Valtioneuvosto käynnisti vuonna 2001 hankkeen. Kansanterveyslaista hoitotakuuseen kerran vuodessa hammaslääkärissä? Suusairaudet
|
|
- Aili Koskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suusairaudet HEIKKI MURTOMAA JA PIRKKO LETTO Kansanterveyslaista hoitotakuuseen kerran vuodessa hammaslääkärissä? Valtioneuvosto käynnisti v kansallisen projektin terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi. Hankkeen keskeisiä tavoitteita ovat terveyden edistäminen ja hoitoon pääsyn turvaaminen, ja se koskee myös suun terveyttä. Kunnan vastuulla on hammashoidon toteutuminen määräajassa. Koko väestö tuli julkisesti rahoitetun hammashuollon piiriin vuonna Lasten ja nuorten hammasterveyden paranemisen ja toisaalta palvelujen laajentamispyrkimysten myötä terveyskeskushammashoidossa on siirrytty vuosittaisista tarkastuksista yksilöllisesti määritettyihin tarkastusväleihin. Tämän määrityksen tueksi on vain vähän tutkimustietoa. Suositukset perustuvat riskin arviointiin, jonka keinot ovat osoittautuneet puutteellisiksi ja hankaliksi. Syynä ovat lähinnä hampaiston valtasairauksien yhteiskunnalliset ja käyttäytymiseen liittyvät tekijät. Pienen riskin ryhmään kuuluvien lasten hoitoväliä on pidennetty aina 24 kuukauteen. Aikuisten osalta suomalaiset suositukset puuttuvat vielä. Valtioneuvosto käynnisti vuonna 2001 hankkeen terveydenhuoltomme toimintaedellytysten turvaamiseksi. Terveyden edistäminen ja hoitoon pääsyn turvaaminen ovat hankkeen keskeisiä tavoitteita. Säädökset hoitoon pääsystä kohtuullisessa ajassa tulivat voimaan maaliskuun alusta tänä vuonna. Tämän ns. hoitotakuun perusteella kunta vastaa hammashoidon saamisesta määräajassa. Suun terveydenhuolto on osa kansallista terveydenhuollon hanketta. Kansanterveyslain ja sairausvakuutuslain muutokset vuosina 2000 ja 2002 ovat saattaneet koko väestön suun terveydenhuollon osalta hallinnollisesti samankaltaiseen asemaan muun terveydenhuollon kanssa. Nämä lait ovat pitkälti säädelleet suomalaisia hammashuoltopalveluja ja niiden käyttöä viime vuosikymmeninä. Koko väestön sisällyttäminen julkisesti rahoitetun hammashoidon piiriin oli merkittävä terveyspoliittinen ratkaisu. Miten tähän on tultu ja miten hammashoitopalveluja on Suomessa käytetty? Duodecim 2005;121: luku: lasten ja nuorten hammashuollon vuosikymmen Vuonna 1972 voimaan tulleen kansanterveyslain mukaan kaikki alle 17-vuotiaat oikeutettiin asteittain järjestelmällisen ja maksuttoman terveyskeskushammashoidon piiriin. Kuntien mahdollisuuksia tarjota terveyspalveluja asukkailleen pyrittiin tasaamaan maksamalla näistä menoista ns. valtionosuutta. Tämä osuus oli sitä suurempi, mitä heikompi kunnan taloudellinen asema oli kymmenluokkaisella asteikolla mitattuna. Aikuiset maksoivat yleensä itse hammashoitonsa kustannukset; poikkeuksena olivat eräiden työnantajien ja työpaikkakassojen järjestämä työpaikkahammashoito ja eräin paikoin, lähinnä maaseudulla, toteutettu terveyskeskushammashoito. Sairausvakuutuslain tullessa voimaan vuonna 1964 hammashoito jätettiin pääosin korvausjärjestelmän ulkopuolelle lähinnä taloudellisin perustein. Sairausvakuutus korvasi hammassairauksien hoidosta aiheutuvia kustannuk- 2325
2 sia ainoastaan silloin, kun se oli välttämätöntä muun sairauden hoidon kannalta. Suomessa oli vuonna hammaslääkäriä, ja vuonna 1976 heitä oli Hammaslääkärimäärän lisääntymisen myötä palvelujen tarjonta suuntautui ensisijaisesti lasten ja nuorten lakisääteiseen hammashuoltoon. Kansanterveyslain voimaantulosta vuoteen 1978 kunnallinen hammashoito kehittyi siten, että hoidossa käyneiden määrä kaksinkertaistui :sta kansakoulujen oppilaasta 1,2 miljoonaan 0 17-vuotiaaseen (Nordblad ym. 2004). Vuonna 1976 terveyskeskushammaslääkärissä käyntien osuus kaikista hammaslääkärikäynneistä oli 44 % ja vuonna % ja alle 17-vuotiaiden ryhmässä se oli 79 % ja 94 % (Nyman 1983). Aikuisten vastaavat osuudet olivat 21 % ja 28 %. Haastattelututkimuksen mukaan vuonna 1971 oli 56 % vuotiaista käynyt hammaslääkärissä 12 viimeisen kuukauden aikana. Vuonna 1980 osuus oli 54 %. Koulutus oli ainoa taustamuuttuja, joka erotteli hoitokäyttäytymistä (Murtomaa 1983). Tyypillistä 1970-luvulle oli se, että hammaslääkäripalvelujen käyttö aikuisten ryhmässä vaihteli huomattavasti sosiaalisten tekijöiden mukaan; hoidon tarpeessa olevan taloudellinen tilanne ja asuinpaikka vaikuttivat palvelujen käyttöön luku: järjestelmällisen hammashuollon laajeneminen Siirryttäessä 1980-luvulle järjestelmällistä hammashuoltoa oli laajennettu asteittain lasten ja nuorten osalta ja se laajeni myös odottaviin äiteihin ja opiskelijoihin. Terveyskeskuksissa toteutettiin suun terveydenhuoltoa järjestelmällisen hoidon periaatteiden mukaisesti. Tämä toimintamalli perustui Lääkintöhallituksen ohjekirjeessään määrittämään hammashoitoon, johon kuuluivat suun ja hampaiston tutkimus kerran vuodessa, hoito ja siihen liittyvät ehkäisevät toimenpiteet. Tuolloin pyrittiin siihen, että suun tarkastuksessa kävisi vuosittain mahdollisimman suuri osa siihen oikeutetusta ikäryhmästä ja ryhmä olisi mukana järjestelmällisessä hammashoidossa siitä lähtien. Lääkintöhallitus antoi uudet ohjeet vuonna 1985, jolloin järjestelmällisen hammashoidon piiriin otettiin tarkastusvälin arviointi potilaan hammas- ja suusairaustaipumuksen perusteella. Terveyskeskusten järjestelmällisen hammashuollon piiriin kuuluivat vuonna 1985 kaikki 0 21-vuotiaat, joista hoidossa kävi lähes kolme neljännestä: alle kouluikäisistä 75 %, 7 16-vuotiaista lähes 90 % ja tätä vanhemmista noin 40 %. Odottavista äideistä noin 60 % oli käynyt terveyskeskushammashoidossa. Suurimmillaan hampaiden tutkimuksessa käyneiden osuudet 6 18-vuotiaista olivat vuosina 1985 ja 1988, jolloin tutkimuksessa oli käynyt 90 % tästä ryhmästä (Nordblad ym. 2004). Yksityissektorilla annettua hoitoa alettiin korvata sairausvakuutuksesta vuonna 1986 ensin vuotiaille, ja myöhemmin korvaukseen oikeutettujen ikäryhmiä lisättiin asteittain. Subventiouudistuksen vaikutukset nuorten aikuisten hammashoitopalvelujen käyttöön jäivät arvioitua vähäisemmiksi (Arinen 1992). Vaikka vuoden 1977 alusta lähtien terveyskeskuksissa on ollut varattavissa hoitoaikoja aikuisille, pääosan aikuisten hammashuollosta toteuttivat kuitenkin yksityiset hammaslääkärit. Yksityishammaslääkäripalvelun osuuden koko hammashoidosta arvellaan olleen vuonna %, terveyskeskusten noin 45 % ja muun hammashuollon noin 5 % (Nordblad ym. 2004). Mini-Suomihammastutkimuksessa (Nyyssönen ja Honkala 1991) vuonna % kaikista tutkituista ilmoitti käyneensä hammaslääkärin vastaanotolla 12 viime kuukauden kuluessa. Heistä 30 % oli aikuisia miehiä ja 34 % aikuisia naisia. Hampaattomista 7 % ilmoitti tuolloin käyneensä hammaslääkärin vastaanotolla luvulla otettiin käyttöön hammaslääkäreitten kutsujärjestelmä. Haastattelututkimuksen mukaan suurin osa vuotiaista piti järjestelmää hyväksyttävänä ja käytännöllisenä, mutta vain 4 % heistä ilmoitti tulleensa tuolloin kutsutuksi hoitoon (Murtomaa 1983) luku: yksilöllinen hoitoväli käyttöön Vuoden 1990 alusta järjestelmällinen hammashoito laajeni vuonna 1956 ja sen jälkeen syntyneisiin sekä pään ja kaulan alueelle sädehoitoa saaneisiin. Terveyskeskushammashoito oli 2326 H. Murtomaa ja P. Letto
3 TAULUKKO 1. Helsingin terveysviraston ohjeet tutkimuksista ja hoidosta ikäryhmittäin. Terveet 1 Pieni riski 2 Suuri riski 3 Ikä (v) Tutkija Ikä (v) Tutkija Diagnoosi, hoitosuunnitelma Ikä (v) Tutkija Diagnoosi, hoitosuunnitelma ja korjaava hoito 4 ja korjaava hoito 4 0,5 TH 0,5 TH HL 0,5 TH HL 1 SH/HH 1 SH/HH HL 1 SH/HH HL 2 SH HL 2 SH HL 3 SH 3 SH HL 3 SH HL 4 SH HL 4 SH HL 5 SH 5 5 SH 5 HL 5 HL 5 HL 6 SH HL 6 SH HL 7 HL 7 HH HL 7 HL HL 8 SH HL 8 SH HL 8,5 SH HL HL 9 SH HL 9 SH HL 10 HL 10 HL HL 10 HL HL 11 SH HL 11 SH HL 12 SH 12 HL HL 12 HL HL 13 SH HL 13 SH HL 14 SH 14 SH HL 14 SH HL 15 HL 15 HL HL 15 HL HL 16 SH HL 16 SH HL 17 SH 17 SH HL 17 SH HL 1 Tutkimus ja ehkäisevä hoito 24 kuukauden välein, 2 Tutkimus ja ehkäisevä hoito 12 kuukauden välein 3 Tutkimus 12 kuukauden ja ehkäisevä hoito kuuden kuukauden välein 4 Tarvittaessa, 5 Koko ikäryhmä TH = terveydenhoitaja, HH = hammashoitaja, SH = suuhygienisti, HL = hammaslääkäri edelleen maksutonta alle 17-vuotiaille ja myöhemmin myös alle 19-vuotiaille. Vuonna 1956 ja sen jälkeen syntyneille myös tutkimus ja ehkäisevä hoito terveyskeskuksissa oli maksutonta vuosina Muusta hoidosta perittiin 60 % terveys keskustaksasta. Vaihtoehtoisina hammashoitopalveluina oli mahdollisuus sairausvakuutuksen tukemaan yksityishammaslääkärin hoitoon. Valtakunnallisessa haastattelututkimuksessa mukaan vuonna 1990 yli 15-vuo tiaista hampaallisista suomalaisista 53 % ilmoitti käyneensä hammaslääkärillä viimeisen vuoden aikana. Vuonna 1971 osuus oli 44 % (Murtomaa ja Metsäniitty 1994). Vuonna 1994 kaksi kolmasosaa aikuisista oli käyttänyt yksityishammaslääkäripalveluja ja yksi kolmasosa terveyskeskuspalveluja. Terveyskeskuksissa kävi iän puolesta hoitoon oikeutettuja vuonna 1994 yhteensä noin 2,5 miljoonaa, joista suun ja hampaiston tarkastuksessa kävi 1,1 miljoonaa (45 %) (Eerola ym. 1998). Järjestelmällinen hammashoito laajeni nopeasti luvun lopulle tultaessa, jolloin alle 42-vuotiaat olivat siihen oikeutettuja. Siirtyminen vähitellen kerran vuodessa tehtävistä suun terveystarkastuksista yksilöllisesti määräytyvään hoitoväliin (taulukko 1) näkyi järjestelmällisen hoidon ikäryhmien tarkastettujen osuudessa: vuonna 1994 osuus oli 45 % ja vuonna % (Nordblad ym. 2004). Lasten ja nuorten parantunut hammasterveys edisti yksilöllisten hoitovälien käyttöönottoa yhdessä palvelujen laajentamiseen kohdistuneiden paineiden kanssa luku: subventoitua hammashoitoa kaikille Ennen koko väestön subvention voimaantuloa kolmannes suomalaisista asui sellaisilla paikkakunnilla, joilla terveyskeskus tarjosi hammashoitoa kaikille ikään katsomatta. Toinen kolmannes asui kunnissa, jossa palveluja tarjottiin ensisijaisesti vuonna 1956 syntyneille ja sitä nuoremmille sekä erityisryhmiin kuuluville. Kolmannes asui sellaisissa kunnissa paljolti suurissa kaupungeissa joihin yksityishammaslääkäreiden toiminta oli keskittynyt ja joissa hammashoito Kansanterveyslaista hoitotakuuseen kerran vuodessa hammaslääkärissä? 2327
4 oli kunnan omalla päätöksellä rajoitettu koskemaan vielä nuorempia ikäryhmiä. Yli puolet yksityishammaslääkäreistä työskenteli kymmenessä suurimmassa kaupungissa, joissa asui noin kolmasosa väestöstä (Widström ym. 2004). Vuonna 2002 hieman yli puolet hammashuollon palveluista oli yksityisten tuottamaa. Muussa terveydenhuollossa yksityisten tuottamien palvelujen osuus oli runsas viidennes. Vuonna 2004 Kansaneläkelaitos maksoi sairausvakuutuskorvauksia yksityisen hammashoidon kustannuksista henkilölle; määrä on 19,6 % koko väestöstä (Helminen 2005). Suurissa kaupungeissa korvauksia saaneiden osuudet olivat suuremmat kuin maassa keskimäärin, mutta hammashoidon korvauksien saajia oli kaikissa kunnissa. Kunnittain yksityisten hammaslääkäripalvelujen käyttö vaihteli vuonna 2004 yli kolmanneksesta alle yhteen prosenttiin. Terveys tutkimuksessa yli puolet (55 %) 30 vuotta täyttäneistä suomalaisista ilmoitti käyneensä hammashoidossa haastattelua edeltäneen vuoden aikana; hampaattomista 21 % ja hampaallisista 62 %. Pitkälle koulutetut ja naiset ilmoittivat useammin kuin miehet käyneensä hammashoidossa. Itä- ja Pohjois-Suomessa hammashoidossa käyneiden osuus oli pienempi kuin muualla Suomessa. Joka kolmas ilmoitti käyneensä yksityishammashoidossa ja joka viides terveyskeskushammashoidossa. Säännöllisissä tarkastuksissa ilmoitti käyvänsä 57 % hampaallisista tutkituista (Suominen-Taipale ym. 2004). Tärkeimmät palvelujen käyttäjäryhmät olivat hampaalliset, nuoret, naiset, pitkälle koulutetut ja eniten hampaitaan harjaavat. Hammaslääkäripalvelujen käyttö Suomessa on kuitenkin selvästi vähäisempää kuin muissa Pohjoismaissa, joissa vastaavat osuudet ovat % koko väestöstä (Suominen-Taipale ym. 2000). Yksilöllisen hoitovälin määrittäminen Hammaslääkärit ovat suositelleet säännöllisiä hammastarkastuksia jo viime vuosisadan alusta alkaen. Myös suomalaiseen terveysvalistukseen on kuulunut ohje käydä hammaslääkärissä vähintään kerran vuodessa. Britanniassa hammaslääkärikäynnit kuuden kuukauden välein ovat olleet tavanomaisia kansallisen terveyspalvelun perustamisesta (NHS) alkaen, ja jos väli kasvaa pidemmäksi kuin 15 kuukautta, potilas jätetään pois järjestelmän piiristä (Davenport ym. 2003). Tämän toimintamallin perusteet kyseenalaistettiin jo 1970-luvun puolivälissä (Sheiham 1977). Käytäntöä ollaan muuttamassa. Yksilöllisen tutkimusvälin määrittämisen tueksi on käytettävissä vain vähän tieteellistä tietoa. Health Technology Assessment Collaboration on arvioinut systemaattisesti säännöllisten, eri aikavälein tehtävien hammaslääkärikäyntien tehokkuutta lapsi- ja aikuispotilailla Britanniassa (Davenport ym. 2003). Sen mukaan käytettävissä on vain vähän ja huonolaatuista näyttöä tukemaan tai kumoamaan nykyinen käytäntö, joka korostaa puolivuosittaisia hammaslääkärin tarkastuksia. National Institute for Clinical Excellence (NICE) on laatinut omat ohjeensa Englannin ja Walesin kansallista terveyspalvelua varten hoitovälin määrittämiseksi. Raportissaan myös NICE (2004) totesi, että on puutetta hyvälaatuisesta ja suoraan sovellettavasta tutkimustiedosta, jonka perusteella voitaisiin suoranaisesti antaa ohjeita hammaslääkäreille asianmukaisten hoitovälien määrittämiseksi. Tästä huolimatta NICE antoi suosituksia, jotka perustuvat sairauden riskin määritykseen. NICE:n (2004) suositusten mukaan lyhin tarkastusväli kaikille potilaille on kolme kuukautta ja pisin väli alle 18-vuotiaille 12 kuukautta ja vanhemmille 24 kuukautta. Tämän pidempiä hoitovälejä ei raportissa suositella, koska ne voivat toisaalta heikentää hammaslääkärin ja potilaan ammatillista suhdetta ja toisaalta ihmisten elämäntavat voivat muuttua merkittävästi. Tutkimuksissa on osoitettu, että järjestelmällisessä hammashoidossa olevien lasten ja nuorten yksilöllisten hoitovälien pidentäminen aina 24 kuukauteen ei ole vaikuttanut haitallisesti karieksen ilmaantumiseen, kun suuririskiset lapset on rajattu pois (Wang ym. 1992, Riordan 1995). Myös yksilöllisten hoitovälien vaikutusta tutkimukseen tai hoitoon käytettyyn aikaan on tutkittu (Boggs ja Schork 1975, Wang ja Holst 1995). Nämä tutkimukset osoittavat, että pidennetyt yksilölliset hoitovälit säästävät erityisesti tutkimus- ja hoitoaikaa ja että pidentämällä kes H. Murtomaa ja P. Letto
5 TAULUKKO 2. Tarkastettujen henkilöiden jako eri riskiluokkiin d+d-indeksin mukaisesti vuoden 2003 aineistossa. Ikä (v) Terve Pieni riski Suuri riski d = 0 1. d > d+d = < d+d 3 1. d+d > d+d = < d+d 3 1. d+d > yli d+d < d+d 6 1. d+d > d = reikiintyneitten maitohampaiden lukumäärä, D = reikiintyneitten pysyvien hampaiden lukumäärä, 1 = kriteeri, 2 = % tarkastetuista, 3 = % koko ikäryhmän karieksesta kimääräinen hoitoväli yhdestä neljään kuukauteen voidaan säästää 7 15 % hoito- ja tutkimusajoissa erityisesti pieniriskisten lasten ryhmässä. Suomalaisten lasten ja nuorten hammasterveys on nykyään Euroopan huipputasoa ja suurimmalla osalla ei ole kariesta (Meurman ja Murtomaa 2003). Myös suomalainen asiantuntijaryhmä on päätynyt suosittamaan pidennettyjä hoitovälejä lapsille (Eerola ym. 1998). Heidän mukaansa yksilöllinen hoitoväli voidaan pidentää 1,5 2 vuoteen pieniriskisten lasten ryhmässä suun terveyttä vaarantamatta. Suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden osalta mahdollisuudet hoitovälien pidentämiseen on todettu jo aikaisemmin. Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiössä tehdyn kokeellisen tutkimuksen perusteella todettiin vuotuinen sairastuvuus erityisesti karieksen osalta vähäiseksi ja suun ja hampaiden tarkastuksen väliaikoja suositettiin pidennettäväksi ainakin kokeiluluonteisesti 1,5 2 vuoteen jo vuonna 1985 (Turtola ym). Edellytyksenä pidettiin kuitenkin sitä, että tarvittavat terveyttä edistävät hoitotoimenpiteet suoritetaan. Yksilöllisten hoitovälien käyttöönotto terveyskeskuksissa on yleistynyt. Se on otettu huomioon myös kunnallisissa virkaehtosopimuksissa lähtien. Sopimusten mukaan hammaslääkärit saavat tarkastuksesta koituvan toimenpide palkkion myös siltä vuodelta, jolloin tarkastus yksilöllisen tarkastusvälin mukaan jätetään tekemättä. Helsingin terveysvirastossa käytössä oleva suun terveydenhuollon yksilölliseen hoitoväliin perustuva toimintamalli perustuu kerran vuodessa tehtävään karieksen ja parodontaalisairauksien riskiluokitukseen (taulukko 2). Riskin arviointi pohjautuu sekä kariologisen että parodontologisen hoidon tarpeen arviointiin, ja siinä käytetään kolmeluokkaista asteikkoa: terve, pieni riski, suuri riski. Hammashuollon tietojärjestelmä tekee ehdotuksen riskiluokasta, seuraavan tutkimuksen ja ehkäisevän hoidon ajankohdasta sekä hoidon antajan ammattiryhmästä (taulukko 1). Aikuisten hammashoitoa annetaan lääketieteellisessä ja hammaslääketieteellisessä kiireysjärjestyksessä. Tutkimusvälin määrittämisen vaikeuksista Tieteellisessä kirjallisuudessa on jo monen vuoden aikana esitetty, että riskin arviointi potilaan hammashistorian ja suun terveyden perusteella on hoidon suunnittelun ja asianmukaisen toteutuksen lähtökohta. Hammashuollon ammattilaiset tekevät riskin arviointia jokaisena työpäivänä tarkastaessaan potilaitaan. Tämä arviointi on useimmiten epämuodollista ja kokemusperäistä. Keinot arvioida yleisimpien hammassairauk sien riskiä ovat osoittautuneet puutteellisiksi, ja nykyisin käytettävissä olevat kariesriskin arviointimenetelmät ovat jokseenkin epäluotettavia (Hausen 1997). National Institute of Healthin (2001) konsensusraportin mukaan luotettavin kariesriskin ennustaja on aikaisempi karies. Parodontaalisairauksien tärkeimpänä etiologisena tekijänä pidetään plakin kertymistä ikenen reunaan (Socransky ja Haffajee 2003). Vaikka huonon suuhygienian ja iensairauksien yleisyyden ja vaikeusasteen yhteys on osoitettu väestötasolla, suuhygienia ei ole yksilötasolla hyvä parodontaalisairauksien ennustaja (Albandar 2002). Sekä karieksen että parodontaalisairauksien etiologiassa korostuu myös yhteiskunnallisten ja käyttäytymiseen liittyvien tekijöiden osuus (Meurman ja Murtomaa 2003), mikä vaikeuttaa riskin arviointia. Sheiham (1977) on esittänyt, että hammaslääkärikäynti tulisi nähdä seulontatestinä, jol- Kansanterveyslaista hoitotakuuseen kerran vuodessa hammaslääkärissä? 2329
6 loin riskinäkökulmaa ei tulisi soveltaa. Yleisten seurantaperiaatteiden mukaan nopeasti etenevää sairautta tulee tutkia lyhemmin välein kun hitaammin etenevää. Miten yleisimmät hammassairaudet sitten etenevät? Suurimmalla osalla potilaista approksimaalikarieksen eteneminen on hidas prosessi ja huomattava osa vaurioista voi pysyä muuttumattomina pitkiä aikoja. Radiologisesti havaittavan karieksen eteneminen kiilteessä on hidasta, 3 4 vuoden keskiarvoaikoja on raportoitu (Pitts 1983). Lisäksi tiedetään, että kiilteen läpi etenemisen nopeus on hitaampi yksilöillä, joilla on riittävä fluorialtistus (Lawrence ja Sheiham 1997). Suurin osa ientulehduksista ei etene parodontaalisairaudeksi. Mahdollinen eteneminen on hidasta, jaksottaista ja vain harvoissa paikoissa tapahtuvaa, ja ientaskujen syveneminen saattaa pysähtyä vuosiksi (Papapanou 1996). Suusyövät ovat harvinaisia alle 40- vuo tiailla, joten useimpien ihmisten osalta käyntitaajuuden arviointi ei voi perustua syöpäriskiin. Oikomishammaslääkärit ovat yksimielisiä siitä, että purentavirheen diagnoosi tulisi tehdä tietyssä iässä ja näin ollen yksilöllisen hoitovälin määrittämisen ongelmat eivät liity purentavirheen diagnostiikkaan. Sheiham (2004) esittääkin, että valtaosalla potilaista hoitovälejä voidaan huoleti pidentää ja jopa ylittää NICE:n (2004) suositukset. Lopuksi Suomen hammaslääkäritiheys on maailman suurimpia: maassamme on nykyään yksi työikäinen hammaslääkäri noin 1 100:aa henkilöä kohti. Suomen julkinen hammashoito on laajentunut ja sen toimintamalli on kehittynyt vuosittaisista tarkastuksista yksilöllisesti määritettyihin tarkastusväleihin. Tähän on ollut perusteita parantuneen suuterveyden ansiosta, jolloin tervehampaisten lasten tarpeettomat hoitokäynnit ovat jääneet pois. Tämä puolestaan on edistänyt julkisten palvelujen tarjoamista yhä suuremmalle osalle väestöä. Hammashoitouudistuksen velvoitteiden toteuttaminen on silti vaativa haaste terveyskeskuksille. Tavoitteita ei ole kaikkialla vielä täysin saavutettu, joskin terveyskeskusten rooli palvelujen tuottajina on suurissa kaupungeissa lisääntynyt (Widström ym. 2004). Terveyskeskukset ovat tarjonneet aikaisemmin säännöllisiin tarkastuksiin perustuvaa kokonaishoitoa lähinnä iän perusteella rajatulle väestönosalle. Nyt uudet velvoitteet edellyttävät hoidon tarjoamista koko väestölle määräajassa. Hoidon toteutuksen tulee perustua tarpeeseen, kiireellisyyteen ja vaikuttavuuteen. Toimintamallien uudelleen arviointi auttaa selviytymään uusista haasteista. Hammaslääkärin työn vähemmän koulutusta vaativien tehtävien ja tarkastusten delegointi muille suun terveydenhuollon ammattilaisille on alkanut. Yksilöllisten hoitovälien luotettava määrittäminen on yksi keino kohdentaa olemassa olevia voimavaroja tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Käytännölliset, kustannusvaikuttavuutta parantavat ja koko väestön kattavat suositukset yksilöllisistä hoitoväleistä ovat enemmän kuin tarpeen. Y D I N A S I A T Lasten ja nuorten vuosittaiset hammaslääkärin tarkastukset lisääntyivät Kansanterveyslain voimaantulon myötä. Enimmillään tarkastuksia tehtiin 90 %:lle 6 18-vuotiaista vuonna Lasten ja nuorten parantunut hammasterveys edisti yksilöllisen hoitovälin käyttöön ottamista ja tutkimusvälin pidentämistä. Vuonna % vuotiaista oli käynyt suun tutkimuksessa. Suomessa aikuiset käyvät hammaslääkärissä harvemmin kuin muualla Pohjoismaissa. Noin puolet aikuisista on ilmoittanut käyneensä hammaslääkärissä viimeisen vuoden aikana. Yksilöllisten hoitovälien määrittämisen tueksi on käytettävissä vain vähän luotettavaa tietoa, ja sen perusteet vaihtelevat. Pieniriskisillä lapsilla hoitoväliä suositellaan pidennettäväksi aina 24 kuukauteen H. Murtomaa ja P. Letto
7 Kirjallisuutta Albandar JM. Global risk factors and risk indicators for periodontal diseases. Peridontology ;29: Arinen S-S. Subventionuudistuksen vaikutus nuorten aikuisten hammashoitopalvelujen käyttöön. Helsinki: Yliopistopaino Boggs DG, Schork MA. Determination of optimal time lapse for recall of patients ina an incremental dental care program. J Am Dent Assoc 1975;90: Davenport C, Elley K, Salas I, ym. The clinical effectiveness and costeffectiveness of routine dental checks: a systematic review and economic evaluation. Health Technol Assess 2003;7:III IV. Eerola A, Hausen H, Lahti S, Widström E. Tutkimus- ja tarkastusvälit lasten ja nuorten suun terveydenhuollossa. Asiantuntijatyöryhmän raportti. STAKES Raportteja 288. Saarijärvi Hausen H. Caries prediction State of the art. Community Dent Oral Epidemiol 1997;25: Helminen S. Yli neljännes väestöstä sai hammashoidon Kela-korvauksia vuosina Suom Hammaslääkäril 2005;12: Lawrence HP, Sheiham A. Caries progression in 12- to 16-year-old schoolchildren in fluoridated and fluoride-deficient areas in Brazil. Community Dent Oral Epidemiol 1997;25: Meurman JH, Murtomaa H. Suun ja hampaiden sairaudet. Kirjassa: Koskenvuo K, toim. Sairauksien ehkäisy. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim, 2003, s Murtomaa H. Utilization of dental services by Finnish adults in 1971 and Acta Odontol Scand 1983;41: Murtomaa H, Metsäniitty M. Trends in toothbrushing and utilization of dental services in Finland. Community Dent Oral Epidemio 1994;22: National Institute for Clinical Effectiveness (NICE). Dental Recall. Recall interval between routine dental examinations. Evidence, Methods & Guidance. National Institutes of Health. Diagnosis and management of dental caries throughout life. NIH Consensus Statement 18;1:1 23. Brethesda: National Institutes of Health Nordblad A, Suominen-Taipale L, Rasilainen J, Karhunen T. Suun terveydenhuoltoa terveyskeskuksissa 1970-luvulta vuoteen STAKES Raportteja 278. Saarijärvi Nyman K. Aikuisten hammashuollon toteutuminen Kansaneläkelaitoksen julkaisuja A: 19. Helsinki: Kansanterveylaitos Nyyssönen V, Honkala E. Hammashoitopalvelujen käyttö. Kirjassa: Vehkalahti M, Paunio I K, Nyyssönen V, Aromaa A, toim. Suomalaisten aikuisten suunterveys ja siihen vaikuttavat tekijät. Kansaneläkelaitoksen julkaisuja AL: 34. Helsinki ja Turku: Kansanterveyslaitos, 1991, s Papapanou PN. Periodontal Diseases: Epidemiology. Ann Periodontol 1996;1:1 36. Pitts NB. Monitoring caries progression in permanent and primary posterior approximal enamel by bitewing radiography. Community Dent Oral Epidemiol 1983;11: Riordan PJ. Secular trends in treatment in a school dental service. Community Dent Health 1995;12: Sheiham A. Is there a scientific basis for six-monthly dental examinations? The Lancet 1977;2: Sheiham A. How often should people go for routine dental recalls? (pääkirjoitus). Community Dent Health 2004;21: Socransky S, Haffajee AD. Microbiology of periodontal disease. Kirjassa: Lindhe J, Karring T, Lang NP, toim. Clinical periodontology and implant dentistry. Oxford: Blackwell, Munksgaard, 2003, s Suominen-Taipale L, Widström E, Alanen P, Uutela A. Trends in self-reported use of dental services among Finnish adults during two decades. Community Dent Health 2000;17:31 7. Suominen-Taipale L, Nordblad A, Arinen S, Vehkalahti M. Hammashoitopalvelujen käyttö. Kirjassa: Suominen-Taipale L, Nordblad A, Vehkalahti M, Aromaa A, toim. Suomalaisten aikuisten suunterveys. Terveys tutkimus. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B16/2004. Helsinki: Kansanterveyslaitos, 2004, s Turtola L, Rytomaa I, Murtomaa H, Helminen S, Jauhiainen L. Hammashuollon terveyskasvatuskokeilu ja seurantutkimus korkeakouluopiskelijoilla. Kansaneläkelaitoksen julkaisuja ML:45. Helsinki: Kansaneläkelaitos, Wang N, Marstrander P, Holst D, ym. Extending recall intervals effect on resource consumption and dental health. Community Dent Oral Epidemiol 1992;20: Wang NJ, Holst D. Individualizing recall intervals in child dental care. Community Dent Oral Epidemiol 1995;23:1 7. Widström E, Pietilä I, Erkinantti J. Hammashoitouudistuksen toteutuminen terveyskeskuksissa. Suom Lääkäril 2004;59: HEIKKI MURTOMAA, professori, MPH heikki.murtomaa@helsinki.fi Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitos, suuterveystiede PL 41, Helsingin yliopisto PIRKKO LETTO, HLL, erikoistuva hammaslääkäri, vastaava hammaslääkäri Vantaan kaupunki Tikkurilan sosiaali- ja terveyskeskus Kielotie Vantaa Kansanterveyslaista hoitotakuuseen kerran vuodessa hammaslääkärissä? 2331
Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:
LisätiedotSOSIAALINEN TAUSTA JA HAMMASHOITOPALVELUJEN KÄYTTÖ
SOSIAALINEN TAUSTA JA HAMMASHOITOPALVELUJEN KÄYTTÖ KATSAUS 1950-LUVULTA NYKYPÄIVÄÄN RAIJA POUTANEN EEVA WIDSTRÖM Suun terveydenhoitopalvelujen käytön syitä, määrää ja säännöllisyyttä on selvitetty useissa
LisätiedotLasten ja nuorten moniammatillinen suun terveydenhuollon ennaltaehkäisevä prosessi
Lasten ja nuorten moniammatillinen suun terveydenhuollon ennaltaehkäisevä prosessi Hammaslääkäri Rosa Korhonen Käsiteltävät teemat esityksessä Omaolo-palvelu Omahoidon vastaanotto Tulevaisuuden visiot
LisätiedotHAMMASLÄÄKÄRILIITON LAUSUNTO HAMMASHUOLLON KO- KONAISUUDISTUKSEEN
Fabianinkatu 9 B, 00130 Helsinki, Finland Puh. (09) 622 0250 Fax. (09) 622 3050 email hammas@fimnet.fi internet www.hammasll.fi Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 12.10.2000 HAMMASLÄÄKÄRILIITON
LisätiedotLausunto hoidon saatavuutta ja jonojen hallintaa pohtineen työryhmän muistiosta
25.2.2004 Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO Asia: Lausunto hoidon saatavuutta ja jonojen hallintaa pohtineen työryhmän muistiosta Suomen Hammaslääkäriliitto haluaa lausunnossaan
LisätiedotHE 82/1999 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 ja 5 b :n väliaikaisesta muuttamisesta
HE 82/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 ja 5 b :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan sairausvakuutuslakia muutettavaksi
LisätiedotHammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus?
Hammashoitotuki Mihintukeenminullaonoikeus? Alle 20 vuotiaiden hammashuolto Lapsilla ja nuorilla on oikeus maksuttomaan hammashoitoon joulukuun viimeiseen päivään saakka sinä vuonna, jonka aikana he täyttävät
LisätiedotOpiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila
Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset
LisätiedotJOUKON TUTKIMUKSISTA KELA 2012_05_10
JOUKON TUTKIMUKSISTA KELA 2012_05_10 AJATUS TUTKIA KOKONAISUUTENA SUUN TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN KÄYTTÖÄ PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA HAKEA SYITÄ ERILAISELLE PALVELUJEN KÄYTÖLLE YHDISTÄMÄLLÄ ERI HENKILÖREKISTEREITÄ
LisätiedotKysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014
0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä
LisätiedotSUUN JA HAMPAIDEN HOITO
Esitteitä 2008:8 ISSN 1236-2123 ISBN 978-952-00-2602-8 (PDF) Tämä esite on saatavilla verkosivuiltamme useilla kielillä. Sitä voi kopioida ja jakaa vapaasti. SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Voit itse pitää huolta
LisätiedotMielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää?
1 Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 10.10.2007 Anne Nordblad 2 Taustaa ja julkaistua tietoa mielenterveyspotilaiden suun hoidosta ja palveluista Hammassairauksien ehkäisy
LisätiedotTULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?
TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon
LisätiedotMitä kertoo hammashoitouudistuksen
Tutkijapuheenvuoroja terveydenhuollosta Eeva Widström ja Hennamari Mikkola Mitä kertoo hammashoitouudistuksen arviointi? Hammashoitojärjestelyt Pohjoismaissa poikkeavat selvästi muun Euroopan käytännöistä
LisätiedotHammaslääkäriliiton näkemyksiä valinnanvapauden ja sote-uudistuksen vaikutuksista suun terveydenhuollon palveluihin
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 18.4.2018 HE 16/2018 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
LisätiedotTalousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO
TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille
LisätiedotTerveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL
Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon
LisätiedotErikoishammaslääkäripalvelut perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa
Erikoishammaslääkäripalvelut perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Nykytilan kuvaus ja kehittämisehdotuksia Helena Forss Suomen Hammaslääkäriliiton näkemys erikoishammaslääkäripalvelujen järjestämiseksi
LisätiedotKissaa on suuhun katsominen. Kissojen hampaidenhoito-opas
Kissaa on suuhun katsominen Kissojen hampaidenhoito-opas Kissa ei osaa hoitaa hampaitaan Aikuisella kissalla on 30 hammasta. Hampaan näkyvää osaa kutsutaan kruunuksi ja ikenen alla olevaa osaa juureksi,
LisätiedotMikä on terveydenhuollon peruspalvelua ja mikä erikoispalvelua?
Mikä on terveydenhuollon peruspalvelua ja mikä erikoispalvelua? Antti Turunen 26.1.2017 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Käsitteet ovat epämääräisiä Peruspalvelussa potilas voi
LisätiedotEsityksessä ehdotetaan valtiontalouden säästötoimenpiteisiin
1993 vp - HE 208 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtiontalouden säästötoimenpiteisiin liittyen, että koko
LisätiedotKouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa
Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen
LisätiedotHampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä.
Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä. Hampaasi ovat tärkeät Tarvitset hampaitasi joka päivä kun syöt, naurat ja puhut. Ehjät hampaat ja terve suu ovat tärkeitä hyvän elämän edellytyksiä. Mene
LisätiedotKarieksen hallinta riskin arvionti ja diagnostiikka Plandentin Kaamospäivät Kuusamo Prof, EHL Vuokko Anttonen
Karieksen hallinta riskin arvionti ja diagnostiikka Plandentin Kaamospäivät Kuusamo 26.1.2018 Esityksen sisältö Terveyden edistämien sairauden ehkäisy sairauden hoito KARIEKSEN HALLINTA Kariesriskin arviointi
LisätiedotKaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin
LisätiedotSUUN TERVEYDENHUOLLON PERUSHOITOPALVELUT NAANTALIN KAUPUNGIN YLI 18-VUOTIAILLE ASIAKKAILLE
puh. 02-4362611 1 TARJOUSPYYNTÖ SUUN TERVEYDENHUOLLON PERUSHOITOPALVELUT NAANTALIN KAUPUNGIN YLI 18-VUOTIAILLE ASIAKKAILLE Naantalin kaupunki pyytää tarjouksia suun terveydenhuollon perushoidon palveluista
LisätiedotYksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi
Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi Tuloksia tiivistetysti Anneli Miettinen, Väestöliitto (nyk. Kela) Toimeentulovaikeudet yleisempiä yksin asuvilla Yksin asuvilla toimeentulovaikeudet olivat
LisätiedotHoitotakuun toteutuminen yleisterveydenhuollossa terveyskeskuksissa
Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen yleisterveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008
LisätiedotHE 173/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 173/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 ja 5 b :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan sairausvakuutuslakia muutettavaksi
LisätiedotOnko karies enää ongelma? Plandentin Kaamospäivät Kuusamo Prof, EHL Vuokko Anttonen
Onko karies enää ongelma? Plandentin Kaamospäivät Kuusamo 25.1.2018 Prof, EHL Vuokko Anttonen Tämän esityksen sisältö Suunterveys, mitäs se on? yhteys yleisterveyteen ja elämänlaatuun Kariestilanne ja
LisätiedotLisähankintaoptio Lisähankintana voidaan ostaa perushoitoa rajatusti terveyskeskushammaslääkärin
Hankinnan yksilöinti Ostopalveluina hankitaan hammaslääketieteellisen kiireellisen ensiavun jatkohoidon sekä muun kiireelliseksi katsotun hammashoidon toimenpiteitä. Lisähankintaoptio Lisähankintana voidaan
LisätiedotAikuisten hammashoito suurten ja keskisuurten kaupunkien terveyskeskuksissa
Aikuisten hammashoito suurten ja keskisuurten kaupunkien terveyskeskuksissa EEVA WIDSTRÖM ANNAMARI NIHTILÄ Johdanto Kansanterveyslain muutos poisti ikärajoitukset hammashoidosta ja joulukuusta 2002 lähtien
LisätiedotSateenvarjo-projektin osahanke SUUN TERVEYDENHUOLTO Projektisuunnitelma
Sateenvarjo-projektin osahanke SUUN TERVEYDENHUOLTO Projektisuunnitelma Marja-Liisa Haavio Heikki Murtomaa Lauri Kuosmanen SISÄLLYS 1. Tausta 2. Tavoitteet 3. Toteutus 4. Aikataulu 5. Organisaatio 6. Menot
LisätiedotTupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö
Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 104/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että koko aikuisväestöön kohdistettavaksi aiotun järjestelmällisen
LisätiedotMillaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?
PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille
LisätiedotLapsen suu on perheen peili mitä peili voi kertoa?
Katsaus Marja-Leena Mattila ja Päivi Rautava Lapsen suu on perheen peili mitä peili voi kertoa? Lääkärin vastaanotolla vilkaisu lapsen suuhun voidaan hyödyntää myös suun ja hampaiden terveyden kannalta,
LisätiedotSuun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa
Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa Hanna-Mari Kommonen TtM, suuhygienisti Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Esityksen sisältö Suun terveyden edistäminen
LisätiedotEsittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen HOITOTAKUU EI TOTEUTUNUT MUSTASAAREN KUNNAN SUUN TERVEYDENHUOL- LOSSA
27.8.2010 Dnro 1851/4/09 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen HOITOTAKUU EI TOTEUTUNUT MUSTASAAREN KUNNAN SUUN TERVEYDENHUOL-
LisätiedotSuunhoidon palvelujen valinta Erillinen suun hoidon valinta lausuntoluonnos
Suunhoidon palvelujen valinta Erillinen suun hoidon valinta lausuntoluonnos 31.1.2017 SOSAALI JA TERVEYSMINISTERIÖ Suun terveydenhuoltoa terveyskeskuksissa ja SVkorvattuna saaneet ikäryhmittäin vuonna
LisätiedotLuottamus. Väestökysely 2019
Luottamus Väestökysely 2019 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimusaineisto kerättiin Gallup Kanavalla 26.4.-2.5.2019. Kyseessä on Kantar TNS:n viikkovastaajapaneeli. Tiedonsiirrossa hyödynnetään internetiä.
LisätiedotTerveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet
Terveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet 04.02.2014 HUSn kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistäjien yhteistapaaminen Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija
LisätiedotOptimointi muutokset vaatimuksissa
Optimointi muutokset vaatimuksissa STUKin Säteilyturvallisuuspäivät Jyväskylä 24.-25.5.2018 Ylitarkastaja Petra Tenkanen-Rautakoski Optimoinnista säädetään jatkossa SätL 2 luku, 6 Optimointiperiaate Tarkemmat
LisätiedotVanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015
Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus
LisätiedotTietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari
Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari 3.5.2013 Salla Seppänen, osaamisaluejohtaja SaWe SAIRAANHOITAJAKSI VERKOSTOISSA JA
LisätiedotVaihda suun huonot bakteerit hyviin.
Vaihda suun huonot bakteerit hyviin. Ien- ja hammasvaivojen taustalla epätasapainoinen mikrobisto kk Annika Mäyrä I annika.mayra@versofinland.fi I +358 40 549 7114 Maailmanlaajuisesti 2.43 miljardia ihmistä
LisätiedotMikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL
Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja
LisätiedotTiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala
Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko
LisätiedotJoanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa
Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten
LisätiedotSOPIMUS HAMMASHUOLLON PERUSHOITOPALVELUJEN OSTAMISESTA NAANTALIN KAUPUNGIN YLI 18-VUOTIAILLE ASIAKKAILLE 1.1.2014-31.12.2015
1 NAANTALIN KAUPUNKI SOPIMUS HAMMASHUOLLON PERUSHOITOPALVELUJEN OSTAMISESTA NAANTALIN KAUPUNGIN YLI 18-VUOTIAILLE ASIAKKAILLE 1.1.2014-31.12.2015 1. Sopijapuolet 2. Sopimuksen kohde Naantalin kaupunki
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2017
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui
LisätiedotHoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008
Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:
LisätiedotTerveyskeskusten hammaslääkärien toimenpideluettelon soveltamisohjeet YLEISKIRJEEN 7/2005 LIITE 5
Terveyskeskusten hammaslääkärien toimenpideluettelon soveltamisohjeet YLEISKIRJEEN 7/2005 LIITE 5 KT YLEISKIRJEEN 7/2005 LIITE 5 1 (5) TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIEN TOIMENPIDELUETTELON SOVELTAMISOHJEET
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ TERVEYSLAUTAKUNTA
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 72 LAUSUNTO ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON SELVITYSPYYNTÖÖN SUUN TERVEYDENHUOLLON HOITOON PÄÄSYSTÄ Terke 2011-298 Esityslistan asia TJA/7 TJA Terveyslautakunta
LisätiedotKansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki
Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon
LisätiedotHoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa
Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2
LisätiedotVoiko suu kertoa opintojen pitkittymisestä?
Voiko suu kertoa opintojen pitkittymisestä? Annukka Vuorinen Marjo Tipuri 4.6.2014 Nuorten syrjäytymisen ehkäisy on yksi 2000- luvun yhteiskuntapolitiikan tavoitteista niin kansallisella kuin Euroopan
LisätiedotYhteiskunnallinen yritys
Yhteiskunnallinen yritys Mahdollistava ohjelmapolitiikka ja innovatiiviset käytännöt - Ison-Britannian kokemukset 13.5.2011 Oulu Anne Bland Social Business International Oy 1 Globaali liike 2 Britannian
LisätiedotYhdenvertaisempi valinnanvapauslainsäädäntö suunterveydenhuoltoon brutaali totuus
LUOTTAMUKSELLINEN Yhdenvertaisempi valinnanvapauslainsäädäntö suunterveydenhuoltoon brutaali totuus Martin Forss Toimitusjohtaja 1 SUUNTERVEYDENHUOLTOON KANNATTAA PANOSTAA Oralin lausunto STM:lle SOTEvalinnanvapauslainsäädännön
LisätiedotTerveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala
Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden
LisätiedotValtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen
Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme
LisätiedotTerveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011
Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia
LisätiedotSuun terveydenhuolto Pirkanmaa
Suun terveydenhuolto Pirkanmaa Eeva Torppa-Saarinen ylihammaslääkäri Palveluverkko- ja integraatioryhmä 1 Käsiteltävät kokonaisuudet 1. Suun terveydenhuollon säädöspohja 1.1. Perustuslaki 1.2. Kansanterveyslaki
LisätiedotSuun terveydenhuollon valvonta
Suun terveydenhuollon valvonta Marja Hyvärinen Yksikön päällikkö, terveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 20.2.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Marja Hyvärinen 26.2.2014 1 Terveydenhuoltolaki
LisätiedotKarjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012
Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen
LisätiedotErityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä
Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä 17.9.2015 Potilasdirektiivi taustalla Vakuutusjäsenvaltion asiana on määrittää, millaisesta terveydenhuollosta vakuutettu on oikeutettu
LisätiedotKiireettömään hoitoon pääsy
Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin
LisätiedotKsylitolin käyttö päivähoitoikäisillä lapsilla. Ksylitolitiedottaja Milla Vihanto Cloetta Suomi Oy (ent. Leaf)
Ksylitolin käyttö päivähoitoikäisillä lapsilla Ksylitolitiedottaja Milla Vihanto Cloetta Suomi Oy (ent. Leaf) 2 STM:n suositus lokakuu 2013 Päivittäinen ksylitoliannos maksutta päivähoitoikäisille Sosiaali-
LisätiedotSuomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014
Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 28.08.2014 Mikko Kesä, Jan-Erik Müller, Tuomo Saarinen Innolink Research Oy Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tarkoituksena
LisätiedotSuunterveys Johdattelua aiheeseen. Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto
Suunterveys Johdattelua aiheeseen Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto Hampaiden reikiintyminen on merkittävä kansanterveysongelma, joka käy kalliiksi sekä yhteiskunnalle että yksittäisille kansalaisille
LisätiedotLupa yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamiseen. Hakija on pyytänyt lupaa yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamiseen seuraavasti:
Päätös 1 (5) Kärängänkatu 31 70840 Kuopio ASIA Lupa yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamiseen HAKIJA/PALVELUJEN TUOTTAJA Kärängänkatu 31 70840 Kuopio Y-tunnus: 2901382-5 HAKEMUS Hakija on pyytänyt
LisätiedotHammashoitopalvelujen käyttämättömyys
Hammashoitopalvelujen käyttämättömyys Voiko syynä olla muutakin kuin terveet hampaat? Jouko Kallio & Johanna Kallio & Tommi Pesonen & Ossi Rahkonen & Heikki Murtomaa Johdanto WHO on ottanut suu- ja hammassairauksien
LisätiedotKsylitolin käyttö kouluissa ja päiväkodeissa. Ksylitolitiedottaja Milla Vihanto Cloetta Suomi Oy (ent. Leaf)
Ksylitolin käyttö kouluissa ja päiväkodeissa Ksylitolitiedottaja Milla Vihanto Cloetta Suomi Oy (ent. Leaf) Mitä ksylitoli on? Luonnollinen makeuttaja, jota esiintyy esim. marjoissa, hedelmissä, vihanneksissa
LisätiedotLasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa
Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä
LisätiedotVäestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta
Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen
LisätiedotVarsinainen yhtiökokous 21.3.2013. Toimitusjohtajan katsaus Martin Forss
Varsinainen yhtiökokous 21.3.2013 Toimitusjohtajan katsaus Martin Forss Oral Hammaslääkärit Oyj Suurin ja tunnetuin ketjukonseptilla toimiva hammasterveyspalveluyhtiö Suomessa 27 hammaslääkäriasemaa 151
LisätiedotYhtymähallitus Liite 4 KUUKAUSIRAPORTTI
Yhtymähallitus 22.5.2012 63 Liite 4 KUUKAUSIRAPORTTI MAALISKUU 2012 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/35 MAALISKUU PÄHKINÄNKUORESSA Maaliskuun yhteenveto löytyy maaliskuun osavuosikatsauksesta. KUUKAUSIRAPORTTI
LisätiedotHoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014
0% valmiina (Sivu 0 / 6) Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Kuopio Lappeenranta Oulu Rauma Rovaniemi Savonlinna
LisätiedotTerveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu
TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Yrjö Lahtinen Suomen Kuntaliitto Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut
Lisätiedotyrittäjän työterveyshuolto
yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla
LisätiedotOpiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen. Susanna Fagerlund-Jalokinos
Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen Susanna Fagerlund-Jalokinos Opiskeluterveydenhuoltoa säätelee Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta
LisätiedotLaadunhallinta Itä-Savon sairaanhoitopiirissä Tarkastuslautakunta 18.11.2014. Riitta Sipinen vs. hallintoylihoitaja
Laadunhallinta Itä-Savon sairaanhoitopiirissä Tarkastuslautakunta 18.11.2014 Riitta Sipinen vs. hallintoylihoitaja 12.11.2014 Taustaa Sairaanhoitopiirillä on ollut käytössään laadunhallintaohjelma keväästä
LisätiedotYksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto
Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat
LisätiedotImetys Suomessa Vauvamyönteisyysohjelma
Imetys Suomessa Vauvamyönteisyysohjelma 2017-2021 Imetys 10 kunnassa Jyväskylä 16.3.2017 Vieraileva tutkija Kirsi Otronen 21.03.2017 Kirsi Otronen 1 WHO:n uusi suositus v.2025 mennessä 50% lapsista olisi
LisätiedotEsimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus
Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Jaana Leipälä Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston sidosryhmätilaisuus 29.9.2016 Lääkkeet
LisätiedotMistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?
Eeva Jokinen, Professori Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Jäidenlähtöseminaari, 12.5.2015 Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? 19.5.2015 THL / Kaikkonen /2014 2 Väestöryhmittäiset
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
LisätiedotTERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö
TERVEYSPALVELUT Sanna Hartman Toimialapäällikkö Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä Toimialan kannattavuus tunnuslukujen valossa Toimintaympäristö nyt Menestymisen mahdollisuudet Kansainvälistyminen
LisätiedotEsittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen HOITOTAKUUN TOTEUTUMINEN PAIMION-SAUVON KANSANTERVEYSTYÖN KUN- TAYHTYMÄSSÄ
3.12.2010 Dnro 3656/4/09 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen HOITOTAKUUN TOTEUTUMINEN PAIMION-SAUVON KANSANTERVEYSTYÖN
LisätiedotMielenterveyden ongelmat näkyvät suun terveydessä
Mielenterveyden ongelmat näkyvät suun terveydessä Annukka Vuorinen Ylihammaslääkäri, terveyspalveluyksikön johtaja YTHS Tampere Silmät ovat sielun peili, ja suu on portti peremmälle. Kuvat Päivi Jääsaari
LisätiedotOikeutusarvioinnin menettelyt erilaisissa tilanteissa STUKin säteilyturvallisuuspäivät, Jyväskylä Ritva Bly
Oikeutusarvioinnin menettelyt erilaisissa tilanteissa 24.-25.5.2018 STUKin säteilyturvallisuuspäivät, Jyväskylä Ritva Bly Oikeutusarvioinnin kolme tasoa ICRP 103, Säteilysuojelun perussuositus 1. taso:
LisätiedotCOCHRANE LIBRARY tietokannat. Merja Jauhiainen Työterveyslaitos Tietopalvelukeskus
COCHRANE LIBRARY tietokannat Merja Jauhiainen Työterveyslaitos Tietopalvelukeskus The Cochrane Collaboration - Cochrane yhteistyö Archie Cochrane, skotlantilainen epidemiologi 1972 "Effectiveness and Epidemiology:
LisätiedotSairaanhoitokorvaukset vuosina
Tilastokatsaus Lisätietoja: 02.05.2012 Raija Pajunen, puh. 020 634 1361, etunimi.sukunimi@kela.fi Sairaanhoitokorvaukset vuosina 1986 2011 Sairausvakuutus maksoi 1 811,4 milj. euroa sairaanhoitokorvauksia
LisätiedotSOSIAALI JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTAVAT RUOTSISSA reunaehtoja ja mahdollisuuksia yksityisille toimijoille. 13.2.
SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTAVAT RUOTSISSA reunaehtoja ja mahdollisuuksia yksityisille toimijoille 13.2.2013 Anne Eriksson Ruotsalaisesta sosiaali- ja terveyspolitiikasta 1. Taustatietoja
LisätiedotOhje neuvola-asetuksen (VNA 338/2011) seurantaraporttien tarkistamiseen Avohilmo-aineistosta 1
1 Ohje neuvola-asetuksen (VNA 338/2011) seurantaraporttien tarkistamiseen Avohilmo-aineistosta 1 Ohjeissa on lyhyesti keskeisiä asioita Avohilmo -aineistosta koostetuista neuvola-asetuksen seurannan tiivisteraporttien
LisätiedotIkääntyminen ja alkoholi
Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen
LisätiedotHE 61/2009 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan sairausvakuutuslakia muutettavaksi siten, että suuhygienistien hammaslääkärin
LisätiedotLääkkeiden korvattavuus
Sosiaaliturvan abc toimittajille 26.5.2011 Lääkkeiden korvattavuus Suomessa Päivi Kaikkonen yliproviisori Kela Terveysosasto 1 Lääkehuollon ja lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita Mahdollistaa tehokas,
LisätiedotHAMMASLÄÄKÄRILIITON LINJAUKSIA SUUN TERVEYDENHUOLLON TOTEUTUKSEEN
Muistio 1.12.2001 HAMMASLÄÄKÄRILIITON LINJAUKSIA SUUN TERVEYDENHUOLLON TOTEUTUKSEEN Suomen Hammaslääkäriliiton valtuusto hyväksyi kokouksessaan 1.12.2001 tämän muistion, johon on koottu Hammaslääkäriliiton
Lisätiedot