Oikeuslaitospäivä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oikeuslaitospäivä 15.3.2013"

Transkriptio

1 Oikeuslaitospäivä Jutun kirjaamisesta sen arkistointiin - ilman aiheetonta viivytystä Asianaj aja Timo Mella, Asianajotoimisto Karvo & Mella Oy Hyvät oikeuslaitoksen toimijat Oikeuslaitoksen kaikki toimijat ovat yksimielisiä siitä, että juttujen joutuisaa käsittelyä ei ole tyydyttävällä tavalla ratkaistu. Eri syistä erityyppiset jutut eri käsittelyvaiheessa kestävät liian pitkään. Juttujen ruuhkautumiskehitys on ollut yleismaailmallinen ilmiö. Keskustelua käydään oikeuslaitoksen ohella lähes kaikissa julkisen sektorin asiantuntijaorganisaatioissa. Ongelmat koetaan samantyyppisesti niin, että suurta asiamäärää ei ehditä käsittelemään riittävän joutuisasti. Tuomioistuimissa käsiteltyjen juttujen ratkaisut ovat laadullisesti parantuneet. Keskustelua on toisaalta ollut siitä, että pitkät ja yksityiskohtaiset tuomiot vievät liiaksi tuomareiden työaikaa. Yleinen hokema on, että oikeuslaitoksen resurssit eivät riitä juttujen joutuisaan käsittelyyn. Lisäksi on esitetty, että resurssit kohdentuvat ja/tai jakautuvat juttumääriin nähden väärin. Resursseja koskevassa keskustelussa on esitetty asianajajiin kohdistuvia moitteita siitä, että juttuja vireille pantaessa niitä ei tutkitaja valmistella kunnolla. Tämä olisi vaikuttanut sekä ratkaistavan jutun käsittelyaikaan että mahdollisuuksiin käsitellä huonosti valmisteltujen juttujen sijaan tuonakin aikana muita juttuja. Rikosjuttujen kestoon liittyvistä asioista on niin paljon ja niin hyviä kannanottoja, että en tarkoituksella lausu niistä mitään muuta kuin esittelemällä yhden juttuesimerkin esitykseni lopussa.

2 Riita-asioissa eniten viivästymistä kohdistuu laajoihin riita-asioihin. Tekemäni kysely eräille käräjätuomareille täsmentää juttukohtaisen viivyttävän menettelyn sisältöä eräiden esimerkkien avulla. Juttujen kestoon koetaan vaikuttavan sellaiset sinällään oikeudenkäynnin aloittamiskynnyksen ylittävät haastehakemukset, joista kuitenkin puuttuu kantaj an kannanotto oikeuskysymykseen. Niissä voi olla virheitä tai puutteita jo aivan perustiedoissa. Esimerkkinä lastenhuoltoa koskeva asia, jossa ei tiedetä, onko kyse sopimuksen vai aiemmin tehdyn päätöksen muuttamisesta. Toisena kestoon vaikuttavana ovat liian laajat haastehakemukset, joihin kirjoitetaan liikaa todistustosiseikkoja ja niihin liittyviä väitteitä. Ongelmallisiksi koettuihin haastehakemuksiin kirjoitetaan sivukaupalla todistelua ja referoidaan lainsäädäntöä esitöineen, joiden esittely kuuluisi vasta pääkäsittelyvaiheeseen. Moitteita tulee myös siitä, että kirjallisessa valmistelussakaan avustajat eivät välttämättä vastaa edes täsmäkysymyksiin ja että avustajat joutuvat valmisteluistunnossa varaamaan tilaisuuden lausua esiin nostetusta seikasta vielä sen jälkeen, kun avustaja on varmistanut asian istunnosta poissa olevalta päämieheltään. Kynnys päästää jutut pääkäsittelyyn koetaan turhan korkeaksi. Vastausten määräaikoihin ei yleisesti ottaen katsottu liittyvän jutun kestoon vaikuttavia ongelmia, joskin osa avustajista pyytää pidennettyä jatkoaikaa säännönmukaisesti. Istuntoaikatauluissa avustajien toivottiin huomioivan jo juttua vastaanottaessaan, että kiireesti käsiteltäville asioille löytyy kalenterista tilaa. Juttujen kesto valmisteluistuntoon saakka koettiin riippuvan käräjäoikeuden työtilanteesta. Ongelmatilanteet ovat palautteen perusteella poikkeuksellisia. Selvästi yleisempi käsitys oli se, että asianajajien työ koettiin asianmukaiseksi. Eräitä mainitsemisen arvoisia hyveitä oli se, että yhteistyö laatuhankkeissa koettiin onnistuneeksi ja avustajien keskinäiset välit koettiin ongelmattomiksi ja menettely rehelliseksi. Kuten lausumastani ilmenee, olen torjumassa sellaisen käsityksen syntymistä, että juttujen viipymisen syy olisi asianajajissa. Suomalaisen asianajajakunnan historiikissa (Pihlaj amäki 2009) ennustettiin asianajajakuntaa koskevan suuren murroksen olevan ohi. Muutosten ennustettiin kulkevan samaan suuntaan kuin suomalainen yhteiskunta yleensä. Tulevaisuuteen vaikuttavana nähtiin kansainvälistyminen myös pienemniissä toimistoissa. Odotuspaineita nähtiin myös asianajajilta edellytettävissä ammatillisissa valmiuksissa. 2

3 3 Tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitea 2003:3 pohti vastauksia oikeuslaitoksen uusiin ja kasvaviin osaamisvaatimuksiin myös oikeudenkäyntiavustajien osalta. Tältä pohjalta toteutui asianajajakunnan kannalta merkittävä muutos lupalakimiesjärj estelmän käyttöönotolla ja valvonnan muutoksilla. Oikeus oikeudenmukaiseen ja viivytyksettömään oikeudenkäyntiin on turvattu perusoikeutena. Oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin toteutetaan rinnakkain oikeudenkäytön tehokkuusvaatimuksen kanssa. Jo tehdyt muutokset ja esille tulleet muutosehdotukset vaikuttavat oikeuspalvelujen sijoittumiseen ja saatavuuteen. Kun muutoksiin liitetään monimuotoiset tietotekniikan jatkuvat muutokset ja kehitys, tuntuu murrosvaihe jatkuvan edelleen. Asianajajataustani Lapin maakunnassa vaikuttaa näkökulmaani asiaan. Näkökulma, odotukset ja kannanotot voivat olla aivan jotain muuta kuin mitä pääkaupunkiseudulla toimivien asianajajien vastaavat ovat. Paljon on yhteistä vaikka huolten aiheet ovat usein kovin erilaisia. Ajankohtaisia oikeuslaitostakin sivuavia asioita Pohjois-Suomessa ovat valtion eristämät alueet (Lapin Kansa ). Poliisi- ja rajavartiostopalveluiden lakattua kylien asukkaat ovat kokeneet turvattomuuden konkreettisena uhkana normaaliin jokapäiväiseen elämiseen. Korjausliike tehtiin nopeasti niihin kyliin, joissa asukkaat nostivat asian jullcisuuteen. Toinen huomiotaja kansalaiskeskustelua herättänyt juttu on parhaillaan vireillä siitä, miten järjestelmän resursseja kohdistetaan kansalaisten vähäisempänä pitämiin asioihin (tässä tapauksessa kalastuksen valvontaan), kun vakavampiin epäkohtiin ei tunnu riittävän resursseja. Kaiken julkisen sektorin toiminnan ja niin myös oikeuslaitoksen osalta olemassa olevaksi ja tulevaisuuden haasteeksi on nimetty resurssien puute. Rankinimin resurssien puute koetaan arjessa syrjäisillä alueilla, kun jo totutut palvelut kokonaan lakkaavat. Alueellisesti oikeusturvan toteutuminen koetaan sitä epävarmempana, mitä etäisempiä oikeuspalvelujen tuottajat ja oikeudenjakaja on. Kysymys ei ole niinkään tuttu tuomari ilmiöstä vaan siitä, että kaukana tehdyt painotukset ja annetut ratkaisut eivät kohtaa alueen ihmisten ja yritysten arkea. Oikeudenmukaisuus joutuu koetukselle, kun oikeudellisia palveluja joudutaan hankkimaan yhä etäämpää. Myös etäämpää annettavia tuomioita vieroksutaan ja niitä kyseenalaistetaan. Alueellinen näkökulma on pidettävä mielessä. Sillä voi olla suurtakin vaikutusta muutoksenhakuherkkyyteen. Asianaj aj akunnan on osaltaan vahdittava sitä, miten oikeuslaitos sijoittuu tulevaisuudessa Karsinta käräjäoikeuksien määrän suhteen on nimittäin vahvasti vireillä. Oilceusoloja Suomessa käsittävässä Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen katsauksessa 2009 käsitellään yleisön käsityksiä ja kokemuksia oikeuslaitoksestaja perehdytään oikeuslaitoksen toimijoihin erityisesti siitä n ökul asta, miten ihmiset pääsevät oikeuksiinsa ja saavat apua oikeudellisiin ongelmiinsa. Kokonaisarvio asianajopalveluista ei sisällä moitetta siitä, että jutut asianajajastajohtuvasta syystä

4 4 kestäisivät liiaksi. Arvio on tehty Suomen Asianajajaliiton teettämien asiakastyytyväisyyttä koskeneen selvityksen 2004 ja Asianajajatutkimuksen 2007 pohjalta. Vuoden 2012 Asianajajatutkimus osoittaa sekin asiakastyytyväisyyttä toimeksiantojen hoitamiseen. Juttujen keston on koettu olevan asianajajasta riippumattomia. Ruotsissa tehty asianajajatutkimus 2012 on samansuuntainen. Myös päätöksentekijöistä (poliitikot, johtavat virkamiehet, syyttäjät, tuomarit ym.) kahdeksan kymmenestä katsoivat asianajajilla olevan erittäin tai melko korkea pätevyys rikos- ja riitajutuissa. Asianajajan toimeksiannon kesto ja jutun kesto tuomioistuimessa kulkevat yleensä käsi kädessä. Molemmat vaikuttavat toisiinsa. Matti Kunnas on tuoreessa väitöskirjassaan Asianajajan näkökulma lainkäyttöön käsittelyt riita-asioiden joutuisuutta valottamalla oikeudellisen työnjaon sisältöä tavalla, johon tuomioistuinasioita hoitavat asianajajat voivat käsittääkseni varauksetta yhtyä. Asianajajan näkökulma on tapaohjeitten pohjalta selkeä. Prosessit on saatava vietyä läpi kohtuullisessa ajassa ja tuottamatta suuria kustannuksia asiakkaille. Kunnas perustellusti toteaa, että tästä kantaa vastuun asianajajan ohella jutun tuomari, koska tuomarille kuuluu prosessinjohto asiassa. Asianajajan ammattitaitoon kuuluu tietysti lainsäädännön tunteminen ja ainakin kyky löytää juttuihin liittyvät oikeusohjeet, lainsäädäntö ja oikeustapaukset. Toimeksiannossa sovitaan päämiehen kanssa siitä, mihin jutun hoitamisella pyritään. Tuomioistuintie on yksi vaihtoehtoinen tie toimeksiannon hoitamiseen. Huomattava osa jutuista on kuitenkin sellaisia, joihin tuomioistuin ei liian hitaana menettelynä tai muusta syystä lainkaan sovellu. Riidan sovinnollinen ratkaiseminen on asianajotyössä tavallista. Sovinto on helpommin saavutettavissa, jos oikeudellista palvelua on helposti ja läheltä saatavissa. Usein käy niin, että tuomioistuinvaihetta edeltävissä sovintoneuvotteluissa monet sellaisetkin perustelut, jotka eivät tulisi lainkaan esille oikeudenkäynnissä, voivat tosiasiallisesti johtaa asian sovinnolliseen ratkaisuun ilman tuomioistuinkäsittelyä. Tuomioistuinasioiksi kehittyvien juttujen asianajoon kuuluu sellaisia oikeusjärjestyksen hyväksymiä elementtejä, jotka saattavat tuomarin ja erityisesti eettisestä näkökulmasta näyttäytyä virheelliseen tai väärään lopputulokseen (tuomioon) johtavina. Matti Kunnas on käsitellyt (tätäkin) aihetta niin ansiokkaasti, että tyydyn viittaamaan hänen väitöskirjansa (sivulle 35). Oikeusj ärj estyksen sallimien menettelysäännösten käyttäminen tulee tiedostaa ja asianajajan tulee päämiehensä etua ajaessaan niitä myös käyttää. Asianajajien ilmoitukset sovintoyrityksistä voivat näyttäytyä tuomioistuinkäsittelyyn johtaneissajutuissa siltä, kuin sovintoa vireillä olevaan oikeusriitaan ei ole kylliksi haettu. Tuomareiden tulee kuitenkin huomioida tapaohjeittemme kielto vedota sovintoneuvottelussa tehtyyn sovintotarj oukseen. Keskusteltaessa tuomioistuimessa sovintoneuvottelujen käymisestä ja sovintoyrityksistä lipsahtaa helposti siihen, että

5 5 sovintotarjous tulee tuomarin tietoon. Tällöin syntyy ainakin epäily siitä, että sovintotarjouksen tehnyt asianosainen tyytyisi tuomioon, jonka lopputulos vastaisi hänen tekemäänsä sovintotarjousta. Tämän kaltaisessa tilanteessajoutuisuus kävelisi tapaohjeittemme suojelemanja oikeudenmukaiseksi menettelyksi koetun hyveen yli. Äskeiset tilannekuvaukset pyrkivät selventämään eräitä taktisia syitä menettelytapoihimme. Joutuisuus ja taloudellinen menettelytapa ovat tapaohjeittemme mukaan asianajajien velvollisuutena. Säännöstasolla joutuisuusvelvoite ilmenee OK 15:10 ja 21:6, ROL 9:3~, Asianajajalain 5~ sekä TO 4.1 ja TO 4.2 kohdista, jotka kuuluvat seuraavasti TO 4.1 Tehtävät on hoidettava huolellisesti, täsmällisesti, tarpeellisella joutuisuudella sekä tarpeettomia kustannuksia aiheuttamatta. TO 4.2 Asianajaja on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään ammattitaitoaan sekä seuraamaan oikeuskehitystä erityisesti niillä oikeudenaloilla, joilla hän toimii. Asianajajan on osallistuttava säännöllisesti täydennyskoulutukseen. Asianajaja ei saa ottaa tehtävää vastaan, jos hänellä ei ole sen edellyttämää ammattitaitoa tai jos hän ei muulla tavoin kykene huolehtimaan tehtävän asianmukaisesta hoitamisesta. Asianaj aj aliiton valvontalautakunnassa tavallisinimat valvontatapaukset koskevat viivyttelyä tai sitä, että yhteydenpito ja asiakasinformaatio eivät pelaa. Näyttäisi siltä, että ammatillinen osaamisen ja juttuun sitoutumisen puute eivät ainakaan suoranaisesti ilmene valvonnassa. Mahdollista tietysti on, että viivyttely liittyy taitamattomuuteen, mutta yhtä hyvin kyse voi olla juttujen ruuhkautumisesta kuten oikeuslaitoksen muillakin toimijoilla. Kannanottoja asianaj ajien suhtautumisesta oikeudenkäyntiasioihin on viime aikoina kuulunut ylimpien oikeuksien tuomareilta. On sanottu, että meillä olisi suoraan sanoen aika lepsu asianajokulttuuri. On myös sanottu, että tuomarin työssä näkee hyvin monenlaista asianajotyötä, ja valitettavan paljon myös huolimattomuutta tai ehkä paremminkin huolettomuutta. Jotkut asianajajat eivät näytä juuri panostavan esimerkiksi valituslupahakemusten laatimiseen. Arveluna on esitetty, että kyse ei ole osaamattomuudesta, vaan jonkinlaisesta työhön sitoutumattomuudesta. Keskustelu osaamisesta ja sitoutumisesta on jatkunut jo jonkin aikaa. Pihlajamäen historiikki asianaj aj akunnastamine kertoo 1980 luvulta alkaneesta ammattimaisenm-iasta otteesta ja sitoutumisesta asianajaj atyöhön. Historiikissa kuvataan, miten prosessiuudistukset 1990 luvulla toivat mukanaan osaavien asianajajien vaatimuksen tuomioistuinjuttuihin.

6 6 Asianajotoiminnan sääntelyn vaihtoehtoja selvitettäessä asianajajakunnan ammattitaitoa ja sitoutumista on pidetty annettuna. Niiden todetaan olevan se tekijä, joka erottaa asianajajakunnan muista oikeuspalvelujen tuottajista. Lupalakimiesj ärjestelmän tultua voimaan ammattitaidon ylläpitämistä koskeva vaatimus ulottuu myös lupalakimiehiin, joskin vaatimus tuntiperusteisesta säännöllisestä täydennyskouluttautumisesta puuttuu. Peräänkuulutettua osaamisen vaatimusta ei jostakin syystä näinkään tuoreessa uudistuksessa haluttu ulottaa kaikkiin toimijoihin. Edellä viitattu osaamattomuuteen ja sitoutumattomuuteen liittyvä kritiikki on liittynyt lähinnä korkeimman oikeuden valituslupavaiheeseen. Asianajajan työssä on lopulta harvoin juttuja, joissa valituslupatie on todellinen vaihtoehto jutun voittamiseen. Valituslupapyyntöjä tulee tehtäväksi todella harvoin. Käsitykseni on, että tunnolliselle asianajajalle jokaisen valituslupapyynnön laatiminen on niin haastava tehtävä, että siihen paneudutaan aikaa ja vaivaa säästämättä. Se on tyypillisesti asianajotyössä vaihe, jossa työtä joudutaan tekemään myös korvauksetta. On silti ymmärrettävää, että huolettomasti tehdyt hakemukset samoin kuin turhat uusinnat hovioikeudessa eivät ansaitse ymmärrystä. Oikeuslaitoksen vaihtoehtoja on ruuhkautumiskehityksen ja säästötavoitteiden johdosta pakko tutkia. Kaikki tutkimukset eivät välttämättä tule asianajajakunnan tietoon, vaikka niiden tutkimustulokset voisivat helpottaa asianajajia oikeuslaitoksen toimijoina sitoutumaan menettelyyn, joka tuomioistuimissa on todettu helpottavan jutun käsittelyä vaikkapa juuri käsittelyajan pituuteen. Esimerkkinä voin mainita Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkij atohtorina nykyisin toimivan Petra Pekkasen väitöskirjatutkimuksen vuodelta Hän on tutkinut muun ohella eri toimijoiden rooleja ja vastuita tuomioistuinjuttujen käsittelyaikojen kannalta Helsingin hovioikeudessa ja vakuutusoikeudessa. Tutkimuksessa näkyy tuotantotaloudellinen prosessin kehittämisen näkökulma. Pekkasen väitöskirjasta ei löydy asianajajien toimintaan liittyvää yhteyttä. Ja miksi löytyisikään, kun tutkimus koski mainittujen oikeuksien sisäisiä työtapoja ja menetelmiä. Näkökulma on ollut tuomioistuimen sisäisessä kehittämisessä. Juttujen paremman haltuunoton ja aikataulutuksen kehittämiseen ovat kuitenkin liittyneet myös asianaj ajat. Tutkimuksen mukaan käsittelyaikojen viivästymisten vähentymisessä saatiin merkittäviä tuloksiajo tuomioistuimen sisäisen kehittämisen kautta. Visiot tulevaisuudesta lähtevät tavoitellusta oikeusturvasta (resursseista). Oikeuslaitos hakee ratkaisua siihen, että jutut saataisiin laillisesti käsiteltyä. Vaatimus tähän tulee YK:n KP- sopimuksesta, Euroopan ihmisoikeussopimuksesta ja tietysti Suomen perustuslain 21 :stä. Poliittiset puheet oikeudenmukaisista oikeusoloista tarkoittavat suoraan sanottuna sitä, että rahat loppuvat kesken eikä meillä ole tulevaisuudessa varaa pyörittää nykyisenkaltaista julkista sektoria. Resursseista riippumatta oikeuslaitos pyrkii tuottamaan laadukkaita ratkaisuja. Jotta kaikki tuomioistuimen ratkaistavaksi viedyt

7 7 jutut voidaan tutkia kunnolla ja riittävän joutuisasti, on resurssien käyttö ja ratkaisujen laatu kaikkien oikeuslaitoksen toimijoiden haasteena. Asianajajiin kohdistettu arvostelu on tietysti perusteltua, kunhan arvostelua ei yleistetä. Yhtä lailla perusteltua on myös tuomareihin, syyttäjiin ja esitutkintaviranomaisiin kohdistuva arvostelu, kunhan tätäkään arvostelua ei yleistetä. Ammattitaitoa ja osaamista ylläpitävän koulutuksen valvonta on käytännössä hankalaa. Asianajajaliitossa on käyty keskusteluja siitä, miten täydennyskouluttautumisen toteumista voitaisiin seurata ja siitä, onko asia sen laatuinen, että sitä tulisi tai voisi erityisesti valvoa. Kyse on tietysti valvontatyön määrästä, mikä vapaaehtoistyönä merkittävältä osin toteutettuna on nykyiselläänlcin aivan poikkeuksellista. Helpoin tapa voisi olla se, että yhtiömuodossa asianaj otoimintaa harjoittavat liittäisivät lupaehtojen mukaan liitolle toimitettavien tilinpäätöstietojen oheen vakuutuksen siitä, että täydennyskoulutusvelvoite on kaikkien osalta täyttynyt. Tämän esityksen visiot ovat jääneet vähäisiksi, sillä asianajajaliiton toimintaa seuranneena olen vakuuttunut siitä, että asianajolaitoksemme on vastannut kehityksen haasteisiin niin hyvin kuin vapaaehtoistyönä ja aatteen palolla on kohtuudella voitu edellyttää. Joitakin ajatuksia esitän kuitenkin jo sen johdosta, että voisin myöhemmin testata täällä ilmeisesti esiteltävän oikeusturvaa valmistelevan neuvottelukunnan ajatuksia omiini. Ammattitaito ja osaaminen ovat linkkinä palvelusta maksettavaan hintaan. Ruotsin asianajajaliiton pääsihteeri kysyy helmikuun 2013 artikkelissaan, mitä asianajaja(palvelu) saa maksaa, Vad får en advokat kosta? Ruotsissa selvitysmiehen tehtävänä on selvittää, onko aihetta rajoittaa varoja julkiseen puolustukseen ja asianomistajien avustamiseen, ehdottaa erilaisia tasoja aikaperusteiseen laskutukseen, ehdottaa vakiotaksoj a rikosjuttuihin jne. Asianajaj an työn kannalta kyse ei ole siitä, että asianajajat tekisivät liikaa työtä turhaan, vaan siitä, että heille ei maksettaisi kaikesta tekemästään päämiehensä edun vaatimasta työstä, siis oikeuslaitoksen toimijana tekemästään työstä. Voin hyvin yhtyä siihen artikkelissa esitettyyn näkökantaan, että ilmaista työtä asianajajilta ei voida edellyttää. Jos tai kun taulukkopalkat kuitenkin otetaan tarkasteluun myös meillä, tulee vertailussa selvittää myös muiden toimijoiden ajankäyttö. Ei voida ajatella, että poliisin ja syyttäjän resurssit olisivat ylivertaiset puolustuksen resursseihin nähden. Palkkiomäärän kontrolli tapahtuu oikeudessa juttukohtaisesti. On vaikea nähdä tälle vaihtoehtoja. Toivottavaa kuitenkin olisi, että palkkiot voidaan, silloin kun niihin nähdään aihetta puuttua, käsitellä yhtenä ratkaistavan asiana kuulemalla avustajaa toimenpiteistään. Nykyään kärsivällisyys laskun käsittelyyn on usein riittämätön, kun työ nähdään ylimääräisenä tuomioistunta rasittavana vaivana. Kenenkään etu ei ole se, että muutoksenhakuinstanssia sen enempää kuin asianajajaliiton valvontalautakuntaakaan rasitetaan oikaisutienä asianaj olaskuihin.

8 Ruotsissa onnistuneeksi koettu henkilötodistelun videointi otettaneen meilläkin käyttöön, kunhan tietoj ärj estelmät saadaan ajan tasalle. Toivottavasti kehitys tapahtuisi koko maan kattavasti ja samalla tietojärjestelmällä niin, että asianosaisten ja todistajien jaloissa olevista äänityslaitteiden piuhoista päästäisiin eroon myös vähäisemmillä istuntopaikoilla. Jatkokäsittelylupaa hovioikeuteen tultaneen esittämään laajennettavaksi. Tuomitsemistoiminta pyritään kaikin tavoin keskittämään käräjäoikeuksiin kehittämällä niiden kokoa ja kykyä tehdä lopullisiksi jääviä ratkaisuja. Erityisasiantuntemusta omaavien tuomareiden tarve tunnustetaan ja alueellisesti asiantuntemusta järjestetään siten, että tuomari(t) voivat tarvittaessa siirtyä käräjäoikeuksista toisiin. Painopistettä alioikeuksiin siirrettäessä tulee pitää (HS vieraskynäpalstalla vuonna 2007 ennustetun mukaisesti) huoli siitä, että tuomarikoulutuksella koulutetaan päteviä tuomareita ja että eläköityvien tuomareiden hiljainen tieto käytetään koulutuksessa hyväksi. Mutta pätevä tuomari ei yksin riitä takaamaan kansalaisten kokemuksia käsittelyn ja erityisesti tuomion oikeudenmukaisuudesta. Tuomioiden perustelutapoihin tulee laajan ja yksityiskohtaisen selostamisen sijaan tuoda enemmän häviäjän näkökulmaa. Jutun voittaja ei ole niin kiinnostunut tuomion perusteluista kuin jutun häviäjä. Mikäli tuomiosta puuttuu jutun häviäjän perustelut ja tuomio kirjoitetaan voittaj alle, ei paine muutoksenhakuun tule vähentymään, sillä tuomio koetaan subjektiivisena voittaj alle myönteisenä kannanottona eikä ohjektiivisena oikeudenmukaisen oikeuslaitoksen tuomiona. Jo tapahtuneen kehityksen perusteella on odotettavissa, että riita-asioiden valmistelua vyörytetään tulevaisuudessa kantajille ja vastaajille. Riita-asioiden asianosaisvalmisteluun tullee siirtymään jutun vireilletulon ja vastauksen jälkeen laadittava yhteenveto vaatimuksista ja vastauksista, riidattomien ja riitaisten seikkojen erittely sekä riitaisiin seikkoihin liittyvä todisteiden luettelointi teemoineen. Jutuille annetaan käsittelypäiväehdotukset jo haasteen antamisen yhteydessä, kuten eräät tuomarit jo nyt tekevät. Juttujen valmistelutoimet mukaan lukien haastehakemuksen laatiminen ja vastauksen antaminen pyritään aikatauluttamaan niin, että istuntoon päästään ilman toistuvaa kertaamista. Jutuissa, joissa vastausaika pidentyy perustellusta syystä, tehdään heti uusi suunnitelma niin, että valmistelu ei pysähdy enää vastauksen jälkeen lepäämään ja odottamaan joskus myöhemmin määrättävää käsittelypäivää. Suunnitelmallinen jutun käsittely varhain sovittuine käsittelyaikoineen auttaa asianajajaa järjestämään repaleiset, useiden juttujen samanaikaiseen hoitamiseen täytetyt kalenterinsa. Nykyisin esitykset käsittelypäivistä pelaavat, mutta edelleen esiintyy kannanottoja siitä, että passiivisena pitkään ollut juttu herää äkillisesti niin aktiiviseen vaiheeseen, että kalenterin sopeuttaminen vaatii mielikuvitusta. Tuomioistuintyötä siirretään siis avustajilleja ainakin jossain määrin lisääntyvä työ tulee päämiesten maksettavaksi, ellei juttua oikeusapuasiana osaksi tai kokonaan 8

9 9 makseta valtion varoista. Oikeusturvavakuutusten merkitys tulee korostumaan itse maksavien asiakkaiden kohdalla. Oikeusturvaehtojen seuraamisen tärkeys korostuu. Oikeudenkäyntimaksuihin on jo luvattu korotus. Ylempien oikeuksien osalta oikeudenkäyntikuluvastuuta tullaan siirtämään osapuolille itselleen ja korvausvastuu vastapuolen oikeudenkäyntikuluista tulee vain poikkeustapauksissa kyseeseen silloin, kun jutun hoitamiseen on liittynyt asianosaiseen liittyvää huolimattomuutta. Perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta huolimatta valtio tullee sinnittelemään oikeudellisten palveluiden arvonlisäveron sälyttämisestä yksityishenkilöiden oikeudenkäyntikuluihin. Pahimmassa tapauksessa yksityishenkilön talouden kokonaan romuttava riita kosteusvaurioituneesta talosta kun ei kuulu edes kodinhoitovähennyksen piiriin toisin kuin esimerkiksi kunnossa olevan kodin maalausremonttityön veron osuus.

Asianajajatutkimus 2012. Tiedotustilaisuus 8.11.2012

Asianajajatutkimus 2012. Tiedotustilaisuus 8.11.2012 Asianajajatutkimus 2012 Tiedotustilaisuus 8.11.2012 Yksityishenkilöiden ulottuvilla olevat oikeuspalvelut uhattuina Asianajajakunta kasvaa ja palvelutarjonta lisääntyy, mutta vain pääkaupunkiseudulla ja

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 52/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 52/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 52/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2009 valtiopäivillä antanut eduskunnalle

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp. Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp. Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja sovinnon vahvistamista yleisissä tuomioistuimissa koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2004 valtiopäivillä antanut

Lisätiedot

Asianajotoimisto Ahtola Oy hinnasto (päivitetty 05.08.2011)

Asianajotoimisto Ahtola Oy hinnasto (päivitetty 05.08.2011) Asianajotoimisto Ahtola Oy hinnasto (päivitetty 05.08.2011) Perustuntiveloitus... 1 Toimenpidelaskutus... 2 Puhelut, neuvottelut ja kirjeenvaihto... 2 Asiakirjat... 2 Yhtiöiden perustaminen ja yhtiösopimusten

Lisätiedot

Lausunto a) Lausuntonne käräjäoikeuden kokoonpanosäännöksiä koskevista muutosehdotuksista

Lausunto a) Lausuntonne käräjäoikeuden kokoonpanosäännöksiä koskevista muutosehdotuksista Vantaan käräjäoikeus Lausunto 06.09.2017 Asia: OM 8/41/2015 Oikeusprosessien keventäminen 1. Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Työryhmän ehdotukset ovat lähtökohtaisesti kannatettavia.

Lisätiedot

EV 37/2009 vp HE 233/2008 vp

EV 37/2009 vp HE 233/2008 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 37/2009 vp Hallituksen esitys laiksi oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on vuoden 2008 valtiopäivillä antanut eduskunnalle

Lisätiedot

Hyvä hallintotapa ja riidanratkaisumenettelyt. Taloyhtiö 2015 Messukeskus 15.4.2015 Arto Kaikkonen

Hyvä hallintotapa ja riidanratkaisumenettelyt. Taloyhtiö 2015 Messukeskus 15.4.2015 Arto Kaikkonen Hyvä hallintotapa ja riidanratkaisumenettelyt Taloyhtiö 2015 Messukeskus 15.4.2015 Arto Kaikkonen Agenda Konfliktin ratkaisuun liittyviä kysymyksiä Tuomioistuinsovittelu Yleiset tuomioistuimet Välimiesmenettelyt

Lisätiedot

Riidan sovittelu tuomioistuimessa

Riidan sovittelu tuomioistuimessa Riidan sovittelu tuomioistuimessa Mitä tuomioistuinsovittelu on? Käräjäoikeuksissa voidaan ottaa riita-asioita soviteltavaksi. Sovittelun tarkoituksena on auttaa osapuolia löytämään riitaansa ratkaisu,

Lisätiedot

Suomalainen asianajajakunta

Suomalainen asianajajakunta Suomalainen asianajajakunta Kuka on asianajaja? Asianajaja on asiakkaidensa asioiden hoitamiseen erikoistunut kokenut lakimies. Vain Asianajajaliittoon kuuluva lakimies saa käyttää nimikettä asianajaja.

Lisätiedot

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu?

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? 1 Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? Hallintolakimies Jukka Lampén Oulun kaupunki OIKEUSKÄSITTELYN ERITYISPIIRTEET 2 Huostaanottoprosessissa ei

Lisätiedot

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain (100/2013) 1 luvun 1 ja 6 luvun 6 sekä lisätään

Lisätiedot

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 12.4.2004 KORKEIN OIKEUS Asia Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 Kantelija YLI-KOVERO RISTO TAPIO Torikatu 27 13130 Hämeenlinna

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERRYTTELYÄ LÄHTÖVIIVALLA. Esipuhe 11

SISÄLLYSLUETTELO VERRYTTELYÄ LÄHTÖVIIVALLA. Esipuhe 11 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe 11 VERRYTTELYÄ 1. Hyvän asianajajatavan perusteita 18 2. Mitä tarkoitetaan hyvällä asianajotavalla? 25 3. Näkökohtia hyvän asianajajan ominaisuuksista ja asianajotaitojen kehittämisestä

Lisätiedot

Hovioikeuden kannanotto esitettyyn uudistukseen

Hovioikeuden kannanotto esitettyyn uudistukseen VAASAN HOVIOIKEUS PL 217 65101 VAASA 25.4.2014 Oikeusministeriö oikeusministerio@om.fi Lainsäädäntöneuvos Maarit Leppänen maarit.leppanen@om.fi Viite: Lausuntopyyntö 27.2.2014, oikeusministeriön muistiosta

Lisätiedot

Vaihtoehtoinen riidanratkaisu. OKM:n keskustelutilaisuus 10.10.2014 Katri Olmo

Vaihtoehtoinen riidanratkaisu. OKM:n keskustelutilaisuus 10.10.2014 Katri Olmo Vaihtoehtoinen riidanratkaisu OKM:n keskustelutilaisuus 10.10.2014 Katri Olmo Muuttuva tuomioistuinkulttuuri Taustaa: - Siviilijuttujen määrä käräjäoikeuksisissa ja ylemmissä tuomioistuimissa laskee -

Lisätiedot

Poliisin menettely esitutkinnassa

Poliisin menettely esitutkinnassa ANONYMISOITU PÄÄTÖS 18.03.2015 Dnro OKV/1150/1/2014 1/5 ASIA Poliisin menettely esitutkinnassa KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 4.6.2014 osoittamassaan kantelussa arvostellut poliisilaitoksen menettelyä

Lisätiedot

Riidanratkaisu - Oikeudenkäynti, välimiesmenettely vai sovittelu?

Riidanratkaisu - Oikeudenkäynti, välimiesmenettely vai sovittelu? Riidanratkaisu Oikeudenkäynti, välimiesmenettely vai sovittelu? Technopolis / Amica Smarthouse 4.10.2013 AA, VT, KTL Juha Ryynänen Asianajotoimisto Asianajaja Juha Ryynänen Oy LÄHTÖKOHTA SOPIMISEEN 2 PÄÄSÄÄNTÖ:

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN KIINTEISTÖARVIOINTILAUTAKUNNAN SÄÄNNÖT

KESKUSKAUPPAKAMARIN KIINTEISTÖARVIOINTILAUTAKUNNAN SÄÄNNÖT KESKUSKAUPPAKAMARIN KIINTEISTÖARVIOINTILAUTAKUNNAN SÄÄNNÖT 31.1.2008 1 SISÄLLYSLUETTELO I Kiinteistöarviointilautakunta 2 1 Lautakunnan tehtävät 2 2 Lautakunnan jäsenet 2 3 Lautakunnan toiminta 2 4 Esteellisyys

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

Sovitteluparadigma ohimenevä ilmiö vaiko oikeustieteen maaliskuun idus?

Sovitteluparadigma ohimenevä ilmiö vaiko oikeustieteen maaliskuun idus? Sovitteluparadigma ohimenevä ilmiö vaiko oikeustieteen maaliskuun idus? Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja oikeustieteellisen tiedekunnan yhteinen tutkijaseminaari 26.2.2007 Teija Suonpää ja Juuli

Lisätiedot

1. Toimeksiantaja(t) Nimi: Osoite: Puhelin / sähköposti: Päävastuullinen lakimies: Vastapuoli / asian osallinen:

1. Toimeksiantaja(t) Nimi: Osoite: Puhelin / sähköposti: Päävastuullinen lakimies: Vastapuoli / asian osallinen: TOIMEKSIANTOSOPIMUS 1. Toimeksiantaja(t) Nimi: Osoite: Puhelin / sähköposti: 2. Toimeksisaaja Asianajotoimisto Tammer-Juristit Oy (y-tunnus 1053452-4) Aleksis Kiven katu 11 C, 33100 Tampere Puh. 010 346

Lisätiedot

Sähköpostilla kaikille oikeustoimittajille Vastausprosentti 61. Tämä on pulma, koska julkisuusratkaisun

Sähköpostilla kaikille oikeustoimittajille Vastausprosentti 61. Tämä on pulma, koska julkisuusratkaisun Sähköpostilla kaikille oikeustoimittajille Vastausprosentti 61 Jäseniä 77 Vastauksia 47 Lomakkeen täytti 33 Ei osaa vastata 14 Tuskin. No eipä voi sanoa. Tavoite eli julkisuuden lisääntyminen ei ole näkynyt

Lisätiedot

HALLINTO-OIKEUKSIEN TYÖMENETELMÄSELVITYS 2003 - tähän on tultu kymmenessä vuodessa

HALLINTO-OIKEUKSIEN TYÖMENETELMÄSELVITYS 2003 - tähän on tultu kymmenessä vuodessa HALLINTO-OIKEUKSIEN TYÖMENETELMÄSELVITYS 2003 - tähän on tultu kymmenessä vuodessa 25.1.2013 Ylituomari Heikki Jukarainen Hämeenlinnan hallinto-oikeus Asiakasnäkökulma Hallinto-oikeuksien olisi syytä kiinnittää

Lisätiedot

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013 Riidanratkaisumenettelyt asuntoosakeyhtiössä ja hyvä hallintotapa Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA 1 Hyvä hallintotapa Yhdenvertaisuusperiaate Läpinäkyvyys Ennakointi Ei vielä erillistä suositusta

Lisätiedot

1 luku. Yleiset säännökset. Suomen Asianajajaliitto. Lausunto Dnro 48/2017. Asia: 1/41/2016. Yleiset kommentit

1 luku. Yleiset säännökset. Suomen Asianajajaliitto. Lausunto Dnro 48/2017. Asia: 1/41/2016. Yleiset kommentit Suomen Asianajajaliitto Lausunto 08.09.2017 Dnro 48/2017 Asia: 1/41/2016 Lausuntopyyntö yleisen tietosuojaasetuksen täytäntöönpanotyöryhmän (TATTI) mietinnöstä ja työryhmän ehdotuksesta hallituksen esitykseksi

Lisätiedot

HOVIOIKEUS- MENETTELY. Antti Jokela

HOVIOIKEUS- MENETTELY. Antti Jokela HOVIOIKEUS- MENETTELY Antti Jokela TALENTUM Helsinki 2010 2., uudistettu painos 2010 Antti Jokela ja Talentum Media Oy Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1408-4

Lisätiedot

Korkeimman oikeuden ratkaisut 2008

Korkeimman oikeuden ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Korkeimman oikeuden ratkaisut 2008 Korkeimmassa oikeudessa ratkaistiin 2 900 asiaa vuonna 2008 Korkein oikeus ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2008 kaikkiaan 2 857 asiaa, mikä on 36

Lisätiedot

ASIAN VIREILLETULO SELVITYS. X:n hovioikeudesta on hankittu hovioikeudenneuvosten B, C ja D yhteinen selvitys sekä presidentti MERKINTÄ

ASIAN VIREILLETULO SELVITYS. X:n hovioikeudesta on hankittu hovioikeudenneuvosten B, C ja D yhteinen selvitys sekä presidentti MERKINTÄ ANONYMISOITU PÄÄTÖS 22.08.2016 Dnro OKV/11/31/2015 1/5 ASIAN VIREILLETULO Keskusrikospoliisi lähetti kirjeellään 6.5.2015 oikeuskanslerille tiedoksi asianajaja A:n sille 28.4.2015 tekemän rikosilmoituksen,

Lisätiedot

ASETUS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA (24.4.2008/290, viim. muut. 28.6.2012/424 ) Annettu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2008

ASETUS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA (24.4.2008/290, viim. muut. 28.6.2012/424 ) Annettu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2008 OIKEUSAPU JA JULKINEN PUOLUSTUS B 14.2 ASETUS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA (24.4.2008/290, viim. muut. 28.6.2012/424 ) Annettu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti,

Lisätiedot

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta 7 Tilastot 195 Tehtävät ja toimenpiteet Tehtävät ja toimenpiteet Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta Valtioneuvoston yleisistunnot ja esittelyt tasavallan presidentille

Lisätiedot

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta TILASTOT Tehtävät ja toimenpiteet Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta Valtioneuvoston yleisistunnot ja esittelyt tasavallan presidentille Istunnot 1) Valtioneuvoston

Lisätiedot

Käräjätuomarin menettely

Käräjätuomarin menettely ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.11.2015 Dnro OKV/330/1/2015 OKV/1372/1/2015 1/5 ASIA Käräjätuomarin menettely KANTELU Kantelija arvostelee oikeuskanslerille 3.3.2015 osoittamassaan kantelussa ja siihen liittyvissä

Lisätiedot

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua?

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? 1. AsOy vastaa siitä, että huoneistot soveltuvat käyttötarkoitukseensa. 2. Osakkaan, vuokralaisen tai muun huoneiston haltijan ilmoitus heikosta sisäilman

Lisätiedot

Tehtävät ja toimenpiteet

Tehtävät ja toimenpiteet 7 Tilastot Tehtävät ja toimenpiteet Tehtävät ja toimenpiteet Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta Valtioneuvoston yleisistunnot ja esittelyt tasavallan presidentille

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON OIKEUSKANSLERI PÄÄTÖS Snellmaninkatu 1 A PL VALTIONEUVOSTO Dnro 34/31/06

VALTIONEUVOSTON OIKEUSKANSLERI PÄÄTÖS Snellmaninkatu 1 A PL VALTIONEUVOSTO Dnro 34/31/06 VALTIONEUVOSTON OIKEUSKANSLERI PÄÄTÖS Snellmaninkatu 1 A PL 20 00023 VALTIONEUVOSTO 22.10.2008 Dnro 34/31/06 ASIA Hovioikeuden tuomion antaminen määräajassa ASIAN VIREILLETULO Keskusrikospoliisin rikosylikomisario

Lisätiedot

HYVÄÄ ASIAMIESTAPAA KOSKEVAT OHJEET (hyväksytty teollisoikeusasiamieslautakunnan kokouksessa 13.5.2015 )

HYVÄÄ ASIAMIESTAPAA KOSKEVAT OHJEET (hyväksytty teollisoikeusasiamieslautakunnan kokouksessa 13.5.2015 ) 1 HYVÄÄ ASIAMIESTAPAA KOSKEVAT OHJEET (hyväksytty teollisoikeusasiamieslautakunnan kokouksessa 13.5.2015 ) 1 JOHDANTO Auktorisoidun asiamiehen tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut

Lisätiedot

Riidanratkaisu. Käsikirja yritykselle. Klaus Nyblin

Riidanratkaisu. Käsikirja yritykselle. Klaus Nyblin Riidanratkaisu Käsikirja yritykselle Klaus Nyblin TALENTUM Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja tekijä Taitto: NotePad, www.notepad.fi Kansi: Lauri Karmila ISBN: 978-952-14-1815-0 BALTO print,

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 47/2004 vp oikeudenkäymiskaaren 17 luvun muuttamisesta sekä eräät siihen liittyvät lait Eduskunnalle ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tämän lakialoitteen tarkoituksena on mahdollistaa yksittäistapauksissa

Lisätiedot

Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015

Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997)

Lisätiedot

Asianajajan ammatti Päivämäärä Koulun nimi

Asianajajan ammatti Päivämäärä Koulun nimi Asianajajan ammatti Päivämäärä Koulun nimi Luennoitsijan nimi Mikä on asianajaja? Kaikki asianajajat ovat lakimiehiä Mutta kaikki lakimiehet eivät ole asianajajia Siis mitä? Sekava nimikkeistö (1/2) Lakimies

Lisätiedot

HE 270/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuomioistuinlain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta

HE 270/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuomioistuinlain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Tuomas Ojanen 1.3.2017 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle HE 270/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuomioistuinlain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Valtiosääntöoikeudellisen arvioinnin

Lisätiedot

IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen. Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks

IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen. Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks 1. TAUSTAA Tavoitteena teollisoikeuksien myöntämisen ja käyttämisen tehostaminen Lisää teollis- ja tekijänoikeuksien

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta OTM, VT Kaisa Post 8.2.2016 Hyvä hallinto Perusteet PL 21 :ssä: Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja

Lisätiedot

Oikeuden hakijat. Iisa Vepsä. Tutkimus Vaasan hovioikeuden perustamisesta ja varhaisesta toiminnasta

Oikeuden hakijat. Iisa Vepsä. Tutkimus Vaasan hovioikeuden perustamisesta ja varhaisesta toiminnasta Iisa Vepsä Oikeuden hakijat Tutkimus Vaasan hovioikeuden perustamisesta ja varhaisesta toiminnasta Yliopistollinen väitöskirja, joka Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään

Lisätiedot

Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä

Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä YLEINEN OHJE VKS:2013:1 Dnro 47/31/12 Annettu 28.12.2012 Voimassa 1.1.2013 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2009:2 Sisällysluettelo...3 1 JOHDANTO...3

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 67 000 rikosasiaa vuonna 2008 Vuonna 2008 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 961 rikosoikeudellista

Lisätiedot

VÄLIMIESMENETTELYN KESKEYTTÄMINEN...

VÄLIMIESMENETTELYN KESKEYTTÄMINEN... AAVIA OY AAVIA OY:N VÄLIMIESMENETTELYN SÄÄNNÖT 1.1.2016 1 YLEISET... 2 1.1 SÄÄNTÖJEN NOUDATTAMINEN... 2 1.2 TOIMIVALTA... 2 1.3 SOVELLETTAVA LAKI JA MENETTELYN KIELI... 2 1.4 ASIAKIRJOJEN JA VIESTIEN TOIMITTAMINEN...

Lisätiedot

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011 NASTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.20111 Sisällysluettelo Keskeiset periaatteet viranhaltijoille....... 2 Asianomaisasema.

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta /2014 Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta /2014 Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta 2014 670/2014 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä elokuuta 2014 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

Asianajotoiminnan kehittämisohjelma

Asianajotoiminnan kehittämisohjelma Asianajotoiminnan kehittämisohjelma ASIANAJOTOIMINNAN KEHITTÄMISOHJELMA Tausta ja tavoitteet Suomen Asianajajaliitto - sääntelee ja valvoo asianajotoimintaa, - edistää asianajopalveluiden laatua, - kouluttaa

Lisätiedot

Asianajajille tehty kyselytutkimus sovintoneuvotteluista ja sovittelusta

Asianajajille tehty kyselytutkimus sovintoneuvotteluista ja sovittelusta Asianajajille tehty kyselytutkimus sovintoneuvotteluista ja sovittelusta Asianajajapäivä 13.1.2017 Antti Pulkkinen 1. Olen Vastaajien määrä: 201 2. Minkä ikäinen olet? 29 39-vuotiaita yht. 43 40 49-vuotiaita

Lisätiedot

Asia: Lausunto tuomioistuinmaksutyöryhmän mietinnöstä. Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 8/31/2013

Asia: Lausunto tuomioistuinmaksutyöryhmän mietinnöstä. Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 8/31/2013 Suomen Tuomariliitto Finlands Domareförbund ry OIKEUSMINISTERIÖLLE Asia: Lausunto tuomioistuinmaksutyöryhmän mietinnöstä Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 8/31/2013 Pyydettynä lausuntona Tuomariliitto

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Riitojen hallinta ja riidanratkaisutavan valinta. Tavoitteet riidanratkaisussa

Riitojen hallinta ja riidanratkaisutavan valinta. Tavoitteet riidanratkaisussa 3 Riitojen hallinta ja riidanratkaisutavan valinta Tavoitteet riidanratkaisussa Yleensä kun puhutaan riidanratkaisusta, tarkoitetaan lähinnä osapuolten väliseen riitaan liittyvien juridisten kysymysten

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011. 394/2011 Laki. riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011. 394/2011 Laki. riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011 394/2011 Laki riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa Annettu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta

Lisätiedot

Pyydettynä lausuntona Tuomariliitto esittää kunnioittavasti seuraavaa.

Pyydettynä lausuntona Tuomariliitto esittää kunnioittavasti seuraavaa. Suomen Tuomariliitto Finlands Domareförbund ry OIKEUSMINISTERIÖLLE Asia: Lausunto käsittely- ja oikeusastejärjestyksen muuttamista rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista ja kansainvälistä perheoikeutta

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 000 I JOHDANTO... 000 II TUOMIOISTUIMET MUUTTUVASSA YHTEISKUNNASSA. 000

SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 000 I JOHDANTO... 000 II TUOMIOISTUIMET MUUTTUVASSA YHTEISKUNNASSA. 000 9 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 000 I JOHDANTO... 000 II TUOMIOISTUIMET MUUTTUVASSA YHTEISKUNNASSA. 000 2. Alueellisesti keskittyvä, vanheneva ja yksinäistyvä väki... 000 3. Maataloudesta teollisuuteen

Lisätiedot

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Jälkisovitteluhankkeen loppuseminaari Tampereella 19.10.2016 Leena Metsäpelto Valtionsyyttäjä Valtakunnansyyttäjänvirasto Sovittelulain

Lisätiedot

METALLILIITON OIKEUSAPU JÄSENELLE TYÖSUHDERIITA TYÖTAPATURMA JA AMMATTITAUTI OIKEUSAVUN HAKEMINEN PALKKATURVA 2016/3

METALLILIITON OIKEUSAPU JÄSENELLE TYÖSUHDERIITA TYÖTAPATURMA JA AMMATTITAUTI OIKEUSAVUN HAKEMINEN PALKKATURVA 2016/3 METALLILIITON OIKEUSAPU JÄSENELLE TYÖSUHDERIITA TYÖTAPATURMA JA AMMATTITAUTI OIKEUSAVUN HAKEMINEN PALKKATURVA 2016/3 METALLILIITON OIKEUSAPU Metallityöväen Liiton sääntöjen 16 :ssä määritellään yhdeksi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun :n ja 7 luvun :n muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi oikeudenkäynnissä

Lisätiedot

7 TILASTOT. Tehtävät ja toimenpiteet. Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta

7 TILASTOT. Tehtävät ja toimenpiteet. Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta 7 TILASTOT Tehtävät ja toimenpiteet Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta Valtioneuvoston yleisistunnot ja esittelyt tasavallan presidentille Istunnot 1) Valtioneuvoston

Lisätiedot

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi:

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi: Oikeusapu Oikeudenkäynnissä ja muiden oikeudellisten asioiden hoitamisessa tarvitaan usein lainoppinutta avustajaa. Lähtökohta on, että asianosainen kustantaa itse tarvitsemansa oikeudellisen avun. Jollei

Lisätiedot

Valmistelija ja esittelijä: hallintojohtaja Kristina Lönnfors

Valmistelija ja esittelijä: hallintojohtaja Kristina Lönnfors Kaupunginhallitus 14 12.01.2015 Selvitys asianajopalveluiden hankkimisesta, asia Keskimäki 737/00/2014, 919/01.01.04/2011 KH 14 Valmistelija ja esittelijä: hallintojohtaja Kristina Lönnfors Asian taustaa

Lisätiedot

Pyydetään kunnioittavasti, että Korkein oikeus myöntää valitusluvan kysymyksessä olevaan Turun hovioikeuden päätökseen.

Pyydetään kunnioittavasti, että Korkein oikeus myöntää valitusluvan kysymyksessä olevaan Turun hovioikeuden päätökseen. KORKEIMMALLE OIKEUDELLE Lupahakemuksen ja valituksen kohde Turun hovioikeuden päätös Nro 588 Dnro R 04/152/26.2.2004 Anna- Liisa Yli-Kovero Asia Hakija ja valittaja Virkasuhteen purkaminen Anna-Liisa Yli-Kovero

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUDET JA OIKEUSTURVA

LAPSEN OIKEUDET JA OIKEUSTURVA Virve-Maria Toivonen LAPSEN OIKEUDET JA OIKEUSTURVA Lastensuojeluasiat hallintotuomioistuimissa Yliopistollinen väitöskirja, joka Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään

Lisätiedot

HALLINTOTUO- MIOISTUINPÄIVÄ 3.12.2010 - Oikeusturvan voimavarat, mitattavuus ja seuranta

HALLINTOTUO- MIOISTUINPÄIVÄ 3.12.2010 - Oikeusturvan voimavarat, mitattavuus ja seuranta HALLINTOTUO- MIOISTUINPÄIVÄ 3.12.2010 - Oikeusturvan voimavarat, mitattavuus ja seuranta Ann-Mari Pitkäranta, kehittämispäällikkö OM, oikeushallinto-osasto Mittarit arjen tuomioistuintyössä - tuholaisia

Lisätiedot

6. Sovinnon edistäminen tuomioistuimissa

6. Sovinnon edistäminen tuomioistuimissa 6. Sovinnon edistäminen tuomioistuimissa Käräjäoikeuksien sovintomenettely Otettiin käyttöön 1993 alioikeusuudistuksen yhteydessä Ei pidä sekoittaa erilliseen tuomioistuinsovitteluun Tuomarin on valmistelussa

Lisätiedot

Koulutus 12.1.2015. Suomen Asianajajaliitto. Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö

Koulutus 12.1.2015. Suomen Asianajajaliitto. Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö Koulutus 12.1.2015 Suomen Asianajajaliitto Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö Tämän päivän aiheena rikosasiat Rikosprosessi ennen oikeudenkäyntiä Mitä tapahtuu esitutkinnassa ja

Lisätiedot

Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015

Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015 1 Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015 EDUSKUNNAN LAKIVALIOKUNNALLE Viite: HE 29/2015 vp Lausunto hallituksen

Lisätiedot

Lausunto Oikeusturvaa vaarantamatta olisi ollut mahdollista tehdä myös laajempia ja pidemmälle meneviä muutoksia prosessisäännöksiin:

Lausunto Oikeusturvaa vaarantamatta olisi ollut mahdollista tehdä myös laajempia ja pidemmälle meneviä muutoksia prosessisäännöksiin: Suomen syyttäjäyhdistys Lausunto 03.09.2017 Asia: OM 8/41/2015 Oikeusprosessien keventäminen 1. Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Suomen syyttäjäyhdistys ry. pääosin kannattaa

Lisätiedot

PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU

PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU Ylijohtaja Sami Manninen Oikeusministeriö 2.3.2017 LAINVALMISTELUSTA KESKUSTELLAAN AIKA AJOIN //Hallituksen lakiesitysten tasoon on puututtu tavan takaa sekä eri ministeriöiden

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 2002 N:o Laki. N:o 768. oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 2002 N:o Laki. N:o 768. oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 2002 N:o 768 775 SISÄLLYS N:o Sivu 768 Laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta... 3791 769 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta 31.8.2009 Dnro 3346/4/07 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Lisätiedot

Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehty pöytäkirja ***I

Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehty pöytäkirja ***I P7_TA-PROV(2012)0294 Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehty pöytäkirja ***I Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 5. heinäkuuta 2012 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

EVALUATIIVISEN SOVITTELUN SÄÄNNÖT

EVALUATIIVISEN SOVITTELUN SÄÄNNÖT RIL Sovittelu 1 (5) EVALUATIIVISEN SOVITTELUN SÄÄNNÖT I SOVITTELUN ALOITTAMINEN 1 Hakemus Asianosaisten on toimitettava sovittelun aloittamista koskeva kirjallinen hakemus liitteineen RIL Sovittelulle.

Lisätiedot

Ytk-yhdistys ry:n oikeudenkäyntikuluvakuutus

Ytk-yhdistys ry:n oikeudenkäyntikuluvakuutus Vakuutusehdot Voimassa 1.1.2016 alkaen Ytk-yhdistys ry:n oikeudenkäyntikuluvakuutus Sisällysluettelo 1 Vakuutuksen tarkoitus 2 2 Vakuutuksen ottajat ja vakuutetut 2 3 Vakuutuskausi 2 4 Tuomioistuimet ja

Lisätiedot

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA ANONYMISOITU PÄÄTÖS 10.06.2016 Dnro OKV/572/1/2015 1/5 KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA Kirjoituksessaan 10.4.2015 oikeuskanslerille kantelija arvostelee peruspalvelukuntayhtymän (jatkossa kuntayhtymä)

Lisätiedot

Tuomioistuin kehittämisen kohteena

Tuomioistuin kehittämisen kohteena Tuomioistuin kehittämisen kohteena Prosessi- ja insolvenssioikeuden teemaseminaari Tuomioistuin, lainsäätäjä ja asiakas Helsingin yliopisto 25.11.2014 Vaula Haavisto, FT Rakennusriita, rivitalon asukkaan

Lisätiedot

Prosessinjohdon ja tuomioistuinkäytäntöjen yhtenäisyys Helsingin hovioikeuspiirissä

Prosessinjohdon ja tuomioistuinkäytäntöjen yhtenäisyys Helsingin hovioikeuspiirissä Helsingin hovioikeuspiirin käräjäoikeuspainotteinen laatuhanke 2012 Prosessinjohdon ja tuomioistuinkäytäntöjen yhtenäisyys Helsingin hovioikeuspiirissä Kihlakunnansyyttäjä Sari Aho Asianajaja Anders Bygglin

Lisätiedot

MOOTTORIAJONEUVON VAKUUTUSTURVAEHTO 211: OIKEUSTUR- VA 1.1.2007

MOOTTORIAJONEUVON VAKUUTUSTURVAEHTO 211: OIKEUSTUR- VA 1.1.2007 Moo 1 MOOTTORIAJONEUVON VAKUUTUSTURVAEHTO 211: OIKEUSTUR- VA 1.1.2007 211.0 VAKUUTETUT, VAHINKOTAPAHTUMA JA VOIMASSAOLOAIKA Vakuutetut Vakuutettuja ovat vakuutuskirjassa mainitun ajoneuvon omistaja haltija

Lisätiedot

LIITE III PIKATURVAAMISMENETTELY

LIITE III PIKATURVAAMISMENETTELY LIITE III PIKATURVAAMISMENETTELY 1 YLEISET MÄÄRÄYKSET 1.1 Asianosainen voi hakea sääntöjen 36.5 :n nojalla lautakunnalta pikavälimiehen määräämistä tämän liitteen mukaisesti, jos asianosaisen (jäljempänä

Lisätiedot

TEOLLIS- JA TEKIJÄNOIKEUSASIOIDEN KESKITTÄMINEN MARKKINAOIKEUTEEN

TEOLLIS- JA TEKIJÄNOIKEUSASIOIDEN KESKITTÄMINEN MARKKINAOIKEUTEEN 1 HELSINGIN HOVIOIKEUS Salmisaarenranta 7 I PL 132 00181 Helsinki Puhelin 0103640500, Telefax 0103640512 kirjaamo Sähköpostiosoite helsinki.ho@oikeus.fi 16.6.2010 Oikeusministeriö Lainvalmisteluosasto

Lisätiedot

Mikko Vuorenpää PROSESSIOIKEUDEN PERUSTEET. Prosessioikeuden yleisiä lähtökohtia sekä menettely käräjäoikeuden tuomioon asti

Mikko Vuorenpää PROSESSIOIKEUDEN PERUSTEET. Prosessioikeuden yleisiä lähtökohtia sekä menettely käräjäoikeuden tuomioon asti Mikko Vuorenpää PROSESSIOIKEUDEN PERUSTEET Prosessioikeuden yleisiä lähtökohtia sekä menettely käräjäoikeuden tuomioon asti Talentum Helsinki 2009 Juridica-kirjasarjassa ilmestyneet teokset: 1. Hallintomenettelyn

Lisätiedot

Helsinki, Suomen Lakimiesliitto Uudenmaankatu 4-6 B Helsinki. Oikeusministeriö PL Valtioneuvosto LAUSUNTO (OM 7/021/2010)

Helsinki, Suomen Lakimiesliitto Uudenmaankatu 4-6 B Helsinki. Oikeusministeriö PL Valtioneuvosto LAUSUNTO (OM 7/021/2010) Helsinki, 27.9.2012 Suomen Lakimiesliitto Uudenmaankatu 4-6 B 00120 Helsinki Oikeusministeriö PL 25 00023 Valtioneuvosto LAUSUNTO (OM 7/021/2010) Lausuntonaan oikeusministeriön luonnokseen Hallituksen

Lisätiedot

Turre Legal neuvottelee Asiakkaan puolesta sovintosopimuksen oikeudenomistajien kanssa

Turre Legal neuvottelee Asiakkaan puolesta sovintosopimuksen oikeudenomistajien kanssa TOIMEKSIANTOSOPIMUS A. Toimeksisaaja Toimeksiannon toimeksisaaja on. Toimeksiannon vastuulakimies on Jussi Kari. Turre Legal voi käyttää myös muita lakimiehiä palvelun toteuttamiseen. B. Palvelut suorittaa

Lisätiedot

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille FI FI FI Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille Näissä menettelysäännöissä vahvistetaan periaatteita, joita yksittäiset sovittelijat voivat halutessaan noudattaa omalla vastuullaan. Sovittelijat

Lisätiedot

EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI

EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI - Johtajana presidentti - Korkeimmalta oikeudelta haettava valituslupaa - Käsitellään erityisen vaikeita tapauksia ja tapauksia, joilla on ennakkotapauksen

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: tuomioistuinharjoittelusta 1 Soveltamisala Sen lisäksi mitä tässä laissa säädetään, käräjänotaarista säädetään tuomioistuinlaissa ( / ). Käräjänotaarin velvollisuuksiin

Lisätiedot

Hyvä hallintotapa - isännöitsijän ja puheenjohtajan yhteistyö

Hyvä hallintotapa - isännöitsijän ja puheenjohtajan yhteistyö Hyvä hallintotapa - isännöitsijän ja puheenjohtajan yhteistyö toimitusjohtaja Mikko Peltokorpi, Matinkylän Huolto Oy hallituksen puheenjohtaja, Suomen Isännöintiliitto ry Taloyhtiön toimielinten roolijako

Lisätiedot

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 5.7.2012 EP-PE_TC1-COD(2011)0902 ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 5. heinäkuuta 2012 Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Ohje syyttäjän varallaolosta poliisi rikosten tutkinnanjohtajana sekä pakkokeino- ja haastamisasioissa

Ohje syyttäjän varallaolosta poliisi rikosten tutkinnanjohtajana sekä pakkokeino- ja haastamisasioissa VALTAKUNNANSYVTTÄJÄNVIRASTO YLEINEN OHJE syyttäjille Annettu 19.12.2002 VKS:2002:4 Dnro 55/31102 Säädösperusta A kihlakunnansyyttäjästä 13 a 1 Voimassa 1.1.2003 - toistaiseksi Ohje syyttäjän varallaolosta

Lisätiedot

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain (100/2013) 1 luvun :n 2 momentin 2 kohta,

Lisätiedot

Antamalla toimeksiannon EMPLaw lle asiakas ( Asiakas ) hyväksyy nämä ehdot itseään sitoviksi.

Antamalla toimeksiannon EMPLaw lle asiakas ( Asiakas ) hyväksyy nämä ehdot itseään sitoviksi. YLEISET SOPIMUSEHDOT ASIANAJOTOIMISTO EMPLAW OY Näitä yleisiä sopimusehtoja sovelletaan kaikkiin Asianajotoimisto EMPLaw Oy:n ( EMPLaw ) asiakkailleen tarjoamiin palveluihin. Nämä ehdot koskevat toimeksiantoja,

Lisätiedot

HE 71/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta

HE 71/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan korkeimmasta hallinto-oikeudesta annettuun

Lisätiedot

Viite: lausuntopyyntö 11.1.2016, OM 8/441/2015 Oikeusprosessien keventäminen

Viite: lausuntopyyntö 11.1.2016, OM 8/441/2015 Oikeusprosessien keventäminen 1 ESPOON KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO 14.3.2016 Oikeusministeriölle Viite: lausuntopyyntö 11.1.2016, OM 8/441/2015 Oikeusprosessien keventäminen 1 Johdanto Muistion alussa on viitattu pääministeri Juha Sipilän

Lisätiedot

Olemme tehneet yhteistyötä asianajotoimistojen kanssa jo yli 20 vuotta. A&M Juristi on alusta pitäen suunniteltu selainkäyttöliittymälle.

Olemme tehneet yhteistyötä asianajotoimistojen kanssa jo yli 20 vuotta. A&M Juristi on alusta pitäen suunniteltu selainkäyttöliittymälle. A&M Juristi Ohjelmiston esittely A&M Juristi on asianajotoimistoille räätälöity selaimella käytettävä ohjelmisto toimeksiantoihin liittyvien tietojen keruu-, raportointi- ja laskutusjärjestelmäksi. Ohjelmisto

Lisätiedot

YHTEENVETO RIITA-ASIAN VALMISTELUSSA. Työryhmän raportti

YHTEENVETO RIITA-ASIAN VALMISTELUSSA. Työryhmän raportti 1 YHTEENVETO RIITA-ASIAN VALMISTELUSSA Työryhmän raportti Työryhmän jäsenet Hovioikeudenneuvos Jukka Heikkilä Hovioikeudenviskaali Outi Holmström Käräjätuomari Eija Iivonen Käräjätuomari Seppo Karvonen

Lisätiedot

IPR-ASIAT MARKKINAOIKEUDESSA KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA. Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks Kolster Oy Ab

IPR-ASIAT MARKKINAOIKEUDESSA KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA. Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks Kolster Oy Ab IPR-ASIAT MARKKINAOIKEUDESSA KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks Kolster Oy Ab MARKKINAOIKEUS IPR-TUOMIOISTUIMENA Markkinaoikeus aloitti aikaisempien tehtäviensä ohella IPR

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS laamanni Tuomas Nurmi osaston johtaja, käräjätuomari Matti Palojärvi Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS laamanni Tuomas Nurmi osaston johtaja, käräjätuomari Matti Palojärvi Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS laamanni Tuomas Nurmi osaston johtaja, käräjätuomari Matti Palojärvi 27.9.2017 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle

Lisätiedot