Perusteettoman edun palautus ja sen lähi-ilmiöt. 1 Johdanto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Perusteettoman edun palautus ja sen lähi-ilmiöt. 1 Johdanto"

Transkriptio

1 Perusteettoman edun palautus ja sen lähi-ilmiöt Opintomoniste käytettäväksi Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa lukuvuonna OTT, dos. Olli Norros 1 Johdanto Oikeusjärjestyksessä on oltava riittävän laaja-alaiset keinot perusteettomien varallisuudensiirtojen korjaamiseen, koska tällaisia tilanteita syntyy käytännössä melko usein ja keskenään hyvin erilaisissa asiayhteyksissä. Keskeisen perusteettomien varallisuudensiirtojen ryhmän muodostavat ensinnäkin aiheettomasti suoritetut maksut, jotka lienevät vielä yleistyneet erilaisten laskutettavien palvelujen lisääntymisen ja sähköiseen maksuliikenteeseen siirtymisen myötä. Mahdollista on, että velallinen maksaa velan erehdyksessä väärän henkilön tilille tai maksaa saman velan kahteen kertaan. Toisaalta velkoja saattaa lähettää velalliselle laskun virheellisesti liian suureksi laskettuna, jonka seurauksena velallinen maksaa velkaansa suuremman määrän. Fyysisiäkin suoritustoimia saatetaan joskus tehdä perusteetta. Rakennusurakoitsija saattaa esimerkiksi tehdä tilaamattomia mutta sinänsä tarpeellisia lisätöitä, tai jätehuoltoyhtiö saattaa noutaa jätteitä laajemmalta alueelta kuin mistä sille maksetaan. Osassa tilanteita perusteeton varallisuudensiirto voidaan korjata vahingonkorvausvastuun tai sopimuksen syntymisen kautta. Esimerkiksi jos velkoja lähettää velalliselle aiheettoman suuren laskun, jonka velallinen maksaa, maksun perusteetonta osaa voidaan pitää velalliselle aiheutuneena vahinkona, josta velkoja on aiheuttajana vastuussa. Toisaalta jos rakennusurakoitsija on tehnyt tilaamattomia töitä, rakennuttaja saattaa hyväksyä ne ja maksaa niistä tavanomaisen hinnan. Tilanteessa osapuolten välille olisi siis katsottava syntyneen jälkikäteinen sopimus lisätöistä. Monessa tilanteessa vahingonkorvaus, sopimukseen perustuva maksuvelvollisuus ja muut säännönmukaiset velvoiteperusteet eivät kuitenkaan sovellu perusteettoman varallisuudensiirron oikaisemiseen. Esimerkiksi jos velallinen maksaa tilinumeron näppäilyvirheen takia laskun väärälle vastaanottajalle, velallinen ei voi syyttää tapahtuneesta kuin itseään. Vastaanottajan ei voida katsoa aiheuttaneen maksa- 1

2 jalle vahinkoa vain sillä perusteella, että hänellä on ollut tili pankissa ja siten kyky ottaa virheellinen maksu vastaan. Toisaalta maksajan ja vastaanottajan välille ei voida katsoa syntyneen tilanteessa sopimustakaan, jonka perusteella maksun palauttamista voitaisiin vaatia. Tilanteita, joissa perusteettomia varallisuudensiirtoja voi syntyä, on kuitenkin niin paljon keskenään erilaisia, että yhtenäisen edunpalautusnormiston säätäminen laissa tai edes sellaisen kehittäminen oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa on vaikeaa. Suomessa tai muissakaan Pohjoismaissa perusteettoman edun palautuksesta ja sen lähi-ilmiöistä ei ole yleisluontoista lainsäädäntöä, vaan tilanteiden arviointi jää kapea-alaisten erityissäännösten ja lakiin kirjaamattomien periaatteiden varaan. Lakisääteisten tai muuten selvien tapaustyyppien ulkopuolelle jää suuri harmaa alue, jolla arviointi on voimakkaan olosuhdesidonnaista. Oikeuskirjallisuudessa on esitetty, että velvollisuus perusteettoman varallisuudensiirron palauttamiseen voitaisiin ymmärtää oikeudessamme voimassa olevaksi yleiseksi periaatteeksi. Samassa yhteydessä on tosin myönnetty, että poikkeuksia yleisestä palautusvelvollisuudesta on paljon. Tarvetta puhua yleisestä edunpalautuksen periaatteesta vähentävät yhtäältä harkinnan tapaussidonnaisuus ja toisaalta se, että kuten jäljempänä tarkemmin kerrotaan, erilaisia edunpalautusperusteita ei mitenkään välttämättä ole ongelmatonta jäsentää yhtenäiseksi oikeudelliseksi instituutioksi. Voi olla luontevampaa ymmärtää perusteettomien varallisuudensiirtojen oikaisemiseen tähtäävät velvoiteperusteet heterogeeniseksi joukoksi toisiaan muistuttavia mutta kuitenkin sisällöllisesti hieman erilaisia velvoiteperusteita. Alkava esitys perustuu tälle hahmotustavalle. Edunpalautusilmiöiden alaan voidaan laajassa mielessä lukea myös erityyppiset takautumisoikeudet. Kysymys takautumisoikeudesta liittyy tilanteisiin, joissa joku on joutunut tekemään toisen puolesta suorituksen tai korvaamaan sellaisen vahingon, jonka tosiasiallisena aiheuttajana on joku toinen. Velvoitteen ensi kädessä suorittanut saattaa haluta suorituksestaan hyvityksen siltä, jonka puolesta tai takia suoritus tehtiin. Tämäntyyppistä vaatimusta kutsutaan takautumis- eli regressivaatimukseksi. Takautumisoikeudet palvelevat oikeusjärjestyksessämme osittain samansuuntaisia tarkoituksia kuin perusteettoman edun palautus lähi-ilmiöineen. Jos joku on joutunut tekemään suorituksen toisen puolesta tai tämän aiheuttamana, yleinen oikeustaju vaatii usein sitä, että suorituk- 2

3 sesta johtuva rasitus ohjataan sen kannettavaksi, jonka saamaan hyötyyn tai aiheuttamaan vahinkoon suoritusvelvollisuus on perustunut. Takautumisoikeuksien laajempi tarkastelu edellyttäisi yhteisvelkasuhteita koskevien periaatteiden käsittelyä, mistä syystä takautumisoikeudet rajataan seuraavan esityksen ulkopuolelle. 2 Erilaisia edunpalautusvelvoitteita Oikeusjärjestykseemme sisältyy paljon normeja, joiden tarkoituksena on perusteettoman varallisuudensiirron oikaiseminen. Kirjoitetussa laissa on lukumääräisesti suuri joukko pääosin melko kapea-alaisia edunpalautussäännöksiä, ja näiden lisäksi voidaan tunnistaa erinäisiä lakiin kirjaamattomia edunpalautusnormeja, joiden soveltamisala on yleensä lakisääteisiä laajempi. Lakisääteisiä edunpalautusnormeja on sekä yksityis- että julkisoikeudellisessa lainsäädännössä. Esimerkkinä yksityisoikeudellisesta edunpalautusnormista voidaan mainita lapsen elatuksesta annetun lain ( /704, jäljempänä ElatusL ) Lainkohta sääntelee tilannetta, jossa käsitys elatusvelvollisen miehen isyydestä on tullut kumotuksi. Tuomioistuin voi laissa tarkemmin säädettävin edellytyksin velvoittaa lapsen edustajan palauttamaan suoritetut elatusavut tai osan niistä. Merkittävä osa julkisoikeudellisista edunpalautusnormeista koskee jonkin aiheettomasti myönnetyn avustuksen tai etuuden takaisinperintää. Valtaosa lakisääteisistä edunpalautusnormeista on niin kapea-alaisia, ettei niiden tarkasteluun ole tarvetta aineopintotasolla. Huomio suunnataankin seuraavassa lailla sääntelemättömiin edunpalautusnormeihin. Näiden normien systematisointiin ei ole mitään vakiintunutta tapaa. Toisinaan lailla sääntelemättömät edunpalautusnormit on systematisoitu yhdeksi oikeudelliseksi instituutioksi, jota kutsutaan perusteettoman edun palautukseksi. Toisaalta myös sellainen hahmotustapa on täysin mahdollinen, että osa lailla sääntelemättömistä edunpalautusnormeista hahmotetaan omiksi kapea-alaisemmiksi ilmiöikseen, ja perusteettoman edun palautukseksi kutsutaan ainoastaan yleistä ja tapauskohtaisesti arvioitavaa palautusvastuuta, jota ei pystytä yksilöimään tarkemmin. Ajattelutavan mukaan yleinen perusteettoman edun palautusvastuu ymmärrettäisiin muita edunpalautusmuotoja täydentäväksi ja näihin nähden toissijaiseksi. Kuvatun systematisointitavan etuna voidaan pitää sitä, että vältetään yleistämästä tiettyä edunpalautustilannetta koske- 3

4 via sääntöjä sellaisiin tapauksiin, joissa kuitenkin sovelletaan hieman erilaisia sääntöjä. Seuraava esitys perustuu tälle hahmotustavalle. Lailla sääntelemättömien palautusvelvollisuuksien tarkastelu on syytä aloittaa tarkkarajaisemmista palautusmuodoista ja käsitellä yleistä perusteettoman edun palautusta tämän toissijaisuuden takia vasta lopuksi. Keskeisen palautustilanteiden tyypin muodostavat asetelmat, jossa sopimus on täyttämisensä jälkeen todettu pätemättömäksi tai se on purettu olennaisen sopimusrikkomuksen takia. Kummassakin tilanteessa pyrkimyksenä on sopimuksen oikeusvaikutusten jälkikäteinen neutralisointi, ja tästä syystä kummankin sopijapuolen on palautettava toiselta saamansa suoritukset. Palauttaminen toteutetaan a) ensisijaisesti fyysisten suoritusten kuten myydyn esineen palauttamisella, mutta jos fyysinen suoritus ei enää ole palautettavissa, b) palautetaan sen arvo. Kumpaakaan palautusvelvollisuuden muotoa ei yleensä ole ymmärretty varsinaiseksi perusteettoman edun palautukseksi. Ensimmäisessä vaihtoehdossa eli suoritusten fyysisessä palauttamisessa ei ylipäänsä ole kysymys velvoiteoikeudellisesta palautusvastuusta. Kyse on yksinkertaisemmin vain siitä, että luovutettujen esineiden omistusoikeus palautuu luovuttajalle sopimuksen neutralisoitumisen myötä, ja tällä on esineoikeudellinen oikeus vaatia esineen hallinnan palauttamista itselleen. Toisaalta myös pätemättömyys- tai purkutilannetta seuraava arvonkorvausvastuu on ymmärretty yleisestä perusteettoman edun palautusvastuusta erilliseksi ilmiöksi, vaikka kyse onkin sinänsä velvoiteoikeudellisesta palautusvastuusta. Omana edunpalautusvastuun muotonaan pidetään myös esineoikeudellisiin kollisiotilanteisiin liittyvää rahamääräistä palautusvastuuta. Kollisiolla tarkoitetaan asetelmaa, jossa samaan esineeseen kohdistuu kahden osapuolen kilpaileva omistus- tai muu oikeus, ja on ratkaistava, kumman oikeus syrjäyttää toisen. Oletetaan esimerkiksi, että B varastaa A:lta auton ja myy sen C:lle, joka ei tiedä eikä hänen voida edellyttääkään tietävän, ettei auto ollut B:n vaan A:n. Tällaisessa tilanteessa sekä A:ta että C:tä saatettaisiin ajatella pidettävän auton oikeana omistajana. Tilanne ratkeaa rikoslain voimaanpanemisesta annetun asetuksen /39B 11 :n mukaan A:n eduksi hänellä on oikeus vaatia auto C:ltä takaisin. Palauttaminen ei tietenkään onnistu, jos C on esimerkiksi jo ehtinyt myydä tai lahjoittaa auton edel- 4

5 leen. Tällaisessa tilanteessa hänen on kuitenkin palautettava A:lle auton arvo. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, ettei tällaista arvonpalautusvastuuta voida luontevasti selittää yleisen perusteettoman edun palautuksen avulla, vaan kyse on omasta oikeusilmiöstään. Klassinen esimerkki edunpalautustilanteesta on sellainen, jossa A maksaa tilinumeron näppäilyvirheen takia tai muuten erehdyksessä rahaa B:n tilille. Useimmissa tilanteissa A:lla olisi oikeus vaatia B:tä palauttamaan aiheettomasti saamansa rahat. Maksuvirhetilanteita on oikeuskirjallisuudesta toisinaan lähestytty yksinomaan velvoiteoikeudellisen edunpalautusvastuun kautta. On kuitenkin huomattava, että joissakin tapauksissa A:lla voi olla mahdollisuus saada rahat B:ltä takaisin esineoikeudellisen hallinnan palautusvaatimuksen avulla. Oikeus vaatia hallinnan palautusta on A:lle edullisempi kuin oikeus vaatia perusteettoman edun palautusta, koska oikeus hallinnan palautukseen ei vanhennu toisin kuin oikeus perusteettoman edun palautukseen. Lisäksi kun A:n rahat ovat erotettavissa B:n omaisuudesta, ne eivät mahdollisessa B:n maksukyvyttömyystilanteessa kuulu B:n konkurssipesään. Tämän seikan käytännön merkitys on suuri, koska jos rahat jäävät B:n konkurssipesään, A jää tavanomaisen konkurssivelkojan asemaan. Yleensä konkurssipesät ovat sen verran ylivelkaisia, että kunkin velkojan jako-osuudeksi tulee vain pieni murto-osa saamisen määrästä. Oikeus hallinnan palautukseen edellyttää sitä, että B:lle siirtyneet rahat ovat edelleen erotettavissa tämän muusta omaisuudesta. Jos B:n on käyttänyt rahat tai niiden katsotaan sekoittuneen B:n muuhun omaisuuteen, esineoikeudellinen palautusvelvollisuus ei enää tule kyseeseen, vaan A:n on tyydyttävä velvoiteoikeudelliseen edunpalautusvaatimukseen. Edellytys A:n rahojen erotettavuudesta täyttyy ainakin, jos B:n tilillä ei ole ollut muita varoja. Tällaisessa tilanteessa voidaan katsoa, että rahat ovat A:n vielä B:n tilille siirtyneinäkin. Kanta tuli todetuksi ennakkoratkaisussa KKO 1993:132. Tilanteen oikeudellinen hahmotus voi kuitenkin muuttua, jos B:n tilillä on ollut muita varoja A:n maksun tullessa sinne, koska tällöin A:n rahasuorituksen saatetaan katsoa sekoittuneen B:n omaisuuteen. Käsitystä varojen sekoittumisesta ei tosin voida pitää arkijärjen valossa aivan ongelmattomana, koska A:n maksun tarkka suuruus ja ajankohta olisivat joka tapauksessa selvitettävissä tilitiedoista. Jos sekoittumisen kuitenkin katsotaan tapahtuneen, A:lla ei olisi mahdollisuutta esineoikeudelliseen hallinnan palau- 5

6 tukseen, vaan hänen olisi tyydyttävä velvoiteoikeudelliseen edunpalautusvaatimukseen. Sama koskee tilannetta, jossa B on käyttänyt tai lahjoittanut A:lta saamansa rahat. Kapea-alaisempia edunpalautusvastuun muotoja ei ole nyt tarpeen tarkastella tämän laajemmin. Seuraavaksi huomio kohdistetaan yleiseen perusteettoman edun palautusvastuuseen ja sen edellytyksiin. Tämä palautusvastuun muoto tulee siis harkittavaksi vain, jos mikään tarkkarajaisemmista edunpalautusnormistoista ei sovellu. 3 Perusteettoman edun palautuksen edellytykset 3.1 Kolme perusedellytystä Yleiselle perusteettoman edun palautusvastuulle on vakiintuneesti asetettu kolme edellytystä. Nämä ovat 1) edun syntyminen, 2) edun perusteettomuus ja 3) hyötyminen toisen kustannuksella eli edun ja sitä vastaavan menetyksen syy-yhteys. Nämä kolme perusedellytystä vaikuttavat melko yksinkertaisilta, mutta kuten seuraavassa havaitaan, niihin liittyy erinäisiä tulkintaongelmia. 3.2 Edun syntyminen Ensimmäinen edellytyksistä eli edun syntyminen on yleensä ymmärretty suhteellisen laajasti. Tilanteet, joissa etua syntyy, voidaan jakaa 1) jonkin uuden varallisuusarvon saamiseen ja 2) velkojen tai rasitusten kaventumiseen. Uuden varallisuusarvon saaminen on helppo todeta esimerkiksi sellaisissa virhemaksutapauksissa, joissa joku maksaa toiselle kahteen kertaan saman velan tai maksaa velan erehdyksessä väärän henkilön tilille. Oikeuskäytännössä on toisaalta esimerkkejä myös tapauksista, joissa perusteeton etu on ilmennyt jonkin tavarasuorituksen saamisena. Ennakkoratkaisussa KKO 1983 II 104 pesu- ja työpöytiä koskeva kauppasopimus oli purettu ennen pöytien toimittamista, mutta pöydät oli tästä huolimatta erehdyksessä tuotu rakennustyömaalle. Rakennuttaja, joka ei itse ollut kauppasopimuksen osapuoli, oli liittänyt pöydät rakennukseen. Kun ne eivät jälkikäteen enää olleet irrotettavissa, rakennuttaja velvoitettiin korvaamaan perusteettomana etuna pöytien arvo. 6

7 Myös mahdollisuutta jonkin esineen oikeudettomaan käyttämiseen saatetaan pitää perusteettomana etuna. Esimerkkinä voidaan mainita ennakkoratkaisu KKO 1985 II 140. Tapauksessa rakennus oli rakennettu kahden tilan alueelle, jotka molemmat kuuluivat samalle omistajalle. Toisen tilan omistaja oli tämän jälkeen vaihtunut useita kertoja. Viimeisimmät ostajat eivät hyväksyneet rakennuksen pitämistä alueellaan, vaan he vaativat rakennuksen siirtämistä pois ja lisäksi rakennuksen omistajien saaman perusteettoman edun palautusta. KKO hyväksyi kanteen pitäen perusteettomana etuna sitä määrää, joka rakennuksen omistajien olisi pitänyt maksaa vuokraa rakennuksen pitämisestä osittain kantajien maalla. Toisaalta perusteeton etu voi ilmetä velkojen tai rasitusten kaventumisena. Tällaisissa tapauksissa edun tunnistaminen saattaa muodostua hieman vaikeammaksi kuin suorissa varallisuudenlisäyksissä. Edun syntymisen havaitseminen on helpointa, kun osapuolen menettely johtaa suoraan toisen olemassa olevien velkojen vähenemiseen. Lausuttua voidaan havainnollistaa iäkkäällä ennakkoratkaisulla KKO 1931 I 43. Tapauksessa asianajaja oli omissa nimissään mutta asiakkaansa lukuun toimien perinyt sellaisen velan, jonka päämies tiesi jo maksetuksi. Asianajaja oli tilittänyt velalliselta saamansa rahat päämiehelle. Asianajaja oli myöhemmin joutunut korvaamaan perimänsä maksun velalliselle. Kun päämies tämän seurauksena vapautui omasta palautusvastuustaan suhteessa maksajaan, KKO tuomitsi hänet palauttamaan asianajajalle tämän kustannuksella saamansa perusteettoman hyödyn. Oikeuskirjallisuudessa on esitetty, että perusteettoman edun palautuksen etu-tunnusmerkistöä voitaisiin yleisesti ottaen tulkita suhteellisen väljästi. Näkökohta on sinänsä hyväksyttävissä, mutta etutunnusmerkistön väljä soveltaminen edellyttää tunnusmerkistön perusteettomuusosan riittävän tiukkaa tulkintaa. Aihetta tarkastellaan seuraavassa jaksossa. 3.3 Edun perusteettomuus Edun perusteettomuutta on tapana arvioida kysymällä, onko varallisuudensiirto perustunut pätevään oikeusperusteeseen eli kausaan. Kausa voi olla esimerkiksi pätevän velvoitteen suorittaminen tai halu antaa lahja. Etua pidetään perusteettomana, jos varallisuudensiirrolle ei ole kausaa. Kausaa on kuitenkin syytä tulkita suhteellisen väljästi. Huomiota on kiinnitettävä varallisuudensiirron koko tapahtumaympäristöön, mahdollisiin toissijaisiin motiiveihin ja siihen, missä määrin varallisuudensiirron suorittajan on 7

8 katsottava ottaneen tietoisen riskin sen muodostumisesta perustaltaan kyseenalaiseksi. Lisäksi on edellytettävä, että perusteettomuuden aiheuttanut erehdys tai muu seikka on ollut niin vaikutuksellinen, että ilman sitä ei varallisuudensiirtoa olisi lainkaan toteutettu tai se olisi tapahtunut sisällöltään olennaisesti toisenlaisena. Havainnollinen esimerkki harkinnan rajanvedosta on ennakkoratkaisu KKO 1972 II 24. Tapauksessa vuokranantaja M ja vuokralainen K olivat sopineet liikehuoneiston vuokrasuhteen päättämisestä heti, kun tilaan löydetään uusi vuokralainen. Viranomainen oli kuitenkin edellyttänyt huoneistossa tehtäväksi eräitä korjauksia, joita ilman toiminnan harjoittaminen ei olisi voinut jatkua. Vuokranantaja oli vaatinut vuokralaistaan teettämään korjaukset omalla kustannuksellaan. Vuokralainen oli vastustanut vaatimusta katsoen, että ainakin osa häneltä vaadituista korjauksista oli sellaisia, joihin hänellä ei ollut velvollisuutta vuokrasopimuksen eikä viranomaismääräysten perusteella. Tässä vaiheessa vuokranantaja oli teettänyt korjaukset itse ja ryhtynyt vaatimaan niiden korvaamista vuokralaiselta sillä uhalla, että hän torjuisi tilasta kiinnostuneen uuden vuokralaisen, joka olisi suostunut ostamaan liikkeen irtaimiston K:lta. K oli maksanut vaaditun markan summan, mutta vaati myöhemmin markan palauttamista perusteettoman edun palautuksena. K katsoi M:n saaneen perusteetonta etua siltä osin, kuin K:lla ei olisi ollut vuokrasopimuksen tai viranomaismääräysten nojalla velvollisuutta korjausten toteuttamiseen. KKO kuitenkin hylkäsi kanteen todeten, ettei K ollut näyttänyt M:n käyttäneen hyväkseen K:n pulaa tai M:stä riippuvaista asemaa. KKO:n mukaan K ei esitetyn selvityksen perusteella myöskään ollut korvauksen varauksetta maksaessaan erehtynyt sen perusteesta tai määrästä. Suppeasti tulkiten varallisuudensiirron kausana olisi saatettu pitää sitä, mikä oli K:n käsityksen mukaan hänelle sopimuksen ja lain nojalla kuuluva maksuvelvollisuus, eli korkeintaan markkaa. KKO vaikuttaa kuitenkin ymmärtäneen kausan laajemmin siten, että K:n tarkoituksena oli ainakin maksun tapahtumahetkenä ollut koko M:n vaatiman summan maksaminen ja tätä kautta sovinnon saavuttaminen M:n kanssa. Vaikka K epäilikin maksunsa aiheellisuutta markkaa ylittävältä osalta, maksua pidettiin tekohetkellään riittävässä määrin vapaaehtoisena ja tarkoituksellisena. M:n saamaa etua ei siis katsottu aidosti perusteettomaksi. 8

9 Toisena esimerkkinä rajatapauksesta voidaan mainita ennakkoratkaisu KKO 1998:7. Tapauksessa veljekset S ja P olivat omistaneet yhdessä tilan. Veljesten välien rikkouduttua tila oli halottu kahteen osaan siten, että tilalla perheineen asunut P oli saanut rakennukset ja pellot, kun taas S oli saanut lähinnä metsää. P:n osan suurempi arvo oli otettu halkomistoimituksessa huomioon siten, että P velvoitettiin suorittamaan S:lle korvausta noin markkaa. Korvauksen määräämisessä ei kuitenkaan ollut otettu huomioon sitä, että veljesten yhteisomistuksen aikana P:n työ- ja rahoituspanos tilan arvoa kohottaneisiin hankkeisiin oli ollut huomattavasti suurempi kuin S:n. Hankkeisiin ryhtyessään veljekset eivät olleet sopineet mitään töiden ja kustannusten korvaamisesta. KKO katsoi näytetyksi, että veljesten tarkoituksena oli alun perin ollut omistaa ja hallita tilaa pysyvästi yhdessä. Oikeuden mukaan mikään ei viitannut jutussa siihen, että tilan parantamiseksi toteutettuja investointeja tehtäessä ja rahoitettaessa olisi pidetty silmällä mahdollista tilan myöhempää jakamista. Tästä KKO päätteli, ettei P ollut voinut tarkoittaa toimenpiteillään kartuttaa S:n omaisuutta sillä tavoin kuin halkomisen lopputuloksen perusteella oli tapahtunut. Näillä perusteilla P:llä katsottiin olleen oikeus saada S:ltä kohtuullinen korvaus tilan arvoa korottaneista työ- ja rahasuorituksistaan. Korvauksen määrä oli noin markkaa. 3.4 Syy-yhteys Perusteettoman edun palautuksen kolmas edellytys on syy-yhteys edunsaajan hyötymisen ja sen palautusta vaativan menetyksen välillä. Selvää on, ettei aiheettomastikaan saatua varallisuusarvoa voida vaatia siirrettäväksi toiselle vain sillä perusteella, että vaatija on samoihin aikoihin sattunut menettämään omaisuuttaan. Edunpalautus on mahdollinen vain, jos kyse on yhtenäisestä varallisuudensiirrosta. Suuressa osassa tilanteita, joissa edunpalautuksen voi edes ajatella tulevan kyseeseen, kysymys edun ja menetyksen syy-yhteydestä ei nouse kriittiseksi. Sellaisissa keskeisissä edunpalautustilanteiden ryhmissä kuin erilaisissa virhemaksutapauksissa, toisen omaisuuden oikeudettomassa käytössä ja toisen hyväksi tehdyssä työssä syy-yhteyden olemassaolo on sinänsä selvää, jos perusteetonta etua vain ylipäänsä katsotaan syntyneen. Kuten edellä on tullut esiin, juridiseksi pullonkaulaksi näyttää yleensä muodostuvan edun perusteettomuuden tunnusmerkistö. 9

10 Eräs tyyppitilanne, jossa perusteettoman edun palautuksen on katsottu herkästi estyvän nimenomaan edun ja menetyksen puuttuvan syy-yhteyden takia, on sellainen, jossa joku maksaa oikeudettomasti saamillaan varoilla velkansa kolmatta kohtaan. Tällaisissa tilanteissa velan maksajan vastuu rahat menettänyttä kohtaan saattaa olla kiistaton, mutta jos maksaja on maksukyvytön, rahat menettäneelle syntyy tarve vaatia perusteettoman edun palautusta rahat saaneelta velkojalta. KKO on kuitenkin suhtautunut tällaisiin palautusvaatimuksiin yleensä kielteisesti. Esimerkkinä voidaan mainita ennakkoratkaisu KKO 1935 I 63. Tapauksessa velalliselta oli erehdyksessä ulosmitattu sivulliselle S:lle kuuluvaa omaisuutta. Omaisuuden myynnistä saadut rahat oli tilitetty velkojalle. KKO katsoi, ettei S:llä ollut oikeutta saada velkojalta korvausta. Samansuuntaiseen lopputulokseen päädyttiin myös ennakkoratkaisuissa KKO 1933 I 53 ja 1990:174. Oikeuskirjallisuudessa edunpalautusvastuun estyminen on tämäntyyppisissä tilanteissa selitetty edun ja menetyksen puuttuvalla syy-yhteydellä. Saatetaan tosin kysyä, olisiko yksinkertaisempi perustelutapa se, ettei sivullisen velkojan saamaa etua ylipäänsä voitaisi tämäntyyppisissä tilanteissa pitää perusteettomana. Voidaanhan ajatella, että kun velkojalla on joka tapauksessa ollut laillinen peruste vaatia maksua rahat oikeudettomasti saaneelta, velkojan saama etu eli saatavansa maksetuksi tuleminen ei ole etuna lainkaan perusteeton. Tällaista hahmotustapaa puoltaisi se, että KKO käytti sitä ainakin ennakkoratkaisuissaan KKO 1933 I 53 ja 1990:174. Edun ja menetyksen puuttuvasta syy-yhteydestä ei näissä tapauksissa ole puhuttu. Oikeusvaikutusten tasolla ei tosin pitäisi olla merkitystä, kumpaa hahmotustapaa pidetään osuvampana, vaan kyse on lähinnä makuasiasta. Oikeuskirjallisuudessa on kuitenkin esitetty järkevin perustein, että sivullisvelkojan pitäisi ainakin osassa tilanteita voida joutua palautusvastuuseen toisen kustannuksella saamastaan hyödystä. On katsottu, että jos rahat on viety oikealta omistajaltaan rikoksella ja sitten maksettu velkojalle, velkojan palautusvastuu olisi mahdollinen, jos hän on tiennyt rahojen alkuperästä. Tosin ainakin ennakkoratkaisussa KKO 1933 I 53 sivullisvelkoja sai pitää saamansa suorituksen siitä huolimatta, että hän tiesi rahojen olevan hankittu kavalluksella. Ratkaisun lopputulosta on kuitenkin varottava yleistämästä, koska tämäntyyppisissä tilanteissa edunpalautusvastuun kieltäminen voi melko herkästi näyttäytyä yleisen oikeustajun vastaisena. Edunpalautusta ei pitäisi torjua ainakaan tilanteessa, jossa sivullisvelkoja on tiennyt rikokses- 10

11 ta ennen sen toteuttamista. Tällaisessa tilanteessa rikoksen voidaan kenties jopa katsoa tapahtuneen sivullisvelkojan lukuun, jolloin edun ja menetyksen syy-yhteys täyttyisi kiistatta. 4 Edunpalautusvastuun kohtuullistaminen Edunpalautusvelan maksaminen voi joissakin tapauksissa muodostua velalliselle raskaaksi siitä huolimatta, että hän on saanut palautettavan edun vastikkeetta. Näin voi olla ainakin, jos edun saamisen ja palautusvastuun toteamisen välillä on kulunut pitkä aika, edunsaaja on ollut tietämätön sen perusteettomuudesta ja hän on kuluttanut saamansa rahat. Tyyppiesimerkkeinä voidaan mainita työpalkka, eläke tai sosiaalituki, jota on suoritettu pitkän aikaa liian korkeana. Tällaisissa tilanteissa voidaan joutua pohtimaan, olisiko edunpalautusvastuuta aiheellista sovitella edun tosiasiallista määrää alhaisemmaksi. Edunpalautusvelan kohtuullistamisesta säädetään joissakin erityislaeissa. Esimerkkinä voidaan mainita ElatusL Lainkohdan mukainen elatusavun palautusvastuu syntyy ainoastaan, jos palauttamista on eri osapuolten olosuhteet huomioon ottaen pidettävä kohtuullisena. Mitään yleistä säännöstä edunpalautusvastuun sovittelusta ei ole, mikä olisikin yllättävää, kun perusteettoman edun palautuksesta ei muutenkaan juuri ole yleisiä säännöksiä laissa. Edunpalautusvastuun soviteltavuus on joka tapauksessa todettu ainakin ennakkoratkaisuissa KKO 1983 II 174 ja 1986 II 126. Myös oikeuskirjallisuudessa edunpalautusvastuun soviteltavuutta ylipäänsä on pidetty selvänä. Toisaalta oikeuskirjallisuudessa on painotettu aiheellisesti sitä, ettei edunpalautusvastuun sovittelulle voi kovin usein olla aihetta. Edunpalautusvastuun sovittelun on katsottava estyvän poikkeuksetta tilanteessa, jossa edunsaaja on tiennyt saamansa edun perusteettomuuden. Tilannetta on yleensä arvioitava samoin, vaikka edunsaaja ei olisi varsinaisesti tiennyt edun perusteettomuudesta, jos hänen olisi kuitenkin pitänyt asia ymmärtää. Mutta vaikka edunsaajan katsottaisiin olleen perustellusti vilpittömässä mielessä edun perusteettomuudesta eli hän ei tiennyt eikä hänen pitänytkään tietää asiasta edunpalautuksen kohtuullistamista on pidettävä poikkeuksena pääsäännöstä eli täysimääräisestä palautusvastuusta. 11

12 Sovittelua harkittaessa on kiinnitettävä huomiota ainakin 1) edun saamisen ja palautusvastuun toteamisen välisen ajan pituuteen, 2) edunsaajan ja palautusta vaativan taloudellisen kantokyvyn suhteeseen, ja 3) siihen, miten palautusvelan maksaminen käytännössä vaikuttaisi velallisen asemaan ja toimeentuloon jatkossa. 12

Xxxxxxxxx nimisen välitysliikkeen toimintaa koskeva ilmoitus

Xxxxxxxxx nimisen välitysliikkeen toimintaa koskeva ilmoitus PÄÄTÖS PSAVI/2457/05.11.05/2013 2.6.2014 ASIA ILMOITTAJA Xxxxxxxxx nimisen välitysliikkeen toimintaa koskeva ilmoitus Xxxxxx Xxxxxxxx ILMOITUKSEN SISÄLTÖ Xxxxxx Xxxxxx poika Xxxxxx XXxxxx asui vuokralla

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Helsingin kaupunki (y-tunnus: 0201256-6) Osoite: PL 2213, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Jäljempänä: Myyjä Myyjän kaupparekisteriote liitteenä 1.1 1.2. OSTAJA

Lisätiedot

MAANVUOKRASOPIMUS. 1.1 Sopijapuolet Vuokranantaja: Raahen kaupunki, ly-tunnus 1791817-6 PL 62, 92101 Raahe

MAANVUOKRASOPIMUS. 1.1 Sopijapuolet Vuokranantaja: Raahen kaupunki, ly-tunnus 1791817-6 PL 62, 92101 Raahe MAANVUOKRASOPIMUS Liite 4 1. JOHDANTO 1.1 Sopijapuolet Vuokranantaja: Raahen kaupunki, ly-tunnus 1791817-6 PL 62, 92101 Raahe Vuokralainen: SF-Caravan Lohenpyrstö Ry Haapatie 24, 92140 Pattijoki Vuokralainen

Lisätiedot

Luonnos 27.1.2016. Vuokrauskohde on osoitettu oheen liitetyllä kartalla (liite 1).

Luonnos 27.1.2016. Vuokrauskohde on osoitettu oheen liitetyllä kartalla (liite 1). Osapuolet. Vuokranantaja Naantalin kaupunki, y-tunnus 0557-.. Vuokralainen Raision kaupunki, y-tunnus 008-5. Vuokrauskohde Naantalin kaupungin 5. kaupunginosan 6. korttelin tontilla nro sijaitsevan Kiinteistö

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun 1 b :n 4 momentin kumoamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

VIESTINTÄVERKKOA KOSKEVA KAUPPAKIRJA

VIESTINTÄVERKKOA KOSKEVA KAUPPAKIRJA 1(5) VIESTINTÄVERKKOA KOSKEVA KAUPPAKIRJA OSTAJANA Siilinjärven kunta ja MYYJÄNÄ Savon Kuituverkko Oy 2(5) 1. SOPIJAPUOLET 1.1 Siilinjärven kunta Y-tunnus: 0172718-0 PL 5, Kasurilantie 1, 71800 SIILINJÄRVI

Lisätiedot

28/03/2015 KONKURSSITAPAUKSET KENEN ON VASTUU?

28/03/2015 KONKURSSITAPAUKSET KENEN ON VASTUU? KONKURSSITAPAUKSET KENEN ON VASTUU? Mutku-päivät 25.3.2015 2 1 Padasjokelainen kierrätysyritys PP Recycling aiheuttaa onnettomuusvaaran Konkurssiin menneen ongelmajäteyrityksen tiloissa on tapahtunut useita

Lisätiedot

Hyrynsalmen Pesu- ja siivouspalvelu, jäljempänä yritys Hyryntie 29, 89400 HYRYNSALMI

Hyrynsalmen Pesu- ja siivouspalvelu, jäljempänä yritys Hyryntie 29, 89400 HYRYNSALMI 1 VUOKRASOPIMUS 1.1 Sopijapuolet 1.2 Sopimuksen kohde Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, 89400 HYRYNSALMI Hyrynsalmen Pesu- ja siivouspalvelu, jäljempänä yritys Hyryntie 29, 89400 HYRYNSALMI

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Helsingin kaupunki (y-tunnus: 0201256-6) Osoite: PL 2213, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Jäljempänä: Myyjä Myyjän kaupparekisteriote liitteenä 1.1 1.2. OSTAJA

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ

KAUPPAKIRJA 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ KAUPPAKIRJA 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Helsingin kaupunki (y-tunnus: 0201256-6) Osoite: PL 2213, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Jäljempänä: Myyjä Myyjän kaupparekisteriote liitteenä 1.1 1.2. OSTAJA Rauniorakentajat

Lisätiedot

KIINTEISTÖN VUOKRASOPIMUS

KIINTEISTÖN VUOKRASOPIMUS 1 KIINTEISTÖN VUOKRASOPIMUS 1. Sopijaosapuolet Tikkamäen Palvelut Oy (jäljempänä vuokranantaja) ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, (jäljempänä vuokralainen) ovat sopineet

Lisätiedot

Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa

Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa Kaupunginhallituksen konsernijaosto 28 09.08.2013 Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa 530/090/2012

Lisätiedot

Juha-Matti Moilanen SOPIMUKSET TYÖSUHTEEN PÄÄTTYESSÄ

Juha-Matti Moilanen SOPIMUKSET TYÖSUHTEEN PÄÄTTYESSÄ Juha-Matti Moilanen SOPIMUKSET TYÖSUHTEEN PÄÄTTYESSÄ Talentum Helsinki 2010 Talentum Media Oy ja Juha-Matti Moilanen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Outi Pallari Taitto: Avenue ISBN 978-952-14-1470-1

Lisätiedot

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004 KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004 PESÄNHOITAJAN SELONTEKO- JA TIETOJENANTOVELVOLLISUUS 1 YLEISTÄ Pesänhoitajan on informoitava velkojia pesän realisointitilanteesta ja muista kussakin

Lisätiedot

(jäljempänä yhdessä 'Sopijapuolet' ja erikseen myos 'Sopijapuoli')

(jäljempänä yhdessä 'Sopijapuolet' ja erikseen myos 'Sopijapuoli') SOPIMUS VUOKRASOPIMUKSEN SIIRROSTA 1. SOPIJAPUOLET 1.1. Turun Teknologiakiinteistöt Oy (Y-tunnus: 2349955-3) Tykistökatu 6 B, Biocity 20520 Turku (jäljempänä 'Teknologiakiinteistöt') 1.2. Turun Yliopisto

Lisätiedot

Vuokrakohde vuokrataan vuokralaiselle antennimaston ja siihen liittyvän laitetilan/tilojen sijoittamiseksi ja käyttämiseksi kiinteistöllä.

Vuokrakohde vuokrataan vuokralaiselle antennimaston ja siihen liittyvän laitetilan/tilojen sijoittamiseksi ja käyttämiseksi kiinteistöllä. MAANVUOKRASOPIMUS 1. Vuokranantaja Suonenjoen kaupunki PL 13 Y-tunnus: 0208061-4 77601 Suonenjoki 2. Vuokralainen Elisa Oyj PL 40 Y-tunnus 0116510-6 00061 ELISA 3. Vuokrakohde Sopimuksen liitteenä (liite

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA. Määräalalla tai tonteilla ei ole sellaisia rakennuksia, rakenteita tai laitteita, jotka olisivat kaupan kohteina.

KAUPPAKIRJA. Määräalalla tai tonteilla ei ole sellaisia rakennuksia, rakenteita tai laitteita, jotka olisivat kaupan kohteina. LUONNOS 15.6.2016 KAUPPAKIRJA Myyjä: Finavia Oyj Y tunnus: 2302570 2 Lentäjäntie 3 / PL 50, 01531 VANTAA Ostaja: Lappeenrannan kaupunki Y tunnus: 0162193 3 PL 11, 53101 LAPPEENRANTA Taustaksi: Saimaan

Lisätiedot

Laki. varainsiirtoverolain muuttamisesta

Laki. varainsiirtoverolain muuttamisesta Laki varainsiirtoverolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan varainsiirtoverolain (931/1996) 47 49, sellaisina kuin ne ovat, 47 laissa 876/2012 sekä 48 ja 49 laissa 526/2010, muutetaan

Lisätiedot

Yleinen velvoiteoikeus

Yleinen velvoiteoikeus Vastaustilaa kysymyksissä nro 1-3 on yksi sivu, ellei kysymyksen kohdalla ole toisin sanottu. Kysymyksen nro. 4 vastaustila on rajoitettu kysymyspapereissa varattuun tilaan. Sivun oikeaan laitaan on jätettävä

Lisätiedot

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Uusi rahoituslaki ja soveltaminen Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Rahoituslaki ja rahoitusasetus Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Lisätiedot

VUOKRASOPIMUS. 1. Vuokranantaja Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä Paasikivenkatu 7 15110 Lahti Ly: 0993644-6

VUOKRASOPIMUS. 1. Vuokranantaja Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä Paasikivenkatu 7 15110 Lahti Ly: 0993644-6 VUOKRASOPIMUS 1. Vuokranantaja Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä Paasikivenkatu 7 15110 Lahti Ly: 0993644-6 2. Vuokralainen Orimattilan kaupunki Ly: 0129920-0 3. Vuokrauskohde Osoitteessa Koulutie 19,

Lisätiedot

Palvelukohtaiset toimitusehdot. Saunalahti SaunaVisio 13.6.2007. 1 Toimitusehtojen soveltaminen. 2 Palvelusopimuksen synty. Saunalahti Group Oyj

Palvelukohtaiset toimitusehdot. Saunalahti SaunaVisio 13.6.2007. 1 Toimitusehtojen soveltaminen. 2 Palvelusopimuksen synty. Saunalahti Group Oyj Palvelukohtaiset toimitusehdot Saunalahti SaunaVisio 13.6.2007 1 Toimitusehtojen soveltaminen Näitä toimitusehtoja sovelletaan :n tai sen kanssa samaan konserniin kuuluvan yhtiön (jäljempänä Saunalahti)

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin Arvosteluperusteet LVV-koe 21.11.2015 välittäjäkoelautakunta

Keskuskauppakamarin Arvosteluperusteet LVV-koe 21.11.2015 välittäjäkoelautakunta Tehtävä 1 Puutteet: a. markkinointi ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä (hyvä vuokranvälitystapa) 2 p. b. selvitys vuokranantajan oikeudesta vuokrata huoneisto jäi tekemättä, vuokralaiselle ei esitetty

Lisätiedot

W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio

W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (viides jaosto) 21 päivänä toukokuuta 1996 Asia T-148/95 W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio Henkilöstö - Pysyvä osittainen työkyvyttömyys -

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja kunta/kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain 2 :n 2 ja 3 momentissa

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ LUONNOS SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Salon kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 LIIKUNTAVIRASTO

HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 LIIKUNTAVIRASTO HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 TOIMISTOTILAN VUOKRAAMINEN LIIKUNTAMYLLYSTÄ SALIBANDYSEURA VIIKINGIT RY:LLE Vuokranantaja Vuokralainen Helsingin kaupungin liikuntavirasto PL 4800, Toivonkatu 2 A 00099

Lisätiedot

Vahingonkorvausvelan. vanhentuminen. Olli Norros

Vahingonkorvausvelan. vanhentuminen. Olli Norros Vahingonkorvausvelan vanhentuminen Olli Norros TALENTUM Helsinki 2015 1. painos Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Olli Norros Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus Kansi: Outi Pallari Taitto: Marja-Leena

Lisätiedot

Tontti luovutetaan Advenille käytettäväksi maanvuokralain (258/66) 5.luvun tarkoittamalla tavalla kaukolämpölaitoksen tonttina.

Tontti luovutetaan Advenille käytettäväksi maanvuokralain (258/66) 5.luvun tarkoittamalla tavalla kaukolämpölaitoksen tonttina. Luonnos 23.4.2015 MAANVUOKRASOPIMUS 1 JOHDANTO 1.1 Sopijapuolet Vuokranantaja: Sastamalan kaupunki, 0144411-3 PL 23 38201 Sastamala jäljempänä kaupunki Vuokralainen: Adven Oy Äyritie 18, 01510 Vantaa jäljempänä

Lisätiedot

Sopimus kulttuurimatkailutuotteen tekemisestä ja käytöstä (malli)

Sopimus kulttuurimatkailutuotteen tekemisestä ja käytöstä (malli) Sopimus kulttuurimatkailutuotteen tekemisestä ja käytöstä (malli) Tämä sopimus ei ole virallinen sopimus, vaan malli, jonka pohjalle rakentaa sellainen. Huomioita; Kulttuurimatkailun viitekehyksessä on

Lisätiedot

Ympäristörikosoikeuden seminaaripäivä 5.11.2014 Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Ennallistamiskulut oikeuskäytännössä

Ympäristörikosoikeuden seminaaripäivä 5.11.2014 Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Ennallistamiskulut oikeuskäytännössä Ympäristörikosoikeuden seminaaripäivä 5.11.2014 Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Ennallistamiskulut oikeuskäytännössä Kihlakunnansyyttäjä Heidi Nummela, Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto oikeuskäytännössä Helsingin

Lisätiedot

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS 25.6.2008 Sakari Aalto 2 MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA

Lisätiedot

LAPSIOIKEUS Isyysolettama

LAPSIOIKEUS Isyysolettama Isyysolettama Isyys voidaan todeta tai vahvistaa a) Todeta avioliiton perusteella (syntymähetken tilanne) legaalinen olettama, joka voidaan kumota b) vahvistaa tunnustamisen / tuomion perustella - Jos

Lisätiedot

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Loppukuulustelu II 8.5.2013 Mallivastaukset Tehtävä 1 Tapauksessa piti laskea rintaperillisten lakiosat ja selvittää, mitä kunkin lakiosasta vielä

Lisätiedot

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 174/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain 2 ja :n sekä merimiesten palkkaturvalain 2 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA LIITE 2 1 (5) Perusturva PL 20 02401 KIRKKONUMMI 3.11.2009 1232/135//2009

KIRKKONUMMEN KUNTA LIITE 2 1 (5) Perusturva PL 20 02401 KIRKKONUMMI 3.11.2009 1232/135//2009 KIRKKONUMMEN KUNTA LIITE 2 1 (5) ALUSTAVA PUITESOPIMUS HOITAJATYÖVOIMAN HANKINNASTA (LUONNOS) SOPIJAOSAPUOLET XXX, jäljempänä Palveluntuottaja Y-tunnus ja Kirkkonummen kunta,, jäljempänä Tilaaja 02401

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin Arvosteluperusteet LVV-koe 23.4.2016 välittäjäkoelautakunta. Kysymys 1

Keskuskauppakamarin Arvosteluperusteet LVV-koe 23.4.2016 välittäjäkoelautakunta. Kysymys 1 Kysymys 1 a) Välityslain mukaan välityspalkkion maksaa toimeksiantaja. On kuitenkin mahdollista, että vuokravälitystä koskevat toimeksiantosopimukset kohtaavat, jolloin välityspalkkio jaetaan osapuolten

Lisätiedot

Kuluttaja ei voi luopua hänelle tämän direktiivin mukaan kuuluvista oikeuksista.

Kuluttaja ei voi luopua hänelle tämän direktiivin mukaan kuuluvista oikeuksista. Neuvoston direktiivi 85/577/ETY, annettu 20 päivänä joulukuuta 1985, muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa neuvoteltuja sopimuksia koskevasta kuluttajansuojasta Virallinen lehti nro L 372,

Lisätiedot

Vahingonkorvaus. Hankintalain 107 :n perusteella. Janne Penttinen

Vahingonkorvaus. Hankintalain 107 :n perusteella. Janne Penttinen Vahingonkorvaus Hankintalain 107 :n perusteella Janne Penttinen 040-550 1231 Janne.penttinen@gmx.com Edellytyksiä Koskee kaikkia hankintamenettelyjä Vahingonkorvauksen saaminen ei edellytä tuottamusta

Lisätiedot

OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli)

OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli) LIITE 5 1 KITEEN KAUPUNKI Sivistyskeskus OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli) 1. Sopijapuolet Tilaaja: Yhteyshenkilö: Kiteen kaupunki Sivistyskeskus Kiteentie 25 82500 KITEE Perusopetuksen

Lisätiedot

Lieksan kaupunki KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 3/2007 ===================================================================== 1 (7)

Lieksan kaupunki KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 3/2007 ===================================================================== 1 (7) Lieksan kaupunki KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 3/2007 ===================================================================== 1 (7) LIEKSAN KAUPUNGIN LASKUTUS- JA PERINTÄOHJEET Kaupunginhallitus hyväksynyt

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA PIRKANMAAN OSUUSKAUPAN LEMPÄÄLÄN KUNNAN VÄLILLÄ

KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA PIRKANMAAN OSUUSKAUPAN LEMPÄÄLÄN KUNNAN VÄLILLÄ 1 KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA PIRKANMAAN OSUUSKAUPAN JA LEMPÄÄLÄN KUNNAN VÄLILLÄ 2 1. KAUPAN OSAPUOLET Myyjä Pirkanmaan Osuuskauppa ( Myyjä ), (Y-tunnus: 0536307-0), PL 130, 33101 Tampere Ostaja Lempäälän

Lisätiedot

Yleinen velvoiteoikeus kesätentti

Yleinen velvoiteoikeus kesätentti Yleinen velvoiteoikeus kesätentti 14.8.2007 Vastaustilaa kysymyksissä nro 1-3 on yksi sivu, ellei kysymyksen kohdalla ole toisin sanottu. Kysymyksen nro. 4 vastaustila on rajoitettu kysymyspapereissa varattuun

Lisätiedot

Vuokranantaja on Helsingin kaupunki, rakennusvirasto. Vuokralainen on xxxxxxxxxxxxxxx(y-tunnus ),xxxxxxxxxxxxxxx

Vuokranantaja on Helsingin kaupunki, rakennusvirasto. Vuokralainen on xxxxxxxxxxxxxxx(y-tunnus ),xxxxxxxxxxxxxxx VUOKRASOPIMUS 1 (5) LIIKEHUONEISTON VUOKRASOPIMUS Vuokranantaja on Helsingin kaupunki, rakennusvirasto. Yhteyshenkilö puhelin Vuokralainen on xxxxxxxxxxxxxxx(y-tunnus ),xxxxxxxxxxxxxxx Osoite Postinumero

Lisätiedot

Vientisaatavatakuun yleiset ehdot

Vientisaatavatakuun yleiset ehdot 1 (6) Vientisaatavatakuun yleiset ehdot Viejän ulkomaiselta ostajalta olevien saatavien kattaminen 15.4.2008 Vientisaatavatakuun perusteella viejällä on oikeus saada korvausta Finnveralta takuusopimuksen

Lisätiedot

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118 LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS 1 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 7.6.2011 Taltionumero 1495 Diaarinumero 64/3/11 Asia Valittaja Julkista hankintaa koskeva valitus Hakija Päätös, jota valitus koskee Tarjouspyyntö ja hankintapäätös

Lisätiedot

kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä

kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä EV 156/2000 vp - HE 58/2000 vp EDUSKUNNANVASTAUS 156/2000 vp Hallituksen esitys laiksi kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi kiinteistöjen

Lisätiedot

MALLIVASTAUKSET. Velvoiteoikeus pakollinen aineopintotentti, ON-täydennystentti

MALLIVASTAUKSET. Velvoiteoikeus pakollinen aineopintotentti, ON-täydennystentti MALLIVASTAUKSET Velvoiteoikeus 14.4.2004 pakollinen aineopintotentti, ON-täydennystentti 2 Tehtävä 1 (Aurejärvi) Esisopimus ei merkitse samaa kuin Letter of intent. Ks. Hemmo I s. 253-261. Asiakirjan otsikko

Lisätiedot

TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMISEEN LIITTYVÄT SOPIMUKSET Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula. www.dlapiper.com 2015 0

TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMISEEN LIITTYVÄT SOPIMUKSET Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula. www.dlapiper.com 2015 0 TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMISEEN LIITTYVÄT SOPIMUKSET Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula 2016 www.dlapiper.com 2015 0 Päättämissopimus, lähtökohtia päättämissopimuksella työsuhde lakkaa ja irtisanomiseen liittyvät

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS Sivu 1/2 TALOYHTIÖ Asunto-osakeyhtiön nimi ja osoite Huoneiston numero OSAKAS Huoneiston osakkeenomistajan nimi ja puhelinnumero

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Luonnos/Malli POPELYXXXXXXXX SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja ---- kunta/kaupunki (jäljempänä

Lisätiedot

MAANVUOKRASOPIMUS 1 JOHDANTO. 1.1 Sopijapuolet. Vuokranantaja: Jämsän kaupunki Y- 0175622-1 Seppolantie 10 42100 Jämsä

MAANVUOKRASOPIMUS 1 JOHDANTO. 1.1 Sopijapuolet. Vuokranantaja: Jämsän kaupunki Y- 0175622-1 Seppolantie 10 42100 Jämsä 1 MAANVUOKRASOPIMUS 1 JOHDANTO 1.1 Sopijapuolet Vuokranantaja: Jämsän kaupunki Y- 0175622-1 Seppolantie 10 42100 Jämsä Vuokralainen: Jämsän Vesi liikelaitos Y-0175622-1-300 Teollisuuskatu 10 42100 Jämsä

Lisätiedot

Kaavoitusta koskevat sopimukset

Kaavoitusta koskevat sopimukset Kaavoitusta koskevat sopimukset DECOMB hankkeen Sopimukset ja lainsäädäntö työryhmän kokous 27.9.2005 Tutkija Esa Hakkola Helsingin yliopisto Yksityisoikeuden laitos Lähtökohtia Maankäyttösopimus perinteinen

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97)

Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) 1 (5) Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) Työneuvoston lausunto työaikalain (605/1996) 17 :n 1 ja 2 momentin tulkinnasta. Annettu Uudenmaan työsuojelupiirin pyynnöstä 18 päivänä maaliskuuta 1998.

Lisätiedot

Yhteyshenkilö: Toimitusjohtaja Teijo Tikkanen, Kiinteistö Oy Mäkelän Koulu

Yhteyshenkilö: Toimitusjohtaja Teijo Tikkanen, Kiinteistö Oy Mäkelän Koulu 1 (5) Vuokrasopimus 1. Vuokranantaja Helsingin seudun kauppakamari Y-tunnus: 0201253-1 Hattulantie 2 00550 HELSINKI (jäljempänä Vuokranantaja ) Yhteyshenkilö: Toimitusjohtaja Teijo Tikkanen, Kiinteistö

Lisätiedot

Keuruun seurakunta / Keuruun kaupunki

Keuruun seurakunta / Keuruun kaupunki M A A N V U O K R A S O P I M U S 1 JOHDANTO 1.1 Sopijapuolet Vuokranantaja: Keuruun seurakunta (Y-tunnus 02083946) Kippavuorentie 11 42700 Keuruu Yhteyshenkilö: talouspäällikkö Heikki Kangas heikki.kangas@evl.fi

Lisätiedot

Pohtimo 619:0 kaupan kohteena olevalla määräalalla ei ole vahvistettua kaavaa.

Pohtimo 619:0 kaupan kohteena olevalla määräalalla ei ole vahvistettua kaavaa. KAUPPAKIRJALUONNOS KAUPAN OSAPUOLET Myyjä: Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Ly-tunnus: 0973110-9 Osoite: Toripuistikko 5-7, 3. krs 96200 ROVANIEMI Ostaja: Osoite: Evo Tek Oy / perustettavan yhtiön lukuun

Lisätiedot

Markkinaehtoperiaatteen soveltamisesta. Sami Laaksonen Siirtohinnoitteluhankkeen asiakasinfotilaisuus

Markkinaehtoperiaatteen soveltamisesta. Sami Laaksonen Siirtohinnoitteluhankkeen asiakasinfotilaisuus Markkinaehtoperiaatteen soveltamisesta Sami Laaksonen Siirtohinnoitteluhankkeen asiakasinfotilaisuus 24.10.2014 Markkinaehtoperiaate Siirtohinnoittelu perustuu markkinaehtoperiaatteeseen (arm s length

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI, tekninen toimi, kiinteistö- ja mittaustoimi, PL 38; Villimiehenkatu 1 53101 Lappeenranta Y-tunnus: 0162193-3

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI, tekninen toimi, kiinteistö- ja mittaustoimi, PL 38; Villimiehenkatu 1 53101 Lappeenranta Y-tunnus: 0162193-3 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI/ KIINTEISTÖN 1 / 6 Myyjä LAPPEENRANNAN KAUPUNKI, tekninen toimi, kiinteistö- ja mittaustoimi, PL 38; Villimiehenkatu 1 53101 Lappeenranta Y-tunnus: 0162193-3 Ostaja Kellomäentie

Lisätiedot

avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta

avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 201/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Sopimus SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Kauhavan kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) Työmarkkinat Antti Kondelin 23.1.2008

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) Työmarkkinat Antti Kondelin 23.1.2008 Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) ULOSOTTOPIDÄTYS PALKKAHALLINNOSSA Palkan ulosmittausmenettelyä koskeva ulosottolain muutos (469/2006) tuli voimaan 1.1.2007. Yleinen ulosmittauksen määrä on

Lisätiedot

Sivu-urakan alistaminen

Sivu-urakan alistaminen Sivu-urakan alistaminen Talonrakennusteollisuus ry VT, KTM Yhteisen työmaan sopimussuhteet KÄYTTÄJÄ RAKENNUTTAJA SUUNNITTELIJAT PÄÄURAKOITSIJA URAKKASOPIMUS ALISTUSSOPIMUS ILMANV. SÄHKÖ PUTKI MUUT Talonrakennusteollisuus

Lisätiedot

5.8.2014, ver 6 Sivu 1 / 6. Mäntsälän kunta y-tunnus: 0129261-5 Heikinkuja 4, 04600 Mäntsälä puhelin: 019-264 5000 kunnanhallitus xx.xx.

5.8.2014, ver 6 Sivu 1 / 6. Mäntsälän kunta y-tunnus: 0129261-5 Heikinkuja 4, 04600 Mäntsälä puhelin: 019-264 5000 kunnanhallitus xx.xx. 5.8.2014, ver 6 Sivu 1 / 6 MAANVUOKRASOPIMUS VUOKRANANTAJA (Levanto/ VPK) Mäntsälän kunta y-tunnus: 0129261-5 osoite: Heikinkuja 4, 04600 Mäntsälä puhelin: 019-264 5000 päätös: kunnanhallitus xx.xx.2014

Lisätiedot

1) Helsingin kaupunki (jota edustaa kiinteistölautakunta, Y- tunnus ) seuraavien kiinteistöjen omistajana:

1) Helsingin kaupunki (jota edustaa kiinteistölautakunta, Y- tunnus ) seuraavien kiinteistöjen omistajana: RASITESOPIMUS Osapuolet Sopimuksen tausta ) Helsingin kaupunki (jota edustaa kiinteistölautakunta, Y- tunnus 0- ) seuraavien kiinteistöjen omistajana: a. Ohjeellinen tontti 90/, joka muodostuu kiinteistöstä

Lisätiedot

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien EV 132/1995 vp - HE 136/1995 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen

Lisätiedot

Joutsan kunta Y-tunnus Länsitie 5, PL 20, JOUTSA

Joutsan kunta Y-tunnus Länsitie 5, PL 20, JOUTSA 1(6) VUOKRASOPIMUS 1. OSAPUOLET 1.1 VUOKRANANTAJA: Joutsan kunta Y-tunnus 0174108-9 Länsitie 5, PL 20, 19651 JOUTSA 1.2 VUOKRALAINEN Grundfos Environment Finland Oy Y-tunnus: 1599796-6 PL 1036 00101 HELSINKI

Lisätiedot

1.2 Lainatulle pääomalle maksetaan vuosittainen kiinteä korko kohdassa 9 esitetyn mukaisesti.

1.2 Lainatulle pääomalle maksetaan vuosittainen kiinteä korko kohdassa 9 esitetyn mukaisesti. Tiedot lainasta 1.1 Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö Finnoonportti (Y-tunnus 2611697-6) (jäljempänä Projektikumppani ) tarjoaa Joukon Voima Oy:n (jäljempänä Lainanjärjestäjä ) palvelussa rahoittajille

Lisätiedot

VUOKRANANTAJAKOULU 2012 Suomen Vuokranantajat ry

VUOKRANANTAJAKOULU 2012 Suomen Vuokranantajat ry VUOKRANANTAJAKOULU 2012 Suomen Vuokranantajat ry Onnistu ja menesty vuokranantajana ja asuntosijoittajana Tuorein tieto vuokramarkkinoista, lainsäädännöstä ja yleisistä käytännöistä Neuvontapalvelu, jossa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 LIIKUNTAVIRASTO

HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 LIIKUNTAVIRASTO HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 YRJÖNKADUN UIMAHALLIKIINTEISTÖSSÄ SIJAITSEVAN TYÖTILAN VUOKRAAMINEN ADALIA SALON & SOLARIUMILLE Sopijapuolet: Vuokranantaja Vuokralaiset Helsingin kaupungin liikuntavirasto

Lisätiedot

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Loppukuulustelu I 29.4.2013 Mallivastaukset Tehtävä 1 Tapauksessa tuli ensin toimittaa ositus P:n perillisten ja L:n kesken. Siinä oli puolisoiden

Lisätiedot

Yleinen velvoiteoikeus 27.4.2009

Yleinen velvoiteoikeus 27.4.2009 Yleinen velvoiteoikeus 27.4.2009 Vastaustilaa kysymyksissä nro 1-3 on yksi sivu, ellei kysymyksen kohdalla ole toisin sanottu. Kysymyksen nro. 4 vastaustila on rajoitettu kysymyspapereissa varattuun tilaan.

Lisätiedot

SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 26.11.2015 Mika Mänttäri

SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 26.11.2015 Mika Mänttäri SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 26.11.2015 Mika Mänttäri VALTIONEUVOSTON ASETUS TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAIN MU- KAISEN VUOSITYÖANSION MÄÄRITTÄMISESTÄ 1. Yleistä 1.1 Asetuksenantovaltuus

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy LUONNOS OSAKASSOPIMUS 5.10.2016 Jykes Kiinteistöt Oy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Osapuolet... 3 2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus... 3 3. Yleisvelvoite... 3 4. Yhtiön hallinto ja omistajaohjaus... 3 5. Osakkeiden

Lisätiedot

Maa Korvausarviointi TkT Juhana Hiironen

Maa Korvausarviointi TkT Juhana Hiironen Maa-20.2334 Korvausarviointi 15.9.2015 TkT Juhana Hiironen Päivän aikataulu 14:15 14:45 Kertausta lukutehtävän aihepiiristä 14:45 15:15 Ryhmätyö 15:15 15:40 Ryhmätöiden esittely 15:40 15:45 Seuraavaksi

Lisätiedot

määräala yhteensä 961 m 2. Alue on osoitettu sopimuksen liitekartassa.

määräala yhteensä 961 m 2. Alue on osoitettu sopimuksen liitekartassa. Maanvuokrasopimus : Keuruun kaupunki / Keurusjumppa ry 1 / 7 M A A N V U O K R A S O P I M U S 1 JOHDANTO 1.1 Sopijapuolet Vuokranantaja: Keuruun kaupunki (Y-tunnus 0208388-2) Multiantie 5 42700 Keuruu

Lisätiedot

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta Laki ulosottokaaren muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulosottokaaren (705/2007) 1 luvun 34 :n 2 momentti, muutetaan 1 luvun 31 :n 4 momentti, 3 luvun 1 :n 1 momentti, 5 :n 1 momentti,

Lisätiedot

HE 321/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia.

HE 321/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. HE 321/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 4 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. Esityksen mukaan

Lisätiedot

Velvoiteoikeus

Velvoiteoikeus Velvoiteoikeus 25.2.2005 Vastaustilaa on yksi sivu kysymyksissä nro. 1 5. Kysymyksen nro. 6 vastaustila on rajoitettu kysymyspapereissa varattuun tilaan. Sivun oikeaan laitaan on jätettävä yhden ruudun

Lisätiedot

Hyvä hankehallinto. Varhaiskasvatuksen kehittäminen Kick-off Eeva-Kaisa Linna

Hyvä hankehallinto. Varhaiskasvatuksen kehittäminen Kick-off Eeva-Kaisa Linna Hyvä hankehallinto Varhaiskasvatuksen kehittäminen Kick-off 20.9.2016 Eeva-Kaisa Linna Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä perusteista ja menettelyistä,

Lisätiedot

VUOKRASOPIMUS Motonet-tavaratalon pysäköintialueen laajennusosa

VUOKRASOPIMUS Motonet-tavaratalon pysäköintialueen laajennusosa VUOKRASOPIMUS Motonet-tavaratalon pysäköintialueen laajennusosa Vuokranantaja Vuokralainen Savonlinnan kaupunki y 0166906-4 jäljempänä kaupunki Olavinkatu 27 57130 Savonlinna BG-liikekiinteistöt Oy y 2191695-8

Lisätiedot

SOPIMUKSET KUNTALIITOKSISSA Lakiklinikka 13.9.2012

SOPIMUKSET KUNTALIITOKSISSA Lakiklinikka 13.9.2012 SOPIMUKSET KUNTALIITOKSISSA Lakiklinikka 13.9.2012 Leena Hoppu-Mäenpää Lakimies, varatuomari Kuntaliitto / Kuntamarkkinat Leena Hoppu-Mäenpää VT Tehty sopimus sitoo Pacta sunt servanda periaate» Sopimukset

Lisätiedot

Turre Legal neuvottelee Asiakkaan puolesta sovintosopimuksen oikeudenomistajien kanssa

Turre Legal neuvottelee Asiakkaan puolesta sovintosopimuksen oikeudenomistajien kanssa TOIMEKSIANTOSOPIMUS A. Toimeksisaaja Toimeksiannon toimeksisaaja on. Toimeksiannon vastuulakimies on Jussi Kari. Turre Legal voi käyttää myös muita lakimiehiä palvelun toteuttamiseen. B. Palvelut suorittaa

Lisätiedot

Maanvuokra. Maatalouslinja / Marica Twerin

Maanvuokra. Maatalouslinja / Marica Twerin Maanvuokra Maatalouslinja / Marica Twerin Maanvuokra Rakennetun viljelmän voi vuokrata (asuin- ja talousrakennukset) enintään 25 vuodeksi. Jos vuokrasopimuksessa ei ole mainittu aikaa, sopimus katsotaan

Lisätiedot

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 12.4.2004 KORKEIN OIKEUS Asia Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 Kantelija YLI-KOVERO RISTO TAPIO Torikatu 27 13130 Hämeenlinna

Lisätiedot

Yhdistysrekisterinumero 214.590 (yhdistysrekisteri.prh.fi) Auvo Kuvaja Kotkatlahdentie120 79600 Joroinen 040 8123810

Yhdistysrekisterinumero 214.590 (yhdistysrekisteri.prh.fi) Auvo Kuvaja Kotkatlahdentie120 79600 Joroinen 040 8123810 MAANVUOKRASOPIMUS 1 1. JOHDANTO 1.1. Sopijapuolet Vuokranantaja: Vuokralainen: Joroisten kunta Y-tunnus 0207112-8 Mutalantie 2 79600 JOROINEN puh. (017) 578 440 Joroisten Mäkihyppääjät ry Yhdistysrekisterinumero

Lisätiedot

Lupahakemuksen ja Turun hovioikeuden päätös Nro 3190, Dnro U/09/1250 valituksen kohde 22.12.2009

Lupahakemuksen ja Turun hovioikeuden päätös Nro 3190, Dnro U/09/1250 valituksen kohde 22.12.2009 1 Tapio Yli-Kovero Valituslupahakemus ja valitus Torikatu 27 13130 Hämeenlinna 050-61331 10.02.2010 KORKEIMMALLE OIKEUDELLE Lupahakemuksen ja Turun hovioikeuden päätös Nro 3190, Dnro U/09/1250 valituksen

Lisätiedot

Romlab.com myy tuotteita myös alle 18-vuotiaille asiakkaille sillä ehdolla, että holhooja antaa suostumuksen ostosten tekemiseen.

Romlab.com myy tuotteita myös alle 18-vuotiaille asiakkaille sillä ehdolla, että holhooja antaa suostumuksen ostosten tekemiseen. Seuraavia ehtoja sovelletaan Romlab.com ja sen asiakkaiden välisessä suhteessa Internetin välityksellä tapahtuvassa kaupassa. Romlab.com myy tuotteita täysi-ikäisille yksityishenkilöille sekä yrityksille

Lisätiedot

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Savonlinnan kaupungin ja Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan sisältöisen apporttisopimuksen (jäljempänä Apporttisopimus

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä

Lisätiedot

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus 1/5 Verohallinto Ylitarkastaja Janne Myllymäki PL 325 0052 VERO janne.myllymaki@vero.fi Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus Lausunnonantajasta

Lisätiedot

Liite 6 Kaupunginhallitus 2.5.2016

Liite 6 Kaupunginhallitus 2.5.2016 MAANVUOKRASOPIMUS Allekirjoittaneet ovat tänään tehneet seuraavan maanvuokrasopimuksen, joka korvaa sopimusosapuolten 28.10.2013 allekirjoittaman maanvuokrasopimuksen. Vuokranantaja Ulvilan kaupunki (0204910-7)

Lisätiedot

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2008 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 20.2.2008 Faksi (09) 604 714 Merja Salonen 1(5) OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS Vuoden 2007

Lisätiedot

1. Vuokra-aika on kolmekymmentä (30) vuotta alkaen 1.5.2016 ja päättyen 30.4.2046.

1. Vuokra-aika on kolmekymmentä (30) vuotta alkaen 1.5.2016 ja päättyen 30.4.2046. Kaupunginhallitus 4.4.2016 Liite 1 121 VUOKRASOPIMUS Tällä vuokrasopimuksella vuokraa Mikkelin kaupunki (0165116-3), jota jäljempänä sanotaan kaupungiksi, kaupunginvaltuuston päätöksen /xx.xx.2016 nojalla

Lisätiedot

Vuokra- ja vastikesaatavien perintä

Vuokra- ja vastikesaatavien perintä Päivitetty 03/2013 Isännöintiliiton yritysjäsenille ja paikallisyhdistysten henkilöjäsenille Vuokra- ja vastikesaatavien perintä Tässä ohjeessa perehdytään vuokra- ja vastikesaatavien perintään. Vuokra-

Lisätiedot

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain sekä valtion eläkelain voimaanpanosta annetun lain 9 ja 14 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi valtion eläkelakia ja valtion

Lisätiedot

Liite 3. Puitesopimusmalli

Liite 3. Puitesopimusmalli PUITESOPIMUS 1. PUITESOPIMUSTOIMITTAJA Pankkiyhteys: Yhteyshenkilö: Yhteystiedot: 2. TILAAJA Oy Helsingin Asuntohankinta Ab Yhteyshenkilö: Yhteystiedot: Tukholmankatu 2, 3. kerros, 00250 Helsinki 3. SOPIMUKSEN

Lisätiedot