Järjestäytyneen mehiläishoidon kehittyminen Keski-Suomessa. Keski-Suomen Mehiläishoitajat ry:n 60-vuotishistoria

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Järjestäytyneen mehiläishoidon kehittyminen Keski-Suomessa. Keski-Suomen Mehiläishoitajat ry:n 60-vuotishistoria"

Transkriptio

1 Järjestäytyneen mehiläishoidon kehittyminen Keski-Suomessa Keski-Suomen Mehiläishoitajat ry:n 60-vuotishistoria

2 Mehiläinen, liukas lintu, jopa lenti löyhäytti mieluisahan Metsolahan, tarkkahan Tapiolahan. Nokki kukkia keolta, keitti mettä kielellänsä kuuen kukkasen nenästä, sa'an heinän helpehestä. Niin tulla tuhuttelevi, käyä käärämöittelevi, kaikki siipensä simassa, sulkansa sulassa meessä (Kalevala, 1849) Tekijä Kiti Luoma-aho ISBN (nid.) ISBN (PDF) Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.

3 Järjestäytyneen mehiläishoidon kehittyminen Keski-Suomessa Keski-Suomen Mehiläishoitajat ry:n 60-vuotishistoria Jyväskylä 2012 Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.

4 Esipuhe Perimätiedon mukaan mehiläistarhaus levisi 1800-luvun puolivälissä Keski-Suomeen. Jyväskylän seminaarissa mehiläistarhauksen opetus aloitettiin Luonnonvaraisilta mehiläisiltä hunajaa kerättiin Suomessa jo kauan sitä ennen, mm. Kalevalan kansanrunoissa on paljon mainintoja varhaisesta mehiläishoidosta Suomessa. Mehiläishoito katosi kuitenkin Suomesta kokonaan luvulla Kustaa Vaasan kauppapolitiikan seurauksena. Keski-Suomen Mehiläishoitajat -niminen yhdistys perustettiin Yhdistys rekisteröitiin kuitenkin vasta neljä vuotta myöhemmin joulukuussa Järjestäytyneen mehiläishoidon historian katsotaankin alkaneen Keski-Suomessa vuodesta Ensimmäiset keskisuomalaiset mehiläistarhaajat olivat tavallisia, lisäelantoa hunajasta hankkivia ihmisiä, enemmistönä maanviljelijät ja opettajat. Opettajat kansanvalistajina levittivät tietoa tarhauksesta omissa kylissään. Mehiläistarhauksen kehittymiseen 1940-luvun pulivälin jälkeen vaikutti ennen kaikkea sodanjälkeinen sokeripula. Uusia elinkeinoja kehitettiin elintarvikepulan aikana ihan vastaavalla tavalla kuin 1860-luvun nälkävuosien jälkeen. Myös mehiläisten pölytyksellä katsottiin jo tuolloin olevan suuri merkitys puutarhanviljelyksessä ja maanviljelyksessä. Kiti Luoma-ahon kirjoittamassa Keski-Suomen Mehiläishoitajien 60-vuotishistoriassa kuvataan mehiläishoitajien järjestäytymistä ja toimintaa Keski-Suomessa 1940-luvun lopulta aina nykypäivään asti. Jyväskylässä 3. syyskuuta 2012 Matti Pylvänäinen

5 Sisällys 1. JOHDANTO MEHILÄISHOIDON VARHAISVAIHEET SUOMESSA JA KESKI-SUOMESSA SUOMALAISEN MEHILÄISHOIDON JUURET MEHILÄISHOITAJIEN VALTAKUNNALLINEN JÄRJESTÄYTYMINEN KESKI-SUOMEN MEHILÄISHOITAJIEN JÄRJESTÄYTYMINEN 1940-LUVULLA KESKI-SUOMEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N REKISTERÖITYMINEN KESKI-SUOMEN MEHILÄISHOITAJAT R.Y.:N JÄSENET JÄSENMÄÄRÄN KEHITYS JÄSENTEN SOSIAALINEN RAKENNE YHDISTYKSEN KUNNIAJÄSENET KESKI-SUOMEN MEHILÄISHOITAJAT R.Y.:N HALLINTO JOHTOKUNTA JA VUOSIKOKOUKSET SÄÄNTÖMUUTOKSET YHDISTYKSEN TUNNUKSET JA TIEDOTTEET YHDISTYKSEN TALOUS NEUVONTAA, VALISTUSTA JA INTOA MEHILÄISHOIDON EDISTÄMINEN MEHILÄISTIETOUDEN LEVITTÄMINEN JA MEHILÄISHOIDON TUNNETUKSI TEKEMINEN UUSIEN TARHAAJIEN INNOSTAMINEN YHDISTYKSEN KURSSIT, NEUVONTATOIMINTA JA KERHOILLAT PAIKALLISKERHOT VÄLITYSTOIMINTA YHDISTYKSEN RETKET JA OPINTOMATKAT YHTEISTYÖTÄ KESKUSLIITON JA PAIKALLISYHDISTYSTEN KANSSA KESKUSLIITON ASETTAMAT VELVOITTEET JA TEHTÄVÄT KESKI-SUOMEN MEHILÄISHOITAJIEN OSALLISTUMINEN JA VAIKUTTAMINEN KESKUSLIITON TOIMINTAAN OSALLISTUMINEN HUNAJAOSUUSKUNNAN JA HUNAJAYHTYMÄN TOIMINTAAN YHTEISTYÖ MUIDEN PAIKALLISYHDISTYSTEN, MAATALOUSYHDISTYSTEN JA MUIDEN TOIMIJOIDEN KANSSA MEHILÄISTAUDIT VARJOSTAVAT MEHILÄISHOITOA HUNAJAN TUOTANTO JA MARKKINOINTI HUNAJANTUOTANTO JA MARKKINOINTI KESKI-SUOMESSA SÄÄOLOJEN VAIKUTUS HUNAJANTUOTANTOON KESKI-SUOMESSA MEHILÄISTALOUDEN KEHITTÄMISHANKKEET MARKKINAVAIKEUDET JA HUNAJAN YLITUOTANTO MEHILÄISTARHAUKSEN MUUTOKSET EU JA MENEKINEDISTÄMINEN PÄÄTÄNTÖ LÄHTEET LIITTEET... 63

6 1 1. Johdanto Mehiläishoito on saapunut Suomeen suhteellisen myöhään. Kuitenkin mehiläishoidolla on täällä varsin pitkät perinteet ja juuret. Mehiläistarhausta harjoitetaan nykyään lähes kaikkialla Suomessa, ja maassamme toimii runsaasti mehiläishoitajien paikallisyhdistyksiä. Keski-Suomen alueelle perustettiin 1940-luvulla oma paikallisyhdistys. Keski-Suomi on mehiläishoidolle hyvin otollinen alue, onhan keskisuomalaisen hunajan makua kehuttu aidoksi, ja se on voittanut monia palkintoja erilaisissa tilaisuuksissa. 1 Vuonna 2011 Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y. vietti juhlavuotta, kun yhdistyksen rekisteröimisestä tuli kuluneeksi 60 vuotta. Tämän esityksen on tarkoitus muodostaa kuva Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n toiminnasta ja historiasta yhdistyksen alkuajoilta luvulta, aina nykypäivään asti. Tarkoituksena on käsitellä Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n hallintoa ja siihen liittyvien toimintojen, kuten esimerkiksi johtokunnan, vuosikokousten ja talouden merkitystä ja toimintaa eri aikoina. Lisäksi yhdistyksen toimintaa tarkastellessa on otettu huomioon yhdistyksen tekemä mehiläishoidon edistämistyö, koulutus, hunajantuotanto ja markkinointi sekä osallistuminen keskusliiton toimintaan ja mehiläishoidossa kohdatut haasteet. Keski-Suomen Mehiläishoitajien suhteet muihin paikallisyhdistyksiin ja Keskusliittoon sekä mehiläishoidon sijoittuminen laajempaan valtakunnalliseen yhteyteen on aiheen rajauksen vuoksi jouduttu jättämään lähinnä tutkimuskirjallisuuden ja Keski-Suomen Mehiläishoitajien arkistosta löytyneiden tietojen varaan. Tarkoitus on kuitenkin kuvata Keski-Suomen Mehiläishoitajien toimintaa mahdollisimman kattavasti ja sijoittaa keskisuomalainen paikallisyhdistys siihen valtakunnalliseen toimintaympäristöön, jossa se on toiminut ja toimii yhä. Aineistona tässä esityksessä on käytetty pääasiassa Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n arkistoa. Selvitykseen käytetty aineisto koostuu enimmäkseen johtokunnan ja vuosikokousten pöytäkirjoista ja toimintakertomuksista sekä etenkin yhdistyksen varhaisvaiheita koskevista sanomalehtileikkeistä. Keskusliiton toiminnan hahmottamiseen on käytetty liiton paikallisyhdistyksille osoittamia tiedotteita. Aineiston joukossa on myös eri viranomaisten toimittamia, esimerkiksi tautitilannetta, koskevia tiedotteita sekä erilaisiin kehityshankkeisiin liittyviä tiedonantoja. Yhdistyksen perustamista sekä myöhempiä hallinnollisia muutoksia ja toimintaperiaatteita selvitettäessä on käytetty yhdistysrekisteriin toimitettuja ilmoituksia. Aineistosta on pyritty löytämään esimerkkikertomuksia, jotka antavat kuvan Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n toiminnasta viimeisten 60 vuoden ajalta, ja kokoamaan myös mahdollisuuksien mukaan tilastollista aineistoa. 1 KSMHA, kertomus Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n toiminnasta vuonna 1952; Leo Kojo,

7 2 Aineiston luonteesta johtuen esityksessä korostuvat erityisesti hallinto ja johtokuntien näkemykset. Tästä syystä on pyritty hyödyntämään myös muistitietoa, jossa korostuvat henkilökohtaiset näkemykset ja muistot yhdistyksen toiminnasta. Yhdistyksen entinen Seppo Haapamäki haastatteli yhdistyksen pitkäaikaista aktiivijäsentä ja a Leo Kojoa. Haastattelujen määrä on kuitenkin aikataulun tiukkuudesta johtuen jäänyt valitettavan pieneksi. Erilaisten aineistojen yhdistelmästä muodostuu kuitenkin kuva Keski-Suomen Mehiläishoitajien toiminnasta niin 1940-luvun maatalousvaltaisessa Suomessa kuin ja 2000-luvun EU:n kiemuroissakin.

8 3 2. Mehiläishoidon varhaisvaiheet Suomessa ja Keski-Suomessa 1. Suomalaisen mehiläishoidon juuret Suomi ei ole osa mehiläisten luontaista esiintymisaluetta, joten täällä ei ole harjoitettu samankaltaista niin sanottua alkukantaista mehiläishoitoa kuin esimerkiksi Baltian alueella. 2 Mehiläishoidosta Suomessa on kuitenkin mahdollista löytää mainintoja varhaisista kansanrunoista jo hyvin kaukaisista ajoista lähtien. Mehiläishoidon historiaa tutkineen, kokeneen mehiläistarhaaja Kaarlo Huotarin mukaan on mahdollista, että suomalaiset ovat hoitaneet mehiläisiä aina esihistorialliselta ajalta 1500-luvulle, jolloin suomalainen mehiläishoito katosi hänen mukaansa kokonaan 1500-luvulla Kustaa Vaasan kauppapolitiikan tuloksena. 3 Mehiläishoidosta on kuitenkin mainintoja jo 1700-luvulta Pietari Gadd puhui Tukholman tiedeakatemiassa, että Suomen lounaisosissa eli luonnonvaraisia mehiläisiä. Uudellamaalla Fagervikin ruukkiin oli hankittu mehiläisiä vuosia sitten, ja ne olivat selvinneet talvesta. Hoito oli siis mahdollista Suomenkin oloissa. Fagervikin mehiläishoito ei kuitenkaan ilmeisesti tuottanut tulosta, sillä mainintoja mehiläishoidosta ei ole Huotarin mukaan ruukin historiassa. 4 Mehiläishoito on pitkistä juuristaan huolimatta suhteellisen nuori ilmiö Suomessa. Varsinaisesti mehiläishoito alkoi yleistyä Suomessa 1800-luvun alussa Lounais-Suomen alueella. Vuonna 1797 perustettu Suomen Talousseura pyrki edistämään Suomen taloudellista kehitystä lisäämällä maataloudellista tietoa ja kehittämällä parempia tuotantomenetelmiä. Myös mehiläishoito lisättiin maatalouden sivuelinkeinoihin luvun puoliväliin mennessä mehiläishoito oli levinnyt myös Keski-Suomen alueelle. Jyväskylän piirilääkärin Wolmar Schildt kertoi vuonna 1857 lääninlääkärin hankkineen Laukaaseen jokusen mehiläispesän Turusta. Yritykset tarhata mehiläisiä eivät kuitenkaan ottaneet onnistuakseen, ja mehiläishoito vakiintui Laukaassa Huotarin mukaan vasta 1900-luvulla. 6 Lehtori Henrik Hellgren aloitti mehiläishoidon harjoittamisen Jyväskylän seminaarissa Vuonna 1912 seminaarin puutarhurit ehdottivat Jyväskylässä pidetyssä kokouksessaan mehiläishoitoa oppiaineeksi puutarhanhoidon yhteyteen. 7 Puutarhanhoidon merkitys oppiaineena liittyi paitsi puutarhakulttuurin levittämiseen myös siihen käytännön tosiasiaan, että osa opettajista saattoi sijoittua työssään 2 Ilmonen 2011, s Huotari 1994, s.9. 4 Huotari 1994, s Huotari 1994, s.11; Huotari 1994, s Huotari 1994, s.119, 122.

9 4 syrjäisille alueille. Mahdollisuus ja kyky kasvattaa itse ruokakasveja saattoi olla hyvinkin tarpeellinen. 8 Mehiläishoidon rooli saattoi olla samanlainen. 2. Mehiläishoitajien valtakunnallinen järjestäytyminen Mehiläishoitajien valtakunnallinen järjestäytyminen on ollut pitkä ja monivaiheinen prosessi. Mehiläishoitajien varhaisin valtakunnallinen yhdistys oli Siipikarjan Hoidon Ystävät vuonna Yhdistys keskittyi kanankasvatukseen ja kananmunakauppaan, mutta kiinnitti lisäksi huomiota myös mehiläishoitoon. 9 Kun mehiläishoito alkoi muuttua suositummaksi ja kun yhdistyksen toiminta alkoi olla riittämätöntä, päätettiin perustaa alalle täysin oma yhdistys, Suomen Mehiläishoidon Ystävät Yhdistyksen perustamiskokoukseen saapui kuitenkin hyvin pieni joukko kaikista kutsutuista. Huotari arveleekin, että tämä todisti, että kovin monet eivät jaksaneet uskoa oman yhdistyksen toimintaedellytyksiin. Kun itsenäiseen toimintaan ei ollut riittävästi voimavaroja tai uskoa, yhdistyivät mehiläishoitajat jälleen kerran siipikarjanhoitajien kanssa, ja näin perustettiin kaksikielinen Suomen Siipikarjan ja mehiläishoito Yhdistys vuonna Välit alkoivat kuitenkin nopeasti rakoilla, kun taloudellisia vaikeuksia ilmaantui. Valtionapua ei tullut niin paljon kuin toivottiin, ja mehiläishoitajat halusivat lopulta pois siipikarjankasvattajien määräysvallasta luvun alussa mehiläishoidon ongelmaksi muodostui erityisesti hunajakauppaan liittynyt polkumyynti, liian alhainen hinta ja epätietoisuus hunajan laadusta sekä heikkolaatuiset ulkomaiset hunajat. Huotarin mukaan vuoden 1911 erinomainen sato johti katastrofiin siinä mielessä, että hunajamarkkinat joutuivat myllerrykseen, mikä sai tuottajat myymään hunajansa liian halvalla Turun seudulla. Ongelmien ratkaisemiseksi oli perustettava uusi järjestö, joka valistaisi myös mehiläishoitajia. Vuonna 1915 perustettiin oma äänenkannattaja Mehiläinen. Suomen Mehiläishoitajien Liitto perustettiin Se auttoi jäseniään hankkimaan ruokintasokeria, jonka hankkiminen oli sota-aikana hyvin vaikeaa. Lisäksi tärkeänä tehtävänä oli mehiläiskantoja verottavan nosema-taudin torjunta. Keskusliiton perustamisen jälkeen syntyi paljon paikallisyhdistyksiä, jotka liittyivät liittoon. Osa näistä uusista paikallisyhdistyksistä oli kuitenkin ainoastaan muodollisesti toimineita sokerijäseniä, joilla ei ollut todellista toimintaa. Kun sokeria oli taas sodan jälkeen saatavilla, nämä näennäisyhdistykset katosivat. Kaksikielisen Siipikarjan- ja Mehiläishoito Yhdistyksen toiminta alkoi näivettyä suomenkielisten mehiläishoitajien 8 Valtonen 2009, s Huotari 1994, s. 96; Ilmonen 2011, s Huotari 1994, s. 97,

10 5 järjestäydyttyä omaan keskusliittonsa. Ruotsinkieliset mehiläishoitajat perustivat tämän seurauksena oman järjestönsä 1917 Finlands Biodlarförening. 11 Suomen Mehiläishoitajien Liitto kuitenkin lakkautettiin Syynä olivat taloudelliset vaikeudet ja ongelmat asioiden hoitamisessa. Tilalle perustettiin jo samana vuonna Suomen Mehiläishoitajat niminen järjestö, joka toimi Suomen Siipikarjanhoitajien Liiton alaisuudessa. Tämäkin lakkautettiin 1935, ja mehiläishoitajien toiminta siirtyi kokonaan Siipikarjanhoitajien Liittoon. Toisen maailmansodan aikana mehiläishoito alkoi jälleen kiinnostaa. Syynä oli muun muassa jälleen sokeripula. Mehiläishoitajat järjestäytyivät uudelleen. Tällä kertaa järjestäytyminen oli tehokasta niin paikallistasolla kuin keskusjärjestötasollakin. Vuonna 1945 perustettiin Mehiläishoitajain Keskusliitto eli MeKel, jonka toiminta on ollut huomattavasti pitkäaikaisempaa kuin edeltäjiensä. 12 Mehiläishoitajain Keskusliitto ajautui kuitenkin 1960-luvulla sisäisiin ristiriitoihin, jotka johtivat liiton jakautumiseen kahtia. Vuonna 1966 ammattimehiläishoitajat ja ne, joiden toiminta oli lähellä ammattimaista, perustivat Suomen Mehiläishoitajien Keskusjärjestön, SuMe ry:n. Uuden keskusjärjestön perustajat olivat tyytymättömiä paitsi markkinointiin myös mahdollisuuksiinsa saada käyttöönsä tasokasta ja monipuolista hoito- ja hunajankäsittelylaitteistoa. Vuonna 1984 nämä kaksi mehiläishoitajain keskusjärjestöä kuitenkin yhdistyivät, ja näin syntyi Suomen Mehiläishoitajain Liitto, SML Huotari 1994, s Huotari 1994, s Ebom 1994, s. 5 & 37.

11 6 3. Keski-Suomen mehiläishoitajien järjestäytyminen 1940-luvulla Keski-Suomen Mehiläishoitajat nimisen yhdistyksen toiminta alkoi jo ennen virallista rekisteröimistä, kun yhdistys perustettiin Jyväskylässä Maanviljelysseuran huoneistossa vuonna Perustamiskokoukseen saapui keskisuomalaisessa sanomalehdessä julkaistun uutisen mukaan parikymmentä keskisuomalaista mehiläishoitajaa. Uuden paikallisyhdistyksen oli tarkoitus liittyä alaosastona vuonna 1945 perustettuun Mehiläishoitajain Keskusliittoon. Yhdistykselle valittiin kokouksessa ensimmäinen johtokunta. Puheenjohtajaksi valittiin opettaja E. Lampela, sihteeriksi ja rahastonhoitajaksi agronomi Helle Vilppula ja jäseniksi johtaja V. Nokipii Jyväskylästä, asemapäällikkö V. A. Aaltonen Hankasalmelta ja maanviljelijä Viljami Veijalainen Jämsästä. Lisäksi perustamiskokouksessa oli läsnä tohtori Erik Martimo, joka toimi keskusliiton na. 14 Perustamiskokouksessa oli paikalla Martimon mukaan toistakymmentä henkilöä, mitä pidettiin varsin kunnioitettavana määränä. 15 Yhdistyksen varsinainen rekisteröiminen tapahtui vasta joulukuussa Tähän saattoi vaikuttaa Suomen sodanjälkeinen tilanne, jossa yhdistyksen rekisteröintiä ei pidetty ehkä erityisen kiireellisenä. Yhdistyksen ensimmäisen johtokunnan jäsenet olivat kotoisin hyvin laajalta alueelta Keski-Suomea. Sanomalehdessä todetaan, että uuden yhdistyksen toimialueena oli Maanviljelysseuran alue, johon kuului Jämsän, Korpilahden ja Hankasalmen kunnat. Yhdistyksessä oli jäseniä jokaiselta mainitulta paikkakunnalta. Lisäksi muutamia jäseniä oli myös varsinaisen toiminta-alueen ulkopuolelta Asunnasta ja Keuruulta. Yhteensä yhdistykseen kuului alkuaikoina 22 jäsentä. Uutisessa kuitenkin huomautetaan, että suurin osa Keski-Suomea on vielä täysin pimeää seutua, joskin arvatenkin mehiläishoitoa harrastetaan myös yhdistyksemme ulkopuolella. 17 Yhdistyksen toiminta jatkui syksyllä. Keskisuomalaisessa uutisoitiin yhdistyksen syyskokouksesta. Kokousta kuvailtiin antoisaksi. Yhdistys pyrki hankkimaan alueelle vaakapesän mehiläishoidon tilan tarkkailun helpottamiseksi KSMHA, Päiväämätön lehtiartikkeli, tuntematon lehti Mehiläishoito Keski-Suomessa sodan jälkeen yhä lisääntymässä. Artikkeli on todennäköisesti peräisin 1947 vuodelta, sillä se on Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n leikekirjasta vuodelta Lisäksi johtokunnassa on eri henkilöt kuin vuoden 1951 rekisteröidyn yhdistyksen ensimmäisessä johtokunnassa. 15 KSMHA, tuntematon lehti, päiväämätön lehtiartikkeli, Mehiläishoitajien järjestötoiminta kasvaa. Artikkeli on Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n leikekirjassa vuodelta 1947, joten se on todennäköisesti peräisin tuolta vuodelta. Lehti on todennäköisesti Maaseudun tulevaisuus. 16 KSMHA, Oikeusministeriön yhdistysrekisteritoimiston ilmoitus, D. No. 1546, 8. joulukuuta KSMHA, tuntematon lehti, päiväämätön lehtiartikkeli, Mehiläishoidolla on vanhat perinteet Jyväskylän seudulla. Artikkelin on Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n leikekirjassa vuodelta 1947, joten se on todennäköisesti peräisin tuolta vuodelta. Lehti on mahdollisesti Keskisuomalainen. 18 KS, 8. syyskuuta 1947, Keski-Suomen Mehiläishoitajilla antoisa syyskokous eilen Jyväskylässä, s. 2, JYK 1398.

12 7 Mehiläishoitotoimintaa oli kuitenkin ollut luultavasti jo suhteellisen pitkään ennen järjestäytymistä. Päiväämättömässä lehtileikkeessä on artikkeli, jossa todetaan, että mehiläishoitoharrastus vaikutti olevan viriämässä Jyväskylän seudulla. Artikkelin mukaan kiinnostuksen todisteina olivat muun muassa Keski-Suomen Maanviljelysseuralle tehdyt kyselyt. 19 Eräässä Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n leikekirjassa vuodelta 1947 olevassa artikkelissa haastatellaan Keski-Suomen Maanviljelysseuran karjatalouskonsulenttia, agronomi Helle Vilppulaa, joka oli mukana perustamassa Keski-Suomen Mehiläishoitajat ry:tä. Kiinnostuksen mehiläishoitoa kohtaan arveltiin johtuvan sokeripulasta, jonka ansiosta jotkut hoitajat olivat saaneet suuria taloudellisia voittoja. 20 Mehiläishoidon kuvailtiin kuitenkin olevan Keski-Suomessa vasta alkutekijöissä, vaikka alueella oli useita vanhoja mehiläishoitajia, joista osan todettiin hoitaneen mehiläisiä yli kolmekymmentä vuotta. Artikkelissa tunnuttiin kannustavan mehiläishoitoon kertomalla esimerkiksi, että ilmasto ei ollut este Keski-Suomessa, eikä harrastus vaatinut kovin paljon tilaa eikä aikaa hyötyynsä nähden. Lisäksi kirjoittaja totesi, että mehiläishoitokursseja aiottiin järjestää Keski-Suomessa. 21 Mehiläishoidon lisääntyminen oli kokouksessa vierailleen Martimon mukaan luontevaa sokeripulan vuoksi. Sokerin puutteeseen vaikutti Suomen kokemat sodat. Martimo totesi haastattelussa, että mehiläishoidossa, kuten missä tahansa muussa kotieläinten jalostuksessa, oli otettava huomioon luonnonolosuhteet. Hänen mukaansa Suomeen sopeutui sellaiset mehiläiset, jotka selvisivät talvesta ja pystyivät lyhyen kesän aikana tuottamaan paljon hunajaa ja jotka eivät olisi erityisen parveiluintoisia ja vaikeasti käsiteltäviä. Keski-Suomea pidettiin sopivana alueena mehiläishoidolle. Agronomi Helle Vilppulan mukaan Keski-Suomen sopivuutta mehiläishoidolle epäilevät huomaisivat erehtyneensä. Suuria apilaviljelmiä alueella ei tosin ollut, mutta nämäkin olivat yleistymässä. Hän totesi, että - - olosuhteet täällä ovat ainakin Suomen Mehiläishoitajien Liiton Martinmaan (luultavasti Martimo) sanojen mukaan erittäin edulliset 22. Mehiläisten pölytyksellä oli suuri merkitys myös kasvinviljelylle. Eräässä vuoden 1947 lehtileikkeessä mainittiin puna-apilaviljelmät, joiden pölytykseen liittyvä tieto oli kuitenkin Martimon mukaan ristiriitaista. Suomessa mehiläisten merkitys apilan pölytyksessä oli hänen 19 KSMHA, tuntematon lehti, päiväämätön lehtiartikkeli, Mehiläishoito näyttää täällä olevan viriämässä. Artikkeli on Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n leikekirjassa vuodelta 1947, joten se on luultavasti peräisin tuolta ajalta. Uutinen ei anna kuvaa kovin järjestäytyneestä toiminnasta eikä mainitse yhdistystä. 20 KSMHA, tuntematon lehti, päiväämätön lehtiartikkeli, Mehiläishoito näyttää täällä olevan viriämässä. 21 KSMHA, tuntematon lehti päiväämätön lehtiartikkeli, Mehiläishoidolla on vanhat perinteet Jyväskylän seudulla. 22 KSMHA, tuntematon lehti Päiväämätön lehtiartikkeli Mehiläishoito Keski-Suomessa sodan jälkeen yhä lisääntymässä ; KSMHA, tuntematon lehti päiväämätön lehtiartikkeli, Mehiläishoidolla on vanhat perinteet Jyväskylän seudulla.

13 8 mielestään pieni, mutta Tanskassa oli päinvastaisia tuloksia. Siellä nimittäin pidettiin italialaisia mehiläisiä, joilla oli paremmat mahdollisuudet kerätä apilan mesinestettä kuin lyhytkielisellä pohjoismaalaisella mehiläisellä. Jämsän ja Korpilahden seutuja pidettiin kuitenkin mehiläishoidollisesti edullisina alueina juuri suurien apilaviljelmien ansiosta. 23 Vuoden 1947 aikana järjestettiin Mehiläishoitajien talvikokous ravintola Seurahuoneessa. Vanhat mehiläishoitajat, kuten johtaja Åström ja opettaja Lampela, esitelmöivät kyseisessä kokouksessa. Lisäksi esitelmän piti agronomi Helle Vilppula. Hänen puheenvuoronsa aiheena oli mehiläishoidon taloudellisuus, yhteistoiminta maanviljelijöiden kanssa ja merkitys apilanviljelylle. Vilppula toivoikin, että kaikki mehiläishoidon harrastajat saapuisivat paikalle, sillä kokouksessa käsiteltäisiin paitsi virallisia asioita myös mielenkiintoisia ja taloudellisesti tärkeitä seikkoja KSMHA, tuntematon lehti Päiväämätön lehtiartikkeli Mehiläishoito Keski-Suomessa sodan jälkeen yhä lisääntymässä ; KSMHA, tuntematon lehti, päiväämätön lehtiartikkeli, Mehiläishoidolla on vanhat perinteet Jyväskylän seudulla. 24 KSMHA, tuntematon lehti, päiväämätön lehtiartikkeli, Mehiläishoidolla on vanhat perinteet Jyväskylän seudulla.

14 9 4. Keski-Suomen Mehiläishoitajat Ry:n rekisteröityminen 1951 Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y. lisättiin virallisesti yhdistysrekisteriin 8. joulukuuta Hakemus vietiin oikeusministeriöön 2. marraskuuta Perustamiskokous, jossa päätettiin yhdistyksen säännöistä, toimintaperiaatteista ja tarkoituksesta, pidettiin 16. lokakuuta Yhdistyksen nimeksi otettiin Keski-Suomen Mehiläishoitajat, ja sen kotipaikaksi ilmoitettiin Jyväskylä. 26 Yhdistyksen tarkoituksena oli edistää toimialueensa mehiläishoitajien välistä yhteistyötä ja lisätä heidän keskuudessaan kiinnostusta mehiläishoitoa kohtaan. Yhdistys pyrki järjestämään opetustoimintaa, esitelmä- ja neuvontatilaisuuksia sekä näyttelyitä, kilpailuja ja illanviettoja. Tarkoituksena oli myös edistää yhteistyötä tuotteiden myymisessä ja tarvikkeiden hankkimisessa. Lisäksi yhdistys pyrki toimimaan yhteistyössä muiden paikallisten maatalousjärjestöjen kanssa. Erityisen tärkeää oli Keski-Suomen Mehiläishoitajien liittyminen vuonna 1945 perustetun Mehiläishoitajain Keskusliiton Biodlarnas Centralförbund Ry:n jäseneksi. Näin uusi paikallisyhdistys sitoutui suorittamaan keskusliiton antamia tehtäviä: keskusliiton jäsenmaksujen keräämisen, tilastojen ja tietojen hankkimisen vuosittaisesta hunajasadosta ja muista mehiläistilaa koskevista asioista sekä toteuttamaan muita keskusliiton tavoitteita. Mikäli yhdistys purkautuisi, jäljelle jääneet varat luovutettaisiin keskusliitolle. Jäseniksi voitiin hyväksyä ne yksityiset henkilöt, oikeustoimikelpoiset yhteisöt ja säätiöt, jotka johtokunta oli hyväksynyt. Vastoin yhdistyksen sääntöjä ja tarkoitusperiä toiminut henkilö voitiin erottaa, mikäli yhdistyksen kokous päätti näin kahden kolmasosan enemmistöllä. 27 Yhdistyksen hallinnosta ja asioiden hoitamisesta vastasi johtokunta, johon kuului viisi varsinaista jäsentä ja kaksi varajäsentä. Rekisteröityneen yhdistyksen ensimmäiseen johtokuntaan kuuluivat Viljami Veijalainen Jämsän Juokslahdelta, Kaarlo Eevert Timoteus Toivola Jyväskylästä, kirjuri Antti Lampela Jyväskylästä, Torsten Åström Jyväskylän Keljosta ja Margit Maria Sirola Jyväskylästä. Varajäseniä olivat Väinö Arvid Sivanne Toivakan Rutalahdelta ja Kalle Kustaa Vuorimies Jyväskylästä KSMHA, Oikeusministeriön yhdistysrekisteritoimiston ilmoitus, D. No, 1546, 8. joulukuuta KSMHA, Ilmoitus yhdistysrekisteriin 16. lokakuuta KSMHA, Ilmoitus yhdistysrekisteriin 16. lokakuuta 1951, Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n säännöt. 28 KSMHA, Ilmoitus yhdistysrekisteriin 16. lokakuuta 1951; Ilmoitus yhdistysrekisteriin 16. lokakuuta 1951, Keski- Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n säännöt.

15 10 Yhdistyksen rekisteröimistä varten perustajajäsenet hakivat seurakunnalta todistuksen yhdistysrekisteriä varten. Jämsän seurakunnan mukaan tilallinen Viljami Veijalainen oli syntynyt Kivennavalla, Laatokan Karjalassa, 23. joulukuuta Jyväskylän kaupunkiseurakunnan antamien todistusten mukaan kauppiaan vaimo Margit Maria Sirola, o.s. Koskinen oli syntynyt Turussa , hioja Kalle Kustaa Vuorimies 24. kesäkuuta 1917 Laukaassa ja vartija Kaarlo Eevert Timoteus Toivola 1. elokuuta 1914 Ähtärissä. Jyväskylän maaseurakunta puolestaan todisti, että puutarhuri Torsten Åström oli syntynyt Sipoossa 18. kesäkuuta Kaikkien todistetaan olevan rokotettuja, rippikoulun käyneitä, Herran Pyhällä ehtoollisella käyneitä ja kansalaisluottamusta nauttivia. 29 Rekisteröimisasiakirjan allekirjoittivat Viljami Veijalainen, Antti Lampela, Kaarlo Toivola, Kalle Vuorimies ja Väinö Sivanne KSMHA, Ilmoitus yhdistysrekisteriin 16. lokakuuta 1951, virkatodistukset. 30 KSMHA, Ilmoitus yhdistysrekisteriin 16. lokakuuta 1951.

16 11 5. Keski-Suomen mehiläishoitajat r.y.:n jäsenet 1. Jäsenmäärän kehitys Kuvaaja 1 Keski-Suomen Mehiläishoitajat Ry:n kokonaisjäsenmäärän kehitys vuosina Vuosi Lähteet: Keski-Suomen Mehiläishoitajat Ry:n vuosikertomukset ; SML:n liite Paikallisyhdistysten jäsenmäärät vuonna 2002, jäsenmäärän kehitys ja edustajamäärät SML:n kokouksissa vuonna Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n jäsenmäärää on vaihdellut yhdistyksen historian aikana. Vuoroin jäsenten määrä on kasvanut ja vuoroin laskenut. Yhdistyksen alkuaikoina jäseniä oli 22, ja vuonna 1952 luku oli noussut 34:ään. 32 Kuten kuvaaja 1:stä näkee, tästä eteenpäin jäsenmäärä kasvoi tasaisesti. Jäsenmäärän kehitystä arvioitiin useissa yhdistyksen toimintaa kuvaavissa vuosikertomuksissa. Jäsenmäärät kuvailtiin vuosikertomuksissa suhteellisen järjestelmällisesti alusta alkaen. Perhejäsenten ja jäsenten sukupuolijakauman kuvailu on kuitenkin varsin satunnaista. Kokonaisjäsenmäärää sen sijaan kuvailtiin melko johdonmukaisesti. Vain vuosilta 1976 ja 1977 ei ole mitään tietoja. Vuoden 2000 tiedot on pitänyt hakea SML:n tilastoista Tiedot vuosien kokonaisjäsenmäärästä puuttuvat. Vuoden 2000 tiedot on pitänyt hakea SML:n tilastoista. Tiedot jäsenmääristä eivät ole täysin tarkkoja, sillä kaikissa vuosikertomuksissa jäsenmäärää ei ole ilmoitettu samana ajankohtana. Jäsenmäärissä on voinut olla vaihtelua kunkin toimintavuoden sisällä. Tiedot antavat kuitenkin käsityksen jäsenmäärän kehityksestä. 32 KSMHA, tuntematon lehti päiväämätön lehtiartikkeli, Mehiläishoidolla on vanhat perinteet Jyväskylän seudulla; KSMHA, kertomus Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n toiminnasta vuonna KSMHA, Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n vuosikertomukset , KSMHA, SML:n paikallisyhdistysten jäsenmäärät vuonna 2002, jäsenmäärän kehitys ja edustajamäärät SML:n kokouksissa vuonna 2003.

17 12 Yhdistyksen jäsenmäärän kuvailu osoittaa, että yhdistyksen jäsenten lukumäärää seurattiin tarkasti ja että yhdistyksellä oli selviä tavoitteita sekä jäsenmäärän kasvattamisen että mehiläishoidon levittämisen suhteen. Esimerkiksi vuoden 1960 toimintakertomuksessa todettiin, että yhdistyksen jäsenmäärä oli kasvanut hiukan, mutta toiminta-alueen pohjoisten pitäjien mehiläistoimintaa tuli yhdistyksen mukaan kehittää. 34 Vuonna 1961 jäseniä oli jo 85, ja kyseisen vuoden vuosikertomuksessa todettiin, että jäsenmäärän kasvua pidettiin ilahduttavana. 35 Sadan jäsenen raja ylitettiin vuonna Tuolloin jäseniä oli Jäsenmäärä saavutti huippunsa 1980-luvun lopulla luvun alussa rikkoontui 200 jäsenen raja. MeKelille postitettiin marraskuussa pöytäkirjanote, jossa mainittiin, että yhdistyksellä on 206 varsinaista, jäsenmaksun maksanutta jäsentä. Korkeimmillaan jäsenmäärä oli vuonna 1989, jolloin jäseniä oli 292. Tämän jälkeen jäsenluku alkoi vähentyä tasaisesti. 37 Luonnollisesti yhdistyksestä myös erosi jäseniä. Joihinkin vuosikertomuksiin lisättiin yhdistyksestä eronneiden määrä kertomusvuoden osalta. Esimerkiksi vuonna 1966 yhdistyksen jätti 12 jäsentä ja vuonna jäsentä. 38 Jäsenkato osoittautui 1990-luvulta alkaen yhdistykselle melko vakavaksi ongelmaksi, ja sitä jouduttiin pohtimaan myös johtokunnan kokouksissa. Vuonna 1991 johtokunta totesi, että alentunut jäsenmäärä oli alkanut vaikuttaa yhdistyksen talouteen, sillä jäsenmaksu oli pidetty ennallaan, mutta samaan aikaan epävarmuus alan tulevaisuudesta oli karkottanut jäseniä, mikä luonnollisesti pienensi jäsenmaksutuloja. Epävarmuus ja kehnot satovuodet verottivat mehiläishoidon parissa työskentelevien määrää valtakunnallisestikin. Suomen Mehiläishoitajien Liitto totesi vuonna 1999, että jäsenmäärä oli kehittynyt viime aikoina suotuisesti. Vuotta 1998 kuitenkin kuvattiin surkeaksi, ja liitto totesikin, että tämänkaltaisina vuosina oli tavallisesti paljon mehiläishoidosta luopuvia. 39 Jäsenmäärän pienentymiseen reagoitiin Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:ssä vuonna 2009, kun johtokunta totesi, että jäsenluku oli pudonnut 135:teen. 40 Syitä jäsenmäärän putoamiseen oli varmasti monia. Mehiläishoidon kohtaamia haasteita, jotka vaikuttivat halukkuuteen ja yleensäkin mahdollisuuksiin toimia alalla, käsitellään tuonnempana. 34 KSMHA, kertomus Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n toiminnasta vuonna KSMHA, kertomus Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n toiminnasta vuonna KSMHA, kertomus Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n toiminnasta vuonna KSMHA, Pöytäkirjanote Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n sääntömääräisestä syyskokouksesta MeKelille , LIITE, ilmoittautumiskaavake Suomen Mehiläishoitajain Liitolle; Kuvaaja KSMHA, Kertomus vuodesta 1966; KSMHA, Kertomus vuodesta KSMHA, Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n toimintakertomus vuodelta 1991; KSMHA, SML:n Tiedote paikallisyhdistyksille 5/1999, KSMHA, Pöytäkirja Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n johtokunnan kokouksesta

18 13 Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y. on kuitenkin ollut jäsenmäärältään valtakunnallisesti suuri mehiläishoitajien paikallisyhdistys. Vuonna 1992 johtokunta totesi, että Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y. on Suomen kolmanneksi suurin mehiläishoitajain paikallisyhdistys. Tämä ei jäänyt ainoaksi vuodeksi, sillä SML:n tilastojen mukaan keskisuomalainen paikallisyhdistys oli tämän lisäksi jäsenmäärältään kolmanneksi suurin ainakin vuonna 1999 ja vuonna 2002 toiseksi suurin Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajien jälkeen. SML:n tilastojen mukaan Keski-Suomen Mehiläistarhaajat oli sen suurin paikallisyhdistys ainakin vuosina 2003 ja Jäsenten sosiaalinen rakenne Kirsi Laine pyrkii Pro gradu tutkielmassaan selvittämään mehiläishoidon kehittymistä ja taloudellista kannattavuutta vuosina Hän myös tutkii sitä, keitä mehiläishoitajat olivat tuona aikana, millainen oli heidän taustansa ja millaista heidän toimintansa oli. Maanviljelijät olivat hänen mukaansa suurin ammattiryhmä mehiläistarhaajien joukossa. Maanviljelijöiden mehiläistarhat olivat kuitenkin suhteellisen pieniä. 68 prosenttia mehiläisyhdyskunnista oli maanviljelijöiden tarhoissa, mutta keskimäärin maanviljelijöiden tarhoissa oli 3,55 yhdyskuntaa. Laineen mukaan opettajat muodostivat toiseksi suurimman ammattiryhmän mehiläishoitajien keskuudessa. Heidän tarhansa olivat keskimäärin suurempia kuin maanviljelijöiden. Mehiläisyhdyskunnista 8,8 prosenttia oli opettajilla, mutta keskimääräinen koko oli 5,83 yhdyskuntaa. Opettajille mehiläishoito oli loma-aikojen sivuelinkeino, mutta sitä voitiin käyttää myös opetustarkoituksissa ja näin edistää mehiläishoidon leviämistä. Muita ammattikuntia olivat muun muassa käsityöläiset, kauppiaat, puutarhurit ja papit. Pappien osuus mehiläishoitajista ei kuitenkaan ollut Laineen mukaan niin merkittävä kuin usein luullaan. Hän arvioi tämän yleisen käsityksen perustuvan muutamien alaa edistäneiden pappien tunnettavuudesta syntyneihin mielikuviin. 42 Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n jäsenten ammatillisia taustoja ei pysty jäljittämään tarkasti yhdistyksen asiakirjojen perusteella. Johtokunnan jäsenten ja joidenkin yhdistykseen hyväksyttyjen uusien jäsenten ammatteja on kuitenkin kirjattu ylös aina vuoteen 1963 asti. Myöhemminkin on tosin satunnaisia merkintöjä jäsenten ammateista. Ammatit ja taustat vaikuttivat olleen hyvin tärkeitä etenkin yhdistyksen alkuaikoina. Näistä tiedoista saa ainakin suppean käsityksen siitä, 41 KSMHA, pöytäkirja Mehiläishoitajat r.y.:n johtokunnan kokouksesta ; KSMHA, Paikallisyhdistysten jäsenmäärät vuonna Jäsenmäärän kehitys ja edustajamäärät SML:n kokouksissa vuonna 2004; KSMHA, Paikallisyhdistysten jäsenmäärät vuonna Jäsenmäärän kehitys ja edustajamäärät SML:n kokouksissa vuonna 2003; KSMHA, Paikallisyhdistysten jäsenmäärät vuonna Jäsenmäärän kehitys ja edustajamäärät SML:n kokouksissa vuonna 2000; KSMHA Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n toimintakertomus vuodelta Laine 2005, s

19 14 millaisia ammatillisia taustoja yhdistyksen jäsenillä on ollut. Tietoja ei voi kuitenkaan suoraan yleistää kuvamaan koko yhdistyksen jäsenistön rakennetta, sillä tiedot ovat siihen liian suppeat. Taulukko 1: Keski-Suomen Mehiläishoitajat Ry:n vuosikertomuksissa ja johtokunnan kokouspöytäkirjoissa mainitut ammatit vuosina Ammatti Lukumäärä Maanviljelijä 6 Opettaja 5 Johtaja 3 Tohtori 2 Agrologi 1 Edustaja 1 Hioja 1 Kauppias 1 Puuseppä 1 Puutarhuri 1 Vartija 1 Lähde: Keski-Suomen Mehiläishoitajat Ry:n vuosikertomukset ja johtokunnan kokousten pöytäkirjat vuosilta sekä ilmoitus yhdistysrekisteriin Yhdistyksen johtokuntiin on kuulunut useiden ammattiryhmien edustajia tohtoreista maanviljelijöihin. Maanviljelijöitä oli esimerkiksi vuoden 1953 johtokunnassa ja tilintarkastajissa viisi. Opettajia oli kaksi. Lisäksi oli yksi hioja, vartija, tohtori ja kaupanhoitaja. 44 Myöhempinä vuosina johtokuntien jäsenistössä mainitaan olleen yksi edustaja, puuseppä, konttorinjohtaja ja puutarhuri 45. Vuonna 1954 johtokunta hyväksyi yhdistykseen uusia jäseniä. Näistä osan ammatti mainitaan pöytäkirjassa. Yhdistyksen jäseneksi hyväksyttiin opettaja, agrologi ja johtaja. 46 Vuosina ammatit vaikuttavat olleen melko lailla samoja kuin Laineen mainitsemat. Papeista ei ole selkeitä mainintoja Tietoja ei ole saatavissa kaikilta vuosilta. 44 KSMHA, kertomus Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n toiminnasta vuonna KSMHA, kertomus Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n toiminnasta vuonna 1954; KSMHA kertomus Keski- Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n toiminnasta vuonna s 1955; KSMHA, kertomus Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n toiminnasta vuonna 1961; KSMHA, kertomus Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n toiminnasta vuonna KSMHA, pöytäkirja Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n johtokunnan kokouksesta Ks. taulukko 1.

20 15 Vuosilta on tietoa yhdistyksen jäsenten sukupuolijakaumasta. Miehiä oli jäseninä näinä vuosina enemmän kuin naisia. Esimerkiksi vuonna 1964 miesjäseniä oli 64, kun naisia oli 23. Naisjäsenistä 10 oli perhejäseniä. Seuraavana kahtena vuonna tilanne pysyi hyvin samankaltaisena. Vuonna 1965 miesjäseniä oli 86 ja naisjäseniä 27. Vuonna 1966 vastaavat luvut olivat 91 ja 24. Se, kuinka moni näistä naisjäsenistä oli varsinainen jäsen ja kuinka moni perhejäsen, ei käy näistä aineistoista ilmi. 48 Tilanteen muuttumista ja kehittymistä ei ole mahdollista kattavasti selvittää näiden aineistojen pohjalta. Naisia on kuitenkin ollut yhdistyksen toiminnassa mukana alusta asti. Kuuluihan rekisteröidyn yhdistyksen ensimmäiseen johtokuntaan kauppiaan vaimo Margit Maria Sirola. 49 Laineen mukaan naisia on ollut mehiläishoitotoiminnassa mukana jo varsin varhain. Naiset olivat 1900-luvun alussa usein mehiläishoitokursseilla enemmistönä, vaikka sukupuolijakauma olikin suhteellisen tasainen ja 1930-luvuilla naismehiläishoitajien määrä vaikutti vähenevän. 50 Vuonna 2007 Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y. selvitti jäsenistönsä rakennetta ja mielipiteitä. Tulokset julkaistiin kevätkokouksen pöytäkirjan yhteydessä. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 35 mehiläishoitajaa, joista 29 oli miehiä ja 6 naisia. Vastaajien keski-ikä oli 54 vuotta. Kyselyyn vastanneista 12 toista oli yli 120 pesää, yhdeksällä korkeintaan viisi pesää ja kymmenellä 6-10 pesää. Loput sijoittuivat tälle välille. Kyselyn yhteydessä todetaan, että kyselyn tulokset muistuttavat valtakunnallisia yleispiirteitä. 51 Vuonna 2010 johtokunta totesi, että mehiläishoitajien keski-ikä on 60 vuotta Yhdistyksen kunniajäsenet Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:llä voi olla varsinaisten jäsenten ja perhejäsenten lisäksi kunniajäseniä. Vuoden 1980 yhdistyssäännöissä mainitaan, että yhdistyksellä on kutsua henkilö kunniajäsenekseen. Kunniajäsenyys edellyttää, että kyseisen henkilön toiminta on ollut pitkäkestoista ja että hän on toiminut ansioituneesti yhdistyksen tai koko mehiläishoitoalan hyväksi. Johtokunnan antaman esityksen pohjalta päätöksen kunniajäsenyydestä tekee yhdistyksen kokous KSMHA, kertomus Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n toiminnasta vuonna 1965; KSMHA, kertomus Keski- Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n toiminnasta vuonna 1966; KSMHA, kertomus Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n toiminnasta vuonna KSMHA, Ilmoitus yhdistysrekisteriin 16. lokakuuta Laine 2005, s.10 & KSMHA, pöytäkirja Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n sääntömääräisestä kevätkokouksesta, LIITE, jäsenkyselyn tulokset. 52 KSMHA, pöytäkirja Keski-Suomen Mehiläishoitajat r.y.:n johtokunnan kokouksesta KSMHA, muutosilmoitus yhdistysrekisteriin 13. joulukuuta 1980.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue.

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. Lahden Formula K-kerhon säännöt Lahden Formula K-kerho r.y. 1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society nimisen yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY Hallituksen sääntömuutosehdotus kevätkokoukseen 2012 7 Jäsenmaksut Yhdistyksen syyskokous päättää jäsenmaksuista hallituksen esityksen perusteella. A-, B- ja C-jäsenillä sekä kannatusjäsenillä voi olla

Lisätiedot

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005.

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. 1. Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Taideyhdistys r.y., sen

Lisätiedot

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT HYY seniorit ry, HUS seniorer rf SÄÄNNÖT Yhdistysrekisteri vahvistanut 27.10.2005 HYY-seniorit, HUS-seniorer rf SÄÄNNÖT 2 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on HYY-seniorit ry, HUS-seniorer

Lisätiedot

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus

Lisätiedot

Tampereen Seudun Mobilistit ry

Tampereen Seudun Mobilistit ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA 2 TARKOITUS JA TOIMINTA 3 JÄSENET Tampereen Seudun Mobilistit ry Yhdistyksen nimi on Tampereen Seudun Mobilistit Ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. Yhdistyksestä

Lisätiedot

MYLLYKOSKEN NAISVOIMISTELIJAT RY

MYLLYKOSKEN NAISVOIMISTELIJAT RY MYLLYKOSKEN NAISVOIMISTELIJAT RY SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Myllykosken Naisvoimistelijat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kouvolan Myllykoski 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS Yhdistyksen

Lisätiedot

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY 1 EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY Hyväksytty yhdistyksen syyskokouksessa 25.11.2004 ja kevätkokouksessa 10.2.2005. Merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 5.5.2006. 1 Nimi, kotipaikka ja

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa.

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 1(3) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 2. Yhdistyksen tarkoituksen on toimia omaishoitajien

Lisätiedot

SUOMEN AKVARELLITAITEEN YHDISTYS RY 21.10.2014

SUOMEN AKVARELLITAITEEN YHDISTYS RY 21.10.2014 SUOMEN AKVARELLITAITEEN YHDISTYS R.Y:N SÄÄNNÖT Rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksessa 10.7.2009 ja 14.10.2009 (1 ja 5 ) SUOMEN AKVARELLITAITEEN YHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja toiminta-alue Yhdistyksen

Lisätiedot

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pilvenmäen Ravinaiset ry ja sen kotipaikka on Forssan kaupunki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT 1 MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Martat ry, josta käytetään näissä säännöissä nimitystä piiri. Piirin kotipaikka on Joensuu, ja se kuuluu

Lisätiedot

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta.

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 1(6) LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia teatterista kiinnostuneiden henkilöiden

Lisätiedot

HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI 1 Yhdistyksen nimi on Huoltoupseeriyhdistys ry. KOTIPAIKKA 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toimintaalueeseen kuuluu Suomen

Lisätiedot

OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry. CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT

OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry. CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT ------- Nämä säännöt on hyväksytty Opintotoiminnan Keskusliitto OK ry:n sääntömääräisessä kevätkokouksessa 21.5.2003 ja

Lisätiedot

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN CIDESCO ry 1 SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Suomessa kosmetologin ammatin edistämiseksi, valvoa alalla toimivien

Lisätiedot

JSA-Tekniset ry:n säännöt

JSA-Tekniset ry:n säännöt JSA-Tekniset ry:n säännöt Vuosikokouksen 23.03.2001 hyväksymät säännöt. Säännöt on merkitty yhdistysrekisteriin 06.09.2001 numerolla 138924. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on JSA-tekniset ry, josta

Lisätiedot

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys 1 Yhdistyksen nimi on OULUN RAJAKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ry ja se toimii Rajakylän koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Oulu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N kotipaikka Yhdistyksen on nimi Hämeenlinna. on Hämeenlinnan kristillisen koulun kannatusyhdistys ry ja sen 2 YHDISTYKSEN

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Käppärän koulun Seniorit - KäpySet ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on Suomi.

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU. Yhdistyksen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenistönsä

OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU. Yhdistyksen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenistönsä OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 2 Yhdistyksen tarkoitus 3 Tarkoituksen toteuttaminen 4 Toiminnan tukeminen Yhdistyksen nimi on Oulun Insinööriopiskelijat

Lisätiedot

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti.

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti. SUOMEN ERIKOISKULJETUSTEN LIIKENTEENOHJAAJAT SEKLI RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 9/2013 1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Stadin Slangi ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Stadin Slangi ry ja sen kotipaikka on Helsinki. YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Merkitty rekisteriin 26.03.1996 Jäljennös annettu 18.02.2015 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Stadin Slangi ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminnan

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen SÄÄNNÖT

Pohjois-Karjalan Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen SÄÄNNÖT Pohjois-Karjalan Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen SÄÄNNÖT POHJOIS-KARJALAN EVANKELISLUTERILAISEN KANSANLÄHETYKSEN S Ä Ä N N Ö T Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Evankelisluterilainen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Tanssikas ry ja sen kotipaikka on Kouvola.

Yhdistyksen nimi on Tanssikas ry ja sen kotipaikka on Kouvola. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Tanssikas ry ja sen kotipaikka on Kouvola. 2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoitus on taloudellista voittoa tavoittelematta toimia

Lisätiedot

SUOMEN TMT-MUSIIKKITERAPEUTIT RY.

SUOMEN TMT-MUSIIKKITERAPEUTIT RY. SUOMEN TMT-MUSIIKKITERAPEUTIT RY. SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen TMT-musiikkiterapeutit ry. ja sen kotipaikka on Pietarsaari. Yhdistyksen kielet ovat suomi ja ruotsi.

Lisätiedot

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja.

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja. 1 SÄÄNNÖT 11.8.2010 NAISTEN VALMIUSLIITTO RY Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Naisten Valmiusliitto ry, Kvinnornas Beredskapsförbund rf, josta jäljempänä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT 1 (5) PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pioneeriaselajin Liitto ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alue on koko

Lisätiedot

Yhdistys voi harjoittaa kustannustoimintaa sekä muistoesineiden myyntiä ja järjestää maksullisia tilaisuuksia, arpajaisia ja rahankeräyksiä.

Yhdistys voi harjoittaa kustannustoimintaa sekä muistoesineiden myyntiä ja järjestää maksullisia tilaisuuksia, arpajaisia ja rahankeräyksiä. KAAKKOIS-SUOMEN EPILEPSIAYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE 1 Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Epilepsiayhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki ja sen toimialueena

Lisätiedot

2. järjestää kokouksia, kursseja, esitelmä- ja luentotilaisuuksia, juhlia, kilpailuja ja retkiä,

2. järjestää kokouksia, kursseja, esitelmä- ja luentotilaisuuksia, juhlia, kilpailuja ja retkiä, AMMATTILIITTO PRO SENIORIT RY Säännöt 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Ammattiliitto PRO Seniorit ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimintaalueena koko Suomi. Näissä säännöissä Ammattiliitto

Lisätiedot

1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lieksan Taitoluistelijat ry ja sen kotipaikka on Lieksa.

1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lieksan Taitoluistelijat ry ja sen kotipaikka on Lieksa. Lieksan taitoluistelijat ry SÄÄNNÖT 20.3.1998 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lieksan Taitoluistelijat ry ja sen kotipaikka on Lieksa. 2. Toiminnan tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki.

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. Lakeuden Noutajakoirayhdistys ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

SOUTH WEST KARTING FIN RY YHDISTYSSÄÄNNÖT

SOUTH WEST KARTING FIN RY YHDISTYSSÄÄNNÖT 1 (5) SOUTH WEST KARTING FIN RY YHDISTYSSÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on South West Karting Fin ry ja sen kotipaikkana on Raision kaupunki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

VANTAAN LIIKE- JA VIRKANAISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. sivu 1/5 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI

VANTAAN LIIKE- JA VIRKANAISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. sivu 1/5 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI sivu 1/5 VANTAAN LIIKE- JA VIRKANAISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI Yhdistyksen nimi on Vantaan liike- ja virkanaiset ry. Yhdistyksen kotipaikka on Vantaa. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

SÄÄNNÖT 31.05.2005 YLEISTÄ. 1 Nimi. 2 Kieli. 3 Toiminta. Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää ja edistää jousiammunnan harrastustoimintaa.

SÄÄNNÖT 31.05.2005 YLEISTÄ. 1 Nimi. 2 Kieli. 3 Toiminta. Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää ja edistää jousiammunnan harrastustoimintaa. 1(5) YLEISTÄ 1 Nimi Yhdistyksen nimi on Nuoli-Haukat r.y. ja sen kotipaikka on. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2 Kieli 3 Toiminta Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää ja edistää jousiammunnan

Lisätiedot

LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT

LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Leppälammi - Taipaleen Kotiseutuyhdistys

Lisätiedot

Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Martat/Marttayhdistys ry. Sen kotipaikka on, ja se kuuluu jäsenenä Martat ry:hyn.

Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Martat/Marttayhdistys ry. Sen kotipaikka on, ja se kuuluu jäsenenä Martat ry:hyn. MARTTALIITTO ry MARTTAYHDISTYKSEN 1 (7) MARTTAYHDISTYS ry:n MALLISÄÄNNÖT Yhden kokouksen malli Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Martat/Marttayhdistys ry. Sen kotipaikka on, ja se

Lisätiedot

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki. SUOMEN HITSAUSTEKNILLINEN YHDISTYS r.y. FINLANDS SVETSTEKNISKA FÖRENING r.f. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka

Lisätiedot

Talentian Sosiaalialan Opiskelijat TaSO ry SÄÄNNÖT NIMI JA TOIMIALUE

Talentian Sosiaalialan Opiskelijat TaSO ry SÄÄNNÖT NIMI JA TOIMIALUE Talentian Sosiaalialan Opiskelijat TaSO ry SÄÄNNÖT NIMI JA TOIMIALUE 1 Yhdistyksen nimi on Talentian Sosiaalialan Opiskelijat TaSO ry. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä yhdistys. Yhdistys

Lisätiedot

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Gynekologiyhdistys - Finlands Gynekologförening ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen virallinen

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Kokouksen esityslista

Kokouksen esityslista Kutsu sääntömääräiseen vuosikokoukseen Keski-Suomen Sukututkijat ry kutsuu jäsenensä sääntömääräiseen vuosikokoukseen, joka pidetään keskiviikkona 25.3.2015 klo 17.00 alkaen Jyväskylän maakunta-arkistossa.

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Tampereen Seudun Kaatuneitten Omaiset ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampereen kaupunki ja toimialueena Tampere lähikuntineen.

1 Yhdistyksen nimi on Tampereen Seudun Kaatuneitten Omaiset ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampereen kaupunki ja toimialueena Tampere lähikuntineen. 1 1 Yhdistyksen nimi on Tampereen Seudun Kaatuneitten Omaiset ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampereen kaupunki ja toimialueena Tampere lähikuntineen. 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS Yhdistys kuuluu jäsenenä Kaatuneitten

Lisätiedot

1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELI JA TOIMINTA-ALUE. 1. hoidon ja kuntoutuksen edistäminen, 2. sairaudesta tiedottaminen,

1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELI JA TOIMINTA-ALUE. 1. hoidon ja kuntoutuksen edistäminen, 2. sairaudesta tiedottaminen, KYMMENEN VIRRAN MS-YHDISTYS ry. 1(6) SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELI JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Kymmenen virran MS-yhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu ja pöytä- ja rekisteröimiskielenä

Lisätiedot

PESÄPUU ry Säännöt 2.12.2013

PESÄPUU ry Säännöt 2.12.2013 PESÄPUU ry Säännöt 2.12.2013 PESÄPUU ry 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on PESÄPUU ry, kotipaikka on Jyväskylän kaupunki ja toimialueena koko maa. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry Säännöt. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry.

Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry Säännöt. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki. Yhdistys voi kuulua jäsenenä erilaisiin toimialansa järjestöihin. 2 Tarkoitus ja

Lisätiedot

Seura noudattaa niiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä se on.

Seura noudattaa niiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä se on. KIEKKO-LASER JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli Yhdistyksen nimi on Kiekko-Laser Juniorit ry. Yhdistyksen nimestä voidaan käyttää myös epävirallista lyhennettä K-Laser. Yhdistys

Lisätiedot

Piiri kuuluu jäsenenä Suomen jousiampujain Liitto ry:een ja toimii sen liittokokouksen määräämällä alueella.

Piiri kuuluu jäsenenä Suomen jousiampujain Liitto ry:een ja toimii sen liittokokouksen määräämällä alueella. Helsingin Jousiammuntapiiri Helsingfors Bågskyttedistrikt r.y. SÄÄNNÖT NIMI, KOTIPAIKKA, ALUE JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä nimitetään piiriksi, nimi on Helsingin Jousiammuntapiiri

Lisätiedot

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004 1 2 Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa.. 04 Esitysluonnos Koulujen Musiikinopettajat ry:n syyskokoukselle Riihimäellä.. 14 4 5 6 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

Nimi: Kotipaikka: Osoite:

Nimi: Kotipaikka: Osoite: Jäsenvaliokunnan ehdotus yhdistysten mallisäännöiksi 4.3.2015 YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi: Kotipaikka: Osoite: Rekisterinumero: Merkitty rekisteriin: 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Rakennusmestarit

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

Yhdistys toimii Suomen Musiikinopettajien liitto ry:n alaisena valtakunnallisena jäsenyhdistyksenä.

Yhdistys toimii Suomen Musiikinopettajien liitto ry:n alaisena valtakunnallisena jäsenyhdistyksenä. VARHAISIÄN MUSIIKINOPETTAJAT ry SMÅBARNS MUSIKLÄRARE rf SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI TARKOITUS JA TOIMINTA 1 Yhdistyksen nimi on Varhaisiän musiikinopettajat ry, Småbarns Musiklärare rf. Yhdistyksen nimistä

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN TERVEYDENHUOLLON PERINNEYHDISTYS RY

ETELÄ-POHJANMAAN TERVEYDENHUOLLON PERINNEYHDISTYS RY 1 ETELÄ-POHJANMAAN TERVEYDENHUOLLON PERINNEYHDISTYS RY S Ä Ä N N Ö T 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE Yhdistyksen nimi on Etelä-Pohjanmaan terveydenhuollon perinneyhdistys ry, ja sen kotipaikka on Seinäjoen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry ja sen kotipaikka on Kouvola. Toimialueena on Kouvolan kaupungin alue sekä Iitti.

Yhdistyksen nimi on Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry ja sen kotipaikka on Kouvola. Toimialueena on Kouvolan kaupungin alue sekä Iitti. 1 SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja toimialue 2 Yhdistyksen nimi on Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry ja sen kotipaikka on Kouvola. Toimialueena on Kouvolan kaupungin alue sekä Iitti. Yhdistyksen

Lisätiedot

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt EMO Espoon musiikkiopisto Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt 2 ESPOON MUSIIKKIOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys Esbo

Lisätiedot

SF-CARAVAN TURKU RY:N SÄÄNNÖT

SF-CARAVAN TURKU RY:N SÄÄNNÖT SF-CARAVAN TURKU RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on SF-Caravan Turku ry. Yhdistyksen kotipaikka on Turku. Yhdistys kuuluu jäsenyhdistyksenä SF-Caravan ry:hyn, josta käytetään näissä säännöissä nimitystä

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on herättää harrastusta paikkakunnalla ja sen ympäristössä

Yhdistyksen tarkoituksena on herättää harrastusta paikkakunnalla ja sen ympäristössä KESKI-SUOMEN PALVELUSKOIRAYHDISTYS RY 1 Yhdistyksen nimi KESKI-SUOMEN PALVELUSKOIRAYHDISTYS RY 2 Kotipaikka Jyväskylän kaupunki 3 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on herättää harrastusta paikkakunnalla

Lisätiedot

PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT

PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT säännöt 1(5) PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Porin Lyseon Seniorit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on suomi. II Yhdistyksen

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho.

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. 2. Kerhon kotipaikka on Helsinki. 3. Kerhon tarkoituksena

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Helsingin

Lisätiedot

SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010)

SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010) GrIFK Salibandy ry SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010) 1 Nimi, kotipaikka, perustamisajankohta ja kieli Yhdistyksen nimi on GrIFK Salibandy ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kauniaisten kaupunki Uudenmaan

Lisätiedot

ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY

ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY Säännöt 1. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Etelä- Hämeen Spanielit ry ja sen kotipaikka on Hämeenlinna. Toiminta-alue käsittää Etelä-Hämeen Kennelpiirin

Lisätiedot

VALOKUVATAITEILIJOIDEN LIITTO ry. VALOKUVATAITEILIJOIDEN LIITON SÄÄNNÖT Esitys syyskokoukselle 26.11.2014

VALOKUVATAITEILIJOIDEN LIITTO ry. VALOKUVATAITEILIJOIDEN LIITON SÄÄNNÖT Esitys syyskokoukselle 26.11.2014 VALOKUVATAITEILIJOIDEN LIITTO ry VALOKUVATAITEILIJOIDEN LIITON SÄÄNNÖT Esitys syyskokoukselle 26.11.2014 Valokuvataiteilijoiden liitto ry SÄÄNNÖT 2 SISÄLLYS 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 3 2 Tarkoitus

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. IMATRAN KETTERÄ JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

Turun Opiskelevat Muotoilijat TOM ry. Yhdistyksen nimi on Turun Opiskelevat Muotoilijat TOM ry. ja sen kotipaikka on Turku.

Turun Opiskelevat Muotoilijat TOM ry. Yhdistyksen nimi on Turun Opiskelevat Muotoilijat TOM ry. ja sen kotipaikka on Turku. Turun Opiskelevat Muotoilijat TOM ry Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Turun Opiskelevat Muotoilijat TOM ry. ja sen kotipaikka on Turku. 2 Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Aika: Vuosikokous tiistaina 25.2.2014 klo 17:30-19:13 Paikka: Allianssi-talo, Aktia-sali, Asemapäällikönkatu 1, 00520 Helsinki

Aika: Vuosikokous tiistaina 25.2.2014 klo 17:30-19:13 Paikka: Allianssi-talo, Aktia-sali, Asemapäällikönkatu 1, 00520 Helsinki Anarkistimartat ry Anarkistmarthorna rf rek.nro 198.144 Aika: Vuosikokous tiistaina 25.2.2014 klo 17:30-19:13 Paikka: Allianssi-talo, Aktia-sali, Asemapäällikönkatu 1, 00520 Helsinki VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Suomen Kettuterrierit ry 1.10.1984 1(5)

Suomen Kettuterrierit ry 1.10.1984 1(5) 1(5) SUOMEN KETTUTERRIERIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Kettuterrierit ry ja sen kotipaikka on Kouvola. Yhdistys on Suomen Kennelliitto Finska Kennelklubben ry:n jäsen ja

Lisätiedot

1 (5) Yhdistyksen nimi on Rakkausrunot ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

1 (5) Yhdistyksen nimi on Rakkausrunot ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 (5) 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Rakkausrunot ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu 3. Jäsenet Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää

Lisätiedot

Jyväskylän historiallisen miekkailun seuran säännöt

Jyväskylän historiallisen miekkailun seuran säännöt Jyväskylän historiallisen miekkailun seuran säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Jyväskylän historiallisen miekkailun seura ja siitä voidaan käyttää myös epävirallista lyhennettä JHMS. Yhdistyksen

Lisätiedot

Vapers Finland ry:n perustamiskokous

Vapers Finland ry:n perustamiskokous 1 Vapers Finland ry:n perustamiskokous Paikka: Mätäsperä 6 G 26, 33100 Tampere (etäosallistuminen Skypen välityksellä) Aika: 5.2.2015 klo 20:00 Pöytäkirja 1. Kokouksen avaus Leif Martin avasi kokouksen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Helsingin Melojat ry ja kotipaikka Helsinki.

Yhdistyksen nimi on Helsingin Melojat ry ja kotipaikka Helsinki. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin Melojat ry ja kotipaikka Helsinki. 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Helsingin Melojat ry on aatteellinen melontaseura, jonka tarkoituksena on melontaharrastuksen

Lisätiedot

1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELI JA TOIMINTA-ALUE

1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELI JA TOIMINTA-ALUE OULUN SEUDUN MS-YHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT (Rek.nro 159.657) Uudistettu 19.03.2009 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELI JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Oulun Seudun MS-yhdistys ry. Yhdistyksen kielinä

Lisätiedot

Muutosehdotukset 28.2.2011 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS

Muutosehdotukset 28.2.2011 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN SOTAORVOT RY SÄÄNNÖT RNO 182 521 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pääkaupunkiseudun Sotaorvot ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialueena pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa HELSINGIN PSYKOTERAPIAYHDISTYS r.y. HELSINGFORS PSYKOTERAPIFÖRENING r.f. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Helsingin Psykoterapiayhdistys r.y., Helsingfors Psykoterapiförening

Lisätiedot

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille.

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille. Lounaisrannikon Senioriopettajat ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lounaisrannikon Senioriopettajat ry, epävirallinen lyhenne LRSO. Sen kotipaikka on Naantali. Yhdistys

Lisätiedot

YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT

YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT KäPa Fanit ry Hyväksytty 6.6.2008 YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT 1 Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli Yhdistyksen nimi on KäPa Fanit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue on Käpylän

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys: POHJOIS-SUOMEN TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT r.y. FÖRETAGSLÄKARNA I NORRA FINLAND r.f. SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Jyväskylän Reserviupseerit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto

Lisätiedot

5. SEURAN JÄSENYYS LIITOSSA Seura kuuluu jäsenenä Suomen Voimisteluliitto ry:hyn ja noudattaa liiton sääntöjä.

5. SEURAN JÄSENYYS LIITOSSA Seura kuuluu jäsenenä Suomen Voimisteluliitto ry:hyn ja noudattaa liiton sääntöjä. YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kuopion Reippaan Voimistelijat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopio. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura.

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kielet

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kielet YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on Sinebrychoffin taidemuseon ystävät r.y., ruotsiksi Konstmuseet Sinebrychoffs vänner r.f. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki.

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

Liikuntatieteellinen Seura ry:n säännöt Yhdistysrekisterin hyväksymät 17.5.2010

Liikuntatieteellinen Seura ry:n säännöt Yhdistysrekisterin hyväksymät 17.5.2010 Liikuntatieteellinen Seura ry:n säännöt Yhdistysrekisterin hyväksymät 17.5.2010 1 Nimi Yhdistyksen nimi on Liikuntatieteellinen Seura ry. Yhdistyksen nimestä käytetään lyhennettä LTS. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

MIKKELIN LIIKE- JA VIRKANAISET RY VUOSIKOKOUS

MIKKELIN LIIKE- JA VIRKANAISET RY VUOSIKOKOUS MIKKELIN LIIKE- JA VIRKANAISET RY VUOSIKOKOUS ESITYSLISTA Aika: 19.2.2014 klo 18.00 Paikka: Kahvila Nanda Wanha Talo, Savilahdenkatu 12, Mikkeli 1. VUOSIKOKOUKSEN AVAUS Yhdistyksen puheenjohtaja Kirsi-Maaria

Lisätiedot

Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seura ry

Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seura ry Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seura ry Säännöt Rekisterinumero 25.275 Seuran nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seura ry, Föreningen för

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY KAAKKOIS - SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois - Suomen Pelastusalanliitto. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä liitoksi. Liiton toiminta-alue on Kymenlaakson ja Etelä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

KESKI-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 KESKI-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry, lyhennettynä KSSY. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki ja sen toiminta-alue

Lisätiedot

VAKUUTUS- JA FINANSSIALAN URHEILUSEURA VUFI r.y. FÖRSÄKRINGS- OCH FINANSBRANSCHENS IDROTTSFÖRENING VUFI r.f. Perustettu 23.11.1949 klo. 18.

VAKUUTUS- JA FINANSSIALAN URHEILUSEURA VUFI r.y. FÖRSÄKRINGS- OCH FINANSBRANSCHENS IDROTTSFÖRENING VUFI r.f. Perustettu 23.11.1949 klo. 18. 1 VAKUUTUS- JA FINANSSIALAN URHEILUSEURA VUFI r.y. FÖRSÄKRINGS- OCH FINANSBRANSCHENS IDROTTSFÖRENING VUFI r.f. Perustettu 23.11.1949 klo. 18.00 Katajanokan Upseerikerholla Säännöt Yhdistyksen, jota näissä

Lisätiedot

Liitto voi ohjata kristillistä työtä ortodoksisen koulunuorison keskuudessa.

Liitto voi ohjata kristillistä työtä ortodoksisen koulunuorison keskuudessa. ORTODOKSINEN OPISKELIJALIITTO ORTODOXA STUDENTFÖRBUNDET ry:n SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Ortodoksinen Opiskelijaliitto - Ortodoxa Studentförbundet ry. Liiton

Lisätiedot

Suomen Highland Cattle Club / Highland Cattle Club Finland ry Rno: 175.036. Merkitty rekisteriin 14.10.1998 Jäljennös annettu 30.10.

Suomen Highland Cattle Club / Highland Cattle Club Finland ry Rno: 175.036. Merkitty rekisteriin 14.10.1998 Jäljennös annettu 30.10. YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Suomen Highland Cattle Club / Highland Cattle Club Finland ry Rno: 175.036 Merkitty rekisteriin 14.10.1998 Jäljennös annettu 30.10.2014 Säännöt 1. Nimi, kotipaikka, toimialue Yhdistyksen

Lisätiedot

Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta ja Lääketieteenkandidaattiseura r.y. luovuttavat säätiölle peruspääomaksi yhteensä 10.000 markkaa.

Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta ja Lääketieteenkandidaattiseura r.y. luovuttavat säätiölle peruspääomaksi yhteensä 10.000 markkaa. Oikeusministeriön päätös hakemukseen, jossa Helsingin kaupungista olevat Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta ja Lääketieteeenkandidaattiseura r.y. ovat pyytäneet lupaa saada 2. päivänä joulukuuta 1965

Lisätiedot

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y.

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 3 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot

TIKKAKOSKEN RESERVILÄISET RY:N SÄÄNNÖT

TIKKAKOSKEN RESERVILÄISET RY:N SÄÄNNÖT TIKKAKOSKEN RESERVILÄISET RY:N SÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Yhdistyksen nimi on Tikkakosken Reserviläiset ry ja sen kotipaikka on Jyväskylän maalaiskunta. Yhdistyksen toiminta-alueena on

Lisätiedot