Perusteettoman edun palautus ja sen lähi-ilmiöt. 1 Johdanto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Perusteettoman edun palautus ja sen lähi-ilmiöt. 1 Johdanto"

Transkriptio

1 Perusteettoman edun palautus ja sen lähi-ilmiöt Opintomoniste käytettäväksi Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa lukuvuonna OTT, dos. Olli Norros 1 Johdanto Oikeusjärjestyksessä on oltava riittävän laaja-alaiset keinot perusteettomien varallisuudensiirtojen korjaamiseen, koska tällaisia tilanteita syntyy käytännössä melko usein ja keskenään hyvin erilaisissa asiayhteyksissä. Keskeisen perusteettomien varallisuudensiirtojen ryhmän muodostavat ensinnäkin aiheettomasti suoritetut maksut, jotka lienevät vielä yleistyneet erilaisten laskutettavien palvelujen lisääntymisen ja sähköiseen maksuliikenteeseen siirtymisen myötä. Mahdollista on, että velallinen maksaa velan erehdyksessä väärän henkilön tilille tai maksaa saman velan kahteen kertaan. Toisaalta velkoja saattaa lähettää velalliselle laskun virheellisesti liian suureksi laskettuna, jonka seurauksena velallinen maksaa velkaansa suuremman määrän. Fyysisiäkin suoritustoimia saatetaan joskus tehdä perusteetta. Rakennusurakoitsija saattaa esimerkiksi tehdä tilaamattomia mutta sinänsä tarpeellisia lisätöitä, tai jätehuoltoyhtiö saattaa noutaa jätteitä laajemmalta alueelta kuin mistä sille maksetaan. Osassa tilanteita perusteeton varallisuudensiirto voidaan korjata vahingonkorvausvastuun tai sopimuksen syntymisen kautta. Esimerkiksi jos velkoja lähettää velalliselle aiheettoman suuren laskun, jonka velallinen maksaa, maksun perusteetonta osaa voidaan pitää velalliselle aiheutuneena vahinkona, josta velkoja on aiheuttajana vastuussa. Toisaalta jos rakennusurakoitsija on tehnyt tilaamattomia töitä, rakennuttaja saattaa hyväksyä ne ja maksaa niistä tavanomaisen hinnan. Tilanteessa osapuolten välille olisi siis katsottava syntyneen jälkikäteinen sopimus lisätöistä. Monessa tilanteessa vahingonkorvaus, sopimukseen perustuva maksuvelvollisuus ja muut säännönmukaiset velvoiteperusteet eivät kuitenkaan sovellu perusteettoman varallisuudensiirron oikaisemiseen. Esimerkiksi jos velallinen maksaa tilinumeron näppäilyvirheen takia laskun väärälle vastaanottajalle, velallinen ei voi syyttää tapahtuneesta kuin itseään. Vastaanottajan ei voida katsoa aiheuttaneen maksa- 1

2 jalle vahinkoa vain sillä perusteella, että hänellä on ollut tili pankissa ja siten kyky ottaa virheellinen maksu vastaan. Toisaalta maksajan ja vastaanottajan välille ei voida katsoa syntyneen tilanteessa sopimustakaan, jonka perusteella maksun palauttamista voitaisiin vaatia. Tilanteita, joissa perusteettomia varallisuudensiirtoja voi syntyä, on kuitenkin niin paljon keskenään erilaisia, että yhtenäisen edunpalautusnormiston säätäminen laissa tai edes sellaisen kehittäminen oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa on vaikeaa. Suomessa tai muissakaan Pohjoismaissa perusteettoman edun palautuksesta ja sen lähi-ilmiöistä ei ole yleisluontoista lainsäädäntöä, vaan tilanteiden arviointi jää kapea-alaisten erityissäännösten ja lakiin kirjaamattomien periaatteiden varaan. Lakisääteisten tai muuten selvien tapaustyyppien ulkopuolelle jää suuri harmaa alue, jolla arviointi on voimakkaan olosuhdesidonnaista. Oikeuskirjallisuudessa on esitetty, että velvollisuus perusteettoman varallisuudensiirron palauttamiseen voitaisiin ymmärtää oikeudessamme voimassa olevaksi yleiseksi periaatteeksi. Samassa yhteydessä on tosin myönnetty, että poikkeuksia yleisestä palautusvelvollisuudesta on paljon. Tarvetta puhua yleisestä edunpalautuksen periaatteesta vähentävät yhtäältä harkinnan tapaussidonnaisuus ja toisaalta se, että kuten jäljempänä tarkemmin kerrotaan, erilaisia edunpalautusperusteita ei mitenkään välttämättä ole ongelmatonta jäsentää yhtenäiseksi oikeudelliseksi instituutioksi. Voi olla luontevampaa ymmärtää perusteettomien varallisuudensiirtojen oikaisemiseen tähtäävät velvoiteperusteet heterogeeniseksi joukoksi toisiaan muistuttavia mutta kuitenkin sisällöllisesti hieman erilaisia velvoiteperusteita. Alkava esitys perustuu tälle hahmotustavalle. Edunpalautusilmiöiden alaan voidaan laajassa mielessä lukea myös erityyppiset takautumisoikeudet. Kysymys takautumisoikeudesta liittyy tilanteisiin, joissa joku on joutunut tekemään toisen puolesta suorituksen tai korvaamaan sellaisen vahingon, jonka tosiasiallisena aiheuttajana on joku toinen. Velvoitteen ensi kädessä suorittanut saattaa haluta suorituksestaan hyvityksen siltä, jonka puolesta tai takia suoritus tehtiin. Tämäntyyppistä vaatimusta kutsutaan takautumis- eli regressivaatimukseksi. Takautumisoikeudet palvelevat oikeusjärjestyksessämme osittain samansuuntaisia tarkoituksia kuin perusteettoman edun palautus lähi-ilmiöineen. Jos joku on joutunut tekemään suorituksen toisen puolesta tai tämän aiheuttamana, yleinen oikeustaju vaatii usein sitä, että suorituk- 2

3 sesta johtuva rasitus ohjataan sen kannettavaksi, jonka saamaan hyötyyn tai aiheuttamaan vahinkoon suoritusvelvollisuus on perustunut. Takautumisoikeuksien laajempi tarkastelu edellyttäisi yhteisvelkasuhteita koskevien periaatteiden käsittelyä, mistä syystä takautumisoikeudet rajataan seuraavan esityksen ulkopuolelle. 2 Erilaisia edunpalautusvelvoitteita Oikeusjärjestykseemme sisältyy paljon normeja, joiden tarkoituksena on perusteettoman varallisuudensiirron oikaiseminen. Kirjoitetussa laissa on lukumääräisesti suuri joukko pääosin melko kapea-alaisia edunpalautussäännöksiä, ja näiden lisäksi voidaan tunnistaa erinäisiä lakiin kirjaamattomia edunpalautusnormeja, joiden soveltamisala on yleensä lakisääteisiä laajempi. Lakisääteisiä edunpalautusnormeja on sekä yksityis- että julkisoikeudellisessa lainsäädännössä. Esimerkkinä yksityisoikeudellisesta edunpalautusnormista voidaan mainita lapsen elatuksesta annetun lain ( /704, jäljempänä ElatusL ) Lainkohta sääntelee tilannetta, jossa käsitys elatusvelvollisen miehen isyydestä on tullut kumotuksi. Tuomioistuin voi laissa tarkemmin säädettävin edellytyksin velvoittaa lapsen edustajan palauttamaan suoritetut elatusavut tai osan niistä. Merkittävä osa julkisoikeudellisista edunpalautusnormeista koskee jonkin aiheettomasti myönnetyn avustuksen tai etuuden takaisinperintää. Valtaosa lakisääteisistä edunpalautusnormeista on niin kapea-alaisia, ettei niiden tarkasteluun ole tarvetta aineopintotasolla. Huomio suunnataankin seuraavassa lailla sääntelemättömiin edunpalautusnormeihin. Näiden normien systematisointiin ei ole mitään vakiintunutta tapaa. Toisinaan lailla sääntelemättömät edunpalautusnormit on systematisoitu yhdeksi oikeudelliseksi instituutioksi, jota kutsutaan perusteettoman edun palautukseksi. Toisaalta myös sellainen hahmotustapa on täysin mahdollinen, että osa lailla sääntelemättömistä edunpalautusnormeista hahmotetaan omiksi kapea-alaisemmiksi ilmiöikseen, ja perusteettoman edun palautukseksi kutsutaan ainoastaan yleistä ja tapauskohtaisesti arvioitavaa palautusvastuuta, jota ei pystytä yksilöimään tarkemmin. Ajattelutavan mukaan yleinen perusteettoman edun palautusvastuu ymmärrettäisiin muita edunpalautusmuotoja täydentäväksi ja näihin nähden toissijaiseksi. Kuvatun systematisointitavan etuna voidaan pitää sitä, että vältetään yleistämästä tiettyä edunpalautustilannetta koske- 3

4 via sääntöjä sellaisiin tapauksiin, joissa kuitenkin sovelletaan hieman erilaisia sääntöjä. Seuraava esitys perustuu tälle hahmotustavalle. Lailla sääntelemättömien palautusvelvollisuuksien tarkastelu on syytä aloittaa tarkkarajaisemmista palautusmuodoista ja käsitellä yleistä perusteettoman edun palautusta tämän toissijaisuuden takia vasta lopuksi. Keskeisen palautustilanteiden tyypin muodostavat asetelmat, jossa sopimus on täyttämisensä jälkeen todettu pätemättömäksi tai se on purettu olennaisen sopimusrikkomuksen takia. Kummassakin tilanteessa pyrkimyksenä on sopimuksen oikeusvaikutusten jälkikäteinen neutralisointi, ja tästä syystä kummankin sopijapuolen on palautettava toiselta saamansa suoritukset. Palauttaminen toteutetaan a) ensisijaisesti fyysisten suoritusten kuten myydyn esineen palauttamisella, mutta jos fyysinen suoritus ei enää ole palautettavissa, b) palautetaan sen arvo. Kumpaakaan palautusvelvollisuuden muotoa ei yleensä ole ymmärretty varsinaiseksi perusteettoman edun palautukseksi. Ensimmäisessä vaihtoehdossa eli suoritusten fyysisessä palauttamisessa ei ylipäänsä ole kysymys velvoiteoikeudellisesta palautusvastuusta. Kyse on yksinkertaisemmin vain siitä, että luovutettujen esineiden omistusoikeus palautuu luovuttajalle sopimuksen neutralisoitumisen myötä, ja tällä on esineoikeudellinen oikeus vaatia esineen hallinnan palauttamista itselleen. Toisaalta myös pätemättömyys- tai purkutilannetta seuraava arvonkorvausvastuu on ymmärretty yleisestä perusteettoman edun palautusvastuusta erilliseksi ilmiöksi, vaikka kyse onkin sinänsä velvoiteoikeudellisesta palautusvastuusta. Omana edunpalautusvastuun muotonaan pidetään myös esineoikeudellisiin kollisiotilanteisiin liittyvää rahamääräistä palautusvastuuta. Kollisiolla tarkoitetaan asetelmaa, jossa samaan esineeseen kohdistuu kahden osapuolen kilpaileva omistus- tai muu oikeus, ja on ratkaistava, kumman oikeus syrjäyttää toisen. Oletetaan esimerkiksi, että B varastaa A:lta auton ja myy sen C:lle, joka ei tiedä eikä hänen voida edellyttääkään tietävän, ettei auto ollut B:n vaan A:n. Tällaisessa tilanteessa sekä A:ta että C:tä saatettaisiin ajatella pidettävän auton oikeana omistajana. Tilanne ratkeaa rikoslain voimaanpanemisesta annetun asetuksen /39B 11 :n mukaan A:n eduksi hänellä on oikeus vaatia auto C:ltä takaisin. Palauttaminen ei tietenkään onnistu, jos C on esimerkiksi jo ehtinyt myydä tai lahjoittaa auton edel- 4

5 leen. Tällaisessa tilanteessa hänen on kuitenkin palautettava A:lle auton arvo. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, ettei tällaista arvonpalautusvastuuta voida luontevasti selittää yleisen perusteettoman edun palautuksen avulla, vaan kyse on omasta oikeusilmiöstään. Klassinen esimerkki edunpalautustilanteesta on sellainen, jossa A maksaa tilinumeron näppäilyvirheen takia tai muuten erehdyksessä rahaa B:n tilille. Useimmissa tilanteissa A:lla olisi oikeus vaatia B:tä palauttamaan aiheettomasti saamansa rahat. Maksuvirhetilanteita on oikeuskirjallisuudesta toisinaan lähestytty yksinomaan velvoiteoikeudellisen edunpalautusvastuun kautta. On kuitenkin huomattava, että joissakin tapauksissa A:lla voi olla mahdollisuus saada rahat B:ltä takaisin esineoikeudellisen hallinnan palautusvaatimuksen avulla. Oikeus vaatia hallinnan palautusta on A:lle edullisempi kuin oikeus vaatia perusteettoman edun palautusta, koska oikeus hallinnan palautukseen ei vanhennu toisin kuin oikeus perusteettoman edun palautukseen. Lisäksi kun A:n rahat ovat erotettavissa B:n omaisuudesta, ne eivät mahdollisessa B:n maksukyvyttömyystilanteessa kuulu B:n konkurssipesään. Tämän seikan käytännön merkitys on suuri, koska jos rahat jäävät B:n konkurssipesään, A jää tavanomaisen konkurssivelkojan asemaan. Yleensä konkurssipesät ovat sen verran ylivelkaisia, että kunkin velkojan jako-osuudeksi tulee vain pieni murto-osa saamisen määrästä. Oikeus hallinnan palautukseen edellyttää sitä, että B:lle siirtyneet rahat ovat edelleen erotettavissa tämän muusta omaisuudesta. Jos B:n on käyttänyt rahat tai niiden katsotaan sekoittuneen B:n muuhun omaisuuteen, esineoikeudellinen palautusvelvollisuus ei enää tule kyseeseen, vaan A:n on tyydyttävä velvoiteoikeudelliseen edunpalautusvaatimukseen. Edellytys A:n rahojen erotettavuudesta täyttyy ainakin, jos B:n tilillä ei ole ollut muita varoja. Tällaisessa tilanteessa voidaan katsoa, että rahat ovat A:n vielä B:n tilille siirtyneinäkin. Kanta tuli todetuksi ennakkoratkaisussa KKO 1993:132. Tilanteen oikeudellinen hahmotus voi kuitenkin muuttua, jos B:n tilillä on ollut muita varoja A:n maksun tullessa sinne, koska tällöin A:n rahasuorituksen saatetaan katsoa sekoittuneen B:n omaisuuteen. Käsitystä varojen sekoittumisesta ei tosin voida pitää arkijärjen valossa aivan ongelmattomana, koska A:n maksun tarkka suuruus ja ajankohta olisivat joka tapauksessa selvitettävissä tilitiedoista. Jos sekoittumisen kuitenkin katsotaan tapahtuneen, A:lla ei olisi mahdollisuutta esineoikeudelliseen hallinnan palau- 5

6 tukseen, vaan hänen olisi tyydyttävä velvoiteoikeudelliseen edunpalautusvaatimukseen. Sama koskee tilannetta, jossa B on käyttänyt tai lahjoittanut A:lta saamansa rahat. Kapea-alaisempia edunpalautusvastuun muotoja ei ole nyt tarpeen tarkastella tämän laajemmin. Seuraavaksi huomio kohdistetaan yleiseen perusteettoman edun palautusvastuuseen ja sen edellytyksiin. Tämä palautusvastuun muoto tulee siis harkittavaksi vain, jos mikään tarkkarajaisemmista edunpalautusnormistoista ei sovellu. 3 Perusteettoman edun palautuksen edellytykset 3.1 Kolme perusedellytystä Yleiselle perusteettoman edun palautusvastuulle on vakiintuneesti asetettu kolme edellytystä. Nämä ovat 1) edun syntyminen, 2) edun perusteettomuus ja 3) hyötyminen toisen kustannuksella eli edun ja sitä vastaavan menetyksen syy-yhteys. Nämä kolme perusedellytystä vaikuttavat melko yksinkertaisilta, mutta kuten seuraavassa havaitaan, niihin liittyy erinäisiä tulkintaongelmia. 3.2 Edun syntyminen Ensimmäinen edellytyksistä eli edun syntyminen on yleensä ymmärretty suhteellisen laajasti. Tilanteet, joissa etua syntyy, voidaan jakaa 1) jonkin uuden varallisuusarvon saamiseen ja 2) velkojen tai rasitusten kaventumiseen. Uuden varallisuusarvon saaminen on helppo todeta esimerkiksi sellaisissa virhemaksutapauksissa, joissa joku maksaa toiselle kahteen kertaan saman velan tai maksaa velan erehdyksessä väärän henkilön tilille. Oikeuskäytännössä on toisaalta esimerkkejä myös tapauksista, joissa perusteeton etu on ilmennyt jonkin tavarasuorituksen saamisena. Ennakkoratkaisussa KKO 1983 II 104 pesu- ja työpöytiä koskeva kauppasopimus oli purettu ennen pöytien toimittamista, mutta pöydät oli tästä huolimatta erehdyksessä tuotu rakennustyömaalle. Rakennuttaja, joka ei itse ollut kauppasopimuksen osapuoli, oli liittänyt pöydät rakennukseen. Kun ne eivät jälkikäteen enää olleet irrotettavissa, rakennuttaja velvoitettiin korvaamaan perusteettomana etuna pöytien arvo. 6

7 Myös mahdollisuutta jonkin esineen oikeudettomaan käyttämiseen saatetaan pitää perusteettomana etuna. Esimerkkinä voidaan mainita ennakkoratkaisu KKO 1985 II 140. Tapauksessa rakennus oli rakennettu kahden tilan alueelle, jotka molemmat kuuluivat samalle omistajalle. Toisen tilan omistaja oli tämän jälkeen vaihtunut useita kertoja. Viimeisimmät ostajat eivät hyväksyneet rakennuksen pitämistä alueellaan, vaan he vaativat rakennuksen siirtämistä pois ja lisäksi rakennuksen omistajien saaman perusteettoman edun palautusta. KKO hyväksyi kanteen pitäen perusteettomana etuna sitä määrää, joka rakennuksen omistajien olisi pitänyt maksaa vuokraa rakennuksen pitämisestä osittain kantajien maalla. Toisaalta perusteeton etu voi ilmetä velkojen tai rasitusten kaventumisena. Tällaisissa tapauksissa edun tunnistaminen saattaa muodostua hieman vaikeammaksi kuin suorissa varallisuudenlisäyksissä. Edun syntymisen havaitseminen on helpointa, kun osapuolen menettely johtaa suoraan toisen olemassa olevien velkojen vähenemiseen. Lausuttua voidaan havainnollistaa iäkkäällä ennakkoratkaisulla KKO 1931 I 43. Tapauksessa asianajaja oli omissa nimissään mutta asiakkaansa lukuun toimien perinyt sellaisen velan, jonka päämies tiesi jo maksetuksi. Asianajaja oli tilittänyt velalliselta saamansa rahat päämiehelle. Asianajaja oli myöhemmin joutunut korvaamaan perimänsä maksun velalliselle. Kun päämies tämän seurauksena vapautui omasta palautusvastuustaan suhteessa maksajaan, KKO tuomitsi hänet palauttamaan asianajajalle tämän kustannuksella saamansa perusteettoman hyödyn. Oikeuskirjallisuudessa on esitetty, että perusteettoman edun palautuksen etu-tunnusmerkistöä voitaisiin yleisesti ottaen tulkita suhteellisen väljästi. Näkökohta on sinänsä hyväksyttävissä, mutta etutunnusmerkistön väljä soveltaminen edellyttää tunnusmerkistön perusteettomuusosan riittävän tiukkaa tulkintaa. Aihetta tarkastellaan seuraavassa jaksossa. 3.3 Edun perusteettomuus Edun perusteettomuutta on tapana arvioida kysymällä, onko varallisuudensiirto perustunut pätevään oikeusperusteeseen eli kausaan. Kausa voi olla esimerkiksi pätevän velvoitteen suorittaminen tai halu antaa lahja. Etua pidetään perusteettomana, jos varallisuudensiirrolle ei ole kausaa. Kausaa on kuitenkin syytä tulkita suhteellisen väljästi. Huomiota on kiinnitettävä varallisuudensiirron koko tapahtumaympäristöön, mahdollisiin toissijaisiin motiiveihin ja siihen, missä määrin varallisuudensiirron suorittajan on 7

8 katsottava ottaneen tietoisen riskin sen muodostumisesta perustaltaan kyseenalaiseksi. Lisäksi on edellytettävä, että perusteettomuuden aiheuttanut erehdys tai muu seikka on ollut niin vaikutuksellinen, että ilman sitä ei varallisuudensiirtoa olisi lainkaan toteutettu tai se olisi tapahtunut sisällöltään olennaisesti toisenlaisena. Havainnollinen esimerkki harkinnan rajanvedosta on ennakkoratkaisu KKO 1972 II 24. Tapauksessa vuokranantaja M ja vuokralainen K olivat sopineet liikehuoneiston vuokrasuhteen päättämisestä heti, kun tilaan löydetään uusi vuokralainen. Viranomainen oli kuitenkin edellyttänyt huoneistossa tehtäväksi eräitä korjauksia, joita ilman toiminnan harjoittaminen ei olisi voinut jatkua. Vuokranantaja oli vaatinut vuokralaistaan teettämään korjaukset omalla kustannuksellaan. Vuokralainen oli vastustanut vaatimusta katsoen, että ainakin osa häneltä vaadituista korjauksista oli sellaisia, joihin hänellä ei ollut velvollisuutta vuokrasopimuksen eikä viranomaismääräysten perusteella. Tässä vaiheessa vuokranantaja oli teettänyt korjaukset itse ja ryhtynyt vaatimaan niiden korvaamista vuokralaiselta sillä uhalla, että hän torjuisi tilasta kiinnostuneen uuden vuokralaisen, joka olisi suostunut ostamaan liikkeen irtaimiston K:lta. K oli maksanut vaaditun markan summan, mutta vaati myöhemmin markan palauttamista perusteettoman edun palautuksena. K katsoi M:n saaneen perusteetonta etua siltä osin, kuin K:lla ei olisi ollut vuokrasopimuksen tai viranomaismääräysten nojalla velvollisuutta korjausten toteuttamiseen. KKO kuitenkin hylkäsi kanteen todeten, ettei K ollut näyttänyt M:n käyttäneen hyväkseen K:n pulaa tai M:stä riippuvaista asemaa. KKO:n mukaan K ei esitetyn selvityksen perusteella myöskään ollut korvauksen varauksetta maksaessaan erehtynyt sen perusteesta tai määrästä. Suppeasti tulkiten varallisuudensiirron kausana olisi saatettu pitää sitä, mikä oli K:n käsityksen mukaan hänelle sopimuksen ja lain nojalla kuuluva maksuvelvollisuus, eli korkeintaan markkaa. KKO vaikuttaa kuitenkin ymmärtäneen kausan laajemmin siten, että K:n tarkoituksena oli ainakin maksun tapahtumahetkenä ollut koko M:n vaatiman summan maksaminen ja tätä kautta sovinnon saavuttaminen M:n kanssa. Vaikka K epäilikin maksunsa aiheellisuutta markkaa ylittävältä osalta, maksua pidettiin tekohetkellään riittävässä määrin vapaaehtoisena ja tarkoituksellisena. M:n saamaa etua ei siis katsottu aidosti perusteettomaksi. 8

9 Toisena esimerkkinä rajatapauksesta voidaan mainita ennakkoratkaisu KKO 1998:7. Tapauksessa veljekset S ja P olivat omistaneet yhdessä tilan. Veljesten välien rikkouduttua tila oli halottu kahteen osaan siten, että tilalla perheineen asunut P oli saanut rakennukset ja pellot, kun taas S oli saanut lähinnä metsää. P:n osan suurempi arvo oli otettu halkomistoimituksessa huomioon siten, että P velvoitettiin suorittamaan S:lle korvausta noin markkaa. Korvauksen määräämisessä ei kuitenkaan ollut otettu huomioon sitä, että veljesten yhteisomistuksen aikana P:n työ- ja rahoituspanos tilan arvoa kohottaneisiin hankkeisiin oli ollut huomattavasti suurempi kuin S:n. Hankkeisiin ryhtyessään veljekset eivät olleet sopineet mitään töiden ja kustannusten korvaamisesta. KKO katsoi näytetyksi, että veljesten tarkoituksena oli alun perin ollut omistaa ja hallita tilaa pysyvästi yhdessä. Oikeuden mukaan mikään ei viitannut jutussa siihen, että tilan parantamiseksi toteutettuja investointeja tehtäessä ja rahoitettaessa olisi pidetty silmällä mahdollista tilan myöhempää jakamista. Tästä KKO päätteli, ettei P ollut voinut tarkoittaa toimenpiteillään kartuttaa S:n omaisuutta sillä tavoin kuin halkomisen lopputuloksen perusteella oli tapahtunut. Näillä perusteilla P:llä katsottiin olleen oikeus saada S:ltä kohtuullinen korvaus tilan arvoa korottaneista työ- ja rahasuorituksistaan. Korvauksen määrä oli noin markkaa. 3.4 Syy-yhteys Perusteettoman edun palautuksen kolmas edellytys on syy-yhteys edunsaajan hyötymisen ja sen palautusta vaativan menetyksen välillä. Selvää on, ettei aiheettomastikaan saatua varallisuusarvoa voida vaatia siirrettäväksi toiselle vain sillä perusteella, että vaatija on samoihin aikoihin sattunut menettämään omaisuuttaan. Edunpalautus on mahdollinen vain, jos kyse on yhtenäisestä varallisuudensiirrosta. Suuressa osassa tilanteita, joissa edunpalautuksen voi edes ajatella tulevan kyseeseen, kysymys edun ja menetyksen syy-yhteydestä ei nouse kriittiseksi. Sellaisissa keskeisissä edunpalautustilanteiden ryhmissä kuin erilaisissa virhemaksutapauksissa, toisen omaisuuden oikeudettomassa käytössä ja toisen hyväksi tehdyssä työssä syy-yhteyden olemassaolo on sinänsä selvää, jos perusteetonta etua vain ylipäänsä katsotaan syntyneen. Kuten edellä on tullut esiin, juridiseksi pullonkaulaksi näyttää yleensä muodostuvan edun perusteettomuuden tunnusmerkistö. 9

10 Eräs tyyppitilanne, jossa perusteettoman edun palautuksen on katsottu herkästi estyvän nimenomaan edun ja menetyksen puuttuvan syy-yhteyden takia, on sellainen, jossa joku maksaa oikeudettomasti saamillaan varoilla velkansa kolmatta kohtaan. Tällaisissa tilanteissa velan maksajan vastuu rahat menettänyttä kohtaan saattaa olla kiistaton, mutta jos maksaja on maksukyvytön, rahat menettäneelle syntyy tarve vaatia perusteettoman edun palautusta rahat saaneelta velkojalta. KKO on kuitenkin suhtautunut tällaisiin palautusvaatimuksiin yleensä kielteisesti. Esimerkkinä voidaan mainita ennakkoratkaisu KKO 1935 I 63. Tapauksessa velalliselta oli erehdyksessä ulosmitattu sivulliselle S:lle kuuluvaa omaisuutta. Omaisuuden myynnistä saadut rahat oli tilitetty velkojalle. KKO katsoi, ettei S:llä ollut oikeutta saada velkojalta korvausta. Samansuuntaiseen lopputulokseen päädyttiin myös ennakkoratkaisuissa KKO 1933 I 53 ja 1990:174. Oikeuskirjallisuudessa edunpalautusvastuun estyminen on tämäntyyppisissä tilanteissa selitetty edun ja menetyksen puuttuvalla syy-yhteydellä. Saatetaan tosin kysyä, olisiko yksinkertaisempi perustelutapa se, ettei sivullisen velkojan saamaa etua ylipäänsä voitaisi tämäntyyppisissä tilanteissa pitää perusteettomana. Voidaanhan ajatella, että kun velkojalla on joka tapauksessa ollut laillinen peruste vaatia maksua rahat oikeudettomasti saaneelta, velkojan saama etu eli saatavansa maksetuksi tuleminen ei ole etuna lainkaan perusteeton. Tällaista hahmotustapaa puoltaisi se, että KKO käytti sitä ainakin ennakkoratkaisuissaan KKO 1933 I 53 ja 1990:174. Edun ja menetyksen puuttuvasta syy-yhteydestä ei näissä tapauksissa ole puhuttu. Oikeusvaikutusten tasolla ei tosin pitäisi olla merkitystä, kumpaa hahmotustapaa pidetään osuvampana, vaan kyse on lähinnä makuasiasta. Oikeuskirjallisuudessa on kuitenkin esitetty järkevin perustein, että sivullisvelkojan pitäisi ainakin osassa tilanteita voida joutua palautusvastuuseen toisen kustannuksella saamastaan hyödystä. On katsottu, että jos rahat on viety oikealta omistajaltaan rikoksella ja sitten maksettu velkojalle, velkojan palautusvastuu olisi mahdollinen, jos hän on tiennyt rahojen alkuperästä. Tosin ainakin ennakkoratkaisussa KKO 1933 I 53 sivullisvelkoja sai pitää saamansa suorituksen siitä huolimatta, että hän tiesi rahojen olevan hankittu kavalluksella. Ratkaisun lopputulosta on kuitenkin varottava yleistämästä, koska tämäntyyppisissä tilanteissa edunpalautusvastuun kieltäminen voi melko herkästi näyttäytyä yleisen oikeustajun vastaisena. Edunpalautusta ei pitäisi torjua ainakaan tilanteessa, jossa sivullisvelkoja on tiennyt rikokses- 10

11 ta ennen sen toteuttamista. Tällaisessa tilanteessa rikoksen voidaan kenties jopa katsoa tapahtuneen sivullisvelkojan lukuun, jolloin edun ja menetyksen syy-yhteys täyttyisi kiistatta. 4 Edunpalautusvastuun kohtuullistaminen Edunpalautusvelan maksaminen voi joissakin tapauksissa muodostua velalliselle raskaaksi siitä huolimatta, että hän on saanut palautettavan edun vastikkeetta. Näin voi olla ainakin, jos edun saamisen ja palautusvastuun toteamisen välillä on kulunut pitkä aika, edunsaaja on ollut tietämätön sen perusteettomuudesta ja hän on kuluttanut saamansa rahat. Tyyppiesimerkkeinä voidaan mainita työpalkka, eläke tai sosiaalituki, jota on suoritettu pitkän aikaa liian korkeana. Tällaisissa tilanteissa voidaan joutua pohtimaan, olisiko edunpalautusvastuuta aiheellista sovitella edun tosiasiallista määrää alhaisemmaksi. Edunpalautusvelan kohtuullistamisesta säädetään joissakin erityislaeissa. Esimerkkinä voidaan mainita ElatusL Lainkohdan mukainen elatusavun palautusvastuu syntyy ainoastaan, jos palauttamista on eri osapuolten olosuhteet huomioon ottaen pidettävä kohtuullisena. Mitään yleistä säännöstä edunpalautusvastuun sovittelusta ei ole, mikä olisikin yllättävää, kun perusteettoman edun palautuksesta ei muutenkaan juuri ole yleisiä säännöksiä laissa. Edunpalautusvastuun soviteltavuus on joka tapauksessa todettu ainakin ennakkoratkaisuissa KKO 1983 II 174 ja 1986 II 126. Myös oikeuskirjallisuudessa edunpalautusvastuun soviteltavuutta ylipäänsä on pidetty selvänä. Toisaalta oikeuskirjallisuudessa on painotettu aiheellisesti sitä, ettei edunpalautusvastuun sovittelulle voi kovin usein olla aihetta. Edunpalautusvastuun sovittelun on katsottava estyvän poikkeuksetta tilanteessa, jossa edunsaaja on tiennyt saamansa edun perusteettomuuden. Tilannetta on yleensä arvioitava samoin, vaikka edunsaaja ei olisi varsinaisesti tiennyt edun perusteettomuudesta, jos hänen olisi kuitenkin pitänyt asia ymmärtää. Mutta vaikka edunsaajan katsottaisiin olleen perustellusti vilpittömässä mielessä edun perusteettomuudesta eli hän ei tiennyt eikä hänen pitänytkään tietää asiasta edunpalautuksen kohtuullistamista on pidettävä poikkeuksena pääsäännöstä eli täysimääräisestä palautusvastuusta. 11

12 Sovittelua harkittaessa on kiinnitettävä huomiota ainakin 1) edun saamisen ja palautusvastuun toteamisen välisen ajan pituuteen, 2) edunsaajan ja palautusta vaativan taloudellisen kantokyvyn suhteeseen, ja 3) siihen, miten palautusvelan maksaminen käytännössä vaikuttaisi velallisen asemaan ja toimeentuloon jatkossa. 12

Yksityisoikeudellisen saatavan vanhentumisaika ja vanhentumisen katkaiseminen

Yksityisoikeudellisen saatavan vanhentumisaika ja vanhentumisen katkaiseminen Yksityisoikeudellisen saatavan vanhentumisaika ja vanhentumisen katkaiseminen Kuntamarkkinat 2015 / Lakiklinikka Joonas Jännäri lakimies Tyypilliset yksityisoikeudelliset saatavat kunnissa Tyypillisiä

Lisätiedot

Massavelat konkurssissa erityisesti ratkaisun KKO 2015:103 valossa. Insolvenssioikeudellinen yhdistys ke

Massavelat konkurssissa erityisesti ratkaisun KKO 2015:103 valossa. Insolvenssioikeudellinen yhdistys ke Massavelat konkurssissa erityisesti ratkaisun KKO 2015:103 valossa Insolvenssioikeudellinen yhdistys ke 6.4.2016 Tapaus KKO 2015:103 lyhyesti Konkurssipesään kuului golfosakkeita, joita konkurssipesä ei

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 16.06.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 16.06.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (5) 225 Oikaisuvaatimus autopaikkavuokrien korvaamista koskevasta viranhaltijapäätöksestä HEL 2015-000537 T 03 01 00 Päätös päätti hylätä Vallilan terveysaseman

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Helsingin kaupunki (y-tunnus: 0201256-6) Osoite: PL 2213, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Jäljempänä: Myyjä Myyjän kaupparekisteriote liitteenä 1.1 1.2. OSTAJA

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro:

Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro: VASTAANOTTOTILOJA KOSKEVA VUOKRASOPIMUS VUOKRANANTAJA Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro: VUOKRALAINEN Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y-tunnus/kaupparekisteri nro: VUOKRAUKSEN KOHDE VUOKRASOPIMUKSEN

Lisätiedot

MAANVUOKRASOPIMUS. 1.1 Sopijapuolet Vuokranantaja: Raahen kaupunki, ly-tunnus 1791817-6 PL 62, 92101 Raahe

MAANVUOKRASOPIMUS. 1.1 Sopijapuolet Vuokranantaja: Raahen kaupunki, ly-tunnus 1791817-6 PL 62, 92101 Raahe MAANVUOKRASOPIMUS Liite 4 1. JOHDANTO 1.1 Sopijapuolet Vuokranantaja: Raahen kaupunki, ly-tunnus 1791817-6 PL 62, 92101 Raahe Vuokralainen: SF-Caravan Lohenpyrstö Ry Haapatie 24, 92140 Pattijoki Vuokralainen

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun 1 b :n 4 momentin kumoamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot

VIESTINTÄVERKKOA KOSKEVA KAUPPAKIRJA

VIESTINTÄVERKKOA KOSKEVA KAUPPAKIRJA 1(5) VIESTINTÄVERKKOA KOSKEVA KAUPPAKIRJA OSTAJANA Siilinjärven kunta ja MYYJÄNÄ Savon Kuituverkko Oy 2(5) 1. SOPIJAPUOLET 1.1 Siilinjärven kunta Y-tunnus: 0172718-0 PL 5, Kasurilantie 1, 71800 SIILINJÄRVI

Lisätiedot

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua?

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? 1. AsOy vastaa siitä, että huoneistot soveltuvat käyttötarkoitukseensa. 2. Osakkaan, vuokralaisen tai muun huoneiston haltijan ilmoitus heikosta sisäilman

Lisätiedot

Luonnos 27.1.2016. Vuokrauskohde on osoitettu oheen liitetyllä kartalla (liite 1).

Luonnos 27.1.2016. Vuokrauskohde on osoitettu oheen liitetyllä kartalla (liite 1). Osapuolet. Vuokranantaja Naantalin kaupunki, y-tunnus 0557-.. Vuokralainen Raision kaupunki, y-tunnus 008-5. Vuokrauskohde Naantalin kaupungin 5. kaupunginosan 6. korttelin tontilla nro sijaitsevan Kiinteistö

Lisätiedot

28/03/2015 KONKURSSITAPAUKSET KENEN ON VASTUU?

28/03/2015 KONKURSSITAPAUKSET KENEN ON VASTUU? KONKURSSITAPAUKSET KENEN ON VASTUU? Mutku-päivät 25.3.2015 2 1 Padasjokelainen kierrätysyritys PP Recycling aiheuttaa onnettomuusvaaran Konkurssiin menneen ongelmajäteyrityksen tiloissa on tapahtunut useita

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Helsingin kaupunki (y-tunnus: 0201256-6) Osoite: PL 2213, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Jäljempänä: Myyjä Myyjän kaupparekisteriote liitteenä 1.1 1.2. OSTAJA

Lisätiedot

Y m p ä r i s t ö v a h i n k o v a s t u u s o p i m u k s e n u l k o p u o l e l l a

Y m p ä r i s t ö v a h i n k o v a s t u u s o p i m u k s e n u l k o p u o l e l l a Y m p ä r i s t ö v a h i n k o v a s t u u s o p i m u k s e n u l k o p u o l e l l a 22.11.2011 S Y S : n s y y s k o k o u s K a r i M a r t t i n e n P a r t n e r A s i a n a j o t o i m i s t o

Lisätiedot

Kansainvälistyvät perhesuhteet

Kansainvälistyvät perhesuhteet Kansainvälistyvät perhesuhteet Juha Auvinen asianajaja, varatuomari, LL. M. Eur. Yleisiä huomioita avioliittolaki, perintökaari, kansainväliset sopimukset (EU, Pohjoismaat) kansainvälinen yksityisoikeudellinen

Lisätiedot

Oikeuskäytäntöä ajankohtaiskatsaus

Oikeuskäytäntöä ajankohtaiskatsaus Oikeuskäytäntöä ajankohtaiskatsaus Taloyhtiö 2015-tapahtuma 15.4.2015 Kaisu Terkki Lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto Turun hovioikeus 3.3.2014 nro 308 - hallintaanotto/häätö Osakehuoneisto

Lisätiedot

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja )

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja ) OSAKEKAUPPAKIRJA Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n välillä (jäljempänä Kauppakirja ) 1. Kaupan osapuolet 1.1 Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy (y-tunnus 0433221-3), Valtakatu 44,

Lisätiedot

Hyrynsalmen Pesu- ja siivouspalvelu, jäljempänä yritys Hyryntie 29, 89400 HYRYNSALMI

Hyrynsalmen Pesu- ja siivouspalvelu, jäljempänä yritys Hyryntie 29, 89400 HYRYNSALMI 1 VUOKRASOPIMUS 1.1 Sopijapuolet 1.2 Sopimuksen kohde Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, 89400 HYRYNSALMI Hyrynsalmen Pesu- ja siivouspalvelu, jäljempänä yritys Hyryntie 29, 89400 HYRYNSALMI

Lisätiedot

KIINTEISTÖN VUOKRASOPIMUS

KIINTEISTÖN VUOKRASOPIMUS 1 KIINTEISTÖN VUOKRASOPIMUS 1. Sopijaosapuolet Tikkamäen Palvelut Oy (jäljempänä vuokranantaja) ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, (jäljempänä vuokralainen) ovat sopineet

Lisätiedot

Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa

Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa Kaupunginhallituksen konsernijaosto 28 09.08.2013 Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa 530/090/2012

Lisätiedot

Kuntien vastuut Juha Lempinen Kehityspäällikkö Väestörekisterikeskus

Kuntien vastuut Juha Lempinen Kehityspäällikkö Väestörekisterikeskus Kuntien vastuut 7.10.2015 Juha Lempinen Kehityspäällikkö Väestörekisterikeskus VRK:n ja kunnan välinen sopimus rakennustietojen ylläpidosta Väestörekisterikeskus voi sopia kunnan kanssa, että kunta vastaa

Lisätiedot

VUOKRASOPIMUS. 1. Vuokranantaja Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä Paasikivenkatu 7 15110 Lahti Ly: 0993644-6

VUOKRASOPIMUS. 1. Vuokranantaja Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä Paasikivenkatu 7 15110 Lahti Ly: 0993644-6 VUOKRASOPIMUS 1. Vuokranantaja Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä Paasikivenkatu 7 15110 Lahti Ly: 0993644-6 2. Vuokralainen Orimattilan kaupunki Ly: 0129920-0 3. Vuokrauskohde Osoitteessa Koulutie 19,

Lisätiedot

M A A N V U O K R A S O P I M U S

M A A N V U O K R A S O P I M U S M A A N V U O K R A S O P I M U S 1 JOHDANTO 1.1 Sopijapuolet Vuokranantaja: Saarijärven kaupunki Sivulantie 11 43100 SAARIJÄRVI (Y-tunnus 0176975-1) Vuokralainen: Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä

Lisätiedot

Tilatukilain 20. 4.2.2009 Jyväskylä MMM/Juha Palonen

Tilatukilain 20. 4.2.2009 Jyväskylä MMM/Juha Palonen Tilatukilain 20 4.2.2009 Jyväskylä MMM/Juha Palonen Tausta Tilatukilaki tuli voimaan 1.8.2005 eduskunta lisäsi lakiin 20 3 ja 4 momentin Ennen lain voimaantuloa tehtyjen vuokrasopimusten päättyessä tukioikeudet

Lisätiedot

LVV-KOE 10.5.2008 ARVOSTELUPERUSTEET 1(5)

LVV-KOE 10.5.2008 ARVOSTELUPERUSTEET 1(5) LVV-KOE 10.5.2008 ARVOSTELUPERUSTEET 1(5) KYSYMYS 1 a) Asunto-osakeyhtiössä tapahtuvaan huoneiston hallintaanottoon sovelletaan asunto-osakeyhtiölain säännöksiä. Ko. lain 85 :n mukaisesti yhtiön on vuokrattava

Lisätiedot

Kunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö

Kunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö Kunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö Kunnalle kiinteistön lahjoittamiseen sovellettava säännöstö Maakaaren (540/1995) 4. luvun 2 :n mukaisesti kiinteistön lahjaa koskevat soveltuvin osin kiinteistön

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Helsingin kaupunki (y-tunnus: 0201256-6) Osoite: PL 2213, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Jäljempänä: Myyjä Myyjän kaupparekisteriote liitteenä 1.1 1.2. OSTAJA

Lisätiedot

VARANTOTILISOPIMUS. Varantotilisopimus 1 (5) 1 Sopimuksen tarkoitus

VARANTOTILISOPIMUS. Varantotilisopimus 1 (5) 1 Sopimuksen tarkoitus Varantotilisopimus 1 (5) VARANTOTILISOPIMUS Tilinhaltija: Tilinumero: BIC-koodi: XX Pankki Oy (IBAN XX) XXXXXXXX 1 Sopimuksen tarkoitus 2 Tiliehdot Sopimuksessa määritellään menettelyt ja vastuut, joiden

Lisätiedot

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella

Lisätiedot

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004 KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004 PESÄNHOITAJAN SELONTEKO- JA TIETOJENANTOVELVOLLISUUS 1 YLEISTÄ Pesänhoitajan on informoitava velkojia pesän realisointitilanteesta ja muista kussakin

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA. Määräalalla tai tonteilla ei ole sellaisia rakennuksia, rakenteita tai laitteita, jotka olisivat kaupan kohteina.

KAUPPAKIRJA. Määräalalla tai tonteilla ei ole sellaisia rakennuksia, rakenteita tai laitteita, jotka olisivat kaupan kohteina. LUONNOS 15.6.2016 KAUPPAKIRJA Myyjä: Finavia Oyj Y tunnus: 2302570 2 Lentäjäntie 3 / PL 50, 01531 VANTAA Ostaja: Lappeenrannan kaupunki Y tunnus: 0162193 3 PL 11, 53101 LAPPEENRANTA Taustaksi: Saimaan

Lisätiedot

Juha-Matti Moilanen SOPIMUKSET TYÖSUHTEEN PÄÄTTYESSÄ

Juha-Matti Moilanen SOPIMUKSET TYÖSUHTEEN PÄÄTTYESSÄ Juha-Matti Moilanen SOPIMUKSET TYÖSUHTEEN PÄÄTTYESSÄ Talentum Helsinki 2010 Talentum Media Oy ja Juha-Matti Moilanen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Outi Pallari Taitto: Avenue ISBN 978-952-14-1470-1

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ

KAUPPAKIRJA 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ KAUPPAKIRJA 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Helsingin kaupunki (y-tunnus: 0201256-6) Osoite: PL 2213, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Jäljempänä: Myyjä Myyjän kaupparekisteriote liitteenä 1.1 1.2. OSTAJA Rauniorakentajat

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS Dnro Etelä-Savo xx.xx.xxxx. SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Hämeenkyrön kunta (jäljempänä

Lisätiedot

Naantalin kaupunki Maankäyttösopimus 1 Luonnos. 1.1 Naantalin kaupunki, Y-tunnus 0135457-2 Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali, jäljempänä Kaupunki.

Naantalin kaupunki Maankäyttösopimus 1 Luonnos. 1.1 Naantalin kaupunki, Y-tunnus 0135457-2 Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali, jäljempänä Kaupunki. Naantalin kaupunki Maankäyttösopimus 1 1 Sopijapuolet 1.1 Naantalin kaupunki, Y-tunnus 0135457-2 Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali, jäljempänä Kaupunki. 1.2 Asunto Oy Kreivinniitty, y-tunnus 0135532-1

Lisätiedot

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Savonlinnan kaupungin ja Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan sisältöisen apporttisopimuksen (jäljempänä Apporttisopimus

Lisätiedot

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Loppukuulustelu II 8.5.2013 Mallivastaukset Tehtävä 1 Tapauksessa piti laskea rintaperillisten lakiosat ja selvittää, mitä kunkin lakiosasta vielä

Lisätiedot

Viranomaisen vahingonkorvausvastuu 5.11.2012 Anni Tuomela

Viranomaisen vahingonkorvausvastuu 5.11.2012 Anni Tuomela Julkisoikeus Valtiotieteellinen tiedekunta Viranomaisen vahingonkorvausvastuu 5.11.2012 Anni Tuomela Viranomaisen vahingonkorvausvastuu Viranomaisen vahingonkorvausvastuusta on erilliset säännökset vahingonkorvauslaissa

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN MUUTTO- JA SIIRTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVA SOPIMUS

RAJAVARTIOLAITOKSEN MUUTTO- JA SIIRTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVA SOPIMUS 29.11.2002 TARKVES MUUTTOSOP (VM 4.3.2003) Päivitetty 1.3.2009 LIITE 4 1 ( 4 ) RAJAVARTIOLAITOKSEN MUUTTO- JA SIIRTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVA SOPIMUS 1 Soveltamisala 2 Yleistä Tämän sopimuksen määräyksiä

Lisätiedot

Vuokrakohde vuokrataan vuokralaiselle antennimaston ja siihen liittyvän laitetilan/tilojen sijoittamiseksi ja käyttämiseksi kiinteistöllä.

Vuokrakohde vuokrataan vuokralaiselle antennimaston ja siihen liittyvän laitetilan/tilojen sijoittamiseksi ja käyttämiseksi kiinteistöllä. MAANVUOKRASOPIMUS 1. Vuokranantaja Suonenjoen kaupunki PL 13 Y-tunnus: 0208061-4 77601 Suonenjoki 2. Vuokralainen Elisa Oyj PL 40 Y-tunnus 0116510-6 00061 ELISA 3. Vuokrakohde Sopimuksen liitteenä (liite

Lisätiedot

(jäljempänä yhdessä 'Sopijapuolet' ja erikseen myos 'Sopijapuoli')

(jäljempänä yhdessä 'Sopijapuolet' ja erikseen myos 'Sopijapuoli') SOPIMUS VUOKRASOPIMUKSEN SIIRROSTA 1. SOPIJAPUOLET 1.1. Turun Teknologiakiinteistöt Oy (Y-tunnus: 2349955-3) Tykistökatu 6 B, Biocity 20520 Turku (jäljempänä 'Teknologiakiinteistöt') 1.2. Turun Yliopisto

Lisätiedot

Laki. varainsiirtoverolain muuttamisesta

Laki. varainsiirtoverolain muuttamisesta Laki varainsiirtoverolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan varainsiirtoverolain (931/1996) 47 49, sellaisina kuin ne ovat, 47 laissa 876/2012 sekä 48 ja 49 laissa 526/2010, muutetaan

Lisätiedot

Vahingonkorvausvelan. vanhentuminen. Olli Norros

Vahingonkorvausvelan. vanhentuminen. Olli Norros Vahingonkorvausvelan vanhentuminen Olli Norros TALENTUM Helsinki 2015 1. painos Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Olli Norros Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus Kansi: Outi Pallari Taitto: Marja-Leena

Lisätiedot

Haapaveden kaupunki (jäljempänä kaupunki) PL 40/Tähtelänkuja 1, 866101 Haapavesi Y-tunnus 0184872-4

Haapaveden kaupunki (jäljempänä kaupunki) PL 40/Tähtelänkuja 1, 866101 Haapavesi Y-tunnus 0184872-4 1 TUOTANNOLLISEN TILAN VUOKRASOPIMUS Vuokranantaja: Vuokralainen: Sopimuksen tarkoitus: Haapaveden kaupunki (jäljempänä kaupunki) PL 40/Tähtelänkuja 1, 866101 Haapavesi Y-tunnus 0184872-4 Siparila Oy (jäljempänä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 LIIKUNTAVIRASTO

HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 LIIKUNTAVIRASTO HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 TOIMISTOTILAN VUOKRAAMINEN LIIKUNTAMYLLYSTÄ SALIBANDYSEURA VIIKINGIT RY:LLE Vuokranantaja Vuokralainen Helsingin kaupungin liikuntavirasto PL 4800, Toivonkatu 2 A 00099

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja kunta/kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain 2 :n 2 ja 3 momentissa

Lisätiedot

Luonnos KAUPPASOPIMUS 1 OSAPUOLET. Lappeenrannan kaupunki, Y-tunnus: PL 11, Lappeenranta. ( Ostaja )

Luonnos KAUPPASOPIMUS 1 OSAPUOLET. Lappeenrannan kaupunki, Y-tunnus: PL 11, Lappeenranta. ( Ostaja ) KAUPPASOPIMUS 1 OSAPUOLET Lappeenrannan kaupunki, Y-tunnus: 0162193-3 PL 11, 53101 Lappeenranta ( Ostaja ) ja Lappeenrannan Kuntakiinteistöt Oy, Y-tunnus: 2836239-6 PL11, 53101 Lappeenranta ( Myyjä ) Myyjä

Lisätiedot

UUSIEN VELKOJEN JA MASSAVELKOJEN PERUSTEET YRITYSSANEERAUKSESSA JA KONKURSSISSA Insolvenssioikeudellinen yhdistys ry:n seminaari

UUSIEN VELKOJEN JA MASSAVELKOJEN PERUSTEET YRITYSSANEERAUKSESSA JA KONKURSSISSA Insolvenssioikeudellinen yhdistys ry:n seminaari UUSIEN VELKOJEN JA MASSAVELKOJEN PERUSTEET YRITYSSANEERAUKSESSA JA KONKURSSISSA Insolvenssioikeudellinen yhdistys ry:n seminaari 19.11.2014 Tuomas Hupli www.helsinki.fi/yliopisto Keskustelun tausta Tämän

Lisätiedot

1.1. Nykyinen tilanne vp - HE 190

1.1. Nykyinen tilanne vp - HE 190 1991 vp - HE 190 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työntekijäin eläkelain 15 b :n ja eräiden työsuhteessa olevien taiteilijoiden ja toimittajien eläkelain muuttamisesta. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin Arvosteluperusteet LVV-koe 21.11.2015 välittäjäkoelautakunta

Keskuskauppakamarin Arvosteluperusteet LVV-koe 21.11.2015 välittäjäkoelautakunta Tehtävä 1 Puutteet: a. markkinointi ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä (hyvä vuokranvälitystapa) 2 p. b. selvitys vuokranantajan oikeudesta vuokrata huoneisto jäi tekemättä, vuokralaiselle ei esitetty

Lisätiedot

EV 37/2009 vp HE 233/2008 vp

EV 37/2009 vp HE 233/2008 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 37/2009 vp Hallituksen esitys laiksi oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on vuoden 2008 valtiopäivillä antanut eduskunnalle

Lisätiedot

LAPSIOIKEUS Isyysolettama

LAPSIOIKEUS Isyysolettama Isyysolettama Isyys voidaan todeta tai vahvistaa a) Todeta avioliiton perusteella (syntymähetken tilanne) legaalinen olettama, joka voidaan kumota b) vahvistaa tunnustamisen / tuomion perustella - Jos

Lisätiedot

Parkkisakko vai sopimus vai?

Parkkisakko vai sopimus vai? Minä ja tiede Parkkisakko vai sopimus vai? Vesa Annola Professori 2016 2 2016 3 2016 4 Korkein oikeus 2010:23 (16.3.2010) 9. Kiinteistön omistajalla ja haltijalla on oikeus määrätä omistamansa tai hallitsemansa

Lisätiedot

M A A N V U O K R A S O P I M U S

M A A N V U O K R A S O P I M U S M A A N V U O K R A S O P I M U S 1 JOHDANTO 1.1 Sopijapuolet Vuokranantaja: Porin kaupunki Y-tunnus: 0137323 9 Vuokralainen: 1.2 Vuokra-alue Noin 849 m²:n suuruinen määräala Porin kaupungin Linnan eli

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ LUONNOS SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Salon kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli)

OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli) LIITE 5 1 KITEEN KAUPUNKI Sivistyskeskus OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli) 1. Sopijapuolet Tilaaja: Yhteyshenkilö: Kiteen kaupunki Sivistyskeskus Kiteentie 25 82500 KITEE Perusopetuksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 1 / 1 5299/01.02.01/2014 37 Oikaisuvaatimus aiheettomasti maksetun palkan takaisinperinnästä Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Harju, puh. 046 877 2591 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

LUONNOS /4. Vuosivuokra on sata (100) euroa. Vuokranantaja laskuttaa vuokran kerran vuodessa kunkin vuokravuoden lokakuun loppuun mennessä.

LUONNOS /4. Vuosivuokra on sata (100) euroa. Vuokranantaja laskuttaa vuokran kerran vuodessa kunkin vuokravuoden lokakuun loppuun mennessä. LUONNOS..07 / VUOKRASOPIMUS VUOKRANANTAJA Sastamalan kaupunki, yt. 0-3 PL 3 0 Sastamala VUOKRALAINEN Lahdenperän Kyläyhdistys ry, rekn.nro 83.69 c/o Seija Kallio Maajärventie 0 Sastamala puh. 00 06 90

Lisätiedot

Palvelukohtaiset toimitusehdot. Saunalahti SaunaVisio 13.6.2007. 1 Toimitusehtojen soveltaminen. 2 Palvelusopimuksen synty. Saunalahti Group Oyj

Palvelukohtaiset toimitusehdot. Saunalahti SaunaVisio 13.6.2007. 1 Toimitusehtojen soveltaminen. 2 Palvelusopimuksen synty. Saunalahti Group Oyj Palvelukohtaiset toimitusehdot Saunalahti SaunaVisio 13.6.2007 1 Toimitusehtojen soveltaminen Näitä toimitusehtoja sovelletaan :n tai sen kanssa samaan konserniin kuuluvan yhtiön (jäljempänä Saunalahti)

Lisätiedot

Vastauksia eräisiin kysymyksiin. Rakennerahastopäivät, 4.9.2008 Kaj von Hertzen

Vastauksia eräisiin kysymyksiin. Rakennerahastopäivät, 4.9.2008 Kaj von Hertzen Vastauksia eräisiin kysymyksiin Rakennerahastopäivät, 4.9.2008 Kaj von Hertzen Koskeeko tuloa tuottavia hankkeita koskeva sääntely myös de minimis ehdolla rahoitettuja hankkeita? Kysymyksen taustalla lienee

Lisätiedot

MALLIVASTAUKSET. Velvoiteoikeus pakollinen aineopintotentti, ON-täydennystentti

MALLIVASTAUKSET. Velvoiteoikeus pakollinen aineopintotentti, ON-täydennystentti MALLIVASTAUKSET Velvoiteoikeus 14.4.2004 pakollinen aineopintotentti, ON-täydennystentti 2 Tehtävä 1 (Aurejärvi) Esisopimus ei merkitse samaa kuin Letter of intent. Ks. Hemmo I s. 253-261. Asiakirjan otsikko

Lisätiedot

Ympäristö- ja jätevastuiden vaikutuksesta panttiin ja pantin hoitoon konkurssissa

Ympäristö- ja jätevastuiden vaikutuksesta panttiin ja pantin hoitoon konkurssissa Ympäristö- ja jätevastuiden vaikutuksesta panttiin ja pantin hoitoon konkurssissa Hannu Ylönen Helsinki 19.11.2014 Panttiomaisuudesta aiheutuvat kustannukset Konkurssilain 17:7 :n mukaan: Konkurssipesällä

Lisätiedot

1) Helsingin kaupunki (jota edustaa kiinteistölautakunta, Y- tunnus ) seuraavien kiinteistöjen omistajana:

1) Helsingin kaupunki (jota edustaa kiinteistölautakunta, Y- tunnus ) seuraavien kiinteistöjen omistajana: 1(6) RASITESOPIMUS 1 Osapuolet 1) Helsingin kaupunki (jota edustaa kiinteistölautakunta, Y- tunnus 01256-6 ) seuraavien kiinteistöjen omistajana: a. Ohjeellinen tontti 27930/2, joka muodostuu kiinteistöstä

Lisätiedot

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Uusi rahoituslaki ja soveltaminen Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Rahoituslaki ja rahoitusasetus Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Lisätiedot

Sopimus kulttuurimatkailutuotteen tekemisestä ja käytöstä (malli)

Sopimus kulttuurimatkailutuotteen tekemisestä ja käytöstä (malli) Sopimus kulttuurimatkailutuotteen tekemisestä ja käytöstä (malli) Tämä sopimus ei ole virallinen sopimus, vaan malli, jonka pohjalle rakentaa sellainen. Huomioita; Kulttuurimatkailun viitekehyksessä on

Lisätiedot

Tämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. (10.6.1988/526)

Tämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. (10.6.1988/526) 1 of 5 21/03/2011 11:41 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1967» 29.12.1967/656 29.12.1967/656 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki oikeudesta

Lisätiedot

Luonnos VUOKRASOPIMUS 1 OSAPUOLET. (1) Vuokranantaja. Lappeenrannan kaupunki ( ) PL 11, Lappeenranta.

Luonnos VUOKRASOPIMUS 1 OSAPUOLET. (1) Vuokranantaja. Lappeenrannan kaupunki ( ) PL 11, Lappeenranta. VUOKRASOPIMUS 1 OSAPUOLET (1) Vuokranantaja Lappeenrannan kaupunki (0162193-3) PL 11, 53101 Lappeenranta (2) Vuokralainen Lappeenrannan Yritystila Oy (0368899-8) Villimiehenkatu 1, 53100 Lappeenranta Vuokranantaja

Lisätiedot

Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa

Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa Maaliskuu 2013, Varatuomari Joachim Reimers Kansainvälisessä kaupankäynnissä myydään usein useampaan kertaan peräkkäin

Lisätiedot

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2711996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maaseutuelinkeinolain 27 :n, porotalouslain 41 a :n ja luontaiselinkeinolain 46 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) Työmarkkinat Antti Kondelin 23.1.2008

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) Työmarkkinat Antti Kondelin 23.1.2008 Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) ULOSOTTOPIDÄTYS PALKKAHALLINNOSSA Palkan ulosmittausmenettelyä koskeva ulosottolain muutos (469/2006) tuli voimaan 1.1.2007. Yleinen ulosmittauksen määrä on

Lisätiedot

U R H E I L I J A S O P I M U S

U R H E I L I J A S O P I M U S U R H E I L I J A S O P I M U S Sopimuksen tausta ja tavoitteet Suomen Ilmailuliitto ry (jäljempänä SIL ) ja (SIL:n jäsenmaksun maksanut jäsen, jäljempänä Urheilija, molemmat yhdessä jäljempänä Osapuolet

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 169/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi Suomen keskusviranomaisesta

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 169/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi Suomen keskusviranomaisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 169/2010 vp Hallituksen esitys laiksi Suomen keskusviranomaisesta eräissä elatusapua koskevissa kansainvälisissä asioissa, laiksi elatusvelvoitteita koskevan neuvoston asetuksen soveltamisesta

Lisätiedot

KIINTEISTÖ OY KYLPYLÄNTORNI 1 ESIKAUPPAKIRJALUONNOS 1(4)

KIINTEISTÖ OY KYLPYLÄNTORNI 1 ESIKAUPPAKIRJALUONNOS 1(4) KIINTEISTÖ OY KYLPYLÄNTORNI 1 ESIKAUPPAKIRJALUONNOS 1(4) Osapuolet: 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI, jota edustaa teknisen toimen kiinteistö- ja mittaustoimi, jäljempänä myös kaupunki PL 38, Villimiehenkatu

Lisätiedot

Sivu-urakan alistaminen

Sivu-urakan alistaminen Sivu-urakan alistaminen Talonrakennusteollisuus ry VT, KTM Yhteisen työmaan sopimussuhteet KÄYTTÄJÄ RAKENNUTTAJA SUUNNITTELIJAT PÄÄURAKOITSIJA URAKKASOPIMUS ALISTUSSOPIMUS ILMANV. SÄHKÖ PUTKI MUUT Talonrakennusteollisuus

Lisätiedot

Tontti luovutetaan Advenille käytettäväksi maanvuokralain (258/66) 5.luvun tarkoittamalla tavalla kaukolämpölaitoksen tonttina.

Tontti luovutetaan Advenille käytettäväksi maanvuokralain (258/66) 5.luvun tarkoittamalla tavalla kaukolämpölaitoksen tonttina. Luonnos 23.4.2015 MAANVUOKRASOPIMUS 1 JOHDANTO 1.1 Sopijapuolet Vuokranantaja: Sastamalan kaupunki, 0144411-3 PL 23 38201 Sastamala jäljempänä kaupunki Vuokralainen: Adven Oy Äyritie 18, 01510 Vantaa jäljempänä

Lisätiedot

1994 vp -- lie 271 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

1994 vp -- lie 271 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT 1994 vp -- lie 271 Flallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin Arvosteluperusteet LVV-koe 23.4.2016 välittäjäkoelautakunta. Kysymys 1

Keskuskauppakamarin Arvosteluperusteet LVV-koe 23.4.2016 välittäjäkoelautakunta. Kysymys 1 Kysymys 1 a) Välityslain mukaan välityspalkkion maksaa toimeksiantaja. On kuitenkin mahdollista, että vuokravälitystä koskevat toimeksiantosopimukset kohtaavat, jolloin välityspalkkio jaetaan osapuolten

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 83/ (5) Kiinteistövirasto Tonttiosasto Osastopäällikkö

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 83/ (5) Kiinteistövirasto Tonttiosasto Osastopäällikkö Helsingin kaupunki Pöytäkirja 83/2015 1 (5) 137 Tontin 28094/20 pitkäaikainen vuokraaminen asuntotarkoituksiin HEL 2015-007588 T 10 01 01 02 Henrik Sohlbergin tie 8 Päätös n osastopäällikkö päätti vuokrata

Lisätiedot

Pellon myynti. Marica Twerin/Maatalouslinja

Pellon myynti. Marica Twerin/Maatalouslinja Pellon myynti Marica Twerin/Maatalouslinja Muotovaatimukset / kauppa Kirjallisesti Osapuolten on allekirjoitettava kauppakirja ja kaupanvahvistajan vahvistettava kauppa kaikkien allekirjoittajien ollessa

Lisätiedot

Vahingonkorvaus. Hankintalain 107 :n perusteella. Janne Penttinen

Vahingonkorvaus. Hankintalain 107 :n perusteella. Janne Penttinen Vahingonkorvaus Hankintalain 107 :n perusteella Janne Penttinen 040-550 1231 Janne.penttinen@gmx.com Edellytyksiä Koskee kaikkia hankintamenettelyjä Vahingonkorvauksen saaminen ei edellytä tuottamusta

Lisätiedot

SOPIMUSOIKEUS, pakolliset aineopinnot 6.5.2013

SOPIMUSOIKEUS, pakolliset aineopinnot 6.5.2013 SOPIMUSOIKEUS, pakolliset aineopinnot 6.5.2013 Mallivastaukset Kysymys 1 Osakeyhtiö X:n (myöhemmin X Oy) edustaja ottaa yhteyttä paikanninlaitteita mittatilaustyönä valmistavan osakeyhtiö Y:n (myöhemmin

Lisätiedot

Lieksan kaupunki KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 3/2007 ===================================================================== 1 (7)

Lieksan kaupunki KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 3/2007 ===================================================================== 1 (7) Lieksan kaupunki KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 3/2007 ===================================================================== 1 (7) LIEKSAN KAUPUNGIN LASKUTUS- JA PERINTÄOHJEET Kaupunginhallitus hyväksynyt

Lisätiedot

Lomituspalvelujen estyminen. Lomituspalvelujen Päivityspäivät 2016

Lomituspalvelujen estyminen. Lomituspalvelujen Päivityspäivät 2016 Lomituspalvelujen estyminen Lomituspalvelujen Päivityspäivät 2016 2 Esitetyt muutokset - Maksujen maksamattomuus LPL 30 b - Lomituspalvelujen estyminen maksamattomien maksujen vuoksi Lomituspalvelujen

Lisätiedot

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 174/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain 2 ja :n sekä merimiesten palkkaturvalain 2 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Maanvuokra. Maatalouslinja / Marica Twerin

Maanvuokra. Maatalouslinja / Marica Twerin Maanvuokra Maanvuokra Rakennetun viljelmän voi vuokrata (asuin- ja talousrakennukset) enintään 25 vuodeksi. Jos vuokrasopimuksessa ei ole mainittu aikaa, sopimus katsotaan tehdyksi 2 vuodeksi. Sopimus

Lisätiedot

Vuokranantaja: Oulaisten kaupunki (0186852-2), PL 22, 86301 Oulainen. Vuokralainen: Sonira Oy (2364672-8), Liponkuja 10, 86300 Oulainen

Vuokranantaja: Oulaisten kaupunki (0186852-2), PL 22, 86301 Oulainen. Vuokralainen: Sonira Oy (2364672-8), Liponkuja 10, 86300 Oulainen Maanvuokrasopimus 1. JOHDANTO 1.1 Sopijapuolet 1. Vuokra-alue Vuokranantaja: Oulaisten kaupunki (018685-), PL, 8601 Oulainen Vuokralainen: Sonira Oy (667-8), Liponkuja 10, 8600 Oulainen Sopimuksen tarkoittama

Lisätiedot

MALLIVASTAUKSET Velvoiteoikeus 28.5.2004 pakollinen aineopintotentti, ON-täydennystentti

MALLIVASTAUKSET Velvoiteoikeus 28.5.2004 pakollinen aineopintotentti, ON-täydennystentti MALLIVASTAUKSET Velvoiteoikeus 28.5.2004 pakollinen aineopintotentti, ON-täydennystentti Muita kuin assistentille sähköisesti toimitettuja mallivastauksia ei ole julkaistu tässä. Niitä voi etsiä laitoksen

Lisätiedot

Vuokranantaja: Jämsän kaupunki Y- 0175622-1 Seppolantie 10 42100 Jämsä. TeliaSonera Finland Oyj Y-1475607-9 PL 320 00051 Sonera

Vuokranantaja: Jämsän kaupunki Y- 0175622-1 Seppolantie 10 42100 Jämsä. TeliaSonera Finland Oyj Y-1475607-9 PL 320 00051 Sonera 1 MAANVUOKRASOPIMUS 1 JOHDANTO 1.1 Sopijapuolet Vuokranantaja: Jämsän kaupunki Y- 0175622-1 Seppolantie 10 42100 Jämsä Vuokralainen: TeliaSonera Finland Oyj Y-1475607-9 PL 320 00051 Sonera 1.2 Vuokra-alue

Lisätiedot

TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMISEEN LIITTYVÄT SOPIMUKSET Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula. www.dlapiper.com 2015 0

TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMISEEN LIITTYVÄT SOPIMUKSET Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula. www.dlapiper.com 2015 0 TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMISEEN LIITTYVÄT SOPIMUKSET Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula 2016 www.dlapiper.com 2015 0 Päättämissopimus, lähtökohtia päättämissopimuksella työsuhde lakkaa ja irtisanomiseen liittyvät

Lisätiedot

LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013

LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013 LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013 J U H A N I S K A N E N K I I N T E I S T Ö P Ä Ä L L I K K Ö Y - S Ä Ä T I Ö LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAAMISESTA

Lisätiedot

Yleinen velvoiteoikeus kesätentti

Yleinen velvoiteoikeus kesätentti Yleinen velvoiteoikeus kesätentti 14.8.2007 Vastaustilaa kysymyksissä nro 1-3 on yksi sivu, ellei kysymyksen kohdalla ole toisin sanottu. Kysymyksen nro. 4 vastaustila on rajoitettu kysymyspapereissa varattuun

Lisätiedot

W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio

W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (viides jaosto) 21 päivänä toukokuuta 1996 Asia T-148/95 W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio Henkilöstö - Pysyvä osittainen työkyvyttömyys -

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA LIITE 2 1 (5) Perusturva PL 20 02401 KIRKKONUMMI 3.11.2009 1232/135//2009

KIRKKONUMMEN KUNTA LIITE 2 1 (5) Perusturva PL 20 02401 KIRKKONUMMI 3.11.2009 1232/135//2009 KIRKKONUMMEN KUNTA LIITE 2 1 (5) ALUSTAVA PUITESOPIMUS HOITAJATYÖVOIMAN HANKINNASTA (LUONNOS) SOPIJAOSAPUOLET XXX, jäljempänä Palveluntuottaja Y-tunnus ja Kirkkonummen kunta,, jäljempänä Tilaaja 02401

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA PIRKANMAAN OSUUSKAUPAN LEMPÄÄLÄN KUNNAN VÄLILLÄ

KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA PIRKANMAAN OSUUSKAUPAN LEMPÄÄLÄN KUNNAN VÄLILLÄ 1 KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA PIRKANMAAN OSUUSKAUPAN JA LEMPÄÄLÄN KUNNAN VÄLILLÄ 2 1. KAUPAN OSAPUOLET Myyjä Pirkanmaan Osuuskauppa ( Myyjä ), (Y-tunnus: 0536307-0), PL 130, 33101 Tampere Ostaja Lempäälän

Lisätiedot

VUOKRASOPIMUS Motonet-tavaratalon pysäköintialueen laajennusosa

VUOKRASOPIMUS Motonet-tavaratalon pysäköintialueen laajennusosa VUOKRASOPIMUS Motonet-tavaratalon pysäköintialueen laajennusosa Vuokranantaja Vuokralainen Savonlinnan kaupunki y 0166906-4 jäljempänä kaupunki Olavinkatu 27 57130 Savonlinna BG-liikekiinteistöt Oy y 2191695-8

Lisätiedot