Suhdanne 4/2011 MATKAILU- JA RAVINTOLA-ALAN KEHITYSNÄKYMÄT. Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry

Transkriptio

1 Suhdanne 4/2011 MATKAILU- JA RAVINTOLA-ALAN KEHITYSNÄKYMÄT Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry

2 2 Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Matkailu- ja ravintola-alan näkymät 1 Yleinen talouskehitys Suomen toipuminen vuoden 2009 syvästä taantumasta on kuluvan vuoden aikana euron kriisin kärjistymisen myötä hidastunut. Kansantalouden kokonaistuotannon volyymin kasvu, joka oli viime vuonna Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 3,6 prosenttia edellisvuodesta ja vielä kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa 3,8 prosenttia vuotta aiemmasta, jäi kolmannella neljänneksellä 2,7 prosenttiin. Nousevan kehityksen hidastumisen ennakoidaan jatkuvan kuluvan vuoden lopulla. Ensi vuonna kasvunäkymät ovat heikot. Bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan tänä vuonna noin 3 prosenttia, mutta jäävän 2012 likimäärin kuluvan vuoden tasolle. Yksityisen kulutuksen määrä kasvoi kotitalouksien ostovoiman vajaan 2 prosentin nousun myötä noin 2,5 prosenttia viime vuonna. Tänä vuonna yksityisen kulutuksen arvioidaan kasvavan noin 2 prosenttia, vaikka kotitalouksien reaalinen ostovoima tuskin lainkaan lisääntyy. Taustalla on säästämisasteen lasku luottamuksen suotuisaan talouskehitykseen vielä ensimmäisellä vuosipuoliskolla lisäännyttyä. Vuonna 2012 yksityisen kulutuksen kasvun arvioidaan tasaantuvan. Työn kysyntä kääntyi viime vuonna nousuun. Tehtyjen työtuntien määrä kasvoi 2010 runsaan prosentin. Bkt:n ja tehtyjen työtuntien suhteella mitattu kansantalouden työn tuottavuus kohosi edellisvuoden lähes 4 prosentin sukelluksen jälkeen 2 prosenttia Työttömyysaste oli viime vuonna 8,4 prosenttia. Tänä vuonna sen ennakoidaan alenevan noin 8 prosenttiin, miltä tasolta se lievästi noussee ensi vuonna. Kuluttajahintaindeksillä mitattu inflaatio voimistui viime vuonna edellisvuoden nollakehityksestä runsaaseen prosenttiin. Tänä vuonna hintojen nousun ennakoidaan kiihtyvän mm. veromuutosten ja raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen kallistumisen myötä noin 3,5 prosenttiin. Vuonna 2012 hintojen arvioidaan kohoavan noin 2,5 prosenttia kuluvasta vuodesta. Palkansaajien ansiotasoindeksi kohosi viime vuonna 2,5 prosenttia edellisvuodesta. Tänä vuonna nousuvauhdin ennakoidaan jatkuvan likimäärin viime vuoden kaltaisena. Ensi vuonna ansiotason arvioidaan kohoavan noin 3,5 prosenttia kuluvasta vuodesta.

3 3 2 Matkailu- ja ravintola-alan kehitys Myynti ja käyttöaste Toteutunut kehitys 2011 Matkailu- ja ravintola-alan kokonaismyynnin arvo kasvoi tammi-syyskuussa 2011 runsaat 4,5 prosenttia vuotta aiemmasta 2. Alan palveluiden kysyntä (= myynnin määrä) kohosi hieman alle 3,5 prosenttia myyntihintojen kohottua vajaat 1,5 prosenttia 3. Vaikka myös alan tarjonta lievästi kasvoi, kohosi kapasiteetin käyttöaste jonkin verran. Sektoreittain ja etenkin alueittain 4 kehityksessä oli osin tuntuviakin eroja. Vaikka myynnin arvon kasvu jatkui kolmannella vuosineljänneksellä lähes alkuvuoden kaltaisena, hidastui myynnin määrän kasvu hintojen nousun voimistumisen myötä noin puoleen prosenttiin. 280 Hotelli- ja ravintola-alan myynnin määrän ja kansantalouden kokonaistuotannon kehitys (1972 = 100) BKT HR-ala E Lähteet: TK, Valvira, MaRa Kuvio 1: Hotelli- ja ravintolapalveluiden kysyntä taittui vuosien nopean kasvun jälkeen 2008 laskuun, joka taantuman syvenemisen myötä selvästi jyrkentyi Yleisen talouskehityksen piristyminen sekä ravintolaruoan alv:n aleneminen käänsivät myynnin määrän viime vuonna nousuun, joka on kuluvan vuoden loppua kohden tasaantumassa. Ensi vuoden osalta arviot vaihtelevat lievästä kasvusta selvään pudotukseen. Anniskeluravintoloiden myynnin arvo kasvoi Valviran osin otospohjaisen seurannan mukaan tammi-syyskuussa lähes 5 prosenttia viime vuodesta. Määrällisesti myynti li- 1 Matkailu- ja ravintola-alaan ei ole tässä luettu mukaan liikennettä eikä matkatoimistoja. 2 Liikevaihdon muutos oli Tilastokeskuksen mukaan tammi-elokuussa 8,6 %. Vastaava verollisen myynnin arvon muutos oli 5,4 %. 3 Myyntihintojen muutos tammi-syyskuussa 2011 vuotta aiemmasta oli Tilastokeskuksen mukaan seuraava: majoitus 2,1 %, ruoka- ja alkoholittomat juomat 0,7 % ja alkoholi 2,5 %. 4 Alueelliset kehityserot anniskeluluvin toimivissa ravintoloissa tammi-kesäkuussa 2011 käyvät ilmi Valviran nettiosoitteesta kohdasta Alkoholi/Tilastot.

4 4 sääntyi muun muassa alv-alennuksen vauhdittaman ruokamyynnin kasvun 5 ansiosta noin 3,5 myyntihintojen noustua vajaat 1,5 prosenttia. Kiinteähintaisen myynnin ja asiakaspaikkojen suhteella mitattu ravintolakapasiteetin käyttöaste kohosi viime vuodesta. Hotelli- ja ravintola-alan myynnin arvon ja määrän muutokset ,7 3,3 Muutos (%) vuotta aiemmasta ,1 1,5 0,8 Arvo Volyymi , Lähteet: TK, Valvira, MaRa Kuvio 2: Vuoden 2009 sukelluksen jälkeen hotelli- ja ravintola-alan myynti kääntyi viime vuonna lievään nousuun, joka voimistui kuluvan vuoden aikana. Alkoholi- ja muun myynnin (lähinnä ruokamyynnin) kehityksessä oli selvää hajontaa etenkin määrässä. Anniskelumyynnin arvo kasvoi 3 prosenttia ja määrä 0,5 prosenttia hintojen noustua 2,5 prosenttia. Muussa myynnissä arvon muutos oli runsaat 6 prosenttia, ja kun hinnat olivat 0,5 prosenttia korkeammat kuin vuotta aiemmin, kohosi määrä runsaat 5,5 prosenttia. Ruoka-, alkoholi- ja majoitusmyynnin määräkehitys matkailu- ja ravintola-alalla (1989=100) BKT Majoitus Ruoka Alkoholi E Lähteet: TK, Valvira, MaRa Kuvio 3: Matkailu- ja ravintola-alan kysynnän kolmesta pääkomponentista majoitus ja ruoka ovat pitkällä aikavälillä kehittyneet likimäärin bkt:n kasvua vastaavasti. Alkoholijuomien kysyntä on jäänyt selvästi jälkeen muun myynnin volyymikehityksestä. 5 Valviran mukaan alkoholitoimitukset ravintoloille absoluuttialkoholina säilyivät tammi-syyskuussa 2011viime vuoden vastaavan ajan tasolla. Myymälämyynnissä oli pudotusta 0,7 % ja koko tilastoidussa kulutuksessa 0,6 %.

5 5 Hotellien majoitusmyynnin arvo kasvoi tammi-syyskuussa Tilastokeskuksen mukaan runsaat 7 prosenttia viime vuodesta. Myydyillä huonevuorokausilla mitattu majoitusmyynnin määrä lisääntyi 5 prosenttia huonehintojen kohottua noin 2 prosenttia. Huonekapasiteetin käyttöasteeksi muodostui runsaat 54 prosenttia, mikä on vajaat 2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Huonetuotto käytettävissä ollutta huonetta kohden (revpar) kasvoi noin 5,5 prosenttia. Huonetarjonnassa oli 1,5 prosentin nousu viime vuodesta. 6 Anniskeluravintoloiden myynnin arvon, hintojen ja määrän muutokset tammi-syyskuussa ,0 6,2 Muutos (%) viime vuodesta 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 3,0 Arvo Hinta Volyymi 2,5 5,7 4,9 1,3 3,6 1,0 0,5 0,5 0,0 Alkoholi Ruoka ja muu Yhteensä Lähteet: Valvira, Tilastokeskus, MaRa Kuvio 4: Anniskeluravintolapalveluiden kysyntäkehityksessä on ollut kuluvan vuoden aikana selvä ero tuoteryhmien välillä. Etenkin ruokamyynnin määrä on kasvanut tuntuvasti viimevuotisen alv-laskun myötä alentuneiden hintojen vauhdittamana. Hotellien majoituskysynnän nousua jarrutti suomalaisten yöpymisten 2 prosenttiin jäänyt lisääntyminen. Ulkomaalaisten yöpymisissä oli nousua noin 11 prosenttia 7. Yhteensä hotelliyöpymiset kasvoivat tammi-syyskuussa 4,5 prosenttia. Kasvua oli vapaaajan yöpymisissä noin 4 prosenttia ja muissa yöpymisissä 5 prosenttia. Muiden rekisteröityjen majoitusliikkeiden yöpymismäärien muutokset tammisyyskuussa olivat seuraavat: leirintäalueet 4 prosenttia, lomakylät 1 prosentti, matkustajakodit -5,5 prosenttia ja retkeilymajat 33 prosenttia. Kaikissa rekisteröidyissä majoitusliikkeissä yöpymiset lisääntyivät tammi-syyskuussa 4 prosenttia. 6 Ruotsin hotellien majoitusmyynnin arvo kasvoi tammi-syyskuussa runsaat 8 %. Huonemyynnin määrä lisääntyi 4,5 % huonehintojen noustua 3,5 %. Huonekäyttöaste kohosi viime vuoden runsaasta 50 %:sta 51,5 %:iin. Revpar kasvoi vajaat 6 % huonetarjonnan lisäännyttyä hieman alle 2,5 %. 7 Suurimmissa ulkomaalaisryhmissä yöpymismäärien muutokset vaihtelivat venäläisten 25 %:n kasvusta brittien 7 %:n pudotukseen.

6 6. Hotellien yöpymismääräkehitys (1990=100) Yhteensä Suomalaiset Ulkomaalaiset Lähde: Tilastokeskus, MaRa Kuvio 5: Hotellien majoitusmyynnin kasvun veturina on ollut pitkällä aikavälillä etenkin vientikysyntä eli ulkomailta Suomeen suuntautuva matkailu. Vuonna 2009 se kuitenkin kääntyi kotimaista kysyntää selvästi tuntuvampaan laskuun. Lasku taittui 2010 nousuksi, joka on selvästi voimistunut tänä vuonna. Kaikkiaan yöpymiset lisääntynevät tänä vuonna lähes viimevuotista vauhtia. Ensi vuonna kasvua ei ole lainkaan näköpiirissä. 140 Hotellien huonehintojen, käyttöasteen ja revparin kehitys (1999=100) Revpar Huonehinnat Käyttöaste Lähteet: TK, MaRa Kuvio 6: Vielä viime vuonna huonetuotto käytettävissä ollutta huonetta kohden (revpar) kasvoi yksinomaan kapasiteetin käyttöasteen nousun ansiosta, sillä huonehintakehitys oli tuolloin edellisvuoden tapaan laskeva. Kuluvan vuoden aikana nopeutuneen revpar-kehityksen taustalla on sekä käyttöasteen että huonehintojen kohoaminen. Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen mukaan lämmin alkutalvi on selvästi viivästyttänyt kauden käynnistymistä. Talven ennakkovaraustilanne on kuitenkin toistaiseksi lähellä viime kauden tasoa.

7 7 Hotellien huonekysynnän muutokset Pohjoismaissa 2010 ja tammi-syyskuussa 2011 Muutos (%) edellisestä vuodesta 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 9,0 Suomi 4,6 5,0 Ruotsi 4,5 5, tammi-syyskuu 2011 Norja 4,1 6,0 Tanska 6,1 8,5 Lähteet: Ko. maiden tilastokeskukset Kuvio 7: Myytyjen hotellihuoneiden määrän viime vuoden kasvu on voimistunut Ruotsia lukuun ottamatta kaikissa Pohjoismaissa kuluvan vuoden tammi-syyskuussa. Suurimpien pikaruokaravintolaketjujen liikevaihto kasvoi tammi-syyskuussa noin 10 prosenttia. Myynnin arvon vastaava muutos oli runsaat 4,5 prosenttia määrän noustua vajaat 3,5 prosenttia. Toimipaikkoja oli 5,5 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin, joten myynnin ja toimipaikkojen määrän suhteella mitattu kapasiteetin käyttöaste laski viime vuodesta Pikaruokaravintoloiden kysyntä-, tarjonta- ja käyttöastekehitys (1995=100) Myynnin volyymi Toimipaikat Myynnin määrä / toimipaikat Lähteet: A C Nielsen, TK, MaRa Kuvio 8: Pikaruokaravintoloiden kysyntä, jonka nousu tasaantui taantuman myötä 2009, kääntyi viime vuonna selvään nousuun, joka on jatkunut kuluvana vuonna. Kiinteähintaisen myynnin ja toimipaikkojen määrän suhteella mitattu kapasiteetin käyttöaste on kuitenkin tarjonnan nopean kasvun seurauksena jonkin verran alentunut. Suurimpien catering-yritysten liikevaihto supistui tammi-syyskuussa lähes 4 prosenttia. Henkilöstöravintoloissa päästiin vajaan 3 prosentin nousuun, kun taas oppilaitos-

8 8 ten ravintoloissa oli pudotusta noin 2,5 prosenttia ja muussa ateriapalvelussa peräti 30 prosenttia. Määrällisesti henkilöstöravintoloidenkin myynti alitti runsaan prosentin viime vuoden tammi-syyskuun tason. Myynnin määrän muutokset sektoreittain heinä-syyskuussa 2011 Muutos (%) viime vuodesta -6,0-5,0-4,0-3,0-2,0-1,0 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 Hotellimajoitus 4,1 Muu majoitus 3,4 Ann.ravintolat 0,7 Henkilöstöravintolat -5,5 Pikaruoka, kahvilat 2,6 YHTEENSÄ 0,5 Lähteet: TK, Valvira, MaRa Kuvio 9: Alan palveluiden kysyntä kasvoi kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä vain puoli prosenttia vuotta aiemmasta. Suotuisinta kehitys oli majoitustoiminnassa ja pikaruokaravintoloissa. Henkilöstöravintoloiden myynnin määrä laski selvästi Tuleva kehitys Yleisten talousnäkymien sekä EK:n suhdannebarometrin 8 tulosten perusteella on arvioitavissa, että alan palveluiden kysynnän kasvu tulee kuluvan vuoden lopulla tasaantumaan. Ensi vuonna kysyntä säilynee lähellä viime vuoden tasoa. Alan kysyntänäkymien arviointia vaikeuttaa nyt poikkeuksellisen paljon kuluttajien taloudelliseen käyttäytymiseen liittyvä epävarmuus. Vaikka ostovoiman ei ennakoida ensi vuonna ainakaan merkittävästi heikkenevän, saattaa kotitalouksien säästämisaste epävarmassa taloustilanteessa kohota, minkä myötä yksityisen kulutuksen kehitys alittaisi ostovoiman kehityksen. Tällöin matkailu- ja ravintolapalveluiden kysyntä supistuisi tuntuvammin kuin kulutuksen määrä keskimäärin. Ruokatarjoilun arvonlisäveron viime vuoden heinäkuun alussa tapahtuneen alentamisen myötä toteutunut kasvuimpulssi ravintolaruoan kysyntään on nyt pääosin takanapäin. Kuitenkin ravintola- ja kaupparuoan veroneutraliteetin toteutumisen voi arvioida vaikuttavan edelleen myönteisesti ruokapalveluiden kysyntään. Kun yleisen talouskasvun ennakoidaan tasaantuvan ensi vuonna, ei myöskään ravintolaruoan kysynnän kasvun jatkumiselle 2012 ole perusteita. Ensi vuoden alussa toteutettava alkoholiveron korotus tukee matkustajatuonnin kasvua, mikä osaltaan painaa anniskelukulutusta edelleenkin alaspäin. 8 Marraskuussa julkaistun, lokakuussa toteutettuun tiedusteluun pohjautuvan barometrin mukaan hotelli- ja ravintolaalan lähikuukausien suhdanneodotuksia mittaava saldoluku oli -2 sen oltua toukokuussa 31. Saldoluku saadaan vähentämällä suhdanteiden paranemista ennakoineiden vastausten prosenttiosuudesta suhdanteiden heikkenemistä ennakoineiden vastausten osuus. Näkymät ovat olleet tiedustelun jälkeen edelleen heikkenemään päin.

9 9 Raaka-aineiden tukkuhintojen muutokset syyskuusta 2010 syyskuuhun 2011 Muutos (%) -10,0-8,0-6,0-4,0-2,0 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 Leipomo- ja myllytuotteet 8,0 Leivät ja leivonnaiset 9,6 Lihat Kalat 5,5 6,3 Maitotuotteet ja munat 4,4 Öljyt ja margariinit 13,9 Vihannekset, juurekset ym. -8,3 Pakastevihannekset 8,9 Kahvi,sokeri, mausteet 10,1 Virvoitusjuomat 11,4 YHTEENSÄ 5,4 Lähde: Tilastokeskus Kuvio 10: Ruoan raaka-aineet ovat kallistuneet selvästi kuluvan vuoden aikana. Tuoteryhmien välillä kehityksessä on ollut osin selviä eroja. Majoituskysynnässä kasvu hidastuu kuluvan vuoden lopulla ja kääntyy ensi vuonna lievään laskuun. Huonehintojen nousu joka vielä kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä voimistui alkuvuoteen verrattuna tasaantuu vähitellen ja säilynee ensi vuonna likimäärin kuluvan vuoden tasolla. Cateringyritysten tulevaan myyntikehitykseen vaikuttaa yleisen talouskehityksen ohella se, millä vauhdilla julkisia ruokapalveluita jatkossa ulkoistetaan. 9 Vaikka kuntien talousahdinko on syventynyt, on palveluiden ostaminen alan yrityksiltä toistaiseksi edennyt ennakko-odotuksia hitaammin. Pikaruokaravintolatoimintaan suhdanteiden muutokset ovat yleensä vaikuttaneet sektoreita vähemmän. Onkin mahdollista, ettei niiden kysyntä supistu ensi vuonna. Korkeakouluopiskelijoille tapahtuvan ruokamyynnin kysyntänäkymät riippuvat mm. siitä, miten ateriatukea ja opintotukea yleisemminkin jatkossa kehitetään. Ensi vuonna toteutuva ateriatuen korotus on kysyntävaikutukseltaan positiivinen olkoonkin että opiskelijan maksama hinta samanaikaisesti nousee. 2.2 Kustannukset ja kannattavuus Tilastokeskuksen kuluvan vuoden syyskuuhun kohdistuneen seurannan mukaan ruoan raaka-aineiden tukkuhinnat nousivat 5,4 prosenttia vuotta aiemmasta 10. Alan ansiotaso kohosi Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin mukaan viime vuonna 2,7 prosenttia vuotta aiemmasta. Myös työn kokonaishinnan voi arvioida nousseen liki- 9 Alan myyntikehitystä on vetänyt alaspäin mm. suurten metsäteollisuusyritysten toiminnan supistaminen Suomessa. 10 Seuraavat, helmikuulle 2012 asti ulottuvat tiedot raaka-aineiden tukkuhintakehityksestä valmistuvat Tilastokeskuksessa ensi vuoden maaliskuun puolivälissä.

10 10 määrin samassa suhteessa työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen säilyessä nettomääräisesti lähes ennallaan. Työn tuottavuuden käännyttyä samaan aikaan noin 3,5 prosentin kasvuun tapahtui yksikkötyökustannuksissa lievää alenemista edellisvuodesta. Kuluvan vuoden tammi-syyskuussa alan ansiotaso oli TK:n ennakkotietojen mukaan 2,8 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin. Tänä vuonna työn hinnan vuosikeskiarvon muutos asettunee noin 2,5 prosenttiin, mikä ennakoidun työn tuottavuuden kasvun seurauksena johtaa yksikkötyökustannusten lievään nousuun.. Alan ansiotaso nousee solmitun raamiratkaisun mukaisesti ensi vuonna noin 3 prosenttia kuluvasta vuodesta. Työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen muutoksen huomioon ottaen työn kokonaishinta kohoaa runsaat 3 prosenttia. Työn hinnan ja yksikkötyökustannusten vuosimuutokset hotelli- ja ravintola-alalla 8,0 7,0 6,0 Työn hinta Yksikkötyökustannukset 5,0 4,0 % 3,0 2,0 1,0 0,0-1, E Lähteet: TK, MaRa Kuvio 11: Työn tuottavuuden aleneminen yhdistyneenä työn hinnan kohoamisen voimistumiseen johtivat yksikkötyökustannusten nousun selvään kiihtymiseen Viime vuonna yksikkötyökustannukset alenivat, sillä työn tuottavuus kohosi työn hintaa nopeammin. Kuluvan vuoden alkukuukausina yksikkötyökustannukset ovat kääntyneet tuottavuusnousun hidastumisen myötä jälleen nousuun. Myyntituotto- ja kustannuskehityksen vertailu viittaa alan keskimääräisen kannattavuuden kohentumiseen viime ja kuluvana vuonna tasolta, jolle se 2009 putosi. Sektoreiden, alueiden ja etenkin yritysten väliset erot ovat kuitenkin huomattavat. Konkurssiin haettujen hotelli- ja ravintolayritysten määrä oli Tilastokeskuksen mukaan tammi-lokakuussa 180 eli 2 prosenttia viimevuotista korkeampi. Niiden vuoksi uhanalaisten työpaikkojen määrä kuitenkin aleni 4 prosenttia. 2.3 Työllisyys ja tuottavuus Alan palvelujen kysynnän lievästä kasvusta huolimatta työpanoskehitys jatkui vielä viime vuonna laskevana. Vähennystä tehdyissä työtunneissa joihin on arvioitu mu-

11 11 kaan myös vuokratyöpanos - oli runsaat 2,5 prosenttia 11. Myynnin volyymin ja tehtyjen työtuntien suhteella mitattu työn tuottavuus kasvoi 2010 noin 3,5 prosenttia. 120 Tehtyjen työtuntien määrän kehitys hotelli- ja ravintola-alalla ja koko kansantaloudessa (1980=100) Hotelli- ja ravintola-ala 100 Koko kansantalous E E Lähteet: TK, Valvira, MaRa Kuvio 12: Alan palveluiden kysynnän suotuisa kehitys on alkanut heijastua myös työpanokseen, jonka kehitys on kääntynyt nousuun. Työn kysynnän kasvun ennakoidaan jatkuvan tänä vuonna, mutta tasaantuvan Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä työpanoksen supistuminen taittui kuitenkin jo lieväksi nousuksi, joka näyttää voimistuneen kuluvan vuoden aikana alan palvelujen kysynnän kasvun kiihdyttyä tuottavuuden kasvua voimakkaammaksi. Koska työn tuottavuuden nousun voi ennakoida jatkuvan myös vuoden lopulla, tulee työn kysyntä kehittymään alan palvelujen kysynnän kehitystä hitaampana. Ensi vuonna työpanoksen kasvu tasaantuu tai kääntyy lievään laskuun. 11 Johtopäätös perustuu Tilastokeskuksen tuottamista hotelli- ja ravintola-alan palkkasumma- ja ansiotasoindekseistä johdettuun työpanoksen volyymimuutokseen. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus, jonka tuloksia ei voida pitää otoksen pienen koon vuoksi hotelli- ja ravintola-alan osalta tarkkoina, osoittaa työpanoksen pudonneen alan oman henkilökunnan osalta viime vuonna 1,6 % ja nousseen kuluvan vuoden tammi-syyskuussa 1,8 %.

12 Työn tuottavuuden vuosimuutokset hotelli- ja ravintola-alalla Muutos (%) edellisestä vuodesta Johtopäätöksiä Kiinteähintainen myynti / tehdyt työtunnit Lähteet: TK, MaRa Kuvio 13: Vuosina alan työn tuottavuus laski, sillä työpanos supistui alan palvelujen kysyntää vähemmän. Viime vuonna tuottavuus kääntyi jälleen selvään nousuun, joka on jatkunut hidastuneena kuluvana vuonna. Matkailu- ja ravintola-alan kokonaismyynnin arvo kasvoi tammi-syyskuussa 2011 runsaat 4,5 prosenttia vuotta aiemmasta. Alan palveluiden kysyntä kohosi hieman alle 3,5 myyntihintojen kohottua vajaat 1,5 prosenttia. Kasvuvauhti hidastui selvästi kolmannella vuosineljänneksellä. Hotellien majoitusmyynti kasvoi tuntuvasti sekä arvoltaan että volyymiltaan. Myös anniskelu- ja pikaruokaravintoloissa kehitys oli ruokamyynnin selvän kasvun myötä suotuisa. Sen sijaan henkilöstöravintoloissa ja etenkin catering-yritysten muissa ateriapalveluissa volyymikehitys oli negatiivinen. Alan kannattavuus kääntyi viime vuoden loppupuoliskolla nousuksi, joka on jatkunut kuluvana vuonna. Myös työn kysyntä on ollut tänä vuonna työn tuottavuuden kasvusta huolimatta nouseva. Alan palveluiden kysyntä lisääntyy kuluvana vuonna viimevuotista enemmän, vaikka vauhti hiipuu vuoden loppukuukausina. Ensi vuonna kasvua ei ole lainkaan näköpiirissä. Lisätietoja tutkimuspäällikkö Heikki Lankinen, puh

13 13 Abstract Development of the hotel and restaurant industry in Finland The value of sales in the hotel and restaurant industry in Finland increased by about 4,5 per cent during three first quarters of 2011 from the corresponding period last year. The volume of sales or the demand of hotel and restaurant services rose by about 3 per cent, because sales prices rose by about 1,5 per cent. The value of lodging sales of hotels increased by about 7 per cent. Because the room prices rose by about 2 per cent the volume of room sales was 5 per cent higher than last year. Room occupancy also rose because room supply did not increase considerably. Room occupancy was about 54 per cent nearly 2 per cent units higher than a year earlier. The sales value of licensed restaurants increased by nearly 5 per cent. The volume of sales rose by 3,5 percent and the sales prices went up by about 1,5 per cent. Occupancy of restaurant capacity increased, because the supply was only a little bigger than a year earlier. The sales value of canteens dropped by 2,5 per cent. The sales volume was one per cent lower than a year earlier, because sales prices went down by little over one per cent.. The value of fast food restaurant sales increased by 4,5 per cent. The sales volume was about 3,5 per cent higher than a year earlier. The profitability of the hotel and restaurant industry was a little better than a year earlier. The number of bankrupts, however, increased in the industry by 3 per cent from the previous year. During the end of this year the demand in the industry will not grow. It is possible that the volume of sales will go down next year. Labour productivity, which has gone down in , has begun to grow again. This means that the demand of labour input will not develop as well as the demand of hotel and restaurant services.