JOENSUUN ASEMANSEUDUN TALVILIN-

Transkriptio

1 Vastaanottaja Joensuun kaupunki Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä Viite JOENSUUN ASEMANSEUDUN TALVILIN- NUSTOSELVITYS

2 JOENSUUN ASEMANSEUDUN TALVILINNUSTOSELVITYS Päivämäärä Laatija Tarkastaja Heli Lehvola Tarja Ojala Kuvaus Joensuun asemanseudun talvilinnustoselvitys Viite Kansi Hotelli Kimmelin puisto kevätauringossa maaliskuussa. Ramboll Niemenkatu LAHTI P F

3 JOENSUUN ASEMANSEUDUN TALVILINNUSTOSELVITYS SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. TALVILINNUSTOSELVITYS Kartoitusalueen yleiskuvaus Menetelmät Tulokset 2 3. MUUT HAVAINNOT 3 4. JOHTOPÄÄTÖKSET 4

4 JOENSUUN ASEMANSEUDUN TALVILINNUSTOSELVITYS 1 1. JOHDANTO Joensuun asemanseudun suunnittelualueelle (kuva 1-1) laaditaan maankäytön, liikkumisen, pysäköinnin ja yleisten alueiden yleissuunnitelma, joka liittyy asemanseudun asemakaavamuutokseen. Asemakaavamuutoksella Joensuun kaupunki tavoittelee kaupunkikeskustan kasvua Pielisjoen molemmille rannoille. Tarkoituksena on ratkaista uudisrakentamisen sijoittuminen, laajuus sekä liikenneyhteydet, ulkoilureitit ja Sirkkalanpuiston laajuus ja lisäksi ajantasaistaa matkustajapalveluita. Joensuun asemanseudun talvilinnustoselvityksen tavoitteena oli selvittää asemanseudun suunnittelualueella ja välittömässä lähiympäristössä esiintyvää talvilinnustoa sekä havainnoida muuta eläinlajistoa, erityisesti saukon esiintymistä alueella. Selvityksen maastotöistä ja raportoinnista on vastannut FM biologi Heli Lehvola Ramboll E&H:sta. Kuva 1-1. Suunnittelualueen ja kartoitusalueen rajaus. 2. TALVILINNUSTOSELVITYS 2.1 Kartoitusalueen yleiskuvaus Kartoitusalue käsittää asemanseudun yleissuunnitelman suunnittelualueen sekä lisäksi pienialaisesti ympäröiviä alueita (kuva 1-1). Kartoitusalue koostuu täysin rakennetusta ympäristöstä, jossa esiintyy muutamia hoidettuja puistoalueita. Puistoalueilla puusto on harvaa istutuspuustoa, joka on pääosin koivua. Vähäpuustoisimmat alueet sijoittuvat kartoitusalueen itäosiin ja laajin yhtenäinen puustoinen alue Pielisjoen itärannalle kartoitusalueen pohjois- ja keskiosiin (kuva 2-1).

5 JOENSUUN ASEMANSEUDUN TALVILINNUSTOSELVITYS 2 Kuva 2-1. Vasemmalla hotelli Kimmelin puistoaluetta ja oikealla suunnittelualueen radan varren puustoista osaa. 2.2 Menetelmät Joensuun asemanseudun talvilinnustoa selvitettiin ensimmäisen kerran ja toisen kerran Laskennassa reitti suunniteltiin kulkemaan pääasiassa asemanseudun suunnittelualueella sekä osin myös rajauksen ulkopuolella. Laskentareitillä havainnoiksi laskettiin kaikki havaitut lintuyksilöt, myös ylilentävät. Laskenta suoritettiin Koskimies & Väisänen (1988) talvilinnuston laskentaohjeita soveltaen. Käytännössä kartoitusalueella kartoitusajankohtana kaikki esiintyneet lajit ja niiden yksilömäärät laskettiin. Maastoselvitykset aloitettiin aamun ja aamupäivän aikana ja päätettiin ennen auringonlaskua. Sää oli ensimmäisellä laskentakerralla pilvipoutainen, pohjoisen ja luoteen suuntaista tuulta oli 2 3 m/s lämpötilan ollessa -2-4 o C. Toisella laskentakerralla sää oli selkeää, koillisen puoleista tuulta 2 4 m/s ja lämpötila noin -2 o C. 2.3 Tulokset Talvilinnustolaskennoissa asemanseudun suunnittelualueella havaittiin yhteensä 11 lintulajia, jotka ovat kaupunkiympäristössä hyvin tyypillisiä talvehtijoita. Havaituista lajeista viherpeippo on luokiteltu uhanalaisuusarvioinnissa (2015) vaarantuneeksi (VU) lajiksi. Muut 10 lajia on luokiteltu vuoden 2015 arvioinnissa elinvoimaisiksi. Havaitut lajit on esitelty taulukossa 1. Selvitysalueen kokoon nähden alueella havaittiin ensimmäisellä laskentakerralla hyvin runsaasti naakkoja ja variksia, muiden lajien jäädessä yksilömääriltään vähäisemmiksi. Naakoista suurin osa havaittiin ylilentävinä, kun taas variksia havaittiin lähinnä suunnittelualueen puissa sekä suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä Pielisjoen jäillä. Harvinaisemmista seudulla talvehtivista lajeista suunnittelualueella havaittiin räkättirastas, joista Suomessa talvehtivat yksilöt viettävät talven ankarimmat kuukaudet pääasiassa eteläisemmässä osassa Suomea. Toisella laskentakerralla havaittujen lintulajien määrä pysyi samana edelliseen laskentaan verrattuna, mutta yksilömäärissä erot olivat suuria: toisella laskentakerralla naakkoja havaittiin ainoastaan 8 yksilöä, kun taas ensimmäisellä laskentakerralla suurissa parvissa niitä havaittiin yli 50. Myös varisten määrä oli toisella laskennalla selvästi ensimmäistä laskentakertaa vähäisempi. Muut havaitut lajit olivat alueelle hyvin tyypillisiä talvehtijoita ja myös pesimälajeja. Tikoista ja erityisesti seudulla esiintyvästä valkoselkätikasta ei tehty havaintoja kummallakaan laskentakerralla, mutta yhdestä puusta havaittiin tikan syöntijälkiä. Syöntijäljet olivat kuitenkin vanhoja. Joensuun kaupungin alueella on tehty laajempi talvilinnustokartoitus , jonka tulokset tukevat yleispiirteisesti asemanseudulle erikseen tehdyn laskennan tulosta. Molemmissa kartoituksissa variksia ja naakkoja havaittiin runsaasti. Lisäksi muita yleisiä lajeja, joita molemmissa kartoituksissa havaittiin, olivat mm. talitiainen, sinitiainen ja viherpeippo. Erityisen harvinaisia lajeja ei havaittu kummassakaan kartoituksessa, joskin taajama-alueen kartoituksissa havaittiin joitakin harvalukuisempia ja kaupunkiympäristölle mielenkiintoisia lajeja kuten pikkutikka, valkoselkätikka, pohjantikka, pähkinänakkeli, varpuspöllö, lehtopöllö, viirupöllö ja merikotka.

6 JOENSUUN ASEMANSEUDUN TALVILINNUSTOSELVITYS 3 Kuva 2-2. Ensimmäisellä laskentakerralla variksia havaittiin runsaasti suhteessa kartoitusalueen kokoon. Taulukko 1. Kartoitusalueelta havaitut lintulajit. Laji Tieteellinen nimi Uhanalaisuus Havaittu 27.1 (yksilöä) Havaittu 2.3 (yksilöä) Harakka Pica pica Naakka Corvus monedula Räkättirastas Turdus pilaris Sinisorsa Anas platyrhynchos Sinitiainen Parus caeruleus Talitiainen Parus major Tilhi Bombycilla garrulus Varis Corvus corone Varpunen Passer domesticus Viherpeippo Carduelis chloris VU 14 4 Vihervarpunen Carduelis spinus Yhteensä MUUT HAVAINNOT Linnustolaskentojen yhteydessä havainnoitiin myös muuta eläinlajistoa vuodenaika huomioiden. Erityisesti huomiota kiinnitettiin saukon esiintymiseen Pielisjoella ja sen ranta-alueilla. Suunnittelualueella ja sen reunamilla tehtiin melko runsaasti havaintoja jäniksistä. Jälkiä havaittiin kaikilta linnustokartoitusalueen viheralueilta, mutta runsaimmin kuitenkin Pielisjoen jään ja puistoalueiden rajoilta. Lisäksi suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä tehtiin havaintoja minkin jäljistä sekä runsain mitoin myös saukon jäljistä. Saukon ja minkin jälkihavaintoja tehtiin pääasiassa Pielisjoen jäältä, mutta paikoin myös rantapenkereiltä. Myös saukon käyttämiä väliaikaisia suojapaikkoja havaittiin rantapenkereillä 3 4, joista 1 2 sijoittui varsinaiselle suunnittelualueelle. Molemmilla laskentakerroilla havaittiin sekä saukon että minkin tuoreita ja vanhoja jälkiä (kuva 3-1).

7 JOENSUUN ASEMANSEUDUN TALVILINNUSTOSELVITYS 4 Kuva 3-1. Saukon jälkiä suunnittelualueella (vasen kuva) ja suunnittelualueen läheisyydessä (oikea kuva). 4. JOHTOPÄÄTÖKSET Suunnittelualueen talvilinnusto on yleisesti seudulle tyypillistä lajistoa, johon ei lukeutunut erityisen harvinaisia lajeja. Huomionarvoisin laji uhanalaisuuden perusteella oli viherpeippo ja lisäksi seudulla havaittiin talvehtijana melko harvinainen räkättirastas, joka on kuitenkin yleistymässä lauhtuneiden talvien johdosta. Ensimmäisellä laskentakerralla yleisimmin havaittu laji oli naakka ja toisella laskentakerralla varis. Talvilinnustoselvityksen perusteella Joensuun asemanseudun suunnittelualueella talvilinnustoa havaittiin runsaimmin Pielisjoen varren puistoalueilta. Kokonaisuudessaan näiden alueiden merkitys yksinään on vähäinen, sillä talvehtimaan jääneet linnut liikkuvat tavallisesti varsin laajalla alueella, jolloin yksittäisen alueen merkitys talvehtimisen aikaisena elinympäristönä vähenee. Tämä selvitys perustuu kahteen laskentakertaan eikä sen tuloksista voida vetää tarkkoja johtopäätöksiä asemanseudulla esiintyvistä talvilinnuista tai alueen merkityksestä talvehtimaan jääneille linnuille. Talvilinnustoselvitykset antavat kuitenkin lisää tietoa lintujen levinneisyydestä, talvehtimisympäristöistä sekä talvehtimaan jääneistä yksilömääristä ja niistä saatavan tiedon merkitys kasvaa laskentojen toistuessa useampana vuonna. Linnustoselvityksen yhteydessä kartoitusalueella tehtiin runsaasti havaintoja jäniksen, minkin ja saukon jäljistä. Jälkihavaintojen perusteella näiden lajien eniten käyttämät alueet sijoittuvat ranta-alueille sekä saukon ja minkin osalta Niskakosken suliin. Lahdessa 11. päivänä maaliskuuta 2016 RAMBOLL FINLAND OY Tarja Ojala ryhmäpäällikkö Heli Lehvola FM biologi

8 JOENSUUN ASEMANSEUDUN TALVILINNUSTOSELVITYS 5 LÄHTEET Luonnonsuojelulaki 1096/1996. Luontodirektiivi 92/43/ETY. Martiskainen, K. & Taskinen, K. 2011: Valkoselkätikka. Bookwell Oy. Porvoo. 202 s. Sulkava, R Saukon talvi-inventointi. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Tiainen, J., Mikkola-Roos, M., Below, A., Jukarainen, A., Lehikoinen, A., Lehtiniemi, T., Pessa, J., Rajasärkkä, A., Rintala, J., Sirkiä, P. & Valkama, J. 2015: Suomen lintujen uhanalaisuus The 2015 Red List of Finnish Bird Species. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 49 s. Ympäristöhallinnon OIVA-ympäristö- ja paikkatietopalvelu. Valkama, J., Vepsäläinen, V. & Lehikoinen, A. 2011: Suomen III Lintuatlas ( Wikman, M. 2006: Lumijälkiopas. Metsästäjäin keskusjärjestö ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Jyväskylä. 127 s. - viitattu