KESKI-SUOMEN ICT-STRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-SUOMEN ICT-STRATEGIA"

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN ICT-STRATEGIA TAUSTASELVITYKSET Toim. Pekka Neittaanmäki Marja-Leena Rantalainen Kati Valpe

2 RAPORTTI I: ICT-ALAN KOULUTUS, TYÖLLISTYMINEN, TYÖVOIMAN SIIRTYMINEN, ICT-ALAN TYÖNTEKIJÖIDEN AMMATTIKUVA Pekka Neittaanmäki, Päivi Kinnunen, Tuomas Manninen, Liisa Neittaanmäki, Pekka Risku, Jarmo Siltanen ja Kati Valpe RAPORTTI II: ICT-ALAN YRITYKSET KESKI-SUOMESSA Pekka Neittaanmäki, Päivi Kinnunen, Tuomas Manninen, Liisa Neittaanmäki ja Kati Valpe RAPORTTI III: KESKI-SUOMEN YRITYSTEN NÄKÖKULMA ICT-TARPEISIIN HAASTATTELUTUTKIMUKSEN POHJALTA Liisa Neittaanmäki RAPORTTI IV: ICT-ALALLE TYÖLLISTYMINEN KESKI-SUOMESSA OPISKELIJOIDEN NÄKÖKULMASTA Anna-Maria Laattala ja Sami Lehtonen

3 KESKI-SUOMEN ICT-STRATEGIA RAPORTTI I: ICT-ALAN KOULUTUS, TYÖLLISTYMINEN, TYÖVOIMAN SIIRTYMINEN, ICT-ALAN TYÖNTEKIJÖIDEN AMMATTIKUVA Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen Tuomas Manninen Liisa Neittaanmäki Pekka Risku Jarmo Siltanen Kati Valpe JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TIETOTEKNIIKAN LAITOS 2011

4 2 SISÄLTÖ 1 ICT ALAN KOULUTUS KESKI SUOMESSA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU JYVÄSKYLÄN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ... 8 Jyväskylän aikuisopisto Jyväskylän ammattiopisto Jyväskylän lukiokoulutus Jyväskylän oppisopimuskeskus Jämsän ammattiopisto Muut toisen asteen toimijat Keski Suomessa TYÖLLISTYMINEN KOULUTUKSEN STRATEGINEN MERKITYS: TYÖVOIMAN SAATAVUUS ICT ALAN TYÖNTEKIJÖIDEN AMMATTIKUVA LIITTEET LIITE 1: TILASTOKESKUKSEN AMMATTIRYHMÄLUOKITUS LIITE 2: ICT ALAN TUTKINNOT (TILASTOKESKUS) LIITE 3: ICT STRATEGIAAN LIITTYVÄ KYSELY... 30

5 3 1 ICT-ALAN KOULUTUS KESKI-SUOMESSA 1.1 Jyväskylän yliopisto Informaatioteknologian tiedekunta pääaineopiskelijaa, n sivuaineopiskelijaa Alan monipuolisin Suomessa Kaksi laitosta: o Tietotekniikan laitos (FM, FT, yhteistyössä TTY:n kanssa DI) o Tietojenkäsittelytieteiden laitos (tietojärjestelmätiede KTM, KTT, tietojenkäsittelytiede FM, FT, kognitiotiede FM, FT) Tietotekniikan laitos Opintolinjat o Ohjelmistotekniikka o Mobiilijärjestelmät o Laskennalliset tieteet o Tietotekniikan opettajalinja Tietojenkäsittelytieteiden laitos Pääaineet o Tietojärjestelmätiede (kauppatieteellinen koulutusala) Elektroninen liiketoiminta Digitaalinen media Järjestelmäkehitys Tietojenkäsittelytiede (luonnontieteellinen koulutusala) Kognitiotiede (luonnontieteellinen koulutusala) Informaatioteknologian tiedekunta toteuttaa ACM:n (Association for Computing Machinery) koulutusstandardia (kuva 1). Tiedekunta on perustettu vuonna 1998 ja se toimii Agora-rakennuksessa, joka valmistui elokuussa 2000.

6 4 Kuva 1: Informaatioteknologia: ACM (Association for Computing Machinery) ja IT-tiedekunta. Tutkintoja valmistui vuosina seuraavasti: maistereita (FM, KTM) 1152 tohtoreita (FT, KTT) 121 Ennuste vuodelle 2015 ja siitä eteenpäin maisteriopiskelijoita 1800 tohtoriopiskelijoita 200 maistereita 200/vuosi tohtoreita 25/vuosi sivuaineopiskelijoita Jyväskylän yliopistossa on mahdollista opiskella viestintätieteitä Humanistisessa tiedekunnassa Viestintätieteiden laitoksella. Viestintätieteen kuuluvat myös ICT-aloihin Tilastokeskuksen luokituksen (liite 2) mukaan. Viestintätieteiden laitoksella suoritettiin vuosina tohtorintutkintoja 35 ja maisterintutkintoja 640. Jyväskylän Viestintätieteiden laitos on Suomen laaja-alaisin toimija. Laitos kouluttaa toimittajia, tiedottajia ja viestinnän kouluttajia. Opinnoissa tarkastellaan viestintää sekä kasvokkain että verkossa. Viestintätieteiden laitos on perustettu vuonna Ennuste vuodelle 2015 ja siitä eteenpäin maisteriopiskelijoita 600 tohtoriopiskelijoita 60 maistereita 60/vuosi tohtoreita 5/vuosi

7 5 1.2 Jyväskylän ammattikorkeakoulu ICT-alan koulutusta toteutetaan Jyväskylän ammattikorkeakoulussa kahdessa tulosyksikössä, Teknologiayksikössä sekä Liiketoiminta ja palvelut -yksikössä. Teknologiayksikön ICT-koulutus on teknisesti suuntautunutta insinöörikoulutusta ja Liiketoiminta ja palvelut -yksikössä kaupallisesti suuntautunutta tradenomikoulutusta. ICT-alan insinöörikoulutus Jyväskylän ammattikorkeakoulussa Teknologiayksikössä ICT-alan koulutus tapahtuu ICT-tulosalueella, jonka opiskelijamäärä vuonna 2010 on n Koulutus toteutetaan kolmessa koulutusohjelmassa: Mediatekniikka Ohjelmistotekniikka, jossa on kaksi suuntautumisvaihtoehtoa: elektroniikkajärjestelmien ohjelmointi ohjelmointitekniikka Tietotekniikka (sisältönä tietoverkkotekniikka) Kaikissa koulutusohjelmissa on yhteisenä pohjana riittävien matemaattisluonnontieteellisten valmiuksien kouluttaminen. Lisäksi kaikki opiskelijat saavat tietojärjestelmien teknologiset perusteet ohjelmoinnista, tietokonetekniikasta ja tietoliikennetekniikasta. Ohjelmisto- ja mediatekniikka sisältävät osittain samoja aiheita: ohjelmointikielet www-ohjelmointi tietokannat Mediatekniikkaan kuuluu lisäksi mm. digitaalisen median käsittely sekä mediaprojektin tekeminen yritykselle. Mediatekniikan koulutuksen tuottamia osaamisalueita ovat mm. erilaisten verkkopalvelujen suunnittelu ja digitaalisen median käsittely. Ohjelmistotekniikan koulutusohjelmaan kuuluu osittain valinnaisina opintoina mm: ohjelmistotuotanto peliohjelmointi mobiiliohjelmointi

8 6 sulautettujen järjestelmien ohjelmointi Ohjelmistotekniikkaan kuuluvassa elektroniikkajärjestelmien ohjelmoinnin suuntautumisessa sisältöinä ovat mm: elektroniikkasuunnittelu sulautettujen järjestelmien ohjelmointi elektroniikkatuotanto Ohjelmistotekniikan koulutusohjelma tuottaa valmiudet ohjelmointitehtäviin esimerkiksi www-palveluihin joissa käytetään joko kiinteitä tai mobiilipäätelaitteita. Lisäksi opintoihin kuuluvat ohjelmistotuotanto- ja ohjelmistoprojektiopinnot antavat perusosaamisen nykyaikaiseen ohjelmistoteollisuuteen. Tietotekniikan koulutusohjelman sisältönä on tietoverkkotekniikka, jonka keskeisiä opintoaiheita ovat: runkoverkkoteknologiat langattomat järjestelmät tietoturva palvelunhallinta Tietoverkkotekniikan koulutuksen tavoitteena on hallita tietoverkkojen suunnittelu ja ylläpito sekä tuntea tietoverkoissa käytettävät teknologiat. Lisäksi keskeisinä aiheina koulutuksessa on jatkuvasti tärkeämmäksi muodostuva tietoturva ja toisaalta tietojärjestelmien palvelunhallinta ja siinä käytettävät menetelmät. Kaikkiin ICT-alan insinööriopintoihin sisältyy pakollinen 30 opintopisteen harjoittelu, joka tehdään alan yrityksissä. Samoin tehdään yrityksiin opintojen päätteeksi opinnäytetyö. ICT-alan tradenomikoulutus Jyväskylän ammattikorkeakoulussa Liiketoiminta- ja palvelut yksikössä ICT-alan koulutus tapahtuu tietojenkäsittelyn koulutusohjelmassa. Tietojenkäsittelyn koulutusohjelmasta valmistunut tradenomi on ammattilainen, joilla on ymmärrys toteutustekniikoista, suunnittelusta, projektin hallinnasta sekä informaatio- ja kommunikaatioteknologian (ICT) roolista organisaatiossa. Liiketoiminnan kehittäminen, tietojärjestelmien suunnittelu ja määrittely, konsultointiosaaminen sekä uudet WWW-teknologiat ovat keskeisiä osaamisalueita. Tietojenkäsittelyn koulutusohjelmasta valmistuneen tradenomin perustehtävänä on

9 7 verkottuneiden tietojärjestelmien hyödyntäminen ja kehittäminen organisaation toiminnan ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Erityisalueita ovat www-sovelluskehitys tietojärjestelmäinfrastruktuuri sähköinen liiketoiminta digitaalinen sisällöntuotanto joita syvennetään asiakaslähtöisissä tietojärjestelmäprojekteissa. Opiskelija voi syventää ja soveltaa osaamistaan myös peli- ja mobiilisovellusten kehityksessä. Jyväskylän ammattikorkeakoulutusta valmistuneiden insinöörien työllistyminen Jyväskylän ammattikorkeakoulun ICT-alan insinöörien työllistymistä seurataan siten, että opiskelijoilta kysytään valmistumisvaiheessa työllistymistiedot. Työllistymistilanne vaihtelee vuosittain voimakkaastikin mm. yleisten suhdannevaihteluiden sekä paikallisten tekijöiden seurauksena. Kuvassa 2 on tilastotiedot ICT-alan insinöörikoulutuksen osalta viimeisten neljän vuoden ajalta. Kuva 2: Jyväskylän ammattikorkeakoulutusta ICT- insinöörin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen, prosenttiosuudet Kuvan 2 mukaisesti vuonna 2010 (tilanne ) tutkinnon suorittamishetkellä 86%:lla opiskelijoista oli joko työpaikka tai he jatkoivat opiskelua muussa oppilaitoksessa. Työtilanne on siten parantunut olennaisesti vuodesta 2009, jolloin työllisty-

10 8 misprosentti oli alle 70. Vuoden 2010 aikana erityisesti ohjelmistopuolella voidaan jo puhua työvoimapulasta tiettyjen erityisosaajien kohdalla. 1.3 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on rajat ylittävä taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö, joka kehittää oppimisyhteisöjä kumppanuuden kautta. Esimerkiksi nuorten ammatillisessa perustutkinto-opetuksessa vähintään 20 opintoviikkoa tutkinnon 120 opintoviikosta suoritetaan työssä oppien, alan yrityksissä, joissa opiskelijaa ohjaa oman opettajan lisäksi yrityksen osoittama työssä oppimisen ohjaaja. TOP-ohjaajat koulutetaan koulutuskuntayhtymän puolesta. Koulutuskuntayhtymän tarjoamia koulutusvaihtoehtoja nuorille ja aikuisille ovat ammatilliset perustutkinnot, lukiokoulutus, ammattitutkinnot, erikoisammattitutkinnot, OKSA-, perus- ja lisäopetus, ammattistartti, maahanmuuttajien peruskoulutukseen valmistava koulutus, urheilijoiden peruskoulutus sekä kuorma- ja linjaautonkuljettajien ammattipätevyyskoulutus koulutuskuntayhtymä aloittaa liikenneopettajakoulutuksen. Ammatillisessa koulutuksessa olevia nuoria koulutuskuntayhtymässä on n ja lukiokoulutuksessa n Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa opiskelee n henkilöä ja lapsia ja nuoria on taiteen perusopetuksessa n henkilöä. Peruskoulu- ja ammattistarttiopetuksessa on n. 300 nuorta. Koulutuskuntayhtymän toimipisteitä on Jyväskylän lisäksi Jämsässä, Petäjävedellä, Keuruulla, Laukaassa ja Viitasaarella. Keskisuomalaisia omistajakuntia koulutuskuntayhtymällä on yhteensä 12. Henkilöstöä kuntayhtymässä on n henkilöä. Kuntayhtymän liikevaihto on n. 100 miljoonaa euroa ja hankesalkku on n. 13 miljoonaa euroa (v ). Koulutuskuntayhtymän organisaatio on esitetty kuvassa 3.

11 9 Koulutuskuntayhtymän organisaatio Omistajakunnat Valtuusto Puheenjohtaja Jari Blom Hallitus Puheenjohtaja Pauli Partanen Tarkastuslautakunta Johtaja Hannu Salminen Jyväskylän aikuisopisto Jyväskylän ammattiopisto Jämsän ammattiopisto Jyväskylän lukiokoulutus Jyväskylän oppisopimuskeskus Kiinteistöliikelaitos Kuntayhtymän johto Jorma Sinkkonen - Hyvinvointi ja liiketoiminta - Tekniikka ja liikenne - Kehittämispalvelut Kirsti Kosonen - Hyvinvointi ja kulttuuri - Kauppa ja palvelut, Ravintola Priimus - Tekniikka ja liikenne - Opiskelijapalvelut - Yhteiset opinnot Matti Valta - Palvelut ja hyvinvointi - Tekniikka, liikenne ja metsä - Opiskelijapalvelut ja yhteiset opinnot Antti Rastela - Cygnaeus-lukio - Jyväskylän aikuislukio - Jyväskylän Lyseon lukio - Korpilahden lukio - Sepän lukio - Tikkakosken lukio - Voionmaan lukio Seppo Kauppila Erkki Kumpulainen Talous ja rahoitus -Toini Karvinen Henkilöstö - Markku Toivola Tietohallinto - Leena Koponen Viestintä - Erkki Mäntymaa Aluekehittäminen -Terttu Kiviranta Kansainväliset asiat -Aino Malin Laatu ja toiminnanohjaus -Hanna Rajala Hankinnat - Pasi Hakkarainen Kuva 3. Jyväskylän koulutuskuntayhtymän organisaatio. Koulutuskuntayhtymässä voi suorittaa hyvin monta erilaista toisen asteen tutkintoa. Esimerkiksi aikuisopistossa suoritettiin vuonna 2009 yhteensä 1800 näyttötutkintoperusteista tutkintoa, Jyväskylän ammattiopistossa suoritettiin samana vuonna 24:ssä eri nuorten perustutkinnossa yhteensä 1200 tutkintoa ja Jämsän ammattiopistossa 270 tutkintoa. Lisäksi oppisopimusperusteisesti tutkintoja tehtiin vuonna 2009 yhteensä 449. Aloituspaikkamäärien lievästi kasvaessa suoritettujen tutkintojen määrä tulee myös oletettavasti kasvamaan. Koulutuskuntayhtymässä on useita tutkintoja ICT-alalta, esimerkiksi ICT-asentajan, elektroniikka-asentajan, datanomin, sähköasentajan tai automaatioasentajan ammatteihin valmistavat koulutusohjelmat. Tietotekniikan käyttö opetusjärjestelyissä sekä tietotekniikan eri osa-alueiden opetus kyseistä ammattialaa tukevina tietoina ja taitoina sisältyvät kuitenkin kaikkiin koulutuskuntayhtymän perustutkintoihin. Siten niin lähihoitajan, painotuotantoassistentin kuin tarjoilijankin työhön kuuluvaa tietotekniikkaa opiskellaan osana opetussuunnitelmia. Tietotekniikan sisällöt siten luonnollisesti vaihtelevat suuresti alasta riippuen. Kaikki opiskelijat oppivat kuitenkin tietotekniikan perusteet. Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä on vuodelle 2011 yhteensä n aloituspaikkaa, joista 300 on varsinaisille ICT-aloille. Koko Keski-Suomen alueella ammatillisessa koulutuksessa on n aloituspaikkaa, joista 400 on ICT-alan perustutkinto-

12 10 paikkoja ja 70 on näyttötutkintoperusteisen koulutuksen ICT-paikkoja. Ammatillisessa toisen asteen koulutuksessa aloituspaikkamäärät ovat melko pysyviä, joten on oletettavissa, että aloituspaikkojen ja niiden eri aloille jakautumisen suuruusluokka on samankaltainen tulevaisuudessakin. Jyväskylän aikuisopisto Tutkinnon tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehittämisessä Jyväskylän aikuisopisto on opiskelijan ja satojen yhteisöjen osaamisen kehittäjä. Jyväskylän aikuisopistossa on perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen järjestämissopimuksia yhteensä 124. Tutkintotavoitteisten koulutusten lisäksi toteutuu 300 lyhytkurssia sekä kattava valikoiman lupa- ja testikoulutuksia. Näyttötutkinto on aikuisen tapa hankkia ammatillinen tutkinto. Näyttötutkinnon ja siihen valmistavan koulutuksen voi suorittaa myös työn ohessa. Tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehittäminen toteutuu tutkintojen kautta. Esimerkiksi Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto: 40 tutkinnon/tutkinnon osan suorittajaa Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto: 30 tutkinnon/tutkinnon osan suorittajaa Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, datanomi: 50 tutkinnon/tutkinnon osan suorittajaa Tieto- ja viestintätekniikan ammattitutkinto: 10 tutkinnon/tutkinnon osan suorittajaa Osaamisen merkitys työelämässä kasvaa. Oppiminen ja osallistuminen tapahtuvat yhä voimakkaammin tietoverkoissa. Tieto- ja viestintekniikan voimakas hyödyntäminen työelämässä muuttaa työtä ja työsuorituksia, jolloin ITC-osaaminen läpi leikkaa koko ammatillisen koulutuksen ja eteenkin lisäkoulutuksen kenttää. Tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehittäminen korostuu yhä työelämässä. Tämä näkyy esimerkiksi liiketalouden perustutkinnon, taloushallinnon, sihteerien ammattitutkinnossa sekä talotekniikan ja turvallisuusalan tutkinnoissa. Suurin osa tutkinnon suorittajista osallistuu valmistavaan koulutukseen. Sen sisältö ja kesto määritellään aikaisemman koulutuksen ja työkokemuksen perusteella henkilökohtaisessa suunnitelmassa. Työpaikoilla oppiminen vaihtelee opiskelijakohtaisesti. Esimerkiksi Oppisopimuskoulutuksessa oppiminen tapahtuu oppilaitoksen ohjauksen ja työpaikkaohjaajien toimesta lähes kokonaan työpaikoilla. Lyhytkurssitarjonta Lyhytkurssitarjonta koostuu työväliohjelmistojen ja sovellusohjelmien perus- ja jatkokoulutuksista lyhytkestoisiin asiantuntijakoulutuksiin. Avoin lyhytkurssitarjonta

13 11 on nähtävissä sähköisten palveluiden kautta työelämään. Otteita avoimesta tarjonnasta: Acrobat 8/9 Pro -koulutus Julkaisun tekeminen - Indesign perusteet Julkaisut - Indesign lehtitaitto Kuvankäsittelyn perusteet - Picasa MS Access tietokannat perusteet MS Excel taulukkolaskennan perusteet MS Office 2007 yleiskatsaus MS PowerPoint esitysgrafiikka jatkokoulutus MS Word tekstinkäsittelyn jatkokoulutus Photoshop -digitaalinen kuvankäsittely Skype - kuvapuheluilla ajansäästöä Verkkosivut - www-sivujen tuottamisen perusteet Ryhmätyöohjelmisto Sharepoint 2007 perusteet Työelämän tarpeisiin toteutamme osaamistestejä toimisto- ja sovellusohjelmien osalta, esim. A-ajokortti, AB-ajokortti ja ECDL-testit. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Koulutuksen rinnalla aikuiskoulutuksen tehtävänä on työelämäpalvelujen järjestäminen. Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjänä Jyväskylän aikuisopistolla on sisällytetty järjestämislupaan työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnalla tarkoitetaan yrityksille, julkisyhteisöille ja erityisesti pienyrityksille tarjottavia osaamisen kehittämispalveluja. Sillä pyritään vahvistamaan ammatillisen aikuiskoulutuksen kysyntälähtöisyyttä ja työelämäyhteistyötä. Jyväskylän aikuisopisto tarjoaa työelämälle koulutus-, kehittämis- ja konsultointipalveluja. Koulutus- ja kehittämisohjelmien pohjana voivat olla tarjolla olevat näyttötutkintomahdollisuudet tai organisaatioille suunnitellut osaamisen kehittämispalvelut. Kehittämis- ja palvelutoiminnan lähtökohta on työnantajan haasteiden ja työyhteisön käytännön ongelmien helpottaminen sekä työntekijöiden työstä suoriutumisen ja työn jäljen parantaminen. Tehtävän toteuttamiseksi ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjien verkostoituminen ja palvelukyky työelämän suuntaan lisääntynyt nopeasti. Verkostoitumisen avulla pystymme vastaamaan ammatillisen lisäkoulutuksen valtakunnallisiin tarpeisiin sekä tarjoamaa esimerkiksi ICT-sektorin asiantuntijakoulutusta verkoston osaamista hyödyntäen. Tästä esimerkkinä aikuiskoulutuskonsortion, jossa Jyväskylän aikuisopisto on yksi toimija, valinta yhdeksi valtion hallinnon tietotekniikan perus- ja asiantuntijakoulutusten valtakunnalliseksi kokonaistoimittajaksi.

14 12 Aikuisopisto palvelee alueellisia pk-yrityksiä osaamisen kehittämisessä ja osaavan työvoiman turvaamisessa. Koulutuksen on pystyttävä muuntumaan työelämän tarpeisiin joustavasti ja nopeasti. ICT-puolen PK-yritysten koulutustarpeisiin on kyetty löytämään paikallisia toteutuksia yhteistyössä yritysten kanssa. Räätälöidyt henkilöstökoulutukset ovat yksi väline vahvistaa työntekijöiden ammattiosaamista. Yrityskohtaiset henkilöstökoulutukset suunnitellaan asiakkaan kanssa. Henkilöstökoulutuksia toteutetaan asiakkaiden toimitiloissa. Esimerkkejä henkilöstökoulutuksista: Pivot-taulukkoraportit ja SAP Ketterät ohjelmointimenetelmät Viesti englannin kielellä ICT-alan sanasto Optimoiva katkaisu ja konenäkösovellukset Sijoittuminen työelämään Jyväskylän aikuisopiskelijat täydentävät aikaisempaa osaamistaan. Osa tutkinnon suorittajista jatkaa aikaisemmissa työtehtävissä tai työtehtävät muuttuvat osaamisen lisääntymisen myötä saman työnantajan palveluksessa. Osa aikuisopiskelijoista hakeutuu työtehtäviin, joissa aikaisemman työkokemuksen ja hankintun osaamisen yhdistelmä antaa lisäarvoa ICT-puolen tehtävän suorittamiselle. Alalle hakeutujat, perustutkinnon suorittajat sijoittuvat pääasiallisesti asiakaspalvelutehtäviin. Työnantajina Laitteisto- ja ohjelmistokonsultointiin keskittyvät sekä tietokanta- ja tietoverkkopalveluja tarjoavat yritykset Kotitalouksien tieto- ja viestintätekniikkapalvelut ICT-palveluyritykset Konsulttiyritykset tietoturva-alan yritykset tietoliikenneoperaattorit alan tukku- ja vähittäiskauppa laitteiden asennukseen, huoltoon ja korjaukseen erikoistuneet yritykset julkishallinto

15 13 Jyväskylän ammattiopisto Nuorten ammatillisessa koulutuksessa tutkinto koostuu asianomaisen alan ammatillisista opinnoista (90 ov), ammattitaitoa täydentävistä opinnoista (20 ov) sekä vapaasti valittavista opinnoista (10 ov). Tutkinnon laajuus on siten yhteensä 120 ov. Ammatillisista opinnoista vähintään 20 ov suoritetaan työssäoppien yrityksissä. Ammattitaitoa täydentäviä opintoja ovat mm. äidinkielen, ruotsin, englannin, matematiikan, terveystiedon, liikunnan jne. opinnot. Jyväskylän ammattiopistossa tietotekniikan ja viestinnän alan koulutusta annetaan audiovisuaalisen viestinnän, tieto- ja viestintätekniikan, sähkö- ja automaatiotekniikan sekä tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnoissa. Myös esim. liiketalouden perustutkinnossa tietotekniikan opetus painottuu selkeästi. Osa opiskelijoista suorittaa ammatillisen tutkintonsa sisällä myös ylioppilastutkinnon (kahden tutkinnon opinnot). Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon pakollisena tutkinnon osana on Audiovisuaalinen tuotanto. Tämän tutkinnon osan laajuus on 30 opintoviikkoa ja se sisältää graafisen viestinnän, multimedian, valokuvauksen ja videokuvauksen perusteet sekä tapahtumatuotannon, taiteentuntemuksen ja joukkoviestinnän opintoja. Valinnaisina tutkinnon osina voidaan suorittaa opintoja audiovisuaalisen viestinnän eri osa-alueilta, kuten esimerkiksi graafinen tuotanto, valokuvatuotanto, verkkopalveluiden tuotanto, video- ja elokuvatuotanto ja televisiotuotanto. Valinnaisten tutkinnon osien laajuus on 20 opintoviikkoa ja opiskelija koostaa näistä 60 opintoviikon kokonaisuuden. AV-viestinnän opiskelijoita on Jyväskylän ammattiopistossa yhteensä 120. He sijoittuvat opintojen jälkeen esimerkiksi mainostoimistoihin ja uusmedia-alan yrityksiin, videotuotantoihin tai audiovisuaalisiin työtehtäviin erilaisissa organisaatioissa, tuotantoympäristöissä ja projekteissa. Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Kaikille pakollisina tutkinnon osina suoritetaan palvelutehtävissä toimiminen 20 ov sekä järjestelmien hankinta ja käyttöönotto 10 ov Pakollisten tutkinnonosien jälkeen voi valita käytön tuki-koulutusohjelman opinnot (40 ov) tai ohjelmistotuotanto-koulutusohjelman opinnot (40 ov). Vapaasti valittavis-

16 14 sa ammatillisissa opinnoissa on mahdollisuus opiskella mm. multimediatuotantoa, verkkokauppaa, tietokantojen hallintaa, tietoturvaa jne. Valinnaiset tutkinnon osat ovat kukin 10 ov laajuisia. Tieto- ja viestintätekniikan opiskelijoita on jyväskylän ammattiopistossa yhteensä 181 ja he sijoittuvat valmistuttuaan pääosin alan asiakaspalvelu tehtäviin. Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon suorittaneet toimivat teollisuudessa sähköasentajina sekä automaatioasentajina. Heidän pakolliset opintonsa ovat 50 ov laajuiset ja sisältävät perusteita sähkö- ja automaatiotekniikasta sekä niiden asennustöistä. Sähköasentajaksi opiskelevat suorittavat lisäksi 20 ov:a sähkö- ja energiatekniikkaa ja automaatioasentajaksi opiskelevat suorittavat joko 20 ov:a kappaletavaraautomaatiota tai 20 ov:a prosessiautomaatiota. Valinnaisissa opinnoissa opiskellaan kiinteistöjen automaatio- ja tietojärjestelmiä sekä sähköasennuksia (kumpikin kokonaisuus ov:n laajuisia). Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkintoa opiskelee 240 nuorta ja he sijoittuvat pääosin teollisuuden asennus- ja kunnossapitotehtäviin tai kiinteistöjen sähköurakoinnin tehtäviin. Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon suorittaneet valmistuvat joko ICTasentajaksi tai elektroniikka-asentajaksi. Pakollisina perusopintoina elektroniikasta ja ICT:n perustehtävistä suoritetaan aluksi 30 ov:n opinnot. Tämän jälkeen ICT-asentajaksi opiskelevat suorittavat 20 ov Tietokone- ja tietoliikenneasennuksia sekä 20 ov:n palvelinjärjestelmät ja projektityötosion. Elektroniikkaasentajiksi opiskelevat puolestaan suorittavat ensin ammattielektroniikan opintoja (20 ov) ja sen jälkeen 20 ov:n sulautetut sovellukset ja projektityöt 20 ov:n osion. Valinnaisissa opinnoissa on valittava 20ov:n verran opintoja. Valittavissa on esim. huoltopalvelut, kodin elektroniikka ja asennukset, RF-työt, autoelektroniikka, tietoliikennelaiteasennukset ja kaapelointi. Valinnaiset tutkinnon osat ovat kukin 10 ov:n laajuisia. ICT-asentaja- ja elektroniikka-asentajakoulutuksessa on tällä hetkellä Jyväskylän ammattiopistossa 120 nuorta ja he sijoittuvat mm. operaattoreiden työtehtäviin, mikrotukeen, autoelektroniikan tehtäviin, erityyppisen teollisuuden tehtäviin, ja pienlaitteiden huoltokorjaamoihin.

17 15 Muiden alojen tietotekniikan opetus Nuorten ammatillisissa opinnoissa tietotekniikka on jotenkin mukana kaikissa perustutkinnoissa. Muissa kuin ICT-alan tutkinnoissa tietotekniikalla on erityisen tärkeä sija mm. liiketalouden perustutkinnossa (merkonomi) ja painoviestinnän perustutkinnossa (painotekniikan koulutusohjelma ja ulkoasun toteuttajan koulutusohjelma). Esimerkiksi painoviestinnän alan opiskelijat opiskelevat verkkojulkaisujen tekemistä, kuvan valmistusta ja digitaalista painamista. Merkonomikoulutuksen sisältöinä puolestaan ovat esim. talous- ja toimistopalvelujen ohjelmistot, tieto- ja kirjastopalvelujen ohjelmistot sekä opintoja sähköisestä kaupankäynnistä, työvälineohjelmistoista ja verkkopalveluista. Jyväskylän lukiokoulutus Tietotekniikka ei sisälly lukion pakollisiin oppiaineisiin. Kuitenkin Jyväskylän lukioiden opetussuunnitelman yleisen osan mukaan mm. opiskelijan tiedonhankinta- ja tiedonhallintataitoja sekä oma-aloitteisuutta tulee kehittää. Lisäksi huomiota tulee kiinnittää tieto- ja viestintätekniikan monipuolisiin käyttötaitoihin. Opetussuunnitelman mukaan tavoitteena on, että opiskelija osaa käyttää luonnontieteiden ja muiden tieteenalojen tietoa pohtiessaan teknologian kehittämismahdollisuuksia ymmärtää ja osaa arvioida ihmisen suhdetta nykyteknologiaan sekä osaa arvioida teknologian vaikutuksia elämäntapaan, yhteiskuntaan ja luonnonympäristön tilaan osaa arvioida teknologian kehittämistä ohjaavia eettisiä, taloudellisia, hyvinvointi- ja tasa-arvonäkökohtia sekä ottaa perustellen kantaa teknologisiin vaihtoehtoihin ymmärtää teknologian ja talouden vuorovaikutusta sekä osaa arvioida teknologisten vaihtoehtojen vaikutusta työn sisältöön ja työllistymiseen sekä oppii yrittäjyyttä ja tutustuu paikalliseen työelämään. Tietotekniikka oppiaineena Lukion päättävällä opiskelijalla tulee olla riittävät tieto- ja viestintätekniikan taidot jatko-opintoja varten. Osalla opiskelijoista nämä taidot ovat jo lukioon tullessaan,

18 16 mutta käytännössä lukioon tulee edelleen paljon opiskelijoita, joilla on huomattavia puutteita tietotekniikan peruskäyttötaidoissa. Siksi lukiossa järjestetään näiden taitojen saavuttamiseen tähtääviä kursseja. Näiden kurssien lisäksi tarvitaan soveltavia kursseja, jotka tarjoavat opiskelumahdollisuuksia myös niille, jotka jo hallitsevat perustaidot ja haluavat kehittää tietotekniikan taitojaan esimerkiksi jatko-opintoja silmällä pitäen. Jyväskylän lukiokoulutuksen opetussuunnitelmassa on seuraavat kurssit: Tietotekniikan perusvalmiudet (AT01), Internetin toiminta (AT02), Ohjelmointi I (AT03), Ohjelmointi II (AT04), Grafiikka (AT05) ja lisäksi mikrotukeen liittyviä suoritusmahdollisuuksia Mikrotuki I-VIII (AT06-13). Lukuvuoden aikana lukioissa opetetaan seitsemän tietotekniikan peruskurssia (AT01), joihin on ilmoittautunut vajaa 100 opiskelijaa. Opiskelijat, jotka ovat kiinnostuneita aineesta enemmän, ohjataan tekemään opintoja mm. Jyväskylän Yliopiston tietotekniikan laitoksen kursseilla, jotka luetaan lukion soveltaviksi kursseiksi. Tietotekniikan perustaidot pyritään varmistamaan eri oppiaineiden yhteydessä. Jyväskylän oppisopimuskeskus Jyväskylän oppisopimuskeskus järjestää opiskelijoilleen koulutusta kaikkiin ICT-alan toisen asteen ammatillisiin tutkintoihin. Lisäksi oppisopimuskoulutuksena voidaan järjestää opiskelijan ja työnantajan tarpeisiin räätälöityä ei-tutkintotavoitteista ICTalan koulutusta. Syksyllä vuonna 2010 Jyväskylän oppisopimuskeskuksella oli ICT-alan opiskelijoita seuraavasti: Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto: 5 opiskelijaa Tietojenkäsittelyn ammattitutkinto: 3 opiskelijaa Ei-tutkintotavoitteinen ICT-alan lisäkoulutus: 34 opiskelijaa Perustutkinnossa ja ammattitutkinnossa opiskelevien joukossa oli niin yksityisellä, kunnalla kuin kolmannella sektorilla työskenteleviä opiskelijoita. Tutkinnon suorittamisen jälkeen opiskelijat ovat työllistyneet joko oppisopimuspaikkaansa tai muu-

19 17 hun alan yritykseen. Perustutkinnon suorittaneista osa suorittaa myöhemmin tietojenkäsittelyn ammattitutkinnon tai jatkaa opintojaan ammattikorkeakoulussa. Jyväskylän oppisopimuskeskuksessa on menestyksekkäästi aloitettu ei-tutkintotavoitteinen sähköisen markkinoinnin koulutusohjelma keskisuomalaisille yrittäjille. Koulutus vahvistaa yrittäjien valmiuksia markkinoida tuotteitaan ja palvelujaan verkossa sekä käyttää sähköisiä työvälineitä tehokkaasti. Myös yrittäjän ammattitutkinnossa painotetaan kykyä hyödyntää tietotekniikkaa luovasti yritystoiminnassa. Tieto- ja viestintätekniikka on luonteva ja välttämätön osa kaikkien oppisopimusopiskelijoiden opintoja. Tietotekniikkaopinnot on integroitu alan ammatillisiin teoriaopintoihin. Lisäksi työpaikkaohjaajat tukevat oppisopimusopiskelijoiden tietoteknisten taitojen kehittymistä työpaikoilla ja ohjaavat opiskelijoita käyttämään mm. työssä tarpeellisia ohjelmistoja. Oppisopimuskoulutuksen näkökulmasta ICT-alan tutkintojen opiskelun haasteena on työpaikalla tapahtuvan oppimisen järjestäminen. Suuri osa tutkinnossa edellytettävistä tiedoista ja taidoista opitaan työpaikoilla, mikä edellyttää osaavan työpaikkakouluttajan löytymistä työyhteisöstä. Jämsän ammattiopisto Jämsän ammattiopistossa tietotekniikan alan (ICT-alan) koulutusta annetaan tieto- ja viestintätekniikan sekä tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnoissa. Myös liiketalouden perustutkinnossa tietotekniikkaa on selvästi enemmän kuin muilla ei-ictalan perustutkinnoissa. Opiskelijamäärä ICT-aloilla on 69 jakaantuen: ICT-asentajat 39 opiskelijaa ja datanomit 30 opiskelijaa. Tietotekniikan laitteiden myynti, niiden asennus ja huolto erilaisissa yrityksissä ovat tyypillisiä tehtäviä opintojen jälkeen. Samoin suunnittelijan, ohjelmoijan, kouluttajan tai järjestelmätukihenkilön tehtävät kuten myös atk-alan tuotteiden markkinointitehtävät ovat tyypillisiä. ICT-asentajat sijoittuvat enemmän tekniselle puolelle ja datanomit kaupalliselle puolelle, joskin päällekkäisyyttä esiintyy. Yrittäjyyteen kannustetaan mm. NY-yritysten kautta (ammattiopistossa toimii oma yrittäjyyskoulu). Datanomeista noin puolet jatkaa opintoja ammattikorkeakoulussa tai suorittaen toisen ammatillisen tutkinnon. ICT-asentajista jatko-opintoihin hakeutuu noin 15-20%, pääsääntöisesti ammattikorkeakouluun. ICT-alan tutkintojen opetussuunnitelmat on laadittu yhdessä Jyväskylän ammattiopiston kanssa. Jämsän ammattiopistossa alojen opetussuunnitelmat on pyritty laatimaan niin, että päällekkäisyyttä olisi mahdollisimman vähän, mutta yhteistyötä

20 18 tehdään mm. tilojen suhteen. Oppimisessa hyödynnetään verkkoympäristöä ja optima-oppimisympäristöä. Koulutusohjelmissa voi erikoistua paikallisen elinkeinoelämän tarpeiden mukaisiin ammatteihin kaikille valinnaisten tutkinnonosien avulla. Koulutusta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä maakunnan yritysten kanssa. Yritykset tarjoavat opiskelijoille monipuoliset mahdollisuudet työssä oppimiseen, mikä takaa ajan tasalla olevan koulutuksen ja edistää tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden työllistymistä oman alan ammattitehtävissä. Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto, ICT-asentaja 1. vuonna opiskellaan elektroniikan ja ICT:n perustehtävät (30 ov), joka käsittää 15 ov:a sähkötekniikkaa, 7ov:a asennustekniikkaa ja 8 ov:a tietotekniikkaa. Nämä perustehtävät kuten jatkossa 2. ja 3. vuoden opinnot pitävät sisällään ohjattuja ja itsenäisesti suoritettavia oppimistehtäviä. Näyttö (tasasuuntaajakytkennän mitoittaminen ja rakentaminen) suoritetaan keväällä oppilaitosnäyttönä. 2. vuotena alkavat koulutusohjelmaopinnot (tieto- ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma, ICT-asentaja). 20 ov:n tietokone- ja tietoliikenneasennukset osio sisältää 10 ov:a tietokonetekniikka ja 10 ov:a lähiverkonjärjestelmiä. Työssä oppiminen ja näyttö (tietokoneen ja lähiverkkojärjestelmän asennus) keväällä työelämänäyttönä. Lisäksi koulutusohjelmaopinnoissa käydään läpi 20 ov:n tietoliikennelaitteet ja kaapelointi -osio, joka käsittää 10 ov:a yleiskaapelointia ja 10 ov:a kiinteistöjärjestelmiä. Työssä oppiminen ja näyttö (kiinteistöjärjestelmän ja/tai yleiskaapeloinnin asennus) keväällä työelämänäyttönä. 3. vuotena suoritetaan kaikille valinnaiset tutkinnon osat. Ne koostuvat 20 ov:n palvelinjärjestelmät ja projektityöt -osiosta, jossa kumpaakin on 10 ov. Työssä oppiminen ja näyttö (palvelinjärjestelmän asennus) keväällä oppilaitosnäyttönä. Lisäksi opinnoissa on tietysti, kuten datanomeillakin, ammattitaitoa täydentävät opinnot (20 ov) ja vapaasti valittavat tutkinnon osat (10 ov), jotka sijoittuvat sopivasti ammatillisten opintojen lomaan. Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, datanomi Kaikille pakolliset tutkinnon osat (30 ov) sisältää 20 ov:n palvelutehtävissä toimiminen -osion ja 10 ov:n järjestelmien hankinta ja käyttöönotto -osion. Käytön tuki -koulutusohjelman pakolliset tutkinnon osat (40 ov) ovat 20 ov:n ylläpitotehtävissä toimiminen ja 20 ov:n palvelujen käyttöönotto. Kaikille valinnaiset tutkinnon osat (20 ov) ovat 10 ov:n multimediatuotanto ja 10 ov:n sähköisten asiointipalvelujen toteuttaminen.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja työelämän kehittäjä. 1 Suomalainen koulutusjärjestelmä Tohtorin tutkinto

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA 2011 2016 Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen 5.8.2016 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA 2016 1 JOHDANTO Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa.

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Media-assistentti Hyväksytty:9.5.205 2 Sisällys. JOHDANTO... 3 2. AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINTO. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. Tieto- ja tietoliikennetekniikan osaamisala ICT-asentaja

TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINTO. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. Tieto- ja tietoliikennetekniikan osaamisala ICT-asentaja TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Tieto- ja tietoliikennetekniikan osaamisala ICT-asentaja Hyväksytty 9.05. 205 2 Sisällys. JOHDANTO...3 2. TIETO-

Lisätiedot

Laadullinen työllistyminen, keskustelutilaisuus taustatilastoja

Laadullinen työllistyminen, keskustelutilaisuus taustatilastoja Laadullinen työllistyminen, keskustelutilaisuus 30.11. - taustatilastoja Ammattiasema - maisterin tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen ammattiluokituksen mukaan 2014 - yksi vuosi valmistumisesta Kasvatusalat

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta 21.1.216 Teknologiateollisuus 2 Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä Teknologiayritykset työllistävät

Lisätiedot

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Lausunto 1(5) Opetushallitus PL 380 (Kumpulantie 3) 00531 Helsinki Viite Opetushallituksen lausuntopyyntö 17/421/2008 Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Pyydettynä lausuntona

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, TUTKINNON MUODOSTUMINEN JA VALINNAISUUS Opetushallitus infotilaisuus 7.12.2009 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 1 15 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Laatujärjestelmien arviointikriteeristön pilotointi Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä keväällä 14

Laatujärjestelmien arviointikriteeristön pilotointi Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä keväällä 14 Laatujärjestelmien arviointikriteeristön pilotointi Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä keväällä 14 Hanna Rajala, suunnittelupäällikkö Jyväskylän koulutuskuntayhtymä hanna.rajala@jao.fi 040 341 6175 AMKE

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan aikuisopisto, Karelia-amk ja Itä-Suomen yliopisto/avoin yliopisto Aducate www.aikuiskoulutuksenvoima.fi www.facebook.com/aikuiskoulutuksenvoima

Lisätiedot

Tutkinnon muodostuminen

Tutkinnon muodostuminen Tutkinnon muodostuminen Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta

Lisätiedot

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Kristiina Sallinen VALMA - Ammatilliseen perustutkintoon valmentava koulutus

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa

Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa Verkostoseminaari 24.-25.11.2010 Helsinki Ulla Aunola, opetusneuvos, Ammattikoulutus/Tutkinnot Opiskelijan arviointi opsin luku 4. Oppimisen arviointi

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

DATANOMI TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

DATANOMI TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO DATANOMI TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Kokkolassa 1.9.2014 31.5.2016 Koulutus Aikuisopiskelijoille tarkoitettu tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoon valmistava koulutus. Tutkintonimikkeenä

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Seppo Valio seppo.valio@oph.fi www.oph.fi OSAAMISPERUSTEISUUDEN VAHVISTAMINEN Opetuskeskeisestä ajattelusta oppimiskeskeiseen

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä 10.1.2015 Tero Kujala, ohjaava opettaja, KM, EO 1 Lisäopetusta? Perusopetuksen jälkeen nuorella on mahdollisuus hakeutua lisäopetukseen

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Suomen teollisuuden kilpailukyky perustuu yhä enemmän tietotaitoon. Automaation avulla osaaminen voidaan hyödyntää tehostuvana tuotantona. Automaatiotekniikan koulutusohjelman

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu KULTTUURIALAN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu KULTTUURIALAN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu KULTTUURIALAN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto

Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto 18.11.2014 Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto 1.8.2015 Heljä Järnefelt erityisasiantuntija Tutkinnon perusteet perustuvat uusiin lakeihin Avaa hyperlinkki Laki ammatillisesta koulutuksesta

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö. Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen

Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö. Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen 23.11.2016 Uudistamistyön taustoja Liiketalouden uudet tutkinnon perusteet tulevat voimaan 1.8.2018 Osaamisalat poistuvat Esitys

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet

Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Puutarha-alan kehittämispäivät 20.-21.11.2014 Axxell Överby Anne Liimatainen, Opetushallitus Aiheet Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Puutarha-alan tutkintojen

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO Ammatillinen peruskoulutus AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO 2008 10 I VASTAAJAN TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi - valitkaa

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kysely

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kysely Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kysely Työstämme koulutuskuntayhtymätasoista tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiaa tuleville vuosille. Tieto- ja viestintätekniikalla tarkoitetaan

Lisätiedot

Viestinnänala ammatillisessa koulutuksessa

Viestinnänala ammatillisessa koulutuksessa Viestinnänala ammatillisessa koulutuksessa Hankkeen tavoitteet Kehittämistarpeet, päällekkäisyys ja erityispiirteet: Kehittämistarpeet alakohtaisesti: Työelämän tilanne (mm. painoviestintäalan muutos julkaisualaksi)

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016 Opiskelu avoimen yliopiston väylällä Opiskelu avoimen yliopiston väylällä on pääosin päiväsaikaan tapahtuvaa opiskelua, joitain opintojaksoja saattaa olla

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

LIITE 2 HANKITTAVAT KOULUTUKSET POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Koulutuskuvauksen numero ja koulutuksen nimi Paikkakunta

LIITE 2 HANKITTAVAT KOULUTUKSET POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Koulutuskuvauksen numero ja koulutuksen nimi Paikkakunta Laajuus (otp) Ammattinumero LIITE 2 HANKITTAVAT KOULUTUKSET POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Koulutuskuvauksen numero ja koulutuksen nimi Paikkakunta Aloitusajankohta AMMATILLINEN KOULUTUS 2 Erityisasiantuntijat

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry Ammattiosaajan työkykypassi 2.0 Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry L630/1998, Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 5 Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Pirkko Laurila ja Raili Laasonen Osaamisen ja sivistyksen asialla LABORATORIOALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Oulun lääni 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Oulun lääni 187 1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa 19 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 7.11.2013 2 Miten vastataan työelämälähtöisyyteen?? 7.11.2013 3 7.11.2013

Lisätiedot

Mitä peruskoulun jälkeen? opintopolku.fi

Mitä peruskoulun jälkeen? opintopolku.fi Mitä peruskoulun jälkeen? opintopolku.fi KEVÄÄLLÄ 2016 YHTEISHAKU Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku on 23.2.-15.3.2016. Koulutukset alkavat syksyllä 2016. Sähköinen yhteishaku tehdään

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Henkilöstöselvitys 2016 Raportin kuvat

Henkilöstöselvitys 2016 Raportin kuvat Henkilöstöselvitys 216 Raportin kuvat 1.3.214 Tekstiosaan tulevat kuvat 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa ja ulkomailla 25-212 sekä arvio Suomen henkilöstön määrästä vuodelle 216 34 32 3 28

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus Media-alan monimuotototeutuksessa syvennyt kuvalliseen viestintään. Opinnoissasi paneudut kuvalliseen ilmaisuun ja visuaaliseen viestintään soveltamalla

Lisätiedot

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA Arenen mediatapaaminen 28.09.2009 - Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä Ammattikorkeakoulututkinnot eivät vedä työmarkkinoilla (professori

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 6.8.2009 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä tekniikan alat % 90 % -5 % 4 % Yhteensä % 100 % 15 % 3 %

Tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä tekniikan alat % 90 % -5 % 4 % Yhteensä % 100 % 15 % 3 % Asemointitilastot 2016, 1/6 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak. YO Valtak.

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 18.11.2014 Muutosten kokonaisuus ammatillisessa koulutuksessa

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

TREDUSTA TUHANSIIN TÖIHIN SYKSY 2016 AIKUISKOULUTUSKALENTERI

TREDUSTA TUHANSIIN TÖIHIN SYKSY 2016 AIKUISKOULUTUSKALENTERI TREDUSTA TUHANSIIN TÖIHIN SYKSY 2016 AIKUISKOULUTUSKALENTERI OPISKELE UUTTA AIKUISENA TYÖN OHELLA TAI KOKOPÄIVÄISESTI Tredussa opiskelet oman opiskelusuunnitelmasi mukaan. Koulutusta tarjotaan 20:lle eri

Lisätiedot

Henkilöstöselvitys Minna Jokinen

Henkilöstöselvitys Minna Jokinen Henkilöstöselvitys 213 Minna Jokinen Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 3 25 2 15 1 5 196 1965 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 (31.3.) Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus

Lisätiedot

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET 1 AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET Opiskelija täyttää itse hakemansa opintojakson tiedot eli mitä opintojaksoa tai opintojakson osaa hän hakee tunnustettavaksi. Samoin opiskelija

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 0 05 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Opiskelupaikka mietinnässä? Sinustako lääketieteen tekniikan tai hyvinvointiteknologian osaaja?

Opiskelupaikka mietinnässä? Sinustako lääketieteen tekniikan tai hyvinvointiteknologian osaaja? Opiskelupaikka mietinnässä? Sinustako lääketieteen tekniikan tai hyvinvointiteknologian osaaja? ABIPÄIVÄT 2011 Mitä lääketieteen tekniikka ja hyvinvointiteknologia ovat? Poikkitieteellisiä aloja yhdistävät

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla - joulukuu

ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla - joulukuu ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla - joulukuu 2015 - Jarkko Pietilä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Taustaksi ICT-sektorin määritys perustuu vahvasti valintoihin mitä aloja, luokkia tai

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

Koulutus ja osaava henkilöstö Tilastotietoa Minna Jokinen

Koulutus ja osaava henkilöstö Tilastotietoa Minna Jokinen Koulutus ja osaava henkilöstö Tilastotietoa 15.04.2009 Minna Jokinen Teknologiateollisuuden henkilöstön tutkinnot 1990-2006 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Tutkija- ja ylempi korkeakouluaste (esim. DI,

Lisätiedot

Perustietokyselyn täyttäminen -ammatillinen peruskoulutus

Perustietokyselyn täyttäminen -ammatillinen peruskoulutus Ammatillisen koulutuksen opiskelijahallinnon koulutuspäivät 4.9. Oulu, 6.9. Tampere, 11.9. Helsinki Perustietokyselyn täyttäminen -ammatillinen peruskoulutus Emmi Ranta, erityisasiantuntija, OPH Ammatillinen

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot