129. Vuosikertomus 2009

Transkriptio

1 129. Vuosikertomus 2009 Turun Kaupunkilähetys ry

2 SISÄLTÖ sivu Uusia haasteita Ikäihmisten tukitoiminta.. 4 Senioripysäkki... 4 Seniorisalongit.. 6 Nuorten tukitoiminta... 7 Nuorten tuettu asuminen (TUAS).. 7 Henkilöstö Jäsentoiminta. 9 Hallinto ja talous Yhdistyksen hallitus. 10 Turun Kaupunkilähetys ry Itäinen Pitkäkatu Turku Puhelin sähköposti: etunimi.sukunimi@turkucitymission.fi Y-tunnus Kannen kuva: Axel-salin kädentaitosalongin huovutustyö. Markku Jyväs S.6 ensimmäinen kuva: Pirjo-Riitta Kataja. Muut kuvat: Markku Jyväs 2

3 Uusia haasteita Elämässä ei kaikki aina etene suunnitelmien mukaisesti. Niinpä Turun Kaupunkilähetyksen organisaatiouudistus sai Raha-automaattiyhdistyksen toimesta velvoitteen palata Kiinteistö oy Iso-Heikin osalta aiempaan käytäntöön, eli kiinteistöyhtiö on jatkossakin osa kaupunkilähetystä. Käytännössähän palautus ei merkitse mitään suurempaa muutosta. Betania Säätiö antaa edelleen tukensa Kaupunkilähetykselle, ja työtä jatketaan kuten ennenkin. Projektitoiminnat ovat toimintavuonna jatkuneet menestyksellisesti ja vakiinnuttaneet asemansa. RAY on jatkossakin pääasiallinen rahoittaja. Tulevaisuudessa edessämme on kuitenkin RAY:n jo lähivuosina vähenevä tuki. Edessä ovat siis uudet haasteet, ja varainhankinnan merkitys tulee korostumaan. Huomattava panos toimintaan on tullut henkilökunnan taholta. Innostunut ja osaava, työhönsä sitoutunut henkilökunta on arvokas voimavara. Toiminta on tiedotuksen myötä tullut myös näkyvämmäksi niin Senioripysäkin, Seniorisalongin kuin TUAS toiminnankin alueella (Nuorten tuettu asuminen). Senioripysäkin toimipiste Betania Säätiön tiloissa Uudenmaankatu 4:ssä on keskeisellä paikalla. Myös Säätiön tilat Axel-salissa ovat tarjonneet toiminnalle hyvän ja tutun ympäristön, jonne on ollut helppo löytää. Näissä toimipisteissä kävijät ovat löytäneet paitsi toiminnan ja tilat, myös lukuisat vapaaehtoistyötä tekevät ystävämme. Kaupunkilähetyksen työ on jo perinteisesti aina ollut hyvin vapaaehtoisvoittoista ja kristillis-sosiaalisen työn periaatteiden mukaista. Toivomme joukkomme tulevaisuudessa yhä kasvavan. Vuosi 2010 on yhdistyksen 130. toimintavuosi ja tuo tullessaan uusia haasteita. Toiveena on myös elvyttää oman lehden toimittaminen. Lehti olisi paras viestintäväline sekä jäsenistön että kaupunkilaisten suuntaan. Vakituisen toiminnanjohtajan löytäminen on ollut työn alla jo pitempään, ja vuoden 2010 alkupuolella asia saatiin päätökseen. Toimeen valittiin hallituksemme jäsen Katri Rinne, joka on paitsi pappi, myös FM ja sairaanhoitaja. Toiminnanjohtajamme (I palkattu v.1968) ovatkin enimmäkseen olleet pappeja, kuten myös Helsingin ja Tampereen sisaryhdistystemme toiminnanjohtajat. Toivotamme onnea ja siunausta Katrille ja koko työtiimille. Leena Kulju, hallituksen puheenjohtaja 3

4 Ikäihmisten tukitoiminta Iso-Heikin askartelijoiden huovutustyö. Senioripysäkki Senioripysäkin toiminta rahoitetaan Raha-automaattiyhdistyksen kohdennetulla Ak-avustuksella, joka on myönnetty vuosille Rahoitus mahdollistaa Senioripysäkille kaksi kokopäiväistä työntekijää, jotka ovat sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Senioripysäkin eläkeikäisille (60+) suunnatuissa keskusteluryhmissä käydään läpi elämänmuutoksiin, ihmissuhteisiin, yksinäisyyteen, ikääntymiseen ja luopumiseen liittyviä asioita. Tavoitteena on lievittää ja estää yksinäisyydestä ja elämänmuutoksista johtuvia ongelmia, tukea kotona asumista ja ennaltaehkäistä syrjäytymistä. Keskusteluryhmissä mahdollistuu vertaistuki ja saman sukupolven kohtaaminen. Senioripysäkin toiminta on maksutonta ja luottamuksellista. Keskusteluryhmät ovat ammatillisesti ohjattuja. Senioripysäkin toimintamuotoja ovat Senioripysäkki -ryhmät, Elämänpolku-ryhmät, Uutena asukkaana palvelutalossa -ryhmät ja yksilökeskustelut. Juttutupa-ryhmä kokoontui tammikuun loppuun asti, minkä jälkeen ryhmäläisillä oli mahdollisuus aloittaa Seniorisalongin Toimintasalongissa. Kaikki Senioripysäkin toimintaan mukaan haluavat haastatellaan. Ensihaastattelussa keskustellaan eletystä elämästä ja tämän hetken elämäntilanteesta. Tämän jälkeen pyritään löytämään sopiva ryhmä, jatketaan yksilökeskusteluin tai ohjataan muun tuen tai palvelun piiriin. Keskusteluryhmiä kokoontui vuoden 2009 aikana 14. Ryhmien kokoontumiskertoja oli 127. Yksilö- ja ensihaastatteluja oli vuoden aikana 96. Asiakaskontakteja oli yhteensä Asiakkaina vuoden aikana oli 124 henkilöä, joista miehiä oli 20. Kevätkaudella toiminnassa mukana olleille asiakkaille järjestettiin kesäretki Rymättylän Pohjankulmaan. Retkelle osallistui 39 henkilöä. Kesäkuussa järjestettiin yhdessä Seniorisalonkitoiminnan kanssa avoin Kesä kaupungissa -tapahtuma. Tapahtuma järjestettiin Axel-salin pihapiirissä. Kohderyhmänä olivat he, jotka ovat luopuneet kesämökistä tai joiden kesä kaupungissa elämänmuutostilanteiden myötä tuntuu yksinäiseltä. Senioripysäkki ja salonkitoiminta järjestivät yhteisen joulujuhlan, johon kesä- ja syyskaudella keskusteluryhmissä mukana olleilla oli mahdollisuus osallistua. Senioripysäkin toiminnasta tiedotettiin osallistumalla erilaisiin tapahtumiin, käyttämällä internetin moninaisia tiedotuskanavia, toiminnanesittelyin sekä maksullisin että ilmaisjakeluilmoituksin. Senioripysäkin uutta esitettä jaettiin laaja-alaisesti terveysasemille, apteekkeihin, kauppakeskuksiin, kaupungin hyvinvointikeskuksiin ja Poijuun sekä järjestöjen ja kaupungin työntekijöille, jotka kohtaavat työssään eläkeikäisiä ihmisiä. 4

5 Elokuussa järjestettiin Axel-salissa ensimmäistä kertaa Taiteiden Yö tapahtuma, jossa myös Senioripysäkki oli mukana. Verkostoituminen on mahdollistanut uudenlaisen yhteistyön ja toiminnan. Lapsen ja lapsenlapsen menettäneiden parissa työskentelevien tahojen kanssa aloitettiin työryhmätyöskentely. Lounais-Suomen Mielenterveysseura ry:n Feeniks-hanke, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Käpy ry ja Turun Kaupunkilähetys ry/senioripysäkki järjestivät syyskuussa yhteistyönä Illan lapsensa menettäneille vanhemmille ja isovanhemmille. Nice-työryhmän kokoontumisia oli säännöllisesti vuoden aikana. Tähän työryhmään kuuluu Turussa ja Turun lähialueilla ikäihmisten parissa toimivia järjestöjä ja yhdistyksiä sekä kaupungin ja seurakunnan edustajia. Turun AMK:n kanssa sovittiin, että Senioripysäkki osallistuu Selvä suunta -hankkeeseen, johon Turun AMK hakee rahoitusta STM:n Terveyden edistämisen määrärahoista vuodelle Senioripysäkin työntekijä Marika Siika sai päätökseen 1,5 vuoden opinnot ja valmistui elokuussa Senioripysäkki - ryhmäohjaajaksi. Turun seudulla toimiville Senioripysäkki ryhmäohjaajille aloitettiin Senioripysäkki-ryhmien ryhmämatriksia prosessoiva koulutuksellinen työnohjaus Senioripysäkin tiloissa. Kouluttajana ja työnohjaajana toimi Marjut Jaakkosela HelsinkiMissiosta/Senioripysäkin Valtakunnallistamisprojektista. Työntekijät ovat osallistuneet erilaisiin luento- ja koulutustilaisuuksiin. Vanhustyön keskusliitto ry:n järjestämä Alueseminaari Erityisosaamiskeskus Suvituulessa antoi pohdittavaksi järjestöjen erilaisia rooleja vanhustyössä ja kumppanuutta kuntien kanssa. Turun Sininauha ry:n järjestämän tilaisuuden aiheena oli Ikääntyminen ja alkoholi. Turun Seudun Alzheimeryhdistyksen tuottaman koulutuksen teemana oli Dementiaan liittyvät käytösoireet - taakka vai haaste. Kuolemaa käsiteltiin Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Hyvä kuolema 20- vuotisjuhlaseminaarissa ja Vanhustyön keskusliiton koulutuksessa Kuolenko minä Miten työntekijänä käsittelen luopumista ja kuolemaa. STKL:n kaksipäiväiseen koulutukseen Projektin tulokset elämään osallistuttiin yhdessä muiden Turun Kaupunkilähetys ry:n työntekijöiden kanssa. Seniorisalonkitoiminnan koulutetut vapaaehtoiset auttoivat Senioripysäkin Avoimien Ovien järjestelyissä. Näitä tilaisuuksia oli kevätkaudella viisi ja syyskaudella kolme. Syyskauden Avoimissa Ovissa keskusteluteemoina olivat eläkkeelle jääminen, ajokortista luopuminen ja huoli toimeentulosta. Senioripysäkin toiminnan kautta on havaittu, että ikääntymiseen ja vanhuuteen liittyy haavoittuvuustekijöitä ja ilmiöitä, jotka heikentävät eläkeikäisten arkiselviytymistä. Haasteina näyttäytyvät huono taloudellinen tilanne/pienituloisuus, velkaantuminen, sosiaalinen eristyneisyys/yksinäisyys, yksin asuminen, muutokset omassa tai läheisen terveydentilassa, menetykset (mm. puolison kuolema, lapsen tai lapsenlapsen kuolema), huolet perheenjäsenistä tai läheisistä, fyysinen ja psyykkinen kaltoinkohtelu, ihmissuhdeongelmat ja asumiseen liittyvät muutokset. 5

6 Seniorisalongit Palvelutalo Iso-Heikin kevätjuhlassa Vapaaehtoistyön joulujuhlassa Taiteiden yön iltapäivätapahtuma Axel-salissa Seniorisalonkitoiminnan tavoitteena on edistää kotona tai palvelutalossa asuvien ikäihmisten hyvinvointia kehittämällä monimuotoista vertaistukeen perustuvaa ja vapaaehtoisten ohjaamaa ryhmätoimintaa. Seniorisalonkien tarkoituksena on tarjota ikäihmisille mielekästä ja hyvähenkistä yhdessäoloa. Toisten seura lievittää yksinäisyyttä ja auttaa jaksamaan ikääntymiseen liittyvien muutosten keskellä. Seniorisalonkiprojekti ( ) on RAY:n sataprosenttisesti rahoittama kehittämishanke. 6

7 Vapaaehtoisia rekrytoitiin keväällä (5 uutta) ja syksyllä (5 uutta) lehti-ilmoituksin. Neljä osallistui syksyllä Työväenopiston vapaaehtoistoiminnan peruskurssille. Työnohjauksellisia kokoontumisia ryhmänohjaajille järjestettiin kerran kuussa. Yhteisjatkokoulutuksia oli vuoden aikana seitsemän kertaa. Aiheina olivat mm. lääkkeet, muisteluttaminen, ero, maahanmuuttajat ja sanaton viestintä vuorovaikutustilanteissa. Jatkokoulutuksiin osallistujia oli 54. Kotikunnaassa järjestettävää vapaaehtoistoiminnan jatkokurssia tarjottiin myös vapaaehtoisille, johon osallistui kahdeksan vapaaehtoista. Aivovoimaa!-hankkeen Ulkoiluystäväkoulutuksen lisäkoulutus- ja virkistyspäivään osallistui neljä Salongin vapaaehtoista. Keväällä vapaaehtoiset pääsivät virkistäytymään Järvelän vapaa-ajankeskukseen (13), ja syksyllä pidettiin virkistäytymisilta yhteisesti eri toimijoiden vapaaehtoistyöntekijöille (osallistujia yhteensä 85). Joulukuussa vietettiin yhdistyksen Vapaaehtoistoiminnan juhlaa (30). Vapaaehtoisia Seniorisalongeissa toimi vuoden aikana yhteensä 39 (34 naista ja 5 miestä). Axel-salilla kokoontui säännöllisesti kymmenen eri salonkiryhmää. Ryhmät kokoontuivat pääasiallisesti kerran viikossa. Keskusteluun perustuvien ryhmien lisäksi toimi esim. Kädentaito-, Toiminta- ja Laulusalonki. Miesten Salonki jatkoi myös kokoontumisiaan joka toinen viikko. Kaikissa ryhmissä tavoitteena oli kiireetön kohtaaminen ja kuulluksi tuleminen. Kevätkauden päättäjäisiksi tehtiin kevätretki Tuorlan Majataloon. Kesällä jatkettiin viikoittain toimivaa Kesäsalonkia. Kesäretki tehtiin Ruissalon Kasvitieteelliseen puutarhaan. Koko vuoden aikana asiakaskäyntejä Axel-salin Salongeissa oli noin Ohjauskertoja vapaaehtoisille kertyi vuodessa yht Uusia asiakkaita ryhmiin tuli pääasiassa lehti-ilmoittelun ja yhteistyökumppaneiden kautta. Paljon asiakkaita siirtyi Salonkiryhmiin Senioripysäkin ryhmien päätyttyä. Palvelutalo Iso-Heikissä erilaisia Salonkiryhmiä kokoontui vuoden aikana 11. Ryhmien aiheet olivat laidasta laitaan: tietovisailua, bingoa, kimppakävelyä, laulua, levyraatia, tuolijumppaa, marjapussin peluuta, sanomalehden lukua yms. Miehiä varten oli miestenryhmä. Vuoden aikana vapaaehtoiset kävivät asukkaiden kanssa retkillä yhteensä viisi kertaa. Retkikohteina olivat mm. Forum Marinum, Ruissalo, Kiisan Pirtti, Kaupunginteatteri ja Axel-sali. Vuoden aikana palvelutalon asukkaat osallistuivat Salonkiryhmiin yhteensä n kertaa ja vapaaehtoisten ohjauskertoja kertyi vuodessa yhteensä n Salonkitoiminnasta tiedotettiin mm. osallistumalla erilaisiin tapahtumiin esim. Auralan Senioripäiville ja tiedottamalla Turun Sanomien Minne tänään -palstalla, Treffi-liitteen Yhdistykset sivulla ja Internetissä. Esitteitä on jaettu yhteistyökumppaneille, kirjastoon, kauppoihin jne. Erityisen tiivistä yhteistyötä tehtiin Vapaaehtoisen vanhustyön kehittämistyöryhmän kanssa, johon kuuluu Turun alueella vapaaehtoistyötä ikäihmisten parissa tekeviä kolmannen sektorin yhdistyksiä, Turun yliopisto, AMK, Työväenopisto, kirjastotoimi ja esim. srk sekä Turun kaupunki. Työryhmän kanssa järjestettiin syksyllä mm. Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Työväenopistolla, vapaaehtoisten virkistysilta ja osallistuttiin Caribian Seniorimessuille. Muita merkittäviä yhteistyöryhmiä olivat mm. Nice- ja Valikko-ryhmä. Valikko-ryhmään kuuluu n. 20 toimijaa, järjestöjen lisäksi mukaan lukien Turun kaupunki ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Nuorten tukitoiminta Nuorten Tuettu Asuminen (TUAS) Tuetun asumisen toiminnan (TUAS) tavoitteena on tukea itsenäistyviä, yksin asumista aloittelevia syrjäytymisvaarassa olevia vuotiaita nuoria ammatillisesti ohjatun tukihenkilötoiminnan ja verkostotyön keinoin. Toiminta tukee nuoria, joilla ongelmat eivät ole vielä ehtineet kasvaa kovin suuriksi ja jotka voivat hyötyä vapaaehtoisen tukihenkilön tuesta. 7

8 Tuetun asumisen toiminta aloitettiin RAY:n projektirahoituksen avulla vuonna Vuodesta 2005 lähtien toimintaan on saatu RAY:ltä kohdennettua Ak-avustusta ja Turun kaupungin avustusta. Vuodelle 2009 myönnetty RAY:n korotettu avustus mahdollisti toisen kokopäiväisen työntekijän palkkaamisen elokuussa Vuoden 2009 toiminnan rahoitus koostui lisäksi Turun peruspalvelulautakunnan myöntämästä avustuksesta, joka myönnettiin samansuuruisena kuin aiempina vuosina. Lisäksi toiminnalle saatiin hieman avustusta Tunkelon Säätiöltä ja lahjoitus Mediradix Oy:ltä. Vuoden 2009 aikana TUAS-toimintaan koulutettiin 13 uutta tukihenkilöä. Kaikkiaan tukihenkilönä toimi vuoden aikana 24 vapaaehtoista. Tukihenkilöille järjestettiin säännöllisesti ryhmätyönohjausta sekä viisi jatkokoulutuspäivää tai -iltaa. Mediradix Oy:n avustuksella voitiin tarjota ensimmäistä kertaa yhteinen virkistystilaisuus teatterissa tukihenkilöille ja tuettaville nuorille. Jatkokoulutukset järjestettiin yhteistyössä muiden vapaaehtoistyötä organisoivien tahojen kanssa. TUAS-toiminnassa oli mukana vuoden 2009 aikana yhteensä 24 nuorta. Tuen piirissä olevat nuoret olivat iältään vuotiaita. Nuorten keskimääräinen ikä oli alle 20 vuotta. Nuoret ohjautuivat toimintaan seuraavilta tahoilta: Sosiaalitoimisto (3), Lasten ja nuorten psykiatrinen poliklinikka (4), Turun ammatti-instituutti (8), Nuorisoasema (3), Turun NMKY, Kohtaamispaikka Toivo (1), Koho-toiminta (2), Kaarinan kaupunki/koulukuraattori (1), Aivohalvaus- ja dysfasialiiton Nuortentalo (1), itse/vanhempi (1). Suurin osa toiminnassa mukana olleista nuorista on ollut ammattia opiskelevia nuoria, joilla on ongelmia opiskelemisessa esim. mielialaongelmien tai erilaisten arkielämän ongelmien takia. Lisäksi mukana on ollut opiskelu- tai työpaikkaa etsiviä nuoria, jotka ovat tarvinneet yksilöllistä tukea oman elämän suunnittelussa ja asioiden hoitamisessa. Tuettavien nuorten joukkoon kuului kaksi pakolaistaustaista maahanmuuttajanuorta sekä kolme päihdeongelmista kuntoutumassa ollutta nuorta. Toiminnassa on ollut poikkeuksellisesti mukana myös neljä sellaista 18-vuotiasta nuorta, jotka asuvat vielä vanhemman kanssa. Näillä nuorilla on sekä neurologisia että psyykkisiä ongelmia, joiden vuoksi tarvetta on erityiseen itsenäistymisen tukeen. Tuen piirissä olevia nuoria on ohjattu monenlaisissa itsenäistymiseen liittyvissä asioissa, kuten asunnon haussa, raha-asioiden hoitamisessa ja kotitöiden tekemisessä. Lisäksi nuoria on tuettu opintojen suorittamisessa sekä ohjattu opiskelupaikan tai työpaikan hakemisessa. Nuoria on ohjattu myös harrastusten ja virikkeellisen vapaa-ajanvieton piiriin. TUAS-toiminta on kevyenä tukimuotona pystynyt vastaamaan parhaiten nuorten tarpeisiin silloin kun tukea on tarjottu mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kysyntää toiminnasta on ollut paljon enemmän kuin mihin toiminnan resursseilla on pystytty vastaamaan. Turun NMKY:n Asukki-projektin mahdollistaman ammatillisen asumisen tukitoiminnan loppuminen tammikuussa 2009 on näkynyt myös toiminnan kysynnän selvänä lisääntymisenä. Verkostoyhteistyö TUAS-toiminnassa on tehty tiivistä verkostotyötä useiden nuorta tukevien tai hoitavien yhteistyötahojen kanssa. VAPA-työryhmä jatkoi toimintaansa Turun seudulla toimivien lasten ja nuorten tukihenkilötoimintaa organisoivien järjestöjen yhteistyön kehittämisessä. Poikkihallinnollinen nuorten asumisen tukitoiminnan yhteistyö- ja kehittämisryhmä ASTU kokoontui TUAStoiminnan koordinoimana kolme kertaa vuoden 2009 aikana. Yhteistyöryhmän jäseninä olivat Turun sosiaalikeskuksen, Turun psykiatrian akuuttipoliklinikan, Turun ammatti-instituutin oppilashuoltotyöryhmän, TVT-asunnot Oy:n ja Y-Säätiön edustajat sekä paikalliset asumisneuvojat. Nuoret aikuiset -yhteistyöverkosto luotiin vuoden 2008 aikana. Verkosto koostuu nuorten kanssa työskentelevien eri järjestöjen ja kuntapuolen edustajista. Ryhmän tarkoituksena on selvittää ja tuoda esille vuotiaiden elämäntilannetta ja näiden asiakkaiden todellisia tarpeita sekä saada yhteys eri toimijoiden välille. Verkosto on mm. kartoittanut ja koonnut yhteen nuorille suunnattuja palveluja ja laatinut koosteen syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten palveluiden epäkohdista. Kukin Nuoret aikuiset -verkoston jäsen on myös laatinut omasta organisaatiostaan ja toiminnastaan kuvauksen, jotka on kerätty yhteenvedoksi. 8

9 Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n kehittämishankkeen Tuexin aloitteesta aloitettiin vuonna 2009 yhteinen lasten ja nuorten tukihenkilötoimintaa koordinoivien järjestöjen kehittämisprosessi. Prosessia on koordinoinut tehtävään palkattu työntekijä Turun ammattikorkeakoulusta ja työskentelyn tavoitteena on ollut edistää Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n jäsenjärjestöjen tukihenkilötoiminnan laatua sekä laatia yhteinen tukihenkilötoiminnan laatujärjestelmä. Yhteisen kehittämisprosessin tuotoksena valmistuu vuoden 2010 aikana tukihenkilötoiminnan käsikirja. Henkilöstö Kertomusvuoden alussa yhdistyksen palveluksessa oli seitsemän työntekijää, joista viisi määräaikaisina. Axel-salissa, Itäinen Pitkäkatu 68 toimivat: Toiminnanjohtaja Markku Jyväs alkaen Seniorisalongin projektikoordinaattorit Katja Briny ja Pirjo-Riitta Kataja 1.9. lukien myös TUAS-toiminnan työntekijät Päivi Rouvali ja Raisa Ruohonen. Uudenmaankatu 4:ssä työskentelivät: Senioripysäkin ohjaajat Marika Siika ja Mirja Kytönen. Henkilöstö osallistui vuoden aikana kukin oman erityisalansa järjestettyihin koulutuksiin. Voimafoorumia veti kerran kuukaudessa syyskaudella kehittämiskonsultti Pekka Pirhonen aiheenaan projektikulttuurin kehittäminen. Foorumi jatkuu vielä seuraavan vuoden puolelle. Yhdistys on tehnyt sopimuksen lakisääteisestä työterveyshuollosta ulkopuolisen palveluntuottajan kanssa. Henkilökunnan virkistykseksi hallitus päätti antaa jokaiselle 10 kpl viiden euron arvoisia kulttuuriseteleitä käytettäväksi liikunta- ja kulttuuriharrastuksiin. Jäsentoiminta Yhdistyksen sääntöjenmukainen vuosikokous pidettiin Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajaksi valittiin edelleen sosiaalineuvos Leena Kulju. Yhdistyksessä oli vuoden lopussa 58 jäsentä, joista 33 oli ns. ainaisjäseniä. Jäsenmaksu oli 10 euroa/vuosi, ainaisjäsenten kertamaksu 60 euroa. Kaksi uutta jäsentä liittyi yhdistykseen. Hallinto ja talous Turun Kaupunkilähetys ry:n varsinaisen toiminnan tuotot vuonna 2009 olivat ,87 euroa. Tuotoista ,80 euroa oli Raha-automaattiyhdistyksen ja muita kohdeavustuksia. Varsinaisen toiminnan alijäämä oli vuoden lopussa ,80 euroa, josta yhteensä ,97 euroa koostuu kertaluontoisten ATK-kustannusten ja erääntyneiden sähkölaskujen kohdentamisesta Kiinteistö Oy Turun Iso-Heikin sijasta Turun Kaupunkilähetys ry:n menoeriksi vuodelta Varainhankintaa yhdistyksellä ei 260 euron jäsenmaksutuottoja lukuun ottamatta ollut. Sijoitusja rahoitustoiminnan tuotot olivat kulujen jälkeen ,33 euroa. Varsinaisen toiminnan kulut olivat ,67 euroa. Henkilöstökulut olivat yhteensä ,26 euroa ja muut kulut ,45 euroa. Yhdistyksen tilikauden alijäämä oli ,71 euroa johtuen siitä, että satunnaisiin kuluihin kirjattu ,24 euroa on yhdistyksen Mandatumin tuottotililtä Betania Säätiölle siirretty summa. Yhdistyksen omaksi pääomaksi kirjattiin edellisten tilikausien ylijäämän jälkeen ,04 euroa. Taseen loppusumma oli ,96 euroa. 9

10 Yhdistyksen hallitus Yhdistyksen ylintä päätäntävaltaa käyttää yhdistyksen jäsenistä koostuva vuosikokous. Vuosikokous valitsee hallituksen puheenjohtajan vuodeksi kerrallaan ja hallituksen jäsenet kolmeksi vuodeksi. Sääntöjen mukaan hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi 6 10 jäsentä. Hallituksen jäsenet vuonna 2009: Leena Kulju, sosiaalineuvos, puheenjohtaja Markku Jyväs, toiminnanjohtaja, varapuheenjohtajana asti Maaria Seppälä, ylilääkäri, varapuheenjohtajana 5.5. alkaen Aapo Kaisti, talous- ja suunnittelujohtaja Seppo Kosola, kiinteistöjohtaja Matti Leimu, rakennusinsinööri, jäsenenä asti Arno Leino, kanslianeuvos Hannu Nieminen, kiinteistöneuvos Katri Rinne, kappalainen Markku Jyväs, yhdistyksen toiminnanjohtaja alkaen; toimi esittelijänä ja sihteerinä hallituksen kokouksissa. Hallituksen kokouksiin on lisäksi osallistunut asiantuntijana Veikko Kokkonen (Tilintarkastustoimisto Veikko Kokkonen). Hallitus kokoontui kuusi kertaa ja piti yhden puhelinkokouksen. Pöytäkirjapykäliä kertyi 65. Tampereella pidettyyn pohjoismaitten kaupunkilähetysten konferenssiin osallistuivat Leena Kulju, Katri Rinne ja Markku Jyväs. 10

11 TILISIIRTO. GIRERING Turun Kaupunkilähetys ry Jäseneksi liittyminen täyttämällä alla oleva lomake toimittamalla se toimistoomme Itäinen Pitkäkatu 68, Turku ja maksamalla jäsenmaksu tilisiirtolomakkeella yhdistyksen toimistolle tai Liedon säästöpankkiin. Yhdistyksen jäsenmaksu vuonna 2010 on 10 euroa Ainaisjäsenmaksu on 60 euroa Jäsenen nimi: Osoite: Puhelin: S-posti: Tiedot kirjataan yhdistyksen jäsenrekisteriin. Tietoja ei luovuteta eteenpäin. Pvm paikka allekirjoitus Saajan tilinumero Mottagarens kontonummer Liedon Säästöpankki IBAN BIC Saaja Mottagare Turun Kaupunkilähetys ry Itäinen Pitkäkatu Turku JÄSENKORTTI 2010 Jäsenmaksu 10 Maksajan nimi ja osoite Betalarens nam och adress Ainaisjäsenmaksu 60 Kannatus/lahjoitusmaksu Allekirjoitus Underskrift Tililtä nro Från konto nr Viitenumero Ref. nr Eräpäivä Förfallodag Euro 11