huomioitiin tarkasti myös valitessa tehostamistoimenpiteitä. Lämmitysjärjestelmien osalta päädyttiin toteuttamaan lämmitysjärjestelmän perussäätö testikohteeseen, jonka pohjalta muiden rakennusten perussäädön tarpeellisuutta pystytään arvioimaan. Yhden lämmityskauden käytössä ollutta säätilaohjattua lämmitysverkoston lämpötilasäätöä päädyttiin laajentamaan toisen tyyppiseen testikohteeseen. Mahdollisesta koko rakennuskannan kattavasta järjestelmästä päätetään myöhemmin. Vesijärjestelmien osalta keskeinen toimenpide oli saada rakennuksiin tulevat vedenpaineet oikealle tasolle, jonka jälkeen kalustekohtainen hienosäätö ja vakiovirtaussuuttimien sekä säästökalusteiden asennus tulee olemaan seuraava tehostamisaskel. Asuntokohteiden paineenalennuksen vaikutuksista ja venttiiliasennusten sekä vesikalusteisiin kohdistuvista kalustehuolloista ja säästökalusteista on tehty projektin aikana pilotoinnit, jonka tulosten pohjalta tehdään suositukset toimenpiteiden laajentamisesta koko rakennuskantaan. Kiinteistösähköjärjestelmissä keskeisin tehostamiskohde oli asukkaiden käytössä olevien asukassaunavuorojen käytön tehostaminen ja saunojen tyhjäkäytön vähentäminen. Tämän lisäksi toimenpiteitä tehtiin yleisten tilojen valaistusten automatiikan suhteen. Energiatehokkaampia valaistusratkaisuja on käsitelty peruskorjauskohteiden valmistelun yhteydessä.

46 Lämmitysjärjestelmän perussäätö Motiva Oy:n vuonna 2002 julkaiseman lämmitysjärjestelmien perussäätöoppaan mukaan Suomen rakennuskannasta noin 75 % lämmitysjärjestelmä on puutteellisesti perussäädetty. Yhden celsiusasteen ylilämpötila huonelämmössä nostaa lämmityskustannuksia noin 5 %, joten hyvin tasapainossa oleva lämmitysjärjestelmä nostaa talon energiatehokkuutta merkittävästi. (Motiva 12b) Lämmitysjärjestelmän onnistuneella perussäädöllä on saavutettu useimmiten yli 10 % pudotus lämmitysenergian kulutuksessa. Lämmitysjärjestelmän perussäätövaihe voidaan jakaa suunnittelu-, asennus- ja seurantavaiheisiin. Suunnitteluvaiheessa tehdään esiselvitykset ja suunnitelmat kulutusseurannan, piirustusten ja mittausten avulla. Asennusvaiheessa lämmitysjärjestelmä säädetään suunnitelmien pohjalta ja usein myös linjasäätö- ja patteriventtiilit uusitaan. Seurantavaiheessa tarkkaillaan huoneistojen sisälämpötiloja ja rakennuksen lämmönkulutusta. (Motiva 12b) LOAS:n kohteissa lämmitysjärjestelmien perussäädöt on toteutettu rakennusten valmistumisvaiheessa ja suurten peruskorjausten yhteydessä. Muita lämmitysjärjestelmien tasapainotuksia ei ole suoritettu. Asuntokohteissa on vuosien mittaan suoritettu patterien säätöjä asukkaiden vikailmoituksien perusteella ja on hyvin todennäköistä, että monissa kohteissa lämmitysjärjestelmä ei toimi täysin optimaalisesti. Lämmitysjärjestelmän perussäädöllä on saavutettu lähestulkoon poikkeuksetta myös kokonaisenergiankulutuksen laskua ja samalla huoneistokohtaiset lämpötilaerot on saatu tasoittumaan. Osana energiatehokkuusprojektia päätettiin toteuttaa lämmitysjärjestelmän perussäätö yhteen LOAS:n asuntokohteeseen. Kohteen valinta tehtiin kulutusseurannan ja asukkaiden tekemien vikailmoitusten perusteella. Kohteeksi valittiin Korpimetsänkadulla sijaitseva kohde LOAS Orion 3, joka on vuonna 2000 valmistunut kolmen kolmikerroksisen talon asuntokohde. Selkeää näyttöä liian lämpimistä huoneistoista ei ollut ennen järjestelmän tasapainotusta. Muutamassa asunnossa lämmitysjärjestelmä ei sen sijaan ollut riittänyt useana lämmityskautena ja asuntojen lisälämmitykseen oli jouduttu käyttämään sähkökäyttöisiä lämmityslaitteita.

47 39 Tämän perusteella lämmitysjärjestelmän säätäminen katsottiin aiheelliseksi, vaikkei energiankulutuksessa olisikaan välttämättä odotettavissa suurta pudotusta. Järjestelmän säätäminen toteutettiin lokakuun 2012 aikana ja tulokset perussäädön onnistumisesta nähdään seuraavan lämmityskauden aikana. Työ toteutettiin yhteistyössä LOAS:n vuosisopimuskumppaneiden kanssa. Arvio perussäädön kannattavuudesta on tehty taulukossa 4. Lämmitysenergian kulutuksen laskuksi arvioitiin 10 %, joka on Motivan ohjeen mukaisesti toimenpiteellä saavutettava vähimmäispudotus (Motiva 12b). Samansuuruisia vuosisäästöjä energiankulutuksesta on saavutettu myös useiden muiden kirjallisuuslähteiden mukaisesti (Virta 11, Jaakkola 10). Alustavan arvion perusteella tasapainotuksia on ehdottoman järkevää toteuttaa, mikäli epäillään jonkun asuntokohteen lämmitysjärjestelmän olevan epätasapainossa. Havainnoinnissa avainasemassa tulee olla kulutusseurannassa tapahtuvat muutokset lämmönkulutuksessa sekä asukkaiden vikailmoitukset lämmitysjärjestelmiin liittyen. Myös rakennusten peruskorjausten yhteydessä tulee huolehtia, että peruskorjauksen yhteydessä lämmitysjärjestelmät tulevat säädetyksi. Taulukko 4. Arvio LOAS Orion 3 lämmitysjärjestelmän tasapainotuksen kannattavuudesta Keskimääräinen lämmönkulutus vuodessa vuosina (MWh) 606 Investointi tasapainotus ( ) Arvio lämmitysenergian kulutuksen laskusta (MWh) 61 Kulutuksen lasku ( ) Koroton TMA arvio 4,6 6.2 Lämpötilan tarkennettu sääohjaus Lämmitysjärjestelmien säätölaitteistomarkkinoille on tullut järjestelmiä, joissa lämmitysjärjestelmän saamaa ulkolämpötilatietoa korjataan myös muiden säähavaintojen perusteella. Lämpötilaa korjataan muun muassa tuulen voimakkuuden ja auringon valon lämpövaikutuksen seurauksena.

48 40 LOAS on testannut egain-forecasting lämmönsäätöjärjestelmää yhdessä pilottikohteessa lämmityskauden ajan. Järjestelmätoimittajan lupaama vähintään kymmenen prosentin lasku lämmitysenergian kulutuksessa ei täysin toteutunut, mutta järjestelmällä oli selvä laskeva vaikutus kokonaiskulutuksessa. Vertailu toteutettiin edellisen vuoden energiankulutuksiin ja tämän lisäksi pilottikohteen kanssa identtisen rakennuksen kanssa, johon ei tehty mitään toimenpiteitä lämmitysjärjestelmään. Vertailujakson tulokset on listattu alla olevaan taulukkoon 5. Taulukko 5. egain forecast lämmönsäädön pilottijakson tulosten yhteenveto (Nurmi 12) ORION 6- ORION 6- LOAS ORION 5 LOAS ORION 6 ORION 5 ORION 5 Kulutuksen Muutoksen SYYSKUU kwh ed.vuosi % kwh ed.vuosi % ero ero ed. vuoteen HUHTIKUU 2012 kwh /ed.vuosi kwh /ed.vuosi kwh %-yks. SYYS , , ,2 LOKA , , ,3 MARRAS , , ,4 JOULU , , ,7 TAMMI , , ,7 HELMI , ,8 85 1,4 MAALIS , , ,7 HUHTI , , ,9 YHTEENSÄ , , ,5 Taulukko 6. egain-energiaraportin tulokset lämmityskaudelta (egain 12) egain-energiaraportti 5/2012 MUUTOS SYYS 2011-TOUKO 2012 Pinta-ala MWh kwh/m² % Orion 5 (Kaivosuonkatu 5) 1749 m² -30,3 MWh -17,3 kwh/m² -10,8 % Palveluntarjoajan toimittaman energiaraportin mukaan (taulukko 6) kulutuksen lasku olisi normitettuja arvoja edellisvuoden kulutukseen vertaamalla noin kymmenen prosenttia alhaisempi. Tämä kulutuksen lasku ei juuri näkynyt taloudellisena säästönä, sillä säästetty summa energiankulutuksessa kului lähestulkoon kokonaan palvelun käytöstä syntyneisiin kustannuksiin. Palvelun hinnoittelumalli suosii hieman suurempaa rakennustyyppiä, sillä investointikulujen osuus ei juuri kasva rakennuksen koon kasvaessa pois lukien muutamia ylimääräisiä lämpötilan mittauslaitetta.

49 41 Pitkällisen harkinnan perusteella palvelua päädyttiin laajentamaan toiseen testikohteeseen, jonka rakennusala on kolmanneksen suurempi. Näin ollen vastaavanlaisella lämmönkulutuksen prosentuaalisella laskulla saavutettava taloudellinen hyöty ja investoinnin takaisinmaksuaika olisi selkeästi kannattavampi kuin ensimmäisessä kohteessa. Jos tuloksiin ollaan tyytyväisiä lämmityskauden osalta niin suositellaan palvelun laajentamista kattamaan suurempi osa LOAS:n rakennuskannasta. Tällöin palvelun tulee olla taloudellisesti huomattavan kannattavaa, jotta laajamittaiseen toimenpiteeseen ryhdytään. 6.3 Vedenpaineen säätö ja vesikalustehuolto Työn osiossa kolme vertailtiin LOAS:n vedenkulutusta muihin opiskelijaasuntoyhteisöihin ja todettiin vedenkulutuksen olevan asukasta kohden selkeästi korkeampaa kuin vertailuyhteisöissä. Muut yhteisöt olivat tehneet kautta linjan selkeitä vedensäästöön tähtääviä toimenpiteitä jo useita vuosia sitten ja tulokset olivat kiistatta nähtävissä. LOAS:n asuntokohteisiin tehtyjen energiakatselmuskierrosten yhteydessä havaittiin useita ongelmakohtia vesijärjestelmissä, jotka korjaamalla vedenkulutusta pystytään pienentämään. Useissa LOAS:n kohteissa vesijohtoveden painetaso oli selkeästi liian korkea ja tämä näkyi myös turhan suurina virtaamina vesikalusteissa. Katselmuskierroksella havaittiin myös jonkin verran rikkoutuneita ja vuotavia kalusteita. Myös vastikään uusittujen vettä säästävien vesikalusteiden säädöissä havaittiin puutteellisuuksia. Näiden havaintojen ja muiden yhteisöjen kokemusten pohjalta päätettiin rajata kahdessa testikohteessa selkeästi liian korkealla oleva vesijohtopaine vakiopaineventtiilin avulla suositusten mukaiselle tasolle ja katsoa paineenalennuksen vaikutus vedenkulutukseen testijakson aikana. Tämän lisäksi päätettiin toteuttaa perusteellinen vesikalustehuolto ja säästökalusteiden asennus viidessä testikohteessa ja tehdä jatkotoimenpiteistä päätökset testikohteista saatujen tulosten perusteella. Taulukkoon 7 on arvioitu tehtyjen toimenpiteiden taloudellisuus koko rakennuskannassa testikohteista saatujen tulosten perusteella. Vakiopaineventtiilit asennetaan asuntokohteisiin, joissa niitä ei vielä ole ja vesikalustehuollot toteutetaan

50 42 kaikkiin asuntokohteisiin, joissa vesikalusteita ei ole uusittu vuoden 2008 jälkeen. Vesikalustehuoltojen kulutussäästönä käytettiin testikohteiden tulosten perusteella 15 % ja vakiopaineventtiilien kulutussäästönä 5 %. Kokonaissäästöksi laskettiin kuitenkin vain vesikalustehuoltojen 15 % säästö, koska päällekkäiset toimenpiteet eivät kasvata säästöä kumulatiivisesti vaan vesikalustehuoltojen vaikutus pienenee, kun ensin on tehty kiinteistön paineenalennus. Lämpimän veden kulutusosuutena pidettiin 35 % ja vedenhinta on Lappeenrannan vesi Oy:n vuoden 2012 hinta. Taulukko 7. Vedensäästötoimenpiteiden arvioitu kokonaisvaikutus ja kannattavuus koko asuntokannassa Investointi Vuosittainen vedenkulutuksen säästö ( m³) Vuosittainen säästö Koroton takaisinmaksuaika Vakiopaineventtiilit Vesikalustehuollot Yhteensä , Vakiopaineventtiilit Vakiopaineventtiilien asentamisella saadaan laskettua kiinteistöön tulevan veden painetaso halutulle tasolle. Paineenalennus voidaan toteuttaa myös paineenalennusventtiilillä, mutta vakiopaineventtiilin etuna on se, että se pitää tulevan paineen vakioarvossaan, vaikka kiinteistön kaikista vesikalusteista laskettaisiin vettä samaan aikaan. Näin ollen vakiopaine voidaan säätää hieman alhaisemmalle tasolle kuin paineenalennusventtiilissä ja säilyttää siitä huolimatta käyttömukavuus myös vedenkulutuksen ruuhka-aikoina. Vakiopaineventtiilin asennukset suoritettiin testikohteisiin, joiksi valikoituivat LOAS Laserpuisto ja LOAS Skinnarila 2. Molemmissa testikohteista vesijohtopaine oli ennen asennusta 8 baarin tasoa ja venttiilin asennuksen jälkeen painetaso tiputettiin 4 baariin. Skinnarila 2 -kohteessa 4 baarin paine ei aivan riittänyt pitämään koko kohteen painetasoa riittävänä, joten painetaso jouduttiin nostamaan 4,5 baariin. 50 prosentin paineenalennus näkyi vesikalusteissa useita kymmeniä pro-

51 43 sentteja pienempinä kalustekohtaisina virtaamina. Vakiopaineventtiilinä käytettiin kuvan 17 mukaista Oraksen valmistamaa mallia. Kuva 17. Vesijohtopaineen alentamisessa käytetty vakiopaineventtiili (Oras 12) Vakiopaineventtiilien vaikutusta vedenkulutukseen seurattiin kahden kuukauden ajan niiden asennuksen jälkeen. Testijakson tulokset on listattu taulukkoon 8. Paineenalennuksella asuntokohteissa on nähtävissä selvää vaikutusta vedenkulutukseen. Kahden kuukauden koejaksolla kulutuksenlasku on ollut noin 5 %. Tämä on myös alaraja kirjallisuudessa annetulle arviolle paineenalennuksen vaikutuksesta vedenkulutukseen (Jaakkola 10). Tulokseen vaikuttivat huomattavasti se, että kalustekohtaiset virtaamat olivat vielä paineenalennuksen jälkeenkin selvästi suositusarvoja korkeammat. Painetasoja ei voitu laskea tarpeeksi alas, koska alhainen paine alkoi aiheuttaa ongelmia vesikalusteiden toiminnassa vesilinjaston loppupäässä. Liiallinen vesijohtoja turhaan kuormittava ylipaine kuitenkin saatiin suositusten mukaiseksi, mikä on vedenkulutuksen pienenemisen lisäksi myös tärkeää huomioida. Vakiopaineventtiilien asennusinvestointi oli yhteensä noin 300 /kpl ja saavutetulla vedenkulutuksen laskulla investoinnin voidaan katsoa maksaneen itsensä takaisin jo testijakson kuluessa. Laskelmissa lämpimän veden kulutukseksi on arvioitu 35 % kokonaiskulutuksesta ja hinnat ovat Lappeenrannan Energia Oy:n vuoden 2012 hintoja (Energia 12). Kestoltaan lyhyen testijakson takia investointien lopulliset ja tarkat taloudelliset vaikutukset selviävät pidemmän aikavälin tarkastelun perusteella.

52 44 Taulukko 8. Vakiopaineventtiileillä saavutettu vedenkulutuksen säästö testijakson aikana Syys-Lokakuu Syys-lokakuu Taloudellinen % -muutos 2011 (l/asp/d) 2012 (l/asp/d) vaikutus ( /a) Skinnarila ,0 % Laserpuisto ,5 % Yhteensä ,8 % Vakiopaineventtiilien asennuksella ei yksistään tulla saavuttamaan työn alussa asetettuja vedensäästötavoitteita täysin, mutta vesijohdon riittävän alhainen painetaso vähentää putkistojen kulumista, parantaa veden laatua ja vesijohtoverkon käyttäjäystävällisyyttä vähentämällä muun muassa verkoston paineiskuja. Paineenalennus oikealle tasolle on myös erittäin järkevää suorittaa ennen vesikalusteiden vaihtoon ja huoltoon ryhtymistä. Tällöin asukas ei hyödy rajoittamattomien vesikalusteiden takaisinvaihdosta juuri ollenkaan. Yksi työn keskeisistä tavoitteista oli rakennusteknisten perussäätöjen asettaminen optimaaliselle tasolle. Vesijohtoverkon painetasojen stabiloiminen oikealle tasolle on juuri tämän tavoitteen mukaista. Investointien maksaessa itsensä takaisin erittäin lyhyellä aikajänteellä suositellaan vakiopaineventtiilien asennusta kaikkiin LOAS:n asuntokohteisiin, joissa paineenalennusventtiiliä ei vielä ole ja verkoston painetaso on yli 5 baaria Vesikalusteiden huolto ja vaihtaminen Kaikki opiskelija-asumisen vertailuyhteisöt olivat pudottaneet vedenkulutusta merkittävästi toteuttamalla vesikalustehuollon koko rakennuskannassaan. Kokonaispudotus eri yhteisöillä on liikkunut noin 20 % tasolla. Palvelutarjoajien lupaukset kulutuksen pudotukselle liikkuvat samoilla tasoilla toteutuneiden pudotusten kanssa. Myös LOAS:n energiatehokkuusprojektissa päätettiin kokeilla kokonaisvaltaisten vesikalustehuoltojen vaikutusta vedenkulutukseen. LOAS:n asuntokohdekohtaisessa vertailussa oli selkeästi nähtävissä, että 2000-luvulla peruskorjatuissa asuntokohteissa vedenkulutus oli selkeästi alhaisempaa energiatehokkaammista vesikalusteista johtuen. Muissa opiskelijayhteisöissä oli käytetty muutamaa eri palveluntarjoajaa toteuttamaan vesikalustehuollot ja LOAS:n testikohteissa päädyttiin

53 45 kokeilemaan molempia vaihtoehtoja parhaan mahdollisen lopputuloksen varmistamiseksi mahdollisimman kustannustehokkaasti. Kalustehuollot toteutettiin syyskuun puolivälissä ja kalustehuoltojen vaikutuksia tarkasteltiin marraskuun alkupuolella. Tulosten pohjalta on tehty toimenpidesuositukset koskien koko rakennuskantaa. Vesikalustehuolto testikohteissa sisälsi olemassa olevien vesikalusteiden huoltamisen ja kunnon tarkistamisen, rikkoutuneiden ja vuotavien kalusteiden korjauksen, sekä hanoihin asennettavat vakiovirtaussuuttimet ja suihkuihin asennettavat vettä säästävät suihkupäät. Vakiovirtaamasuuttimilla ja uusilla suihkupäillä saadaan rajattua liian suuret kalustekohtaiset virtaamat pois ja tasoitettua erot vesimäärissä eri asuntokohteiden välillä. Vakiovirtaamasuuttimina käytettiin niin sanottuja poresuuttimia, joissa vesivirtaan sekoittuu hieman ilmaa, mikä saa virtaaman paineen tuntumaan korkeammalta ja tekee suihkusta miellyttävän tuntuisen. Poresuuttimesta löytyy alapuolelta havainnekuva. Kuva 18. Havainnekuva käytetyistä vakiovirtaamasuuttimista WC- altaan sekoittajissa Koska vedenkulutuksen rajoittaminen erilaisin säästösuuttimin voi vaikuttaa myös asukastyytyväisyyteen, niin kaikkiin testikohteisiin toteutettiin myös palautekysely vesikalustehuoltoihin liittyen. Palautekyselyn tulosten perusteella kukaan vastanneista ei ollut sitä mieltä, että tehdyt toimenpiteet olisivat vaikuttaneet erittäin negatiivisesti asumisviihtyvyyteen. Suomalaisista asukkaista alle kymmenen prosenttia koki pientä negatiivista muutosta ja muut vastanneet eivät juuri muutosta huomanneet. Kansainvälisten opiskelijoiden keskuudessa toimenpiteet nähtiin negatiivisemmassa valossa. Yli 80 % kyselyyn vastanneista koki, että energiankulutuksen tehostaminen on tärkeää, jotta vuokria ei energian hinnan noustessa tarvitsisi nostaa niin paljoa. Reilusti yli puolet myös arvosti kasvihuonekaasujen vä-

54 46 hentämisen merkitystä energiatehokkuuden lisäämisessä. Moni olisi myös valmis siirtymään energiankulutuksen mukaiseen laskutukseen. Kaiken kaikkiaan palautekyselyn kokonaiskuva yllätti hieman positiivisuudellaan ja rohkaisee myös omalta osaltaan laajentamaan pilottikohteiden toimenpiteet koko asuntokantaan. Vesikalustehuoltojen testikohteista saatujen tulosten vertaamisessa löydettiin kaksi järkevää vaihtoehtoa. Toinen oli verrata kuukauden mittaista testijaksoa edellisen vuoden vastaavaan testijaksoon ja toinen oli verrata testijakson tulosta alkuvuoden keskimääräiseen kulutustasoon. Ensimmäinen vaihtoehto olisi ehdottomasti tarkempi, mikäli testijakso olisi useamman kuukauden mittainen. Tarkasteltaessa asuntokohteiden vedenkulutuksen trendejä, ovat kuukausittaiset vedenkulutuksen tasot asuntokohteissa olleet useimmiten hyvin identtisiä eri vuosina. Kuukausittaiset vaihtelut saman vuoden sisällä taas ovat suuria ja aiemmin työssä mainittu kesän alhainen todellinen käyttöaste kasvattaa entisestään kuukausikulutusten välisiä eroja. Lyhyestä testijaksosta johtuen päädyttiin tuloksia vertaamaan kuluneen vuoden keskikulutukseen. Tässä vertailutavassa keskeistä on se, miten tasaisena alkuvuoden kulutus on pysynyt erityisesti kesäkuukausien aikana. Mitä tasaisempi asuntokohteen kuukausittainen kulutus on ollut, sitä luotettavampana lyhyen testijakson aikana saatua vedenkulutuksen muutosta voidaan pitää. Kuvaan 19 on koottu testikohteiden vuoden 2012 yhdeksän ensimmäisen kuukauden vedenkulutukset. Kuvasta voidaan päätellä, että Reippaankadun kulutus on ollut sen verran tasaista alkuvuoden ajan, että lyhyenkin testijakson tulosta voidaan pitää hyvin tarkkana. Muissa etenkin Karelian, Ruotsalaisenraitin ja Upseeritien asuntokohteissa kesäajan selkeästi alhaisempi kulutustaso voi hieman vääristää tuloksia. Näissä tapauksissa vääristyminen on kuitenkin tulosten vaikuttavuuden kannalta alakanttiin ja Sammonlahti 2 asuntokohteen osalta ehkä hieman yläkanttiin.

55 Käyttöastenormeerattu kulutus l/asp/d Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Reippaankatu Karelia Ruotsalaisenraitti Upseeritie Sammonlahti2 Kuva 19. Vesikalustehuoltojen testikohteiden vedenkulutus alkuvuoden 2012 aikana Vesikalustehuoltojen testijakson tulokset on eritelty kahteen eri taulukkoon siten, että taulukossa 9 on LOAS:n omatoimisesti toteuttamat vesikalustehuollot ja taulukossa 10 Innotek Oy:n toteuttamat vesikalustehuollot. Taloudellisen vaikutuksen laskennassa on lämpimän veden kulutuksen osuudeksi arvioitu 35 % ja veden hinnat ovat Lappeenrannan Vesi Oy:n vuoden 2012 mukaisia hintoja. Vesikalustehuoltojen investoinnit liikkuvat noin sadan euron hintaluokassa asuntoa kohden riippuen hieman vesikalusteiden valmistajasta ja mallista ja täten varaosien hinnasta. Testijaksolle valittavissa asuntokohteissa oli asuntoja yhteensä 119 kappaletta. Omatoimisten huoltojen hinnan voidaan katsoa olevan hieman alhaisempi, kun työlle ei tarvitse laskea katetta. Näin ollen kokonaisinvestointi testijaksolle oli noin 10 tuhatta euroa. Testijakson tulosten mukaisesti takaisinmaksuaika jäisi noin yhden vuoden tasolle, jota voidaan pitää erittäin kannattavana. Takaisinmaksuaika on myös hyvin lähellä palveluntarjoajien ja tutkimustulosten mukaista arviota (Jaakkola 10).

56 48 Taulukko 9. LOAS:n itse suorittamien vesikalustehuoltojen tulokset testijakson ajalta Tammi-Elokuu 2012 keskimääräinen kulutus (l/asp/d) Kulutus lokakuu 2012 (l/asp/d) % -muutos Taloudellinen vaikutus ( /a) Reippaankatu ,9 % Upseeritie ,6 % -683 Sammonlahti ,2 % Yhteensä ,6 % Taulukko 10. Innotek Oy:n suorittamien vesikalustehuoltojen tulokset testijakson ajalta Tammi-Elokuu 2012 keskimääräinen kulutus (l/asp/d) Kulutus lokakuu 2012 (l/asp/d) % -muutos Taloudellinen vaikutus ( /a) Karelia ,2 % Ruotsalaisenraitti ,7 % Yhteensä ,6 % Saatujen tulosten perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että LOAS:n oman henkilöstön ammattitaito riittää myös varsin hyvin toteuttamaan vesikalustehuollot säästökalusteasennuksin ja yhtä hyvin tuloksin kuin kaupallisten palveluntarjoajienkin. Investoinnin takaisinmaksuajan ollessa lyhyt, kannattaa jatkotoimenpiteet toteuttaa mahdollisimman nopealla aikataululla, jolloin tulokset alkavat vaikuttamaan täysimääräisinä mahdollisimman nopeasti. Näin ollen suositellaan toteutettavaksi laajamittaisia vesikalustehuoltoja säästökalusteasennuksin osittain omana työnä asuntokohteisiin tehtävien ennakkohuoltojen yhteydessä ja osittain ulkopuolisen palveluntarjoajan tekemänä. Tällöin saavutetaan kaikkein optimaalisin ratkaisu investointikustannuksien ja koko asuntomassan mahdollisimman nopean huoltotyön välillä. Vesikalustehuoltojen tuloksia on tähän työhön ehditty saada kuukauden mittaiselta aikajaksolta. Ennen lopullisia päätöksiä tulee tuloksia seurata hieman pidemmältä jaksolta ja lopullinen vesikalustehuoltojen vaikutus selviää vasta, kun vertailudataa on koko vuoden ajalta. Kuukauden mittaisen tekstijakson tulokset ovat kuitenkin sen verran vaikuttavia, että ne yhdistettynä muiden opiskelijaasuntoyhteisöjen kokemuksiin antavat mielestäni riittävän perusteen esittää laajamittaisen vesikalustehuollon toteuttamista läpi koko LOAS:n asuntokohteiden jo ennen pidemmän tarkastelujakson valmistumista.

57 Kulutuksen seuranta ja rakennusautomaation päivittäminen Osana energiatehokkuusprojektia päätettiin tehostaa LOAS:n asuntokohteiden energiankulutuksen seurantaa ja samalla tutkia rakennusautomaation nykyaikaistamisen kustannuksia sekä valmistella automaation päivityksestä suunnitelma ja alustava kustannusarvio päätöksentekoa varten. LOAS:n asuntokohteiden energiankulutusseuranta toteutetaan nykyään siten, että huoltomiehet kiertävät kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä lukemassa asuntokohteiden kulutustiedot ja tämän jälkeen tiedot kerätään Excel-pohjaiseen seurantajärjestelmään. Muihin opiskelija-asuntoyhteisöihin toteutetun benchmarkingkierroksen aikana yksi keskeisimmistä viesteistä oli tehostaa kulutuksenseurantaa. Erityisesti vedenkulutuksen osalta hyvin toteutettu kulutuksenseuranta auttaa havaitsemaan vikatilanteet nopeasti ja korjaamaan viat ajoissa ennen kuin vettä tuhlaantuu vian takia hukkaan. Lämmön- ja sähkönkulutuksen osalta LOAS:n kohteet ovat jo energialaitoksen asentamien etäluettavien energiamittareiden piirissä. Veden osalta etäluettava tieto vaatii investointeja mittarointiin. Asuntokohteisiin tehtyjen katselmusten perusteella havaittiin, että rakennusten automaatiojärjestelmien hallintaa voitaisiin tehostaa muuttamalla kaikkien rakennusten automaation ohjaaminen etäkäyttöiseen valvomoon. Nykyisellä rakennusautomaatiolla pärjää, mutta mikäli halutaan seurata, valvoa ja ohjata kiinteistöjä tehokkaasti, niin myös automaatiota tulee päivittää. Tulevan uudisrakentamisen ja peruskorjausten myötä myös talotekniikan määrä tulee asuntokohteissa kasvamaan. Tällöin hyvällä automaatiojärjestelmällä saadaan kehittyneestä talotekniikasta paras mahdollinen hyöty. Automaation päivittämistä ja energiankulutusseurannan tehostamista lähdettiin toteuttamaan määrittelemällä LOAS:n omasta katsontakannasta tarvittavat automaation tasot. Tämän karkean tarvekartoituksen pohjalta pyydettiin alustavaa hintaarviota automaatiopäivitykselle. Hieman riippuen lopullisesta suunnitelmasta automaatiojärjestelmän päivittäminen etäkäytössä olevaan keskitettyyn valvomoon tulisi maksamaan noin euroa asuntokohdetta kohden sisältäen suunnittelutyön ja urakoinnin.

58 50 Automaation päivitysprojektissa päätettiin edetä kuvan 20. mukaisesti. Oman tarvemäärityksen jälkeen etsitään yhteistyökumppani, joka antaa konsulttiapua projektin aikana tarvittaessa ja ainakin lopullisen automaatiotason valintaa tehtäessä, kilpailutuksen valmistelussa ja tämän lisäksi toteuttaa tarvittavan suunnittelutyön, jota järjestelmien uusiminen vaatii. Automaation päivitysprosessi on laaja kokonaisuus ja se tullaan mahdollisesti toteuttamaan tämän diplomityön jälkeen. Siitä syystä tämä työ ei laajemmin käsittele projektin eri vaiheita vaan antaa vain vahvan suosituksen toteuttaa projekti, mikäli kiinteistökantaa halutaan tulevaisuudessa seurata, ohjata ja käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Kuva 20. Automaatiojärjestelmien päivityksen alustava prosessikaavio 6.5 Sähköjärjestelmät Päätettäessä toimenpiteitä sähköjärjestelmien käytön tehostamiseksi lähdettiin ensimmäiseksi etsimään vaikuttavuudeltaan suuria kokonaisuuksia, joiden investointikulut olisivat alhaisia. Suurempien kokonaan uusia järjestelmiä ja tekniikoita käyttävien ratkaisujen tarkastelu jätettiin peruskorjausvaiheessa harkittaviksi toimenpiteiksi. Niitä myös käsitellään tässä työssä peruskorjaushankkeiden valmisteluosiossa. Sähköjärjestelmien osalta keskeisiksi tehostamistoimenpiteiksi päätettiin valita yleisten tilojen valaistus ja asukassaunavuorojen järkeistäminen.

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Isonjärvenkuja Espoo

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Isonjärvenkuja Espoo ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Isonjärvenkuja 9 02940 Espoo 998 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Solisevankuja Espoo

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Solisevankuja Espoo ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Solisevankuja 4 02760 Espoo 997 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Useita, katso "lisämerkinnät"

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Useita, katso lisämerkinnät ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Useita, katso "lisämerkinnät" 998 092-080-008-0007-E Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Tuomirinne 4 ja Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Tuomirinne 4 ja Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Tuomirinne 4 ja 6 0380 Vantaa 996 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka - 100

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka - 100 ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Kimpikuja 3 80220 Joensuu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 204 Energiatodistus on annettu x rakennuslupamenettelyn

Lisätiedot

ERILLINEN ENERGIATODISTUS

ERILLINEN ENERGIATODISTUS ASUNTO OY PENKKA ERILLINEN ENERGIATODISTUS Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 www.optiplan.fi Puh. 010 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 105 PL 48, 00281 Helsinki Turku Helsinginkatu 15 PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS JOENSUU. Suuret asuinrakennukset Rakennus

ENERGIATODISTUS JOENSUU. Suuret asuinrakennukset Rakennus ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Rivi- ja ketjutalot Osoite: TAPIONKATU 2 JOENSUU Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 1996 167-005-0597-0012-M Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn yhteydessä

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Kauniskuja 1 ja Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Kauniskuja 1 ja Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Kauniskuja ja 5 0230 Vantaa 997 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. LUONNOSVERSIO - virallinen todistus ARA:n valvontajärjestelmästä. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. LUONNOSVERSIO - virallinen todistus ARA:n valvontajärjestelmästä. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS LUONNOSVERSIO virallinen todistus ARA:n valvontajärjestelmästä Rakennuksen nimi ja osoite: Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa)

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) Peltolankaari 3 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 998 564-08-002-0005-X-000 () Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. As Oy Maakirjantie 2 E-D Maakirjantie Espoo. Asuinrakennus (Asuinkerrostalot) Uudisrakennusten.

ENERGIATODISTUS. As Oy Maakirjantie 2 E-D Maakirjantie Espoo. Asuinrakennus (Asuinkerrostalot) Uudisrakennusten. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: As Oy Maakirjantie ED Maakirjantie 000 Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: 044/ 0 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Asuinrakennus (Asuinkerrostalot)

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Pajumaankuja 5 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 998 084-402-0003-024-S-000 () Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kahilanniementie 9-11 TALO 1 Kahilanniementie Lappeenranta Uudisrakennusten.

ENERGIATODISTUS. Kahilanniementie 9-11 TALO 1 Kahilanniementie Lappeenranta Uudisrakennusten. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kahilanniementie 9 TALO Kahilanniementie 9 5 Lappeenranta Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: 457574 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Asuinkerrostalo

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Riekonmarkantie 20 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 992 564-077-0230-0002-2-000 () Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. KOy Tampereen keskustorni Tampellan esplanadi Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. KOy Tampereen keskustorni Tampellan esplanadi Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: KOy Tampereen keskustorni Tampellan esplanadi 00 Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Asuntolat Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 9 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö, vesikiertoinen lattialämmitys Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Suurpellon Apilapelto Talo E Piilipuuntie 3 C-E Espoo Uudisrakennusten.

ENERGIATODISTUS. Suurpellon Apilapelto Talo E Piilipuuntie 3 C-E Espoo Uudisrakennusten. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Suurpellon Apilapelto Talo E Piilipuuntie CE 000 Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: 04900048000 0 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Asuinrakennus

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 600 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / kaukolämpö

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Talonpojantie 10, rakennus A 00790, HELSINKI. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Talonpojantie 10, rakennus A 00790, HELSINKI. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Hoas Talonpojantie Talonpojantie 0, rakennus A 00790, HELSINKI Rakennustunnus: 606 Rakennuksen valmistumisvuosi: 06 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala.7 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus vesikiertoinen patterilämmitys, kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 564 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoiset radiaattorit 60/0 C Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 8 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen radiaattorilämmitys, kaukolämpö /

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Asunto Oy Helsingin Arabianrinne A-talo Kokkosaarenkatu 6, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten.

ENERGIATODISTUS. Asunto Oy Helsingin Arabianrinne A-talo Kokkosaarenkatu 6, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Helsingin Arabianrinne Atalo Kokkosaarenkatu 6, 56 Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: 45967 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 958. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö.Vesikiertoiset lämmityspatterit. Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämö ja vesikiertoinen lattialämmitys. Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Taubenkuja , HELSINKI. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Taubenkuja , HELSINKI. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asokodit Taubenkuja 4 A Taubenkuja 4 00870, HELSINKI Rakennustunnus: 9-49-75-0 Rakennuksen valmistumisvuosi: 06 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. ASUNTO OY LIPPALAHTI, GHIJ-TALO Tuohistanhua Espoo. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. ASUNTO OY LIPPALAHTI, GHIJ-TALO Tuohistanhua Espoo. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: ASUNTO OY LIPPALAHTI, GHIJTALO Tuohistanhua 4 7 Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: 4968 97 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Kerrostalo Todistustunnus:

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 690 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljykattila/vesiradiaattori Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 590 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / kaukolämpö

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 08 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Asunto Oy Saton Kahdeksikko talo F Vaakunatie Kaarina Uudisrakennusten.

ENERGIATODISTUS. Asunto Oy Saton Kahdeksikko talo F Vaakunatie Kaarina Uudisrakennusten. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Saton Kahdeksikko talo F Vaakunatie 9 78 Kaarina Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: 4865 967 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Asuinkerrostalo

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Arinakatu 4 Lappeenranta Arinakatu 4 Lappeenranta B-talo L Uudisrakennusten.

ENERGIATODISTUS. Arinakatu 4 Lappeenranta Arinakatu 4 Lappeenranta B-talo L Uudisrakennusten. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Arinakatu 4 Lappeenranta Arinakatu 4 Lappeenranta Btalo 5 Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: 45784L 994 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Asuinkerrostalo

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Matinniitynkuja , ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Matinniitynkuja , ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 74 Matinniitynkuja 4 C-D Matinniitynkuja 4 00, ESPOO Rakennustunnus: 049-0-00-000-- Rakennuksen valmistumisvuosi: 00 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mika Waltarinkatu 14, Talo A Mika Waltarinkatu Porvoo. Pientalo (Asuinkerrostalot) Uudisrakennusten.

ENERGIATODISTUS. Mika Waltarinkatu 14, Talo A Mika Waltarinkatu Porvoo. Pientalo (Asuinkerrostalot) Uudisrakennusten. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Mika Waltarinkatu 4, Talo A Mika Waltarinkatu 4 0600 Porvoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi Rakennuksen käyttötarkoitusluokka. 0 Pientalo (Asuinkerrostalot)

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 18 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kevytöljykattila / Käyttövesivaraaja Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku) Lämmitetty nettoala 7,9 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Poistoilmalämpöpumppu,

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Leinelänkaari 11 A 01360, VANTAA. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Leinelänkaari 11 A 01360, VANTAA. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy / Leinelän Paletti A Leinelänkaari A 060, VANTAA Rakennustunnus: 066945Y Rakennuksen valmistumisvuosi: 06 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesiradiaattorit (eristetyt jakojohdot) Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS 00550, HELSINKI. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS 00550, HELSINKI. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: 8 Berliininkatu 5 Berliininkatu 5 00550, HELSINKI Rakennustunnus: 09-0-000-0075-- Rakennuksen valmistumisvuosi: 00 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kalevankatu 26 b 80100, JOENSUU. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Kalevankatu 26 b 80100, JOENSUU. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Joensuun Elli Kalevankatu 6 b 8000, JOENSUU Rakennustunnus: 67--6- Rakennuksen valmistumisvuosi: 0 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Leineläntie , VANTAA. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Leineläntie , VANTAA. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: ASOKODIT Leineläntie, Talo KT Leineläntie 060, VANTAA Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 06 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

LUONNOS ENERGIATODISTUS. kwh E /(m 2 vuosi) energiatehokkuuden vertailuluku eli E-luku

LUONNOS ENERGIATODISTUS. kwh E /(m 2 vuosi) energiatehokkuuden vertailuluku eli E-luku LUONNOS 6.9.07 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Energiatehokkuusluokka A B C D E F G Rakennuksen

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 947 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / Kaukolämpö

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku) Lämmitetty nettoala 8,8 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Poistoilmalämpöpumppu,

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korvasienenkatu 3 Korvasienenkatu Lappeenranta K Uudisrakennusten.

ENERGIATODISTUS. Korvasienenkatu 3 Korvasienenkatu Lappeenranta K Uudisrakennusten. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Korvasienenkatu Korvasienenkatu 555 Lappeenranta Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: 45575K 994 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Asuinkerrostalo

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Oulunsalon Paloasema Palokuja Oulunsalo. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Oulunsalon Paloasema Palokuja Oulunsalo. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Oulunsalon Paloasema Palokuja 946 Oulunsalo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Palosema Todistustunnus: Energiatehokkuusluokka

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Karkkilan Linja-autoasema Oy Talo B Huhdintie Karkkila. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Karkkilan Linja-autoasema Oy Talo B Huhdintie Karkkila. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Karkkilan Linjaautoasema Oy Talo B Huhdintie 6 Karkkila Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: 4546 989 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Liikerakennus

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 08 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö, vesikiertoinen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kissanmaankatu , TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Kissanmaankatu , TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: KOY Kissanmaankatu 0, Talo Kissanmaankatu 0 50, TAMPERE Rakennustunnus: 87--850-8 Rakennuksen valmistumisvuosi: 06 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Asuinrakennus Xxxxxxxxxx Katuosoite Postinumero Postitoimipaikka XX-XXXX-XX XXXX. Yhden asunnon talot (tms) XXXX

ENERGIATODISTUS. Asuinrakennus Xxxxxxxxxx Katuosoite Postinumero Postitoimipaikka XX-XXXX-XX XXXX. Yhden asunnon talot (tms) XXXX ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asuinrakennus Xxxxxxxxxx Katuosoite Postinumero Postitoimipaikka Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pasteurinkatu , HELSINKI. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pasteurinkatu , HELSINKI. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: 68 Pasteurinkatu A Pasteurinkatu 00790, HELSINKI Rakennustunnus: 09-06-09-000-- Rakennuksen valmistumisvuosi: 00 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Soveltamisala:

Soveltamisala: Soveltamisala: -rakennuksiin, joissa käytettään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen ja joissa tehdään MRL:n mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus-

Lisätiedot

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. As Oy Hollituvantie 2 talo 1 Hollituvantie Porvoo / Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. As Oy Hollituvantie 2 talo 1 Hollituvantie Porvoo / Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Rakennustunnus: Valmlstumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoltusluokka: Todistustunnus: As Oy Hollituvantie talo 1 Hollituvantie 645 Porvoo 68-414-1-195/1 1984

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 79 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS Opastinsilta 2 Opastinsilta , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS Opastinsilta 2 Opastinsilta , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS Opastinsilta Opastinsilta 0050, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 977 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 89 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Harju, Rakennus AD Harju 0460 Kirkkonummi Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 574950 965 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljylämmitys, vesikiertoiset

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 06 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö, vesikiertoinen

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 95 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 90 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 46,5 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljylämmitys, varalla sähkökattila,

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 177 Linnankuja 2 Linnankuja , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 177 Linnankuja 2 Linnankuja , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 77 Linnankuja Linnankuja 0060, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 840 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Pientalojen energiatehokkuusluokittelu

Pientalojen energiatehokkuusluokittelu Pientalojen energiatehokkuusluokittelu IEE/PEP seminaari 23.11.2006 erikoistutkija Copyright VTT VTT, Lähde: Hallituksen esitys 170 & YM SISÄLLYS 1. Energiatehokkuuden edistämisen yleisaikataulu Suomessa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rotisentie , VALKO. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Rotisentie , VALKO. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Okt Rotisentie Loviisa Rotisentie 0790, VALKO Rakennustunnus: -56- Rakennuksen valmistumisvuosi: 005 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Yhden asunnon talot Todistustunnus:

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Päilahden Koulu Pajukannantie 18 35100 ORIVESI. Yhden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Päilahden Koulu Pajukannantie 18 35100 ORIVESI. Yhden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Päilahden Koulu Pajukannantie 8 500 ORIVESI Rakennustunnus: 56-4--76 Rakennuksen valmistumisvuosi: 98 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Yhden

Lisätiedot