Elisa Holma ETÄTYÖLLÄ JA OSA-AIKAISELLA ASUMISELLA ELINVOIMAA LOUNAIS-SUOMEN SAARISTOON. Maantieteen tutkielma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elisa Holma ETÄTYÖLLÄ JA OSA-AIKAISELLA ASUMISELLA ELINVOIMAA LOUNAIS-SUOMEN SAARISTOON. Maantieteen tutkielma"

Transkriptio

1 Turun yliopiston maantieteen laitos Elisa Holma ETÄTYÖLLÄ JA OSA-AIKAISELLA ASUMISELLA ELINVOIMAA LOUNAIS-SUOMEN SAARISTOON Maantieteen tutkielma Asiasanat: aluekehitys, asuminen, etätyö, maaseutupolitiikka, saaristot, vapaa-aika Turku 2007

2

3 TURUN YLIOPISTO Maantieteen laitos/ matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta HOLMA, ELISA: Etätyöllä ja osa-aikaisella asumisella elinvoimaa Lounais-Suomen saaristoon Tutkielma, 145 s., 7 liites. Maantiede Joulukuu 2007 Tutkimuksessani tarkastelen osa-aikaisten asukkaiden tekemää etätyötä Lounais- Suomen saaristossa, missä vapaa-ajan asuminen on näkyvä kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksen ilmentymä ja merkittävä kuntien elinvoimaisuuden lähde. Lähtökohtanani on ajatus etätyöstä alueellisen kehittämisen välineenä ja maallemuuton tukijana. Joustavilla työmahdollisuuksilla voidaan nostaa vapaa-ajan asuntojen käyttöastetta, ja joidenkin osalta etätyö saattaa mahdollistaa myös kuntaan muuttamisen. Tutkimuksessani asuminen, joustava työnteko ja yksilöllinen aluepolitiikka nivoutuvat yhdeksi kokonaisuudeksi. Tutkimukseni on osa Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen etätyöhanketta. Tarkoituksenani on selvittää osa-aikaisten asukkaiden tekemän etätyön yleisyyttä ja kiinnostusta etätyön tekemiseen, vapaa-ajan asunnon muuttamiseen ympärivuotisesti asuttavaksi ja kuntaan muuttamiseen sekä kerätä kokemuksia etätyöntekijöiltä. Tutkimukseni kohteena ovat neljän suomenkielisen saaristo- tai saaristo-osakunnan, Askaisten, Kustavin, Taivassalon ja Velkuan, osa-aikaiset asukkaat. Heille lähetettiin yhteensä 4839 postikyselyä, joista 1313:a palautettua käytän kvantitatiivisena aineistonani. Lisäksi haastattelin kahdeksaa kyselyyn vastannutta etätyöntekijää. Teemahaastattelun ja soveltamani narratiivisen menetelmän avulla tuon esiin yksilöiden kokemuksia ja ajatuksia etätyön tekemisestä sekä vapaa-ajan asumisesta. Tutkimukseni perusteella 12 prosenttia vapaa-ajan asunnon omistajista tekee etätyötä vapaa-ajan asunnollaan, ja työikäisistä moni etätyötä tekemätön olisi siitä kiinnostunut. Omistajista kuitenkin noin 40 prosenttia on eläkeläisiä. Etätyöskentely edellyttäisi usein nykyistä parempia internetyhteyksiä, joustavampaa työtä ja työnantajan suostumusta. Etätyöntekijät ja etätyöstä kiinnostuneet ovat muita kiinnostuneempia parantamaan vapaa-ajan asuntonsa varustelutasoa ja muuttamaan vapaa-aikakuntaansa. Etätyö ilmentää monen kohdalla työn monipaikkaista luonnetta, työ- ja vapaa-ajan sekoittumista toisiinsa sekä halua viettää vapaa-ajan asunnolla mahdollisimman paljon aikaa. Etätyön etuina pidetään keskittymiskyvyn parantumista ja työn tehokkuuden parantumista. Siihen ei kuitenkaan juuri kannusteta huolimatta siitä, että etätyöksi soveltuva työ on luonteeltaan pitkälti itsenäistä ja keskittymiskykyä vaativaa. Ainakin osittainen etätyö saattaisi siten parantaa työtulosta ja kilpailukykyä sekä yksilöiden valinnanvapautta asuinpaikkansa ja ajankäyttönsä suhteen. Asiasanat: aluekehitys, asuminen, etätyö, maaseutupolitiikka, saaristot, vapaa-aika

4 SISÄLLYS 1.JOHDANTO Tutkimuksen tausta Tutkimuksen rakenne ja tutkimuskysymykset ALUEELLINEN SUUNNITTELU, ALUEPOLITIIKKA JA ALUERAKENTEESEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Alueet ja alueellinen suunnittelu muuttuvassa yhteiskunnassa Aluekehitykseen vaikuttavat tekijät Krugman ja uusi aluetalousteoria Integraatio ja aluetalouksien korostuminen ALUEIDEN KEHITTÄMINEN SUOMESSA Julkinen valta ja hyvinvointivaltion aluepolitiikka Tietoyhteiskuntapolitiikka Maaseutu ja saaristo erityishuomiota vaativina alueina Aluesuunnittelu tasapainoisen kehityksen työkaluna Alueiden kehittäminen käytännössä: erikoistumista ja seutuistuvaa muuttovirtaa Alueiden kehittäminen Varsinais-Suomessa: omat voimavarat lähtökohtana ETÄTYÖ JA ALUEELLINEN KEHITTÄMINEN Etätyö vai joustotyö? Etätyön tutkimus: aluekehityksestä työn uudelleenorganisointiin Yhteiskunnan murros ja työelämän muutos Teletuvista kotikonttoriin Etätyö yhteiskunnan ja yksilön tasolla Etätyön edellytykset ja etätyöksi soveltuvat tehtävät Organisatoriset edellytykset Työtehtäviin liittyvät edellytykset Etätyöntekijän ominaisuudet Tekniset edellytykset...44

5 4.7 Suomalaisten etätyö Etätyöntekijöiden määrä ja määrittelyn vaikutus siihen Etätyön hyvät ja huonot puolet ETÄTYÖHANKKEET: HANKEVIIDAKOSTA HANKKEIDEN ARVIOINTIIN Toteutetut valtakunnalliset ja alueelliset etätyöhankkeet Etätyöhankkeiden arviointi: hukkaan heitettyjä voimavaroja vai tuloksellista kehittämistä? OSA-AIKAINEN ASUMINEN: VAPAA-AJANVIETTOA JA KAKKOSASUMISTA Kakkosasuminen, vapaa-ajan asuminen, osa-aikainen asuminen: synonyymejä vai sisaruksia? Vapaa-ajan asumisen tutkimus Mikä kakkosasumisessa viehättää? Vapaa-ajan asunnot Suomessa KAKKOSASUMINEN, ELINVOIMAINEN MAASEUTU JA TOIMEENTULO Kakkosasuminen maaseudun vireyttäjänä Työn ja toimeentulon mahdollisuudet Kakkosasumisen vaikutukset maaseudulla Vapaa-ajan asumisen merkitys kuntien taloudelle Etätyö vapaa-ajan asunnolla Osa-aikaisesta asukkaasta vakituiseksi asukkaaksi? TUTKIMUSALUEEN KUNNAT: RAKENNEMUUTOKSEN KOETTELEMUKSISTA TASAPAINOON Yleistietoa tutkimusalueen kunnista Imagolla menestykseen? Lisääntyvä kakkosasuminen...73

6 9. KUNNAN NÄKÖKULMA: MIKÄ SAA USKOMAAN UUSIIN ETÄTYÖHANKKEISIIN JA VAPAA-AJAN ASUMISEEN? YLEISKUVA OSA-AIKAISTEN ASUKKAIDEN ETÄTYÖSKENTELYSTÄ TUTKIMUSKUNNISSA Kyselyaineisto ja sen analysointi Koko aineistoon perustuva tarkastelu Työikäisen aineiston tarkastelu Etätyöntekijät ja etätyöstä kiinnostuneet Vapaa-ajan asunnon varustelutason parantaminen ja kuntaan muuttaminen Koko aineisto Aineiston tarkastelu ryhmittäin ETÄTYÖNTEKIJÄN HENKILÖKUVAT Tutkimushaastattelu ja sen tulkinta metodologisista lähtökohdista Narratiivi elämäkerrasta yksilöllisiin kokemuksiin Teemahaastatteluiden ja analyysin toteutus Kahdeksat kasvot etätyölle Kaisa Joustavuutta vapaa-ajan viettoon Matias Tietoyhteiskunnan paradoksi Esa Omavalintaista työnsijoittelua Tarmo Monipaikkaista työntekoa tienpäällä Maiju Etätyöllä matkustusajan säästöön Oskari Ylitöitä, tutkimusvapaata ja mökin kunnostusta Hannes Tutkimustyötä ja suggestopedistä kasvatusta Perttu Haave yrityksestä juurilla Yhteenveto haastatteluista moninaista etätyötä ja joustavuutta asumiseen JOHTOPÄÄTÖKSET...132

7 LÄHTEET LIITE 1. Vapaa-ajan asunnot kartalla LIITE 2. Kyselylomake LIITE 3. Taulukot 4 ja 5 LIITE 4. Taulukot 6 ja 7 LIITE 5. Taulukko 8 LIITE 6. Haastattelurunko

8 1. JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tausta Muutos on luonnollinen osa yhteiskuntaa. Erilaisten alueellisten kilpailuetujen vuoksi alueet erilaistuvat. Heikoimpien edellytysten alueet uhkaavat jäädä syrjään vahvojen alueiden houkutellessa sekä yrityksiä että asukkaita. Suomessa maaseutu ja saaristo ovat alueita, jotka vaativat erityistä huomiota alueellisen kehityksen tasapainottamiseksi. Sekä yritysten toimintaedellytysten että yksittäisten ihmisten asuin- ja elinmahdollisuuksien turvaamiseksi syrjäisten alueiden tulee löytää omat vahvuutensa pysyäkseen mukana kilpailussa. Saariston kilpailuvaltiksi on noussut ainutlaatuinen luonnonympäristö, joka houkuttelee alueelle paitsi matkailijoita myös valtavat määrät vapaa-ajan asukkaita. Lounais-Suomen saariston pienten kuntien kamppaillessa vähenevän ja ikääntyvän väestön sekä katoavien palveluiden kierteessä vapaa-ajan asukkaat tuovat etenkin kesäaikaan liikettä kuntiin lisäten kaupungin ja maaseudun välistä vuorovaikutusta. Vapaa-ajan asumisen merkitys korostuu edelleen, sillä tutkimusten mukaan vapaa-ajan asunnoilla vietettävä aika on jatkuvasti lisääntynyt ja vapaa-ajan asuntojen varustelutaso parantunut. Toisaalta myös kiinnostus maaseutuasumiseen ja asuinpaikan valitsemiseen elinympäristön perusteella ovat kasvaneet vaihtoehtona kaupunkiasumiselle. Vapaa-ajan asunnoilla vietettävää aikaa rajoittaa luonnollisesti työpaikka, joka usein sijaitsee kaukana vapaa-ajan asunnolta. Työ- ja vapaa-ajan välillä on entistä harvemmin selvää rajaa, ja näiden joustava yhdistäminen etätyön muodossa tarjoaa mahdollisuuden viettää vapaa-ajan asunnolla enemmän aikaa työnkuvan sen mahdollistaessa. Etätyötä tekemällä voidaan välttyä ainakin osittain pitkiltä työmatkoilta ja suurten kaupunkien liikenneruuhkilta. Näin säästetään aikaa ja energiaa, jotka voidaan tehokkaammin suunnata itse työn tekoon siellä missä työntekijä on riippumatta varsinaisen työpaikan sijainnista. Etätyöstä on puhuttu jo vuosikymmeniä, mutta vasta viime vuosina tietotekniikan ja tietoliikenneyhteyksien merkittävä parantuminen on avannut etätyölle uusia mahdollisuuksia. Laajakaistayhteyksien yleistyminen myös syrjäisillä seuduilla kuten saaristossa on mahdollistanut tietoliikenneyhteyttä vaativan etätyön tekemisen kaupunkiseutujen lisäksi myös äärialueilla. Tosin saaristossa on 1

9 edelleen melko paljon katvealueita, joille kiinteän internetyhteyden hankkiminen on hankalaa ja kallista ja jotka eivät toistaiseksi ole langattomien verkkojen katealueella. Etätyötä pidetään saariston elinvoimaisuuden ylläpitämisen ja parantamisen mahdollisuutena ja erityisesti osa-aikaisten asukkaiden työskentelyä vapaa-ajan asunnoillaan potentiaalisena kuntien palvelu- ja tulotason turvaajana (esim. Heinonen 1998: 76 77). Etätyö ei suinkaan ole ongelmaton ja helppo ratkaisu työntekijän ja työpaikan sijainnin ongelmaan. Se ei luonnollisestikaan sovellu kaikille ammattialoille, ja lisäksi työn organisointi ylipäätään suosii perinteistä työntekomallia, jossa työpaikka erottuu selkeästi työntekijän vapaa-ajanviettopaikasta. Tämä tutkimukseni on osa Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen Distansarbetaren den nya skärgårdsbon i det nya skärgårdssamhället -hanketta. Se on EU:n Interreg III A Skärgård -ohjelman, Varsinais-Suomen liiton, Ålands landskapsregeringin ja Uudenmaan liiton rahoittama vuoden pituinen projekti Länsi- Uudenmaan, Turunmaan, Turun seudun, Vakka-Suomen ja Ahvenanmaan saaristoalueilla. Hankkeen tarkoituksena on parantaa saariston työ- ja asuinmahdollisuuksia sekä kilpailukykyä etätyön ja työpaikkojen hajauttamisen kautta yhteistyössä yritys-, kunta- ja julkisen sektorin kanssa. Hankkeessa kootaan vapaa-ajan asukkaiden kokemuksia ja ajatuksia etätyöstä sekä toteutetaan konkreettinen pilottiprojekti etätyön ja saaristoon muuttamisen edistämiseksi sekä palveluiden tuottamiseksi läheisille keskusalueille. (Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus 2007.) 1.2 Tutkimuksen rakenne ja tutkimuskysymykset Tutkimukseni teoreettinen viitekehys rakentuu kolmen pääteeman, alueellisen suunnittelun ja kehittämisen, etätyön ja osa-aikaisen asumisen, ympärille. Viitekehykseni on melko laaja, mutta tutkimuksessani etätyö kytkeytyy näihin kaikkiin osalohkoihin. Näen tutkimuksessani etätyön osana alueellista kehittämistä ja saariston kilpailukyvyn parantamista sekä osa-aikaista asumista, minkä vuoksi koen tarpeelliseksi käsitellä etätyön ohella myös alueellisen kehittämisen lähtökohtia sekä osa-aikaiseen asumiseen liittyvää kokonaisuutta kietomalla etätyön osaksi niitä. Alueelliseen 2

10 kehittämiseen liittyvässä osuudessa käytän lähteinä enimmäkseen poliittisia selvityksiä luodakseni kuvan siitä, millaisessa poliittisessa ympäristössä alueellinen kehittäminen tapahtuu, eli millaisena aluepolitiikan periaatteet näissä selvityksissä esitetään. Alueellinen kehittäminen on nykyisin pitkälti hankeperustaista. Myös etätyötä on pyritty edistämään lukuisin hankkein eri puolilla maata, mutta lukuisista yrityksistä huolimatta tuloksia ei kovinkaan vahvasti ole näkyvissä. Etätyöhankkeiden vaikutukset ja arviointi ovat jääneet melko vähälle, vaikka jaetut onnistumisen ja epäonnistumisen kokemukset olisivat hankeperustaisessa kehitystyössä tärkeitä tuloksellisen keittämisen kannalta. Tutkimukseeni olen liittänyt myös hankkeiden arvioinnin näkökulman perustuen Hanhikkeen (1999) selvitykseen. Tarkastelen myös kunnan näkökulmasta sitä, mikä saa uskomaan uusiin etätyöhankkeisiin, vaikka konkreettisia tuloksia ei juurikaan ole näkyvissä. Tutkimukseni empiirisessä osuudessa tarkastelen saariston vapaa-ajan- tai ennemminkin osa-aikaisten asukkaiden tekemää etätyötä ja kiinnostusta siihen sekä vapaaaikakuntaansa muuttamiseen tai vapaa-ajan asunnon muuttamiseen ympärivuotiseen asuinkäyttöön neljässä Lounais-Suomen saariston suomenkielisessä kunnassa: Askaisissa, Kustavissa, Taivassalossa ja Velkualla. Samoja teemoja selvitetään Distansarbetaren-hankkeessa yhteensä 11 kunnan osa-aikaisilta asukkailta hankkeen toiminta-alueella lähettämällä heille yhteensä yli 8000 postikyselyä, joista tutkimusalueelleni tulee noin Postikyselyn lisäksi syvennyn etätyöhön yksilökohtaisella tasolla. Tätä varten haastattelen kahdeksaa postikyselyyn vastannutta etätyötä tekevää osa-aikaista asukasta. Teemahaastatteluiden perusteella laadin yksilöllisiä narratiiveja eli kertomuksia luodakseni kuvan siitä, mitä kyseiset tapaukset käsittävät etätyöllä ja mitä etätyö ja vapaa-ajan asuminen heille merkitsevät korostaen haastateltavien yksilöllistä representointia heidän subjektiivisesta kokemusmaailmastaan. Pienissä maaseutumaisissa kunnissa yksittäisilläkin muuttajilla on suuri merkitys. Moni haastattelemistani osa-aikaisista asukkaista on kiinnostunut muuttamaan vapaaaikakuntansa vakituiseksi asukkaaksi. Tuomalla tutkimukseeni yksilön näkökulman haluan korostaa työntekijän näkemystä etätyöhön ja samalla tuoda esiin sen, mitä etätyö 3

11 osittaisena työmuotona käytännössä merkitsee. Kertomalla yksittäisten henkilöiden tarinan haluan painottaa myös Tervon (2000a: 411) esittämää yksilöllistä aluepolitiikkaa, jolla hän tarkoittaa yksittäisten osaavien ihmisten asuinpreferenssien suuntaamista maaseudulle. Tiivistetysti pyrin tutkimuksessani vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: 1. Miten alueellinen kehittäminen ja etätyö kytkeytyvät toisiinsa? 2. Millainen rooli osa-aikaisilla asukkailla on maaseutu/saaristokuntien elinvoimaisuuden kannalta? 3. Mitä etätyöhankkeilla on saavutettu ja mikä merkitys niillä on kunnalle? 4. Tekevätkö tutkimuskuntieni osa-aikaiset asukkaat etätyötä vapaa-ajan asunnollaan, kuinka paljon ja mitä he pitävät tärkeimpinä etätyön edellytyksinä? 5. Ovatko etätyöntekijät tai etätyöstä kiinnostuneet muita kiinnostuneempia muuttamaan vapaa-ajan asuntonsa ympärivuotiseen asuinkäyttöön soveltuvaksi tai muuttamaan vapaa-aikakuntansa vakituiseksi asukkaaksi? 6. Mitä etätyö teemahaastattelun perusteella käytännössä merkitsee haastattelemilleni osa-aikaisille asukkaille? 4

12 2. ALUEELLINEN SUUNNITTELU, ALUEPOLITIIKKA JA ALUE- RAKENTEESEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 2.1 Alueet ja alueellinen suunnittelu muuttuvassa yhteiskunnassa Alueellinen kehitys ja aluerakenne kytkeytyvät tiiviisti talouteen ja sen toimintamekanismeihin, jotka muuttuvat ajan myötä rakennemuutoksen ja talouden nousu- ja laskukausien myötä. Rakennemuutos on olennainen osa talouden kehitystä ja kasvua, eikä sitä voida tai ole syytäkään välttää, vaan muutos on kilpailukykyisen yhteiskunnan edellytys (Valtioneuvoston kanslia 2000: 16). Yhteiskunta muuttuu jatkuvasti globaalin talouden ja teknologian kehittymisen myötä. Suomalainen yhteiskunta on kehittynyt sadan vuoden aikana maatalousyhteiskunnasta modernin teollisuusyhteiskunnan kautta tietoyhteiskunnaksi, minkä on mahdollistanut menestyksekäs idearikkaiden ja ammattitaitoisten ihmisten sekä pääoman yhdistelmä. Tietoyhteiskunnassa teollisen ajan toimintatavat ja tuotannontekijät ja niiden painoarvot ovat muuttuneet teollisuusyhteiskuntaan nähden: Tieto ja sen käsittely on tullut yhä keskeisemmäksi tuotannontekijäksi ja tuotteeksi. (Hautamäki 1996: 17; Valtioneuvoston kanslia 2000: 16.) Yhteiskunnan nopea muutos ja väestönkasvu aiheuttavat ongelmia, etenkin jos menestyviä kasvukeskuksia on vähän. Nopean kasvun keskuksissa esimerkiksi palveluiden tarjonta ei kohtaa kasvavaa väestöä ja asumiskustannukset kohoavat voimakkaasti, mutta väestöä menettävillä alueilla käyttökelpoista perusrakennetta jää vajaakäyttöön. Pitkällä aikavälillä nuoren ja hyvin koulutetun väestön keskittyminen harvoihin kasvukeskuksiin aiheuttaa haasteita alueiden välisten hyvinvointierojen hillitsemiselle ja sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle. (Valtioneuvoston kanslia 2000: 16.) Aluepolitiikkaa tarvitaan eri alueiden kehityserojen tasaamiseen ja hyvinvoinnin takaamiseen tasapuolisesti yhteiskunnassa. Aluepolitiikka ja alueellinen kehitys ovat yhteydessä toisiinsa, sillä aluepolitiikka on tietoista talouspoliittista toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan eritasoisten alueiden taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Siksi alueellista kehittyneisyyttä pohdittaessa tuleekin tarkastella aluepolitiikkaa sekä poliittisessa, taloudellisessa että yhteiskunnallisessa kontekstissa. (Jauhiainen & Niemenmaa 2006: 71, 92, 95.) 5

13 Alueellisen suunnittelun tehtävänä on muokata relatiivista tilaa. Sillä tarkoitetaan fyysistä ympäristöä, jossa ihmisten arkiset toiminnot tapahtuvat muokaten heidän käsityksiään lähiympäristöstä. Politiikka ja talous eli julkinen ja yksityinen etu kytkeytyvät voimakkaasti alueelliseen suunnitteluun. Se ei voi koskaan olla arvovapaata toimintaa, vaan suunnittelu ja poliittinen päätöksenteko sekoittuvat aina toisiinsa, ja tilan muokkaamiseen kohdistuvat toimenpiteet ovat aina arvolatautuneita. (Jauhiainen & Niemenmaa 2006: 15, ) Alueellinen suunnittelu on moniulotteista sekä tilallisesti että ajallisesti (Jauhiainen & Niemenmaa 2006: 21). Eri mittakaavoissa tapahtuva suunnittelu ulottuu yksityiskohtaisesta kaavoituksesta Euroopan unionin laajuisiin aluekehittämisen suuntaviivoihin. Ajallisesti se voi tarkoittaa lyhyellä aikavälillä toteutettavia hankkeita tai pitkälle tulevaisuuteen suuntautuvia strategioita, mutta huolimatta toimenpiteiden kestosta sen tulisi aina sisältää ajatus kestävästä kehityksestä. Systemaattisen aluepolitiikan perustana on Yli-Jokipiin (2005: 9-10) mukaan alueellisen kehittämisen tutkimus, joka vaatii paikallisten olosuhteiden tuntemusta. Varsinainen aluepolitiikka alkoi Jauhiaisen ja Niemenmaan (2006: 78 83) mukaan kehittyä Suomessa toisen maailmansodan jälkeen siirtoväen asuttamisen ja hyvinvointivaltion rakentamisen myötä. Aluepolitiikan taustalla on ajatus kaupunkiverkoista ja kaupungeista vaikutusalueineen. Suomalaiseen aluepolitiikkaan on vaikuttanut erityisesti Walter Christallerin luvulla kehittämä keskus- ja vaikutusalueteoria, jota sovelsivat Suomessa ensimmäisinä väitöskirjoissaan Oiva Tuominen (1949) ja Mauri Palomäki (1963) (Jauhiainen & Niemenmaa 2006: ). Christallerin vaikutusalueteoriassa kaupungit ja muut keskukset tuottavat palveluita niitä ympäröivälle vaikutusalueelle, jolle keskuksen vuorovaikutteinen hallinnollinen, taloudellinen ja poliittinen toiminta ulottuvat (Katajamäki 1977: 7 8). Suomessa mallia sovellettiin erityisesti aluepolitiikan ohjausvälineenä. Sitä soveltaen valtio pystyi ohjaamaan keskusten eli erikokoisten paikkakuntien kehitystä ja muodostamaan Suomeen hierarkkisen koko maan kattavan aluerakenteen erikokoisine keskuksineen. (Jauhiainen & Niemenmaa 2006: ) 6

14 1990-luvun taitteessa Suomen talous alkoi avautua ja kansainvälistyä ja innovaatiopolitiikka ja osaamisperusteinen talous nousivat teknologiavoittoisen viennin ohjenuoriksi. Talouden globalisoituminen ja Suomen kansainvälistyminen Euroopan unionin jäsenenä ovat tuoneet alueelliselle kehittämiselle uusia haasteita ja vaativat kansallisen aluepolitiikan kehittämistä. (Jauhiainen & Niemenmaa 2006: 71, 92, 95.) Aluepolitiikka on osa kansallista politiikkaa, mutta sen toteuttaminen tapahtuu yhä kansainvälisemmässä ympäristössä integroituvassa Euroopassa, missä kansallisten rajojen merkitys hälvenee samalla kun yritysten ja alueiden väliset verkostot voimistuvat (Valtioneuvoston kanslia 2000: 16). Valtion rajojen merkityksen pienentyessä sekä valtion sisäisten että kansalliset rajat ylittävien alueiden merkitys kasvaa. 2.2 Aluekehitykseen vaikuttavat tekijät Krugman ja uusi aluetalousteoria Maantieteelliset tekijät, kuten taloudellisten toimintojen sijainti ja jakauma tilassa, eli alueulottuvuus, ovat aina olleet tärkeitä taloudelliselle kehitykselle. Christallerin (1966) keskus- ja vaikutusalueteoriana tunnettu klassikkoteoria on peräisin jo vuodelta Teoriaa kehittäneen Walter Isardin perustaman, monella tieteenalalla tunnetun ja taloustieteellisistä lähtökohdista ponnistavan aluetieteen (regional science), vahva kausi oli jo 1900-luvun puolivälissä. (Tervo 1999: ; Saartenoja 2004: 65.) Christallerilaisen perinteen mukaiset toimintojen sijoittumista kuvaavat mallit ovat staattisia eivätkä kuvaa yhteiskunnassa tapahtuvia muutosprosesseja, minkä vuoksi niitä on kritisoinut esimerkiksi Myrdal (1969). Myrdal on kehittänyt dynaamisen muutosprosessimallin, jonka mukaan kasautuva kasvu johtaa periferian taantumiseen ja alueelliseen epätasapainoon kumulatiivisten positiivisen ja negatiivisen kehityksen kierteiden kautta (Saartenoja 2004: 66). Samanlaista kehitystä kuvaa myös Paul Krugmanin johdolla 1990-luvulla nousuun lähtenyt uusi aluetalousteoria (new economic geography) (esim. Krugman 1991). Krugmanin lähtökohtana oli havainto toimintojen agglomeratiivisesta, kasautuvasta, kehityksestä eli toimintojen vahvasti alueellisesti keskittyvästä taipumuksesta, mikä on 7

15 perinteisesti ollut talousmaantieteenkin lähtökohtana. Uuden aluetalousteorian lähestymistavassa korostuvat kasvavien tuottojen, kuljetuskustannusten ja tuotannontekijäliikkeiden, etenkin muuttoliikkeen, vuorovaikutus alueellisen kehityksen muovaajana (Tervo 1999: 761). Lähestymistavan mukaan alueiden etu on ainakin osittain endogeeninen, sisäinen, eli yritykset haluavat sijoittua keskuksiin, mutta keskus on keskus siksi, että siellä on paljon yrityksiä. Eteen- ja taaksepäin suuntautuvilla tapahtumaketjuilla onkin suuri merkitys keskusten muotoutumiselle. Tapahtumahetkellä vähäpätöisiltäkin vaikuttavat tapahtumat tai pienet sijaintiedut saattavat olla keskeisiä tapahtumaketjun kululle. Uuden aluetalousteorian mukaan keskittävän kehityksen taustalla vaikuttavat itse itseään vahvistavat voimat (Krugman 1991). Niiden johdosta kehitys liikkeelle lähdettyään etenee nopeasti ja houkuttaa samalle alueelle sekä pääomaa että lisää tuotantoa edullisempien tuotantokustannusten perässä. Aluetaloustieteen perinteinen kumulatiivisen kausaation idea on krugmanilaisen uuden aluetaloustieteen myötä kokenut uuden nousun yksinkertaisella sanomallaan: keskittävän kehityksen taustalla olevat voimat ovat itse itseään vahvistavia (Tervo 1999: 761). Tervo (2000a) pohtii, mitkä tekijät muovaavat Euroopan ja Suomen aluekehitystä, sen historiaa ja tulevaisuutta sekä sitä, mitä ongelmia alueellisesta muutoksesta aiheutuu muuttovoitto- ja muuttotappioalueille ja miten aluekehitystä voitaisiin ohjata. Hänen lähtökohtanaan on uusi aluetalousteoria ja aluekehityksen vahvasti keskittävä luonne, mutta toisaalta hän pohtii myös integraation vaikutusta. Omaa etuaan tavoittelevien talouden toimijoiden, yritysten, vuorovaikutuksellinen käyttäytyminen tuottaa krugmanilaisen agglomeratiivisen kehityksen myötä kasvukeskittymän, joka on enemmän kuin osiensa summa. Vahvistuvat kytkennät tekevät alueen entistä houkuttelevammaksi uusille yrityksille, minkä vuoksi kasvu jatkuu ja kehityksen tuloksena syntyy muutamien vahvojen alueiden talous. (Tervo 2000a: ) Krugmanilaiseen uuteen aluetalousteoriaan ovat verrattavissa vuorovaikutteiset verkostoteoriat, joiden mukaan keskittyvät toiminnot hyödyttävät toinen toistaan. Osaaminen ja innovaatiot keskittyvät vuorovaikutteisiin alueellisiin klustereihin, jotka saavuttavat yhteistyöllä synergiaetuja (Jauhiainen & Niemenmaa 2006: 110). Keskittyminen ei kohdistukaan enää suurimpiin kaupunkeihin vaan niitä ympäröiville 8

16 seuduille, joilla tapahtuu vastakaupungistumista (Yliskylä-Peuralahti 2004: 67). Verkostoteorioiden edistäjiä on esimerkiksi Manuel Castells (esim. Castells 1989). Verkostoteorioiden suomalaiset edustajat Perttu Vartiainen ja Janne Antikainen ovat edistäneet hierarkkisen aluerakenteen vaihtumista verkostomallia tukevaksi kaupunkiseutujen järjestelmäksi (Vartiainen & Antikainen 1998) Integraatio ja aluetalouksien korostuminen Maailmantalouden muutos, globalisaatio ja Euroopassa erityisesti Euroopan integraatio, on korostanut alueiden roolia ja alueellisen näkökulman tärkeyttä. Esimerkiksi Okko (2002) korostaa sitä, että integraatio nostaa esille alueellisia kysymyksiä ja vaatii alueellista politiikkaa. Hänen mukaansa integraatio tekee perinteisistä kansantalouksista aluetalouksia, jotka ovat menettäneet kansantalouden tunnusmerkkejä. Myös Tervo (2000a) korostaa alueiden sopeutumis- ja kilpailukyvyn sekä aluepolitiikan merkitystä alati integroituvassa Euroopassa, jonka kehityskulku vaikuttaa myös Suomen aluekehitykseen. Globaalistuvassa ja kansainvälistyvässä maailmassa alueiden kehitykseen vaikuttavat Okon ym. (1998: 5 6) mukaan ainakin seuraavat tekijät: 1. Liikkumattomat resurssit eli sijainnilliset vakiot: luonto ja olemassa oleva taloudellinen rakenne 2. Alueen kyky pitää itsellään ja vetää puoleensa liikkuvia resursseja, kuten pääomaa ja työvoimaa 3. Keskittymisen edut ja haitat 4. Alueelliset mieltymykset, jotka vaikuttavat kuluttajien ja yritysten sijaintiratkaisuihin 5. Teknologinen kehitys ja inhimillisen pääoman kasvu (yrittäjyys). Kyky hyödyntää ja kehittää uutta teknologiaa ja verkostoitua 6. Aluerakenteen tietoinen ohjaus eli aluepolitiikka Integraatioalueen aluekehityksen suunnasta on Tervon (2000a: 399) mukaan tutkijoiden keskuudessa eriäviä mielipiteitä. Yhden suuntauksen mukaan tuotanto keskittyy 9

17 alueellisesti sille luontevimmalle sijaintipaikalle, minkä takia tapahtuu voimakasta alueellista eriytymistä ja erikoistumista. Tämä johtaa epävakaaseen kehitykseen lyhyellä aikavälillä ja alueiden epätasaiseen, keskittyvään kasvuun krugmanilaisessa hengessä (Tervo 2000a: 399). Agglomeraatiohyödyt kasautuvat kumulatiivisesti harvoille alueille samanaikaisesti kun heikot alueet menettävät elinvoimaansa. Toisen suuntauksen mukaan integraation syveneminen johtaa alueiden tuotantorakenteiden samankaltaistumiseen (Tervo 2000a: 399 cit. Frankel & Rose 1998; Soltwedel ym. 1999). Tämän näkemyksen mukaan agglomeraatioetujen sijaan ratkaisevaa on tuotannon joustavuus ja asiakaslähtöisyys. Tämä johtaa keskittymisen sijaan hajautuvaan aluerakenteeseen, jossa syntyy pieniä omaleimaisia kasvukeskuksia eri puolille integroituvaa markkina-aluetta. Alueiden erikoistumista voidaan selittää suhteellisella ja absoluuttisella edulla. Erot alueiden välillä heijastavat alueiden erilaisia mahdollisuuksia, jotka muodostuvat paitsi alueen luonnonvaroista ja sijainnista myös alueen perusrakenteesta, pääomasta, koulutustasosta ja teknologiasta. Tuotantotoiminnan alueellinen sijoittuminen perustuu vapaassa markkinataloudessa tuotannontekijäpanosten tuottavuuteen ja hintoihin. Tuotantotoiminnan keskittymistä yhdelle alueelle rajoittaa panoshintojen nousu, jolloin myös edullisimmat alueet usein erikoistuvat suhteellisesti tuottavimpiin hyödykkeisiin houkutellen alueelle lisää saman alan yrityksiä. (Valtioneuvoston kanslia 2000: 18.) Samankaltaistuvien tuotantorakenteiden näkemyksen mukaan alueiden suhteelliset edut nähdään sisäisinä, joten alueet voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa kehitykseensä. Tervo (2000a: 400) näkee tämän yhtenä syynä alueellisen toimintatavan merkityksen lisääntymiseen ja alueiden aseman vahvistumiseen sisämarkkinoilla yhdentymisprosessissa. Tervo korostaa sitä, että alueiden kyky kilpailla ja tarttua omiin mahdollisuuksiinsa ovat aikaisempaa ratkaisevampia tekijöitä paikallisten kasvuprosessien synnyttämisessä ja tukemisessa, minkä vuoksi myös pienet alueet, jotka osaavat hyödyntää keskittymis- ja verkostoitumisetuja, voivat nousta menestyjiksi. Keskittymistä kiihdyttävien voimien lisäksi taloudessa vaikuttaa joukko keskittymistä hillitseviä voimia, jotka pitävät keskuksista kaukaisiakin seutuja houkuttelevina (Taulukko 1). Keskihakuisten voimien ohella vaikuttavat siis myös keskipakoisvoimat, jotka aktivoituvat keskittymisen edetessä riittävän pitkälle. Näin myös uudet alueet 10

18 saavat mahdollisuuden nousuun, etenkin jos alueilla itsessään toimitaan aktiivisesti kehityksen edistämiseksi. (Tervo 1999: 761.) Keskittymistä kiihdyttävät ja sitä hillitsevät voimat muuttuvat yhdessä talouden kehityksen kanssa. Alueiden kehitysnäkymät muuttuvat näin talouden rakennemuutoksen kanssa. (Valtioneuvoston kanslia 2000: 19, 26.) Taulukko 1. Keskittymistä kiihdyttävät ja hillitsevät voimat. (Valtioneuvoston kanslia 2000: 19 mukaillen). Keskittymistä kiihdyttäviä voimia Keskittymistä hillitseviä voimia Markkinoiden koko ja läheisyys Tiheät, monipuoliset työmarkkinat Tiedon levittyminen ja muut positiiviset ulkoisvaikutukset Monipuolinen kulttuuri- ja muu palvelutarjonta Tuotannontekijöiden liikkumattomuus tarjoaa luontaisia sijaintipaikkoja keskusten ulkopuolella Korkeat asumis- ja muut elinkustannukset Ruuhkautuminen, rikollisuus ja muut negatiiviset ulkoisvaikutukset Kotipaikkaidentiteetti ja luontoon liittyvät arvot Kuten tuotannon sijainnin valinnan, myös ihmisten asuinpaikan valinnan perusteena on usein vertailu alueen hyvien ja huonojen puolien välillä. Päätös tehdään erilaisten elämäntilanteesta ja perhesuhteista riippuvien opiskelu-, työ-, asuin- ja elinympäristöön vaikuttavien tekijöiden perusteella. Elinympäristöön kuuluvat muun muassa ympäröivä luonto, rakennettu ympäristö, yksityiset ja julkiset palvelut ja muun väestön sosiaalinen tausta. Luonnollisesti yksilökohtaiset mieltymykset vaihtelevat ihmisten välillä ja elinkaaren eri vaiheissa. Suurten keskusten tarjoamat palvelut ja sosiaaliset kontaktit imevät etenkin nuoria muuttamaan taantuvilta alueilta kaupunkeihin. Muuttotappioalueiden tilanne muuttuu hankalaksi erityisesti silloin, jos muuttoliike vie mukanaan alueen nuorimman ja koulutetuimman väestön. Alueen kasvumahdollisuudet heikkenevät tietopääoman kaikotessa ja ikärakenteen kohotessa. (Valtioneuvoston kanslia 2000: 22, 41, 116; 23 cit. Laakso & Loikkanen 2000.) Nuorena hyviksi koetut asuinympäristön piirteet saattavat kuitenkin iän myötä kääntyä haittapuoliksi ja esimerkiksi keskusten aiemmin hyvinä ominaisuuksina koetut piirteet jäädä haittoja vähäisemmiksi. Florida (2002) on tutkinut ns. luovissa ammateissa toimivien ihmisten mieltymyksiä. Hän pitää osaajien ja luovien luokkien houkuttelua alueelle yhtenä alueiden kilpailukyvyn keskeisenä tekijänä. Floridan mukaan luovia luokkia houkuttelevat monipuoliset työmarkkinat, elämäntyylitekijät, sosiaalinen vuorovaikutteisuus, 11

19 elinympäristön kulttuurinen diversiteetti sekä alueen autenttisuus, identiteetti ja elinympäristön laatu. (Florida 2002: ) Tulevaisuudessa elinympäristön laatu on yhä merkittävämpi alueiden välinen kilpailutekijä, jolla houkutellaan alueelle uusia asukkaita ja yrityksiä. Keskeisiä vetovoimaisen elinympäristön tekijöitä ovat asumisen laatu, palvelujen saavutettavuus, liikenteen sujuvuus sekä ympäristön terveellisyys. (Sisäasiainministeriö 2004: 26.) Alueiden välistä muuttovirtaa ja keskittyvää kehitystä hillitsee myös asuntomarkkinoiden rooli muuttoliikkeeseen sopeutumisessa. Esimerkiksi Böckerman (1999: ) pitää asuntojen hintojen kehitystä muuttoliikettä tasaavana tekijänä, sillä voimakas tulomuutto nostaa asuntojen hinta- ja vuokratasoa muuttovoittoalueilla. Tutkimusten ja käytännön havaintojen mukaan markkinoiden avautuminen ja teknologian kehitys tukevat alueellisesti keskittyneitä taloudellisia toimintoja, jotka ovat tehokkaampia kuin alueellisesti hajautuneet. Optimaalista keskittymisastetta on kuitenkin vaikea määritellä, samoin kuin sitä milloin toimintojen sijoittuminen on suurelta osin sattuman tai avainhenkilöiden yrittäjyyden ja osaamisen tulos. (Valtioneuvoston kanslia 2000: 17.) Valtioneuvoston Talousneuvoston työryhmän raportissa tarkastellaan aluekehityksen ja aluepolitiikan kysymyksiä edellä mainituista lähtökohdista, joiden perusteella voidaan korostaa tehokkaan aluepolitiikan ja alueiden itsensä roolia positiivisen kehityksen edistämisessä. Krugmanilaisen keskittävään kehitykseen pyrkivän talouden markkinavoimat johtavat alueiden eriarvoiseen asemaan ja epätasaiseen aluekehitykseen, jota pyritään aluepoliittisilla toimilla hillitsemään. Alueilla nähdään kuitenkin olevan valtaa vaikuttaa omaan kehitykseensä, minkä vuoksi aluepoliittisilla toimilla pyritään edistämään alueiden positiivista kehitystä niiden omista lähtökohdista käsin (esim. Tervo 2000b). Tutkimusten mukaan talouden toimintojen keskittyminen vahvistaa kansantalouden kasvua, kun keskittymien aiheuttamien positiivisten ulkoisvaikutusten vuoksi taloudelliset resurssit kyetään käyttämään tehokkaammin (esim. Martin 1998). Valtakunnallisesti optimaalisen keskittymisasteen löytäminen olisi kuitenkin oleellista, sillä keskittymisellä on myös haittapuolensa: Pitkällä aikavälillä se ei takaa parasta mahdollista aluerakennetta, sillä voimakas keskittyminen kasvattaa alueellista eriarvoisuutta, erikoistuminen kasvattaa aluetalouksien ja samalla koko kansantalouden 12

20 suhdanneherkkyyttä ja lisäksi alueiden välinen kilpailu saattaa johtaa resurssien tuhlaamiseen ja kilpailun vääristymiseen. (Valtioneuvoston kanslia 2000: ) Tervon (2000a: ) mukaan keskittyvä kehitys on maassamme ajautumassa muutaman kasvukeskuksen varaan. Hänen mukaansa se ei kuitenkaan kokonaistaloudellisestakaan näkökulmasta ole paras kehityssuunta, vaikka se lyhyellä aikavälillä olisikin tehokkain ratkaisu. Kerran autioituneille alueille on nimittäin vaikea saada uutta elinvoimaista asutusta. 13

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Aluerakenteen kehitysnäköaloja

Aluerakenteen kehitysnäköaloja Aluerakenteen kehitysnäköaloja Jussi S. Jauhiainen 1 Taustaa Aluerakenne on käytännössä aina (materiaalisesti) monikeskuksinen verkosto, ja tällä materiaalisella verkostolla on sosiaalinen ulottuvuus ja

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Loppuseminaari

Loppuseminaari DI, VTM Seppo Lampinen, YY-Optima Oy Fil. lis. Anna Saarlo, YY-Optima Oy HTT Ilari Karppi, Tampereen yliopisto HTL Ville Viljanen, Tampereen yliopisto DI, HTM Sakari Somerpalo, Linea Oy YTM Jaana Martikainen,

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva ALLI Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Keskiössä Suomen aluerakenne siis mikä? Palvelut Aluerakenteella e a tarkoitetaan väestön ja asumisen, tö työpaikkojen

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

Aluekehittämisen tieteellinen perusta

Aluekehittämisen tieteellinen perusta Aluekehittämisen tieteellinen perusta Perusasetelma Perusasetelma Innovaatiotoiminta Aluekehittäminen Lähtökohta Aluekehittäminen on jonkin aluekokonaisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamista

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kylien kilpailukyky Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kehityksen suuret linjat 1: Suomi Alkutuotanto > Teollisuustuotanto

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu 2010 -luvulla Veijo KAVONIUS Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 3.2.2010 Aluestrategia 2020 työ Valmistuu

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Tie- ja liikenneolojen alueelliset merkitykset

Tie- ja liikenneolojen alueelliset merkitykset 1 Tie- ja liikenneolojen alueelliset merkitykset Seppo Lampinen, Ilari Karppi, Anna Saarlo, Jani Hanhijärvi YY-Optima Oy Tampereen yliopisto, Aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitos Luonnos 5.11.2003

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Keskustelutilaisuus 4.11.2014, Ympäristöministeriö Päivi Nurminen, seutujohtaja, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Kaupunkiseutu 2015 Kaupunkiseutu

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Alla olevat tiiviisti esitetyt esimerkit kuvaavat joko toteutettuja tai kuvitteellisia esimerkkejä säädösmuutoksista. Esimerkeissä kuvataan arviointikehikon

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Tuleva vuosi 2013 on tärkeä vuosi Kainuun aluekehitystyössä. Vuoden aikana uusitaan kaikki maakunnan keskeiset kehityssuunnitelmat: maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Suuret muutokset mahdollisuuksina: näkymiä Suomen aluerakenteeseen. Prof. Sami Moisio Oulun yliopisto 27.11.2012

Suuret muutokset mahdollisuuksina: näkymiä Suomen aluerakenteeseen. Prof. Sami Moisio Oulun yliopisto 27.11.2012 Suuret muutokset mahdollisuuksina: näkymiä Suomen aluerakenteeseen Prof. Sami Moisio Oulun yliopisto 27.11.2012 Esitelmän tarkoitus 1. Erittelen Suomen aluerakenteen peruselementit 2. Avaan Suomen alueellisen

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle Sisältö Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen Heli Kurikka Tutkija 1. Taustaa 2. Yliopistojen ryhmittely 3. Valmistuneiden alueellisen sijoittumisen piirteitä eri yliopistoista eri aloilta

Lisätiedot

Tarja Meristö & Jukka Laitinen Kestävä kehitys ja Triple Helix - yhteistyö alueellisen menestyksen avain?

Tarja Meristö & Jukka Laitinen Kestävä kehitys ja Triple Helix - yhteistyö alueellisen menestyksen avain? www.laurea.fi Tarja Meristö & Jukka Laitinen Kestävä kehitys ja Triple Helix - yhteistyö alueellisen menestyksen avain? Jukka Laitinen Laurea-ammattikorkeakoulu/FuturesLab CoFi Lahden tiedepäivä 10.11.2015

Lisätiedot

Rakennemallit valtuustoseminaarissa

Rakennemallit valtuustoseminaarissa 2011 Rakennemallit valtuustoseminaarissa 29.4.2011 Raportti III b 10.8.2011 Sisältö Yleiset kysymykset ja yleiskaavan tavoitteet... 3 Rakennemallien vertailu... 6 2 Yleiskaavan rakennemallit esiteltiin

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 1 Muuttuva vapaa-ajan asuminen muuttuvalla maaseudulla

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Vantaa ja sen tulevaisuus

Vantaa ja sen tulevaisuus Vantaa ja sen tulevaisuus K-E Michelsen 12.1.2017 30.1.2017 1 Tulevaisuudesta ja sen ennustamisesta Markku Wilenius (2014): Tulevaisuus on salattu maailma ja sen täsmällinen tietäminen on harhaa. Sattuma

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Mitä tulokset tarkoittavat?

Mitä tulokset tarkoittavat? Mitä tulokset tarkoittavat? Tiedotustilaisuus Helsinki 18.2.2010 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Maatalouden kannalta Maaseudun kannalta Maatalouden ja maaseudun suhteen kannalta Politiikan muotoilun

Lisätiedot

MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN. janne a

MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN. janne a MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN janne a 12.8.2016 Muuttoliike 1952 2015e Muuttoliike 1952 2015e Nettomuutto 1952 2015e -50000-40000 -30000-20000 -10000 0 10000 20000 30000 40000 1952 1953 1954 1955 1956 1957

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Maakunnan liitto maaseudun kilpailukyvyn kehittäjänä. Maaseudun kilpailukyky -seminaari Mustiala, Asko Peltola

Maakunnan liitto maaseudun kilpailukyvyn kehittäjänä. Maaseudun kilpailukyky -seminaari Mustiala, Asko Peltola Maakunnan liitto maaseudun kilpailukyvyn kehittäjänä Maaseudun kilpailukyky -seminaari Mustiala, 17.9.2009 Asko Peltola Mikä on maakunnan liitto? Suomessa on 19 maakunnan liittoa (+ Ahvenanmaa) Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Minun tulevaisuuden kuntani

Minun tulevaisuuden kuntani Minun tulevaisuuden kuntani Tulevaisuuden kunta -seminaari 20.1.2016 Finlandia-talo Kaupunkien merkityksestä Kaupungistuminen on lähivuosikymmeninä Suomen talouden suurin projekti Osmo Soininvaara ja Mikko

Lisätiedot

Kohti monimuotoistuvaa maaseutua? Jari Kolehmainen Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö (Sente) Tampereen yliopisto

Kohti monimuotoistuvaa maaseutua? Jari Kolehmainen Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö (Sente) Tampereen yliopisto Kohti monimuotoistuvaa maaseutua? Jari Kolehmainen Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö (Sente) Tampereen yliopisto Neljä kansallista projektia Lähde: muokattu Antikainen / TEM Osaamisen Suomi Volyymi

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT)

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan alue ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit (AYI) jaoston tutkimuskokonaisuus "Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Monikeskuksisuuden monet Raine Mäntysalo

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot