Elisa Holma ETÄTYÖLLÄ JA OSA-AIKAISELLA ASUMISELLA ELINVOIMAA LOUNAIS-SUOMEN SAARISTOON. Maantieteen tutkielma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elisa Holma ETÄTYÖLLÄ JA OSA-AIKAISELLA ASUMISELLA ELINVOIMAA LOUNAIS-SUOMEN SAARISTOON. Maantieteen tutkielma"

Transkriptio

1 Turun yliopiston maantieteen laitos Elisa Holma ETÄTYÖLLÄ JA OSA-AIKAISELLA ASUMISELLA ELINVOIMAA LOUNAIS-SUOMEN SAARISTOON Maantieteen tutkielma Asiasanat: aluekehitys, asuminen, etätyö, maaseutupolitiikka, saaristot, vapaa-aika Turku 2007

2

3 TURUN YLIOPISTO Maantieteen laitos/ matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta HOLMA, ELISA: Etätyöllä ja osa-aikaisella asumisella elinvoimaa Lounais-Suomen saaristoon Tutkielma, 145 s., 7 liites. Maantiede Joulukuu 2007 Tutkimuksessani tarkastelen osa-aikaisten asukkaiden tekemää etätyötä Lounais- Suomen saaristossa, missä vapaa-ajan asuminen on näkyvä kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksen ilmentymä ja merkittävä kuntien elinvoimaisuuden lähde. Lähtökohtanani on ajatus etätyöstä alueellisen kehittämisen välineenä ja maallemuuton tukijana. Joustavilla työmahdollisuuksilla voidaan nostaa vapaa-ajan asuntojen käyttöastetta, ja joidenkin osalta etätyö saattaa mahdollistaa myös kuntaan muuttamisen. Tutkimuksessani asuminen, joustava työnteko ja yksilöllinen aluepolitiikka nivoutuvat yhdeksi kokonaisuudeksi. Tutkimukseni on osa Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen etätyöhanketta. Tarkoituksenani on selvittää osa-aikaisten asukkaiden tekemän etätyön yleisyyttä ja kiinnostusta etätyön tekemiseen, vapaa-ajan asunnon muuttamiseen ympärivuotisesti asuttavaksi ja kuntaan muuttamiseen sekä kerätä kokemuksia etätyöntekijöiltä. Tutkimukseni kohteena ovat neljän suomenkielisen saaristo- tai saaristo-osakunnan, Askaisten, Kustavin, Taivassalon ja Velkuan, osa-aikaiset asukkaat. Heille lähetettiin yhteensä 4839 postikyselyä, joista 1313:a palautettua käytän kvantitatiivisena aineistonani. Lisäksi haastattelin kahdeksaa kyselyyn vastannutta etätyöntekijää. Teemahaastattelun ja soveltamani narratiivisen menetelmän avulla tuon esiin yksilöiden kokemuksia ja ajatuksia etätyön tekemisestä sekä vapaa-ajan asumisesta. Tutkimukseni perusteella 12 prosenttia vapaa-ajan asunnon omistajista tekee etätyötä vapaa-ajan asunnollaan, ja työikäisistä moni etätyötä tekemätön olisi siitä kiinnostunut. Omistajista kuitenkin noin 40 prosenttia on eläkeläisiä. Etätyöskentely edellyttäisi usein nykyistä parempia internetyhteyksiä, joustavampaa työtä ja työnantajan suostumusta. Etätyöntekijät ja etätyöstä kiinnostuneet ovat muita kiinnostuneempia parantamaan vapaa-ajan asuntonsa varustelutasoa ja muuttamaan vapaa-aikakuntaansa. Etätyö ilmentää monen kohdalla työn monipaikkaista luonnetta, työ- ja vapaa-ajan sekoittumista toisiinsa sekä halua viettää vapaa-ajan asunnolla mahdollisimman paljon aikaa. Etätyön etuina pidetään keskittymiskyvyn parantumista ja työn tehokkuuden parantumista. Siihen ei kuitenkaan juuri kannusteta huolimatta siitä, että etätyöksi soveltuva työ on luonteeltaan pitkälti itsenäistä ja keskittymiskykyä vaativaa. Ainakin osittainen etätyö saattaisi siten parantaa työtulosta ja kilpailukykyä sekä yksilöiden valinnanvapautta asuinpaikkansa ja ajankäyttönsä suhteen. Asiasanat: aluekehitys, asuminen, etätyö, maaseutupolitiikka, saaristot, vapaa-aika

4 SISÄLLYS 1.JOHDANTO Tutkimuksen tausta Tutkimuksen rakenne ja tutkimuskysymykset ALUEELLINEN SUUNNITTELU, ALUEPOLITIIKKA JA ALUERAKENTEESEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Alueet ja alueellinen suunnittelu muuttuvassa yhteiskunnassa Aluekehitykseen vaikuttavat tekijät Krugman ja uusi aluetalousteoria Integraatio ja aluetalouksien korostuminen ALUEIDEN KEHITTÄMINEN SUOMESSA Julkinen valta ja hyvinvointivaltion aluepolitiikka Tietoyhteiskuntapolitiikka Maaseutu ja saaristo erityishuomiota vaativina alueina Aluesuunnittelu tasapainoisen kehityksen työkaluna Alueiden kehittäminen käytännössä: erikoistumista ja seutuistuvaa muuttovirtaa Alueiden kehittäminen Varsinais-Suomessa: omat voimavarat lähtökohtana ETÄTYÖ JA ALUEELLINEN KEHITTÄMINEN Etätyö vai joustotyö? Etätyön tutkimus: aluekehityksestä työn uudelleenorganisointiin Yhteiskunnan murros ja työelämän muutos Teletuvista kotikonttoriin Etätyö yhteiskunnan ja yksilön tasolla Etätyön edellytykset ja etätyöksi soveltuvat tehtävät Organisatoriset edellytykset Työtehtäviin liittyvät edellytykset Etätyöntekijän ominaisuudet Tekniset edellytykset...44

5 4.7 Suomalaisten etätyö Etätyöntekijöiden määrä ja määrittelyn vaikutus siihen Etätyön hyvät ja huonot puolet ETÄTYÖHANKKEET: HANKEVIIDAKOSTA HANKKEIDEN ARVIOINTIIN Toteutetut valtakunnalliset ja alueelliset etätyöhankkeet Etätyöhankkeiden arviointi: hukkaan heitettyjä voimavaroja vai tuloksellista kehittämistä? OSA-AIKAINEN ASUMINEN: VAPAA-AJANVIETTOA JA KAKKOSASUMISTA Kakkosasuminen, vapaa-ajan asuminen, osa-aikainen asuminen: synonyymejä vai sisaruksia? Vapaa-ajan asumisen tutkimus Mikä kakkosasumisessa viehättää? Vapaa-ajan asunnot Suomessa KAKKOSASUMINEN, ELINVOIMAINEN MAASEUTU JA TOIMEENTULO Kakkosasuminen maaseudun vireyttäjänä Työn ja toimeentulon mahdollisuudet Kakkosasumisen vaikutukset maaseudulla Vapaa-ajan asumisen merkitys kuntien taloudelle Etätyö vapaa-ajan asunnolla Osa-aikaisesta asukkaasta vakituiseksi asukkaaksi? TUTKIMUSALUEEN KUNNAT: RAKENNEMUUTOKSEN KOETTELEMUKSISTA TASAPAINOON Yleistietoa tutkimusalueen kunnista Imagolla menestykseen? Lisääntyvä kakkosasuminen...73

6 9. KUNNAN NÄKÖKULMA: MIKÄ SAA USKOMAAN UUSIIN ETÄTYÖHANKKEISIIN JA VAPAA-AJAN ASUMISEEN? YLEISKUVA OSA-AIKAISTEN ASUKKAIDEN ETÄTYÖSKENTELYSTÄ TUTKIMUSKUNNISSA Kyselyaineisto ja sen analysointi Koko aineistoon perustuva tarkastelu Työikäisen aineiston tarkastelu Etätyöntekijät ja etätyöstä kiinnostuneet Vapaa-ajan asunnon varustelutason parantaminen ja kuntaan muuttaminen Koko aineisto Aineiston tarkastelu ryhmittäin ETÄTYÖNTEKIJÄN HENKILÖKUVAT Tutkimushaastattelu ja sen tulkinta metodologisista lähtökohdista Narratiivi elämäkerrasta yksilöllisiin kokemuksiin Teemahaastatteluiden ja analyysin toteutus Kahdeksat kasvot etätyölle Kaisa Joustavuutta vapaa-ajan viettoon Matias Tietoyhteiskunnan paradoksi Esa Omavalintaista työnsijoittelua Tarmo Monipaikkaista työntekoa tienpäällä Maiju Etätyöllä matkustusajan säästöön Oskari Ylitöitä, tutkimusvapaata ja mökin kunnostusta Hannes Tutkimustyötä ja suggestopedistä kasvatusta Perttu Haave yrityksestä juurilla Yhteenveto haastatteluista moninaista etätyötä ja joustavuutta asumiseen JOHTOPÄÄTÖKSET...132

7 LÄHTEET LIITE 1. Vapaa-ajan asunnot kartalla LIITE 2. Kyselylomake LIITE 3. Taulukot 4 ja 5 LIITE 4. Taulukot 6 ja 7 LIITE 5. Taulukko 8 LIITE 6. Haastattelurunko

8 1. JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tausta Muutos on luonnollinen osa yhteiskuntaa. Erilaisten alueellisten kilpailuetujen vuoksi alueet erilaistuvat. Heikoimpien edellytysten alueet uhkaavat jäädä syrjään vahvojen alueiden houkutellessa sekä yrityksiä että asukkaita. Suomessa maaseutu ja saaristo ovat alueita, jotka vaativat erityistä huomiota alueellisen kehityksen tasapainottamiseksi. Sekä yritysten toimintaedellytysten että yksittäisten ihmisten asuin- ja elinmahdollisuuksien turvaamiseksi syrjäisten alueiden tulee löytää omat vahvuutensa pysyäkseen mukana kilpailussa. Saariston kilpailuvaltiksi on noussut ainutlaatuinen luonnonympäristö, joka houkuttelee alueelle paitsi matkailijoita myös valtavat määrät vapaa-ajan asukkaita. Lounais-Suomen saariston pienten kuntien kamppaillessa vähenevän ja ikääntyvän väestön sekä katoavien palveluiden kierteessä vapaa-ajan asukkaat tuovat etenkin kesäaikaan liikettä kuntiin lisäten kaupungin ja maaseudun välistä vuorovaikutusta. Vapaa-ajan asumisen merkitys korostuu edelleen, sillä tutkimusten mukaan vapaa-ajan asunnoilla vietettävä aika on jatkuvasti lisääntynyt ja vapaa-ajan asuntojen varustelutaso parantunut. Toisaalta myös kiinnostus maaseutuasumiseen ja asuinpaikan valitsemiseen elinympäristön perusteella ovat kasvaneet vaihtoehtona kaupunkiasumiselle. Vapaa-ajan asunnoilla vietettävää aikaa rajoittaa luonnollisesti työpaikka, joka usein sijaitsee kaukana vapaa-ajan asunnolta. Työ- ja vapaa-ajan välillä on entistä harvemmin selvää rajaa, ja näiden joustava yhdistäminen etätyön muodossa tarjoaa mahdollisuuden viettää vapaa-ajan asunnolla enemmän aikaa työnkuvan sen mahdollistaessa. Etätyötä tekemällä voidaan välttyä ainakin osittain pitkiltä työmatkoilta ja suurten kaupunkien liikenneruuhkilta. Näin säästetään aikaa ja energiaa, jotka voidaan tehokkaammin suunnata itse työn tekoon siellä missä työntekijä on riippumatta varsinaisen työpaikan sijainnista. Etätyöstä on puhuttu jo vuosikymmeniä, mutta vasta viime vuosina tietotekniikan ja tietoliikenneyhteyksien merkittävä parantuminen on avannut etätyölle uusia mahdollisuuksia. Laajakaistayhteyksien yleistyminen myös syrjäisillä seuduilla kuten saaristossa on mahdollistanut tietoliikenneyhteyttä vaativan etätyön tekemisen kaupunkiseutujen lisäksi myös äärialueilla. Tosin saaristossa on 1

9 edelleen melko paljon katvealueita, joille kiinteän internetyhteyden hankkiminen on hankalaa ja kallista ja jotka eivät toistaiseksi ole langattomien verkkojen katealueella. Etätyötä pidetään saariston elinvoimaisuuden ylläpitämisen ja parantamisen mahdollisuutena ja erityisesti osa-aikaisten asukkaiden työskentelyä vapaa-ajan asunnoillaan potentiaalisena kuntien palvelu- ja tulotason turvaajana (esim. Heinonen 1998: 76 77). Etätyö ei suinkaan ole ongelmaton ja helppo ratkaisu työntekijän ja työpaikan sijainnin ongelmaan. Se ei luonnollisestikaan sovellu kaikille ammattialoille, ja lisäksi työn organisointi ylipäätään suosii perinteistä työntekomallia, jossa työpaikka erottuu selkeästi työntekijän vapaa-ajanviettopaikasta. Tämä tutkimukseni on osa Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen Distansarbetaren den nya skärgårdsbon i det nya skärgårdssamhället -hanketta. Se on EU:n Interreg III A Skärgård -ohjelman, Varsinais-Suomen liiton, Ålands landskapsregeringin ja Uudenmaan liiton rahoittama vuoden pituinen projekti Länsi- Uudenmaan, Turunmaan, Turun seudun, Vakka-Suomen ja Ahvenanmaan saaristoalueilla. Hankkeen tarkoituksena on parantaa saariston työ- ja asuinmahdollisuuksia sekä kilpailukykyä etätyön ja työpaikkojen hajauttamisen kautta yhteistyössä yritys-, kunta- ja julkisen sektorin kanssa. Hankkeessa kootaan vapaa-ajan asukkaiden kokemuksia ja ajatuksia etätyöstä sekä toteutetaan konkreettinen pilottiprojekti etätyön ja saaristoon muuttamisen edistämiseksi sekä palveluiden tuottamiseksi läheisille keskusalueille. (Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus 2007.) 1.2 Tutkimuksen rakenne ja tutkimuskysymykset Tutkimukseni teoreettinen viitekehys rakentuu kolmen pääteeman, alueellisen suunnittelun ja kehittämisen, etätyön ja osa-aikaisen asumisen, ympärille. Viitekehykseni on melko laaja, mutta tutkimuksessani etätyö kytkeytyy näihin kaikkiin osalohkoihin. Näen tutkimuksessani etätyön osana alueellista kehittämistä ja saariston kilpailukyvyn parantamista sekä osa-aikaista asumista, minkä vuoksi koen tarpeelliseksi käsitellä etätyön ohella myös alueellisen kehittämisen lähtökohtia sekä osa-aikaiseen asumiseen liittyvää kokonaisuutta kietomalla etätyön osaksi niitä. Alueelliseen 2

10 kehittämiseen liittyvässä osuudessa käytän lähteinä enimmäkseen poliittisia selvityksiä luodakseni kuvan siitä, millaisessa poliittisessa ympäristössä alueellinen kehittäminen tapahtuu, eli millaisena aluepolitiikan periaatteet näissä selvityksissä esitetään. Alueellinen kehittäminen on nykyisin pitkälti hankeperustaista. Myös etätyötä on pyritty edistämään lukuisin hankkein eri puolilla maata, mutta lukuisista yrityksistä huolimatta tuloksia ei kovinkaan vahvasti ole näkyvissä. Etätyöhankkeiden vaikutukset ja arviointi ovat jääneet melko vähälle, vaikka jaetut onnistumisen ja epäonnistumisen kokemukset olisivat hankeperustaisessa kehitystyössä tärkeitä tuloksellisen keittämisen kannalta. Tutkimukseeni olen liittänyt myös hankkeiden arvioinnin näkökulman perustuen Hanhikkeen (1999) selvitykseen. Tarkastelen myös kunnan näkökulmasta sitä, mikä saa uskomaan uusiin etätyöhankkeisiin, vaikka konkreettisia tuloksia ei juurikaan ole näkyvissä. Tutkimukseni empiirisessä osuudessa tarkastelen saariston vapaa-ajan- tai ennemminkin osa-aikaisten asukkaiden tekemää etätyötä ja kiinnostusta siihen sekä vapaaaikakuntaansa muuttamiseen tai vapaa-ajan asunnon muuttamiseen ympärivuotiseen asuinkäyttöön neljässä Lounais-Suomen saariston suomenkielisessä kunnassa: Askaisissa, Kustavissa, Taivassalossa ja Velkualla. Samoja teemoja selvitetään Distansarbetaren-hankkeessa yhteensä 11 kunnan osa-aikaisilta asukkailta hankkeen toiminta-alueella lähettämällä heille yhteensä yli 8000 postikyselyä, joista tutkimusalueelleni tulee noin Postikyselyn lisäksi syvennyn etätyöhön yksilökohtaisella tasolla. Tätä varten haastattelen kahdeksaa postikyselyyn vastannutta etätyötä tekevää osa-aikaista asukasta. Teemahaastatteluiden perusteella laadin yksilöllisiä narratiiveja eli kertomuksia luodakseni kuvan siitä, mitä kyseiset tapaukset käsittävät etätyöllä ja mitä etätyö ja vapaa-ajan asuminen heille merkitsevät korostaen haastateltavien yksilöllistä representointia heidän subjektiivisesta kokemusmaailmastaan. Pienissä maaseutumaisissa kunnissa yksittäisilläkin muuttajilla on suuri merkitys. Moni haastattelemistani osa-aikaisista asukkaista on kiinnostunut muuttamaan vapaaaikakuntansa vakituiseksi asukkaaksi. Tuomalla tutkimukseeni yksilön näkökulman haluan korostaa työntekijän näkemystä etätyöhön ja samalla tuoda esiin sen, mitä etätyö 3

11 osittaisena työmuotona käytännössä merkitsee. Kertomalla yksittäisten henkilöiden tarinan haluan painottaa myös Tervon (2000a: 411) esittämää yksilöllistä aluepolitiikkaa, jolla hän tarkoittaa yksittäisten osaavien ihmisten asuinpreferenssien suuntaamista maaseudulle. Tiivistetysti pyrin tutkimuksessani vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: 1. Miten alueellinen kehittäminen ja etätyö kytkeytyvät toisiinsa? 2. Millainen rooli osa-aikaisilla asukkailla on maaseutu/saaristokuntien elinvoimaisuuden kannalta? 3. Mitä etätyöhankkeilla on saavutettu ja mikä merkitys niillä on kunnalle? 4. Tekevätkö tutkimuskuntieni osa-aikaiset asukkaat etätyötä vapaa-ajan asunnollaan, kuinka paljon ja mitä he pitävät tärkeimpinä etätyön edellytyksinä? 5. Ovatko etätyöntekijät tai etätyöstä kiinnostuneet muita kiinnostuneempia muuttamaan vapaa-ajan asuntonsa ympärivuotiseen asuinkäyttöön soveltuvaksi tai muuttamaan vapaa-aikakuntansa vakituiseksi asukkaaksi? 6. Mitä etätyö teemahaastattelun perusteella käytännössä merkitsee haastattelemilleni osa-aikaisille asukkaille? 4

12 2. ALUEELLINEN SUUNNITTELU, ALUEPOLITIIKKA JA ALUE- RAKENTEESEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 2.1 Alueet ja alueellinen suunnittelu muuttuvassa yhteiskunnassa Alueellinen kehitys ja aluerakenne kytkeytyvät tiiviisti talouteen ja sen toimintamekanismeihin, jotka muuttuvat ajan myötä rakennemuutoksen ja talouden nousu- ja laskukausien myötä. Rakennemuutos on olennainen osa talouden kehitystä ja kasvua, eikä sitä voida tai ole syytäkään välttää, vaan muutos on kilpailukykyisen yhteiskunnan edellytys (Valtioneuvoston kanslia 2000: 16). Yhteiskunta muuttuu jatkuvasti globaalin talouden ja teknologian kehittymisen myötä. Suomalainen yhteiskunta on kehittynyt sadan vuoden aikana maatalousyhteiskunnasta modernin teollisuusyhteiskunnan kautta tietoyhteiskunnaksi, minkä on mahdollistanut menestyksekäs idearikkaiden ja ammattitaitoisten ihmisten sekä pääoman yhdistelmä. Tietoyhteiskunnassa teollisen ajan toimintatavat ja tuotannontekijät ja niiden painoarvot ovat muuttuneet teollisuusyhteiskuntaan nähden: Tieto ja sen käsittely on tullut yhä keskeisemmäksi tuotannontekijäksi ja tuotteeksi. (Hautamäki 1996: 17; Valtioneuvoston kanslia 2000: 16.) Yhteiskunnan nopea muutos ja väestönkasvu aiheuttavat ongelmia, etenkin jos menestyviä kasvukeskuksia on vähän. Nopean kasvun keskuksissa esimerkiksi palveluiden tarjonta ei kohtaa kasvavaa väestöä ja asumiskustannukset kohoavat voimakkaasti, mutta väestöä menettävillä alueilla käyttökelpoista perusrakennetta jää vajaakäyttöön. Pitkällä aikavälillä nuoren ja hyvin koulutetun väestön keskittyminen harvoihin kasvukeskuksiin aiheuttaa haasteita alueiden välisten hyvinvointierojen hillitsemiselle ja sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle. (Valtioneuvoston kanslia 2000: 16.) Aluepolitiikkaa tarvitaan eri alueiden kehityserojen tasaamiseen ja hyvinvoinnin takaamiseen tasapuolisesti yhteiskunnassa. Aluepolitiikka ja alueellinen kehitys ovat yhteydessä toisiinsa, sillä aluepolitiikka on tietoista talouspoliittista toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan eritasoisten alueiden taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Siksi alueellista kehittyneisyyttä pohdittaessa tuleekin tarkastella aluepolitiikkaa sekä poliittisessa, taloudellisessa että yhteiskunnallisessa kontekstissa. (Jauhiainen & Niemenmaa 2006: 71, 92, 95.) 5

13 Alueellisen suunnittelun tehtävänä on muokata relatiivista tilaa. Sillä tarkoitetaan fyysistä ympäristöä, jossa ihmisten arkiset toiminnot tapahtuvat muokaten heidän käsityksiään lähiympäristöstä. Politiikka ja talous eli julkinen ja yksityinen etu kytkeytyvät voimakkaasti alueelliseen suunnitteluun. Se ei voi koskaan olla arvovapaata toimintaa, vaan suunnittelu ja poliittinen päätöksenteko sekoittuvat aina toisiinsa, ja tilan muokkaamiseen kohdistuvat toimenpiteet ovat aina arvolatautuneita. (Jauhiainen & Niemenmaa 2006: 15, ) Alueellinen suunnittelu on moniulotteista sekä tilallisesti että ajallisesti (Jauhiainen & Niemenmaa 2006: 21). Eri mittakaavoissa tapahtuva suunnittelu ulottuu yksityiskohtaisesta kaavoituksesta Euroopan unionin laajuisiin aluekehittämisen suuntaviivoihin. Ajallisesti se voi tarkoittaa lyhyellä aikavälillä toteutettavia hankkeita tai pitkälle tulevaisuuteen suuntautuvia strategioita, mutta huolimatta toimenpiteiden kestosta sen tulisi aina sisältää ajatus kestävästä kehityksestä. Systemaattisen aluepolitiikan perustana on Yli-Jokipiin (2005: 9-10) mukaan alueellisen kehittämisen tutkimus, joka vaatii paikallisten olosuhteiden tuntemusta. Varsinainen aluepolitiikka alkoi Jauhiaisen ja Niemenmaan (2006: 78 83) mukaan kehittyä Suomessa toisen maailmansodan jälkeen siirtoväen asuttamisen ja hyvinvointivaltion rakentamisen myötä. Aluepolitiikan taustalla on ajatus kaupunkiverkoista ja kaupungeista vaikutusalueineen. Suomalaiseen aluepolitiikkaan on vaikuttanut erityisesti Walter Christallerin luvulla kehittämä keskus- ja vaikutusalueteoria, jota sovelsivat Suomessa ensimmäisinä väitöskirjoissaan Oiva Tuominen (1949) ja Mauri Palomäki (1963) (Jauhiainen & Niemenmaa 2006: ). Christallerin vaikutusalueteoriassa kaupungit ja muut keskukset tuottavat palveluita niitä ympäröivälle vaikutusalueelle, jolle keskuksen vuorovaikutteinen hallinnollinen, taloudellinen ja poliittinen toiminta ulottuvat (Katajamäki 1977: 7 8). Suomessa mallia sovellettiin erityisesti aluepolitiikan ohjausvälineenä. Sitä soveltaen valtio pystyi ohjaamaan keskusten eli erikokoisten paikkakuntien kehitystä ja muodostamaan Suomeen hierarkkisen koko maan kattavan aluerakenteen erikokoisine keskuksineen. (Jauhiainen & Niemenmaa 2006: ) 6

14 1990-luvun taitteessa Suomen talous alkoi avautua ja kansainvälistyä ja innovaatiopolitiikka ja osaamisperusteinen talous nousivat teknologiavoittoisen viennin ohjenuoriksi. Talouden globalisoituminen ja Suomen kansainvälistyminen Euroopan unionin jäsenenä ovat tuoneet alueelliselle kehittämiselle uusia haasteita ja vaativat kansallisen aluepolitiikan kehittämistä. (Jauhiainen & Niemenmaa 2006: 71, 92, 95.) Aluepolitiikka on osa kansallista politiikkaa, mutta sen toteuttaminen tapahtuu yhä kansainvälisemmässä ympäristössä integroituvassa Euroopassa, missä kansallisten rajojen merkitys hälvenee samalla kun yritysten ja alueiden väliset verkostot voimistuvat (Valtioneuvoston kanslia 2000: 16). Valtion rajojen merkityksen pienentyessä sekä valtion sisäisten että kansalliset rajat ylittävien alueiden merkitys kasvaa. 2.2 Aluekehitykseen vaikuttavat tekijät Krugman ja uusi aluetalousteoria Maantieteelliset tekijät, kuten taloudellisten toimintojen sijainti ja jakauma tilassa, eli alueulottuvuus, ovat aina olleet tärkeitä taloudelliselle kehitykselle. Christallerin (1966) keskus- ja vaikutusalueteoriana tunnettu klassikkoteoria on peräisin jo vuodelta Teoriaa kehittäneen Walter Isardin perustaman, monella tieteenalalla tunnetun ja taloustieteellisistä lähtökohdista ponnistavan aluetieteen (regional science), vahva kausi oli jo 1900-luvun puolivälissä. (Tervo 1999: ; Saartenoja 2004: 65.) Christallerilaisen perinteen mukaiset toimintojen sijoittumista kuvaavat mallit ovat staattisia eivätkä kuvaa yhteiskunnassa tapahtuvia muutosprosesseja, minkä vuoksi niitä on kritisoinut esimerkiksi Myrdal (1969). Myrdal on kehittänyt dynaamisen muutosprosessimallin, jonka mukaan kasautuva kasvu johtaa periferian taantumiseen ja alueelliseen epätasapainoon kumulatiivisten positiivisen ja negatiivisen kehityksen kierteiden kautta (Saartenoja 2004: 66). Samanlaista kehitystä kuvaa myös Paul Krugmanin johdolla 1990-luvulla nousuun lähtenyt uusi aluetalousteoria (new economic geography) (esim. Krugman 1991). Krugmanin lähtökohtana oli havainto toimintojen agglomeratiivisesta, kasautuvasta, kehityksestä eli toimintojen vahvasti alueellisesti keskittyvästä taipumuksesta, mikä on 7

15 perinteisesti ollut talousmaantieteenkin lähtökohtana. Uuden aluetalousteorian lähestymistavassa korostuvat kasvavien tuottojen, kuljetuskustannusten ja tuotannontekijäliikkeiden, etenkin muuttoliikkeen, vuorovaikutus alueellisen kehityksen muovaajana (Tervo 1999: 761). Lähestymistavan mukaan alueiden etu on ainakin osittain endogeeninen, sisäinen, eli yritykset haluavat sijoittua keskuksiin, mutta keskus on keskus siksi, että siellä on paljon yrityksiä. Eteen- ja taaksepäin suuntautuvilla tapahtumaketjuilla onkin suuri merkitys keskusten muotoutumiselle. Tapahtumahetkellä vähäpätöisiltäkin vaikuttavat tapahtumat tai pienet sijaintiedut saattavat olla keskeisiä tapahtumaketjun kululle. Uuden aluetalousteorian mukaan keskittävän kehityksen taustalla vaikuttavat itse itseään vahvistavat voimat (Krugman 1991). Niiden johdosta kehitys liikkeelle lähdettyään etenee nopeasti ja houkuttaa samalle alueelle sekä pääomaa että lisää tuotantoa edullisempien tuotantokustannusten perässä. Aluetaloustieteen perinteinen kumulatiivisen kausaation idea on krugmanilaisen uuden aluetaloustieteen myötä kokenut uuden nousun yksinkertaisella sanomallaan: keskittävän kehityksen taustalla olevat voimat ovat itse itseään vahvistavia (Tervo 1999: 761). Tervo (2000a) pohtii, mitkä tekijät muovaavat Euroopan ja Suomen aluekehitystä, sen historiaa ja tulevaisuutta sekä sitä, mitä ongelmia alueellisesta muutoksesta aiheutuu muuttovoitto- ja muuttotappioalueille ja miten aluekehitystä voitaisiin ohjata. Hänen lähtökohtanaan on uusi aluetalousteoria ja aluekehityksen vahvasti keskittävä luonne, mutta toisaalta hän pohtii myös integraation vaikutusta. Omaa etuaan tavoittelevien talouden toimijoiden, yritysten, vuorovaikutuksellinen käyttäytyminen tuottaa krugmanilaisen agglomeratiivisen kehityksen myötä kasvukeskittymän, joka on enemmän kuin osiensa summa. Vahvistuvat kytkennät tekevät alueen entistä houkuttelevammaksi uusille yrityksille, minkä vuoksi kasvu jatkuu ja kehityksen tuloksena syntyy muutamien vahvojen alueiden talous. (Tervo 2000a: ) Krugmanilaiseen uuteen aluetalousteoriaan ovat verrattavissa vuorovaikutteiset verkostoteoriat, joiden mukaan keskittyvät toiminnot hyödyttävät toinen toistaan. Osaaminen ja innovaatiot keskittyvät vuorovaikutteisiin alueellisiin klustereihin, jotka saavuttavat yhteistyöllä synergiaetuja (Jauhiainen & Niemenmaa 2006: 110). Keskittyminen ei kohdistukaan enää suurimpiin kaupunkeihin vaan niitä ympäröiville 8

16 seuduille, joilla tapahtuu vastakaupungistumista (Yliskylä-Peuralahti 2004: 67). Verkostoteorioiden edistäjiä on esimerkiksi Manuel Castells (esim. Castells 1989). Verkostoteorioiden suomalaiset edustajat Perttu Vartiainen ja Janne Antikainen ovat edistäneet hierarkkisen aluerakenteen vaihtumista verkostomallia tukevaksi kaupunkiseutujen järjestelmäksi (Vartiainen & Antikainen 1998) Integraatio ja aluetalouksien korostuminen Maailmantalouden muutos, globalisaatio ja Euroopassa erityisesti Euroopan integraatio, on korostanut alueiden roolia ja alueellisen näkökulman tärkeyttä. Esimerkiksi Okko (2002) korostaa sitä, että integraatio nostaa esille alueellisia kysymyksiä ja vaatii alueellista politiikkaa. Hänen mukaansa integraatio tekee perinteisistä kansantalouksista aluetalouksia, jotka ovat menettäneet kansantalouden tunnusmerkkejä. Myös Tervo (2000a) korostaa alueiden sopeutumis- ja kilpailukyvyn sekä aluepolitiikan merkitystä alati integroituvassa Euroopassa, jonka kehityskulku vaikuttaa myös Suomen aluekehitykseen. Globaalistuvassa ja kansainvälistyvässä maailmassa alueiden kehitykseen vaikuttavat Okon ym. (1998: 5 6) mukaan ainakin seuraavat tekijät: 1. Liikkumattomat resurssit eli sijainnilliset vakiot: luonto ja olemassa oleva taloudellinen rakenne 2. Alueen kyky pitää itsellään ja vetää puoleensa liikkuvia resursseja, kuten pääomaa ja työvoimaa 3. Keskittymisen edut ja haitat 4. Alueelliset mieltymykset, jotka vaikuttavat kuluttajien ja yritysten sijaintiratkaisuihin 5. Teknologinen kehitys ja inhimillisen pääoman kasvu (yrittäjyys). Kyky hyödyntää ja kehittää uutta teknologiaa ja verkostoitua 6. Aluerakenteen tietoinen ohjaus eli aluepolitiikka Integraatioalueen aluekehityksen suunnasta on Tervon (2000a: 399) mukaan tutkijoiden keskuudessa eriäviä mielipiteitä. Yhden suuntauksen mukaan tuotanto keskittyy 9

17 alueellisesti sille luontevimmalle sijaintipaikalle, minkä takia tapahtuu voimakasta alueellista eriytymistä ja erikoistumista. Tämä johtaa epävakaaseen kehitykseen lyhyellä aikavälillä ja alueiden epätasaiseen, keskittyvään kasvuun krugmanilaisessa hengessä (Tervo 2000a: 399). Agglomeraatiohyödyt kasautuvat kumulatiivisesti harvoille alueille samanaikaisesti kun heikot alueet menettävät elinvoimaansa. Toisen suuntauksen mukaan integraation syveneminen johtaa alueiden tuotantorakenteiden samankaltaistumiseen (Tervo 2000a: 399 cit. Frankel & Rose 1998; Soltwedel ym. 1999). Tämän näkemyksen mukaan agglomeraatioetujen sijaan ratkaisevaa on tuotannon joustavuus ja asiakaslähtöisyys. Tämä johtaa keskittymisen sijaan hajautuvaan aluerakenteeseen, jossa syntyy pieniä omaleimaisia kasvukeskuksia eri puolille integroituvaa markkina-aluetta. Alueiden erikoistumista voidaan selittää suhteellisella ja absoluuttisella edulla. Erot alueiden välillä heijastavat alueiden erilaisia mahdollisuuksia, jotka muodostuvat paitsi alueen luonnonvaroista ja sijainnista myös alueen perusrakenteesta, pääomasta, koulutustasosta ja teknologiasta. Tuotantotoiminnan alueellinen sijoittuminen perustuu vapaassa markkinataloudessa tuotannontekijäpanosten tuottavuuteen ja hintoihin. Tuotantotoiminnan keskittymistä yhdelle alueelle rajoittaa panoshintojen nousu, jolloin myös edullisimmat alueet usein erikoistuvat suhteellisesti tuottavimpiin hyödykkeisiin houkutellen alueelle lisää saman alan yrityksiä. (Valtioneuvoston kanslia 2000: 18.) Samankaltaistuvien tuotantorakenteiden näkemyksen mukaan alueiden suhteelliset edut nähdään sisäisinä, joten alueet voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa kehitykseensä. Tervo (2000a: 400) näkee tämän yhtenä syynä alueellisen toimintatavan merkityksen lisääntymiseen ja alueiden aseman vahvistumiseen sisämarkkinoilla yhdentymisprosessissa. Tervo korostaa sitä, että alueiden kyky kilpailla ja tarttua omiin mahdollisuuksiinsa ovat aikaisempaa ratkaisevampia tekijöitä paikallisten kasvuprosessien synnyttämisessä ja tukemisessa, minkä vuoksi myös pienet alueet, jotka osaavat hyödyntää keskittymis- ja verkostoitumisetuja, voivat nousta menestyjiksi. Keskittymistä kiihdyttävien voimien lisäksi taloudessa vaikuttaa joukko keskittymistä hillitseviä voimia, jotka pitävät keskuksista kaukaisiakin seutuja houkuttelevina (Taulukko 1). Keskihakuisten voimien ohella vaikuttavat siis myös keskipakoisvoimat, jotka aktivoituvat keskittymisen edetessä riittävän pitkälle. Näin myös uudet alueet 10

18 saavat mahdollisuuden nousuun, etenkin jos alueilla itsessään toimitaan aktiivisesti kehityksen edistämiseksi. (Tervo 1999: 761.) Keskittymistä kiihdyttävät ja sitä hillitsevät voimat muuttuvat yhdessä talouden kehityksen kanssa. Alueiden kehitysnäkymät muuttuvat näin talouden rakennemuutoksen kanssa. (Valtioneuvoston kanslia 2000: 19, 26.) Taulukko 1. Keskittymistä kiihdyttävät ja hillitsevät voimat. (Valtioneuvoston kanslia 2000: 19 mukaillen). Keskittymistä kiihdyttäviä voimia Keskittymistä hillitseviä voimia Markkinoiden koko ja läheisyys Tiheät, monipuoliset työmarkkinat Tiedon levittyminen ja muut positiiviset ulkoisvaikutukset Monipuolinen kulttuuri- ja muu palvelutarjonta Tuotannontekijöiden liikkumattomuus tarjoaa luontaisia sijaintipaikkoja keskusten ulkopuolella Korkeat asumis- ja muut elinkustannukset Ruuhkautuminen, rikollisuus ja muut negatiiviset ulkoisvaikutukset Kotipaikkaidentiteetti ja luontoon liittyvät arvot Kuten tuotannon sijainnin valinnan, myös ihmisten asuinpaikan valinnan perusteena on usein vertailu alueen hyvien ja huonojen puolien välillä. Päätös tehdään erilaisten elämäntilanteesta ja perhesuhteista riippuvien opiskelu-, työ-, asuin- ja elinympäristöön vaikuttavien tekijöiden perusteella. Elinympäristöön kuuluvat muun muassa ympäröivä luonto, rakennettu ympäristö, yksityiset ja julkiset palvelut ja muun väestön sosiaalinen tausta. Luonnollisesti yksilökohtaiset mieltymykset vaihtelevat ihmisten välillä ja elinkaaren eri vaiheissa. Suurten keskusten tarjoamat palvelut ja sosiaaliset kontaktit imevät etenkin nuoria muuttamaan taantuvilta alueilta kaupunkeihin. Muuttotappioalueiden tilanne muuttuu hankalaksi erityisesti silloin, jos muuttoliike vie mukanaan alueen nuorimman ja koulutetuimman väestön. Alueen kasvumahdollisuudet heikkenevät tietopääoman kaikotessa ja ikärakenteen kohotessa. (Valtioneuvoston kanslia 2000: 22, 41, 116; 23 cit. Laakso & Loikkanen 2000.) Nuorena hyviksi koetut asuinympäristön piirteet saattavat kuitenkin iän myötä kääntyä haittapuoliksi ja esimerkiksi keskusten aiemmin hyvinä ominaisuuksina koetut piirteet jäädä haittoja vähäisemmiksi. Florida (2002) on tutkinut ns. luovissa ammateissa toimivien ihmisten mieltymyksiä. Hän pitää osaajien ja luovien luokkien houkuttelua alueelle yhtenä alueiden kilpailukyvyn keskeisenä tekijänä. Floridan mukaan luovia luokkia houkuttelevat monipuoliset työmarkkinat, elämäntyylitekijät, sosiaalinen vuorovaikutteisuus, 11

19 elinympäristön kulttuurinen diversiteetti sekä alueen autenttisuus, identiteetti ja elinympäristön laatu. (Florida 2002: ) Tulevaisuudessa elinympäristön laatu on yhä merkittävämpi alueiden välinen kilpailutekijä, jolla houkutellaan alueelle uusia asukkaita ja yrityksiä. Keskeisiä vetovoimaisen elinympäristön tekijöitä ovat asumisen laatu, palvelujen saavutettavuus, liikenteen sujuvuus sekä ympäristön terveellisyys. (Sisäasiainministeriö 2004: 26.) Alueiden välistä muuttovirtaa ja keskittyvää kehitystä hillitsee myös asuntomarkkinoiden rooli muuttoliikkeeseen sopeutumisessa. Esimerkiksi Böckerman (1999: ) pitää asuntojen hintojen kehitystä muuttoliikettä tasaavana tekijänä, sillä voimakas tulomuutto nostaa asuntojen hinta- ja vuokratasoa muuttovoittoalueilla. Tutkimusten ja käytännön havaintojen mukaan markkinoiden avautuminen ja teknologian kehitys tukevat alueellisesti keskittyneitä taloudellisia toimintoja, jotka ovat tehokkaampia kuin alueellisesti hajautuneet. Optimaalista keskittymisastetta on kuitenkin vaikea määritellä, samoin kuin sitä milloin toimintojen sijoittuminen on suurelta osin sattuman tai avainhenkilöiden yrittäjyyden ja osaamisen tulos. (Valtioneuvoston kanslia 2000: 17.) Valtioneuvoston Talousneuvoston työryhmän raportissa tarkastellaan aluekehityksen ja aluepolitiikan kysymyksiä edellä mainituista lähtökohdista, joiden perusteella voidaan korostaa tehokkaan aluepolitiikan ja alueiden itsensä roolia positiivisen kehityksen edistämisessä. Krugmanilaisen keskittävään kehitykseen pyrkivän talouden markkinavoimat johtavat alueiden eriarvoiseen asemaan ja epätasaiseen aluekehitykseen, jota pyritään aluepoliittisilla toimilla hillitsemään. Alueilla nähdään kuitenkin olevan valtaa vaikuttaa omaan kehitykseensä, minkä vuoksi aluepoliittisilla toimilla pyritään edistämään alueiden positiivista kehitystä niiden omista lähtökohdista käsin (esim. Tervo 2000b). Tutkimusten mukaan talouden toimintojen keskittyminen vahvistaa kansantalouden kasvua, kun keskittymien aiheuttamien positiivisten ulkoisvaikutusten vuoksi taloudelliset resurssit kyetään käyttämään tehokkaammin (esim. Martin 1998). Valtakunnallisesti optimaalisen keskittymisasteen löytäminen olisi kuitenkin oleellista, sillä keskittymisellä on myös haittapuolensa: Pitkällä aikavälillä se ei takaa parasta mahdollista aluerakennetta, sillä voimakas keskittyminen kasvattaa alueellista eriarvoisuutta, erikoistuminen kasvattaa aluetalouksien ja samalla koko kansantalouden 12

20 suhdanneherkkyyttä ja lisäksi alueiden välinen kilpailu saattaa johtaa resurssien tuhlaamiseen ja kilpailun vääristymiseen. (Valtioneuvoston kanslia 2000: ) Tervon (2000a: ) mukaan keskittyvä kehitys on maassamme ajautumassa muutaman kasvukeskuksen varaan. Hänen mukaansa se ei kuitenkaan kokonaistaloudellisestakaan näkökulmasta ole paras kehityssuunta, vaikka se lyhyellä aikavälillä olisikin tehokkain ratkaisu. Kerran autioituneille alueille on nimittäin vaikea saada uutta elinvoimaista asutusta. 13

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pyhätunturi 27.8.2009 Heikki Eskelinen Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos 1. Johdanto

Lisätiedot

Aluerakenteen kehitysnäköaloja

Aluerakenteen kehitysnäköaloja Aluerakenteen kehitysnäköaloja Jussi S. Jauhiainen 1 Taustaa Aluerakenne on käytännössä aina (materiaalisesti) monikeskuksinen verkosto, ja tällä materiaalisella verkostolla on sosiaalinen ulottuvuus ja

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta

Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta Tilastokeskus 19.4.2007 Paavo Okko Kansantaloustieteen professori paavo.okko@tse.fi Näkökulmia aluetietoon Tutkimus Aluekehittäminen/alueintressin

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Metropolipolitiikka, seutupolitiikka, aluepolitiikka- Mistä oikein on kysymys? Helsinki 15.9.2010

Metropolipolitiikka, seutupolitiikka, aluepolitiikka- Mistä oikein on kysymys? Helsinki 15.9.2010 Metropolipolitiikka, seutupolitiikka, aluepolitiikka- Mistä oikein on kysymys? Helsinki 15.9.2010 Perttu Vartiainen Monitasoinen aluepolitiikka vai kamppailu aluetasoista? Alue- ja kaupunkijärjestelmän

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Aluekehityspäätös 2015-2018 Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Laki alueiden kehittämisestä (7/2014) VN päättää vuoden 2015 loppuun mennessä alueiden kehittämisen painopisteet hallituskaudeksi.

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

MARKKINA- KÄSITYKSET JA ALUEPOLITIIKKA

MARKKINA- KÄSITYKSET JA ALUEPOLITIIKKA 028 Peruste #3 2014 aluepolitiikka MARKKINA- KÄSITYKSET JA ALUEPOLITIIKKA Väestön alueellista keskittämistä perustellaan usein sillä, että se lisää taloudellista tehokkuutta, parantaa täten kilpailukykyä

Lisätiedot

AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne

AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne Havaintoja hallitusohjelmasta, strategiakehikosta ja alueiden kehittämisen painopisteistä TEM/Marja-Riitta Pihlman Hallitusohjelman

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Kommenttipuheenvuoro: Keski-Suomen malli aluetalouden näkökulmasta Hannu Tervo Kansantaloustieteen professori, JY 1 Toimivat

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Liikenneneuvos Eeva Linkama, LVM Saaristoliikenteen neuvottelukunta 11.11.2014 Selvityksen taustalla on vuoden 2012 liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi Jussi Huttunen 20.11.2013 2013 MIHIN SUUNTAAN JA MITEN SUOMEN ALUERAKENNETTA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ TULISI KEHITTÄÄ laatia Suomen uusi kehityskuva? o Kun edellinen kysymys

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi. Hilkka Vihinen Helsinki 26.1.2010

TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi. Hilkka Vihinen Helsinki 26.1.2010 TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi Hilkka Vihinen 26.1.2010 Sisältö Miksi? TEM:n hallinnonala: Miten löytää maaseutu? Asutut neliökilometriruudut Miksi maaseutunäkökulma? Suomi on

Lisätiedot

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kylien kilpailukyky Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kehityksen suuret linjat 1: Suomi Alkutuotanto > Teollisuustuotanto

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Paikallisesti eriytyvä maaseutu

Paikallisesti eriytyvä maaseutu 27.8.2015 Maaseutututkijatapaaminen, Säkylä Paikallisesti eriytyvä maaseutu Olli Lehtonen FT, Tutkija Maaseutupolitiikan ja maaseudun tutkimus Luonnonvarakeskus Maaseutupolitiikka ja maaseudun tutkimus

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitus

Strategisen tutkimuksen rahoitus Strategisen tutkimuksen rahoitus HENVI-LUKE-verkottumistilaisuus 26.1.2015 Tiina Petänen 1 Mitä on strateginen tutkimus? Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Suuret muutokset mahdollisuuksina: näkymiä Suomen aluerakenteeseen. Prof. Sami Moisio Oulun yliopisto 27.11.2012

Suuret muutokset mahdollisuuksina: näkymiä Suomen aluerakenteeseen. Prof. Sami Moisio Oulun yliopisto 27.11.2012 Suuret muutokset mahdollisuuksina: näkymiä Suomen aluerakenteeseen Prof. Sami Moisio Oulun yliopisto 27.11.2012 Esitelmän tarkoitus 1. Erittelen Suomen aluerakenteen peruselementit 2. Avaan Suomen alueellisen

Lisätiedot

Alueiden kilpailukyky ja elinkeinoelämän näkökulma

Alueiden kilpailukyky ja elinkeinoelämän näkökulma Kaisa Saario Alueiden kilpailukyky ja elinkeinoelämän näkökulma 24.11.2011 Mitä on alueiden kilpailukyky? VERKOSTOT INFRA STRUKTUURI Imago YRITYKSET INSTI OSAAMINEN TUUTIOT ASUIN JA ELINYMPÄRISTÖ Linnamaa

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen seminaari

Vanhusneuvostojen seminaari Vanhusneuvostojen seminaari 25.9.2015, Hämeenlinna Maakuntajohtaja Timo Reina Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Strategiaperusta Missio 2020 Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset tahtovat

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

SISÄLTÖ JA RAKENNE MAAPAIKKA-HALLINTAMALLI MALLIN PUUTTEET JA KATVEALUEET JOHTOPÄÄTÖKSET PILOTOINNISTA MALLIN JATKOTYÖSTÄMINEN

SISÄLTÖ JA RAKENNE MAAPAIKKA-HALLINTAMALLI MALLIN PUUTTEET JA KATVEALUEET JOHTOPÄÄTÖKSET PILOTOINNISTA MALLIN JATKOTYÖSTÄMINEN SISÄLTÖ JA RAKENNE SISÄLTÖ JA RAKENNE 1 2 3 4 5 6 7 8 MAAPAIKKA-HALLINTAMALLI MALLIN PILOTOINTI PILOTOINNIN KARTAT MALLIN PUUTTEET JA KATVEALUEET JOHDANTO MALLIN KEHITTÄMIS- Maapaikka-hallintamallin JA

Lisätiedot

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Tuleva vuosi 2013 on tärkeä vuosi Kainuun aluekehitystyössä. Vuoden aikana uusitaan kaikki maakunnan keskeiset kehityssuunnitelmat: maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa?

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Timo Lindholm 5.5.2015 Talouden tuotannontekijöiden kolmijako Väinö Linnan mukaan (1) suo (2) kuokka ja (3)

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-

Lisätiedot

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf

Lisätiedot

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010. Aika 15.1.2010

Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010. Aika 15.1.2010 Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010 Aika 15.1.2010 Paikka: Tampere-talo 1 2 Tehdä selvitys keskuskaupunkien ja kehyskuntien taloudellisista vuorovaikutus- ja kehitystekijöistä ja selvitykseen perustuvat

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

4.4.2014. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017

4.4.2014. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017 Lausunto Sivu 1 / 4 Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017 Pudasjärven kaupunginhallitus lausuntonaan toteaa, että maakuntasuunnitelma 2040 ja

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Kaupunki- ja aluekehitys ja tilastot

Kaupunki- ja aluekehitys ja tilastot Kaupunki- ja aluekehitys ja tilastot Maaseudun ja kaupungin määrittely tilastoissa ja tilastojen avulla seminaari Tilastokeskuksessa Janne Antikainen SM/AHO/AKO 24.8.2005 Neljä kansallista projektia Osaamis-Suomi

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET Suomen sisäisen muuttoliikkeen vaikutus turvallisuusviranomaisten palveluiden kysyntään Valtiotieteen tohtori, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.11.2014 Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 1 Muuttuva vapaa-ajan asuminen muuttuvalla maaseudulla

Lisätiedot

Kuntien elinvoiman arviointikyselyn tuloksia

Kuntien elinvoiman arviointikyselyn tuloksia Kuntien elinvoiman arviointikyselyn tuloksia Anssi Hietaharju Tuomas Jalava 19.3.2015 Page 1 Vastauksia kyselyyn saatiin seuraavasti Vastaajia yhteensä 274 (19 eri kunnasta) Luottamushenkilö 144 Viranhaltija

Lisätiedot

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Alla olevat tiiviisti esitetyt esimerkit kuvaavat joko toteutettuja tai kuvitteellisia esimerkkejä säädösmuutoksista. Esimerkeissä kuvataan arviointikehikon

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia 24.11.2008 Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Seinäjoki Antti Saartenoja Arvioinnin taustaa MMM

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle Sisältö Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen Heli Kurikka Tutkija 1. Taustaa 2. Yliopistojen ryhmittely 3. Valmistuneiden alueellisen sijoittumisen piirteitä eri yliopistoista eri aloilta

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot