Valtioneuvosto käynnisti vuonna 2001 hankkeen. Kansanterveyslaista hoitotakuuseen kerran vuodessa hammaslääkärissä? Suusairaudet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtioneuvosto käynnisti vuonna 2001 hankkeen. Kansanterveyslaista hoitotakuuseen kerran vuodessa hammaslääkärissä? Suusairaudet"

Transkriptio

1 Suusairaudet HEIKKI MURTOMAA JA PIRKKO LETTO Kansanterveyslaista hoitotakuuseen kerran vuodessa hammaslääkärissä? Valtioneuvosto käynnisti v kansallisen projektin terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi. Hankkeen keskeisiä tavoitteita ovat terveyden edistäminen ja hoitoon pääsyn turvaaminen, ja se koskee myös suun terveyttä. Kunnan vastuulla on hammashoidon toteutuminen määräajassa. Koko väestö tuli julkisesti rahoitetun hammashuollon piiriin vuonna Lasten ja nuorten hammasterveyden paranemisen ja toisaalta palvelujen laajentamispyrkimysten myötä terveyskeskushammashoidossa on siirrytty vuosittaisista tarkastuksista yksilöllisesti määritettyihin tarkastusväleihin. Tämän määrityksen tueksi on vain vähän tutkimustietoa. Suositukset perustuvat riskin arviointiin, jonka keinot ovat osoittautuneet puutteellisiksi ja hankaliksi. Syynä ovat lähinnä hampaiston valtasairauksien yhteiskunnalliset ja käyttäytymiseen liittyvät tekijät. Pienen riskin ryhmään kuuluvien lasten hoitoväliä on pidennetty aina 24 kuukauteen. Aikuisten osalta suomalaiset suositukset puuttuvat vielä. Valtioneuvosto käynnisti vuonna 2001 hankkeen terveydenhuoltomme toimintaedellytysten turvaamiseksi. Terveyden edistäminen ja hoitoon pääsyn turvaaminen ovat hankkeen keskeisiä tavoitteita. Säädökset hoitoon pääsystä kohtuullisessa ajassa tulivat voimaan maaliskuun alusta tänä vuonna. Tämän ns. hoitotakuun perusteella kunta vastaa hammashoidon saamisesta määräajassa. Suun terveydenhuolto on osa kansallista terveydenhuollon hanketta. Kansanterveyslain ja sairausvakuutuslain muutokset vuosina 2000 ja 2002 ovat saattaneet koko väestön suun terveydenhuollon osalta hallinnollisesti samankaltaiseen asemaan muun terveydenhuollon kanssa. Nämä lait ovat pitkälti säädelleet suomalaisia hammashuoltopalveluja ja niiden käyttöä viime vuosikymmeninä. Koko väestön sisällyttäminen julkisesti rahoitetun hammashoidon piiriin oli merkittävä terveyspoliittinen ratkaisu. Miten tähän on tultu ja miten hammashoitopalveluja on Suomessa käytetty? Duodecim 2005;121: luku: lasten ja nuorten hammashuollon vuosikymmen Vuonna 1972 voimaan tulleen kansanterveyslain mukaan kaikki alle 17-vuotiaat oikeutettiin asteittain järjestelmällisen ja maksuttoman terveyskeskushammashoidon piiriin. Kuntien mahdollisuuksia tarjota terveyspalveluja asukkailleen pyrittiin tasaamaan maksamalla näistä menoista ns. valtionosuutta. Tämä osuus oli sitä suurempi, mitä heikompi kunnan taloudellinen asema oli kymmenluokkaisella asteikolla mitattuna. Aikuiset maksoivat yleensä itse hammashoitonsa kustannukset; poikkeuksena olivat eräiden työnantajien ja työpaikkakassojen järjestämä työpaikkahammashoito ja eräin paikoin, lähinnä maaseudulla, toteutettu terveyskeskushammashoito. Sairausvakuutuslain tullessa voimaan vuonna 1964 hammashoito jätettiin pääosin korvausjärjestelmän ulkopuolelle lähinnä taloudellisin perustein. Sairausvakuutus korvasi hammassairauksien hoidosta aiheutuvia kustannuk- 2325

2 sia ainoastaan silloin, kun se oli välttämätöntä muun sairauden hoidon kannalta. Suomessa oli vuonna hammaslääkäriä, ja vuonna 1976 heitä oli Hammaslääkärimäärän lisääntymisen myötä palvelujen tarjonta suuntautui ensisijaisesti lasten ja nuorten lakisääteiseen hammashuoltoon. Kansanterveyslain voimaantulosta vuoteen 1978 kunnallinen hammashoito kehittyi siten, että hoidossa käyneiden määrä kaksinkertaistui :sta kansakoulujen oppilaasta 1,2 miljoonaan 0 17-vuotiaaseen (Nordblad ym. 2004). Vuonna 1976 terveyskeskushammaslääkärissä käyntien osuus kaikista hammaslääkärikäynneistä oli 44 % ja vuonna % ja alle 17-vuotiaiden ryhmässä se oli 79 % ja 94 % (Nyman 1983). Aikuisten vastaavat osuudet olivat 21 % ja 28 %. Haastattelututkimuksen mukaan vuonna 1971 oli 56 % vuotiaista käynyt hammaslääkärissä 12 viimeisen kuukauden aikana. Vuonna 1980 osuus oli 54 %. Koulutus oli ainoa taustamuuttuja, joka erotteli hoitokäyttäytymistä (Murtomaa 1983). Tyypillistä 1970-luvulle oli se, että hammaslääkäripalvelujen käyttö aikuisten ryhmässä vaihteli huomattavasti sosiaalisten tekijöiden mukaan; hoidon tarpeessa olevan taloudellinen tilanne ja asuinpaikka vaikuttivat palvelujen käyttöön luku: järjestelmällisen hammashuollon laajeneminen Siirryttäessä 1980-luvulle järjestelmällistä hammashuoltoa oli laajennettu asteittain lasten ja nuorten osalta ja se laajeni myös odottaviin äiteihin ja opiskelijoihin. Terveyskeskuksissa toteutettiin suun terveydenhuoltoa järjestelmällisen hoidon periaatteiden mukaisesti. Tämä toimintamalli perustui Lääkintöhallituksen ohjekirjeessään määrittämään hammashoitoon, johon kuuluivat suun ja hampaiston tutkimus kerran vuodessa, hoito ja siihen liittyvät ehkäisevät toimenpiteet. Tuolloin pyrittiin siihen, että suun tarkastuksessa kävisi vuosittain mahdollisimman suuri osa siihen oikeutetusta ikäryhmästä ja ryhmä olisi mukana järjestelmällisessä hammashoidossa siitä lähtien. Lääkintöhallitus antoi uudet ohjeet vuonna 1985, jolloin järjestelmällisen hammashoidon piiriin otettiin tarkastusvälin arviointi potilaan hammas- ja suusairaustaipumuksen perusteella. Terveyskeskusten järjestelmällisen hammashuollon piiriin kuuluivat vuonna 1985 kaikki 0 21-vuotiaat, joista hoidossa kävi lähes kolme neljännestä: alle kouluikäisistä 75 %, 7 16-vuotiaista lähes 90 % ja tätä vanhemmista noin 40 %. Odottavista äideistä noin 60 % oli käynyt terveyskeskushammashoidossa. Suurimmillaan hampaiden tutkimuksessa käyneiden osuudet 6 18-vuotiaista olivat vuosina 1985 ja 1988, jolloin tutkimuksessa oli käynyt 90 % tästä ryhmästä (Nordblad ym. 2004). Yksityissektorilla annettua hoitoa alettiin korvata sairausvakuutuksesta vuonna 1986 ensin vuotiaille, ja myöhemmin korvaukseen oikeutettujen ikäryhmiä lisättiin asteittain. Subventiouudistuksen vaikutukset nuorten aikuisten hammashoitopalvelujen käyttöön jäivät arvioitua vähäisemmiksi (Arinen 1992). Vaikka vuoden 1977 alusta lähtien terveyskeskuksissa on ollut varattavissa hoitoaikoja aikuisille, pääosan aikuisten hammashuollosta toteuttivat kuitenkin yksityiset hammaslääkärit. Yksityishammaslääkäripalvelun osuuden koko hammashoidosta arvellaan olleen vuonna %, terveyskeskusten noin 45 % ja muun hammashuollon noin 5 % (Nordblad ym. 2004). Mini-Suomihammastutkimuksessa (Nyyssönen ja Honkala 1991) vuonna % kaikista tutkituista ilmoitti käyneensä hammaslääkärin vastaanotolla 12 viime kuukauden kuluessa. Heistä 30 % oli aikuisia miehiä ja 34 % aikuisia naisia. Hampaattomista 7 % ilmoitti tuolloin käyneensä hammaslääkärin vastaanotolla luvulla otettiin käyttöön hammaslääkäreitten kutsujärjestelmä. Haastattelututkimuksen mukaan suurin osa vuotiaista piti järjestelmää hyväksyttävänä ja käytännöllisenä, mutta vain 4 % heistä ilmoitti tulleensa tuolloin kutsutuksi hoitoon (Murtomaa 1983) luku: yksilöllinen hoitoväli käyttöön Vuoden 1990 alusta järjestelmällinen hammashoito laajeni vuonna 1956 ja sen jälkeen syntyneisiin sekä pään ja kaulan alueelle sädehoitoa saaneisiin. Terveyskeskushammashoito oli 2326 H. Murtomaa ja P. Letto

3 TAULUKKO 1. Helsingin terveysviraston ohjeet tutkimuksista ja hoidosta ikäryhmittäin. Terveet 1 Pieni riski 2 Suuri riski 3 Ikä (v) Tutkija Ikä (v) Tutkija Diagnoosi, hoitosuunnitelma Ikä (v) Tutkija Diagnoosi, hoitosuunnitelma ja korjaava hoito 4 ja korjaava hoito 4 0,5 TH 0,5 TH HL 0,5 TH HL 1 SH/HH 1 SH/HH HL 1 SH/HH HL 2 SH HL 2 SH HL 3 SH 3 SH HL 3 SH HL 4 SH HL 4 SH HL 5 SH 5 5 SH 5 HL 5 HL 5 HL 6 SH HL 6 SH HL 7 HL 7 HH HL 7 HL HL 8 SH HL 8 SH HL 8,5 SH HL HL 9 SH HL 9 SH HL 10 HL 10 HL HL 10 HL HL 11 SH HL 11 SH HL 12 SH 12 HL HL 12 HL HL 13 SH HL 13 SH HL 14 SH 14 SH HL 14 SH HL 15 HL 15 HL HL 15 HL HL 16 SH HL 16 SH HL 17 SH 17 SH HL 17 SH HL 1 Tutkimus ja ehkäisevä hoito 24 kuukauden välein, 2 Tutkimus ja ehkäisevä hoito 12 kuukauden välein 3 Tutkimus 12 kuukauden ja ehkäisevä hoito kuuden kuukauden välein 4 Tarvittaessa, 5 Koko ikäryhmä TH = terveydenhoitaja, HH = hammashoitaja, SH = suuhygienisti, HL = hammaslääkäri edelleen maksutonta alle 17-vuotiaille ja myöhemmin myös alle 19-vuotiaille. Vuonna 1956 ja sen jälkeen syntyneille myös tutkimus ja ehkäisevä hoito terveyskeskuksissa oli maksutonta vuosina Muusta hoidosta perittiin 60 % terveys keskustaksasta. Vaihtoehtoisina hammashoitopalveluina oli mahdollisuus sairausvakuutuksen tukemaan yksityishammaslääkärin hoitoon. Valtakunnallisessa haastattelututkimuksessa mukaan vuonna 1990 yli 15-vuo tiaista hampaallisista suomalaisista 53 % ilmoitti käyneensä hammaslääkärillä viimeisen vuoden aikana. Vuonna 1971 osuus oli 44 % (Murtomaa ja Metsäniitty 1994). Vuonna 1994 kaksi kolmasosaa aikuisista oli käyttänyt yksityishammaslääkäripalveluja ja yksi kolmasosa terveyskeskuspalveluja. Terveyskeskuksissa kävi iän puolesta hoitoon oikeutettuja vuonna 1994 yhteensä noin 2,5 miljoonaa, joista suun ja hampaiston tarkastuksessa kävi 1,1 miljoonaa (45 %) (Eerola ym. 1998). Järjestelmällinen hammashoito laajeni nopeasti luvun lopulle tultaessa, jolloin alle 42-vuotiaat olivat siihen oikeutettuja. Siirtyminen vähitellen kerran vuodessa tehtävistä suun terveystarkastuksista yksilöllisesti määräytyvään hoitoväliin (taulukko 1) näkyi järjestelmällisen hoidon ikäryhmien tarkastettujen osuudessa: vuonna 1994 osuus oli 45 % ja vuonna % (Nordblad ym. 2004). Lasten ja nuorten parantunut hammasterveys edisti yksilöllisten hoitovälien käyttöönottoa yhdessä palvelujen laajentamiseen kohdistuneiden paineiden kanssa luku: subventoitua hammashoitoa kaikille Ennen koko väestön subvention voimaantuloa kolmannes suomalaisista asui sellaisilla paikkakunnilla, joilla terveyskeskus tarjosi hammashoitoa kaikille ikään katsomatta. Toinen kolmannes asui kunnissa, jossa palveluja tarjottiin ensisijaisesti vuonna 1956 syntyneille ja sitä nuoremmille sekä erityisryhmiin kuuluville. Kolmannes asui sellaisissa kunnissa paljolti suurissa kaupungeissa joihin yksityishammaslääkäreiden toiminta oli keskittynyt ja joissa hammashoito Kansanterveyslaista hoitotakuuseen kerran vuodessa hammaslääkärissä? 2327

4 oli kunnan omalla päätöksellä rajoitettu koskemaan vielä nuorempia ikäryhmiä. Yli puolet yksityishammaslääkäreistä työskenteli kymmenessä suurimmassa kaupungissa, joissa asui noin kolmasosa väestöstä (Widström ym. 2004). Vuonna 2002 hieman yli puolet hammashuollon palveluista oli yksityisten tuottamaa. Muussa terveydenhuollossa yksityisten tuottamien palvelujen osuus oli runsas viidennes. Vuonna 2004 Kansaneläkelaitos maksoi sairausvakuutuskorvauksia yksityisen hammashoidon kustannuksista henkilölle; määrä on 19,6 % koko väestöstä (Helminen 2005). Suurissa kaupungeissa korvauksia saaneiden osuudet olivat suuremmat kuin maassa keskimäärin, mutta hammashoidon korvauksien saajia oli kaikissa kunnissa. Kunnittain yksityisten hammaslääkäripalvelujen käyttö vaihteli vuonna 2004 yli kolmanneksesta alle yhteen prosenttiin. Terveys tutkimuksessa yli puolet (55 %) 30 vuotta täyttäneistä suomalaisista ilmoitti käyneensä hammashoidossa haastattelua edeltäneen vuoden aikana; hampaattomista 21 % ja hampaallisista 62 %. Pitkälle koulutetut ja naiset ilmoittivat useammin kuin miehet käyneensä hammashoidossa. Itä- ja Pohjois-Suomessa hammashoidossa käyneiden osuus oli pienempi kuin muualla Suomessa. Joka kolmas ilmoitti käyneensä yksityishammashoidossa ja joka viides terveyskeskushammashoidossa. Säännöllisissä tarkastuksissa ilmoitti käyvänsä 57 % hampaallisista tutkituista (Suominen-Taipale ym. 2004). Tärkeimmät palvelujen käyttäjäryhmät olivat hampaalliset, nuoret, naiset, pitkälle koulutetut ja eniten hampaitaan harjaavat. Hammaslääkäripalvelujen käyttö Suomessa on kuitenkin selvästi vähäisempää kuin muissa Pohjoismaissa, joissa vastaavat osuudet ovat % koko väestöstä (Suominen-Taipale ym. 2000). Yksilöllisen hoitovälin määrittäminen Hammaslääkärit ovat suositelleet säännöllisiä hammastarkastuksia jo viime vuosisadan alusta alkaen. Myös suomalaiseen terveysvalistukseen on kuulunut ohje käydä hammaslääkärissä vähintään kerran vuodessa. Britanniassa hammaslääkärikäynnit kuuden kuukauden välein ovat olleet tavanomaisia kansallisen terveyspalvelun perustamisesta (NHS) alkaen, ja jos väli kasvaa pidemmäksi kuin 15 kuukautta, potilas jätetään pois järjestelmän piiristä (Davenport ym. 2003). Tämän toimintamallin perusteet kyseenalaistettiin jo 1970-luvun puolivälissä (Sheiham 1977). Käytäntöä ollaan muuttamassa. Yksilöllisen tutkimusvälin määrittämisen tueksi on käytettävissä vain vähän tieteellistä tietoa. Health Technology Assessment Collaboration on arvioinut systemaattisesti säännöllisten, eri aikavälein tehtävien hammaslääkärikäyntien tehokkuutta lapsi- ja aikuispotilailla Britanniassa (Davenport ym. 2003). Sen mukaan käytettävissä on vain vähän ja huonolaatuista näyttöä tukemaan tai kumoamaan nykyinen käytäntö, joka korostaa puolivuosittaisia hammaslääkärin tarkastuksia. National Institute for Clinical Excellence (NICE) on laatinut omat ohjeensa Englannin ja Walesin kansallista terveyspalvelua varten hoitovälin määrittämiseksi. Raportissaan myös NICE (2004) totesi, että on puutetta hyvälaatuisesta ja suoraan sovellettavasta tutkimustiedosta, jonka perusteella voitaisiin suoranaisesti antaa ohjeita hammaslääkäreille asianmukaisten hoitovälien määrittämiseksi. Tästä huolimatta NICE antoi suosituksia, jotka perustuvat sairauden riskin määritykseen. NICE:n (2004) suositusten mukaan lyhin tarkastusväli kaikille potilaille on kolme kuukautta ja pisin väli alle 18-vuotiaille 12 kuukautta ja vanhemmille 24 kuukautta. Tämän pidempiä hoitovälejä ei raportissa suositella, koska ne voivat toisaalta heikentää hammaslääkärin ja potilaan ammatillista suhdetta ja toisaalta ihmisten elämäntavat voivat muuttua merkittävästi. Tutkimuksissa on osoitettu, että järjestelmällisessä hammashoidossa olevien lasten ja nuorten yksilöllisten hoitovälien pidentäminen aina 24 kuukauteen ei ole vaikuttanut haitallisesti karieksen ilmaantumiseen, kun suuririskiset lapset on rajattu pois (Wang ym. 1992, Riordan 1995). Myös yksilöllisten hoitovälien vaikutusta tutkimukseen tai hoitoon käytettyyn aikaan on tutkittu (Boggs ja Schork 1975, Wang ja Holst 1995). Nämä tutkimukset osoittavat, että pidennetyt yksilölliset hoitovälit säästävät erityisesti tutkimus- ja hoitoaikaa ja että pidentämällä kes H. Murtomaa ja P. Letto

5 TAULUKKO 2. Tarkastettujen henkilöiden jako eri riskiluokkiin d+d-indeksin mukaisesti vuoden 2003 aineistossa. Ikä (v) Terve Pieni riski Suuri riski d = 0 1. d > d+d = < d+d 3 1. d+d > d+d = < d+d 3 1. d+d > yli d+d < d+d 6 1. d+d > d = reikiintyneitten maitohampaiden lukumäärä, D = reikiintyneitten pysyvien hampaiden lukumäärä, 1 = kriteeri, 2 = % tarkastetuista, 3 = % koko ikäryhmän karieksesta kimääräinen hoitoväli yhdestä neljään kuukauteen voidaan säästää 7 15 % hoito- ja tutkimusajoissa erityisesti pieniriskisten lasten ryhmässä. Suomalaisten lasten ja nuorten hammasterveys on nykyään Euroopan huipputasoa ja suurimmalla osalla ei ole kariesta (Meurman ja Murtomaa 2003). Myös suomalainen asiantuntijaryhmä on päätynyt suosittamaan pidennettyjä hoitovälejä lapsille (Eerola ym. 1998). Heidän mukaansa yksilöllinen hoitoväli voidaan pidentää 1,5 2 vuoteen pieniriskisten lasten ryhmässä suun terveyttä vaarantamatta. Suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden osalta mahdollisuudet hoitovälien pidentämiseen on todettu jo aikaisemmin. Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiössä tehdyn kokeellisen tutkimuksen perusteella todettiin vuotuinen sairastuvuus erityisesti karieksen osalta vähäiseksi ja suun ja hampaiden tarkastuksen väliaikoja suositettiin pidennettäväksi ainakin kokeiluluonteisesti 1,5 2 vuoteen jo vuonna 1985 (Turtola ym). Edellytyksenä pidettiin kuitenkin sitä, että tarvittavat terveyttä edistävät hoitotoimenpiteet suoritetaan. Yksilöllisten hoitovälien käyttöönotto terveyskeskuksissa on yleistynyt. Se on otettu huomioon myös kunnallisissa virkaehtosopimuksissa lähtien. Sopimusten mukaan hammaslääkärit saavat tarkastuksesta koituvan toimenpide palkkion myös siltä vuodelta, jolloin tarkastus yksilöllisen tarkastusvälin mukaan jätetään tekemättä. Helsingin terveysvirastossa käytössä oleva suun terveydenhuollon yksilölliseen hoitoväliin perustuva toimintamalli perustuu kerran vuodessa tehtävään karieksen ja parodontaalisairauksien riskiluokitukseen (taulukko 2). Riskin arviointi pohjautuu sekä kariologisen että parodontologisen hoidon tarpeen arviointiin, ja siinä käytetään kolmeluokkaista asteikkoa: terve, pieni riski, suuri riski. Hammashuollon tietojärjestelmä tekee ehdotuksen riskiluokasta, seuraavan tutkimuksen ja ehkäisevän hoidon ajankohdasta sekä hoidon antajan ammattiryhmästä (taulukko 1). Aikuisten hammashoitoa annetaan lääketieteellisessä ja hammaslääketieteellisessä kiireysjärjestyksessä. Tutkimusvälin määrittämisen vaikeuksista Tieteellisessä kirjallisuudessa on jo monen vuoden aikana esitetty, että riskin arviointi potilaan hammashistorian ja suun terveyden perusteella on hoidon suunnittelun ja asianmukaisen toteutuksen lähtökohta. Hammashuollon ammattilaiset tekevät riskin arviointia jokaisena työpäivänä tarkastaessaan potilaitaan. Tämä arviointi on useimmiten epämuodollista ja kokemusperäistä. Keinot arvioida yleisimpien hammassairauk sien riskiä ovat osoittautuneet puutteellisiksi, ja nykyisin käytettävissä olevat kariesriskin arviointimenetelmät ovat jokseenkin epäluotettavia (Hausen 1997). National Institute of Healthin (2001) konsensusraportin mukaan luotettavin kariesriskin ennustaja on aikaisempi karies. Parodontaalisairauksien tärkeimpänä etiologisena tekijänä pidetään plakin kertymistä ikenen reunaan (Socransky ja Haffajee 2003). Vaikka huonon suuhygienian ja iensairauksien yleisyyden ja vaikeusasteen yhteys on osoitettu väestötasolla, suuhygienia ei ole yksilötasolla hyvä parodontaalisairauksien ennustaja (Albandar 2002). Sekä karieksen että parodontaalisairauksien etiologiassa korostuu myös yhteiskunnallisten ja käyttäytymiseen liittyvien tekijöiden osuus (Meurman ja Murtomaa 2003), mikä vaikeuttaa riskin arviointia. Sheiham (1977) on esittänyt, että hammaslääkärikäynti tulisi nähdä seulontatestinä, jol- Kansanterveyslaista hoitotakuuseen kerran vuodessa hammaslääkärissä? 2329

6 loin riskinäkökulmaa ei tulisi soveltaa. Yleisten seurantaperiaatteiden mukaan nopeasti etenevää sairautta tulee tutkia lyhemmin välein kun hitaammin etenevää. Miten yleisimmät hammassairaudet sitten etenevät? Suurimmalla osalla potilaista approksimaalikarieksen eteneminen on hidas prosessi ja huomattava osa vaurioista voi pysyä muuttumattomina pitkiä aikoja. Radiologisesti havaittavan karieksen eteneminen kiilteessä on hidasta, 3 4 vuoden keskiarvoaikoja on raportoitu (Pitts 1983). Lisäksi tiedetään, että kiilteen läpi etenemisen nopeus on hitaampi yksilöillä, joilla on riittävä fluorialtistus (Lawrence ja Sheiham 1997). Suurin osa ientulehduksista ei etene parodontaalisairaudeksi. Mahdollinen eteneminen on hidasta, jaksottaista ja vain harvoissa paikoissa tapahtuvaa, ja ientaskujen syveneminen saattaa pysähtyä vuosiksi (Papapanou 1996). Suusyövät ovat harvinaisia alle 40- vuo tiailla, joten useimpien ihmisten osalta käyntitaajuuden arviointi ei voi perustua syöpäriskiin. Oikomishammaslääkärit ovat yksimielisiä siitä, että purentavirheen diagnoosi tulisi tehdä tietyssä iässä ja näin ollen yksilöllisen hoitovälin määrittämisen ongelmat eivät liity purentavirheen diagnostiikkaan. Sheiham (2004) esittääkin, että valtaosalla potilaista hoitovälejä voidaan huoleti pidentää ja jopa ylittää NICE:n (2004) suositukset. Lopuksi Suomen hammaslääkäritiheys on maailman suurimpia: maassamme on nykyään yksi työikäinen hammaslääkäri noin 1 100:aa henkilöä kohti. Suomen julkinen hammashoito on laajentunut ja sen toimintamalli on kehittynyt vuosittaisista tarkastuksista yksilöllisesti määritettyihin tarkastusväleihin. Tähän on ollut perusteita parantuneen suuterveyden ansiosta, jolloin tervehampaisten lasten tarpeettomat hoitokäynnit ovat jääneet pois. Tämä puolestaan on edistänyt julkisten palvelujen tarjoamista yhä suuremmalle osalle väestöä. Hammashoitouudistuksen velvoitteiden toteuttaminen on silti vaativa haaste terveyskeskuksille. Tavoitteita ei ole kaikkialla vielä täysin saavutettu, joskin terveyskeskusten rooli palvelujen tuottajina on suurissa kaupungeissa lisääntynyt (Widström ym. 2004). Terveyskeskukset ovat tarjonneet aikaisemmin säännöllisiin tarkastuksiin perustuvaa kokonaishoitoa lähinnä iän perusteella rajatulle väestönosalle. Nyt uudet velvoitteet edellyttävät hoidon tarjoamista koko väestölle määräajassa. Hoidon toteutuksen tulee perustua tarpeeseen, kiireellisyyteen ja vaikuttavuuteen. Toimintamallien uudelleen arviointi auttaa selviytymään uusista haasteista. Hammaslääkärin työn vähemmän koulutusta vaativien tehtävien ja tarkastusten delegointi muille suun terveydenhuollon ammattilaisille on alkanut. Yksilöllisten hoitovälien luotettava määrittäminen on yksi keino kohdentaa olemassa olevia voimavaroja tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Käytännölliset, kustannusvaikuttavuutta parantavat ja koko väestön kattavat suositukset yksilöllisistä hoitoväleistä ovat enemmän kuin tarpeen. Y D I N A S I A T Lasten ja nuorten vuosittaiset hammaslääkärin tarkastukset lisääntyivät Kansanterveyslain voimaantulon myötä. Enimmillään tarkastuksia tehtiin 90 %:lle 6 18-vuotiaista vuonna Lasten ja nuorten parantunut hammasterveys edisti yksilöllisen hoitovälin käyttöön ottamista ja tutkimusvälin pidentämistä. Vuonna % vuotiaista oli käynyt suun tutkimuksessa. Suomessa aikuiset käyvät hammaslääkärissä harvemmin kuin muualla Pohjoismaissa. Noin puolet aikuisista on ilmoittanut käyneensä hammaslääkärissä viimeisen vuoden aikana. Yksilöllisten hoitovälien määrittämisen tueksi on käytettävissä vain vähän luotettavaa tietoa, ja sen perusteet vaihtelevat. Pieniriskisillä lapsilla hoitoväliä suositellaan pidennettäväksi aina 24 kuukauteen H. Murtomaa ja P. Letto

7 Kirjallisuutta Albandar JM. Global risk factors and risk indicators for periodontal diseases. Peridontology ;29: Arinen S-S. Subventionuudistuksen vaikutus nuorten aikuisten hammashoitopalvelujen käyttöön. Helsinki: Yliopistopaino Boggs DG, Schork MA. Determination of optimal time lapse for recall of patients ina an incremental dental care program. J Am Dent Assoc 1975;90: Davenport C, Elley K, Salas I, ym. The clinical effectiveness and costeffectiveness of routine dental checks: a systematic review and economic evaluation. Health Technol Assess 2003;7:III IV. Eerola A, Hausen H, Lahti S, Widström E. Tutkimus- ja tarkastusvälit lasten ja nuorten suun terveydenhuollossa. Asiantuntijatyöryhmän raportti. STAKES Raportteja 288. Saarijärvi Hausen H. Caries prediction State of the art. Community Dent Oral Epidemiol 1997;25: Helminen S. Yli neljännes väestöstä sai hammashoidon Kela-korvauksia vuosina Suom Hammaslääkäril 2005;12: Lawrence HP, Sheiham A. Caries progression in 12- to 16-year-old schoolchildren in fluoridated and fluoride-deficient areas in Brazil. Community Dent Oral Epidemiol 1997;25: Meurman JH, Murtomaa H. Suun ja hampaiden sairaudet. Kirjassa: Koskenvuo K, toim. Sairauksien ehkäisy. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim, 2003, s Murtomaa H. Utilization of dental services by Finnish adults in 1971 and Acta Odontol Scand 1983;41: Murtomaa H, Metsäniitty M. Trends in toothbrushing and utilization of dental services in Finland. Community Dent Oral Epidemio 1994;22: National Institute for Clinical Effectiveness (NICE). Dental Recall. Recall interval between routine dental examinations. Evidence, Methods & Guidance. National Institutes of Health. Diagnosis and management of dental caries throughout life. NIH Consensus Statement 18;1:1 23. Brethesda: National Institutes of Health Nordblad A, Suominen-Taipale L, Rasilainen J, Karhunen T. Suun terveydenhuoltoa terveyskeskuksissa 1970-luvulta vuoteen STAKES Raportteja 278. Saarijärvi Nyman K. Aikuisten hammashuollon toteutuminen Kansaneläkelaitoksen julkaisuja A: 19. Helsinki: Kansanterveylaitos Nyyssönen V, Honkala E. Hammashoitopalvelujen käyttö. Kirjassa: Vehkalahti M, Paunio I K, Nyyssönen V, Aromaa A, toim. Suomalaisten aikuisten suunterveys ja siihen vaikuttavat tekijät. Kansaneläkelaitoksen julkaisuja AL: 34. Helsinki ja Turku: Kansanterveyslaitos, 1991, s Papapanou PN. Periodontal Diseases: Epidemiology. Ann Periodontol 1996;1:1 36. Pitts NB. Monitoring caries progression in permanent and primary posterior approximal enamel by bitewing radiography. Community Dent Oral Epidemiol 1983;11: Riordan PJ. Secular trends in treatment in a school dental service. Community Dent Health 1995;12: Sheiham A. Is there a scientific basis for six-monthly dental examinations? The Lancet 1977;2: Sheiham A. How often should people go for routine dental recalls? (pääkirjoitus). Community Dent Health 2004;21: Socransky S, Haffajee AD. Microbiology of periodontal disease. Kirjassa: Lindhe J, Karring T, Lang NP, toim. Clinical periodontology and implant dentistry. Oxford: Blackwell, Munksgaard, 2003, s Suominen-Taipale L, Widström E, Alanen P, Uutela A. Trends in self-reported use of dental services among Finnish adults during two decades. Community Dent Health 2000;17:31 7. Suominen-Taipale L, Nordblad A, Arinen S, Vehkalahti M. Hammashoitopalvelujen käyttö. Kirjassa: Suominen-Taipale L, Nordblad A, Vehkalahti M, Aromaa A, toim. Suomalaisten aikuisten suunterveys. Terveys tutkimus. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B16/2004. Helsinki: Kansanterveyslaitos, 2004, s Turtola L, Rytomaa I, Murtomaa H, Helminen S, Jauhiainen L. Hammashuollon terveyskasvatuskokeilu ja seurantutkimus korkeakouluopiskelijoilla. Kansaneläkelaitoksen julkaisuja ML:45. Helsinki: Kansaneläkelaitos, Wang N, Marstrander P, Holst D, ym. Extending recall intervals effect on resource consumption and dental health. Community Dent Oral Epidemiol 1992;20: Wang NJ, Holst D. Individualizing recall intervals in child dental care. Community Dent Oral Epidemiol 1995;23:1 7. Widström E, Pietilä I, Erkinantti J. Hammashoitouudistuksen toteutuminen terveyskeskuksissa. Suom Lääkäril 2004;59: HEIKKI MURTOMAA, professori, MPH Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitos, suuterveystiede PL 41, Helsingin yliopisto PIRKKO LETTO, HLL, erikoistuva hammaslääkäri, vastaava hammaslääkäri Vantaan kaupunki Tikkurilan sosiaali- ja terveyskeskus Kielotie Vantaa Kansanterveyslaista hoitotakuuseen kerran vuodessa hammaslääkärissä? 2331

SOSIAALINEN TAUSTA JA HAMMASHOITOPALVELUJEN KÄYTTÖ

SOSIAALINEN TAUSTA JA HAMMASHOITOPALVELUJEN KÄYTTÖ SOSIAALINEN TAUSTA JA HAMMASHOITOPALVELUJEN KÄYTTÖ KATSAUS 1950-LUVULTA NYKYPÄIVÄÄN RAIJA POUTANEN EEVA WIDSTRÖM Suun terveydenhoitopalvelujen käytön syitä, määrää ja säännöllisyyttä on selvitetty useissa

Lisätiedot

HAMMASLÄÄKÄRILIITON LAUSUNTO HAMMASHUOLLON KO- KONAISUUDISTUKSEEN

HAMMASLÄÄKÄRILIITON LAUSUNTO HAMMASHUOLLON KO- KONAISUUDISTUKSEEN Fabianinkatu 9 B, 00130 Helsinki, Finland Puh. (09) 622 0250 Fax. (09) 622 3050 email hammas@fimnet.fi internet www.hammasll.fi Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 12.10.2000 HAMMASLÄÄKÄRILIITON

Lisätiedot

Lausunto hoidon saatavuutta ja jonojen hallintaa pohtineen työryhmän muistiosta

Lausunto hoidon saatavuutta ja jonojen hallintaa pohtineen työryhmän muistiosta 25.2.2004 Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO Asia: Lausunto hoidon saatavuutta ja jonojen hallintaa pohtineen työryhmän muistiosta Suomen Hammaslääkäriliitto haluaa lausunnossaan

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Esitteitä 2008:8 ISSN 1236-2123 ISBN 978-952-00-2602-8 (PDF) Tämä esite on saatavilla verkosivuiltamme useilla kielillä. Sitä voi kopioida ja jakaa vapaasti. SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Voit itse pitää huolta

Lisätiedot

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää?

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 1 Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 10.10.2007 Anne Nordblad 2 Taustaa ja julkaistua tietoa mielenterveyspotilaiden suun hoidosta ja palveluista Hammassairauksien ehkäisy

Lisätiedot

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus?

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus? Hammashoitotuki Mihintukeenminullaonoikeus? Alle 20 vuotiaiden hammashuolto Lapsilla ja nuorilla on oikeus maksuttomaan hammashoitoon joulukuun viimeiseen päivään saakka sinä vuonna, jonka aikana he täyttävät

Lisätiedot

Mitä kertoo hammashoitouudistuksen

Mitä kertoo hammashoitouudistuksen Tutkijapuheenvuoroja terveydenhuollosta Eeva Widström ja Hennamari Mikkola Mitä kertoo hammashoitouudistuksen arviointi? Hammashoitojärjestelyt Pohjoismaissa poikkeavat selvästi muun Euroopan käytännöistä

Lisätiedot

JOUKON TUTKIMUKSISTA KELA 2012_05_10

JOUKON TUTKIMUKSISTA KELA 2012_05_10 JOUKON TUTKIMUKSISTA KELA 2012_05_10 AJATUS TUTKIA KOKONAISUUTENA SUUN TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN KÄYTTÖÄ PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA HAKEA SYITÄ ERILAISELLE PALVELUJEN KÄYTÖLLE YHDISTÄMÄLLÄ ERI HENKILÖREKISTEREITÄ

Lisätiedot

Kissaa on suuhun katsominen. Kissojen hampaidenhoito-opas

Kissaa on suuhun katsominen. Kissojen hampaidenhoito-opas Kissaa on suuhun katsominen Kissojen hampaidenhoito-opas Kissa ei osaa hoitaa hampaitaan Aikuisella kissalla on 30 hammasta. Hampaan näkyvää osaa kutsutaan kruunuksi ja ikenen alla olevaa osaa juureksi,

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen HOITOTAKUU EI TOTEUTUNUT MUSTASAAREN KUNNAN SUUN TERVEYDENHUOL- LOSSA

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen HOITOTAKUU EI TOTEUTUNUT MUSTASAAREN KUNNAN SUUN TERVEYDENHUOL- LOSSA 27.8.2010 Dnro 1851/4/09 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen HOITOTAKUU EI TOTEUTUNUT MUSTASAAREN KUNNAN SUUN TERVEYDENHUOL-

Lisätiedot

Erikoishammaslääkäripalvelut perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Erikoishammaslääkäripalvelut perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Erikoishammaslääkäripalvelut perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Nykytilan kuvaus ja kehittämisehdotuksia Helena Forss Suomen Hammaslääkäriliiton näkemys erikoishammaslääkäripalvelujen järjestämiseksi

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Sateenvarjo-projektin osahanke SUUN TERVEYDENHUOLTO Projektisuunnitelma

Sateenvarjo-projektin osahanke SUUN TERVEYDENHUOLTO Projektisuunnitelma Sateenvarjo-projektin osahanke SUUN TERVEYDENHUOLTO Projektisuunnitelma Marja-Liisa Haavio Heikki Murtomaa Lauri Kuosmanen SISÄLLYS 1. Tausta 2. Tavoitteet 3. Toteutus 4. Aikataulu 5. Organisaatio 6. Menot

Lisätiedot

Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa

Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa Hanna-Mari Kommonen TtM, suuhygienisti Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Esityksen sisältö Suun terveyden edistäminen

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

SUUN TERVEYDENHUOLLON PERUSHOITOPALVELUT NAANTALIN KAUPUNGIN YLI 18-VUOTIAILLE ASIAKKAILLE

SUUN TERVEYDENHUOLLON PERUSHOITOPALVELUT NAANTALIN KAUPUNGIN YLI 18-VUOTIAILLE ASIAKKAILLE puh. 02-4362611 1 TARJOUSPYYNTÖ SUUN TERVEYDENHUOLLON PERUSHOITOPALVELUT NAANTALIN KAUPUNGIN YLI 18-VUOTIAILLE ASIAKKAILLE Naantalin kaupunki pyytää tarjouksia suun terveydenhuollon perushoidon palveluista

Lisätiedot

Lapsen suu on perheen peili mitä peili voi kertoa?

Lapsen suu on perheen peili mitä peili voi kertoa? Katsaus Marja-Leena Mattila ja Päivi Rautava Lapsen suu on perheen peili mitä peili voi kertoa? Lääkärin vastaanotolla vilkaisu lapsen suuhun voidaan hyödyntää myös suun ja hampaiden terveyden kannalta,

Lisätiedot

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus

Lisätiedot

Aikuisten hammashoito suurten ja keskisuurten kaupunkien terveyskeskuksissa

Aikuisten hammashoito suurten ja keskisuurten kaupunkien terveyskeskuksissa Aikuisten hammashoito suurten ja keskisuurten kaupunkien terveyskeskuksissa EEVA WIDSTRÖM ANNAMARI NIHTILÄ Johdanto Kansanterveyslain muutos poisti ikärajoitukset hammashoidosta ja joulukuusta 2002 lähtien

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Voiko suu kertoa opintojen pitkittymisestä?

Voiko suu kertoa opintojen pitkittymisestä? Voiko suu kertoa opintojen pitkittymisestä? Annukka Vuorinen Marjo Tipuri 4.6.2014 Nuorten syrjäytymisen ehkäisy on yksi 2000- luvun yhteiskuntapolitiikan tavoitteista niin kansallisella kuin Euroopan

Lisätiedot

Lisähankintaoptio Lisähankintana voidaan ostaa perushoitoa rajatusti terveyskeskushammaslääkärin

Lisähankintaoptio Lisähankintana voidaan ostaa perushoitoa rajatusti terveyskeskushammaslääkärin Hankinnan yksilöinti Ostopalveluina hankitaan hammaslääketieteellisen kiireellisen ensiavun jatkohoidon sekä muun kiireelliseksi katsotun hammashoidon toimenpiteitä. Lisähankintaoptio Lisähankintana voidaan

Lisätiedot

Vaihda suun huonot bakteerit hyviin.

Vaihda suun huonot bakteerit hyviin. Vaihda suun huonot bakteerit hyviin. Ien- ja hammasvaivojen taustalla epätasapainoinen mikrobisto kk Annika Mäyrä I annika.mayra@versofinland.fi I +358 40 549 7114 Maailmanlaajuisesti 2.43 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Ksylitolin käyttö päivähoitoikäisillä lapsilla. Ksylitolitiedottaja Milla Vihanto Cloetta Suomi Oy (ent. Leaf)

Ksylitolin käyttö päivähoitoikäisillä lapsilla. Ksylitolitiedottaja Milla Vihanto Cloetta Suomi Oy (ent. Leaf) Ksylitolin käyttö päivähoitoikäisillä lapsilla Ksylitolitiedottaja Milla Vihanto Cloetta Suomi Oy (ent. Leaf) 2 STM:n suositus lokakuu 2013 Päivittäinen ksylitoliannos maksutta päivähoitoikäisille Sosiaali-

Lisätiedot

Ksylitolin käyttö kouluissa ja päiväkodeissa. Ksylitolitiedottaja Milla Vihanto Cloetta Suomi Oy (ent. Leaf)

Ksylitolin käyttö kouluissa ja päiväkodeissa. Ksylitolitiedottaja Milla Vihanto Cloetta Suomi Oy (ent. Leaf) Ksylitolin käyttö kouluissa ja päiväkodeissa Ksylitolitiedottaja Milla Vihanto Cloetta Suomi Oy (ent. Leaf) Mitä ksylitoli on? Luonnollinen makeuttaja, jota esiintyy esim. marjoissa, hedelmissä, vihanneksissa

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 28.08.2014 Mikko Kesä, Jan-Erik Müller, Tuomo Saarinen Innolink Research Oy Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

HAMMASLÄÄKÄRILIITON LINJAUKSIA SUUN TERVEYDENHUOLLON TOTEUTUKSEEN

HAMMASLÄÄKÄRILIITON LINJAUKSIA SUUN TERVEYDENHUOLLON TOTEUTUKSEEN Muistio 1.12.2001 HAMMASLÄÄKÄRILIITON LINJAUKSIA SUUN TERVEYDENHUOLLON TOTEUTUKSEEN Suomen Hammaslääkäriliiton valtuusto hyväksyi kokouksessaan 1.12.2001 tämän muistion, johon on koottu Hammaslääkäriliiton

Lisätiedot

Hammashoitopalvelujen käyttämättömyys

Hammashoitopalvelujen käyttämättömyys Hammashoitopalvelujen käyttämättömyys Voiko syynä olla muutakin kuin terveet hampaat? Jouko Kallio & Johanna Kallio & Tommi Pesonen & Ossi Rahkonen & Heikki Murtomaa Johdanto WHO on ottanut suu- ja hammassairauksien

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Suunterveys Johdattelua aiheeseen. Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto

Suunterveys Johdattelua aiheeseen. Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto Suunterveys Johdattelua aiheeseen Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto Hampaiden reikiintyminen on merkittävä kansanterveysongelma, joka käy kalliiksi sekä yhteiskunnalle että yksittäisille kansalaisille

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 6) Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Kuopio Lappeenranta Oulu Rauma Rovaniemi Savonlinna

Lisätiedot

Laadunhallinta Itä-Savon sairaanhoitopiirissä Tarkastuslautakunta 18.11.2014. Riitta Sipinen vs. hallintoylihoitaja

Laadunhallinta Itä-Savon sairaanhoitopiirissä Tarkastuslautakunta 18.11.2014. Riitta Sipinen vs. hallintoylihoitaja Laadunhallinta Itä-Savon sairaanhoitopiirissä Tarkastuslautakunta 18.11.2014 Riitta Sipinen vs. hallintoylihoitaja 12.11.2014 Taustaa Sairaanhoitopiirillä on ollut käytössään laadunhallintaohjelma keväästä

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

SOPIMUS HAMMASHUOLLON PERUSHOITOPALVELUJEN OSTAMISESTA NAANTALIN KAUPUNGIN YLI 18-VUOTIAILLE ASIAKKAILLE 1.1.2014-31.12.2015

SOPIMUS HAMMASHUOLLON PERUSHOITOPALVELUJEN OSTAMISESTA NAANTALIN KAUPUNGIN YLI 18-VUOTIAILLE ASIAKKAILLE 1.1.2014-31.12.2015 1 NAANTALIN KAUPUNKI SOPIMUS HAMMASHUOLLON PERUSHOITOPALVELUJEN OSTAMISESTA NAANTALIN KAUPUNGIN YLI 18-VUOTIAILLE ASIAKKAILLE 1.1.2014-31.12.2015 1. Sopijapuolet 2. Sopimuksen kohde Naantalin kaupunki

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö TERVEYSPALVELUT Sanna Hartman Toimialapäällikkö Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä Toimialan kannattavuus tunnuslukujen valossa Toimintaympäristö nyt Menestymisen mahdollisuudet Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous 21.3.2013. Toimitusjohtajan katsaus Martin Forss

Varsinainen yhtiökokous 21.3.2013. Toimitusjohtajan katsaus Martin Forss Varsinainen yhtiökokous 21.3.2013 Toimitusjohtajan katsaus Martin Forss Oral Hammaslääkärit Oyj Suurin ja tunnetuin ketjukonseptilla toimiva hammasterveyspalveluyhtiö Suomessa 27 hammaslääkäriasemaa 151

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen

Lisätiedot

Terve Suu Koko perheen lahja uudelle elämänalulle!

Terve Suu Koko perheen lahja uudelle elämänalulle! Terve Suu Koko perheen lahja uudelle elämänalulle! Megaklinikan suun bakteeri-infektion hallintaohjelma odottavalle perheelle. (HLLTimo Heinonen, HLL Kimmo Kaihovaara, HLL Jan Pettersson, HLL Omar Al.Soufi,

Lisätiedot

Suun terveyden edistäminen terveydenhoitajan työssä

Suun terveyden edistäminen terveydenhoitajan työssä Suun terveyden edistäminen terveydenhoitajan työssä Terveydenhoitaja Annikki Törmänen, Limingan kouluneuvola, annikki.tormanen@liminka.fi, 050 3655360 Terveydenhoitajapäivät Tampere 7.2.2013 Uusi Oulu

Lisätiedot

Oral Hammaslääkärit Oyj. Martin Forss, toimitusjohtaja 14.2.2013

Oral Hammaslääkärit Oyj. Martin Forss, toimitusjohtaja 14.2.2013 Oral Hammaslääkärit Oyj Martin Forss, toimitusjohtaja 14.2.2013 Oral Hammaslääkärit Oyj Suurin ketjukonseptilla toimiva hammasterveyspalveluyhtiö Suomessa 27 hammaslääkäriasemaa 151 hoitoyksikköä 700 hammashoidon

Lisätiedot

Lääkkeiden korvattavuus

Lääkkeiden korvattavuus Sosiaaliturvan abc toimittajille 26.5.2011 Lääkkeiden korvattavuus Suomessa Päivi Kaikkonen yliproviisori Kela Terveysosasto 1 Lääkehuollon ja lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita Mahdollistaa tehokas,

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

THL:n avainindikaattorit Hyvinvointikompassi

THL:n avainindikaattorit Hyvinvointikompassi THL:n avainindikaattorit Hyvinvointikompassi Suuret kaupungit 2011-2013/2014 Perusterveydenhuolto Somaattinen erikoissairaanhoito Palveluiden kustannukset Lähde: www.sotkanet.fi Koonnut hanketyöntekijä

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys

Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritys Mahdollistava ohjelmapolitiikka ja innovatiiviset käytännöt - Ison-Britannian kokemukset 13.5.2011 Oulu Anne Bland Social Business International Oy 1 Globaali liike 2 Britannian

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? Eeva Jokinen, Professori Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Jäidenlähtöseminaari, 12.5.2015 Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? 19.5.2015 THL / Kaikkonen /2014 2 Väestöryhmittäiset

Lisätiedot

Click to edit Master subtitle style. Click to edit Master subtitle style. Viro egovernment. Jukka Lehtonen

Click to edit Master subtitle style. Click to edit Master subtitle style. Viro egovernment. Jukka Lehtonen Viro egovernment Jukka Lehtonen Viro verkossa Click Click to to edit edit Master Master subtitle subtitle style style Internet-yhteys perusoikeuksia, käyttäjiä 76 % asukkaista 98% alle 35-vuotiaista käyttää

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Ensimmäistä lasta odottava perhe Terveydenedistämistavoite: Kohderyhmä. Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet

Ensimmäistä lasta odottava perhe Terveydenedistämistavoite: Kohderyhmä. Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet Ensimmäistä lasta odottava perhe Kohderyhmä 1. lasta odottava perhe Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet Shg Äitiysneuvola ohjaa varaaman perheajan shg:lle kirjallisella tiedotteella.(liite

Lisätiedot

Oral Hammaslääkärit Oyj

Oral Hammaslääkärit Oyj Oral Hammaslääkärit Oyj Lehdistö- ja sijoittajatilaisuus 25.10.2013 Toimitusjohtaja Martin Forss Oral Hammaslääkärit Oyj Suurin ja tunnetuin ketjukonseptilla toimiva hammasterveyspalveluyhtiö Suomessa

Lisätiedot

Yksityiset palvelut tyydyttävät suomalaisia

Yksityiset palvelut tyydyttävät suomalaisia Yksityiset palvelut tyydyttävät suomalaisia - EPSI Rating terveyspalveluiden asiakastyytyväisyystutkimus 2013 EPSI Rating tutkii vuodesta 2007 suomalaisten tyytyväisyyttä terveydenhuoltoon ja tänä vuonna

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN HALLITTU KÄYTTÖÖNOTTO

TERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN HALLITTU KÄYTTÖÖNOTTO 1 TERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN HALLITTU KÄYTTÖÖNOTTO Aino-Liisa Oukka Asiantuntijaneuvoston pj. Dosentti, johtajaylilääkäri PPSHP 2 Taustaa Sisältö HALO organisaatio Katsaus ja suositus Haasteet ja tulevaisuus

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Suunnitelma lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toteuttamisesta

Suunnitelma lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toteuttamisesta Odottavan perheen ravinto- ja suun terveys 1.Lastaan odottava perhe Shg terv.hoitajalta ajanvaraus vaikuttava määrittäminen hml, shg - puutteet ruokailu ja suuhygieniatavoissa - ongelmakohtien osoittaminen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013 Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin

Lisätiedot

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 18.1.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 18.1.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2011 1 38 VAHINGONKORVAUSVAATIMUS Terke 2007-2358 Esityslistan asia TJA/38 TJA Terveyslautakunta päätti, että tämän päätöksen liitteessä mainitun henkilön (jäljempänä potilas)

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 6 2010 6 2010 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN Hoitoon toiseen EU-maahan 2/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN EU-kansalaisilla on mahdollisuus sairaanhoitoon kotimaan lisäksi muissa jäsenmaissa.

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

palveluinnovaatiot metropolialueella

palveluinnovaatiot metropolialueella Tuloksellista kehittämistä työkaluja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kaupunkitutkimus ja metropolitiikka ohjelman (KatuMetro) Teema-alueen 3 kärkihanke: Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Kokemuksia verkostotyöstä ja innovaatiokoulutuksesta Anne Nordblad 10.2.2012 10.2.2012 SUUN TERVEYDENHUOLLON STRATEGIA 2010-2015 Visio:

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys Johtava asiantuntija Juha Teperi Suomalaisten terveys 1945 Eliniän odote 22 vuotta nykyistä lyhyempi Kolmannes kuolemista johtui tartuntataudeista

Lisätiedot

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Työterveyslaitos, Jorma Mäkitalo Lähi-Tapiolan ja Elon työyhteisöjen työhyvinvointi seminaari 12.5.2016 12.5.2016 2 Sisältö Työterveyshuollon

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

Haasteena oikeudenmukaisuus keski-ikäisten kokemuksia hammashoitouudistuksesta

Haasteena oikeudenmukaisuus keski-ikäisten kokemuksia hammashoitouudistuksesta Haasteena oikeudenmukaisuus keski-ikäisten kokemuksia hammashoitouudistuksesta pääkaupunkiseudulla ANNAMARI NIHTILÄ EEVA WIDSTRÖM Johdanto Kansanterveyslakia säädettäessä 1970-luvun alussa tavoitteena

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Osa- alue 3, Parempaa ja tehokkaampaa terveydenhuoltoa harvinaissairaille toimenpide- ehdotus 5 Harvinaissairaiden hoitopolun selkey8äminen

Lisätiedot

Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä. Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö

Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä. Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö Näyttöön perustuva toiminta (NPT) = parhaan saatavilla

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Jalankulkijoiden liukastumiset

Jalankulkijoiden liukastumiset Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Leena Pöysti Leena Pöysti Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Liikenneturva

Lisätiedot

Lasten ja nuorten suun terveydenhoito: Lapset tervesuisina täysi-ikäisyyteen

Lasten ja nuorten suun terveydenhoito: Lapset tervesuisina täysi-ikäisyyteen Lasten ja nuorten suun terveydenhoito: Lapset tervesuisina täysi-ikäisyyteen Itä-Savon Sairaanhoitopiirin ky PTH Hammashuolto Savonlinna, Sulkava, Enonkoski Hammashuolto 2015 1 Lasten ja nuorten suun terveydenhoito

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 59/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi terveydenhuollon

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Kolmannesvuosiraportti elokuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Kolmannesvuosiraportti elokuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot