Vuosaari - Uudenmaan logistinen mahdollisuus (Vuolog)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuosaari - Uudenmaan logistinen mahdollisuus (Vuolog)"

Transkriptio

1 Uudenmaan liiton julkaisuja C Uudenmaan liitto Vuosaari - Uudenmaan logistinen mahdollisuus (Vuolog)

2 Uudenmaan liiton julkaisuja C Vuosaari - Uudenmaan logistinen mahdollisuus (Vuolog) Hanna Pajunen-Muhonen Risto Hyppönen Hannu Pesonen Peter Löfgren Juha Heltimo Uudenmaan liitto 2005 Vuosaari - Uudenmaan logistinen mahdollisuus (Vuolog) : 1

3 Uudenmaan liiton julkaisuja C ISBN ISSN X (sid.) ISBN ISSN X (PDF) Ulkoasu: BNL Euro RSCG Kannen kuva: Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy Kannen piirros ja taitto: Arja-Leena Berg Erweko Painotuote Oy Helsinki kpl Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +358 (0) fax +358 (0) : Vuosaari - Uudenmaan logistinen mahdollisuus (Vuolog)

4 Esipuhe Julkishallinnon roolina on kaavoituksen ja infrastruktuurin kehittämisen kautta luoda toimintaedellytyksiä alueilla toimiville ja sinne sijoittuville yrityksille. Uudenmaan seudulla on pyritty kehittämään yritysten ja logistiikan toimintaedellytyksiä jo usean vuoden ajan. Vuosaaren sataman rakentamisen käynnistymisen myötä Uudenmaan alueella on herännyt tarve kehittää maakunnan logistista asemaa ja kilpailukykyä entistä aktiivisemmin. Vuosaari Uudenmaan logistinen mahdollisuus -hankkeen tavoitteena oli selvittää, mitä mahdollisuuksia uusi satama tarjoaa seudun elinkeinoelämälle. Vastaavasti haluttiin selvittää, mitä haasteita uusi satama asettaa satamaa ympäröiville alueille. Lähtökohtana oli hakea kehittämiskeinoja ja -toimenpiteitä, joilla voidaan lisätä yhteistyötä maankäytön suunnittelusta ja elinkeinotoiminnan kehittämisestä vastaavien tahojen, yritysten ja muiden toimijoiden välillä. Työn tilaajana on toiminut Uudenmaan liitto. Hankkeen rahoitukseen ovat osallistuneet Uudenmaan liiton lisäksi Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Tuusulan kunta, Mäntsälän Yrityskehitys Oy sekä liikenne- ja viestintäministeriö. Työtä on ohjannut Uudenmaan liiton logistiikkatyöryhmä, johon ovat kuuluneet Helena Winter, Uudenmaan liitto, Mikko Punakivi, Technopolis Oyj, Ritva Alatalo, Vantaa, Raimo Koskenkanto, Vantaa, Riina Hovi ja Pekka Pietiäinen, Hyvinkään Techvilla Oy, Lasse Laaksonen, Tuusula, Pekka Tikka, Mäntsälän Yrityskehitys Oy, Totti Salko, Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy, Maria Lindblom, Helsinki ja Tapani Rahkola, Vantaan kauppakamariosasto. Lisäksi ohjausryhmän työhön on osallistunut Jari Gröhn liikenne- ja viestintäministeriöstä. Työn projektipäällikkönä on toiminut Hanna Pajunen-Muhonen EP-Logistics Oy:stä ja työn toteutukseen ovat osallistuneet Risto Hyppönen Logisma Oy:stä, Hannu Pesonen ja Juha Heltimo Strafica Oy:stä sekä Peter Löfgren EP-Logistics Oy:stä. Hanke käynnistyi syyskuussa 2004 ja päättyi kesäkuussa Tässä hankkeessa on pyritty tarkastelemaan Uudenmaan logististen avainalueiden kehittämismahdollisuuksia monipuolisesti. Hankkeen tuloksena voitiin osoittaa Uudenmaan logistisen kehittämisen painopiste- ja avainalueet Vuosaaren sataman näkökulmasta. Näiden osalta laadittiin kehittämistoimenpidesuunnitelmat ja kuvattiin vaadittavat kehittämisratkaisut, jotka toimivat jatkossa toimenpidesuunnitelmina käytännön kehittämistyössä. Yhtenä hankkeen keskeisimpänä tuloksena oli hankkeen yhteydessä kehitetty toimintaympäristöprofiili, joka on uusi työkalu alueiden kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Toimintaympäristöprofiili osoittautui jo hankkeen aikana käyttökelpoiseksi menetelmäksi mm. alueiden kehittämisstrategioiden laadinnassa. Lisäksi toimintaympäristöprofiilin avulla voidaan edesauttaa kuntien maankäytön suunnittelusta ja elinkeinoelämän kehittämisestä vastaavien tahojen ja alueella toimivien ja sinne sijoittuvien yritysten välistä yhteistyötä. Työn yhteydessä on tehty kolme laajaa kyselytutkimusta, jotka on kohdistettu Uudenmaan kuntien maankäytön suunnittelusta ja elinkeinotoiminnan kehittämisestä vastaaville henkilöille ja Uudenmaan alueella toimiville yrityksille. Lisäksi työssä on haastateltu avainalueiden kuntien maankäytön suunnittelusta ja elinkeinotoiminnan kehittämisestä vastaavia henkilöitä ja järjestetty yksi asiantuntijaseminaari, johon osallistui kuntien, yritystoiminnan kehitysyhtiöiden, kiinteistösijoittajien, kauppa- ja teollisuusyritysten sekä logististen palveluyritysten edustajia. Vuosaari - Uudenmaan logistinen mahdollisuus (Vuolog) : 3

5 Eri osapuolten aktiivinen osallistuminen on ollut suurena apuna hankkeen toteutuksessa. Toivon tämän hankkeen osaltaan tukevan avautuvien mahdollisuuksien hyödyntämistä alueellisen logistiikan ja kilpailukyvyn jatkuvassa kehittämisessä yritysten ja julkisten tahojen yhteistyönä. Kehittämistoiminta edellyttää eri osapuolilta yhteistyön lisäksi runsaasti tahtoa ja voimavaroja - sekä innovatiivista asennetta kehittämiseen! Helena Winter Uudenmaan liitto Helsingissä kesäkuussa : Vuosaari - Uudenmaan logistinen mahdollisuus (Vuolog)

6 Uudenmaan liitto Nylands förbund Kuvailulehti Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +385 (0) fax +358 (0) Tekijä(t) Uudenmaan liitto, Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Tuusulan kunta, Mäntsälän Yrityskehitys Oy, liikenne- ja viestintäministeriö Nimeke Vuosaari - Uudenmaan logistinen mahdollisuus (Vuolog) Sarjan nimeke Uudenmaan liiton julkaisuja C Sarjanumero Sivuja ISBN Kieli, koko teos Tiivistelmä Julkaisuaika Liitteitä (sid.), (PDF) X suomi ISSN Yhteenveto Vuosaareen rakennettava uusi satama aloittaa toimintansa suunnitelmien mukaan vuonna 2008 ja sen myötä avautuu uusia mahdollisuuksia Uudenmaan alueen logistisen kilpailukyvyn lisäämiseksi. Samalla satamaa ympäröivien alueiden oikein suunniteltu palvelutarjonta täydentää sataman palveluita ja lisää näin sataman kilpailukykyä. Lähtökohtana tämän hankkeen käynnistämiselle on ollut tarve selvittää, mitä mahdollisuuksia ja edellytyksiä uusi satama tarjoaa seudun elinkeinoelämälle. Toisena taustalla vaikuttavana tekijänä oli tarve sellaisten uudentyyppisten toimintamallien ja työkalujen kehittämiseen, jotka ottavat kokonaisvaltaisesti huomioon yritysten toimintaympäristön ja -edellytysten kehittämisvaateet. Hankkeen avulla pyritään lisäämään Suomessa ja erityisesti Uudellamaalla sekä Vuosaaren sataman vaikutusalueilla toimivien yritysten kilpailukykyä ja parantamaan niiden toimintaedellytyksiä. Hankkeen tavoitteena on ollut sellaisten kehittämiskeinojen ja -toimenpiteiden osoittaminen, joilla voidaan vaikuttaa Vuosaaren sataman ja sen vaikutusalueen logistiseen kilpailukykyyn sekä lisätä yhteistyötä maankäytön suunnittelun, yritysten ja muiden toimijoiden välillä. Lisäksi hankkeessa selvitettiin muuttuvien materiaalivirtojen paineet liikenneväylien kehittämiselle. Raportin laatija Hanna Pajunen-Muhonen, Risto Hyppönen, Hannu Pesonen, Peter Löfgren, Juha Heltimo Avainsanat (asiasanat) Logistinen kilpailukyky, logistiikka, toimintaympäristöprofiili, Vuosaaren satama, yritysten sijoittuminen Huomautuksia Julkaisusta on myös verkkoversio kotisivuillamme Vuosaari - Uudenmaan logistinen mahdollisuus (Vuolog) : 5

7 Sisältö Tiivistelmä 8 1 Johdanto 14 2 Vuosaaren satama Yleiskuvaus Helsingin sataman tavaraliikennevirrat Helsingin sataman tiekuljetukset 19 3 Elinkeinorakenne ja yritysten sijoittuminen Uudenmaan alueella Elinkeinorakenne Teollisuus- ja varastorakenteminen 21 4 Logistiikan kehitystrendit 24 5 Toimintaympäristö kilpailukeinona Toimintaympäristötekijät Toimintaympäristön kysyntä ja tarjonta Yleiset yritysten sijaintiin vaikuttavat tekijät 29 6 Toimintaympäristöprofiili Lähtökohdat ja tavoitteet Rakenne Sisältö Toimintaympäristöprofiili kehittämisen työkaluna 36 7 Uudenmaan logistiset kehittämistarpeet ja -alueet Yleistä Toimintaympäristön kehittämistarpeet Kehittämisen painopistealueet 44 8 Maankäytön lähtökohdat ja haasteet Yleistä Avainalueiden maankäytölliset valmiudet Mäntsälä Riihimäki Hyvinkää Tuusula Kerava Vantaa 56 9 Vuosaaren sataman vaikutukset Uudenmaan liikenteeseen ja liikenneverkon kehittämistarpeeseen Vaikutukset liikenteeseen Vahvuudet ja mahdollisuudet Uhat ja haasteet 60 6 : Vuosaari - Uudenmaan logistinen mahdollisuus (Vuolog)

8 10 Uudenmaan logistisen toimintaympäristön kehittämisratkaisut Yleistä P1 Yritystoiminnan sijoittumisen yleiset suuntaviivat ja suositukset logistisesta näkökulmasta P2 Toimintaympäristön tietojärjestelmä P3 Vuosaaren satama- ja yritysalue P4 Kehä III IV:n vaikutusalueet P5 Riihimäki Hyvinkää alue P6 Mäntsälän (KAPULI) alue 67 Lähdeluettelo 70 LIITE 1 Kehittämistoimenpidepakettien hankekortit 71 LIITE 2 Uudenmaan toimintaympäristöprofiili 75 LIITE 3a Kehä III ja IV -avainalueen toimintaympäristöprofiili 81 LIITE 3b Riihimäki-Hyvinkää -avainalueen toimintaympäristöprofiili 87 LIITE 3c Mäntsälä-avainalueen toimintaympäristöprofiili 93 LIITE 4 Workshopin osallistujat 99 Vuosaari - Uudenmaan logistinen mahdollisuus (Vuolog) : 7

9 Tiivistelmä Tausta ja tavoite Yritysten ja toimintojen sijoittuminen liittyy saatavilla oleviin alueisiin ja toimitiloihin, mutta kunnallisen infrastruktuurin lisäksi toimintaympäristöltä edellytetään myös muiden toimintaedellytysten kehittämistä. Edistyksellinen toimintaympäristö ja hyvät logistiset toimintaedellytykset luovat perustan yritystoiminnan kilpailukyvylle. Vuosaareen rakennettava uusi satama aloittaa toimintansa suunnitelmien mukaan vuonna 2008 ja sen myötä avautuu uusia mahdollisuuksia Uudenmaan alueen logistisen kilpailukyvyn lisäämiseksi. Samalla satamaa ympäröivien alueiden oikein suunniteltu palvelutarjonta täydentää sataman palveluita ja lisää näin sataman kilpailukykyä. Lähtökohtana tämän hankkeen käynnistämiselle on ollut tarve selvittää, mitä mahdollisuuksia ja edellytyksiä uusi satama tarjoaa seudun elinkeinoelämälle. Toisena taustalla vaikuttavana tekijänä oli tarve sellaisten uudentyyppisten toimintamallien ja työkalujen kehittämiseen, jotka ottavat kokonaisvaltaisesti huomioon yritysten toimintaympäristön ja -edellytysten kehittämisvaateet. Hankkeen avulla pyritään lisäämään Suomessa ja erityisesti Uudellamaalla sekä Vuosaaren sataman vaikutusalueilla toimivien yritysten kilpailukykyä ja parantamaan niiden toimintaedellytyksiä. Hankkeen tavoitteena on ollut sellaisten kehittämiskeinojen ja -toimenpiteiden osoittaminen, joilla voidaan vaikuttaa Vuosaaren sataman ja sen vaikutusalueen logistiseen kilpailukykyyn sekä lisätä yhteistyötä maankäytön suunnittelun, yritysten ja muiden toimijoiden välillä. Lisäksi hankkeessa selvitettiin muuttuvien materiaalivirtojen paineet liikenneväylien kehittämiselle. Logistiset kehitystrendit muuttavat yritysten toimintaympäristövaateita Logistisessa toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset tuovat Suomen elinkeinoelämälle sekä haasteita että mahdollisuuksia. Yleiset logistiset toimintatavat muuttuvat ja yksittäisten yritysten keskinäinen kilpailu laajentuu toimitusverkostojen väliseksi. Kaikille markkina-alueille, asiakkaille ja tuoteryhmille ei voida soveltaa yhtä ja samaa toimintamallia. Toimitusketjut differentioituvat tarpeen mukaisesti lähinnä kysynnän ennustettavuuden ja toimituskustannusten perusteella. Asiakkaita segmentoidaan näiden tärkeyden eli toisin sanoen kannattavuuden perusteella. Differentiointi ja segmentointi merkitsevät, että logististen palveluiden tuottajien on pystyttävä tarjoamaan palvelutasoltaan ja hinnaltaan näihin soveltuvia erilaisia palveluita. Toiminnan keskittäminen, yrityskoon kasvattaminen ja yhteistoiminta kumppaneiden kanssa mahdollistaa mittakaavaedun hyödyntämisen niin tavaroiden kuin palveluidenkin tuotannossa, hankinnassa, markkinoinnissa ja myynnissä. Ydinosaamiseen keskittyminen vapauttaa resurssit oman erityisosaamisen ja voimavarojen hyödyntämiseen. Tämä lisää myös ketteryyttä liiketoiminnan muutostilanteissa sekä nopeutta pyrittäessä uusille markkina-alueille. Kilpailukykyinen toiminta verkostoissa edellyttää strategista ja läpinäkyvää yhteistoimintaa tärkeimpien kumppaneiden kanssa. Sähköiset liiketoimintatavat ja tietojen välitysmenetelmät ovat edellytys kilpailukykyiselle toiminnalle. Kehittämisen työkaluksi uusi toimintaympäristöprofiili-menetelmä Hankkeessa luotiin alueiden ja yritysten toimintaympäristön kokonaisvaltaiseen kehittämiseen tarkoitettu uusi suunnittelu- ja kehittämistyökalu; toimintaympäristöprofiili. Se selkiyttää laajan asiakokonaisuuden ja auttaa hahmottamaan kehittämisen painopistealueet. Toimintaympäristöprofiilin päätasot ovat markkinat, työvoima, elinkeinorakenne, hankintalähteet, toiminnan puitteet, liikenneinfrastruktuuri, logistiset palvelut, yrityspalvelut, henkilöliikenne, alueen imago sekä globaalin toimintaympäristön erityispiirteet. Toimintaympäristöprofiilia voidaan käyttää eri tarkastelualueilla toimintaympäristön ja sen osaalueiden nykytilan ja tavoitetilan kuvaamiseen 8 : Vuosaari - Uudenmaan logistinen mahdollisuus (Vuolog)

10 sekä kysynnän että tarjonnan näkökulmasta. Toimintaympäristöprofiili mahdollistaa erityyppisille alueille asetettavien toimintaympäristövaateiden ja -odotusten kuvaamisen eri yrityssegmenttien ja toimialaryhmien näkökulmasta. Vastaavasti profiililla voidaan kuvata eri alueiden toimintaympäristötekijöiden tarjonnalle riittävä perustaso. Toimintaympäristöprofiili edesauttaa maankäytön suunnittelun ja toimintaedellytysten kehittämisen (tarjonta) sekä yritysten sijoittumisen (kysyntä) välistä vuorovaikutusta ja mahdollistaa eri alueiden vertailun. Toimintaympäristöprofiilia voivat hyödyntää sekä toimintaympäristön ja alueiden suunnittelusta ja kehittämisestä vastaavat tahot että yritykset. Uudenmaan toimintaympäristön kehittämistarpeet Kehittämistarpeiden osalta korostuvat yleisellä tasolla työvoima, elinkeinorakenne sekä toiminnan puitteet. Koko Uudenmaan toimintaympäristöprofiilissa tavoitetila asettuu kaikkien päätason osa-alueiden osalta kehittyneelle tasolle. Yksittäisistä toimintaympäristötekijöistä korostuvat tärkeimpinä tietoverkot ja -liikenne, osaava työvoima, tieverkosto ja -kuljetuspalvelut, kysynnän tavoitettavuus, teknologinen osaavuus, kilpailuedellytykset, markkinoiden suuruus ja henkilöstön olosuhteet. Uudenmaan alueella on runsaasti alueellisia eroja toimintaympäristötekijöiden nykytilan ja tavoitetilan osalta. Yrityksen sijainti vaikuttaa voimakkaasti toimintaympäristöprofiiliin. Myös yrityskoko vaikuttaa toimintaympäristön kysyntäprofiiliin. Suurten yritysten vaateet toimintaympäristölle ovat korkeammalla kuin muiden, kun taas pienten ja keskisuurten yritysten edustajien mielestä nykytila on huonompi kuin suurten yritysten edustajien mielestä. Yrityksen toimiala vaikuttaa kehittämistarpeeseen; logistisissa palveluissa ja kaupassa korostuvat elinkeinorakenteen ja toimitilatarjonnan kehittämisen tarve, logistisissa palveluissa ja teollisuudessa osaava työvoima. Toimintaympäristön nykytilan ja tavoitetilan arviot riippuvat arviointitahosta. Yritykset arvioivat nykytilan huonommaksi ja tavoitetilan alhaisemmaksi kuin maankäytön suunnittelua ja elinkeinopalveluita edustavat kunnalliset tahot. Maankäytön valmiudet ja haasteet Vuosaaren sataman keskeisin vaikutusalue Uudellamaalla muodostuu valtateiden 3 ja 4 sekä pää- ja oikoratojen muodostamista liikennekäytävistä, joita yhdistää poikittaissuunnassa Kehä III ja valtatie 25. Myös Helsinki-Vantaan lentoaseman seutu sekä tulevan Kehä IV:n varsi on teollisuuden ja logistiikan kannalta merkittävää aluetta. Eri toimialojen sijainnissa on havaittavissa selviä muutossuuntia. Vaikka noin 60 % yrityksistä aikoo jatkaa toimintaansa nykyisellä sijaintipaikalla, niin kolmasosa aikoo laajentaa toimintaansa nykyisen sijaintipaikan ohella myös muualla. Osa yrityksistä ei voi laajentaa toimintaa nykyisellä sijaintipaikalla ja osa on siirtämässä toimintaansa osittain tai kokonaan muualle (10-15 % yrityksistä). Erityisesti logististen palveluyritysten osalta korostuu se, että toiminnan laajentaminen on mahdotonta nykyisellä sijaintipaikalla ja toimintaa ollaan siirtämässä kokonaisuudessaan muualle. Tontti- ja toimitilatarjonnan osalta yrityksistä suurin osa (1/3) tarvitsee valmiita toimintatiloja vuokrattavaksi. Vuokrattavien toimintatilojen tarve kasvaa voimakkaasti sisäkehille tultaessa ja tonttimaan tarve ulommille kehille mentäessä. Toimintaympäristön ja maankäytön tarjonnan osalta voidaan todeta, että vapaata tuotantotyyppistä toimitilaa on tarjolla niukasti koko alueella. Sen sijaan toimistotilaa on tarjolla kysyntää vastaavasti. Myös rakentamiskelpoista tonttimaata tai nopeasti tonteiksi kaavoitettavaa maata on tarjolla runsaasti ja suurillekin toimijoille on räätälöitävissä nopeasti sopiva toimipaikka. Uudenmaan eteläisissä osissa korostuvat vaatimukset toiminnan työpaikkavaltaisuudesta ja ympäristöllisistä tekijöistä. Pohjoisissa osissa on valmiuksia ottaa vastaan lähes kaiken tyyppistä yritystoimintaa. Vuosaari - Uudenmaan logistinen mahdollisuus (Vuolog) : 9

11 Vuosaaren sataman vaikutukset Uudenmaan liikenteeseen ja liikenneverkon kehittämistarpeisiin Satamaliikenteen siirtyminen Helsingin kantakaupungin alueelta Kehä III:n päähän parantaa satamayhteyksiä keskeisimpiin maaliikennesuuntiin tuntuvasti ja siirtää sataman tavaraliikennettä merkittävissä määrin Helsingin kantakaupungin ympäristöstä Kehä III:lle ja erityisesti sen itäosiin. Tavaraliikenteen määrä lisääntyy Kehä III:n itä- ja keskiosalla %, kun taas Kehä I:n länsiosissa kuorma-autoliikenne vähenee (noin 10 %). Vuoden 2010 ennustetilanteessa Vuosaaren satamasta Kehä III:lle suuntautuu noin ajon/vrk henkilö- ja pakettiautot mukaan lukien. Tällöin Kehä III:n keskiosa (Vantaankoski - Pakkala) ruuhkautuu merkittävästi, mikäli jakson parantamishankkeita ei ehditä toteuttaa sitä ennen. Ruuhkautuminen ei kuitenkaan erityisesti johdu satamaliikenteestä, vaan muun liikenteen kasvusta. Lisäksi valtateiden 3 ja 4 jaksojen ruuhkautuminen heti Kehä III:n pohjoispuolella saattavaa aiheuttaa myös satamaliikenteelle haittaa aamu- ja iltapäivähuippujen aikana. Myös muualla tieverkolla ruuhkat voivat aiheuttaa ajoittaisia haittoja sataman liikenteelle Pääkaupunkiseudun liikenteen ruuhkautuminen saattaa haitata koko alueen kehitystä ja ammattitaitoisen henkilöstön saatavuutta. Henkilöstön saatavuuden varmistamiseksi satamaan tulee toteuttaa myös riittävät joukkoliikenneyhteydet esimerkiksi jatkamalla metroa satama-alueelle. Työvoiman saatavuutta kehittyvälle Kehä III - Kehä IV-vyöhykkeelle tulee edistää varmistamalla alueelle riittävät seudulliset joukkoliikenneyhteydet. Satamatoimintojen keskittäminen vahvistaa kuljetusvirtoja, mikä yhdessä hyvän rautatieyhteyden kanssa parantaa rautatiekuljetusten kilpailuedellytyksiä. Satamatoimintojen keskittymien mahdollistaa myös uusien terminaaliratkaisujen kehittämisen. Erityisesti tämä tuo mahdollisuuksia uuden sisämaanterminaalin toteutumiselle, joka voisi nostaa rautatieliikenteen osuuden Vuosaaren sataman lähtevistä ja saapuvista kuljetuksista jopa 2-3-kertaiseksi nykyisestä. Sisämaanterminaaliratkaisulla pyritään ensisijaisesti lisäämään satamatoiminnan sujuvuutta siirtämällä kuljetusyksiköiden käsittelyä pois satama-alueelta erilliselle sisämaahan perustettavaan intermodaalikuljetusterminaaliin. Tällainen terminaali edellyttää rautatieyhteyden lisäksi korkeatasoista tieliikenneyhteyttä, joten terminaaliratkaisun yhteydessä on varmistettava myös tieliikenneyhteyden toteuttaminen ja kapasiteetin riittävyys. Uudenmaan alueella sisämaanterminaalin potentiaalisimmat sijoittumiskohteet ovat Kerava ja Riihimäki. Tavaraliikenteen siirtyminen raiteille vähentää tieliikenteen kuormitusta ja ympäristöhaittoja. Satamasta Tampereelle ja muualle länteen päin suuntautuva tavaraliikenne ja keskisen Uudenmaan tuotantoon ja logistiikkaan liittyvä yritystoiminta edellyttävät poikittaisten ja diagonaalisten yhteyksien (Kehä IV:n ja Hyvinkää - Järvenpää - tieyhteys) kiireellistä kehittämistä. Mikäli sataman rautatiekuljetukset kasvavat voimakkaasti, tulee varmistaa myös rautatieliikenteen kapasiteetin riittävyys sekä rataverkolla että satama-alueella. Uudenmaan logistisen toimintaympäristön kehittämisratkaisut Uudenmaan toimintaympäristön ja logistisen kehittämisen painopistealueiksi Vuosaaren sataman näkökulmasta voidaan nostaa kuusi kehittämiskokonaisuutta. Kaksi ensimmäistä kehittämistoimenpidepakettia liittyvät sijainnin hallintaan ja muut ovat alueellisia kehittämiskokonaisuuksia. Sijainnin hallinnan kehittämisen toimenpiteitä ovat yritystoiminnan sijoittumisen yleiset suuntaviivat ja suositukset logistisesta näkökulmasta toimintaympäristön tietojärjestelmä. Alueellisia kehittämistoimenpidekokonaisuuksia ovat Vuosaaren satama- ja yritysalue Kehä III IV:n vaikutusalueet Riihimäki Hyvinkää alue Mäntsälän (Kapuli) alue. 10 : Vuosaari - Uudenmaan logistinen mahdollisuus (Vuolog)

12 Yritystoiminnan sijoittumisen yleiset suuntaviivat ja suositukset logistisesta näkökulmasta luovat suuntaviivat ja ohjaavat alueen kokonaisvaltaista kehittämistä. Suositusten tulee pohjautua alueen yhteiseen strategiaan, jonka tavoitteena on profiloida alueiden elinkeinoelämää siten, että syntyy elinvoimaista, eri alueille soveltuvaa verkottunutta yritystoimintaa. Alueiden kuntarajat ylittävän suunnittelun ja ohjauksen tavoitteena on siirtyä kuntien välisestä kilpailusta maakunnalliseen kumppanuuteen ja yhteistoimintaan. Toimivan strategian luominen edellyttää elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja yritystoiminnan kehittämistarpeiden tuntemusta sekä julkisen sektorin sitoutumista toimintaedellytysten kehittämiseen. Kokonaisvaltaisessa kehittämisessä voidaan hyödyntää toimintaympäristöprofiili-työkalua. Toimintaympäristön tietojärjestelmän luominen edistää kuntarajat ylittävän tiedon hyödyntämismahdollisuuksia kokonaisvaltaisessa kehittämisessä ja eri osapuolten välisessä yhteistoiminnassa. Yritystoiminta tarvitsee erityisesti verkottumisen ja sijoittumisen tueksi keskitettyjä tietojärjestelmäpalveluita kunta- ja toimijakohtaisten erillisjärjestelmien rinnalle. Myös maankäytön, infrastruktuurin ja joukkoliikennepalveluiden suunnittelu sekä alueellisten toimintaedellytysten kehittäminen edellyttävät kuntarajat ylittävät tiedon hallintaa. Järjestelmän tavoitteena on edistää ja helpottaa yritysverkostojen muodostumista ja kehittymistä, edistää ja helpottaa yrityksiä niiden sijoittumiskysymyksissä, tehostaa kuntarajat ylittävää suunnittelua sekä helpottaa rakentajien ja kiinteistöyhtiöiden ja -sijoittajien toimintaa. Toimintaympäristön tietojärjestelmän tulisi olla toiminnallisesti kevyt, olemassa oleviin tietokantoihin perustuva järjestelmä, joissa tietoa ei tallenneta uudelleen. Järjestelmä voidaan toteuttaa osina, jolloin maankäyttöön ja yritystoimintaan liittyvät toiminnot ovat keskeisimmät. Keskeisimmät osapuolet kehitystyössä ovat kuntien maankäytön ja infrastruktuurin suunnittelijat sekä yritys- ja elinkeinopalveluiden tuottajat. Kuntarajat ylittävä, maakunnallinen järjestelmä luo alueellista kilpailuetua osittainkin toteutettuna (esim. portaalihanke). Vuosaaren sataman ja logistiikka-alueen toiminnalliselta suunnittelulta on edellytettävä, että satamaan sijoittuvien toimijoiden ja toimintaympäristövaateiden pitää läheisesti tukea sataman roolia ja toisiaan. Nopea läpimenoaika ja tehokas alueen ja sen tilojen käyttö ovat keskeisiä toiminnallisia tavoitteita. Sataman roolia ja tavoitteistoa tukevat mm. seuraavat toimenpiteet: Sataman välttämättömien perustoimintojen jälkeen vapaat yritysalueen toimijat ja tilat tulee suunnata harkiten toimimaan tehokkaasti kokonaisuutta hyödyntäen. Sijainnin satamassa pitää tuottaa erityistä lisäarvoa verratessa sijaintia kehä III/IV:n alueeseen. Tyhjien suuryksiköiden osuutta ja kiertoa on tehostettava viennin ja tuonnin tasapainoisuutta kehittäen niin sataman ulko- kuin sisäpuolellakin. Ulkopuolella edellytetään vientiin ja tuontiin liittyvien toimijoiden sijoittumista keskitetysti läheisille alueille ja sisäpuolella soveltuvaa toimijarakennetta. Raideliikenteessä toiminnan on painotuttava kokojuniin sisämaanterminaalia hyödyntäen. Tiekuljetukset on ajoitettava ja ohjattava tarkasti tarpeen mukaisesti. Tehokas ja menestyvä satama tarvitsee niin meriliikenteessä kuin maaliikenteessäkin mahdollisimman hyvän tasapainon viennissä ja tuonnissa. Sisämaan puolella tasapainon ratkaisevat palveltavat asiakkaat ja asiakassegmentit sekä näiden yhteensopivuus. Sataman yritysalueen profiloitumisella pitäisi myös tukea tätä synergiaa. Vapaa ja kontrolloimaton markkinahakuinen sijoittuminen voi johtaa tasapainon heikentymiseen, varsinkin kun toimintatilat ovat kuitenkin niukkuustekijä. Yritysten sijoittumisessa on pidettävä erityinen huoli sijoittumisen kokonaisohjauksen säilymisestä: kysyntä ei saisi ohjata tarjontaa. Vuosaari - Uudenmaan logistinen mahdollisuus (Vuolog) : 11

13 Kehä III - IV:n vaikutusalue eli Kehä III:lta pohjoiseen ulottuva Vantaan, Tuusulan, Keravan ja Järvenpään kuntien alueelle painottuva seutu on keskeisin logistinen toiminta- ja kehittämisalue Vuosaaren sataman näkökulmasta. Aluetta pitää kehittää kokonaisuutena, jossa toimijoiden muodostama palvelutarjonta- ja alihankintaverkosto tukee kaupan ja teollisuuden toimintaedellytyksiä. Alueen tulee palvella pääkaupunkiseudun ja muun Uudenmaan ohella koko valtakuntaa tukijalkanaan lentoaseman ja uuden sataman luomat rahtiliikenteen mahdollisuudet. Näitä tavoitteita tukevat seuraavat toimenpiteet: Edullisen ja osaavan työvoiman saatavuus on turvattava henkilöstön olosuhteita (asuminen) ja henkilöliikennepalveluita (henkilöauto ja joukkoliikenne) parantaen. Lentokentän lähialueet suunnataan lentorahtitoimintaan. Eteläiset alueet suunnataan tavaraliikenteen terminaaleille ja logistiikkakeskuksille, joiden päämarkkinat ovat Kehä III:n sisäpuolella. Kehä IV:n alueet (Vantaa ja Tuusulan Focus) keskitetään lisäarvoa tuottavalle logistiselle palvelutuotannolle kytkemällä ne tiiviisti yhteen Aviapolis-alueen ja lentokenttäpalveluiden tarpeisiin. Pohjoiset alueet soveltuvat toiminnalle, jossa päämarkkinat ovat kautta Suomen. Järvenpään metalliklusterin toimintaedellytyksiä parannetaan luomalla edellytyksiä alihankintateollisuuden kasvulle lähialueilla ml. Jokelan pienteollisuusalue sekä parantaen teknistä koulutusta ja poikittaisyhteyksiä. Lahdenväylän lähialueet soveltuvat korkean teknologian vientitoimintaan hyvien satamaja lentoliikenneyhteyksien takia. Keravan ja Tuusulan seudulla on mahdollisuudet muodostua Vuosaaren sataman rautatieliikenteen sisämaaterminaalin sijaintipaikaksi. Hakkilan aluetta tulee kehittää sijaintinsa takia Vuosaaren satamaa täydentävänä toiminta-alueena eräänlaisena maantieliikenteen sisämaanterminaalina. Liikenneinfrastruktuurin osalta erityisesti tieverkostoa tulee parantaa pääväylillä (Kehä III) puuttuvilla poikittaisilla yhteyksillä (Kehä IV ja pohjoisempi yhteys Lahdenväylältä Hämeenlinnan väylälle). Alueen tieyhteys satamaan on erityisesti pidettävä erittäin sujuvana. Vaarallisten aineiden ja erikoiskuljetusten reitit on keskeinen kehittämiskohde Vantaan alueella. Tieliikenteen terminaalipalveluita ja varastojen lisäarvopalveluita tulee kehittää. Kierrätys- ja jätepalveluita tulee parantaa logistiikkakeskusten tarpeisiin. Toimitila- ja tonttitarjontaa pitää kehittää nopeasti reagoivaksi ja joustavaksi. Riihimäki-Hyvinkään aluetta tulee jatkossakin kehittää kokonaisuutena, jossa hyödynnetään alueen keskeinen sijainti koko Suomen mittakaavassa. Keskeisen sijaintinsa ansiosta alue on potentiaalinen sijoittumiskohde sekä sellaisille yrityksille, joilla on vain yksi logistinen toimipiste (esim. keskusvarasto tai lähettämö) että tilaa vievän kaupan yksiköille. Raskas ja tilaa vievä teollisuus on nähtävä alueellisena mahdollisuutena. Näitä tavoitteita tukevat seuraavat toimenpiteet: Alueen elinkeinorakenteen vahvistaminen nykyistä klusteriajattelua (nosto- ja siirtolaitevalmistus, raskas metalliteollisuus, logistiset palvelut, kierrätys- ja jätehuoltopalvelut) syventäen ja laajentaen Erityisesti on kehitettävä sellaisia alihankintaja sopimusvalmistuspalveluita, jotka tukevat logistiikkakeskittymän syntyä (esim. intermo- 12 : Vuosaari - Uudenmaan logistinen mahdollisuus (Vuolog)

14 daali- ja rautatiekuljetuksiin liittyvät huoltoja kunnossapitopalvelut). Kierrätyksen osalta mahdollisuuksia tarjoavat sekä logistiikan että materiaalinkäsittelyn hallinta. Logististen palveluiden osalta Vuosaaren sataman toimintaa täydentävän sisämaanterminaalin sijoittumisen edistäminen Riihimäelle. Tämä on alueelle merkittävä mahdollisuus, johon tulee panostaa aktiivisesti. Toimintaedellytysten osalta klustereita palvelevien alihankinta- ja sopimusvalmistusyritysten sijoittumisen edistäminen alueelle (erityisesti toimitilatarjontaa kehittämällä) Liikenneinfrastruktuurin osalta tieverkoston kehittäminen (Järvenpää - Hyvinkää-yhteys, radanvarsitien parantaminen (itäinen ohikulkutie)) sekä ns. Riihimäen eteläinen kehää vt 3:lta kt 54:lle (Orilammen orsi), mikäli sisämaanterminaali sijoitetaan alueelle Henkilöstön olosuhteiden osalta erityisesti tontti- ja asuntotarjonnan kehittäminen hyvien yhteyksien päässä Mäntsälän aluetta tulee kehittää uutena teollisuuskeskittymänä ja kuljetusten solmukohtana (mm. olemassa olevien ja laajennettavien klustereiden pää- ja alihankkijaverkostot, suuret maantiekuljetusterminaalit, tuonti- ja vientitoiminta, varastot ja näitä täydentävät lisäarvopalvelut). Näitä tavoitteita tukevat seuraavat toimenpiteet: Alueen elinkeinorakenteen vahvistaminen nykyistä teollista perinnettä (metalli, rakentaminen, kuljetus) syventäen ja laajentaen sekä jalostusarvoa nostaen. Erittäin tärkeä kehittämiskohde on alihankintaverkostojen kehittäminen ja verkottuneisuuden ja klusteritoiminnan syventäminen ja laajentaminen metalli-, rakennus- ja kuljetusklustereista mm. huolto- ja kunnossapito- sekä meriklustereihin Vuosaaren sataman toimintaa täydentämään Uusileimaisten ja lisäarvoa tuottavien logististen palveluiden sijoittumisen edistäminen alueelle (esim. tilaa vievien kausituotteiden valmistus ja tuonti sekä kierrätys- ja jätehuoltopalvelut) Työvoiman osalta ammatillisen osaamisen suuntaaminen tukemaan alueen kehittyvää elinkeinorakennetta ja työvoiman saatavuuden parantaminen asuntotonttitarjontaa lisäämällä. Toiminnan puitteiden osalta toimitilatarjonnan ja tietoverkkojen ja -liikenteen kehittäminen erityisesti PK-yritystoimintaa ja verkostoitumista tukemaan. Henkilöliikenteessä raideliikenteen osalta riittävän junaliikennetiheyden varmistaminen. Uudenmaan logistisen kilpailukyvyn uhkatekijät Uudenmaan logistisen kilpailukyvyn kehittymisen kannalta suurimmiksi uhkiksi voidaan nostaa seuraavat tekijät: Liikennehankkeiden toteuttamisen viivästyminen (erityisesti kehäväylät ja poikittaisyhteydet) Osaavan työvoiman puute (erityisesti teollisuus- ja logistiikkatoimialoilla) Teknologisen osaavuuden ja valmiuksien puute Elinkeinorakenteen hajautuminen ja vahvojen osaamisklustereiden heikkeneminen Kuntien välisen strategisen ja operatiivisen tason yhteistyö sekä riittämättömät puitteet yhteistoiminnan kehittämiselle Henkilöstön olosuhteet (erityisesti asuminen ja työmatkaliikenne) Vuosaaren sataman mahdollisimman hyvien toimintaedellytysten takaamiseksi tulisi suunnitteluvaiheessa pitää erityistä huolta sataman yritysalueen ja satamaa ympäröivien logistiikka-alueiden (erityisesti Kehä III - Kehä IV-alueet) toimintojen yhteensovittamisesta ja lisäarvon tuottamisesta satamatoiminnan näkökulmasta. Vuosaari - Uudenmaan logistinen mahdollisuus (Vuolog) : 13

15 1 Johdanto Uudenmaan seudulla on kehitetty tavaraliikennettä ja logistiikkaa usean vuoden ajan. Logistiikan roolia ja kehittämismahdollisuuksia Etelä-Suomen maakunnissa on tarkasteltu mm. jokin aika sitten päättyneessä Etelä-Suomen InnoElli-ohjelman LOLLI-hankkeessa. Hankkeen pohjalta on Uudenmaan alueella herännyt tarve kehittää maakunnan logistista asemaa entistä aktiivisemmin. Vuosaareen rakennettava uusi satama aloittaa toimintansa suunnitelmien mukaan vuonna Vuosaaren sataman myötä avautuu uusia mahdollisuuksia alueen logistisen kilpailukyvyn lisäämiseksi. Samalla satamaa ympäröivien alueiden oikein suunniteltu palvelutarjonta täydentää sataman palveluita ja lisää näin sataman kilpailukykyä. Vuosaari Uudenmaan uusi logistinen mahdollisuus -hankkeen tavoitteena on selvittää mitä mahdollisuuksia ja edellytyksiä uusi satama tarjoaa seudun elinkeinoelämälle. Hankkeen avulla pyritään lisäämään Suomessa ja erityisesti Uudellamaalla sekä Vuosaaren sataman vaikutusalueilla toimivien yritysten kilpailukykyä ja parantamaan niiden toimintaedellytyksiä. Hankkeen tavoitteena on osoittaa kehittämiskeinot ja -toimenpiteet, joilla voidaan vaikuttaa Vuosaaren sataman ja sen vaikutusalueen logistiseen kilpailukykyyn lisätä yhteistyötä maankäytön suunnittelun, yritysten ja muiden toimijoiden välillä. Lisäksi hankkeessa selvitetään muuttuvien materiaalivirtojen paineet liikenneväylien kehittämiselle. Työn päätason vaiheistus on esitetty seuraavassa kuvassa. Vuosaaren sataman vaikutukset logistiikkaan ja Vuosaaren sataman vaikutukset logistiikkaan ja alueiden kilpailukykyyn alueiden kilpailukykyyn Maankäytö Maankäytön suunnittelun tarjoamat mahdollisuudet ja sille asetetut edellytykset yritysten sijoittumisen ohjaamisessa Muuttuvien materiaalivirtojen paineet liikenneväylien/- järjestemienkehittämiselle järjestelmien Toimenpidesuositukset Toimenpidesuositukset Kuva 1 Työn etenemisprosessi Hankkeen tuloksena on kehittämis- ja jatkotoimenpidesuositukset Vuosaaren sataman ja Uudenmaan vaikutusalueen toimintaympäristön logistisen kilpailukyvyn kehittämiseksi ja yhteistyön lisäämiseksi maankäytön suunnittelun, yritysten ja muiden toimijoiden välillä. 14 : Vuosaari - Uudenmaan logistinen mahdollisuus (Vuolog)

16 2 Vuosaaren satama 2.1 Yleiskuvaus Vuosaaren sataman ja sataman liikenneyhteyksien rakentaminen aloitettiin vuonna Satama ja sen liikenneyhteydet on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2008 lopussa. Vuosaaren satamaan siirretään nykyiset tavarasatamatoiminnot Länsisatamasta ja Sörnäisten satamasta (kuva 2). Kuva 2 Vuosaaren sataman sijainti (Lähde: Vuosaaren sataman yritysalueen toiminnallinen ja kaupallinen suunnitelma 2003 (Helsingin satama, Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, Realprojekti Oy, Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy)) Satamasta rakennetaan nykyaikainen suuryksiköissä kuljetettavan tavaran satama, jonne on korkeatasoiset tie- ja raideliikenneyhteydet. Käytännössä suuryksiköillä tarkoitetaan kontteja, rekkoja, perävaunuja ja lauttavaunuja. Vuosaaren satama palvelee sekä peräportin kautta lastattavia roroaluksia että nosturin avulla lastattavia lolo-aluksia (kuva 3). Kaiken kaikkiaan sataman alueelle arvioidaan tulevan noin työpaikkaa, joista on satama-alueella. Sataman toiminnot on pyritty suunnittelemaan mahdollisimman tehokkaiksi, ja tavarat viipyvät satamassa lyhyimmillään vain muutaman tunnin. Sataman laskennallinen kapasiteetti on 12 miljoonaa tonnia yksiköityä kappaletavaraa vuodessa. Vuosaaren satama rakennetaan 153 hehtaarin alueelle entisen telakan paikalle. Lisäksi sataman yhteyteen tulee noin 75 hehtaarin logistiikka- ja työpaikka-alue yrityksille. Vuosaari - Uudenmaan logistinen mahdollisuus (Vuolog) : 15

17 Kuva 3 Vuosaaren satama-alueen yleissuunnitelma (Lähde: 16 : Vuosaari - Uudenmaan logistinen mahdollisuus (Vuolog)

18 Satama-alue jakaantuu kolmeen osaan: satamatoiminnan alue, siihen liittyvä terminaalirakennusten alue ja julkinen alue, Satamatoiminnan alue on suljettu ja aidattu alue, ja kulku sinne tapahtuu vain vartioitujen porttien kautta (A- ja B-portit). Sataman ja siihen liittyvän terminaalialueen rajat näkyvät kuvassa 4. Julkinen alue on kaikille vapaa alue ilman rajaavia aitoja. Tälle alueelle on tarkoitus sijoittaa kaikki sellaiset yritysalueen toiminnot, jotka on kohdistettu yritysten asiakkaille ja muille ulkopuolisille. Esimerkiksi tuotanto- ja varastotoimintojen alue on luonteeltaan julkista. Kuva 4 Vuosaaren sataman logistiikka-alue (Lähde: Kehittämisraportti 2004, Helsingin satama (Realprojekti Oy, Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy, Suunnittelukeskus Oy)) Vuosaari - Uudenmaan logistinen mahdollisuus (Vuolog) : 17

19 Logistiikka-alue on tarkoitus varata yksinomaan sellaisille yrityksille ja toiminnoille, jotka liittyvät kiinteästi sataman toimintaan. Kehittämisen tavoitteeksi on asetettu sellaisen toiminta- ja yritysmixin kerääminen, joka toiminnallisesti tuottaa sataman asiakkaille lisäarvoa, saa erityistä hyötyä satamatoiminnasta ja alueella toimivista muista samaan alaan liittyvistä toimijoista sekä sataman liikenneyhteyksistä ja sijainnista pääkaupungin alueella suurten kuluttajaryhmien ja työvoimareservien läheisyydessä. Logistiikka-alueen toiminnallisen ratkaisun mukaan aluerakenteen tulee voida joustavasti muuttua tilanteen mukaan toimintojen kehittyessä ja yritysten toimintojen laajentuessa ja muuttuessa. 2.2 Helsingin sataman tavaraliikennevirrat Helsingin satama on Suomen tärkein kappaletavarasatama. Helsingin sataman osuus koko Suomen kappaletavaran viennistä oli 51 % ja tuonnista 44 % vuonna Sataman viennistä paperin sekä mekaanisen metsäteollisuuden tuotteiden osuus on noin 16 %. Tuonnissa kappaletavaran lisäksi merkittäviä tavaralajeja ovat kivihiili ja koksi (ryhmä muut), öljytuotteet sekä metallituotteet. Helsingin sataman tuonti tavaralajeittain vuonna Helsingin sataman vienti tavaralajeittain vuonna öljytuotteet kappaletavarat kemikaalit elintarvikkeet metallituotteet muut paperi selluloosa, jätepaperi öljytuotteet mek. metsäteol. tuotteet kappaletavara muut Kuva 5 Tavaralajit tuonnissa ja viennissä Helsingin satamassa (Merenkulkulaitos 2004) Yksiköidyn tavaran volyymien kehitys on ollut melko voimakasta vuodesta 1999 saakka. Viimeisen viiden vuoden aikana ovat yksiköidyn tavaran tonnimäärät Helsingin satamassa kasvaneet yli 30 %. Helsingin tavarasatamissa (Länsisatama, Sörnäisten satama) oli rautatiekuljetusten osuus vuonna 2002 viennissä 18 % ja tuonnissa 4 %. Rautatien osuuteen vaikuttaa voimakkaasti kuljetusetäisyys satamasta. Uudellemaalle tehtävät kuljetukset, joiden osuus on tavarasatamien viennissä 36 % ja tuonnissa 61 %, tehdään käytännössä kokonaisuudessaan kumipyörillä. Junakuljetusten osuus on Uudenmaan ulkopuolelle suuntautuvissa kuljetuksissa tuonnissa 7-33 % ja viennissä % riippuen etäisyysvyöhykkeestä. Yli puolet kaikista nykyisistä junakuljetuksista on vyöhykkeeltä Turku-Tampere-Jyväskylä-Kouvola-Imatra tapahtuvaa vientiä. Yli 500 km:n etäisyydeltä tulevista kuljetuksista kaksi kolmasosaa on junakuljetuksia, mutta volyymit ovat pienet. (VUOLI 2003). 18 : Vuosaari - Uudenmaan logistinen mahdollisuus (Vuolog)

20 Taulukko 1 Helsingin tavarasatamien kuljetusten suuntautuminen ja kulkumuotojen työnjako vuonna (VUOLI 2003) TUONTI VIENTI Vyöhyke Juna Auto YHT Juna Juna Auto YHT Juna 1000tn 1000tn 1000tn % 1000tn 1000tn 1000tn % 1-4 Uusimaa % % 5 TKU-TRE-JYV-KV-IMT % % 6 SK-KUO-JNS % % 7 OL-KM % % YHTEENSÄ % % 2.3 Helsingin sataman tiekuljetukset Helsingin tavarasatamiin saapuvista tiekuljetustonneista 23 % ja raskaista ajoneuvoista 46 % tulee Kehä III:n vaikutusalueen sisäpuolelta. Vastaavasti tavarasatamista lähtevistä kuljetuksista 53 % tonneista ja 57 % raskaista ajoneuvoista jää Kehä III:n vaikutusalueen sisäpuolelle. Sektoreittain tarkasteltuna Helsingin tavarasatamien vahvimmat virrat suuntautuvat Tampereen sekä Lahden sektoreille. Kuva 6 Helsingin satamiin suuntautuvat tiekuljetukset pääkaupunkiseudulla Vuosaari - Uudenmaan logistinen mahdollisuus (Vuolog) : 19

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009 Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi

Lisätiedot

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? LOGISTICS 2008 Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? 17.4.2008 Kaupungininsinööri Urpo Vainio Vantaan kaupunki Kuntatekniikan keskus Helsingin tavarasataminen tonnivirrat

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 VR Cargo 2007 Kuljetukset 40,3 miljoonaa tonnia Liikevaihto 342,9 MEUR Markkinaosuus

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY TAVOITE - LOGISTIIKAN TEHOKKUUDEN JA KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN Tarvitaan vahvempia ja tehokkaampia keskittymiä logistiikan kansainvälisen

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

Maantieselvitys 16.8.2010

Maantieselvitys 16.8.2010 Maantieselvitys 16.8.2010 Työn keskeinen sisältö 1. Saada kokonaiskuva seudun liikenneyhteyksien kehittämiseksi ympäristönäkökohdat huomioiden. 2. Saada uusia ideoita siitä, kuinka Forssan seutu voisi

Lisätiedot

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Lapin Liikennepäivät 12.11.2015 Tehoa teollisuuden logistiikkaan Metsä Group ja logistiikka Metsä Groupissa Suomen

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

Verkostoidu Porin seudulla -hanke

Verkostoidu Porin seudulla -hanke Itämeren laaja-alaisin teollisuuspuisto Satamatoimintaa hyödyntävälle Teollisuudelle Kaupalle Logistiikka-alan yrityksille Rakentuu olemassa olevan teollisuuden ja teollisuusklustereiden ympärille Satakunta

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012

HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012 HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Paikkatiedot yritystoiminnan sijoittumisen analyysissä Helsingin seutu on Suomen suurin yritystoiminnan keskittymä 25 % väestöstä

Lisätiedot

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä 19.9.2015 Turku Kilpailukyky? On usean tekijän summa Kustannustehokkuus Innovatiivisuus Toimitusketjun hallinta Koulutetun työvoiman saatavuus

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen kilpailukyky 1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti

Lisätiedot

Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet

Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet Ulla Tapaninen Kansainvälisen logistiikan asiantuntija Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 6.9.2013 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Helsingin seudun

Lisätiedot

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta

Lisätiedot

Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla

Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla / Pekka Räty Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tavaraliikenteen tutkimukset osana HLJ 2015:tä HSL ylläpitää Helsingin seudun liikenne-ennustemallia

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

MIKÄ ON LOGISTIIKKAKESKUS? heikki.lahtinen@laurea.fi Tulevaisuusverstas Sykli 26.03.2010

MIKÄ ON LOGISTIIKKAKESKUS? heikki.lahtinen@laurea.fi Tulevaisuusverstas Sykli 26.03.2010 Etelä-Suomen logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen MIKÄ ON LOGISTIIKKAKESKUS? heikki.lahtinen@laurea.fi Tulevaisuusverstas Sykli 26.03.2010 Mikä on logistiikkakeskus? Kyläyhdistyksen ylläpitämä kioski

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen. Kimmo Behm 14.10.2010

Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen. Kimmo Behm 14.10.2010 Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen Kimmo Behm 14.10.2010 KUUMA-yhteistyön painopisteet 1. Seudun kilpailukyky ja vetovoima Tavoitteena kilpailukykyiset ja helposti saavutettavissa olevat yritykset ja yhteisöt,

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet

Lisätiedot

Seutulogistiikan kilpailutekijät. Jari Jokinen INLONU06A2

Seutulogistiikan kilpailutekijät. Jari Jokinen INLONU06A2 Seutulogistiikan kilpailutekijät Jari Jokinen INLONU6A Työ käsittelee seutulogistiikan kilpailutekijöitä. Työn tavoite on tutkimustulosten perusteella verrata (benchmarkata) Forssan seutua muihin, ottaa

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa 1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma

KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma SISÄLTÖ Visio & Missio... Elinkeino-ohjelman tavoitteet... Vahvuudet... Painopistealueet... Keskustan kehittäminen Keravasta seudullinen kaupankeskus...

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Kerca on valmis. KERCA - Kerava Cargo Center. - Logistiikkakeskittymä Keravan ja Vantaan rajalla. - Valmiiit, esirakennetut tontit

Kerca on valmis. KERCA - Kerava Cargo Center. - Logistiikkakeskittymä Keravan ja Vantaan rajalla. - Valmiiit, esirakennetut tontit Kerca on valmis. KERCA - Kerava Cargo Center - Logistiikkakeskittymä Keravan ja Vantaan rajalla - Valmiiit, esirakennetut tontit - Valmis kunnallistekniikka - Valmis palvelukeskittymä - Naapureina mm.

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit. Kristiina Laakso 10.9.2015

UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit. Kristiina Laakso 10.9.2015 UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit Kristiina Laakso 10.9.2015 Vastaamme osaltamme Suomen liikennejärjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset.

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

Hyvinvointi ja kansainvälinen kilpailukyky ovat Uudenmaan tulevaisuuden peruspilarit

Hyvinvointi ja kansainvälinen kilpailukyky ovat Uudenmaan tulevaisuuden peruspilarit Rakennuspuut kohti hyvinvoivien ihmisten kansainvälisesti kilpailukykyistä metropolialuetta Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2030 pähkinänkuoressa 2 Hyvinvointi ja kansainvälinen kilpailukyky ovat Uudenmaan

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM

Lisätiedot

Finnsteve Vuosaaren satamassa. Vuosaaren satama. Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio!

Finnsteve Vuosaaren satamassa. Vuosaaren satama. Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio! Finnsteve Vuosaaren satamassa Vuosaaren satama Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio! 1 Suomen ulkomaankaupan keskus Säännöllisen linjaliikenteen suuryksikköjen satamapalveluihin erikoistunut

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä?

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Tommi Mäkelä Tampereen teknillinen yliopisto RATA2010 Jyväskylä 26.1.2010 2 Esityksen kysymykset 1. Miksi tämä aihe? 2. Maailma vie, Suomi vikisee?

Lisätiedot

Megahub. Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto 07/2011. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä

Megahub. Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto 07/2011. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä Megahub Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä 07/2011 Investointi Rakentaminen Onnistuneen hankkeen osatekijät ovat Tontti Käyttäjä Oikea tila, oikea

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta 5.3.2015

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Uudenmaan maakuntakaavatilanne Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan teemat Elinkeinot ja innovaatiotoiminta Logistiikka Tuulivoima Viherrakenne

Lisätiedot

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa:

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa: Yksikkö Kuhmossa..2006 Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A 90100 OULU Viite: Pohjois-Pohjanmaan liiton esittämä lausuntopyyntö Asia: LAUSUNTO POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIAN JA LOGISTIIKAN

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Näkymät tulevasta maailmasta

Näkymät tulevasta maailmasta Näkymät tulevasta maailmasta Kehittyvien markkinoiden mahdollisuudet Ilmo Aronen, Rehuraisio Oy Tutkimuspäivät, 22.-23.11.2006, Kuopio sivu 1 Esityksen runko 1. Toimintaympäristön muutos 2. Raision tapa

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Etelä-Suomen Kuljetusyrittäjät ry VAALIMAA. Seminaari 12.12.2007

Etelä-Suomen Kuljetusyrittäjät ry VAALIMAA. Seminaari 12.12.2007 KEHÄ III UUSI VAALIMAA Seminaari 12.12.2007 Ajo- ja lepoaikoja määm äärittävä säädös s voimaan 1.10.1976 Nykyisin tienvarsilla olevat levähdysalueet on suunniteltu ja toteutettu pääp ääasiassa 1970-luvulla,

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto on monialainen liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon

Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon Avaa ovet varasto- ja logistiikkatilaan osoitteessa Äimäkuja 6, Oulu. TERMINAALIT 2,5 KM KESKUSTA 3,5 KM ORITKARIN SATAMA 1 KM LIMINGANTIE 700 M POIKKIMAANTIE

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista

KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista Kuljetusselvityksen tausta ja tavoitteet Osa EU:n Itämeri-ohjelmasta rahoitettua Midnordic Green Transport Corridor

Lisätiedot

HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE

HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE 1 HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE Professori Lauri Ojala LIIKENTEEN KUMPPANUUSFOORUMI HYÖTYLIIKENTEEN JAKELULOGISTIIKAN KEHITTÄMINEN Turku, 5.11.2015 ARVIOITA LOGISTIIKASTA OSANA YRITYSTEN

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010 Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 28 21 Aineistoanalyysi yritysten innovaatiotoiminta 28 21 -aineiston pohjalta Mervi Niemi 2(11) Käyttäjätiedon,

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012 Logistiikkayritysten Liitto Strategia 2012 2 LL STRATEGIA 2012 Perustehtävä Toimintaympäristön muutosvoimat Tahtotila Toimintamalli Organisaatio ja resurssit Jäsenten ja sidosryhmien odotukset Toimenpideohjelma

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT Innovatiivisen liikennejärjestelmän operoinnin tiekartta Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT 2 Tausta INTRANS-ohjelmalla tuetaan alan yhteisiä ponnisteluja

Lisätiedot

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Kauhava 10.10.2013 Yhteysjohtaja Kristiina Salo Uudenkaupungin kaupunki Uusikaupunki Perustettu 1617 Asukasmäärä 15 499 31.12.2011 Kesämökkejä 3873 Työvoima 6 652

Lisätiedot

LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007

LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007 LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007 Jukka Hallikas 2 31.10.2007 LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI Taustaa Elintarvikeklusteri pohjautuu Forssan seudulla toimineeseen

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot