Vuosaari - Uudenmaan logistinen mahdollisuus (Vuolog)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuosaari - Uudenmaan logistinen mahdollisuus (Vuolog)"

Transkriptio

1 Uudenmaan liiton julkaisuja C Uudenmaan liitto Vuosaari - Uudenmaan logistinen mahdollisuus (Vuolog)

2 Uudenmaan liiton julkaisuja C Vuosaari - Uudenmaan logistinen mahdollisuus (Vuolog) Hanna Pajunen-Muhonen Risto Hyppönen Hannu Pesonen Peter Löfgren Juha Heltimo Uudenmaan liitto 2005 Vuosaari - Uudenmaan logistinen mahdollisuus (Vuolog) : 1

3 Uudenmaan liiton julkaisuja C ISBN ISSN X (sid.) ISBN ISSN X (PDF) Ulkoasu: BNL Euro RSCG Kannen kuva: Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy Kannen piirros ja taitto: Arja-Leena Berg Erweko Painotuote Oy Helsinki kpl Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +358 (0) fax +358 (0) : Vuosaari - Uudenmaan logistinen mahdollisuus (Vuolog)

4 Esipuhe Julkishallinnon roolina on kaavoituksen ja infrastruktuurin kehittämisen kautta luoda toimintaedellytyksiä alueilla toimiville ja sinne sijoittuville yrityksille. Uudenmaan seudulla on pyritty kehittämään yritysten ja logistiikan toimintaedellytyksiä jo usean vuoden ajan. Vuosaaren sataman rakentamisen käynnistymisen myötä Uudenmaan alueella on herännyt tarve kehittää maakunnan logistista asemaa ja kilpailukykyä entistä aktiivisemmin. Vuosaari Uudenmaan logistinen mahdollisuus -hankkeen tavoitteena oli selvittää, mitä mahdollisuuksia uusi satama tarjoaa seudun elinkeinoelämälle. Vastaavasti haluttiin selvittää, mitä haasteita uusi satama asettaa satamaa ympäröiville alueille. Lähtökohtana oli hakea kehittämiskeinoja ja -toimenpiteitä, joilla voidaan lisätä yhteistyötä maankäytön suunnittelusta ja elinkeinotoiminnan kehittämisestä vastaavien tahojen, yritysten ja muiden toimijoiden välillä. Työn tilaajana on toiminut Uudenmaan liitto. Hankkeen rahoitukseen ovat osallistuneet Uudenmaan liiton lisäksi Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Tuusulan kunta, Mäntsälän Yrityskehitys Oy sekä liikenne- ja viestintäministeriö. Työtä on ohjannut Uudenmaan liiton logistiikkatyöryhmä, johon ovat kuuluneet Helena Winter, Uudenmaan liitto, Mikko Punakivi, Technopolis Oyj, Ritva Alatalo, Vantaa, Raimo Koskenkanto, Vantaa, Riina Hovi ja Pekka Pietiäinen, Hyvinkään Techvilla Oy, Lasse Laaksonen, Tuusula, Pekka Tikka, Mäntsälän Yrityskehitys Oy, Totti Salko, Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy, Maria Lindblom, Helsinki ja Tapani Rahkola, Vantaan kauppakamariosasto. Lisäksi ohjausryhmän työhön on osallistunut Jari Gröhn liikenne- ja viestintäministeriöstä. Työn projektipäällikkönä on toiminut Hanna Pajunen-Muhonen EP-Logistics Oy:stä ja työn toteutukseen ovat osallistuneet Risto Hyppönen Logisma Oy:stä, Hannu Pesonen ja Juha Heltimo Strafica Oy:stä sekä Peter Löfgren EP-Logistics Oy:stä. Hanke käynnistyi syyskuussa 2004 ja päättyi kesäkuussa Tässä hankkeessa on pyritty tarkastelemaan Uudenmaan logististen avainalueiden kehittämismahdollisuuksia monipuolisesti. Hankkeen tuloksena voitiin osoittaa Uudenmaan logistisen kehittämisen painopiste- ja avainalueet Vuosaaren sataman näkökulmasta. Näiden osalta laadittiin kehittämistoimenpidesuunnitelmat ja kuvattiin vaadittavat kehittämisratkaisut, jotka toimivat jatkossa toimenpidesuunnitelmina käytännön kehittämistyössä. Yhtenä hankkeen keskeisimpänä tuloksena oli hankkeen yhteydessä kehitetty toimintaympäristöprofiili, joka on uusi työkalu alueiden kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Toimintaympäristöprofiili osoittautui jo hankkeen aikana käyttökelpoiseksi menetelmäksi mm. alueiden kehittämisstrategioiden laadinnassa. Lisäksi toimintaympäristöprofiilin avulla voidaan edesauttaa kuntien maankäytön suunnittelusta ja elinkeinoelämän kehittämisestä vastaavien tahojen ja alueella toimivien ja sinne sijoittuvien yritysten välistä yhteistyötä. Työn yhteydessä on tehty kolme laajaa kyselytutkimusta, jotka on kohdistettu Uudenmaan kuntien maankäytön suunnittelusta ja elinkeinotoiminnan kehittämisestä vastaaville henkilöille ja Uudenmaan alueella toimiville yrityksille. Lisäksi työssä on haastateltu avainalueiden kuntien maankäytön suunnittelusta ja elinkeinotoiminnan kehittämisestä vastaavia henkilöitä ja järjestetty yksi asiantuntijaseminaari, johon osallistui kuntien, yritystoiminnan kehitysyhtiöiden, kiinteistösijoittajien, kauppa- ja teollisuusyritysten sekä logististen palveluyritysten edustajia. Vuosaari - Uudenmaan logistinen mahdollisuus (Vuolog) : 3

5 Eri osapuolten aktiivinen osallistuminen on ollut suurena apuna hankkeen toteutuksessa. Toivon tämän hankkeen osaltaan tukevan avautuvien mahdollisuuksien hyödyntämistä alueellisen logistiikan ja kilpailukyvyn jatkuvassa kehittämisessä yritysten ja julkisten tahojen yhteistyönä. Kehittämistoiminta edellyttää eri osapuolilta yhteistyön lisäksi runsaasti tahtoa ja voimavaroja - sekä innovatiivista asennetta kehittämiseen! Helena Winter Uudenmaan liitto Helsingissä kesäkuussa : Vuosaari - Uudenmaan logistinen mahdollisuus (Vuolog)

6 Uudenmaan liitto Nylands förbund Kuvailulehti Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +385 (0) fax +358 (0) Tekijä(t) Uudenmaan liitto, Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Tuusulan kunta, Mäntsälän Yrityskehitys Oy, liikenne- ja viestintäministeriö Nimeke Vuosaari - Uudenmaan logistinen mahdollisuus (Vuolog) Sarjan nimeke Uudenmaan liiton julkaisuja C Sarjanumero Sivuja ISBN Kieli, koko teos Tiivistelmä Julkaisuaika Liitteitä (sid.), (PDF) X suomi ISSN Yhteenveto Vuosaareen rakennettava uusi satama aloittaa toimintansa suunnitelmien mukaan vuonna 2008 ja sen myötä avautuu uusia mahdollisuuksia Uudenmaan alueen logistisen kilpailukyvyn lisäämiseksi. Samalla satamaa ympäröivien alueiden oikein suunniteltu palvelutarjonta täydentää sataman palveluita ja lisää näin sataman kilpailukykyä. Lähtökohtana tämän hankkeen käynnistämiselle on ollut tarve selvittää, mitä mahdollisuuksia ja edellytyksiä uusi satama tarjoaa seudun elinkeinoelämälle. Toisena taustalla vaikuttavana tekijänä oli tarve sellaisten uudentyyppisten toimintamallien ja työkalujen kehittämiseen, jotka ottavat kokonaisvaltaisesti huomioon yritysten toimintaympäristön ja -edellytysten kehittämisvaateet. Hankkeen avulla pyritään lisäämään Suomessa ja erityisesti Uudellamaalla sekä Vuosaaren sataman vaikutusalueilla toimivien yritysten kilpailukykyä ja parantamaan niiden toimintaedellytyksiä. Hankkeen tavoitteena on ollut sellaisten kehittämiskeinojen ja -toimenpiteiden osoittaminen, joilla voidaan vaikuttaa Vuosaaren sataman ja sen vaikutusalueen logistiseen kilpailukykyyn sekä lisätä yhteistyötä maankäytön suunnittelun, yritysten ja muiden toimijoiden välillä. Lisäksi hankkeessa selvitettiin muuttuvien materiaalivirtojen paineet liikenneväylien kehittämiselle. Raportin laatija Hanna Pajunen-Muhonen, Risto Hyppönen, Hannu Pesonen, Peter Löfgren, Juha Heltimo Avainsanat (asiasanat) Logistinen kilpailukyky, logistiikka, toimintaympäristöprofiili, Vuosaaren satama, yritysten sijoittuminen Huomautuksia Julkaisusta on myös verkkoversio kotisivuillamme Vuosaari - Uudenmaan logistinen mahdollisuus (Vuolog) : 5

7 Sisältö Tiivistelmä 8 1 Johdanto 14 2 Vuosaaren satama Yleiskuvaus Helsingin sataman tavaraliikennevirrat Helsingin sataman tiekuljetukset 19 3 Elinkeinorakenne ja yritysten sijoittuminen Uudenmaan alueella Elinkeinorakenne Teollisuus- ja varastorakenteminen 21 4 Logistiikan kehitystrendit 24 5 Toimintaympäristö kilpailukeinona Toimintaympäristötekijät Toimintaympäristön kysyntä ja tarjonta Yleiset yritysten sijaintiin vaikuttavat tekijät 29 6 Toimintaympäristöprofiili Lähtökohdat ja tavoitteet Rakenne Sisältö Toimintaympäristöprofiili kehittämisen työkaluna 36 7 Uudenmaan logistiset kehittämistarpeet ja -alueet Yleistä Toimintaympäristön kehittämistarpeet Kehittämisen painopistealueet 44 8 Maankäytön lähtökohdat ja haasteet Yleistä Avainalueiden maankäytölliset valmiudet Mäntsälä Riihimäki Hyvinkää Tuusula Kerava Vantaa 56 9 Vuosaaren sataman vaikutukset Uudenmaan liikenteeseen ja liikenneverkon kehittämistarpeeseen Vaikutukset liikenteeseen Vahvuudet ja mahdollisuudet Uhat ja haasteet 60 6 : Vuosaari - Uudenmaan logistinen mahdollisuus (Vuolog)

8 10 Uudenmaan logistisen toimintaympäristön kehittämisratkaisut Yleistä P1 Yritystoiminnan sijoittumisen yleiset suuntaviivat ja suositukset logistisesta näkökulmasta P2 Toimintaympäristön tietojärjestelmä P3 Vuosaaren satama- ja yritysalue P4 Kehä III IV:n vaikutusalueet P5 Riihimäki Hyvinkää alue P6 Mäntsälän (KAPULI) alue 67 Lähdeluettelo 70 LIITE 1 Kehittämistoimenpidepakettien hankekortit 71 LIITE 2 Uudenmaan toimintaympäristöprofiili 75 LIITE 3a Kehä III ja IV -avainalueen toimintaympäristöprofiili 81 LIITE 3b Riihimäki-Hyvinkää -avainalueen toimintaympäristöprofiili 87 LIITE 3c Mäntsälä-avainalueen toimintaympäristöprofiili 93 LIITE 4 Workshopin osallistujat 99 Vuosaari - Uudenmaan logistinen mahdollisuus (Vuolog) : 7

9 Tiivistelmä Tausta ja tavoite Yritysten ja toimintojen sijoittuminen liittyy saatavilla oleviin alueisiin ja toimitiloihin, mutta kunnallisen infrastruktuurin lisäksi toimintaympäristöltä edellytetään myös muiden toimintaedellytysten kehittämistä. Edistyksellinen toimintaympäristö ja hyvät logistiset toimintaedellytykset luovat perustan yritystoiminnan kilpailukyvylle. Vuosaareen rakennettava uusi satama aloittaa toimintansa suunnitelmien mukaan vuonna 2008 ja sen myötä avautuu uusia mahdollisuuksia Uudenmaan alueen logistisen kilpailukyvyn lisäämiseksi. Samalla satamaa ympäröivien alueiden oikein suunniteltu palvelutarjonta täydentää sataman palveluita ja lisää näin sataman kilpailukykyä. Lähtökohtana tämän hankkeen käynnistämiselle on ollut tarve selvittää, mitä mahdollisuuksia ja edellytyksiä uusi satama tarjoaa seudun elinkeinoelämälle. Toisena taustalla vaikuttavana tekijänä oli tarve sellaisten uudentyyppisten toimintamallien ja työkalujen kehittämiseen, jotka ottavat kokonaisvaltaisesti huomioon yritysten toimintaympäristön ja -edellytysten kehittämisvaateet. Hankkeen avulla pyritään lisäämään Suomessa ja erityisesti Uudellamaalla sekä Vuosaaren sataman vaikutusalueilla toimivien yritysten kilpailukykyä ja parantamaan niiden toimintaedellytyksiä. Hankkeen tavoitteena on ollut sellaisten kehittämiskeinojen ja -toimenpiteiden osoittaminen, joilla voidaan vaikuttaa Vuosaaren sataman ja sen vaikutusalueen logistiseen kilpailukykyyn sekä lisätä yhteistyötä maankäytön suunnittelun, yritysten ja muiden toimijoiden välillä. Lisäksi hankkeessa selvitettiin muuttuvien materiaalivirtojen paineet liikenneväylien kehittämiselle. Logistiset kehitystrendit muuttavat yritysten toimintaympäristövaateita Logistisessa toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset tuovat Suomen elinkeinoelämälle sekä haasteita että mahdollisuuksia. Yleiset logistiset toimintatavat muuttuvat ja yksittäisten yritysten keskinäinen kilpailu laajentuu toimitusverkostojen väliseksi. Kaikille markkina-alueille, asiakkaille ja tuoteryhmille ei voida soveltaa yhtä ja samaa toimintamallia. Toimitusketjut differentioituvat tarpeen mukaisesti lähinnä kysynnän ennustettavuuden ja toimituskustannusten perusteella. Asiakkaita segmentoidaan näiden tärkeyden eli toisin sanoen kannattavuuden perusteella. Differentiointi ja segmentointi merkitsevät, että logististen palveluiden tuottajien on pystyttävä tarjoamaan palvelutasoltaan ja hinnaltaan näihin soveltuvia erilaisia palveluita. Toiminnan keskittäminen, yrityskoon kasvattaminen ja yhteistoiminta kumppaneiden kanssa mahdollistaa mittakaavaedun hyödyntämisen niin tavaroiden kuin palveluidenkin tuotannossa, hankinnassa, markkinoinnissa ja myynnissä. Ydinosaamiseen keskittyminen vapauttaa resurssit oman erityisosaamisen ja voimavarojen hyödyntämiseen. Tämä lisää myös ketteryyttä liiketoiminnan muutostilanteissa sekä nopeutta pyrittäessä uusille markkina-alueille. Kilpailukykyinen toiminta verkostoissa edellyttää strategista ja läpinäkyvää yhteistoimintaa tärkeimpien kumppaneiden kanssa. Sähköiset liiketoimintatavat ja tietojen välitysmenetelmät ovat edellytys kilpailukykyiselle toiminnalle. Kehittämisen työkaluksi uusi toimintaympäristöprofiili-menetelmä Hankkeessa luotiin alueiden ja yritysten toimintaympäristön kokonaisvaltaiseen kehittämiseen tarkoitettu uusi suunnittelu- ja kehittämistyökalu; toimintaympäristöprofiili. Se selkiyttää laajan asiakokonaisuuden ja auttaa hahmottamaan kehittämisen painopistealueet. Toimintaympäristöprofiilin päätasot ovat markkinat, työvoima, elinkeinorakenne, hankintalähteet, toiminnan puitteet, liikenneinfrastruktuuri, logistiset palvelut, yrityspalvelut, henkilöliikenne, alueen imago sekä globaalin toimintaympäristön erityispiirteet. Toimintaympäristöprofiilia voidaan käyttää eri tarkastelualueilla toimintaympäristön ja sen osaalueiden nykytilan ja tavoitetilan kuvaamiseen 8 : Vuosaari - Uudenmaan logistinen mahdollisuus (Vuolog)

10 sekä kysynnän että tarjonnan näkökulmasta. Toimintaympäristöprofiili mahdollistaa erityyppisille alueille asetettavien toimintaympäristövaateiden ja -odotusten kuvaamisen eri yrityssegmenttien ja toimialaryhmien näkökulmasta. Vastaavasti profiililla voidaan kuvata eri alueiden toimintaympäristötekijöiden tarjonnalle riittävä perustaso. Toimintaympäristöprofiili edesauttaa maankäytön suunnittelun ja toimintaedellytysten kehittämisen (tarjonta) sekä yritysten sijoittumisen (kysyntä) välistä vuorovaikutusta ja mahdollistaa eri alueiden vertailun. Toimintaympäristöprofiilia voivat hyödyntää sekä toimintaympäristön ja alueiden suunnittelusta ja kehittämisestä vastaavat tahot että yritykset. Uudenmaan toimintaympäristön kehittämistarpeet Kehittämistarpeiden osalta korostuvat yleisellä tasolla työvoima, elinkeinorakenne sekä toiminnan puitteet. Koko Uudenmaan toimintaympäristöprofiilissa tavoitetila asettuu kaikkien päätason osa-alueiden osalta kehittyneelle tasolle. Yksittäisistä toimintaympäristötekijöistä korostuvat tärkeimpinä tietoverkot ja -liikenne, osaava työvoima, tieverkosto ja -kuljetuspalvelut, kysynnän tavoitettavuus, teknologinen osaavuus, kilpailuedellytykset, markkinoiden suuruus ja henkilöstön olosuhteet. Uudenmaan alueella on runsaasti alueellisia eroja toimintaympäristötekijöiden nykytilan ja tavoitetilan osalta. Yrityksen sijainti vaikuttaa voimakkaasti toimintaympäristöprofiiliin. Myös yrityskoko vaikuttaa toimintaympäristön kysyntäprofiiliin. Suurten yritysten vaateet toimintaympäristölle ovat korkeammalla kuin muiden, kun taas pienten ja keskisuurten yritysten edustajien mielestä nykytila on huonompi kuin suurten yritysten edustajien mielestä. Yrityksen toimiala vaikuttaa kehittämistarpeeseen; logistisissa palveluissa ja kaupassa korostuvat elinkeinorakenteen ja toimitilatarjonnan kehittämisen tarve, logistisissa palveluissa ja teollisuudessa osaava työvoima. Toimintaympäristön nykytilan ja tavoitetilan arviot riippuvat arviointitahosta. Yritykset arvioivat nykytilan huonommaksi ja tavoitetilan alhaisemmaksi kuin maankäytön suunnittelua ja elinkeinopalveluita edustavat kunnalliset tahot. Maankäytön valmiudet ja haasteet Vuosaaren sataman keskeisin vaikutusalue Uudellamaalla muodostuu valtateiden 3 ja 4 sekä pää- ja oikoratojen muodostamista liikennekäytävistä, joita yhdistää poikittaissuunnassa Kehä III ja valtatie 25. Myös Helsinki-Vantaan lentoaseman seutu sekä tulevan Kehä IV:n varsi on teollisuuden ja logistiikan kannalta merkittävää aluetta. Eri toimialojen sijainnissa on havaittavissa selviä muutossuuntia. Vaikka noin 60 % yrityksistä aikoo jatkaa toimintaansa nykyisellä sijaintipaikalla, niin kolmasosa aikoo laajentaa toimintaansa nykyisen sijaintipaikan ohella myös muualla. Osa yrityksistä ei voi laajentaa toimintaa nykyisellä sijaintipaikalla ja osa on siirtämässä toimintaansa osittain tai kokonaan muualle (10-15 % yrityksistä). Erityisesti logististen palveluyritysten osalta korostuu se, että toiminnan laajentaminen on mahdotonta nykyisellä sijaintipaikalla ja toimintaa ollaan siirtämässä kokonaisuudessaan muualle. Tontti- ja toimitilatarjonnan osalta yrityksistä suurin osa (1/3) tarvitsee valmiita toimintatiloja vuokrattavaksi. Vuokrattavien toimintatilojen tarve kasvaa voimakkaasti sisäkehille tultaessa ja tonttimaan tarve ulommille kehille mentäessä. Toimintaympäristön ja maankäytön tarjonnan osalta voidaan todeta, että vapaata tuotantotyyppistä toimitilaa on tarjolla niukasti koko alueella. Sen sijaan toimistotilaa on tarjolla kysyntää vastaavasti. Myös rakentamiskelpoista tonttimaata tai nopeasti tonteiksi kaavoitettavaa maata on tarjolla runsaasti ja suurillekin toimijoille on räätälöitävissä nopeasti sopiva toimipaikka. Uudenmaan eteläisissä osissa korostuvat vaatimukset toiminnan työpaikkavaltaisuudesta ja ympäristöllisistä tekijöistä. Pohjoisissa osissa on valmiuksia ottaa vastaan lähes kaiken tyyppistä yritystoimintaa. Vuosaari - Uudenmaan logistinen mahdollisuus (Vuolog) : 9

11 Vuosaaren sataman vaikutukset Uudenmaan liikenteeseen ja liikenneverkon kehittämistarpeisiin Satamaliikenteen siirtyminen Helsingin kantakaupungin alueelta Kehä III:n päähän parantaa satamayhteyksiä keskeisimpiin maaliikennesuuntiin tuntuvasti ja siirtää sataman tavaraliikennettä merkittävissä määrin Helsingin kantakaupungin ympäristöstä Kehä III:lle ja erityisesti sen itäosiin. Tavaraliikenteen määrä lisääntyy Kehä III:n itä- ja keskiosalla %, kun taas Kehä I:n länsiosissa kuorma-autoliikenne vähenee (noin 10 %). Vuoden 2010 ennustetilanteessa Vuosaaren satamasta Kehä III:lle suuntautuu noin ajon/vrk henkilö- ja pakettiautot mukaan lukien. Tällöin Kehä III:n keskiosa (Vantaankoski - Pakkala) ruuhkautuu merkittävästi, mikäli jakson parantamishankkeita ei ehditä toteuttaa sitä ennen. Ruuhkautuminen ei kuitenkaan erityisesti johdu satamaliikenteestä, vaan muun liikenteen kasvusta. Lisäksi valtateiden 3 ja 4 jaksojen ruuhkautuminen heti Kehä III:n pohjoispuolella saattavaa aiheuttaa myös satamaliikenteelle haittaa aamu- ja iltapäivähuippujen aikana. Myös muualla tieverkolla ruuhkat voivat aiheuttaa ajoittaisia haittoja sataman liikenteelle Pääkaupunkiseudun liikenteen ruuhkautuminen saattaa haitata koko alueen kehitystä ja ammattitaitoisen henkilöstön saatavuutta. Henkilöstön saatavuuden varmistamiseksi satamaan tulee toteuttaa myös riittävät joukkoliikenneyhteydet esimerkiksi jatkamalla metroa satama-alueelle. Työvoiman saatavuutta kehittyvälle Kehä III - Kehä IV-vyöhykkeelle tulee edistää varmistamalla alueelle riittävät seudulliset joukkoliikenneyhteydet. Satamatoimintojen keskittäminen vahvistaa kuljetusvirtoja, mikä yhdessä hyvän rautatieyhteyden kanssa parantaa rautatiekuljetusten kilpailuedellytyksiä. Satamatoimintojen keskittymien mahdollistaa myös uusien terminaaliratkaisujen kehittämisen. Erityisesti tämä tuo mahdollisuuksia uuden sisämaanterminaalin toteutumiselle, joka voisi nostaa rautatieliikenteen osuuden Vuosaaren sataman lähtevistä ja saapuvista kuljetuksista jopa 2-3-kertaiseksi nykyisestä. Sisämaanterminaaliratkaisulla pyritään ensisijaisesti lisäämään satamatoiminnan sujuvuutta siirtämällä kuljetusyksiköiden käsittelyä pois satama-alueelta erilliselle sisämaahan perustettavaan intermodaalikuljetusterminaaliin. Tällainen terminaali edellyttää rautatieyhteyden lisäksi korkeatasoista tieliikenneyhteyttä, joten terminaaliratkaisun yhteydessä on varmistettava myös tieliikenneyhteyden toteuttaminen ja kapasiteetin riittävyys. Uudenmaan alueella sisämaanterminaalin potentiaalisimmat sijoittumiskohteet ovat Kerava ja Riihimäki. Tavaraliikenteen siirtyminen raiteille vähentää tieliikenteen kuormitusta ja ympäristöhaittoja. Satamasta Tampereelle ja muualle länteen päin suuntautuva tavaraliikenne ja keskisen Uudenmaan tuotantoon ja logistiikkaan liittyvä yritystoiminta edellyttävät poikittaisten ja diagonaalisten yhteyksien (Kehä IV:n ja Hyvinkää - Järvenpää - tieyhteys) kiireellistä kehittämistä. Mikäli sataman rautatiekuljetukset kasvavat voimakkaasti, tulee varmistaa myös rautatieliikenteen kapasiteetin riittävyys sekä rataverkolla että satama-alueella. Uudenmaan logistisen toimintaympäristön kehittämisratkaisut Uudenmaan toimintaympäristön ja logistisen kehittämisen painopistealueiksi Vuosaaren sataman näkökulmasta voidaan nostaa kuusi kehittämiskokonaisuutta. Kaksi ensimmäistä kehittämistoimenpidepakettia liittyvät sijainnin hallintaan ja muut ovat alueellisia kehittämiskokonaisuuksia. Sijainnin hallinnan kehittämisen toimenpiteitä ovat yritystoiminnan sijoittumisen yleiset suuntaviivat ja suositukset logistisesta näkökulmasta toimintaympäristön tietojärjestelmä. Alueellisia kehittämistoimenpidekokonaisuuksia ovat Vuosaaren satama- ja yritysalue Kehä III IV:n vaikutusalueet Riihimäki Hyvinkää alue Mäntsälän (Kapuli) alue. 10 : Vuosaari - Uudenmaan logistinen mahdollisuus (Vuolog)

12 Yritystoiminnan sijoittumisen yleiset suuntaviivat ja suositukset logistisesta näkökulmasta luovat suuntaviivat ja ohjaavat alueen kokonaisvaltaista kehittämistä. Suositusten tulee pohjautua alueen yhteiseen strategiaan, jonka tavoitteena on profiloida alueiden elinkeinoelämää siten, että syntyy elinvoimaista, eri alueille soveltuvaa verkottunutta yritystoimintaa. Alueiden kuntarajat ylittävän suunnittelun ja ohjauksen tavoitteena on siirtyä kuntien välisestä kilpailusta maakunnalliseen kumppanuuteen ja yhteistoimintaan. Toimivan strategian luominen edellyttää elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja yritystoiminnan kehittämistarpeiden tuntemusta sekä julkisen sektorin sitoutumista toimintaedellytysten kehittämiseen. Kokonaisvaltaisessa kehittämisessä voidaan hyödyntää toimintaympäristöprofiili-työkalua. Toimintaympäristön tietojärjestelmän luominen edistää kuntarajat ylittävän tiedon hyödyntämismahdollisuuksia kokonaisvaltaisessa kehittämisessä ja eri osapuolten välisessä yhteistoiminnassa. Yritystoiminta tarvitsee erityisesti verkottumisen ja sijoittumisen tueksi keskitettyjä tietojärjestelmäpalveluita kunta- ja toimijakohtaisten erillisjärjestelmien rinnalle. Myös maankäytön, infrastruktuurin ja joukkoliikennepalveluiden suunnittelu sekä alueellisten toimintaedellytysten kehittäminen edellyttävät kuntarajat ylittävät tiedon hallintaa. Järjestelmän tavoitteena on edistää ja helpottaa yritysverkostojen muodostumista ja kehittymistä, edistää ja helpottaa yrityksiä niiden sijoittumiskysymyksissä, tehostaa kuntarajat ylittävää suunnittelua sekä helpottaa rakentajien ja kiinteistöyhtiöiden ja -sijoittajien toimintaa. Toimintaympäristön tietojärjestelmän tulisi olla toiminnallisesti kevyt, olemassa oleviin tietokantoihin perustuva järjestelmä, joissa tietoa ei tallenneta uudelleen. Järjestelmä voidaan toteuttaa osina, jolloin maankäyttöön ja yritystoimintaan liittyvät toiminnot ovat keskeisimmät. Keskeisimmät osapuolet kehitystyössä ovat kuntien maankäytön ja infrastruktuurin suunnittelijat sekä yritys- ja elinkeinopalveluiden tuottajat. Kuntarajat ylittävä, maakunnallinen järjestelmä luo alueellista kilpailuetua osittainkin toteutettuna (esim. portaalihanke). Vuosaaren sataman ja logistiikka-alueen toiminnalliselta suunnittelulta on edellytettävä, että satamaan sijoittuvien toimijoiden ja toimintaympäristövaateiden pitää läheisesti tukea sataman roolia ja toisiaan. Nopea läpimenoaika ja tehokas alueen ja sen tilojen käyttö ovat keskeisiä toiminnallisia tavoitteita. Sataman roolia ja tavoitteistoa tukevat mm. seuraavat toimenpiteet: Sataman välttämättömien perustoimintojen jälkeen vapaat yritysalueen toimijat ja tilat tulee suunnata harkiten toimimaan tehokkaasti kokonaisuutta hyödyntäen. Sijainnin satamassa pitää tuottaa erityistä lisäarvoa verratessa sijaintia kehä III/IV:n alueeseen. Tyhjien suuryksiköiden osuutta ja kiertoa on tehostettava viennin ja tuonnin tasapainoisuutta kehittäen niin sataman ulko- kuin sisäpuolellakin. Ulkopuolella edellytetään vientiin ja tuontiin liittyvien toimijoiden sijoittumista keskitetysti läheisille alueille ja sisäpuolella soveltuvaa toimijarakennetta. Raideliikenteessä toiminnan on painotuttava kokojuniin sisämaanterminaalia hyödyntäen. Tiekuljetukset on ajoitettava ja ohjattava tarkasti tarpeen mukaisesti. Tehokas ja menestyvä satama tarvitsee niin meriliikenteessä kuin maaliikenteessäkin mahdollisimman hyvän tasapainon viennissä ja tuonnissa. Sisämaan puolella tasapainon ratkaisevat palveltavat asiakkaat ja asiakassegmentit sekä näiden yhteensopivuus. Sataman yritysalueen profiloitumisella pitäisi myös tukea tätä synergiaa. Vapaa ja kontrolloimaton markkinahakuinen sijoittuminen voi johtaa tasapainon heikentymiseen, varsinkin kun toimintatilat ovat kuitenkin niukkuustekijä. Yritysten sijoittumisessa on pidettävä erityinen huoli sijoittumisen kokonaisohjauksen säilymisestä: kysyntä ei saisi ohjata tarjontaa. Vuosaari - Uudenmaan logistinen mahdollisuus (Vuolog) : 11

13 Kehä III - IV:n vaikutusalue eli Kehä III:lta pohjoiseen ulottuva Vantaan, Tuusulan, Keravan ja Järvenpään kuntien alueelle painottuva seutu on keskeisin logistinen toiminta- ja kehittämisalue Vuosaaren sataman näkökulmasta. Aluetta pitää kehittää kokonaisuutena, jossa toimijoiden muodostama palvelutarjonta- ja alihankintaverkosto tukee kaupan ja teollisuuden toimintaedellytyksiä. Alueen tulee palvella pääkaupunkiseudun ja muun Uudenmaan ohella koko valtakuntaa tukijalkanaan lentoaseman ja uuden sataman luomat rahtiliikenteen mahdollisuudet. Näitä tavoitteita tukevat seuraavat toimenpiteet: Edullisen ja osaavan työvoiman saatavuus on turvattava henkilöstön olosuhteita (asuminen) ja henkilöliikennepalveluita (henkilöauto ja joukkoliikenne) parantaen. Lentokentän lähialueet suunnataan lentorahtitoimintaan. Eteläiset alueet suunnataan tavaraliikenteen terminaaleille ja logistiikkakeskuksille, joiden päämarkkinat ovat Kehä III:n sisäpuolella. Kehä IV:n alueet (Vantaa ja Tuusulan Focus) keskitetään lisäarvoa tuottavalle logistiselle palvelutuotannolle kytkemällä ne tiiviisti yhteen Aviapolis-alueen ja lentokenttäpalveluiden tarpeisiin. Pohjoiset alueet soveltuvat toiminnalle, jossa päämarkkinat ovat kautta Suomen. Järvenpään metalliklusterin toimintaedellytyksiä parannetaan luomalla edellytyksiä alihankintateollisuuden kasvulle lähialueilla ml. Jokelan pienteollisuusalue sekä parantaen teknistä koulutusta ja poikittaisyhteyksiä. Lahdenväylän lähialueet soveltuvat korkean teknologian vientitoimintaan hyvien satamaja lentoliikenneyhteyksien takia. Keravan ja Tuusulan seudulla on mahdollisuudet muodostua Vuosaaren sataman rautatieliikenteen sisämaaterminaalin sijaintipaikaksi. Hakkilan aluetta tulee kehittää sijaintinsa takia Vuosaaren satamaa täydentävänä toiminta-alueena eräänlaisena maantieliikenteen sisämaanterminaalina. Liikenneinfrastruktuurin osalta erityisesti tieverkostoa tulee parantaa pääväylillä (Kehä III) puuttuvilla poikittaisilla yhteyksillä (Kehä IV ja pohjoisempi yhteys Lahdenväylältä Hämeenlinnan väylälle). Alueen tieyhteys satamaan on erityisesti pidettävä erittäin sujuvana. Vaarallisten aineiden ja erikoiskuljetusten reitit on keskeinen kehittämiskohde Vantaan alueella. Tieliikenteen terminaalipalveluita ja varastojen lisäarvopalveluita tulee kehittää. Kierrätys- ja jätepalveluita tulee parantaa logistiikkakeskusten tarpeisiin. Toimitila- ja tonttitarjontaa pitää kehittää nopeasti reagoivaksi ja joustavaksi. Riihimäki-Hyvinkään aluetta tulee jatkossakin kehittää kokonaisuutena, jossa hyödynnetään alueen keskeinen sijainti koko Suomen mittakaavassa. Keskeisen sijaintinsa ansiosta alue on potentiaalinen sijoittumiskohde sekä sellaisille yrityksille, joilla on vain yksi logistinen toimipiste (esim. keskusvarasto tai lähettämö) että tilaa vievän kaupan yksiköille. Raskas ja tilaa vievä teollisuus on nähtävä alueellisena mahdollisuutena. Näitä tavoitteita tukevat seuraavat toimenpiteet: Alueen elinkeinorakenteen vahvistaminen nykyistä klusteriajattelua (nosto- ja siirtolaitevalmistus, raskas metalliteollisuus, logistiset palvelut, kierrätys- ja jätehuoltopalvelut) syventäen ja laajentaen Erityisesti on kehitettävä sellaisia alihankintaja sopimusvalmistuspalveluita, jotka tukevat logistiikkakeskittymän syntyä (esim. intermo- 12 : Vuosaari - Uudenmaan logistinen mahdollisuus (Vuolog)

14 daali- ja rautatiekuljetuksiin liittyvät huoltoja kunnossapitopalvelut). Kierrätyksen osalta mahdollisuuksia tarjoavat sekä logistiikan että materiaalinkäsittelyn hallinta. Logististen palveluiden osalta Vuosaaren sataman toimintaa täydentävän sisämaanterminaalin sijoittumisen edistäminen Riihimäelle. Tämä on alueelle merkittävä mahdollisuus, johon tulee panostaa aktiivisesti. Toimintaedellytysten osalta klustereita palvelevien alihankinta- ja sopimusvalmistusyritysten sijoittumisen edistäminen alueelle (erityisesti toimitilatarjontaa kehittämällä) Liikenneinfrastruktuurin osalta tieverkoston kehittäminen (Järvenpää - Hyvinkää-yhteys, radanvarsitien parantaminen (itäinen ohikulkutie)) sekä ns. Riihimäen eteläinen kehää vt 3:lta kt 54:lle (Orilammen orsi), mikäli sisämaanterminaali sijoitetaan alueelle Henkilöstön olosuhteiden osalta erityisesti tontti- ja asuntotarjonnan kehittäminen hyvien yhteyksien päässä Mäntsälän aluetta tulee kehittää uutena teollisuuskeskittymänä ja kuljetusten solmukohtana (mm. olemassa olevien ja laajennettavien klustereiden pää- ja alihankkijaverkostot, suuret maantiekuljetusterminaalit, tuonti- ja vientitoiminta, varastot ja näitä täydentävät lisäarvopalvelut). Näitä tavoitteita tukevat seuraavat toimenpiteet: Alueen elinkeinorakenteen vahvistaminen nykyistä teollista perinnettä (metalli, rakentaminen, kuljetus) syventäen ja laajentaen sekä jalostusarvoa nostaen. Erittäin tärkeä kehittämiskohde on alihankintaverkostojen kehittäminen ja verkottuneisuuden ja klusteritoiminnan syventäminen ja laajentaminen metalli-, rakennus- ja kuljetusklustereista mm. huolto- ja kunnossapito- sekä meriklustereihin Vuosaaren sataman toimintaa täydentämään Uusileimaisten ja lisäarvoa tuottavien logististen palveluiden sijoittumisen edistäminen alueelle (esim. tilaa vievien kausituotteiden valmistus ja tuonti sekä kierrätys- ja jätehuoltopalvelut) Työvoiman osalta ammatillisen osaamisen suuntaaminen tukemaan alueen kehittyvää elinkeinorakennetta ja työvoiman saatavuuden parantaminen asuntotonttitarjontaa lisäämällä. Toiminnan puitteiden osalta toimitilatarjonnan ja tietoverkkojen ja -liikenteen kehittäminen erityisesti PK-yritystoimintaa ja verkostoitumista tukemaan. Henkilöliikenteessä raideliikenteen osalta riittävän junaliikennetiheyden varmistaminen. Uudenmaan logistisen kilpailukyvyn uhkatekijät Uudenmaan logistisen kilpailukyvyn kehittymisen kannalta suurimmiksi uhkiksi voidaan nostaa seuraavat tekijät: Liikennehankkeiden toteuttamisen viivästyminen (erityisesti kehäväylät ja poikittaisyhteydet) Osaavan työvoiman puute (erityisesti teollisuus- ja logistiikkatoimialoilla) Teknologisen osaavuuden ja valmiuksien puute Elinkeinorakenteen hajautuminen ja vahvojen osaamisklustereiden heikkeneminen Kuntien välisen strategisen ja operatiivisen tason yhteistyö sekä riittämättömät puitteet yhteistoiminnan kehittämiselle Henkilöstön olosuhteet (erityisesti asuminen ja työmatkaliikenne) Vuosaaren sataman mahdollisimman hyvien toimintaedellytysten takaamiseksi tulisi suunnitteluvaiheessa pitää erityistä huolta sataman yritysalueen ja satamaa ympäröivien logistiikka-alueiden (erityisesti Kehä III - Kehä IV-alueet) toimintojen yhteensovittamisesta ja lisäarvon tuottamisesta satamatoiminnan näkökulmasta. Vuosaari - Uudenmaan logistinen mahdollisuus (Vuolog) : 13

15 1 Johdanto Uudenmaan seudulla on kehitetty tavaraliikennettä ja logistiikkaa usean vuoden ajan. Logistiikan roolia ja kehittämismahdollisuuksia Etelä-Suomen maakunnissa on tarkasteltu mm. jokin aika sitten päättyneessä Etelä-Suomen InnoElli-ohjelman LOLLI-hankkeessa. Hankkeen pohjalta on Uudenmaan alueella herännyt tarve kehittää maakunnan logistista asemaa entistä aktiivisemmin. Vuosaareen rakennettava uusi satama aloittaa toimintansa suunnitelmien mukaan vuonna Vuosaaren sataman myötä avautuu uusia mahdollisuuksia alueen logistisen kilpailukyvyn lisäämiseksi. Samalla satamaa ympäröivien alueiden oikein suunniteltu palvelutarjonta täydentää sataman palveluita ja lisää näin sataman kilpailukykyä. Vuosaari Uudenmaan uusi logistinen mahdollisuus -hankkeen tavoitteena on selvittää mitä mahdollisuuksia ja edellytyksiä uusi satama tarjoaa seudun elinkeinoelämälle. Hankkeen avulla pyritään lisäämään Suomessa ja erityisesti Uudellamaalla sekä Vuosaaren sataman vaikutusalueilla toimivien yritysten kilpailukykyä ja parantamaan niiden toimintaedellytyksiä. Hankkeen tavoitteena on osoittaa kehittämiskeinot ja -toimenpiteet, joilla voidaan vaikuttaa Vuosaaren sataman ja sen vaikutusalueen logistiseen kilpailukykyyn lisätä yhteistyötä maankäytön suunnittelun, yritysten ja muiden toimijoiden välillä. Lisäksi hankkeessa selvitetään muuttuvien materiaalivirtojen paineet liikenneväylien kehittämiselle. Työn päätason vaiheistus on esitetty seuraavassa kuvassa. Vuosaaren sataman vaikutukset logistiikkaan ja Vuosaaren sataman vaikutukset logistiikkaan ja alueiden kilpailukykyyn alueiden kilpailukykyyn Maankäytö Maankäytön suunnittelun tarjoamat mahdollisuudet ja sille asetetut edellytykset yritysten sijoittumisen ohjaamisessa Muuttuvien materiaalivirtojen paineet liikenneväylien/- järjestemienkehittämiselle järjestelmien Toimenpidesuositukset Toimenpidesuositukset Kuva 1 Työn etenemisprosessi Hankkeen tuloksena on kehittämis- ja jatkotoimenpidesuositukset Vuosaaren sataman ja Uudenmaan vaikutusalueen toimintaympäristön logistisen kilpailukyvyn kehittämiseksi ja yhteistyön lisäämiseksi maankäytön suunnittelun, yritysten ja muiden toimijoiden välillä. 14 : Vuosaari - Uudenmaan logistinen mahdollisuus (Vuolog)

16 2 Vuosaaren satama 2.1 Yleiskuvaus Vuosaaren sataman ja sataman liikenneyhteyksien rakentaminen aloitettiin vuonna Satama ja sen liikenneyhteydet on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2008 lopussa. Vuosaaren satamaan siirretään nykyiset tavarasatamatoiminnot Länsisatamasta ja Sörnäisten satamasta (kuva 2). Kuva 2 Vuosaaren sataman sijainti (Lähde: Vuosaaren sataman yritysalueen toiminnallinen ja kaupallinen suunnitelma 2003 (Helsingin satama, Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, Realprojekti Oy, Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy)) Satamasta rakennetaan nykyaikainen suuryksiköissä kuljetettavan tavaran satama, jonne on korkeatasoiset tie- ja raideliikenneyhteydet. Käytännössä suuryksiköillä tarkoitetaan kontteja, rekkoja, perävaunuja ja lauttavaunuja. Vuosaaren satama palvelee sekä peräportin kautta lastattavia roroaluksia että nosturin avulla lastattavia lolo-aluksia (kuva 3). Kaiken kaikkiaan sataman alueelle arvioidaan tulevan noin työpaikkaa, joista on satama-alueella. Sataman toiminnot on pyritty suunnittelemaan mahdollisimman tehokkaiksi, ja tavarat viipyvät satamassa lyhyimmillään vain muutaman tunnin. Sataman laskennallinen kapasiteetti on 12 miljoonaa tonnia yksiköityä kappaletavaraa vuodessa. Vuosaaren satama rakennetaan 153 hehtaarin alueelle entisen telakan paikalle. Lisäksi sataman yhteyteen tulee noin 75 hehtaarin logistiikka- ja työpaikka-alue yrityksille. Vuosaari - Uudenmaan logistinen mahdollisuus (Vuolog) : 15

17 Kuva 3 Vuosaaren satama-alueen yleissuunnitelma (Lähde: 16 : Vuosaari - Uudenmaan logistinen mahdollisuus (Vuolog)

18 Satama-alue jakaantuu kolmeen osaan: satamatoiminnan alue, siihen liittyvä terminaalirakennusten alue ja julkinen alue, Satamatoiminnan alue on suljettu ja aidattu alue, ja kulku sinne tapahtuu vain vartioitujen porttien kautta (A- ja B-portit). Sataman ja siihen liittyvän terminaalialueen rajat näkyvät kuvassa 4. Julkinen alue on kaikille vapaa alue ilman rajaavia aitoja. Tälle alueelle on tarkoitus sijoittaa kaikki sellaiset yritysalueen toiminnot, jotka on kohdistettu yritysten asiakkaille ja muille ulkopuolisille. Esimerkiksi tuotanto- ja varastotoimintojen alue on luonteeltaan julkista. Kuva 4 Vuosaaren sataman logistiikka-alue (Lähde: Kehittämisraportti 2004, Helsingin satama (Realprojekti Oy, Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy, Suunnittelukeskus Oy)) Vuosaari - Uudenmaan logistinen mahdollisuus (Vuolog) : 17

19 Logistiikka-alue on tarkoitus varata yksinomaan sellaisille yrityksille ja toiminnoille, jotka liittyvät kiinteästi sataman toimintaan. Kehittämisen tavoitteeksi on asetettu sellaisen toiminta- ja yritysmixin kerääminen, joka toiminnallisesti tuottaa sataman asiakkaille lisäarvoa, saa erityistä hyötyä satamatoiminnasta ja alueella toimivista muista samaan alaan liittyvistä toimijoista sekä sataman liikenneyhteyksistä ja sijainnista pääkaupungin alueella suurten kuluttajaryhmien ja työvoimareservien läheisyydessä. Logistiikka-alueen toiminnallisen ratkaisun mukaan aluerakenteen tulee voida joustavasti muuttua tilanteen mukaan toimintojen kehittyessä ja yritysten toimintojen laajentuessa ja muuttuessa. 2.2 Helsingin sataman tavaraliikennevirrat Helsingin satama on Suomen tärkein kappaletavarasatama. Helsingin sataman osuus koko Suomen kappaletavaran viennistä oli 51 % ja tuonnista 44 % vuonna Sataman viennistä paperin sekä mekaanisen metsäteollisuuden tuotteiden osuus on noin 16 %. Tuonnissa kappaletavaran lisäksi merkittäviä tavaralajeja ovat kivihiili ja koksi (ryhmä muut), öljytuotteet sekä metallituotteet. Helsingin sataman tuonti tavaralajeittain vuonna Helsingin sataman vienti tavaralajeittain vuonna öljytuotteet kappaletavarat kemikaalit elintarvikkeet metallituotteet muut paperi selluloosa, jätepaperi öljytuotteet mek. metsäteol. tuotteet kappaletavara muut Kuva 5 Tavaralajit tuonnissa ja viennissä Helsingin satamassa (Merenkulkulaitos 2004) Yksiköidyn tavaran volyymien kehitys on ollut melko voimakasta vuodesta 1999 saakka. Viimeisen viiden vuoden aikana ovat yksiköidyn tavaran tonnimäärät Helsingin satamassa kasvaneet yli 30 %. Helsingin tavarasatamissa (Länsisatama, Sörnäisten satama) oli rautatiekuljetusten osuus vuonna 2002 viennissä 18 % ja tuonnissa 4 %. Rautatien osuuteen vaikuttaa voimakkaasti kuljetusetäisyys satamasta. Uudellemaalle tehtävät kuljetukset, joiden osuus on tavarasatamien viennissä 36 % ja tuonnissa 61 %, tehdään käytännössä kokonaisuudessaan kumipyörillä. Junakuljetusten osuus on Uudenmaan ulkopuolelle suuntautuvissa kuljetuksissa tuonnissa 7-33 % ja viennissä % riippuen etäisyysvyöhykkeestä. Yli puolet kaikista nykyisistä junakuljetuksista on vyöhykkeeltä Turku-Tampere-Jyväskylä-Kouvola-Imatra tapahtuvaa vientiä. Yli 500 km:n etäisyydeltä tulevista kuljetuksista kaksi kolmasosaa on junakuljetuksia, mutta volyymit ovat pienet. (VUOLI 2003). 18 : Vuosaari - Uudenmaan logistinen mahdollisuus (Vuolog)

20 Taulukko 1 Helsingin tavarasatamien kuljetusten suuntautuminen ja kulkumuotojen työnjako vuonna (VUOLI 2003) TUONTI VIENTI Vyöhyke Juna Auto YHT Juna Juna Auto YHT Juna 1000tn 1000tn 1000tn % 1000tn 1000tn 1000tn % 1-4 Uusimaa % % 5 TKU-TRE-JYV-KV-IMT % % 6 SK-KUO-JNS % % 7 OL-KM % % YHTEENSÄ % % 2.3 Helsingin sataman tiekuljetukset Helsingin tavarasatamiin saapuvista tiekuljetustonneista 23 % ja raskaista ajoneuvoista 46 % tulee Kehä III:n vaikutusalueen sisäpuolelta. Vastaavasti tavarasatamista lähtevistä kuljetuksista 53 % tonneista ja 57 % raskaista ajoneuvoista jää Kehä III:n vaikutusalueen sisäpuolelle. Sektoreittain tarkasteltuna Helsingin tavarasatamien vahvimmat virrat suuntautuvat Tampereen sekä Lahden sektoreille. Kuva 6 Helsingin satamiin suuntautuvat tiekuljetukset pääkaupunkiseudulla Vuosaari - Uudenmaan logistinen mahdollisuus (Vuolog) : 19

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Tuusulalla on keskeinen sijainti Tuusula on yksi pääkaupunkiseudun kehyskunnista eli KUUMA-kunnista

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY TAVOITE - LOGISTIIKAN TEHOKKUUDEN JA KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN Tarvitaan vahvempia ja tehokkaampia keskittymiä logistiikan kansainvälisen

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

PortNetin vaikuttavuuden arviointi

PortNetin vaikuttavuuden arviointi PortNetin vaikuttavuuden arviointi FITS-kevättapaaminen 10.4.2003 Raine Hautala & Pekka Leviäkangas 10.4.2003 PortNet > Kansallinen merenkulun tavaraliikenteen eri osapuolia palveleva sovellus > PortNet-palvelulla

Lisätiedot

Seutulogistiikan kilpailutekijät. Jari Jokinen INLONU06A2

Seutulogistiikan kilpailutekijät. Jari Jokinen INLONU06A2 Seutulogistiikan kilpailutekijät Jari Jokinen INLONU6A Työ käsittelee seutulogistiikan kilpailutekijöitä. Työn tavoite on tutkimustulosten perusteella verrata (benchmarkata) Forssan seutua muihin, ottaa

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla

Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla 29.11.2013 Päivän ohjelma 9:00 Tilaisuuden avaus 9:10 Toimintaympäristö muuttuu alan yleiset trendit ja globaalit ilmiöt Maakuntakaava ja liikennejärjestelmäsuunnitelma

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa:

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa: Yksikkö Kuhmossa..2006 Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A 90100 OULU Viite: Pohjois-Pohjanmaan liiton esittämä lausuntopyyntö Asia: LAUSUNTO POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIAN JA LOGISTIIKAN

Lisätiedot

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja niiden toimintaympäristö Lapin satamat 1 Liikenneviraston

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi OHJELMA 9.00 Tilaisuuden avaus, yksikön päällikkö Janne Kojo, Uudenmaan ELY-keskus 9.15 Raskaan liikenteen taukopaikkojen

Lisätiedot

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto on monialainen liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä

Lisätiedot

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä?

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Tommi Mäkelä Tampereen teknillinen yliopisto RATA2010 Jyväskylä 26.1.2010 2 Esityksen kysymykset 1. Miksi tämä aihe? 2. Maailma vie, Suomi vikisee?

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services

SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services SEN ASEMOINTI 1 SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services 2 SE Mäkinen 2008 Finished Vehicle Logistics Markets, Services, Resources 3 SE Mäkinen 2008 Finished Vehicle Logistics

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus

Tiedotustilaisuus Tiedotustilaisuus 8.10.2009 Toimitusketjujen hallinnan KT-keskus OHJELMA Avaussanat, Toimitusketjujen hallinnan KT-keskuksen johtaja Heikki Ruohomaa HAMKin Forssan yksikön logistiikan ja toimitusketjujen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti Vertailu I-II nelj. 2010 vs. I-II nelj. 2009 Liikevaihto Palkkasumma Vienti %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Koko maa Koko maa Koko maa TOL BCD: Koko teollisuus I-II nelj. yhteensä

Lisätiedot

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset 22.3.2010 Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla

Lisätiedot

Yritysten sähköinen saavutettavuus Pori-Helsinki yhteysvälin työseminaari Huittinen

Yritysten sähköinen saavutettavuus Pori-Helsinki yhteysvälin työseminaari Huittinen Yritysten sähköinen saavutettavuus Pori-Helsinki yhteysvälin työseminaari Huittinen 18.11.2016 Sisältö Avoimen datan käsitteitä ja tulevaisuuden näkymiä Sähköisten tietovarantojen hyödyntäminen Satakannan

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

HYVÄN TILAN AVAIMET. Opas toimivan logistiikka- ja varastotilan hankintaan

HYVÄN TILAN AVAIMET. Opas toimivan logistiikka- ja varastotilan hankintaan HYVÄN TILAN AVAIMET Opas toimivan logistiikka- ja varastotilan hankintaan Logistiikka- ja varastotilalle asetetaan nykyisin paljon vaatimuksia. Tilaratkaisuja kartoitettaessa onkin tärkeää miettiä liiketoimintaa

Lisätiedot

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset 2 Liikenne kasvavassa kaupungissa Helsinki kasvaa, liikenne lisääntyy Helsinki ja Helsingin seutu kasvavat voimakkaasti. Helsingin väkiluvun

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tekes 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Hannu Kemppainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liitto The Regional Council of Päijät-Häme

Päijät-Hämeen liitto The Regional Council of Päijät-Häme Päijät-Hämeen liitto The Regional Council of Päijät-Häme Alueelliset kehitysnäkymät 2/2016 Aika 26.9.2016, kello 8.30 12.00 Paikka FellmanniCampus, Kirkkokatu 27, Lahti Juha Hertsi Kommenttipuheenvuoro

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Lapin kuntapäivä 24.9.2013 Pirkka Salo Lapin Yrittäjät 1 UUSI LAPIN YRITTÄJÄT 1.1.2014 alkaen 21 paikallisyhdistystä 3200 jäsenyritystä lähes 200 luottamushenkilöä

Lisätiedot

Johdatus elinkeinostrategiaprosessiin

Johdatus elinkeinostrategiaprosessiin Johdatus elinkeinostrategiaprosessiin Urpo Laakkonen Harri Kivelä Elinkeinostrategiaseminaari 1 Johdattelevia kysymyksiä strategiaprosessiin Mitä tavoittelemme? Minkä haasteen edessä olemme? Mistä pitäisi

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007 Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa Pentti Ruutikainen 29.11.2007 040107 0 Raportit 1. Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka Yrityshaastattelut - Suomen reitin ja vaihtoehtoisten

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 2.2.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yritysten toimintaympäristön Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

TKL -LEX TEKNISEN KAUPAN TIETOPALVELU

TKL -LEX TEKNISEN KAUPAN TIETOPALVELU TKL -LEX TEKNISEN KAUPAN TIETOPALVELU Ennakoivaa säädöstietoa liiketoiminnan tarpeisiin TKL -LEX yritysjohdolle myynnistä vastaaville markkinoinnista vastaaville asiantuntijoille Teknisen kaupan yritysten

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA OPTIMAALINEN SIJAINTI PÄÄKAUPUNKI- ALUEELLA Tampereen Kehä lll

Lisätiedot

Fingrid Oyj Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Näkökulmia urakoitsijan laadunhallintaan 19.5.2016 / Kimmo Honkaniemi, Mikko Luoma

Fingrid Oyj Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Näkökulmia urakoitsijan laadunhallintaan 19.5.2016 / Kimmo Honkaniemi, Mikko Luoma Fingrid Oyj Omaisuuden hallinnan teemapäivä Näkökulmia urakoitsijan laadunhallintaan 19.5.2016 / Kimmo Honkaniemi, Mikko Luoma Näkökulmia urakoitsijan laadunhallintaan Esityksen sisältö Turvallisuus etulinjassa

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa.

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa. Lausuntotyön osasto Yksikkö 3 Verkostot & toissijaisuusperiaate EUROOPAN UNIONI Alueiden komitea Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Kysely Viimeinen

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA OPTIMAALINEN SIJAINTI PÄÄKAUPUNKI- ALUEELLA Tampereen Kehä lll

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot