T A P I O L A versio kohdetta, 7 tietolaatikkoa reittien pituus yhteensä 25 km

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "T A P I O L A versio 2.10.2013 76 kohdetta, 7 tietolaatikkoa reittien pituus yhteensä 25 km"

Transkriptio

1 ESPOON KOTIKAUPUNKIPOLUT T A P I O L A versio kohdetta, 7 tietolaatikkoa reittien pituus yhteensä 25 km Itäkartano Hagalund Otaniemi Keilaniemi Otsolahti Karhusaari Länsikorkee Suvikumpu Toimittanut Pauli Saloranta Julkaisija Espoon kaupunki Yhteistyössä Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto ja Tapiolan Kilta J O H D A N T O Tapsala, Tapsku. Tapiola on tunnetuin Espoon kaupunkikeskuksista. Asuntosäätiö perusti tänne vuonna 1953 modernin puutarhakaupungin, joka saavutti pian maailmanmaineen. Uudisasukkailla ei ollut aluksi helppoa Espoon maalaiskunnassa. Niinpä Tapiolan itsenäistymis- ja alueliitossuunnitelmia tehtiin eri tahoilla joka vuosikymmenellä, kunnes Espoosta tuli kaupunki Tapiolan yleiset alueet siirtyivät Asuntosäätiöltä kaupungin hoidettaviksi vasta Nykyinen asukkaan Tapiola muodostaa Otaniemen ja Keilaniemen kanssa Espoon T3- alueen, jolla yhdistyvät tiede, taide, tekniikka ja talous. Tapiolan kotikaupunkipolut kiertelevät alkuperäisen puutarhakaupungin halki rannoille ja luontoon, kulttuuriin, historiaan sekä tulevaisuudennäkymiin. K I R J A L L I S U U T T A Espoo oma lukunsa. Pertti Maisala Espoon kaupunkisuunnittelukeskus. Espookirja. Uolevi Itkonen Espoon kaupunki. Espoon luontokohteet. Harri Anttila ja Kati Berninger painos. Espoon ympäristökeskus. Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema. Erkki Härö Toinen, tarkistettu painos. Espoon kaupunginmuseo. Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Arkkitehtuuriopas. Arvi Ilonen Otava. Koti vaiko kasarmi lapsillemme? Heikki von Hertzen Väestöliitto. Kuka kaivoi vallihaudat? Verkkonäyttely Espoon kaupunginmuseo. Lähiöt ja tehokkuuden yhteiskunta. Johanna Hankonen Tampereen teknillinen korkeakoulu, arkkitehtuurin osasto 551. Gaudeamus ja Otatieto oy. Nimistö Tapiolan kaupunkikuvassa. Marja Viljamaa- Laakso Espoon kaupunki. Sydämellistä yhteiselämää. Espoon koulutaloja Kari Jormakka Tapiola. Elämää ja arkkitehtuuria. Timo Tuomi (toim.) Asuntosäätiö ja Espoon kaupunki. Vanha Hagalund. Eeva Eskola 1972, toinen painos Espoon kaupunki. Westend Huvilakaupunki. Erik Gillberg, Asko Siukosaari, Sirkka Paikkala ym Espoon kaupungin kotiseutusarja 1. haku.helmet.fi/iii/encore/home? &advancedsearch=true I T Ä K A R T A N O H A G A L U N D 21 kohdetta, noin 5 km 1 Keskustorni Vuonna 1961 Tapiolan maamerkiksi valmistunut, Aarne Ervin suunnittelema 13-kerroksinen toimistotorni oli aikanaan harvinaisen korkea. Huipulla oli pitkään näköalaravintola. Heikki von Hertzenin aukiolla on perinteisen kaupungin keskustaan kuuluva ulkoilmatori. Sen vieressä portaita astelee Tapio Junnon pronssiveistos Häikäistynyt vuodelta Kiiltäväksi hiotun ja rosoisen pinnan vastakohdassa tiivistyy nykyihmisen elämän ristiriitaisuus. Taidetta Tapiolaan -yhdistyksen lahjoittama veistos on omistettu Hertzenille, jonka visio yhdisti eri ammattikuntien asiantuntijat ihanteellisen puutarhakaupungin tavoittelussa. Heikki Konttisen ilmeikäs ja humoristinen pronssiveistos Morsian vuodelta 1983 kuvaa Tapiolan alkuaikoja. Teos lunastettiin Tapiolan 20- vuotisjuhlien veistoskilpailusta 1972, mutta pystytettiin paikalleen vasta Tapionraitti on Tapiolan pääakseli. Puolentoista kilometrin mittaisena ja lähes viivasuorana se yhdistää Länsikorkeen, keskustan ja Itäkartanon. 2 Keskusallas Tapiolan keskustan asemakaavakilpailun 1954 voittaneen Aarne Ervin oivallus oli vanhan sorakuopan paikalle sijoitettu allas, jonka ympärille keskeisimmät toiminnot jäsentyvät. Vuonna 1963 valmistuneessa altaassa on välillä viljelty kaloja ja siellä on toiminut polkuveneiden vuokraamo. Vuonna 2013 allasta madallettiin niin, että se voidaan jäädyttää talvella luistinradaksi. Aarne Ervin aukio on kulttuurikeskuksen vieressä altaan partaalla. Kulttuurikeskuksen puoleisella kulmalla on erittäin kaunis silokallio, jossa on vaaleaa graniittia, harmaata amfiboliittia ja tummaa kiillegneissiä. Graniitti on kiteytynyt tulivuoren kivisulasta,

2 amfiboliitti muodostunut maankuoressa ja gneissi kovettunut merenpohjan sedimenteistä. Kivilajit ovat sekoittuneet svekofennisessä vuorijonopoimutuksessa miljoonaa vuotta sitten noin 10 km:n syvyydessä 750 C:n lämpötilassa. Eroosio ja kolme jääkautta ovat kuluttaneet vuoret pois ja lopuksi sora hionut pinnan rantaveden aaltojen voimalla / Espoon kulttuurikeskus Valmistui 1989, suunnittelija Arto Sipinen. Paikka on viimeisenä rakennettu palanen Aarne Ervin Tapiolan keskustasuunnitelmasta Alun perin se oli varattu teatterille. Kolme vuosikymmentä myöhemmin toteutettu, paljon suurempi rakennus sopeutuu hyvin ympäröivään miljööseen. Kahtia jaetun rakennusmassan keskellä ovat aula- ja lämpiötilat, jotka avautuvat Keskusaltaan suuntaan. Tapiolasalissa on 812 paikkaa, Louhisalissa Kulttuurikeskuksessa toimivat Espoon kulttuuritoimen lisäksi Tapiola Sinfonietta, Espoon musiikkiopisto, Tapiolan kirjasto ja kaupungin yhteispalvelupiste sekä Espoon työväenopisto. Keskuksessa ja sen ympäristössä järjestetään vuosittain pääkaupunkiseudun suurin jazztapahtuma April Jazz ja kansainvälinen elokuvafestivaali Espoo Ciné sekä vuorovuosina Espoon kansainvälinen Pianoviikko ja KuoroEspoo-festivaali Garden-hotelli Ervin keskustasuunnitelmassa Tapiola Garden - hotellin paikalla oli aluksi matala liikerakennus. Ensimmäinen luonnos hotellista valmistui 1964 ja 154 huoneen rakennus Peruskorjaus ja laajennus länsipuolelle 2008 toivat 60 lisähuonetta sekä uuden sisäänkäynnin suoraan Tapion raitin tasoon. Hotellin edustalla on kaivo, josta pumpataan pohjavettä keskusaltaaseen. Allas ei juurikaan vuoda, mutta kuumina kesinä haihtuminen altaasta on voimakasta. Aikanaan oli suosittua noutaa kaivosta raikasta pohjavettä kotikäyttöön. Omavoimainen pumppu on sittemmin poistettu. 5 Køgenpuisto on nimetty Tanskassa, Kööpenhaminan tuntumassa sijaitsevan Espoon ystävyyskaupungin mukaan. Espoolla on Euroopassa kahdeksan ystävyyskaupunkia, joista kuudelle on nimetty puisto. Køgen puiston paikan valintaan vaikutti se, että Tanskan kuningatar Margareeta on nuorena partiolaisena leireillyt edessä aukeavan Otsolahden rannoilla. Køgenpuisto on toiminut mm. veistosnäyttelyjen paikkana. Puiston vanhimmat männyt ovat yli 150- vuotiaita. Kasvupaikan valoisuus ja avoimuus on saanut puut kehittymään leveiksi ja matalarunkoisiksi. Italialaisen Antonio da Cudanin pronssiveistos Luominen avaruudessa voitti Espoon kaupungiksitulon yhteydessä 1972 järjestetyn kilpailun, jolla etsittiin teosta ilmentämään Espoon kehitystä vuosina Vuonna 1980 paljastetun, 17-tonnisen veistoksen orgaaniset muodot ovat harkittu vastakohta ympäröivälle arkkitehtuurille. Teos siirrettiin nykyiselle paikalleen 2011 ja uudelleenpaljastettiin Tapiolan kirkko Valmistui 1965, suunnittelija Aarno Ruusuvuori. Kuutiomaisen kirkkosalin sivussa on kastekappeli ja sisäpihojen ympärillä matalissa siivissä kirkkoherranvirasto, seurakuntasali sekä kerhotilat. Tapiolan kirkkoa on selkeytensä ja askeettisuutensa ansiosta kutsuttu maailman luterilaisimmaksi kirkoksi. Saliin asennettiin vuonna 2002 kuvanveistäjä Helena Hietasen ja valaistussuunnittelija Tarja Ervastin valoteos 3, joka seuraa kirkkovuoden kulkua. Tapiolan seurakuntayhdistys perustettiin 1955 ja seurakunta Nykyään siinä on jäsentä. Tapiolan uurnalehto valmistui 2004, suunnittelija professori Ilmari Lahdelma. Paikka kirkon suojassa tarjoaa hautausmaalle sen tarvitseman rauhan ja yksityisyyden. Yhtä tärkeää on vaikuttava näkymä vesialtaalle. Ihmisen tekemien rakenteiden ja puuston luonnollisen sattumanvaraisuuden suhde luo perustan uurnalehdon tunnelmalle. tapiola 7 Tapiolan uimahalli Valmistui 1965, suunnittelija Aarne Ervi. Peruskorjaus ja taitavasti vanhan osan alle sijoitettu laajennus valmistuivat Rakennukseen liittyy laaja ulkoalue kaksine ulkoaltaineen ja aurinkoterasseineen. Uimahallin arkkitehtuuri piirtyy tummaa Menninkäisenmetsää vasten, jonka heikentynyttä puustoa on parannettu harvennuksella ja näin lykätty uudistamisajankohtaa 20 vuodella. Liikunta/Liikuntapaikat/Uimahallit/Tapiola 8 Itäkartano Alkuperäisen Tapiolan kolmesta lähiöstä itäinen rakennettiin ensimmäisenä, Otto-Iivari Meurmanin kaavaluonnoksen pohjalta. Tapiolan peruskivi muurattiin täällä Itäkartanon itäpään pientaloihin muuttivat Tapiolan ensimmäiset uudet asukkaat jouluksi Mäntytorni valmistui 1954, suunnittelija Aarne Ervi. Yksin asuville suunnitellun talon kaikki 66 asuntoa ovat tilavia yksiöitä. Katolla oli alun perin kahvila sekä kokoushuoneisto. Niin ikään Ervin suunnittelema 350-paikkainen Kino Tapiola valmistui 1955, ja vuotta sitä ennen Lasipalatsiksi kutsuttu myymälärakennus, jossa oli mm. posti ja pankki. Mäntyviidan ja Sufikan kerrostalot valmistuivat 1954, suunnittelija Viljo Revell. Niissä kokeiltiin ensimmäistä kertaa Suomessa elementtitekniikan vaikutuksia rakenneratkaisuihin ja ulkoiseen ilmeeseen nauhaikkunoineen ja voimakkaine

3 saumoineen. Kansa ei heti lämmennyt uutuuksille vaan käytti taloista nimeä traktoritehdas. Kello ja allas. Neulaspolku. Aarne Ervin sommitelma vuodelta 1957 muodostuu kellotornista, vesialtaasta ja pergolasta. Ympäröivä puisto on Ervin ja Jussi Jänneksen suunnittelema. Lämpökeskus vuodelta 1956 purettaneen Ilves ja pentu. Ilvespuistikko, Tapiolantie. Helvi Hyvärisen graniittiveistos vuodelta 1962 tavoittelee yleispätevää kauneutta eläimen hahmon kautta. Teos oli Asuntosäätiön lahja Tapiolan asukkaille. Tietolaatikko: Puutarhakaupungin synty Jo vuonna 1918 Eliel Saarisen Suur-Helsinkisuunnitelmassa Björnvikiin ja Albergaan oli sijoitettu englantilaistyyppiset puutarhakaupungit, jotka liittyivät Helsinkiin raideyhteyksin. Ideaa toteutettiin ensimmäisenä Puu-Käpylässä luvulla. Jorvaksentien avauduttua professori Otto-Iivari Meurman aloitti Hagalundin kartanon maiden asemakaavoituksen Sitä seurannut Teknillisen korkeakoulun siirtopäätös Otaniemeen 1949 osaltaan vauhditti myös Tapiolan suunnittelua. Sodanjälkeinen asuntopula sai useat eri järjestöt Väestöliiton johdolla perustamaan Asuntosäätiön. Sen primus motor Heikki von Hertzen apunaan aikansa parhaat arkkitehdit ja ympäristösuunnittelijat ryhtyi utopistiseen hankkeeseen rakentaa parempi asuinympäristö kaikille yhteiskuntaluokille ja eri elämänvaiheessa oleville ihmisille. Asuntosäätiö toteutti Tapiolalle vielä pikkusiskot Jyväskylään ja Rovaniemelle. Mutta ihanteet muuttuivat. Tapiolankin neljästä lähiöstä viimeisenä rakennettu pohjoinen edustaa jo selvästi erilaista suunnittelua. Myös puutarhakaupungissa näkyvät eri vuosikymmenten kerrostumat. muut_aineistot/tapiola50/ 9 As.oy Kontiontie Kontsarit. Valmistui 1955, suunnittelijat Heikki ja Kaija Siren. Rivitalojen tehtävä Tapiolassa oli alun perin tarjota mahdollisuus omaan pihaan niille, joilla ei ollut varaa omakotitaloon. Kontsareissa kantavana runkona ovat tiiliset palomuurit. Muut rakenteet ovat pääosin puuta. Talojen pihat on rajattu puisin vajoin ja pergoloin. Autotallit ja huoltorakennus suojaavat liikenteeltä. Kokeilussa oli mukana Puutalo Oy, joka oli myynyt rintamamiestalopaketteja ja kehitteli seuraavaksi laajamittaiseen tuotantoon soveltuvia rivitalotyyppejä. (Katso Otsolahden Karhusaaren polun kohde 22 Leimuniitty) (21 Otsolahti vastaavasti) 10 Suomen taiteilijaseuran rivitalo Valmistui 1955, suunnittelija Aulis Blomstedt. Kymmenen ateljeeasunnon talo rakennettiin veikkausvoittovaroilla. Parvellisten ateljeetilojen suuret ikkunat avautuvat pohjoiseen, jotta valoa saadaan tasaisesti. 11 Kehä I Valmistui Suomen vilkkain maantie: vuonna 2012 ajoi Pakilan kohdalla keskimäärin ajoneuvoa vuorokaudessa ja tälläkin kohtaa lähes Kehätien vieminen liikennetunneliin Tapiolan ja Otaniemen välillä on suunnitteilla meluja pölyhaittojen vähentämiseksi sekä tilan vapauttamiseksi miljöötä eheyttävään rakentamiseen kysytyllä alueella. 12 Otaniemen vesitorni Valmistui 1972, suunnittelija Alvar Aalto. Ulkoiselta muodoltaan rakennus on 12-kulmainen muistuttaen hieman mutteria. Vesisäiliön tilavuus m 3, tornin korkeus maan pinnasta 52 metriä. Alapuolella on toimistorakennus ja huippulämpökeskus. 13 Hagalundin kartano Otnäsin kylässä oli 1540-luvulla kolme taloa. Tataarit polttivat kylän 25-vuotisen sodan yhteydessä helmikuussa Talot yhdistettiin 1630 tilaksi, joka jaettiin kahtia 1812 Adolf Fredrik von Numersin perinnönjaossa. Kapteeni Carl Johan von Numers rakennutti pian Hagalundin kartanon empirevaikutteisen mutta koristelultaan vaatimattoman päärakennuksen. Krimin sodan aikana valtio hakkautti tilan metsiä ja piti Otaniemen hevoshaassa 100 sotilastelttaa kahden vuoden ajan. Näistä ja muista vahingoista maksettiin sodan päätyttyä 1856 korvauksena 300 hopearuplaa. Helsinkiläinen panimonomistaja Paul Sinebrychoff osti 1857 Hagalundin ja 1859 myös naapurin Otnäsin kartanon. Päärakennusten välinen pitkä lehmuskuja on osin säilynyt. Valaisimet ovat mallia Tapiola. Nykyisellä Otsonkalliolla oli tuulimylly, jonka kivet ovat säilyneet. Kartanon puisto ja metsät kärsivät jälleen venäläisten linnoitustöistä Puisto uusittiin 1919 Paul Olssonin suunnitelmien mukaan. Kartanon talousrakennukset ja työväenkasarmit purettiin luvuilla uusien rakennusten tieltä. Jäljellä on vain punatiilinen sikala 1800-luvun lopulta, nykyään Tapiolan ratsastuskoulun käytössä. Hagalund.html 14 Innopoli Yrityshautomon ensimmäinen vaihe valmistui 1991, toinen 2002, suunnittelija Kaarina Löfström. Technopolis-ketjuun nykyisin kuuluva Innopoli on 300 teknologia-alan kasvuyrityksen täyden palvelun toimipaikka. Rakennukset näyttäytyvät kehätien suuntaan voimakkaina ja massiivisina; kampuksen suuntaan pehmeämpinä ja monimuotoisempina. Terävässä kokassa on maisemasauna. Tekniikantien toisella puolella on vanha Otaniemen teknologiakylä. espoo/innopoli/sivut/default.aspx

4 15 Vallit Vallarit. Ensimmäisen maailmansodan aikaisen Helsingin maalinnoituksen tukikohta XXXVII oli taka-asema varsinaisen etulinjan ollessa 2 km lännempänä Tontunmäen tasalla. Tukikohdan sijainti on ollut vaarallinen, sillä mahdollisen vetäytymistien katkaisee meri. Yhteinen tietolaatikko: Helsingin maalinnoitus Venäjän Itämeren laivaston tuhouduttua Japaninsodassa Tsushimassa päätti keisari Nikolai II rakennuttaa pääkaupunkinsa Pietarin suojaksi laajan linnoitusjärjestelmän. Siihen kuuluvan Helsingin maalinnoituksen valleja kaivettiin vuodesta 1914 alkaen aina tapahtuneeseen vallankumoukseen saakka. Linnoitustöissä oli mukana suuri joukko pääkaupunkiseudun asukkaita sekä venäläisten Kaukoidästä tuomia sotavankeja. Varustukset ulottuvat yhtenäisinä Vuosaaresta Westendiin. Linnoituksen ainoat taistelut käytiin Leppävaarassa Suomen sisällissodan loppuvaiheessa saksalaisten ja punaisten välillä. Maalinnoituksen kaikki rakenteet ovat muinaismuistolain suojaamat. muut_aineistot/museot/verkko/valli/ 16 Menninkäisentie Miellyttävästi kaartuileva katunäkymä on Tapiolan eheimpiä. Ketjutalot ja Kolmirinne valmistuivat 1954, suunnittelija Aulis Blomstedt. Kolmessa ketjussa sijaitsevat 12 kaksikerroksista asuntoa ovat kaikki kooltaan 97 m 2. Pihat jatkuvat saumattomasti metsäiseen puistoon. Toisen kerroksen makuuhuoneiden pienet takaikkunat antoivat aiheen ketjutalojen kutsumanimeen Kanakopit. Viisikerroksisissa kerrostaloissa asuntokoot ovat m 2. Kokonaisuutta yhdistää visuaalisesti punatiilinen julkisivu ja valkoiseksi rapattu ylin kerros. 17 Silkkiniitty Silkkari(t), Silkkis. Niitty näkyy kartoissa jo vuonna 1706 ja nimi Silkesängen vuonna Alkuperäisen luonnon muodot on säilytetty, vaikka käyttötarkoitus on muuttunut. Kahden metsäisen maastoharjanteen välinen, yli 600 metriä pitkä niitty palvelee nyt palloilu- ja leikkialueena. Kahluuallasta vastapäätä sijoitettiin vuokrattavia puutarhapalstoja lähinnä Tapiolan kerrostaloasukkaita ajatellen. Palstat toivat puistoon elämää ja tunnelmaa, joskin niiden suojaksi istutettiin myös pensasaidanteita. Itäpäädyn näköalatasanteella on Otto-Iivari Meurmanin puisto; länsipää on saanut nimen Aarnimaa. Kävelyteitä valaisevat Tapiola-malliset valaisimet, jotka kaupunki asensi puistoon vahingossa. Silkkiniityn kautta kulkee talvella kaupungin ylläpitämä päälatu, jota pitkin pääsee Espoon Keskuspuistoon ja sieltä edelleen Oittaan kautta Nuuksioon saakka. 18 Aarnivalkean koulu Valmistui 1957, suunnittelijat Kaija ja Heikki Siren. Tapiolan kansakoulun rakennuksessa ilmeni uudenaikainen pedagoginen ajattelu: Ala- ja yläkoululla oli omat keskikäytävän ympärille kootut luokkasiipensä, joita yhdistävän poikittaiskäytävän varrella ovat ruokasali sekä liikunta- ja juhlasali. Opettajien rivitaloasunnot kuuluvat samaan kokonaisuuteen. Nykyään Aarnivalkeassa toimii 300 oppilaan alakoulu, joka painottaa opetuksessaan mm. omatoimisuutta, yhteistyötaitoja sekä kodin ja koulun yhteistyötä. 19 Aarnivalkean omakotialue Valmistui 1957, suunnittelija Jorma Järvi. Kahdessa ryppäässä on yhteensä 21 yksikerroksista pientaloa, kooltaan 81 ja 100 m 2. Talojen sijoittelu on tarkkaan harkittu ja autojen säilytys suunniteltu Aarnivalkeantien varteen, jolloin pihamiljööt säilyvät erityisen miellyttävinä. 20 Partiomajat Asuntosäätiö oli aktiivinen myös sosiaalisen ja kulttuuriympäristön kehittäjänä sekä erilaisten toimintojen alkuunpanijana. Opetuksen, kulttuurin, liikunnan sekä nuorisotoiminnan organisaatioiden perustamista ja toimintaa tuettiin alusta lähtien. Partiolippukunta Tapiolan Eräpojat perustettiin 1954 ja Tapiolan Tellervoiset Toiminta vakiintui Opintien mäkeen Lions Clubin rakentamien partiomajojen alueelle. Poikien maja paloi jouluyönä vuonna 1974, mutta se rakennettiin välittömästi uudestaan ja 60-luvuilla Eräpojilla oli orkesteri Punppu, joka esiintyi myös monissa yleisissä tilaisuuksissa. Mäen eteläreunalle perustettiin 1996 Lions-puisto, jossa on Kari Juvan veistämä muistokivi. tapiola.ning.com/forum/topics/tapiolanpartiolaiset 21 Tapiolan koulu ja lukio Valmistui 1960, suunnittelija Jorma Järvi. Laajennus valmistui 1969, suunnittelija Heikki Koskelo. Kuusikulmaiset luokat edustivat uutta joustavaa kouluarkkitehtuuria ja myös symboloivat yksiköiden suurempaa erillisyyttä kuin neliskanttiset muodot. Tapiolan yhteiskoulu oli ensin kouluhallituksen kokeilukoulu. Siellä myös aloitti toimintansa maailmankuulu Tapiolan kuoro. Nykyisellä yläkoululla on musiikkipainotus ja lukiolla musiikkilinja sekä erityispitkän matematiikan ryhmä. Oppilaita yhteensä noin tuhat. Rakennuksessa on kosteusvaurioita, joiden vuoksi yläkoulu on evakossa poliisiopiston tiloissa Otaniemessä ja lukio Kilossa. Peruskorjaus vuosina Viereinen Tapionkenttä on odottanut kunnostusta vuodesta Tekojäälaitteet poistettiin tapiolalaisten harmiksi vuonna

5 O T A N I E M I K E I L A N I E M I 18 kohdetta, noin 7,5 km 1 Aalto-yliopiston päärakennus Valmistui Teknillisen korkeakoulun päärakennukseksi 1964, suunnittelijat Elissa ja Alvar Aalto. Rakennus hallitsee kampuksen keskeistä aluetta kukkulalta, jolla sijaitsi Otnäsin kartanon päärakennus 1700-luvulta alkaen. Auditorion katto laskeutuu terassipihalle amfiteatterina. Siipirakennuksissa on pienet sisäpihat. Punatiilen lisäksi julkisivuissa on mustaa graniittia sekä arkkitehtiosastolla valkoista marmoria. Puistoa kadun suunnasta rajaava TKK:n kirjasto valmistui Kokonaistaideteoksen hengessä myös yksityiskohdat ovat Aallon suunnittelemia ovenkahvoja ja valaisimia myöten. Kampuksen puistokäytävien varsilla on niinikään Aallon valaisimet. Tietolaatikko: Aalto-yliopisto Monitieteinen yliopisto aloitti toimintansa 2010, kun Kauppakorkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja jo valmiiksi Otaniemessä sijainnut Teknillinen korkeakoulu yhdistyivät ja uudelleenorganisoituivat. Opiskelijoita yliopistossa on , professoreita 350, muuta henkilökuntaa Teknillinen korkeakoulu perustettiin Helsingin teknillisenä reaalikouluna Yliopistotasoinen korkeakoulu siitä tuli 1908 Hietalahdessa. Toiminnan laajentuessa harkittiin eri sijaintipaikkoja Tamperetta myöten. Heti sodan jälkeen opiskelijamäärien kasvaessa virisi ajatus amerikkalaistyylisen campuksen rakentamisesta pääkaupungin liepeille. Professori Otto-Iivari Meurmanin johtama komitea päätyi 1948 suosittelemaan kolmesta vaihtoehdosta sijoituspaikaksi Otaniemeä, jonne Meurman oli jo aiemmin laatinut asemakaavan Hagalundin kartanon toimeksiannosta. Valtion ostettua Otnäsin kartanon ja 100 hehtaaria maata järjestettiin 1949 kampuksen kaavakilpailu, jonka voittivat Aino ja Alvar Aalto maaston muotoja taitavasti hyödyntävällä ehdotuksellaan. Korkeakoulun siirtyminen Espooseen alkoi 1954 mutta kangerteli päättyen vasta Kampuskeskus ja metroasema Yliopiston päärakennuksen maisematerassilta aukeaa näköala Korkeakouluaukiolle, jolle rakentuu uusi kampuskeskus. Sen suunnittelukilpailun voitti 2013 Verstas Arkkitehdit 24 samankokoisesta modulista muodostuvalla ehdotuksella Väre. Keskuksen yhteyteen valmistuu Länsimetron asema 2015 ja uudisrakennuksiin muuttaa vuonna 2016 Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Arabianrannasta. Otaniemen metroaseman nimeksi tulee Aaltoyliopisto. Sen rakenteissa tullaan näkemään tiilenpunaisia materiaaleja ja uutta tekniikkaa, suunnittelijoina arkkitehtitoimistot ALA ja Esa Piironen. Yhteinen tietolaatikko: Länsimetro Helsingin metron läntistä osuutta on suunniteltu 1950-luvulta asti. Etelä-Espooseen monella tavalla vaikuttavasta ratkaisusta päätettiin lopulta Vaihtoehtona oli muiden muassa oman pikaraitiotieverkoston kehittäminen. Metrohanke valmistunee 2015 sisältäen 14 km:n mittaisen kaksoistunnelin raiteineen ja huoltojärjestelmineen sekä 7 uutta asemaa, kustannusarvio miljardi euroa. Samalla siirrytään automaattijuniin tavoitteena 2 ½ minuutin vuoroväli. Matkustajia odotetaan päivittäin. Länsimetron jatkoa länteen on jo suunniteltu Saunalahteen saakka. 3 Alvarinaukio Kampuksen keskuspuiston reunassa on Alvar Aallon suunnittelema ostoskeskus, valmistui Vallitsevan trendin vastaisesti lähipalvelut ovat kohtuullisesti säilyneet Otaniemessä. Vieressä on Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan toimisto. AYY yhdistyi 2010 Teknillisen korkeakoulun, Kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaskunnista. Se toimii jäsenensä edunvalvojana ja palveluorganisaationa sekä 150 alayhdistyksen kautta monien vapaa-ajan toimintojen järjestäjänä. ayy.fi/ylioppilaskunta/historia 4 Dipoli Valmistui 1966 teekkarien ylioppilaskuntataloksi. Suunnittelijoidensa Reima Pietilän ja Raili Paatelaisen ensimmäinen yhteinen työ ja maailmankuulu orgaanisen arkkitehtuurin nähtävyys. Monimuotoinen rakennus istuu ympäristöönsä erinomaisesti. Talossa on yli 300 ikkunaa, joiden pystykarmit kasvavat kuin puut luonnossa. Dipolin sivuoven edustalla on Reijo Perkon ja Heikki Koivikon 1968 valmistunut Käpy-teos, jonka sai avautumaan pudottamalla markan automaattiin. Kävyn ensimmäinen käynnistäjä oli Dipolin kunniatalonmies, presidentti Urho Kekkonen. Dipoli on ollut suosittu kongressipaikka alusta alkaen. Joulukuusta 1972 heinäkuuhun 1973 Dipolissa käytiin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssia valmistelevat epäviralliset keskustelut, joissa jo hahmoteltiin vuoden 1975 Helsingin kokouksen asialistan kuuluisat korit. Dipolin pohjoispuolella sijaitseva ruotsinkielisen osakunnan TF:n talo valmistui 1966, suunnittelija Kurt Moberg. 5 Jämeräntaival Teekkareiden järjestämät tempaukset alkoivat jo 1882 TKK:n sijaitessa Hietalahdessa Helsingissä. Vuodesta 1924 tempausten alullepanijaksi ja suojelijaksi ilmestyi salaperäinen Jämeräpartainen insinööri, joka auktoriteetillaan kerta toisensa jälkeen kokoaa teekkarit tempaamaan kansakunnan yleisen hyvän eteen.

6 Polyteekkarimuseo toimii Jämerantaival 3:ssa, jonka rakentamiseen on käytetty Helsingin ilmapommituksissa jatkosodassa tuhoutuneesta Neuvostoliiton suurlähetystöstä talkoilla purettuja ja puhdistettuja tiiliä. Rakennuksen edessä on pronssikautinen röykkiöhauta, jolla on ikää vuotta. Tuohon aikaan paikka on ollut paljas kalliosaari. Vieressä ovat uudemmat hautakivet TKK:n aikaisten ylioppilaskuntien muistoksi. Tietolaatikko: Teekkarikylä Otaniemen suunnalla teekkarit olivat liikkeellä jo hyvissä ajoin ennen kuin korkeakoulun siirtymisestä sinne oli tehty päätöstä. Asemakaavan laati Alvar Aalto. Ylioppilaskunta tilasi ensimmäisten rakennusten suunnitelmat helmikuussa Teekkarit osallistuivat rakentamiseen suurella innolla ja järjestivät hankkeen rahoituksen keksimällä mitä erilaisimpia konsteja arpajaisista nylon-sukkien myyntiin ja ap-teekkarien haastamiseen keräykseen. Ensimmäinen vaihe valmistui Nyt asukkaita Teekkarikylä on palvellut useiden suurten urheilutapahtumien kisakylänä keskeisen mutta rauhallisen sijaintinsa sekä hyvien teknisten valmiuksien ansiosta. Asunnot täyttyivät urheiluvieraita olympialaisissa 1952, yleisurheilun EM-kisoissa 1971 ja 1994 sekä yleisurheilun MMkisoissa 1983 ja Muun muassa Otaranta 8:n viisi uutta asuntolaa rakennettiin vuoden 2005 kisoja silmälläpitäen. ayy.fi/asuminen/teekkarikyla/meininkijahistoria 6 Servinmökki Valmistui 1952, suunnittelijat Kaija ja Heikki Siren. Mökki on Teekkarikylän sydän ja sieltä mm. julistetaan vuosittainen vappurieha. Opiskelijaravintolana ja monikäyttötilana toimivan rakennuksen sisätilojen konstailematon tunnelma syntyy höyläämättömästä laudasta ja rakenteiden jättämisestä näkyviin. Ulkoterassin puolella ovat ovien askelmina suuret luonnonkivet. Teekkariperinteen tallentama alkuperäinen Servin Maijan mökki on ilmeisesti ollut muinaisten teekkareiden suosima huvittelutila Helsingin Alppilassa päin. 7 Otaniemen kappeli Valmistui 1957, suunnittelijat Kaija ja Heikki Siren. Teekkarien rakennuttama kappeli siirtyi Espoon seurakunnille Se tuhoutui tulipalossa 1976, mutta rakennettiin uudelleen samanlaisena ja vihittiin takaisin käyttöön Rakennus on maailmanlaajuisesti tunnettu arkkitehtuurikohde. Sen tilasarja jatkuu etupihalta matalan eteishallin kautta 140-paikkaiseen saliin ja edelleen lasisen alttariseinän kautta metsäluontoon, jonne on pystytetty risti suoraan peruskallioon. 8 Espoon rantaraitti on lähes yhtenäinen 39 km:n mittainen kevyen liikenteen reitti, joka seurailee rantaviivaa Tarvaspäästä Kivenlahteen. Raitista on painettu kartta ja tehty myös kännykkäsovellus. 9 Laajalahden Natura-alue Viime jääkauden hiomilta silokallioilta on näkymä Laajalahden 192 hehtaarin Natura-alueelle. Se on Etelä-Suomen parhaita lintuvesiä ja kansainvälisestikin arvokas. Matalan ja ruovikkoisen merenlahden lisäksi siihen rajautuu tulvametsiä, lehtokasvillisuutta sekä entistä peltoa ja pensaikkoa. Suojelualueen laidoilla on rantaniittyjä, joiden laidunnus lopetettiin 1960-luvulla. Laidunnus on nyttemmin saatu käynnistettyä uudelleen osalla niittyalueista, ja niiden kahlaajalinnusto on monipuolistunut. Laajalahdella pesivät mm. ruisrääkkä, luhtahuitti sekä kala- ja lapintiira. Muuttomatkoillaan lahdella levähtävät mm. laulujoutsen, kaulushaikara, uivelo ja sinisuohaukka. Vastarantaa hallitsee Akseli Gallen-Kallelan Tarvaspää, jonka taiteilija rakensi ateljeekodikseen 1913 Albergan kartanon maille Martti Levónin puisto Teknillisen korkeakoulun rehtori ja VTT:n ylijohtaja, professori, tekniikan kunniatohtori ja diplomiinsinööri Martti Levón ( ) nosti TKK:n yliopistotasoiseksi ja vaikutti keskeisesti kampuksen siirtoon Otaniemeen. Ossinlampi on nimetty Teekkarikylä legendaarisen johtajan, merkonomi, kunniateekkari Ossi Törrösen ( ) mukaan. Törrösen muistelmat, Ossin lässyt, on keskeinen otaniemeläisen teekkarikulttuurin dokumentti. Puiston laidalla toimii jo vuodesta 1962 Suomen ensimmäinen ydinreaktori. Sitä on käytetty tutkimukseen ja koulutukseen, isotooppituotantoon sekä viime vuosina syöpähoitoihin. Reaktoria ylläpitävä VTT päätti 2012 ajaa sen alas liian kalliina. Poikkitieteellinen kaupunkimehiläisten tutkimushanke Melliferopolis toi puistoon kesällä 2013 kuusikulmaisia mehiläispesiä, jotka toimivat myös ihmisten penkkeinä. Järjestettiinpä paikalla äänipiknik kin, jossa DJ:t miksasivat pesien surinasta rentouttavia äänimaisemia. Kaupunkiviljelyalue valmistui 2013, suunnittelija Sofia Tigerstedt. Omatoimisen hyötyviljelyn palstoja vuokraa sitä varten perustettu yhdistys jatkaen näin osaltaan Otnäsin kartanon maatalousperinteitä. issuu.com/studentunionayy/docs/ossinlassyt melliferopolis.net/about Tyovaenopisto/Laatu_ja_kehittaminen/Hankkeet/ Kasvimaita_kansalle (Hagalundin kartano) (Kehä I) (Otaniemen vesitorni) 11 VTT Päärakennus valmistui 1975, suunnittelija Alvar Aallon arkkitehtitoimisto. Digitalo 2005, Tuomo Siitonen. Valtion teknillinen tutkimuslaitos

7 perustettiin TKK:n yhteyteen 1942 tukemaan kansakunnan sotaponnistuksia mm. palosuojelun kehittämisellä sekä polttoaineita ja elintarvikkeita tarkastamalla. Sittemmin VTT:n toiminnan painopiste on siirtynyt testaamisesta ja teollisuuden menetelmien kehittämisestä yhteiskunnallisesti merkittäviin selvitystehtäviin ja edelleen uusien teknologioiden tutkimiseen nykyisenä painotuksena pyrkimys saada innovaatioista aikaan liiketoimintaa. 12 Geologian tutkimuskeskus Keskus kartoittaa ja tutkii maankamaraa sekä tuottaa luonnonvarojen kestävää käyttöä edistävää tietoa suuren yleisön, teollisuuden, maankäytön suunnittelun sekä luonnonsuojelun tarpeisiin. Geologian tutkimuskeskuksella on myös jatkuva kivinäyttely, jossa on esillä mm luvulla Maahan tuotu kuukivi. 13 Swing Swing Life Science Center oli ensimmäinen yrityspuisto, joka kokosi hyvinvointiin ja terveyteen liittyvien alojen yrityksiä Suomessa. Näistä odotettiin jo 2000-luvun alussa uutta Nokiaa maahamme. Swing laajentui kuudennella toimitilayksiköllä Karhusaarentien toiselle puolelle vuonna 2012 ja seitsemättä suunniteltiin. (Keilalahti) 14 Keilaniemi Keilaniemessä on ollut laituri, jossa Helsingistä Espoon rannikon huvila-alueille liikennöivät höyrylaivat pysähtyivät. Entisessä valtionhallinnon kehittämiskeskuksessa on Tallink Siljan pääkonttori. Sen naapuriksi rakennetaan nyt 122-metrinen Suomen korkein toimistotorni, suunnittelija Helin&Co. Tietolaatikko: Silja Line Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö perustettiin 1883 kuljettamaan rahtia Suomesta Englantiin. Yhtiö kasvoi nopeasti ja pian reitit ulottuivat Välimeren satamiin asti. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen SHO, turkulainen Bore ja tukholmalainen Svea hoitivat yhteistyössä säännöllistä vuoroliikennettä Suomen ja Ruotsin välillä. Vuonna 1957 yhteistyökumppaneista syntyi Silja Line. Vuonna 2006 se yhdistyi 1989 perustetun Tallinkin kanssa Tallink Siljaksi. 15 Otaranta Hotelli valmistui 1979, suunnittelija turkulainen arkkitehti ja Italian kunniakonsuli Benito Casagrande. Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta rakennutti hotellin tukemaan Dipolin kongressitoimintaa. Nyt kansainvälisen ketjun omistuksessa. Täydellinen peruskorjaus valmistui Viereinen Aalto-yliopiston tutkijahotelli valmistui Metron vaikutus näkyy täälläkin kaavamuutosehdotuksena, joka mahdollistaisi lisärakentamisen alueella. Kaavoitus/Asemakaava/Asemakaavoituskohteet/ SuurTapiola/Otaranta_Serviniemi_ Otasatamasta pääsee kesäisin vuoroveneellä Espoon saariston ulkoilualueille sekä ohjelmallisille saaristoveneretkille. Saaristoliikenne 16 Otahalli Valmistui 1952, suunnittelija Alvar Aalto. Maapohjainen halli oli aikanaan maan suurin salirakennus. Sitä pidettiinkin etukäteen teekkarien suuruudenhulluutena. Otaniemen urheilukeskuksessa on nurmikenttä, yleisurheilukenttä, luistelualue, kaksi katukoriskenttää, kolme tenniskenttää ja kuntorata. Viime aikoina paikan ovat löytäneet myös pilatesharrastajat ja lumilautailijat. L I S Ä K O H T E E T 17 Luontopolku Kolmen kilometrin mittaiset pitkospuut johtavat Laajalahden Natura-alueen läpi luontotalo Elfvikiin. Luontopolun varrella on kaksi lintutornia. Kesäaikaan voi reitillä tavata lehmiä laiduntamassa. 18 Koetaloalue Vaisalantie 1 3. VTT:n Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan yksikön koetaloalueella testataan kenttäoloissa talotekniikkaa runkorakenteista tietojärjestelmiin.

8 O T S O L A H T I K A R H U S A A R I 21 kohdetta, noin 7 km (1 Keskustorni) 2 Tapiolan liikekeskus Valmistui 1961 Aarne Ervin 1954 tekemän ehdotuksen pohjalta. Tapiolan liikekeskus oli ensimmäinen moderni kävelykeskusta Suomessa. Laajennuspäätös tehtiin kauppalanvaltuustossa jo Arkkitehtitoimisto Timo Penttilän suunnitelmaan pohjaava asemakaava vahvistettiin Merituulentien yli ulottuva uusi liikekeskus asuintorneineen toteutui 1980-luvulla. Tätä nykyä keskuksessa on yli 100 liikettä ja palvelua. Tapiolan liikekeskus oli pitkään suurin Espoossa. Muut neljä kaupunkikeskusta on päivitetty samalle tasolle 2000-luvulla. Nyt metron tuloon valmistautuva Tapiola ottaa taas askeleen eteenpäin. Tapiolan joukkoliikenneterminaali vilkastuu entisestään, kun Länsimetro aloittaa liikennöinnin vuonna Katso yhteinen tietolaatikko: Länsimetro 3 Tuulimäen IT-muistomerkki Puistoon sijoitettiin Tapiolan Killan toimesta vuonna 1993 viime sotien ilmatorjunnan muistotykki m/31. Tällaisia neuvostoliittolaisia sotasaalistykkejä oli käytössä yhteensä 22. Niistä neljä kuului jatkosodan lopulla 32. raskaaseen ilmatorjuntapatteriin Länsi, jolla oli Helsingin ilmapuolustuksen läntisimmät tuliasemat. Tuulimäessä on keskustan kiinteistöjä palveleva S6- luokan väestönsuoja johtokeskustiloineen. Se on normaaliaikana monipuolisessa liikuntakäytössä: lajeina paini, judo, nyrkkeily, telinevoimistelu, pöytätennis, ammunta ilma-aseilla ja jousella, miekkailu sekä skeittaus. Väestönsuojat tulee voida saattaa tarvittaessa käyttökuntoon 24 tunnissa. Liikunta/Liikuntapaikat/Urheiluhallit#Tuulimäki 4 Pellervo-instituutti Valmistui , suunnittelija Veikko Leisten. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) opisto on alueen ainoa jäljelläoleva Tapiolan puutarhakaupunkia edeltänyt rakennus. Se on suojeltu asemakaavalla, osin myös sisätiloiltaan. Opistossa koulutetaan pellervolaisten osuuskuntien, yhdistysten ja yritysten luottamus- ja toimihenkilöitä sekä sidosryhmiä. 5 Espoon kaupunginteatteri Perustettu Omia tuotantoja toteutetaan vuosittain 2 3 pääosin freelance-voimin ja lisäksi kutsutaan ulkomaisia vierailuja. Kaikkiaan esityksiä on vuosittain ja esityskertoja Katsojia niissä käy noin Vakituista henkilökuntaa on 12. Teatterin päänäyttämö Revontulihalli on vanhaan painotaloon rakennettu muunneltava näyttämö, jota katsomo reunustaa kaikilta sivuilta. Teatterille on pitkään kaivattu omia tiloja. Vuokrasopimus rakennuksen omistajan MTK:n kanssa päättyy 2016 ja nykytiedon mukaan talo tullaan purkamaan. 6 Täydennysrakentaminen Metron tulo Tapiolaan näkyy jo rakentamisen vilkastumisena ja tonttien käyttötarkoituksen muuttamisena asuntovaltaisemmaksi. Entisen Metsäliiton toimistotalo vuodelta 1975 uudistettiin ja osittain purettiin Tilalle nousee neljä 13- kerroksista asuinkerrostaloa. Samalla nykyinen Metsä Group sai lisää tilaa energiatehokkaaseen uudisrakennukseen, suunnittelija arkkitehtitoimisto Helin & Co. Kuvanveistäjä Ari Laitilan jyhkeä kivi- ja puutyö Maan voima vuodelta 2004 on evakossa rakennustöiden ajan. Default.aspx Pekka Helin suunnitteli myös Etelätuulentien toiselle puolelle 2005 valmistuneen Finnforestin pääkonttorin, joka oli aikanaan Euroopan korkein puurakenteinen toimistotalo. Nyt LähiTapiolan omistama rakennus on vuokrattuna konsulttiyritys Sitolle. 7 LähiTapiola-ryhmä Tapiola-yhtiöiden juuret ovat vuonna 1857 alkaneessa keskenäisessä vahinkovakuutustoiminnassa. Vuonna 1984 syntyi Tapiola-ryhmä, kun 1909 perustettu Pohja ja 1917 perustettu Aura yhdistyivät. Pankkitoiminta aloitettiin Vuonna 2013 Tapiola yhdistyi Lähivakuutuksen kanssa Suomen suurimmaksi vahinkovakuuttajaksi. Pääkonttori on vuodelta 1978, suunnittelija arkkitehtitoimisto Ilkka Pajamies. Sen edessä on Hannu Sirenin monumentaalinen teräsveistos Kehitys vuodelta Tapiola-ryhma/Tapiolan+historia.htm Samalla paikalla oli Westendin tennishalli, joka paloi vuonna Länsiranta Tapiolan laajentuessa pohjoiseen ja etelään toteutti rakennustoimisto A. Puolimatka Länsirantaan pienen asuinalueen lähikauppoineen ja leikkipuistoineen. Ryhmään kuuluu kolme kymmenkerroksista pistetaloa, kaksi kolmekerroksista lamellitaloa sekä kolme rivitaloa, kaikkien suunnittelija Aarne Ehojoki. Eteläpuolelle valmistuivat 1965 Hakan rakentamat neljä kerrostaloa, suunnittelija Sakari Nironen. 9 Länsirannan flada Otsolahden länsirannalla on flada eli maan kohoamisen takia merestä irralleen kuroutuva lahti. Viime jääkauden jäljiltä maankuori jäi lommolle, joka oikenee hitaasti, Espoossa nykyään noin 3 mm vuodessa. Vielä 4000 vuotta sitten maanpinta oli 15 metriä nykyistä alempana ja rantaviiva vastaavasti Otsomäen laella. Kun meriyhteys katkeaa kokonaan, fladasta tulee kluuvi.

9 Fladaa reunustava rantalehto on jätetty kehittymään luonnontilaisena. Päälajina on tervaleppä, joka voi elää jopa 150-vuotiaaksi ja saavuttaa 30 metrin pituuden. Tervaleppä viihtyy kosteilla paikoilla ja on siksi uusmaalaisen rantamaiseman olennainen osa. Espoossakin on ollut ennen lähes yhtenäinen tervaleppävyöhyke. Jäljellä olevasta on tavoitteena säilyttää mahdollisimman paljon. 10 Länsiväylä Etelä-Espoon pääväylä on yksi Suomen vilkkaimmista teistä ja Tapiola sen vilkkain osuus: sitä käyttää arkisin yli ajoneuvoa päivässä. Ensimmäinen Länsiväylä eli Jorvaksentie avattiin Kaupungin kasvaessa se rakennettiin moottoritieksi Länsiväylän kolmas vaihe nykyaikaisine meluesteineen valmistui Jorvaksentien linjaus ei ollut itsestään selvä. Vaihtoehtoina kilpailivat Leppävaara, Kuusisaari ja Lauttasaari. Jälkimmäinen valittiin mm. siltojen määrästä johtuneen suuremman rakennusaikaisen työllisyysvaikutuksen perusteella. 11 Westend Länsilaita on useassa suurkaupungissa muodostunut halutuksi asuinseuduksi. Tätä on selitetty mm. sillä, että esikaupunkien muodostumisen aikaan kantakaupungit kärsivät savupiipputeollisuuden ja hiililämmityksen saasteista, jotka kulkeutuivat keskimäärin itään, sillä maapallon pyörimisliikkeen vuoksi läntiset tuulet ovat yleisempiä. Erinäisten vaiheiden jälkeen on alkamassa 18- kerroksisen viiden tähden kylpylähotellin rakentaminen Westendinporttiin. 12 Espoon rantaraitti on lähes yhtenäinen 39 km:n mittainen kevyen liikenteen reitti, joka seurailee rantaviivaa Tarvaspäästä Kivenlahteen. Raitista on painettu kartta ja tehty myös kännykkäsovellus. Tietolaatikko: Itämeri Pinta-ala km 2, valuma-alueen laajuus 1,7 milj. km 2. Itämeri muodostui noin vuotta sitten suolaisemmasta Litorinamerestä, kun maan kohoaminen madalsi Tanskan salmet. Se on tilavuudeltaan maailman toiseksi suurin murtovesiallas. Suolapitoisuus on Espoon edustalla noin 5. Koko meren keskisyvyys on vain 55 metriä ja Suomenlahden 37 metriä, mikä yhdessä pienipiirteisen rannikon ja saaristojen kanssa tekee sen ekosysteemistä erityisen haavoittuvaisen öljyvahingoille ja ravinnekuormitukselle. Itämeren harvinaisia eläinlajeja ovat mm. itämerennorppa ja pyöriäinen. Talvisin Itämeren pinnasta jäätyy km 2 tarjoten ainutlaatuiset retkeilymahdollisuudet saaristoon. Talvimerenkulun mahdollistamiseksi Hangon satamasta Suomi hankki ensimmäisen jäänmurtajansa Kaikki talvisatamat alettiin pitää auki ympärivuotisesti vasta Nykyään kauppamerenkulun ja veneilyn käytössä on km merkittyjä meriväyliä. portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/ liikenneverkko/vesivaylat_kanavat 13 Karhusaari Meren puolelta erämaana säilyneestä saaresta löytyy mustikkaa ja sieniä ja sen edustalta nousee siikaa. Ulkoilupolku kulkee mäntyä kasvavassa rinteessä. Niistä vanhimmat alkavat jo muodostaa kilpikaarnaa. Tuloksena on muutamien vuosikymmenten kuluttua aihkeja, jotka kestävät metsäpalojakin ja voivat saavuttaa Etelä-Suomessa 500 vuoden iän. Tapiolalle männyllä on suuri symboliarvo alkaen jo urheiluseurojen nimistä. Metsän käyttöarvoa uhkaa metron huoltotunnelin suunniteltu avokaivanto. Karhusaaren uimarannalla on David Nashin puuveistos Ladder vuodelta Tuttuakin tutummalla muodollaan se ilmentää fyysistä ja henkistä siirtymää tilasta toiseen. Walesiläistaiteilijan tikapuuaiheisia töitä on ympäri maailmaa mm. Japanissa ja Brittein saarilla. Karhusalmen puoleisella rannalla on Krimin sodan aikaisia maavalleja 1850-luvulta. Karhusaareen rakennettiin neljä tykkipatteria vahvistamaan Viaporin puolustusta engelsmannin seilatessa Suomemme rannoille. 14 Karhusaaren huvila Panimoalalla menestyneiden Sinebrychoffien aikana Hagalundin kartanosta erotetulla Björnholmin tilalla harjoitettiin maataloutta ja huvilaelämää. Karhusaaren huvila valmistui 1892, suunnittelija vapaaherra Karl August Wrede, entisöinti professori Juhani Pallasmaa Huvilalta kartanon suuntaan johtanut puukuja on nykyään pääosin hävinnyt. Italialaista renessanssipalatsia muistuttava kokonaisuus on rakennustaiteellisesti arvokkain Espoon 1800-luvun huviloista. Myös huvilan uusrenessanssinen kiinteä sisustus kattomaalauksineen, kaakeliuuneineen ja panelointeineen on erittäin huolellisesti tehty. Nykyään taidekeskuksena toimivat, kaupungin omistamat tilat ovat vuokrattavissa yksityiskäyttöön. Rannassa on venelaituri, joka soveltuu myös vesibusseille. huvila/sineb.htm Espooseen kuuluvassa Hanasaaressa toimii ruotsalais suomalainen kulttuurikeskus. 15 Keilalahti Keilalahden rannalle on kehittynyt moderni pääkonttorialue ja Espoon tunnettu siluetti, jonka veturiyrityksissä korostuu korkea teknologia. Metron myötä alueen vetovoimaisuus on jo nyt kasvanut entisestään. Nokia-talo valmistui 1997, laajennus 2001, suunnittelija Pekka Helin. Rakennuksen kaksi osaa muodostuvat valoaulasta ja sen ympärille sijoittuvista kolmiomaisia, muunneltavista toimitilaalueista. Kone Building valmistui 2001, suunnittelija Antti- Matti Siikala. 18-kerroksinen torni on ulospäin lähes pelkästään lasia. Yhdessä julkisivussa ovat esillä yrityksen omat hissit.

10 HISTORIA/Pages/default.aspx Radiolinjan talo valmistui 2001, suunnittelija Mauri Tommila. Nyt Kuntien eläkevakuutus vuokraa tiloja. Keva rakensi 2012 uuden tornin myös aivan tulevan metroaseman kupeeseen. fi.wikipedia.org/wiki/radiolinja Nesteen torni Raaden hammas valmistui 1976, suunnittelija arkkitehtitoimisto Castrén Jauhiainen Nuuttila. 87-metrinen teräsrunkoinen torni oli ensimmäinen oikea pilvenpiirtäjä Suomessa. Sitä käyttää nykyisin energia-alan monitoimiyritys Fortum. Tornia varten rakennettiin aikanaan oma päiväkotikin. Nyt sen juurella on pieni kaupunkiviljelypalsta. historia/pages/default.aspx Tyovaenopisto/Laatu_ja_kehittaminen/Hankkeet/ Kasvimaita_kansalle 16 Karhusaarensolmu Valmistui Liittymässä on kaksi tietaideteosta: Anne Eerolan 9000 kiloa painava alumiiniveistos Purjeet kuvaa Länsiväylän merihenkisyyttä yhdistäen sen Otaniemen teknologiamaisemaan. Liittymän eteläreunalla Hannu Sirenin 200- metrinen Vastuu koostuu pienestä muodosta liittymän kaarteessa, rosoisesta mustasta osasta sekä punagraniittisesta kallioleikkauksesta. Teoksen tavoitteena on puhutella luonnosta irtautuneita ohikulkijoita. 17 Itämetsä Itämetsä on tärkeä suojavyöhyke Länsiväylän ja asutuksen välissä. Sen uudistaminen on aloitettu pienaukkohakkuilla. Länsiväylään rajoittuva osa istutettiin männylle Rannan silokallion pinnanmuodot viimeisteli jääkausi vuotta sitten. Kiviaines on seoskiveä, jonka vaaleanpunaisen värin tuottaa kalimaasälpä. Kallioon hakatut vanhimmat nimikirjaimet ovat vuodelta 1839 ja kauniilla käsialalla tehty. Polun mutkan lähellä on entisen Björnvikin torpan paikka. Sen nurkan takaa haettiin joskus 1900-luvun alussa tupaan joulukuusi, jonka tynkä jatkoikin keväällä kasvuaan haarautuen voimakkaasti. Kuusi oli viime vuosiin saakka näkyvä maamerkki ja linkki modernia Tapiolaa edeltäneeseen elämään. Metsikössä on myös Björnholman tilan vanhat portinpylväät. 18 Itäranta Toteutettiin itäisen lähiön jatkeeksi omine lähipalveluineen. Kultarannan asukkaita olivat mm. Heikki von Hertzen, Tapio Wirkkala ja Helvi Sipilä. Suuresta osasta asuntoja on Otsolahdelle näkymä, joka oli rakennusaikaan vielä nykyistä avoimempi. Ylhäällä Harjuviidan varressa ovat ainoat Alvar Aallon Tapiolaan suunnittelemat rakennukset. Seitsemän tornitaloa vuosilta muodostavat vastapainon Revellin Taskumateille. Aallolle tunnusomainen viuhka-aihe toistuu julkisivujen porrastuksessa ja talojen sijoittelussa. Itärannan metsät olivat kauan hoitamatta ja puusto oli ylitiheää ennen 2001 tehtyjä uudistusharvennuksia. Alueella on ekologisesti arvokasta rantalehtoa, joka jätetään luonnontilaan. Tervalepikot ja kallioiden männiköt ovat maisemallisesti tärkeitä. 19 Keilaniemen metroasema Länsimetro valmistunee 2015 tuoden mukanaan useita täydennysrakentamishankkeita. Eniten huomiota ovat saaneet Keilaniemen aseman välittömään läheisyyteen suunnitellut pyöreät asuintornit, joista korkein kohoaisi 127 metriin merenpinnan yläpuolelle. Asuntoja neljässä tornissa olisi yhteensä noin tuhat. Hankkeeseen liittyy myös Kehä I:n tunneloiminen ja puistokannen rakentaminen sen päälle. Jo hyväksytystä asemakaavasta on haettu valituslupaa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen kesällä Kaavoitus/Asemakaava/Asemakaavoituskohteet/ SuurTapiola/ Keilaniemi metro_tornihanke_ Kaavoitus/ Espoon_korkean_rakentamisen_periaatteet_(334 40) Yhteinen tietolaatikko: Länsimetro 20 Siirtolohkare Suojatien lähellä näkyvissä on pieni siirtolohkare. Arviolta neljän kuutiometrin kokoinen ja 10 tonnin painoinen kivenmuru on tullut paikalle noin vuotta sitten viime jääkauden jälkeisessä sulamisvedessä kelluneen jäävuoren mukana. Kiviaines on Viipurin rapakiveä, sillä ikää 1600 miljoonaa vuotta. Maailman tunnetusta rapakivestä suurin osa on Suomessa. Siksi kivilajin nimenä eri kielissä on sama sana. Kansanperinteessä suuret irtokivet kuten myös kallioon hiertyneet kolot ja kivikasat on pantu hiisien tekosiksi. CH9.pdf (Rapakivigraniitit) 21 Otsolahti Otsolahti on olennainen osa Tapiolan maisemakuvaa. Se on ollut rehevöitymässä ja mataloitumassa Länsiväylän kannaksen rakentamisen jälkeen. Keskisyvyys on vain 1,6 metriä eikä vesi vaihdu riittävästi. Kaupunki onkin jo pitkään suunnitellut kunnostusruoppauksia. Lahdelle pääsee Länsiväylän ali veneellä, alituskorkeus noin 3 m ja väylän syvyys 1,5 m. Venesatamassa on yhteensä 438 venepaikkaa. Otsolahden pohjukan kuusikko kärsii juurikäävästä. Sen uudistaminen aloitettiin vuonna 1999 pienaukkohakkuulla. Aukkoihin istutettiin tammentaimia. Metsän siluetti pyritään näin pitämään ehjänä tulevista toimenpiteistä huolimatta.

11 Avoimen rantaluhdan metsänreunaa vahvistamaan puolestaan istutettiin tämän vuosituhannen alussa havupuuryhmiä työnimellä Tapiolan talviturkki. 22 Leimuniitty Tapiolan keskeiset avoimet puistot on suunnitellut maisema-arkkitehti Jussi Jännes. Periaatteena on ollut jättää entiset Hagalundin kartanon pellot rakentamisen ulkopuolelle yleiseen virkistykseen. Leimuniityn suunnittelussa lähtökohtana olivat merinäkymä Otsolahdelle ja edustava sisääntulo Tapiolaan. Puistoa voitiin ihailla myös Keskustornin kattokahvilasta tai saavuttaessa meritietä Tapiolaan. Istutusten koko ja voimakas muoto suunniteltiin edustusmaiseman mittakaavaan. Keväisin kukkivat voimakkaan punakeltaiset tulppaani-istutukset vastapainona heräävälle maiseman vihreydelle. Niityn alaosassa oli vesialtaiden ja sillan muodostama pieni asetelma. Metrotyömaan poistuessa kuvasta pyritään Leimuniitty jatkossa palauttamaan alkuperäisen kaltaiseen asuun. L I S Ä K O H D E 22 Pluto Länsiväylän pyörätien varressa Hanasaaren liittymän kohdalla ilmoitustaulussa on Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan ylläpitämään aurinkokunnan pienoismalliin kuuluva Pluto mittakaavassa 1 : 1 miljardi. Aurinkona on 140- senttinen teräspallo 20 metriä korkean pylvään nokassa 6102 metrin päässä Helsingin puolella Pajamäessä. Myös muut planeetat löytyvät Laajalahden ympäristöstä. pluto.html L Ä N S I K O R K E E S U V I K U M P U 16 kohdetta, noiin 5 km (1 Keskustorni) (2 Keskusallas) (3 Espoon kulttuurikeskus) 4 Ortodoksinen kirkko Pyhittäjä Herman Alaskalaisen mukaan nimetty kirkko on valmistunut 1998, suunnittelija Paul Hesse. Herman oli Valamon munkki, joka lähti 1792 lähetystyöhön Alaskan saaristoon aleuttien pariin. Häntä pidetään ortodoksisen uskon tuojana Pohjois- Amerikkaan. Helsingin ortodoksinen seurakunta on perustettu venäjänkielisenä Nykyään sillä on Espoossa ja Kauniaisissa noin 3000 jäsentä. Jumalanpalveluskieliä ovat suomi, kirkkoslaavi, ruotsi, kreikka ja englanti. Ortodoksit katsovat jatkavansa alkuperäisen kristillisen kirkon perinnettä, josta Rooman patriarkaatti erosi vuonna Osapuolet julistivat toisensa kirkonkirouksiin, jotka kumottiin vasta Ahertajantien taide Liikenneympyrän Taidepoliisi on tapiolalaisen kuvanveistäjä Pekka Kauhasen pronssiveistos vuodelta Poliisi ohjaa liikennettä WeeGeetaloon kolmella kädellään. Entisen Galleria Otson katolla Ahertajankujalla pyörii tuulen tahtiin Antti Maasalon leikkimielinen Tutkimusmatkailija vuodelta Näyttelykeskus WeeGeen puutarhassa ovat Eero Hiirosen 6,5 metriä pitkä Pro Aqua, Raimo Utriaisen Virta I sekä Pertti Kukkosen betoniaita Mutkia matkassa. 6 Lämpökeskus Tapiolalaiset joutuivat aluksi olemaan hyvin omavaraisia Espoon maalaiskunnassa: vesikin piti tuoda Helsingistä. Vuonna 1956 otettiin käyttöön Neulaspolulla Suomen ensimmäinen kaukolämpöä tuottava lämpökeskus. Sen rakennutti Asuntosäätiön omistama Otsolahden Lämpö Oy, joka toteutti myös Tapiolan ensimmäisen rakennusvaiheen kaukolämpöverkon. Vuonna 1960 valmistui Ahertajantielle sekä sähköä että lämpöä tuottava voimalaitos, jonka rakensi myös Asuntosäätiön perustama ja omistama Tapiolan Lämpö Oy. 7 WeeGee-talo Valmistui Weilin+Göösin kirjapainoksi , suunnittelija professori Aarno Ruusuvuori. Mahdollisimman suuri yhtenäinen pohjapinta-ala on saavutettu käyttämällä massiivisia tukipilareita, jotka kannattelevat kattolohkoja. WeeGee-talo on 1960-luvun konstruktivismin merkkiteoksia: siinä näkyy pyrkimys sarjallisuuteen, monistamiseen ja geometriaan. Suojellun rakennuksen pienoismalli kuuluu New Yorkin Modernin taiteen museon kokoelmiin. Laajennusosa valmistui Rakennus saneerattiin , suunnittelija Airas Arkkitehdit. Kulttuuritoiminnot käyttävät pinta-alasta nyt noin m 2. Talossa toimivat Espoon modernin taiteen museo EMMA, Espoon kaupunginmuseo, Helinä Rautavaaran museo, Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä, Suomen Kellomuseo sekä Espoon kuvataidekoulu ja Galleria Aarni. Aulassa on tapahtumatorin lisäksi ravintola, kahvila ja museokauppa. Päädyssä on vielä 440 oppilaan yhteiskunta- ja talouspainotteinen Etelä-Tapiolan lukio. Vuonna 2012 WeeGeen takapihalle laskeutui Matti Suurosen suunnittelema muovinen Futuro-talo numero Eeva Kilven runo- ja perhospuisto Perustettiin 2004 kirjailijan toivomuksesta hänen kotinsa lähelle. Rinteen rauduskoivuvaltainen

12 sekametsä on jätetty toimenpiteiden ulkopuolelle kehittymään luontaisesti. Kävelytien varresta kaadetaan vaaralliset puut, mutta rungot jätetään maapuiksi lahoamaan. Perhoset viihtyvät avoimen niityn reunassa. Eeva Kilpi syntyi 1928 Hiitolassa Karjalan Kannaksella, valmistui opettajaksi mutta alkoikin kirjoittaa. Ensimmäinen teos ilmestyi Kilven teemoja ovat olleet karjalaisuus, luonto ja ihmissuhteet. Hän on kirjoittanut rohkeasti vammaisuudesta ja naisen elämästä sekä julkaissut myös novelleja ja runoja. Eeva Kilpi on saanut Valtion kirjallisuuspalkinnon kolmesti, Pro Finlandia -mitalin sekä lukuisia muita palkintoja. 9 As.Oy Kehrääjä Valmistui 1960, suunnittelijat Kaija ja Heikki Siren. Koivikkoon eloisasti sijoittuvissa kolmessa ketjutalossa on 14 kaksikerroksista asuntoa, kaikki kooltaan 99 m Tapiolan urheilupuisto Urheilupuistossa on kaksi nurmikenttää, hiekkakenttä, yleisurheilun suorituspaikkoja ja hiekkatekonurmi sekä erityisen monipuoliset hallit. Tapiolan urheiluhallissa on kentät salibandylle, koripallolle ja lentopallolle sekä tilat judolle, voimailulle ja baletille. Hallissa pelaavat mm. Espoon Honka ja Oilers, monitoimihalli Barona Areenan jäällä puolestaan Espoo Blues. Esport on Euroopan suurin sisäliikuntakeskus, jonka eri osissa on yli 50 mailapelikenttää mukaanlukien 16 tenniskenttää, fitness-palvelut sekä mm. täysimittainen jalkapallohalli, juoksurata, kamppailulajikeskus ja lasten liikuntapuisto. Metroasema sijoittuu urheilupuiston eteläpuolelle. Pohjoispuolitse kulkee talvella kaupungin ylläpitämä päälatu, jota pitkin pääsee Espoon Keskuspuistoon ja sieltä edelleen Oittaan kautta Nuuksioon saakka. Liikunta/Liikuntapaikat/Urheilupuistot#Tapiola Jousenkaaren koulu Valmistui 1960, suunnittelija Osmo Sipari. Metsolan kansakouluna aloittanut rakennus jäsentyy asuintalon tavoin neljän luokan ryhmiin, joilla on oma länsipiha, sisäänkäynti ja porras. Erikoisluokat ja yhteiset tilat ovat alemmassa kerroksessa, luokkahuoneet ylemmässä. Samaan kokonaisuuteen kuuluu kaksi rivitaloa, joissa on opettajien asuntoja. Jousenkaaressa aloittivat Espoon ensimmäiset musiikkiluokat Koulua kunnostettiin ja se sai lisää tiloja vuosien remontissa. Nykyisessä alakoulussa on 290 oppilasta. Opetuksessa painotetaan musiikkia ja kieliä. Perusopetus/Peruskoulut/Alakoulut/ Jousenkaaren_koulu Heti koulun länsipuolella on ensimmäisen maailmansodan aikaisen Helsingin maalinnoituksen etulinjaan kuuluvan tukikohdan XXXIII taisteluhauta, jota tukevat tykistöasemat olivat Tuulimäen ja Kaupinkallion maastossa. Viereen perustettiin 64 palstan kaupunkiviljelyalue vuonna 2012 alkuperäisen puutarhakaupunkiaatteen hengessä. Tyovaenopisto/Laatu_ja_kehittaminen/Hankkeet/ Kasvimaita_kansalle Yhteinen tietolaatikko: Helsingin maalinnoitus 12 Tykkitie Helsingin maalinnoituksen puolustus perustui jalkaväkeen ja sitä tukevaan vahvaan tykistöön. Tukikohdat muodostuivat taisteluasemista ja tykkipattereista ammusvarastoineen. Erityisesti huomioitiin linnoituslaitteita yhdistävät tykkitiet, joita pitkin joukkoja ja kalustoa voitaisiin siirtää taistelujen aikana. Yhdystiet eli tykkitiet tehtiin makadammista (murskatusta kivestä) ja mukulakivistä. Tiet ojitettiin tarkasti, että niitä voitaisiin käyttää myös kelirikon aikana. Monet tykkitiet ovat yhä tallella lähes sata vuotta rakentamisensa jälkeen mm. ulkoiluteiden pohjina kuten tässäkin. Myös Jousenkaaren katu noudattaa vanhan tykkitien linjaa. muut_aineistot/museot/verkko/valli/varak1.htm 13 Suvikumpu Asuntosäätiön rakennuttaman alkuperäisen Tapiolan viimeiseen vaiheeseen kuuluva kokonaisuus valmistui kolmessa osassa 1969, 1982 ja 1983, kutsukilpailun jo 1962 voittaneiden Raili ja Reima Pietilän ehdotuksen mukaisesti. Maaston muotoja noudattelevat ja mitoiltaan vaihtelevat rakennukset tuottavat luonnonläheisen kokonaisuuden, jonka täydentää pieni liikerakennus. Kallion etelä- ja länsirinteillä on monimuotoista pientaloasutusta. File_No=FIN004 Kallion laelle jäävät Helsingin maalinnoitukseen kuuluvat jalkaväkiasemat. 14 Länsiväylän tieilme Valmistui 1995 Länsiväylän levennyksen yhteydessä, suunnittelija Jarmo Suomisen Trollius-tiimi. Tuulimäen ja Hakalehdon kohdalla tienvarren harjumaiset maavallit on sovitettu yhteen teräksisten meluesteiden ja siltojen kanssa. Väriskaala on valittu Tapiolan vihreän ja valkoisen mukaan. Kesäaikana vihreys korostuu istutetun kasvin ansiosta. 15 Arabikylä Valmistui 1964, suunnittelija Pentti Ahola. Helsingin asuntokeskuskunta Hakan toteuttamat Hakalehdon 17 atriumtaloa ovat kaikki 120-neliöisiä. Talojen puolisuljetut sisäpihat eli atriumit avautuvat iltaaurinkoon. Lisäksi rakennukset kytkeytyvät toisiinsa muodostaen suojaavia ketjuja. Alkujaan avoimella pellolla valkoisten muurien muodostama näkymä toi mieleen Lähi-idän, siitä kutsumanimi. 16 Hakalehto Valmistui , suunnittelija Sakari Nironen. Vasemmistotaustainen Haka ja porvarillinen Sato jakoivat keskenään asuntorakentamisen markkinat Suomessa vuosikymmeniä. Espoossakin Haka toteutti laajoja aluerakentamiskohteita korostaen niissä yleensä arkkitehtonista sarjallisuutta ja

13 rationaalisuutta. Tapiolassa Haka urakoi kymmenen elementtitalon ryhmän kuitenkin pilaripalkkirunkoisina. Tämä sekä kevyet väliseinät mahdollistivat poikkeuksellisesti asuntojen yksilölliset pohjaratkaisut. fi.wikipedia.org/wiki/haka_(rakennusliike) 17 Oravannahkatori Orski. Valmistui , suunnittelija Veijo Malmio. Tapiolan läntinen lähiö rakennettiin itäisen jälkeen ja tätä tiiviimmäksi. Sen keskellä Oravannahkatorilla on pikkukaupungin tunnelmaa. Aukion kulmaan suunniteltiin vesiallas, mutta se jäi aikanaan toteuttamatta. Tapiolan liikekeskuksen laajentaminen aluekeskuksen mittoihin johti 1980-luvulla puutarhakaupungin kolmen lähiön palvelujen heikentymiseen. Muun muassa kymmenkunta päivittäistavarakauppaa on lopettanut toimintansa. Liiketilat ovat nyt pääosin muussa kuin lähipalvelujen käytössä. Keskusautohalli Jousenkaaren alussa valmistui 1961, suunnittelijat Kaija ja Heikki Siren. Kaksikerroksisessa hallissa oli tilaa alun perin 71 autolle ja sen yhteydessä toimi huoltoasema. Niistä ajoista maamme henkilöautomäärä on enemmän kuin kymmenkertaistunut. raskaasta ilmatorjuntapatterista Länsi, jonka tuliasema oli Taskumattien paikalla. (Tapionraitti) 19 Heikintori Valmistui 1968, suunnittelija Aarne Ervi. Heikintori ennakoi ratkaisultaan nykyisiä kauppakeskuksia. Rakennuksen läpi kulkeva Tapionraitti kytkee katetun kauppakadun suoraan kaupunkirakenteeseen. Yhteyttä vielä korostaa visuaalisesti laatoituksen jatkuminen ulkoa sisään. Kauppakeskuksessa toimii 46 erikoisliikettä sekä Tapiolan postikonttori. (Tapiolan liikekeskus) 18 Taskumatit Tornarit. Valmistuivat , suunnittelija Viljo Revell. Läntisen lähiön korkeimmalle kohdalle sijoitettiin neljä 9-kerroksista tornitaloa maamerkiksi. Kaksi pohjoisinta olivat maan ensimmäisiä asuntosäästökohteita. Yksi taloista sisältää vain yksiötä ja kaksioita; kolme muuta pääosin kaksioita sekä kussakin kerroksessa yhden parvekkeellisen asunnon, jossa neljä huonetta ja keittiö. Kokonaisuuteen kuuluu myös Revellin matala lamellitalo. Tornitaloja alettiin kutsua taskumateiksi jo ennen niiden valmistumista lennokkaiden, saunatilat sisältävien kattolisäkkeiden ansiosta. Rakennusten siluetti on muodostunut koko Tapiolan tunnukseksi. Tornitason sisääntulossa on Viljo Revellin aukio. Tykkimäen nimi juontaa viime sotien aikaiseen Helsingin ilmapuolustukseen kuuluneesta 32.

T A P I O L A. V e r s i o 2 0 1 3. Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto Esbo Stadsdelsföreningars Förbund ry

T A P I O L A. V e r s i o 2 0 1 3. Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto Esbo Stadsdelsföreningars Förbund ry E S P O O N K O T I K A U P U N K I P O L U T T A P I O L A I T Ä K A R T A N O H A G A L U N D O T A N I E M I K E I L A N I E M I O T S O L A H T I K A R H U S A A R I L Ä N S I K O R K E E S U V I K

Lisätiedot

Espoon kaupunkipolut TAPIOLA

Espoon kaupunkipolut TAPIOLA Espoon kaupunkipolut TAPIOLA Tapiola o Eliel Saarisen modernissa Suur-Helsinki-suunnitelmassa vuonna 1918 Björnvikiin ja Albergaan oli sijoitettu puutarhakaupungit, jotka liittyivät Helsinkiin raideyhteyksin.

Lisätiedot

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava.

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Kiinteistö-Tapiola Oy Ajaton klassikko Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Pääkonttoritason toimitila Tapiolassa jo tänään huomisen arvoalueella Tapiolan Aura

Lisätiedot

OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA

OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTATIETOJA... 3 1.1 HISTORIAA... 3 1.2 OTANIEMEN ALUEEN ARKKITEHTUURISTA... 3 1.3 SILTAPAIKAN SIJAINTI... 3 1.4 ALUEESEEN LIITTYVÄT

Lisätiedot

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää ään n pääp äätöksenteon paikat Näyttelyn kokosi Maija Anttila avustajinaan Teija Kaarnametsä, Marjo Lahtinen ja Margit Mantila

Lisätiedot

Ylitse muiden. kerrosta. metro. Noin. työpistettä

Ylitse muiden. kerrosta. metro. Noin. työpistettä Toimistotalo Ylitse muiden 26 kerrosta Noin 3000 työpistettä metro 2015 Kaukokatsei sen valinta Keilaranta Tower nousee edustavalle paikalle aivan meren äärelle Espoon Keilaniemeen. Sen korkeus tulee olemaan

Lisätiedot

UNELMIESI KOTI PICKALAAN

UNELMIESI KOTI PICKALAAN UNELMIESI KOTI PICKALAAN Parasta aikaa kotona ja vapaalla Pickalan asuntoalue sijaitsee luonnon keskellä meren rannassa, pääkaupunkiseudun tuntumassa vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.

Lisätiedot

Ylits e muiden. metriä. metro. Noin. työpistettä

Ylits e muiden. metriä. metro. Noin. työpistettä To i m i s t o ta l o Ylits e muiden Noin 3000 työpistettä 111 metriä metro 2015 Kau ko kat s e i Keilaranta Tower nousee edustavalle paikalle aivan meren äärelle Espoon Keilaniemeen. Sen korkeus tulee

Lisätiedot

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10.

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10. Kauniaisten kaupunki Kaupunginhallitus PL 52 02701 Kauniainen 20.1.2015 Suomen Raamattuopiston Säätiö Helsingintie 10 02700 Kauniainen K a u n i a i n e n Kv & Kh G r a n k u l l a S t f & S t s ånl p

Lisätiedot

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Matinkylä-Seura ry. Matinkylän alueen kaupunkipolut NUOTTANIEMI noin 5 km. 1 Aluerakentaminen

Matinkylä-Seura ry. Matinkylän alueen kaupunkipolut NUOTTANIEMI noin 5 km. 1 Aluerakentaminen Matinkylä-Seura ry Matinkylän alueen kaupunkipolut NUOTTANIEMI noin 5 km 1 Aluerakentaminen Matinkylää kaavoitettiin hiljakseen 1940 50- luvulla Rakennushallituksessa ja Helsingin seutukaavaliitossa. Rakennusliike

Lisätiedot

KIINTEISTÖ REVONTULENTIE 9, 02100 ESPOO

KIINTEISTÖ REVONTULENTIE 9, 02100 ESPOO , 02100 ESPOO ESPOON TAPIOLASSA Historiallisesti merkittävä rakennus on keskeiselle paikalla Tapiolan keskustan välittömässä läheisyydessä. Puistomaisessa ympäristössä sijaitseva kiinteistö liittyy saumattomasti

Lisätiedot

TOIMISTOTALO YLITS E MUIDEN. metriä. Noin 3000. työpistettä. metro 2015

TOIMISTOTALO YLITS E MUIDEN. metriä. Noin 3000. työpistettä. metro 2015 TOIMISTOTALO YLITS E MUIDEN Noin 3000 työpistettä 111 metriä metro 2015 KAU KO KAT S E I S E N VAL I N TA Keilaranta Tower nousee edustavalle paikalle p aivan meren äärelle Espoon Keilaniemeen. Sen korkeus

Lisätiedot

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

ESPOON TORNIT Hannes Halttunen ja Annina Stadius 2013

ESPOON TORNIT Hannes Halttunen ja Annina Stadius 2013 ESPOON TORNIT Hannes Halttunen ja Annina Stadius 2013 Sisältö Esipuhe...2 Termejä...3 Espoon tornit...4 Tornit kartalla...6 Torni vertailu...8 Kaavioita...10 Espoon tornit...12 Tulevat tornit...50 Tornilista...70

Lisätiedot

MYYNTIESITE. Pellaslaakson pientalokortteli

MYYNTIESITE. Pellaslaakson pientalokortteli MYYNTIESITE Pellaslaakson pientalokortteli Kulttuurimaisemaa ja arvokkaita luontokohteita Pellaslaakso on vanhaa espoolaista kulttuurimaisemaa, jonka poikki kulkee historiallinen Kuninkaantie. Maiseman

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

UUDISTUVA KIVINOKKA KESÄLLÄ

UUDISTUVA KIVINOKKA KESÄLLÄ UUDISTUVA KIVINOKKA KESÄLLÄ PIENVENESATAMA Huoltorakennus Vuokrattava sauna NÄKÖALATORNI Yleinen grillipaikka URHEILUKENTTÄ Liikuntaleirejä ja muuta aktiivista toimintaa AARNIMETSÄ Luontopolun kehittäminen

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7

Lisätiedot

Espoo rakentaa puusta. Puupäivä 28.11. 2013 Teknisen toimen johtaja Olavi Louko

Espoo rakentaa puusta. Puupäivä 28.11. 2013 Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Espoo rakentaa puusta Puupäivä 28.11. 2013 Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Puurakentaminen on tulevaisuutta Espoon, TEM:n ja Aalto-yliopiston yhteistyösopimus. Tarkoituksena on edistää merkittävästi

Lisätiedot

tapiola Sykkii taidetta, tiedettä ja talouselämää!

tapiola Sykkii taidetta, tiedettä ja talouselämää! tapiola Sykkii taidetta, tiedettä ja talouselämää! Tapiolassa kaikki! 2 on Laadukas elinympäristö syntyy entistä säilyttämällä ja uutta luomalla! Suur-Tapiolan kaupunginosat ovat vahvasti omaleimaisia.

Lisätiedot

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

ESPOON SUURIN TOIMISTORAKENNUS

ESPOON SUURIN TOIMISTORAKENNUS 1 Kiinteistö M² ESPOON SUURIN TOIMISTORAKENNUS PK²:n suuri rakennusala on onnistuneesti sijoitettu julkisivultaan ja massoittelultaan puutarhakaupungin mittakaavaan. Maanpäälliset kuusi kerrosta on jaettu

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 Pro-Olympiamaneesi ry:n aloite 15.4.2009 RUSKEASUON RATSASTUSHALLIN PALAUTTAMINEN ALKUPERÄI- SEEN ASUUNSA JA KÄYTTÖÖNSÄ Kaupunginmuseo on tutustunut Pro-Olympiamaneesi

Lisätiedot

SRV:n suurhankkeiden tilannekatsaus

SRV:n suurhankkeiden tilannekatsaus SRV:n suurhankkeiden tilannekatsaus Suurhankeinfo 1/2016 Timo Jääskeläinen 28.1.2016 SRV lyhyesti Tarjoaa kokonaisvaltaisia rakennetun ympäristön ratkaisuja Toimii SRV Mallilla - Innovatiivinen hankekehitys

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 8

Espoon kaupunki Pöytäkirja 8 11.01.2016 Sivu 1 / 1 2555/10.00.02/2014 67 2.6.2014 8 Kerrostalotontin varauksen jatkaminen Otaniemestä Helsingin seudun opiskelijaasuntosäätiölle ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunnalle yhteisesti, kortteli

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi sijaitsee Oulaisten kaupungin pohjoisosassa ja on kaupungin suurin kylä. Kylä on noin 800 oulaistelaisen kotikylä. Asutus on keskittynyt pääasiassa

Lisätiedot

RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA 20.1.2014 B L O K A R K K IT EHDIT

RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA 20.1.2014 B L O K A R K K IT EHDIT RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA B L O K A R K K IT EHDIT E 1 - vaihe 1 Peltosaaren toimitilakorttelin luonnossuunnitelma vaihtoehto 1 I II 1 / 2 91.95 8:16 8:53 II 1 / 2 Peltosaaren

Lisätiedot

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,

Lisätiedot

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena 30.9.2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

AMOS ANDERSON LASIPALATSI

AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI HANKE Ajatus Amos Andersonin taidemuseon muutosta uusiin tiloihin syntyi keväällä 2013. Ensimmäisissä hahmotelmissa museon tilaohjelmaa sovitettiin Lasipalatsiin

Lisätiedot

Kuva: Suomi-yhtiön arkisto

Kuva: Suomi-yhtiön arkisto Suomi-yhtiön rakennuttama kiinteistö Vanhankirkon puiston laidalla vihittiin käyttöön vuoden 1911 toukokuussa. Suurmiesten kortteli Kuva: Suomi-yhtiön arkisto Suomikortteli sijaitsee ydinkeskustassa osana

Lisätiedot

Uutta tilaa yritysmaailman ytimessä

Uutta tilaa yritysmaailman ytimessä EKOTEHOKAS TOIMIstoTALO KEILANIEMEssä www.keilaranta.fi Uusi, aidosti muunneltava toimistokokonaisuus Keilaranta :ssä sijaitsee lähimpänä Keilaniemen tulevaa metroasemaa. Viihtyisiä tiloja sekä pienille

Lisätiedot

TEIVAAN HOTTELLIN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA KOSKEVA YLEISÖTILAISUUS. Wellamo-opiston (Aikuiskoulutuskeskuksen) auditorio maanantaina 16.05.

TEIVAAN HOTTELLIN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA KOSKEVA YLEISÖTILAISUUS. Wellamo-opiston (Aikuiskoulutuskeskuksen) auditorio maanantaina 16.05. 1 TEIVAAN HOTTELLIN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA KOSKEVA YLEISÖTILAISUUS Wellamo-opiston (Aikuiskoulutuskeskuksen) auditorio maanantaina 16.05.2011 klo 18:00 Läsnä: Markus Lehmuskoski, Lahden kaupunki, maankäyttö

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

Tikkurilan lähivuodet. Heureka 14.3.2014 Projektijohtaja Heikki Virkkunen Vantaan kaupunki

Tikkurilan lähivuodet. Heureka 14.3.2014 Projektijohtaja Heikki Virkkunen Vantaan kaupunki Tikkurilan lähivuodet Heureka 14.3.2014 Projektijohtaja Heikki Virkkunen Vantaan kaupunki 1932 Tikkurila 1942 Tikkurila Tikkurilan keskusta v. 2010 Tikkurilan keskusta v. 2015 (DIXIn eteläpää tuolloin

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen

Lisätiedot

Historian havinaa. Monitoimitalo 30 vuotta

Historian havinaa. Monitoimitalo 30 vuotta Historian havinaa Monitoimitalo 30 vuotta Päätöksiä monitoimitalosta Kaupunginhallitus 11.8.1975 1909: Hippoksen palloiluhallin luonnospiirustukset ja huonetilaohjelma hyväksytään alustavasti. Piirustukset

Lisätiedot

Asunto Oy Helsingin Dioriitti

Asunto Oy Helsingin Dioriitti Asunto Oy Helsingin Dioriitti Kotisi Helsingin yllä. RISTIRETKELÄISTENKATU 16, 00580 HELSINKI TAITEILIJAN NÄKEMYS Taiteilijan näkemys Taiteilijan näkemys Viikinmäessä asut Helsingin katolla, kurkotat pilviin.

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO ALUEEN RAKEISUUSKAAVIO - SYVENTYMISALUE PUNAISELLA ALUESUUNNITELMALUONNOS PAIKOITUS - VÄHINTÄÄN 1 AUTOPAIKKA

Lisätiedot

yhteenveto YHTEYSHENKILÖMME: Genesta / Tomi Kaukinen +358 (0)40 356 44 74 tomi.kaukinen@genesta.fi

yhteenveto YHTEYSHENKILÖMME: Genesta / Tomi Kaukinen +358 (0)40 356 44 74 tomi.kaukinen@genesta.fi Miestentie 1 yhteenveto MIESTENTIE 1, 02150 ESPOO Miestentie 1 sijaitsee keskeisellä paikalla Otaniemen, Tapiolan ja Keilaniemen alueiden yhtymäkohdassa Kehä I:n varrella. Lähimmät naapurit ovat Aaltoyliopiston

Lisätiedot

L a u t t a s a a r i - S e u r a

L a u t t a s a a r i - S e u r a L a u t t a s a a r i - S e u r a ESITYS NIMISTÖNMUUTOKSIKSI LAUTTASAARESSA Lauttasaari-Seura ry. Lauttasaari-Seura esittää seuraavia nimistönmuutoksia Lauttasaaren alueella. Muutokset koskevat katuja,

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Kopolanvirran ympäristö Kohteen nimi: Inventointinumero: Kinkamon lomamaja 39 Riiala 40 Kopolanniemi 153 Kopolanniemen kartano 154 Alakinnari

Lisätiedot

HEINÄKUU 2013 hinta 9,90 e

HEINÄKUU 2013 hinta 9,90 e HEINÄKUU 2013 hinta 9,90 e sokerina pohjalla KYMPPI~ KERROS MILLAISTA OLISI ASUA MANHATTANILLA UUDEN HL23-TALON 10. KERROKSESSA? AINAKIN AURINGONLASKUN AIKAAN OLISI LASKEUDUTTAVA HIGH LINELLE, JOKA HALKOO

Lisätiedot

HÄMEENTIE 11 Sörnäinen - HELSINKI

HÄMEENTIE 11 Sörnäinen - HELSINKI HÄMEENTIE 11 Sörnäinen - HELSINKI HÄMEENTIE 11 3 SIJAINTI, YHTEYDET & PALVELUT Saavutettavuudeltaan Hämeentie 11 hakee vertaistaan: Hämeentie on Lahden ja Porvoon moottoriteille johtava valtakatu Valmis

Lisätiedot

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Kangasalan Urkutehdas 16-äänikertaiset (1972) Bachumin

Lisätiedot

Uutta tilaa yritysmaailman ytimessä

Uutta tilaa yritysmaailman ytimessä Uutta tilaa yritysmaailman ytimessä Meren rannalle Keilaniemen sydämeen nousee uusi, kestävän kehityksen periaatteella toteutettava toimistokiinteistö. Keilaranta :n uudisrakennuksen suunnittelussa on

Lisätiedot

Asuntomessut Hyvinkäällä 2013. Marraskuu 2011

Asuntomessut Hyvinkäällä 2013. Marraskuu 2011 Asuntomessut Hyvinkäällä 2013 Marraskuu 2011 LE ISEVIL M U H KÄÄN HYVIN LE NOUSEE IL LUE HARJU JAN ASUINA A UUDEN HYVINKÄÄ Hyvinkää maalattiin maailmankartalle vuonna 1917. Tuohon aikaan kunnan katuja

Lisätiedot

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA ASEMAPIIRROS 1:1000 LETKAJENKKA Rakennukset ovat 4-kerroksisia asemakaavan mukaisesti. Rakennusmassat jakaantuvat pienempiin osiin inhimillistä mittakaavaa painottaen. Asumisen yhteisöllisyys on ollut

Lisätiedot

Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle

Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle FCG Finnish Consulting Group Oy LAUKON KARTANOALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle -P15872 LUONNOS 21.11.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Maiseman arvot ja suositukset

Lisätiedot

Uusi asuinalue, näkymät Vanhankaupunginlahdelle ja pitkälle Suomenlinnaan yli kaupungin.

Uusi asuinalue, näkymät Vanhankaupunginlahdelle ja pitkälle Suomenlinnaan yli kaupungin. Viikki Hämeentie Lahdenväylä Arabianranta Viikintie Vanhakaupunki Vanhankaupunginkoski Uusi asuinalue, näkymät Vanhankaupunginlahdelle ja pitkälle Suomenlinnaan yli kaupungin. Vanhankaupunginselkä Helsingin

Lisätiedot

Studio Puisto Arkkitehdit Oy. 5.4.2016 Karhunkaatajan työpajavisio. Studio Puisto

Studio Puisto Arkkitehdit Oy. 5.4.2016 Karhunkaatajan työpajavisio. Studio Puisto Studio Puisto Arkkitehdit Oy 5.4.2016 Karhunkaatajan työpajavisio Studio Puisto Tausta: Osana Laiturin Ratikka- näyttelyä päätettiin järjestää Karhunkaatajan alueeseen liittyvästä Viilarintiestä työpaja.

Lisätiedot

KIRKONVARKAUS Kuin koru Saimaansivulla. Talot tonttien mukaisesti. Laatu- ja ympäristöohje

KIRKONVARKAUS Kuin koru Saimaansivulla. Talot tonttien mukaisesti. Laatu- ja ympäristöohje Talot tonttien mukaisesti Laatu- ja ympäristöohje KIRKONVARKAUS Pursialasta lin Mikkeustasta k s e k Anttolasta Venesatama enk atu Rantareitti Jokaiselle Kirkonvarkauden asuntomessualueen osalle Suomi,

Lisätiedot

TOIMITILARAKENTAMINEN PALVELUTALO LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI

TOIMITILARAKENTAMINEN PALVELUTALO LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI JOUSENPUISTON ASEMAKAAVALLINEN ESISELVITYS 2 TAUSTAA Tehtävänä oli selvittää Jousenpuiston korttelin asemakaavallinen perusratkaisu Jousenpuiston metroaseman sijoittuessa alueen pohjoisreunaan. Alueesta

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

tuhansia tilaisuuksia

tuhansia tilaisuuksia tuhansia tilaisuuksia TESC Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Tampereen Messu- ja Urheilukeskus (TESC)...2 Hallit... 4 Uusi E-halli... 6 Kokous- ja seminaaritilat... 8 Sijainti kartalla... 9 Fouga / Tuisku

Lisätiedot

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi KIRA 6.9.2011

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi KIRA 6.9.2011 Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi KIRA 6.9.2011 viheralueiden merkitys ja mahdollisuudet kaupunkisuunnittelussa Terhi Tikkanen-Lindström WSP Ympäristö & Arkkitehtuuri muutosvoimia kaupunkien tiivistyminen

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy ASUINRAKENNUS JOKELASSA periaatekaavioita Tiivis katutila 2-kerroksinen rakennusmassa erottaa katutilan piha-alueesta. Lähimpänä kävelytietä on 1-kerroksinen työhuoneiden rivistö, joka rytmittää pitkää

Lisätiedot

KUOPION ASEMANSEUDUN KONSEPTISUUNNITELMA KUOPION PORTTI

KUOPION ASEMANSEUDUN KONSEPTISUUNNITELMA KUOPION PORTTI KUOPION ASEMANSEUDUN KUOPION PORTTI 19.5.2016 KUOPION ASEMANSEUDUN KUOPION PORTTI Monipuolinen kokonaisuus Lähtökohtana koko hankealueella moderni hybridirakentaminen, jossa asumisen osuus noin 1/3 Liikenteen

Lisätiedot

C&J 1203 VUORES "KATOS" TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA, 2. VAIHE KORTTELI 7632 VUORES "KATOS" TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA KORTTELI 7632

C&J 1203 VUORES KATOS TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA, 2. VAIHE KORTTELI 7632 VUORES KATOS TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA KORTTELI 7632 C&J 03 Vuoreskeskus itä, asemakaava nro 86 tontinkäyttösuunnitelma ts-86-3 kortteli 763 VUORES VUORES "KATOS" TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA,. VAIHE KORTTELI 763 "KATOS" TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA KORTTELI 763 CEDERQVIST

Lisätiedot

Multian tonttitarjonta 2015

Multian tonttitarjonta 2015 Tarjous koskee kaava-alueen tontteja. Kaipaatko maalle maaseudun rauhaan? Multia sijaitsee Pohjanmaan ja Keski-Suomen välisellä metsäisellä vedenjakajalla. Kunnan alueella on Kiiskilänmäki, keskisen Suomen

Lisätiedot

Muistoja ja muinaistekniikkaa

Muistoja ja muinaistekniikkaa Muistoja ja muinaistekniikkaa Elämyksellisen oppimisen jäljillä Liedon Nautelankosken museossa Elsa Hietala & Leena Viskari Nautelankosken museo Liedon paikallismuseo Jatkaa 1950-luvulla perustetun Liedon

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI 26 KORTTELI 66 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI MUOTO Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää.

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

KAISA-TALO HELSINGIN YLIOPISTON KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO

KAISA-TALO HELSINGIN YLIOPISTON KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO KAISA-TALO HELSINGIN YLIOPISTON KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO 14.12.2009 Kaisatalo hanke Visio Keskustakampuksen tiedekirjasto on opiskelijoiden ja tutkijoiden arvostama tutkimus-, opiskelu- ja työskentely-ympäristö,

Lisätiedot

KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA. Veikko Syyrakki 26.11.2009

KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA. Veikko Syyrakki 26.11.2009 KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA Veikko Syyrakki 26.11.2009 ALUE Linna ympäristöineen Koilliskulma Verkatehdas ja keskustan rannat Asema ja radanvarsialueet Aulanko Lähtökohdat Opastus Hoito ja käyttösuunnitelma

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

KEILARANTA 4-6-8 // ESPOO

KEILARANTA 4-6-8 // ESPOO KEILARANTA 4-6-8 // ESPOO TERVETULOA KEILARANTAAN THINK Think on kolmen seitsemänkerroksisen rakennuksen toimistocampus Keilaniemessä. Talot on modernisoitu vuosina 2010-2013. Valtaosa toimistotiloista

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT

HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT Tampereen kaupunki Tampereen Tilakeskus Liikelaitos 15.10.2015 Hatanpään kartano Hatanpään kartanoajan katsotaan alkaneen 1689. Hans Henrik Boijen aikana 1700-luvun

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA

MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA 27.1.2014 MAISEMARAKENNE kalliokummut (maaperä kartoittamatta) savilaaksot vedenjakaja moreenikumpareet (mm. Liessaari) Lohjanjärvi hiekkavaltainen harju (Lohjanselkä)

Lisätiedot

tilat ja muuntelumahdollisuudet

tilat ja muuntelumahdollisuudet Miestentie 1 tilat ja muuntelumahdollisuudet Vuonna 1986 rakennetussa talossa on yhteensä n. 6 500 neliötä vuokrattavaa tilaa. Rakennuksessa on 3 henkilöhissiä ja tavarahissi. Autopaikkoja on yhteensä

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

Menestystarina jatkuu

Menestystarina jatkuu Menestystarina jatkuu Kaikki tietävät Autotalon Kamppia on kehitetty kaupunkilaisia palvelevana alueena yli 100 vuotta. Sotien jälkeen Helsingin keskustaan rakennettiin kiihtyvään tahtiin liikerakennuksia,

Lisätiedot

Alueen asemakaava ja yleissuunnitteluohjeet

Alueen asemakaava ja yleissuunnitteluohjeet 2 Sijainti Siirin tontit sijaitsevat n. 5 km keskustasta itään. Alue sijaitsee aivan Harvoilanmäen asuntomessualueen vieressä. Asuntomessualue avasi Siirin uuden asuinalueen. Kaikkiaan Siirin alueelle

Lisätiedot