Valtioneuvosto käynnisti vuonna 2001 hankkeen. Kansanterveyslaista hoitotakuuseen kerran vuodessa hammaslääkärissä? Suusairaudet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtioneuvosto käynnisti vuonna 2001 hankkeen. Kansanterveyslaista hoitotakuuseen kerran vuodessa hammaslääkärissä? Suusairaudet"

Transkriptio

1 Suusairaudet HEIKKI MURTOMAA JA PIRKKO LETTO Kansanterveyslaista hoitotakuuseen kerran vuodessa hammaslääkärissä? Valtioneuvosto käynnisti v kansallisen projektin terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi. Hankkeen keskeisiä tavoitteita ovat terveyden edistäminen ja hoitoon pääsyn turvaaminen, ja se koskee myös suun terveyttä. Kunnan vastuulla on hammashoidon toteutuminen määräajassa. Koko väestö tuli julkisesti rahoitetun hammashuollon piiriin vuonna Lasten ja nuorten hammasterveyden paranemisen ja toisaalta palvelujen laajentamispyrkimysten myötä terveyskeskushammashoidossa on siirrytty vuosittaisista tarkastuksista yksilöllisesti määritettyihin tarkastusväleihin. Tämän määrityksen tueksi on vain vähän tutkimustietoa. Suositukset perustuvat riskin arviointiin, jonka keinot ovat osoittautuneet puutteellisiksi ja hankaliksi. Syynä ovat lähinnä hampaiston valtasairauksien yhteiskunnalliset ja käyttäytymiseen liittyvät tekijät. Pienen riskin ryhmään kuuluvien lasten hoitoväliä on pidennetty aina 24 kuukauteen. Aikuisten osalta suomalaiset suositukset puuttuvat vielä. Valtioneuvosto käynnisti vuonna 2001 hankkeen terveydenhuoltomme toimintaedellytysten turvaamiseksi. Terveyden edistäminen ja hoitoon pääsyn turvaaminen ovat hankkeen keskeisiä tavoitteita. Säädökset hoitoon pääsystä kohtuullisessa ajassa tulivat voimaan maaliskuun alusta tänä vuonna. Tämän ns. hoitotakuun perusteella kunta vastaa hammashoidon saamisesta määräajassa. Suun terveydenhuolto on osa kansallista terveydenhuollon hanketta. Kansanterveyslain ja sairausvakuutuslain muutokset vuosina 2000 ja 2002 ovat saattaneet koko väestön suun terveydenhuollon osalta hallinnollisesti samankaltaiseen asemaan muun terveydenhuollon kanssa. Nämä lait ovat pitkälti säädelleet suomalaisia hammashuoltopalveluja ja niiden käyttöä viime vuosikymmeninä. Koko väestön sisällyttäminen julkisesti rahoitetun hammashoidon piiriin oli merkittävä terveyspoliittinen ratkaisu. Miten tähän on tultu ja miten hammashoitopalveluja on Suomessa käytetty? Duodecim 2005;121: luku: lasten ja nuorten hammashuollon vuosikymmen Vuonna 1972 voimaan tulleen kansanterveyslain mukaan kaikki alle 17-vuotiaat oikeutettiin asteittain järjestelmällisen ja maksuttoman terveyskeskushammashoidon piiriin. Kuntien mahdollisuuksia tarjota terveyspalveluja asukkailleen pyrittiin tasaamaan maksamalla näistä menoista ns. valtionosuutta. Tämä osuus oli sitä suurempi, mitä heikompi kunnan taloudellinen asema oli kymmenluokkaisella asteikolla mitattuna. Aikuiset maksoivat yleensä itse hammashoitonsa kustannukset; poikkeuksena olivat eräiden työnantajien ja työpaikkakassojen järjestämä työpaikkahammashoito ja eräin paikoin, lähinnä maaseudulla, toteutettu terveyskeskushammashoito. Sairausvakuutuslain tullessa voimaan vuonna 1964 hammashoito jätettiin pääosin korvausjärjestelmän ulkopuolelle lähinnä taloudellisin perustein. Sairausvakuutus korvasi hammassairauksien hoidosta aiheutuvia kustannuk- 2325

2 sia ainoastaan silloin, kun se oli välttämätöntä muun sairauden hoidon kannalta. Suomessa oli vuonna hammaslääkäriä, ja vuonna 1976 heitä oli Hammaslääkärimäärän lisääntymisen myötä palvelujen tarjonta suuntautui ensisijaisesti lasten ja nuorten lakisääteiseen hammashuoltoon. Kansanterveyslain voimaantulosta vuoteen 1978 kunnallinen hammashoito kehittyi siten, että hoidossa käyneiden määrä kaksinkertaistui :sta kansakoulujen oppilaasta 1,2 miljoonaan 0 17-vuotiaaseen (Nordblad ym. 2004). Vuonna 1976 terveyskeskushammaslääkärissä käyntien osuus kaikista hammaslääkärikäynneistä oli 44 % ja vuonna % ja alle 17-vuotiaiden ryhmässä se oli 79 % ja 94 % (Nyman 1983). Aikuisten vastaavat osuudet olivat 21 % ja 28 %. Haastattelututkimuksen mukaan vuonna 1971 oli 56 % vuotiaista käynyt hammaslääkärissä 12 viimeisen kuukauden aikana. Vuonna 1980 osuus oli 54 %. Koulutus oli ainoa taustamuuttuja, joka erotteli hoitokäyttäytymistä (Murtomaa 1983). Tyypillistä 1970-luvulle oli se, että hammaslääkäripalvelujen käyttö aikuisten ryhmässä vaihteli huomattavasti sosiaalisten tekijöiden mukaan; hoidon tarpeessa olevan taloudellinen tilanne ja asuinpaikka vaikuttivat palvelujen käyttöön luku: järjestelmällisen hammashuollon laajeneminen Siirryttäessä 1980-luvulle järjestelmällistä hammashuoltoa oli laajennettu asteittain lasten ja nuorten osalta ja se laajeni myös odottaviin äiteihin ja opiskelijoihin. Terveyskeskuksissa toteutettiin suun terveydenhuoltoa järjestelmällisen hoidon periaatteiden mukaisesti. Tämä toimintamalli perustui Lääkintöhallituksen ohjekirjeessään määrittämään hammashoitoon, johon kuuluivat suun ja hampaiston tutkimus kerran vuodessa, hoito ja siihen liittyvät ehkäisevät toimenpiteet. Tuolloin pyrittiin siihen, että suun tarkastuksessa kävisi vuosittain mahdollisimman suuri osa siihen oikeutetusta ikäryhmästä ja ryhmä olisi mukana järjestelmällisessä hammashoidossa siitä lähtien. Lääkintöhallitus antoi uudet ohjeet vuonna 1985, jolloin järjestelmällisen hammashoidon piiriin otettiin tarkastusvälin arviointi potilaan hammas- ja suusairaustaipumuksen perusteella. Terveyskeskusten järjestelmällisen hammashuollon piiriin kuuluivat vuonna 1985 kaikki 0 21-vuotiaat, joista hoidossa kävi lähes kolme neljännestä: alle kouluikäisistä 75 %, 7 16-vuotiaista lähes 90 % ja tätä vanhemmista noin 40 %. Odottavista äideistä noin 60 % oli käynyt terveyskeskushammashoidossa. Suurimmillaan hampaiden tutkimuksessa käyneiden osuudet 6 18-vuotiaista olivat vuosina 1985 ja 1988, jolloin tutkimuksessa oli käynyt 90 % tästä ryhmästä (Nordblad ym. 2004). Yksityissektorilla annettua hoitoa alettiin korvata sairausvakuutuksesta vuonna 1986 ensin vuotiaille, ja myöhemmin korvaukseen oikeutettujen ikäryhmiä lisättiin asteittain. Subventiouudistuksen vaikutukset nuorten aikuisten hammashoitopalvelujen käyttöön jäivät arvioitua vähäisemmiksi (Arinen 1992). Vaikka vuoden 1977 alusta lähtien terveyskeskuksissa on ollut varattavissa hoitoaikoja aikuisille, pääosan aikuisten hammashuollosta toteuttivat kuitenkin yksityiset hammaslääkärit. Yksityishammaslääkäripalvelun osuuden koko hammashoidosta arvellaan olleen vuonna %, terveyskeskusten noin 45 % ja muun hammashuollon noin 5 % (Nordblad ym. 2004). Mini-Suomihammastutkimuksessa (Nyyssönen ja Honkala 1991) vuonna % kaikista tutkituista ilmoitti käyneensä hammaslääkärin vastaanotolla 12 viime kuukauden kuluessa. Heistä 30 % oli aikuisia miehiä ja 34 % aikuisia naisia. Hampaattomista 7 % ilmoitti tuolloin käyneensä hammaslääkärin vastaanotolla luvulla otettiin käyttöön hammaslääkäreitten kutsujärjestelmä. Haastattelututkimuksen mukaan suurin osa vuotiaista piti järjestelmää hyväksyttävänä ja käytännöllisenä, mutta vain 4 % heistä ilmoitti tulleensa tuolloin kutsutuksi hoitoon (Murtomaa 1983) luku: yksilöllinen hoitoväli käyttöön Vuoden 1990 alusta järjestelmällinen hammashoito laajeni vuonna 1956 ja sen jälkeen syntyneisiin sekä pään ja kaulan alueelle sädehoitoa saaneisiin. Terveyskeskushammashoito oli 2326 H. Murtomaa ja P. Letto

3 TAULUKKO 1. Helsingin terveysviraston ohjeet tutkimuksista ja hoidosta ikäryhmittäin. Terveet 1 Pieni riski 2 Suuri riski 3 Ikä (v) Tutkija Ikä (v) Tutkija Diagnoosi, hoitosuunnitelma Ikä (v) Tutkija Diagnoosi, hoitosuunnitelma ja korjaava hoito 4 ja korjaava hoito 4 0,5 TH 0,5 TH HL 0,5 TH HL 1 SH/HH 1 SH/HH HL 1 SH/HH HL 2 SH HL 2 SH HL 3 SH 3 SH HL 3 SH HL 4 SH HL 4 SH HL 5 SH 5 5 SH 5 HL 5 HL 5 HL 6 SH HL 6 SH HL 7 HL 7 HH HL 7 HL HL 8 SH HL 8 SH HL 8,5 SH HL HL 9 SH HL 9 SH HL 10 HL 10 HL HL 10 HL HL 11 SH HL 11 SH HL 12 SH 12 HL HL 12 HL HL 13 SH HL 13 SH HL 14 SH 14 SH HL 14 SH HL 15 HL 15 HL HL 15 HL HL 16 SH HL 16 SH HL 17 SH 17 SH HL 17 SH HL 1 Tutkimus ja ehkäisevä hoito 24 kuukauden välein, 2 Tutkimus ja ehkäisevä hoito 12 kuukauden välein 3 Tutkimus 12 kuukauden ja ehkäisevä hoito kuuden kuukauden välein 4 Tarvittaessa, 5 Koko ikäryhmä TH = terveydenhoitaja, HH = hammashoitaja, SH = suuhygienisti, HL = hammaslääkäri edelleen maksutonta alle 17-vuotiaille ja myöhemmin myös alle 19-vuotiaille. Vuonna 1956 ja sen jälkeen syntyneille myös tutkimus ja ehkäisevä hoito terveyskeskuksissa oli maksutonta vuosina Muusta hoidosta perittiin 60 % terveys keskustaksasta. Vaihtoehtoisina hammashoitopalveluina oli mahdollisuus sairausvakuutuksen tukemaan yksityishammaslääkärin hoitoon. Valtakunnallisessa haastattelututkimuksessa mukaan vuonna 1990 yli 15-vuo tiaista hampaallisista suomalaisista 53 % ilmoitti käyneensä hammaslääkärillä viimeisen vuoden aikana. Vuonna 1971 osuus oli 44 % (Murtomaa ja Metsäniitty 1994). Vuonna 1994 kaksi kolmasosaa aikuisista oli käyttänyt yksityishammaslääkäripalveluja ja yksi kolmasosa terveyskeskuspalveluja. Terveyskeskuksissa kävi iän puolesta hoitoon oikeutettuja vuonna 1994 yhteensä noin 2,5 miljoonaa, joista suun ja hampaiston tarkastuksessa kävi 1,1 miljoonaa (45 %) (Eerola ym. 1998). Järjestelmällinen hammashoito laajeni nopeasti luvun lopulle tultaessa, jolloin alle 42-vuotiaat olivat siihen oikeutettuja. Siirtyminen vähitellen kerran vuodessa tehtävistä suun terveystarkastuksista yksilöllisesti määräytyvään hoitoväliin (taulukko 1) näkyi järjestelmällisen hoidon ikäryhmien tarkastettujen osuudessa: vuonna 1994 osuus oli 45 % ja vuonna % (Nordblad ym. 2004). Lasten ja nuorten parantunut hammasterveys edisti yksilöllisten hoitovälien käyttöönottoa yhdessä palvelujen laajentamiseen kohdistuneiden paineiden kanssa luku: subventoitua hammashoitoa kaikille Ennen koko väestön subvention voimaantuloa kolmannes suomalaisista asui sellaisilla paikkakunnilla, joilla terveyskeskus tarjosi hammashoitoa kaikille ikään katsomatta. Toinen kolmannes asui kunnissa, jossa palveluja tarjottiin ensisijaisesti vuonna 1956 syntyneille ja sitä nuoremmille sekä erityisryhmiin kuuluville. Kolmannes asui sellaisissa kunnissa paljolti suurissa kaupungeissa joihin yksityishammaslääkäreiden toiminta oli keskittynyt ja joissa hammashoito Kansanterveyslaista hoitotakuuseen kerran vuodessa hammaslääkärissä? 2327

4 oli kunnan omalla päätöksellä rajoitettu koskemaan vielä nuorempia ikäryhmiä. Yli puolet yksityishammaslääkäreistä työskenteli kymmenessä suurimmassa kaupungissa, joissa asui noin kolmasosa väestöstä (Widström ym. 2004). Vuonna 2002 hieman yli puolet hammashuollon palveluista oli yksityisten tuottamaa. Muussa terveydenhuollossa yksityisten tuottamien palvelujen osuus oli runsas viidennes. Vuonna 2004 Kansaneläkelaitos maksoi sairausvakuutuskorvauksia yksityisen hammashoidon kustannuksista henkilölle; määrä on 19,6 % koko väestöstä (Helminen 2005). Suurissa kaupungeissa korvauksia saaneiden osuudet olivat suuremmat kuin maassa keskimäärin, mutta hammashoidon korvauksien saajia oli kaikissa kunnissa. Kunnittain yksityisten hammaslääkäripalvelujen käyttö vaihteli vuonna 2004 yli kolmanneksesta alle yhteen prosenttiin. Terveys tutkimuksessa yli puolet (55 %) 30 vuotta täyttäneistä suomalaisista ilmoitti käyneensä hammashoidossa haastattelua edeltäneen vuoden aikana; hampaattomista 21 % ja hampaallisista 62 %. Pitkälle koulutetut ja naiset ilmoittivat useammin kuin miehet käyneensä hammashoidossa. Itä- ja Pohjois-Suomessa hammashoidossa käyneiden osuus oli pienempi kuin muualla Suomessa. Joka kolmas ilmoitti käyneensä yksityishammashoidossa ja joka viides terveyskeskushammashoidossa. Säännöllisissä tarkastuksissa ilmoitti käyvänsä 57 % hampaallisista tutkituista (Suominen-Taipale ym. 2004). Tärkeimmät palvelujen käyttäjäryhmät olivat hampaalliset, nuoret, naiset, pitkälle koulutetut ja eniten hampaitaan harjaavat. Hammaslääkäripalvelujen käyttö Suomessa on kuitenkin selvästi vähäisempää kuin muissa Pohjoismaissa, joissa vastaavat osuudet ovat % koko väestöstä (Suominen-Taipale ym. 2000). Yksilöllisen hoitovälin määrittäminen Hammaslääkärit ovat suositelleet säännöllisiä hammastarkastuksia jo viime vuosisadan alusta alkaen. Myös suomalaiseen terveysvalistukseen on kuulunut ohje käydä hammaslääkärissä vähintään kerran vuodessa. Britanniassa hammaslääkärikäynnit kuuden kuukauden välein ovat olleet tavanomaisia kansallisen terveyspalvelun perustamisesta (NHS) alkaen, ja jos väli kasvaa pidemmäksi kuin 15 kuukautta, potilas jätetään pois järjestelmän piiristä (Davenport ym. 2003). Tämän toimintamallin perusteet kyseenalaistettiin jo 1970-luvun puolivälissä (Sheiham 1977). Käytäntöä ollaan muuttamassa. Yksilöllisen tutkimusvälin määrittämisen tueksi on käytettävissä vain vähän tieteellistä tietoa. Health Technology Assessment Collaboration on arvioinut systemaattisesti säännöllisten, eri aikavälein tehtävien hammaslääkärikäyntien tehokkuutta lapsi- ja aikuispotilailla Britanniassa (Davenport ym. 2003). Sen mukaan käytettävissä on vain vähän ja huonolaatuista näyttöä tukemaan tai kumoamaan nykyinen käytäntö, joka korostaa puolivuosittaisia hammaslääkärin tarkastuksia. National Institute for Clinical Excellence (NICE) on laatinut omat ohjeensa Englannin ja Walesin kansallista terveyspalvelua varten hoitovälin määrittämiseksi. Raportissaan myös NICE (2004) totesi, että on puutetta hyvälaatuisesta ja suoraan sovellettavasta tutkimustiedosta, jonka perusteella voitaisiin suoranaisesti antaa ohjeita hammaslääkäreille asianmukaisten hoitovälien määrittämiseksi. Tästä huolimatta NICE antoi suosituksia, jotka perustuvat sairauden riskin määritykseen. NICE:n (2004) suositusten mukaan lyhin tarkastusväli kaikille potilaille on kolme kuukautta ja pisin väli alle 18-vuotiaille 12 kuukautta ja vanhemmille 24 kuukautta. Tämän pidempiä hoitovälejä ei raportissa suositella, koska ne voivat toisaalta heikentää hammaslääkärin ja potilaan ammatillista suhdetta ja toisaalta ihmisten elämäntavat voivat muuttua merkittävästi. Tutkimuksissa on osoitettu, että järjestelmällisessä hammashoidossa olevien lasten ja nuorten yksilöllisten hoitovälien pidentäminen aina 24 kuukauteen ei ole vaikuttanut haitallisesti karieksen ilmaantumiseen, kun suuririskiset lapset on rajattu pois (Wang ym. 1992, Riordan 1995). Myös yksilöllisten hoitovälien vaikutusta tutkimukseen tai hoitoon käytettyyn aikaan on tutkittu (Boggs ja Schork 1975, Wang ja Holst 1995). Nämä tutkimukset osoittavat, että pidennetyt yksilölliset hoitovälit säästävät erityisesti tutkimus- ja hoitoaikaa ja että pidentämällä kes H. Murtomaa ja P. Letto

5 TAULUKKO 2. Tarkastettujen henkilöiden jako eri riskiluokkiin d+d-indeksin mukaisesti vuoden 2003 aineistossa. Ikä (v) Terve Pieni riski Suuri riski d = 0 1. d > d+d = < d+d 3 1. d+d > d+d = < d+d 3 1. d+d > yli d+d < d+d 6 1. d+d > d = reikiintyneitten maitohampaiden lukumäärä, D = reikiintyneitten pysyvien hampaiden lukumäärä, 1 = kriteeri, 2 = % tarkastetuista, 3 = % koko ikäryhmän karieksesta kimääräinen hoitoväli yhdestä neljään kuukauteen voidaan säästää 7 15 % hoito- ja tutkimusajoissa erityisesti pieniriskisten lasten ryhmässä. Suomalaisten lasten ja nuorten hammasterveys on nykyään Euroopan huipputasoa ja suurimmalla osalla ei ole kariesta (Meurman ja Murtomaa 2003). Myös suomalainen asiantuntijaryhmä on päätynyt suosittamaan pidennettyjä hoitovälejä lapsille (Eerola ym. 1998). Heidän mukaansa yksilöllinen hoitoväli voidaan pidentää 1,5 2 vuoteen pieniriskisten lasten ryhmässä suun terveyttä vaarantamatta. Suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden osalta mahdollisuudet hoitovälien pidentämiseen on todettu jo aikaisemmin. Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiössä tehdyn kokeellisen tutkimuksen perusteella todettiin vuotuinen sairastuvuus erityisesti karieksen osalta vähäiseksi ja suun ja hampaiden tarkastuksen väliaikoja suositettiin pidennettäväksi ainakin kokeiluluonteisesti 1,5 2 vuoteen jo vuonna 1985 (Turtola ym). Edellytyksenä pidettiin kuitenkin sitä, että tarvittavat terveyttä edistävät hoitotoimenpiteet suoritetaan. Yksilöllisten hoitovälien käyttöönotto terveyskeskuksissa on yleistynyt. Se on otettu huomioon myös kunnallisissa virkaehtosopimuksissa lähtien. Sopimusten mukaan hammaslääkärit saavat tarkastuksesta koituvan toimenpide palkkion myös siltä vuodelta, jolloin tarkastus yksilöllisen tarkastusvälin mukaan jätetään tekemättä. Helsingin terveysvirastossa käytössä oleva suun terveydenhuollon yksilölliseen hoitoväliin perustuva toimintamalli perustuu kerran vuodessa tehtävään karieksen ja parodontaalisairauksien riskiluokitukseen (taulukko 2). Riskin arviointi pohjautuu sekä kariologisen että parodontologisen hoidon tarpeen arviointiin, ja siinä käytetään kolmeluokkaista asteikkoa: terve, pieni riski, suuri riski. Hammashuollon tietojärjestelmä tekee ehdotuksen riskiluokasta, seuraavan tutkimuksen ja ehkäisevän hoidon ajankohdasta sekä hoidon antajan ammattiryhmästä (taulukko 1). Aikuisten hammashoitoa annetaan lääketieteellisessä ja hammaslääketieteellisessä kiireysjärjestyksessä. Tutkimusvälin määrittämisen vaikeuksista Tieteellisessä kirjallisuudessa on jo monen vuoden aikana esitetty, että riskin arviointi potilaan hammashistorian ja suun terveyden perusteella on hoidon suunnittelun ja asianmukaisen toteutuksen lähtökohta. Hammashuollon ammattilaiset tekevät riskin arviointia jokaisena työpäivänä tarkastaessaan potilaitaan. Tämä arviointi on useimmiten epämuodollista ja kokemusperäistä. Keinot arvioida yleisimpien hammassairauk sien riskiä ovat osoittautuneet puutteellisiksi, ja nykyisin käytettävissä olevat kariesriskin arviointimenetelmät ovat jokseenkin epäluotettavia (Hausen 1997). National Institute of Healthin (2001) konsensusraportin mukaan luotettavin kariesriskin ennustaja on aikaisempi karies. Parodontaalisairauksien tärkeimpänä etiologisena tekijänä pidetään plakin kertymistä ikenen reunaan (Socransky ja Haffajee 2003). Vaikka huonon suuhygienian ja iensairauksien yleisyyden ja vaikeusasteen yhteys on osoitettu väestötasolla, suuhygienia ei ole yksilötasolla hyvä parodontaalisairauksien ennustaja (Albandar 2002). Sekä karieksen että parodontaalisairauksien etiologiassa korostuu myös yhteiskunnallisten ja käyttäytymiseen liittyvien tekijöiden osuus (Meurman ja Murtomaa 2003), mikä vaikeuttaa riskin arviointia. Sheiham (1977) on esittänyt, että hammaslääkärikäynti tulisi nähdä seulontatestinä, jol- Kansanterveyslaista hoitotakuuseen kerran vuodessa hammaslääkärissä? 2329

6 loin riskinäkökulmaa ei tulisi soveltaa. Yleisten seurantaperiaatteiden mukaan nopeasti etenevää sairautta tulee tutkia lyhemmin välein kun hitaammin etenevää. Miten yleisimmät hammassairaudet sitten etenevät? Suurimmalla osalla potilaista approksimaalikarieksen eteneminen on hidas prosessi ja huomattava osa vaurioista voi pysyä muuttumattomina pitkiä aikoja. Radiologisesti havaittavan karieksen eteneminen kiilteessä on hidasta, 3 4 vuoden keskiarvoaikoja on raportoitu (Pitts 1983). Lisäksi tiedetään, että kiilteen läpi etenemisen nopeus on hitaampi yksilöillä, joilla on riittävä fluorialtistus (Lawrence ja Sheiham 1997). Suurin osa ientulehduksista ei etene parodontaalisairaudeksi. Mahdollinen eteneminen on hidasta, jaksottaista ja vain harvoissa paikoissa tapahtuvaa, ja ientaskujen syveneminen saattaa pysähtyä vuosiksi (Papapanou 1996). Suusyövät ovat harvinaisia alle 40- vuo tiailla, joten useimpien ihmisten osalta käyntitaajuuden arviointi ei voi perustua syöpäriskiin. Oikomishammaslääkärit ovat yksimielisiä siitä, että purentavirheen diagnoosi tulisi tehdä tietyssä iässä ja näin ollen yksilöllisen hoitovälin määrittämisen ongelmat eivät liity purentavirheen diagnostiikkaan. Sheiham (2004) esittääkin, että valtaosalla potilaista hoitovälejä voidaan huoleti pidentää ja jopa ylittää NICE:n (2004) suositukset. Lopuksi Suomen hammaslääkäritiheys on maailman suurimpia: maassamme on nykyään yksi työikäinen hammaslääkäri noin 1 100:aa henkilöä kohti. Suomen julkinen hammashoito on laajentunut ja sen toimintamalli on kehittynyt vuosittaisista tarkastuksista yksilöllisesti määritettyihin tarkastusväleihin. Tähän on ollut perusteita parantuneen suuterveyden ansiosta, jolloin tervehampaisten lasten tarpeettomat hoitokäynnit ovat jääneet pois. Tämä puolestaan on edistänyt julkisten palvelujen tarjoamista yhä suuremmalle osalle väestöä. Hammashoitouudistuksen velvoitteiden toteuttaminen on silti vaativa haaste terveyskeskuksille. Tavoitteita ei ole kaikkialla vielä täysin saavutettu, joskin terveyskeskusten rooli palvelujen tuottajina on suurissa kaupungeissa lisääntynyt (Widström ym. 2004). Terveyskeskukset ovat tarjonneet aikaisemmin säännöllisiin tarkastuksiin perustuvaa kokonaishoitoa lähinnä iän perusteella rajatulle väestönosalle. Nyt uudet velvoitteet edellyttävät hoidon tarjoamista koko väestölle määräajassa. Hoidon toteutuksen tulee perustua tarpeeseen, kiireellisyyteen ja vaikuttavuuteen. Toimintamallien uudelleen arviointi auttaa selviytymään uusista haasteista. Hammaslääkärin työn vähemmän koulutusta vaativien tehtävien ja tarkastusten delegointi muille suun terveydenhuollon ammattilaisille on alkanut. Yksilöllisten hoitovälien luotettava määrittäminen on yksi keino kohdentaa olemassa olevia voimavaroja tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Käytännölliset, kustannusvaikuttavuutta parantavat ja koko väestön kattavat suositukset yksilöllisistä hoitoväleistä ovat enemmän kuin tarpeen. Y D I N A S I A T Lasten ja nuorten vuosittaiset hammaslääkärin tarkastukset lisääntyivät Kansanterveyslain voimaantulon myötä. Enimmillään tarkastuksia tehtiin 90 %:lle 6 18-vuotiaista vuonna Lasten ja nuorten parantunut hammasterveys edisti yksilöllisen hoitovälin käyttöön ottamista ja tutkimusvälin pidentämistä. Vuonna % vuotiaista oli käynyt suun tutkimuksessa. Suomessa aikuiset käyvät hammaslääkärissä harvemmin kuin muualla Pohjoismaissa. Noin puolet aikuisista on ilmoittanut käyneensä hammaslääkärissä viimeisen vuoden aikana. Yksilöllisten hoitovälien määrittämisen tueksi on käytettävissä vain vähän luotettavaa tietoa, ja sen perusteet vaihtelevat. Pieniriskisillä lapsilla hoitoväliä suositellaan pidennettäväksi aina 24 kuukauteen H. Murtomaa ja P. Letto

7 Kirjallisuutta Albandar JM. Global risk factors and risk indicators for periodontal diseases. Peridontology ;29: Arinen S-S. Subventionuudistuksen vaikutus nuorten aikuisten hammashoitopalvelujen käyttöön. Helsinki: Yliopistopaino Boggs DG, Schork MA. Determination of optimal time lapse for recall of patients ina an incremental dental care program. J Am Dent Assoc 1975;90: Davenport C, Elley K, Salas I, ym. The clinical effectiveness and costeffectiveness of routine dental checks: a systematic review and economic evaluation. Health Technol Assess 2003;7:III IV. Eerola A, Hausen H, Lahti S, Widström E. Tutkimus- ja tarkastusvälit lasten ja nuorten suun terveydenhuollossa. Asiantuntijatyöryhmän raportti. STAKES Raportteja 288. Saarijärvi Hausen H. Caries prediction State of the art. Community Dent Oral Epidemiol 1997;25: Helminen S. Yli neljännes väestöstä sai hammashoidon Kela-korvauksia vuosina Suom Hammaslääkäril 2005;12: Lawrence HP, Sheiham A. Caries progression in 12- to 16-year-old schoolchildren in fluoridated and fluoride-deficient areas in Brazil. Community Dent Oral Epidemiol 1997;25: Meurman JH, Murtomaa H. Suun ja hampaiden sairaudet. Kirjassa: Koskenvuo K, toim. Sairauksien ehkäisy. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim, 2003, s Murtomaa H. Utilization of dental services by Finnish adults in 1971 and Acta Odontol Scand 1983;41: Murtomaa H, Metsäniitty M. Trends in toothbrushing and utilization of dental services in Finland. Community Dent Oral Epidemio 1994;22: National Institute for Clinical Effectiveness (NICE). Dental Recall. Recall interval between routine dental examinations. Evidence, Methods & Guidance. National Institutes of Health. Diagnosis and management of dental caries throughout life. NIH Consensus Statement 18;1:1 23. Brethesda: National Institutes of Health Nordblad A, Suominen-Taipale L, Rasilainen J, Karhunen T. Suun terveydenhuoltoa terveyskeskuksissa 1970-luvulta vuoteen STAKES Raportteja 278. Saarijärvi Nyman K. Aikuisten hammashuollon toteutuminen Kansaneläkelaitoksen julkaisuja A: 19. Helsinki: Kansanterveylaitos Nyyssönen V, Honkala E. Hammashoitopalvelujen käyttö. Kirjassa: Vehkalahti M, Paunio I K, Nyyssönen V, Aromaa A, toim. Suomalaisten aikuisten suunterveys ja siihen vaikuttavat tekijät. Kansaneläkelaitoksen julkaisuja AL: 34. Helsinki ja Turku: Kansanterveyslaitos, 1991, s Papapanou PN. Periodontal Diseases: Epidemiology. Ann Periodontol 1996;1:1 36. Pitts NB. Monitoring caries progression in permanent and primary posterior approximal enamel by bitewing radiography. Community Dent Oral Epidemiol 1983;11: Riordan PJ. Secular trends in treatment in a school dental service. Community Dent Health 1995;12: Sheiham A. Is there a scientific basis for six-monthly dental examinations? The Lancet 1977;2: Sheiham A. How often should people go for routine dental recalls? (pääkirjoitus). Community Dent Health 2004;21: Socransky S, Haffajee AD. Microbiology of periodontal disease. Kirjassa: Lindhe J, Karring T, Lang NP, toim. Clinical periodontology and implant dentistry. Oxford: Blackwell, Munksgaard, 2003, s Suominen-Taipale L, Widström E, Alanen P, Uutela A. Trends in self-reported use of dental services among Finnish adults during two decades. Community Dent Health 2000;17:31 7. Suominen-Taipale L, Nordblad A, Arinen S, Vehkalahti M. Hammashoitopalvelujen käyttö. Kirjassa: Suominen-Taipale L, Nordblad A, Vehkalahti M, Aromaa A, toim. Suomalaisten aikuisten suunterveys. Terveys tutkimus. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B16/2004. Helsinki: Kansanterveyslaitos, 2004, s Turtola L, Rytomaa I, Murtomaa H, Helminen S, Jauhiainen L. Hammashuollon terveyskasvatuskokeilu ja seurantutkimus korkeakouluopiskelijoilla. Kansaneläkelaitoksen julkaisuja ML:45. Helsinki: Kansaneläkelaitos, Wang N, Marstrander P, Holst D, ym. Extending recall intervals effect on resource consumption and dental health. Community Dent Oral Epidemiol 1992;20: Wang NJ, Holst D. Individualizing recall intervals in child dental care. Community Dent Oral Epidemiol 1995;23:1 7. Widström E, Pietilä I, Erkinantti J. Hammashoitouudistuksen toteutuminen terveyskeskuksissa. Suom Lääkäril 2004;59: HEIKKI MURTOMAA, professori, MPH Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitos, suuterveystiede PL 41, Helsingin yliopisto PIRKKO LETTO, HLL, erikoistuva hammaslääkäri, vastaava hammaslääkäri Vantaan kaupunki Tikkurilan sosiaali- ja terveyskeskus Kielotie Vantaa Kansanterveyslaista hoitotakuuseen kerran vuodessa hammaslääkärissä? 2331

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

HAMMASLÄÄKÄRILIITON LAUSUNTO HAMMASHUOLLON KO- KONAISUUDISTUKSEEN

HAMMASLÄÄKÄRILIITON LAUSUNTO HAMMASHUOLLON KO- KONAISUUDISTUKSEEN Fabianinkatu 9 B, 00130 Helsinki, Finland Puh. (09) 622 0250 Fax. (09) 622 3050 email hammas@fimnet.fi internet www.hammasll.fi Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 12.10.2000 HAMMASLÄÄKÄRILIITON

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

JOUKON TUTKIMUKSISTA KELA 2012_05_10

JOUKON TUTKIMUKSISTA KELA 2012_05_10 JOUKON TUTKIMUKSISTA KELA 2012_05_10 AJATUS TUTKIA KOKONAISUUTENA SUUN TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN KÄYTTÖÄ PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA HAKEA SYITÄ ERILAISELLE PALVELUJEN KÄYTÖLLE YHDISTÄMÄLLÄ ERI HENKILÖREKISTEREITÄ

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää?

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 1 Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 10.10.2007 Anne Nordblad 2 Taustaa ja julkaistua tietoa mielenterveyspotilaiden suun hoidosta ja palveluista Hammassairauksien ehkäisy

Lisätiedot

Mikä on terveydenhuollon peruspalvelua ja mikä erikoispalvelua?

Mikä on terveydenhuollon peruspalvelua ja mikä erikoispalvelua? Mikä on terveydenhuollon peruspalvelua ja mikä erikoispalvelua? Antti Turunen 26.1.2017 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Käsitteet ovat epämääräisiä Peruspalvelussa potilas voi

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen HOITOTAKUU EI TOTEUTUNUT MUSTASAAREN KUNNAN SUUN TERVEYDENHUOL- LOSSA

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen HOITOTAKUU EI TOTEUTUNUT MUSTASAAREN KUNNAN SUUN TERVEYDENHUOL- LOSSA 27.8.2010 Dnro 1851/4/09 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen HOITOTAKUU EI TOTEUTUNUT MUSTASAAREN KUNNAN SUUN TERVEYDENHUOL-

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Mitä kertoo hammashoitouudistuksen

Mitä kertoo hammashoitouudistuksen Tutkijapuheenvuoroja terveydenhuollosta Eeva Widström ja Hennamari Mikkola Mitä kertoo hammashoitouudistuksen arviointi? Hammashoitojärjestelyt Pohjoismaissa poikkeavat selvästi muun Euroopan käytännöistä

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä.

Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä. Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä. Hampaasi ovat tärkeät Tarvitset hampaitasi joka päivä kun syöt, naurat ja puhut. Ehjät hampaat ja terve suu ovat tärkeitä hyvän elämän edellytyksiä. Mene

Lisätiedot

Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä

Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä 17.9.2015 Potilasdirektiivi taustalla Vakuutusjäsenvaltion asiana on määrittää, millaisesta terveydenhuollosta vakuutettu on oikeutettu

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Suun terveydenhuollon valvonta

Suun terveydenhuollon valvonta Suun terveydenhuollon valvonta Marja Hyvärinen Yksikön päällikkö, terveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 20.2.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Marja Hyvärinen 26.2.2014 1 Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Jaana Leipälä Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston sidosryhmätilaisuus 29.9.2016 Lääkkeet

Lisätiedot

Yhtymähallitus Liite 4 KUUKAUSIRAPORTTI

Yhtymähallitus Liite 4 KUUKAUSIRAPORTTI Yhtymähallitus 22.5.2012 63 Liite 4 KUUKAUSIRAPORTTI MAALISKUU 2012 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/35 MAALISKUU PÄHKINÄNKUORESSA Maaliskuun yhteenveto löytyy maaliskuun osavuosikatsauksesta. KUUKAUSIRAPORTTI

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen

Lisätiedot

HE 173/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 173/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 173/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 ja 5 b :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan sairausvakuutuslakia muutettavaksi

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Suun terveydenhuolto Pirkanmaa

Suun terveydenhuolto Pirkanmaa Suun terveydenhuolto Pirkanmaa Eeva Torppa-Saarinen ylihammaslääkäri Palveluverkko- ja integraatioryhmä 1 Käsiteltävät kokonaisuudet 1. Suun terveydenhuollon säädöspohja 1.1. Perustuslaki 1.2. Kansanterveyslaki

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to Specsavers Tutkimusraportti Syksy 2015 Being More 1 Tutkimuksen perustiedot Tutkimus toteutettiin elokuussa 2015 markkinatutkimusyhtiö M3 Research Oy:n internet-paneelissa. Tutkimuksen suunnitteli ja analysoi

Lisätiedot

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Työterveyslaitos, Jorma Mäkitalo Lähi-Tapiolan ja Elon työyhteisöjen työhyvinvointi seminaari 12.5.2016 12.5.2016 2 Sisältö Työterveyshuollon

Lisätiedot

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteusvauriot ja terveys Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet LKT, prof Tutkimus ja kehitysrahoitus sisäilmahankkeisiin Suomen Akatemia, EU, säätiöt,

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Tilastokatsaus Lisätietoja: 28.05.2010 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Kelan eläke-etuudensaajat ja maksetut eläkeetuudet

Lisätiedot

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 6 2010 6 2010 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN Hoitoon toiseen EU-maahan 2/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN EU-kansalaisilla on mahdollisuus sairaanhoitoon kotimaan lisäksi muissa jäsenmaissa.

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTAVAT RUOTSISSA reunaehtoja ja mahdollisuuksia yksityisille toimijoille. 13.2.

SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTAVAT RUOTSISSA reunaehtoja ja mahdollisuuksia yksityisille toimijoille. 13.2. SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTAVAT RUOTSISSA reunaehtoja ja mahdollisuuksia yksityisille toimijoille 13.2.2013 Anne Eriksson Ruotsalaisesta sosiaali- ja terveyspolitiikasta 1. Taustatietoja

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Suomen rokotuskattavuus

Suomen rokotuskattavuus Suomen rokotuskattavuus - Tarttisko tehdä jotain? Taneli Puumalainen 24.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Suomen kansallinen rokotusohjelma 2016 - Rotavirusrokote (RV) 2 kk - DTaP-IPV-Hib +RV+ Pneumokokkirokote

Lisätiedot

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu 21.9.2006 Tuomas Alasalmi konsernijohtaja Lähde: KEVA Lähde: KEVA 1 2 Elinajanodote vuosina 1980 ja 2000 Naiset Miehet 2000 1980 2000 1980 Ruotsi 77,4 72,8 Ranska

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin

AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin 17.9.2015 1 Kiireettömän hoitoon pääsyn valvonta Kiireetöntä hoitoon pääsyä koskevat säännökset tulivat kansanterveyslakiin ja erikoisairaanhoitolakiin vuonna

Lisätiedot

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 BCG-rokotteen käyttö Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 5/2006 ISSN 1238-5875 2 BCG-ROKOTTEEN KÄYTTÖ KANSANTERVEYSLAITOKSEN ROKOTUSSUOSITUS 2006 Sosiaali- ja

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Heli Hätönen, TtT, Erityisasiantuntija HYVINVOIVA JA TERVE POHJANMAA Luodaanko tiedolla johtamisella hyvinvointia? 16.09.2013

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN LAATU- OHJELMAN (SHQS) LAADUNTUNNUSTUS Versio

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN LAATU- OHJELMAN (SHQS) LAADUNTUNNUSTUS Versio 1/(6) SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN LAATU- OHJELMAN (SHQS) LAADUNTUNNUSTUS Versio 2.1 14.6.2007 2/(6) SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1. MYÖNTÄMISMENETTELY... 3 2. SAAMISEN VÄLTTÄMÄTTÖMÄT 3 2.1 Organisaation rakenteelliset

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Mielenterveyden ongelmat näkyvät suun terveydessä

Mielenterveyden ongelmat näkyvät suun terveydessä Mielenterveyden ongelmat näkyvät suun terveydessä Annukka Vuorinen Ylihammaslääkäri, terveyspalveluyksikön johtaja YTHS Tampere Silmät ovat sielun peili, ja suu on portti peremmälle. Kuvat Päivi Jääsaari

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 59/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi terveydenhuollon

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

TE5 Terveystiedon abikurssi. Terveys ja yhteiskunta

TE5 Terveystiedon abikurssi. Terveys ja yhteiskunta TE5 Terveystiedon abikurssi Terveys ja yhteiskunta Tutkimuksen ABC Terveyden ja sairauksien tutkiminen Terveys yhteyskunnassa Lait ja säädökset Kansanterveyslaki, hoitotakuu, terveydenhoitolaki, laki potilaan

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 4.5.215] KUUKAUSIRAPORTTI MAALISKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Maaliskuu 215 MAALISKUU PÄHKINÄNKUORESSA Tähän maaliskuun kuukausiraporttiin on talousarvion 215 luvut korjattu yhteistoimintaneuvottelujen

Lisätiedot

Hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi tukee lääkehoitoja koskevaa päätöksenteko...

Hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi tukee lääkehoitoja koskevaa päätöksenteko... Page 1 of 4 JULKAISTU NUMEROSSA 1/2016 TEEMAT Hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi tukee lääkehoitoja koskevaa päätöksentekoa Piia Rannanheimo, Ulla Härkönen, Vesa Kiviniemi / Kirjoitettu 21.2.2016

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 3.11.215] KUUKAUSIRAPORTTI LOKAKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Lokakuu 215 LOKAKUU PÄHKINÄNKUORESSA Lokakuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa: Lääkäripalvelujen

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma

Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma Laatu- ja potilasturvallisuus suunnitelma Olli Väisänen, LT Ylilääkäri THL POTILASTURVALLISUUS Terveydenhuollossa toimivien yksilöiden ja organisaation periaatteet

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

HE 61/2009 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 61/2009 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan sairausvakuutuslakia muutettavaksi siten, että suuhygienistien hammaslääkärin

Lisätiedot

Suuhygienistin tekemän tutkimuksen ja antaman hoidon korvaaminen

Suuhygienistin tekemän tutkimuksen ja antaman hoidon korvaaminen Suuhygienistin tekemän tutkimuksen ja antaman hoidon korvaaminen 1.1.2010 Sisältö Tausta Lainsäädäntö Mitä korvataan? Tutkimus ja hoito Matkat Kuinka paljon korvataan? Kuinka korvausta haetaan? Ohjemateriaalit

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Kuka maksaa viulut, jos terveydenhuollon monikanavarahoitus puretaan? Elise Kivimäki

Kuka maksaa viulut, jos terveydenhuollon monikanavarahoitus puretaan? Elise Kivimäki Kuka maksaa viulut, jos terveydenhuollon monikanavarahoitus puretaan? Elise Kivimäki 5.3.2014 Terveydenhuoltomenot vuosina 1995 2011 vuoden 2011 hinnoin, milj. euroa 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Sairausvakuutuksen rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen toteutunut

Sairausvakuutuksen rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen toteutunut 30. Sairausvakuutus S e l v i t y s o s a : Sairausvakuutus täydentää julkista terveydenhuoltoa korvaamalla väestölle osan avohoidon lääkeja matkakustannuksista sekä turvaamalla väestölle mahdollisuuden

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Lasse Lehtonen Mirva Lohiniva-Kerkelä Irma Pahlman

Lasse Lehtonen Mirva Lohiniva-Kerkelä Irma Pahlman Lasse Lehtonen Mirva Lohiniva-Kerkelä Irma Pahlman Terveysoikeus Talentum Pro Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN 978-952-14-2574-5 Taitto:

Lisätiedot

Palveluvalikoiman määrittelyn periaatteet. PALKOn avoin seminaari Jaana Leipälä

Palveluvalikoiman määrittelyn periaatteet. PALKOn avoin seminaari Jaana Leipälä Palveluvalikoiman määrittelyn periaatteet PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 Jaana Leipälä TAUSTA Keskustelu terveydenhuollon priorisoinnista ja valmistautuminen potilasdirektiivin toimeenpanoon 23.11.2016

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Väestön mielipiteitä lääkehoidoista

Väestön mielipiteitä lääkehoidoista Väestön mielipiteitä lääkehoidoista - kommenttipuheenvuoro Lääkehoidon päivän seminaari 15.3.2016 Katri Aaltonen Kelan tutkimus katri.aaltonen@kela.fi Yleisiä ajatuksia kyselystä Ajankohtainen Säästötoimet

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Terveys ja talous 2016

Terveys ja talous 2016 Terveys ja talous 2016 15.9.2016 Tehokkuutta osaamisen kehittämiseen Oppiportin hyödyntämisen mahdollisuuksista Digidigi Digitalisaatio haastaa perinteiset toimintamallit ja muuttaa maailmaa, sosiaali-

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

Tietoa Manner-Suomen kuntien lautakunnista

Tietoa Manner-Suomen kuntien lautakunnista Tietoa Manner-Suomen kuntien lautakunnista 2009 2012 Kunnan toimielimiä ovat valtuuston lisäksi kunnanhallitus, lautakunnat ja johtokunnat, niiden jaostot sekä toimikunnat. Lautakunnat ovat kunnanhallituksen

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 2.6.215] KUUKAUSIRAPORTTI HUHTIKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Huhtikuu 215 HUHTIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Huhtikuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa: lastensuojelun

Lisätiedot

Apulaisylilääkäri. Sädehoito. Tuija Wigren. TAYS Syövänhoidon vastuualue

Apulaisylilääkäri. Sädehoito. Tuija Wigren. TAYS Syövänhoidon vastuualue Tuija Wigren Apulaisylilääkäri TAYS Syövänhoidon vastuualue Sädehoito Tähän asti kliininen auditointi ollut luonteeltaan informoiva ja sisältänyt neuvontaa monista perusvaatimuksista osittain päällekkäistä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 6.4.215] KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Helmikuu 216 HELMIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Helmikuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Laskelmia hammashoidon sairaanhoitokorvauksen vaihtoehdoista. Signe Jauhiainen

Laskelmia hammashoidon sairaanhoitokorvauksen vaihtoehdoista. Signe Jauhiainen Laskelmia hammashoidon sairaanhoitokorvauksen vaihtoehdoista Signe Jauhiainen 10.5.2012 Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksessa tarkastellaan erilaisia vaihtoehtoja hammashoidon korvauksista laskelmia mallien

Lisätiedot