ARBOft I. Presented to the. LffiRARY of the UNIVERSITY OF TORONTO. Laurentian University. Library

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ARBOft I. Presented to the. LffiRARY of the UNIVERSITY OF TORONTO. Laurentian University. Library"

Transkriptio

1

2 M,:^ ^ SD 't.

3 I ARBOft I Presented to the LffiRARY of the UNIVERSITY OF TORONTO by Laurentian University Library

4 Digitized by the Internet Archive in 2009 with funding from University of Toronto

5 LÄMMINTÄ VERTA JA KYLMÄÄ HIKEÄ KIRJOTTANUT EEMELI PARRAS HANCOCKISSA, MICH TYÖMIES KUSTANNUSYHTIÖN KUSTANTAMA

6 TYÖMIES KUSTANNUSYHTIÖN KIRJAPAINOSSA 1914

7 !!! Maa on mahtava Mahtavat ovat valtameret, jotka sitä ympäröivät Mahtavat ovat ne lukemattomat valtapyörät, jotka mustissa, teräväkulmaisissa tehdasrakennuksissa pyörivät. Korkeat ovat savupiiput, jotka mustaa savua tupruttavat... Suuret ovat koneet, jättiläiskoneet - nuo teräksiset... Hampaat liikkuvat... rautaiset hampaat... Numieroitten valtakunta Numerot tanssivat hirmuisen täsmällistä tanssiaan. Numeroitten sarjoihin isketään asioitten sekavat sotkut ja sitte luokitetaan säännöllisinä muotoina varastojen hylljähin. Numeroilla lasketaan kaikki, metallit ja ihmiselämä... kivihiilet ihmissurut ja ilot... Tässä maassa oli minulla ystävä. Ja hänellä oli ollut ystävä. Mutta hänen ystävänsä elämä oli täällä päättynyt. Tämän maan multaan oli hänet peitetty... Hän oli syntynyt toisessa maassa. Mutta sehän ei merkitse mitään, sillä useat linnutkin ovat maailmankansalaisia.

8 :. : Ystäväni kertoi ystävästään näin Jos minulla olisi ollut pedon luonto, olisi se kenties ollut parempi. Monasti olen sitä jälkeenpäin ajatellut. Ja kuitenkin olen taas tyytyväinen itselleni, että asia meni niinkuin se meni. Vai mitä luulet miehen silloin ajattelevan? Etkö usko luontosi joutuvan kapinavoimien valtaan, kun ystäväsi rukoilee sinua virittämään ampuma-aseen hänen otsaansa varten? Hän oli minun ystäväni... Minä kerron sen sinulle Tieto oli tullut, että hän oli jäänyt hihnojen väliin eräässä valta-akselissa. Hänet oli pahoin ruhjoutuneena viety sairashuoneeseen. Hän oli ollut tajuissaan. Mutta minulle hän lähetti oudon kutsun. "Tule heti ja ota revolveri mukaasi", sanoi sanantuoja. "Se oli hänen määräyksensä." Kuka olisi käsittänyt tätä? Joku kummallinen voima se kai oli, joka minun tietämättäni kiersi sormeni revolverinkahvaan ja työnsi sen sitte taskuuni.. Minä kiiruhdin pimeätä kaupungin laitaa kohti. Siellä sijaitsi sairashuone. En minä huomannut illan pimeyttä, enkä etäältä, toiselta puolelta kaupunkia loimahtelevia sulimon yaloloimuja, jotka sysimustaa taivasta punersivat. Minulla oli vain yksi ajatus, joka minua pakotti ja pusersi: joudu! Viimeinkin perillä! Siinä hän makasi. Sinä tulit, sanoi tuskin kuuluva ääni sinertävien huulien vaivoin liikkuessa. Hetkisen äänettömyyden kuluttua sanoi hän:

9 . : : Niin on nyt... ]\Iinun aikani on lakata tappelemasta... Minä en ollut selvillä, mätä olisi sanottava. Kuinka on asiasi? kysyin viimein. Poikki on... aivan poikki... Selkä, jatkoi hän sitte lyhyen hengähdysajan jälkeen. Sitte hän hengitti vaivoin ja taas virkkoi : Elämänlanka ei ole poikki... Se on pirullista... Siitä ajatusten salpauksesta, minkä hänen sanansa minussa aiheuttivat, en ennättänyt vielä selviytyä, kun hän jo jatkoi Kaikki päättyy hyvin jos sinä teet velvollisuutesi.. Velvollisuuteni! Se auttoi minut taas selvien ajatusten radalle. Ymmärsin hänen tarkottavau kaikkea sitä mitä sanotaan sairaan hoivaamiseksi. Aloin hänelle puhella parhaani mukaan. Tietysti teen velvollisuuteni, kaiken voitavani. Lupasin hankkia muittenkin apua. Loppujen lopuksi lohdutin häntä näin: Sellainen ruhjoutuma kyllä paranee. Tällä kaikella tahdoin huojentaa hänen mieltään, tahdoin osottaa, että minä täysin ymlmärrän häntä. Ja hän kuunteli tätä kaikkea tyynesti mutta hänen suunsa ympärille oli muodostunut valju, tuskin huomattava hymy. Sitä hymyä minä en ymmärtänyt. Kun olin lopettanut, kysyi hän hämmästyttävän kysymyksen Otitko revolverin mukaasi? Hänen suupielissään ollut valju hymy oli muuttunut kummaksi värähtelyksi. En käsittänyt hänen

10 ! silmiensä vaativaa välkettä. Sisälleni syöksj-i se sama myllerrys, joka siellä silloinkin oli, kun oudon kutsunsa sain. Nyökkäsin myöntävästi päätäni vastaukseksi. Hän sanoi: Kaikki käy sitte hyvin... Se on mutkaton keino... Viritä revolverisi ja auta minua. Hänen silmänsä hehkuivat pelottavasti. Hän suuntasi niiden kamalan polton minuun. Sitä vartenhan sinut kutsuin... Sinä olet ainoa ystäväni täällä... Se on sinun velvollisuutesi. Tässä yhteydessä lausui hän taas sanan "velvollisuus". Minä tunsin sisälläni nyt salpautuva^i kaiken järjellisen... Kaameitten kauhujen jähmetyttämänä seisoin minä paikallani. Hän katseli tilaani hetkisen ja sanoi sitte, ikäänkuin olisi luullut tilani johtuneen siitä etten cllut käsittän3't hänen tarkotustaan: Ammu minut! Lopeta tämä helvetti Sanat pusertuivat hänen suustaan tuskaisella voimalla. Minä lyyhistyin hänen vuoteensa reunaa vastaan. Se on ainoa keino... se on ainoa keino! kuulin minä hänen äänensä sanovan. Se, mitä minä siinä käsittämättömässä mielenmyllerryksessä sanoin, oli varmaankin sitä. että hänen pyyntöään en minä voi koskaan täyttää. Voisinko minä murhata oman ystäväni? Murhaamista se ei ole, puhui ystäväni ääni, se on ihmisvelvollisuus. Minä itse en voi,

11 .!!. :.! ymmärräthän. En voi kättänikään liikauttaa. Poikki, ymmärräthän ja selkä on poikki.. Jostakin käsittämättömästä lähteestä sai hän voimia puhuakseen. Hän puhui elämästä ja kuolemasta. Usein sanoi hän tyynin mielin ajatelleensa elämän loppua. Keuhkotautini, jonka sinä hyvin tiedät, olisi kuitenkin elämäni sammuttanut hiljalleen muutamia aikoja myöhemmin, sanoi hän. Ja mitä merkitsee se, jos se tapahtuu ennemmin tai myöhemmin? Se tapahtuu kumminkin... Mitä hyödyttää kitua toisten ihmisten rahalliseen laskuun? Parempi kuitata ennenkuin lasku kasvaa liian suureksi... Ja tämä ystäväni tämä on helvetti Sinä olet ystäväni, minä rukoilen sinua! Rukoilen... Sitä en ole koskaan ennen tehnyt... Auta minua! Tahdon puhaltaa viimeisen henkäykseni.. Pois tästä helvetistä, ystäväni, pois tästä tahdon minä... Lävistä aivoni lyijylläsi Sanat tunkeutuivat korviini sellaisena rukouksena, jota en koskaan sitä ennen enkä jälkeen ole kuullut, en milloinkaan muulloin elämässäni. Ne viiltelivät sanomattomalla voimalla. Kuin houreessa hiivin minä ovea kohti, uskaltamatta kääntää silmiäni häneen päin. Minusta tuntui kuin hänen katseensa olisi polttanut selkääni. Raottaessani ovea, kuulin hänen äänensä yhä hirveämmin viiltävänä rukouksena huutavan Ystäväni, ystäväni! Minä rukoilen sinu«a Lävistä aivoni lyijylläsi Tukkien korvani syöksyin minä ulos pimeään yöhön. Mutta rukoileva ääni kaikui yhä korvissani..

12 . Minä pakenin sitä. Kauhistava painajainen ajoi minua takaa... Se piiritti minua joka taholta. Se oli aina kintereilläni. Syöksyin asuntooni, uppouduin vuoteeseeni vaatteiden alle... Minä tunsin sen läsnäolon yhä hirvittävämmin. Tuntui kuin kamalat sormet olisivat tarttuneet kurkkuuni... Jotakin kylmää valui yli ruumiini,. Mutta minut tempasi joku ylös ja kertoi, että hän oli kuollut hän, onneton ystäväni. Vainoova painajainen vapautti minut. Ystäväni oli löydetty hengetönnä muutama hetki sen jälkeen kun minä olin poistunut. Mutta se painajainen ei sentään ole jättänyt minua aivan rauhaan. Se asettaa minut useasti tekemään tiliä itseni kanssa. Teinkö silloin oikein vai väärin? Siinä on kysymys, joka ei anna rauhaa. Nuori elämä siinä katkesi. Ei ollut vielä ennättänyt parhaaseen ikään. Mutta ehkä se sittekin oli niin parempi. Totta oli, että keuhkotauti olisi hänet vähitellen surmannut. Se kävi päivä päivältä vaikeammaksi. Kuka tahansa voi sen huomata. Tehtaan ilma sen teki. Ehkä oli niin, ehkä oli niin, kukapa sen osaa niin tarkoin sanoa... Tässä maailmassa on niin paljon asioita, joista ei osaa oikeata käsitystä saada... Hän jätti perinnön. Näin hänen joskus piirteleväu jotakin paperille.

13 : Voit nämä polttaa muun rojun mukana, sanoi hän kerran kokoillessaan pölyisistä nurkista niitä yhteen ja viskatessaan käärön taiteensa. Tee se tai upota vaikka meren syvyyteen, jatkoi hän omituista puhetapaansa käyttäen. Tokkohan ihmistyön hävittäminen on mitään järjellistä, epäilin minä. Mutta hän katseli hetken vaiteliaana kulmainsa alta ja virkkoi Hävittäminen on toisinaan järjellisempää kuin säilyttäminen. Kaiken sellaisen, missä ei ole sisua olemisensa puolustukseksi, täytyy hävitä. Sisun kuluminen on häviämistä. Kun sen huomaat tapahtuvan itsessäsi sanovat toiset sinua väsyneeksi ja sanovat surevansa puolestasi. Minä en puhunut siihen mitään, sillä oli hetkiä, jolloin minun oli viisainta vaieta. Se oli silloin kun minä en ymmärtänyt hänen ajatustensa rataa. Minä olin siihen jo tottunut. Mutta hänen käskyänsä en ole sentään täyttänyt. Olen huomannut elämäni taipaleella, että kaikkien käskyjen kirjaimellinen noudattaminenkaan ei ole viisasta. Kas, sekin oli yksi hänen lauseistaan. Minusta tuntuu toisinaan nyt jälkeenpäin niinkuin olisin oppinut yhden hänen ajatuksensa. Hän sanoi useasti: "Se on saman tekevä." Se tuntui ensin niinkuin sen olisi lausunut mies, joka väsyneenä päivätyön jälkeen huoneensa pimeään nurkkaan lysähtää. "Se on saman tekevä!" Eikö se olekin iltainen? Toista on aamulla! Noustessasi virkistävän unen jälkeen lintujen lauluun ja päivän kirkkaaseen valoon et sellaista tunne. Tunnet vain

14 . 10 virtaavaa voimaa suonissasi... Tahdot hengittää syvästi... Tahdot elää voimakkaasti.. Mutta ilta tulee. Monet eivät näekään keskipäiväänsä, sillä ilta kietoo heidät m^elkein jo aamunsa hohteessa. Minä tiedän sen.

15 I. Selkäsauna oli se merkkitapaus, josta alkoi minun elämäni tietoinen taivallus. Se muodosti sellaisen herätyskohdan, josta lähtien minä muistan yhtäjaksoisesti elämäni huomatuimmat tapaukset ja vaiheet. Kaikesta siitä, mitä oli tapahtunut sitä ennen, on muistiini painunut vain muutamia hämäriä kuvia, sitä hämärämpiä ja kummallisempia, mitä varhaisempia ne ovat. Muistan esimerkiksi humalaisten miesten tapelleen joskus kadulla, porttimme edustalla, siinä oli verisiä partanaamoja ja särkyneitä olutpulloja. Muistan myöskin nähneeni joskus aidanraosta, kuinka poliisi raahasi humalaista naista ja sai naiselta korvilleen. Joitakin keskusteluja ja erityisiä sanoja on myöskin painunut mieleeni. Naapuritalosta kuulin joskus parin naisäänen kiivasta sanailua. Ja tästä sanailusta jäi mieleeni yksi sana, joka minua huvitti: "Leipäsusi, leipäsusi!" huusi kimakka ääni. "Tuki suusi, leipäsusi!"

16 12 Mutta maailma olikin niin ahdas. Äitini jyrkkä kielto ja korkea lauta-aita sitä rajottivat. Aina sama likainen piha komeroineen ja löyhkäävine pyykkitupineen kellarikerroksessa! Markku, parhain ystäväni, joka oli niin paljon minua vanhempi, että kävi jo ensimäistä kouluvuottaan, oli vain illoin kumppaninani. Päivät olivat niin kiusallisen pitkiä ja ikäviä. Ei ollut kumma, että minä viimein kyllästyin niihin harvoihin leikkikapiueihini, mitä miuulla oli. Parhainkin kekseliäisyys täytyy sellaisessa loppua. Niin olen ajatellut jälkeenpäin. Vaikka ne ikävät asiat eivät sitä ennen olleet herättäneet minussa tietoista elämää, johtivat ne kumminkin ihan varmaan minut siihen, että kohtasin sen merkillisen selkäsauuaui. Jollakin tavalla olin huomannut, että naapuritalon lapsilla, korkean lauta-aidan toisella puolen, oli houkuttelevia esineitä. Minussa herätti se oivan tuuman, jonka panin toimeen muitta mutkitta. Ryöstöretkelle läksin minä naapuritalon pihaan. Hyökkäsin heidän sekaansa ja sieppasin käsiini ne houkuttelevat esineet ja sen tehtyäni läksin juoksemaan omaan pihaan, huolimatta heidän parkumisestaan. Saalis oli ihmeellinen. Kolmijalkainen, korvapuoli ja hänuätön puuhevonen ja kaksi kiiltävää messinkinappia. Mutta asia ei loppunut siihen. Pian ilmestyi pihamme portille naapurin lihava akka ja kädessään oli hänellä mattojen pölyytyskeppi. Hirvittävä rottinki! Ja pakotietä ei ollut. Hän tempasi käsistäni ne mainiot esineet ja antoi kepillään minulle perinpohjaisen selkäsaunan... Sen tehtyään mel-

17 ..! 13 koisella vaiteliaisuudella purjehti hän takaisin omaan pihaansa. Minä katsoin hänen jälkeensä aidanraosta ja irvistin mutta sitä ei kukaan nähnyt. Mutta se selkäsauna sai aikaan minussa sellaisen kiukun, suuttumuksen ja katkeruuden myrskyn, etten moista ollut koskaan kokenut. Kiukuissani pirstasin kaikki leikkikapineeni ja sitte istuin aidan nurkkaukseen murjottamaan. En koskaan ennen ollut tuntenut niin selvästi persoonani oikeuksia loukatuksi. Ja se tapahtui kaikki niin tinkimättömällä ylivoimalla ja äänettömällä väkevyydellä tuon rottinki-akan taholta. Tietysti ne esineet olivat minun, koska minä olin ne kyennyt ottamaan Mutta rottinki-akka ne vei, ei auttanut mikään.. Tekipä mieleni iskeä pääni läpi lauta-aidan ja irvistää siitä naapuritalon puolelle... irvistää sitä lihavaa rottinki-akkaa päin naamaa.. Tämä tapaus herätti minussa kaikenlaisia tunteita ja ajatuksia joita en ennen muistanut tunteneeni. Olisinpa poliisi, niin. niskaan tarttuisin tuota rottinki-hirviötä... ja sapelilla löisin. Mutta eikö se ole merkillistä, että ystävyksillä sattuu samoihin aikoihin vastoinkäymisiä? Istuessani siinä kapinoimassa, ryntäsi Markku luokseni. Hän oli minua onnettomampi. Koulussa oli tapahtunut tapaus, jonka takia hän oli juossut suoraa päätä kotiin keskellä päivää. Hän oli lyönyt erästä poikaa, joka oli nimitellyt häntä kameeliksi. Oikeastaan ei se ollut mitään uutta, sillä kameeliksi nimittivät kaikki häntä kyttyrän selkänsä takia. Mutta tämä poika oli se, joka

18 14 pilkkanimen oli keksinyt ja piti nimittelyä aina vireillä. Välitunnilla oli syntynyt riita. Poika oli kaapannut lakin Markun päästä ja oli alkanut juosta sen kanssa. Markku oli juossut jälessä ja oli saavuttanut hänet. Mutta silloin olikin poika viskannut lakin mereen. Vimmastuneena oli Markku hyökännyt hänen kimppuunsa ja iskenyt nyrkeillään poikaa kasvoihin, että veri alkoi pursua nenästä. Opettajatar näki lyönnin. Hän kiiruhti paikalle. "Sinäkö löit?" kysyi hän. "Miksi sinä löit?" Markku ei vastannut mitään. "Miksi löit?" tiukkasi opettajatar yhä. Mutta Markku ei voinut vastata mitään, sillä hän tunsi kaiken kerääntyneen katkeruuden syöksyvän kurkkuunsa ja tukkivan puhe-elimet. "Jaa, pyydä anteeksi ensin toveriltasi ja illalla jäät luokseni", oli opettajattaren ankara määräys. i\iutta silloin oli Markku purskahtanut katkeraan itkuun ja oli lähtenyt juoksemaan suoraan kotiinsa, jättäen opettajattaret ja koulut selkänsä taakse. Hänen isänsä oli sinä päivänä pantu pois työstä. Hän oli tullut kotiin humalassa. Eukko oli siitä häntä sättinyt. Isä vimmastui siitä ja tempasi hiilihangon, jolla yritti lyödä eukkoa. Mutta silloin kiintyi kiukustuneen isän huomio poikaan, joka äsken oli tullut sisään avopäin. ]\Iarkku pakeni isänsä raivoa ja tuli luokseni pihamaan nurkkaukseen tätä kaikkea minulle kertomaan. Kauan istuimme me äänettöminä. Viimein ehdotti Markku, että karkaisimme alas meren rantaan.

19 15 Se oli minulle ensimäinen sen tapainen yritys. Mutta kun muistui mieleeni se katkeruus, jota olin kokenut, tuntui Markun ehdotus houkuttelevalta. Minä suostuin tuumaan. Me hiivimme ulos portista onnellisesti ja saavuimme venelaiturille kaupungin laitaan. Hajoamistilassa olevat laiturilaitteet pistivät ulos rannasta. Lähettyvillä kasvoi suuria, vanhoja vaahteroita, joista tuuli oli varistellut keltaiset lehdet pois. Vain muutamia riippui yksinäisinä siellä täällä oksissa. Keltaisina läikkinä peittivät lehdet puitten juuria, rannan polkuja. Alastomina seisoivat puut niitten keskellä. Me istuimme erään puolilahonneen hirren päällä, johon oli hakattu rautarenkaita veneitten kiinnitystä varten. Minä katselin kuinka vanha harmaahapsinen ukko haravoi kasoihin keltaisia lehtiä etäämmällä rannan polulla. Markun puukko veisteli Markun tietämättä vihreätä kerrostumaa lahon hirren pinnalla. Hänen katseensa seurasi keltaisien vaahteranlehtien keinuntaa hiljaa läikkyvän veden pinnalla. Ajatteles, virkkoi hän viimein, jos olisi niin suuri lehti, että se kannattaisi meidät molemmat veden päällä! Silloin me purjehtisimme täältä pois hyvin kauaksi... Emmekö tekisikin niin? Minne? kysyin minä. Minne vaan. Emmekä enää koskaan tulisi tänne. Mutta jos siellä kaukana ei olisikaan ihmisiä, arvelin minä. Vaikka ei olisi. Minä en yhtään välittäisi.

20 :. 16 Kiiiileppas, minä kerron sinulle jotakin, jota olen useasti ajatellut. Markku hiveli hellästi vaahteranlehdellä poskeaan. Hän siirtyi lähemmäksi minua ja huojutcllen hiljaa ruumistaan kertoi hän melkein kuiskaavalla äänellä kummista haaveistaan Minä olen ajatellut olevani tämänlainen lehti, pieni ja kevyt. Koulutiellä olen usein sitä ajatellut. Jos olisin tuollainen keltainen ja kevyt, silloin antaisin tuulen puhaltaa itseni tuonne korkealle pilvivuoren päälle. Siellä minä nukkuisin... joskus katselisin tänne alas. Katselisin noita savupiippuja ja taloja... Eikä siellä olisi ilkeitä ihmisiä, ei opettajia eikä kouluja. Jos tämä ranta, tämä kaupunki, tämä maa, tämä meri, tämä taivas ja nämä pilvet olisivat täynnä sellaisia keltaisia pehmeitä lehtiä, olisi hyvä olla... Minä näen toisinaan untakin siitä ja silloin tuntuu minusta, että kaikki onkin sillä tavalla. Mutta kun herään, niin huomaan ettei olekaan niin. Tähän tapaan kertoi Markku. Hän kertoi kauan, monella eri tavalla hän sitä kuvaili, sanoen aina: "Jos niin olisi, olisi hyvä olla." Minustakin alkoi tuntua hänen kertomuksensa viehättävältä. Ajattelin miltä tuntuisi liidellä siellä ja täällä kevyenä vaahteranlehtenä. Sukelsin ajatuksissani sellaiseen pehmeään keltalehtieu maailmaan.. Mutta joku tarttui niskaani! Käänsin pääni ja huomasin kaksi äidin silmää tarkastavan minua nuhtelevasti.

21 II. Alastomain kallioitten laidassa oli vielä joku ränsistynyt mökkipahanen turvekattoineen ja vinoonpainuneine oviaiikkoineen ja ikkunoineen. Niitten takaa kalliolta näki meren ulapalle. Hispanian Santerin mökki oli yksi niistä. Hänen mökkinsä oli tuttu yleensä miesten keskuudessa. Tokkatyömiesten jono, joka siitä aina ohi kulki alas tokalle, lähetti Santerin mökkiin yhden ja toisen miehen. Matalasta ovesta he pistäytyivät sisään ja hetken kuluttua taas ulos, täytetty pullo työmekon sisään kätkettynä. Hispanian Santeri oli salakapakoitsija, se hyvin tiedettiin. Sunnuntaisin asteli Santeri laivarantaan sinisessä kuluneessa mekossaan. Siellä sai hän pian joukon miehiä ympärilleen, sillä hän oli kielevä mies. Santeri oli entinen merimies. Usealla maailman kolkalla oli hän ollut, mutta Hispaniasta kuten hän sanoi hänen merkillisimmät juttunsa alkoivat ja sinne ne myöskin loppuivat. Ympäristö- Iäiset nimittivät häntä siitä syystä Hispanian Santeriksi.

22 18 Lassi, hänen poikansa, tiesi mitä on kuri, sillä silloin kun Karoliina, hänen äitinsä, pahalla päällä ollessaan tarttui suurine kourineen hänen haiveniinsa, oli leikki kaukana. Ja se ei tapahtunut niinkään harvoin. Milloin Karoliina ei ollut pyykkirannassa vaatteita huuhtomassa, oli hän humalassa ja piti komentoa kotona. Parasta oli Lassin silloin puikkia käpälämäkeen. Ja sen hän tekikin. Ylös kallioille viiletti hän ja härnäili siellä huvikseen humalaisia loikoilevia jätkiä. Tuo kakara on tullut sinuun! kiukutteli Karoliina Santerille, kun huomasi pojan käsistään livahtaneen. Minuun? Älä pärpätä! murahti Santeri. Kenen lie reppuryssän koko poika. Sen hän tavallisesti sanoi kiusotellakseen eukkoaan ja lisätäkseen harmittavaisuuttaan, nauraa hehetteli hän niin, että väärät säärensä nytkyivät. Karoliina siihen vastasi kiukkuisella sanatulvalla ja jalkaa polkien. Jankkinaa kesti useasti niin kauan, että Karoliina viimein pusersi itkua, heittäytyi sänkj^yn ja lopuksi nukkui. Ämmä on taas juovuksissa, mutisi Santeri itsekseen asetellessaan vettä viinan sekaan pulloihin. Ämmä on taas juovuksissa, sanoi Lassi, joka oli hiipinyt ovelle nähdäkseen joko myrsky on ohi. Poika sinä! kivahti isä silmiään mulkoillen. Sillä tavallako sinä vekara äitiäsi puhuttelet?

23 :, 19 Lassi pisti kielen ulos suustaan ja suori tiellensä. Häu katseli ulos merelle, jossa höyrylaivoja liikkui. Häntä huvitti nähdä pitkiä savujuovia, joita höyrylaivojen savutorvista taivaalle nousi. Ne pienenivät pienenemistään, milloin ne kulkivat ulos merelle, ja viimein ei näkynyt kuin pieniä pisteitä näköpiirin rajassa. Mutta purjelaivat ne näyttivät komeammilta. "Nykyajan onkarit ovat perhanan pesiä", oli hän isänsä kuullut sanovan. Toista on kunnollisella purjelaivalla merta kyntää! Erään kerran oli Lassi nähnyt satamassa upean purjelaivan. Isä sanoi sitä parkiksi. "Tuollaisesta norjalaisesta parkista minä kerran karkasin Etelä-Amerikan rannikolla", jutteli isä. "Sen jälkeen otin minä hyyryn saksalaiseen ja purjehdin Hispaniaan." Kaikki isän jutut muisti Lassi tarkalleen. Useasti oli hän niitä itsekseen mietiskellyt. Karkaamiset ja tappelut engelsmannien kanssa tiesi hän. Pyykkirannassa tulin minä Lassin tuttavuuteen. Hän oli tullut auttamaan äitiään pyykkiastiain kuljettamisessa. Ensiksi kysyi hän minulta Onk's sulia tulitikkuja? Minulla ei ollut. Minulla on tupakkaa, kuiskasi hän, Odotappas! Hän juoksi erään ohi ajavan issikan luo. Pian hän sieltä palasi ja viittasi minua salaperäisesti. Täällä kiven takana on sopiva paikka, sanoi hän. Minä en ollut koskaan polttanut tupakkaa, enkä siis sanonut välittäväni.

24 . : 20 Ota pois, heh! Lassi pisti paperossin suuhuni. Itsellään hänellä jo tuprusi ihmeellisellä miehevyydella. Varastin nämä isän kotelosta, puhui hän tulta tarjotessaan. Mutta tupakoiminen kävi minulta nolosti, sen näki Lassikin. Naurellen hän sanoi tällä tavalla! Vedä keuhkoihisi! Et sinä osaa. Katsos Hän vetäsi suuren sauhun ja nielasi sen kuin vesikulauksen, puhalsi sen sitte hetkisen kuluttua ulos vuoroin sieramistaan ja vuoroin suustaan. Minun mielestäni se oli ihmeellinen taito. Kyllä vielä opit, lohdutteli hän. Mikä inun nimesi on? kysyi hän sitte yht 'äkkiä, tirkistellen minua ruskeilla silmillään. Verner, äitini kutsuu minua Verniksi. Verni, kertasi hän kuin miettien. Oletko ollut koskaan juovuksissa? En ole ollut. Oletko sinä? Olenpa tietenkin. Olen varastanut isältä joskus pullon viinaa. Saakuri, se on lystiä! Talonnurkat tanssivat, puut ja kivet tanssivat, lyhtytolpat tanssivat, poliisit ja issikat tanssivat. Tekee mieli juosta mereen ja laulaa. Mitä isäsi on sanonut? Ei mitään. Hän ei ole tietänyt. Missä sinun isäsi on? Minulla ei ole. Ei ole isää! Hän on kuollut. Jassoo. Hän katsoi kummastuneena.

25 21 Hän kuoli vankilaan. Niin on äiti kertonut minulle. Löiku poliisi? kysyi Lassi, muistellen poliisin olevan jossakin yhteydessä vankila asiain kanssa. Sitä en tiedä. Isä oli lyönyt tehtaan insinööriä juovuspäissään, kun insinööri pani hänet työstä pois talven ajaksi. Insinööri kuoli ja isä pantiin vankilaan. Oliko isäsi väkevä mies? Minä en muista häntä, olin silloin niin pieni. Mutta äiti itkee aina kun hän puhelee isästä. "Hän ei ollut mikään murhamies, vaikka ihmiset sanovat häntä siksi," puhuu äiti. "Insinööri oli lyönyt ensin, mutta isä oli niin kiivas ja kovakourainen." Minuakin sanovat joskus murhamiehen pojaksi, kerroin minä tarkkaavalle Lassille. Kuka perkele! kivahti hän. Miks'et viskaa kivellä kalloon? Sitte me keskustelimme monenlaisista asioista. Mutta minä tunsin päätäni huimaavan. Lassi sanoi sen johtuvan tupakasta. Kun tulet meille joskus, sanoi hän niin näytän laivani, jonka olen tehnyt. Siitä puuttuu vielä taklaus, mutta pian minä senkin teen. Isä sanoo: "ei sinusta koskaan tule merimiestä, olet jänis, pelkohousu." Mutta minäpä vielä kerran karkaan. Hänen äitinsä kutsui häntä. Ämmä huutaa, sanoi hän, täytyy mennä. Morjens! Pieni lakki takaraivolla viiletti hän pois.

26 22 Pitkäu aikaa sen jälkeen tapasin minä hänet kadulla. Hänellä oli kädessään kirjalaukku, jolla hän yritti heittää kadulla juoksentelevia koiria. Morjens! huusi hän. Onk's sulia tupakkaa? Saatuaan tietää ettei ollut, jatkoi hän vihellellen : Minä käyn koulua nyt. Eilen tappelin vähän, mutta ei se haittaa mitään. Markku, joka asuu teidän talossa, käy samassa koulussa, Martikaisen koulussa, näetkös. Sen sanottuaan läksi hän juoksemaan lähenevään poikajoukkoon ja liittyi siihen, antaen tervehdykseksi eräälle iskun niskaan kirjalaukustaan. Eräänä päivänä oli Lassi sulkenut kissan opettajattaren pulpettiin. Kun opettajatar iltarukousta lukiessaan oli sanonut "aamenen", oli kissa päästänyt surkean naukauksen ja säikäyttänyt opettajattaren niin, että virsikirja oli pudonnut hänen kädestään lattialle. Koko luokka oli purskahtanut nauruun. Opettajatar otti selvän asiasta ja Lassi sai useita tunteja pimeätä putkaa. Markku ja Lassi olivat ystävyksiä, vaikka he olivat aivan erilaiset luonteet.' Lassi tappeli melkein joka päivä. Hän oli voimakas, nopea ja notkea. Markku tappeli harvoin. Ja silloin kun se tapahtui, oli hänellä kj^aieleet silmissä. Ne osottivat äärimäistä katkeruutta. Silloin saattoi hän silmittömässä vimmassaan iskeä, purra ja kynsiä niinkuin tiikeri. Hän oli silloin vaarallinen olento. Ja se melkein aina aiheutui siitä, että toiset pilkkasivat hänen suurta päätään ja kyttyräistä selkäänsä.

27 Ensi päivästä koulussa oli hän siitä saanut kuulla pilkkasanoja. Kauan hän sitä kuunteli, äänetönnä niellen katkeruuden. Mutta kun pilkka yhä jatkui ja tuli vain purevammaksi, ei hän jonakin hetkenä enää voinut sitä niellä, vaan purkausi kaikki se kertynyt katkeruus hurjana vimmana ulos. 23 Ja onneton hän, joka hänen käsiinsä silloin joutui. Siitä oli koulussa jo kokemuksia. Lassin ja Markun ystävyys oli alkanut omituisella tavalla. Lassi oli ottanut toisten kanssa osaa Markun ärsyttelemiseen. Hänen onnistui päästä aina pakoon milloin Markku päin hyökkäsi. Kerran taas oli sellainen tapahtunut koulun luokkahuoneessa. ''Älä tee sillä tavalla", varotteli Markku. "Minä voin sinut nujertaa". "Tuollainen reppuryssä!" ilkkui Lassi. Silloin hyökkäsi Markku Lassia kohti uhkaavin nyrkein, mutta ketterästi hyppäsi Lassi syrjään ja heitti samalla kovakansisella kirjalla Markkua kasvoihin, että veri purskahti nenästä. Heti sen jälkeen ilmestyi opettajatar ovelle. Mitä tämä elämä on? Miksi tulee verta nenästäsi? kysyi opettajatar. Markku ei virkkanut sanaakaan, vaan astui omalle paikalleen nenäänsä pidellen. Lassi nojasi seinää vastaan, odottaen pelolla asian ratkasevaa kohtaa. Opettajattaren kysymykseen oliko taas tapeltu, ei kukaan vastannut. Oli yleinen hiljaisuus. Opet tajatar pudisti Markkua niskasta ja uhkasi lähettää hänet heti kellariin, ellei hän antaisi selitystä. Mutta Markku puristi tiukasti huulensa yhteen, eikä vastannut sanallakaan.

28 24 Löikö sinua kukaan? Ei, vastasi Markku viimein matalasti, mutta varmasti. Lankesin juostessani nenäni pulpetin nurkkaan. Opettajatar katsoi epäillen ympärilleen. Sellaisesta elämöimisestä saat seistä puoli tuntia paikallasi! nenäliinan nenäänsä. Markku katseli alas pulpetin kanteen ja tukki Kyyneleet tuppautuivat väki- mutta hän sai ne kuitenkin estettyä. sin esiin, Lassi huomasi sen. Pää alas painuneena asteli hän paikalleen. Useita päiviä katseli Lassi kummallisella vaiteliaisuudella Markkua. Mutta Markku ei puhunut hänelle sanaakaan. Tuli sitte tapaus, joka sai aikaan hiljaisen muutoksen Markunkin mielessä. Taas härnäilivät jotkut pojat Markkua. Mut+a Markku näki Lassin lähenevän härnääjiä merkillisen päättävä ilme kasvoillaan. Kukaan ei osannut aavistaakaan kun Lassin nyrkki jo putosi härnääjän niskaan niin kovalla painolla, että poika tupertui maahan ja toiset lähtivät pelästyneinä pakoon. Samanlaisen iskun saatte jokainen, jos ette osaa tukkia suutanne! sanoi Lassi ja heitti katseen Markkium. Se oli aivan odottamatonta ja Markku katseli Lassia ihmetellen suurilla sinisillä silmillään. Saman päivän iltana jättäytyi Lassi poikajoukosta jälkeen ja odotteli kadulla Markkua, joka tapansa mukaan yksinään mietiskellen asteli. Lassi yhtyi hänen matkaansa. He eivät kotvaan virkanneet toisilleen sanaakaan. Viimein huudahti Lassi:

29 : Katsoppas uoita! Ne 25 osaavat uida. Hän osotti kyyhkysparia, joka pulikoi vesilätäkössä erään talon nurkalla. Markku veti suunsa pieneen hymyyn, mutta ei kuitenkaan puhunut mitään. Lassi huomasi sen ja tuli yhä iloisemmaksi. Hän puheli yhtä ja toista. Hän irvisteli huuunkurisesti marakatille, joka hyppeli posetiivin päällä erään talon portilla. Mutta Markku ei puhunut mitään, hymyili vain. Viimein Lassi sanoi! Kuulehan Markku Mutta sitte pysähtyi hän, eikä jatkanut. Hän katsoi pitkään ja vakavasti Markkua, joka avoimin ilmein seisoi iinä ja odotti. Älä välitä mitään siitä, sanoi Lassi ja läksi juoksemaan nopeasti pois ikäänkuin olisi lälitenyt jotakin pakoon.

30 III. Oli harmaa joulukuun päivä. Äiti istui pöydän luona pää käsien varassa. Hän oli sytyttänyt pienen tuikkulamppumme, sillä lyhyt talvipäivä ei paljoakaan valaissut yhdestä pienestä ikkunapahasesta pimeätä kellarihuonetta. Lamppu valaisi heikosti hänen ryppyistä otsaansa. Minä ajattelin kouluani ja kaikenlaisia muita asioita. Muistui mieleeni eräs keskustelu, jonka kerran kuulin kahdelta muurarilta. He puhuivat meistä, koulupojista, nähdessään meidät juoksevan ohitsensa. "Tahtoisinpa vielä olla tuossa iässä", sanoi ensimäinen muurari. "Tuo aika on kirkkain ja kevein ihmiselämässä. Katsoppas miten jalka nousee!" Toinen muurari, suuri ja synkeäkulmaiuen mies jymisi matalalla äänellään: "Mutta heidän kasvonsa ovat harmaan keltaiset." "Ja kuitenkin kasvaa niistä miehiä", sanoi ensimäinen. "Niinpä kyllä miehiä... suurilla, luisevilla nyrkeillä, sellaisia tarvitaan pitääkseen puolensa ihmissusia vastaan!" eja minä kuulin svnkeäkulmaisen muurarin

31 . 27 kiroovan pari synkkää kirosanaa. Ne kirosanat tekivät minuun kummallisen vaikutuksen, minä säikähdin, vaikka kiroileminen oli minulle kyllin tuttua. Minä olin tottunut pitämään kiroilemista sellaisena kevyenä reippauden merkkinä. Eikä sitä käsitystä muuttanut sekään, että opettajatar oli useasti puhunut, kuinka se on rumaa ja kuinka sellaisesta pojasta joka kiroilee, ei koskaan tule kunnon miestä. Useasti oli opettajatar rangaissut jotakin poikaa kiroilemisen takia. Se kaikki ei ollut tehnyt minuun suurempaa vaikutusta. Mutta synkeäkulmaisen muurarin kirouksessa oli jotakin pelottavaa, jotakin sellaista, jota minä en ollut koskaan ennen tuntenut. Minä en voinut ymmärtää mitä se oli, mutta minusta tuntui niinkuin se olisi ollut sellainen hirveä voimasana, joka oli viskattu jotakin pelottavaa petoa vastaan. Eikö se ollut kummallista! Se herätti minun mielikuvituksessa"-ii sellaisen ajatuksen, että jossakin täytyi piillä jonkun suuren hirviön, jota vastaan synkeäkulmainen muurari kirouksensa heitti kuin keihään. Mitenkään muuten ei sellainen kirous voinut syntyä. Ja kun minä sitä ajattelin enemmän, alkoi minua pelottaa. En minä pelännyt muuraria, enkä hänen synkkää, matalaa ääntään, vaan minä pelkäsin sitä tuntematonta salaperäistä hirviötä. Minusta tuntui, että se hirviö voi millä hetkellä tahansa raivostua ja surmata muurarin.. Huone oli kylmä. Minä tunsin jalkaani paleltavan, sillä kenkä oli rikki. Minä pitelin kylmää uunia, mutta äiti kääntyi pois päin ja huokasi: "Puita ei ole!"

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 Kaija Rantakari hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 astun tarinan yli, aloitan lopusta: sydämeni ei ole kello putoan hyvin hitaasti ansaan unohdan puhua sinulle,

Lisätiedot

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu ollut. Ääni kuului uudestaan. - Sehän tulee tuosta

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ

ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ SUOMENTANUT LEENA VALLISAARI GUMMERUS 3 Ympäristövastuu on osa Gummerus Kustannus Oy:n jokapäiväistä toimintaa. www.gummerus.fi/ymparisto Saksankielinen alkuteos Tannöd

Lisätiedot

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin?

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin? Rotta Ronkeli Eräällä rotalla oli kummallinen nimi. Rottaa kutsuttiin Ronkeliksi. Ronkeli oli saanut nimensä ruokatavoistaan. Se halusi syödä vain hedelmiä. Maanantaisin rotta söi banaaneja. Tiistaisin

Lisätiedot

LAPSELLINEN POIKA TEKIJÄ: LASSI 7B

LAPSELLINEN POIKA TEKIJÄ: LASSI 7B LAPSELLINEN POIKA TEKIJÄ: LASSI 7B Oli kaunis päivä, aurinko paistoi, taivas oli kirkas ja linnut lauloivat. Anselmi keräili kukkia niityillä. Yhtäkkiä Anselmi näki peltohiiren ja säikähti niin, että juoksi

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Suosikkipojasta orjaksi

Suosikkipojasta orjaksi Nettiraamattu lapsille Suosikkipojasta orjaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

Pöllönkankaan verkkokohina

Pöllönkankaan verkkokohina Pöllönkankaan verkkokohina 2011-2012 Ensimmäinen luokka Pöllöjä liikkeellä Pöllönkankaalla ... ihan joka puolella! Talvikaupunkeja Talvella Pipo päässä... lapaset kädessä! Lentävää grafiikkaa Kevättä

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Dalinda Luolamo. Tunteiden sota. Runokokoelma

Dalinda Luolamo. Tunteiden sota. Runokokoelma Dalinda Luolamo Tunteiden sota Runokokoelma Tunteiden sota Dalinda Luolamo Ulkoasu: R. Penttinen Painettu: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-235-4 Alkusanat Arvoisat lukijat. Tahdon kertoa teille projektistani

Lisätiedot

Bahá u lláh, Ridván muistio. www.bahai.fi/lamppu

Bahá u lláh, Ridván muistio. www.bahai.fi/lamppu Jumalallinen kevätaika on koittanut... Kiiruhda kaiken luomakunnan edessä ylistämään Jumalasi nimeä ja kaiuttamaan hänen kiitostansa, niin että kaikki luodut virvoittuisivat ja uudeksi muuttuisivat. Bahá

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

KANAANILAISEN NAISEN USKO JA RUKOUS

KANAANILAISEN NAISEN USKO JA RUKOUS Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KANAANILAISEN NAISEN USKO JA RUKOUS 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jeesus siirtyi Galileasta Tyron ja Siidonin alueelle, joka

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun JOULUSEIKKAILU -Aikamatka ensimmäiseen jouluun Näytelmä ensimmäisen joulun tapahtumista Israelissa. «Esitykset ja kuljetukset ilmaisia kaikille Kuopion kouluille ja päiväkodeille» Jouluseikkailu on alakoululaisille

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty Nettiraamattu lapsille Seurakunnan synty Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär.

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VÄLIKOHTAUS MATKALLA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui - Kapernaumissa b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 27/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 27.5.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 27/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 27.5. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HYVÄ PAIMEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus kertoi tämän vertauksen parannettuaan sokean (=viime sunnuntain

Lisätiedot

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PÄÄSIÄISAAMUNA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus oli kuollut ja haudattu

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg-Aminoff Käännös: Annika Mäklin

Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg-Aminoff Käännös: Annika Mäklin M etsäankka Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg-Aminoff Käännös: Annika Mäklin Tämän satukirjan avulla haluamme kertoa lapsille, miten puusta syntyy lautoja ja miten laudoista tehdään puulelu,

Lisätiedot

PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN

PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jerusalemissa, temppelin lähellä, Ylimmäisen papin palatsin pihalla.

Lisätiedot

Rikas mies, köyhä mies

Rikas mies, köyhä mies Nettiraamattu lapsille Rikas mies, köyhä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nehemia rakentaa muurin

Nehemia rakentaa muurin Nettiraamattu lapsille Nehemia rakentaa muurin Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

JEESUS TYYNNYTTI MYRSKYN

JEESUS TYYNNYTTI MYRSKYN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS TYYNNYTTI MYRSKYN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Genessaretin järvellä b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

Maaria Lappalainen SATUTETTU

Maaria Lappalainen SATUTETTU Maaria Lappalainen SATUTETTU Satutettu Maaria Lappalainen Kuvat: Maaria Lappalainen Ulkoasu: Lassi Kahilakoski Kustantaja: Mediapinta, 2011 ISBN 978-952-235-404-4 Luovutus Piikit selässä, terävät kuin

Lisätiedot

Aino Malmberg. Tien ohesta tempomia

Aino Malmberg. Tien ohesta tempomia Aino Malmberg Tien ohesta tempomia 2008 Teoksen ensimmäinen painos ilmestyi Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otavan Päivälehden kirjapainon julkaisemana vuonna 1901. Tien ohesta tempomia Aino Malmberg Ulkoasu:

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat kuuntelevat ja rakentavat kuvien avulla uudelleen tarinan

Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat kuuntelevat ja rakentavat kuvien avulla uudelleen tarinan Harjoite 5: TARINAN MUODOSTAMINEN Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat kuuntelevat ja rakentavat kuvien avulla uudelleen tarinan Tavoiteltavat osa-alueet: Kognitiivinen taso: P: Aikajärjestys, IR: Sarjan

Lisätiedot

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ELIA OTETAAN TAIVAASEEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Elia otettiin taivaaseen jossakin Jordanin itäpuolella, Jerikon kohdalla.

Lisätiedot

yökerhon takaoven. Se jysähti äänekkäästi seinää vasten ennen kuin hän astui kujalle. Hän

yökerhon takaoven. Se jysähti äänekkäästi seinää vasten ennen kuin hän astui kujalle. Hän 5 Suuttumus sai toimimaan hätiköidysti. Ei kovin hyvä juttu, Stacia ajatteli työntäessään auki yökerhon takaoven. Se jysähti äänekkäästi seinää vasten ennen kuin hän astui kujalle. Hän muistutti itselleen,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Elisa, ihmeiden mies

Nettiraamattu. lapsille. Elisa, ihmeiden mies Nettiraamattu lapsille Elisa, ihmeiden mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

M.J. Metsola. Taimentukka. Perämeren makuisia runoja vanhemmuudesta ja sukujen polvista

M.J. Metsola. Taimentukka. Perämeren makuisia runoja vanhemmuudesta ja sukujen polvista M.J. Metsola Taimentukka Perämeren makuisia runoja vanhemmuudesta ja sukujen polvista Taimentukka Mikko Juhana Metsola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-264-4 Auringossa

Lisätiedot

JOOSEF POTIFARIN LUONA JA VANKILASSA

JOOSEF POTIFARIN LUONA JA VANKILASSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JOOSEF POTIFARIN LUONA JA VANKILASSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Egyptissä b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus, suuri Opettaja

Nettiraamattu lapsille. Jeesus, suuri Opettaja Nettiraamattu lapsille Jeesus, suuri Opettaja Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HESEKIEL

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HESEKIEL Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HESEKIEL 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Kaldean maassa (eli Babyloniassa) Kebar-joen varrella. b) Ajallinen yhteys muihin

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

KASVAMISEN KIPEÄ KAUNEUS

KASVAMISEN KIPEÄ KAUNEUS Maarit Tamminen-Sutac KASVAMISEN KIPEÄ KAUNEUS runoja Kasvamisen kipeä kauneus Maarit Tamminen-Sutac Kuvat: Maarit Tamminen-sutac, Mari Mäkelä, Teuvo Littunen Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta,

Lisätiedot

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ?

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? 1. Kertomuksen taustatietoja a) Vieraat termit Synti on Jumalan käskyjen rikkomista. Raamattu nimittää sitä mm. laittomuudeksi,

Lisätiedot

Ihmisen toivottomuuden alku

Ihmisen toivottomuuden alku Nettiraamattu lapsille Ihmisen toivottomuuden alku Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Alina Rukkila Tuottaja: Bible for

Lisätiedot

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää KADUILLA, PUISTOISSA 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää 2. Omissa, vieraissa kämpissä yksin tai ystävän kanssa aamuun

Lisätiedot

ARKKI PYSÄHTYY. b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Tietysti vedenpaisumuksen jälkeen.

ARKKI PYSÄHTYY. b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Tietysti vedenpaisumuksen jälkeen. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ARKKI PYSÄHTYY Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Araratin vuorella. Sen sijaintia ei tarkkaan tiedetä.

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Pietari ja rukouksen voima

Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Mooses, Aaron ja Mirjam sekä Aaronin poika, Eleasar

c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Mooses, Aaron ja Mirjam sekä Aaronin poika, Eleasar Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VASKIKÄÄRME 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - Siinain erämaassa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Sen 40 vuoden aikana,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Vakaan uskon miehet

Nettiraamattu. lapsille. Vakaan uskon miehet Nettiraamattu lapsille Vakaan uskon miehet Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 3. vuosi nro VT2 _ 17/28 www.pyhäkoulu.fi lapsille@luterilainen.com 23.3.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 3. vuosi nro VT2 _ 17/28 www.pyhäkoulu.fi lapsille@luterilainen.com 23.3. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JERIKON VALTAUS 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerikon kaupunki b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jatkoa edelliseen

Lisätiedot

ELISA JA SUUNEMILAINEN VAIMO

ELISA JA SUUNEMILAINEN VAIMO Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) ELISA JA SUUNEMILAINEN VAIMO Palaamme nyt tutkimaan Vanhan Testamentin ajan loppuvaiheita. On hyvä kerrata lyhyesti, mitä edellä on tapahtunut. Israelin

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

MERIHEVOSTEN SAARI. Olipa kerran kaukana, kaukana täältä aivan erityinen saari. www.muistiliitto.fi facebook.com/muistiliitto MUISTILIITTO 2014

MERIHEVOSTEN SAARI. Olipa kerran kaukana, kaukana täältä aivan erityinen saari. www.muistiliitto.fi facebook.com/muistiliitto MUISTILIITTO 2014 MERIHEVOSTEN SAARI Olipa kerran kaukana, kaukana täältä aivan erityinen saari MUISTILIITTO 2014 www.muistiliitto.fi facebook.com/muistiliitto Oppaan tekemistä on tukenut Raha-automaattiyhdistys Tekstit

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumala loi kaiken

Nettiraamattu. lapsille. Jumala loi kaiken Nettiraamattu lapsille Jumala loi kaiken Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: Bob Davies; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2008

Lisätiedot