Kaupunki-ilman pienhiukkasten terveysvaikutukset. Juha Pekkanen
|
|
- Amanda Pesonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ympäristö Kaupunki-ilman pienhiukkasten terveysvaikutukset Juha Pekkanen Ulkoilman pienhiukkaset (läpimitta alle 2,5 µm, PM 2.5 ) lisäävät sairastuvuutta hengityselinsairauksiin sekä sydän- ja verisuonitauteihin myös Suomessa. Vaikutus näyttäisi alkavan jo hyvin pienissä pitoisuuksissa, joten turvallista pitoisuutta ei ole pystytty määrittämään. Pienhiukkasten riskin arvioinnin kannalta keskeistä on pohtia ulkomaisten tutkimusten soveltuvuutta olosuhteisiimme ja mahdollisen kynnysarvon olemassaoloa. Viimeksi mainittu seikka on tärkeä erityisesti Suomessa, jossa PM 2.5 -pitoisuudet ovat suhteellisen pieniä. Suomessa on toisaalta runsaasti pienpoltosta ja kevätpölystä peräisin olevia hiukkasia sekä ultrapieniä hiukkasia, joihin liittyvien terveysvaikutusten arviointia haittaa se, että tieto terveysvaikutusten mekanismeista on puutteellista. Erityisen haitallisia ovat ilmeisesti polttoperäiset hiukkaset, jotka Suomessa ovat pääosin peräisin kaukokulkeumasta, liikenteestä ja pienpoltosta. Ulkoilman pienhiukkaset ovat keskeinen ympäristöterveysongelma. EU-maat ovat edelleen kiristämässä lainsäädäntöään tavoitteenaan pienhiukkasaltistuksen vähentäminen. Ulkoilman pienhiukkasten on tiedetty jo pitkään olevan vaarallisia ihmisen terveydelle. Esimerkiksi joulukuussa 1952 Lontoossa oli poikkeuksellisen pitkään tyyntä ja talojen lämmityksessä käytetyn kivihiilen savu kerääntyi Lontoon ylle sakeaksi savusumuksi. Tätä kesti noin viisi päivää, ja vähintään ihmisen arvioidaan kuolleen savusumun takia. Erityisesti kuolleisuus hengityselinsairauksiin sekä sydän- ja verisuonitauteihin lisääntyi. Savusumuepisodin jälkeen kivihiilen käyttö talojen takoissa kiellettiin Lontoossa. Suomessakin siirtyminen pois talokohtaisesta lämmityksestä on parantanut merkittävästi kaupunki-ilmaa (kuva 1). Vilkas tutkimus hiukkasten terveysvaikutuksista alkoi uudelleen 1990-luvulla, kun uudet seurantatutkimukset ja aikasarjatutkimukset uusin tilastollisin menetelmin osoittivat, että ulkoilman pienhiukkasilla on merkittäviä terveysvaikutuksia niinkin pieninä pitoisuuksina, joita esimerkiksi meillä Suomessa esiintyy. Nykyään arvioidaankin, että Keski-Euroopassa jopa 6 % kaikista kuolemista johtuu pienhiukkasista (Künzli ym. 2000). Pienhiukkasten pitoisuuksia, ominaisuuksia ja altistumista on käsitelty tarkemmin toisaalla (Pekkanen 2002a). Kaupunki-ilman hiukkaset Kaupunki-ilman hiukkaset ovat monimutkainen seos, joka jaetaan usein kolmeen eri luokkaan: ultrapieniin hiukkasiin (hiukkasten läpimitta 0,01 0,1 µm), akkumulaatio- eli kertymähiukkasiin (0,1 1 µm) ja karkeisiin hiukkasiin (yli 1 µm tai yli 2,5 µm) (kuva 2). Ultrapieniä hiukka- Duodecim 2004;120:
2 Kuva 1. Kuopion lämmitystä 1950-luvulla ja vuonna Kuvat otettu samasta paikasta. sia syntyy aina palamisessa, kaupunkialueilla erityisesti liikenteessä. Hyvin suurina pitoisuuksina ultrapieniä hiukkasia esiintyy vain lyhyen aikaa, mutta kaupunki-ilmassa esiintymisaika voi olla useita tunteja (Pekkanen ja Kulmala 2004). Ultrapienet hiukkaset muodostavat vain muutaman prosentin pienhiukkasten massasta mutta merkittävän osan pinta-alasta ja käytännössä koko lukumäärän (Pekkanen 2002a, Pekkanen ja Kulmala 2004). Ultrapienet hiukkaset kasvavat akkumulaatiohiukkasiksi, jotka pysyvät ilmakehässä viikkoja. Akkumulaatiohiukkasten keskeinen lähde onkin kaukokulkeuma. Karkeat hiukkaset ovat pääosin maaperän kiviainesta, esimerkkinä liikenteen ja nastarenkaiden asfaltista irrottama pöly ja hiekoitushiekka (kevätpöly). Ainoastaan alle 10 µm:n hiukkaset (PM 10, aerodynaaminen läpimitta alle 10 µm) pystyvät tunkeutumaan ihmisen ilmateihin, ja EU:ssa säädellään nykyään keskeisesti PM 10 -hiukkasten pitoisuuksia. Terveyshaittojen arvellaan kuitenkin yhdistyvän erityisesti PM 2.5 -hiukkasiin (aerodynaaminen läpimitta alle 2,5 µm) (Brunekreef ja Holgate 2002, WHO 2003). Suomen kaupungeissa tyypillinen PM 10 -vuosikeskiarvo on noin 20 µg/m 3, josta noin puolet on PM 2.5 -hiukkasia. Helsingissä kaupunki-ilman PM 2.5 -pitoisuudesta runsas puolet muodostuu kaukokulkeumahiukkasista, % liikenteessä ja muussa poltossa syntyneistä hiukkasista sekä pieneltä osalta merisuolasta ja hiekkapölystä (Vallius ym. 2003). Suomen pitoisuudet ovat samanveroiset kuin muualla Pohjoismaissa mutta pienemmät kuin muualla Euroopassa (Hoek ym. 1997). Keskimääräiset PM 10 -tasot ovat Keski- Euroopassa noin µg/m 3 ja Etelä-Euroopassa vielä suuremmat, Ateenassa lähes 100 µg/ m 3. Lyhytaikaisvaikutukset Lukuisissa aikasarjatutkimuksissa on osoitettu, että ulkoilman hiukkaspitoisuus on yhteydessä lisääntyneeseen sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen (Brunekreef ja Holgate 2002, WHO 2003). Ai J. Pekkanen
3 Paikallinen poltto Kaukokulkeuma PM 2,5 Maaperä Suhteellinen massapitoisuus C SO 4 NH 4 NO 3 C Al Ca Fe O Si 0,01 0, Hiukkasten läpimitta (µm) Kuva 2. Kaavio kaupunki-ilman hiukkasten massapitoisuuksista ja niiden lähteistä. Ultrapienet hiukkaset (läpimitta alle 0,1 µm) ovat kemialliselta koostumukseltaan pääosin hiiliyhdisteitä (C), kaukokulkeuma (0,1 1 µm) koostuu rikin (SO 4 ) ja typen (NO 3 ) oksideista ja hiiliyhdisteistä (C), ja karkeat hiukkaset (yli 1 µm tai 2,5 µm) ovat maaperän alkuaineita, kuten piitä (Si) ja alumiinia (Al). kasarjatutkimuksissa verrataan hiukkaspitoisuuden päivittäisen vaihtelun yhteyttä kuolleisuuden päivittäiseen vaihteluun (kuva 3). Tyypillisesti vahvin yhteys on havaittu hengityselinten sairauksiin sekä toisaalta sydän- ja verisuonitauteihin. Hiukkaset aiheuttavat erityisesti astmaatikoille ja muille hengitystiesairauksia poteville oireita, huonontavat keuhkojen toimintakykyä ja lisäävät sairaalakäyntejä. Kun ulkoilman päivittäisen pienhiukkaspitoisuuden (PM 10 ) muutos on 10 µg/m 3, sen arvioidaan lisäävän päivittäistä kuolleisuutta noin 0,5 % (Katsoyanni ym. 2001, Samet ym. 2000, WHO 2003). Vastaavia tuloksia on saatu myös Suomesta. Pienhiukkasten yhteys keuhkojen huonontuneeseen toimintakykyyn on havaittu astmaa sairastavilla lapsilla Kuopiossa (Pekkanen ym. 1997, Timonen ja Pekkanen 1997) ja aikuisilla astmaatikoilla Helsingissä (Penttinen ym. 2001). Pienhiukkasten on myös todettu lisäävän sepelvaltimotautipotilailla toistetussa rasitus-ekg:ssä ST-välin laskun vaaraa (Pekkanen ym. 2002b) ja olevan yhteydessä sydän- ja verisuonitautien ja hengityselinsairauksien aiheuttamaan kuolleisuuteen (Pönkä ym. 1998, Penttinen ym. 2004). Aikasarjatutkimusten tuloksia pidetään hyvin luotettavina, koska ainoastaan tekijät, jotka vaihtelevat päivittäin yhdessä pienhiukkaspitoisuuksien kanssa, voivat sekoittaa tulosta. Tällaisia tekijöitä ovat lähinnä muiden ilmansaasteiden pitoisuudet ja säätila. Keskeinen kritiikki aikasarjatutkimuksia kohtaan on aiemmin liittynyt altistumisen arviointiin eli siihen, kuinka hyvin kaupungin keskustassa sijaitsevan kiinteän mittauspisteen pienhiukkaspitoisuus kuvaa asukkaiden henkilökohtaisen altistumisen päivittäistä vaihtelua. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on kuitenkin osoitettu, että tämä yhteys on varsin hyvä erityisesti PM 2.5 -hiukkasten osalta. Tämä koskee myös Helsinkiä (Janssen ym. 2000). Pitkäaikaisvaikutukset Pienhiukkasten terveysvaikutuksista on tehty erittäin suuri määrä aikasarjatutkimuksia eri puolilla maailmaa, mutta ne eivät kerro pien- Kaupunki-ilman pienhiukkasten terveysvaikutukset 1647
4 PM10 (µg/m 3 ) Kuolemia (n) Päivämäärä Kuva 3. PM10-pitoisuuden ja kuolemien lukumäärän päivittäinen vaihtelu pääkaupunkiseudulla vuosina hiukkasten pitkäaikaisesta vaikutuksesta kuolleisuuteen eli vaikutuksesta elinikään. Onhan mahdollista, että pienhiukkasten suuri päiväpitoisuus tappaa ne henkilöt, jotka olisivat joka tapauksessa kuolleet seuraavana päivänä. Uudet analyysit aikasarjatutkimuksista (Dominici ym. 2003) ja tulokset kohorttitutkimuksista eivät kuitenkaan tue tätä ajatusta (WHO 2003). Ensimmäinen ja parhaiten tehty seurantatutkimus oli ns. Six Cities Study, joka suunniteltiin alun pitäen selvittämään hiukkasten terveysvaikutuksia (Dockery ym. 1993). Tutkimuksessa seurattiin 8 111:tä aikuista kuudessa eri kaupungissa. Kaupunkien pienhiukkaspitoisuuksia seurattiin tarkasti ja muut riskitekijät selvitettiin perusteellisesti. Tutkittavien kuolleisuus lisääntyi suorassa suhteessa kaupungin keskimääräisen pienhiukkaspitoisuuden kasvuun (kuva 4). Erityisesti lisääntyi kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin ja keuhkosyöpään. Tulos on vahvistettu kahdessa muussa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa (Pope ym. 2002, McDonnell ym. 2000). Ensimmäisen eurooppalaisen seurantatutkimuksen (Hoek ym. 2002) tulosten mukaan liikenneperäiset ilmansaasteet lisäsivät kuolleisuutta sydän- ja verisuonitauteihin. Ilmansaasteiden yhteyttä keuhkosyövän ilmaantuvuuteen tukevat monet toksikologiset ja muut epidemiologiset tutkimukset (Cohen 2000). Hiukkaspitoisuuksien vähentämisen hyödyllisistä vaikutuksista on myös saatu uutta tietoa. Dublinissa Irlannissa siirryttiin öljykriisin seurauksena 1980-luvulla käyttämään yhä enemmän hiiltä kotien lämmitykseen. Vuonna 1990 hiilen käyttö kiellettiin, jolloin Dublinin hiukkaspitoisuudet pienenivät nopeasti ja myös kuolleisuus hengityselinsairauksiin sekä sydänja verisuonitauteihin väheni (Clancy ym. 2002). Kaliforniassa havaittiin lasten keuhkojen toiminnan parantuvan heidän muutettauaan vähemmän saastuneille alueille (Avol ym. 2001). Pienhiukkasten lähteistä terveysvaikutuksiin avoimia kysymyksiä Monien mielestä pienhiukkasten terveysvaikutukset liittyvät erityisesti polttoperäisiin hiukkasiin, kuten liikenteestä ja hiilivoimaloista peräi J. Pekkanen
5 sin oleviin (Laden ym. 2000). Suurin osa pienhiukkasia koskevasta tutkimustiedosta koskee kuitenkin PM 10 - tai PM 2.5 -hiukkasia yleensä riippumatta niiden lähteistä tai muista ominaisuuksista. Onkin vielä epäselvää, mikä aiheuttaa hiukkasiin yhdistetyt haitalliset terveysvaikutukset. Onko se hiukkasten kemiallinen koostumus, lukumäärä, pinta-ala vai jokin näiden yhdistelmä? Entä mikä on mekanismi? Näiden avoimien kysymysten vuoksi on vaikeaa arvioida eri lähteistä peräisin olevien hiukkasten terveysvaikutuksia. Pienhiukkasten terveysvaikutusten mekanismi 1,4 1,3 1,2 1,1 1,0 Yleisesti ajatellaan, että pienhiukkaset aiheuttavat keuhkoissa oksidatiivista stressiä ja sitä kautta tulehdusta, joka huonontaa keuhkosairautta potevan vointia sekä lisää veren hyytymistekijöiden pitoisuutta ja sitä kautta sydäninfarktin vaaraa (Donaldson ym. 2001). Pienhiukkasille altistuminen voi myös vaikuttaa sydämen autonomiseen säätelyyn (Stone ja Godleski 1999). Eläinkokeissa pienhiukkasten on havaittu lisäävän keuhkojen tulehdusta (Saldiva ym. 2002), vaikuttavan sydämen autonomiseen säätelyyn ja veren hyytymistekijöihin (Godleski ym. 2000) sekä pahentavan ateroskleroosia (Suwa ym. 2002). Vaikutus sydänlihaksen iskemiaan on havaittu sekä eläimillä (Godleski ym. 2000) että ihmisillä (Pekkanen ym. 2002b). Toksikologisten tutkimusten mukaan pienhiukkasten ominaisuuksilla on merkittävä yhteys hiukkasten terveysvaikutuksiin (Saldiva ym. 2002). Keskeistä ominaisuutta, joka selittäisi pienhiukkasten terveysvaikutukset, ei kuitenkaan ole pystytty osoittamaan. Pienhiukkasten siirtymämetallipitoisuuden on osoitettu toksikologisissa tutkimuksissa olevan yhteydessä tulehdusreaktioon, ja monissa koejärjestelmissä sen on havaittu selittävän pienhiukkasten aiheuttamat vasteet (EPA 2001). Ultrapienet hiukkaset ovat toksikologisisten tutkimusten mukaan aktiivisempia kuin massaltaan sama määrä isompia hiukkasia (Oberdörster 2001). Eläinkokeiden mukaan dieselmoottoreista peräisin olevat hiukkaset lisäävät elimistön vasteita allergeeneihin (Granum ja Lovik 2002). Dieselhiukkaset aiheuttavat myös todennäköisesti syöpää (Cohen 2000). Kevätpöly P T W L H Kuva 4. Keskimääräisen pienhiukkaspitoisuuden yhteys suhteelliseen kuolemanvaaraan kuudessa yhdysvaltalaisessa kaupungissa (merkitty nimen etukirjaimen mukaan) (Dockery ym. 1993). Suomessa noin puolet PM 10 -hiukkasista on karkeita, lähinnä kiviainesta (Pakkanen ym. 2001). Suomessa ilmanlaadun 24 tunnin raja-arvo (50 µg/m 3 PM 10 -hiukkasia) ylittyykin erityisesti juuri kevätpölypäivinä (kuva 3). Kevätpöly koostuu pääosin karkeasta (yli 2,5 µm), maaperästä peräisin olevasta kiviaineksesta. Keskeistä sen synnylle on ilmeisesti hiekoitushiekan ja renkaiden yhteisvaikutus, joka jauhaa asfaltista irti pölyä, eli tapahtuu ns. hiekkapaperi-ilmiö (Tervahattu 2002). Useimmissa muissa maissa kiviaineksen osuus PM 10 -hiukkasista ei ole niin merkittävä kuin Pohjoismaissa. Niinpä muualla tehdyt tutkimukset hiukkasten terveysvaikutuksista kertovat pääosin polttoperäisten hiukkasten vaikutuksista. Alaskassa tehdyssä aikasarjatutkimuksessa todettiin, että myös maaperästä peräisin olevat PM 10 -hiukkaset olivat yhteydessä hengityselinsairauksien ilmaantuvuuteen (Gordian ym. 1996), mutta yhteys oli heikompi kuin aiemmin S Kaupunki-ilman pienhiukkasten terveysvaikutukset 1649
6 oli havaittu polttoperäisten pienhiukkasten osalta. Kovan tuulen nostattamat suuret maaperähiukkasten pitoisuudet eivät olleet Schwartzin ym. (1999) tutkimuksen mukaan yhteydessä kuolleisuuteen Yhdysvaltain länsiosissa. Kahdessa eri aikasarjatutkimuksessa on arvioitu eri lähteistä peräisin olevien PM 2.5 -hiukkasten terveysvaikutuksia (Laden ym. 2000, Mar ym. 2000). Kummankaan tutkimuksen mukaan maaperästä peräisin olevat PM 2.5 -hiukkaset eivät olleet yhteydessä lisääntyneeseen kuolleisuuteen, mutta toisessa tutkimuksessa (Mar ym. 2000) pääosin maaperästä peräisin olevien karkeiden (2,5 10 µm) hiukkasten todettiin olevan yhteydessä kuolleisuuteen. Suomessa on useassa eri tutkimuksessa pyritty selvittämään kevätpölyn terveysvaikutuksia. Tämä on kuitenkin hankalaa kevätpölypiikkien harvalukuisuuden takia. Kokonaisuutena vaikuttaa siltä, että hiekkapöly ei ole niin haitallista kuin polttoperäiset pienhiukkaset, erityisesti kuolleisuuden ja sairastuvuuden kannalta (Penttinen ym ja 2004). Kevätpöly aiheuttaa kuitenkin ilmeisesti välitöntä ärsytystä varsinkin astmaatikoille ja muuten herkille yksilöille (Gordian ym. 1996, Tiittanen ym. 1999). Myös toksikologisesti kiviaines, erityisesti kvartsi, on hyvin aktiivista. Ultrapienet hiukkaset Vaikka Suomessa on muuhun Eurooppaan verrattuna pienet PM 2.5 -pitoisuudet, ultrapieniä hiukkasia on meillä kaupunki-ilmassa yhtä paljon kuin muissa Pohjoismaissa ja Keski-Euroopan maissa (Ruuskanen ym. 2001). Ultrapienten hiukkasten terveysvaikutusten oletetaan perustuvan niiden suuren lukumäärään eikä niinkään kemialliseen koostumukseen. Toksisuus on vahvimmin yhteydessä hiukkasten pinta-alaan (Oberdörster 2001). Ultrapienet hiukkaset lisäävät oksidatiivista stressiä ja vähentävät keuhkorakkuloiden makrofagien fagosytoosia (Donaldson ym. 2001). Viimeksi mainittu saattaa osittain selittää ultrapienten hiukkasten poikkeuksellista kykyä tunkeutua keuhkokudokseen. Verenkiertoon päästyään ultrapienet hiukkaset saattavat lisätä tromboosin vaaraa (Nemmar ym. 2002). Epidemiologisia tutkimuksia ultrapienten hiukkasten terveysvaikutuksista on tehty vain muutamia. Yleensä ultrapienet hiukkaset ovat olleet yhtä vahvasti (Pekkanen ym. 1997, Tiittanen ym. 1999) tai vahvemmin (Peters ym. 1997, Penttinen ym. 2001) yhteydessä astmaatikkojen vointiin kuin isommat hiukkaset, mutta myös toisensuuntaisia tuloksia on esitetty (Osunsanya ym. 2001). Altistumisen arviointi on keskeinen epävarmuustekijä tulkittaessa ultrapienillä hiukkasilla tehtyjä aikasarjatutkimuksia (Pekkanen ja Kulmala 2004). Ultrapienet hiukkaset tuskin selittävät ainakaan kaikkia pienhiukkasiin liitettyjä terveysvaikutuksia (WHO 2003). Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että ultrapienten ja isompien hiukkasten päivittäiset pitoisuudet eivät korreloi niin hyvin kuin aiemmin on luultu (Ruuskanen ym. 2001). Ultrapienillä ja isommilla hiukkasilla on myös osin omat terveysvaikutuksensa. Niinpä ultrapieniä ja isompia hiukkasia onkin mahdollisesti pidettävä ja seurattava erillisinä ilmansaasteina. Puun pienpoltto Suomen ympäristökeskuksen arvioiden mukaan jopa 30 % Suomen PM 2.5 -päästöistä on peräisin hajalämmityksestä ja pienpoltosta ja näistä päästöistä puun poltto muodostaa valtaosan. Pienhiukkasaltistumisessa puun polton osuus on kuitenkin pienempi, sillä tiheään asutuilla alueilla harjoitetaan toistaiseksi vähemmän puun pienpolttoa kuin haja-asutusalueilla. Puun pienpoltto on kuitenkin lisääntynyt huolestuttavasti myös taajamissa. Puun pienpoltto on poikkeuksellisen vaikeasti arvioitava ja hallittava pienhiukkaslähde. Pienhiukkaspäästöt riippuvat merkittävästi mm. uunin käyttötavasta. Puun poltossa syntyvä savu on yhdistetty moniin terveysvaikutuksiin erityisesti sisäilmassa mutta myös ulkoilmassa (Boman ym. 2003). Puun pienpoltto on myös merkittävä epäviihtyisyyttä ja valituksia aiheuttava tekijä. Suomessa ei puun polttoon tarkoitetuille uuneille ole mitään standardeja, joilla pyrittäisiin varmistamaan mahdollisimman puhdas pa J. Pekkanen
7 laminen. Puun hajapoltosta syntyvien pienhiukkasten hallinta onkin yksi keskeisiä tulevaisuuden haasteita. Terveysvaikutukset Suomessa Pienhiukkasten vaikutukset kuolleisuuteen hallitsevat pienhiukkasten aiheuttaman riskin arviointia, koska kuoleman välttämistä arvostetaan huomattavasti enemmän kuin sairaalahoitojen tai oireiden välttämistä. Seurantatutkimusten mukaan PM 2.5 -pitoisuuden kasvaessa 10 µg/m 3 kuolleisuus lisääntyy 4 14 % (Dockery ym. 1993, Pope ym. 2002, McDonnell ym. 2000). Nämä arviot ovat huomattavasti suurempia kuin aikasarjatutkimuksista PM 10 :lle saadut arviot eli noin 0,5 % (Samet ym. 2000, Katsouyanni ym. 2001, WHO 2003). Niinpä seurantatutkimusten tulosten luotettavuus ja sovellettavuus Suomen oloihin ovat ratkaisevia arvioitaessa pienhiukkasten aiheuttamien terveysvaikutusten suuruutta. Seurantatutkimusten tulokset koskevat lähinnä polttoperäisiä PM 2.5 -hiukkasia. Myös Suomessa valtaosa PM 2.5 -hiukkasista on polttoperäistä, joten siinä suhteessa tulokset ovat karkeasti sovellettavissa Suomeen. Suurin epävarmuus liittyy mahdollisuuteen, että pienhiukkasten vaikutuksilla olisi jonkinlainen kynnysarvo. Pienin pienhiukkasten vuosikeskiarvo Six Cities Studyssa oli 11 µg/m 3, joka vastaa suunnilleen Helsingin keskimääräistä pitoisuutta. Ihmisten henkilökohtainen altistuminen PM 2.5 -hiukkasille Helsingissä kuitenkin jakautuu tuon keskiarvon ympärille. Aikasarjatutkimuksissa on voitu tarkastella vieläkin pienempiä pienhiukkaspitoisuuksia, eikä kynnysarvoa ole pystytty havaitsemaan. WHO onkin päätynyt arvioon, että pienhiukkasille ei nykytiedon valossa voida asettaa tiettyä raja-arvoa, jonka alapuolella terveysvaikutuksia ei olisi (WHO 2003). Enimmillään keskimääräisiä PM 2.5 -pitoisuuksia voitaisiin YDINASIAT Suomessa vähentää noin 10 µg/m 3 eli pyrkiä nollapitoisuuteen. Jos oletetaan, että pienhiukkasten terveysvaikutuksille ei ole mitään kynnysarvoa ja sovelletaan yhdysvaltalaisten kohorttitutkimusten tuloksia Suomeen, tämä merkitsisi laskennallisesti lähes yhden vuoden pidentymistä keskimääräisessä eliniässä (Nevalainen ja Pekkanen 1998). Tämä aiheutuisi pääasiassa sydänja verisuonitautien aiheuttaman kuolleisuuden vähentymisestä. Lisäksi pienhiukkasten päivittäisen vaihtelun aiheuttamat välittömät terveysvaikutukset (sairaalahoidon tarve, oireet, lääkitys) vähenisivät. Nollapitoisuus ei kuitenkaan ole realistinen tavoite. Yli puolet Suomen pienhiukkaspitoisuudesta aiheutuu kaukokulkeumasta, joka on peräisin Länsi- ja Keski-Euroopasta, Baltian maista ja Venäjältä (Pakkanen ym. 2001, Vallius ym. 2003). Liikenteessä keskeinen pienhiukkasten lähde ovat dieselajoneuvot. Niiden aiheuttamat pienhiukkaspäästöt vähentyvät lähivuosina merkittävästi parantuneen suodatintekniikan tai uusien polttoaineiden ansiosta. Energiantuotannon ja teollisuuden pienhiukkaspäästöt ovat jo nyt varsin hyvin hallinnassa piippuihin asennettujen sähkösuodattimien ansiosta, ja lisävähennykset ovat kalliita, ellei muuteta uusissa laitoksissa käytettävää polttoainetta. Tällöin ratkaisevaan asemaan päästöjen rajoittamisessa nousevat kansainväliset toimet sekä erilaiset hajalähteet, kuten pienpoltto. Kaupunki-ilman pienhiukkaset lisäävät sairastuvuutta sydän- ja hengityselinten tauteihin. Vaikutuksella ei ole havaittu olevan kynnysarvoa. Vaikutusten mekanismi on pääosin tuntematon. Erityisen haitallisia ovat ilmeisesti polttoperäiset hiukkaset. Liikenteen ja pienpolton hiukkaspäästöjä ja kaukokulkeumaa on vähennettävä. Kaupunki-ilman pienhiukkasten terveysvaikutukset 1651
8 Kirjallisuutta Avol EL, Gauderman WJ, Tan SM, London SJ, Peters JM. Respiratory effects of relocating to areas of differing air pollution levels. Am J Respir Crit Care Med 2001;164: Boman BC, Forsberg AB, Jarvholm BG. Adverse health effects from ambient air pollution in relation to residential wood combustion in modern society. Scand J Work Environ Health 2003; 29: Brunekreef B, Holgate ST. Air pollution and health. Lancet 2002;360: Clancy L, Goodman P, Sinclair H, Dockery DW. Effect of air-pollution control on death rates in Dublin, Ireland: an intervention study. Lancet 2002;360: Cohen AJ. Outdoor air pollution and lung cancer. Envir Health Perpectives 2000;108(Suppl 4): Dockery DW, Pope CAI, Xu X, ym. An association between air pollution and mortality in six U.S. cities. N Engl J Med 1993;329: Dominici F, McDermott A, Zeger SL, Samet JM. Airborne particulate matter and mortality: timescale effects in four US cities. Am J Epidemiol 2003;157: Donaldson K, Stone V, Seaton A, MacNee W. Ambient particle inhalation and the cardiovascular system: Potential mechanisms. Envir Health Perpect 2001:109(Suppl 4): EPA. Air quality criteria for particulate matter, Vol II. United States Environmental Protection Agency, Research Triangle Park, NC, Granum B, Lovik M. The effect of particles on allergic immune responses. Toxicological sciences: an official journal of the Society of Toxicology 2002;65:7 17. Godleski JJ, Verrier RL, Koutrakis P, Catalano P. Mechanisms of morbidity and mortality from exposure to ambient air particles. HEI research report nr 91. Health effects institute, Cambridge, MA USA, Gordian ME, Özkaynak H, Xue J, Morris SS, Spengler JD. Particulate air pollution and respiratory disease in Anchorage, Alaska. Environ Health Perspect 1996;104: Hoek G, Forsberg B, Borowska M, ym. Wintertime PM 10 and black smoke concentrations across Europe: results from the peace Study. Atm Environ 1997;31: Hoek G, Brunekreef B, Goldbohm S, Fischer P, van den Brandt PA. Association between mortality and indicators of traffic-related air pollution in the Netherlands: a cohort study. Lancet 2002;360: Janssen NAH, de Hartog JJ, Hoek G, ym. Personal exposure to fine particulate matter in elderly subjects: Relation between personal, indoor and outdoor concentrations. J Air Waste Manage Assoc 2000;50: Katsouyanni K, Touloumi G, Samoli E, ym. Confounding and effect modification in the short-term effects of ambient particles on total mortality: results from 29 European cities within the APHEA2 project. Epidemiology 2001;12: Künzli N, Kaiser R, Medina S, ym. Public-health impact of outdoor and traffic-related air pollution: a European assessment. Lancet 2000; 356: Laden F, Neas LM, Dockery DW, Schwartz J. Association of fine particulate matter from different sources with daily mortality in six U.S. cities. Environ Health Perspect 2000; 108: Mar TF, Norris GA, Koenig JQ, Larson TV. Association between air pollution and mortality in Phoenix, Environ Health Perspect 2000;108: McDonnell WF, Nishino-Ishikawa N, Petersen FF, Chen LH, Abbey DE. Relationships of mortality with the fine and coarse fractions of long-term ambient PM 10 concentrations in nonsmokers. J Expo Anal Environ Epidemiol 2000;10: Nemmar A, Hoylaerts MF, Hoet PHM, ym. Ultrafine particles affect experimental trombosis in an in vivo hamster model. Am J Respir Crit Care Med 2002;166: Nevalainen J, Pekkanen J. The effect of particulate air pollution on life expectancy. Sci Total Environ 1998;217: Oberdörster G. Pulmonary effects of inhaled ultrafine particles. Int Arch Occup Environ Health 2001;74:1 8. Osunsanya T, Prescott G, Seaton A. Acute respiratory effects of particles: mass or number? Occup Environ Med 2001;58: Pakkanen TA, Loukkola K, Korhonen CH, ym. Sources and chemical composition of atmospheric fine and coarse particles in the Helsinki area. Atmos Environ 2001;35: Pekkanen J, Timonen KL, Ruuskanen J, Reponen A, Mirme A. Effects of ultrafine and fine particles in urban air on peak expiratory flow among children with asthmatic symptoms. Environ Res 1997;74: Pekkanen J. Kaupunki-ilman pienhiukkasten pitoisuudet ja terveysvaikutukset. Ympäristö ja Terveys 2002(a) (Suppl):6 19. Pekkanen J, Peters A, Hoek G, ym. Particulate air pollution and risk of ST segment depression during repeated submaximal exercise tests among subjects with coronary heart disease. The ULTRA study. Circulation 2002(b);106: Pekkanen J, Kulmala M. Exposure assessment of ultrafine particles in epidemiological time series studies. Scand J Work Environ Health 2004, painossa. Penttinen P, Timonen KL, Tiittanen P, Mirme A, Ruuskanen J, Pekkanen J. Ultrafine particles in urban air and respiratory health among adult asthmatics. Eur Respir J 2001;17: Penttinen P, Tiittanen P, Pekkanen J. Mortality and air pollution in Metropolitan Helsinki Scand J Work Environ Health 2004, painossa. Peters A, Wichmann E, Tuch T, Heinrich J, Heyder J. Respiratory effects are associated with the number of ultra-fine particles. Am J Respir Crit Care Med 1997;155: Pope CA 3rd, Burnett RT, Thun MJ, ym. Lung cancer, cardiopulmonary mortality, and long-term exposure to fine particulate air pollution. JAMA 2002;287: Pönkä A, Savela M, Virtanen M. Mortality and air pollution in Helsinki. Arch Environ Health 1998;53: Ruuskanen J, Tuch Th, Ten Brink H, ym. Concentrations of ultrafine, fine and PM 2.5 particles in three European cities. Atm Environ 2001;35: Saldiva PH, Clarke RW, Coull BA, ym. Lung inflammation induced by concentrated ambient air particles is related to particle composition. Am J Respir Crit Care Med 2002;165: Samet JM, Dominici F, Curriero FC, Coursac I, Zeger SL. Fine particulate air pollution and mortality in 20 U.S. Cities, N Engl J Med 2000;343: Schwartz J, Norris G, Larson T, Sheppard L, Claiborne C, Koenig J. Episodes of high coarse particle concentrations are not associated with increased mortality. Environ Health Perspect 1999;107: Stone PH, Godleski JJ. First steps toward understanding the pathophysiologic link between air pollution and cardiac mortality. Am Heart J 1999;138: Suwa T, Hogg JC, Quinlan KB, Ohgami A, Vincent R, van Eeden SF. Particulate air pollution induces progression of atherosclerosis. J Am Coll Cardiol 2002;39: Tervahattu H. Kevätpölyn koostumuksesta uutta tietoa. Ilmansuojelu 1/ 2002: Tiittanen P, Timonen KL, Ruuskanen J, Mirme A, Pekkanen J. Fine particulate air pollution, resuspended road dust and respiratory health among symptomatic children. Eur Respir J 1999;13: Timonen KL, Pekkanen J. Air pollution and respiratory health among children with asthmatic or cough symptoms. Am J Respir Crit Care Med 1997;156: Vallius M, Lanki T, Tiittanen P, Koistinen K, Ruuskanen J, Pekkanen J. Source apportionment of urban ambient PM 2.5 in two successive measurement campaigns in Helsinki, Finland. Atmos Environ 2003;37: WHO. Health Aspects of Air Pollution with Particulate Matter, Ozone and Nitrogen Dioxide. Report on a WHO Working Group Bonn, Germany January JUHA PEKKANEN, tutkimusprofessori juha.pekkanen@ktl.fi Kansanterveyslaitos, ympäristöepidemiologian yksikkö PL 95, Kuopio 1652
Ympäristötieteen valintakoe
Ympäristötieteen valintakoe 2014 Aineistokokeen kysymykset Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus: Ympäristötieteen valintakoe Lue oheinen pienhiukkasten terveysvaikutuksia käsittelevä aineisto ja vastaa kysymyksiin
LisätiedotIlman pienhiukkasten ympäristövaikutusten arviointi
Ilman pienhiukkasten ympäristövaikutusten arviointi Mikko Savolahti SYKE Pienhiukkasten ympäristövaikutukset Photo: www.theguardian.com Photo: insideclimatenews.org 2 Mitä terveysvaikutuksia ilmansaasteista
LisätiedotMiksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909
Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Mikä on ilmansaasteiden merkitys? Ilmansaasteiden tiedetään lisäävän astman ja
LisätiedotSisäilmapuhdistimien hiukkaskokojaotellut puhdistustaajuudet
Sisäilmapuhdistimien hiukkaskokojaotellut puhdistustaajuudet Joonas Koivisto 1, Bjarke Mølgaard 2, Tareq Hussein 2 ja Kaarle Hämeri 2 1 Työterveyslaitos, Nanoturvallisuuskeskus, Helsinki. 2 Ilmakehätieteiden
LisätiedotUlkoilman pienhiukkaset ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos
Ulkoilman pienhiukkaset ja terveys Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Luennon rakenne Pienhiukkasten lähteet, koostumus, al?stuminen Terveysvaikutukset, riskeihin
LisätiedotTulisijan käyttäjän vaikutus päästöihin ja katsaus kehitteillä oleviin ratkaisuihin
Tulisijan käyttäjän vaikutus päästöihin ja katsaus kehitteillä oleviin ratkaisuihin Niko Karvosenoja Suomen ympäristökeskus (SYKE), Ilmansaasteet ja ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastopaneelin mediatilaisuus,
LisätiedotPuun pienpolton terveyshaitat
Raimo O. Salonen LKT, erikoistutkija Kansanterveyslaitos Ympäristöterveyden osasto Puun pienpolton terveyshaitat Pientalojen puulämmitys tuottaa sekä Suomessa että koko Euroopassa kohtuuttoman suuret pienhiukkasten,
LisätiedotTampereen ilmanlaadun tarkkailu
Tampereen ilmanlaadun tarkkailu Ympäristötarkastaja Ari Elsilä Kaupunkiympäristön palvelualue, ympäristönsuojelu Tampereen kaupunki seuraa kantakaupunkialueella ilmanlaatua jatkuvatoimisin mittauksin joulukuussa
LisätiedotPuunpolton päästöt - pienpoltto tulisijoissa vai pellettien poltto voimalaitoksessa
Puunpolton päästöt - pienpoltto tulisijoissa vai pellettien poltto voimalaitoksessa Hilkka Timonen, Sanna Saarikoski, Risto Hillamo, Minna Aurela, Anna Frey, Karri Saarnio In co-operation with: Sisältö
LisätiedotKatupölyn vaikutukset terveyteen
Loppuraportti, huhtikuu 2013 Katupölyn vaikutukset terveyteen Dos. Timo Lanki, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Loppuraportti sisältää seuraavat osat: Epidemiologinen tutkimus pääkaupunkiseudulla Katsaus
LisätiedotMillaista ilmaa pääkaupunkiseudulla hengitetään? Ilmanlaadun neuvontaa herkille kohteille Maria Myllynen,
Millaista ilmaa pääkaupunkiseudulla hengitetään? Ilmanlaadun neuvontaa herkille kohteille Maria Myllynen, maria.myllynen@hsy.fi Seututieto 22.3.2010 Suomessa kunnat seuraavat ilmanlaatua Kunnat vastaavat
LisätiedotPuun pienpolton savut
Raimo O. Salonen, dosentti, ylilääkäri Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Terveydensuojeluosasto, Kuopio Kari Pasanen, FM, tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Terveydensuojeluosasto, Kuopio
LisätiedotSisä- ja ulkoilmansaasteet ovat maailmanlaajuisesti
Heli Lehtomäki 1,2, Antti Korhonen 1,2, Arja Asikainen 1 ja Otto Hänninen 1 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kuopio 2 Itä-Suomen yliopisto Ulkoilman saasteiden aiheuttamat terveyshaitat Suomessa Ulkoilman
LisätiedotPienhiukkaset ja altistuminen liikenneympäristössä
Pienhiukkaset ja altistuminen liikenneympäristössä Sari Alm, FT. Kansanterveyslaitos Ympäristöterveys Liikenne ja lapset -tutkimus Ambient air or macroenvironmental domain DISTANT AND REGIONAL SOURCES
LisätiedotMustan hiilen vaikutukset ihmisen terveyteen
Mustan hiilen vaikutukset ihmisen terveyteen Raimo O. Salonen Ylilääkäri, dosentti 14.11.2013 THL 1 Pitkäaikaisen kaupunki-ilman pienhiukkasille (PM 2.5 ) altistumisen aiheuttamat terveyshaitat asiantuntija-arvioinneissa
LisätiedotKansallinen ilmansuojeluohjelma 2030 ja haittakustannusten laskenta (IHKU-malli) politiikan tukena
Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030 ja haittakustannusten laskenta (IHKU-malli) politiikan tukena Mikko Savolahti SYKE Sisältö 1. Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2. BATMAN hanke: puun pienpolton ja katupölyn
LisätiedotM2T9913 LIIKENNEPERÄISEN ILMANSAASTEALTISTUKSEN ARVIOINTIMENETELMIEN KEHITTÄMINEN KAUPUNKISUUNNITTELUN TARPEISIIN-RELEX
M2T9913 LIIKENNEPERÄISEN ILMANSAASTEALTISTUKSEN ARVIOINTIMENETELMIEN KEHITTÄMINEN KAUPUNKISUUNNITTELUN TARPEISIIN-RELEX Kimmo Koistinen, Otto Hänninen, Matti Jantunen Kansanterveyslaitos, Ympäristöterveyden
LisätiedotLausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin
MetropoliLab Oy 010 3913 431 timo.lukkarinen@metropolilab.fi Viikinkaari 4, (Cultivator II, D-siipi) 00790 Helsinki Sisäilman VOC-tutkimuksia tehdään monista lähtökohdista, kuten mm.: kuntotutkimus esim.
LisätiedotEnergiatuotannon terveysvaikutukset. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos
Energiatuotannon terveysvaikutukset Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Rakenne Poltto Pienhiukkaset Ilmastonmuutos Ydinenergia Eri tuotantomuotojen vertailu Primääristen
LisätiedotIlmanlaadun arviointi: uusia tuloksia ja tässä hankkeessa tehtävä työ
Ilmanlaadun arviointi: uusia tuloksia ja tässä hankkeessa tehtävä työ Mikhail Sofiev, Jaakko Kukkonen, Leena Kangas, Ari Karppinen Ilmatieteen laitos 27.2.2017 Aiemmin arvioidut leviämismatriisit ja pitoisuudet
LisätiedotPuunpolton savuista sydän- ja hengityssairauskuolemia
Puunpolton savuista sydän- ja hengityssairauskuolemia Raimo O. Salonen Ylilääkäri, dosentti 21.8.2014 THL 1 Vertaileva arviointi tautikuormaa ja vammoja (= ennenaikainen kuolema + terveiden elinvuosien
LisätiedotKOTIKÄYTTÖISEN 3D-TULOSTIMEN AIHEUTTAMAT VOC- JA HIUKKASPÄÄSTÖT ASUINHUONEISTON SISÄILMASSA
Sisäilmastoseminaari 2016 415 KOTIKÄYTTÖISEN 3D-TULOSTIMEN AIHEUTTAMAT VOC- JA HIUKKASPÄÄSTÖT ASUINHUONEISTON SISÄILMASSA Samuel Hartikainen, Markus Johansson, Marko Hyttinen ja Pertti Pasanen Itä-Suomen
LisätiedotEpävarmuudet pienhiukkasten terveysvaikutusten arvioinnissa
ISY ilmansuojelupäivät 22.-23.8.2017 Epävarmuudet pienhiukkasten terveysvaikutusten arvioinnissa Heli Lehtomäki Vaikutusarviointiyksikkö, Kuopio Pienhiukkasten (PM 2.5 ) terveysvaikutukset Pienhiukkaset
LisätiedotTupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö
Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30
LisätiedotJoukkoliikenteen kuljettajien ja työntekijöiden pienhiukkasaltistuminen
Joukkoliikenteen kuljettajien ja työntekijöiden pienhiukkasaltistuminen Loppuraportti Kaarle Hämeri, Projektin johtaja 1. Tutkimuksen tausta Pien- ja ultrapienhiukkasilla (halkaisija pienempi kuin 1 µm
LisätiedotKokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta
Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta Tilaisuuden nimi MixBioPells seminaari - Peltobiomassoista pellettejä Tekijä Heikki Oravainen VTT Expert Services Oy Tavoitteet Tavoitteena oli tutkia mahdollisesti
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 3053/11.01.01/2015 67 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotSuodatuksen ja sisäilmapuhdistimien mahdollisuudet vähentää pienhiukkasaltistusta sisätiloissa
Suodatuksen ja sisäilmapuhdistimien mahdollisuudet vähentää pienhiukkasaltistusta sisätiloissa 40. Ilmansuojelupäivät 18.-19.8.2015 Aimo Taipale, VTT Puhdasilmaratkaisut Pienhiukkaset ja niiden aiheuttamat
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotIlmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle IHKU
Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle IHKU Mikko Savolahti SYKE Ilmansuojelupäivät, 23.8.2017 Sisältö Mitä tarkoittaa haittakustannusmalli? Miksi uusi on parempi kuin vanha? Mihin malli sopii ja
LisätiedotJätteenpolton ja sen vaihtoehtojen. terveysvaikutukset. Kansanterveyslaitos, Kuopio. akatemiatutkija. Jouni Tuomisto. www.ktl.fi
Jätteenpolton ja sen vaihtoehtojen terveysvaikutukset Jouni Tuomisto akatemiatutkija Kansanterveyslaitos, Kuopio Kansanterveyslaitos, Ympäristöterveyden osasto Motto: "Ihmisen on voitava hengittää, juoda
LisätiedotHSY:n ilmanlaadun tutkimusseminaari Helsinki 15.12.2014
Liikenteen ilmansaasteista aiheutuva terveysriski tietoa kaavoituksen tueksi Virpi Kollanus, THL HSY:n ilmanlaadun tutkimusseminaari Helsinki 15.12.2014 17.12.2014 Liikenteen ilmansaasteista aiheutuva
LisätiedotHENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN KOKOJAKAUMA, KOOSTUMUS JA LÄHTEET PÄÄKAUPUNKISEUDULLA - JATKOTUTKIMUKSET
M2T9904 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN KOKOJAKAUMA, KOOSTUMUS JA LÄHTEET PÄÄKAUPUNKISEUDULLA - JATKOTUTKIMUKSET Tuomo Pakkanen, Kati Loukkola ja Risto Hillamo Ilmatieteen laitos Päivi Aarnio ja Tarja Koskentalo
LisätiedotKOUVOLAN JA IITIN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS
KOUVOLAN JA IITIN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Kuva: Energiantuotannon, teollisuuden ja autoliikenteen typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELUT 2010 Kouvolan
LisätiedotOnko bioenergian käyttö aina kestävää kehitystä? Juhani Ruuskanen Itä-Suomen yliopisto Ympäristötieteen laitos
Onko bioenergian käyttö aina kestävää kehitystä? Juhani Ruuskanen Itä-Suomen yliopisto Ympäristötieteen laitos MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Vakiintuneen määritelmän mukaan kestävä kehitys on kehitystä, joka
LisätiedotYMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 110 A :SSÄ TARKOI- TETUSTA POLTTOAINETEHOLTAAN VÄHINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAI-
LisätiedotPOLTA PUUTA PUHTAAMMIN. Pakila
POLTA PUUTA PUHTAAMMIN Pakila 14.3.2019 Huono puunpoltto aiheuttaa terveyshaittoja Maria Myllynen ilmansuojeluyksikön päällikkö HSY Kuivaa asiaa 14.3.2019 Miten puunpoltto heikentää ilmanlaatua? - päästömäärä
LisätiedotErikoistutkija Timo Lanki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Erikoistutkija Timo Lanki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Tieliikenteen melun ja ilmansaasteiden vaikutukset sydänterveyteen Tieliikenteen jatkaessa kasvuaan ja kaupungistumisen edetessä yhä useampi
LisätiedotHaittakustannusmalleja ja arvioita muualta. Väinö Nurmi Ilmatieteen laitos
Haittakustannusmalleja ja arvioita muualta Väinö Nurmi Ilmatieteen laitos Kirjallisuus Etsimme kirjallisuudesta aiempia tutkimuksia pienhiukkasten yksikkökustannuksista Etsitty kirjallisuus voidaan jakaa
LisätiedotUusi Pohjoismaiden päästöinventaario ja terveysvaikutusten arviointi
Uusi Pohjoismaiden päästöinventaario ja terveysvaikutusten arviointi Ville-Veikko Paunu, C. Geels, M.S. Andersen, C. Andersson, J.H. Christensen, B. Forsberg, T. Gislason, O. Hänninen, U. Im, A. Jensen,
LisätiedotPuunpolton ja kiukaiden päästökertoimet ja uudet ilmastovaikutusarviot
Puunpolton ja kiukaiden päästökertoimet ja uudet ilmastovaikutusarviot Niko Karvosenoja, SYKE, Kulutuksen ja tuotannon keskus, Ilmasto ja ilmansuojelu ryhmä Ilmansuojelupäivät 21.8.2019 1 Esityksen sisältö
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotKOMISSION PÄÄTÖS, annettu 30.6.2016,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.6.2016 C(2016) 3942 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 30.6.2016, teollisuuden päästöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU 32 artiklan 6 kohdan
LisätiedotE-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia
E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä
LisätiedotPellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY
Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotIlmansaasteiden terveyshaitat. ja kustannukset. Timo Lanki THL Kuopio. Pekka Tiittanen, Otto Hänninen, Raimo Salonen, Jouni Tuomisto
Ilmansaasteiden terveyshaitat ja kustannukset Timo Lanki THL Kuopio Pekka Tiittanen, Otto Hänninen, Raimo Salonen, Jouni Tuomisto Kuolleisuus (KEIJU-projekti) 2015 WEM 2030 Energiantuotanto ja teollisuus
LisätiedotMitattua tutkimustietoa ekosysteemipalveluista metropolialueen kestävän kasvun tueksi (EKO-HYÖTY)
Mitattua tutkimustietoa ekosysteemipalveluista metropolialueen kestävän kasvun tueksi (EKO-HYÖTY) Heikki Setälä, Vesa Yli-Pelkonen, Viljami Viippola ym. Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos www.helsinki.fi/yliopisto
LisätiedotPääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2003:16. Hiukkastutkimuksia pääkaupunkiseudulla
Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2003:16 Hiukkastutkimuksia pääkaupunkiseudulla Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2003:16 Päivi Aarnio, Anu Kousa, Tarja Koskentalo, Kati Loukkola HIUKKASTUTKIMUKSIA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA
LisätiedotIlmanlaadun seurannan uusia tuulia. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off 12.5.2015 Päivi Aarnio, HSY
Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off 12.5.2015 Päivi Aarnio, HSY Ilmanlaatutilanne pääkaupunkiseudulla Ilmanlaatu on kohtalaisen hyvä Joitakin ongelmia on Typpidioksidin
LisätiedotUltrapienet hiukkaset kaupunki-ilmassa
SOTERKON TUTKIMUSPÄIVÄ: VAIKUTTAVUUS: YKSILÖÖN VAI YHTEISÖÖN? Ultrapienet hiukkaset kaupunki-ilmassa Jaakko Kukkonen Ilmatieteen laitos World Health Organisation, Report 25/3-2014 7 million deaths annually
LisätiedotHiukkaspäästöjen mittaus
Hiukkaspäästöjen mittaus Juha-Matti Hirvonen MIKES-Aalto 24.3.2010 Sisältö Hiukkaset Koot Synty Terveysvaikutukset ja kustannukset Lainsäädäntö Kansallinen EU Mittausmenetelmiä Mekaaniset Sähköiset Optiset
LisätiedotBOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013
Vastaanottaja Borealis Polymers Oy Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 28.8.2013 Viite 82137404-03A BOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013 Päivämäärä 28.8.2013 Laatija Tarkastaja
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0156/28. Tarkistus. Anja Hazekamp, Younous Omarjee GUE/NGL-ryhmän puolesta
11.3.2019 B8-0156/28 28 Johdanto-osan C a kappale (uusi) C a. ottaa huomioon, että sekundääristen hiukkasten muodostuminen on seurausta useista kemiallisista ja fysikaalisista reaktioista, joihin liittyy
LisätiedotHE 173/2016 vp Tausta ja sisältö. Ympäristövaliokunta Hallitussihteeri Katariina Haavanlammi
HE 173/2016 vp Tausta ja sisältö Ympäristövaliokunta 25.10.2016 Hallitussihteeri Katariina Haavanlammi Tausta 1/3 ilmanlaatudirektiivi (2008/50/EY) on pantu kansallisesti täytäntöön vuonna 2011 laki (13/2011)
Lisätiedot6 MINUUTIN KÄVELYTESTI
6 MINUUTIN KÄVELYTESTI Ari Mänttäri, tuotepäällikkö, LitM UKK Terveyspalvelut Oy, UKK-instituutti ari.manttari@ukkterveyspalvelut.fi, www.ukkterveyspalvelut.fi American Thoracic Society (ATS) 2002 guidelines
LisätiedotIlmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 7.11.2011 Ilmanlaadun seurantaa vuoden jokaisena tuntina HSY huolehtii jäsenkuntiensa
LisätiedotLiikenteen päästöjen, melun ja helleaaltojen terveysvaikutukset
Liikenteen päästöjen, melun ja helleaaltojen terveysvaikutukset Johtava tutkija Timo Lanki Ympäristöepidemiologian yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Hiukkasmaiset ilmansaasteet Altistuminen yhteydessä
LisätiedotTyön muutokset kuormittavat
Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?
LisätiedotIlmanlaadun muutoksia globaalista lokaaliin neljällä vuosikymmenellä
Ilmanlaadun muutoksia globaalista lokaaliin neljällä vuosikymmenellä Jaakko Kukkonen 1, Mikhail Sofiev 1, Leena Kangas 1, Mari Kauhaniemi 1, Mia Aarnio 1, Jouni J.K. Jaakkola 2, Anu Kousa 3 and Ari Karppinen
LisätiedotMITTAUSSUUNNITELMA. Soran murskauksen aiheuttaman hengitettävien hiukkasten pitoisuuden mittaus. Rudus Oy, Sandhöjden, Porvoo. Rudus Oy Liisa Suhonen
Ilmanlaatu Suunnitelma PR3698 TY02 Sivu 1 (5) Rudus Oy Liisa Suhonen Turku 10.2.2016 MITTAUSSUUNNITELMA Rudus Oy, Sandhöjden, Porvoo Kunnioittavasti Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Viikinportti
Lisätiedotdiesel- ja maakaasumoottoreiden muodostamille partikkeleille
Altistumisen arviointi diesel- ja maakaasumoottoreiden muodostamille partikkeleille Oulun yliopisto i Prosessi ja ympäristötekniikan osasto Kati Oravisjärvi Altistuminen Maailmassa arvioidaan olevan jopa
LisätiedotTulisijojen testaaminen
Tulisijojen testaaminen Tulisijojen testaaminen Voimassa olevat tulisijojen standardit ovat SFS-EN 13240 (kamiinat), SFS-EN 13229 (takkasydämet), SFS-EN 15250 (varaavat uunit), SFS-EN 15821 (saunan kiukaat),
LisätiedotTYÖTURVALLISUUSSÄÄNNÖKSIÄ VALMISTELEVA NEUVOTTELUKUNTA Luonnos 2/HTP2012
TYÖTURVALLISUUSSÄÄNNÖKSIÄ VALMISTELEVA NEUVOTTELUKUNTA Luonnos 2/HTP2012 5.5.2011 1 (6) Propyleeni HTP-ARVON PERUSTELUMUISTIO Yksilöinti ja ominaisuudet CAS No: 115-07-1 EINECS No: 204-062-1 EEC No: 601-011-00-9
LisätiedotTerveydelle haitalliset yhdyskuntailman saasteet ja toksiset aineet
76. Terveydelle haitalliset yhdyskuntailman saasteet ja toksiset aineet Terveydelle haitalliset yhdyskuntailman saasteet ja toksiset aineet Ilman epäpuhtauksia, joista on terveydellistä haittaa, synnyttävät
LisätiedotIlmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle - IHKU
Suomelle - IHKU SYKE: Niko Karvosenoja, Mikko Savolahti, Ville-Veikko Paunu THL: Timo Lanki, Pekka Tiittanen, Otto Hänninen, Raimo Salonen, Jouni Tuomisto Ilmatieteen laitos: Jaakko Kukkonen, Ari Karppinen,
LisätiedotPienhiukkasten ulko-sisä-siirtymän mittaaminen. Anni-Mari Pulkkinen, Ympäristöterveyden yksikkö
Pienhiukkasten ulko-sisä-siirtymän mittaaminen Anni-Mari Pulkkinen, Ympäristöterveyden yksikkö 11.9.2017 Anni-Mari Pulkkinen 1 Intro: Lisääntyvää näyttöä siitä, että pienhiukkasten lähilähteillä (liikenne,
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 1 Derivaatta Tarkastellaan funktion f keskimääräistä muutosta tietyllä välillä ( 0, ). Funktio f muuttuu tällä välillä määrän. Kun tämä määrä jaetaan välin pituudella,
LisätiedotRUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka I Jouni Tuomisto
RUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka 25.4.2019 I Jouni Tuomisto Tautitaakan käsite 1/2 Tautitaakka (burden of disease, BoD) yhdistää: sairauden takia menetetyt haittapainotetut
LisätiedotPäästökertoimista päästöinventaarioihin - Mihin ja miten puun pienpolton päästökertoimia käytetään?
Päästökertoimista päästöinventaarioihin - Mihin ja miten puun pienpolton päästökertoimia käytetään? SYKE Ilmasto ja ilmansuojelu -ryhmä Niko Karvosenoja Kaarle Kupiainen Mikko Savolahti Ville-Veikko Paunu
LisätiedotPääkaupunkiseudun julkaisusarja C 2001:14. Hengitettävien hiukkasten kokojakauma, koostumus ja lähteet pääkaupunkiseudulla - jatkotutkimukset
Pääkaupunkiseudun julkaisusarja C 2001:14 Hengitettävien hiukkasten kokojakauma, koostumus ja lähteet pääkaupunkiseudulla - jatkotutkimukset Pääkaupunkiseudun julkaisusarja C 2001: 14 Tuomo Pakkanen, Kati
LisätiedotPuun polton pienhiukkaset ja päästöjen vähentäminen
Puun polton pienhiukkaset ja päästöjen vähentäminen Dos. Jarkko Tissari Fine particle and aerosol technology laboratory (FINE) Department of Environmental and Biological Sciences Puulämmityspäivä, Helsinki
LisätiedotILMANSAASTEIDEN TERVEYSHAITAT SUOMESSA
Ilmanlaadun tutkimusseminaari HSY 8.11.2018 ILMANSAASTEIDEN TERVEYSHAITAT SUOMESSA Otto Hänninen Erikoistutkija, FT, dosentti 1 KOLME POINTTIA WHO First Global Conference on Air Pollution and Health, Geneva
LisätiedotASIANTUNTIJALAUSUNTO 1638/210/2007 17.4.2007. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarvikkeiden ja eläinlääkinnän valvontaosasto Tuoteturvallisuuden ja tuotemarkkinoinnin yksikkö ALTISTUMINEN KUMARIINILLE Kysely elintarviketeollisuudelle Kartottaakseen
LisätiedotMETELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005
METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 -hankkeen tavoite -keskeiset tulokset, kliininen ja kineettiset kokeet -johtopäätökset Hankkeen tavoite Tuottaa tietoa antioksidatiivisesti vaikuttavien, terveysvaikutteisten
LisätiedotEtelä-Karjalan ilmanlaatu 2013
Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 1. Yleistä Etelä-Karjalan yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin mittauspisteistä. Vuonna 2013 mittausverkossa oli
LisätiedotTuoretta tietoa ulkoilman pienhiukkasista. Dos. Hilkka Timonen et al., Ilmatieteen laitos, Pienhiukkastutkimus
Tuoretta tietoa ulkoilman pienhiukkasista Dos. Hilkka Timonen et al., Ilmatieteen laitos, Pienhiukkastutkimus Ulkoilman pienhiukkasten terveysvaikutukset Pienhiukkaset ovat haitallisin ympäristöaltiste!
LisätiedotHiukkasten lukumäärän ja keuhkodeposoituvan pintaalan mittaukset erilaisissa ympäristöissä. Ilmanlaadun mittaajatapaaminen, Tampere 11.4.
Hiukkasten lukumäärän ja keuhkodeposoituvan pintaalan mittaukset erilaisissa ympäristöissä Ilmanlaadun mittaajatapaaminen, Tampere 11.4.2018 Yleistä hiukkasten lukumääräpitoisuudesta ja keuhkodeposoituvasta
LisätiedotSelvitys bentso(a)pyreenin tavoitearvon ylitysalueista ja toimista tavoitearvon saavuttamiseksi
Selvitys bentso(a)pyreenin tavoitearvon ylitysalueista ja toimista tavoitearvon saavuttamiseksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region
LisätiedotLuomupihvikarjaa 1.5.2013 alkaen.
Luomupihvikarjaa 1.5.2013 alkaen. Spv tehty vuonna 2008, jolloin tuotantosuunta vaihtui viljatilasta emolehmätilaksi. Rotuina puhtaita herefordeja ja anguksia sekä näiden risteytyksiä. Vuodesta 2011 eteenpäin
LisätiedotSensorit ulkoilman hiukkaspitoisuuksien seurannassa. Topi Rönkkö. Ilmanlaadun tutkimusseminaari
Sensorit ulkoilman hiukkaspitoisuuksien seurannassa Topi Rönkkö Ilmanlaadun tutkimusseminaari 13.12.216 Järvinen, A., Kuuluvainen, H., Niemi, J.V., Saari, S., Dal Maso, M., Pirjola, L.,Hillamo, R., Janka,
LisätiedotIlmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle (IHKU) Mikko Savolahti SYKE
Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle (IHKU) Mikko Savolahti SYKE 8.2.2018 Sisältö Miksi tarvitaan haittakustannusmalli? Miten yksikköpäästöjen haittakustannukset on laskettu? Mihin malli sopii
LisätiedotTURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2009
TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 29 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ: Satu Viranko, Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitos Caj Karlsson, Neste Oil Oyj, Naantalin jalostamo Minna
LisätiedotIlmastonmuutos ja terveys: uhka vai mahdollisuus? Juha Pekkanen, prof Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ensi viikosta: Helsingin Yliopisto)
Ilmastonmuutos ja terveys: uhka vai mahdollisuus? Juha Pekkanen, prof Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ensi viikosta: Helsingin Yliopisto) Ilmastonmuutos ja terveys Huomoitava Ilmastonmuutokset vaikutukset
LisätiedotIlmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2005
Maria Myllynen, Päivi Aarnio, Tarja Koskentalo, Marjatta Malkki Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 25 Sisältää katsauksen kevään 26 ilmanlaatuun Mittausaineisto: Jari Bergius, Tero Humaloja, Anssi Julkunen,
LisätiedotMiten jokainen yritys voi parantaa Helsingin ilmanlaatua? Uutta Ilmansuojelusuunnitelmaa tehdään parhaillaan
Miten jokainen yritys voi parantaa Helsingin ilmanlaatua? Uutta Ilmansuojelusuunnitelmaa tehdään parhaillaan Suvi Haaparanta Helsingin kaupungin ympäristökeskus Typpidioksidin raja-arvo ylittyy Helsingissä
LisätiedotHIUKKASET JAOTELLAAN USEIN NELJÄÄN KOKOLUOKKAAN:
HIUKKASIA ILMASSA HIUKKASIA ILMASSA Hiukkasia leijailee aina ilmassa. Hiukkasten koko, muoto ja koostumus vaihtelevat huomattavasti. Suurin osa hiukkasista on niin pieniä, ettei niitä paljain silmin näe.
LisätiedotTAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu
TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Neljännesvuosiraportti 4/29 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu 2 ESIPUHE Tampereen ilmanlaadun tarkkailu vuonna 29 on järjestetty
LisätiedotUlkoilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja annos-vastesuhteet
Ulkoilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja annos-vastesuhteet Ilmansaasteiden terveysvaikutukset (ISTE) Heli Lehtomäki LinkedIn https://fi.linkedin.com/in/helilehtomaki Esityksen rakenne 1. Työn lähtökohdat
LisätiedotVaikutukset sisäilman terveysriskeihin
Sisäilmastoseminaari Messukeskus 13.3.2014 Sali 101-102 klo 8:45 Terveysperusteiset ilmanvaihdon ohjearvot Vaikutukset sisäilman terveysriskeihin Otto Hänninen, FT, Dos. 2014-03-31 Sisäilman kansanterveysvaikutukset/otto
LisätiedotTampereen kaupungin varautumissuunnitelma ilman epäpuhtauspitoisuuksien äkilliseen kohoamiseen. Luonnos 5.10.2009
Tampereen kaupungin varautumissuunnitelma ilman epäpuhtauspitoisuuksien äkilliseen kohoamiseen Luonnos 5.10.2009 Kaupunkiympäristön kehittäminen / Ympäristönsuojelu Sisällysluettelo Sisällysluettelo...1
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotPuun käytön lisäys pienlämmityslaitteissa vai energialaitoksissa?
Puun käytön lisäys pienlämmityslaitteissa vai energialaitoksissa? Raimo O. Salonen Ylilääkäri, dosentti 14.4.2014 THL 1 Systemaattinen analyysi Global Burden of Disease Study 2010 (yhteistyö WHO:n kanssa)
LisätiedotRekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos
Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita
LisätiedotILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA
UPM JA OY METSÄ-BOTNIA AB RAUMAN TEHTAAT JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva:U PM Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 21 ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELUT
LisätiedotFINADAPT. 337 Ihmisen terveyden sopeutuminen ilmaston lämpenemiseenl. Mervi Vanhatalo-Vuorinen ja Eeva Jokela Ilmansuojelun perusteet 2008
FINADAPT 337 Ihmisen terveyden sopeutuminen ilmaston lämpenemiseenl Mervi Vanhatalo-Vuorinen ja Eeva Jokela Ilmansuojelun perusteet 2008 3.4.2008 Ilmansuojelun perusteet 2008 1 Lähtötietoja tietoja ja
LisätiedotEnvironmental Relative Moldiness Indeksin (ERMI) soveltaminen Suomessa
Environmental Relative Moldiness Indeksin (ERMI) soveltaminen Suomessa Martin Täubel, Anne M Karvonen, Tiina Reponen, Stephen Vesper, Juha Pekkanen, Anne Hyvärinen 24.3.2016 SIS FERMI Hyvärinen 1 Mikä
LisätiedotPyöräilyn aikainen altistuminen ilmansaasteille
Pyöräilyn aikainen altistuminen ilmansaasteille Tutkija DI Taina Siponen 20.8.2018 Pyöräilyn aikainen altistuminen ilmansaasteille / Taina Siponen 1 Taustaa Kaupunkiympäristössä autoliikenne on yksi keskeinen
LisätiedotLyhenteiden selitykset:
Tampereella Lyhenteiden selitykset: CO NO x O 3 SO 2 TSP PM 10 PM 2.5 Temp Ws Wd RH μg/m 3 mg/m 3 hiilimonoksidi eli häkä typen oksidit (laskettu NO 2 :na eli typpidioksidina) otsoni rikkidioksidi leijuma
LisätiedotUNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ LEIKKI-IKÄISEN (2-7 VUOTTA) VANHEMMILLE. (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!
1 (5) UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ LEIKKI-IKÄISEN (2-7 VUOTTA) VANHEMMILLE (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) Lomakkeen täyttöpäivämäärä..20 I TAUSTATIETOJA LAPSESTA
Lisätiedot