Järjestäytyneen mehiläishoidon kehittyminen Keski-Suomessa. Keski-Suomen Mehiläishoitajat ry:n 60-vuotishistoria

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Järjestäytyneen mehiläishoidon kehittyminen Keski-Suomessa. Keski-Suomen Mehiläishoitajat ry:n 60-vuotishistoria"

Transkriptio

1 Järjestäytyneen mehiläishoidon kehittyminen Keski-Suomessa Keski-Suomen Mehiläishoitajat ry:n 60-vuotishistoria

2 Mehiläinen, liukas lintu, jopa lenti löyhäytti mieluisahan Metsolahan, tarkkahan Tapiolahan. Nokki kukkia keolta, keitti mettä kielellänsä kuuen kukkasen nenästä, sa'an heinän helpehestä. Niin tulla tuhuttelevi, käyä käärämöittelevi, kaikki siipensä simassa, sulkansa sulassa meessä (Kalevala, 1849) Tekijä Kiti Luoma-aho ISBN (nid.) ISBN (PDF) Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.

3 Järjestäytyneen mehiläishoidon kehittyminen Keski-Suomessa Keski-Suomen Mehiläishoitajat ry:n 60-vuotishistoria Jyväskylä 2012 Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.

4 Esipuhe Perimätiedon mukaan mehiläistarhaus levisi 1800-luvun puolivälissä Keski-Suomeen. Jyväskylän seminaarissa mehiläistarhauksen opetus aloitettiin Luonnonvaraisilta mehiläisiltä hunajaa kerättiin Suomessa jo kauan sitä ennen, mm. Kalevalan kansanrunoissa on paljon mainintoja varhaisesta mehiläishoidosta Suomessa. Mehiläishoito katosi kuitenkin Suomesta kokonaan luvulla Kustaa Vaasan kauppapolitiikan seurauksena. Keski-Suomen Mehiläishoitajat -niminen yhdistys perustettiin Yhdistys rekisteröitiin kuitenkin vasta neljä vuotta myöhemmin joulukuussa Järjestäytyneen mehiläishoidon historian katsotaankin alkaneen Keski-Suomessa vuodesta Ensimmäiset keskisuomalaiset mehiläistarhaajat olivat tavallisia, lisäelantoa hunajasta hankkivia ihmisiä, enemmistönä maanviljelijät ja opettajat. Opettajat kansanvalistajina levittivät tietoa tarhauksesta omissa kylissään. Mehiläistarhauksen kehittymiseen 1940-luvun pulivälin jälkeen vaikutti ennen kaikkea sodanjälkeinen sokeripula. Uusia elinkeinoja kehitettiin elintarvikepulan aikana ihan vastaavalla tavalla kuin 1860-luvun nälkävuosien jälkeen. Myös mehiläisten pölytyksellä katsottiin jo tuolloin olevan suuri merkitys puutarhanviljelyksessä ja maanviljelyksessä. Kiti Luoma-ahon kirjoittamassa Keski-Suomen Mehiläishoitajien 60-vuotishistoriassa kuvataan mehiläishoitajien järjestäytymistä ja toimintaa Keski-Suomessa 1940-luvun lopulta aina nykypäivään asti. Jyväskylässä 3. syyskuuta 2012 Matti Pylvänäinen

5 Sisällys 1. JOHDANTO MEHILÄISHOIDON VARHAISVAIHEET SUOMESSA JA KESKI-SUOMESSA SUOMALAISEN MEHILÄISHOIDON JUURET MEHILÄISHOITAJIEN VALTAKUNNALLINEN JÄRJESTÄYTYMINEN KESKI-SUOMEN MEHILÄISHOITAJIEN JÄRJESTÄYTYMINEN 1940-LUVULLA KESKI-SUOMEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N REKISTERÖITYMINEN KESKI-SUOMEN MEHILÄISHOITAJAT R.Y.:N JÄSENET JÄSENMÄÄRÄN KEHITYS JÄSENTEN SOSIAALINEN RAKENNE YHDISTYKSEN KUNNIAJÄSENET KESKI-SUOMEN MEHILÄISHOITAJAT R.Y.:N HALLINTO JOHTOKUNTA JA VUOSIKOKOUKSET SÄÄNTÖMUUTOKSET YHDISTYKSEN TUNNUKSET JA TIEDOTTEET YHDISTYKSEN TALOUS NEUVONTAA, VALISTUSTA JA INTOA MEHILÄISHOIDON EDISTÄMINEN MEHILÄISTIETOUDEN LEVITTÄMINEN JA MEHILÄISHOIDON TUNNETUKSI TEKEMINEN UUSIEN TARHAAJIEN INNOSTAMINEN YHDISTYKSEN KURSSIT, NEUVONTATOIMINTA JA KERHOILLAT PAIKALLISKERHOT VÄLITYSTOIMINTA YHDISTYKSEN RETKET JA OPINTOMATKAT YHTEISTYÖTÄ KESKUSLIITON JA PAIKALLISYHDISTYSTEN KANSSA KESKUSLIITON ASETTAMAT VELVOITTEET JA TEHTÄVÄT KESKI-SUOMEN MEHILÄISHOITAJIEN OSALLISTUMINEN JA VAIKUTTAMINEN KESKUSLIITON TOIMINTAAN OSALLISTUMINEN HUNAJAOSUUSKUNNAN JA HUNAJAYHTYMÄN TOIMINTAAN YHTEISTYÖ MUIDEN PAIKALLISYHDISTYSTEN, MAATALOUSYHDISTYSTEN JA MUIDEN TOIMIJOIDEN KANSSA MEHILÄISTAUDIT VARJOSTAVAT MEHILÄISHOITOA HUNAJAN TUOTANTO JA MARKKINOINTI HUNAJANTUOTANTO JA MARKKINOINTI KESKI-SUOMESSA SÄÄOLOJEN VAIKUTUS HUNAJANTUOTANTOON KESKI-SUOMESSA MEHILÄISTALOUDEN KEHITTÄMISHANKKEET MARKKINAVAIKEUDET JA HUNAJAN YLITUOTANTO MEHILÄISTARHAUKSEN MUUTOKSET EU JA MENEKINEDISTÄMINEN PÄÄTÄNTÖ LÄHTEET LIITTEET... 63

6 1 1. Johdanto Mehiläishoito on saapunut Suomeen suhteellisen myöhään. Kuitenkin mehiläishoidolla on täällä varsin pitkät perinteet ja juuret. Mehiläistarhausta harjoitetaan nykyään lähes kaikkialla Suomessa, ja maassamme toimii runsaasti mehiläishoitajien paikallisyhdistyksiä. Keski-Suomen alueelle perustettiin 1940-luvulla oma paikallisyhdistys. Keski-Suomi on mehiläishoidolle hyvin otollinen alue, onhan keskisuomalaisen hunajan makua kehuttu aidoksi, ja se on voittanut monia palkintoja erilaisissa tilaisuuksissa. 1 Vuonna 2011 Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y. vietti juhlavuotta, kun yhdistyksen rekisteröimisestä tuli kuluneeksi 60 vuotta. Tämän esityksen on tarkoitus muodostaa kuva Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n toiminnasta ja historiasta yhdistyksen alkuajoilta luvulta, aina nykypäivään asti. Tarkoituksena on käsitellä Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n hallintoa ja siihen liittyvien toimintojen, kuten esimerkiksi johtokunnan, vuosikokousten ja talouden merkitystä ja toimintaa eri aikoina. Lisäksi yhdistyksen toimintaa tarkastellessa on otettu huomioon yhdistyksen tekemä mehiläishoidon edistämistyö, koulutus, hunajantuotanto ja markkinointi sekä osallistuminen keskusliiton toimintaan ja mehiläishoidossa kohdatut haasteet. Keski-Suomen Mehiläishoitajien suhteet muihin paikallisyhdistyksiin ja Keskusliittoon sekä mehiläishoidon sijoittuminen laajempaan valtakunnalliseen yhteyteen on aiheen rajauksen vuoksi jouduttu jättämään lähinnä tutkimuskirjallisuuden ja Keski-Suomen Mehiläishoitajien arkistosta löytyneiden tietojen varaan. Tarkoitus on kuitenkin kuvata Keski-Suomen Mehiläishoitajien toimintaa mahdollisimman kattavasti ja sijoittaa keskisuomalainen paikallisyhdistys siihen valtakunnalliseen toimintaympäristöön, jossa se on toiminut ja toimii yhä. Aineistona tässä esityksessä on käytetty pääasiassa Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n arkistoa. Selvitykseen käytetty aineisto koostuu enimmäkseen johtokunnan ja vuosikokousten pöytäkirjoista ja toimintakertomuksista sekä etenkin yhdistyksen varhaisvaiheita koskevista sanomalehtileikkeistä. Keskusliiton toiminnan hahmottamiseen on käytetty liiton paikallisyhdistyksille osoittamia tiedotteita. Aineiston joukossa on myös eri viranomaisten toimittamia, esimerkiksi tautitilannetta, koskevia tiedotteita sekä erilaisiin kehityshankkeisiin liittyviä tiedonantoja. Yhdistyksen perustamista sekä myöhempiä hallinnollisia muutoksia ja toimintaperiaatteita selvitettäessä on käytetty yhdistysrekisteriin toimitettuja ilmoituksia. Aineistosta on pyritty löytämään esimerkkikertomuksia, jotka antavat kuvan Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n toiminnasta viimeisten 60 vuoden ajalta, ja kokoamaan myös mahdollisuuksien mukaan tilastollista aineistoa. 1 KSMHA, kertomus Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n toiminnasta vuonna 1952; Leo Kojo,

7 2 Aineiston luonteesta johtuen esityksessä korostuvat erityisesti hallinto ja johtokuntien näkemykset. Tästä syystä on pyritty hyödyntämään myös muistitietoa, jossa korostuvat henkilökohtaiset näkemykset ja muistot yhdistyksen toiminnasta. Yhdistyksen entinen Seppo Haapamäki haastatteli yhdistyksen pitkäaikaista aktiivijäsentä ja a Leo Kojoa. Haastattelujen määrä on kuitenkin aikataulun tiukkuudesta johtuen jäänyt valitettavan pieneksi. Erilaisten aineistojen yhdistelmästä muodostuu kuitenkin kuva Keski-Suomen Mehiläishoitajien toiminnasta niin 1940-luvun maatalousvaltaisessa Suomessa kuin ja 2000-luvun EU:n kiemuroissakin.

8 3 2. Mehiläishoidon varhaisvaiheet Suomessa ja Keski-Suomessa 1. Suomalaisen mehiläishoidon juuret Suomi ei ole osa mehiläisten luontaista esiintymisaluetta, joten täällä ei ole harjoitettu samankaltaista niin sanottua alkukantaista mehiläishoitoa kuin esimerkiksi Baltian alueella. 2 Mehiläishoidosta Suomessa on kuitenkin mahdollista löytää mainintoja varhaisista kansanrunoista jo hyvin kaukaisista ajoista lähtien. Mehiläishoidon historiaa tutkineen, kokeneen mehiläistarhaaja Kaarlo Huotarin mukaan on mahdollista, että suomalaiset ovat hoitaneet mehiläisiä aina esihistorialliselta ajalta 1500-luvulle, jolloin suomalainen mehiläishoito katosi hänen mukaansa kokonaan 1500-luvulla Kustaa Vaasan kauppapolitiikan tuloksena. 3 Mehiläishoidosta on kuitenkin mainintoja jo 1700-luvulta Pietari Gadd puhui Tukholman tiedeakatemiassa, että Suomen lounaisosissa eli luonnonvaraisia mehiläisiä. Uudellamaalla Fagervikin ruukkiin oli hankittu mehiläisiä vuosia sitten, ja ne olivat selvinneet talvesta. Hoito oli siis mahdollista Suomenkin oloissa. Fagervikin mehiläishoito ei kuitenkaan ilmeisesti tuottanut tulosta, sillä mainintoja mehiläishoidosta ei ole Huotarin mukaan ruukin historiassa. 4 Mehiläishoito on pitkistä juuristaan huolimatta suhteellisen nuori ilmiö Suomessa. Varsinaisesti mehiläishoito alkoi yleistyä Suomessa 1800-luvun alussa Lounais-Suomen alueella. Vuonna 1797 perustettu Suomen Talousseura pyrki edistämään Suomen taloudellista kehitystä lisäämällä maataloudellista tietoa ja kehittämällä parempia tuotantomenetelmiä. Myös mehiläishoito lisättiin maatalouden sivuelinkeinoihin luvun puoliväliin mennessä mehiläishoito oli levinnyt myös Keski-Suomen alueelle. Jyväskylän piirilääkärin Wolmar Schildt kertoi vuonna 1857 lääninlääkärin hankkineen Laukaaseen jokusen mehiläispesän Turusta. Yritykset tarhata mehiläisiä eivät kuitenkaan ottaneet onnistuakseen, ja mehiläishoito vakiintui Laukaassa Huotarin mukaan vasta 1900-luvulla. 6 Lehtori Henrik Hellgren aloitti mehiläishoidon harjoittamisen Jyväskylän seminaarissa Vuonna 1912 seminaarin puutarhurit ehdottivat Jyväskylässä pidetyssä kokouksessaan mehiläishoitoa oppiaineeksi puutarhanhoidon yhteyteen. 7 Puutarhanhoidon merkitys oppiaineena liittyi paitsi puutarhakulttuurin levittämiseen myös siihen käytännön tosiasiaan, että osa opettajista saattoi sijoittua työssään 2 Ilmonen 2011, s Huotari 1994, s.9. 4 Huotari 1994, s Huotari 1994, s.11; Huotari 1994, s Huotari 1994, s.119, 122.

9 4 syrjäisille alueille. Mahdollisuus ja kyky kasvattaa itse ruokakasveja saattoi olla hyvinkin tarpeellinen. 8 Mehiläishoidon rooli saattoi olla samanlainen. 2. Mehiläishoitajien valtakunnallinen järjestäytyminen Mehiläishoitajien valtakunnallinen järjestäytyminen on ollut pitkä ja monivaiheinen prosessi. Mehiläishoitajien varhaisin valtakunnallinen yhdistys oli Siipikarjan Hoidon Ystävät vuonna Yhdistys keskittyi kanankasvatukseen ja kananmunakauppaan, mutta kiinnitti lisäksi huomiota myös mehiläishoitoon. 9 Kun mehiläishoito alkoi muuttua suositummaksi ja kun yhdistyksen toiminta alkoi olla riittämätöntä, päätettiin perustaa alalle täysin oma yhdistys, Suomen Mehiläishoidon Ystävät Yhdistyksen perustamiskokoukseen saapui kuitenkin hyvin pieni joukko kaikista kutsutuista. Huotari arveleekin, että tämä todisti, että kovin monet eivät jaksaneet uskoa oman yhdistyksen toimintaedellytyksiin. Kun itsenäiseen toimintaan ei ollut riittävästi voimavaroja tai uskoa, yhdistyivät mehiläishoitajat jälleen kerran siipikarjanhoitajien kanssa, ja näin perustettiin kaksikielinen Suomen Siipikarjan ja mehiläishoito Yhdistys vuonna Välit alkoivat kuitenkin nopeasti rakoilla, kun taloudellisia vaikeuksia ilmaantui. Valtionapua ei tullut niin paljon kuin toivottiin, ja mehiläishoitajat halusivat lopulta pois siipikarjankasvattajien määräysvallasta luvun alussa mehiläishoidon ongelmaksi muodostui erityisesti hunajakauppaan liittynyt polkumyynti, liian alhainen hinta ja epätietoisuus hunajan laadusta sekä heikkolaatuiset ulkomaiset hunajat. Huotarin mukaan vuoden 1911 erinomainen sato johti katastrofiin siinä mielessä, että hunajamarkkinat joutuivat myllerrykseen, mikä sai tuottajat myymään hunajansa liian halvalla Turun seudulla. Ongelmien ratkaisemiseksi oli perustettava uusi järjestö, joka valistaisi myös mehiläishoitajia. Vuonna 1915 perustettiin oma äänenkannattaja Mehiläinen. Suomen Mehiläishoitajien Liitto perustettiin Se auttoi jäseniään hankkimaan ruokintasokeria, jonka hankkiminen oli sota-aikana hyvin vaikeaa. Lisäksi tärkeänä tehtävänä oli mehiläiskantoja verottavan nosema-taudin torjunta. Keskusliiton perustamisen jälkeen syntyi paljon paikallisyhdistyksiä, jotka liittyivät liittoon. Osa näistä uusista paikallisyhdistyksistä oli kuitenkin ainoastaan muodollisesti toimineita sokerijäseniä, joilla ei ollut todellista toimintaa. Kun sokeria oli taas sodan jälkeen saatavilla, nämä näennäisyhdistykset katosivat. Kaksikielisen Siipikarjan- ja Mehiläishoito Yhdistyksen toiminta alkoi näivettyä suomenkielisten mehiläishoitajien 8 Valtonen 2009, s Huotari 1994, s. 96; Ilmonen 2011, s Huotari 1994, s. 97,

10 5 järjestäydyttyä omaan keskusliittonsa. Ruotsinkieliset mehiläishoitajat perustivat tämän seurauksena oman järjestönsä 1917 Finlands Biodlarförening. 11 Suomen Mehiläishoitajien Liitto kuitenkin lakkautettiin Syynä olivat taloudelliset vaikeudet ja ongelmat asioiden hoitamisessa. Tilalle perustettiin jo samana vuonna Suomen Mehiläishoitajat niminen järjestö, joka toimi Suomen Siipikarjanhoitajien Liiton alaisuudessa. Tämäkin lakkautettiin 1935, ja mehiläishoitajien toiminta siirtyi kokonaan Siipikarjanhoitajien Liittoon. Toisen maailmansodan aikana mehiläishoito alkoi jälleen kiinnostaa. Syynä oli muun muassa jälleen sokeripula. Mehiläishoitajat järjestäytyivät uudelleen. Tällä kertaa järjestäytyminen oli tehokasta niin paikallistasolla kuin keskusjärjestötasollakin. Vuonna 1945 perustettiin Mehiläishoitajain Keskusliitto eli MeKel, jonka toiminta on ollut huomattavasti pitkäaikaisempaa kuin edeltäjiensä. 12 Mehiläishoitajain Keskusliitto ajautui kuitenkin 1960-luvulla sisäisiin ristiriitoihin, jotka johtivat liiton jakautumiseen kahtia. Vuonna 1966 ammattimehiläishoitajat ja ne, joiden toiminta oli lähellä ammattimaista, perustivat Suomen Mehiläishoitajien Keskusjärjestön, SuMe ry:n. Uuden keskusjärjestön perustajat olivat tyytymättömiä paitsi markkinointiin myös mahdollisuuksiinsa saada käyttöönsä tasokasta ja monipuolista hoito- ja hunajankäsittelylaitteistoa. Vuonna 1984 nämä kaksi mehiläishoitajain keskusjärjestöä kuitenkin yhdistyivät, ja näin syntyi Suomen Mehiläishoitajain Liitto, SML Huotari 1994, s Huotari 1994, s Ebom 1994, s. 5 & 37.

11 6 3. Keski-Suomen mehiläishoitajien järjestäytyminen 1940-luvulla Keski-Suomen Mehiläishoitajat nimisen yhdistyksen toiminta alkoi jo ennen virallista rekisteröimistä, kun yhdistys perustettiin Jyväskylässä Maanviljelysseuran huoneistossa vuonna Perustamiskokoukseen saapui keskisuomalaisessa sanomalehdessä julkaistun uutisen mukaan parikymmentä keskisuomalaista mehiläishoitajaa. Uuden paikallisyhdistyksen oli tarkoitus liittyä alaosastona vuonna 1945 perustettuun Mehiläishoitajain Keskusliittoon. Yhdistykselle valittiin kokouksessa ensimmäinen johtokunta. Puheenjohtajaksi valittiin opettaja E. Lampela, sihteeriksi ja rahastonhoitajaksi agronomi Helle Vilppula ja jäseniksi johtaja V. Nokipii Jyväskylästä, asemapäällikkö V. A. Aaltonen Hankasalmelta ja maanviljelijä Viljami Veijalainen Jämsästä. Lisäksi perustamiskokouksessa oli läsnä tohtori Erik Martimo, joka toimi keskusliiton na. 14 Perustamiskokouksessa oli paikalla Martimon mukaan toistakymmentä henkilöä, mitä pidettiin varsin kunnioitettavana määränä. 15 Yhdistyksen varsinainen rekisteröiminen tapahtui vasta joulukuussa Tähän saattoi vaikuttaa Suomen sodanjälkeinen tilanne, jossa yhdistyksen rekisteröintiä ei pidetty ehkä erityisen kiireellisenä. Yhdistyksen ensimmäisen johtokunnan jäsenet olivat kotoisin hyvin laajalta alueelta Keski-Suomea. Sanomalehdessä todetaan, että uuden yhdistyksen toimialueena oli Maanviljelysseuran alue, johon kuului Jämsän, Korpilahden ja Hankasalmen kunnat. Yhdistyksessä oli jäseniä jokaiselta mainitulta paikkakunnalta. Lisäksi muutamia jäseniä oli myös varsinaisen toiminta-alueen ulkopuolelta Asunnasta ja Keuruulta. Yhteensä yhdistykseen kuului alkuaikoina 22 jäsentä. Uutisessa kuitenkin huomautetaan, että suurin osa Keski-Suomea on vielä täysin pimeää seutua, joskin arvatenkin mehiläishoitoa harrastetaan myös yhdistyksemme ulkopuolella. 17 Yhdistyksen toiminta jatkui syksyllä. Keskisuomalaisessa uutisoitiin yhdistyksen syyskokouksesta. Kokousta kuvailtiin antoisaksi. Yhdistys pyrki hankkimaan alueelle vaakapesän mehiläishoidon tilan tarkkailun helpottamiseksi KSMHA, Päiväämätön lehtiartikkeli, tuntematon lehti Mehiläishoito Keski-Suomessa sodan jälkeen yhä lisääntymässä. Artikkeli on todennäköisesti peräisin 1947 vuodelta, sillä se on Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n leikekirjasta vuodelta Lisäksi johtokunnassa on eri henkilöt kuin vuoden 1951 rekisteröidyn yhdistyksen ensimmäisessä johtokunnassa. 15 KSMHA, tuntematon lehti, päiväämätön lehtiartikkeli, Mehiläishoitajien järjestötoiminta kasvaa. Artikkeli on Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n leikekirjassa vuodelta 1947, joten se on todennäköisesti peräisin tuolta vuodelta. Lehti on todennäköisesti Maaseudun tulevaisuus. 16 KSMHA, Oikeusministeriön yhdistysrekisteritoimiston ilmoitus, D. No. 1546, 8. joulukuuta KSMHA, tuntematon lehti, päiväämätön lehtiartikkeli, Mehiläishoidolla on vanhat perinteet Jyväskylän seudulla. Artikkelin on Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n leikekirjassa vuodelta 1947, joten se on todennäköisesti peräisin tuolta vuodelta. Lehti on mahdollisesti Keskisuomalainen. 18 KS, 8. syyskuuta 1947, Keski-Suomen Mehiläishoitajilla antoisa syyskokous eilen Jyväskylässä, s. 2, JYK 1398.

12 7 Mehiläishoitotoimintaa oli kuitenkin ollut luultavasti jo suhteellisen pitkään ennen järjestäytymistä. Päiväämättömässä lehtileikkeessä on artikkeli, jossa todetaan, että mehiläishoitoharrastus vaikutti olevan viriämässä Jyväskylän seudulla. Artikkelin mukaan kiinnostuksen todisteina olivat muun muassa Keski-Suomen Maanviljelysseuralle tehdyt kyselyt. 19 Eräässä Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n leikekirjassa vuodelta 1947 olevassa artikkelissa haastatellaan Keski-Suomen Maanviljelysseuran karjatalouskonsulenttia, agronomi Helle Vilppulaa, joka oli mukana perustamassa Keski-Suomen Mehiläishoitajat ry:tä. Kiinnostuksen mehiläishoitoa kohtaan arveltiin johtuvan sokeripulasta, jonka ansiosta jotkut hoitajat olivat saaneet suuria taloudellisia voittoja. 20 Mehiläishoidon kuvailtiin kuitenkin olevan Keski-Suomessa vasta alkutekijöissä, vaikka alueella oli useita vanhoja mehiläishoitajia, joista osan todettiin hoitaneen mehiläisiä yli kolmekymmentä vuotta. Artikkelissa tunnuttiin kannustavan mehiläishoitoon kertomalla esimerkiksi, että ilmasto ei ollut este Keski-Suomessa, eikä harrastus vaatinut kovin paljon tilaa eikä aikaa hyötyynsä nähden. Lisäksi kirjoittaja totesi, että mehiläishoitokursseja aiottiin järjestää Keski-Suomessa. 21 Mehiläishoidon lisääntyminen oli kokouksessa vierailleen Martimon mukaan luontevaa sokeripulan vuoksi. Sokerin puutteeseen vaikutti Suomen kokemat sodat. Martimo totesi haastattelussa, että mehiläishoidossa, kuten missä tahansa muussa kotieläinten jalostuksessa, oli otettava huomioon luonnonolosuhteet. Hänen mukaansa Suomeen sopeutui sellaiset mehiläiset, jotka selvisivät talvesta ja pystyivät lyhyen kesän aikana tuottamaan paljon hunajaa ja jotka eivät olisi erityisen parveiluintoisia ja vaikeasti käsiteltäviä. Keski-Suomea pidettiin sopivana alueena mehiläishoidolle. Agronomi Helle Vilppulan mukaan Keski-Suomen sopivuutta mehiläishoidolle epäilevät huomaisivat erehtyneensä. Suuria apilaviljelmiä alueella ei tosin ollut, mutta nämäkin olivat yleistymässä. Hän totesi, että - - olosuhteet täällä ovat ainakin Suomen Mehiläishoitajien Liiton Martinmaan (luultavasti Martimo) sanojen mukaan erittäin edulliset 22. Mehiläisten pölytyksellä oli suuri merkitys myös kasvinviljelylle. Eräässä vuoden 1947 lehtileikkeessä mainittiin puna-apilaviljelmät, joiden pölytykseen liittyvä tieto oli kuitenkin Martimon mukaan ristiriitaista. Suomessa mehiläisten merkitys apilan pölytyksessä oli hänen 19 KSMHA, tuntematon lehti, päiväämätön lehtiartikkeli, Mehiläishoito näyttää täällä olevan viriämässä. Artikkeli on Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n leikekirjassa vuodelta 1947, joten se on luultavasti peräisin tuolta ajalta. Uutinen ei anna kuvaa kovin järjestäytyneestä toiminnasta eikä mainitse yhdistystä. 20 KSMHA, tuntematon lehti, päiväämätön lehtiartikkeli, Mehiläishoito näyttää täällä olevan viriämässä. 21 KSMHA, tuntematon lehti päiväämätön lehtiartikkeli, Mehiläishoidolla on vanhat perinteet Jyväskylän seudulla. 22 KSMHA, tuntematon lehti Päiväämätön lehtiartikkeli Mehiläishoito Keski-Suomessa sodan jälkeen yhä lisääntymässä ; KSMHA, tuntematon lehti päiväämätön lehtiartikkeli, Mehiläishoidolla on vanhat perinteet Jyväskylän seudulla.

13 8 mielestään pieni, mutta Tanskassa oli päinvastaisia tuloksia. Siellä nimittäin pidettiin italialaisia mehiläisiä, joilla oli paremmat mahdollisuudet kerätä apilan mesinestettä kuin lyhytkielisellä pohjoismaalaisella mehiläisellä. Jämsän ja Korpilahden seutuja pidettiin kuitenkin mehiläishoidollisesti edullisina alueina juuri suurien apilaviljelmien ansiosta. 23 Vuoden 1947 aikana järjestettiin Mehiläishoitajien talvikokous ravintola Seurahuoneessa. Vanhat mehiläishoitajat, kuten johtaja Åström ja opettaja Lampela, esitelmöivät kyseisessä kokouksessa. Lisäksi esitelmän piti agronomi Helle Vilppula. Hänen puheenvuoronsa aiheena oli mehiläishoidon taloudellisuus, yhteistoiminta maanviljelijöiden kanssa ja merkitys apilanviljelylle. Vilppula toivoikin, että kaikki mehiläishoidon harrastajat saapuisivat paikalle, sillä kokouksessa käsiteltäisiin paitsi virallisia asioita myös mielenkiintoisia ja taloudellisesti tärkeitä seikkoja KSMHA, tuntematon lehti Päiväämätön lehtiartikkeli Mehiläishoito Keski-Suomessa sodan jälkeen yhä lisääntymässä ; KSMHA, tuntematon lehti, päiväämätön lehtiartikkeli, Mehiläishoidolla on vanhat perinteet Jyväskylän seudulla. 24 KSMHA, tuntematon lehti, päiväämätön lehtiartikkeli, Mehiläishoidolla on vanhat perinteet Jyväskylän seudulla.

14 9 4. Keski-Suomen Mehiläishoitajat Ry:n rekisteröityminen 1951 Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y. lisättiin virallisesti yhdistysrekisteriin 8. joulukuuta Hakemus vietiin oikeusministeriöön 2. marraskuuta Perustamiskokous, jossa päätettiin yhdistyksen säännöistä, toimintaperiaatteista ja tarkoituksesta, pidettiin 16. lokakuuta Yhdistyksen nimeksi otettiin Keski-Suomen Mehiläishoitajat, ja sen kotipaikaksi ilmoitettiin Jyväskylä. 26 Yhdistyksen tarkoituksena oli edistää toimialueensa mehiläishoitajien välistä yhteistyötä ja lisätä heidän keskuudessaan kiinnostusta mehiläishoitoa kohtaan. Yhdistys pyrki järjestämään opetustoimintaa, esitelmä- ja neuvontatilaisuuksia sekä näyttelyitä, kilpailuja ja illanviettoja. Tarkoituksena oli myös edistää yhteistyötä tuotteiden myymisessä ja tarvikkeiden hankkimisessa. Lisäksi yhdistys pyrki toimimaan yhteistyössä muiden paikallisten maatalousjärjestöjen kanssa. Erityisen tärkeää oli Keski-Suomen Mehiläishoitajien liittyminen vuonna 1945 perustetun Mehiläishoitajain Keskusliiton Biodlarnas Centralförbund Ry:n jäseneksi. Näin uusi paikallisyhdistys sitoutui suorittamaan keskusliiton antamia tehtäviä: keskusliiton jäsenmaksujen keräämisen, tilastojen ja tietojen hankkimisen vuosittaisesta hunajasadosta ja muista mehiläistilaa koskevista asioista sekä toteuttamaan muita keskusliiton tavoitteita. Mikäli yhdistys purkautuisi, jäljelle jääneet varat luovutettaisiin keskusliitolle. Jäseniksi voitiin hyväksyä ne yksityiset henkilöt, oikeustoimikelpoiset yhteisöt ja säätiöt, jotka johtokunta oli hyväksynyt. Vastoin yhdistyksen sääntöjä ja tarkoitusperiä toiminut henkilö voitiin erottaa, mikäli yhdistyksen kokous päätti näin kahden kolmasosan enemmistöllä. 27 Yhdistyksen hallinnosta ja asioiden hoitamisesta vastasi johtokunta, johon kuului viisi varsinaista jäsentä ja kaksi varajäsentä. Rekisteröityneen yhdistyksen ensimmäiseen johtokuntaan kuuluivat Viljami Veijalainen Jämsän Juokslahdelta, Kaarlo Eevert Timoteus Toivola Jyväskylästä, kirjuri Antti Lampela Jyväskylästä, Torsten Åström Jyväskylän Keljosta ja Margit Maria Sirola Jyväskylästä. Varajäseniä olivat Väinö Arvid Sivanne Toivakan Rutalahdelta ja Kalle Kustaa Vuorimies Jyväskylästä KSMHA, Oikeusministeriön yhdistysrekisteritoimiston ilmoitus, D. No, 1546, 8. joulukuuta KSMHA, Ilmoitus yhdistysrekisteriin 16. lokakuuta KSMHA, Ilmoitus yhdistysrekisteriin 16. lokakuuta 1951, Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n säännöt. 28 KSMHA, Ilmoitus yhdistysrekisteriin 16. lokakuuta 1951; Ilmoitus yhdistysrekisteriin 16. lokakuuta 1951, Keski- Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n säännöt.

15 10 Yhdistyksen rekisteröimistä varten perustajajäsenet hakivat seurakunnalta todistuksen yhdistysrekisteriä varten. Jämsän seurakunnan mukaan tilallinen Viljami Veijalainen oli syntynyt Kivennavalla, Laatokan Karjalassa, 23. joulukuuta Jyväskylän kaupunkiseurakunnan antamien todistusten mukaan kauppiaan vaimo Margit Maria Sirola, o.s. Koskinen oli syntynyt Turussa , hioja Kalle Kustaa Vuorimies 24. kesäkuuta 1917 Laukaassa ja vartija Kaarlo Eevert Timoteus Toivola 1. elokuuta 1914 Ähtärissä. Jyväskylän maaseurakunta puolestaan todisti, että puutarhuri Torsten Åström oli syntynyt Sipoossa 18. kesäkuuta Kaikkien todistetaan olevan rokotettuja, rippikoulun käyneitä, Herran Pyhällä ehtoollisella käyneitä ja kansalaisluottamusta nauttivia. 29 Rekisteröimisasiakirjan allekirjoittivat Viljami Veijalainen, Antti Lampela, Kaarlo Toivola, Kalle Vuorimies ja Väinö Sivanne KSMHA, Ilmoitus yhdistysrekisteriin 16. lokakuuta 1951, virkatodistukset. 30 KSMHA, Ilmoitus yhdistysrekisteriin 16. lokakuuta 1951.

16 11 5. Keski-Suomen mehiläishoitajat r.y.:n jäsenet 1. Jäsenmäärän kehitys Kuvaaja 1 Keski-Suomen Mehiläishoitajat Ry:n kokonaisjäsenmäärän kehitys vuosina Vuosi Lähteet: Keski-Suomen Mehiläishoitajat Ry:n vuosikertomukset ; SML:n liite Paikallisyhdistysten jäsenmäärät vuonna 2002, jäsenmäärän kehitys ja edustajamäärät SML:n kokouksissa vuonna Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n jäsenmäärää on vaihdellut yhdistyksen historian aikana. Vuoroin jäsenten määrä on kasvanut ja vuoroin laskenut. Yhdistyksen alkuaikoina jäseniä oli 22, ja vuonna 1952 luku oli noussut 34:ään. 32 Kuten kuvaaja 1:stä näkee, tästä eteenpäin jäsenmäärä kasvoi tasaisesti. Jäsenmäärän kehitystä arvioitiin useissa yhdistyksen toimintaa kuvaavissa vuosikertomuksissa. Jäsenmäärät kuvailtiin vuosikertomuksissa suhteellisen järjestelmällisesti alusta alkaen. Perhejäsenten ja jäsenten sukupuolijakauman kuvailu on kuitenkin varsin satunnaista. Kokonaisjäsenmäärää sen sijaan kuvailtiin melko johdonmukaisesti. Vain vuosilta 1976 ja 1977 ei ole mitään tietoja. Vuoden 2000 tiedot on pitänyt hakea SML:n tilastoista Tiedot vuosien kokonaisjäsenmäärästä puuttuvat. Vuoden 2000 tiedot on pitänyt hakea SML:n tilastoista. Tiedot jäsenmääristä eivät ole täysin tarkkoja, sillä kaikissa vuosikertomuksissa jäsenmäärää ei ole ilmoitettu samana ajankohtana. Jäsenmäärissä on voinut olla vaihtelua kunkin toimintavuoden sisällä. Tiedot antavat kuitenkin käsityksen jäsenmäärän kehityksestä. 32 KSMHA, tuntematon lehti päiväämätön lehtiartikkeli, Mehiläishoidolla on vanhat perinteet Jyväskylän seudulla; KSMHA, kertomus Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n toiminnasta vuonna KSMHA, Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n vuosikertomukset , KSMHA, SML:n paikallisyhdistysten jäsenmäärät vuonna 2002, jäsenmäärän kehitys ja edustajamäärät SML:n kokouksissa vuonna 2003.

17 12 Yhdistyksen jäsenmäärän kuvailu osoittaa, että yhdistyksen jäsenten lukumäärää seurattiin tarkasti ja että yhdistyksellä oli selviä tavoitteita sekä jäsenmäärän kasvattamisen että mehiläishoidon levittämisen suhteen. Esimerkiksi vuoden 1960 toimintakertomuksessa todettiin, että yhdistyksen jäsenmäärä oli kasvanut hiukan, mutta toiminta-alueen pohjoisten pitäjien mehiläistoimintaa tuli yhdistyksen mukaan kehittää. 34 Vuonna 1961 jäseniä oli jo 85, ja kyseisen vuoden vuosikertomuksessa todettiin, että jäsenmäärän kasvua pidettiin ilahduttavana. 35 Sadan jäsenen raja ylitettiin vuonna Tuolloin jäseniä oli Jäsenmäärä saavutti huippunsa 1980-luvun lopulla luvun alussa rikkoontui 200 jäsenen raja. MeKelille postitettiin marraskuussa pöytäkirjanote, jossa mainittiin, että yhdistyksellä on 206 varsinaista, jäsenmaksun maksanutta jäsentä. Korkeimmillaan jäsenmäärä oli vuonna 1989, jolloin jäseniä oli 292. Tämän jälkeen jäsenluku alkoi vähentyä tasaisesti. 37 Luonnollisesti yhdistyksestä myös erosi jäseniä. Joihinkin vuosikertomuksiin lisättiin yhdistyksestä eronneiden määrä kertomusvuoden osalta. Esimerkiksi vuonna 1966 yhdistyksen jätti 12 jäsentä ja vuonna jäsentä. 38 Jäsenkato osoittautui 1990-luvulta alkaen yhdistykselle melko vakavaksi ongelmaksi, ja sitä jouduttiin pohtimaan myös johtokunnan kokouksissa. Vuonna 1991 johtokunta totesi, että alentunut jäsenmäärä oli alkanut vaikuttaa yhdistyksen talouteen, sillä jäsenmaksu oli pidetty ennallaan, mutta samaan aikaan epävarmuus alan tulevaisuudesta oli karkottanut jäseniä, mikä luonnollisesti pienensi jäsenmaksutuloja. Epävarmuus ja kehnot satovuodet verottivat mehiläishoidon parissa työskentelevien määrää valtakunnallisestikin. Suomen Mehiläishoitajien Liitto totesi vuonna 1999, että jäsenmäärä oli kehittynyt viime aikoina suotuisesti. Vuotta 1998 kuitenkin kuvattiin surkeaksi, ja liitto totesikin, että tämänkaltaisina vuosina oli tavallisesti paljon mehiläishoidosta luopuvia. 39 Jäsenmäärän pienentymiseen reagoitiin Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:ssä vuonna 2009, kun johtokunta totesi, että jäsenluku oli pudonnut 135:teen. 40 Syitä jäsenmäärän putoamiseen oli varmasti monia. Mehiläishoidon kohtaamia haasteita, jotka vaikuttivat halukkuuteen ja yleensäkin mahdollisuuksiin toimia alalla, käsitellään tuonnempana. 34 KSMHA, kertomus Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n toiminnasta vuonna KSMHA, kertomus Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n toiminnasta vuonna KSMHA, kertomus Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n toiminnasta vuonna KSMHA, Pöytäkirjanote Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n sääntömääräisestä syyskokouksesta MeKelille , LIITE, ilmoittautumiskaavake Suomen Mehiläishoitajain Liitolle; Kuvaaja KSMHA, Kertomus vuodesta 1966; KSMHA, Kertomus vuodesta KSMHA, Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n toimintakertomus vuodelta 1991; KSMHA, SML:n Tiedote paikallisyhdistyksille 5/1999, KSMHA, Pöytäkirja Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n johtokunnan kokouksesta

18 13 Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y. on kuitenkin ollut jäsenmäärältään valtakunnallisesti suuri mehiläishoitajien paikallisyhdistys. Vuonna 1992 johtokunta totesi, että Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y. on Suomen kolmanneksi suurin mehiläishoitajain paikallisyhdistys. Tämä ei jäänyt ainoaksi vuodeksi, sillä SML:n tilastojen mukaan keskisuomalainen paikallisyhdistys oli tämän lisäksi jäsenmäärältään kolmanneksi suurin ainakin vuonna 1999 ja vuonna 2002 toiseksi suurin Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajien jälkeen. SML:n tilastojen mukaan Keski-Suomen Mehiläistarhaajat oli sen suurin paikallisyhdistys ainakin vuosina 2003 ja Jäsenten sosiaalinen rakenne Kirsi Laine pyrkii Pro gradu tutkielmassaan selvittämään mehiläishoidon kehittymistä ja taloudellista kannattavuutta vuosina Hän myös tutkii sitä, keitä mehiläishoitajat olivat tuona aikana, millainen oli heidän taustansa ja millaista heidän toimintansa oli. Maanviljelijät olivat hänen mukaansa suurin ammattiryhmä mehiläistarhaajien joukossa. Maanviljelijöiden mehiläistarhat olivat kuitenkin suhteellisen pieniä. 68 prosenttia mehiläisyhdyskunnista oli maanviljelijöiden tarhoissa, mutta keskimäärin maanviljelijöiden tarhoissa oli 3,55 yhdyskuntaa. Laineen mukaan opettajat muodostivat toiseksi suurimman ammattiryhmän mehiläishoitajien keskuudessa. Heidän tarhansa olivat keskimäärin suurempia kuin maanviljelijöiden. Mehiläisyhdyskunnista 8,8 prosenttia oli opettajilla, mutta keskimääräinen koko oli 5,83 yhdyskuntaa. Opettajille mehiläishoito oli loma-aikojen sivuelinkeino, mutta sitä voitiin käyttää myös opetustarkoituksissa ja näin edistää mehiläishoidon leviämistä. Muita ammattikuntia olivat muun muassa käsityöläiset, kauppiaat, puutarhurit ja papit. Pappien osuus mehiläishoitajista ei kuitenkaan ollut Laineen mukaan niin merkittävä kuin usein luullaan. Hän arvioi tämän yleisen käsityksen perustuvan muutamien alaa edistäneiden pappien tunnettavuudesta syntyneihin mielikuviin. 42 Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n jäsenten ammatillisia taustoja ei pysty jäljittämään tarkasti yhdistyksen asiakirjojen perusteella. Johtokunnan jäsenten ja joidenkin yhdistykseen hyväksyttyjen uusien jäsenten ammatteja on kuitenkin kirjattu ylös aina vuoteen 1963 asti. Myöhemminkin on tosin satunnaisia merkintöjä jäsenten ammateista. Ammatit ja taustat vaikuttivat olleen hyvin tärkeitä etenkin yhdistyksen alkuaikoina. Näistä tiedoista saa ainakin suppean käsityksen siitä, 41 KSMHA, pöytäkirja Mehiläishoitajat r.y.:n johtokunnan kokouksesta ; KSMHA, Paikallisyhdistysten jäsenmäärät vuonna Jäsenmäärän kehitys ja edustajamäärät SML:n kokouksissa vuonna 2004; KSMHA, Paikallisyhdistysten jäsenmäärät vuonna Jäsenmäärän kehitys ja edustajamäärät SML:n kokouksissa vuonna 2003; KSMHA, Paikallisyhdistysten jäsenmäärät vuonna Jäsenmäärän kehitys ja edustajamäärät SML:n kokouksissa vuonna 2000; KSMHA Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n toimintakertomus vuodelta Laine 2005, s

19 14 millaisia ammatillisia taustoja yhdistyksen jäsenillä on ollut. Tietoja ei voi kuitenkaan suoraan yleistää kuvamaan koko yhdistyksen jäsenistön rakennetta, sillä tiedot ovat siihen liian suppeat. Taulukko 1: Keski-Suomen Mehiläishoitajat Ry:n vuosikertomuksissa ja johtokunnan kokouspöytäkirjoissa mainitut ammatit vuosina Ammatti Lukumäärä Maanviljelijä 6 Opettaja 5 Johtaja 3 Tohtori 2 Agrologi 1 Edustaja 1 Hioja 1 Kauppias 1 Puuseppä 1 Puutarhuri 1 Vartija 1 Lähde: Keski-Suomen Mehiläishoitajat Ry:n vuosikertomukset ja johtokunnan kokousten pöytäkirjat vuosilta sekä ilmoitus yhdistysrekisteriin Yhdistyksen johtokuntiin on kuulunut useiden ammattiryhmien edustajia tohtoreista maanviljelijöihin. Maanviljelijöitä oli esimerkiksi vuoden 1953 johtokunnassa ja tilintarkastajissa viisi. Opettajia oli kaksi. Lisäksi oli yksi hioja, vartija, tohtori ja kaupanhoitaja. 44 Myöhempinä vuosina johtokuntien jäsenistössä mainitaan olleen yksi edustaja, puuseppä, konttorinjohtaja ja puutarhuri 45. Vuonna 1954 johtokunta hyväksyi yhdistykseen uusia jäseniä. Näistä osan ammatti mainitaan pöytäkirjassa. Yhdistyksen jäseneksi hyväksyttiin opettaja, agrologi ja johtaja. 46 Vuosina ammatit vaikuttavat olleen melko lailla samoja kuin Laineen mainitsemat. Papeista ei ole selkeitä mainintoja Tietoja ei ole saatavissa kaikilta vuosilta. 44 KSMHA, kertomus Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n toiminnasta vuonna KSMHA, kertomus Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n toiminnasta vuonna 1954; KSMHA kertomus Keski- Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n toiminnasta vuonna s 1955; KSMHA, kertomus Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n toiminnasta vuonna 1961; KSMHA, kertomus Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n toiminnasta vuonna KSMHA, pöytäkirja Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n johtokunnan kokouksesta Ks. taulukko 1.

20 15 Vuosilta on tietoa yhdistyksen jäsenten sukupuolijakaumasta. Miehiä oli jäseninä näinä vuosina enemmän kuin naisia. Esimerkiksi vuonna 1964 miesjäseniä oli 64, kun naisia oli 23. Naisjäsenistä 10 oli perhejäseniä. Seuraavana kahtena vuonna tilanne pysyi hyvin samankaltaisena. Vuonna 1965 miesjäseniä oli 86 ja naisjäseniä 27. Vuonna 1966 vastaavat luvut olivat 91 ja 24. Se, kuinka moni näistä naisjäsenistä oli varsinainen jäsen ja kuinka moni perhejäsen, ei käy näistä aineistoista ilmi. 48 Tilanteen muuttumista ja kehittymistä ei ole mahdollista kattavasti selvittää näiden aineistojen pohjalta. Naisia on kuitenkin ollut yhdistyksen toiminnassa mukana alusta asti. Kuuluihan rekisteröidyn yhdistyksen ensimmäiseen johtokuntaan kauppiaan vaimo Margit Maria Sirola. 49 Laineen mukaan naisia on ollut mehiläishoitotoiminnassa mukana jo varsin varhain. Naiset olivat 1900-luvun alussa usein mehiläishoitokursseilla enemmistönä, vaikka sukupuolijakauma olikin suhteellisen tasainen ja 1930-luvuilla naismehiläishoitajien määrä vaikutti vähenevän. 50 Vuonna 2007 Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y. selvitti jäsenistönsä rakennetta ja mielipiteitä. Tulokset julkaistiin kevätkokouksen pöytäkirjan yhteydessä. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 35 mehiläishoitajaa, joista 29 oli miehiä ja 6 naisia. Vastaajien keski-ikä oli 54 vuotta. Kyselyyn vastanneista 12 toista oli yli 120 pesää, yhdeksällä korkeintaan viisi pesää ja kymmenellä 6-10 pesää. Loput sijoittuivat tälle välille. Kyselyn yhteydessä todetaan, että kyselyn tulokset muistuttavat valtakunnallisia yleispiirteitä. 51 Vuonna 2010 johtokunta totesi, että mehiläishoitajien keski-ikä on 60 vuotta Yhdistyksen kunniajäsenet Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:llä voi olla varsinaisten jäsenten ja perhejäsenten lisäksi kunniajäseniä. Vuoden 1980 yhdistyssäännöissä mainitaan, että yhdistyksellä on kutsua henkilö kunniajäsenekseen. Kunniajäsenyys edellyttää, että kyseisen henkilön toiminta on ollut pitkäkestoista ja että hän on toiminut ansioituneesti yhdistyksen tai koko mehiläishoitoalan hyväksi. Johtokunnan antaman esityksen pohjalta päätöksen kunniajäsenyydestä tekee yhdistyksen kokous KSMHA, kertomus Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n toiminnasta vuonna 1965; KSMHA, kertomus Keski- Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n toiminnasta vuonna 1966; KSMHA, kertomus Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n toiminnasta vuonna KSMHA, Ilmoitus yhdistysrekisteriin 16. lokakuuta Laine 2005, s.10 & KSMHA, pöytäkirja Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n sääntömääräisestä kevätkokouksesta, LIITE, jäsenkyselyn tulokset. 52 KSMHA, pöytäkirja Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n johtokunnan kokouksesta KSMHA, muutosilmoitus yhdistysrekisteriin 13. joulukuuta 1980.

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. 1 PÄIJÄT-HÄMEEN TUTKIMUSSEURA R.Y:N SÄÄNNÖT Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. Tarkoitus 2 Seuran tarkoituksena on toimia Päijät-Hämeeseen kohdistuvan

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus

Lisätiedot

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 (4) SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Lammasyhdistys r.y., ruotsiksi Finlands Fårförening r.f. ja kotipaikka Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus on edistää maamme

Lisätiedot

Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry:n säännöt

Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry:n säännöt Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimenä on Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry, ja sen kotipaikkana on Vilppulan kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on autourheilun, auton

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Käppärän koulun Seniorit - KäpySet ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on Suomi.

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on Ikaalinen.

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on Ikaalinen. IKAALISTEN NUORISO-ORKESTERIN TUKI RY SÄÄNNÖT Yleistä 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on

Lisätiedot

Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT

Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT Vahvistettu 19.9.2006 Collegium Culinarium, CC - Kilta ry:n SÄÄNNÖT I NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on: Collegium Culinarium, CC - Kilta ry Kotipaikka

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Tanssikas ry ja sen kotipaikka on Kouvola.

Yhdistyksen nimi on Tanssikas ry ja sen kotipaikka on Kouvola. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Tanssikas ry ja sen kotipaikka on Kouvola. 2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoitus on taloudellista voittoa tavoittelematta toimia

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on KIIHTELYSVAARAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN säännöt (hyväksytty 10.1.2006) 1 Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki.

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. Lakeuden Noutajakoirayhdistys ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 27.9.2011 1 Yhdistyksen nimi on Yy-Kaa-Koo ry (Yhteinen Kasvatus Koulussa), ja se toimii Piikkiön yhtenäiskoulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Kaarinan

Lisätiedot

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT 1 (5) PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pioneeriaselajin Liitto ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alue on koko

Lisätiedot

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki. SUOMEN HITSAUSTEKNILLINEN YHDISTYS r.y. FINLANDS SVETSTEKNISKA FÖRENING r.f. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka

Lisätiedot

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 29.3.2014. 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Porin akateeminen nörttikulttuurin arvostusseura ja

Lisätiedot

SOMAKISS ry:n säännöt

SOMAKISS ry:n säännöt SOMAKISS ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on SOMAKISS ry ja kotipaikka, Helsinki 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena on edistää somali- ja abessinialaiskissojen kasvatusta,

Lisätiedot

PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT

PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT säännöt 1(5) PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Porin Lyseon Seniorit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on suomi. II Yhdistyksen

Lisätiedot

Nimi: Kotipaikka: Osoite:

Nimi: Kotipaikka: Osoite: Jäsenvaliokunnan ehdotus yhdistysten mallisäännöiksi 4.3.2015 YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi: Kotipaikka: Osoite: Rekisterinumero: Merkitty rekisteriin: 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Rakennusmestarit

Lisätiedot

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka.

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka. PoPoPet Ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Omaisuus 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on PoPoPet Ry (Pohjois-Pohjanmaan hylättyjen pieneläinten tuki ja sijaiskoti ry. Yhdistyksen kotipaikka on Oulu

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Helsingin

Lisätiedot

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Vankien Omaiset VAO ry. Yhdistyksen kotipaikka on Alajärvi. 2 TARKOITUS JA TOIMINTA Yhdistyksen tarkoituksena on edistää vankien

Lisätiedot

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004 1 2 Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa.. 04 Esitysluonnos Koulujen Musiikinopettajat ry:n syyskokoukselle Riihimäellä.. 14 4 5 6 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö:

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö: Aluejärjestön säännöt 1 (5) 21. liittokokouksen hyväksymät säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Aluejärjestön tarkoitus ja tehtävät 1. Yhdistyksen nimi on Metallityöväen... aluejärjestö ry ja sitä nimitetään

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY

ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY Säännöt 1. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Etelä- Hämeen Spanielit ry ja sen kotipaikka on Hämeenlinna. Toiminta-alue käsittää Etelä-Hämeen Kennelpiirin

Lisätiedot

Kutsu seuran ylimääräiseen kokoukseen

Kutsu seuran ylimääräiseen kokoukseen Slalom-Seura r.y. Kutsu seuran ylimääräiseen kokoukseen 17.8.2016 Aihe: Slalom-Seuran ja Espoo Slalomin yhdistyminen; seuran uusi nimi ja säännöt; uusi puheenjohtaja ja hallitus Aika: Keskiviikkona 17.8.2016,

Lisätiedot

Säännöt on hyväksytty Yhdistysrekisterin ennakkotarkastuksessa ja liiton vuosikokouksessa

Säännöt on hyväksytty Yhdistysrekisterin ennakkotarkastuksessa ja liiton vuosikokouksessa Säännöt on hyväksytty Yhdistysrekisterin ennakkotarkastuksessa 18.4.2011 ja liiton vuosikokouksessa 29.7.2011. SUOMEN KOTISEUTULIITTO SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä nimitetään

Lisätiedot

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY Säännöt 14.4.2016 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen katalyysiseura, ruotsiksi Finska katalyssällskapet

Lisätiedot

AISAPARI RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty

AISAPARI RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty AISAPARI RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 23.10.2013 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on AISAPARI ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kauhava ja sen toimialueen muodostavat seuraavat kunnat: Alajärvi, Evijärvi,

Lisätiedot

SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010)

SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010) GrIFK Salibandy ry SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010) 1 Nimi, kotipaikka, perustamisajankohta ja kieli Yhdistyksen nimi on GrIFK Salibandy ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kauniaisten kaupunki Uudenmaan

Lisätiedot

Piiri kuuluu jäsenenä Suomen jousiampujain Liitto ry:een ja toimii sen liittokokouksen määräämällä alueella.

Piiri kuuluu jäsenenä Suomen jousiampujain Liitto ry:een ja toimii sen liittokokouksen määräämällä alueella. Helsingin Jousiammuntapiiri Helsingfors Bågskyttedistrikt r.y. SÄÄNNÖT NIMI, KOTIPAIKKA, ALUE JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä nimitetään piiriksi, nimi on Helsingin Jousiammuntapiiri

Lisätiedot

EHDOTUS YHDISTYKSEN SÄÄNNÖIKSI

EHDOTUS YHDISTYKSEN SÄÄNNÖIKSI EHDOTUS YHDISTYKSEN SÄÄNNÖIKSI 1 Yhdistyksen nimi on nimi on Filosofisen praktiikan verkosto ry (virallinen lyhenne on FiPra ry), Nätverket för Filosofisk Praxis rf, Philosophical Practice Network. Yhdistyksen

Lisätiedot

LIIKKALAN-RUOTILAN KYLÄYHDISTYS RY 1 (5) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

LIIKKALAN-RUOTILAN KYLÄYHDISTYS RY 1 (5) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT LIIKKALAN-RUOTILAN KYLÄYHDISTYS RY 1 (5) 1 Yhdistyksen nimi on Liikkalan-Ruotilan kyläyhdistys ry ja sen kotipaikka on Anjalankoski. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää Liikkalan ja Ruotilan alueiden

Lisätiedot

Seura noudattaa niiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä se on.

Seura noudattaa niiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä se on. KIEKKO-LASER JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli Yhdistyksen nimi on Kiekko-Laser Juniorit ry. Yhdistyksen nimestä voidaan käyttää myös epävirallista lyhennettä K-Laser. Yhdistys

Lisätiedot

Sporticus ry PÖYTÄKIRJA/VUOSIKOKOUS 2011 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto

Sporticus ry PÖYTÄKIRJA/VUOSIKOKOUS 2011 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto Sporticus ry PÖYTÄKIRJA/VUOSIKOKOUS 2011 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2011 Aika: Keskiviikkona 10.10.2011 kello 18.00 Paikka: Opinkiven sauna, Keskussairaalantie

Lisätiedot

Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt

Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Suomen yleislääketieteen yhdistyksen julkaisuja n:o 9 Tampere 1997 Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Hyväksytty vuosikokouksessa 15.3.1991 Oikeusministeriön

Lisätiedot

Vaasan Läänin Lihastautiyhdistys ry:n säännöt NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE

Vaasan Läänin Lihastautiyhdistys ry:n säännöt NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE Vaasan Läänin Lihastautiyhdistys ry:n säännöt NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE 1 Yhdistyksen nimi on Vaasan Läänin Lihastautiyhdistys ry, ruotsiksi Vasa Läns Muskelhandikappförening rf. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku.

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 1 Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on -edistää oppilaiden vanhempien ja koulun välistä

Lisätiedot

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry, ruotsiksi Miljöstuderande MYY rf ja englanniksi The Association

Lisätiedot

TARKAN SÄÄNNÖT. Tampereen rakennusarkkitehtiopiskelijoiden kerhon säännöt

TARKAN SÄÄNNÖT. Tampereen rakennusarkkitehtiopiskelijoiden kerhon säännöt TARKAN SÄÄNNÖT n säännöt 2(6) 1 Kerhon nimi ja kotipaikka Kerhon nimi on Tarkka, jota kutsutaan näissä säännöissä kerhoksi. Kerhon kotipaikka on Tampereen kaupunki. 2 Kerhon tarkoitus Kerhon tarkoituksena

Lisätiedot

5. SEURAN JÄSENYYS LIITOSSA Seura kuuluu jäsenenä Suomen Voimisteluliitto ry:hyn ja noudattaa liiton sääntöjä.

5. SEURAN JÄSENYYS LIITOSSA Seura kuuluu jäsenenä Suomen Voimisteluliitto ry:hyn ja noudattaa liiton sääntöjä. YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kuopion Reippaan Voimistelijat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopio. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura.

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY KAAKKOIS - SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois - Suomen Pelastusalanliitto. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä liitoksi. Liiton toiminta-alue on Kymenlaakson ja Etelä

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Karateseura Honbu ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi on Karateseura Honbu ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 (5) Karateseura Honbu ry yhdistyksen kokoukseen 17.5.09 hyväksymät säännöt YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Karateseura Honbu ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Yhdistyksen tarkoitus on edistää

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi Kotipaikka Etelä-Suomen Syöpäyhdistys Södra Finlands Cancerförening r.y. Helsinki Osoite Liisankatu 21 B

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kyröskosken koulun vanhempainyhdistys Kosken Kopla ry ja sen kotipaikka on Hämeenkyrö.

Yhdistyksen nimi on Kyröskosken koulun vanhempainyhdistys Kosken Kopla ry ja sen kotipaikka on Hämeenkyrö. KYRÖSKOSKEN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS KOSKEN KOPLA RY Säännöt 22.9.2014 (vuosikokous) 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kyröskosken koulun vanhempainyhdistys Kosken Kopla ry ja sen kotipaikka

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT 1(5) YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi on Ylöjärven Reserviupseerit r.y. Sen kotipaikka on Ylöjärven kaupunki. 1 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto - Finlands Reservofficersförbund

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

Suomen Kettuterrierit ry 1.10.1984 1(5)

Suomen Kettuterrierit ry 1.10.1984 1(5) 1(5) SUOMEN KETTUTERRIERIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Kettuterrierit ry ja sen kotipaikka on Kouvola. Yhdistys on Suomen Kennelliitto Finska Kennelklubben ry:n jäsen ja

Lisätiedot

Säännöt. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Säännöt. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Ridgeback -yhdistys - Finska Ridgeback -föreningen ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoitus Yhdistyksen

Lisätiedot

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT Sisällysluettelo 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA...3 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS...3 3 TOIMINNAN LAATU...3 4 JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET...4 5 YHDISTYKSESTÄ EROAMINEN

Lisätiedot

Liikuntatieteellinen Seura ry:n säännöt Yhdistysrekisterin hyväksymät 17.5.2010

Liikuntatieteellinen Seura ry:n säännöt Yhdistysrekisterin hyväksymät 17.5.2010 Liikuntatieteellinen Seura ry:n säännöt Yhdistysrekisterin hyväksymät 17.5.2010 1 Nimi Yhdistyksen nimi on Liikuntatieteellinen Seura ry. Yhdistyksen nimestä käytetään lyhennettä LTS. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT

YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT KäPa Fanit ry Hyväksytty 6.6.2008 YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT 1 Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli Yhdistyksen nimi on KäPa Fanit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue on Käpylän

Lisätiedot

Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt

Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt MALLISÄÄNNÖT 1(6) Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt Päivitetty 28.5.2007 Vapaaehtoisen palokunnan säännöt Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on vapaaehtoinen palokunta. Yhdistystä nimitetään

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Yrittäjänaiset ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta ja se toimii Yrittäjänaisten Keskusliitto ry:n jäsenenä.

Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Yrittäjänaiset ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta ja se toimii Yrittäjänaisten Keskusliitto ry:n jäsenenä. LAPPEENRANNAN YRITTÄJÄNAISET RY SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Yrittäjänaiset ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta ja se toimii Yrittäjänaisten Keskusliitto ry:n jäsenenä.

Lisätiedot

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y.

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 3 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot

Suomen kahvakuula ry:n säännöt

Suomen kahvakuula ry:n säännöt Suomen kahvakuula ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen kahvakuula ry ja sen kotipaikka on Laukaa. Yhdistys on merkitty yhdistysrekisteriin 28.3.2007. 2 Tarkoitus ja

Lisätiedot

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1. Ursan puheenjohtaja Tapio Markkanen avasi kokouksen klo

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1. Ursan puheenjohtaja Tapio Markkanen avasi kokouksen klo Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1 SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 2011 Paikka: Tieteiden talo, sali 104, Kirkkokatu 6, Helsinki Aika: Tiistai 8.11.2011 kello 19.15. 1. KOKOUKSEN AVAUS Ursan puheenjohtaja

Lisätiedot

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Lääkäripalveluyritykset ry, Läkarföretagen rf. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. YHDISTYKSEN TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

3 Seuran tunnuksena on merenkulkuhallituksen vahvistama lippu. Sen käyttämisestä määrätään tarkemmin lippuohjeissa.

3 Seuran tunnuksena on merenkulkuhallituksen vahvistama lippu. Sen käyttämisestä määrätään tarkemmin lippuohjeissa. 1 Yhdistyksen nimi on Kaarinan Veneseura ja kotipaikka Kaarinan kunta. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura. Seura toimii Työväen Urheiluliitto TUL ry:n jäsenseurana. 2 Seuran tarkoituksena

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Varsinais-Suomi. Yhdistys

Lisätiedot

Suomen Rauhanliiton r.y. paikallisyhdistysten. Säännöt. HELSINKI Suomen Rauhanliitto r.y. 1929

Suomen Rauhanliiton r.y. paikallisyhdistysten. Säännöt. HELSINKI Suomen Rauhanliitto r.y. 1929 Suomen Rauhanliiton r.y. paikallisyhdistysten Säännöt. HELSINKI Suomen Rauhanliitto r.y. 1929 Liittoa koskevia kirjallisia kyselyjä osoitetaan: Suomen Rauhanliitto Helsinki, Kapteenik. 3, C, 27. TAMPEREELLA

Lisätiedot

KUTSU. Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen. syyskokous. pidetään maanantaina klo alkaen Meijän Vintillä os.

KUTSU. Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen. syyskokous. pidetään maanantaina klo alkaen Meijän Vintillä os. KUTSU Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 21.11.2016 klo 16.45 alkaen Meijän Vintillä os. Savonkatu 11 A 6 Kokouksessa käsitellään sääntöjen 15 määräämät asiat. Luottamusvaalikokous

Lisätiedot

Suomen Metsäsertifiointi ry:n 26.5.2009 hyväksymät säännöt, jotka Patentti- ja rekisterihallitus on rekisteröinyt 8.1.2010.

Suomen Metsäsertifiointi ry:n 26.5.2009 hyväksymät säännöt, jotka Patentti- ja rekisterihallitus on rekisteröinyt 8.1.2010. Yhdistyksen säännöt Suomen Metsäsertifiointi ry:n 26.5.2009 hyväksymät säännöt, jotka Patentti- ja rekisterihallitus on rekisteröinyt 8.1.2010. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Metsäsertifiointi

Lisätiedot

TIKKAKOSKEN RESERVILÄISET RY:N SÄÄNNÖT

TIKKAKOSKEN RESERVILÄISET RY:N SÄÄNNÖT TIKKAKOSKEN RESERVILÄISET RY:N SÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Yhdistyksen nimi on Tikkakosken Reserviläiset ry ja sen kotipaikka on Jyväskylän maalaiskunta. Yhdistyksen toiminta-alueena on

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry. SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6.

TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry. SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6. TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6.2015) Yhdistyksen nimi on Tampereen teknillisen yliopiston henkilöstöyhdistys

Lisätiedot

SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus

SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry 1(6) SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen

Lisätiedot

Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5)

Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5) Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5) 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lyömätön Linja Espoossa ry ja sen kotipaikka on Espoo. 2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu Tarkoitus:

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry S ä ä n n ö t Merkitty yhdistysrekisteriin 9.12.2005 Nimi Yhdistyksen nimi on Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas

Lisätiedot

Kokoustyypit. Timo Reko

Kokoustyypit. Timo Reko Kokoustyypit Timo Reko timo.reko@msl.fi Kokoustyypit Sääntömääräiset kokoukset, joita on joko yksi tai kaksi vuodessa (syys- ja kevätkokous). Sääntömääräiset kokoukset käyttävät ylintä valtaa. Ylimääräiset

Lisätiedot

31.1.2004 1 (5) Saimaan Viitoset ry SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA

31.1.2004 1 (5) Saimaan Viitoset ry SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA 31.1.2004 1 (5) Saimaan Viitoset ry SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Saimaan Viitoset ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta. Yhdistys, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä kerho,

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka

Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry, ruotsiksi Vinföreningen Munskänkarna i Jyväskylä rf, ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Kristillinen Eläkeliitto ry

Kristillinen Eläkeliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Piirin mallisäännöt Mallisäännöt Hyväksytty PRH 1 Sisällys I PERUSSÄÄNNÖKSET... 2 Nimi, kotipaikka... 2 Tarkoitus... 2 Toiminta... 2 II JÄSENYYS... 3 Jäsenet... 3 Jäsenen velvollisuudet...

Lisätiedot

Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT

Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT 1 Yhdistyksen nimi on Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry, ja sen kotipaikka on

Lisätiedot

Suomen Highland Cattle Club / Highland Cattle Club Finland ry Rno: 175.036. Merkitty rekisteriin 14.10.1998 Jäljennös annettu 30.10.

Suomen Highland Cattle Club / Highland Cattle Club Finland ry Rno: 175.036. Merkitty rekisteriin 14.10.1998 Jäljennös annettu 30.10. YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Suomen Highland Cattle Club / Highland Cattle Club Finland ry Rno: 175.036 Merkitty rekisteriin 14.10.1998 Jäljennös annettu 30.10.2014 Säännöt 1. Nimi, kotipaikka, toimialue Yhdistyksen

Lisätiedot

Tuohisaaren kyläyhdistys 1 (5) Rapakiventie 26 58620 Lohilahti

Tuohisaaren kyläyhdistys 1 (5) Rapakiventie 26 58620 Lohilahti KYLÄYHDISTYKSEN 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Tuohisaaren kyläyhdistys ry, ja sen kotipaikka on Savonlinnan kaupunki. Yhdistyksen toimialueena on Tuohisaari ja sitä ympäröivät

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille.

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Lohjan Kylät ry. ja sen kotipaikka on Lohjan kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Lohjan kaupunki ja siihen liittymispäätöksensä tehneet

Lisätiedot

LOGISTIIKKAUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT

LOGISTIIKKAUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT LOGISTIIKKAUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI 1 Yhdistyksen nimi on Logistiikkaupseerit ry. KOTIPAIKKA 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueeseen kuuluu Suomen valtakunnan

Lisätiedot

HELSINGIN KEHITYSVAMMATUKI 57 RY:N SÄÄNNÖT

HELSINGIN KEHITYSVAMMATUKI 57 RY:N SÄÄNNÖT HELSINGIN KEHITYSVAMMATUKI 57 RY:N SÄÄNNÖT Hyväksytty 26.11.2009 Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry ja kotipaikka

Lisätiedot

Selkämeren kansallispuiston ystävät ry - yhdistyksen säännöt

Selkämeren kansallispuiston ystävät ry - yhdistyksen säännöt Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 16.9.2013 Yhdistyksen rekisterinumero 211.052 Selkämeren kansallispuiston ystävät ry - yhdistyksen säännöt Yhdistyksen nimi 1 Yhdistyksen

Lisätiedot

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi.

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi. ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA Paikka Järjestötalo, Paulan Sali, Seinäjoki Aika Ke 25.5.2016 klo 18.00 - Läsnä VUOSIKOKOUS 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen järjestäytyminen Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri,

Lisätiedot

Kymin Nikkarit säännöt

Kymin Nikkarit säännöt Kymin Nikkarit SÄÄNNÖT 1(6) Kymin Nikkarit säännöt Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja tarkoitus 2 Yhdistyksen tarkoitus 3 Yhdistyksen toiminta Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

Lahela-Seuran säännöt

Lahela-Seuran säännöt Lahela-Seuran säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lahela-Seura ry ja sen kotipaikka on Tuusula 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Yhdistyksen

Lisätiedot

PERNIÖN-SÄRKISALON RESERVILÄISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

PERNIÖN-SÄRKISALON RESERVILÄISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT PERNIÖN-SÄRKISALON RESERVILÄISET RY PERNIÖN-SÄRKISALON RESERVILÄISET RY 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO 1 Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue...3 2 Tarkoitus ja toiminta...3 3 Lahjoitukset...3 4 Jäsenyyttä koskevat

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN PELASTUSKOIRAT RY SÄÄNNÖT 1/5

KESKI-SUOMEN PELASTUSKOIRAT RY SÄÄNNÖT 1/5 KESKI-SUOMEN PELASTUSKOIRAT RY SÄÄNNÖT 1/5 1 Yhdistyksen nimi KESKI-SUOMEN PELASTUSKOIRAT RY 2 Kotipaikka Jyväskylä 3 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on herättää pelastuskoiratoimintaa Keski- Suomen

Lisätiedot

KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 (5) 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka

KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 (5) 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka 1 (5) Kuopion kauppakamari Kuopio handelskammare toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä

Lisätiedot

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Yhdistyksen nimi on Vesaisten Keskusliitto ry., josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. I TARKOITUS Liiton tarkoituksena

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue.

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 1/5 SÄÄNNÖT 1. NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 2. TARKOITUS Yhdistys on käyttäjävetoinen SAP Finland Oy:sta

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt 1 Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt NIMI, TARKOITUS JA TOIMINTA 1 Yhdistyksen nimi on Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Äänekoski ja toiminta-alueena

Lisätiedot

Yhdistys on perustettu tammikuun 30. päivänä 1995 ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura.

Yhdistys on perustettu tammikuun 30. päivänä 1995 ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura. YLIOPISTON TAIDO TOIMINTASÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Yliopiston Taido. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki Etelä-Suomen läänissä. Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Suomen geoteknillinen yhdistys - Finlands geotekniska förening r.y. Finnish Geotechnical Society

Suomen geoteknillinen yhdistys - Finlands geotekniska förening r.y. Finnish Geotechnical Society SGY Säännöt 1(5) Suomen geoteknillinen yhdistys - Finlands geotekniska förening r.y. Finnish Geotechnical Society SÄÄNNÖT 1 $ Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen geoteknillinen yhdistys

Lisätiedot

1/5. TAMPEREEN KIRKKOMUSIIKKIPIIRI ry: n SÄÄNNÖT

1/5. TAMPEREEN KIRKKOMUSIIKKIPIIRI ry: n SÄÄNNÖT 1/5 TAMPEREEN KIRKKOMUSIIKKIPIIRI ry: n SÄÄNNÖT l Yhdistyksen nimi on TAMPEREEN KIRKKOMUSIIKKIPIIRI ry ja se kuuluu alueyhdistyksenä SUOMEN KIRKKOMUSIIKKILIITTO ry:een, josta näissä säännöissä käytetään

Lisätiedot

- toimii jäsenyhdistystensä ja liiton yhdyssiteenä. - toimii liiton hyväksymiä arvoja noudattaen.

- toimii jäsenyhdistystensä ja liiton yhdyssiteenä. - toimii liiton hyväksymiä arvoja noudattaen. Senioripiiri Säännöt 1 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 2 Tarkoitus 3 Toiminta 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on kansallinen senioripiiri ry. Yhdistys kuuluu piirijärjestönä Kansallinen senioriliitto

Lisätiedot

KEMPELEEN RESERVILÄISET - RAu ry:n SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Kempeleen Reserviläiset - RAu ry ja sen kotipaikka on Kempele.

KEMPELEEN RESERVILÄISET - RAu ry:n SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Kempeleen Reserviläiset - RAu ry ja sen kotipaikka on Kempele. KEMPELEEN RESERVILÄISET - RAu ry:n SÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Yhdistyksen nimi on Kempeleen Reserviläiset - RAu ry ja sen kotipaikka on Kempele. Yhdistyksen toiminta-alueena on Kempele

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen kylät ry ja sen kotipaikka on Lahti. Yhdistyksen toimintaalueena on Päijät-Häme. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

(hyväksytty Varhaisiän musiikinopettajat ry:n syyskokouksessa )

(hyväksytty Varhaisiän musiikinopettajat ry:n syyskokouksessa ) VARHAISIÄN MUSIIKINOPETTAJAT ry SMÅBARNS MUSIKLÄRARE rf SÄÄNNÖT (hyväksytty Varhaisiän musiikinopettajat ry:n syyskokouksessa 13.11.2015) YHDISTYKSEN NIMI TARKOITUS JA TOIMINTA 1 Yhdistyksen nimi on Varhaisiän

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n

Lisätiedot

SUOMEN DIABETESLIITTO RY DIABETESYHDISTYKSEN MALLISÄÄNNÖT. Käsitelty Suomen Diabetesliiton liittohallituksessa

SUOMEN DIABETESLIITTO RY DIABETESYHDISTYKSEN MALLISÄÄNNÖT. Käsitelty Suomen Diabetesliiton liittohallituksessa SUOMEN DIABETESLIITTO RY DIABETESYHDISTYKSEN MALLISÄÄNNÖT Käsitelty Suomen Diabetesliiton liittohallituksessa 12.6.2012 Patentti- ja Rekisterihallituksen ennakkotarkastuspäätös 14.01.2013 SUOMEN DIABETESLIITTO

Lisätiedot