Toimialaraamin ja palvelustrategian toteutumisesta vastaavat lautakunnat, toimialajohtajat, tulosalueiden johtajat ja tulosyksiköiden päälliköt.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimialaraamin ja palvelustrategian toteutumisesta vastaavat lautakunnat, toimialajohtajat, tulosalueiden johtajat ja tulosyksiköiden päälliköt."

Transkriptio

1 6 1 YLEISPERUSTELUT Johdanto Kajaanin kaupungin strategia, palvelustrategia ja talousarvio laaditaan yhteisessä prosessissa, joka käynnistyy vuoden alussa. Ensin tarkistetaan kaupungin strategia kaupungin johtoryhmän, kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston seminaareissa. Sitten kaupunginhallitus hyväksyy talousarvion laadintaohjeet ja toimialakohtaiset talousarvioraamit. Toimialat valmistelevat omat palvelustrategiansa ja talousarvionsa annettujen ohjeiden mukaisesti. Palvelustrategioihin sisältyvät strategiset tavoitteet ja toimenpiteet sekä mittarit. Lautakunnat hyväksyvät palvelustrategiat ja talousarviot syyskuun loppuun mennessä. Kaupungin johtoryhmä, kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto käyvät vielä seminaarityöskentelyissään läpi lautakuntien esitykset, ja tarkistavat vielä kerran kaupungin strategian. Kaupunginstrategian ja palvelustrategian sisältävä talousarvio ja taloussuunnitelma käsitellään kaupunginhallituksessa marraskuussa ja kaupunginvaltuusto päättää siitä joulukuussa. Toimialaraamin ja palvelustrategian toteutumisesta vastaavat lautakunnat, toimialajohtajat, tulosalueiden johtajat ja tulosyksiköiden päälliköt. Kaupungin elinkeinostrategia johdetaan kaupungin strategiasta, ja henkilöstöstrategia johdetaan kaupungin palvelustrategioista. Yleinen taloudellinen kehitys Kansantalous Suomen kansantaloudella on takanaan viidentoista vuoden kasvuputki. Laman jälkeen talous on kasvanut keskimäärin 3,6 prosenttia vuodessa. Tänä vuonna kansantaloudessamme tuotetaan tavaroita ja palveluksia jo 1,7-kertainen määrä vuoteen 1993 verrattuna. Talouden kasvu oli vielä viime vuonna nopeaa eli noin 4,5 prosenttia. Korkeasuhdanne on taittunut ja talouskasvu on tänä vuonna nopeasti hidastumassa. Ennustelaitosten elo-syyskuussa julkaisemat arviot kuluvan vuoden tuotannon kasvusta ovat 2-3 prosenttia. Vuodelle 2009 ennustetaan yleisesti alle kahden prosentin tuotannon kasvua. Kansainväliseen talouteen liittyvien riskien toteutuminen voi johtaa viennin hidastumiseen ja rahoitusmarkkinoiden häiriöiden johdosta kansantaloutemme ennustettuakin heikompaan kehitykseen. Vuoden 2008 kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan yli neljä prosenttia. Etenkin ruuan ja polttoaineiden hinnat ovat nousseet nopeasti. Myös kotimaiset kustannuspaineet ovat purkautuneet, mihin osaltaan ovat vaikuttaneet aikaisempia vuosia suuremmat palkkojen korotukset. Ensi vuonna inflaation arvioidaan hidastuvan muun muassa tuontihintojen nousun pienentymisen sekä elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamisen johdosta. Palkkojen sopimuskorotukset ovat ensi vuonna maltillisempia kuin tänä vuonna ja myös palkkaliukumat jäänevät tätä vuotta vähäisemmiksi. Suomessa laskusuhdanne käynnistyi kesän kynnyksellä. Kehitys on ollut tänä vuonna kaksijakoinen, koska työllisyystilanne pysyy hyvänä vielä tämän vuoden loppupuolelle. Kuluttajahintojen yllättävän voimakas nousu on romahduttanut kotitalouksien luottamuksen, mikä yhdistettynä korkeaan velkaantumiseen saattaa vähentää kulutusta vaikeasti ennakoitavalla tavalla. Heikkenevää kysyntää tukevat kuitenkin kulu-

2 7 tusta tukevien verokevennysten ajoittuminen ensi vuoteen. Kohonnut kustannustaso vaikeuttaa yritysten toimintaa ja investointien kasvu pysähtyy ensi vuonna. Kansantalouden kehitys BKT käyvin hinnoin, mrd. euroa 167,0 179, BKT, määrän muutos, % 4,9 4,5 3 2 Työttömyysaste, % 7,7 6,9 6,25 < 6 Työllisyysaste, % 68,9 69,9 70,5 70,5 Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 1,6 2,5 4,0 3 Pitkät korot (valtion oblig.,10v), % 3,8 4,3 4,5 4,5 Lähde: Valtion talousarvioesitys 2009 Työllisyyden kehitys on ollut suotuisaa. Tänä vuonna työllisten lukumäärän arvioidaan lisääntyvän noin henkilöllä viime vuoden keskimääräisestä tasosta. Vuonna 2009 työvoiman kysynnän kasvu pysähtyy ja työllisyysaste pysynee kuluvan vuoden tasolla. Työttömyysaste alenee tänä vuonna 6,2 prosenttiin. Valtiovarainministeriö arvioi maan keskimääräisen työttömyysasteen alenevan ensi vuonna 5,9 prosenttiin. Julkisen sektorin talouskehitys Nopeana jatkunut talouskasvu on viime vuosina vahvistanut tuntuvasti julkisen talouden rahoitusasemaa. Työllisyyden koheneminen, yritysten tuloskehitys ja varallisuusarvojen nousu ovat näkyneet julkisen talouden vero- ja omaisuustulojen kasvuna. Samalla myös menojen kasvu on nopeutunut. Tänä vuonna julkisen talouden nettotuotanto jääkin viimevuotista jonkin verran heikommaksi eli noin viiteen prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suhdannenäkymien heikentyessä julkisen talouden ylijäämän arvioidaan selvästi pienevän ensi vuonna. Julkisten menojen osuus kokonaistuotannosta kasvaa hieman. Erityisesti eläkemenojen kasvu nopeutuu. Veroaste alenee ensi vuonna veronkevennysten seurauksena. Julkisen talouden ylijäämä pienenee vuonna 2009 kuluvaan vuoteen verrattuna. Julkinen velka (EMU-velka) suhteessa kokonaistuotantoon alenee tänä vuonna 32 prosenttiin ja jatkaa alenemistaan ensi vuonna. Julkinen talous Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 48,9 47,3 46,8 47,1 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta 39,2 35,1 31,9 30,6 Valtionvelka, % BKT:sta 35,3 31,2 28,1 26,8 Lähde: Valtion talousarvioesitys 2009 Valtion tulojen odotetaan lisääntyvän kuluvana vuonna kuusi prosenttia. Korkeasuhdanteen taittumisen vaikutukset verotuloihin jäävät vielä tänä vuonna verrattain vähäisiksi. Käynnistymässä oleva laskusuhdanne näkyy viiveellä veropohjissa ja tuloissa. Menojen kasvu jatkuu kuluvana vuonna voimakkaana ylittäen tulojen kasvun. Tämän seurauksena valtion nettotuotanto heikkenee tänä vuonna. Vuonna 2009 valtion kokonaistulot pysyvät samalla tasolla kuin tänä vuonna. Verotulojen kasvua pienentävät veronkevennykset ja veropohjien aiempaa vaatimattomampi kasvu. Verotulojen kannalta suhdannekäänteeseen liittyvät riskit kohdistuvat selvimmin kotitalouksien saamiin pääomatuloihin ja yritysten tuloskehitykseen. Yhteisöverojen arvioidaan supistuvan ensi vuonna.

3 Kuntatalous 8 Valtion rahoitusylijäämä oli vielä tänä vuonna kaksi prosenttia ylijäämäinen suhteessa bruttokansantuotteeseen. Ensi vuonna ylijäämä pienenee runsaaseen 0,5 prosenttiin. Valtion velan suhde bruttokansantuotteeseen jatkaa alenemistaan ensi vuonnakin ja nimellisesti velan arvioidaan pysyvän vuoden 2008 tasolla. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate parani edellisestä vuodesta ja kattoi edellisvuotta selvemmin käyttöomaisuuden poistot, mutta ei riittänyt nettoinvestointien rahoittamiseen. Pitkään jatkuneesta talouskasvusta huolimatta kuntien velkaantuminen jatkui edelleen ja kuntien väliset taloudelliset erot ovat pysyneet suurina. Kuntatalous vahvistuu edelleen vuonna 2008, koska sekä kunnallis- että yhteisöverotulojen kasvu jatkuu. Verotulojen kasvun lisäksi valtionosuuksien lisäys kohentaa kuntataloutta. Menojen kasvu on kuitenkin nopeutumassa samalla, kun talouskasvu on heikkenemässä. Toimintamenojen arvioidaan kasvavan noin 5 prosenttia vuonna Kasvu on hieman hitaampaa kuin kuluvana vuonna, mutta edelleen yhtä nopeaa kuin vuosina keskimäärin. Vuonna 2009 menopaineita keventää mm. kunta-alan ansiotason nousun jääminen pienemmäksi kuin vuonna Lisäksi kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut alenevat, kun kunta-alan palkkojen kasvu mahdollistaa kuntatyönantajan eläkevakuutusmaksun alentamisen. Jos talouskasvu ei hidastu ennakoitua enempää, vuosikate on hieman vuoden 2008 tasoa parempi ja riittää kattamaan nettoinvestoinnit. Vuosina kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen arvioidaan kasvavan keskimäärin 5,3 prosenttia. Verotulojen ja valtionosuuksien ennakoidaan kasvavan keskimäärin 4,5 prosenttia vuodessa. Tällä kehityksellä vuosikate kattaa selvästi poistot. Menojen kasvaessa tuloja nopeammin vuosikate alkaa kuitenkin pienentyä kehyskauden loppua kohden. Mikäli nettoinvestoinnit pysyvät oletetussa kolmessa miljardissa eurossa, vuosikate ei vuoden 2010 jälkeen riitä nettoinvestointien kattamiseen. Talouden kasvunäkymien heikentyessä riskit kuntatalouden kiristymiselle ovat lisääntyneet. Kuntien viime vuosien poikkeuksellisen hyvä verotulojen kasvu todennäköisesti hidastuu nopeasti. Ilman käyttötalouden menojen hillintää sekä investointien kestävää mitoitusta ja ajoitusta kuntatalouden tila uhkaa jälleen heikentyä. Tällöin kuntien velkaantuminen jatkuisi ja varautuminen tulevien vuosien palvelujen kysynnän kasvuun heikentyisi olennaisesti. Kuntien lainakannan ennakoidaan kasvavan vuodesta 2007 vuoteen 2009, tosin kasvu hidastuu vuonna 2009 johtuen suurten kuntien hyvästä taloudellisesta tilanteesta. Vuonna 2002 kunnissa oli velkaa keskimärin 863 euroa/asukas, vuonna 2006 luku oli euroa ja vuonna 2007 lainamäärä oli euroa/asukas. Kumulatiivista taseeseen kertynyttä alijäämää oli vuoden 2007 tilinpäätöksen mukaan 154 kunnassa. Kumulatiivista ylijäämää oli 246 kunnassa. Kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan 2,6 prosenttia vuonna Verotulojen kasvu hidastuu verokevennysten vuoksi. Eläketulojen verotusta kevennetään kunnallisverotuksen eläketulovähennystä korottamalla. Lisäksi valtionverotuksen ansiotulovähennys kumotaan ja otetaan käyttöön työtulovähennys, joka tehdään ensisijaisesti valtion verosta. Jos valtion vero ei riitä vähennyksen tekemiseen, loput vähennetään kunnallisverosta. Lisäksi kuntien verotuloja vähentävät työn verotuksen keventäminen ja kotitalousvähennyksen enimmäismäärän korottaminen. Yhteisöverojen arvioidaan vähenevän 1,2 prosenttia ja kiinteistöveron kasvavan 4,5 prosenttia vuonna 2009.

4 Kuntien ja kuntayhtymien talous vuosina , milj. euroa Tuloksen muodostuminen Toimintakate Verotulot Valtionosuudet, käyttötalous Rahoitustuotot ja kulut, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos Rahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoitus, netto Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusos. ja myyntituotot Investoinnit, netto Rahoitusjäämä Lainakanta Kassavarat Nettovelka Lähde: Valtion talousarvioesitys 2009 Talouden tasapainottaminen ja toimenpideohjelma alijäämien kattamiseksi Kuntalain 65 :n mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, mikäli talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnitelmakautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Kajaanin kaupungilla oli omia kattamattomia alijäämiä vuoden 2007 tilinpäätöksen mukaan 20,5 miljoonaa euroa. Lisäksi Kajaanin osuus Kainuun maakunta kuntayhtymälle kertyneistä alijäämistä on rahoitusosuuden suhteessa laskettuna 6,4 miljoonaa euroa eli yhteensä Kajaanin vastuulla on kattamattomia alijäämiä noin 26,9 miljoonaa euroa. Asukasta kohden laskettuna alijäämää on 705 euroa. Kainuun maakunta kuntayhtymän ja kuntien kesken on sovittu, että kunnat kattavat kuntayhtymän alijäämät rahoitusosuuden mukaan laskettuna vuosina Alijäämiä ei saada katetuksi suunnitelmakauden aikana, joten kattamista varten laaditaan vuoteen 2015 saakka ulottuva toimenpideohjelma, joka on valtuuston hyväksyttävä kesäkuun loppuun 2009 mennessä.

5 Talousarvion sitovuus 10 Tavoitteet hyväksytään sitovina talousarviovuodelle seuraavasti: 1. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet - Kajaanin kaupungin strategiassa esitetyt toiminnalliset tavoitteet/mittarit - toimialojen toiminnalliset tavoitteet/mittarit - käyttötalouden määrärahan sitovuustaso on toimialan toimintakate/ toimialanetto 2. Valtuustoon nähden ei-sitovina tavoitteina hyväksytään - tulosalueiden toiminnalliset tavoitteet ja mittarit 3. Lautakuntiin nähden sitovina tavoitteina hyväksytään - tulosalueiden ja tulosyksiköiden toiminnalliset tavoitteet ja mittarit - tulosalueiden ja tulosyksiköiden käyttötalouden määrärahat 4. Investointien määrärahan sitovuustaso (netto) - Hankekohtaisesti rakennukset muut aineelliset hyödykkeet käyttöomaisuusarvopaperit - Tulosaluekohtaisesti maa- ja vesialueet kiinteät rakenteet ja laitteet - Toimialakohtaisesti irtain omaisuus 5. Liikelaitokset - Kajaanin ammattikorkeakoulu tuottovaatimus määritellään myöhemmin peritään peruspääoman korko, joka on 12 kuukauden euribor + 0,2 %. Korko määräytyy talousarviovuotta edeltävän kesäkuun viimeisen pankkipäivän noteerauksen mukaan - Kajaanin Vesi tuottovaatimus ja peruspääoman korko yhteensä 1,4 milj. euroa peritään peruspääoman korko, joka on 12 kuukauden euribor + 0,2 %. Korko määräytyy talousarviovuotta edeltävän kesäkuun viimeisen pankkipäivän noteerauksen mukaan - Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos tuottovaatimus määritellään myöhemmin peruspääoman korko peritään noteerauksen mukaa peritään peruspääoman korko, joka on 12 kuukauden euribor + 0,2 %. Korko määräytyy talousarviovuotta edeltävän kesäkuun viimeisen pankkipäivän noteerauksen mukaan - Kajaanin Mamselli ei tuottovaatimusta peritään peruspääoman korko, joka on 12 kuukauden euribor + 0,2 %. Korko määräytyy talousarviovuotta edeltävän kesäkuun viimeisen pankkipäivän noteerauksen mukaan - Kajaanin Kaupunginteatteri ei tuottovaatimusta peritään peruspääoman korko, joka on 12 kuukauden euribor + 0,2 %. Korko määräytyy talousarviovuotta edeltävän kesäkuun viimeisen pankkipäivän noteerauksen mukaan.

6 11 6. Kuntayhtymät ja niiden liikelaitokset - Kainuun maakunta kuntayhtymä Peritään osuuksia vastaava peruspääoman korko, joka on 12 kuukauden euribor + 0,2 %. Korko määräytyy talousarviovuotta edeltävän kesäkuun viimeisen pankkipäivän noteerauksen mukaan - Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Peritään osuuksia vastaava peruspääoman korko, joka on 12 kuukauden euribor + 0,2 %. Korko määräytyy talousarviovuotta edeltävän kesäkuun viimeisen pankkipäivän noteerauksen mukaan 7. EU-hanke - EU-hankkeen voi toteuttaa siitä vastuussa oleva tulosyksikkö yksin tai yhteistyössä muiden tulosyksikköjen kanssa talousarvion ja taloussuunnitelman toimialakohtaisten nettoraamien puitteissa. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää 1. kaupunginvaltuusto, kun muutos aiheuttaa - käyttötaloudessa toimialan toimintakatteen nettosumman ylittymisen tai tavoitteiden alittumisen - investointiosassa sitovuustason nettomäärärahan ylittymisen - valtuuston erikseen päättämän rahamäärän ylittymisen 2. kaupunginhallitus ja lautakunta - kun kyse on rahamäärien siirroista niiden omien tulosalueiden välillä ja kun muutos ei aiheuta sitovuustasojen nettoloppusummien ylittymistä. Investointiosassa kohdissa Rakennukset ja Kiinteät rakenteet ja laitteet säästyneen määrärahan siirrosta kohteelta toiselle päättää ympäristötekninen lautakunta silloin, kun kyse on valtuuston hyväksymistä investointikohteista eikä muutos aiheuta nettomäärärahan ylittymistä.

7 Yleinen kehitys 12 Väestö Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Suomen väkiluvun kasvu jatkuu melko voimakkaana vuoteen 2030 asti, jos kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena. Tuolloin maassamme asuisi ennusteen mukaan 5,68 miljoonaa henkeä. Ennusteen mukaan vuonna 2030 vuotuinen kuolleiden määrä ylittää syntyneiden määrän, mutta nettomaahanmuuton oletetaan pitävän väestönkasvua yllä vielä sen jälkeen. Vuotuiseksi nettomaahanmuutoksi on oletettu henkeä. Yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä arvioidaan nousevan nykyisestä 16 prosentista 26 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja pysyvän lähes samana seuraavat kymmenen vuotta. Alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä pienenee puolestaan nykyisestä 17 prosentista 15,5 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä. Samassa ajassa työikäisten osuus väestöstä pienenee nykyisestä 66,5 prosentista 57,5 prosenttiin. Työikäisten määrä alkaa vähentyä vuonna 2010, jolloin sotien jälkeiset suuret ikäluokat tulevat eläkeikään. Väestöllinen huoltosuhde eli lasten ja vanhusten määrä sataa työikäistä kohden nousee nykyisestä 50:stä 74,6:een vuoteen 2034 mennessä. Yli 85- vuotiaiden osuuden väestöstä ennustetaan nousevan viime vuodenvaihteen 1,8 prosentista vuoteen 2040 mennessä 6,1 prosenttiin. Siten heidän määränsä nousee nykyisestä :sta :een. Kajaanin väestömäärä on laskenut 2000-luvulla hieman toistasataa henkeä vuosittain, mikä on johtunut syntyvyyden laskusta ja muuttotappiosta. Vuolijoen kunnan liittäminen Kajaanin kaupunkiin vuoden 2007 alusta nosti väkilukua hengellä. Vuonna 2008 on ennakkotilastojen mukaan odotettavissa asukasluvun vähentymisen pysähtymistä. Vuoden 2008 syyskuun loppuun mennessä väestö oli lisääntynyt 60 hengellä, mikä johtui pääasiassa maahanmuutosta. Myös syntyvyys on kasvanut lievästi. Odotettavissa oleva työllisyystilanteen heikentyminen saattaa kuitenkin kääntää väestökehityksen tappiolliseksi. Ulkomaalaisten osuus Kajaanin väestöstä on yli kolminkertaistunut 2000-luvulla. Vuonna 2000 Kajaanissa asui 215 ulkomaan kansalaista, vuonna 2005 heitä asui Kajaanissa 670. Lasten, nuorten ja työikäisten suhteellinen osuus on laskenut ja yli 65- vuotiaiden osuus kasvanut. Tämä vaikuttaa epäedullisesti demografiseen huoltosuhteeseen eli alle 15-vuotiaita ja yli 64-vuotiaita on entistä enemmän suhteessa työikäisiin. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan alle kouluikäisten määrä kasvaa hieman vuoteen 2015 mennessä. Kun 0 6-vuotiaita oli Kajaanissa ja Vuolijoella yhteensä vuonna 2005, heitä ennustetaan olevan noin sata enemmän vuonna Tämän jälkeen pienten lasten määrän ennustetaan vähentyvän. Sen sijaan kouluikäisten määrä vähenee voimakkaasti. Kun peruskouluikäisiä oli vuonna 2005 Kajaanissa ja Vuolijoella yhteensä 4 765, heitä ennustetaan olevan yli 500 vähemmän vuonna Sen jälkeen peruskouluikäisten määrä ei vähene enää yhtä rajusti, ja vuonna 2020 heidän määränsä ennustetaan lisääntyvän hieman vuotiaiden määrä on myös laskenut, ja nopeinta laskun ennustetaan olevan vuosina , jolloin toisen asteen oppilaitoksissa opiskelevan ikäluokan ennustetaan pienentyvän lähes 200 hengellä. Työikäisten määrä vähenee edelleen, ja eläkeikäisten määrä kasvaa vuotiaiden määrä lisääntynee 15 vuodessa lähes hengellä ja yli 85-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu. Kainuun väkiluku on laskenut vuodesta 1990 yli hengellä. Rajuinta väestön vähentyminen on ollut Kehys-Kainuussa, jossa väestö on vähentynyt viime aikoina yli 500 hengellä vuosittain. Jos maan sisäinen muuttoliike jatkuu samanlaisena kuin viime vuosina, Tilastokeskus ennustaa Kainuun väkiluvun pienenevän vuoteen 2020 mennessä seitsemän prosenttia nykyisestä ( asukasta vuonna 2007, ennuste asukasta vuonna 2020). Lähde: Tilastokeskus

8 13 Työllisyys ja työttömyys Asuntojen hinnat Tilastokeskuksen mukaan Kajaanissa asuvan työllisen työvoiman määrä on kasvanut 2000-luvulla. Kunnassa työssäkäyvien määrä on kasvanut vielä sitäkin nopeammin, joten työpaikkaomavaraisuus on lisääntynyt. Työpaikkoja on tullut lisää palvelusektorille. Työttömien määrä on laskenut ja työttömyysaste pienentynyt vuosina Pitkäaikaistyöttömien ja nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien suhteellinen osuus on myös vähentynyt. Kajaanissa oli vuonna 2007 keskimäärin työtöntä, ja työttömyysaste oli 13,5. Kainuun TE-keskuksen syyskuun 2008 tilannekatsauksen mukaan Kajaanin työttömyysaste laski edelleen 12,5 prosenttiin. Koko Kainuun työttömyysaste oli 12,8 syyskuussa TE-keskuksen mukaan työttömyys on vähentynyt Kainuussa jo reilun vuoden ajan ripeämmin kuin maassa keskimäärin. Odotettavissa on kuitenkin hyvän työllisyystilanteen heikkeneminen työpaikkojen vähentämisten vuoksi. Koko maassa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 7,0 prosenttia syyskuussa Rakenteellisen työttömyyden osuus oli Kainuussa 7,4 %, kun se oli koko maassa 4,1 %. Lähteet: Tilastokeskus, Kainuun TE-keskus Vanhojen asuntojen neliöhinnat ovat nousseet Kajaanissa vuodesta 2006 vuoteen 2007 noin viisi prosenttia, koko maassa nousu on ollut noin 6,4 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 7,6 prosenttia. Kajaanissa keskimääräinen neliöhinta oli euroa vuonna 2007, koko maassa euroa ja pääkaupunkiseudulla euroa. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen asuntojen neliöhintojen nousu näyttää taittuvan vuonna 2008 koko maassa. Lähde: Tilastokeskus Liite 1. Tilastotietoa Kajaanista ja väestöennuste iän mukaan vuoteen 2020 Henkilöstö Kuntien henkilöstö Kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelee henkilöä. Työssäkäyvistä suomalaisista joka viides on kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa. Suomessa on 415 kuntaa ja 193 kuntayhtymää, jotka ovat itsenäisiä työnantajia. Vuonna 2007 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot olivat 17,5 miljardia euroa, josta noin 13,3 miljardia euroa oli palkkakustannuksia ja muu osa välillisiä työvoimakustannuksia. Yli puolet kaikista kunta-alan menoista on henkilöstömenoja. Kuntatyöpaikkojen vahvuuksia ovat työpaikkojen pysyvyys ja monet työhyvinvointiin liittyvät tekijät kuten työviihtyvyys ja työilmapiiri. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus on erittäin pientä. Kolme neljäsosaa heistä on tehnyt töitä kunta-alalla vähintään kymmenen vuotta. Lähivuosina kunta-alalla tarvitaan runsaasti ammattitaitoista työvoimaa. Vuoteen 2025 mennessä puolet kunnallisesta henkilöstöstä siirtyy eläkkeelle. Kuntien työnantajapolitiikan keskeisin tehtävä on tulevina vuosina turvata osaavan työvoiman rekrytointi työmarkkinoilta poistuvien tilalle. Henkilöstöä tarvitaan erityisesti terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja koulutoimen ammattitehtäviin. Kunnallisten työpaikkojen määrä kasvaa lähivuosina lähinnä kasvukeskuksissa, joissa väestönkasvu lisää henkilöstötarvetta erityisesti päivähoidossa ja opetustoimessa. Väestön ikääntyminen lisää työvoimatarvetta myös vanhustenhuollossa.

9 14 Palvelujen kilpailuttaminen yleistyy kunta-alalla. Kilpailuttamisella ja ostopalveluiden käytöllä voidaan antaa joidenkin palvelujen tuottaminen yksityisten yritysten vastuulle ja samalla tehostaa omaa palvelutuotantoa. Kuntalaisille tarjotut palvelut tuotetaan pääasiassa kunnan omana työnä tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Palvelujen järjestämistavat kuitenkin monipuolistuvat, ja yhä useammin kunnat ja kuntayhtymät käyttävät mahdollisuutta järjestää ne ostopalveluina yksityiseltä sektorilta. Kunnan oman toiminnan ja kuntien välisen yhteistyön kehittäminen edellyttää tavoitteellista henkilöstöpolitiikkaa. Erityisesti sitä tarvitaan palvelutuotannon muutoksissa, jotka heijastuvat henkilöstöön. On tärkeää, että työnantajat ottavat huomioon henkilöstön aseman palvelutoiminnan muutoksissa ja tuntevat sitä koskevat pelisäännöt. Kunnat varautuvat kilpailuun työvoimasta vahvistamalla yleistä mielikuvaa kunnasta työpaikkana. Suomen Kuntaliiton hallitus, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valtuuskunta ja Kuntien eläkevakuutuksen hallitus ovat päättäneet yhteisestä suosituksesta kuntatyön vetovoiman lisäämiseksi työnantajamainetta kehittämällä. Työvälineitä tässä voivat olla palvelu- ja henkilöstöstrategiat, hyvät henkilöstöjohtamisen käytännöt, työhyvinvoinnin vahvistaminen ja vakaa työnantajapolitiikka. Kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa on lähes henkilöä, joista yli puolet jää eläkkeelle vuoteen 2025 mennessä. Samalla väestön yleinen ikääntyminen lisää kuntien palvelujen tarvetta. Jotta kunta-ala pystyisi tuottamaan peruspalveluja tuloksellisesti jatkossakin, se tarvitsee uutta ja osaavaa henkilöstöä. Myös maahanmuuttajien työpanos on välttämätön. Lähde: Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset Kunta-alan virka- ja työehtosopimuksen sopimuskausi on Sopimuskaudella toteutettavien korotusten kustannusvaikutus on koko kunta-alalla keskimäärin 11,6 prosenttia. Kustannusvaikutus oli etupainotteinen, vuosina kustannukset nousivat keskimäärin 9,5 prosenttia. Vuonna 2009 kustannusvaikutus on keskimäärin 3,2 prosenttia. Kajaanin kaupungissa sovellettavia sopimusaloja ovat KVTES, OVTES, TTES ja TS. Kajaanin kaupungin henkilöstö Kajaanin kaupungin palvelustrategiassa määritellään. mitä palveluja kaupunki järjestää ja miten ne järjestetään, omana työnä, yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, ostopalveluna vai jotenkin muuten. Palvelustrategia sisältää myös henkilöstösuunnitelman vuosille Palvelustrategiasta johdettu henkilöstöstrategia uusitaan vuonna Sen tavoitteena on parantaa henkilöstön aikaansaannoskykyä, sitoutumista, kouluttautumista, oppimista, innovatiivisuutta ja jaksamista. Uusi henkilöstöstrategia ja valmisteilla oleva toiminnan ja laadun hallinnan käsikirja ohjaavat toimintaprosessien sujuvuuden parantamista ja toiminnan tuloksellisuutta. Uudessa henkilöstöstrategiassa tavoitteena on määritellä toimenpiteet, miten kaupunki parantaa työnantajakuvaansa, miten osaamistarpeet tunnistetaan, miten osaamista kehitetään, miten varaudutaan eläköitymiseen, miten edistetään työhyvinvointia ja parannetaan tuloksellisuutta, sekä miten tuloksellisuuden parantamisesta palkitaan. Kehityskeskusteluilla palvelustrategian ja henkilöstöstrategian tavoitteet viedään yksilötasolle. Kehityskeskusteluihin liitetään jatkossa tuloksellisuutta korostava näkökulma. Kehityskeskustelut on käytävä kaikkien kanssa. Henkilöstöstrategian toteutumis-

10 15 ta seurataan työyhteisön toimivuustutkimuksilla joka toinen vuosi. Seuraavan kerran työyhteisön toimivuutta tutkitaan vuonna Voimassa olevia paikallisia sovellutuksia työn vaativuuden arviointijärjestelminä kehitetään ja päivitetään edelleen, tärkeimpänä osa-alueena on opetustoiminnan työn vaativuuden arviointi. Sairauspoissaolojen vähentämistä koskevissa hankkeissa keskitytään työperäisten sairauksien ennaltaehkäisyyn. Palvelustrategian mukaan Kajaanin kaupungin henkilöstömäärä ilman liikelaitoksia vähenee vuoden 2008 lopusta suunnitelmavuoden 2011 loppuun mennessä noin 20 henkilötyövuodella. Kuntien eläkevakuutuksen ennusteen mukaan koko Kajaanin kaupungin henkilöstöstä poistuu vuosina vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeelle noin 3 4 prosenttia vuosittain. Tämä tarkoittaa noin henkilön poistumaa vuosittain. Suunnitelmakaudella eläkkeelle jäisi Kuntien eläkevakuutuksen ennusteen mukaan 213 henkeä. Eläköitymisten tai irtisanoutumisten yhteydessä tarkastellaan palvelustrategian mukaisia henkilöstö- ja osaamistarpeita, ja rekrytoidaan harkiten osaavaa henkilöstöä avaintehtäviin. Liite 2. Kajaanin kaupungin henkilöstö ja Kajaanin kaupungin eläkepoistumaennuste Taloudelliset lähtökohdat Verotulot Kunnallisvero Yhteisövero Verotulot vähenivät vuoteen 2005 saakka ansiotulovähennyksen korotuksen vuoksi. Tämä on osaltaan johtanut nykyiseen taloudelliseen ahdinkoon ja alijäämien syntymiseen kulujen kasvun lisäksi. Valtionosuuksien ja toimintatulojen kasvukaan ei ole kompensoinut verotulojen vähenemistä. Vuonna 2006 verotulot kääntyivät nousuun, jota on jatkunut vuoteen 2008 saakka. Kajaanissa kasvu on ollut vajaat viisi prosenttia vuodessa eli selvästi alle maan keskiarvon, joka on noin seitsemän prosenttia. Ensi vuoden kunnallisverokertymää on vaikea arvioida, mutta on selvää, että kasvu on huomattavasti pienempi kuin kahtena edellisenä vuonna. Vuoden 2009 verotulopohjaa pienentävät lisääntyvä työttömyys, väestön väheneminen ja ikärakenteen muutos. Vuonna 2006 alkaneella työllisyyden parantumisella on ollut positiivinen vaikutus myös verotulokertymiin. Ensi vuonna verokertymiä alentaa eniten UPM:n paperitehtaan sulkeminen, joka vähentää sekä kunnallis- että yhteisöverokertymiä. Myös työtulovähennys alentaa kunnallisverokertymiä. Vuoden 2009 kunnallisverokertymäksi on talousarviossa arvioitu 102,1 miljoonaa euroa. Vuoden 2008 toteutumaennuste on 99,1 miljoonaa euroa. Vuoden 2009 tuloveroprosentti on 19,00. Veropohjan heikkenemisen vuoksi tulevina vuosina on paineita veroprosentin korottamiseen. Verovuoden 2009 kuntien yhteisöveron jako-osuudet määräytyvät vuosien 2006 ja 2007 verotustietojen perusteella laskettujen jako-osuuksien keskiarvona. Kuntien yhteisöveron jako-osuus 22,03 prosenttia vuonna Yhteisöverokanta on 26 prosenttia. Vuoden 2009 yhteisöverokertymäksi on arvioitu 5,9 miljoonaa euroa. Vuoden 2008 toteutumaennuste on 6,8 miljoonaa euroa.

11 16 Kiinteistövero Kaupunki kerää vuonna 2009 kiinteistöveroa 6,0 miljoonaa euroa. Vuoden 2008 toteutuma on 5,9 miljoonaa euroa. Yleinen kiinteistöveroprosentti on 0,90, vakituisten asuinrakennusten 0,35, rakentamattoman rakennuspaikan 3,00, muun asuinrakennuksen 0,95 ja voimalaitosten 2,50 prosenttia. Yleishyödyllisen yhteisön omistamalle rakennukselle ja maalle ei ole vahvistettu erillistä kiinteistöveroprosenttia, vaan ko. rakennus ja maapohja verotetaan yleisen kiinteistöveroprosentin tai asuinrakennuksen ja muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin mukaan. Verotulot euroa TP 2007 TA 2008 TA 2009 TS 2010 TS 2011 Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä muutos kasvu-% 4,1 3,6 2,4 1,8 Vuoden 2008 verotuloja toteutumaennuste on 111,8 miljoonaa euroa: kunnallisvero 99,1, yhteisövero 6,8 ja kiinteistövero 5,9 miljoonaa euroa. Valtionosuudet Valtionosuudet on laskettu laskentahetkellä tiedossa olevilla yksikköhinnoilla ja määrillä euroa TP 2007 TA 2008 TA 2009 TS 2010 TS 2011 Yleinen valtionosuus Sosiaali- ja terveystoimi Opetus ja kulttuuri Verotulojen tasaus Yhteensä muutos kasvu-% 11,6 10,3 3,4 3,1 Lähivuosina valtionosuuspohjaa pienentää se, että perusopetuksen laskennallinen valtionosuus pienenee oppilasmäärän vähenemisen vuoksi noin euroa vuodessa. Laskentaperusteena on käytetty nykyistä perusopetuksen yksikköhintaa ja oppilasmäärän on arvioitu vähenevän vuonna 2009 noin 140 oppilaalla. Vuodesta 2010 alkaen väheneminen on keskimäärin 100 oppilasta vuodessa.

1 YLEISPERUSTELUT. Yleinen taloudellinen kehitys. Kansantalous

1 YLEISPERUSTELUT. Yleinen taloudellinen kehitys. Kansantalous 2 1 YLEISPERUSTELUT Yleinen taloudellinen kehitys Kansantalous Vuonna 2005 talouskasvu jatkui metsäteollisuuden lakoista ja työsulusta huolimatta vilkkaana. Kokonaistuotanto lisääntyi 2,9 prosenttia, sillä

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Kuntien talous Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.213 Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 26-212 Sisältää liikelaitokset. Lähde:

Lisätiedot

Talouden kehitys 2016

Talouden kehitys 2016 KARKKILAN KAUPUNKI Talouden kehitys 2016 Valtuustoseminaari 24.4.2015 TALOUSARVIOPROSESSI 2016 *:llä merkityt päivämäärät ovat viitteellisiä Kaupunginvaltuusto 7.12.2015* Tavoite- ja Kehysseminaari 24-25.4.2015

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

tulevaisuuden näkymät

tulevaisuuden näkymät Kaupungin taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät 3.2.2011 Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2011 Julkaisuajankohta BKT muutos Inflaatio

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Kehysesitys 2016-18 Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Taloussuunnitelman ja arvion valmisteluprosessista Kehyspäätöksen tekovaiheessa paljon asioita auki Valtion valmisteluaikataulu myöhentynyt; hallituksen

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013 Vuoden 2014 talousarviokehys Kaupunginhallitus 3.6.2013 Yleinen talouskehitys ja Valtiontalouden kehys 2014 2017 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso

Lisätiedot

NAANTALI ESITTÄÄ JO VUODESTA 1443

NAANTALI ESITTÄÄ JO VUODESTA 1443 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Suomen kansantalouden ja julkisen talouden kehityksen asettamat lähtökohdat kaupungin vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2015 2018 taloussuunnitelman laatimiselle ja toimeenpanolle

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2010 TALOUSSUUNNITELMA 2010 2012

TALOUSARVIO 2010 TALOUSSUUNNITELMA 2010 2012 TALOUSARVIO 2010 TALOUSSUUNNITELMA 2010 2012 Kajaani Kv 8.12.2009 3 SISÄLLYSLUETTELO KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS...5 1 YLEISPERUSTELUT...7 Johdanto... 7 Yleinen taloudellinen kehitys... 7 Talouden tasapainottamisohjelma

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNKI TALOUSARVION 2015 JA TALOUSSUUNNITELMAN 2016 2017 LAADINTAOHJEET

PAIMION KAUPUNKI TALOUSARVION 2015 JA TALOUSSUUNNITELMAN 2016 2017 LAADINTAOHJEET PAIMION KAUPUNKI TALOUSARVION 2015 JA TALOUSSUUNNITELMAN 2016 2017 LAADINTAOHJEET VUODEN 2015 TALOUSARVION LAADINNAN LÄHTÖKOHTIA... 2 Verotulot... 2 Valtionosuudet ja verotulotasaus... 4 Ennakoitavissa

Lisätiedot

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 832/02.03.01/2014 331 Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki: Kuntalain 66 :n mukaan "viimeistään talousarvion hyväksymisen

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Kajaanin kaupunki. Vuoden 2013 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet

Kajaanin kaupunki. Vuoden 2013 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Kajaanin kaupunki Vuoden 2013 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet 1. Talousarvion sitovuus Kajaanin kaupunginvaltuuston on hyväksynyt kokouksessaan 12.12.2012 86 vuoden 2013 talousarvion ja vuosien 2014-2015

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015-2018 RAHOITUSOSA

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015-2018 RAHOITUSOSA TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä Kaupunginhallitus 10.11.2014 TP13 TA14 TPE14 TE-ehd15 TA15 TS16 TS17 TS18 TOIMINTATUOTOT ulk. 54 938 394 54 714 021 54 278 135 49 982 333 48 746 164 46 636 204 48 026 075

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNKI TALOUSARVION 2016 JA TALOUSSUUNNITELMAN 2017 2018 LAADINTAOHJEET

PAIMION KAUPUNKI TALOUSARVION 2016 JA TALOUSSUUNNITELMAN 2017 2018 LAADINTAOHJEET PAIMION KAUPUNKI TALOUSARVION 2016 JA TALOUSSUUNNITELMAN 2017 2018 LAADINTAOHJEET VUODEN 2016 TALOUSARVION LAADINNAN LÄHTÖKOHTIA... 2 Verotulot... 2 Valtionosuudet ja verotulotasaus... 5 Ennakoitavissa

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 19.10.2015 Talousjohtaja Patrik Marjamaa Väestönmuutos (ennakkotieto) suurimmissa kaupungeissa tammi-elokuussa 2015 Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu Turku Jyväskylä

Lisätiedot

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy Page 1 1 ARVIO TALOUDEN MENNEESTÄ KEHITYKSESTÄ 2 TALOUSKEHITYS 2010-2013 - KÖYLIÖ Toimintakulut Toimintakulujen keskimääräinen kasvu: 1,7 %/vuosi

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot ja oletukset Lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot ja 2013 tilinpäätösten ennakkotiedot(tilastokeskus)

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Kuntatalouden tulevaisuuden näkymiä

Kuntatalouden tulevaisuuden näkymiä LUKIO SUOMESSA TULEVAISUUSSEMINAARI 3.4.2014 Kuntatalouden tulevaisuuden näkymiä Pääekonomisti Minna Punakallio Suomen Kuntaliitto Google: Kuntien tulevaisuus -> positiivisia osumia vähän -> näkymät lukuisten

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2011

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2011 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 211 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate 130 TULOSLASKELMAOSA Toimintakate Toimintakate kuvaa toimintakulujen ja -tuottojen välistä erotusta, joka kunnallistaloudessa on aina miinusmerkkinen, koska verotulot ja valtionosuudet esitetään tuloslaskelmassa

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate 115 TULOSLASKELMAOSA Toimintakate Toimintakate kuvaa toimintakulujen ja -tuottojen välistä erotusta, joka kunnallistaloudessa on aina miinusmerkkinen, koska verotulot ja valtionosuudet esitetään tuloslaskelmassa

Lisätiedot

Suurten kaupunkien talousarviot 2008

Suurten kaupunkien talousarviot 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin

Lisätiedot

VAIHTOEHTOJA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI

VAIHTOEHTOJA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI Kainuun maakunta -kuntayhtymä (15.5.2007) VAIHTOEHTOJA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI 1. TAUSTAA 1.1. Maakunnan talouden tila Maakunnan vuosi 2005 Toimintatuotot kasvoivat vuoteen 2004 verrattuna 0,7 % eli

Lisätiedot