VUOSIRAPORTTI 2010 NOUSEVA RANNIKKOSEUTU RY. Nouseva Rannikkoseutu ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUOSIRAPORTTI 2010 NOUSEVA RANNIKKOSEUTU RY. Nouseva Rannikkoseutu ry"

Transkriptio

1 VUOSIRAPORTTI 2010 NOUSEVA RANNIKKOSEUTU RY

2 2

3 3 Sisällysluettelo Yhteenveto Taustaa 1. Hanketoiminnan keskeinen sisältö.. s Maaseudun kehittäminen: toimenpiteet 412, 413 ja Toimenpide Hanke-esimerkkejä Tyrnävän maatalouskonemuseo Saaran kantti 1.4. EKTR, Elinkeinokalatalous: linja Hanke-esimerkkejä Hailuodon kalahallin monet mahdollisuudet Kalastaja hanke ammattitaidot vaihtoon ja käyttöön 1.6. KyläLeader (kansallinen rahoitus) 1.7. Hanke esimerkkejä Nuorten toteuttamat hankkeet Uusien toimijoiden toteuttamat hankkeet s Hallitus ja kalatalousryhmä Hallituksen kokoonpano 2.2. Toimisto ja taloushallinto 2.3. Jäsenistö 2.4. Toiminnan rahoitus 2.5. Yhdistyksen omat strategiset hankkeet Kylä-kunta yhteistyönkehittäminen esiselvityshanke Kylissä on voimaa -hanke Perämeren rannikon kalatalouden aktivointihanke 2.6. Viestintä- ja koulutustoimenpiteet Järjestetyt aktivointi ja koulutustilaisuudet Osallistuminen koulutuksien ja tilaisuuksien toteutukseen Toimihenkilöiden osallistuminen koulutuksiin ja tilaisuuksiin 2.7. Toiminnan arviointi 3. Analyysi... s :n toiminnan onnistumiset ja kehittämistarpeet 3.2. Leader-toiminnan onnistumiset ja kehittämistarpeet valtakunnan tasolla 4. Näkymiä vuoden 2011 toimintaan. s. 17 Liite 1. Hallituksen jäsenen ja varajäsenen taustatahojen ja yhtäjaksoisen toimikauden ilmoittaminen

4 4 Yhteenveto NOUSEVARANNIKKOSEUTU RY:N TOIMINNAN TÄRKEIMMÄT TULOKSET VUONNA 2010 (käytettävissä olevat resurssit 3,5 htv) Järjestetty erilaisia aktivointi-, opinto- ja koulutustilaisuuksia 66 kpl (osallistujia 525 henkilöä) Otettu käyttöön uusi KyläLeader rahoitusmuoto Käynnistetty uusia hankkeita 107 kpl, joista nuorten hankkeita 18 kpl Luotu uusia yrityksiä 13 kpl, joista naisyrittäjiä 6 kpl Luotu uusia työpaikkoja 32 kpl, joista naistyöpaikkoja 10 kpl Tehty 14 kpl kylien toimintasuunnitelmia Selvitetty 39 kalasataman ja purkupaikan nykytila sekä kehittämistarpeet

5 5 Taustaa on maaseudun kehittämisyhdistys, joka toteuttaa Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa ja Suomen elinkeinokalatalouden ohjelmaa LEADER-periaattein. LEADERin kantavia ajatuksia ovat alhaalta ylöspäin -periaate, uusien toimintatapojen ja menetelmien kokeilu, resurssien kokoaminen verkostoitumalla, kestävä kehitys, kansainvälistyminen ja alueiden välinen yhteistyö. toteuttaa ohjelmia myöntämällä hanketukea ja yritystukea. Lisäksi toimintaryhmä kouluttaa, tiedottaa, aktivoi ja auttaa avustuksen hakijoita hankkeiden suunnittelu-, toteutus- ja lopetusvaiheessa. Yhdistyksen käytännön toiminnasta vastaa hallitus ja Norsun toimiston henkilökunta. Yhdistyksen toiminta on kaikille avointa, joten kuka tahansa oman alueensa kehittämisestä kiinnostunut voi osallistua siihen. 1. Hanketoiminnan keskeinen sisältö Rahoitettavien hankkeiden valintaa ohjasivat Leader-periaatteet, Nouseva Rannikkoseutu ry:n Maaseudun moni-ilmeinen tulevaisuus -ohjelma, Perämeren rannikon kalatalousohjelma sekä KyläLeader -ohjeistus. Strateginen ohjelmatyö merkitsi käytännössä sitä, että osa alueelta esitetyistä hankkeista jäi ilman rahoitusta. Rahoitettavien hankkeiden oli oltava järkeviä, toteuttamiskelpoisia ja kestäviä. Kehittämistyön ydintavoite on lisäarvon tuottaminen hankkeiden vastuutahojen ohella koko alueelle. :n hallitus käsitteli vuonna 2010 yhteensä 127 hankehakemusta, joista Maaseuturahastosta rahoitusta hakevia hankkeita oli yhteensä 79, elinkeinokalataloudesta 15 ja KyläLeaderista 33. Hallitus teki myönteisen rahoitusesityksen/-päätöksen noin 82% esitetyistä hankehakemuksista. (taulukko 1) 1.1. Maaseudun kehittäminen: toimenpiteet 412, 413 ja 421 :n Maaseudun kehittämisohjelman tavoitteena on saada aikaan hankkeita, jotka edistävät alueen ihmisten taloudellista, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Vertaamalla Nouseva Rannikkoseudun kehittämisohjelman tavoitteita Manner- Suomen maaseutuohjelman toimintalinjoihin voidaan todeta linja kolmosen elinkeinotoiminnan monipuolistamisen ja elämän laadun nousevan selkeästi ohjelman painopisteeksi. Tämä painopiste näkyy selkeästi toteutettavissa ja osarahoitettavissa toimenpiteissä ja hankkeissa. Vuonna 2010 :ssä annettiin yksi lausunto linja kakkosen; ympäristön ja maaseudun tilan parantamisen mukaisesta hankkeesta. Linja kolmoseen; maaseutualueiden elämänlaadun ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamiseen liittyviä hankkeita rahoitettiin yhteensä 61 kpl ja linjasta neljä; Leaderistä rahoitettiin kaksi alueiden välistä hanketta. (taulukot 2 ja 3)

6 6 Taulukko 1: :n hallituksen vuonna 2010 käsittelemät hankkeet. Hankkeet Hakemuksia yhteensä Myönteinen päätös Yritystuet (Leader) Kielteinen päätös tai pöydälle Hanketuet (Leader) Erityisympäristötuki 1 1 Elinkeinokalatalous (EKTR) KyläLeader (kansallinen rahoitus) Yhteensä Siirretty muille rahoittajille Taulukko 2: :n vuonna 2010 antamat lausunnot linja kakkoseen. Linja 2, Toimenpide 412 vuosi 2010 haettu maksettu sidottu lkm ha lkm ha 214, perinnebiotooppien hoitosopimukset 1 2, , monivaikutteisten kosteikkojen hoitosopimukset 0 216, perinnebiotoopin perustaminen 0 216, monivaikutteisen kosteikon perustaminen 0 Taulukko 3: :n vuonna 2010 rahoittamat hankkeet (linjat 3 ja 4). Linja 3, Toimenpide 413 Hankkeet Taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle kpl Mikroyritysten perustaminen ja kehittäminen kpl Matkailuelinkeinojen edistäminen kpl Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut kpl Kylien kunnostus ja kehittäminen kpl Maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen kpl Koulutus ja tiedotus kpl Linja 4, Toimenpide 421 Alueiden välinen yhteistyö kpl YHTEENSÄ 63 kpl

7 Toimenpide 431 Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt :lle toimintarahaa hallinnon pyörittämiseen ja aktivointiin ,57 euroa vuosille Vuosittainen toimintaraha on suhteutettu ryhmän vuoden kokonaiskehykseen. Vuositasolla Nouseva Rannikkoseudun hallintoon on käytettävissä n euroa. Koska summa riittää lähinnä vain kahden ihmisen palkkakuluihin, on toiminnanjohtaja myynyt työaikaansa myös elinkeinokalatalouden aktivointihankkeelle Hanke-esimerkkejä :n hallituksen toimesta Maaseudun moni-ilmeinen tulevaisuus kehittämisohjelman strategiaa terävöitettiin. Ohjelman toimenpiteet typistyivät yhdeksästä neljään kokonaisuuteen 1) yrittäjyys, 2) matkailu (kulttuuri), 3) bioenergia ja 4) maaseutu ympäristö ja kylätoiminta (vapaa-aika). Maaseuturahastosta rahoitettavien hankkeiden tulee edistää jotakin edellä mainittua toimenpidekokonaisuutta Tyrnävän maatalouskonemuseo (Tyrnävän kotiseutu- ja museoyhdistys ry) Hankkeen tavoitteena on maatalouden perinnetietouden säilyttäminen ja välittäminen maaseudun ja kaupunkien ihmisille. Tyrnävän maatalouskonemuseo hankkeessa rakennetaan kotiseututalon pihapiiriin konehalli, joka tuo koko museoalueelle lisää kiinnostavuutta. Halliin tulevan esineistön ovat lahjoittaneet alueen asukkaat ja maanviljelijät Saaran kantti (Vihannin kotiseutuyhdistys ry) Vihannin kotiseutuyhdistyksen tavoitteena on mm. vaalia vanhaa rakennusperinnettä. Yhdistyksen ammattitaidosta kertovat myös aikaisemmin toteutetut kunnostamishankkeet (mm. Hietalankantti, Uhtuankantiti, Mikkelänkantti ja Ukko-Pekka). Saaran kantti - hankkeen tavoitteena on kunnostaa rakennushistoriallisesti arvokas Strömmerin- Andstenin talo pihapiireineen. Arvokas miljöö sijaitsee aivan Vihannin keskustassa kirkon vieressä, hyvin saavutettavissa olevalla alueella. Kunnostuksen jälkeen alueen ja rakennusten tarkoituksena on toimia matkailu, majoitus- ja virkistyskohteena.

8 EKTR, Elinkeinokalatalous: linja 4 Perämeren rannikon kalatalousohjelmassa toteutettaville toimenpiteille on asetettu kolme tavoitetta. Ohjelmasta rahoitettavien hankkeiden tulee tähdätä 1) kalastuksen kannattavuuden parantamiseen, 2) kalastusmatkailun kehittämiseen ja 3) sivutoimisen kalastuksen kehittämiseen Hanke-esimerkkejä Hailuodon kalahallin monet mahdollisuudet (Hailuodon kunta) Hankkeen tavoitteena on selvittää, investoidaanko Hailuodon kalahalliin tulevaisuudessa vai ajetaanko toiminta alas kunnan osalta. Toiseksi selvitetään, miten kalastukseen ja mereen liittyvät tekijät voidaan kytkeä yhteen ja muodostaa niistä sellainen toimiva kokonaisuus, joka mahdollistaisi yritystoiminnan. Selvitystuloksen perusteella laaditaan alustava liiketoimintasuunnitelma, investointien ja käyttötalouden kannattavuuslaskelmat ja luonnospiirustukset Kalastaja hanke ammattitaidot vaihtoon ja käyttöön (Iilaakso Oy) Nykyajan kalastajien on oltava monitaitajia. Kalastajat omaavat hyvin usein käytännön kokemusten kautta opittuja erityistaitoja. Kalastajat toimivat kuitenkin lähes aina yksin ja omatoimisesti. Ammattitaidot välittyvät harvoin kalastajalta toiselle. Hankkeessa edistetään käytännössä kalastajien yhteistyötä ja ammatin harjoittamisen edellytyksiä kalatalouden eri sektoreilla. Hankkeen tulosodotuksena on yhteistoimintojen lisääminen ja toimivan ammattiverkoston luominen, pyyntitaitojen monipuolistaminen ja kalanjalostuksen lisääminen sekä yrittäjyyden ja matkailukalastuksen edistäminen jo toimivien yritysten esimerkkien avulla.

9 KyläLeader (kansallinen rahoitus) EU-hankkeiden hallinnointi on tällä ohjelmakaudella ruohonjuuritason toimijoiden näkökulmasta vaikeaa ja byrokraattista. Lakiin kirjatut hanketuen myöntämisen rajoitukset rajaavat käytännössä tuen piiristä pois pienet hankkeet. :n toteuttamien Kylä-kunta yhteistyön kehittäminen ja Kylissä on voimaa hankkeiden kokemusten pohjalta voidaan kuitenkin todeta, että pienten hankkeiden toteuttamiseen on kentällä tarvetta. Tähän tarpeeseen on halunnut vastata kehittämällä alueelleen uuden kansallisella rahoituksella toteutettavan KyläLeader rahoitusvälineen. KyläLeader hankkeita on voinut hakea :stä syksystä 2010 lähtien. Ensimmäisen haun kautta hakemuksia tuli 33 kpl, ja hallitus teki myönteisen päätöksen 28 hankehakemukseen. Hankehaku on kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Hankkeisiin voi saada tukea KyläLeaderin tavoitteena on käynnistää kylille uutta toimintaa ja saada kyläläiset, erityisesti nuoret mukaan kehittämistyöhön ja hankkeisiin. Rahoitus on tarkoitettu ensisijaisesti hakijoille, joilla ei ole aikaisempaa hankekokemusta. Hankkeiden teema on vapaa. Hanke voi liittyä esim. kylätapahtumien tai tutustumisretkien järjestämiseen tai olla kylä- tai nuorisolehden työstämistä, pieni yhteinen hankinta tai kunnostusprojekti Hanke-esimerkkejä Nuorten toteuttamat hankkeet Kunta ja Hankkeen toteuttaja Avustus Lyhyt hankekuvaus hankkeen nimi Liminka, Biljardipöytä Nuorten ryhmä 480 Biljardipöydän hankkiminen uudelle kylätalolle nuokkari-iltoja varten Liminka, Boulderointiseinä Rantakylä-Virkkulan 500 Kiipeilyseinän rakentaminen kyläyhdistys ry Pyhäjoki, Nuorisotalo Rukkiksen toiminnan Parhalahden kyläyhdistys ry 500 Sisäpelivälineiden hankkiminen nuorten itse kunnostamaan tilaan edistäminen Pyhäjoki, Nutta Nuorten ryhmä 500 Tee-se-itse elämysretken toteuttaminen nuorille Siikajoki, Uttretin Taidepiiri Paavolan Nuorisoseura ry 500 Maalaustarvikkeiden hankkiminen lasten ja nuorten maalauspiirille Vihanti, Kolot kuntoon kohinalla Partiolippukunta Vihannin Vehkat ry 500 Lampisaaren ja kirkonkylän partiokolojen kunnostaminen Uusien toimijoiden toteuttamat hankkeet Kunta ja hankkeen nimi Liminka, Teltta/grilli Liminkalaiset - kylätapahtumaan Liminka, Laavu Pyhäjoki, Sillan turvallisuuden parantaminen Raahe, Perukan posti Siikajoki, Toivolan joulumyyjäiset Hankkeen toteuttaja Avustus Lyhyt hankekuvaus Limingan kylät 500 Teltan ja grillin hankkiminen kylien yhteisiin tapahtumiin (useita käyttäjiä) Kedonperän 500 Yhteisen laavun rakentaminen kylälle Kyläyhdistys ry Yppärin Kyläyhdistys ry Mattilanperän Kyläyhdistys ry Revonlahden Kyläyhdistys ry 500 Kaiteiden rakentaminen uimapaikalle vievälle sillalle 390 Kylälehden painattaminen 500 Uuden kylätapahtuman toteuttaminen yhteistyössä eri tahojen kanssa

10 Hallitus ja kalatalousryhmä on itsenäinen rekisteröity yhdistys, jonka ylin päättävä elin on vuosikokous. Sääntömääräinen vuosikokous pidettiin Tyrnävällä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Juha Törmä. Vuosikokous käsitteli sääntöjen määräämät asiat. Kokous hyväksyi raportin vuodelta 2009 ja käsitteli vuoden 2009 tilinpäätöksen ja taseen sekä myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille. Lisäksi kokous vahvisti talousarvion vuodelle Tilintarkastajiksi valittiin HTM Anne Karppinen Salonpää ja HTM Jussi Pahkala. Varatilintarkastajiksi valittiin Paavo Silvola ja Saara Tuisku. (katso myös liite 1) Toimintaryhmän hallitus kokoontui vuoden 2010 aikana viisi kertaa (yksi kokouksista pidettiin puhelinkokouksena). Hallitus käsitteli hankehakemuksia ja ohjasi toimintaryhmän strategista toimintaa yhdessä toimihenkilöiden kanssa. Hallituksen jäsenet toimivat tiedottajina ja aktivaattoreina sekä alueidensa toimijoiden ja toimintaryhmän yhteyshenkilöinä. hallinnoi Perämeren rannikon kalatalousohjelmaa, jonka toteuttamiseksi :n yhteyteen on perustettu kalatalousryhmä. Kalatalousryhmässä on jäseniä mukana olevista toimintaryhmistä, kuntien edustajia, yksi varsinainen jäsen :n hallituksesta sekä kalatalouden, matkailun ja muun elinkeinotoiminnan edustajia. Kalatalousryhmän tehtävänä on käsitellä kaikki Perämeren rannikon kalatalousohjelmasta rahoitusta hakevat hankehakemukset ja antaa niistä lausunnot :n hallitukselle. Kalatalousryhmä kokoontui vuoden 2010 aikana neljä kertaa Hallituksen kokoonpano Jäsenet Varajäsenet Hallituksen koko (lukumäärät) Miehet 7 7 Naiset 7 7 Nuoret (jos tiedossa) 1 Kolmikanta (ohjelma-asiakirja luku 5.3.4) Paikallinen julkinen hallinto (lukumäärä) 5 5 Yhteisöt (järjestöt, yhdistykset, suuret yritykset), (lukumäärä) 5 5 Maaseudun asukkaat (lukumäärä) 4 4 Enimmäisaikasäännön noudattaminen (kyllä/ei) kyllä Voimassa olevat säännöt toimitettu (kyllä/ei) kyllä

11 Toimisto ja taloushallinto :n toimisto sijaitsee maantieteellisesti toiminta-alueen keskellä ja liikenteellisesti hyvällä paikalla Ruukin kylässä Siikajoella. Yhdistyksen taloushallinto on ulkoistettu ja sitä hoitaa tilitoimisto Simo Salonen Oy. Nousevan Rannikkoseudun toimihenkilöt: toiminnanjohtaja Soila Haapsaari alkaen hankevalmistelija Liisa Hiltunen alkaen aktivaattori (EKTR) Piia Karttunen projektityöntekijä Nina Kurunlahti ja Toiminnanjohtaja Soila Haapsaari vastasi :n strategisesta kehittämisestä. Hänen tehtävänään olivat taloushallintoon liittyvät asiat, tiedottaminen, hankeaktivointi, hankkeiden valmistelu, kouluttaminen, sidosryhmä yhteistyö ja sihteerin tehtävät hallituksen kokouksissa. Hankevalmistelija Liisa Hiltusen vastuualueina olivat hankkeiden ja maksatushakemusten valmistelut. Piia Karttunen työskenteli Perämeren rannikon kalatalouden aktivointihankkeessa. Hänen tehtäviinsä kuului elinkeinokalatalouden osalta hankeaktivointi, hankkeiden valmistelu ja kalasatamaselvityksen työstäminen. Nina Kurunlahti toimi projektityöntekijänä Kylä-kunta yhteistyön kehittäminen ja Kylissä on voimaa -hankkeissa. Hänen työtehtäviään olivat mm. kyläkyselyiden toteuttaminen, kylien toimintasuunnitelmien työstäminen sekä kylätoimijoiden ja kehittämistoiminnan aktivointi Jäsenistö lähetti vuonna 2010 jäsenilleen syys- ja kevättiedotteet. Yhdistyksellä oli maksavia jäseniä 62 kpl. (taulukko 4) Taulukko 4. :n jäsenet vuonna Jäsenet naisten lukumäärä 12 kpl miesten lukumäärä henkilöjäsenet yhteensä yritysten lukumäärä yhteisöjäsenten lukumäärä kuntajäsenten lukumäärä kaikki yhteensä 29 kpl 41 kpl 6 kpl 12 kpl 3 kpl 62 kpl

12 Toiminnan rahoitus ja Maa- ja metsätalousministeriö allekirjoittivat Leadersopimuksen Helsingissä. Maa- ja metsätalousministeriö myönsi Nouseva Rannikkoseutu ry:lle suuntaa antavan rahoituskehyksen ohjelmakaudelle Rahoituskehys oli , josta toimintaryhmän hallinnon osuus oli Maa- ja metsätalousministeriö myönsi Perämeren rannikon kalatalousohjelman toteuttamiseen ja kunnat vuosille :n käytettävissä ollut hankerahoitus vuonna 2010 on esitetty taulukossa 5. Taulukko 5: :n käytettävissä ollut hankerahoitus vuonna Taulukko ei sisällä yhdistyksen hallintorahaa. Toimenpide EU Valtio kunnat yhteensä linja 1 linja linja EKTR Yhteensä

13 Yhdistyksen omat strategiset hankkeet Kylä-kunta yhteistyön kehittäminen esiselvityshanke jatkoi vuonna 2010 Kylä-kunta yhteistyön kehittäminen esiselvityshanketta (projektityöntekijän työpanos 3 viikkoa). Hankkeeseen käytetty työaika meni pääsääntöisesti hankkeen päätösseminaarin valmisteluun, joka toteutetaan tammikuussa Kylissä on voimaa -hanke toteutti vuonna 2010 Kylissä on voimaa -hanketta Lumijoen, Pyhäjoen ja Siikajoen kunnissa. Toimintaa jatkettiin myös Kylä-kunta yhteistyön kehittäminen esiselvityshankkeen kohdekunnassa Limingassa. Hankkeessa oli työllistettynä yksi projektityöntekijä. Hanke oli kolmen toimintaryhmän (, Rieska- Leader ry ja Keskipiste-leader ry) yhteinen. Hankkeessa oli mukana Norsun alueelta 26 kylää. Hankkeen tavoitteena oli aktivoida kyläläisiä osallistumaan ja vaikuttamaan oman asuinalueensa kehittämiseen, tiivistää toimijoiden välistä vuorovaikutusta, vahvistaa kylien ja kuntaorganisaation välistä yhteistyötä ja viedä kylähankkeita eteenpäin. Keväällä 2010 toteutettiin Pyhäjoen ja Siikajoen sekä osalla Lumijoen kylistä kyläkyselyt asukkaiden kehittämistoiveiden keräämiseksi. Kyselyihin tuli vastauksia reilu 150 kpl. Kyselyiden pohjalta käynnistettiin kyläillat, joissa jatkettiin kylien kehittämisen ideointia. Kyläiltoihin kutsuttiin kyläyhdistysten lisäksi kaikki kylissä aktiivisesti toimivat yhdistykset. Kyläilloissa työstettiin lähes jokaiselle Lumijoen, Pyhäjoen ja Siikajoen kylälle taulukkomuotoinen toimintasuunnitelma (yhteensä 14 kpl, luku ei sisällä Limingan kylien päivitettyjä suunnitelmia). Kyläkohtaiset suunnitelmat toimivat pohjana kuntakohtaisille kylien yhteisille suunnitelmille (3 kpl), joiden työstämistä jatketaan vielä tulevana vuonna (kaikki kohdekylät eivät olleet hankkeessa aktiivisesti mukana kylätoimijoiden hankeväsymisen takia). Vuoden aikana hanke järjesti 62 kylillä pidettyä aktivointi- ja kehittämisiltaa. Lisäksi hanke järjesti jätevesiasioita käsitelleen illan Pyhäjoen Yppärissä, kaksi Siikajoen Hietamaan vapaa-aika-alueen suunnittelukokousta (kokouksissa mukana kunta ja yhdistykset), ympäristönhoidon te lan Pyhäjoen yhdistyksille sekä kutsui koolle Lumijokipäivien suunnittelukokouksen. Hanke oli mukana ideoimassa ja toteuttamassa monen toimijan yhteistyönä toteutettua kansainvälistä joulutapahtumaa Siikajoen Paavolan kylässä. Lisäksi hanke oli mukana useissa kuntien ja kylien omissa kokouksissa ja tapahtumissa (kuten Saarikosken kesäasukasillassa, Lumijoen Ahvenmarkkinoilla, Ruukin pitäjäpäivillä ja Kylät marssii tapahtumassa). Kylien toiminta on vuoden mittaan aktivoitunut monin tavoin. Mm. Siikajoen Revonlahdella Kylä- ja Kotiseutuyhdistysten yhdistämistä on viety eteenpäin. Muutamiin yhdistyksiin on saatu hallituksiin/johtokuntiin uutta väkeä. Kylien toimintasuunnitelmien pohjalta on käynnistetty kevään ja syksyn mittaan erilaisia kylähankkeita ja viritelty uutta kylätoimintaa, kuten yhteisiä pyöräretkiä ja romunkeräystalkoita. Nuorten hankkeita saatiin käynnistettyä 18 kpl, joihin toimijat hakijat tukea toimintaryhmän KyläLeader-rahoituksesta. Lisäksi kylien yhdistykset ovat kunnostaneet/toteuttaneet uusia yhteisiä kokoontumis- ja virkistyspaikkoja tai toteuttaneet uusia kylätapahtumia, joihin moneen on saatu KyläLeadertukea.

14 14 Kylien yhteisiä tapaamisia jatkettiin Limingassa ja Limingan kylät järjestivät toistamiseen syyskuussa Liminkalaiset Rantakylän virkistysalueella. Limingan Kyläparlamentti jatkoi kyläfoorumien sarjaa järjestämällä marraskuussa Tupoksen kylällä nuorten terveyteen ja liikkumiseen liittyvän keskusteluillan. Lumijoella, Pyhäjoella ja Siikajoella kylien ja kunnan välinen yhteistyö on konkretisoitunut ensisijassa käytännön hankkeiden toteuttamisessa (esim. virkistysalueiden suunnittelu, leikkikenttätoiminnan aloittaminen kylällä, kylien kotisivujen tekeminen ja Siikajoen kylien yhteinen esite) Perämeren rannikon kalatalouden aktivointihanke käynnisti Perämeren rannikon kalatalousohjelman aktivointihankkeen. Hankkeeseen palkatun työntekijän keskeisenä tehtävänä oli hankeaktivointi eri rahastoihin ja kehittämissuunnitelmien työstäminen sekä päivittäminen. Vuonna 2010 uusia hankkeita käynnistyi 18 kpl. Elinkeinokalatalouden parissa työskenteleville järjestettiin opintomatka Uudenkaupungin ammattikalastajamessuille. Opintomatkan tarkoituksena oli antaa alan toimijoille mahdollisuus päivittää osaamistaan, tutustua alan uusiin innovaatioihin ja verkostoitua muiden toimijoiden kanssa. Opintomatkalle osallistui 18 henkilöä. Aktivointihankkeen puitteissa selvitettiin Perämeren rannikon kalasatamien nykytila ja kehittämistarpeet. Perämeren rannikolla ja Pyhäjärvellä on yhteensä 39 kalasatamaa ja kalasaaliin purkupaikkaa. Näistä vain osa täyttää elintarvikehygienialainsäädännön puitteet ja paikoin satamien kunto on heikko. Selvitys tehtiin, jotta tiedetään mihin ja miten eri rahoitusmuotoja ohjataan tulevaisuudessa. Selvityksessä ilmi tulleet pienet puutteet pyritään realisoimaan hankkeiksi ja siten parantamaan kalasatamien toimintamahdollisuuksia. Selvitystyön tulokset julkistettiin loppuvuodesta 2010 hankkeen järjestämässä kalasatamaseminaarissa, johon osallistui 53 henkilöä. Lisäksi selvityksen tuloksia puitiin paikallislehdissä, Kalevassa ja alueuutisissa.

15 Viestintä ja koulutustoimenpiteet Toimintaryhmän ulkoisen tiedotuksen piiriin kuuluvat useat eri tahot alkaen alueen asukkaista aina Maa- ja metsätalousministeriöön. Tiedottaminen tapahtuu toimintaryhmän julkaisemien esitteiden, tiedotuslehtien, internet-sivujen ja sähköpostin kautta. Tietoa levitetään myös kuntavierailujen, kuntatiedotteiden, hankeiltojen, koulutuksien, vuosikokouksen sekä yleisölle avointen tilaisuuksien yhteydessä. Toiminnanjohtaja johtaa viestintää muiden toimihenkilöiden avustuksella. Viestintää kehitetään saadun palautteen avulla. Palaute kerätään yhteisissä tapahtumissa ja kokoontumisissa suoralla asiakaskontaktilla tai kyselyillä sekä yhdistyksen www-sivujen kautta. Tiedottamisen päämääriä ovat: hanketietouden levittäminen tasapuolisesti sidosryhmäsuhteiden ylläpitäminen ja kehittäminen alueen potentiaalisten kehittäjien innostaminen mukaan toimintaan alueen yleisen vetovoimaisuuden parantaminen Vuonna 2010 tärkeimpänä tiedottamisen kanavana toimi yhdistyksen internet-sivut ja sähköposti. :n web-sivuilla vieraili vuoden aikana eri kävijää ja vierailuja oli Edellisvuoteen verrattuna eri kävijöitä oli 403 ja vierailijoitakin 833 enemmän. Eri kävijöiden määrä on arvioitu kävijän ip-osoite + selainversio yhdistelmän perusteella. Eniten nousevarannikkoseutu.fi palvelusta haettiin tietoa kylien kehittämisestä ja elinkeinokalataloudesta. Vuonna 2010 järjesti yhden lehdistötilaisuuden KyläLeader toiminnan käynnistymisestä. Yhdistyksen toiminnasta ja sen rahoittamista hankkeista julkaistiin useita lehtiartikkeleita paikallislehdissä Järjestetyt aktivointi ja koulutustilaisuudet Nouseva Rannikkoseutun vuonna 2010 järjestämät aktivointi ja koulutustilaisuudet: Leader-työryhmän kokous, Norsun toiminta-alue (osallistujia 8 henkilöä) Matka ammattikalastajamessuille, Uusikaupunki (osallistujia 18 henkilöä) Kalasatamaseminaari, Oulu (osallistujia 53 henkilöä) ELY-keskuksen hankepäivä Raahen seudulla, (osallistujia 10 henkilöä) Kylissä on voimaa hankkeen vuoden 2010 aikana järjestämiä erilaisia aktivointi- ja kehittämisiltoja Limingassa, Lumijoella, Pyhäjoella ja Siikajoella yhteensä 62 kpl (osallistujia yhteensä 436 henkilöä)

16 Osallistuminen koulutuksien ja tilaisuuksien toteutukseen on osallistunut vuonna 2010 seuraavien tilaisuuksien toteuttamiseen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa: Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä, järj. Maaseutuverkosto, Oulu Erityisympäristötuki-info, järj. ProAgria Siikajoki Hyvinvointipalveluiden kehittäminen Raahen Seudulla, järj. KAMPA-hanke, Raahe Apajille hankkeen päätösseminaari, järj. MSL, Oulussa Kylissä on voimaa -hanke on osallistunut Saarikosken kesäasukasilta, järj. Siikajoen kunta, Kylät marssii tapahtuma, järj. Siikajoen kunta ja kylät, Ruukin Pitäjäpäivät, järj. mm. Ruukin kyläyhdistys, Toimihenkilöiden osallistuminen koulutuksiin ja tilaisuuksiin :n toimihenkilöt ovat vuoden 2010 aikana osallistuneet seuraaviin muiden toimijoiden järjestämiin koulutuksiin ja tilaisuuksiin: Yhteistyöhön ja toimintaan sopimuksellisuuskiertue II, järj. Vaasan yliopisto, Kempele Toimintaryhmätyön laatupäivät / toiminnanjohtajien tapaaminen, järj. Maaseutuverkosto, Helsinki Maaseutuverkoston kokous, järj. Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto, Oulu Maaseutu Nyt, järj. MSL, Oulu Pohjoisen alueen Leaderin 3R tulevaisuusfoorumi, järj. Maaseutuverkosto, Oulu Maksatuskoulutus, järj. Maaseutuverkosto, Oulu Maaseutututkijatapaaminen, järj. Maaseudun Uusi Aika yhdistys, Karstula Ylimaakunnalliset kyläpäivät, järj. Pohjois-Pohjanmaan kylät ry ja Keskipohjalaiset kylät ry, Pudasjärvi Leader-toimintaryhmätyön ajankohtaispäivä, järj. Maaseutuverkosto, Helsinki Maaseutu Nyt, järj. MSL, Piippola Mamu-ilta, järj. MSL, Oulu 2.7. Toiminnan arviointi Seuranta ja arviointi ovat oleellinen osa kehittämistyötä ja hyvää toimintatapaa. Nouseva Rannikkoseutu ry:n hallinnoimien Maaseudun kehittämis- ja Perämeren rannikon kalatalousohjelmien osalta asetettujen määrällisten tavoitteiden ja laadullisen arvioinnin kautta saadaan seurantatietoa ohjelmatyön ja hankkeiden vaikuttavuuden arvioimiseen. Seurantatietoa kerätään koko ohjelmakauden ajan. Hankkeiden osalta hankehakijat täyttävät loppumaksatuksen yhteydessä indikaattorilomakkeen lisäksi hankkeen vaikutusten arviointilomakkeen. Muun toiminnan osalta arviointi tehdään oppilaitosyhteistyönä työharjoittelija resurssein. Ryhmän itsearviointi on jatkuva prosessi ja toimintatapoja muokataan tarvittaessa saadun asiakaspalautteen pohjalta. Lisäksi vuosittain toimintatapoja tarkastellaan vuosiraportteihin liitettävien tunnuslukujen perusteella. Jatkuvan palautteen antamiseen on mahdollisuus toimintaryhmän internetsivuilla palautesähköpostiosoitteella.

17 17 3. Analyysi 3.1. :n toiminnan onnistumiset ja kehittämistarpeet Vuosiraportin yhteenvetotaulukossa (s. 4) on tiivistetty vuoden 2010 onnistumiset. Verkostoyhteistyö eri toimijoiden kanssa sujuu alueella mutkattomasti ja asioita tehdään aidosti yhdessä. Pohjois-Pohjanmaan alueella toimivat viisi toimintaryhmää ovat tiivistäneet entisestään yhteistyötä. Vuonna 2010 toimintaryhmät käynnistivät yhteisen Yhteisöhautomo -hankesuunnitelman työstämisen aluekehittämisen tueksi. Viran-omaisyhteistyö Pohjois-Pohjanmaan- ja Kainuun ELY -keskuksien kanssa on ollut kuluvana vuonna ryhmän työskentelyä tukevaa ja sujuvaa niin päätösten kuin maksatustenkin osalta. Erityisesti Pohjois-Pohjanmaan maksatusyksikkö on petrannut toimintaansa. Kuntien kanssa tehtävää yhteistyötä vahvistetaan entisestään toimintaryhmän strategisten hankkeiden tuomien lisäresurssien puitteissa. Jäsenten hankintaa ja sponsorirahoitusta kehitetään ja niihin haetaan uusia toimintamalleja Leader-toiminnan onnistumiset ja kehittämistarpeet valtakunnan tasolla Hallinnollisen taakan keventäminen jäi käytännön tasolla kevyeksi, vaikka joitakin parannuksia esim. kilpailuttamisen osalta tehtiin. Ministeriössä on reagoitu hyvin kentän viestiin siitä, että toimintaryhmien rahoituskehys on riittämätön niin toimintarahan kuin rahoitettavien hankkeiden osalta. Vuonna 2010 ministeriössä tehtiin esitys toimintaryhmätyöhön ohjattavasta lisärahoituksesta. Esitys on hyvä ja toivottavaa olisi, että se hyväksyttäisiin eri instansseissa. :n osalta lisärahoitus tarkoittaisi sitä, että laadukasta toimintaa voitaisiin jatkaa aina ohjelmakauden loppuun asti. Ohjelmakauden ongelmat ovat tiivistäneet myös valtakunnan tasolla toimintaryhmien välistä yhteistyötä. Toimintaryhmissä on nyt ymmärretty, että uuteen ohjelmakauteen valmistautuminen täytyy aloittaa hyvissä ajoin ja yhteistyössä. On hyvä, että toimintaryhmillä on siihen käytettävissä resursseja yhteisen valtakunnallisen hankkeen kautta. Uuden ohjelmakauden osalta on määriteltävä yhteinen tahtotila ja toimintamalli. Alustavat teesit ovatkin jo työn alla. Leader-toiminta ja sen tuomat tulokset näkyvät paikallistasolla, mutta eivät riittävästi valtakunnan tasolla. Jotta Leader-työn tunnettavuus lisääntyisi, tarvittaisiin tiedottamisen pohjaksi valtakunnallinen markkinointisuunnitelma ja sitä toteuttamaan ammattitiedottaja. Samalla tulisi luoda myös yhteinen valtakunnallinen Leader-brändi. 4. Näkymiä vuoden 2011 toimintaan :ssä jatketaan vuonna 2011 Perämeren rannikon kalatalousohjelman ja Maaseudun erityisohjelman mukaisesti alueellista aktivointia ja strategista kehittämistä sekä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Elinkeinokalatalouden puolella, erityisesti kalasatamaselvityksen pohjalta nousseiden hankkeiden tavoiteltava lukumäärä on 7 kpl. Maaseuturahaston puolella vastaavat hankkeiden tavoitemäärät ovat seuraavat: yritystukia 60 kpl, hanketukia 15 kpl ja erityisympäristötukia 1 kpl. Kansallisella rahoituksella toteutettavien KyläLeder hankkeiden tavoitelukumäärä on 40, josta nuorten toteuttamia hankkeita olisi 20 kpl. Tavoitteena on käynnistää vuoden 2011 aikana kaikkiaan 123 hanketta.

18 Aktiivisen kehittämistoiminnan lisäksi jatkossa panostetaan jäsenhankintaan. Tavoitteena on kaksinkertaistaa yhdistyksen jäsenmäärä vuoden 2011 loppuun mennessä. Tiedotuksen osalta kehitetään kaksi kertaa vuodessa ilmestyvää jäsentiedotetta. Pohjois- Pohjanmaalla toimivien Leader-toimintaryhmien kanssa tehdään yhteistyössä tämän ohjelmakauden osalta toinen Leader-rahoitusmahdollisuuksista kertova tiedostuslehti. Yhdistys tarjoaa myös 3kk työharjoittelupaikan PSK-Aikuisopiston hanketoiminnan ja maaseudun kehittäjän erikoisammattitutkintoa suorittavalle opiskelijalle. 18 Pohjois-/Itä-Lapin ja Kainuu-Koillismaan kalatalousryhmien kanssa selvitetään Pohjois- Suomen kalatalouden logistisia kysymyksiä - nykytilan analysointia, ongelmakohtien erittelyä ja ratkaisumalleja. Selvityksen on tarkoitus valmistua vuoden 2011 aikana. Sen tuloksia hyödynnetään mm. hanketoiminnassa ja niitä esitellään loppuvuodesta järjestettävässä seminaarissa. Vuoden 2011 aikana Maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta toteutetaan kalatalousryhmätoiminnan arviointi, jonka pohjalta ministeriö tekee päätöksen kalatalousryhmätoiminnan jatkamisesta vuoden 2011 jälkeen. Jos Perämeren rannikon kalatalousohjelman toteuttamiseen saadaan ministeriöstä ja kunnista lisärahoitusta, päivitetään ohjelma ja palkataan sitä toteuttamaan esim. osa-aikainen projektityöntekijä. Kylä-kunta -yhteistyön kehittäminen esiselvityshankkeen päätösseminaari järjestetään tammikuussa 2011 Oulussa. Seminaarilla on tarkoitus antaa päättäjille, viranomaisille sekä kylä- ja asukastoimijoille eväitä siihen, millaisia vaikuttamismahdollisuuksia on ja miten paikallisyhteisöt voivat toimia oman alueensa kehittämisen eteen. Esiselvityshanke päättyy maaliskuussa Kylissä on voimaa hankkeen kohdekuntien (Liminka, Lumijoki, Pyhäjoki, Siikajoki) yhdistyksille pidetään helmi-maaliskuussa 2011 te toja, joiden tavoitteena on välittää ideoita ja työkaluja yhdistysten toiminnan aktivointiin, kyläkohteiden ja tapahtumien markkinointiin sekä www-taitojen parantamiseen. Illat toteutetaan yhteistyössä Kipinää kylille hankkeen kanssa. Alueen kylähankkeita, kyliä ja niiden toimintaa esitellään Kerimäki-seuran kylä- ja leadertoimijoista koostuvalle vierasryhmälle Hankkeen kylistä kootaan kevään aikana pienimuotoinen lehti. Hanke päättyy keväällä :n tavoitteena on jatkaa kylähankkeiden sarjaa vuonna Yhteisöhautomo-hanketta on suunniteltu yhteistyössä neljän muun toimintaryhmän (JoMMa ry, Keskipiste-leader ry, Myötäle ry, Rieska-leader ry) kanssa. Yhteisöhautomohankkeen tavoitteena on maaseudun toimijoiden aktivoiminen, uuden paikallisuuden luominen, toimijoiden verkostoitumisen ja kansainvälisyyden lisääminen, maaseutukulttuurin ja tapahtumatarjonnan kehittäminen, maaseudun näkyvyyden parantaminen sekä lähidemokratian ja asukasvaikuttamisen vahvistaminen. Toteutuessaan hanke olisi kolmivuotinen ja sen toiminta kattaisi Pohjois-Pohjanmaan sekä osia Keski-Pohjanmaasta ja Lapista. Rahoitusta hankkeelle haetaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Nouseva Rannikkoseutu, Peräpohjolan kehitys ja Keminmaan 4H-yhdistys ovat valmistelleet alueiden välistä lähiruoan edistämishanketta. Lähipuoti -esiselvityshanke käynnistyy :n hallinnoimana maaliskuussa Hankkeeseen palkataan alueelliset projektityöntekijät. Hankkeen kohderyhmänä ovat elintarvikealan tuottajat, kuluttajat, vähittäiskaupat, kunnat ja alan järjestöt. Hankkeen avulla halutaan saada vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Millaista lähiruokaa alueiltamme löytyy ja ketkä sitä tuottavat? Mitkä ovat lähiruuan markkinat ja olisivatko alueen vähittäiskaupat valmiita ottamaan paikallistuotteita entistä enemmän valikoimiinsa? Mitkä voisivat olla alueemme lähiruokakonseptit ja liiketoimintamallit?

19 19 Liite 1 Hallituksen jäsenen ja varajäsenen taustatahojen ja yhtäjaksoisen toimikauden ilmoittaminen Tyrnävällä pidetyssä vuosikokouksessa hallituksen uudeksi jäseneksi Hailuodon osalta valittiin Saila Tönkyrä ja hänen varajäseneksi Timo Tanskanen. Muulta osin hallituksen kokoonpano säilyi samana kuin vuonna Toimintaryhmän nimi Hallituksen jäsen Työpaikka / ammatti Luottamustoimet Saila Tönkyrä Oulun kaupunki/taidemuseo, toimistonhoitaja; yrittäjä Luovon Puikkari Ay ei Jäsenyydet maaseudun kehittämiseen liittyvien ei yhdistyksien hallituksissa tms. päättävissä toimielimissä Toimintaryhmän hallituksessa edustaa seuraavaa kolmikantaperiaatteen mukaista tahoa yhteisöt Toimikausi hallituksessa alkaa 2010 Hallituksen jäsenen sukupuoli Hallituksen jäsenen ikä nainen yli 40 vuotta Toimintaryhmän nimi Hallituksen varajäsen Työpaikka / ammatti Luottamustoimet Timo Tanskanen Luovon paja; Merihelmi Design, tuottaja/yrittäjä ei Jäsenyydet maaseudun kehittämiseen liittyvien Hailuodon Yrittäjät ry, pj. yhdistyksien hallituksissa tms. päättävissä toimielimissä Toimintaryhmän hallituksessa edustaa seuraavaa kolmikantaperiaatteen mukaista tahoa yhteisöt Toimikausi hallituksessa alkaa 2010 Hallituksen jäsenen sukupuoli Hallituksen jäsenen ikä mies yli 40 vuotta

20 20 Ruukinkuja Ruukki

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Peräpohjolan Leader ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2017

Peräpohjolan Leader ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Peräpohjolan Leader ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2017 1. Yleistä Peräpohjolan Leader ry toteuttaa paikallisen kehittämisen strategiaa Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola 2014-2020

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Vesuri-ryhmän. toimintasuunnitelma 2016

Vesuri-ryhmän. toimintasuunnitelma 2016 Vesuri-ryhmän toimintasuunnitelma 2016 Vesuri-ryhmä ry:n toimintasuunnitelma 2016 Vesuri-ryhmä on yksi Suomen 54 Leader-ryhmästä. Yhdistyksen tarkoituksena on kannustaa toimintaalueen asukkaita yhteistyöhön

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke 1.1.2012-31.12.2014 Rahoittajina Keski-Suomen ja Pirkanmaan ELY -keskukset Hankkeen taustaa: Toimintarahan riittävyyteen piti reagoida ajoissa, ennen kuin rahat

Lisätiedot

Leader-ryhmien ja paikallisten strategioiden valintamenettely. Leader-työn tulokset Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö

Leader-ryhmien ja paikallisten strategioiden valintamenettely. Leader-työn tulokset Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö Leader-ryhmien ja paikallisten strategioiden valintamenettely Leader-työn tulokset 2013 Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.5.2014 Esityksen sisältö 1. Valintamenettely - aikataulu -

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseuturahastosta

Ajankohtaista maaseuturahastosta Ajankohtaista maaseuturahastosta Maaseuturahaston rahoitusinfo Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 27.11.2015 Tiina Suutari, ryhmäpäällikkö Kukka Kukkonen, asiantuntija Sivu 1 4.12.2015 Yhteenveto vuodesta 2015

Lisätiedot

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns.

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. Avustukset jäsenyhdistyksille v.2017 - Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. toimintatonnit Järjestöpäivät 5.2.2017 1 Invalidiliiton hankeavustukset

Lisätiedot

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät

Lisätiedot

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria 9.4.2008 Vesa Niskanen Yksikönpäällikkö Uudenmaan TE-keskus/maaseutuosasto Sivu 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 (MAKE) Unohtakaa kaikki se mitä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala (puhelin 08 55 870 006): Kunnanvaltuusto hyväksyi karsitun hankeohjelman

Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala (puhelin 08 55 870 006): Kunnanvaltuusto hyväksyi karsitun hankeohjelman Tulevaisuus- ja elinkeinojaosto 36 28.11.2013 Kunnanhallitus 530 09.12.2013 Kunnanhallitus 118 10.03.2014 KOIVU JA TÄHTI -HANKKEEN TOTEUTTAMINEN 1049/0/014/2011 Tulevaisuus- ja elinkeinojaosto 28.11.2013

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Peräpohjolan Leader ry:n puheenjohtaja Jorma Vaara avaa kokouksen.

Peräpohjolan Leader ry:n puheenjohtaja Jorma Vaara avaa kokouksen. lista SYYSKOKOUS 2016 Aika Torstaina 24.11.2015 klo 17.00 Paikka Tervolan nuorisoseuran talo, Seurantie, Tervola 1 KOKOUKSEN AVAUS Peräpohjolan Leader ry:n puheenjohtaja Jorma Vaara avaa kokouksen. 2 KOKOUSVIRKAILIJOIDEN

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

ETELÄISEN PÄIJÄT-HÄMEEN MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS ETPÄHÄ RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2017

ETELÄISEN PÄIJÄT-HÄMEEN MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS ETPÄHÄ RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2017 ETELÄISEN PÄIJÄT-HÄMEEN MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS ETPÄHÄ RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2017 ETPÄHÄ RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 1. Yleistä Eteläisen Päijät-Hämeen toimintaryhmä ETPÄHÄ

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Yleishyödyllisten hankkeiden rahoitus & Yritystuet / LEADER. Ohjelmakausi

Yleishyödyllisten hankkeiden rahoitus & Yritystuet / LEADER. Ohjelmakausi Yleishyödyllisten hankkeiden rahoitus & Yritystuet / LEADER Ohjelmakausi 2007 2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 aiemmin Leader oli oma Euroopan Unionin yhteisöaloiteohjelma, rahoitus

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry 2015 1 Tavoite Tavoitteena on kestävän kehityksen periaatteita noudattaen monipuolistaa, uudistaa

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet 2014-2020 Rahoitusinfo Noormarkun klubi 12.2.2015 Satakunnan ELY-keskus, Maaseutuyksikkö, Timo Pukkila 11.2.2015 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Tilannekatsaus 9 / 2016

Tilannekatsaus 9 / 2016 Tilannekatsaus 9 / 2016 LEADER 2014-2020 Suomessa 54 Leader-ryhmää Koot ja asukasmäärät vaihtelevat: 3-14 kuntaa, 14000 122000 asukasta Leader-toiminnan julkinen rahoitus 300 m Ryhmittäiset vaihtelut 2,9

Lisätiedot

VUOSIRAPORTTI. Oulun Seudun Leader 2015

VUOSIRAPORTTI. Oulun Seudun Leader 2015 VUOSIRAPORTTI Oulun Seudun Leader 2015 2 1. Strategian toteuttaminen vuosina 2014-2015 Oulun Seudun Leaderin strategian 2014-2020 toteutus alkoi toden teolla vasta toukokuussa 2015, kun maaseuturahaston

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1(8) TAUSTA Maaseudun kehittämisyhdistys SILMU ry on vuonna 2007 perustettu kaksikielinen Leaderryhmä. SILMU ry:n toiminta-alue käsittää yhdeksän kuntaa: Askola, Lapinjärvi, Loviisa,

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kukka Kukkonen, asiantuntija maaseuturahasto.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi puh. 0295 038 232 Maaseuturahaston rahoitusinfo

Lisätiedot

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka.

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka. PoPoPet Ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Omaisuus 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on PoPoPet Ry (Pohjois-Pohjanmaan hylättyjen pieneläinten tuki ja sijaiskoti ry. Yhdistyksen kotipaikka on Oulu

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille.

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Lohjan Kylät ry. ja sen kotipaikka on Lohjan kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Lohjan kaupunki ja siihen liittymispäätöksensä tehneet

Lisätiedot

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue.

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 1/5 SÄÄNNÖT 1. NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 2. TARKOITUS Yhdistys on käyttäjävetoinen SAP Finland Oy:sta

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Härmänmaan ja Järviseudun kehittämisyhdistys AISAPARI ry

Härmänmaan ja Järviseudun kehittämisyhdistys AISAPARI ry Härmänmaan ja Järviseudun kehittämisyhdistys AISAPARI ry Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1.- 31.12.2012 Summat tuhansina euroina HANKE NRO HANKKEEN

Lisätiedot

Maaseutujaoston kokous 17.9. Timo Lehtiniemi, yksikönpäällikkö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Maaseutujaoston kokous 17.9. Timo Lehtiniemi, yksikönpäällikkö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseutujaoston kokous 17.9 Timo Lehtiniemi, yksikönpäällikkö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 22.9.2015 Maatalouden investointituet Myönnöt tehdään tukijaksoittain ja hankkeet kilpailevat keskenään

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hakulanseeraustilaisuus 24.4.2015 Helsinki Sisältö Koordinaatiohankkeiden hakuprosessin

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Suomen työnohjaajat ry. Sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko maa.

Yhdistyksen nimi on Suomen työnohjaajat ry. Sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko maa. Suomen työnohjaajat ry SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen työnohjaajat ry. Sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko maa. 2. Toiminnan tarkoitus ja toiminnan laatu Suomen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne Maaseudun alueelliset kehittämistoimet 2014-2020, valmistelun tilanne 22.8.2013 Itä-Suomen maaseudun kehittäjät Valamossa Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Alueellinen maaseudun kehittämisen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus Green Net Finland ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Green Net Finlandin missio... 3 3 Green Net Finlandin visio 2020... 3 4 Green Net Finlandin toimintaympäristö... 3 5 Green Net Finlandin

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia

Lisätiedot

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2. L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto Esityksen

Lisätiedot

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 (4) SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Lammasyhdistys r.y., ruotsiksi Finlands Fårförening r.f. ja kotipaikka Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus on edistää maamme

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

LIIKKALAN-RUOTILAN KYLÄYHDISTYS RY 1 (5) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

LIIKKALAN-RUOTILAN KYLÄYHDISTYS RY 1 (5) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT LIIKKALAN-RUOTILAN KYLÄYHDISTYS RY 1 (5) 1 Yhdistyksen nimi on Liikkalan-Ruotilan kyläyhdistys ry ja sen kotipaikka on Anjalankoski. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää Liikkalan ja Ruotilan alueiden

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

LEADER Paikalliset kehittämisstrategiat. Hämeenlinna Ylitarkastajat Sanna Sihvola ja Leena Anttila. Sivu

LEADER Paikalliset kehittämisstrategiat. Hämeenlinna Ylitarkastajat Sanna Sihvola ja Leena Anttila. Sivu LEADER 2014-2020 Paikalliset kehittämisstrategiat Hämeenlinna 5.11.2013 Ylitarkastajat Sanna Sihvola ja Leena Anttila Sivu 1 8.11.2013 Esityksen sisältö 1. Tulevan ohjelmakauden suunnittelun tilannekatsaus

Lisätiedot

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1(6) RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Raudanmaan maa- ja kotitalousnaiset, joka toimii rekisteröimättömänä yleishyödyllisenä yhdistyksenä osana valtakunnallista

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen kylät ry ja sen kotipaikka on Lahti. Yhdistyksen toimintaalueena on Päijät-Häme. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,

Lisätiedot

EHDOTUS YHDISTYKSEN SÄÄNNÖIKSI

EHDOTUS YHDISTYKSEN SÄÄNNÖIKSI EHDOTUS YHDISTYKSEN SÄÄNNÖIKSI 1 Yhdistyksen nimi on nimi on Filosofisen praktiikan verkosto ry (virallinen lyhenne on FiPra ry), Nätverket för Filosofisk Praxis rf, Philosophical Practice Network. Yhdistyksen

Lisätiedot

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi.

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi. ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA Paikka Järjestötalo, Paulan Sali, Seinäjoki Aika Ke 25.5.2016 klo 18.00 - Läsnä VUOSIKOKOUS 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen järjestäytyminen Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri,

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Maaseutuohjelma vesistökunnostusten rahoituslähteenä Vesistökunnostusverkoston seminaari 7.6.2016 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Pisara, Retkisatamat Geopark kuntoon, Kivijärven venereitti, Rauhan

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin 12.6.2015 Sivu 1 18.6.2015 Ajankohtaista Vuonna 2015 ei erityisiä painopisteitä, vaan ohjelma otetaan käyttöön koko laajuudessaan

Lisätiedot

Onko aluelautakunnista apua alueen elinvoimaisuuden kehittämisessä?

Onko aluelautakunnista apua alueen elinvoimaisuuden kehittämisessä? Onko aluelautakunnista apua alueen elinvoimaisuuden kehittämisessä? Rovaniemen kaupunki ja sitä ympäröivä Rovaniemen maalaiskunta yhdistyivät vuonna 2006 Uudesta Rovaniemestä muodostui väestöltään Suomen

Lisätiedot

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 29.3.2014. 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Porin akateeminen nörttikulttuurin arvostusseura ja

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Hyväksytty JHL 212:n syyskokouksessa

Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Hyväksytty JHL 212:n syyskokouksessa Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Hyväksytty :n syyskokouksessa 25.11.2016 Sivu 2 / 10 Sisällysluettelo Järjestötoiminta... 3 Edunvalvonta...

Lisätiedot

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Leader YHYRES Leader-toiminta on Euroopan laajuinen verkosto. Suomessa 54 Leader-ryhmää, koko Euroopassa yli 3000. Leader YHYRES toiminta-alue: Isokyrö, Laihia, Vaasan Vähäkyrö

Lisätiedot

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010 HANKERAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke Hanke no: 1000778 Dnro: 782/3561/2010 3. Yhteenveto hankkeesta Pyhäjärven Kalainvestointien

Lisätiedot

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Vankien Omaiset VAO ry. Yhdistyksen kotipaikka on Alajärvi. 2 TARKOITUS JA TOIMINTA Yhdistyksen tarkoituksena on edistää vankien

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Vesi ja yhdyskuntien kehitys-seminaari, 17.2.2012, Tampere Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto TkT Riina Liikanen 17.2.2012 1 Esiintyjän nimi Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Perustettu v. 2003

Lisätiedot

Asetuksista/ hanketoiminta

Asetuksista/ hanketoiminta Leader 2014-2020 Asetuksista/ hanketoiminta Kehittämishankkeet Koulutus, tiedonvälitys, selvitykset, suunnitelmat Palveluiden kehittäminen Kylien kehittäminen, maisemien ja kulttuuri- ja luonnonperinnön

Lisätiedot

Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus

Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus Salo 31.1.2012 Katja Ranta Lohjan Kylät ry Lohjan ja siihen yhdistymispäätöksensä tehneiden kuntien kylä- ja asukasyhdistysten yhteistyöelin Perustettu

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2017

TOIMINTASUUNNITELMA 2017 TOIMINTASUUNNITELMA 2017 1 MISSIO Edistää naisyrittäjyyttä sekä parantaa naisyrittäjien kannattavan toiminnan yleisiä edellytyksiä omalla toiminta-alueellaan, edistää tervettä kilpailua ja naisyrittäjien

Lisätiedot

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä.

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä. Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä Yleistä TPY:ssä - 228 jäsentä (toukokuu 2015) - Strategia vuosille 2015 2020 - Yhdistyksen keskeiset toimintaperiaatteet ovat tulevaisuuteen katsominen,

Lisätiedot

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y.

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 3 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA, TARVE JA TAVOITTEET Julkinen sektori on suurten muutosten edessä Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan

Lisätiedot

Ihmisten kokoisille ideoille! För dina idéer!

Ihmisten kokoisille ideoille! För dina idéer! Ihmisten kokoisille ideoille! För dina idéer! Trygga och aktiva byar Hankkeen tarve ja tausta yhteiskunta muuttuu nopeasti ja varsinkin maaseutualueiden palveluita supistetaan kylien turvallisuussuunnitelmilla,

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot

Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä

Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä Tellervo Tarko, AMKE ry Mikä on AMKE? Mikä on järjestö Ihmisten yhteenliittymä, joka on organisoitunut

Lisätiedot

Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta. Leader-puheenjohtajien tapaaminen Laura Jänis, MMM

Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta. Leader-puheenjohtajien tapaaminen Laura Jänis, MMM Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta Leader-puheenjohtajien tapaaminen 3.9.2016 Laura Jänis, MMM Leader-työn tavoitteet ja periaatteet Leader-työn tavoitteet Oman alueen kehittäminen Paikallisen

Lisätiedot