Toimialaraamin ja palvelustrategian toteutumisesta vastaavat lautakunnat, toimialajohtajat, tulosalueiden johtajat ja tulosyksiköiden päälliköt.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimialaraamin ja palvelustrategian toteutumisesta vastaavat lautakunnat, toimialajohtajat, tulosalueiden johtajat ja tulosyksiköiden päälliköt."

Transkriptio

1 6 1 YLEISPERUSTELUT Johdanto Kajaanin kaupungin strategia, palvelustrategia ja talousarvio laaditaan yhteisessä prosessissa, joka käynnistyy vuoden alussa. Ensin tarkistetaan kaupungin strategia kaupungin johtoryhmän, kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston seminaareissa. Sitten kaupunginhallitus hyväksyy talousarvion laadintaohjeet ja toimialakohtaiset talousarvioraamit. Toimialat valmistelevat omat palvelustrategiansa ja talousarvionsa annettujen ohjeiden mukaisesti. Palvelustrategioihin sisältyvät strategiset tavoitteet ja toimenpiteet sekä mittarit. Lautakunnat hyväksyvät palvelustrategiat ja talousarviot syyskuun loppuun mennessä. Kaupungin johtoryhmä, kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto käyvät vielä seminaarityöskentelyissään läpi lautakuntien esitykset, ja tarkistavat vielä kerran kaupungin strategian. Kaupunginstrategian ja palvelustrategian sisältävä talousarvio ja taloussuunnitelma käsitellään kaupunginhallituksessa marraskuussa ja kaupunginvaltuusto päättää siitä joulukuussa. Toimialaraamin ja palvelustrategian toteutumisesta vastaavat lautakunnat, toimialajohtajat, tulosalueiden johtajat ja tulosyksiköiden päälliköt. Kaupungin elinkeinostrategia johdetaan kaupungin strategiasta, ja henkilöstöstrategia johdetaan kaupungin palvelustrategioista. Yleinen taloudellinen kehitys Kansantalous Suomen kansantaloudella on takanaan viidentoista vuoden kasvuputki. Laman jälkeen talous on kasvanut keskimäärin 3,6 prosenttia vuodessa. Tänä vuonna kansantaloudessamme tuotetaan tavaroita ja palveluksia jo 1,7-kertainen määrä vuoteen 1993 verrattuna. Talouden kasvu oli vielä viime vuonna nopeaa eli noin 4,5 prosenttia. Korkeasuhdanne on taittunut ja talouskasvu on tänä vuonna nopeasti hidastumassa. Ennustelaitosten elo-syyskuussa julkaisemat arviot kuluvan vuoden tuotannon kasvusta ovat 2-3 prosenttia. Vuodelle 2009 ennustetaan yleisesti alle kahden prosentin tuotannon kasvua. Kansainväliseen talouteen liittyvien riskien toteutuminen voi johtaa viennin hidastumiseen ja rahoitusmarkkinoiden häiriöiden johdosta kansantaloutemme ennustettuakin heikompaan kehitykseen. Vuoden 2008 kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan yli neljä prosenttia. Etenkin ruuan ja polttoaineiden hinnat ovat nousseet nopeasti. Myös kotimaiset kustannuspaineet ovat purkautuneet, mihin osaltaan ovat vaikuttaneet aikaisempia vuosia suuremmat palkkojen korotukset. Ensi vuonna inflaation arvioidaan hidastuvan muun muassa tuontihintojen nousun pienentymisen sekä elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamisen johdosta. Palkkojen sopimuskorotukset ovat ensi vuonna maltillisempia kuin tänä vuonna ja myös palkkaliukumat jäänevät tätä vuotta vähäisemmiksi. Suomessa laskusuhdanne käynnistyi kesän kynnyksellä. Kehitys on ollut tänä vuonna kaksijakoinen, koska työllisyystilanne pysyy hyvänä vielä tämän vuoden loppupuolelle. Kuluttajahintojen yllättävän voimakas nousu on romahduttanut kotitalouksien luottamuksen, mikä yhdistettynä korkeaan velkaantumiseen saattaa vähentää kulutusta vaikeasti ennakoitavalla tavalla. Heikkenevää kysyntää tukevat kuitenkin kulu-

2 7 tusta tukevien verokevennysten ajoittuminen ensi vuoteen. Kohonnut kustannustaso vaikeuttaa yritysten toimintaa ja investointien kasvu pysähtyy ensi vuonna. Kansantalouden kehitys BKT käyvin hinnoin, mrd. euroa 167,0 179, BKT, määrän muutos, % 4,9 4,5 3 2 Työttömyysaste, % 7,7 6,9 6,25 < 6 Työllisyysaste, % 68,9 69,9 70,5 70,5 Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 1,6 2,5 4,0 3 Pitkät korot (valtion oblig.,10v), % 3,8 4,3 4,5 4,5 Lähde: Valtion talousarvioesitys 2009 Työllisyyden kehitys on ollut suotuisaa. Tänä vuonna työllisten lukumäärän arvioidaan lisääntyvän noin henkilöllä viime vuoden keskimääräisestä tasosta. Vuonna 2009 työvoiman kysynnän kasvu pysähtyy ja työllisyysaste pysynee kuluvan vuoden tasolla. Työttömyysaste alenee tänä vuonna 6,2 prosenttiin. Valtiovarainministeriö arvioi maan keskimääräisen työttömyysasteen alenevan ensi vuonna 5,9 prosenttiin. Julkisen sektorin talouskehitys Nopeana jatkunut talouskasvu on viime vuosina vahvistanut tuntuvasti julkisen talouden rahoitusasemaa. Työllisyyden koheneminen, yritysten tuloskehitys ja varallisuusarvojen nousu ovat näkyneet julkisen talouden vero- ja omaisuustulojen kasvuna. Samalla myös menojen kasvu on nopeutunut. Tänä vuonna julkisen talouden nettotuotanto jääkin viimevuotista jonkin verran heikommaksi eli noin viiteen prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suhdannenäkymien heikentyessä julkisen talouden ylijäämän arvioidaan selvästi pienevän ensi vuonna. Julkisten menojen osuus kokonaistuotannosta kasvaa hieman. Erityisesti eläkemenojen kasvu nopeutuu. Veroaste alenee ensi vuonna veronkevennysten seurauksena. Julkisen talouden ylijäämä pienenee vuonna 2009 kuluvaan vuoteen verrattuna. Julkinen velka (EMU-velka) suhteessa kokonaistuotantoon alenee tänä vuonna 32 prosenttiin ja jatkaa alenemistaan ensi vuonna. Julkinen talous Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 48,9 47,3 46,8 47,1 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta 39,2 35,1 31,9 30,6 Valtionvelka, % BKT:sta 35,3 31,2 28,1 26,8 Lähde: Valtion talousarvioesitys 2009 Valtion tulojen odotetaan lisääntyvän kuluvana vuonna kuusi prosenttia. Korkeasuhdanteen taittumisen vaikutukset verotuloihin jäävät vielä tänä vuonna verrattain vähäisiksi. Käynnistymässä oleva laskusuhdanne näkyy viiveellä veropohjissa ja tuloissa. Menojen kasvu jatkuu kuluvana vuonna voimakkaana ylittäen tulojen kasvun. Tämän seurauksena valtion nettotuotanto heikkenee tänä vuonna. Vuonna 2009 valtion kokonaistulot pysyvät samalla tasolla kuin tänä vuonna. Verotulojen kasvua pienentävät veronkevennykset ja veropohjien aiempaa vaatimattomampi kasvu. Verotulojen kannalta suhdannekäänteeseen liittyvät riskit kohdistuvat selvimmin kotitalouksien saamiin pääomatuloihin ja yritysten tuloskehitykseen. Yhteisöverojen arvioidaan supistuvan ensi vuonna.

3 Kuntatalous 8 Valtion rahoitusylijäämä oli vielä tänä vuonna kaksi prosenttia ylijäämäinen suhteessa bruttokansantuotteeseen. Ensi vuonna ylijäämä pienenee runsaaseen 0,5 prosenttiin. Valtion velan suhde bruttokansantuotteeseen jatkaa alenemistaan ensi vuonnakin ja nimellisesti velan arvioidaan pysyvän vuoden 2008 tasolla. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate parani edellisestä vuodesta ja kattoi edellisvuotta selvemmin käyttöomaisuuden poistot, mutta ei riittänyt nettoinvestointien rahoittamiseen. Pitkään jatkuneesta talouskasvusta huolimatta kuntien velkaantuminen jatkui edelleen ja kuntien väliset taloudelliset erot ovat pysyneet suurina. Kuntatalous vahvistuu edelleen vuonna 2008, koska sekä kunnallis- että yhteisöverotulojen kasvu jatkuu. Verotulojen kasvun lisäksi valtionosuuksien lisäys kohentaa kuntataloutta. Menojen kasvu on kuitenkin nopeutumassa samalla, kun talouskasvu on heikkenemässä. Toimintamenojen arvioidaan kasvavan noin 5 prosenttia vuonna Kasvu on hieman hitaampaa kuin kuluvana vuonna, mutta edelleen yhtä nopeaa kuin vuosina keskimäärin. Vuonna 2009 menopaineita keventää mm. kunta-alan ansiotason nousun jääminen pienemmäksi kuin vuonna Lisäksi kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut alenevat, kun kunta-alan palkkojen kasvu mahdollistaa kuntatyönantajan eläkevakuutusmaksun alentamisen. Jos talouskasvu ei hidastu ennakoitua enempää, vuosikate on hieman vuoden 2008 tasoa parempi ja riittää kattamaan nettoinvestoinnit. Vuosina kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen arvioidaan kasvavan keskimäärin 5,3 prosenttia. Verotulojen ja valtionosuuksien ennakoidaan kasvavan keskimäärin 4,5 prosenttia vuodessa. Tällä kehityksellä vuosikate kattaa selvästi poistot. Menojen kasvaessa tuloja nopeammin vuosikate alkaa kuitenkin pienentyä kehyskauden loppua kohden. Mikäli nettoinvestoinnit pysyvät oletetussa kolmessa miljardissa eurossa, vuosikate ei vuoden 2010 jälkeen riitä nettoinvestointien kattamiseen. Talouden kasvunäkymien heikentyessä riskit kuntatalouden kiristymiselle ovat lisääntyneet. Kuntien viime vuosien poikkeuksellisen hyvä verotulojen kasvu todennäköisesti hidastuu nopeasti. Ilman käyttötalouden menojen hillintää sekä investointien kestävää mitoitusta ja ajoitusta kuntatalouden tila uhkaa jälleen heikentyä. Tällöin kuntien velkaantuminen jatkuisi ja varautuminen tulevien vuosien palvelujen kysynnän kasvuun heikentyisi olennaisesti. Kuntien lainakannan ennakoidaan kasvavan vuodesta 2007 vuoteen 2009, tosin kasvu hidastuu vuonna 2009 johtuen suurten kuntien hyvästä taloudellisesta tilanteesta. Vuonna 2002 kunnissa oli velkaa keskimärin 863 euroa/asukas, vuonna 2006 luku oli euroa ja vuonna 2007 lainamäärä oli euroa/asukas. Kumulatiivista taseeseen kertynyttä alijäämää oli vuoden 2007 tilinpäätöksen mukaan 154 kunnassa. Kumulatiivista ylijäämää oli 246 kunnassa. Kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan 2,6 prosenttia vuonna Verotulojen kasvu hidastuu verokevennysten vuoksi. Eläketulojen verotusta kevennetään kunnallisverotuksen eläketulovähennystä korottamalla. Lisäksi valtionverotuksen ansiotulovähennys kumotaan ja otetaan käyttöön työtulovähennys, joka tehdään ensisijaisesti valtion verosta. Jos valtion vero ei riitä vähennyksen tekemiseen, loput vähennetään kunnallisverosta. Lisäksi kuntien verotuloja vähentävät työn verotuksen keventäminen ja kotitalousvähennyksen enimmäismäärän korottaminen. Yhteisöverojen arvioidaan vähenevän 1,2 prosenttia ja kiinteistöveron kasvavan 4,5 prosenttia vuonna 2009.

4 Kuntien ja kuntayhtymien talous vuosina , milj. euroa Tuloksen muodostuminen Toimintakate Verotulot Valtionosuudet, käyttötalous Rahoitustuotot ja kulut, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos Rahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoitus, netto Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusos. ja myyntituotot Investoinnit, netto Rahoitusjäämä Lainakanta Kassavarat Nettovelka Lähde: Valtion talousarvioesitys 2009 Talouden tasapainottaminen ja toimenpideohjelma alijäämien kattamiseksi Kuntalain 65 :n mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, mikäli talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnitelmakautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Kajaanin kaupungilla oli omia kattamattomia alijäämiä vuoden 2007 tilinpäätöksen mukaan 20,5 miljoonaa euroa. Lisäksi Kajaanin osuus Kainuun maakunta kuntayhtymälle kertyneistä alijäämistä on rahoitusosuuden suhteessa laskettuna 6,4 miljoonaa euroa eli yhteensä Kajaanin vastuulla on kattamattomia alijäämiä noin 26,9 miljoonaa euroa. Asukasta kohden laskettuna alijäämää on 705 euroa. Kainuun maakunta kuntayhtymän ja kuntien kesken on sovittu, että kunnat kattavat kuntayhtymän alijäämät rahoitusosuuden mukaan laskettuna vuosina Alijäämiä ei saada katetuksi suunnitelmakauden aikana, joten kattamista varten laaditaan vuoteen 2015 saakka ulottuva toimenpideohjelma, joka on valtuuston hyväksyttävä kesäkuun loppuun 2009 mennessä.

5 Talousarvion sitovuus 10 Tavoitteet hyväksytään sitovina talousarviovuodelle seuraavasti: 1. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet - Kajaanin kaupungin strategiassa esitetyt toiminnalliset tavoitteet/mittarit - toimialojen toiminnalliset tavoitteet/mittarit - käyttötalouden määrärahan sitovuustaso on toimialan toimintakate/ toimialanetto 2. Valtuustoon nähden ei-sitovina tavoitteina hyväksytään - tulosalueiden toiminnalliset tavoitteet ja mittarit 3. Lautakuntiin nähden sitovina tavoitteina hyväksytään - tulosalueiden ja tulosyksiköiden toiminnalliset tavoitteet ja mittarit - tulosalueiden ja tulosyksiköiden käyttötalouden määrärahat 4. Investointien määrärahan sitovuustaso (netto) - Hankekohtaisesti rakennukset muut aineelliset hyödykkeet käyttöomaisuusarvopaperit - Tulosaluekohtaisesti maa- ja vesialueet kiinteät rakenteet ja laitteet - Toimialakohtaisesti irtain omaisuus 5. Liikelaitokset - Kajaanin ammattikorkeakoulu tuottovaatimus määritellään myöhemmin peritään peruspääoman korko, joka on 12 kuukauden euribor + 0,2 %. Korko määräytyy talousarviovuotta edeltävän kesäkuun viimeisen pankkipäivän noteerauksen mukaan - Kajaanin Vesi tuottovaatimus ja peruspääoman korko yhteensä 1,4 milj. euroa peritään peruspääoman korko, joka on 12 kuukauden euribor + 0,2 %. Korko määräytyy talousarviovuotta edeltävän kesäkuun viimeisen pankkipäivän noteerauksen mukaan - Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos tuottovaatimus määritellään myöhemmin peruspääoman korko peritään noteerauksen mukaa peritään peruspääoman korko, joka on 12 kuukauden euribor + 0,2 %. Korko määräytyy talousarviovuotta edeltävän kesäkuun viimeisen pankkipäivän noteerauksen mukaan - Kajaanin Mamselli ei tuottovaatimusta peritään peruspääoman korko, joka on 12 kuukauden euribor + 0,2 %. Korko määräytyy talousarviovuotta edeltävän kesäkuun viimeisen pankkipäivän noteerauksen mukaan - Kajaanin Kaupunginteatteri ei tuottovaatimusta peritään peruspääoman korko, joka on 12 kuukauden euribor + 0,2 %. Korko määräytyy talousarviovuotta edeltävän kesäkuun viimeisen pankkipäivän noteerauksen mukaan.

6 11 6. Kuntayhtymät ja niiden liikelaitokset - Kainuun maakunta kuntayhtymä Peritään osuuksia vastaava peruspääoman korko, joka on 12 kuukauden euribor + 0,2 %. Korko määräytyy talousarviovuotta edeltävän kesäkuun viimeisen pankkipäivän noteerauksen mukaan - Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Peritään osuuksia vastaava peruspääoman korko, joka on 12 kuukauden euribor + 0,2 %. Korko määräytyy talousarviovuotta edeltävän kesäkuun viimeisen pankkipäivän noteerauksen mukaan 7. EU-hanke - EU-hankkeen voi toteuttaa siitä vastuussa oleva tulosyksikkö yksin tai yhteistyössä muiden tulosyksikköjen kanssa talousarvion ja taloussuunnitelman toimialakohtaisten nettoraamien puitteissa. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää 1. kaupunginvaltuusto, kun muutos aiheuttaa - käyttötaloudessa toimialan toimintakatteen nettosumman ylittymisen tai tavoitteiden alittumisen - investointiosassa sitovuustason nettomäärärahan ylittymisen - valtuuston erikseen päättämän rahamäärän ylittymisen 2. kaupunginhallitus ja lautakunta - kun kyse on rahamäärien siirroista niiden omien tulosalueiden välillä ja kun muutos ei aiheuta sitovuustasojen nettoloppusummien ylittymistä. Investointiosassa kohdissa Rakennukset ja Kiinteät rakenteet ja laitteet säästyneen määrärahan siirrosta kohteelta toiselle päättää ympäristötekninen lautakunta silloin, kun kyse on valtuuston hyväksymistä investointikohteista eikä muutos aiheuta nettomäärärahan ylittymistä.

7 Yleinen kehitys 12 Väestö Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Suomen väkiluvun kasvu jatkuu melko voimakkaana vuoteen 2030 asti, jos kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena. Tuolloin maassamme asuisi ennusteen mukaan 5,68 miljoonaa henkeä. Ennusteen mukaan vuonna 2030 vuotuinen kuolleiden määrä ylittää syntyneiden määrän, mutta nettomaahanmuuton oletetaan pitävän väestönkasvua yllä vielä sen jälkeen. Vuotuiseksi nettomaahanmuutoksi on oletettu henkeä. Yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä arvioidaan nousevan nykyisestä 16 prosentista 26 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja pysyvän lähes samana seuraavat kymmenen vuotta. Alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä pienenee puolestaan nykyisestä 17 prosentista 15,5 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä. Samassa ajassa työikäisten osuus väestöstä pienenee nykyisestä 66,5 prosentista 57,5 prosenttiin. Työikäisten määrä alkaa vähentyä vuonna 2010, jolloin sotien jälkeiset suuret ikäluokat tulevat eläkeikään. Väestöllinen huoltosuhde eli lasten ja vanhusten määrä sataa työikäistä kohden nousee nykyisestä 50:stä 74,6:een vuoteen 2034 mennessä. Yli 85- vuotiaiden osuuden väestöstä ennustetaan nousevan viime vuodenvaihteen 1,8 prosentista vuoteen 2040 mennessä 6,1 prosenttiin. Siten heidän määränsä nousee nykyisestä :sta :een. Kajaanin väestömäärä on laskenut 2000-luvulla hieman toistasataa henkeä vuosittain, mikä on johtunut syntyvyyden laskusta ja muuttotappiosta. Vuolijoen kunnan liittäminen Kajaanin kaupunkiin vuoden 2007 alusta nosti väkilukua hengellä. Vuonna 2008 on ennakkotilastojen mukaan odotettavissa asukasluvun vähentymisen pysähtymistä. Vuoden 2008 syyskuun loppuun mennessä väestö oli lisääntynyt 60 hengellä, mikä johtui pääasiassa maahanmuutosta. Myös syntyvyys on kasvanut lievästi. Odotettavissa oleva työllisyystilanteen heikentyminen saattaa kuitenkin kääntää väestökehityksen tappiolliseksi. Ulkomaalaisten osuus Kajaanin väestöstä on yli kolminkertaistunut 2000-luvulla. Vuonna 2000 Kajaanissa asui 215 ulkomaan kansalaista, vuonna 2005 heitä asui Kajaanissa 670. Lasten, nuorten ja työikäisten suhteellinen osuus on laskenut ja yli 65- vuotiaiden osuus kasvanut. Tämä vaikuttaa epäedullisesti demografiseen huoltosuhteeseen eli alle 15-vuotiaita ja yli 64-vuotiaita on entistä enemmän suhteessa työikäisiin. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan alle kouluikäisten määrä kasvaa hieman vuoteen 2015 mennessä. Kun 0 6-vuotiaita oli Kajaanissa ja Vuolijoella yhteensä vuonna 2005, heitä ennustetaan olevan noin sata enemmän vuonna Tämän jälkeen pienten lasten määrän ennustetaan vähentyvän. Sen sijaan kouluikäisten määrä vähenee voimakkaasti. Kun peruskouluikäisiä oli vuonna 2005 Kajaanissa ja Vuolijoella yhteensä 4 765, heitä ennustetaan olevan yli 500 vähemmän vuonna Sen jälkeen peruskouluikäisten määrä ei vähene enää yhtä rajusti, ja vuonna 2020 heidän määränsä ennustetaan lisääntyvän hieman vuotiaiden määrä on myös laskenut, ja nopeinta laskun ennustetaan olevan vuosina , jolloin toisen asteen oppilaitoksissa opiskelevan ikäluokan ennustetaan pienentyvän lähes 200 hengellä. Työikäisten määrä vähenee edelleen, ja eläkeikäisten määrä kasvaa vuotiaiden määrä lisääntynee 15 vuodessa lähes hengellä ja yli 85-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu. Kainuun väkiluku on laskenut vuodesta 1990 yli hengellä. Rajuinta väestön vähentyminen on ollut Kehys-Kainuussa, jossa väestö on vähentynyt viime aikoina yli 500 hengellä vuosittain. Jos maan sisäinen muuttoliike jatkuu samanlaisena kuin viime vuosina, Tilastokeskus ennustaa Kainuun väkiluvun pienenevän vuoteen 2020 mennessä seitsemän prosenttia nykyisestä ( asukasta vuonna 2007, ennuste asukasta vuonna 2020). Lähde: Tilastokeskus

8 13 Työllisyys ja työttömyys Asuntojen hinnat Tilastokeskuksen mukaan Kajaanissa asuvan työllisen työvoiman määrä on kasvanut 2000-luvulla. Kunnassa työssäkäyvien määrä on kasvanut vielä sitäkin nopeammin, joten työpaikkaomavaraisuus on lisääntynyt. Työpaikkoja on tullut lisää palvelusektorille. Työttömien määrä on laskenut ja työttömyysaste pienentynyt vuosina Pitkäaikaistyöttömien ja nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien suhteellinen osuus on myös vähentynyt. Kajaanissa oli vuonna 2007 keskimäärin työtöntä, ja työttömyysaste oli 13,5. Kainuun TE-keskuksen syyskuun 2008 tilannekatsauksen mukaan Kajaanin työttömyysaste laski edelleen 12,5 prosenttiin. Koko Kainuun työttömyysaste oli 12,8 syyskuussa TE-keskuksen mukaan työttömyys on vähentynyt Kainuussa jo reilun vuoden ajan ripeämmin kuin maassa keskimäärin. Odotettavissa on kuitenkin hyvän työllisyystilanteen heikkeneminen työpaikkojen vähentämisten vuoksi. Koko maassa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 7,0 prosenttia syyskuussa Rakenteellisen työttömyyden osuus oli Kainuussa 7,4 %, kun se oli koko maassa 4,1 %. Lähteet: Tilastokeskus, Kainuun TE-keskus Vanhojen asuntojen neliöhinnat ovat nousseet Kajaanissa vuodesta 2006 vuoteen 2007 noin viisi prosenttia, koko maassa nousu on ollut noin 6,4 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 7,6 prosenttia. Kajaanissa keskimääräinen neliöhinta oli euroa vuonna 2007, koko maassa euroa ja pääkaupunkiseudulla euroa. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen asuntojen neliöhintojen nousu näyttää taittuvan vuonna 2008 koko maassa. Lähde: Tilastokeskus Liite 1. Tilastotietoa Kajaanista ja väestöennuste iän mukaan vuoteen 2020 Henkilöstö Kuntien henkilöstö Kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelee henkilöä. Työssäkäyvistä suomalaisista joka viides on kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa. Suomessa on 415 kuntaa ja 193 kuntayhtymää, jotka ovat itsenäisiä työnantajia. Vuonna 2007 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot olivat 17,5 miljardia euroa, josta noin 13,3 miljardia euroa oli palkkakustannuksia ja muu osa välillisiä työvoimakustannuksia. Yli puolet kaikista kunta-alan menoista on henkilöstömenoja. Kuntatyöpaikkojen vahvuuksia ovat työpaikkojen pysyvyys ja monet työhyvinvointiin liittyvät tekijät kuten työviihtyvyys ja työilmapiiri. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus on erittäin pientä. Kolme neljäsosaa heistä on tehnyt töitä kunta-alalla vähintään kymmenen vuotta. Lähivuosina kunta-alalla tarvitaan runsaasti ammattitaitoista työvoimaa. Vuoteen 2025 mennessä puolet kunnallisesta henkilöstöstä siirtyy eläkkeelle. Kuntien työnantajapolitiikan keskeisin tehtävä on tulevina vuosina turvata osaavan työvoiman rekrytointi työmarkkinoilta poistuvien tilalle. Henkilöstöä tarvitaan erityisesti terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja koulutoimen ammattitehtäviin. Kunnallisten työpaikkojen määrä kasvaa lähivuosina lähinnä kasvukeskuksissa, joissa väestönkasvu lisää henkilöstötarvetta erityisesti päivähoidossa ja opetustoimessa. Väestön ikääntyminen lisää työvoimatarvetta myös vanhustenhuollossa.

9 14 Palvelujen kilpailuttaminen yleistyy kunta-alalla. Kilpailuttamisella ja ostopalveluiden käytöllä voidaan antaa joidenkin palvelujen tuottaminen yksityisten yritysten vastuulle ja samalla tehostaa omaa palvelutuotantoa. Kuntalaisille tarjotut palvelut tuotetaan pääasiassa kunnan omana työnä tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Palvelujen järjestämistavat kuitenkin monipuolistuvat, ja yhä useammin kunnat ja kuntayhtymät käyttävät mahdollisuutta järjestää ne ostopalveluina yksityiseltä sektorilta. Kunnan oman toiminnan ja kuntien välisen yhteistyön kehittäminen edellyttää tavoitteellista henkilöstöpolitiikkaa. Erityisesti sitä tarvitaan palvelutuotannon muutoksissa, jotka heijastuvat henkilöstöön. On tärkeää, että työnantajat ottavat huomioon henkilöstön aseman palvelutoiminnan muutoksissa ja tuntevat sitä koskevat pelisäännöt. Kunnat varautuvat kilpailuun työvoimasta vahvistamalla yleistä mielikuvaa kunnasta työpaikkana. Suomen Kuntaliiton hallitus, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valtuuskunta ja Kuntien eläkevakuutuksen hallitus ovat päättäneet yhteisestä suosituksesta kuntatyön vetovoiman lisäämiseksi työnantajamainetta kehittämällä. Työvälineitä tässä voivat olla palvelu- ja henkilöstöstrategiat, hyvät henkilöstöjohtamisen käytännöt, työhyvinvoinnin vahvistaminen ja vakaa työnantajapolitiikka. Kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa on lähes henkilöä, joista yli puolet jää eläkkeelle vuoteen 2025 mennessä. Samalla väestön yleinen ikääntyminen lisää kuntien palvelujen tarvetta. Jotta kunta-ala pystyisi tuottamaan peruspalveluja tuloksellisesti jatkossakin, se tarvitsee uutta ja osaavaa henkilöstöä. Myös maahanmuuttajien työpanos on välttämätön. Lähde: Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset Kunta-alan virka- ja työehtosopimuksen sopimuskausi on Sopimuskaudella toteutettavien korotusten kustannusvaikutus on koko kunta-alalla keskimäärin 11,6 prosenttia. Kustannusvaikutus oli etupainotteinen, vuosina kustannukset nousivat keskimäärin 9,5 prosenttia. Vuonna 2009 kustannusvaikutus on keskimäärin 3,2 prosenttia. Kajaanin kaupungissa sovellettavia sopimusaloja ovat KVTES, OVTES, TTES ja TS. Kajaanin kaupungin henkilöstö Kajaanin kaupungin palvelustrategiassa määritellään. mitä palveluja kaupunki järjestää ja miten ne järjestetään, omana työnä, yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, ostopalveluna vai jotenkin muuten. Palvelustrategia sisältää myös henkilöstösuunnitelman vuosille Palvelustrategiasta johdettu henkilöstöstrategia uusitaan vuonna Sen tavoitteena on parantaa henkilöstön aikaansaannoskykyä, sitoutumista, kouluttautumista, oppimista, innovatiivisuutta ja jaksamista. Uusi henkilöstöstrategia ja valmisteilla oleva toiminnan ja laadun hallinnan käsikirja ohjaavat toimintaprosessien sujuvuuden parantamista ja toiminnan tuloksellisuutta. Uudessa henkilöstöstrategiassa tavoitteena on määritellä toimenpiteet, miten kaupunki parantaa työnantajakuvaansa, miten osaamistarpeet tunnistetaan, miten osaamista kehitetään, miten varaudutaan eläköitymiseen, miten edistetään työhyvinvointia ja parannetaan tuloksellisuutta, sekä miten tuloksellisuuden parantamisesta palkitaan. Kehityskeskusteluilla palvelustrategian ja henkilöstöstrategian tavoitteet viedään yksilötasolle. Kehityskeskusteluihin liitetään jatkossa tuloksellisuutta korostava näkökulma. Kehityskeskustelut on käytävä kaikkien kanssa. Henkilöstöstrategian toteutumis-

10 15 ta seurataan työyhteisön toimivuustutkimuksilla joka toinen vuosi. Seuraavan kerran työyhteisön toimivuutta tutkitaan vuonna Voimassa olevia paikallisia sovellutuksia työn vaativuuden arviointijärjestelminä kehitetään ja päivitetään edelleen, tärkeimpänä osa-alueena on opetustoiminnan työn vaativuuden arviointi. Sairauspoissaolojen vähentämistä koskevissa hankkeissa keskitytään työperäisten sairauksien ennaltaehkäisyyn. Palvelustrategian mukaan Kajaanin kaupungin henkilöstömäärä ilman liikelaitoksia vähenee vuoden 2008 lopusta suunnitelmavuoden 2011 loppuun mennessä noin 20 henkilötyövuodella. Kuntien eläkevakuutuksen ennusteen mukaan koko Kajaanin kaupungin henkilöstöstä poistuu vuosina vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeelle noin 3 4 prosenttia vuosittain. Tämä tarkoittaa noin henkilön poistumaa vuosittain. Suunnitelmakaudella eläkkeelle jäisi Kuntien eläkevakuutuksen ennusteen mukaan 213 henkeä. Eläköitymisten tai irtisanoutumisten yhteydessä tarkastellaan palvelustrategian mukaisia henkilöstö- ja osaamistarpeita, ja rekrytoidaan harkiten osaavaa henkilöstöä avaintehtäviin. Liite 2. Kajaanin kaupungin henkilöstö ja Kajaanin kaupungin eläkepoistumaennuste Taloudelliset lähtökohdat Verotulot Kunnallisvero Yhteisövero Verotulot vähenivät vuoteen 2005 saakka ansiotulovähennyksen korotuksen vuoksi. Tämä on osaltaan johtanut nykyiseen taloudelliseen ahdinkoon ja alijäämien syntymiseen kulujen kasvun lisäksi. Valtionosuuksien ja toimintatulojen kasvukaan ei ole kompensoinut verotulojen vähenemistä. Vuonna 2006 verotulot kääntyivät nousuun, jota on jatkunut vuoteen 2008 saakka. Kajaanissa kasvu on ollut vajaat viisi prosenttia vuodessa eli selvästi alle maan keskiarvon, joka on noin seitsemän prosenttia. Ensi vuoden kunnallisverokertymää on vaikea arvioida, mutta on selvää, että kasvu on huomattavasti pienempi kuin kahtena edellisenä vuonna. Vuoden 2009 verotulopohjaa pienentävät lisääntyvä työttömyys, väestön väheneminen ja ikärakenteen muutos. Vuonna 2006 alkaneella työllisyyden parantumisella on ollut positiivinen vaikutus myös verotulokertymiin. Ensi vuonna verokertymiä alentaa eniten UPM:n paperitehtaan sulkeminen, joka vähentää sekä kunnallis- että yhteisöverokertymiä. Myös työtulovähennys alentaa kunnallisverokertymiä. Vuoden 2009 kunnallisverokertymäksi on talousarviossa arvioitu 102,1 miljoonaa euroa. Vuoden 2008 toteutumaennuste on 99,1 miljoonaa euroa. Vuoden 2009 tuloveroprosentti on 19,00. Veropohjan heikkenemisen vuoksi tulevina vuosina on paineita veroprosentin korottamiseen. Verovuoden 2009 kuntien yhteisöveron jako-osuudet määräytyvät vuosien 2006 ja 2007 verotustietojen perusteella laskettujen jako-osuuksien keskiarvona. Kuntien yhteisöveron jako-osuus 22,03 prosenttia vuonna Yhteisöverokanta on 26 prosenttia. Vuoden 2009 yhteisöverokertymäksi on arvioitu 5,9 miljoonaa euroa. Vuoden 2008 toteutumaennuste on 6,8 miljoonaa euroa.

11 16 Kiinteistövero Kaupunki kerää vuonna 2009 kiinteistöveroa 6,0 miljoonaa euroa. Vuoden 2008 toteutuma on 5,9 miljoonaa euroa. Yleinen kiinteistöveroprosentti on 0,90, vakituisten asuinrakennusten 0,35, rakentamattoman rakennuspaikan 3,00, muun asuinrakennuksen 0,95 ja voimalaitosten 2,50 prosenttia. Yleishyödyllisen yhteisön omistamalle rakennukselle ja maalle ei ole vahvistettu erillistä kiinteistöveroprosenttia, vaan ko. rakennus ja maapohja verotetaan yleisen kiinteistöveroprosentin tai asuinrakennuksen ja muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin mukaan. Verotulot euroa TP 2007 TA 2008 TA 2009 TS 2010 TS 2011 Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä muutos kasvu-% 4,1 3,6 2,4 1,8 Vuoden 2008 verotuloja toteutumaennuste on 111,8 miljoonaa euroa: kunnallisvero 99,1, yhteisövero 6,8 ja kiinteistövero 5,9 miljoonaa euroa. Valtionosuudet Valtionosuudet on laskettu laskentahetkellä tiedossa olevilla yksikköhinnoilla ja määrillä euroa TP 2007 TA 2008 TA 2009 TS 2010 TS 2011 Yleinen valtionosuus Sosiaali- ja terveystoimi Opetus ja kulttuuri Verotulojen tasaus Yhteensä muutos kasvu-% 11,6 10,3 3,4 3,1 Lähivuosina valtionosuuspohjaa pienentää se, että perusopetuksen laskennallinen valtionosuus pienenee oppilasmäärän vähenemisen vuoksi noin euroa vuodessa. Laskentaperusteena on käytetty nykyistä perusopetuksen yksikköhintaa ja oppilasmäärän on arvioitu vähenevän vuonna 2009 noin 140 oppilaalla. Vuodesta 2010 alkaen väheneminen on keskimäärin 100 oppilasta vuodessa.

12 Toimintatuotot 17 Toimintakulut Kajaanin käyttötalouden tulot kasvavat 1,8 prosenttia vuoden 2008 tasosta. Toimintakulujen laskentaperusteet ovat seuraavat: - Kaupungin palveluksessa olevan henkilöstön palkkoihin on laskettu 3 prosentin korotusvaraus, jolla on kyettävä kattamaan perustuvat yleis- ja taulukkokorotukset. Lomarahavaraus on 6 prosenttia - Palkkojen sivukulut ovat 23,9 prosenttia. KuEL-eläkeperusteinen maksu on laskettu euromääräisenä. Opettajilla sivukulut ovat 29,9 prosenttia palkoista. - henkilöstön poistuma on otettu huomioon. Kajaanin kaupungin maksuosuus vuonna 2009 Kainuun maakunta kuntayhtymälle on 97,4 miljoonaa euroa eli 60,1 prosenttia vuonna 2009 kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta ilman OPM:n valtionosuuksia. Vuonna 2008 talousarvion mukainen maksuosuus on 89,6 miljoonaa euroa, joten nousu on 7,8 miljoonaa euroa eli 8,7 prosenttia. Vastaavasti valtionosuudet nousevat 4,9 miljoonaa euroa. Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot Vuoden 2009 budjetoidut korkotuotot (korot ulkopuolisilta) ovat euroa. Muut rahoitustuotot Muiden rahoitustuottojen määrä on 5,9 miljoonaa euroa. Tästä määrästä osinkotulojen osuus on 3,0 miljoonaa euroa, Kainuun Voima Oy:n käyttökorvaus on euroa ja kuntayhtymien ja liikelaitosten peruspääoman korkojen ja muiden rahoitustulojen osuus on euroa. Kajaanin Vesi liikelaitoksen korvaus peruspääomasta ja tuloutus ylijäämästä on 1,4 miljoonaa euroa. Korkokulut Korkokulut pitkä- ja lyhytaikaisista lainoista ulkopuolisilta ovat 2,1 miljoonaa euroa. Vuonna 2008 korkokuluihin on varattu 2,3 miljoonaa. Muut rahoituskulut Muiden rahoituskulujen (verotilityskorkoja ja muut rahoituskulut) määrä on euroa. Vuosikate Vuosikate on kunnan kokonaistulorahoitusta kuvaava välitulos. Vuosikate ilmoittaa, paljonko kunnan tulorahoitusta jää kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneita menoja eli käyttöomaisuuden poistoja. Talousarvion suunnitelmakaudella vuosikatteiden yhteenlasketun määrän tulisi olla suurempi tai yhtä suuri kuin suunnitelmapoistot yhteensä. Ennen vuosikatetta esitetään vain säännönmukaisen toiminnan tuotot ja kulut. Satunnaisten tuottojen ja kulujen siirtämisellä vuosikatteen jälkeen taataan vuosikatteen vertailtavuus eri vuosien ja eri kuntayksi-

13 18 köiden kesken. Vuosikatteen tulisi olla lainojen lyhennystä suurempi, jotta vältettäisiin velkakierre. Kajaanin kaupungin talousarviossa suunnitelmakauden yhteenlasketut vuosikatteet ovat 0,6 milj. euroa poistoja suuremmat, joten talous on suunnitelmakaudella tasapainossa. Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Investoinnit Suunnitelman mukaisten poistojen määrä vuonna 2009 on 7,2 milj. euroa. Tilikauden tulos on tilikaudelle suoriteperusteella kuuluvien tuottojen ja kulujen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan varauksia tai vapaata omaa pääomaa. Tilikauden tuloksen jälkeen esitetään tuloksen käsittelyerät eli vapaaehtoisten varausten ja rahastojen muutokset. Välittömät verot merkitään muihin toimintamenoihin. Kattamattomia alijäämiä oli vuoden 2008 alussa 20,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2008 alijäämät eivät enää lisäänny. Vuoden 2009 talousarvio on laadittu 0,4 milj. euroa ylijäämäiseksi. Vuosina päästäneen nollatulokseen. Pitkällä aikavälillä vuosikatteen tulee kattaa nettoinvestoinnit ja lainanlyhennykset. Jos vuositasolla investoidaan enemmän kuin vuosikate mahdollistaa, on kate otettava rahastoista tai lisättävä lainanottoa. Nettoinvestointien määrä voi olla korkeintaan 12,6 milj. euroa vuonna Vuonna 2010 investointien määrä lisääntyy tilapäisesti Vesiliikuntakeskuksen rakentamisen vuoksi. Vuonna 2011 vain pakolliset tai kaupungin palvelutuotannon ja kehittämisen kannalta välttämättömät investoinnit toteutetaan. Erityistä huomiota kiinnitetään investointihankkeiden käyttötalousvaikutuksiin. Pitkäaikaisten saamisten muutokset Lainat Antolainojen vähennykset ovat kaupungin myöntämien antolainojen takaisinmaksuja. Kaupunkikonserniin kuuluvien Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitoksen, Kajaanin Teknologiakeskus Oy:n ja Kiinteistö Oy Kajaanin Pietarin peruskorjauskohteiden ja uudisrakentamisen rahoitus järjestetään asuntorahaston ja/tai rahalaitosten lainoilla. Kaupunki antaa haettaville lainoille tarvittaessa erillispäätöksillä kohteiden reaalivakuuden jälkeen jäävän täytetakauksen. Alijäämäiset vuodet on rahoitettu osittain lainalla, minkä vuoksi kaupungin lainamäärä on kasvanut vuoteen 2005 asti. Vuonna 2006 velanotto tasaantui. Vuoden 2007 alussa kuntaliitoksen vuoksi velkamäärä nousi lähes 10 milj. euroa, jolloin Kajaanin kaupungin velkamäärä oli 58,9 milj. euroa eli euroa/asukas. Velkaantuminen on lähellä valtakunnallista keskitasoa. Vuosina 2008 ja 2009 kaupungin lainamäärän arvioidaan olevan noin 1500 euroa/asukas. Vuonna 2010 velkamäärä lisääntyy Vesiliikuntakeskuksen rakentamisen vuoksi, ja lainamäärän arvioidaan olevan noin 1760 euroa/asukas. Kaupunki hoitaa pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut lainaohjelman mukaisesti. Pitkäaikaista lainaa nostetaan enintään 10 milj. euroa vuonna 2009 investointien rahoittamiseksi ja maksuvalmiuden ylläpitämiseksi.

14 Lainanottoon liittyvä ratkaisuvalta Kaupunginhallitus ratkaisee asiat, jotka koskevat kaupunginvaltuuston hyväksymissä rajoissa pitkäaikaisten ja tilapäislainojen ottamista, lainojen takaisinmaksua ja lainaehtojen muuttamista. 2. Kaupunginvaltuusto päättää joko talousarviossa tai erikseen lainanoton rajoista. 3. Kaupunginhallituksella on oikeus vuonna 2009: Ottaa talousarviossa oleva lainamäärä joko kotimaisia ja/tai ulkomaisia lainoja. Päätös voi koskea: Lainan ennenaikaista takaisinmaksamista tai lainaehtojen muuttamista talousarviossa olevien määrärahojen puitteissa. Pitkäaikaista lainaa, jonka laina-aika on vähintään yksi vuosi ja enintään 30 vuotta. Pitkäaikaista lainaa, jonka nimelliskorko lainanottohetkellä saa olla enintään 6 prosenttia Pitkäaikaista lainaa, jonka emissiokurssin ja nimelliskoron perusteella laskettava efektiivinen korkoprosentti saa olla laina-ajasta riippuen enintään 10 prosenttia Tehdä koronvaihtosopimuksia sekä sopimuksia muuttuvakorkoisen lainan enimmäis- ja vähimmäiskorosta enintään hyväksytyssä talousarviossa olevan lainakannan verran. Vaihtosopimuksia voidaan solmia kotimaisen tai ulkomaisen osapuolen kanssa, jonka pitkäaikainen luottokelpoisuus on hyvä. Käyttää lainojen korkosuojauksessa rahalaitosten tarjoamia vaihtoehtoja. 4. Kaupunginhallituksella on oikeus ottaa tarvittaessa tilapäislainoja, joita saa kulloinkin olla enintään 10,0 milj. euroa.

6. TULOSLASKELMAOSA * Määrärahat euroina

6. TULOSLASKELMAOSA * Määrärahat euroina Kajaanin kaupunki 74 2.12.24 6. TULOSLASKELMAOSA 22-28 * Määrärahat 1 euroina Suunnitelma TP-23 TA-24 HK-25 TA-25 26 27 28 VARSINAINEN TOIMINTA Toimintatulot 55 752 54 675 39 786 4 49 39 44 39 475 39 485

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Pääekonomistin katsaus

Pääekonomistin katsaus Pääekonomistin katsaus Kuntamarkkinat 14.-15.9.2016 Minna Punakallio Pääekonomisti Suomen Kuntaliitto Yleiset talousnäkymät ovat pysyneet vaimeina jo pitkään Kansainväliseen talouteen liittyviä epävarmuuksia:»

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2014 Tilanteessa 30.9.2014 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.872.480 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.891.982 euroa ylijäämäinen. Marraskuun

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,

Lisätiedot

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet seminaari 12.4.2010 Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille laadinnan lähtökohdat

Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille laadinnan lähtökohdat Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille 2013-2014 laadinnan lähtökohdat Loviisan kaupungin talousnäkymät. Huhtikuun toteumatietojen perusteella tilikaudelle 2011 ennustetaan noin 0,9

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Heikki Miettinen ja Sari Pertola 21.4.2010 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 15 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2017-2019 Alavieskan kunta Valtuusto 19.12.2016 JY Arvio 2016 tilinpäätöksestä tuloslaskelman osalta Poikkeama Tp ennuste - TA 2016 Muutos Tp ennuste - Tp 2015

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 7.5.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa. Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 24.8.2015 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt 1 000 euroa Vuosien 2016-2018 taloussuunnitelman kehys 13.8.2015

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 Rahatoimisto 28.8.2014 Katsaus on laadittu 31.7.2014 tilanteesta. Kaupungin toimintatulot- ja menot ovat edelleen toteutuneet jokseenkin suunnitellusti. Käyttötalouden toimintakatteen

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi 7.6.2007 Mallin pohjatiedot Kuntajako 2007 Väestöennusteet vuoteen 2025 (Tilastokeskus) Talous- ja toimintatilasto 2005 (Tilastokeskus) Verotustiedot 1998-2005

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 37 TULOSSUUNNITELMA 38 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti heinäkuun lopun tilanteesta Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 719, Nurmeksessa 7 967 ja Valtimolla 2 297 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE 21.3.2016 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä, kun Suomen taloutta

Lisätiedot

Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli

Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli 12.6.2015 Sisältö 1 Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli: Toimiala... 3 Toimiala... 3 Tuloslaskelma ja määrällinen henkilöstön tarve... 3 Toimialan

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Valtuustoseminaari 16.5.2016 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Toimintaympäristön muutoksia edessä Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän globaalit kilpailutekijät Arktisuuden mahdollisuudet Hallinnon uudistaminen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Askola Copyright Perlacon Oy 1

Askola Copyright Perlacon Oy 1 Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA RAHOITUSOSA

NAANTALIN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA RAHOITUSOSA NAANTALIN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2017-2020 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2017-2020 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP15 TA16 TPE16** TE17 TA17 TS18 TS19 TS20 TOIMINTATUOTOT 47 252

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset

Väkiluku ja sen muutokset KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset Väkiluvun kehitys - Absoluuttinen väkilukumäärän kehitys - 155 145 135 125 115 105 95 85 75 65 55 45 35 25 15 5-5 -15-25 -35-45 -55-65 -75-85 -29-32 toukok.

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Valtuusto Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma

Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Valtuusto Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Kaupunginhallitus 319 11.10.2016 Kaupunginhallitus 377 29.11.2016 Valtuusto 60 15.12.2016 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 1026/02.05/2016 KH 11.10.2016 319 Kaupunginhallitus on kokouksessaan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2016 Tilanteessa 30.9.2016 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 4.062.473 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 918.870 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2016

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Talousarvioinfo

Talousarvioinfo Talousarvioinfo 2016 16.10.2015 16.10.2015 1 Kaupunginjohtajan katsaus Referaatti vuoden 2016 talousarvio- ja suunnitelma 2017-2018 on valmisteltu maltillisen menokehityksen pohjalta palvelut turvaava

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI LOKAKUU 215 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-lokakuussa 215 on kirjattu henkilöstökuluja n. 1,5 milj. euroa (1,2 %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2017

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2017 Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2017 17.10.2016 Talousjohtaja Patrik Marjamaa Kuntatalousohjelma 2017-2020 Kuntien lainakannan ja sen BKT-osuuden voimakas kasvu. Rahoitusasematavoite 2019: alijäämä

Lisätiedot

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA SYYSKUU 2016 Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 75,0 % Käyttäjä : SARLEP TOTEUTUMAVERTAILU KAUPUNKI ilman liikelaitoksia 13.10.20169:55:18 Tili(T) +muutos

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma Ohjelman esittelykalvot, huhtikuu 2016

Kuntatalousohjelma Ohjelman esittelykalvot, huhtikuu 2016 Kuntatalousohjelma 2017 2020 Ohjelman esittelykalvot, huhtikuu 2016 Sisältö 1. Kuntatalouden tilannekuva keväällä 2016 2. Toimintaympäristön muutostekijät 3. Hallituksen kuntataloutta koskevat linjaukset

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 Rahatoimisto 21.12.2012 Katsaus on laadittu 30.11.2012 tilanteesta. Katsaukseen sisältyvä ennuste poikkeaa elokuun osavuosikatsauksessa esitetystä ennusteesta toimintatulojen

Lisätiedot