KESKI-SUOMEN ICT-STRATEGIA

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN ICT-STRATEGIA TAUSTASELVITYKSET Toim. Pekka Neittaanmäki Marja-Leena Rantalainen Kati Valpe

2 RAPORTTI I: ICT-ALAN KOULUTUS, TYÖLLISTYMINEN, TYÖVOIMAN SIIRTYMINEN, ICT-ALAN TYÖNTEKIJÖIDEN AMMATTIKUVA Pekka Neittaanmäki, Päivi Kinnunen, Tuomas Manninen, Liisa Neittaanmäki, Pekka Risku, Jarmo Siltanen ja Kati Valpe RAPORTTI II: ICT-ALAN YRITYKSET KESKI-SUOMESSA Pekka Neittaanmäki, Päivi Kinnunen, Tuomas Manninen, Liisa Neittaanmäki ja Kati Valpe RAPORTTI III: KESKI-SUOMEN YRITYSTEN NÄKÖKULMA ICT-TARPEISIIN HAASTATTELUTUTKIMUKSEN POHJALTA Liisa Neittaanmäki RAPORTTI IV: ICT-ALALLE TYÖLLISTYMINEN KESKI-SUOMESSA OPISKELIJOIDEN NÄKÖKULMASTA Anna-Maria Laattala ja Sami Lehtonen

3 KESKI-SUOMEN ICT-STRATEGIA RAPORTTI I: ICT-ALAN KOULUTUS, TYÖLLISTYMINEN, TYÖVOIMAN SIIRTYMINEN, ICT-ALAN TYÖNTEKIJÖIDEN AMMATTIKUVA Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen Tuomas Manninen Liisa Neittaanmäki Pekka Risku Jarmo Siltanen Kati Valpe JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TIETOTEKNIIKAN LAITOS 2011

4 2 SISÄLTÖ 1 ICT ALAN KOULUTUS KESKI SUOMESSA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU JYVÄSKYLÄN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ... 8 Jyväskylän aikuisopisto Jyväskylän ammattiopisto Jyväskylän lukiokoulutus Jyväskylän oppisopimuskeskus Jämsän ammattiopisto Muut toisen asteen toimijat Keski Suomessa TYÖLLISTYMINEN KOULUTUKSEN STRATEGINEN MERKITYS: TYÖVOIMAN SAATAVUUS ICT ALAN TYÖNTEKIJÖIDEN AMMATTIKUVA LIITTEET LIITE 1: TILASTOKESKUKSEN AMMATTIRYHMÄLUOKITUS LIITE 2: ICT ALAN TUTKINNOT (TILASTOKESKUS) LIITE 3: ICT STRATEGIAAN LIITTYVÄ KYSELY... 30

5 3 1 ICT-ALAN KOULUTUS KESKI-SUOMESSA 1.1 Jyväskylän yliopisto Informaatioteknologian tiedekunta pääaineopiskelijaa, n sivuaineopiskelijaa Alan monipuolisin Suomessa Kaksi laitosta: o Tietotekniikan laitos (FM, FT, yhteistyössä TTY:n kanssa DI) o Tietojenkäsittelytieteiden laitos (tietojärjestelmätiede KTM, KTT, tietojenkäsittelytiede FM, FT, kognitiotiede FM, FT) Tietotekniikan laitos Opintolinjat o Ohjelmistotekniikka o Mobiilijärjestelmät o Laskennalliset tieteet o Tietotekniikan opettajalinja Tietojenkäsittelytieteiden laitos Pääaineet o Tietojärjestelmätiede (kauppatieteellinen koulutusala) Elektroninen liiketoiminta Digitaalinen media Järjestelmäkehitys Tietojenkäsittelytiede (luonnontieteellinen koulutusala) Kognitiotiede (luonnontieteellinen koulutusala) Informaatioteknologian tiedekunta toteuttaa ACM:n (Association for Computing Machinery) koulutusstandardia (kuva 1). Tiedekunta on perustettu vuonna 1998 ja se toimii Agora-rakennuksessa, joka valmistui elokuussa 2000.

6 4 Kuva 1: Informaatioteknologia: ACM (Association for Computing Machinery) ja IT-tiedekunta. Tutkintoja valmistui vuosina seuraavasti: maistereita (FM, KTM) 1152 tohtoreita (FT, KTT) 121 Ennuste vuodelle 2015 ja siitä eteenpäin maisteriopiskelijoita 1800 tohtoriopiskelijoita 200 maistereita 200/vuosi tohtoreita 25/vuosi sivuaineopiskelijoita Jyväskylän yliopistossa on mahdollista opiskella viestintätieteitä Humanistisessa tiedekunnassa Viestintätieteiden laitoksella. Viestintätieteen kuuluvat myös ICT-aloihin Tilastokeskuksen luokituksen (liite 2) mukaan. Viestintätieteiden laitoksella suoritettiin vuosina tohtorintutkintoja 35 ja maisterintutkintoja 640. Jyväskylän Viestintätieteiden laitos on Suomen laaja-alaisin toimija. Laitos kouluttaa toimittajia, tiedottajia ja viestinnän kouluttajia. Opinnoissa tarkastellaan viestintää sekä kasvokkain että verkossa. Viestintätieteiden laitos on perustettu vuonna Ennuste vuodelle 2015 ja siitä eteenpäin maisteriopiskelijoita 600 tohtoriopiskelijoita 60 maistereita 60/vuosi tohtoreita 5/vuosi

7 5 1.2 Jyväskylän ammattikorkeakoulu ICT-alan koulutusta toteutetaan Jyväskylän ammattikorkeakoulussa kahdessa tulosyksikössä, Teknologiayksikössä sekä Liiketoiminta ja palvelut -yksikössä. Teknologiayksikön ICT-koulutus on teknisesti suuntautunutta insinöörikoulutusta ja Liiketoiminta ja palvelut -yksikössä kaupallisesti suuntautunutta tradenomikoulutusta. ICT-alan insinöörikoulutus Jyväskylän ammattikorkeakoulussa Teknologiayksikössä ICT-alan koulutus tapahtuu ICT-tulosalueella, jonka opiskelijamäärä vuonna 2010 on n Koulutus toteutetaan kolmessa koulutusohjelmassa: Mediatekniikka Ohjelmistotekniikka, jossa on kaksi suuntautumisvaihtoehtoa: elektroniikkajärjestelmien ohjelmointi ohjelmointitekniikka Tietotekniikka (sisältönä tietoverkkotekniikka) Kaikissa koulutusohjelmissa on yhteisenä pohjana riittävien matemaattisluonnontieteellisten valmiuksien kouluttaminen. Lisäksi kaikki opiskelijat saavat tietojärjestelmien teknologiset perusteet ohjelmoinnista, tietokonetekniikasta ja tietoliikennetekniikasta. Ohjelmisto- ja mediatekniikka sisältävät osittain samoja aiheita: ohjelmointikielet www-ohjelmointi tietokannat Mediatekniikkaan kuuluu lisäksi mm. digitaalisen median käsittely sekä mediaprojektin tekeminen yritykselle. Mediatekniikan koulutuksen tuottamia osaamisalueita ovat mm. erilaisten verkkopalvelujen suunnittelu ja digitaalisen median käsittely. Ohjelmistotekniikan koulutusohjelmaan kuuluu osittain valinnaisina opintoina mm: ohjelmistotuotanto peliohjelmointi mobiiliohjelmointi

8 6 sulautettujen järjestelmien ohjelmointi Ohjelmistotekniikkaan kuuluvassa elektroniikkajärjestelmien ohjelmoinnin suuntautumisessa sisältöinä ovat mm: elektroniikkasuunnittelu sulautettujen järjestelmien ohjelmointi elektroniikkatuotanto Ohjelmistotekniikan koulutusohjelma tuottaa valmiudet ohjelmointitehtäviin esimerkiksi www-palveluihin joissa käytetään joko kiinteitä tai mobiilipäätelaitteita. Lisäksi opintoihin kuuluvat ohjelmistotuotanto- ja ohjelmistoprojektiopinnot antavat perusosaamisen nykyaikaiseen ohjelmistoteollisuuteen. Tietotekniikan koulutusohjelman sisältönä on tietoverkkotekniikka, jonka keskeisiä opintoaiheita ovat: runkoverkkoteknologiat langattomat järjestelmät tietoturva palvelunhallinta Tietoverkkotekniikan koulutuksen tavoitteena on hallita tietoverkkojen suunnittelu ja ylläpito sekä tuntea tietoverkoissa käytettävät teknologiat. Lisäksi keskeisinä aiheina koulutuksessa on jatkuvasti tärkeämmäksi muodostuva tietoturva ja toisaalta tietojärjestelmien palvelunhallinta ja siinä käytettävät menetelmät. Kaikkiin ICT-alan insinööriopintoihin sisältyy pakollinen 30 opintopisteen harjoittelu, joka tehdään alan yrityksissä. Samoin tehdään yrityksiin opintojen päätteeksi opinnäytetyö. ICT-alan tradenomikoulutus Jyväskylän ammattikorkeakoulussa Liiketoiminta- ja palvelut yksikössä ICT-alan koulutus tapahtuu tietojenkäsittelyn koulutusohjelmassa. Tietojenkäsittelyn koulutusohjelmasta valmistunut tradenomi on ammattilainen, joilla on ymmärrys toteutustekniikoista, suunnittelusta, projektin hallinnasta sekä informaatio- ja kommunikaatioteknologian (ICT) roolista organisaatiossa. Liiketoiminnan kehittäminen, tietojärjestelmien suunnittelu ja määrittely, konsultointiosaaminen sekä uudet WWW-teknologiat ovat keskeisiä osaamisalueita. Tietojenkäsittelyn koulutusohjelmasta valmistuneen tradenomin perustehtävänä on

9 7 verkottuneiden tietojärjestelmien hyödyntäminen ja kehittäminen organisaation toiminnan ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Erityisalueita ovat www-sovelluskehitys tietojärjestelmäinfrastruktuuri sähköinen liiketoiminta digitaalinen sisällöntuotanto joita syvennetään asiakaslähtöisissä tietojärjestelmäprojekteissa. Opiskelija voi syventää ja soveltaa osaamistaan myös peli- ja mobiilisovellusten kehityksessä. Jyväskylän ammattikorkeakoulutusta valmistuneiden insinöörien työllistyminen Jyväskylän ammattikorkeakoulun ICT-alan insinöörien työllistymistä seurataan siten, että opiskelijoilta kysytään valmistumisvaiheessa työllistymistiedot. Työllistymistilanne vaihtelee vuosittain voimakkaastikin mm. yleisten suhdannevaihteluiden sekä paikallisten tekijöiden seurauksena. Kuvassa 2 on tilastotiedot ICT-alan insinöörikoulutuksen osalta viimeisten neljän vuoden ajalta. Kuva 2: Jyväskylän ammattikorkeakoulutusta ICT- insinöörin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen, prosenttiosuudet Kuvan 2 mukaisesti vuonna 2010 (tilanne ) tutkinnon suorittamishetkellä 86%:lla opiskelijoista oli joko työpaikka tai he jatkoivat opiskelua muussa oppilaitoksessa. Työtilanne on siten parantunut olennaisesti vuodesta 2009, jolloin työllisty-

10 8 misprosentti oli alle 70. Vuoden 2010 aikana erityisesti ohjelmistopuolella voidaan jo puhua työvoimapulasta tiettyjen erityisosaajien kohdalla. 1.3 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on rajat ylittävä taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö, joka kehittää oppimisyhteisöjä kumppanuuden kautta. Esimerkiksi nuorten ammatillisessa perustutkinto-opetuksessa vähintään 20 opintoviikkoa tutkinnon 120 opintoviikosta suoritetaan työssä oppien, alan yrityksissä, joissa opiskelijaa ohjaa oman opettajan lisäksi yrityksen osoittama työssä oppimisen ohjaaja. TOP-ohjaajat koulutetaan koulutuskuntayhtymän puolesta. Koulutuskuntayhtymän tarjoamia koulutusvaihtoehtoja nuorille ja aikuisille ovat ammatilliset perustutkinnot, lukiokoulutus, ammattitutkinnot, erikoisammattitutkinnot, OKSA-, perus- ja lisäopetus, ammattistartti, maahanmuuttajien peruskoulutukseen valmistava koulutus, urheilijoiden peruskoulutus sekä kuorma- ja linjaautonkuljettajien ammattipätevyyskoulutus koulutuskuntayhtymä aloittaa liikenneopettajakoulutuksen. Ammatillisessa koulutuksessa olevia nuoria koulutuskuntayhtymässä on n ja lukiokoulutuksessa n Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa opiskelee n henkilöä ja lapsia ja nuoria on taiteen perusopetuksessa n henkilöä. Peruskoulu- ja ammattistarttiopetuksessa on n. 300 nuorta. Koulutuskuntayhtymän toimipisteitä on Jyväskylän lisäksi Jämsässä, Petäjävedellä, Keuruulla, Laukaassa ja Viitasaarella. Keskisuomalaisia omistajakuntia koulutuskuntayhtymällä on yhteensä 12. Henkilöstöä kuntayhtymässä on n henkilöä. Kuntayhtymän liikevaihto on n. 100 miljoonaa euroa ja hankesalkku on n. 13 miljoonaa euroa (v ). Koulutuskuntayhtymän organisaatio on esitetty kuvassa 3.

11 9 Koulutuskuntayhtymän organisaatio Omistajakunnat Valtuusto Puheenjohtaja Jari Blom Hallitus Puheenjohtaja Pauli Partanen Tarkastuslautakunta Johtaja Hannu Salminen Jyväskylän aikuisopisto Jyväskylän ammattiopisto Jämsän ammattiopisto Jyväskylän lukiokoulutus Jyväskylän oppisopimuskeskus Kiinteistöliikelaitos Kuntayhtymän johto Jorma Sinkkonen - Hyvinvointi ja liiketoiminta - Tekniikka ja liikenne - Kehittämispalvelut Kirsti Kosonen - Hyvinvointi ja kulttuuri - Kauppa ja palvelut, Ravintola Priimus - Tekniikka ja liikenne - Opiskelijapalvelut - Yhteiset opinnot Matti Valta - Palvelut ja hyvinvointi - Tekniikka, liikenne ja metsä - Opiskelijapalvelut ja yhteiset opinnot Antti Rastela - Cygnaeus-lukio - Jyväskylän aikuislukio - Jyväskylän Lyseon lukio - Korpilahden lukio - Sepän lukio - Tikkakosken lukio - Voionmaan lukio Seppo Kauppila Erkki Kumpulainen Talous ja rahoitus -Toini Karvinen Henkilöstö - Markku Toivola Tietohallinto - Leena Koponen Viestintä - Erkki Mäntymaa Aluekehittäminen -Terttu Kiviranta Kansainväliset asiat -Aino Malin Laatu ja toiminnanohjaus -Hanna Rajala Hankinnat - Pasi Hakkarainen Kuva 3. Jyväskylän koulutuskuntayhtymän organisaatio. Koulutuskuntayhtymässä voi suorittaa hyvin monta erilaista toisen asteen tutkintoa. Esimerkiksi aikuisopistossa suoritettiin vuonna 2009 yhteensä 1800 näyttötutkintoperusteista tutkintoa, Jyväskylän ammattiopistossa suoritettiin samana vuonna 24:ssä eri nuorten perustutkinnossa yhteensä 1200 tutkintoa ja Jämsän ammattiopistossa 270 tutkintoa. Lisäksi oppisopimusperusteisesti tutkintoja tehtiin vuonna 2009 yhteensä 449. Aloituspaikkamäärien lievästi kasvaessa suoritettujen tutkintojen määrä tulee myös oletettavasti kasvamaan. Koulutuskuntayhtymässä on useita tutkintoja ICT-alalta, esimerkiksi ICT-asentajan, elektroniikka-asentajan, datanomin, sähköasentajan tai automaatioasentajan ammatteihin valmistavat koulutusohjelmat. Tietotekniikan käyttö opetusjärjestelyissä sekä tietotekniikan eri osa-alueiden opetus kyseistä ammattialaa tukevina tietoina ja taitoina sisältyvät kuitenkin kaikkiin koulutuskuntayhtymän perustutkintoihin. Siten niin lähihoitajan, painotuotantoassistentin kuin tarjoilijankin työhön kuuluvaa tietotekniikkaa opiskellaan osana opetussuunnitelmia. Tietotekniikan sisällöt siten luonnollisesti vaihtelevat suuresti alasta riippuen. Kaikki opiskelijat oppivat kuitenkin tietotekniikan perusteet. Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä on vuodelle 2011 yhteensä n aloituspaikkaa, joista 300 on varsinaisille ICT-aloille. Koko Keski-Suomen alueella ammatillisessa koulutuksessa on n aloituspaikkaa, joista 400 on ICT-alan perustutkinto-

12 10 paikkoja ja 70 on näyttötutkintoperusteisen koulutuksen ICT-paikkoja. Ammatillisessa toisen asteen koulutuksessa aloituspaikkamäärät ovat melko pysyviä, joten on oletettavissa, että aloituspaikkojen ja niiden eri aloille jakautumisen suuruusluokka on samankaltainen tulevaisuudessakin. Jyväskylän aikuisopisto Tutkinnon tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehittämisessä Jyväskylän aikuisopisto on opiskelijan ja satojen yhteisöjen osaamisen kehittäjä. Jyväskylän aikuisopistossa on perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen järjestämissopimuksia yhteensä 124. Tutkintotavoitteisten koulutusten lisäksi toteutuu 300 lyhytkurssia sekä kattava valikoiman lupa- ja testikoulutuksia. Näyttötutkinto on aikuisen tapa hankkia ammatillinen tutkinto. Näyttötutkinnon ja siihen valmistavan koulutuksen voi suorittaa myös työn ohessa. Tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehittäminen toteutuu tutkintojen kautta. Esimerkiksi Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto: 40 tutkinnon/tutkinnon osan suorittajaa Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto: 30 tutkinnon/tutkinnon osan suorittajaa Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, datanomi: 50 tutkinnon/tutkinnon osan suorittajaa Tieto- ja viestintätekniikan ammattitutkinto: 10 tutkinnon/tutkinnon osan suorittajaa Osaamisen merkitys työelämässä kasvaa. Oppiminen ja osallistuminen tapahtuvat yhä voimakkaammin tietoverkoissa. Tieto- ja viestintekniikan voimakas hyödyntäminen työelämässä muuttaa työtä ja työsuorituksia, jolloin ITC-osaaminen läpi leikkaa koko ammatillisen koulutuksen ja eteenkin lisäkoulutuksen kenttää. Tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehittäminen korostuu yhä työelämässä. Tämä näkyy esimerkiksi liiketalouden perustutkinnon, taloushallinnon, sihteerien ammattitutkinnossa sekä talotekniikan ja turvallisuusalan tutkinnoissa. Suurin osa tutkinnon suorittajista osallistuu valmistavaan koulutukseen. Sen sisältö ja kesto määritellään aikaisemman koulutuksen ja työkokemuksen perusteella henkilökohtaisessa suunnitelmassa. Työpaikoilla oppiminen vaihtelee opiskelijakohtaisesti. Esimerkiksi Oppisopimuskoulutuksessa oppiminen tapahtuu oppilaitoksen ohjauksen ja työpaikkaohjaajien toimesta lähes kokonaan työpaikoilla. Lyhytkurssitarjonta Lyhytkurssitarjonta koostuu työväliohjelmistojen ja sovellusohjelmien perus- ja jatkokoulutuksista lyhytkestoisiin asiantuntijakoulutuksiin. Avoin lyhytkurssitarjonta

13 11 on nähtävissä sähköisten palveluiden kautta työelämään. Otteita avoimesta tarjonnasta: Acrobat 8/9 Pro -koulutus Julkaisun tekeminen - Indesign perusteet Julkaisut - Indesign lehtitaitto Kuvankäsittelyn perusteet - Picasa MS Access tietokannat perusteet MS Excel taulukkolaskennan perusteet MS Office 2007 yleiskatsaus MS PowerPoint esitysgrafiikka jatkokoulutus MS Word tekstinkäsittelyn jatkokoulutus Photoshop -digitaalinen kuvankäsittely Skype - kuvapuheluilla ajansäästöä Verkkosivut - www-sivujen tuottamisen perusteet Ryhmätyöohjelmisto Sharepoint 2007 perusteet Työelämän tarpeisiin toteutamme osaamistestejä toimisto- ja sovellusohjelmien osalta, esim. A-ajokortti, AB-ajokortti ja ECDL-testit. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Koulutuksen rinnalla aikuiskoulutuksen tehtävänä on työelämäpalvelujen järjestäminen. Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjänä Jyväskylän aikuisopistolla on sisällytetty järjestämislupaan työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnalla tarkoitetaan yrityksille, julkisyhteisöille ja erityisesti pienyrityksille tarjottavia osaamisen kehittämispalveluja. Sillä pyritään vahvistamaan ammatillisen aikuiskoulutuksen kysyntälähtöisyyttä ja työelämäyhteistyötä. Jyväskylän aikuisopisto tarjoaa työelämälle koulutus-, kehittämis- ja konsultointipalveluja. Koulutus- ja kehittämisohjelmien pohjana voivat olla tarjolla olevat näyttötutkintomahdollisuudet tai organisaatioille suunnitellut osaamisen kehittämispalvelut. Kehittämis- ja palvelutoiminnan lähtökohta on työnantajan haasteiden ja työyhteisön käytännön ongelmien helpottaminen sekä työntekijöiden työstä suoriutumisen ja työn jäljen parantaminen. Tehtävän toteuttamiseksi ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjien verkostoituminen ja palvelukyky työelämän suuntaan lisääntynyt nopeasti. Verkostoitumisen avulla pystymme vastaamaan ammatillisen lisäkoulutuksen valtakunnallisiin tarpeisiin sekä tarjoamaa esimerkiksi ICT-sektorin asiantuntijakoulutusta verkoston osaamista hyödyntäen. Tästä esimerkkinä aikuiskoulutuskonsortion, jossa Jyväskylän aikuisopisto on yksi toimija, valinta yhdeksi valtion hallinnon tietotekniikan perus- ja asiantuntijakoulutusten valtakunnalliseksi kokonaistoimittajaksi.

14 12 Aikuisopisto palvelee alueellisia pk-yrityksiä osaamisen kehittämisessä ja osaavan työvoiman turvaamisessa. Koulutuksen on pystyttävä muuntumaan työelämän tarpeisiin joustavasti ja nopeasti. ICT-puolen PK-yritysten koulutustarpeisiin on kyetty löytämään paikallisia toteutuksia yhteistyössä yritysten kanssa. Räätälöidyt henkilöstökoulutukset ovat yksi väline vahvistaa työntekijöiden ammattiosaamista. Yrityskohtaiset henkilöstökoulutukset suunnitellaan asiakkaan kanssa. Henkilöstökoulutuksia toteutetaan asiakkaiden toimitiloissa. Esimerkkejä henkilöstökoulutuksista: Pivot-taulukkoraportit ja SAP Ketterät ohjelmointimenetelmät Viesti englannin kielellä ICT-alan sanasto Optimoiva katkaisu ja konenäkösovellukset Sijoittuminen työelämään Jyväskylän aikuisopiskelijat täydentävät aikaisempaa osaamistaan. Osa tutkinnon suorittajista jatkaa aikaisemmissa työtehtävissä tai työtehtävät muuttuvat osaamisen lisääntymisen myötä saman työnantajan palveluksessa. Osa aikuisopiskelijoista hakeutuu työtehtäviin, joissa aikaisemman työkokemuksen ja hankintun osaamisen yhdistelmä antaa lisäarvoa ICT-puolen tehtävän suorittamiselle. Alalle hakeutujat, perustutkinnon suorittajat sijoittuvat pääasiallisesti asiakaspalvelutehtäviin. Työnantajina Laitteisto- ja ohjelmistokonsultointiin keskittyvät sekä tietokanta- ja tietoverkkopalveluja tarjoavat yritykset Kotitalouksien tieto- ja viestintätekniikkapalvelut ICT-palveluyritykset Konsulttiyritykset tietoturva-alan yritykset tietoliikenneoperaattorit alan tukku- ja vähittäiskauppa laitteiden asennukseen, huoltoon ja korjaukseen erikoistuneet yritykset julkishallinto

15 13 Jyväskylän ammattiopisto Nuorten ammatillisessa koulutuksessa tutkinto koostuu asianomaisen alan ammatillisista opinnoista (90 ov), ammattitaitoa täydentävistä opinnoista (20 ov) sekä vapaasti valittavista opinnoista (10 ov). Tutkinnon laajuus on siten yhteensä 120 ov. Ammatillisista opinnoista vähintään 20 ov suoritetaan työssäoppien yrityksissä. Ammattitaitoa täydentäviä opintoja ovat mm. äidinkielen, ruotsin, englannin, matematiikan, terveystiedon, liikunnan jne. opinnot. Jyväskylän ammattiopistossa tietotekniikan ja viestinnän alan koulutusta annetaan audiovisuaalisen viestinnän, tieto- ja viestintätekniikan, sähkö- ja automaatiotekniikan sekä tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnoissa. Myös esim. liiketalouden perustutkinnossa tietotekniikan opetus painottuu selkeästi. Osa opiskelijoista suorittaa ammatillisen tutkintonsa sisällä myös ylioppilastutkinnon (kahden tutkinnon opinnot). Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon pakollisena tutkinnon osana on Audiovisuaalinen tuotanto. Tämän tutkinnon osan laajuus on 30 opintoviikkoa ja se sisältää graafisen viestinnän, multimedian, valokuvauksen ja videokuvauksen perusteet sekä tapahtumatuotannon, taiteentuntemuksen ja joukkoviestinnän opintoja. Valinnaisina tutkinnon osina voidaan suorittaa opintoja audiovisuaalisen viestinnän eri osa-alueilta, kuten esimerkiksi graafinen tuotanto, valokuvatuotanto, verkkopalveluiden tuotanto, video- ja elokuvatuotanto ja televisiotuotanto. Valinnaisten tutkinnon osien laajuus on 20 opintoviikkoa ja opiskelija koostaa näistä 60 opintoviikon kokonaisuuden. AV-viestinnän opiskelijoita on Jyväskylän ammattiopistossa yhteensä 120. He sijoittuvat opintojen jälkeen esimerkiksi mainostoimistoihin ja uusmedia-alan yrityksiin, videotuotantoihin tai audiovisuaalisiin työtehtäviin erilaisissa organisaatioissa, tuotantoympäristöissä ja projekteissa. Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Kaikille pakollisina tutkinnon osina suoritetaan palvelutehtävissä toimiminen 20 ov sekä järjestelmien hankinta ja käyttöönotto 10 ov Pakollisten tutkinnonosien jälkeen voi valita käytön tuki-koulutusohjelman opinnot (40 ov) tai ohjelmistotuotanto-koulutusohjelman opinnot (40 ov). Vapaasti valittavis-

16 14 sa ammatillisissa opinnoissa on mahdollisuus opiskella mm. multimediatuotantoa, verkkokauppaa, tietokantojen hallintaa, tietoturvaa jne. Valinnaiset tutkinnon osat ovat kukin 10 ov laajuisia. Tieto- ja viestintätekniikan opiskelijoita on jyväskylän ammattiopistossa yhteensä 181 ja he sijoittuvat valmistuttuaan pääosin alan asiakaspalvelu tehtäviin. Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon suorittaneet toimivat teollisuudessa sähköasentajina sekä automaatioasentajina. Heidän pakolliset opintonsa ovat 50 ov laajuiset ja sisältävät perusteita sähkö- ja automaatiotekniikasta sekä niiden asennustöistä. Sähköasentajaksi opiskelevat suorittavat lisäksi 20 ov:a sähkö- ja energiatekniikkaa ja automaatioasentajaksi opiskelevat suorittavat joko 20 ov:a kappaletavaraautomaatiota tai 20 ov:a prosessiautomaatiota. Valinnaisissa opinnoissa opiskellaan kiinteistöjen automaatio- ja tietojärjestelmiä sekä sähköasennuksia (kumpikin kokonaisuus ov:n laajuisia). Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkintoa opiskelee 240 nuorta ja he sijoittuvat pääosin teollisuuden asennus- ja kunnossapitotehtäviin tai kiinteistöjen sähköurakoinnin tehtäviin. Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon suorittaneet valmistuvat joko ICTasentajaksi tai elektroniikka-asentajaksi. Pakollisina perusopintoina elektroniikasta ja ICT:n perustehtävistä suoritetaan aluksi 30 ov:n opinnot. Tämän jälkeen ICT-asentajaksi opiskelevat suorittavat 20 ov Tietokone- ja tietoliikenneasennuksia sekä 20 ov:n palvelinjärjestelmät ja projektityötosion. Elektroniikkaasentajiksi opiskelevat puolestaan suorittavat ensin ammattielektroniikan opintoja (20 ov) ja sen jälkeen 20 ov:n sulautetut sovellukset ja projektityöt 20 ov:n osion. Valinnaisissa opinnoissa on valittava 20ov:n verran opintoja. Valittavissa on esim. huoltopalvelut, kodin elektroniikka ja asennukset, RF-työt, autoelektroniikka, tietoliikennelaiteasennukset ja kaapelointi. Valinnaiset tutkinnon osat ovat kukin 10 ov:n laajuisia. ICT-asentaja- ja elektroniikka-asentajakoulutuksessa on tällä hetkellä Jyväskylän ammattiopistossa 120 nuorta ja he sijoittuvat mm. operaattoreiden työtehtäviin, mikrotukeen, autoelektroniikan tehtäviin, erityyppisen teollisuuden tehtäviin, ja pienlaitteiden huoltokorjaamoihin.

17 15 Muiden alojen tietotekniikan opetus Nuorten ammatillisissa opinnoissa tietotekniikka on jotenkin mukana kaikissa perustutkinnoissa. Muissa kuin ICT-alan tutkinnoissa tietotekniikalla on erityisen tärkeä sija mm. liiketalouden perustutkinnossa (merkonomi) ja painoviestinnän perustutkinnossa (painotekniikan koulutusohjelma ja ulkoasun toteuttajan koulutusohjelma). Esimerkiksi painoviestinnän alan opiskelijat opiskelevat verkkojulkaisujen tekemistä, kuvan valmistusta ja digitaalista painamista. Merkonomikoulutuksen sisältöinä puolestaan ovat esim. talous- ja toimistopalvelujen ohjelmistot, tieto- ja kirjastopalvelujen ohjelmistot sekä opintoja sähköisestä kaupankäynnistä, työvälineohjelmistoista ja verkkopalveluista. Jyväskylän lukiokoulutus Tietotekniikka ei sisälly lukion pakollisiin oppiaineisiin. Kuitenkin Jyväskylän lukioiden opetussuunnitelman yleisen osan mukaan mm. opiskelijan tiedonhankinta- ja tiedonhallintataitoja sekä oma-aloitteisuutta tulee kehittää. Lisäksi huomiota tulee kiinnittää tieto- ja viestintätekniikan monipuolisiin käyttötaitoihin. Opetussuunnitelman mukaan tavoitteena on, että opiskelija osaa käyttää luonnontieteiden ja muiden tieteenalojen tietoa pohtiessaan teknologian kehittämismahdollisuuksia ymmärtää ja osaa arvioida ihmisen suhdetta nykyteknologiaan sekä osaa arvioida teknologian vaikutuksia elämäntapaan, yhteiskuntaan ja luonnonympäristön tilaan osaa arvioida teknologian kehittämistä ohjaavia eettisiä, taloudellisia, hyvinvointi- ja tasa-arvonäkökohtia sekä ottaa perustellen kantaa teknologisiin vaihtoehtoihin ymmärtää teknologian ja talouden vuorovaikutusta sekä osaa arvioida teknologisten vaihtoehtojen vaikutusta työn sisältöön ja työllistymiseen sekä oppii yrittäjyyttä ja tutustuu paikalliseen työelämään. Tietotekniikka oppiaineena Lukion päättävällä opiskelijalla tulee olla riittävät tieto- ja viestintätekniikan taidot jatko-opintoja varten. Osalla opiskelijoista nämä taidot ovat jo lukioon tullessaan,

18 16 mutta käytännössä lukioon tulee edelleen paljon opiskelijoita, joilla on huomattavia puutteita tietotekniikan peruskäyttötaidoissa. Siksi lukiossa järjestetään näiden taitojen saavuttamiseen tähtääviä kursseja. Näiden kurssien lisäksi tarvitaan soveltavia kursseja, jotka tarjoavat opiskelumahdollisuuksia myös niille, jotka jo hallitsevat perustaidot ja haluavat kehittää tietotekniikan taitojaan esimerkiksi jatko-opintoja silmällä pitäen. Jyväskylän lukiokoulutuksen opetussuunnitelmassa on seuraavat kurssit: Tietotekniikan perusvalmiudet (AT01), Internetin toiminta (AT02), Ohjelmointi I (AT03), Ohjelmointi II (AT04), Grafiikka (AT05) ja lisäksi mikrotukeen liittyviä suoritusmahdollisuuksia Mikrotuki I-VIII (AT06-13). Lukuvuoden aikana lukioissa opetetaan seitsemän tietotekniikan peruskurssia (AT01), joihin on ilmoittautunut vajaa 100 opiskelijaa. Opiskelijat, jotka ovat kiinnostuneita aineesta enemmän, ohjataan tekemään opintoja mm. Jyväskylän Yliopiston tietotekniikan laitoksen kursseilla, jotka luetaan lukion soveltaviksi kursseiksi. Tietotekniikan perustaidot pyritään varmistamaan eri oppiaineiden yhteydessä. Jyväskylän oppisopimuskeskus Jyväskylän oppisopimuskeskus järjestää opiskelijoilleen koulutusta kaikkiin ICT-alan toisen asteen ammatillisiin tutkintoihin. Lisäksi oppisopimuskoulutuksena voidaan järjestää opiskelijan ja työnantajan tarpeisiin räätälöityä ei-tutkintotavoitteista ICTalan koulutusta. Syksyllä vuonna 2010 Jyväskylän oppisopimuskeskuksella oli ICT-alan opiskelijoita seuraavasti: Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto: 5 opiskelijaa Tietojenkäsittelyn ammattitutkinto: 3 opiskelijaa Ei-tutkintotavoitteinen ICT-alan lisäkoulutus: 34 opiskelijaa Perustutkinnossa ja ammattitutkinnossa opiskelevien joukossa oli niin yksityisellä, kunnalla kuin kolmannella sektorilla työskenteleviä opiskelijoita. Tutkinnon suorittamisen jälkeen opiskelijat ovat työllistyneet joko oppisopimuspaikkaansa tai muu-

19 17 hun alan yritykseen. Perustutkinnon suorittaneista osa suorittaa myöhemmin tietojenkäsittelyn ammattitutkinnon tai jatkaa opintojaan ammattikorkeakoulussa. Jyväskylän oppisopimuskeskuksessa on menestyksekkäästi aloitettu ei-tutkintotavoitteinen sähköisen markkinoinnin koulutusohjelma keskisuomalaisille yrittäjille. Koulutus vahvistaa yrittäjien valmiuksia markkinoida tuotteitaan ja palvelujaan verkossa sekä käyttää sähköisiä työvälineitä tehokkaasti. Myös yrittäjän ammattitutkinnossa painotetaan kykyä hyödyntää tietotekniikkaa luovasti yritystoiminnassa. Tieto- ja viestintätekniikka on luonteva ja välttämätön osa kaikkien oppisopimusopiskelijoiden opintoja. Tietotekniikkaopinnot on integroitu alan ammatillisiin teoriaopintoihin. Lisäksi työpaikkaohjaajat tukevat oppisopimusopiskelijoiden tietoteknisten taitojen kehittymistä työpaikoilla ja ohjaavat opiskelijoita käyttämään mm. työssä tarpeellisia ohjelmistoja. Oppisopimuskoulutuksen näkökulmasta ICT-alan tutkintojen opiskelun haasteena on työpaikalla tapahtuvan oppimisen järjestäminen. Suuri osa tutkinnossa edellytettävistä tiedoista ja taidoista opitaan työpaikoilla, mikä edellyttää osaavan työpaikkakouluttajan löytymistä työyhteisöstä. Jämsän ammattiopisto Jämsän ammattiopistossa tietotekniikan alan (ICT-alan) koulutusta annetaan tieto- ja viestintätekniikan sekä tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnoissa. Myös liiketalouden perustutkinnossa tietotekniikkaa on selvästi enemmän kuin muilla ei-ictalan perustutkinnoissa. Opiskelijamäärä ICT-aloilla on 69 jakaantuen: ICT-asentajat 39 opiskelijaa ja datanomit 30 opiskelijaa. Tietotekniikan laitteiden myynti, niiden asennus ja huolto erilaisissa yrityksissä ovat tyypillisiä tehtäviä opintojen jälkeen. Samoin suunnittelijan, ohjelmoijan, kouluttajan tai järjestelmätukihenkilön tehtävät kuten myös atk-alan tuotteiden markkinointitehtävät ovat tyypillisiä. ICT-asentajat sijoittuvat enemmän tekniselle puolelle ja datanomit kaupalliselle puolelle, joskin päällekkäisyyttä esiintyy. Yrittäjyyteen kannustetaan mm. NY-yritysten kautta (ammattiopistossa toimii oma yrittäjyyskoulu). Datanomeista noin puolet jatkaa opintoja ammattikorkeakoulussa tai suorittaen toisen ammatillisen tutkinnon. ICT-asentajista jatko-opintoihin hakeutuu noin 15-20%, pääsääntöisesti ammattikorkeakouluun. ICT-alan tutkintojen opetussuunnitelmat on laadittu yhdessä Jyväskylän ammattiopiston kanssa. Jämsän ammattiopistossa alojen opetussuunnitelmat on pyritty laatimaan niin, että päällekkäisyyttä olisi mahdollisimman vähän, mutta yhteistyötä

20 18 tehdään mm. tilojen suhteen. Oppimisessa hyödynnetään verkkoympäristöä ja optima-oppimisympäristöä. Koulutusohjelmissa voi erikoistua paikallisen elinkeinoelämän tarpeiden mukaisiin ammatteihin kaikille valinnaisten tutkinnonosien avulla. Koulutusta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä maakunnan yritysten kanssa. Yritykset tarjoavat opiskelijoille monipuoliset mahdollisuudet työssä oppimiseen, mikä takaa ajan tasalla olevan koulutuksen ja edistää tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden työllistymistä oman alan ammattitehtävissä. Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto, ICT-asentaja 1. vuonna opiskellaan elektroniikan ja ICT:n perustehtävät (30 ov), joka käsittää 15 ov:a sähkötekniikkaa, 7ov:a asennustekniikkaa ja 8 ov:a tietotekniikkaa. Nämä perustehtävät kuten jatkossa 2. ja 3. vuoden opinnot pitävät sisällään ohjattuja ja itsenäisesti suoritettavia oppimistehtäviä. Näyttö (tasasuuntaajakytkennän mitoittaminen ja rakentaminen) suoritetaan keväällä oppilaitosnäyttönä. 2. vuotena alkavat koulutusohjelmaopinnot (tieto- ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma, ICT-asentaja). 20 ov:n tietokone- ja tietoliikenneasennukset osio sisältää 10 ov:a tietokonetekniikka ja 10 ov:a lähiverkonjärjestelmiä. Työssä oppiminen ja näyttö (tietokoneen ja lähiverkkojärjestelmän asennus) keväällä työelämänäyttönä. Lisäksi koulutusohjelmaopinnoissa käydään läpi 20 ov:n tietoliikennelaitteet ja kaapelointi -osio, joka käsittää 10 ov:a yleiskaapelointia ja 10 ov:a kiinteistöjärjestelmiä. Työssä oppiminen ja näyttö (kiinteistöjärjestelmän ja/tai yleiskaapeloinnin asennus) keväällä työelämänäyttönä. 3. vuotena suoritetaan kaikille valinnaiset tutkinnon osat. Ne koostuvat 20 ov:n palvelinjärjestelmät ja projektityöt -osiosta, jossa kumpaakin on 10 ov. Työssä oppiminen ja näyttö (palvelinjärjestelmän asennus) keväällä oppilaitosnäyttönä. Lisäksi opinnoissa on tietysti, kuten datanomeillakin, ammattitaitoa täydentävät opinnot (20 ov) ja vapaasti valittavat tutkinnon osat (10 ov), jotka sijoittuvat sopivasti ammatillisten opintojen lomaan. Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, datanomi Kaikille pakolliset tutkinnon osat (30 ov) sisältää 20 ov:n palvelutehtävissä toimiminen -osion ja 10 ov:n järjestelmien hankinta ja käyttöönotto -osion. Käytön tuki -koulutusohjelman pakolliset tutkinnon osat (40 ov) ovat 20 ov:n ylläpitotehtävissä toimiminen ja 20 ov:n palvelujen käyttöönotto. Kaikille valinnaiset tutkinnon osat (20 ov) ovat 10 ov:n multimediatuotanto ja 10 ov:n sähköisten asiointipalvelujen toteuttaminen.