SAVUN SANOMAT. KOTISEUTULEHTI Kiimasjärven kylällä lokakuussa 2013 Nro 74. Tässä lehdessä:

Transkriptio

1 SAVUN SANOMAT KOTISEUTULEHTI Kiimasjärven kylällä lokakuussa 2013 Nro 74 Vuoden 2013 tulet alkavat jo hiipua. 32. Kiimasen Savulenkkiä ja uutta juhannusta odotellessa on aikaa lukea Savun Sanomat. Tässä lehdessä: Kiitos iltamista Hurjia maratoonareita Kiimasen Savulenkillä 32. Savulenkki järjestetään! 31. Savulenkin tuloksia Kiimasen soihtujuoksu Pesäpalloa Lannevedellä Kolopalloa Savun löystyvään lajivalikoimaan

2 Puheenjohtajan palsta Näitä Sanomia tulee tätä nykyä neljäkin vuodessa. Saman verran kuin pörssiyhtiöiden tulosvaroituksia. Jonkun mielestä molempia liikaa. Mutta. Tarkoitukseni ei ole kiusata ketään, vaan pyrin hyvään. Pidän tämän lehden muodossa Kiimasen Savun päiväkirjaa avuksi niille, jotka joskus kokoavat Savun 50 tai 100vuotishistoriikkia. Itse kokoan juuri nyt Savun 30vuotishistoriikkia seuramme 30vuotisjuhliin ja tehtävääni helpottaa huomattavasti ne 74 lehteä, jotka olemme vuodesta 197 alkaen väsänneet. Kaikki lehdet ovat minulla tallessa. Ei, en lainaa niitä. Niille käy kuitenkin samalla tavalla kuin useille lainaamilleni kirjoille. Eivät palaa. Kiitos iltamista Meillä oli oikein mukavat iltamat myllyssä 7. syyskuuta. Ilmoittautuneita oli 40 ja muutamaa valitettavaa poisjääntiä oli onneksi paikkaamassa sama määrä ilmoittautumattomia. Taso kyllä hiukan laski tällä menettelyllä, sillä poisjääneet olivat kunniapuheenjohtaja ja Savun johtokunnan maljan saaja Juoksuurheilu on vahvassa nousussa. Soihtujuoksun osallistujamäärä melkein kolminkertaistui edellisestä vuodesta. Nyt juoksijoita oli niin naisten kuin miestenkin sarjassa 7, elikkä yhteensä 14. Vuosi sitten norttilenkille vaivautui vain neljä miestä ja Siska. Kukaan ilmoittautuneista ei jäänyt kisasta pois, eikä keskyttänyt. Toisin oli Jyväskylässä juostulla Finlandia maratonilla. Keksisuomalaisen mukaan juoksuun ilmoittautui yli 3000 juoksijaa. Tuloksen sai 2499, joten pois jääneitä ja keskeyttäneitä oli yli 500. Harmi, sillä maksut ovat Jyväskylässä järjestäjiä suosivat. He osaavat ottaa kympin juoksusta ennakkoilmoittautuneiltakin 45 euroa. Olemmeko hölmöjä, kun päästämme ihmiset 15 eurolla Savulenkin kympille? Ensi vuonna on iltamapäivän juoksu ja saunomisjärjestystä muutettava. Miesten vuoro olkoon ensin. Nythän kävi niin, että naiset innostuivat Pirkasta siinä määrin, että miestenvuoron häntäpää jäi lipomaan kuivaa kieltään savusaunan ankarassa kuumuudessa. Menu ja ruuan taso tyydytti uskoakseni kaikkia. Maalaistolloja kun olemme, osaamme arvostaa Summasen ahvenen fileestä valmistetua keittoa ja myllärin savusaunassaan palvaamaa, suoraan tuottajalta hankittua kinkkua. Kuudenkymmenen hengen täytekakkua neljänkymmenen hengen porukka olisi syönyt enemmänkin. Iltamissa muistettiin kolmea nuorta urheilijaa pikku stipendillä. Heini Luotola voitti skeittauksesa Suomen mestaruuden, Valtteri Pajari torjuu Jyväskylän Jalkapalloklubin bjunioreiden maalissa SMkarsintasarjan tasoisia vetoja ja Elmeri Pajari kolkuttelee Jyväskylän Lohessa pesiksen ykkössarjan portteja. Elmeri ja Valtteri ovat perustajajäsenemme Tapio Pajarin (maraton ) poikia, Heini puolestaan Luotolan tunnottomien, Pirjon ja Martin tytär. Heini ja Valtteri olivat vastaanottamassa stipendejään, Elmerillä oli ykksösarjan karsintaottelu Tamperetta vastaan, eikä hän päässyt paikalle. Hienoja nuoria. Ja vanhuksia. Marita Vesterinen sai nimittäin Kiimasen Savun johtokunnan maljan 30 vuotisesta taipaleestaan Kiimasen Savun ensimmäisenä naisena. Erityisesti arvostettiin sitä, että Maritan herkän korvan ansiosta seuramme nimestä tuli se mikä tuli. Perustajajäsenet kun olivat perustamisyön jäljiltä kovin huonomuistisia ja olivat hukanneet hienon nimi ideansa Lahenperän rantahiekkaan. Näitä kirjoitellessa tulee tieto, että Lannevesi on saanut Heinin lisäksi toisenkin Suomen mestarin tälle vuodelle. Kirsi Ahola voitti Hyvinkäällä kahvakuulan Suomen mestaruuden. Lajit ovat hiukan Topin ja Pirjon päivien muuttuneet, mutta mestaruuksia tulee. Lannevesi, urheilun pikkujättiläinen! Luotola Juhanin ilotulitus on aina yhtä komea. Koska ilotulitusmääräraha ei ole vuosiin

3 kehittynyt, ei tulitteiden määrässäkään ole nähty nousua. Ampuja on kyllä kehittynyt ja rojauttaa raketit taivaalle katkeamattomana sarjana, tuumaustaukoja pitämättä. Tulimaailma myllyn päällä valaisee yhtäjaksoisesti Kiimasen kylää reilun varttitunnin, eikä siinä väki ehdi juurikaan päivitellä taivaan tuuliin haaskattuja miljoonia. Tällä kertaa ensimmäinen raketti paukahti nelisen minuuttia etuajassa, joten ei ihme, että Summasen länsirannalta tasan kymmeneltä myllylle saapuneet katselijat murisivat pettyneinä. Jussille määrättäneen hätäilystä joltisenkinmoinen sakko. Koska neljä minuuttia ilotulituksen kokonaisajasta on noin viidennes, sopiva sakko on puolikas. Timo Leppänen, Kiimasen Savun hovisoittaja, pääsi pitkittyneen palkintojenjaon johdosta aloittamaan ensimmäisen settinsä vasta puoli yhdeltätoista. Tanssijoilla piisasi virtaa (viiniä) puoli kahden paikkeille. Karaokea elävän musiikin innoittamana veteli useampikin savulainen. Tiedä paniko Timo pahakseen, mutta seuramme musikaalisten jäsenten intoa hän kommentoi sanoilla: Siinä rajoilla mentiin! Puheenjohtajana pahoittelen sitä, että emme voineet kutsua kaikkia Sampo Nuorisoseuran Savulenkillä toimineita talkoolaisia iltamiin. Juhlatila asettaa rajat, ja 40 henkeä on aikalailla ylärajoilla ruokailun sujuvuuden ja mukavuuden huomioon ottaen. Joku saattaa ajatella, että miksei järjestettäisi Sampolassa. Siellä on tilaa. Niin on, mutta näilla iltamilla on perinteet, jotka sitovat ne myllyyn. Siihen samaan paikkaan, missä Kiimasen Savun kaikki merkittävät tapahtumat on aina järjestetty. Meidän pitää olla onnellisia ja ylpeitä siitä, että olemme saaneet pitää Hernesalmen myllyä toimintakeskuksenamme. Jokainen ymmärtää, että ilman tuota paikkaa Kiimasen Savua, Kiimasen Savulenkkiä ja Myllybluesia ei olisi olemassa. Kiitos Oskarille, että saamme myllyllä touhuta. Hannu Vesterinen * 32. Savulenkki järjestetään! Näitä kirjoitellessani tulee Sampo Nuorisoseuralta ilmoitus, että he jatkavat Savulenkin järjestelyissä tämän vuotiseen tapaan. Sampo hoitaa paikoituksen Matti Tannermäen johdolla ja kisaravintolan Seija Hännisen johdolla. Korvaukseksi Sampo saa ravintolan tuoton. Kisaravintolan tuotevalikoimassa ja hinnoittelussa Sampo Nuorisoseuralla on vapaat kädet. Kiimasen Savun omia toimitsijoita on sitoutunut 32. Savulenkkiin jo reilut 30, joten senkin puoleen asia on kunnossa. Lisää toki vielä tarvitaan, mutta onhan aikaakin. Markku Helle on luvannut taas kerran hoitaa ajanoton, joten Savulenkin vaativin tehtävä on varmoissa käsissä! Kiimasen Savulenkin parhailla hurjia saavutuksia maratonilla Kiimasen Savun 30vuotishistoriikkia kootessani tutkin hiukan Savulenkillä vuosien varrella piipahtaneiden, parhaiden juoksijoiden saavutuksia. Etenkin suomalaiset huippumaratoonarit ovat Kiimasen tiellä hyvin viihtyneet ja voittoja napsineet. Laitoin juoksijoita ennätystensä mukaiseen järjestykseen maratonilla. Aikalailla kovaa sakkia on myllyllä nähty. Saavutuksiltaan paras Savulenkillä nähty juoksija on Mikko Hietanen ( Uusikirkko

4 Laukaa), joka voitti maratonin Euroopan mestaruuden vuonna 1946 Oslossa. Hietanen voitti samana vuonna myös Kosicen maratonin. Maailman kärkiaika hänellä oli vuosina 1946 ja Suomen mestariksi Mikko Hietanen juoksi neljä kertaa. Ennätys, syntyi vuonna 1947 Bostonin maratonilla. Sijoitus tällä legendaarisella ja maailman vanhimalla vuosittain järjestettävällä maratonilla (juostu vuodesta 1897 alkaen) oli komeasti toinen. Hattu päästä ja hiljaa kolmen tunnin kyntäjät ja neljän tunnin nykyttäjät! Mikko edusti Vihtavuoren Pamausta niin urheiluuransa huippuvuosina, kuin hiukan vajaat 50 vuotta myöhemmin Kiimasen Savulenkilläkin. Euroopan mestari ei Savulenkin norttisarjaan vuonna 1994 osallistuessaan ollut enää parhaitten päiviensä vedossa ja sai tyytyä sijaan 144. Hänen aikansa oli 30.39, millä hän olisi Savulenkin kympin top tenissä jakamassa kolmanneksi parasta aikaa yhdessä Kim Bergdahlin kanssa. Mikon vierailu Savulenkillä oli suuri kunnianosoitus tapahtumallemme, mutta jäi silloin järjestäjiltä huomioimatta. Tuskin Mikkoa ilmoittaumistiskillä kukaan tunsi, eikä toimitsija varmaankaan ilmoittautmiskorttia vastaanottaessaan mitään hänen saavutuksistaan tiennyt. Harmi. Olisimme ottaneet Mikon lavalle ja palanneet hetkeksi vanhoihin aikoihin. Nyt se on myöhäistä, sillä maratonin suurmestari kuoli viisi vuotta myllyreissunsa jälkeen. Ritva Melender, (s. Lemettinen , Ylistaro)) oli viides Göteborgin MMkisojen maratonilla vuonna 1995 ja 14. Barcelonan Olympialaisissa Naisten Suomen ennätys on Melenderillä edelleen. Sinikka Keskitalo (s. Leppälä Jalasjärvi Tampere) sijoittui Rooman maailmanmestaruuskisoissa 1987 kahdeksanneksi ja kuudenneksi Stuttgardin EMkisoissa Päivi Tikkanen (s. Kunttu Savitaipale) on Berliinin maratonin voittaja vuodelta 1989 ja Tokion maailmamestaruuskisojen neljäs 3000 m juoksusta vuodelta Matti Vuorenmaa ( Saarijärvi) on Kioton maratonin voittaja. Savulenkillä juosseet maratonennätyksensä mukaisessa järjestyksessä, naiset ensin: Maraton 01. Ritva Melender 02. Päivi Tikkanen 03. Sinikka Keskitalo 04. Sirkku Kumpulainen 05. Maija Kukkohovi 06. Johanna Kykyri 07. Sirpa Kytölä 08. Anne Jääskeläinen 09. Seija Tirkkonen 10. Anu Vatanen 11. Riitta Hämäläinen 12. TiinaMaija Leppälampi 13. Eveliina Mäyrä 14. Päivi Luostarinen 15. Minna Myllykoski 16. Eija Hyytiäinen 17. Riikka Kilpeläinen 18. Ulla Tuimala 19. Sari Vuori 20. Arja Uusitalo Miehet Paras aika Savulenkillä (ei aikaa maratonilla)

5 Savulenkin nopeimman ajan juossut Jouni Rinne (30.05) ja tilastossa kolmantena oleva Kim Bergdahl (30.39) eivät ole Tilastopajan tietojen mukaan juosseet maratonia. Maratonin juosseista nopeimmin Savulenkin on selvittänyt Arto Hyytiäinen / Rahastonhoitajamme Pentti Kujalan ajat eivät tässä kivenkovassa seurassa riitä kovin korkealle tilastossa, mutta eivät ole häpeäksi Kiimasen Savulle. Jos maratonin haamuaikana suomalaisittain pitää 2.30 :tä, niin aika liuta ukkoja on Savulenkin käyneistä harmaalle vyöhykkeelle juossut. Harmaalla vyöhykkeellä tarkoitan sitä, että sinne pääseminen edellyttää lisäravinteiden käyttöä. Enkä nyt tarkoita niitä aineita, mitä kenialaiset käyttävät juostessaan maratonin liki puoli tuntia nopeammin. Maratonin Suomen ennätys on Janne Holmenin Rotterdamissa v juoksema Maraton 01. Francis Kirwa 02. Jussi Utriainen 03. Matti Vuorenmaa 04. Jorma Sippola 05. Juuso Rainio 06. Asko Uusimäki 07. Yrjö Pesonen 08. Hannu Mäkirinta 09. Kalle Hakkarainen 10. Santtu Mäkinen 11. Ilkka Väänänen 12. Vesa Erojärvi 13. Jaakko Kero 14. Petri Saavalainen 15. Risto Laitinen 16. Lauri Friari 17. Ensio Lehtonen 18. Miika Takala 19. Vesa Manninen 20. VeliMatti Ranta 21. Arto Hyytiäinen 22. Antero Liukkonen 23. Timo Vuorimaa 24. Risto Issakainen 25. Matti Tiilikainen 26. Jukka Sillankorva 27. Pentti Torni 28. Simo Wannas 29. Petri Orava 30. Juha Kirjala 31. Kari Niinisalo 32. Kimmo Laukkanen 33. Marko Partanen 34. Pentti Virmalainen 35. Timo Taipale 36. Erkki Nerg 37. Hannu Vuorinen Paras aika Savulenkillä M M M M M M

6 38. Viljo Vesanen 39. Alpo Nyrönen 40. Tapio Korpinen 41. Kari Rajala 42. Ari Kemppainen 43. Esa Kurvinen 44. Pekka Kovanen 45. Mikko Hietanen 46 Jaakko Herranen 47. Julius Kiptoo 48. Juho Pirkola 49. Teemu Toivanen 50. Kimmo Randelin 51. Petteri Kuorikoski. Jari Kuhno..Pentti Kujala M ( M 83, 3.5 km) * 31. Kiimasen Savulenkki Uusi osallistujaennätys 1144 Osallistujamäärät sarjoittain Jos osallistumismaksun korotuksen vaikututuksia ajanottosarjojen osallistujamääriin yrittää arvioida tämän perusteella, niin ei vaikutusta. Olisi voinut olettaa, että nortista siirrytään patikkaan, mutta nortissa lisääntyi kolmella. Miesten kympillä väheni 13, mutta ikämiesten kympillä lisääntyi saman verran. Luonnollinen siirtymä, ukot ukkoontuivat. Naisten kympin 12 voi johtua siitä, että siirtyivät patikkaan. Patikassahan päästiin yli kymmenen prosentin nousuun. Kukaan ei pysty arvioimaan sitä, kuinka paljon olisi väkeä tullut ajanottosarjoihin, jos maksu olisi ollut sama 10 euroa, kuin ennenkin. Olettaa voisi, että enemmän kuitenkin ja minun veikkaukseni 1200 osallistujan rajan ylityksestä olisi saattanut toteutua. Niimpä niin. Hyvin kuitenkin meni ja rahaa jää pahan päivän varalle ja satsattavaksi lasten pesäpallotoimintaan ja skeittirataan. Kuusivuotiaiden tyttöjen ja poikien lähdössä on niin paljon juoksijoita, että seuraavalla Savulenkillä on viisasta perustaa uusi sarja, 05 vuotiaat. Tytöille ja pojille omansa. Ahtaalla maalialuella liki 50 lapsen saaminen oikeaan järjestykseen maalissa on mahdoton tehtävä. Toive uusista sarjoista on tullut lasten juoksujen johtajalta, Tapio Pajarilta. Menemme sen mukaan Muutos Miehet 10 km Miehet 50 v. 10 km Naiset 10 km Naiset 50 v. 10 km Norttisarja 3,5 km Yht. ajaotosarjoissa Patikkasarja Tytöt 6 v. 8

7 10 12 Pojat 6 v Yhteensä Vieraita yhteensä Toimitsijajuoksu 10 km 3,5 km Yhteensä Kiimasen Savulenkin tuloksia Täydelliset tulokset löytyvät lannevesi.fi sivuilta kohdasta menneet tapahtumat. Miehet 10 km (266 os.) 1.Mikael Bergdahl 2.Petteri Kuorikoski 3.Miika Takala 4.Teemu Toivanen 5.Antti RantaAho 6.Gharbi Sellami 7.Anssi Pentsinen 8.Jukka Rahkonen 9.Kalle Kulmala 10.Jouni Haatainen Naiset 10 km (145 os.) 30:39 31: Ikänaiset km (29 os.) 1.Ritva Hulkkonen 2.Inkeri Pasanen 3.Tarja Mäenpää 4.Vuokko Niemi 5.Maire Posio 6.Anna Kyppö 7.Sirpa Paloniemi 8.Marjatta Räsänen 9.AnnaM. Jokiautio 10.Eija Ruuska 47: Sini Alusniemi Katja Mustonen Kaisa Pirkonen Laura Sointu Paulina Oksanen 6.Mari Hyyppä 7.Anne Mäkinen 8.Päivi Kulmala 9.Anni Keisanen 10.Mari Härmälä Ikämiehet km (98 os.) Jukka Kauppila Esko Heinola Ilpo Rönkkö Ismo Paukku Tom Steffansson Pekka Kiljunen Reijo Matikainen Jouni Kanerva Tapio Nieminen Tero Sillanpää * 13. Kiimasen Soihtujuoksun parhaat Heini Luotola ja Pauli Pääkkönen Kiimasen Soihtujuoksu kipaistiin ensi kerran v.1997 Pinkkalan 6.5 km:n lenkillä sadan

8 hautakynttilän ja monenmoisen lyhdyn valaistessa reittiä syysillan pimeydessä. Tapani Luotola voitti tuon kisan ajalla Kolme kertaa juostiin Pinkkalan lenkki, pidettiin kolme vuotta taukoa ja aloitettiin norttilenkillä uudelleen v Kimmo Hietikolla on soihtujuoksun norttilenkin reittiennätys juuri tuolta vuodelta. Alla kunkin parhaat singahdukset vuosilta Monet alla olevista ja muutamat siellä olemattomista ovat kiertäneet kävellen soihtujuoksulenkin, mutta eivät ole halunneet aina ajanottoa. Paras nainen, Enni Pääkkönen sijoittuu herraseurassakin viidenneksi!! Vuonna 2005 ei juostu. Naiset 3.5 km 01 Enni Pääkkönen 01 Heini Luotola 02 Pirjo Luotola 03 Leena Leppänen 04 Siska Toivanen 05 MarjaL.Kujala 06 Marja Pääkkönen 07 Anniina Lehtomäki 08 Vappu Rautiainen 09 Henna Suuronen 10 Paula Pajari Miehet 3.5 km 01 Kimmo Hietikko 02 Tapani Luotola 03 Pauli Pääkkönen 04 Pentti Kujala 05 Elmeri Pajari 06 Simo Luotola 07 Hannu Vesterinen 08 Vesa Walamies 09 Martti Luotola 10 Valtteri Pajari 11 Tapio Pajari 12 Kale Toivanen 13 Juho Luotola 14 Iivari Pääkkönen 15 Tero Lehtomäki 16 Marko Puranen 17 Antti Utriainen 18 Heikki Vesterinen 19 Matti Ikkala 20 Risto Gröndahl 21 Pekka Rämänen 22 Jorma Pajari 23 Antero Rautiainen Ennätys eiaikaa eiaikaa Heini Luotola 2.Leena Leppänen 3. MarjaLeena Kujala 4. Anniina Lehtomäki 5. Marja Pääkkönen 6. Henna Suuronen 7. Paula Pajari Tulokset Pauli Pääkkönen 2. Pentti Kujala 3. Vesa Walamies 4. Simo Luotola 5. Tero Lehtomäki 6. Martti Luotola 7. Juho Luotola Savun maantiejuoksukisan tulokset ( ) Naiset 10 km 1. Satu Puukko Miehet 1. Kimmo Hietikko (M60) 2. Pentti Kujala (M66) 3. Vesa Walamies (M65) 4. Heikki Vesterinen (M70) Savun jäsenistä Sarianna Görsoy juoksi seuraavana päivänä varsinaisella Savulenkillä ajan ja Anna Muittari

9 Pesäpalloa Lannevedellä Lanneveden lapsipesäpalloilijat ottivat yhteyttä huoltajiensa kautta Kiimasen Savuun kertoen huolestaan mukavan harrastuksen vaikeutumisella ensi kesänä. Lapsilla ei ole kenttää, eikä joukkuetta, missä pelata. Tai joillakin on, mutta ei kaikilla, Pullistus kun ei pyöritä harjoitus ja pelitoimintaa kaikille ikäluokille. Selvitin loppukesällä asiaa. Olin yhteydessä ensin Uuraisten Urheilijoihin ja Uuraisten vapaaaika sihteeriin. Kyselin mahdollisuutta pelata Uuraisten kentällä. Onnistuu. Sitten kävin katsomassa Lanneveden koulun kenttää ja olin yhteydessä Lanneveden koulunjohtajaan. Hän antoi luvan käyttää kenttää ja koulun pelivälineitä. Uuraislaiset ottaisivat mielellään junnuja joukkueisiinsa, mutta Lanneveden lapset haluaisivat pelata omana joukkueenaan. Savun johtokunnassa olemme epävirallisesti keskustelleet lasten pesäpalloharrastuksen tukemisesta, ja yksimielisyys vallitsee siitä, että autetaan. Tarkoitus on, että lanaamme kesän alussa koulun kentän pelikuntoon ja vetelemme sinne kalkilla rajat. Ostamme lasten käyttöön palloja, mailoja ja tarvittaessa myös rapylöitä. Ja mahdollisuuksien mukaan toimimme lasten vanhempien ohella peliiltojen paikalla olevina vastuuhenkilöinä. Ehkä jopa hiukan neuvojakin jakaen. Elmeri Lehtomäki on kerännyt jo listaa halukkaista pelaajista ja hänellä on 15 lapsen nimi paperissaan. Monen ikäisiä ja kumpaakin sukupuolta. Mikäli mahdollista, tulee kysymykseen myös ystävyysotteluiden pelaaminen vaikkapa Uuraisten nappuloita vastaan. Pesäpallolla on Lannevedellä mahtavat perinteet. Sampon naisjoukkue oli 1930 ja 1940 luvulla lyömätön KeksiSuomessa. Kirittäret kaatui mennen ja tullen. Pelasipa joukkue kerran SMloppuottelussakin Katajanokan Huakkoja vastaan ja toisen kerran SMlopputurnauksessa, pudoten silloin puolivälierissä. Miesten joukkue löi pitäjäsarjassa, ollen parhaimillaan toinen. Pojat voittivat Saarijärven mestaruuden ja Lannevesi kansakoulujen pitäjänmestaruuden 1960luvun alussa. Sampolan kentällä oli hiljaista vuosina Kesäjuhlilla 1976 Sampon naisten mestraijoukkue 1940luvulta haastoi saman ajan miesjoukkueen ja sen jälkeen pelattiin kesäjuhlilla muutaman kerran paikallisten ja mökkiläisten otteluja. Kiimasen Huti haatsoi vielä 1980luvun alussa kirkonkylän, Mahlun ja Kalmarin pitäjänmestaruustaistoon. Sen jälkeen on ollut taas hiljaista. Kiimasen Savulle on kunniaasia olla osallisena tämän hienon lajin herättäjänä kylällämme. Kiimasen Hutin ajoistakin on jo kolmekymmentä vuotta, joten nuorille nyt! Kolopalloa Savun löystyvään lajivalikoimaan Kiimasen Savun lajivalikoimaan kuului 1980 ja 1990 luvulla rautaista kuntoa ja terveitä niveliä vaativia lajela, kuten juoksu, hiihto ja triathlon. Ja sinne nuo raakaa harjoittelua edellyttävät lajit akkojen ja ukkojen ikääntyessä ja vaivaantuessa jäivät. Lentopalloa viskeltiin eesttaas verkon yli vielä 2000luvullakin. Toki vielä joku juokseekin. Maratonia vain vasta 1990luvulla aloittanut Kimmoisa Hietikko. Hän toki ikäisissään (M60) lähellä Suomen huippua. Kalastukseen liittyvillä kisoilla on onnistuttu korvaamaan lajien surkastuminen ja vähentyminen. Pilkin, rantaonginnan ja soutuuistelun seuramestaruuskisat tarjoavat mukavan mahdollisuuden

10 meille ikääntyneille tyydyttää elukoille tyypillistä saalistusviettiä ja ihmisille ominaista kilpailuviettiä. Kulumalaiset kaipaavat aikoja, jolloin heidän pihallaan temmellettiin oikein isolla joukolla. Peräkylän lentopalloturnaus oli sellainen tapahtuma kolmenkymmenen vuoden ajan. Neljä vuotta sitten, v. 2009, pelattiin vimeisen kerran. Nyt on Savun johtokunnalle tehty esitys Kiimasen Savun kolopallomestaruusturnauksen järjestämisestä Kulumalan valmiilla, 10reikäisellä radalla. Kulumalaiset itse ovat vahvasti turnauksen järjestämisen kannalla. Ja seppä. Ja härkäinen. Ja minä. Siittä vaan pojat, ja tulta munille! sanoi KurttuManukin meille Savulenkin talkoolaisille juhannusviikolla vuonna Esitys tulee vuosikokoukselle kevväämmällä, kun toimintakalenteria käsitellään. Uskon ehdotuksen saavan hyvin myönteisen vastaanoton jäsentemme keskuudessa. Mutta ne säännöt. Kuinka saisimme niistä hiottua sellaiset, että vanhojen kettujen olisi niitä vaikea kiertää tai rikkoa? *