Toimialaraamin ja palvelustrategian toteutumisesta vastaavat lautakunnat, toimialajohtajat, tulosalueiden johtajat ja tulosyksiköiden päälliköt.

Transkriptio

1 6 1 YLEISPERUSTELUT Johdanto Kajaanin kaupungin strategia, palvelustrategia ja talousarvio laaditaan yhteisessä prosessissa, joka käynnistyy vuoden alussa. Ensin tarkistetaan kaupungin strategia kaupungin johtoryhmän, kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston seminaareissa. Sitten kaupunginhallitus hyväksyy talousarvion laadintaohjeet ja toimialakohtaiset talousarvioraamit. Toimialat valmistelevat omat palvelustrategiansa ja talousarvionsa annettujen ohjeiden mukaisesti. Palvelustrategioihin sisältyvät strategiset tavoitteet ja toimenpiteet sekä mittarit. Lautakunnat hyväksyvät palvelustrategiat ja talousarviot syyskuun loppuun mennessä. Kaupungin johtoryhmä, kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto käyvät vielä seminaarityöskentelyissään läpi lautakuntien esitykset, ja tarkistavat vielä kerran kaupungin strategian. Kaupunginstrategian ja palvelustrategian sisältävä talousarvio ja taloussuunnitelma käsitellään kaupunginhallituksessa marraskuussa ja kaupunginvaltuusto päättää siitä joulukuussa. Toimialaraamin ja palvelustrategian toteutumisesta vastaavat lautakunnat, toimialajohtajat, tulosalueiden johtajat ja tulosyksiköiden päälliköt. Kaupungin elinkeinostrategia johdetaan kaupungin strategiasta, ja henkilöstöstrategia johdetaan kaupungin palvelustrategioista. Yleinen taloudellinen kehitys Kansantalous Suomen kansantaloudella on takanaan viidentoista vuoden kasvuputki. Laman jälkeen talous on kasvanut keskimäärin 3,6 prosenttia vuodessa. Tänä vuonna kansantaloudessamme tuotetaan tavaroita ja palveluksia jo 1,7-kertainen määrä vuoteen 1993 verrattuna. Talouden kasvu oli vielä viime vuonna nopeaa eli noin 4,5 prosenttia. Korkeasuhdanne on taittunut ja talouskasvu on tänä vuonna nopeasti hidastumassa. Ennustelaitosten elo-syyskuussa julkaisemat arviot kuluvan vuoden tuotannon kasvusta ovat 2-3 prosenttia. Vuodelle 2009 ennustetaan yleisesti alle kahden prosentin tuotannon kasvua. Kansainväliseen talouteen liittyvien riskien toteutuminen voi johtaa viennin hidastumiseen ja rahoitusmarkkinoiden häiriöiden johdosta kansantaloutemme ennustettuakin heikompaan kehitykseen. Vuoden 2008 kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan yli neljä prosenttia. Etenkin ruuan ja polttoaineiden hinnat ovat nousseet nopeasti. Myös kotimaiset kustannuspaineet ovat purkautuneet, mihin osaltaan ovat vaikuttaneet aikaisempia vuosia suuremmat palkkojen korotukset. Ensi vuonna inflaation arvioidaan hidastuvan muun muassa tuontihintojen nousun pienentymisen sekä elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamisen johdosta. Palkkojen sopimuskorotukset ovat ensi vuonna maltillisempia kuin tänä vuonna ja myös palkkaliukumat jäänevät tätä vuotta vähäisemmiksi. Suomessa laskusuhdanne käynnistyi kesän kynnyksellä. Kehitys on ollut tänä vuonna kaksijakoinen, koska työllisyystilanne pysyy hyvänä vielä tämän vuoden loppupuolelle. Kuluttajahintojen yllättävän voimakas nousu on romahduttanut kotitalouksien luottamuksen, mikä yhdistettynä korkeaan velkaantumiseen saattaa vähentää kulutusta vaikeasti ennakoitavalla tavalla. Heikkenevää kysyntää tukevat kuitenkin kulu-

2 7 tusta tukevien verokevennysten ajoittuminen ensi vuoteen. Kohonnut kustannustaso vaikeuttaa yritysten toimintaa ja investointien kasvu pysähtyy ensi vuonna. Kansantalouden kehitys BKT käyvin hinnoin, mrd. euroa 167,0 179, BKT, määrän muutos, % 4,9 4,5 3 2 Työttömyysaste, % 7,7 6,9 6,25 < 6 Työllisyysaste, % 68,9 69,9 70,5 70,5 Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 1,6 2,5 4,0 3 Pitkät korot (valtion oblig.,10v), % 3,8 4,3 4,5 4,5 Lähde: Valtion talousarvioesitys 2009 Työllisyyden kehitys on ollut suotuisaa. Tänä vuonna työllisten lukumäärän arvioidaan lisääntyvän noin henkilöllä viime vuoden keskimääräisestä tasosta. Vuonna 2009 työvoiman kysynnän kasvu pysähtyy ja työllisyysaste pysynee kuluvan vuoden tasolla. Työttömyysaste alenee tänä vuonna 6,2 prosenttiin. Valtiovarainministeriö arvioi maan keskimääräisen työttömyysasteen alenevan ensi vuonna 5,9 prosenttiin. Julkisen sektorin talouskehitys Nopeana jatkunut talouskasvu on viime vuosina vahvistanut tuntuvasti julkisen talouden rahoitusasemaa. Työllisyyden koheneminen, yritysten tuloskehitys ja varallisuusarvojen nousu ovat näkyneet julkisen talouden vero- ja omaisuustulojen kasvuna. Samalla myös menojen kasvu on nopeutunut. Tänä vuonna julkisen talouden nettotuotanto jääkin viimevuotista jonkin verran heikommaksi eli noin viiteen prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suhdannenäkymien heikentyessä julkisen talouden ylijäämän arvioidaan selvästi pienevän ensi vuonna. Julkisten menojen osuus kokonaistuotannosta kasvaa hieman. Erityisesti eläkemenojen kasvu nopeutuu. Veroaste alenee ensi vuonna veronkevennysten seurauksena. Julkisen talouden ylijäämä pienenee vuonna 2009 kuluvaan vuoteen verrattuna. Julkinen velka (EMU-velka) suhteessa kokonaistuotantoon alenee tänä vuonna 32 prosenttiin ja jatkaa alenemistaan ensi vuonna. Julkinen talous Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 48,9 47,3 46,8 47,1 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta 39,2 35,1 31,9 30,6 Valtionvelka, % BKT:sta 35,3 31,2 28,1 26,8 Lähde: Valtion talousarvioesitys 2009 Valtion tulojen odotetaan lisääntyvän kuluvana vuonna kuusi prosenttia. Korkeasuhdanteen taittumisen vaikutukset verotuloihin jäävät vielä tänä vuonna verrattain vähäisiksi. Käynnistymässä oleva laskusuhdanne näkyy viiveellä veropohjissa ja tuloissa. Menojen kasvu jatkuu kuluvana vuonna voimakkaana ylittäen tulojen kasvun. Tämän seurauksena valtion nettotuotanto heikkenee tänä vuonna. Vuonna 2009 valtion kokonaistulot pysyvät samalla tasolla kuin tänä vuonna. Verotulojen kasvua pienentävät veronkevennykset ja veropohjien aiempaa vaatimattomampi kasvu. Verotulojen kannalta suhdannekäänteeseen liittyvät riskit kohdistuvat selvimmin kotitalouksien saamiin pääomatuloihin ja yritysten tuloskehitykseen. Yhteisöverojen arvioidaan supistuvan ensi vuonna.

3 Kuntatalous 8 Valtion rahoitusylijäämä oli vielä tänä vuonna kaksi prosenttia ylijäämäinen suhteessa bruttokansantuotteeseen. Ensi vuonna ylijäämä pienenee runsaaseen 0,5 prosenttiin. Valtion velan suhde bruttokansantuotteeseen jatkaa alenemistaan ensi vuonnakin ja nimellisesti velan arvioidaan pysyvän vuoden 2008 tasolla. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate parani edellisestä vuodesta ja kattoi edellisvuotta selvemmin käyttöomaisuuden poistot, mutta ei riittänyt nettoinvestointien rahoittamiseen. Pitkään jatkuneesta talouskasvusta huolimatta kuntien velkaantuminen jatkui edelleen ja kuntien väliset taloudelliset erot ovat pysyneet suurina. Kuntatalous vahvistuu edelleen vuonna 2008, koska sekä kunnallis- että yhteisöverotulojen kasvu jatkuu. Verotulojen kasvun lisäksi valtionosuuksien lisäys kohentaa kuntataloutta. Menojen kasvu on kuitenkin nopeutumassa samalla, kun talouskasvu on heikkenemässä. Toimintamenojen arvioidaan kasvavan noin 5 prosenttia vuonna Kasvu on hieman hitaampaa kuin kuluvana vuonna, mutta edelleen yhtä nopeaa kuin vuosina keskimäärin. Vuonna 2009 menopaineita keventää mm. kunta-alan ansiotason nousun jääminen pienemmäksi kuin vuonna Lisäksi kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut alenevat, kun kunta-alan palkkojen kasvu mahdollistaa kuntatyönantajan eläkevakuutusmaksun alentamisen. Jos talouskasvu ei hidastu ennakoitua enempää, vuosikate on hieman vuoden 2008 tasoa parempi ja riittää kattamaan nettoinvestoinnit. Vuosina kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen arvioidaan kasvavan keskimäärin 5,3 prosenttia. Verotulojen ja valtionosuuksien ennakoidaan kasvavan keskimäärin 4,5 prosenttia vuodessa. Tällä kehityksellä vuosikate kattaa selvästi poistot. Menojen kasvaessa tuloja nopeammin vuosikate alkaa kuitenkin pienentyä kehyskauden loppua kohden. Mikäli nettoinvestoinnit pysyvät oletetussa kolmessa miljardissa eurossa, vuosikate ei vuoden 2010 jälkeen riitä nettoinvestointien kattamiseen. Talouden kasvunäkymien heikentyessä riskit kuntatalouden kiristymiselle ovat lisääntyneet. Kuntien viime vuosien poikkeuksellisen hyvä verotulojen kasvu todennäköisesti hidastuu nopeasti. Ilman käyttötalouden menojen hillintää sekä investointien kestävää mitoitusta ja ajoitusta kuntatalouden tila uhkaa jälleen heikentyä. Tällöin kuntien velkaantuminen jatkuisi ja varautuminen tulevien vuosien palvelujen kysynnän kasvuun heikentyisi olennaisesti. Kuntien lainakannan ennakoidaan kasvavan vuodesta 2007 vuoteen 2009, tosin kasvu hidastuu vuonna 2009 johtuen suurten kuntien hyvästä taloudellisesta tilanteesta. Vuonna 2002 kunnissa oli velkaa keskimärin 863 euroa/asukas, vuonna 2006 luku oli euroa ja vuonna 2007 lainamäärä oli euroa/asukas. Kumulatiivista taseeseen kertynyttä alijäämää oli vuoden 2007 tilinpäätöksen mukaan 154 kunnassa. Kumulatiivista ylijäämää oli 246 kunnassa. Kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan 2,6 prosenttia vuonna Verotulojen kasvu hidastuu verokevennysten vuoksi. Eläketulojen verotusta kevennetään kunnallisverotuksen eläketulovähennystä korottamalla. Lisäksi valtionverotuksen ansiotulovähennys kumotaan ja otetaan käyttöön työtulovähennys, joka tehdään ensisijaisesti valtion verosta. Jos valtion vero ei riitä vähennyksen tekemiseen, loput vähennetään kunnallisverosta. Lisäksi kuntien verotuloja vähentävät työn verotuksen keventäminen ja kotitalousvähennyksen enimmäismäärän korottaminen. Yhteisöverojen arvioidaan vähenevän 1,2 prosenttia ja kiinteistöveron kasvavan 4,5 prosenttia vuonna 2009.

4 Kuntien ja kuntayhtymien talous vuosina , milj. euroa Tuloksen muodostuminen Toimintakate Verotulot Valtionosuudet, käyttötalous Rahoitustuotot ja kulut, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos Rahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoitus, netto Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusos. ja myyntituotot Investoinnit, netto Rahoitusjäämä Lainakanta Kassavarat Nettovelka Lähde: Valtion talousarvioesitys 2009 Talouden tasapainottaminen ja toimenpideohjelma alijäämien kattamiseksi Kuntalain 65 :n mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, mikäli talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnitelmakautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Kajaanin kaupungilla oli omia kattamattomia alijäämiä vuoden 2007 tilinpäätöksen mukaan 20,5 miljoonaa euroa. Lisäksi Kajaanin osuus Kainuun maakunta kuntayhtymälle kertyneistä alijäämistä on rahoitusosuuden suhteessa laskettuna 6,4 miljoonaa euroa eli yhteensä Kajaanin vastuulla on kattamattomia alijäämiä noin 26,9 miljoonaa euroa. Asukasta kohden laskettuna alijäämää on 705 euroa. Kainuun maakunta kuntayhtymän ja kuntien kesken on sovittu, että kunnat kattavat kuntayhtymän alijäämät rahoitusosuuden mukaan laskettuna vuosina Alijäämiä ei saada katetuksi suunnitelmakauden aikana, joten kattamista varten laaditaan vuoteen 2015 saakka ulottuva toimenpideohjelma, joka on valtuuston hyväksyttävä kesäkuun loppuun 2009 mennessä.

5 Talousarvion sitovuus 10 Tavoitteet hyväksytään sitovina talousarviovuodelle seuraavasti: 1. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet - Kajaanin kaupungin strategiassa esitetyt toiminnalliset tavoitteet/mittarit - toimialojen toiminnalliset tavoitteet/mittarit - käyttötalouden määrärahan sitovuustaso on toimialan toimintakate/ toimialanetto 2. Valtuustoon nähden ei-sitovina tavoitteina hyväksytään - tulosalueiden toiminnalliset tavoitteet ja mittarit 3. Lautakuntiin nähden sitovina tavoitteina hyväksytään - tulosalueiden ja tulosyksiköiden toiminnalliset tavoitteet ja mittarit - tulosalueiden ja tulosyksiköiden käyttötalouden määrärahat 4. Investointien määrärahan sitovuustaso (netto) - Hankekohtaisesti rakennukset muut aineelliset hyödykkeet käyttöomaisuusarvopaperit - Tulosaluekohtaisesti maa- ja vesialueet kiinteät rakenteet ja laitteet - Toimialakohtaisesti irtain omaisuus 5. Liikelaitokset - Kajaanin ammattikorkeakoulu tuottovaatimus määritellään myöhemmin peritään peruspääoman korko, joka on 12 kuukauden euribor + 0,2 %. Korko määräytyy talousarviovuotta edeltävän kesäkuun viimeisen pankkipäivän noteerauksen mukaan - Kajaanin Vesi tuottovaatimus ja peruspääoman korko yhteensä 1,4 milj. euroa peritään peruspääoman korko, joka on 12 kuukauden euribor + 0,2 %. Korko määräytyy talousarviovuotta edeltävän kesäkuun viimeisen pankkipäivän noteerauksen mukaan - Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos tuottovaatimus määritellään myöhemmin peruspääoman korko peritään noteerauksen mukaa peritään peruspääoman korko, joka on 12 kuukauden euribor + 0,2 %. Korko määräytyy talousarviovuotta edeltävän kesäkuun viimeisen pankkipäivän noteerauksen mukaan - Kajaanin Mamselli ei tuottovaatimusta peritään peruspääoman korko, joka on 12 kuukauden euribor + 0,2 %. Korko määräytyy talousarviovuotta edeltävän kesäkuun viimeisen pankkipäivän noteerauksen mukaan - Kajaanin Kaupunginteatteri ei tuottovaatimusta peritään peruspääoman korko, joka on 12 kuukauden euribor + 0,2 %. Korko määräytyy talousarviovuotta edeltävän kesäkuun viimeisen pankkipäivän noteerauksen mukaan.

6 11 6. Kuntayhtymät ja niiden liikelaitokset - Kainuun maakunta kuntayhtymä Peritään osuuksia vastaava peruspääoman korko, joka on 12 kuukauden euribor + 0,2 %. Korko määräytyy talousarviovuotta edeltävän kesäkuun viimeisen pankkipäivän noteerauksen mukaan - Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Peritään osuuksia vastaava peruspääoman korko, joka on 12 kuukauden euribor + 0,2 %. Korko määräytyy talousarviovuotta edeltävän kesäkuun viimeisen pankkipäivän noteerauksen mukaan 7. EU-hanke - EU-hankkeen voi toteuttaa siitä vastuussa oleva tulosyksikkö yksin tai yhteistyössä muiden tulosyksikköjen kanssa talousarvion ja taloussuunnitelman toimialakohtaisten nettoraamien puitteissa. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää 1. kaupunginvaltuusto, kun muutos aiheuttaa - käyttötaloudessa toimialan toimintakatteen nettosumman ylittymisen tai tavoitteiden alittumisen - investointiosassa sitovuustason nettomäärärahan ylittymisen - valtuuston erikseen päättämän rahamäärän ylittymisen 2. kaupunginhallitus ja lautakunta - kun kyse on rahamäärien siirroista niiden omien tulosalueiden välillä ja kun muutos ei aiheuta sitovuustasojen nettoloppusummien ylittymistä. Investointiosassa kohdissa Rakennukset ja Kiinteät rakenteet ja laitteet säästyneen määrärahan siirrosta kohteelta toiselle päättää ympäristötekninen lautakunta silloin, kun kyse on valtuuston hyväksymistä investointikohteista eikä muutos aiheuta nettomäärärahan ylittymistä.

7 Yleinen kehitys 12 Väestö Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Suomen väkiluvun kasvu jatkuu melko voimakkaana vuoteen 2030 asti, jos kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena. Tuolloin maassamme asuisi ennusteen mukaan 5,68 miljoonaa henkeä. Ennusteen mukaan vuonna 2030 vuotuinen kuolleiden määrä ylittää syntyneiden määrän, mutta nettomaahanmuuton oletetaan pitävän väestönkasvua yllä vielä sen jälkeen. Vuotuiseksi nettomaahanmuutoksi on oletettu henkeä. Yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä arvioidaan nousevan nykyisestä 16 prosentista 26 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja pysyvän lähes samana seuraavat kymmenen vuotta. Alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä pienenee puolestaan nykyisestä 17 prosentista 15,5 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä. Samassa ajassa työikäisten osuus väestöstä pienenee nykyisestä 66,5 prosentista 57,5 prosenttiin. Työikäisten määrä alkaa vähentyä vuonna 2010, jolloin sotien jälkeiset suuret ikäluokat tulevat eläkeikään. Väestöllinen huoltosuhde eli lasten ja vanhusten määrä sataa työikäistä kohden nousee nykyisestä 50:stä 74,6:een vuoteen 2034 mennessä. Yli 85- vuotiaiden osuuden väestöstä ennustetaan nousevan viime vuodenvaihteen 1,8 prosentista vuoteen 2040 mennessä 6,1 prosenttiin. Siten heidän määränsä nousee nykyisestä :sta :een. Kajaanin väestömäärä on laskenut 2000-luvulla hieman toistasataa henkeä vuosittain, mikä on johtunut syntyvyyden laskusta ja muuttotappiosta. Vuolijoen kunnan liittäminen Kajaanin kaupunkiin vuoden 2007 alusta nosti väkilukua hengellä. Vuonna 2008 on ennakkotilastojen mukaan odotettavissa asukasluvun vähentymisen pysähtymistä. Vuoden 2008 syyskuun loppuun mennessä väestö oli lisääntynyt 60 hengellä, mikä johtui pääasiassa maahanmuutosta. Myös syntyvyys on kasvanut lievästi. Odotettavissa oleva työllisyystilanteen heikentyminen saattaa kuitenkin kääntää väestökehityksen tappiolliseksi. Ulkomaalaisten osuus Kajaanin väestöstä on yli kolminkertaistunut 2000-luvulla. Vuonna 2000 Kajaanissa asui 215 ulkomaan kansalaista, vuonna 2005 heitä asui Kajaanissa 670. Lasten, nuorten ja työikäisten suhteellinen osuus on laskenut ja yli 65- vuotiaiden osuus kasvanut. Tämä vaikuttaa epäedullisesti demografiseen huoltosuhteeseen eli alle 15-vuotiaita ja yli 64-vuotiaita on entistä enemmän suhteessa työikäisiin. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan alle kouluikäisten määrä kasvaa hieman vuoteen 2015 mennessä. Kun 0 6-vuotiaita oli Kajaanissa ja Vuolijoella yhteensä vuonna 2005, heitä ennustetaan olevan noin sata enemmän vuonna Tämän jälkeen pienten lasten määrän ennustetaan vähentyvän. Sen sijaan kouluikäisten määrä vähenee voimakkaasti. Kun peruskouluikäisiä oli vuonna 2005 Kajaanissa ja Vuolijoella yhteensä 4 765, heitä ennustetaan olevan yli 500 vähemmän vuonna Sen jälkeen peruskouluikäisten määrä ei vähene enää yhtä rajusti, ja vuonna 2020 heidän määränsä ennustetaan lisääntyvän hieman vuotiaiden määrä on myös laskenut, ja nopeinta laskun ennustetaan olevan vuosina , jolloin toisen asteen oppilaitoksissa opiskelevan ikäluokan ennustetaan pienentyvän lähes 200 hengellä. Työikäisten määrä vähenee edelleen, ja eläkeikäisten määrä kasvaa vuotiaiden määrä lisääntynee 15 vuodessa lähes hengellä ja yli 85-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu. Kainuun väkiluku on laskenut vuodesta 1990 yli hengellä. Rajuinta väestön vähentyminen on ollut Kehys-Kainuussa, jossa väestö on vähentynyt viime aikoina yli 500 hengellä vuosittain. Jos maan sisäinen muuttoliike jatkuu samanlaisena kuin viime vuosina, Tilastokeskus ennustaa Kainuun väkiluvun pienenevän vuoteen 2020 mennessä seitsemän prosenttia nykyisestä ( asukasta vuonna 2007, ennuste asukasta vuonna 2020). Lähde: Tilastokeskus

8 13 Työllisyys ja työttömyys Asuntojen hinnat Tilastokeskuksen mukaan Kajaanissa asuvan työllisen työvoiman määrä on kasvanut 2000-luvulla. Kunnassa työssäkäyvien määrä on kasvanut vielä sitäkin nopeammin, joten työpaikkaomavaraisuus on lisääntynyt. Työpaikkoja on tullut lisää palvelusektorille. Työttömien määrä on laskenut ja työttömyysaste pienentynyt vuosina Pitkäaikaistyöttömien ja nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien suhteellinen osuus on myös vähentynyt. Kajaanissa oli vuonna 2007 keskimäärin työtöntä, ja työttömyysaste oli 13,5. Kainuun TE-keskuksen syyskuun 2008 tilannekatsauksen mukaan Kajaanin työttömyysaste laski edelleen 12,5 prosenttiin. Koko Kainuun työttömyysaste oli 12,8 syyskuussa TE-keskuksen mukaan työttömyys on vähentynyt Kainuussa jo reilun vuoden ajan ripeämmin kuin maassa keskimäärin. Odotettavissa on kuitenkin hyvän työllisyystilanteen heikkeneminen työpaikkojen vähentämisten vuoksi. Koko maassa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 7,0 prosenttia syyskuussa Rakenteellisen työttömyyden osuus oli Kainuussa 7,4 %, kun se oli koko maassa 4,1 %. Lähteet: Tilastokeskus, Kainuun TE-keskus Vanhojen asuntojen neliöhinnat ovat nousseet Kajaanissa vuodesta 2006 vuoteen 2007 noin viisi prosenttia, koko maassa nousu on ollut noin 6,4 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 7,6 prosenttia. Kajaanissa keskimääräinen neliöhinta oli euroa vuonna 2007, koko maassa euroa ja pääkaupunkiseudulla euroa. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen asuntojen neliöhintojen nousu näyttää taittuvan vuonna 2008 koko maassa. Lähde: Tilastokeskus Liite 1. Tilastotietoa Kajaanista ja väestöennuste iän mukaan vuoteen 2020 Henkilöstö Kuntien henkilöstö Kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelee henkilöä. Työssäkäyvistä suomalaisista joka viides on kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa. Suomessa on 415 kuntaa ja 193 kuntayhtymää, jotka ovat itsenäisiä työnantajia. Vuonna 2007 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot olivat 17,5 miljardia euroa, josta noin 13,3 miljardia euroa oli palkkakustannuksia ja muu osa välillisiä työvoimakustannuksia. Yli puolet kaikista kunta-alan menoista on henkilöstömenoja. Kuntatyöpaikkojen vahvuuksia ovat työpaikkojen pysyvyys ja monet työhyvinvointiin liittyvät tekijät kuten työviihtyvyys ja työilmapiiri. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus on erittäin pientä. Kolme neljäsosaa heistä on tehnyt töitä kunta-alalla vähintään kymmenen vuotta. Lähivuosina kunta-alalla tarvitaan runsaasti ammattitaitoista työvoimaa. Vuoteen 2025 mennessä puolet kunnallisesta henkilöstöstä siirtyy eläkkeelle. Kuntien työnantajapolitiikan keskeisin tehtävä on tulevina vuosina turvata osaavan työvoiman rekrytointi työmarkkinoilta poistuvien tilalle. Henkilöstöä tarvitaan erityisesti terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja koulutoimen ammattitehtäviin. Kunnallisten työpaikkojen määrä kasvaa lähivuosina lähinnä kasvukeskuksissa, joissa väestönkasvu lisää henkilöstötarvetta erityisesti päivähoidossa ja opetustoimessa. Väestön ikääntyminen lisää työvoimatarvetta myös vanhustenhuollossa.

9 14 Palvelujen kilpailuttaminen yleistyy kunta-alalla. Kilpailuttamisella ja ostopalveluiden käytöllä voidaan antaa joidenkin palvelujen tuottaminen yksityisten yritysten vastuulle ja samalla tehostaa omaa palvelutuotantoa. Kuntalaisille tarjotut palvelut tuotetaan pääasiassa kunnan omana työnä tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Palvelujen järjestämistavat kuitenkin monipuolistuvat, ja yhä useammin kunnat ja kuntayhtymät käyttävät mahdollisuutta järjestää ne ostopalveluina yksityiseltä sektorilta. Kunnan oman toiminnan ja kuntien välisen yhteistyön kehittäminen edellyttää tavoitteellista henkilöstöpolitiikkaa. Erityisesti sitä tarvitaan palvelutuotannon muutoksissa, jotka heijastuvat henkilöstöön. On tärkeää, että työnantajat ottavat huomioon henkilöstön aseman palvelutoiminnan muutoksissa ja tuntevat sitä koskevat pelisäännöt. Kunnat varautuvat kilpailuun työvoimasta vahvistamalla yleistä mielikuvaa kunnasta työpaikkana. Suomen Kuntaliiton hallitus, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valtuuskunta ja Kuntien eläkevakuutuksen hallitus ovat päättäneet yhteisestä suosituksesta kuntatyön vetovoiman lisäämiseksi työnantajamainetta kehittämällä. Työvälineitä tässä voivat olla palvelu- ja henkilöstöstrategiat, hyvät henkilöstöjohtamisen käytännöt, työhyvinvoinnin vahvistaminen ja vakaa työnantajapolitiikka. Kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa on lähes henkilöä, joista yli puolet jää eläkkeelle vuoteen 2025 mennessä. Samalla väestön yleinen ikääntyminen lisää kuntien palvelujen tarvetta. Jotta kunta-ala pystyisi tuottamaan peruspalveluja tuloksellisesti jatkossakin, se tarvitsee uutta ja osaavaa henkilöstöä. Myös maahanmuuttajien työpanos on välttämätön. Lähde: Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset Kunta-alan virka- ja työehtosopimuksen sopimuskausi on Sopimuskaudella toteutettavien korotusten kustannusvaikutus on koko kunta-alalla keskimäärin 11,6 prosenttia. Kustannusvaikutus oli etupainotteinen, vuosina kustannukset nousivat keskimäärin 9,5 prosenttia. Vuonna 2009 kustannusvaikutus on keskimäärin 3,2 prosenttia. Kajaanin kaupungissa sovellettavia sopimusaloja ovat KVTES, OVTES, TTES ja TS. Kajaanin kaupungin henkilöstö Kajaanin kaupungin palvelustrategiassa määritellään. mitä palveluja kaupunki järjestää ja miten ne järjestetään, omana työnä, yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, ostopalveluna vai jotenkin muuten. Palvelustrategia sisältää myös henkilöstösuunnitelman vuosille Palvelustrategiasta johdettu henkilöstöstrategia uusitaan vuonna Sen tavoitteena on parantaa henkilöstön aikaansaannoskykyä, sitoutumista, kouluttautumista, oppimista, innovatiivisuutta ja jaksamista. Uusi henkilöstöstrategia ja valmisteilla oleva toiminnan ja laadun hallinnan käsikirja ohjaavat toimintaprosessien sujuvuuden parantamista ja toiminnan tuloksellisuutta. Uudessa henkilöstöstrategiassa tavoitteena on määritellä toimenpiteet, miten kaupunki parantaa työnantajakuvaansa, miten osaamistarpeet tunnistetaan, miten osaamista kehitetään, miten varaudutaan eläköitymiseen, miten edistetään työhyvinvointia ja parannetaan tuloksellisuutta, sekä miten tuloksellisuuden parantamisesta palkitaan. Kehityskeskusteluilla palvelustrategian ja henkilöstöstrategian tavoitteet viedään yksilötasolle. Kehityskeskusteluihin liitetään jatkossa tuloksellisuutta korostava näkökulma. Kehityskeskustelut on käytävä kaikkien kanssa. Henkilöstöstrategian toteutumis-

10 15 ta seurataan työyhteisön toimivuustutkimuksilla joka toinen vuosi. Seuraavan kerran työyhteisön toimivuutta tutkitaan vuonna Voimassa olevia paikallisia sovellutuksia työn vaativuuden arviointijärjestelminä kehitetään ja päivitetään edelleen, tärkeimpänä osa-alueena on opetustoiminnan työn vaativuuden arviointi. Sairauspoissaolojen vähentämistä koskevissa hankkeissa keskitytään työperäisten sairauksien ennaltaehkäisyyn. Palvelustrategian mukaan Kajaanin kaupungin henkilöstömäärä ilman liikelaitoksia vähenee vuoden 2008 lopusta suunnitelmavuoden 2011 loppuun mennessä noin 20 henkilötyövuodella. Kuntien eläkevakuutuksen ennusteen mukaan koko Kajaanin kaupungin henkilöstöstä poistuu vuosina vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeelle noin 3 4 prosenttia vuosittain. Tämä tarkoittaa noin henkilön poistumaa vuosittain. Suunnitelmakaudella eläkkeelle jäisi Kuntien eläkevakuutuksen ennusteen mukaan 213 henkeä. Eläköitymisten tai irtisanoutumisten yhteydessä tarkastellaan palvelustrategian mukaisia henkilöstö- ja osaamistarpeita, ja rekrytoidaan harkiten osaavaa henkilöstöä avaintehtäviin. Liite 2. Kajaanin kaupungin henkilöstö ja Kajaanin kaupungin eläkepoistumaennuste Taloudelliset lähtökohdat Verotulot Kunnallisvero Yhteisövero Verotulot vähenivät vuoteen 2005 saakka ansiotulovähennyksen korotuksen vuoksi. Tämä on osaltaan johtanut nykyiseen taloudelliseen ahdinkoon ja alijäämien syntymiseen kulujen kasvun lisäksi. Valtionosuuksien ja toimintatulojen kasvukaan ei ole kompensoinut verotulojen vähenemistä. Vuonna 2006 verotulot kääntyivät nousuun, jota on jatkunut vuoteen 2008 saakka. Kajaanissa kasvu on ollut vajaat viisi prosenttia vuodessa eli selvästi alle maan keskiarvon, joka on noin seitsemän prosenttia. Ensi vuoden kunnallisverokertymää on vaikea arvioida, mutta on selvää, että kasvu on huomattavasti pienempi kuin kahtena edellisenä vuonna. Vuoden 2009 verotulopohjaa pienentävät lisääntyvä työttömyys, väestön väheneminen ja ikärakenteen muutos. Vuonna 2006 alkaneella työllisyyden parantumisella on ollut positiivinen vaikutus myös verotulokertymiin. Ensi vuonna verokertymiä alentaa eniten UPM:n paperitehtaan sulkeminen, joka vähentää sekä kunnallis- että yhteisöverokertymiä. Myös työtulovähennys alentaa kunnallisverokertymiä. Vuoden 2009 kunnallisverokertymäksi on talousarviossa arvioitu 102,1 miljoonaa euroa. Vuoden 2008 toteutumaennuste on 99,1 miljoonaa euroa. Vuoden 2009 tuloveroprosentti on 19,00. Veropohjan heikkenemisen vuoksi tulevina vuosina on paineita veroprosentin korottamiseen. Verovuoden 2009 kuntien yhteisöveron jako-osuudet määräytyvät vuosien 2006 ja 2007 verotustietojen perusteella laskettujen jako-osuuksien keskiarvona. Kuntien yhteisöveron jako-osuus 22,03 prosenttia vuonna Yhteisöverokanta on 26 prosenttia. Vuoden 2009 yhteisöverokertymäksi on arvioitu 5,9 miljoonaa euroa. Vuoden 2008 toteutumaennuste on 6,8 miljoonaa euroa.

11 16 Kiinteistövero Kaupunki kerää vuonna 2009 kiinteistöveroa 6,0 miljoonaa euroa. Vuoden 2008 toteutuma on 5,9 miljoonaa euroa. Yleinen kiinteistöveroprosentti on 0,90, vakituisten asuinrakennusten 0,35, rakentamattoman rakennuspaikan 3,00, muun asuinrakennuksen 0,95 ja voimalaitosten 2,50 prosenttia. Yleishyödyllisen yhteisön omistamalle rakennukselle ja maalle ei ole vahvistettu erillistä kiinteistöveroprosenttia, vaan ko. rakennus ja maapohja verotetaan yleisen kiinteistöveroprosentin tai asuinrakennuksen ja muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin mukaan. Verotulot euroa TP 2007 TA 2008 TA 2009 TS 2010 TS 2011 Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä muutos kasvu-% 4,1 3,6 2,4 1,8 Vuoden 2008 verotuloja toteutumaennuste on 111,8 miljoonaa euroa: kunnallisvero 99,1, yhteisövero 6,8 ja kiinteistövero 5,9 miljoonaa euroa. Valtionosuudet Valtionosuudet on laskettu laskentahetkellä tiedossa olevilla yksikköhinnoilla ja määrillä euroa TP 2007 TA 2008 TA 2009 TS 2010 TS 2011 Yleinen valtionosuus Sosiaali- ja terveystoimi Opetus ja kulttuuri Verotulojen tasaus Yhteensä muutos kasvu-% 11,6 10,3 3,4 3,1 Lähivuosina valtionosuuspohjaa pienentää se, että perusopetuksen laskennallinen valtionosuus pienenee oppilasmäärän vähenemisen vuoksi noin euroa vuodessa. Laskentaperusteena on käytetty nykyistä perusopetuksen yksikköhintaa ja oppilasmäärän on arvioitu vähenevän vuonna 2009 noin 140 oppilaalla. Vuodesta 2010 alkaen väheneminen on keskimäärin 100 oppilasta vuodessa.

12 Toimintatuotot 17 Toimintakulut Kajaanin käyttötalouden tulot kasvavat 1,8 prosenttia vuoden 2008 tasosta. Toimintakulujen laskentaperusteet ovat seuraavat: - Kaupungin palveluksessa olevan henkilöstön palkkoihin on laskettu 3 prosentin korotusvaraus, jolla on kyettävä kattamaan perustuvat yleis- ja taulukkokorotukset. Lomarahavaraus on 6 prosenttia - Palkkojen sivukulut ovat 23,9 prosenttia. KuEL-eläkeperusteinen maksu on laskettu euromääräisenä. Opettajilla sivukulut ovat 29,9 prosenttia palkoista. - henkilöstön poistuma on otettu huomioon. Kajaanin kaupungin maksuosuus vuonna 2009 Kainuun maakunta kuntayhtymälle on 97,4 miljoonaa euroa eli 60,1 prosenttia vuonna 2009 kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta ilman OPM:n valtionosuuksia. Vuonna 2008 talousarvion mukainen maksuosuus on 89,6 miljoonaa euroa, joten nousu on 7,8 miljoonaa euroa eli 8,7 prosenttia. Vastaavasti valtionosuudet nousevat 4,9 miljoonaa euroa. Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot Vuoden 2009 budjetoidut korkotuotot (korot ulkopuolisilta) ovat euroa. Muut rahoitustuotot Muiden rahoitustuottojen määrä on 5,9 miljoonaa euroa. Tästä määrästä osinkotulojen osuus on 3,0 miljoonaa euroa, Kainuun Voima Oy:n käyttökorvaus on euroa ja kuntayhtymien ja liikelaitosten peruspääoman korkojen ja muiden rahoitustulojen osuus on euroa. Kajaanin Vesi liikelaitoksen korvaus peruspääomasta ja tuloutus ylijäämästä on 1,4 miljoonaa euroa. Korkokulut Korkokulut pitkä- ja lyhytaikaisista lainoista ulkopuolisilta ovat 2,1 miljoonaa euroa. Vuonna 2008 korkokuluihin on varattu 2,3 miljoonaa. Muut rahoituskulut Muiden rahoituskulujen (verotilityskorkoja ja muut rahoituskulut) määrä on euroa. Vuosikate Vuosikate on kunnan kokonaistulorahoitusta kuvaava välitulos. Vuosikate ilmoittaa, paljonko kunnan tulorahoitusta jää kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneita menoja eli käyttöomaisuuden poistoja. Talousarvion suunnitelmakaudella vuosikatteiden yhteenlasketun määrän tulisi olla suurempi tai yhtä suuri kuin suunnitelmapoistot yhteensä. Ennen vuosikatetta esitetään vain säännönmukaisen toiminnan tuotot ja kulut. Satunnaisten tuottojen ja kulujen siirtämisellä vuosikatteen jälkeen taataan vuosikatteen vertailtavuus eri vuosien ja eri kuntayksi-

13 18 köiden kesken. Vuosikatteen tulisi olla lainojen lyhennystä suurempi, jotta vältettäisiin velkakierre. Kajaanin kaupungin talousarviossa suunnitelmakauden yhteenlasketut vuosikatteet ovat 0,6 milj. euroa poistoja suuremmat, joten talous on suunnitelmakaudella tasapainossa. Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Investoinnit Suunnitelman mukaisten poistojen määrä vuonna 2009 on 7,2 milj. euroa. Tilikauden tulos on tilikaudelle suoriteperusteella kuuluvien tuottojen ja kulujen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan varauksia tai vapaata omaa pääomaa. Tilikauden tuloksen jälkeen esitetään tuloksen käsittelyerät eli vapaaehtoisten varausten ja rahastojen muutokset. Välittömät verot merkitään muihin toimintamenoihin. Kattamattomia alijäämiä oli vuoden 2008 alussa 20,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2008 alijäämät eivät enää lisäänny. Vuoden 2009 talousarvio on laadittu 0,4 milj. euroa ylijäämäiseksi. Vuosina päästäneen nollatulokseen. Pitkällä aikavälillä vuosikatteen tulee kattaa nettoinvestoinnit ja lainanlyhennykset. Jos vuositasolla investoidaan enemmän kuin vuosikate mahdollistaa, on kate otettava rahastoista tai lisättävä lainanottoa. Nettoinvestointien määrä voi olla korkeintaan 12,6 milj. euroa vuonna Vuonna 2010 investointien määrä lisääntyy tilapäisesti Vesiliikuntakeskuksen rakentamisen vuoksi. Vuonna 2011 vain pakolliset tai kaupungin palvelutuotannon ja kehittämisen kannalta välttämättömät investoinnit toteutetaan. Erityistä huomiota kiinnitetään investointihankkeiden käyttötalousvaikutuksiin. Pitkäaikaisten saamisten muutokset Lainat Antolainojen vähennykset ovat kaupungin myöntämien antolainojen takaisinmaksuja. Kaupunkikonserniin kuuluvien Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitoksen, Kajaanin Teknologiakeskus Oy:n ja Kiinteistö Oy Kajaanin Pietarin peruskorjauskohteiden ja uudisrakentamisen rahoitus järjestetään asuntorahaston ja/tai rahalaitosten lainoilla. Kaupunki antaa haettaville lainoille tarvittaessa erillispäätöksillä kohteiden reaalivakuuden jälkeen jäävän täytetakauksen. Alijäämäiset vuodet on rahoitettu osittain lainalla, minkä vuoksi kaupungin lainamäärä on kasvanut vuoteen 2005 asti. Vuonna 2006 velanotto tasaantui. Vuoden 2007 alussa kuntaliitoksen vuoksi velkamäärä nousi lähes 10 milj. euroa, jolloin Kajaanin kaupungin velkamäärä oli 58,9 milj. euroa eli euroa/asukas. Velkaantuminen on lähellä valtakunnallista keskitasoa. Vuosina 2008 ja 2009 kaupungin lainamäärän arvioidaan olevan noin 1500 euroa/asukas. Vuonna 2010 velkamäärä lisääntyy Vesiliikuntakeskuksen rakentamisen vuoksi, ja lainamäärän arvioidaan olevan noin 1760 euroa/asukas. Kaupunki hoitaa pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut lainaohjelman mukaisesti. Pitkäaikaista lainaa nostetaan enintään 10 milj. euroa vuonna 2009 investointien rahoittamiseksi ja maksuvalmiuden ylläpitämiseksi.

14 Lainanottoon liittyvä ratkaisuvalta Kaupunginhallitus ratkaisee asiat, jotka koskevat kaupunginvaltuuston hyväksymissä rajoissa pitkäaikaisten ja tilapäislainojen ottamista, lainojen takaisinmaksua ja lainaehtojen muuttamista. 2. Kaupunginvaltuusto päättää joko talousarviossa tai erikseen lainanoton rajoista. 3. Kaupunginhallituksella on oikeus vuonna 2009: Ottaa talousarviossa oleva lainamäärä joko kotimaisia ja/tai ulkomaisia lainoja. Päätös voi koskea: Lainan ennenaikaista takaisinmaksamista tai lainaehtojen muuttamista talousarviossa olevien määrärahojen puitteissa. Pitkäaikaista lainaa, jonka laina-aika on vähintään yksi vuosi ja enintään 30 vuotta. Pitkäaikaista lainaa, jonka nimelliskorko lainanottohetkellä saa olla enintään 6 prosenttia Pitkäaikaista lainaa, jonka emissiokurssin ja nimelliskoron perusteella laskettava efektiivinen korkoprosentti saa olla laina-ajasta riippuen enintään 10 prosenttia Tehdä koronvaihtosopimuksia sekä sopimuksia muuttuvakorkoisen lainan enimmäis- ja vähimmäiskorosta enintään hyväksytyssä talousarviossa olevan lainakannan verran. Vaihtosopimuksia voidaan solmia kotimaisen tai ulkomaisen osapuolen kanssa, jonka pitkäaikainen luottokelpoisuus on hyvä. Käyttää lainojen korkosuojauksessa rahalaitosten tarjoamia vaihtoehtoja. 4. Kaupunginhallituksella on oikeus ottaa tarvittaessa tilapäislainoja, joita saa kulloinkin olla enintään 10,0 milj. euroa.