Handikappforum rf Finnish Disability Forum PL Iiris

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Handikappforum rf 17.01.2011 Finnish Disability Forum PL30 00030 Iiris"

Transkriptio

1 1 Vammaisfoorumi ry LAUSUNTO Handikappforum rf Finnish Disability Forum PL Iiris Sosiaali- ja terveysministeriö Asia: Lausuntopyyntö kuntaohjeistuksesta koskien kotikuntalain ja sosiaalihuoltolain voimaan tulevia muutoksia (STM 117:00/2007) Yleistä Vammaisfoorumi kiittää lausuntopyynnöstä. Vammaisfoorumi edustaa 28 jäsenjärjestöä, joissa on yhteensä jäsenenä noin vammaista ja pitkäaikaissairasta henkilöä. Valtakunnallisena katto-organisaationa olemme saaneet tehdä tiivistä vaikuttamistyötä lain valmistelun yhteydessä ja olemme näin ollen erityisen perehtyneitä lakiuudistuksen vaikutuksista vammaisten kuntalaisten oikeusasemaan. Lausuntopyynnön mukaisesti yksityiskohtaiset kommenttimme ja parannusehdotukset sisällytettynä suoraan ohjeluonnokseen Kommentit ja parannusehdotukset on sisällytetty ohjeluonnokseen punaisella kursiivilla.

2 2 Kommentit ja parannusehdotukset Sosiaali- ja terveysministeriö Suomen Kuntaliitto OHJELUONNOS PITKÄAIKAISTA LAITOSHOITOA, PERHEHOITOA TAI ASUMISPALVELUJA TARVITSEVIEN HENKILÖIDEN OIKEUS VAIHTAA KOTIKUNTAA JA ASUINPAIKKAA Kotikuntalakia (201/1994) ja sosiaalihuoltolakia (710/1982) on muutettu voimaan tulleilla laeilla ( /2010 ja /2010). Lakimuutosten tavoitteena on, että perustuslaissa säädetty yksilön oikeus vapaasti valita oma asuinpaikkansa toteutuisi nykyistä paremmin erityisesti vanhusten ja vammaisten henkilöiden osalta. Lisäys/korjaus: Lailla on perusoikeudellinen funktio ja se asettaa viranomaiselle poikkeuksellisen toimivallan toimeenpanna kansalaisille kuuluvia laissa säädettyjä oikeuksia, jotka välittömästi vaikuttavat kansalaisen perusoikeudelliseen asemaan (osa näistä on myöhemmin osin lueteltukin kappaleessa 2.6). Perusoikeuksien rajoittamisen tulee aina perustua lakiin ja täyttää sille muutoinkin esim. perustuslakiuudistuksen yhteydessä perustuslakivaliokunnan asettamat vaatimukset tarkkarajaisuuden ja täsmällisyyden osalta. Kotikuntalain toimeenpano saattaa palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä joissain tilanteissa johtaa myös perusoikeuden rajoittamiseen. Tästä johtuen johdantoon olisi perusteltua mainita keskeisimmät perusoikeudet kuten PL 6 yhdenvertaisuudesta sekä syrjinnän kiellosta terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella, palveluiden järjestämistavan valinnasta suhteessa PL 7 oikeudesta elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen, PL 9 liikkumisvapaus sekä oikeus valita asuinpaikka ja PL 19 oikeus sosiaaliturvaan ja välttämättömään huolenpitoon. Vammaisten ihmisten osalta vaikutuksia on myös Suomen valtion hyväksymällä YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevalla ihmisoikeussopimuksella. Kotikuntalain uuden 3 a :n mukaan pitkäaikaisessa eli yli vuoden kestävässä hoitosuhteessa kotikuntansa ulkopuolella asuvalla on kotikunnan valintaoikeus. Oikeus koskisi henkilöä, joka on viranomaispäätöksellä sijoitettu laitoshoitoon, perhehoitoon tai asumaan asumispalvelujen avulla muun kuin kotikuntansa alueella. Sosiaalihuoltolakiin on lisätty uusi 16 a, jonka mukaan henkilöllä, joka ikänsä, vammaisuutensa tai muun sellaisen syyn vuoksi ei kykene asumaan itsenäisesti, on oikeus hakea palveluja ja hoitopaikkaa myös muusta kuin kotikunnastaan. Lisäys/korjaus: Tähän kohtaan on ehdotonta avata ja määritellä tarkemmin mitkä palvelut ja näin ollen esim. asiakasryhmät ja palvelunkäyttäjät kuuluvat heihin, jotka määritellään kuuluvaksi 16 a mukaisiksi henkilöiksi, jotka ikänsä, vammaisuutensa tai muun sellaisen vuoksi ei kykene asumaan itsenäisesti. Itsenäinen asuminen tulee määritellä selkeästi ja tarkkarajaisesti. Samalla tulee ottaa kantaa siihen kysymykseen, mitä itsenäisyys tarkoittaa suhteessa asiakkaan kykyyn itse vastata ja

3 3 määritellä esim. tarvittavan avun tai hoidon sisältö ja onko kyseessä ammatillisista lähtökohdista tapahtuvan ammattihenkilön antamasta palvelusta, jolloin asiakkaan vastuu palvelunsisällöstä ja laadusta siirtyy palveluntuottajalle. Näin ollen esim. koskeeko soveltaminen ainoastaan henkilöitä, jotka on sijoitettu keskitetyin järjestelmin järjestettyihin asumispalveluihin. Soveltamisohjeissa tulee viranomaisen päätöksenteon tueksi selventää erityisesti termiä asumisesta asumispalveluiden avulla. Laitoshoito sekä perhehoito ovat suhteellisen vakiintuneita palvelumuotoja, joiden osalta soveltaminen lienee suhteellisen selvää. Asumispalveluiden kirjo on taasen hyvinkin kirjava niin vaativuuden, kuin palveluiden sisällön osalta. Pelkästään käsitteet laitoshoito ja avohuolto eivät selvennä tilannetta. Esimerkiksi vammaispalvelulain mukaisesti järjestetty vaikeavammaisten palveluasuminen palveluyksikössä tai vastaavassa tai vastaavat kehitysvammaisten erityishuoltoa koskevan lain perusteella järjestetyt asumispalvelut ovat avohuoltoa. Henkilöt jotka asuvat näissä eivät koe muuttotilanteessa asuvansa tai hakevansa hoivapaikkaa. Vrt. HE:ssa sivu 26, jossa todetaan että;..henkilö ei lähtökohtaisesti ainakaan oman arvionsa perusteella kykenisi itsenäiseen asumiseen, tulisi arvioitavaksi lähinnä laitospalvelut tai asuminen sellaisessa hoito- tai hoivapaikassa, johon voidaan järjestää ympärivuorokautiset palvelut. Kun lakia ei ole tarkoitettu sovellettavaksi itsenäisesti asuviin, tulee myös tämä avata. Myös jos säännöstä ei ole tarkoitettu sovellettavaksi avohuollon piirissä, tulee tämä yksiselitteisesti selventää. Näin myös ne palvelut, jotka katsotaan kuuluvaksi avohuollon piiriin sekä palvelut, jotka tukevat itsenäistä asumista ja elämää, kuten esim. vaikeavammaisten henkilökohtainen apu. Kunnan tulee käsitellä hakemus, arvioida hakijan palvelutarve ja tehdä palvelujen myöntämisestä päätös. Saatuaan palveluja ja hoitopaikkaa koskevan päätöksen hakija voi muuttaa kyseiseen kuntaan. Sosiaalihuoltolain 42 b :ssä on säännökset kuntien välisistä vastuusuhteista ja palvelujen kustannuksia koskevasta laskutusoikeudesta kotikunnan vaihduttua. Uusi kotikunta vastaisi palvelujen järjestämisestä, mutta aiempi kotikunta vastaisi palveluista ja niiden välttämättömistä liitännäispalveluista aiheutuvista kustannuksista uudelle kotikunnalle niin kauan kuin henkilö on näiden palvelujen piirissä, jolleivät kunnat keskenään toisin sovi. Uusi kotikunta voisi lisäksi järjestää henkilölle hoitosuhteeseen ja asumiseen liittymättömiä muita palveluja. Uusi kotikunta vastaisi näiden palvelujen samoin kuin henkilön tarvitsemien, jokapäiväiseen hoitoon liittymättömien palvelujen kustannuksista oman järjestämisvastuunsa perusteella normaalien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja koskevien säännösten ja periaatteiden mukaisesti. 1. OIKEUS KOTIKUNNAN VALINTAAN ASUTTAESSA MUUSSA KUIN KOTIKUNNASSA Kotikuntalain uuden 3 a :n mukaan henkilö, joka on sijoitettu perhehoitoon, laitoshoitoon tai asumispalvelujen avulla järjestettyyn asumiseen muun kuin kotikuntansa alueelle, voi kotikuntalain 3 :n 2 kohdan niin sanotun rajoitussäännöksen estämättä valita uudeksi kotikunnakseen sen kunnan, jonka alueella olevassa toimintayksikössä tai asunnossa hän asuu. Lisäys/korjaus: Tähän myös tarkennus keitä tarkoittaa (ks. edellä), sekä esimerkkejä. Valinnalle ei tarvitse esittää perusteluja. Valintaoikeuden käyttäminen edellyttää, että hoidon tai asumisen arvioidaan kestävän tai on kestänyt yli vuoden.

4 4 Kotikuntalain pääsääntö, jonka mukaan henkilön kotikunta ei muutu, jos asuminen toisessa kunnassa johtuu pääasiassa hoidon tai huollon tarpeesta, jää edelleen voimaan. Lainkohdan sanamuotoa on kuitenkin täsmennetty. Lakimuutos antaa henkilölle oikeuden valita kotikunnakseen tosiasiallinen asuinkuntansa. Jos hän ei tätä valintaoikeuttaan käytä, kotikunta säilyy entisenä kotikuntalain pääsäännön mukaan. Sosiaalihuoltolain 42 a :ssä todetaan, että henkilön käyttäessä kotikuntalain 3 a :ssä säädettyä kotikunnan valintaoikeuttaan, palveluja koskeva järjestämisvastuu siirtyy muuttopäivästä uudelle kotikunnalle. Henkilön tulee kotikuntalain 7 :n mukaan ilmoittaa valintaoikeuden käyttämisestä välittömästi maistraatille. Muuttopäivä on kotikuntalain 10 :n 2 momentin mukaan ilmoituksen saapumispäivä. 2. MUUTTO TOISEEN KUNTAAN 2.1 Asian vireille tulo Sosiaalihuoltolain 16 a :n mukaan henkilö, joka haluaa muuttaa toisen kunnan asukkaaksi, mutta tarvitsee siellä asuakseen laitoshoitoa, perhehoitoa tai asumispalveluita, voi hakea tämän kunnan sosiaalipalveluja ja hoitopaikkaa samoin perustein kuin jos olisi kunnan asukas. Henkilön ei tarvitse esittää muutolle mitään perusteluja. Lisäys/korjaus: Tähän myös sama tarkennus (ks. edellä). Se, mikä kunnan toimintayksikkö tai viranhaltija vastaa hakemuksen käsittelystä, riippuu kunnan hallintorakenteesta. Hakijan ei kuitenkaan tarvitse osata osoittaa hakemustaan juuri oikealle taholle, vaan hakemus voidaan toimittaa kunnan osoitteeseen, josta se ohjataan eteenpäin. Jos henkilö ei sairautensa, vammansa tai muun syyn vuoksi voi tehdä hakemusta, hän voi käyttää hakemuksen tekemisessä asiamiestä (hallintolaki, 1361/2003, 12 ). Hakemuksen voi tehdä myös hänen laillinen edustajansa. Hallintoasian vireille tulosta säädetään hallintolain 4 luvussa. Kunnan, johon ollaan muuttamassa, tulee välittömästi ilmoittaa hakemuksesta ja sen käsiteltäväksi ottamisesta hakijan kotikunnalle. Yhteydenotto hakijan kotikuntaan voi tapahtua salassapitovelvollisuuden estämättä. Lisäys/korjaus: Viranomaisen oikeudesta saada salassa pidettäviä asiakirjoja ja muita asiakasta koskevia asiakirjoja ja tietoja noudatetaan mm. viranomaisten toiminnan julkisuutta koskevaa lakia, sosiaalihuollon asiakkaan asemaa ja oikeuksia koskevaa lakia sekä lakia potilaan asemasta ja oikeuksista. 2.2 Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi tapahtuu yhteistyössä hakijan sekä hänen nykyisen ja tulevan kotikuntansa kanssa. Hallintolain 10 :n mukaan viranomaisen on toimivaltansa rajoissa ja asian vaatimassa laajuudessa avustettava toista viranomaista tämän

5 5 pyynnöstä hallintotehtävän hoitamisessa sekä muutoinkin pyrittävä edistämään viranomaisten välistä yhteistyötä. Kuntien tulee sopia keskenään siitä, miten yhteistyö henkilön palvelutarpeen arvioinnissa järjestetään. Lisäys/korjaus: Palvelutarpeen arvioinnissa on erityisesti huomioitava sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista koskevan lain 7 ja 8, siten että asiakkaalle on myös annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteutukseen. Sama koskee hänen sosiaalihuoltoonsa muita toimenpiteitä. Asiakasta koskeva asia on käsiteltävä ja ratkaistava siten, että ensisijaisesti otetaan huomioon asiakkaan etu (AsiakasL 8.2 ). Asiakasta on kuunneltava tässä prosessissa. Uudessa kunnassa tarjottavien palvelujen ei tarvitse olla aivan samoja kuin nykyisessä kotikunnassa. Lisäys/korjaus: Päätöksenteossa on kuitenkin huomioitava sosiaalihuollon asiakkaan asemaa ja oikeuksia koskevat periaatteet sekä kulloinkin sovellettavan aineellisen lainsäädännön velvoitteet palveluiden järjestämisestä ja asiakkaan saamisedellytyksistä ja oikeudesta kulloiseenkin tarvittavaan ja järjestettävään palveluun. Hoitopaikan ja palvelujen valinnassa on pyrittävä suosimaan avohoitoa silloin kun se on mahdollista. Lisäys/korjaus: Tämä koskee niitä tilanteita, joissa asiakas on jo sijoitettuna laitoshoitoon. Kun asiakas selviytyy jokapäiväisistä elämäntoiminnoista kotona tai ryhmämuotoisesti järjestetyssä asumisessa sinne järjestetyin palveluin ja tukitoimin, ja kysymys ei ole pääasiassa hoivaan ja huolenpitoon liittyvistä palveluista, lähinnä siis sairaanhoitoon liittyvistä palveluista, ei laitoshuoltoon sijoittaminen ole mahdollista. Jos kunta katsoo hakijan olevan laitoshuollon tarpeessa, on kanta perusteltava lääketieteellisin ja sosiaalisin perustein. Esimerkiksi vaikeavammaisten palveluasumisen kohdalla vammaispalvelulain perusteella annettavien palveluiden ja tukitoimien runsaudella ja laajuudella ei voida perustella koskaan laitoshuollon tarvetta tilanteissa, joissa muut asiakkaan kohdalla olevat myöntämisedellytykset täyttyvät. Toisesta kunnasta muuttavaa henkilöä ei saa kohdella palvelujen tarjoamisessa eri tavalla kuin kunnassa jo asuvia henkilöitä; muuttajaa ei saa asettaa heitä huonompaan tai parempaan asemaan. Tarjottavan palvelun tulee olla samanlaista kuin mitä tarjottaisiin kunnassa jo asuvalle henkilölle, jonka palvelutarve on arvioitu samantasoiseksi. Palvelujen taso tulee olla sama kaikilla kuntalaisilla riippumatta siitä, että nyt kyseessä olevissa tapauksissa henkilön aikaisempi kotikunta maksaa hoidon kustannukset. Lisäys/korjaus: Palvelujen tasolla kuntalaisten kesken tarkoitetaan samassa tilanteessa olevien kuntalaisten keskeistä yhdenvertaisuutta suhteessa tarvittavaan palveluun. Palveluiden tarpeen arviointi tapahtuu aina yksilökohtaisella harkinnalla. Hakijan palvelutarpeen arvioinnissa voidaan käyttää apuna erilaisia hoitoisuutta kuvaavia indeksejä. Tällaisia ovat vanhustenhuollossa esimerkiksi RAVA- ja RAI - indeksit. Myös vammaisten henkilöiden hoitoisuuden arviointiin on kehitetty omia arviointijärjestelmiä. Lisäys/korjaus: Pois sana hoitoisuuden arviointi. Arvioinnissa tulee huomioida myös muut toimintakyvyn rajoitteisiin vaikuttavat tekijät, kuten vamma, sairaus, ikä, elinolosuhteet, sosiaalinen tilanne jne. RAVA- ja RAI-indeksit eivät kuvaa vammaisuuden perusteella johtuvia toimintarajoitteita. Vammaisten henkilöiden palvelutarpeen arvioinnissa tulee huomioida vammaispalvelulain tarkoitus ja periaatteet, jotka eivät lähde hoitoisuudesta tai hoidon kohteena olevasta henkilöstä.

6 6 Lain ja sen nojalla annettavien palveluiden tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestettäessä on otettava huomioon asiakkaan yksilöllinen avuntarve (Vpl 3.2 ). Näin ollen arvioinnissa tulisi käyttää myös olemassa olevia järjestelmiä esim. Paavo ja Asta asiakkaan itsensä antamien arvioiden lisäksi huomioiden vammaispalvelulain 3 a. Palvelutarvetta arvioitaessa on tehtävä tarvittaessa yhteistyötä sosiaalihuollon ja terveydenhuollon välillä. Yhteistyössä hyödynnetään kuntien SAS (seuraa - arvioi - sijoita) -työryhmiä. Sosiaalihuoltolain 16 a :n säännöstä sovelletaan myös sellaisiin henkilöihin, jotka ovat nykyisessä kotikunnassaan hoidossa terveydenhuollon yksikössä. Tällaisia henkilöitä ovat esimerkiksi terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olevat pitkäaikaissairaat henkilöt. Kunnan eri hallintokuntien välillä tehtävässä yhteistyössä tulee ottaa huomioon, mitä tietojen antamisesta, salassapitovelvollisuudesta ja vaitiolovelvollisuudesta on laissa säädetty. Lisäys/korjaus: Sama täsmennys ja lisäys kuin aiemmin; Viranomaisen oikeudesta saada salassa pidettäviä asiakirjoja ja muita asiakasta koskevia asiakirjoja ja tietoja noudatetaan mm. viranomaisten toiminnan julkisuutta koskevaa lakia, sosiaalihuollon asiakkaan asemaa ja oikeuksia koskevaa lakia sekä lakia potilaan asemasta ja oikeuksista. Hallintolain 23 :n mukaan hallintoasiat on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä. Viranomaisen on esitettävä asianosaiselle tämän pyynnöstä arvio päätöksen antamisajankohdasta sekä vastattava käsittelyn etenemistä koskeviin tiedusteluihin. Laissa on säädetty eräissä tapauksissa noudatettavaksi määräaikoja palvelutarpeen arvioinnin tekemiselle: Sosiaalihuoltolain 40 a :n mukaan kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelujen tarve on arvioitava viipymättä. Muissa kuin kiireellisissä tapauksissa kunta on velvollinen järjestämään 75 vuotta täyttäneelle pääsyn sosiaalipalvelujen tarpeen arviointiin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun hän taikka hänen laillinen edustajansa tai omaisensa taikka muu henkilö tai viranomainen on ottanut yhteyttä sosiaalipalveluista vastaavaan kunnan viranomaiseen palvelujen saamiseksi. Vastaavasti kunnan on järjestettävä pääsy sosiaalipalvelujen tarpeen arviointiin vammaisetuuksista annetun lain 9 :n 3 momentin 3 kohdan mukaista eläkettä saavan hoitotukea saavalle. Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (vammaispalvelulaki, 380/1987) 3 a :n mukaan laissa tarkoitettujen palvelujen ja tukitoimien tarpeen selvittäminen on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun vammainen henkilö taikka hänen laillinen edustajansa tai omaisensa, muu henkilö tai viranomainen on ottanut yhteyttä sosiaalipalveluista vastaavaan kunnan viranomaiseen palvelujen saamiseksi. Vammaisen henkilön tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi on ilman aiheetonta viivytystä laadittava palvelusuunnitelma siten kuin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (asiakaslaki, 812/2000) 7 :ssä säädetään.

7 7 Muuttotilanteissa asioiden selvittäminen voi viedä tavallista pidempään johtuen muun muassa siitä, että hakija voi asua kaukanakin ja hänen tilanteensa selvittäminen vie pidemmän ajan kuin jos hän asuisi kunnan alueella. Lait kuitenkin edellyttävät, että asioiden käsittelyssä toimitaan ilman aiheetonta viivytystä, toisin sanoen asian käsittelyn tavallista pidemmän keston tulee olla perusteltu. Lisäys/korjaus: Päätöksenteossa on huomioitava asiakkaan oikeusturva sekä hyvänhallinnon vaatimukset. Perustuslain 21 mukaan asia on käsiteltävä toimivaltaisessa viranomaisessa ilman aiheetonta viivytystä. Tämä merkitsee sitä, että viranomaisen on käsiteltävä sille kuuluva asia välittömästi kun päätöksentekoon vaikuttavat asiakirjat ja muu selvitys on viranomaisen hallussa. Sosiaalihuoltolain 15 mukaan kiireellisissä tapauksissa tai olosuhteiden muutoin niin vaatiessa kunnan on huolehdittava laitoshuollon ja muidenkin sosiaalipalvelujen järjestämisestä muullekin kunnassa oleskelevalle henkilölle kuin kunnan asukkaalle. Kiireellisiksi tilanteiksi on tulkittu usein esimerkiksi vammais- ja vanhushuollossa, mitkä edellyttävät nopeaa toimintaa Hakijan tahdon ja hänen etunsa huomioon ottaminen Hakijan kuuleminen Palvelutarpeen arvioinnissa on lähtökohtana henkilön oman mielipiteen ja hänen toivomustensa selvittäminen. Lisäys/korjaus: Pääsääntönä tulee aina olla hakijan kuuleminen palvelutarpeen arvioinnissa kotikunnasta saadun kirjallisen selvityksen lisäksi. Pelkkää pitkää matkaa tai yhteyttä ei voida pitää perusteltuna syynä sivuttaa asiakkaan henkilökohtainen tapaaminen palvelutarpeen arvioinnissa tilanteissa, joissa asiakas sitä vaatii (muutoin kuulemisesta tulee näennäinen, johtuen Suomen laajasta pinta-alasta ja harvasta asutuksesta). On myös varmistuttava siitä, että muuttaminen on hakijan oman toiveen ja hänen etunsa mukaista. Tämä on tärkeää erityisesti niissä tilanteissa, joissa henkilön omat toiveet ja mielipide poikkeavat hänen edustajansa taikka omaistensa tai muiden läheistensä mielipiteistä. Lisäys/korjaus: Sosiaalihuollon asiakaslain 5 mukaan, jos sosiaalihuollon työntekijä ei hallitse asiakkaan käyttämää kieltä taikka asiakas ei aisti- tai puhevamman tai muun syyn vuoksi tule ymmärretyksi, on käytettävä tulkkauspalveluja. Puhevammaisten asiakkaiden kanssa tulee aina käyttää hänen käyttämiään kommunikaatiomenetelmiä ja kommunikoinnin apuvälineitä. Hakijan kuulemisesta ja hänen mielipiteensä ja etunsa huomioon ottamisesta on säännöksiä hallintolaissa, asiakaslaissa sekä laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992). Lisäys/korjaus: Edellä olevista säännöksistä tulisi nostaa keskeisimmät pykälät tähän. Lisäksi tulisi mainita tuettu päätöksenteko sekä avusteinen kommunikaatio, joita tulee olla tarvittaessa käytettävissä apuna hakijan oman tahdon selvittämisessä. Esim. Tarvittaessa tulee käyttää apuna tuettua päätöksentekoa selvitettäessä hakijan omia tarpeita, tahtoa ja toiveita. Tietojen antamisesta, salassapitovelvollisuudesta ja vaitiolovelvollisuudesta henkilön sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevia asioita käsiteltäessä on säännöksiä asiakaslaissa, potilaslaissa, viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetussa laissa

8 8 (621/1999) sekä henkilötietolaissa (523/1999). Hakijan kuulemisesta ennen häntä koskevan päätöksen tekemistä säädetään hallintolain 34 :ssä Hakijan etu on ensisijainen ratkaisuperuste Sosiaalihuollon asiakaslain 8 :n mukaan sosiaalihuoltoa toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan. Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Sama koskee hänen sosiaalihuoltoonsa liittyviä muita toimenpiteitä. Asiakasta koskeva asia on käsiteltävä ja ratkaistava siten, että ensisijaisesti otetaan huomioon asiakkaan etu. Lisäys/korjaus: Kun kyseisellä palvelulla turvataan perustuslain turvaamaa 19 :n mukaisen välttämätöntä huolenpitoa tai riittäviä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja on palveluita järjestettäessä valittava sellainen järjestämistapa, joka parhaiten toteuttaa asiakkaan perusoikeuksia. Asiassa on muutoinkin huomioitava perusoikeusmyönteinen tulkinta. Asiakaslain 9 :n mukaan silloin, jos täysi-ikäinen henkilö ei sairauden, henkisen toimintakyvyn vajavuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi pysty osallistumaan ja vaikuttamaan palvelujensa tai sosiaalihuoltoonsa liittyvien muiden toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen taikka ymmärtämään ehdotettuja ratkaisuvaihtoehtoja tai päätösten vaikutuksia, on hänen tahtoaan selvitettävä yhteistyössä hänen laillisen edustajansa, esimerkiksi edunvalvojan, taikka hänen omaisensa tai muun läheisen henkilön kanssa. Myös tuettua päätöksentekoa sekä avusteista kommunikaatiota tulee tarvittaessa käyttää apuna hakijan oman tahdon selvittämisessä. Lisäys/korjaus: Kts. edellä kommunikaatiosta, jota on sosiaalihuollon asiakaslain 5 mukaan käytettävä. Hakijan edunvalvojan tai muun laillisen edustajan kuulemisesta säädetään hallintolain 35 :ssä. Pääsääntöisesti henkilön palvelutarvetta arvioitaessa henkilön oma tahto ja toivomukset tulisi selvittää tapaamalla hänet ja tarvittaessa hänen läheisensä. Jos se on kuitenkin esimerkiksi pitkien etäisyyksien vuoksi mahdotonta, voidaan nykyiseltä kotikunnalta pyytää ajantasainen selvitys henkilön palvelutarpeesta. Lisäys/korjaus: Tällöinkin kuultava asiakasta. Vrt. edellä jo todettu; Pääsääntönä tulee aina olla hakijan kuuleminen palvelutarpeen arvioinnissa kotikunnasta saadun kirjallisen selvityksen lisäksi. Pelkkää pitkää matkaa tai yhteyttä ei voida pitää perusteltuna syynä sivuttaa asiakkaan henkilökohtainen tapaaminen palvelutarpeen arvioinnissa tilanteissa, joissa asiakas sitä vaatii (muutoin kuulemisesta tulee näennäinen, johtuen Suomen laajasta pinta-alasta ja harvasta asutuksesta). Muuttotilannetta ja vaikutuksia tulee arvioida asiakkaan kokonaisedun huomioon ottavalla tavalla. Muuton on tapahduttava henkilön itsensä, ei esimerkiksi hänen omaistensa tarpeista lähtien. Viime kädessä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden on arvioitava hakijan kokonaistilanne. Lisäys/korjaus: Viimeinen lause on epärelevantti. Viranomaisella ei ole asiassa vapaata harkintaa. Päätöksenteko on julkisen vallan käyttämistä. Viranomaisen päätöksentekoa ohjaa lain asettamat

9 9 edellytykset sekä objektiivisuus. Kokonaistilanne tulee arvioida kulloinkin sovellettavan aineellisen lainsäädännön perusteella, jonka yhteydessä tulee asiakasta aina kuulla siten, kuin siitä on erikseen säädetty. 2.4 Palveluista ja hoitopaikasta tehtävä päätös Sosiaalihuoltolain mukaan sosiaalipalvelujen myöntämisestä on tehtävä päätös. Hallintopäätöksen tekemisestä ja muodosta säädetään hallintolain 4 luvussa. Päätös on tehtävä kirjallisesti. Lisäys/korjaus: Hallintopäätös on annettava kirjallisesti perusteluineen. Päätökseen johon saa hakea muutosta valittamalla on lisäksi liitettävä valitusosoitus, niin kuin edelleen hallintolaissa säädetään. Päätöksessä on otettava kantaa kaikkiin hakemuksessa esitettyihin vaatimuksiin ja väitteisiin. Palveluja koskeva päätös on tehtävä hallintolain 23 :n nojalla aina ilman aiheetonta viivytystä. Laissa on kuitenkin voitu säätää erikseen päätöksen tekemisen määräajasta: Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia koskevat päätökset on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun vammainen henkilö tai hänen edustajansa on esittänyt palvelua tai tukitointa koskevan hakemuksen, jollei asian selvittäminen erityisestä syystä vaadi pitempää käsittelyaikaa (vammaispalvelulaki 3 a 3 mom.). Nyt kyseessä olevissa tilanteissa vammaispalvelulaissa tarkoitetun päätöksen tekeminen voi vaatia pidemmän ajan esimerkiksi hakijan nykyisen ja tulevan kotikunnan yhteistyön vaatiman ajan vuoksi. Päätös on kuitenkin tehtävä ilman aiheetonta viivytystä. Lisäys/korjaus: Päätöksenteossa on huomioitava asiakkaan oikeusturva sekä hyvänhallinnon vaatimukset. Perustuslain 21 mukaan asia on käsiteltävä toimivaltaisessa viranomaisessa ilman aiheetonta viivytystä. Tämä merkitsee sitä, että viranomaisen on käsiteltävä sille kuuluva asia välittömästi kun päätöksentekoon vaikuttavat asiakirjat ja muu selvitys on viranomaisen hallussa. Näin myös sosiaalihuoltolain 15. Yhteistyötä toisen kunnan kanssa ei ole hyväksyttävä automaattinen pidentämisperuste. Henkilön saamia palveluja koskevan päätöksen tulee olla ajantasainen. Henkilön palvelutarpeen muuttuessa myös palveluja koskevaa päätöstä on muutettava vastaamaan todellista tilannetta. Lisäys/korjaus: Palvelutarpeen muuttuessa tulee tehdä yhteistyössä asiakkaan kanssa palvelutarpeen arviointi sekä palvelusuunnitelma, siten kun sosiaalihuollon asiakaslaissa, potilaslaissa ja vammaispalvelulaissa edellytetään. Hakijalla on käytettävissään samat oikaisu- ja muutoksenhakukeinot kuin kunnan asukkaillakin. Lisäys/korjaus: Poistetaan lause, jos hyväksytään aiemmin esittämämme tässä kappaleessa ehdotettu; Hallintopäätös on annettava kirjallisesti perusteluineen. Päätökseen johon saa hakea muutosta valittamalla on lisäksi liitettävä valitusosoitus, niin kuin edelleen hallintolaissa säädetään. Päätöksessä on otettava kantaa kaikkiin hakemuksessa esitettyihin vaatimuksiin ja väitteisiin.

10 Tarjottujen palvelujen vastaanottaminen ja muuttoilmoituksen tekeminen Kun kunta on päättänyt haetun palvelun myöntämisestä, hakijan on kahden viikon kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta ilmoitettava kunnalle palvelun vastaanottamisesta. Hakijalla on oikeus kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta muuttaa osoitettuun hoitopaikkaan. (Sosiaalihuoltolaki 16 a 2 momentti.). Lisäys/korjaus: Suositeltavaa olisi kirjata tähän ne tilanteet, joissa esim. hoitopaikka ei vapauden kolmen kuukauden kuluttua pitkien jonojen johdosta. Jonotustilanne ei kuitenkaan saa vaikuttaa päätöksentekoon tai siihen ettei anneta päätöstä laisinkaan tai että annetaan kielteinen päätös. Tästä esimerkki; EOA:n ratkaisu Dnro 1863/4/09; Mikäli kunta tekee myönteisen palvelua koskevan päätöksen siten, että hakija asetetaan jonoon odottamaan päätöksen täytäntöönpanoa, on kyse tosiasiassa asiakkaan näkökulmasta kielteisestä päätöksestä. Samanlainen tilanne on silloin, jos asiakkaan esittämää sosiaalihuollon palvelua tai tukitoimea koskevaa hakemusta ei käsitellä ollenkaan, ja päätöksen sijasta hakija asetetaan kunnan ilmoituksella jonoon odottamaan hakemuksensa käsittelyä. Jos hakija laiminlyö edellä säädettyjen määräaikojen noudattamisen, hänen oikeutensa päätöksen mukaisiin palveluihin raukeaa. Määräaikoja laskettaessa noudatetaan lakia säädettyjen määräaikain laskemisesta (150/1930). Henkilön tulee tehdä muuton yhteydessä muuttoilmoitus maistraatille. Kotikuntalain mukaan muuttoilmoitus on tehtävä aikaisintaan kuukautta ennen muuttopäivää ja viimeistään viikon kuluttua muuttopäivästä. Palvelujen järjestämisvastuu on sidottu kotikuntaan. Tämän vuoksi kunnan tulisi ohjeistaa muuttavaa henkilöä tekemään muuttoilmoitus, koska kotikunta ei muutu ennen kuin ilmoitus on tehty. Lisäys/korjaus: Edellinen lause muutettava muotoon, kunnan tulee ohjeistaa muuttava henkilö tekemään muuttoilmoitus Viranomaiselle kuuluu asiakkaan neuvonta, ohjaus ja palvelu asioissa, jotka vaikuttavat asiakkaan oikeudelliseen asemaan. Väestökirjanpitoon merkityn kotikunnan mukaisesti määräytyvät muun muassa kuntien valtionosuudet sekä verotusoikeus. Niin kauan kuin muuttoa ei ole tapahtunut, hakijan tarvitsemien palvelujen järjestämisestä vastaa se kunta, josta hän on muuttamassa. Muuton yhteydessä on tärkeää huolehtia siitä, että henkilön hoito turvataan katkeamattomasti. Lisäys/korjaus: Lause muutetaan muotoon: Muuton yhteydessä henkilön hoito on turvattava katkeamattomasti. 2.6 Muuton vaikutukset kunnan ja muuttavan henkilön kannalta Lisäys/korjaus: Muutetaan otsikko informatiivisemmaksi; Muuton oikeusvaikutukset asiakkaan muihin kuin palvelun sisältöön liittyviin oikeuksiin sekä kunnan valtionosuuksiin Tärkein kotipaikkaan liittyvä vaikutus yksittäisen henkilön kannalta on kunnan jäsenyys. Jäsenyyteen liittyvistä oikeuksista tärkeimpiä ovat äänioikeus kunnallisvaaleissa, vaalikelpoisuus kunnan luottamustoimiin, oikeus kunnallisvalituksen tekemiseen sekä oikeus kunnan jäsenyyteen sidottujen kunnan laitosten, palvelujen ja sosiaalisten etuuksien käyttämiseen. Kotipaikan perusteella

11 11 määräytyy myös henkilön äänestysoikeuteen ja vaalikelpoisuuteen valtiollisissa vaaleissa liittyviä asioita. Toimeentulotuen myöntäminen kuuluu sille kunnalle, missä henkilö oleskelee. Toimeentulotukea voi siis saada sellainenkin henkilö, joka oleskelee kunnassa tilapäisesti. Muuton tapahduttua on pääsääntöisesti selvää, että toimeentulotuen myöntäminen kuuluu henkilön uudelle kotikunnalle. Kotipaikkaan liittyy myös henkilöön kohdistuvia julkisoikeudellisia velvoitteita. Kotipaikan perusteella määräytyy muun muassa kunta, jolle yksityinen henkilö on velvollinen maksamaan kunnallisveroa henkilökohtaisesta tulostaan. Uusi kotikunta perii asiakkaalta järjestämistään palveluista asiakasmaksut omien perusteittensa mukaisesti. Kunnan saaman valtionosuuden määrä perustuu pääosin kunnan asukaslukuun ja asukkaiden ikärakenteeseen. Lisäksi otetaan huomioon muun muassa asukkaiden sairastavuus. Näin ollen uusi kuntalainen vaikuttaa myös uuden kotikuntansa saaman valtionosuuden suuruuteen. Kunnan saama valtionosuus ja asiakkaalta perittävät maksut otetaan huomioon kuntien välisessä korvausjärjestelmässä jäljempänä tarkemmin selostettavalla tavalla. 3. KUNTIEN VÄLINEN KORVAUSJÄRJESTELMÄ 3.1 Aikaisempia kuntien välisiä korvausmenettelyjä Tällä hetkellä kuntien välisiä korvausjärjestelmiä on mm. opetuspuolella (esi- ja perusopetus sekä sairaalaopetuksen ja lastensuojelun vuoksi sijoitetun oppilaan kotikuntakorvaus), sosiaalipuolella (lastensuojelu), terveyspuolella (kiireellinen avosairaanhoito sekä kiireellinen hammashuolto). Viimeksi mainittujen osalta kuntien välinen korvaus saa olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen. Korvauksesta vähennetään hoidosta suoritettu asiakasmaksu ja muut toimintatulot. Opetuspuolella esim. lastensuojelun vuoksi sijoitetun oppilaan kotikunta on suoraan lain perusteella velvollinen maksamaan oppilaan kotikunnalle kotikuntakorvauksen (maksuosuuden), tässä lauseessa on varmaan virhe? joka perustuu keskimääräisiin todellisiin vuosikustannuksiin ja koulun työpäivien määrään. Myös opetuspuolella saadut tulot ja korvaukset vähennetään. 3.2 Laskutusoikeus ja lain tarkoittamat korvattavat palvelut Sosiaalihuoltolain 42 b :n mukaan vastuu kunnan päätökseen perustuvan perhehoidon, laitoshoidon tai asumispalvelujen tosiasiallisista kustannuksista säilyy muuton jälkeen henkilön aiemmalla kotikunnalla. Tämä koskee sekä sosiaalihuoltolain 16 a että 42 a :ssä tarkoitettuja tilanteita.

12 12 Laskutusoikeus koskee ensinnäkin jo laitokseen toisen kunnan alueelle sijoitettuja, jos henkilö valitsee laitoksen sijaintipaikkakunnan kotikunnakseen. Kotikunta on näissä tapauksissa usein jo antanut maksusitoumuksen tai tehnyt ostopalvelusopimuksen laitoksen sijaintikunnan kanssa. Toiseksi laskutusoikeus koskee myös palveluja, joiden tarpeessa henkilö on sillä hetkellä kun hän haluaa muuttaa kotikunnasta toiseen kuntaan. Kyseeseen tulevat korvattavat palvelut ovat lähtökohtaisesti lain 42 b :n 1 momentissa tarkoitettuja perhehoitoa, laitoshoitoa tai asumispalveluja. Palvelujen tarve johtuu siitä, että henkilö ei kykene itsenäiseen asumiseen, vaan on selviytyäkseen välttämättä kyseisten palvelujen tarpeessa eikä omaehtoinen muutto ole mahdollinen. Lisäys/korjaus: Tarkennusta siihen mitä tarkoitetaan sellaisella tilalla, jossa henkilö ei kykene itsenäiseen asumiseen. Tarkennus myös siitä, mitkä ovat ne tilanteet, joissa omaehtoinen muutto ei ole mahdollista. Niiden lain tarkoittamien aiemman kotikunnan kustannettavien palvelujen sisältö määräytyy lain 42 b :n 1 momentin mukaan. Uuden kotikunnan on tarjottava tarpeellisia palveluja ja määritettävä lain tarkoittamien laskutettavien palvelujen kustannukset. Lisäys/korjaus: Poistettava jälkimmäisestä lauseesta sana tarpeelliset palvelut. Kunnan velvollisuus järjestää palveluita sosiaalihuollon asiakkaalle on riippuvainen kulloinkin toimeenpantavissa olevan palvelun normipohjasta. Palvelujen järjestäminen ei kuulu vapaaseen harkintaan, tarpeellisuuden arvioinnin osalta. Täsmennystä tähän esim. onko kyse muista kotikunnan muutoksen jälkeen ilmenevistä palveluntarpeista, joihin kunnan tulee hallintomenettelyllisin keinoin ryhtyä toimenpiteisiin ja siitä miten ne konkreettisesti kohdistuvat lain tarkoittamien laskutettavien palvelujen kustannuksiin. Kotikunnan muutoksen jälkeenkin kyse on laissa säädettyjen välttämättömien palvelujen järjestämisestä. Uusi kotikunta laskuttaa kustannuksia vastaavan korvauksen aiemmalta kotikunnalta. Korvausta laskettaessa tosiasiallisista kustannuksista vähennetään seuraavat erät: 1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 55 :ssä tarkoitettua valtionosuusprosenttia vastaava valtionosuus kyseisen henkilön ikäluokan perusteella määräytyvistä sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisista kustannuksista asukasta kohti sekä 2) henkilöltä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukaisesti tai muuten perityt asiakasmaksut sopimuksen piiriin kuuluvista palveluista. Henkilön entinen kotikunta vastaa perhehoidon, laitoshoidon tai asumispalvelujen tosiasiallisista kustannuksista. Uusi kotikunta vastaa muista kustannuksista. Tällaisia kustannuksia ovat muun muassa - henkilön sairastumisesta johtuvat terveydenhuollon menot - henkilölle sattuneesta tapaturmasta aiheutuvat terveydenhuollon menot - hammashoidon kustannukset Jos laitoshoitoon sisältyy säännönmukaisena osana terveydenhuollon ammattihenkilön palveluja, ne katsotaan kuuluviksi laitoshoidon kustannuksiin. Jos esimerkiksi vanhainkodissa järjestetään osana hoitoa lääkärin tai sairaanhoitajan säännöllisesti tekemät käynnit, niistä aiheutuva kustannus kuuluu myös entiseltä kotikunnalta

13 13 veloitettavaan osuuteen. Lähtökohtana on muutoinkin, että hoitopaikassa kaikille asiakkaille yhdenvertaisesti järjestettävät palvelut kuuluvat laskutuksen piiriin. Jos laissa on määritelty johonkin hoitomuotoon sisältyvät palvelut, niiden kustannukset sisältyvät laskutettaviin kustannuksiin. Kehitysvammaisten erityishuoltoon kuuluvat palvelut on esimerkiksi lueteltu kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 2 :ssä. Lisäys/korjaus: Esimerkkinä myös vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen, jossa asumiseen liittyvät erityispalvelut, jotka ovat välttämättömiä asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle on säädetty maksuttomiksi. Maksuttomuus koskee apua liikkumisessa, hygieniassa, ruokataloudessa ja asunnon siivouksessa tarvittavassa avustamisessa sekä ne palvelut, joita tarvitaan asukkaan terveyden, kuntoutuksen ja viihtyvyyden edistämiseksi. Kunnat voivat kuitenkin sopia säännösten estämättä myös muiden palvelujen järjestämisestä, palvelujen laajuudesta, kustannuksista korvauksen tasosta ja kustannuksista vähennettävistä tuloista toisin kuin laissa säädetty tai tässä suosituksessa suositeltu. Tämän ohjeen mukaista menettelyä esimerkiksi kustannusten määrittelyssä ja laskuttamisesta suositellaan käytettäväksi aina, mikäli kuntien välisellä sopimuksella ei ole sovittu muusta menettelystä. Uusi kotikunta voi laskuttaa entistä kotikuntaa henkilölle tarjottavista palveluista vasta muuton tapahduttua. Kunta ei näin ollen voi saada hakijalle varatusta hoitopaikasta korvausta entiseltä kotikunnalta muuttoa edeltävältä ajalta. Kuntakorvausjärjestelmää sovelletaan niin kauan, kuin uusi kotikunta vastaa palvelujen järjestämisestä. Jos henkilön kotikunta vaihtuu hänen muuttaessaan edelleen uudelle paikkakunnalle, siirtyy vastuu palvelujen järjestämisestä seuraavalle kotikunnalle. Vastuu palvelujen kustannuksista säilyy kuitenkin edelleen samalla kunnalla eli sillä kunnalla, josta henkilö on ensimmäisen kerran muuttanut pois sosiaalihuoltolain 16 a :n nojalla, tai jonka sijasta hän on valinnut kotikunnakseen palvelujen sijaintipaikkakunnan kotikuntalain 3 a :n nojalla. Jos tarvittavien palveluiden järjestäminen kuuluu kuntayhtymälle, noudatettaisiin kuntayhtymän normaalia laskutuskäytäntöä. Kuntayhtymä laskuttaisi henkilön kotikuntaa kussakin tilanteessa noudatettavien säännösten ja sopimusten mukaisesti. Henkilön kotikunta laskuttaisi kuntayhtymälle maksamansa hoitomaksun edelleen henkilön entiseltä kotikunnalta. Lisäys/korjaus: Kuntien välisissä sopimuksissa siitä, kenellä on järjestämisvastuu ja kenellä korvausvastuu ei saa missään vaiheessa aiheuttaa asiakkaalle tilannetta, jolloin hänen palveluiden saamisensa viivästyy, vaarantuu tai heikkenee. Prosessi ei siis saa aiheuttaa katkoksia palveluiden osalta, kuten ei myöskään mahdollisten kuntien korvausvastuun epäselvyyksien tai riitaisuuksien osalta.

14 Sopimukset Lain voimaan tulo ei kumoa jo annettuja maksusitoumuksia tai kuntien välillä solmittuja ostopalvelusopimuksia. Niitä on noudatettava siihen saakka, kun sopimukset ovat voimassa tai kun kunnat ovat keskenään tehneet uuden korvaavan sopimuksen. Mikäli kuntien välillä ei ole sopimusta ja tässä tarkoitettu muutto tapahtuu, tulisi uuden kotikunnan ilmoittaa entiselle kotikunnalle etukäteen, että se noudattaa laskutuksessa tämän suosituksen mukaista menettelyä. Samalla sen tulisi ilmoittaa, onko kunnalla käytössään jäljempänä mainittu asiakaskohtainen kustannuslaskentajärjestelmä, jota kunta aikoo käyttää vai tuleeko kunta soveltamaan laskutusperusteena hoitoyksikön keskimääräisiä vuosikustannuksia. Muutoinkin olisi hyvä tehdä selvitys laskutusperusteista riittävällä tarkkuudella viimeistään laskutuksen yhteydessä. Jos maksuvelvollinen kunta vastustaa tai ei halua hyväksyä ilmoituksen mukaista menettelyä tämän suosituksen soveltamisesta, on asiasta sovittava välittömästi kuntien kesken tehtävällä sopimuksella. Mahdollisesti erääntyneet laskut on kuitenkin maksettava mahdollisesta neuvottelujen viivästymisestä huolimatta. Mahdollinen virheellinen laskutus oikaistaan sopimuksen mukaiseksi sen synnyttyä, mikäli näin sovitaan. Mikäli ilman varsinaista sopimusta käyttöön otettuun menettelyyn halutaan myöhemmin muutosta, on muutoksesta myös aina sovittava kuntien kesken. 3.4 Kustannusten määräytymisen periaatteet Käytettävät perusteet Kuntien välinen korvausjärjestelmä perustuu tosiasiallisiin kustannuksiin eli asiakaskohtaiseen kustannuslaskentaan. Ellei kunnassa ole käytössä asiakaskohtaista kustannuslaskentaa, käytetään laskutuksen perusteena kunkin hoitoyksikön tuoteryhmäkohtaisia keskimääräisiä vuosikustannuksia. Kustannusten lähtökohtana on palvelun toiminnasta aiheutuvat kustannukset, josta vähennetään palveluista saatavat tulot, kuten asiakasmaksut. Laskutusperusteen on oltava sama kaikille hoitoyksikön asiakkaille. Valintaa keskimääräisen kustannuksen tai asiakaskohtaisen kustannuksen välillä ei saa tehdä asiakaskohtaisesti. Laskutushinnassa otetaan menoina huomioon palvelumuodon ulkoiset ja sisäiset toimintamenot ja tulot. Yksikkökustannuksena käytetään palvelumuodolle ominaista kustannusta käyttöpäivää, hoitopäivää tai hoitopaikkaa tai muuta vastaavaa suoritetta kohti laskettuna. Toimintamenojen lisäksi menoina otetaan huomioon osuus toimialahallinnon menoista ja vyörytyserät kuten osuudet keskitetysti hoidettujen tehtävien kustannuksista (mm. vyörytyserävuokrat, palkanlaskenta ja kirjanpito tai muut vastaavat kustannukset). Kommentti [TT1]: Täsmennetty Korvausperusteena olevista bruttokustannuksista vähennetään muut kuin varsinaisen toiminnan tuotot (ks. Kustannuslaskentaopas kunnille ja kuntayhtymille s. 75).

15 15 Palveluasumisessa tiloihin liittyviä kustannuksia ei oteta huomioon, joten myöskään vuokria tuloina ei vähennetä. Jos kunta järjestää laskutusoikeuden piiriin kuuluvalle henkilölle hoitopaikan muuna kuin kunnallisena tuotantona, entistä kotikuntaa laskutetaan summalla, josta on vähennetty mahdollinen arvonlisäveron laskennallinen palautus. Laskutussummaan ei voi ilman kuntien sopimista lisätä kunnalle ostopalvelujen hallinnosta tai tuotannon valvonnasta aiheutuvia kustannuksia. Tarkoituksena on, että kustannuksia määrättäessä otetaan huomioon laskuttajan ja laskutettavan edut mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti Asiakasmaksun vähentäminen Asiakasmaksu vähennetään asiakaskohtaisesti, jos asiakasmaksujen kertymä pystytään arvioimaan asiakaskohtaisesti. Ellei asiakaskohtaista asiakasmaksua pystytä arvioimaan riittävällä tarkkuudella, käytetään kunkin hoitoyksikön keskimääräisiä asiakasmaksutuottoja. Asiakasmaksujen vähennysperusteen on oltava sama kaikille hoitoyksikön asiakkaille Valtionosuuden vähentäminen Maksuosuudesta vähennetään sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosenttia (34,11 % v. 2011) vastaava prosenttiosuus kyseisen henkilön ikäluokan perusteella määräytyvistä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden perusteena olevista laskennallisista kustannuksista/asukas. Ikäluokka määritellään asiakkaan iän mukaan kyseisen vuoden viimeisenä päivänä. Valtionosuus vähennetään myös muuttamisvuodelta sekä seuraavalta vuodelta, vaikka valtionosuuden laskennassa aiheutuvasta viiveestä johtuen näiden vuosien valtionosuus maksetaan entiselle kotikunnalle. Viiveestä johtuen uusi kotikunta saa valtionosuuden näiltä vuosilta keskimäärin 1,5 vuotta senkin jälkeen kun asiakas on siirtynyt pois uuden kotikunnan palvelujen piiristä. 3.5 Laskutus Laskutus jälkilaskutuksena Laskutus on tarkoitettu tehtäväksi jälkilaskutuksena. Laskutus perustuu varainhoitovuotta edeltävän vuoden tilinpäätöksen mukaisiin kustannuksiin. Kustannukset tarkistetaan varainhoitovuoden hintatasoon julkisten menojen hintaindeksin Kuntatalous/sosiaali- ja terveydenhuolto (JHMI 2005=100) avulla. Esimerkiksi vuodelta 2011 tapahtuva laskutus perustuu vuoden 2010 tilinpäätökseen ja sen mukaiset kustannukset tarkistetaan vuoden 2011 tasoon käyttäen vuoden 2010 lopullista indeksilukua. Vuoden 2011 laskutusta varten lopullinen vuoden 2010 pisteluku saadaan tietää vuoden 2011 lokakuun loppuun mennessä. Esimerkiksi vuoden 2009 indeksimuutos on ollut 1,5 prosenttia (pisteluku 114,1), jota olisi käytetty vuoden 2010 kustannusten tarkistukseen, jos laskutus olisi tehty vuodelta 2010.

16 16 Lasku on lähetettävä varainhoitovuoden loppuun mennessä, vuodelta 2010 siten mennessä. Laskusta on käytävä ilmi laskutusperusteet: toiminnasta aiheutuneet kustannukset, vähennetyt asiakasmaksut sekä valtionosuus. Laskutushinta/vuosi = Kustannuspohja mahdolliset vähennettävät toimintatulot asiakasmaksut sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus Esimerkkejä laskutuskäytännöistä: 1. Jos tuottajana on kunta, jossa asiakas asuu, kunta laskuttaa aikaisempaa kotikuntaa. 2. Jos tuottajana on kuntayhtymä (myös erityishuolto), kuntayhtymä laskuttaa aikaisempaa kotikuntaa samoin perustein kuin jäsenkuntaa erityislakeja ja sopimuksia noudattaen. Jos kuntayhtymä ei laskuta entistä kotikuntaa, uusi kotikunta laskuttaa tässä tapauksessa kuntayhtymälle maksamansa osuuden. 3. Jos asiakas on sijoitettuna kotikuntansa ulkopuolella yksityisellä palveluntuottajalla ja asiakas vaihtaa sijaintikunnan kotikunnakseen, laskutus menee lähtökohtaisesti uuden kotikunnan kautta. Kunnat voivat myös sopia, että yksityinen palveluntuottaja laskuttaa suoraan aikaisempaa kotikuntaa. 4. Jos tuottajana on valtio, valtio laskuttaa aikaisempaa kotikuntaa samoin perustein kuin laskuttaisi uutta kotikuntaa Vajaiden vuosien laskutushinta Jos asuminen alkaa tai päättyy kesken kalenterivuoden, maksu vajaalta vuodelta (tuloja lähtöpäivä lasketaan mukaan hoitopäiviin) määrätään hoitopäivien suhteessa seuraavasti: Vuosimaksu * hoitopäivien määrä/364 Lisäys/korjaus: Miten jaetaan muissa kuin hoitolaitoksissa. Tämä dilemma on taas riippuvainen siitä miten jo aiemmin esittämämme perustelut määritteiden täsmennyksestä ja lain soveltamisesta tullaan tarkentamaan tällä ohjeella, mikä suoraan vaikuttaa palveluiden sisältöön ja siihen onko kyse soveltaa säännöstä myös muissa, kuin hoitoyksiköissä. 3.6 Kustannuskorvausten kirjanpidollinen käsittely Uuden kotikunnan kotikuntakorvaustulot Uuden kotikunnan järjestämistään palveluista kotikuntalain nojalla perimät kotikuntakorvaustulot kuuluvat myyntituottoihin: Myyntituotot/Korvaukset kunnilta ja kuntayhtymiltä/kotikuntakorvaukset (tililuettelomalli ). Kirjanpidossa on perusteltua seurata näitä kotikuntalain muutoksen perusteella laskutettavia kotikuntakorvaustuloja tässä tiliryhmässä omalla erillisellä tilillä (esim tai joku vapaana oleva tilinumero, Kotikuntakorvaukset entiseltä kotikunnalta tms. tilin nimi) tai käyttäen muuta tilirakenteen tunnistetta erotteluun. Jos uusi kotikunta on järjestänyt palvelun kuntayhtymästä ja kuntayhtymä laskuttaa suoraan entistä kotikuntaa, myös tämän kuntayhtymän on perusteltua kirjata myyntituotot edellä esitetyllä tavalla Aikaisemman kotikunnan kotikuntakorvausmenot Aikaisemman kotikunnan kotikuntalain muutoksen perusteella maksettavat kotikuntakorvausmenot kuuluvat asiakaspalvelujen ostoihin kunnilta tai kuntayhtymiltä (tililuettelomallin tiliryhmä ). Aikaisemman kotikunnan on perusteltua seurata kotikuntalain muutoksen nojalla maksamaan velvoitettuja

17 17 kotikuntakorvausmenojaan omalla erillisellä tilillä kyseisessä tiliryhmässä: Palvelujen ostot/esim. Asiakaspalvelujen ostot, kotikuntalain kotikuntakorvaukset (vapaana oleva tilinumero 43xx, lisäksi sektorijako tilitunnisteella kunnilta tai kuntayhtymiltä riippuen laskuttajasta) Kustannusten seurantavelvoitteet Kotikuntakorvaustulojen sekä -menojen erillinen seuranta kirjanpidossa on välttämätöntä, sillä lakimuutosten kustannusvaikutuksia sekä vaikutuksia kuntien palvelujärjestelmään ja asiakkaiden asemaan tullaan seuraamaan. Seurannan tuloksista raportoidaan vuoden 2013 aikana ja niiden perusteella ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin Esimerkkejä kustannusten määräytymisestä Tehostettu palveluasuminen Kustannukset tilinpäätöksen mukaan Asiakas hakee hoitopaikkaa kunnasta X ja saa myöntävän päätöksen, kunta tarjoaa paikkaa tehostetun asumispalvelun yksiköstä. Asiakas hyväksyy tarjotun paikan, ilmoittaa paikan vastaanottamisesta ja muuttaa asumispalveluyksikköön. Palvelutalon kulurakenne viimeksi valmistuneen tilinpäätöksen mukaan: Henkilöstökulut 2,1 miljoonaa Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0,2 miljoonaa Suunnitelman mukaiset poistot 0,1 miljoonaa Osuus sosiaali- ja terveystoimen hallintokustannuksista 0,1 miljoonaa (ei osuutta yleis- eikä keskushallinnon menoista) Ulkoisia palvelujen ostoja 0,1 miljoonaa Sisäisiä laskutuksia netto (mm. kotisairaanhoito, siivous, taloushallinto) 0,7 miljoonaa Yhteensä 3,3 miljoonaa euroa Hoitopaikkamäärä 72, keskimääräinen käyttöaste 68 asiakaspaikkaa Yhden laitospaikan keskimääräinen yksikkökustannus =3,3 miljoonaa/68 = (133 /hoitopäivä), jota korotetaan julkisten palvelujen hintaindeksillä (sosiaali- ja terveydenhuolto) Palveluasunnon vuokra Palvelutaloon liittyviä vuokria ei oteta huomioon asiakasmaksutuloina, kuten ei myöskään oteta huomioon rakennuksen pääoma- huolto- lämmitys tai muuta rakennukseen liittyviä kustannuksia. Asiakasmaksun vähentäminen

18 18 Palvelutalon keskimääräinen asiakasmaksu vähennetään henkilökohtaisen asiakasmaksun mukaisena, jos kunta pystyy erittelemään asiakasmaksut henkilöille. Ellei asiakastasoista laskentajärjestelmää ole, käytetään edellisen tilinpäätöksen mukaisia keskimääräisiä ko. yksikön asiakasmaksuja, jotka ovat esimerkissä /vuosi. Lisäys/korjaus: Suositeltavaa olisi mainita, että osa palveluista on säädetty maksuttomiksi. Näin esim. vammaispalvelulain mukaisessa vaikeavammaisten palveluasumisessa, jossa asumiseen liittyvät erityispalvelut, jotka ovat välttämättömiä asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle säädetty maksuttomiksi Valtionosuuden vähentäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon perushinnat ikäryhmittäin vuonna 2011 (euroa/asukas): (lähde: Valtioneuvoston asetus /2010 5): Ikäryhmä Sosiaalihuolto Terveydenhuolto 0-6-vuotiaat 6 359,31 826, vuotiaat 294,55 895, vuotiaat 861, , vuotiaat 5 195, ,66 Yli 85-vuotiaat , ,60 Valtionosuusprosentti määräytyy kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 55 :n nojalla. Valtionosuusprosentti vuonna 2011 on 34,11 %. Kotikuntaa käyttävä asiakas on vuoden viimeisenä päivänä 78-vuotias, joten käytetään sen mukaista riviä. Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset vuonna 2011 ovat 9 259,09, jolloin vähennettäväksi määräksi vuoden 2011 valtionosuusprosentilla 34,11 % saadaan: 9 259,09 * 34,11 % = 3 158,28. Laskutushinta Laskutushinta/vuosi = Kustannuspohja asiakasmaksut sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus (+ indeksikorotus) - ( ,28) = ,72 euroa Esimerkiksi asiakas muuttaa 5. marraskuuta, jolloin laskutettavia päiviä on marraskuussa 26 ja joulukuussa 31, yhteensä 57 päivää. Laskutettava summa tältä vuodelta: Koko vuoden summa (32 141,72)* 57 / 364 = 5 033, Vanhainkoti Esimerkin lähtöoletukset ja tilinpäätöksen mukaiset kustannukset Asiakas (ikä muuttovuoden lopussa 90 vuotta) hakee hoitopaikkaa kunnasta X ja saa myöntävän päätöksen vanhainkodista. Asiakas hyväksyy hoitopaikan ja muuttaa hoitopaikkaan. Kunnalle X syntyy oikeus laskuttaa aikaisempaa kotikuntaa. Vanhainkodin kustannukset ovat viimeksi valmistuneen tilinpäätöksen mukaan seuraavanlaiset (tuhatta euroa) Vanhainkodin kustannusperusteeseen menoiksi luetaan mukaan Henkilöstökulut 3162,45 Palvelujen ostot 746,75 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 249,40 Muut toimintakulut 250,00

19 19 Sisäiset kulut 75,50 Vyörytyserät 44,95 Poistot 34,80 Yhteensä 4 563,85 Korvausperusteena olevista bruttokustannuksista vähennetään muut kuin varsinaisen toiminnan tuotot. Vanhainkodilla on keittiö, joka myy ateriapalveluja myös terveyskeskukselle Sisäiset myyntitulot 51 Laskutusperuste = toiminnasta aiheutuvat bruttokustannukset vähennettävät toimintatulot = 4 563,85 51 = 4 512,85 Vanhainkodissa on 92 asumispaikkaa, keskimääräinen käyttöaste on 89 asukasta, joten kustannusperuste per asiakas = / 89 = ,18, jota korotetaan julkisten menojen hintaindeksillä. Asiakasmaksujen vähentäminen Asiakasmaksut vähennetään asiakkaalle tehdyn asiakasmaksupäätöksen mukaisena. Asiakasmaksu on 500 / kk, / vuodessa. Valtionosuuden vähentäminen Valtionosuusprosentti määräytyy kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 55 :n nojalla. Valtionosuusprosentti vuonna 2011 on 34,11 %. Kotikuntaa käyttävä asiakas on vuoden viimeisenä päivänä 90-vuotias, joten käytetään sen mukaista riviä. Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset vuonna 2011 ovat ,69, jolloin vähennettäväksi määräksi vuoden 2011 valtionosuusprosentilla 34,11 % saadaan: ,69 * 34,11 % = 7 271,12. Laskutushinta Aikaisempaa kotikuntaa laskutetaan seuraavan kaavan mukaan: Kustannusperuste asiakasmaksut sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus = ,18 (+ indeksikorotus) (6 000, ,12) = ,06 /vuosi. Lopuksi Vammaisfoorumi toteaa edelleen oikeudellisesti relevantin faktan, joka on tuotu esille jo virallisissa lausunnoissa lainvalmistelun yhteydessä. Voimaan tullut kotikuntalain ja sosiaalihuoltolain uudistus ei kaikilta osin täytä sille asetettuja vaatimuksia turvata yksilön oikeutta vapaasti valita oma asuinpaikkansa, esim. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan ihmisoikeussopimuksen valossa. Erityisesti olemme esittäneet huolemme siitä, että kotikuntalain 3 ja 3 a :n kirjatun uuden asumisesta asumispalvelun avulla koskevan termin johdosta asuminen asumispalveluiden avulla laajentaa soveltamisalan piiriin kuuluvaa kohderyhmää. Myös

20 20 sosiaalihuoltolain 16 a sisältää uuden määritelmän ja säännöksen henkilöstä, joka ei ikänsä, vammaisuutensa tai muun sellaisen syyn vuoksi kykene asumaan siellä itsenäisesti voi hakea muutettavan kunnan palveluita ja muuttaa kyseiseen kuntaan, JOS palvelut hänelle myönnetään. Pykälä muodostaa kielteisessä päätöstilanteessa välillisesti muotoillun rajoitussäännön asuinpaikan vapaalle valinnalle niissä tilanteissa, joissa asiakas tarvitsee sosiaalipalveluita siitä, kunnasta jonne haluaa muuttaa. Missään ei ole todettu yksiselitteisesti mitä itsenäinen asuminen tarkoittaa ja toisaalta mitä sosiaalipalveluita säädöksellä tarkoitetaan. Kielteisessä päätöstilanteessa ne kuitenkin määrittävät rajoitteet kotikunnan tosiasialliselle valintaoikeudelle ja näin ollen perusoikeudelle, jonka rajoittaminen edellyttää sitä, että niistä on lain tasolla tarkkarajaisesti ja täsmällisesti säädetty. Toisaalta haluamme muistuttaa, että hallituksen esityksessä on otettu kanta, jonka mukaan voimassa olleen kotikuntalain rajoitussäännöksen pysyttämiselle ei voitu katsoa olevan painavia yhteiskunnallisia tarpeita tai sen olevan perusteltua henkilön sosiaalisten perusoikeuksien toteuttamiseksi varsinkin, jos kuntien välinen kustannus voidaan jakaa siten, ettei palveluiden saatavuus olennaisesti vaarannu. Koska hallituksen esityksen perusteluosioissa on useassa eri kohdin kiinnitetty huomiota asiakkaan tarpeiden ja tahdon huomioimiseen sosiaalipalveluita myönnettäessä, vaikkakin osin ristiriitaisesti ja epäselvästi, eivät nämä kuitenkaan yllä pykälätasolle, jossa mitataan kansalaisen oikeusturva. Näin ollen, Vammaisfoorumi toivoo, että esittämämme korjausehdotukset ja muutokset erityisesti määritelmien täsmentämisen ja selkeyttämisen osalta huomioidaan soveltamisohjeen valmistelussa. Täsmälliset, tarkkarajaiset termit ja määritelmät sekä esimerkit helpottavat toimeenpanevan viranomaisen oikeasisältöistä lainsoveltamista, joka turvaa parhaalla mahdollisella tavalla toimeenpanossa asiakkaan oikeusturvan. VAMMAISFOORUMI RY Merja Heikkonen puheenjohtaja Pirkko Mahlamäki pääsihteeri Erityisasiantuntija: Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto ry, p

Helsinki 21.2.2011 2 / 2011

Helsinki 21.2.2011 2 / 2011 TERVEYSMINISTERIÖ KUNTAINFO Helsinki 21.2.2011 2 / 2011 Pitkäaikaista laitoshoitoa, asumispalveluja tai perhehoitoa tarvitsevien henkilöiden oikeus vaihtaa kotikuntaa ja asuinpaikkaa Kotikuntalakia (201/1994)

Lisätiedot

Helsinki 21.2.2011 2 / 2011

Helsinki 21.2.2011 2 / 2011 KUNTAINFO Helsinki 21.2.2011 2 / 2011 Pitkäaikaista laitoshoitoa, asumispalveluja tai perhehoitoa tarvitsevien henkilöiden oikeus vaihtaa kotikuntaa ja asuinpaikkaa Kotikuntalakia (201/1994) ja sosiaalihuoltolakia

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Sosiaali- ja Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Tampere Pia-Liisa Heiliö Neuvotteleva virkamies 12.5.2015

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012 Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan Infotilaisuus 23.2.2012 Maritta Koskinen 1 Taustaa palvelusetelille Aiemmat säädökset palvelusetelistä vuonna 2004 Laajentui vuonna 2008 Palvelusetelilaki (569/2009)

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Ohje vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toteuttamisesta Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueella

Ohje vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toteuttamisesta Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueella Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 20.9.2011 98 Ohje vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toteuttamisesta Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueella 1 Sisällysluettelo 1. Järjestämisvelvollisuus

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Lihastautia sairastava sosiaalihuollon asiakkaana toteutuuko asiakkaan itsemääräämisoikeus

Lihastautia sairastava sosiaalihuollon asiakkaana toteutuuko asiakkaan itsemääräämisoikeus Lihastautia sairastava sosiaalihuollon asiakkaana toteutuuko asiakkaan itsemääräämisoikeus Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito. Konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere talo. 17.11.2011 Elina Akaan-Penttilä,

Lisätiedot

Lastensuojelun kustannusten jako asiakasmaksut, perintä ja kuntien välinen kustannusvastuu sosiaali- ja opetustoimessa

Lastensuojelun kustannusten jako asiakasmaksut, perintä ja kuntien välinen kustannusvastuu sosiaali- ja opetustoimessa Lastensuojelun kustannusten jako asiakasmaksut, perintä ja kuntien välinen kustannusvastuu sosiaali- ja opetustoimessa Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen oppilaiden kotikunnan maksuosuuden määräytyminen

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeushanke - kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttaminen. Kuntamarkkinat 9-10.9.2015 Sami Uotinen Johtava lakimies

Itsemääräämisoikeushanke - kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttaminen. Kuntamarkkinat 9-10.9.2015 Sami Uotinen Johtava lakimies Itsemääräämisoikeushanke - kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttaminen Kuntamarkkinat 9-10.9.2015 Sami Uotinen Johtava lakimies HE 108/2014 Itsemääräämisoikeustyöryhmä luovutti loppuraporttinsa

Lisätiedot

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 1 Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 20.5.2008 Lakimies Tuomas Möttönen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Johdon tukipalvelut - 2008 Hallinto-oikeuden toimivalta lastensuojeluasioissa

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

VALAS2015 2104Luonnos

VALAS2015 2104Luonnos KYSELY VAMMAISIA HENKILÖITÄ KOSKEVAN SOSIAALIHUOLLON ERITYISLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISTA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN MUISTIOSTA (http://stm.fi/lausuntopyynnot) VALAS2015 2104Luonnos 1. Taustatiedot 1. Vastaajatahon

Lisätiedot

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015 Kela Terveysosasto Lainmuutoksen tavoitteet Vammaisetuuksien määräytymisperusteiden selkeyttäminen Etuuksien kohdentumisen oikeudenmukaisuus kasvaa Etuuksien hakeminen

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

Ensisijainen. Ensisijainen. Ensisijainen

Ensisijainen. Ensisijainen. Ensisijainen Ensisijainen Sosiaalihuoltolaki esim. sosiaalityö kotipalvelut asumispalvelut laitoshuolto vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta Ensisijainen Vammaispalvelulaki

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Eija Puutinen Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Luento Kaste-hankkeen teemapäivässä 14.1.2010 Julkisen laitoshoidon vaikutus Kelan etuuksiin sairaanhoidosta

Lisätiedot

Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa

Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa Satu Syrjälä Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 13.01.2016 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Satu Syrjälä, PEOL 21.1.2016

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena. Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013

Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena. Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013 Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013 IHMISOIKEUS kansainvälisessä ihmisoikeussopimuksessa taattu oikeus (Suomi sitoutunut n. 40 sopimukseen)

Lisätiedot

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Palvelusuunnitelma prosessina (laaja tulkinta) Palvelusuunnitelma lomakkeena tai sähköisenä järjestelmänä (suppea tulkinta) Ajattelutavan

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely 1(7) Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä on mahdollista edetä vastaamatta kaikkiin kysymyksiin,

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI

VANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI TUOTTAJAN OHJE 1 27.1.2011 2. ( 5 ) VANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI Taustaa Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) tuli voimaan 1.8.2009.

Lisätiedot

11-20 tuntia/kk. 5-10 tuntia/kk

11-20 tuntia/kk. 5-10 tuntia/kk JUUPAJOEN KUNNAN SOSIAALIPALVELUIDEN ASIAKASMAKSUT 1.1.2015 (keltaisella merkityt muutoksia/tarkennuksia) Sosiaalihuoltolain (388/2008) mukaisista palveluista perittäviä maksuja, korvauksia ja vuokria

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1 (6) Sisältö 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut... 3 2 Kuljetuspalvelu... 3 3 Asuminen... 4 3.1 Pysyvä asuminen... 4 3.2 Vaikeavammaisen tilapäinen asuminen (esim. asumisharjoittelu

Lisätiedot

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä.

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä. 1 of 8 18/04/2011 11:33 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1977» 28.1.1977/119 28.1.1977/119 Seurattu SDK 293/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Rintamasotilaseläkelaki

Lisätiedot

Poimintoja lainsäädännöstä

Poimintoja lainsäädännöstä Poimintoja lainsäädännöstä Perustuslaki 731/1999 6 7 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon,

Lisätiedot

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011 NASTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.20111 Sisällysluettelo Keskeiset periaatteet viranhaltijoille....... 2 Asianomaisasema.

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Lakimies Mika Välimaa, Kynnys ry Salo, 27.2.2014 1 Lait ja asetukset Sosiaalihuoltolaki Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380

Lisätiedot

KOTIKUNTALAKI UUDISTUU - kotikuntalain ja sosiaalihuoltolain muutokset. Lohja 25.5.2011 / Järvenpää 26.5.2011 Sami Uotinen Neuvotteleva lakimies

KOTIKUNTALAKI UUDISTUU - kotikuntalain ja sosiaalihuoltolain muutokset. Lohja 25.5.2011 / Järvenpää 26.5.2011 Sami Uotinen Neuvotteleva lakimies KOTIKUNTALAKI UUDISTUU - kotikuntalain ja sosiaalihuoltolain muutokset Lohja 25.5.2011 / Järvenpää 26.5.2011 Sami Uotinen Neuvotteleva lakimies Esityksen sisältö Yleistä sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön

Lisätiedot

LAITOS- JA AVOHOIDON SEKÄ YKSITYISEN JA JULKISEN PALVELUN VÄLI- NEN RAJANVETO

LAITOS- JA AVOHOIDON SEKÄ YKSITYISEN JA JULKISEN PALVELUN VÄLI- NEN RAJANVETO 4900 N:o 1241 Liite LAITOS- JA AVOHOIDON SEKÄ YKSITYISEN JA JULKISEN PALVELUN VÄLI- NEN RAJANVETO 1. Laitoshoito Henkilölle järjestetty hoito on laitoshoitoa aina kun hoito on järjestetty sairaalan tai

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirrosta tehtyä perusturvalautakunnan tekemää päätökseen 14.2.2013

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen

Lisätiedot

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA ANONYMISOITU PÄÄTÖS 10.06.2016 Dnro OKV/572/1/2015 1/5 KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA Kirjoituksessaan 10.4.2015 oikeuskanslerille kantelija arvostelee peruspalvelukuntayhtymän (jatkossa kuntayhtymä)

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAIN UUDISTUS

VAMMAISPALVELULAIN UUDISTUS VAMMAISPALVELULAIN UUDISTUS Henkilökohtainen apu ja palvelusuunnittelu Tampere 1.6.2009 johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Vammaispalvelulain uudistus Osa vammaislainsäädännön

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Asumispalveluiden järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolain (1982/710) 17 ja asetuksen (1983/607) 10 säädöksiin, joiden mukaan kunnan on huolehdittava

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

1. Ratkaista toimialallaan kaupungille kuuluvat asiat, ellei niitä ole tällä johtosäännöllä määrätty sen alaisen viranhaltijan ratkaistavaksi.

1. Ratkaista toimialallaan kaupungille kuuluvat asiat, ellei niitä ole tällä johtosäännöllä määrätty sen alaisen viranhaltijan ratkaistavaksi. HEINOLAN KAUPUNKI KUNNALLINEN III/PER SÄÄNTÖKOKOELMA Sosiaali- ja terveystoimi Kaupunginvaltuuston 17.11.2008 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 9.2.2009 hyväksymä muutos Kaupunginvaltuuston 11.5.2009 hyväksymä

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon (YAH) palveluseteli. 12.5.2014 Vanhusneuvoston kokous

Ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon (YAH) palveluseteli. 12.5.2014 Vanhusneuvoston kokous Ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon (YAH) palveluseteli 12.5.2014 Vanhusneuvoston kokous YAH:n asiakkuus Asiakas on oikeutettu ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon palveluihin silloin, kun asiakas

Lisätiedot

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. SAS työryhmän tehtävät... 1 3. Asumispalvelun hakeminen, asiakkaan

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus muistisairaan oikeuksista

Ajankohtaiskatsaus muistisairaan oikeuksista Ajankohtaiskatsaus muistisairaan oikeuksista Anna Mäki-Petäjä-Leinonen Perheoikeuden dosentti, tutkija Helsingin yliopisto Alustuksen rakenne Itsemääräämisoikeuslaki Sosiaalihuoltolaki Vanhuspalvelulaki

Lisätiedot

Päätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN TARKISTAMISESTA JA KORJAAMISESTA VUOSINA 2010 JA 2011 ELATUSAVUN TAKAISINPERINTÄASIASSA

Päätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN TARKISTAMISESTA JA KORJAAMISESTA VUOSINA 2010 JA 2011 ELATUSAVUN TAKAISINPERINTÄASIASSA Päätös VM/324/02.02.06.00/2011 Kuntaosasto 2.3.2011 Kunnanhallitukselle PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN TARKISTAMISESTA JA KORJAAMISESTA VUOSINA 2010 JA 2011 ELATUSAVUN TAKAISINPERINTÄASIASSA

Lisätiedot

Ohje 1/2015 1 (6) Dnro 6174/06.00.00.02/2014 6.2.2015. Jakelussa mainituille

Ohje 1/2015 1 (6) Dnro 6174/06.00.00.02/2014 6.2.2015. Jakelussa mainituille Ohje 1/2015 1 (6) Jakelussa mainituille Yksityistä sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan lainsäädännön soveltaminen yksityisten koulutuksen järjestäjien tuottamiin sosiaali- ja terveyspalveluihin Taustaa

Lisätiedot

SOPIMUS KEHITYSVAMMAISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISESTA ASUMISPALVELUSTA

SOPIMUS KEHITYSVAMMAISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISESTA ASUMISPALVELUSTA SOPIMUS KEHITYSVAMMAISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISESTA ASUMISPALVELUSTA 1. Sopimuksen osapuolet Palvelun tilaaja Kinnulan kunta/perusturva Keskustie 45 43900 Kinnula Y-tunnus: 0242816-6 Yhteyshenkilö sopimusasioissa:

Lisätiedot

Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 17.2.2010 18.2.2010 Muutto Suomesta Onko kyse tilapäisestä vai vakituisesta muutosta? Kela saa maistraatilta tiedon vakituisen

Lisätiedot

LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ

LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 42 16.11.1999 LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ 1. Lausuntopyyntö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä pyytää kuntajaostolta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen. Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen. Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4 2 Kuljetuspalvelun tavoite ja laajuus Kuljetuspalveluiden tavoitteena on edistää ja ylläpitää

Lisätiedot

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE Yleistä palvelusetelistä: Palveluseteli on yksi kuntien käytössä oleva varhaiskasvatuksen järjestämistapa. Hausjärvellä varhaiskasvatuksen palvelusetelin

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. PALVELUASUMISEN KÄSITTEET JA VALTAKUNNAN LINJAUKSET...

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Ohjeet palvelutuottajien hakumenettelyyn

Ohjeet palvelutuottajien hakumenettelyyn Ohjeet palvelutuottajien hakumenettelyyn Hakeminen palvelusetelilain mukaiseksi lasten päiväkoti/ryhmäperhepäivähoidon palveluntuottajaksi Hakulomake ja liitteet Palvelusetelillä toimivaksi palveluntuottajaksi

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto: Aikuissosiaalityön päällikkö Puh. 044 577 2746, ma-ti, to-pe klo 9.00 10.00 Työnjohto ja hallinto Vakituiset ja tilapäiset asumispalvelusijoitukset (sis. myös Vpl:n

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 21.4.2015 45 Korvaa 18.6.2013 80 vahvistetun delegointisäännön Keuruun kaupunki 2 Perusturvalautakunnan toimialan delegointi / lastensuojelun

Lisätiedot

Hallintolaki. 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty

Hallintolaki. 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty Hallintolaki 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty Hallintolaki Tuli voimaan 1.1.2004 Sovelletaan voimaantulon jälkeen vireille tulleisiin asioihin Samalla kumottiin hallintomenettelylaki (598/1982)

Lisätiedot

Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa. Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013

Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa. Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013 Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013 Esityksen sisältö 1. Henkilön hoito-oikeuden peruste Suomessa 2. Hoitokustannusten

Lisätiedot

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 1(10) Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki,vammaispalvelut (Sote-lautakunta, 16.12.2015, 165) Ohj 2(10) SISÄLTÖ JOHDANTO

Lisätiedot

Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen

Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 316/02.05.00/2015 37 Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen Johtava sosiaalityöntekijä Hannele Elo-Kuru 4.3.2015: Lastensuojelulain (13.4.2007/417)

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki 1 Toimeentulotuki turvaa välttämättömän toimeentulon Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Jokaisella Suomen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot