Oikeuslaitospäivä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oikeuslaitospäivä 15.3.2013"

Transkriptio

1 Oikeuslaitospäivä Jutun kirjaamisesta sen arkistointiin - ilman aiheetonta viivytystä Asianaj aja Timo Mella, Asianajotoimisto Karvo & Mella Oy Hyvät oikeuslaitoksen toimijat Oikeuslaitoksen kaikki toimijat ovat yksimielisiä siitä, että juttujen joutuisaa käsittelyä ei ole tyydyttävällä tavalla ratkaistu. Eri syistä erityyppiset jutut eri käsittelyvaiheessa kestävät liian pitkään. Juttujen ruuhkautumiskehitys on ollut yleismaailmallinen ilmiö. Keskustelua käydään oikeuslaitoksen ohella lähes kaikissa julkisen sektorin asiantuntijaorganisaatioissa. Ongelmat koetaan samantyyppisesti niin, että suurta asiamäärää ei ehditä käsittelemään riittävän joutuisasti. Tuomioistuimissa käsiteltyjen juttujen ratkaisut ovat laadullisesti parantuneet. Keskustelua on toisaalta ollut siitä, että pitkät ja yksityiskohtaiset tuomiot vievät liiaksi tuomareiden työaikaa. Yleinen hokema on, että oikeuslaitoksen resurssit eivät riitä juttujen joutuisaan käsittelyyn. Lisäksi on esitetty, että resurssit kohdentuvat ja/tai jakautuvat juttumääriin nähden väärin. Resursseja koskevassa keskustelussa on esitetty asianajajiin kohdistuvia moitteita siitä, että juttuja vireille pantaessa niitä ei tutkitaja valmistella kunnolla. Tämä olisi vaikuttanut sekä ratkaistavan jutun käsittelyaikaan että mahdollisuuksiin käsitellä huonosti valmisteltujen juttujen sijaan tuonakin aikana muita juttuja. Rikosjuttujen kestoon liittyvistä asioista on niin paljon ja niin hyviä kannanottoja, että en tarkoituksella lausu niistä mitään muuta kuin esittelemällä yhden juttuesimerkin esitykseni lopussa.

2 Riita-asioissa eniten viivästymistä kohdistuu laajoihin riita-asioihin. Tekemäni kysely eräille käräjätuomareille täsmentää juttukohtaisen viivyttävän menettelyn sisältöä eräiden esimerkkien avulla. Juttujen kestoon koetaan vaikuttavan sellaiset sinällään oikeudenkäynnin aloittamiskynnyksen ylittävät haastehakemukset, joista kuitenkin puuttuu kantaj an kannanotto oikeuskysymykseen. Niissä voi olla virheitä tai puutteita jo aivan perustiedoissa. Esimerkkinä lastenhuoltoa koskeva asia, jossa ei tiedetä, onko kyse sopimuksen vai aiemmin tehdyn päätöksen muuttamisesta. Toisena kestoon vaikuttavana ovat liian laajat haastehakemukset, joihin kirjoitetaan liikaa todistustosiseikkoja ja niihin liittyviä väitteitä. Ongelmallisiksi koettuihin haastehakemuksiin kirjoitetaan sivukaupalla todistelua ja referoidaan lainsäädäntöä esitöineen, joiden esittely kuuluisi vasta pääkäsittelyvaiheeseen. Moitteita tulee myös siitä, että kirjallisessa valmistelussakaan avustajat eivät välttämättä vastaa edes täsmäkysymyksiin ja että avustajat joutuvat valmisteluistunnossa varaamaan tilaisuuden lausua esiin nostetusta seikasta vielä sen jälkeen, kun avustaja on varmistanut asian istunnosta poissa olevalta päämieheltään. Kynnys päästää jutut pääkäsittelyyn koetaan turhan korkeaksi. Vastausten määräaikoihin ei yleisesti ottaen katsottu liittyvän jutun kestoon vaikuttavia ongelmia, joskin osa avustajista pyytää pidennettyä jatkoaikaa säännönmukaisesti. Istuntoaikatauluissa avustajien toivottiin huomioivan jo juttua vastaanottaessaan, että kiireesti käsiteltäville asioille löytyy kalenterista tilaa. Juttujen kesto valmisteluistuntoon saakka koettiin riippuvan käräjäoikeuden työtilanteesta. Ongelmatilanteet ovat palautteen perusteella poikkeuksellisia. Selvästi yleisempi käsitys oli se, että asianajajien työ koettiin asianmukaiseksi. Eräitä mainitsemisen arvoisia hyveitä oli se, että yhteistyö laatuhankkeissa koettiin onnistuneeksi ja avustajien keskinäiset välit koettiin ongelmattomiksi ja menettely rehelliseksi. Kuten lausumastani ilmenee, olen torjumassa sellaisen käsityksen syntymistä, että juttujen viipymisen syy olisi asianajajissa. Suomalaisen asianajajakunnan historiikissa (Pihlaj amäki 2009) ennustettiin asianajajakuntaa koskevan suuren murroksen olevan ohi. Muutosten ennustettiin kulkevan samaan suuntaan kuin suomalainen yhteiskunta yleensä. Tulevaisuuteen vaikuttavana nähtiin kansainvälistyminen myös pienemniissä toimistoissa. Odotuspaineita nähtiin myös asianajajilta edellytettävissä ammatillisissa valmiuksissa. 2

3 3 Tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitea 2003:3 pohti vastauksia oikeuslaitoksen uusiin ja kasvaviin osaamisvaatimuksiin myös oikeudenkäyntiavustajien osalta. Tältä pohjalta toteutui asianajajakunnan kannalta merkittävä muutos lupalakimiesjärj estelmän käyttöönotolla ja valvonnan muutoksilla. Oikeus oikeudenmukaiseen ja viivytyksettömään oikeudenkäyntiin on turvattu perusoikeutena. Oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin toteutetaan rinnakkain oikeudenkäytön tehokkuusvaatimuksen kanssa. Jo tehdyt muutokset ja esille tulleet muutosehdotukset vaikuttavat oikeuspalvelujen sijoittumiseen ja saatavuuteen. Kun muutoksiin liitetään monimuotoiset tietotekniikan jatkuvat muutokset ja kehitys, tuntuu murrosvaihe jatkuvan edelleen. Asianajajataustani Lapin maakunnassa vaikuttaa näkökulmaani asiaan. Näkökulma, odotukset ja kannanotot voivat olla aivan jotain muuta kuin mitä pääkaupunkiseudulla toimivien asianajajien vastaavat ovat. Paljon on yhteistä vaikka huolten aiheet ovat usein kovin erilaisia. Ajankohtaisia oikeuslaitostakin sivuavia asioita Pohjois-Suomessa ovat valtion eristämät alueet (Lapin Kansa ). Poliisi- ja rajavartiostopalveluiden lakattua kylien asukkaat ovat kokeneet turvattomuuden konkreettisena uhkana normaaliin jokapäiväiseen elämiseen. Korjausliike tehtiin nopeasti niihin kyliin, joissa asukkaat nostivat asian jullcisuuteen. Toinen huomiotaja kansalaiskeskustelua herättänyt juttu on parhaillaan vireillä siitä, miten järjestelmän resursseja kohdistetaan kansalaisten vähäisempänä pitämiin asioihin (tässä tapauksessa kalastuksen valvontaan), kun vakavampiin epäkohtiin ei tunnu riittävän resursseja. Kaiken julkisen sektorin toiminnan ja niin myös oikeuslaitoksen osalta olemassa olevaksi ja tulevaisuuden haasteeksi on nimetty resurssien puute. Rankinimin resurssien puute koetaan arjessa syrjäisillä alueilla, kun jo totutut palvelut kokonaan lakkaavat. Alueellisesti oikeusturvan toteutuminen koetaan sitä epävarmempana, mitä etäisempiä oikeuspalvelujen tuottajat ja oikeudenjakaja on. Kysymys ei ole niinkään tuttu tuomari ilmiöstä vaan siitä, että kaukana tehdyt painotukset ja annetut ratkaisut eivät kohtaa alueen ihmisten ja yritysten arkea. Oikeudenmukaisuus joutuu koetukselle, kun oikeudellisia palveluja joudutaan hankkimaan yhä etäämpää. Myös etäämpää annettavia tuomioita vieroksutaan ja niitä kyseenalaistetaan. Alueellinen näkökulma on pidettävä mielessä. Sillä voi olla suurtakin vaikutusta muutoksenhakuherkkyyteen. Asianaj aj akunnan on osaltaan vahdittava sitä, miten oikeuslaitos sijoittuu tulevaisuudessa Karsinta käräjäoikeuksien määrän suhteen on nimittäin vahvasti vireillä. Oilceusoloja Suomessa käsittävässä Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen katsauksessa 2009 käsitellään yleisön käsityksiä ja kokemuksia oikeuslaitoksestaja perehdytään oikeuslaitoksen toimijoihin erityisesti siitä n ökul asta, miten ihmiset pääsevät oikeuksiinsa ja saavat apua oikeudellisiin ongelmiinsa. Kokonaisarvio asianajopalveluista ei sisällä moitetta siitä, että jutut asianajajastajohtuvasta syystä

4 4 kestäisivät liiaksi. Arvio on tehty Suomen Asianajajaliiton teettämien asiakastyytyväisyyttä koskeneen selvityksen 2004 ja Asianajajatutkimuksen 2007 pohjalta. Vuoden 2012 Asianajajatutkimus osoittaa sekin asiakastyytyväisyyttä toimeksiantojen hoitamiseen. Juttujen keston on koettu olevan asianajajasta riippumattomia. Ruotsissa tehty asianajajatutkimus 2012 on samansuuntainen. Myös päätöksentekijöistä (poliitikot, johtavat virkamiehet, syyttäjät, tuomarit ym.) kahdeksan kymmenestä katsoivat asianajajilla olevan erittäin tai melko korkea pätevyys rikos- ja riitajutuissa. Asianajajan toimeksiannon kesto ja jutun kesto tuomioistuimessa kulkevat yleensä käsi kädessä. Molemmat vaikuttavat toisiinsa. Matti Kunnas on tuoreessa väitöskirjassaan Asianajajan näkökulma lainkäyttöön käsittelyt riita-asioiden joutuisuutta valottamalla oikeudellisen työnjaon sisältöä tavalla, johon tuomioistuinasioita hoitavat asianajajat voivat käsittääkseni varauksetta yhtyä. Asianajajan näkökulma on tapaohjeitten pohjalta selkeä. Prosessit on saatava vietyä läpi kohtuullisessa ajassa ja tuottamatta suuria kustannuksia asiakkaille. Kunnas perustellusti toteaa, että tästä kantaa vastuun asianajajan ohella jutun tuomari, koska tuomarille kuuluu prosessinjohto asiassa. Asianajajan ammattitaitoon kuuluu tietysti lainsäädännön tunteminen ja ainakin kyky löytää juttuihin liittyvät oikeusohjeet, lainsäädäntö ja oikeustapaukset. Toimeksiannossa sovitaan päämiehen kanssa siitä, mihin jutun hoitamisella pyritään. Tuomioistuintie on yksi vaihtoehtoinen tie toimeksiannon hoitamiseen. Huomattava osa jutuista on kuitenkin sellaisia, joihin tuomioistuin ei liian hitaana menettelynä tai muusta syystä lainkaan sovellu. Riidan sovinnollinen ratkaiseminen on asianajotyössä tavallista. Sovinto on helpommin saavutettavissa, jos oikeudellista palvelua on helposti ja läheltä saatavissa. Usein käy niin, että tuomioistuinvaihetta edeltävissä sovintoneuvotteluissa monet sellaisetkin perustelut, jotka eivät tulisi lainkaan esille oikeudenkäynnissä, voivat tosiasiallisesti johtaa asian sovinnolliseen ratkaisuun ilman tuomioistuinkäsittelyä. Tuomioistuinasioiksi kehittyvien juttujen asianajoon kuuluu sellaisia oikeusjärjestyksen hyväksymiä elementtejä, jotka saattavat tuomarin ja erityisesti eettisestä näkökulmasta näyttäytyä virheelliseen tai väärään lopputulokseen (tuomioon) johtavina. Matti Kunnas on käsitellyt (tätäkin) aihetta niin ansiokkaasti, että tyydyn viittaamaan hänen väitöskirjansa (sivulle 35). Oikeusj ärj estyksen sallimien menettelysäännösten käyttäminen tulee tiedostaa ja asianajajan tulee päämiehensä etua ajaessaan niitä myös käyttää. Asianajajien ilmoitukset sovintoyrityksistä voivat näyttäytyä tuomioistuinkäsittelyyn johtaneissajutuissa siltä, kuin sovintoa vireillä olevaan oikeusriitaan ei ole kylliksi haettu. Tuomareiden tulee kuitenkin huomioida tapaohjeittemme kielto vedota sovintoneuvottelussa tehtyyn sovintotarj oukseen. Keskusteltaessa tuomioistuimessa sovintoneuvottelujen käymisestä ja sovintoyrityksistä lipsahtaa helposti siihen, että

5 5 sovintotarjous tulee tuomarin tietoon. Tällöin syntyy ainakin epäily siitä, että sovintotarjouksen tehnyt asianosainen tyytyisi tuomioon, jonka lopputulos vastaisi hänen tekemäänsä sovintotarjousta. Tämän kaltaisessa tilanteessajoutuisuus kävelisi tapaohjeittemme suojelemanja oikeudenmukaiseksi menettelyksi koetun hyveen yli. Äskeiset tilannekuvaukset pyrkivät selventämään eräitä taktisia syitä menettelytapoihimme. Joutuisuus ja taloudellinen menettelytapa ovat tapaohjeittemme mukaan asianajajien velvollisuutena. Säännöstasolla joutuisuusvelvoite ilmenee OK 15:10 ja 21:6, ROL 9:3~, Asianajajalain 5~ sekä TO 4.1 ja TO 4.2 kohdista, jotka kuuluvat seuraavasti TO 4.1 Tehtävät on hoidettava huolellisesti, täsmällisesti, tarpeellisella joutuisuudella sekä tarpeettomia kustannuksia aiheuttamatta. TO 4.2 Asianajaja on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään ammattitaitoaan sekä seuraamaan oikeuskehitystä erityisesti niillä oikeudenaloilla, joilla hän toimii. Asianajajan on osallistuttava säännöllisesti täydennyskoulutukseen. Asianajaja ei saa ottaa tehtävää vastaan, jos hänellä ei ole sen edellyttämää ammattitaitoa tai jos hän ei muulla tavoin kykene huolehtimaan tehtävän asianmukaisesta hoitamisesta. Asianaj aj aliiton valvontalautakunnassa tavallisinimat valvontatapaukset koskevat viivyttelyä tai sitä, että yhteydenpito ja asiakasinformaatio eivät pelaa. Näyttäisi siltä, että ammatillinen osaamisen ja juttuun sitoutumisen puute eivät ainakaan suoranaisesti ilmene valvonnassa. Mahdollista tietysti on, että viivyttely liittyy taitamattomuuteen, mutta yhtä hyvin kyse voi olla juttujen ruuhkautumisesta kuten oikeuslaitoksen muillakin toimijoilla. Kannanottoja asianaj ajien suhtautumisesta oikeudenkäyntiasioihin on viime aikoina kuulunut ylimpien oikeuksien tuomareilta. On sanottu, että meillä olisi suoraan sanoen aika lepsu asianajokulttuuri. On myös sanottu, että tuomarin työssä näkee hyvin monenlaista asianajotyötä, ja valitettavan paljon myös huolimattomuutta tai ehkä paremminkin huolettomuutta. Jotkut asianajajat eivät näytä juuri panostavan esimerkiksi valituslupahakemusten laatimiseen. Arveluna on esitetty, että kyse ei ole osaamattomuudesta, vaan jonkinlaisesta työhön sitoutumattomuudesta. Keskustelu osaamisesta ja sitoutumisesta on jatkunut jo jonkin aikaa. Pihlajamäen historiikki asianaj aj akunnastamine kertoo 1980 luvulta alkaneesta ammattimaisenm-iasta otteesta ja sitoutumisesta asianajaj atyöhön. Historiikissa kuvataan, miten prosessiuudistukset 1990 luvulla toivat mukanaan osaavien asianajajien vaatimuksen tuomioistuinjuttuihin.

6 6 Asianajotoiminnan sääntelyn vaihtoehtoja selvitettäessä asianajajakunnan ammattitaitoa ja sitoutumista on pidetty annettuna. Niiden todetaan olevan se tekijä, joka erottaa asianajajakunnan muista oikeuspalvelujen tuottajista. Lupalakimiesj ärjestelmän tultua voimaan ammattitaidon ylläpitämistä koskeva vaatimus ulottuu myös lupalakimiehiin, joskin vaatimus tuntiperusteisesta säännöllisestä täydennyskouluttautumisesta puuttuu. Peräänkuulutettua osaamisen vaatimusta ei jostakin syystä näinkään tuoreessa uudistuksessa haluttu ulottaa kaikkiin toimijoihin. Edellä viitattu osaamattomuuteen ja sitoutumattomuuteen liittyvä kritiikki on liittynyt lähinnä korkeimman oikeuden valituslupavaiheeseen. Asianajajan työssä on lopulta harvoin juttuja, joissa valituslupatie on todellinen vaihtoehto jutun voittamiseen. Valituslupapyyntöjä tulee tehtäväksi todella harvoin. Käsitykseni on, että tunnolliselle asianajajalle jokaisen valituslupapyynnön laatiminen on niin haastava tehtävä, että siihen paneudutaan aikaa ja vaivaa säästämättä. Se on tyypillisesti asianajotyössä vaihe, jossa työtä joudutaan tekemään myös korvauksetta. On silti ymmärrettävää, että huolettomasti tehdyt hakemukset samoin kuin turhat uusinnat hovioikeudessa eivät ansaitse ymmärrystä. Oikeuslaitoksen vaihtoehtoja on ruuhkautumiskehityksen ja säästötavoitteiden johdosta pakko tutkia. Kaikki tutkimukset eivät välttämättä tule asianajajakunnan tietoon, vaikka niiden tutkimustulokset voisivat helpottaa asianajajia oikeuslaitoksen toimijoina sitoutumaan menettelyyn, joka tuomioistuimissa on todettu helpottavan jutun käsittelyä vaikkapa juuri käsittelyajan pituuteen. Esimerkkinä voin mainita Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkij atohtorina nykyisin toimivan Petra Pekkasen väitöskirjatutkimuksen vuodelta Hän on tutkinut muun ohella eri toimijoiden rooleja ja vastuita tuomioistuinjuttujen käsittelyaikojen kannalta Helsingin hovioikeudessa ja vakuutusoikeudessa. Tutkimuksessa näkyy tuotantotaloudellinen prosessin kehittämisen näkökulma. Pekkasen väitöskirjasta ei löydy asianajajien toimintaan liittyvää yhteyttä. Ja miksi löytyisikään, kun tutkimus koski mainittujen oikeuksien sisäisiä työtapoja ja menetelmiä. Näkökulma on ollut tuomioistuimen sisäisessä kehittämisessä. Juttujen paremman haltuunoton ja aikataulutuksen kehittämiseen ovat kuitenkin liittyneet myös asianaj ajat. Tutkimuksen mukaan käsittelyaikojen viivästymisten vähentymisessä saatiin merkittäviä tuloksiajo tuomioistuimen sisäisen kehittämisen kautta. Visiot tulevaisuudesta lähtevät tavoitellusta oikeusturvasta (resursseista). Oikeuslaitos hakee ratkaisua siihen, että jutut saataisiin laillisesti käsiteltyä. Vaatimus tähän tulee YK:n KP- sopimuksesta, Euroopan ihmisoikeussopimuksesta ja tietysti Suomen perustuslain 21 :stä. Poliittiset puheet oikeudenmukaisista oikeusoloista tarkoittavat suoraan sanottuna sitä, että rahat loppuvat kesken eikä meillä ole tulevaisuudessa varaa pyörittää nykyisenkaltaista julkista sektoria. Resursseista riippumatta oikeuslaitos pyrkii tuottamaan laadukkaita ratkaisuja. Jotta kaikki tuomioistuimen ratkaistavaksi viedyt

7 7 jutut voidaan tutkia kunnolla ja riittävän joutuisasti, on resurssien käyttö ja ratkaisujen laatu kaikkien oikeuslaitoksen toimijoiden haasteena. Asianajajiin kohdistettu arvostelu on tietysti perusteltua, kunhan arvostelua ei yleistetä. Yhtä lailla perusteltua on myös tuomareihin, syyttäjiin ja esitutkintaviranomaisiin kohdistuva arvostelu, kunhan tätäkään arvostelua ei yleistetä. Ammattitaitoa ja osaamista ylläpitävän koulutuksen valvonta on käytännössä hankalaa. Asianajajaliitossa on käyty keskusteluja siitä, miten täydennyskouluttautumisen toteumista voitaisiin seurata ja siitä, onko asia sen laatuinen, että sitä tulisi tai voisi erityisesti valvoa. Kyse on tietysti valvontatyön määrästä, mikä vapaaehtoistyönä merkittävältä osin toteutettuna on nykyiselläänlcin aivan poikkeuksellista. Helpoin tapa voisi olla se, että yhtiömuodossa asianaj otoimintaa harjoittavat liittäisivät lupaehtojen mukaan liitolle toimitettavien tilinpäätöstietojen oheen vakuutuksen siitä, että täydennyskoulutusvelvoite on kaikkien osalta täyttynyt. Tämän esityksen visiot ovat jääneet vähäisiksi, sillä asianajajaliiton toimintaa seuranneena olen vakuuttunut siitä, että asianajolaitoksemme on vastannut kehityksen haasteisiin niin hyvin kuin vapaaehtoistyönä ja aatteen palolla on kohtuudella voitu edellyttää. Joitakin ajatuksia esitän kuitenkin jo sen johdosta, että voisin myöhemmin testata täällä ilmeisesti esiteltävän oikeusturvaa valmistelevan neuvottelukunnan ajatuksia omiini. Ammattitaito ja osaaminen ovat linkkinä palvelusta maksettavaan hintaan. Ruotsin asianajajaliiton pääsihteeri kysyy helmikuun 2013 artikkelissaan, mitä asianajaja(palvelu) saa maksaa, Vad får en advokat kosta? Ruotsissa selvitysmiehen tehtävänä on selvittää, onko aihetta rajoittaa varoja julkiseen puolustukseen ja asianomistajien avustamiseen, ehdottaa erilaisia tasoja aikaperusteiseen laskutukseen, ehdottaa vakiotaksoj a rikosjuttuihin jne. Asianajaj an työn kannalta kyse ei ole siitä, että asianajajat tekisivät liikaa työtä turhaan, vaan siitä, että heille ei maksettaisi kaikesta tekemästään päämiehensä edun vaatimasta työstä, siis oikeuslaitoksen toimijana tekemästään työstä. Voin hyvin yhtyä siihen artikkelissa esitettyyn näkökantaan, että ilmaista työtä asianajajilta ei voida edellyttää. Jos tai kun taulukkopalkat kuitenkin otetaan tarkasteluun myös meillä, tulee vertailussa selvittää myös muiden toimijoiden ajankäyttö. Ei voida ajatella, että poliisin ja syyttäjän resurssit olisivat ylivertaiset puolustuksen resursseihin nähden. Palkkiomäärän kontrolli tapahtuu oikeudessa juttukohtaisesti. On vaikea nähdä tälle vaihtoehtoja. Toivottavaa kuitenkin olisi, että palkkiot voidaan, silloin kun niihin nähdään aihetta puuttua, käsitellä yhtenä ratkaistavan asiana kuulemalla avustajaa toimenpiteistään. Nykyään kärsivällisyys laskun käsittelyyn on usein riittämätön, kun työ nähdään ylimääräisenä tuomioistunta rasittavana vaivana. Kenenkään etu ei ole se, että muutoksenhakuinstanssia sen enempää kuin asianajajaliiton valvontalautakuntaakaan rasitetaan oikaisutienä asianaj olaskuihin.

8 Ruotsissa onnistuneeksi koettu henkilötodistelun videointi otettaneen meilläkin käyttöön, kunhan tietoj ärj estelmät saadaan ajan tasalle. Toivottavasti kehitys tapahtuisi koko maan kattavasti ja samalla tietojärjestelmällä niin, että asianosaisten ja todistajien jaloissa olevista äänityslaitteiden piuhoista päästäisiin eroon myös vähäisemmillä istuntopaikoilla. Jatkokäsittelylupaa hovioikeuteen tultaneen esittämään laajennettavaksi. Tuomitsemistoiminta pyritään kaikin tavoin keskittämään käräjäoikeuksiin kehittämällä niiden kokoa ja kykyä tehdä lopullisiksi jääviä ratkaisuja. Erityisasiantuntemusta omaavien tuomareiden tarve tunnustetaan ja alueellisesti asiantuntemusta järjestetään siten, että tuomari(t) voivat tarvittaessa siirtyä käräjäoikeuksista toisiin. Painopistettä alioikeuksiin siirrettäessä tulee pitää (HS vieraskynäpalstalla vuonna 2007 ennustetun mukaisesti) huoli siitä, että tuomarikoulutuksella koulutetaan päteviä tuomareita ja että eläköityvien tuomareiden hiljainen tieto käytetään koulutuksessa hyväksi. Mutta pätevä tuomari ei yksin riitä takaamaan kansalaisten kokemuksia käsittelyn ja erityisesti tuomion oikeudenmukaisuudesta. Tuomioiden perustelutapoihin tulee laajan ja yksityiskohtaisen selostamisen sijaan tuoda enemmän häviäjän näkökulmaa. Jutun voittaja ei ole niin kiinnostunut tuomion perusteluista kuin jutun häviäjä. Mikäli tuomiosta puuttuu jutun häviäjän perustelut ja tuomio kirjoitetaan voittaj alle, ei paine muutoksenhakuun tule vähentymään, sillä tuomio koetaan subjektiivisena voittaj alle myönteisenä kannanottona eikä ohjektiivisena oikeudenmukaisen oikeuslaitoksen tuomiona. Jo tapahtuneen kehityksen perusteella on odotettavissa, että riita-asioiden valmistelua vyörytetään tulevaisuudessa kantajille ja vastaajille. Riita-asioiden asianosaisvalmisteluun tullee siirtymään jutun vireilletulon ja vastauksen jälkeen laadittava yhteenveto vaatimuksista ja vastauksista, riidattomien ja riitaisten seikkojen erittely sekä riitaisiin seikkoihin liittyvä todisteiden luettelointi teemoineen. Jutuille annetaan käsittelypäiväehdotukset jo haasteen antamisen yhteydessä, kuten eräät tuomarit jo nyt tekevät. Juttujen valmistelutoimet mukaan lukien haastehakemuksen laatiminen ja vastauksen antaminen pyritään aikatauluttamaan niin, että istuntoon päästään ilman toistuvaa kertaamista. Jutuissa, joissa vastausaika pidentyy perustellusta syystä, tehdään heti uusi suunnitelma niin, että valmistelu ei pysähdy enää vastauksen jälkeen lepäämään ja odottamaan joskus myöhemmin määrättävää käsittelypäivää. Suunnitelmallinen jutun käsittely varhain sovittuine käsittelyaikoineen auttaa asianajajaa järjestämään repaleiset, useiden juttujen samanaikaiseen hoitamiseen täytetyt kalenterinsa. Nykyisin esitykset käsittelypäivistä pelaavat, mutta edelleen esiintyy kannanottoja siitä, että passiivisena pitkään ollut juttu herää äkillisesti niin aktiiviseen vaiheeseen, että kalenterin sopeuttaminen vaatii mielikuvitusta. Tuomioistuintyötä siirretään siis avustajilleja ainakin jossain määrin lisääntyvä työ tulee päämiesten maksettavaksi, ellei juttua oikeusapuasiana osaksi tai kokonaan 8

9 9 makseta valtion varoista. Oikeusturvavakuutusten merkitys tulee korostumaan itse maksavien asiakkaiden kohdalla. Oikeusturvaehtojen seuraamisen tärkeys korostuu. Oikeudenkäyntimaksuihin on jo luvattu korotus. Ylempien oikeuksien osalta oikeudenkäyntikuluvastuuta tullaan siirtämään osapuolille itselleen ja korvausvastuu vastapuolen oikeudenkäyntikuluista tulee vain poikkeustapauksissa kyseeseen silloin, kun jutun hoitamiseen on liittynyt asianosaiseen liittyvää huolimattomuutta. Perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta huolimatta valtio tullee sinnittelemään oikeudellisten palveluiden arvonlisäveron sälyttämisestä yksityishenkilöiden oikeudenkäyntikuluihin. Pahimmassa tapauksessa yksityishenkilön talouden kokonaan romuttava riita kosteusvaurioituneesta talosta kun ei kuulu edes kodinhoitovähennyksen piiriin toisin kuin esimerkiksi kunnossa olevan kodin maalausremonttityön veron osuus.

Asianajajatutkimus 2012. Tiedotustilaisuus 8.11.2012

Asianajajatutkimus 2012. Tiedotustilaisuus 8.11.2012 Asianajajatutkimus 2012 Tiedotustilaisuus 8.11.2012 Yksityishenkilöiden ulottuvilla olevat oikeuspalvelut uhattuina Asianajajakunta kasvaa ja palvelutarjonta lisääntyy, mutta vain pääkaupunkiseudulla ja

Lisätiedot

Asianajotoimisto Ahtola Oy hinnasto (päivitetty 05.08.2011)

Asianajotoimisto Ahtola Oy hinnasto (päivitetty 05.08.2011) Asianajotoimisto Ahtola Oy hinnasto (päivitetty 05.08.2011) Perustuntiveloitus... 1 Toimenpidelaskutus... 2 Puhelut, neuvottelut ja kirjeenvaihto... 2 Asiakirjat... 2 Yhtiöiden perustaminen ja yhtiösopimusten

Lisätiedot

Hyvä hallintotapa ja riidanratkaisumenettelyt. Taloyhtiö 2015 Messukeskus 15.4.2015 Arto Kaikkonen

Hyvä hallintotapa ja riidanratkaisumenettelyt. Taloyhtiö 2015 Messukeskus 15.4.2015 Arto Kaikkonen Hyvä hallintotapa ja riidanratkaisumenettelyt Taloyhtiö 2015 Messukeskus 15.4.2015 Arto Kaikkonen Agenda Konfliktin ratkaisuun liittyviä kysymyksiä Tuomioistuinsovittelu Yleiset tuomioistuimet Välimiesmenettelyt

Lisätiedot

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 12.4.2004 KORKEIN OIKEUS Asia Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 Kantelija YLI-KOVERO RISTO TAPIO Torikatu 27 13130 Hämeenlinna

Lisätiedot

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu?

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? 1 Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? Hallintolakimies Jukka Lampén Oulun kaupunki OIKEUSKÄSITTELYN ERITYISPIIRTEET 2 Huostaanottoprosessissa ei

Lisätiedot

Vaihtoehtoinen riidanratkaisu. OKM:n keskustelutilaisuus 10.10.2014 Katri Olmo

Vaihtoehtoinen riidanratkaisu. OKM:n keskustelutilaisuus 10.10.2014 Katri Olmo Vaihtoehtoinen riidanratkaisu OKM:n keskustelutilaisuus 10.10.2014 Katri Olmo Muuttuva tuomioistuinkulttuuri Taustaa: - Siviilijuttujen määrä käräjäoikeuksisissa ja ylemmissä tuomioistuimissa laskee -

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN KIINTEISTÖARVIOINTILAUTAKUNNAN SÄÄNNÖT

KESKUSKAUPPAKAMARIN KIINTEISTÖARVIOINTILAUTAKUNNAN SÄÄNNÖT KESKUSKAUPPAKAMARIN KIINTEISTÖARVIOINTILAUTAKUNNAN SÄÄNNÖT 31.1.2008 1 SISÄLLYSLUETTELO I Kiinteistöarviointilautakunta 2 1 Lautakunnan tehtävät 2 2 Lautakunnan jäsenet 2 3 Lautakunnan toiminta 2 4 Esteellisyys

Lisätiedot

Sovitteluparadigma ohimenevä ilmiö vaiko oikeustieteen maaliskuun idus?

Sovitteluparadigma ohimenevä ilmiö vaiko oikeustieteen maaliskuun idus? Sovitteluparadigma ohimenevä ilmiö vaiko oikeustieteen maaliskuun idus? Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja oikeustieteellisen tiedekunnan yhteinen tutkijaseminaari 26.2.2007 Teija Suonpää ja Juuli

Lisätiedot

Poliisin menettely esitutkinnassa

Poliisin menettely esitutkinnassa ANONYMISOITU PÄÄTÖS 18.03.2015 Dnro OKV/1150/1/2014 1/5 ASIA Poliisin menettely esitutkinnassa KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 4.6.2014 osoittamassaan kantelussa arvostellut poliisilaitoksen menettelyä

Lisätiedot

HOVIOIKEUS- MENETTELY. Antti Jokela

HOVIOIKEUS- MENETTELY. Antti Jokela HOVIOIKEUS- MENETTELY Antti Jokela TALENTUM Helsinki 2010 2., uudistettu painos 2010 Antti Jokela ja Talentum Media Oy Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1408-4

Lisätiedot

Riidanratkaisu - Oikeudenkäynti, välimiesmenettely vai sovittelu?

Riidanratkaisu - Oikeudenkäynti, välimiesmenettely vai sovittelu? Riidanratkaisu Oikeudenkäynti, välimiesmenettely vai sovittelu? Technopolis / Amica Smarthouse 4.10.2013 AA, VT, KTL Juha Ryynänen Asianajotoimisto Asianajaja Juha Ryynänen Oy LÄHTÖKOHTA SOPIMISEEN 2 PÄÄSÄÄNTÖ:

Lisätiedot

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua?

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? 1. AsOy vastaa siitä, että huoneistot soveltuvat käyttötarkoitukseensa. 2. Osakkaan, vuokralaisen tai muun huoneiston haltijan ilmoitus heikosta sisäilman

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

ASETUS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA (24.4.2008/290, viim. muut. 28.6.2012/424 ) Annettu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2008

ASETUS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA (24.4.2008/290, viim. muut. 28.6.2012/424 ) Annettu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2008 OIKEUSAPU JA JULKINEN PUOLUSTUS B 14.2 ASETUS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA (24.4.2008/290, viim. muut. 28.6.2012/424 ) Annettu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti,

Lisätiedot

HALLINTO-OIKEUKSIEN TYÖMENETELMÄSELVITYS 2003 - tähän on tultu kymmenessä vuodessa

HALLINTO-OIKEUKSIEN TYÖMENETELMÄSELVITYS 2003 - tähän on tultu kymmenessä vuodessa HALLINTO-OIKEUKSIEN TYÖMENETELMÄSELVITYS 2003 - tähän on tultu kymmenessä vuodessa 25.1.2013 Ylituomari Heikki Jukarainen Hämeenlinnan hallinto-oikeus Asiakasnäkökulma Hallinto-oikeuksien olisi syytä kiinnittää

Lisätiedot

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013 Riidanratkaisumenettelyt asuntoosakeyhtiössä ja hyvä hallintotapa Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA 1 Hyvä hallintotapa Yhdenvertaisuusperiaate Läpinäkyvyys Ennakointi Ei vielä erillistä suositusta

Lisätiedot

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta 7 Tilastot 195 Tehtävät ja toimenpiteet Tehtävät ja toimenpiteet Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta Valtioneuvoston yleisistunnot ja esittelyt tasavallan presidentille

Lisätiedot

1. Toimeksiantaja(t) Nimi: Osoite: Puhelin / sähköposti: Päävastuullinen lakimies: Vastapuoli / asian osallinen:

1. Toimeksiantaja(t) Nimi: Osoite: Puhelin / sähköposti: Päävastuullinen lakimies: Vastapuoli / asian osallinen: TOIMEKSIANTOSOPIMUS 1. Toimeksiantaja(t) Nimi: Osoite: Puhelin / sähköposti: 2. Toimeksisaaja Asianajotoimisto Tammer-Juristit Oy (y-tunnus 1053452-4) Aleksis Kiven katu 11 C, 33100 Tampere Puh. 010 346

Lisätiedot

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta TILASTOT Tehtävät ja toimenpiteet Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta Valtioneuvoston yleisistunnot ja esittelyt tasavallan presidentille Istunnot 1) Valtioneuvoston

Lisätiedot

Oikeuden hakijat. Iisa Vepsä. Tutkimus Vaasan hovioikeuden perustamisesta ja varhaisesta toiminnasta

Oikeuden hakijat. Iisa Vepsä. Tutkimus Vaasan hovioikeuden perustamisesta ja varhaisesta toiminnasta Iisa Vepsä Oikeuden hakijat Tutkimus Vaasan hovioikeuden perustamisesta ja varhaisesta toiminnasta Yliopistollinen väitöskirja, joka Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään

Lisätiedot

IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen. Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks

IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen. Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks 1. TAUSTAA Tavoitteena teollisoikeuksien myöntämisen ja käyttämisen tehostaminen Lisää teollis- ja tekijänoikeuksien

Lisätiedot

Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä

Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä YLEINEN OHJE VKS:2013:1 Dnro 47/31/12 Annettu 28.12.2012 Voimassa 1.1.2013 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2009:2 Sisällysluettelo...3 1 JOHDANTO...3

Lisätiedot

HYVÄÄ ASIAMIESTAPAA KOSKEVAT OHJEET (hyväksytty teollisoikeusasiamieslautakunnan kokouksessa 13.5.2015 )

HYVÄÄ ASIAMIESTAPAA KOSKEVAT OHJEET (hyväksytty teollisoikeusasiamieslautakunnan kokouksessa 13.5.2015 ) 1 HYVÄÄ ASIAMIESTAPAA KOSKEVAT OHJEET (hyväksytty teollisoikeusasiamieslautakunnan kokouksessa 13.5.2015 ) 1 JOHDANTO Auktorisoidun asiamiehen tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut

Lisätiedot

VÄLIMIESMENETTELYN KESKEYTTÄMINEN...

VÄLIMIESMENETTELYN KESKEYTTÄMINEN... AAVIA OY AAVIA OY:N VÄLIMIESMENETTELYN SÄÄNNÖT 1.1.2016 1 YLEISET... 2 1.1 SÄÄNTÖJEN NOUDATTAMINEN... 2 1.2 TOIMIVALTA... 2 1.3 SOVELLETTAVA LAKI JA MENETTELYN KIELI... 2 1.4 ASIAKIRJOJEN JA VIESTIEN TOIMITTAMINEN...

Lisätiedot

HALLINTOTUO- MIOISTUINPÄIVÄ 3.12.2010 - Oikeusturvan voimavarat, mitattavuus ja seuranta

HALLINTOTUO- MIOISTUINPÄIVÄ 3.12.2010 - Oikeusturvan voimavarat, mitattavuus ja seuranta HALLINTOTUO- MIOISTUINPÄIVÄ 3.12.2010 - Oikeusturvan voimavarat, mitattavuus ja seuranta Ann-Mari Pitkäranta, kehittämispäällikkö OM, oikeushallinto-osasto Mittarit arjen tuomioistuintyössä - tuholaisia

Lisätiedot

Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015

Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015 1 Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015 EDUSKUNNAN LAKIVALIOKUNNALLE Viite: HE 29/2015 vp Lausunto hallituksen

Lisätiedot

TEOLLIS- JA TEKIJÄNOIKEUSASIOIDEN KESKITTÄMINEN MARKKINAOIKEUTEEN

TEOLLIS- JA TEKIJÄNOIKEUSASIOIDEN KESKITTÄMINEN MARKKINAOIKEUTEEN 1 HELSINGIN HOVIOIKEUS Salmisaarenranta 7 I PL 132 00181 Helsinki Puhelin 0103640500, Telefax 0103640512 kirjaamo Sähköpostiosoite helsinki.ho@oikeus.fi 16.6.2010 Oikeusministeriö Lainvalmisteluosasto

Lisätiedot

Asia: Lausunto tuomioistuinmaksutyöryhmän mietinnöstä. Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 8/31/2013

Asia: Lausunto tuomioistuinmaksutyöryhmän mietinnöstä. Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 8/31/2013 Suomen Tuomariliitto Finlands Domareförbund ry OIKEUSMINISTERIÖLLE Asia: Lausunto tuomioistuinmaksutyöryhmän mietinnöstä Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 8/31/2013 Pyydettynä lausuntona Tuomariliitto

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta 31.8.2009 Dnro 3346/4/07 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Lisätiedot

Prosessinjohdon ja tuomioistuinkäytäntöjen yhtenäisyys Helsingin hovioikeuspiirissä

Prosessinjohdon ja tuomioistuinkäytäntöjen yhtenäisyys Helsingin hovioikeuspiirissä Helsingin hovioikeuspiirin käräjäoikeuspainotteinen laatuhanke 2012 Prosessinjohdon ja tuomioistuinkäytäntöjen yhtenäisyys Helsingin hovioikeuspiirissä Kihlakunnansyyttäjä Sari Aho Asianajaja Anders Bygglin

Lisätiedot

Valmistelija ja esittelijä: hallintojohtaja Kristina Lönnfors

Valmistelija ja esittelijä: hallintojohtaja Kristina Lönnfors Kaupunginhallitus 14 12.01.2015 Selvitys asianajopalveluiden hankkimisesta, asia Keskimäki 737/00/2014, 919/01.01.04/2011 KH 14 Valmistelija ja esittelijä: hallintojohtaja Kristina Lönnfors Asian taustaa

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011. 394/2011 Laki. riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011. 394/2011 Laki. riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011 394/2011 Laki riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa Annettu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 000 I JOHDANTO... 000 II TUOMIOISTUIMET MUUTTUVASSA YHTEISKUNNASSA. 000

SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 000 I JOHDANTO... 000 II TUOMIOISTUIMET MUUTTUVASSA YHTEISKUNNASSA. 000 9 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 000 I JOHDANTO... 000 II TUOMIOISTUIMET MUUTTUVASSA YHTEISKUNNASSA. 000 2. Alueellisesti keskittyvä, vanheneva ja yksinäistyvä väki... 000 3. Maataloudesta teollisuuteen

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

1 (7) SUOMEN ASIANAJAJALIITTO 13.1.2012 ASIANAJAJAPÄIVIEN 2012 PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYSPUHE. Arvoisat kutsuvieraat, kära vänner, 1 Puheen sisältö

1 (7) SUOMEN ASIANAJAJALIITTO 13.1.2012 ASIANAJAJAPÄIVIEN 2012 PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYSPUHE. Arvoisat kutsuvieraat, kära vänner, 1 Puheen sisältö ASIANAJAJAPÄIVIEN 2012 ENJOHTAJAN TERVEHDYS 1 Puheen sisältö 2 Asianajajakunta 2.1 Tarkoitus Arvoisat kutsuvieraat, kära vänner, Hyvät asianajajakollegat, Mikä on työmme tarkoitus? Mikä on tavoitteemme?

Lisätiedot

Ytk-yhdistys ry:n oikeudenkäyntikuluvakuutus

Ytk-yhdistys ry:n oikeudenkäyntikuluvakuutus Vakuutusehdot Voimassa 1.1.2016 alkaen Ytk-yhdistys ry:n oikeudenkäyntikuluvakuutus Sisällysluettelo 1 Vakuutuksen tarkoitus 2 2 Vakuutuksen ottajat ja vakuutetut 2 3 Vakuutuskausi 2 4 Tuomioistuimet ja

Lisätiedot

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA ANONYMISOITU PÄÄTÖS 10.06.2016 Dnro OKV/572/1/2015 1/5 KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA Kirjoituksessaan 10.4.2015 oikeuskanslerille kantelija arvostelee peruspalvelukuntayhtymän (jatkossa kuntayhtymä)

Lisätiedot

Pyydetään kunnioittavasti, että Korkein oikeus myöntää valitusluvan kysymyksessä olevaan Turun hovioikeuden päätökseen.

Pyydetään kunnioittavasti, että Korkein oikeus myöntää valitusluvan kysymyksessä olevaan Turun hovioikeuden päätökseen. KORKEIMMALLE OIKEUDELLE Lupahakemuksen ja valituksen kohde Turun hovioikeuden päätös Nro 588 Dnro R 04/152/26.2.2004 Anna- Liisa Yli-Kovero Asia Hakija ja valittaja Virkasuhteen purkaminen Anna-Liisa Yli-Kovero

Lisätiedot

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi:

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi: Oikeusapu Oikeudenkäynnissä ja muiden oikeudellisten asioiden hoitamisessa tarvitaan usein lainoppinutta avustajaa. Lähtökohta on, että asianosainen kustantaa itse tarvitsemansa oikeudellisen avun. Jollei

Lisätiedot

Koulutus 12.1.2015. Suomen Asianajajaliitto. Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö

Koulutus 12.1.2015. Suomen Asianajajaliitto. Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö Koulutus 12.1.2015 Suomen Asianajajaliitto Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö Tämän päivän aiheena rikosasiat Rikosprosessi ennen oikeudenkäyntiä Mitä tapahtuu esitutkinnassa ja

Lisätiedot

HE 71/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta

HE 71/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan korkeimmasta hallinto-oikeudesta annettuun

Lisätiedot

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011 NASTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.20111 Sisällysluettelo Keskeiset periaatteet viranhaltijoille....... 2 Asianomaisasema.

Lisätiedot

Viite: lausuntopyyntö 11.1.2016, OM 8/441/2015 Oikeusprosessien keventäminen

Viite: lausuntopyyntö 11.1.2016, OM 8/441/2015 Oikeusprosessien keventäminen 1 ESPOON KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO 14.3.2016 Oikeusministeriölle Viite: lausuntopyyntö 11.1.2016, OM 8/441/2015 Oikeusprosessien keventäminen 1 Johdanto Muistion alussa on viitattu pääministeri Juha Sipilän

Lisätiedot

Mikko Vuorenpää PROSESSIOIKEUDEN PERUSTEET. Prosessioikeuden yleisiä lähtökohtia sekä menettely käräjäoikeuden tuomioon asti

Mikko Vuorenpää PROSESSIOIKEUDEN PERUSTEET. Prosessioikeuden yleisiä lähtökohtia sekä menettely käräjäoikeuden tuomioon asti Mikko Vuorenpää PROSESSIOIKEUDEN PERUSTEET Prosessioikeuden yleisiä lähtökohtia sekä menettely käräjäoikeuden tuomioon asti Talentum Helsinki 2009 Juridica-kirjasarjassa ilmestyneet teokset: 1. Hallintomenettelyn

Lisätiedot

Käytännön kokemukset tuomioistuinsovittelusta

Käytännön kokemukset tuomioistuinsovittelusta Riita-asioiden sovittelu, Suomen ja Venäjän kokemukset 17.4.2013 Helsingin käräjäoikeus Käräjätuomari Päivi Saukonoja Käytännön kokemukset tuomioistuinsovittelusta 1.Yleistä Tuomioistuinsovittelusta säädetään

Lisätiedot

METALLILIITON OIKEUSAPU JÄSENELLE TYÖSUHDERIITA TYÖTAPATURMA JA AMMATTITAUTI OIKEUSAVUN HAKEMINEN PALKKATURVA 2016/3

METALLILIITON OIKEUSAPU JÄSENELLE TYÖSUHDERIITA TYÖTAPATURMA JA AMMATTITAUTI OIKEUSAVUN HAKEMINEN PALKKATURVA 2016/3 METALLILIITON OIKEUSAPU JÄSENELLE TYÖSUHDERIITA TYÖTAPATURMA JA AMMATTITAUTI OIKEUSAVUN HAKEMINEN PALKKATURVA 2016/3 METALLILIITON OIKEUSAPU Metallityöväen Liiton sääntöjen 16 :ssä määritellään yhdeksi

Lisätiedot

Turre Legal neuvottelee Asiakkaan puolesta sovintosopimuksen oikeudenomistajien kanssa

Turre Legal neuvottelee Asiakkaan puolesta sovintosopimuksen oikeudenomistajien kanssa TOIMEKSIANTOSOPIMUS A. Toimeksisaaja Toimeksiannon toimeksisaaja on. Toimeksiannon vastuulakimies on Jussi Kari. Turre Legal voi käyttää myös muita lakimiehiä palvelun toteuttamiseen. B. Palvelut suorittaa

Lisätiedot

TUOMIOISTUIMEN ÄÄNITTEEN SISÄLLÖSTÄ ANNETTAVA TIETO PYYDETYLLÄ T AVALLA

TUOMIOISTUIMEN ÄÄNITTEEN SISÄLLÖSTÄ ANNETTAVA TIETO PYYDETYLLÄ T AVALLA 28.8.2003 2207/4/02 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Terhi Arjola TUOMIOISTUIMEN ÄÄNITTEEN SISÄLLÖSTÄ ANNETTAVA TIETO PYYDETYLLÄ T AVALLA 1 KANTELU

Lisätiedot

MOOTTORIAJONEUVON VAKUUTUSTURVAEHTO 211: OIKEUSTUR- VA 1.1.2007

MOOTTORIAJONEUVON VAKUUTUSTURVAEHTO 211: OIKEUSTUR- VA 1.1.2007 Moo 1 MOOTTORIAJONEUVON VAKUUTUSTURVAEHTO 211: OIKEUSTUR- VA 1.1.2007 211.0 VAKUUTETUT, VAHINKOTAPAHTUMA JA VOIMASSAOLOAIKA Vakuutetut Vakuutettuja ovat vakuutuskirjassa mainitun ajoneuvon omistaja haltija

Lisätiedot

Antamalla toimeksiannon EMPLaw lle asiakas ( Asiakas ) hyväksyy nämä ehdot itseään sitoviksi.

Antamalla toimeksiannon EMPLaw lle asiakas ( Asiakas ) hyväksyy nämä ehdot itseään sitoviksi. YLEISET SOPIMUSEHDOT ASIANAJOTOIMISTO EMPLAW OY Näitä yleisiä sopimusehtoja sovelletaan kaikkiin Asianajotoimisto EMPLaw Oy:n ( EMPLaw ) asiakkailleen tarjoamiin palveluihin. Nämä ehdot koskevat toimeksiantoja,

Lisätiedot

4 PALUU i HAKU KAIKISTA

4 PALUU i HAKU KAIKISTA Valtiopäiväasia, HE 83/2004 Sivu 1/1 4 PALUU i HAKU KAIKISTA Asian valiokuntakäsittely HE 83/2004 vp oikeusapuhakemusten toimittamista koskevan eurooppalaisen sopimuksen lisäpöytäkirjan hyväksymisestä

Lisätiedot

Asianajajan ammatti Päivämäärä Koulun nimi

Asianajajan ammatti Päivämäärä Koulun nimi Asianajajan ammatti Päivämäärä Koulun nimi Luennoitsijan nimi Mikä on asianajaja? Kaikki asianajajat ovat lakimiehiä Mutta kaikki lakimiehet eivät ole asianajajia Siis mitä? Sekava nimikkeistö (1/2) Lakimies

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien siviiliasioiden ratkaisut 2009

Käräjäoikeuksien siviiliasioiden ratkaisut 2009 Oikeus 2010 Käräjäoikeuksien siviiliasioiden ratkaisut 2009 Käräjäoikeuksissa ratkaistujen riita-asioiden määrä lisääntyi kolmanneksen vuonna 2009 Vuonna 2009 käräjäoikeuksissa käsiteltiin loppuun 350

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Lohjan kaupunginkirjaston Järnefeltinsali 5.5.2011 klo 12.00 16.00 Sosiaaliasiamies Hilkka Kärkkäinen Sosiaalihuollon palvelujen asiakkaalla on: Oikeus

Lisätiedot

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille FI FI FI Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille Näissä menettelysäännöissä vahvistetaan periaatteita, joita yksittäiset sovittelijat voivat halutessaan noudattaa omalla vastuullaan. Sovittelijat

Lisätiedot

A V E R ETÄMYYNNIN ENNAKKOTIEDOT / KOSKEE HELPMEANS-VERKKOKAUPAN ASIAKKAIDEN TOIMEKSIANTOSOPIMUKSIA AVER ASIANAJOTOIMISTO OY

A V E R ETÄMYYNNIN ENNAKKOTIEDOT / KOSKEE HELPMEANS-VERKKOKAUPAN ASIAKKAIDEN TOIMEKSIANTOSOPIMUKSIA AVER ASIANAJOTOIMISTO OY A V E R 1 (5) ETÄMYYNNIN ENNAKKOTIEDOT / KOSKEE HELPMEANS-VERKKOKAUPAN ASIAKKAIDEN TOIMEKSIANTOSOPIMUKSIA 1 Osapuolet 1.1 (jäljempänä asiakas ) 1.2 Aver Asianajotoimisto Oy Fredrikinkatu 25 A 24 00120

Lisätiedot

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja )

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja ) OSAKEKAUPPAKIRJA Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n välillä (jäljempänä Kauppakirja ) 1. Kaupan osapuolet 1.1 Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy (y-tunnus 0433221-3), Valtakatu 44,

Lisätiedot

Oikeusapu- ja ulosottoyksikkö 2.3.2016 OM 15/33/2015 ESITYS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN (290/2008) MUUTTAMISEKSI

Oikeusapu- ja ulosottoyksikkö 2.3.2016 OM 15/33/2015 ESITYS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN (290/2008) MUUTTAMISEKSI OIKEUSMINISTERIÖ Oikeusapu- ja ulosottoyksikkö Muistio/luonnos 2.3.2016 OM 15/33/2015 ESITYS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN (290/2008) MUUTTAMISEKSI Yleisperustelut Johdanto

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS 1 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 7.6.2011 Taltionumero 1495 Diaarinumero 64/3/11 Asia Valittaja Julkista hankintaa koskeva valitus Hakija Päätös, jota valitus koskee Tarjouspyyntö ja hankintapäätös

Lisätiedot

Asianajajatutkimus 2012. Vaasa, Oulu ja Lappi

Asianajajatutkimus 2012. Vaasa, Oulu ja Lappi Asianajajatutkimus 2012 Vaasa, Oulu ja Lappi Taustatietoa Asianajajatutkimukseen vastasi Vaasan, Oulun ja Lapin osastoista 80 asianajajaa. Noin 35 prosenttia alueen asianajajista. Kaikkiaan Asianajajatutkimukseen

Lisätiedot

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 17.3.2016 Dnro 1669/2/15 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Håkan Stoor POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 1 ASIA Tutkittavani

Lisätiedot

Asianajajatutkimus 2012. Turku ja Satakunta

Asianajajatutkimus 2012. Turku ja Satakunta Asianajajatutkimus 2012 Turku ja Satakunta Taustatietoa Asianajajatutkimukseen vastasi Turun ja Satakunnan osastoista 68 asianajajaa. Noin 30 prosenttia alueen asianajajista Kaikkiaan Asianajajatutkimukseen

Lisätiedot

Vastauksena sosiaali- ja terveysministeriön esittämään lausuntopyyntöön tutkimuseettinen neuvottelukunta esittää seuraavaa:

Vastauksena sosiaali- ja terveysministeriön esittämään lausuntopyyntöön tutkimuseettinen neuvottelukunta esittää seuraavaa: Sosiaali- ja terveysministeriö Terveyspalveluosasto Terveyspalveluryhmä PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO 19.12.2003 LAUSUNTO 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriölle ASIA Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUDELLE. Asia Lausuma riita-asiassa 05/22802. Lausuman antaja / kantaja Metallityöväen Liitto ry

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUDELLE. Asia Lausuma riita-asiassa 05/22802. Lausuman antaja / kantaja Metallityöväen Liitto ry Asiajärjestys kulkee seuraavasti: Asiasta on laadittu kanne käräjäoikeudelle, vastaaja on laatinut vastineen ja kantaja on vielä sen jälkeen laatinut lauselman asiasta. Käymällä tekstit tässä järjestyksessä,

Lisätiedot

Rovaniemen hovioikeuspiirin tuomioistuinten laatuhankkeen kehittämistyöryhmän kokouspöytäkirja

Rovaniemen hovioikeuspiirin tuomioistuinten laatuhankkeen kehittämistyöryhmän kokouspöytäkirja 1 Rovaniemen hovioikeuspiirin tuomioistuinten laatuhankkeen kehittämistyöryhmän kokouspöytäkirja Aika ja paikka Keskiviikko 20.2.2013 videoneuvotteluna Oulun käräjäoikeus - Lapin käräjäoikeus - Kemi-Tornion

Lisätiedot

Asianajajatutkimus 2012. Häme, Päijät-Häme ja Keski-Suomi

Asianajajatutkimus 2012. Häme, Päijät-Häme ja Keski-Suomi Asianajajatutkimus 2012 Häme, Päijät-Häme ja Keski-Suomi Taustatietoa Asianajajatutkimukseen vastasi Hämeen, Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen osastoista 72 asianajajaa. Noin 30 prosenttia alueen asianajajista

Lisätiedot

ROVANIEMEN HOVIOIKEUSPIIRIN TUOMIOISTUINTEN LAATUHANKKEEN. Laatuteeman III/2014 raportti:

ROVANIEMEN HOVIOIKEUSPIIRIN TUOMIOISTUINTEN LAATUHANKKEEN. Laatuteeman III/2014 raportti: ROVANIEMEN HOVIOIKEUSPIIRIN TUOMIOISTUINTEN LAATUHANKKEEN Laatuteeman III/2014 raportti: Haastehakemuksen ja vastauksen laatiminen käräjäoikeudelle sekä valituksen ja vastauksen laatiminen hovioikeudelle

Lisätiedot

Asianajajatutkimus 2012. Kymi, Mikkeli ja Itä-Suomi

Asianajajatutkimus 2012. Kymi, Mikkeli ja Itä-Suomi Asianajajatutkimus 2012 Kymi, Mikkeli ja Itä-Suomi Taustatietoa Asianajajatutkimukseen vastasi Kymen, Mikkelin ja Itä- Suomen osastoista 49 asianajajaa. Noin 35 prosenttia alueen asianajajista Kaikkiaan

Lisätiedot

Laura Heikkinen LAAJOJEN RIITA-ASIOIDEN KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

Laura Heikkinen LAAJOJEN RIITA-ASIOIDEN KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA Laura Heikkinen LAAJOJEN RIITA-ASIOIDEN KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA Opinnäytetyö Kajaanin ammattikorkeakoulu Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Liiketalouden koulutusohjelma Kevät 2009

Lisätiedot

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA

Lisätiedot

Asianajajatutkimus 2012. Helsingin Asianajajayhdistys

Asianajajatutkimus 2012. Helsingin Asianajajayhdistys Asianajajatutkimus 2012 Helsingin Asianajajayhdistys Taustatietoa Asianajajatutkimukseen vastasi Helsingin Asianajajayhdistyksestä 340 asianajajaa. Noin 30 prosenttia alueen asianajajista Kaikkiaan Asianajajatutkimukseen

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä TIETOVERKKORIKOSTYÖRYHMÄN MIETINTÖ Asianajaja Satu Tiirikan eriävä mielipide 16.6.2003 1 Myös datan kopioinnin tulee olla takavarikko 1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

Lisätiedot

IPR-ASIAT MARKKINAOIKEUDESSA KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA. Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks Kolster Oy Ab

IPR-ASIAT MARKKINAOIKEUDESSA KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA. Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks Kolster Oy Ab IPR-ASIAT MARKKINAOIKEUDESSA KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks Kolster Oy Ab MARKKINAOIKEUS IPR-TUOMIOISTUIMENA Markkinaoikeus aloitti aikaisempien tehtäviensä ohella IPR

Lisätiedot

Lapsen asuminen = lapsen tosiasiallinen asuinpaikka (ei aina sama kuin väestörekisteriin merkitty kotipaikka)

Lapsen asuminen = lapsen tosiasiallinen asuinpaikka (ei aina sama kuin väestörekisteriin merkitty kotipaikka) Anna-Kaisa Aaltonen PERHEOIKEUSSEMINAARI Kouvola 20.9.2011 Käsitteitä Lapsen huolto = 1) tosiasiallinen lapsesta huolehtiminen, arkihuolto 2) päätöksenteko lapsen asioissa 3) lapsen edustaminen viranomaisissa,

Lisätiedot

ASIA Julkista hankintaa koskeva vastine Rakennusliike Porrokki Oy:n 4.6.2014 markkinaoikeudelle tekemän valituksen johdosta asiassa 2014/535.

ASIA Julkista hankintaa koskeva vastine Rakennusliike Porrokki Oy:n 4.6.2014 markkinaoikeudelle tekemän valituksen johdosta asiassa 2014/535. 1 (5) MARKKINAOIKEUDELLE ASIA Julkista hankintaa koskeva vastine Rakennusliike Porrokki Oy:n 4.6.2014 markkinaoikeudelle tekemän valituksen johdosta asiassa 2014/535. Vastine koskee valittajan tekemää,

Lisätiedot

VALVONTAVIRANOMAISTEN

VALVONTAVIRANOMAISTEN VALVONTAVIRANOMAISTEN ROOLI OIKEUKSIEN TOTEUTTAMISESSA Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin I 15.5.2014 Sanna Hyttinen VÄITÄN, ETTÄ Valvontaviranomaisilla on suurempi ja monipuolisempi rooli yksilön

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin välityslautakunnan nopeutettua välimiesmenettelyä koskevat säännöt

Keskuskauppakamarin välityslautakunnan nopeutettua välimiesmenettelyä koskevat säännöt Keskuskauppakamarin välityslautakunnan nopeutettua välimiesmenettelyä koskevat säännöt KESKUSKAUPPAKAMARIN VÄLITYSLAUTAKUNNAN NOPEUTETTUA VÄLIMIESMENETTELYÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖT Vahvistettu Keskuskauppakamarin

Lisätiedot

Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa

Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa Kaupunginhallituksen konsernijaosto 28 09.08.2013 Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa 530/090/2012

Lisätiedot

Tapaukseen soveltuu laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista (1 p), sillä. Pakko on oikeustoimen pätemättömyysperuste (1 p).

Tapaukseen soveltuu laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista (1 p), sillä. Pakko on oikeustoimen pätemättömyysperuste (1 p). TURUN YLIOPISTO Oikeustieteellinen tiedekunta Opiskelijavalinta 2005 ARVOSTELUPERUSTEET KYSYMYS 1 A.3. Tapaukseen soveltuu laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista (1 p), sillä first demand takuu

Lisätiedot

Tuomiovalta kansalle. Vallankumousoikeudet sisällissodassa vuonna 1918

Tuomiovalta kansalle. Vallankumousoikeudet sisällissodassa vuonna 1918 J u k k a Siro Tuomiovalta kansalle Vallankumousoikeudet sisällissodassa vuonna 1918 Yliopistollinen väitöskirja, joka Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti

Lisätiedot

Laki oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä (372/2010)

Laki oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä (372/2010) 1 1. Rekisterin pitäjä Nimi Oikeusrekisterikeskus Postiosoite Postinumero Puhelin PL 157 13101 HÄMEENLINNA 029 56 65631 Sähköpostiosoite oikeusrekisterikeskus(a)om.fi 2. Rekisteriasioita hoitava henkilö

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (8) Kaupunginkanslia 14/2015 Oikeuspalvelut 27.02.2015 Kaupunginlakimies

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (8) Kaupunginkanslia 14/2015 Oikeuspalvelut 27.02.2015 Kaupunginlakimies Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (8) 32 Oikeudenkäynti saatavan perintää koskevassa riita-asiassa HEL 2015-002292 T 03 01 01 PK 20141591 Tuomioistuin Kantaja Vastaaja päätti nostaa kanteen saatavan perintää

Lisätiedot

metallityöväen liiton oikeusapu työsuhderiitoja ratkaistaessa, työturvallisuusvahingoissa ja palkkaturva-asioissa

metallityöväen liiton oikeusapu työsuhderiitoja ratkaistaessa, työturvallisuusvahingoissa ja palkkaturva-asioissa 2010 metallityöväen liiton oikeusapu työsuhderiitoja ratkaistaessa, työturvallisuusvahingoissa ja palkkaturva-asioissa Sisältö ALKUSANAT Alkusanat...3 1. Työsuhderiitojen ratkaiseminen...4 A. Työnantajaliiton

Lisätiedot

Tuomioistuinmaksulaki

Tuomioistuinmaksulaki Tuomioistuinmaksulaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Oikeudenkäyntimaksu ja hakemusmaksu Tämän lain mukaan peritään oikeudenkäyntimaksuja ja hakemusmaksuja korvauksena asian käsittelystä

Lisätiedot

OIKEUSPROSESSIEN KEVENTÄMINEN

OIKEUSPROSESSIEN KEVENTÄMINEN ASETTAMISPÄÄTÖS 14.9.2016 OM 8/41/2015 Jakelussa mainituille OIKEUSPROSESSIEN KEVENTÄMINEN Työryhmän asettaminen Toimikausi Tausta Oikeusministeriö on tänään asettanut työryhmän kehittämään keinoja oikeusprosessien

Lisätiedot

Lääkärin ilmoitusvelvollisuus ajoterveysasioissa:

Lääkärin ilmoitusvelvollisuus ajoterveysasioissa: Lääkärin ilmoitusvelvollisuus ajoterveysasioissa: Kolme näkökulmaa prosessin toimivuuteen M. Peräaho, S. Laapotti, A. Katila & K. Hernetkoski Liikennepsykologia, Turun yliopisto Tausta ja menetelmä Jatkoa

Lisätiedot

VAATIVIEN RIKOSASIOIDEN KÄSITTELYN VIIPYMINEN

VAATIVIEN RIKOSASIOIDEN KÄSITTELYN VIIPYMINEN VAATIVIEN RIKOSASIOIDEN KÄSITTELYN VIIPYMINEN Suosituksia ja ehdotuksia viipymisen torjumiseksi esitutkinnassa, syyteharkinnassa ja tuomioistuinvaiheissa Työryhmämietintö 4.5.2010 Valtakunnansyyttäjänvirasto

Lisätiedot

Julkinen oikeusapu 2008

Julkinen oikeusapu 2008 Oikeus 2009 Julkinen oikeusapu 2008 Yksityiselle asiamiehelle annettujen oikeusapupäätösten määrä lisääntyi vuonna 2008 Valtion oikeusaputoimistoissa käsiteltiin vuonna 2008 yhteensä 71 479 julkisen oikeusavun

Lisätiedot

Kunnan päätöksistä voi valittaa

Kunnan päätöksistä voi valittaa Kunnan päätöksistä voi valittaa Omaishoidon tuesta tai omaishoitoa tukevista palveluista päättää oma kotikuntasi. Jos olet tyytymätön kunnan päätöksiin, voit tehdä niistä valituksen. Apua valituksen tekoon

Lisätiedot

Ajankohtaisia oikeustapauksia siviiliasioissa

Ajankohtaisia oikeustapauksia siviiliasioissa Ajankohtaisia oikeustapauksia siviiliasioissa Kuntamarkkinat 1092015 lakimies, OTK, TkL Sampsa Matilainen KKO 2015:58 Kiinteistön kauppa Laatuvirhe Kaupan purkaminen Maakaari A oli vuonna 2011 tehdyllä

Lisätiedot

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO 3 2.LAINSÄÄDÄNTÖ 3 3.TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 3 3.1

Lisätiedot

Rikosasiaa ei oteta tuomioistuimessa tutkittavaksi, ellei syytettä rikoksesta ole nostanut se, jolla on siihen lain mukaan oikeus.

Rikosasiaa ei oteta tuomioistuimessa tutkittavaksi, ellei syytettä rikoksesta ole nostanut se, jolla on siihen lain mukaan oikeus. 1 of 34 21/03/2011 11:51 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1997» 11.7.1997/689 11.7.1997/689 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki oikeudenkäynnistä

Lisätiedot

Ohje syyteneuvottelua koskevan. lainsäädännön soveltamisesta

Ohje syyteneuvottelua koskevan. lainsäädännön soveltamisesta Ohje syyteneuvottelua koskevan lainsäädännön soveltamisesta YLEINEN OHJE Dnro 26/31/14 28.12.2015 Voimassa 1.1.2016 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

Olemme tehneet yhteistyötä asianajotoimistojen kanssa jo yli 20 vuotta. A&M Juristi on alusta pitäen suunniteltu selainkäyttöliittymälle.

Olemme tehneet yhteistyötä asianajotoimistojen kanssa jo yli 20 vuotta. A&M Juristi on alusta pitäen suunniteltu selainkäyttöliittymälle. A&M Juristi Ohjelmiston esittely A&M Juristi on asianajotoimistoille räätälöity selaimella käytettävä ohjelmisto toimeksiantoihin liittyvien tietojen keruu-, raportointi- ja laskutusjärjestelmäksi. Ohjelmisto

Lisätiedot

Korkeimman oikeuden ratkaisut 2011

Korkeimman oikeuden ratkaisut 2011 Oikeus 0 Korkeimman oikeuden ratkaisut 0 Korkeimmassa oikeudessa ratkaistiin 00 asiaa vuonna 0 Korkein oikeus ratkaisi vuonna 0 kaikkiaan asiaa, mikä on asiaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Suurin osa, 0,

Lisätiedot

Näiden sääntöjen tavoitteena on yhdenmukaistaa ja tehostaa sovittelua ja taata sovittelun tasapuolisuus ja läpinäkyvyys.

Näiden sääntöjen tavoitteena on yhdenmukaistaa ja tehostaa sovittelua ja taata sovittelun tasapuolisuus ja läpinäkyvyys. 1(5) SOVITTELUN SÄÄNNÖT RIL Sovittelu jatkaa Rakennusalan Sovittelukamarin Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RI- Lissä vuonna 1980 aloittamaa puolueetonta rakennusalan erimielisyyksien käsittely-, sovittelu-

Lisätiedot

LAKIALOITE ryhmäkannelain muuttamisesta Eduskunnalle

LAKIALOITE ryhmäkannelain muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITE ryhmäkannelain muuttamisesta Eduskunnalle Aloitteen tarkoituksena on parantaa oikeusturvan saatavuutta lisäämällä ryhmäkannelakiin järjestöille oikeus ajaa kannetta määrätyn ryhmän puolesta.

Lisätiedot