Yksityisen sektorin innovatiivisten liiketoimintamallien soveltamismahdollisuudet kuntapalvelujen tuotannossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yksityisen sektorin innovatiivisten liiketoimintamallien soveltamismahdollisuudet kuntapalvelujen tuotannossa"

Transkriptio

1 Yksityisen sektorin innovatiivisten liiketoimintamallien soveltamismahdollisuudet kuntapalvelujen tuotannossa Katariina Välikangas 1

2 Katariina Välikangas: Yksityisen sektorin innovatiivisten liiketoimintamallien soveltamismahdollisuudet kuntapalvelujen tuotannossa ISBN (URL:http://www.sitra.fii) Taitto: Asmo Koste/Nastamuumio oy Sitra, Helsinki,

3 Sisällysluettelo Saatteeksi Lähtökohdat Johdanto Selvityksen tavoite ja toteuttaminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen viitekehys... 7 Hyvinvointivaltio, palvelut ja tehokkuus... 7 Lainsäädäntö... 8 Markkinamekanismit ja toimijat... 8 Kunnallisesta hallinnosta uuteen hallintaan... 9 Yritysmaailman toimintamallit palvelujen tuotannossa Liiketoimintamallien ja hyvien käytäntöjen kartoittaminen Verkostokumppanuus Asiakaslähtöisen arvoketjun hallinta ja ohjaus Alihankintaketju Public-Private-Partnership malli Asiantuntijayhteisöistä yritysverkostoihin Osallistuvat käyttäjät Näkökulmia suhteessa kuntapalveluihin Kehittämistyön kenttä Ohjauksella kohti terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä Ohjausjärjestelmä, johtaminen ja kustannuslaskenta Relevantit mittarit laadun ja kustannustehokkuuden arviointiin Asiakasohjauksen kehittäminen ja palveluprosessit Asiakasohjaus ja prosessien muutostarpeet Teknologia tukemassa johtamista, logistiikkaa ja palvelutarpeisiin vastaamista Yritysverkostot ja verkostoyritykset Toimivat markkinat Yhteistyömallit Veturimalli Verkostomalli Suunnitteluverkosto Yritysrengas Brändi Palveluintegraattori Asiakaslähtöisyys ja kumppanuus Yhteenveto Asiakaslähtöinen liiketoiminnan johtaminen kuntapalveluissa Kuinka tätä kaikkea ohjataan? Tulevaisuuden haasteet, uudistumiskyky ja innovatiivisuus Viitteet Lähteet

4 Saatteeksi Sitra tilaisi tämän esiselvityksen Sosiaalikehitys Oy:n tutkija Katariina Välikankaalta osana kuntapalvelu- jen uusia tuottamismalleja koskevan ohjelma-aihion valmistelua. Esiselvityksen tavoitteena oli kartoittaa hyviä käytäntöjä ja innovatiivisia liiketoimintamalleja yksityisellä yrityssektorilla ja arvioida mahdolli- suuksia niiden soveltamiseen kuntapalvelujen tuotannossa. Yksityisen yrityssektorin hyvien käytäntöjen ja innovatiivisten liiketoimintamallien kriteereinä on muun muassa tuotteistettavuus ja hinnoittelu, standardisointi, kustannustehokkuus, asiakaslähtöisyys sekä yhteiskunnallinen ja kokonaistaloudellinen edullisuus. Esiselvityksessä tuli arvioida myös edellä mainittujen mallien yhteensopivuutta tilaaja-tuottaja-mallin kanssa. Innovatiiviset liiketoimintamallit tuli kartoittaa teollisuudessa ja palvelualoilla (esimerkiksi hotelli- ja ravintola-ala, teleteknologia ja tietoliikenne jne.). Tällaisia ovat esimerkiksi: 2 asiakaslähtöinen arvoketjun hallinta ja ohjaus 3 palveluprosessin kuvaus ja tuotteistaminen 4 yritysverkostot ja verkostoyritykset 5 alihankintaketjun ohjausmallit 6 kunnan ja yritysten väliset kumppanuusmallit Esiselvitys tuli laatia Sitran asettamien kriteerin mukaan, joiden valossa aihetta arvioidaan. Kriteerit olivat: 1. Tulevaisuuden haasteet ja uudistumiskyky - Miten kuntapalvelujen uusia tuottamismalleja käsittelevä ohjelma tukisi suomalaisen yhteiskunnan uudistamista ja vahvistaisi sen kansainvälistä kilpailukykyä? - Minkälaisiin tulevaisuuden haasteisiin ohjelmalla vastattaisiin? 2. Innovatiivisuus - Minkälainen tarve alueella on uusille innovaatioille? - Yleiskuvaus siitä, miten näitä innovaatioita voidaan synnyttää ja edesauttaa niiden käyttöönottoa? Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Tuovi Allén 4

5 1. Lähtökohdat 5

6 1.1. Johdanto Onko Suomessa mietitty riittävällä vakavuudella sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisen arkkitehtuuria? Nykyisellä käytännöllä julkisesta taloudesta on tulossa alijäämäinen, mikäli menoperusteet, kokonaisveroaste ja julkisten palveluiden tuottavuuden taso pysyvät nykyisellään 1. Onko kehittämistyö riittävän moninäkökulmaista 2? Mitä uudet rakennemuutokset kuntapuolella PARAS-hankkeen myötä tuovat tullessaan? Voidaanko palvelujen tuottamisen kehittämistä toteuttaa ilman kaikkien osapuolien yhtäaikaista mukanaoloa? Entä onko Suomessa jo tällä hetkellä olemassa olevaa potentiaalia lähdetty oikeasti hyödyntämän kehittämistyössä? Tulevaisuutta voi olla myös se, että palveluihin tyytymättömät asiakkaat etsiytyvät esimerkiksi halvemman tuotannon maihin kuluttamaan terveyspalveluja. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen on ollut suljettu järjestelmä, joka on vasta askel askeleelta avautumassa hyödyntämään erilaisia toimintamalleja ja toimijoita 3. Lisäksi uudenlaiset toimintamallit ovat vasta kehitteillä. Esimerkiksi yrityssektorin innovatiivisia liiketoimintamalleja ei kuntapalvelujen tuotannossa ole paljoakaan sovellettu käytäntöön. Toimintamallien kehittäminen edellyttää myös rakennemuutoksia, jotka kohdistuvat rahoitukseen, palvelujen organisointiin ja määrittelyyn, tietotekniikan tuomiin uudistuksiin sekä verkostoitumiseen. Entä asiakkaan omaehtoinen osallistumien palvelutuotantoon? Suomi on potentiaalisesti johtava maa hyvinvointipalvelujen tuottajana ja innovoijana. Suomella on julkista tahtoa palvelujen kehittämiseen ja osaamista tähän, mahdollisuus rahoittaa niitä halutulla tavalla julkisesta budjetista sekä yrittäjämäistä otetta niiden tuottamisessa. Myös kuluttajat ovat hiljalleen entistä halukkaampia kokeilemaan uusia innovaatioita palvelujen tuotannossa ja sisällössä 4. Suomella on mahdollisuus olla tulevaisuudessa johtava hyvinvointipalvelujen innovoija. Tähän haasteeseen on vain tartuttava Selvityksen tavoite ja toteuttaminen Tämän selvityksen tavoitteena on toimeksiannon mukaisesti kartoittaa innovatiivisia liiketoimintamalleja ja hyviä käytäntöjä yksityiseltä sektorilta sekä arvioida niiden soveltamismahdollisuuksia sosiaali- ja terveysalan palvelutuotantoon kuntapalveluissa 5. Innovatiivisia liiketoimintamalleja ja hyviä käytäntöjä tarkastellaan poikkitoimialaisesti eri toimialoilta. Hyvät käytännöt ja innovatiiviset liiketoimintamallit on valittu toimeksiannossa esitettyjen kriteerien mukaan. Selvityksessä tarkastellaan näiden liiketoimintamallien ja hyvien käytäntöjen hyödyntämismahdollisuuksia valtakunnallisesti sekä suhteessa tilaajatuottaja-malliin. Selvitys toteutetaan avaamalla ensin keskeisiltä osin palvelutuotannon viitekehystä, joka määrittää kehittämisen suuntaviivoja ja mahdollisuuksia. Seuraavaksi esitellään innovatiivisia liiketoimintamalleja, niiden osia ja hyviä käytäntöjä. Palvelutuotannon kehittymisen viitekehyksestä nousseiden arviointikriteerien valossa näitä innovatiisia liiketoimintamalleja, niiden osia ja hyviä käytäntöjä tarkastellaan soveltuvin osin suhteessa palvelutuotantoon toimeksiannossa esimerkkeinä esitettyjen aihevalintojen mukaisesti. Tästä kokonaisuudesta luodaan yhteenvetoon tavoitteen asettelun mukaista synteesiä. Selvitys toteutetaan perehtymällä kirjallisuuteen sekä haastattelemalla valittuja asiantuntijoita. Lisäksi selvitys perustuu kirjoittajan alan osaamiseen ja kokemukseen. 6

7 Alla olevassa taulukossa on esitelty kriteerejä 6, joiden avulla liiketoimintamalleja ja hyviä käytäntöjä tarkastellaan suhteessa kuntapalveluihin kussakin kohdassa soveltuvin osin 7. Arviointikriteerejä Miten ohjautuu? Ohjaus, johtaminen, päätösvalta, vastuu Organisointi ja sijoittuminen, yhteistyön tehokkuus Kustannustehokkuus, Työkalut: tietojärjestelmät Miten prosessi täyttää vaatimukset? Asiakaslähtöisyys, vaikuttavuus, tuloksellisuus Standardisointi, tuotteistaminen, kilpailutettavuus Saatavuus, hinta, tasa-arvoisuus, palvelukonseptin joustavuus Miten palvelee? Laatu, luottamus, yksilöllisyys, valinnan mahdollisuus Saumattomuus, oikea kohdentuminen Tarvelähtöisyys, nopea toteutus 1.3. Sosiaali- ja terveyspalvelujen viitekehys Hyvinvointivaltio, palvelut ja tehokkuus Hvyinvointivaltion voi määritellä noin 30 vuoden ikäiseksi institutionaaliseksi rakenteeksi, jolla on lainsäädäntöön perustuvat, väestön kattavat riskiperusteiset sosiaaliturvajärjestelmät. Tavoitteena on ollut mahdollisimman suuri taloudellinen ja sivistyksellinen tasavertaisuus sekä sosiaalinen perusturvallisuus kaikille asukkaille. Viimeaikaisessa keskustelussa on painotettu sopeutumista yhteiskunnallisen rakennemuutoksen seurauksiin ja sosiaalisten riskien hallintaa. Lisäksi taloutta ja sosiaalista tarkastellaan taloustieteen termein 8. Sosiaali- ja terveydenhuolto on useiden toimijoiden muodostama kompleksinen, kaikkia kansalaisia koskeva yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta välttämätön kokonaisuus. Sosiaali- ja terveyspalvelujen organisointitavat poikkeavat toisistaan. Sosiaalipalvelut ovat pääosin kunnan tuottamia, terveyspalvelujen ensisijainen tuottaja on kuntayhtymä. Nähtävissä on, että valtio-kunta-muutoksen myötä julkista vastuuta on siirtymässä enenevä määrä paikallisyhteisöille ja ihmisille itselleen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen tehokkuuden määrittely on ongelmallista ja sitä käydään ekonomistien ehdoilla. Tehokkuudella tarkoitetaan yleensä resurssien ja tuotoksen välistä suhdetta. Jos samoilla resursseilla saadaan enemmän tuotoksia aikaan tehokkuus on parantunut. Yrityssektorilla tehokkuuden nostaminen lisää toiminnan kannattavuutta. Julkisessa palvelutuotannossa tavoitteena ei ole tuotoksen tai suoritteiden määrä ja niiden myynti asiakkaalle, vaan myönteisen vaikutuksen aikaansaaminen 9. Jos samat vaikutukset saadaan aikaan vähemmällä mutta laadukkaimmilla ja fokusoiduimmilla suoritteilla, palvelujen vaikuttavuus on lisääntynyt. 7

8 Lainsäädäntö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen valtakunnallinen ohjaus tapahtuu keskeisiltä osiltaan lainsäädännön kautta 10. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma sisältää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle asetetut tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet, suositukset ja ohjeet. Talousarvioon liittyen valtioneuvosto päättää vuosittain annettavalla voimavaraasetuksella sosiaali- ja terveydenhuollon voimavaroista. Suomen kansalaisten maksamat verorahat ohjautuvat näin julkisen jaon kautta sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitusperustaksi, josta kunnille myönnetään valtionosuudet lainsäädännön toteuttamiseksi. Suurin osa sosiaali- ja terveyspalveluista on lakisääteisiä eli lainsäädäntö velvoittaa kunnat järjestämään nämä palvelut 11. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevassa lainsäädännössä voidaan erottaa keskeiset yleislait sekä tiettyjä aloja erikseen säätelevät erityislait. Sosiaali- ja terveyspalvelut pyritään järjestämään ensisijaisesti yleislakien nojalla 12. Myös kuntalain mukaan kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamat ja laissa sille määrätyt tehtävät. Kunnallinen toiminta raamittuu taloudellisen, poliittisen ja sosiaalisen toimintaympäristön sekä kuntaa koskevan sääntelyn perusteella 13. Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö velvoittaa kunnat järjestämään sosiaali- ja terveyspalveluja asukkailleen, mutta ei sääntele yksityiskohtaisesti toiminnan laajuutta, sisältöä eikä järjestämistapaa. Kuntien käyttötalous koostuu pääosin valtionosuudesta 14 sekä kuntalaisilta kerätystä kunnallisverosta. Tältä rahoituspohjalta kunnassa suunnitellaan talousarvio, joka määrittää sosiaali- ja terveystoimen budjetin. Kunnat voivat järjestää palvelut itsenäisesti omana toimintanaan, olemalla jäsenenä kuntayhtymässä tai ostamalla palvelut muilta kunnilta tai yksityisiltä palveluntuottajilta 15. Markkinamekanismit ja toimijat Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen kehittämisessä markkinamekanismia 16 on pyritty säännellysti hyödyntämään. Markkinaistamista mietittäessä on kuitenkin huomioitava, millaisia seurauksia eri valinnoilla on 17. Tuotannon on korostettava vaikuttavuutta ja osuvuutta, ei määrällisiä kriteerejä. Tärkeäksi nousevat laatu, hinta ja saatavuus. Näennäismarkkinoiden ajatus on, että kysynnän ja tarjonnan annetaan vaikuttaa palvelujen tuottamisen organisointiin järjestelmän sisällä. Kunta ostaa palvelun 18 asiakkaan puolesta ja maksaa asiakkaan saaman palvelun kokonaan tai ainakin merkittävän osan. Aidoilla markkinoilla palvelun ostaja maksaa saamastaan palvelusta täyden hinnan. Markkinamekanismin ja siihen liittyvän kilpailuttamisen hyödyistä on erilaisia näkemyksiä. Kilpailuttamisperiaatteiden yhteensovittaminen sosiaali- ja terveyspoliittisten tavoitteiden ja kuntien järjesmisvastuun kanssa nähdään haasteellisena. Samoin sosiaalilainsäädäntö, kilpailulainsäädäntö ja laki julkisista hankinnoista ovat jo lähtökohdiltaan ja yhteiskunnallisilta tavoitteiltaan jännitteisessä suhteessa toisiinsa. Säädökset, joilla halutaan varmistaa yritysten tasavertainen markkinoille pääsy, johtavat helposti toimintaympäristöön, jossa ensisijaisia ovat markkinatoimijoiden edut. Julkisrahoitteisten palveluiden kannalta tämä merkitsee enemmänkin byrokratian ja velvotteiden lisääntymistä kuin niiden vähenemistä. Toimivaa kilpailua rajoittavia tekijöitä ovat kunnallisen laskentatoimen kehittymättömyys, kilpailevien palveluntuottajien vähäisyys sekä kunnallisen ostopolitiikan ja sen toteuttamiseksi tarvittavan infrastruktuurin puute. Yksityisten palvelumarkkinoiden muodostuminen on riippuvaista kuntien harjoittamasta mutta vielä sattumanvaraisesta ja lyhytjänteisestä ostopolitiikasta 19. Samoin kansalaisten ostovoima ja maksuha- 8

9 lukkuus vaikuttavat keskeisesti yksityisten palveluiden kysyntään. Terveydenhuollossa yksityiset palvelut tuotetaan pääosin ammatinharjoittajien ja yritysten toimesta 20. Sosiaalialalla järjestöjen osuus palvelutuotannosta on merkittävä. Kysytyimpiä yksityisiä yrityspalveluita ovat kotipalvelut, erityisesti kotisiivous 21. Lupa- ja valvontakäytännöt hoidetaan lääninhallitusten toimesta 22. Yksityisten palveluntuottajien organisoituminen mahdollistaa sekä yritysten edunvalvonnan että järjestäytyneen kanssakäymisen hallinnon kanssa 23. Kunnallisesta hallinnosta uuteen hallintaan Kunnan yhteiskunnallinen ja poliittinen tehtävä ristiriitojen sääntelijänä on muuttunut lähemmäksi tuotantotehtävää. Tässä muutoksessa kunnan on ymmärrettävä yhteinen toimintaorganisaatio yhteistoimintajärjestelmänä 24, jolla on myös strategisia ja kehittämistehtäviä. Toimintaympäristön muutos nostaa toiminnan uudistamisen rakenteiden uudistamisen edelle. Tärkeimmäksi nousee organisaatioiden suhde muihin toimijoihin. Toimintaympäristön muutos kasvattaa toimijoiden välisiä riippuvuuksia ja korostaa toimijoiden keskinäistä vuorovaikutusta. Toimintaympäristön muutos vaatii kunnilta uudenlaista johtamisotetta ja toimintatapaa, jossa keskeiseksi käsitteeksi on nousemassa verkosto. Palvelutuotantoon liittyvien toimintatapojen välisten suhteiden ohjauksessa on erotettu kolme periaatetta: hierarkiat, markkinat ja verkosto 25, joita kaikkia tarvitaan. Verkostoajattelun painottuminen edellyttää prosessuaalisen strategian kehittämistä. Innovaatioiden syntymisen ehtona on, että yhteistyötä tehdään avoimessa ilmapiirissä ja erilaisuus nähdään yhteistyötä rikastuttavana tekijänä 26. Tällä hetkellä toimintakenttä tai yhteistoimintajärjestelmä on melko kehittymätön kuntien käyttäessä päätös- ja ohjausvaltaa. Esimerkiksi sopimusosaaminen perustuu lähinnä budjetti- ja resurssiohjaukseen. Yritysmaailman toimintamallit palvelujen tuotannossa Yritysmaailman toimintamalleja on ennenkin yritetty soveltaa kuntien palvelutuotannossa vaihtelevalla menestyksellä. Tulosjohtaminen oli pitkään keskeinen yritysmaailmasta kuntien toimintaan kopioitu malli. Tulosjohtamisen ongelmat kertovat niistä haasteista, joita yritysmaailman toimintamalleja sovellettaessa on ratkaistava. Tulosjohtamisen ongelmat liittyivät tulosmittareiden asettamisen vaikeuteen, osaoptimointiin sekä palkitsemisen ongelmallisuuteen 27. Prosessin kokonaisuuden hallinnan ongelma on näkynyt myös samaan asiakasprosessiin kuuluvien eri yksiköiden osaoptimointina. Kannustavan tulospalkkauksen käyttöönotto kuntasektorilla on ollut hidasta. Vasta viime vuosina on kehitetty työn vaativuuden arviointiin perustuvaa palkkausjärjestelmää, joka mahdollistaa jossain määrin myös henkilökohtaisen työsuorituksen huomioimisen 28. 9

10 2. Liiketoimintamallien ja hyvien käytäntöjen kartoittaminen 10

11 2.1. Verkostokumppanuus Siirtyminen palvelujen tuottamisen yhteistoimintajärjestelmään edellyttää kaikilta palvelun tuottajilta oppimista. Olemassa olevia toimintamalleja ei juuri ole. Tästä syystä on erityisen tärkeää hyödyntää ja oppia muilta toimialoilta jo hyväksi havaituista toimintamalleista palvelutuotannon toimintaympäristöön soveltuva osaaminen. Yksityisen sektorin puolelta erityisesti verkostoliiketoiminnan piiristä ja kumppanuuksien rakentumisesta on löydettävissä lukuisia innovatiivisia ja sovellettavia liiketoimintamalleja ja hyviä käytäntöjä. Innovatiivisia liiketoimintamalleja ja hyviä käytäntöjä kartoitettaessa huomiota kiinnitetään kuntapalveluihin ja sosiaali- ja terveyspalvelujen luonteeseen sekä siihen ongelmakenttään, johon moninaista ja monitasoista palvelutuotantojärjestelmää kehitettäessä väistämättä törmätään. Niin verkostoliiketoiminnan kuin palvelutuotantoon liittyvien toimintatapojen välisten suhteiden ohjauksessa ilmenevät toiminnan toteuttamisen perusmuodot. Hierarkia, markkinat ja verkostot, toteutuvat erilaisina kombinaatioina sekä vertikaalisessa että horisontaalisessa integraatiossa palvelujentuottamisen kokonaisuudessa 29. Verkostoissa tapahtuva toiminta edellyttää strategisten kumppanuuksien rakentumista. Kumppanuus 30 määritellään organisaatioiden väliseksi pitkäkestoiseksi liittoutumaksi, jonka avulla pyritään hallitsemaan kumppaniorganisaatioille tärkeä strateginen haaste. Se on myös on räätälöity tasavertainen liiketoimintasuhde, joka perustuu kaikkien osapuolten väliseen luottamukseen, avoimuuteen sekä riskien ja hyötyjen jakamiseen 31. Kumppanuuksia on osoitettavissa erilaisia tyyppejä. Useiden organisaatioiden laajoja kumppanuusyhteenliittymiä kutsutaan monesti strategisiksi alliansseiksi. Julkisen hallinnon ja yksityisen sektorin yritysten kumppanuudet (public-private partnerships eli PPP) 32 ovat viime vuosina lisääntyneet. Kumppanuuden omaksuminen toimintatapana ei ole yksinkertainen prosessi, sillä se poikkeaa yleensä radikaalisti organisaation perinteisistä toimintatavoista. Toimijoiden on opittava levittämään ja juurruttamaan kumppanuustyöskentely organisaatiohinsa, sillä uusi työskentelytapa toteutuu lukemattomina käytännön yhteistoimina edellytäen uusia työvälineitä 33. Verkostokumppanuudessa palvelu syntyy monen toimijan tuotosten joustavasta organisoinnista. Asiakaslähtöisen arvoketjun hallinta ja ohjaus Organisaatioiden välisen arvoketjun tavoitteena on luoda eri osaamisista koostuva toimijoiden verkosto, joka luo arvoa paitsi asiakkaalle myös verkostossa toimiville kumppaneille. Arvoketjun ohjaamisen kannalta keskeistä on, millä perusteella ohjaaminen tapahtuu ja kuka näistä periaatteista päättää. Ohjaus saattaa perustua omistukseen, keskinäiseen sopimukseen, yhteisiin käytäntöihin tai standardeihin. Keskeinen käsite on myös valta, kyky saada toinen osapuoli toimimaan halutulla tavalla. Se kenellä on valta, koordinoi ja ohjaa toimintaa. Vallan lähteitä ovat palkitseminen, pakottaminen, asema, sopimus ja asiantuntijuus tai omistajuus. Vaihtoehtona vallankäytölle nähdään usein luottamus. Se on myös käytännön edellytys yritysten väliselle yhteistyölle. Valta arvoketjussa on siirtynyt tavarantoimittajilta tuottajalle ja kuluttajille. On tapahtunut siirtymä läheisiin ja pitkäaikaisiin suhteisiin toimitusketjun jäsenten välillä. Tavoitteena on ymmärtää ja ohjata arvoketjua yhtenä kokonaisuutena. Kilpailu on muuttunut pitkien arvoketjujen väliseksi ja tavoitteena on täyttää kaikkien osapuolten yhteisen loppuasiakkaan tarpeet. Keskinäisellä yhteistyöllä parannetaan koko arvoketjun suorituskykyä. 11

12 Kumppanuudella on monia mahdollisia tasoja. Esimerkiksi vähittäiskaupassa kumppanuuksien tasot jaetaan osto- ja myyntisuhteeseen, tuoteryhmäjohtamisen kumppaneihin sekä strategisiin kumppaneihin. Kumppanuusajattelu ja toimitusketjun hallinta ovat kaupan alalla konkretisoituneet muutamaan virtaukseen. Tärkeimpiä ovat erikoistavarakaupasta alkanut Quick Response (QR) ja päivittäistavarakaupan Efficient Consumer Response (ECR). QR:n eli nopean vasteen toimintamallin keskeisiä osia ovat tietojärjestelmät (seuranta, ennustaminen), sopimustekniikat, uudet liiketoimintatavat, sisäiset tavoitteet ja toimintakulttuurin muuttaminen. Alkuperäisen määritelmän mukaan ECR-toimintatapa on strategia, jossa toimittajat ja jakelijat toimivat yhteistyössä tuottaakseen enemmän arvoa asiakkaalle. Toiminnalle tyypillisiä piirteitä ovat seuraavat 1) toimialalle suunnitellut toimintaperiaatteet, 2) tarkastelun kohteena on koko toimialan jakeluketju, 3) ketjun osapuolet toimivat läheisessä yhteistyössä ja 4) lähtökohta suunnittelussa on kuluttajan tarpeet ja toiveet 34. Kysynnänhallinta, toimitustenhallinta sekä tietojärjestelmät ja niihin liittyvät eri standardit ja menetelmät muodostavat kolme pääosaa, joista asiakaslähtöinen arvoketju rakentuu. Kaupan arvoketjussa informaation läpinäkyvyys kasvaa ja IT-järjestelmät mahdollistavat toimintojen automatisoinnin ja kustannustehokkuuden. Järjestelmäratkaisut tulevat yhä reaaliaikaisemmiksi. Asiakkuusinformaatio mahdollistaa täsmäohjauksen kaupan keskeisissä kysynnänhallinnan prosesseissa. Esimerkiksi S-ryhmän menestyksen kulmakivinä ovat asiaskastiedot toiminnan perustana, asiakasomistajuus, aluerakenne sekä tehokas ketjutoiminta ja logistiikka. SOK toimii osuuskauppojen keskusliikkeenä ja tuottaa hankinta-, asiantuntija- ja tukipalveluita. SOK vastaa myös S-ryhmän strategisesta ohjauksesta ja eri ketjujen kehittämisestä. Verkostomaisen, osuustoiminnallisen liiketoimintamallin avulla S-ryhmä tarjoaa asiakasomistajille heidän tarpeistaan lähtevän, kattavan ja kilpailukykyisen palvelukokonaisuuden, joka kehittyy jatkuvasti. Etuja ja palveluita täydentävät S-ryhmän yhteistyökumppanit. Alueosuuskauppojen ja SOK-yhtymän liiketoiminta on pääsääntöisesti ketjutoimintaa 35, jossa yhteiset tuki- ja kehittämispalvelut tuotetaan keskitetysti. Ketjuuntunut liiketoiminta ja liiketoimintojen tarpeisiin räätälöidyt tietojärjestelmät mahdollistavat laajojen valikoimien hallinnan sekä suuret hankintaerät. Asiakasomistajille ketjumainen liiketoiminta näkyy palveluiden ja tuotteiden tasaisena laatuna sekä tehokkaina, mutta asiakasystävällisinä myymälöinä ja edullisina hintoina. Osuuskauppojen ja SOK-yhtymän yhteisen ketjuohjauksen tarkoituksena on yhdistää S-ryhmässä oleva kokemus ja erityisammattitaito. Kukin ketjuohjausorganisaatio vastaa oman toimialansa ketjutoiminnan koordinoinnista, kehittämisestä, ohjaamisesta ja valvonnasta. Kun ketjutoimintaan yhdistetään alueosuuskauppojen hyvä paikallinen markkina- ja asiakastuntemus, syntyy tehokas S-ryhmäläinen liiketoimintamalli. 12

13 Alla on esitetty S-ryhmän näkemys arvoketjun hallinnasta. Toinen esimerkki on verkko A, joka on kymmenen korkean teknologiayrityksen alueellinen verkosto, joka toimii kokonaistoimittajana hyödyntäen suuren yrityksen resurssit ja pienen yrityksen joustavuuden ja tehokkuuden. Laaja-alainen tekninen osaaminen, laatujärjestelmät ja palvelualttius ovat verkoston kilpailuvaltit. Verkko A tarjoaa kokonaisvaltaiset palvelut osaamisalueiltaan: automaatio ja instrumentointi, sähkötekniikka, elektroniikka, tarkkuusmekaniikka, mekaaninen suunnittelu, ohjelmistot sekä koulutus ja konsultointi. Verkko mahdollistaa yhteistyön ja yrityksen omaan ydinosaamiseen keskittymisen. Alihankintaketju Yritykset ulkoistavat toimintojaan kiihtyvällä vauhdilla 36. Nykyinen kehitys siirtää yhä suuremman osan tuotantovastuusta alihankkijoille, joiden taloudelliset riskit kasvavat suurempien rahoitustarpeiden, lyhyiden toimitusaikojen ja epävarman kysynnän myötä. Usein alihankkijayrityksellä on monta asiakasta ja alihankkijaa, joilla voi olla kytkentöjä myös kohdeyrityksen kilpailijoihin. Hyvä alihankintaketju reagoi markkinoihin nopeasti, jakaa kysynnän ja tarjonnan informaation kaikille osapuolille, toteuttaa yhteistä prosessointia ja suunnittelua sekä pyrkii yhteisiin tavoitteisiin verkostomaisesti. Hyvät ennusteet pitävät kysynnän ja tarjonnan tasapainossa, mikä tuottaa parempaa asiakaspalvelua ja tehostaa tuotantoketjua. Yrityksien haasteeseen vastata asiakkaiden toiveisiin mahdollisimman kustannustehokkaasti kuuluu ennusteiden oikeanlainen hyödyntäminen. Menetelmiä toiminnan 13

14 kehittämiseen ovat tietovirtojen hyödyntäminen, yhteistyösuhteet, lyhyet läpimenoajat, toimiva logistinen järjestelmät hyvät ongelmanratkaisutaidot ja johtajuus 37. Esimerkiksi toimittajaverkoston hallinnassa keskeistä on Nokian toimintaohjeet, jotka ohjaavat Nokian koko liiketoimintaa, myös yhteistyötä tavarantoimittajien kanssa 38. Nokia kehittää jatkuvasti prosessejaan ja hankintaverkostoaan avoimessa ja luottamukseen perustuvassa yhteistyössä asiakkaiden ja tavarantoimittajien kanssa. Tämä takaa prosessin nopeuden ja tehokkuuden, jotka ovat keskeisiä menestystekijöitä koko toimitusketjulle. Osana toimittajayhteistyönsä kehittämistä Nokia käyttää Internetpohjaista RosettaNet-tiedonvaihtoratkaisua, jonka välityksellä yhtiö jakaa toimittajiensa kanssa tietoja tuotteiden materiaalisisällöstä 39. Nokia edistää toimittajiensa kehitystyötä Nokian toimittajavaatimusten, henkilökohtaisten tapaamisten, arviointien, sopimusten, koulutuksen ja erilaisten toimittajatapahtumien avulla 40. Toimittaja-arvioinneilla on tärkeä asema toimittajaverkoston hallintaprosessissa. Nokia arvioi toimittajiaan säännöllisesti varmistaakseen, että nämä toimivat hyvin ja vaatimusten mukaisesti 41. Jos toimittaja ei ole Nokian odotusten mukainen, toimittaja velvoitetaan ryhtymään korjaaviin toimenpiteisiin. Nokia valvoo, että toimittajat tekevät tarvittavat korjaukset ja auttaa tarvittaessa. Kun kaikki tarvittavat korjaukset on tehty, arviointi katsotaan päättyneeksi. Toimittajien lisäksi arvioidaan myös heidän toimittamiaan tuotteita. Nokian hankintaorganisaatio ja toimittajat ovat avainasemassa sen varmistamisessa, että tuotteissa käytetyt komponentit ja osat ovat turvallisia ja määräysten mukaisia. Nokia edellyttää toimittajilta hyvää johtamistapaa, henkilöstöhallintoa ja osaamisen kehittämistä. Osaamisen kehittäminen sekä Nokian että toimittajien organisaatioissa on tärkeää kestävien parannusten saavuttamiseksi. Nokian oman hankintahenkilöstön osaamisen kehittäminen on tärkeä osa toimittajaverkoston hallintaa. Toimittajaketjuun kuuluvissa yrityksissä tapahtuva Nokian järjestämä koulutus on ensiarvoisen tärkeää kestävien parannusten aikaansaamiseksi. Toimittajayhteistyön lisäksi myös toimialayhteistyö on tärkeää 42. IPM on Nokian strateginen työkalu ohjata ja toteuttaa asiakaslähtöistä toimitusketjua. Työkalun avulla hankitaan ja lisätään asiakasymmärrystä, johdetaan monimuotoista verkostoa ja saadaan laaja verkosto toimimaan. Työkalu on keskeinen myös tehtäessä ennusteita, suunnitelmia sekä seurantaa. Myös asiakkaan projektisuunnitelmaa hyödynnetään suoraan tuotannonohjauksessa. IPM takaa myös tarvittavan toiminnan läpinäkyvyyden kaikille osapuolille. Public-Private-Partnership malli Public-Private-Partnership malli eli PPP tarkoittaa tietyn ajan kestävää, julkisen ja yksityisen toimijan välistä sitoumusta, jonka puitteissa osapuolet kehittävät hyödykkeen ja jakavat keskenään toteutukseen liittyvät kustannukset, riskit ja tulot. PPP voidaan määritellä suppeammin myös yksityisrahoitusmalliksi tai käyttöoikeussopimukseksi, jotka molemmat yleensä viittaavat yksityisen rahoituksen käyttämiseen julkisessa palvelutuotannossa. Pääsääntöisesti PPP-yhteishankkeet ovat kohdistuneet erilaisiin rakennuskohteisiin ja sisältäneet yksityisen rahoituksen käyttöä perinteisesti julkisen sektorin vastuulla olevissa toiminnoissa. Mallia sovelletaan tällä hetkellä mm. toimitilojen hankinnassa. Tällöin kunta määrittelee toimitilatarpeensa ja siirtää vastuun toimitilan suunnittelemisesta, rakentamisesta, rahoittamisesta ja mahdollisesta operoinnista (tilan 14

15 hallinta ja ylläpito) yksityiselle toimijalle. Hankinta ei edellytä kunnan omaa investointia, sillä toimitilan omistamisesta vastaa yksityinen taho. Kiinteistön omistamisen sijaan kunta maksaa projektiyhtiölle kiinteistön käytöstä mahdollisine palveluineen 43. PPP-malleihin kohdistuvaan mielenkiintoon on useita syitä: kuntien heikentynyt rahoitustilanne, yksityiseltä sektorilta omaksuttu ajattelutapa omaan ydinosaamiseen keskittymisestä, kiinteistöjen elinkaarivastuun siirtäminen yksityiselle taholle sekä kunnallisten palvelujen valinnan mahdollisuuksien parantaminen. Muita etuja saattavat olla keventynyt päätöksenteko liittyen toteuttamiseen ja toteutuksen nopeus. Näitä etuja on kuitenkin turha odottaa niin kauan, kun kumppanuusosaamiseen ei todenteolla panosteta. Esimerkiksi Tampereella rakennetaan noin 70 seniori asuntoa tavoitteena luoda alueelle itsenäistä selviytymistä tukeva alueellinen monipalvelukeskus ja asumisyhteisö. Asuntojen yhteydessä tulee toimimaan hoitopalveluita, joita myös alueen muut ikääntyneet voivat käyttää. Näin pyritään varmistamaan palveluiden pysyvyys. Hankkeessa toteutetaan Public-Private-Partnership -mallia. Lähtökohtana on, että julkisen sektorin ensisijaisena tehtävänä on julkisten palveluiden tuottaminen eikä niiden tuottamiseen tarvittavien kiinteistöjen tai infrastruktuurin omistaminen. Kumppanuushankkeissa julkinen ja yksityinen sektori yhdistävät oman erityisosaamisensa julkisten investoin tien toteuttamiseksi ja julkisten palvelujen tuottamiseksi. Kunnan rooli senioritalojen rakentamisessa on pääosin niiden sijainnista päät täminen kaavoituksen yhteydessä, maa-alueen myynti sekä yhteistyö koko aluetta hyödyntävien palveluiden suunnittelussa. Kunta arvioi myös seni oritalon palvelukonseptin, jonka tuella tulevat asukkaat voivat järjestää tai tilata tarvitsemansa palvelut niin kodin kuin sairautensa hoitoon tarvittaessa aina ympärivuorokautiseen huolenpitoon asti. Näin toteutuu elämänkaari asuminen yksilön näkökulmasta. Senioritalojen suunnittelussa on huomioitava käytettävyys sekä palvelujen läheisyys. Huomioon on otettava: 1) asukkaiden sekä lähellä asuvien ikään tyneiden odotukset osallisuuden, asuntojen, yhteisten tilojen ja palvelujen suhteen, 2) rakennetun ympäristön merkitys eli asuntojen tarkoituksen mukaisuus, yhteisten tilojen muunneltavuus (käyttötarkoitus voi muuttua jopa päivän aikana) sekä ympäristön soveltuvuus ja 3) taloussuunnittelu, jolla varmistetaan onnistunut ja toimiva kokonaisuus. Talojen on sijoituttava palvelujen ääreen niin, että asukkaat voivat tarpeidensa mukaan käyttää mahdollisesti talossa sijaitsevia ja lähiympäristön palveluita. Senioritalossa toimivien yrittäjien palveluille on löydyttävä riittävä kysyntää myös talon ulkopuolelta Asiantuntijayhteisöistä yritysverkostoihin Asiantuntijayhteisöt 44 koostuvat toimijoista, joilla on yhtenevät intressit. Näitä toimijoita voivat olla esimerkiksi yrittäjät, viranomaiset, tutkijat ja muut aiheesta kiinnostuneet. Lisäksi näitä yhteisöjä voi olla yritystoiminnan sisällä. Motiivina näillä toimijoilla on innostus aiheeseen, halu tehdä kehittämistyötä ja yhteisesti oppia lisää 45. Tämä oppiminen voi kehittää esimerkiksi yrityksen liiketoimintaa, monipuolistaa sitä sekä luoda verkostosuhteita muihin toimijoihin. Uuden liiketoiminnan luominen on aina haastavaa. Bisnesmalli-innovaatioiden kokemuksista on opittu, että uutta liiketoimintaa kehitettäessä on parasta asettaa kokonaan uusi toimintamalli kasvattamaan uutta liiketoimintaa. Tämä lisää organisatorista halukkuutta oppia myös uusia prosesseja. Sekä asiakkaan että johdon rooli bisnesmalli-innovaatioissa on tärkeä. Asiakas johtaa kehittämistyötä ja organisaatiossa seurataan asiakkaan valintoja ja annetaan niiden ohjata suunnittelua. Palveluun perustuva 15

16 bisnesmalli tuottaa kompleksisuutta traditionaaliselle tuotekehittelijälle. Palvelut on lanseerattava, testattava ja arvioitava nopeasti 46. Palveluinnovaatiot kulkevat käsikädessä bisnesinnovaatioiden kanssa 47. Tuotekehittely johtaa prosessisuunnittelua ja toisinpäin syklimäisesti. Saman tuottaminen ei tuota lisäarvoa, sillä pelkät tuotekehittelyinnovaatiot eivät enää riitä. Tärkeämpää on mainostaa lupaavia ideoita ja kehittää jatkobisnestä, joka ei ole helposti kopioitavissa 48. Palveluinnovaationa voidaan pitää myös Alaska Air n arkkitehtuurista tilainnovaatiota, jossa keskeinen opetus on sijoittaa perinteiset toimintamallit kauaksi sisääntulosta ja uudet toimintamallit tyrkylle riittävän avustavan henkilökuntamäärän kanssa 49. Palveluinnovaatio ja design nostaa esiin palvelun kokemuksellisuuden. Palvelut nähdään matkoina, jolloin pre- ja post-palvelukokemukset sisältyvät palvelukokemukseen 50. Asiantuntijayhteisöt voivat toimia myös tuotekehittelyyn tarkoitettuna kokeilualustoina, platformeina. Yhteiset sopimukset halutusta toiminnasta, prosesseista ja platformeista ovat tärkeitä luomaan ymmärrystä siitä, mitä yhteistyön kautta kehitetään ja halutaan saada aikaiseksi 51. Yrityksellä voi olla myös omassa toiminnassaan testilaboratorio uusien palvelujen kehittämismalleille 52. Toinen esimerkki PPP- mallista on Vivamus Oy, joka on Vantaa kaupungin, yritysten ja julkisen sektorin yhteistyöverkosto ja hyvinvoinnin palvelukeskus, joka kokoaa hyvinvointialan organisaatiot yhteen. Verkoston jäsenillä on mahdollisuus Vivamuksen kautta osallistua tutkimus- ja markkinointiprojekteihin samalla kun kukin yritys edistää omaa liiketoimintaansa 53. Keskukseen kootaan hyvinvointipalveluja ja niiden kehittämistä koko ihmisen elämänkaarta ajatellen. Eri osa-alueita voivat olla muun muassa työterveyshuolto ja kuntoutukseen liittyvä apuvälinetoiminta, terapia- ja kuntosalipalvelut sekä seniorikansalaisten kodinhoidon ja erityispalveluiden kehittäminen. Hyvinvointipalvelu ja -teknologiayritykset sekä julkisen ja kolmannen sektorin organisaatiot yhdistävät osaamista ja voimavaroja Vivamus- verkostossa uusien palvelukonseptien ja teknologian kehittämisessä ja testaamisessa 54. Vivamus- keskukseen tulevat toimijat sitoutuvat toimimaan uusien innovaatioiden testialustana ja olemaan yhteistyössä esimerkiksi uudenlaisia testattavia teknologioita kehitettäessä. Tavoitteena on edistää teknologisten ratkaisujen ja erilaisten palvelujen yhteensopivuutta. Keskuksen tavoitteena on myös toimia suomalaisten hyvinvointipalvelujen näyteikkunana loppukäyttäjien ja kuluttajien suuntaan. Yksityisen ja julkisen sektorin kehitysyhteistyö tuo erilaisia näkökulmia uusien ratkaisujen ja toimintamallien tunnistamiseksi esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden toteuttamisessa. Vivamus perustuu malliin, jossa hyvinvointikeskuksen vuokralaiset ovat samalla Vivamuksen osakkaita. Vivamus on julkisten ja yksityisten palvelujen keskittymä, josta hyötyvät niin yksityiset yritykset ja toimijat kuin julkinen palveluntuottajakin. Keskuksen ydintavoitteena on tukea tuotekehitystoiminnan avulla yritysten menestystä kansallisilla ja kansainvälisillä markkinoilla. Hyvinvoinnin arvoketju kattaa todella laajan spektrin palvelujen ja teknologian tuottajia, terveyden, ravinnon, rakentamisen, logistiikan, elektroniikan tai esimerkiksi hoiva-alan sektoreilla. Palvelutieteet 55 yhdistävät ja jalostavat ymmärtämystä teknologian soveltamisesta, liiketoiminnasta ja sen tarpeista sekä ihmisten välisistä vuorovaikutussuhteista ja käyttäytymismalleista. Uudenlaisten, innovatiivisuudellaan sekä julkisen sektorin että yritysten toimintoja tehostavien palvelujen kehittäjiltä edellytetään tulevaisuudessa entistä enemmän sekä monialaisia horisontaaliosaamista että syvempää vertikaalista tietoa jostain erikoisalasta. T-kirjainta muistuttavan osaamismallin vuoksi kyseisiä ammattilaisia kutsutaan palvelutieteissä T-ihmisiksi. 16

17 Toinen palvelutieteiden soveltamiseen ja soveltajiin liittyvä haaste on asiakassuhteiden syventyminen. Palveluja sekä projekti- että ulkoistamismallien mukaisesti tuottavat yritykset sitoutuvat yhä useammin asiakkaidensa kanssa sopimuksiin, jotka sisältävät itse palvelun ylläpidon ja kehityksen ohella entistä kokonaisvaltaisemmin myös strategista liiketoimintasuunnittelua asiakkaan kanssa. Tämä edellyttää palveluammattilaisilta entistä tiiviimpää paneutumista ja ymmärtämystä asiakkaan liiketoiminnasta. Esimerkiksi liikeideainnovaatioiden tutkimus korostaa, että liikeidea on saatava osaksi asiakkaan infrastruktuuria 56. Samanaikaisesti teknologian merkitys kilpailuvalttina kasvaa ja sen mukanaan tuomat asiakkaan valinnan mahdollisuudet. Esimerkiksi 3 Step IT:n palvelukonseptilla hallitaan tietotekniikan elinkaari hankinnasta uudistamiseen vuokraustoiminnalla. Yrityksen tavoite on luoda pitkäaikaisia, monipuolisia ja molemmanpuolin kannattavia kumppanuuksia asiakkaiden kanssa, perustuen hyviin henkilökohtaisiin asiakassuhteisiin sekä innovatiivisiin irtaimen käyttöomaisuuden elinkaaren hallintapalveluihin. Palvelukonseptiin kuuluu yrityksen nimen mukaisesti kolme vaihetta: hankinta, hallinta ja uudistaminen. Ensimmäinen vaiheessa asiakas voi valita merkin ja laitetoimittajan. Yritys tarjoaa joustavat vuokraratkaisut ja ostaa haluttaessa vanhentuneet laitteet. Toisessa vaiheessa asiakas saa käyttöönsä selainpohjaisen hallinnointipalvelun, jonne asiakas kirjautuu omilla tunnuksillaan. Palvelu sisältää laiterekisterin ja IT- hallinnon tarvitsemat tiedot ja ominaisuudet, sekä taloushallinnon tarvitsemat raportointimahdollisuudet. Kolmannessa vaiheessa 3 Step IT noutaa ja pakkaa laitteet sekä huolehtii laitteiden jälleenmyynnistä, kierrättämisestä ja ympäristöystävällisestä sekä tietoturvallisesta hävittämisestä. Asiakas voi keskittyä uusien laitteiden suunnitteluun. 3 Step IT:n toiminnan taustalla voidaan nähdä vaikuttavina tekijöinä monia erilaisia trendejä, yksi niistä on huolehtiminen asiakkaan infrastruktuuriin liittyvästä, keskeisestä liiketoiminnan osasta. Hotellialalta löytyy mielenkiintoinen infrastruktuuriin sisällytetty analogia, jota on lähdetty rakentamaan portieeri-tyylisessä bisnesmallissa 57. Malli perustuu siihen, että hotellissa portieeri katsoo asiakkaiden tarpeiden perään, tarjoaa ja järjestää asiakkaan toivomia palveluja. Portieeri pyrkii myös vastaamaan asiakkaan odotuksiin ja tarpeisiin täsmällisesti ja osittain jopa ennakoiden. Hotellissa portieeri saa maksun palveluistaan huonehintaan sidottuna. Portieerityylinen bisnesmalli lähtee ajatuksesta, että ihmiset maksavat elämää helpottavista palveluista. Portieeri voi toimia esimerkiksi asuintalon palvelukoordinaattorina, joka varmistaa, että asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelut oikeaan aikaan, oikean laajuisina ja ennakoituina. Nämä palvelut vastaavat esimerkiksi terveyteen, turvallisuuteen ja ikääntymiseen liittyviin ongelmiin. Tavoitteena on eliminoida huolenaiheet ja avustaa samanaikaisesti. Lisäksi palvelu voi pitää sisällään ympäristön monitorointia, tuottaa tietoa ilmenevistä epänormaaleista asioista, tukea ja organisoida apua tarvittaessa. Mallia on lähdetty työstämään läsnä olevan tietoverkon näkökulmasta niin, että malli sisältää sekä face-to-face että tietoteknistä palvelua (Ubiquitous Networks). Vastaava analogia löytyy Kondis- konseptista, tulevaisuuden ikääntyvien asumisratkaisusta, jota kehitetään tällä hetkellä ainakin Vaasaan 58. Malli ei kuitenkaan tarjoa ratkaisua monesti erityisesti palvelusektorilla kohdattavaan rahoitukselliseen ongelmaan. Mallin mukainen palvelun hinta voidaan joko sisällyttää asumiskuluihin tai ostaa erillisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että palveluntuottajan ollessa mukana maksusysteemi on rakennettava hyötysuhteessa 59. Suomessa mallia on kokeiltu senioritalojen yhteydessä hyvinvointiin liittyvien konkreettisten palvelujen tuottamisena. Ongelmaksi on noussut palvelujen vähäinen ostohalukkuus. Yritysverkostoitumisen hyötynäkökulmat ovat selkeät ja verkostoitumista on tapahtunut monella eri tasolla ja monista eri syistä. 17

18 Esimerkiksi FIMA kehittää suomalaista osaamista ja tutkimustoimintaa teollisuudenalan tärkeimmillä teknologia-alueilla. FIMA on älykkäiden liikkuvien työkoneiden yritysfoorumi, joka kokoaa yhteen toimialan suomalaiset osaajat. FIMAn tavoitteena on edistää suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä ja suunnata toimialan huippututkimusta ja tuotekehitystä teollisuuden tarpeiden mukaisesti. Liikkuvat työkoneet on Suomen merkittävimpiä teollisuudenaloja. Suomessa valmistetaan työkoneita hyvin erilaisiin tarkoituksiin ja ympäristöihin. Näissä koneissa on kuitenkin paljon samankaltaista teknologiaa ja älykkyys rakentuu usein yhteisille perusratkaisuille. FIMA päättää omista strategisista tutkimuspainoalueistaan ja suuntaa kansallisia ja kansainvälisiä tutkimushankkeita määrittämiensä strategioiden mukaisesti. Samalla se luo edellytyksiä tiiviimmälle liikkuvien työkoneiden toimialan yhteistyölle ja neuvottelee rahoittajien sekä tutkimuslaitosten kanssa tutkimusten toteuttamisesta. FIMA käynnistää tutkimus- ja kehityshankkeita ja synnyttää yritysryhmähankkeita. Samanaikaisesti FIMA ylläpitää tietoa tutkimuksen ja kehittämisen suuntaviivoista maailmalla. Toinen esimerkki Sentre on yritysten, tutkimuksen ja koulutuksen yhteistyöverkosto, joka kehittää kestäviä ratkaisuja energiaan. Sentren jäsenet muodostavat alan osaajaverkoston. Sentre- verkostossa toteutetaan jatkuvasti uusia jäsenistön osaamiseen ja liiketoimintaan perustuvia kehityshankkeita, jotka edistävät kestävää energiatuotantoa, -jakelua ja -käyttöä. Sentren keskeiset hankemanageroinnin työvälineet ovat toimialatiimien pyörittäminen, yhteistyökumppaneiden etsintä, hankevalmistelu, sopimus- ja rahoitusneuvonta ja viestintätuki portaalin välityksellä Osallistuvat käyttäjät Asiakaslähtöisyys edellyttää osallistuvaa käyttäjää 60, joka ohjaa palveluprosessin tai tuotteen kehitystyötä suuntaan, jolla on nyt ja tulevaisuudessa tarvelähtöistä kysyntää 61. Osallistuvien käyttäjien tarpeet ovat useimmiten palvelun käyttäjille yleisiä 62. Palvelun tuotteistaminen ja laadun määritteleminen edellyttävät asiakaslähtöisyyttä. Mikä palveluprosessissa ja palvelutuotteissa luo arvoa asiakkaan kokemuksen kannalta 63? Erityisesti palveluliiketoiminnan piirissä keskeistä on palvelun tuottajan ja asiakkaan välinen vuorovaikutus, joka määrittelee palvelun ja sen laadun 64. Palvelu on useimmiten aineeton ja palvelun tarjonnassa toimitaan koko ajan reaaliajassa. Palvelu voidaan määrittää suoritteena tai palvelukokonaisuutena 65. Hyvin toteutettu tuotteistus ei estä yksilön tarpeiden mukaista palvelua tai hoitoa, ihmisen kohtaamista yksilöllisesti, luovuutta ja joustavuutta palvelujen tuottamisprosesseissa tai syvällistä asioihin paneutumista. Palvelutuotteeseen kuuluu vakioituja perusosioita sekä asiakkaan mukaan räätälöitäviä osia 66. Asiakas voi olla myos se innovoija, joka kehittää uusia palveluja tai niiden osioita 67. Tuotteistusprosessiin 68 kuuluvan tuotekehityksen lähtökohtana ovat asiakastarpeet ja odotukset. Tuotteistus onkin palvelujen asiakaslähtöistä kehittämistä, jossa asiakkaille tarjottavien palvelujen tarkoitus, sisältö, laajuus, laatu, kustannukset, hinta tai muut ominaisuudet määritellään suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Tuotteistus on siis sekä keino kaupallistaa palveluja että palvelujen kehittämisprosessi. Onnistunut tuotteistus lisää luotettavuutta, yhteistyömahdollisuuksia sekä hyvää imagoa. Laatuajattelu liittää yhteen asiakkaat, tuotteet ja prosessit. Yhtenäistä laatukäsitteistöä tai kulttuuria ei ole sosiaali- ja terveysalalla muotoutunut 69. Laadunvarmistus voidaan määritellä systeemien, prosessien ja toimien tarkoituksenmukaisuudeksi. Näin tavoitteena on johtaa hyvän laadun saavuttamiseen, ylläpitämiseen, arviointiin ja parantamiseen. Laatua ja laadunvarmistusta voidaan lähestyä myös rakenteellisesta tai funktionaalisesta lähtökohdasta 18

19 prosessien mekanismien selvittämiseksi. Palveluntuottaja rakentaa identiteetin tuottamiensa palvelujen varaan. Palveluyritys on tavallaan brändi, ja asiakkaat muodostavat imagon sen mukaan, kuinka he kokevat yrityksen ja kommunikoivat sen kanssa. Brändäystä ja tuotteistamista pidetään voimistuvana kehityspiirteenä etenkin kansainvälistymisen vuoksi. Esimerkiksi Zane s Cycles n toimivalla arvolupauksella saadaan elinikäinen asiakkuus. Vaikka liike myy pyöriä, on omistaja vakuuttunut, että hän myy pääasiallisesti palvelua asiakkailleen. Omistajan mukaan asiakkaat eivät osta pyöriä, vaan mahdollisuuden osallistua urheiluun, parantaa terveyttään ja päästä luontoon. Pyörä on vain väline tämän toteuttamiseksi. Omistaja näkee palvelun ja vuorovaikutuksen tuovan pitkän aikavälin kannattavuuden. We offer them a level of service that encourages them not want to shop around. 70 Tulevaisuuden kehitys on sidoksissa myös teknologioiden hyödyntämiseen. Tulevaisuudessa painotetaan yhä enemmän tuotanto- ja palveluprosessien kehittämistä uuden teknologian avulla. Lisäksi teknologia mahdollistaa asiakkaan mukanaolon kehittämistyössä 71. Esimerkiksi Kalevala-korulla on internet-palvelu, jossa asiakas voi suunnitella korunsa ohjatusti ja yritys tuottaa sen. Avoin innovaatio määritellään niin yrityksen sisäisten ja ulkoisten ideoiden kuin sisäisten ja ulkoisten kaupallistamistapojen yhdistämiseksi. Tätä voidaan hyödyntää myös uusien teknologioiden kehityksessä. Innovaatioita kuvaa ennalta arvaamattomuus 72. Innovaatiopolitiikka ei kuitenkaan saa olla vain kysyntälähtöistä, sillä toimijoille ei saa jäädä vain vastaanottajan roolia 73. Yrityksissä tämä tarkoittaa, että ihmisten täytyy muuttaa yrityksen ja sen ympäristön tarkastelutapaa. Toisten osapuolten mukaantulo uusien tuotteiden ja teknologioiden kehitykseen voi olla suuri lisäarvo. Yhteistyötä voi tehdä esimerkiksi muiden alan yritysten, toimittajien, yliopistojen ja tietenkin loppukäyttäjien kanssa. Liiketoimintamallilla on ratkaiseva merkitys tässä toimintaympäristössä. Loppujen lopuksi liiketoimintamalli, joka kuvaa, kuinka yritys luo arvoa innovaatioista ja mitkä elementit se hankkii sisäisesti mitkä ulkoisesti, määrittelee pitkälti sen, miten ja milloin ulkoista tietoa tarvitaan ja käytetään 74. Esimerrkiksi Kiinteistövälitys Igglo Oy:n toimintamalli perustuu verkkovälitteisyyteen, tarvelähtöisyyteen ja asiakkaan aktivoimiseen. Yhtiö perustaa toimintansa verkkopalveluun. Verkkopalvelu yhdistää myyjät ja ostajat kiinteistönvälityksen alalle uudella tavalla. Igglo Oy:n verkkopalvelussa kodin etsijä voi korvamerkitä itseään kiinnostavat talot, kadut tai alueet. Kun kohteissa tulee asuntoja myyntiin, asiakas saa siitä tiedon. Mahdollinen kodin myyjä tai vuokraaja voi puolestaan testata kodin kysynnän tekemällä hiljaisen myynti- tai vuokrailmoituksen. Sen avulla voi testata asunnon kysynnän ennen varsinaista mahdollista toimeksiantoa. Verkkopalvelujen käyttäjä voi myös itse täydentää sivujen sisältöä lähettämällä kuvia tai kertomalla tarinoita mielenkiintoisista taloista. Kun ostaja ja myyjä ovat verkkopalvelussa löytäneet toisensa, Igglon kodinvälittäjä huolehtii kaupan yksityiskohdista ja asianmukaisesta toteuttamisesta. Asiakaslähtöinen, ihmisiä aktivoiva verkkopalvelu mahdollistaa edulliset välityspalkkiot. Lisäksi ei tarvita alueellisia toimitiloja asiakkaiden löytämiseksi, ja kokonaiskustannukset laskevat huomattavasti. Igglo Oy:n tavoitteena on tuoda asuntokauppaan avoimuutta ja tehokkuutta sekä laskea välityspalkkiot alle puoleen entisestä. Tietotekniikka mahdollistaa uusia palvelubisneksen muotoja, mikäli sitä lähdetään tosissaan hyödyntämään. Kysynnän ja tarjonnan on kohdattava koko ajan, siksi esimerkiksi lentoyhtiöt ovat jo kauan harrastaneet hyvin joustavaa hinnoittelua. Jos kone lähtee tyhjänä, paikkoja ei voida myydä uudelleen. 19

20 Samoin tietotekniset mahdollisuudet vaikuttavat kommunikoinnin ja koordinoinnin kustannusten laskuun. Rosenbluth International on esimerkki yrityksestä, joka uudella toimintakonseptilla varmisti menestyksensä erittäin kilpailulla alalla, travel service -bisneksessä. Keskeisiä ajatuksia Hal Rosenbluth sai oleil- lessaan farmillaan ja miettiessään maatilallisen elämän työrytmiä ja -tapoja. Tämän jälkeen hän omassa organisaatiossaan käänsi hierarkian ylösalaisin, pilkkoi rakenteen toiminnallisiin osiin ja siirsi päätöksenteon ja oppimisen mahdollisuudet ruohonjuuritasolle. Rosenbluth palkkasi saman henkilön vastaamaan sekä palvelujen tuottamisesta että tietoteknisten rat- kaisujen kehittämisestä. Tavoitteena oli johdonmukaisempi ja tehokkaampi, tarpeeseen vastaava nopea palvelu, joka oli asiakkaan kanssa loppuun asti suunniteltu. Näin palvelutuotantoon saatiin täsmätek- nologiaa ja palvelu oli keskitettyä, mutta kaikkialle maailmaan ulottuvaa. Agenttien fyysinen ympäristö ei ollut sijainniltaan tärkeä, vaan palvelut välitetiin isommista palvelupisteistä. Tämän seurauksena toimistokulut saatiin minimoitua. Tietoteknologia valjastettiin auttamaan asiakkuuksien hallinnassa ja asiakasjohteisessa toiminnassa. Tietoteknologian avulla kerättiin asiakasspesifistä informaatiota ja tietojärjestelmä pystyi monien eri indikaattorien kautta räätälöimään tarvelähtöisiä palveluja asikkaille. Lisäksi palvelut myytiin osaksi asiakkaan infrastruktuuria niin, että riippuen käytössä olevasta tuotteesta, asiakasyritys saattoi bookata itse lentonsa, hotellinsa ja autovarauksensa (Local Area Network, Trip Planner) tai toimia vain on-linetilassa. 20

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin:

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin: 1 (6) RAY:n avustuslajikohtaiset periaatteet ja avustuskriteerit Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 1 Yleisavustus (Ay)... 1 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)... 2 Investointiavustus (B)...

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta johtaja, FT Maire Mäki 1 Haasteita julkisille palveluille ja niiden arvioinnille Säästö- ja tuottavuustavoitteet haastavat julkisen palvelutoiminnan; Korkeaa laatua

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Asiakassuhteen merkitys. Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN ASIAKASKESKEINEN

Asiakassuhteen merkitys. Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN ASIAKASKESKEINEN Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN LAKIPAINOTUS - Lain täyttäminen - Lain velvoite ASIAKASKESKEINEN YHTEISTYÖPAINOTUS - Lisäarvon tuottaminen - Luottamus Asiakassuhteen merkitys Yhteiskunnan

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Tuula Jäppinen, innovaatio-asiantuntija Suomen Kuntaliitto Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Julkisen sektorin innovaatiotoiminta Avoin

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 4. - 6. 10. 2011 Vaasa Aikuisten vastuuta vai kilpailutettua palvelutavaraa YM Aulikki Kananoja TARKASTELUN LÄHTÖKOHTA Lapsen

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt

Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt Janne Kangasluoma / Chief Enterprise Architect, Ilmarinen Teemu O. Virtanen / Director, Information Logistics, Digia 2013 IBM Corporation HUOLEHDIMME NOIN 900 000

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Sirpa Huuskonen ja Harri Nikander ISS Palvelut ISS Palvelut Oy 12 000 työtekijää Suomessa Siivous Kiinteistön ylläpito Turvallisuuspalvelut

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista

Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista Katriina Valminen ja Jesse Valtanen Asiakaslähtöisyys palveluinnovaa3oissa suuret puheet, pienet teot? 4.10.2012 Esityksen sisältö PALVELUJEN

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi Eeva Ollila Koivusalo M, Ollila E, Alanko A. Kansalaisesta kuluttajaksi Markkinat ja muutos terveydenhuollossa,

Lisätiedot

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu klo 15.45-16.15 EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu Tekn.lis. Jarmo Hallikas, Falcon Leader Oy 2 Innovaatiojohtamisen standardi CEN/TS 16555 Osa 1: Innovaatioiden hallintajärjestelmä

Lisätiedot

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Place for a picture Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Jukka Rautavalta 1 First Name Last Name 25.5.2012 Fazer-konserni lyhyesti Vuonna 1891 perustettu perheyritys Ruokailupalveluja,

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421 Jäsenkunnat Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630 Väkiluku 35421 Seudullinen terveydenhuolto n. 580 työntekijää käyttötalous 57,7 milj. toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Sessio 10: Sähköiset potilaspalvelut ja niiden kehittäminen Asiakaslähtöinen toiminta: Kansalaisen ja potilaan verkkopalvelut

Sessio 10: Sähköiset potilaspalvelut ja niiden kehittäminen Asiakaslähtöinen toiminta: Kansalaisen ja potilaan verkkopalvelut Sessio 10: Sähköiset potilaspalvelut ja niiden kehittäminen Asiakaslähtöinen toiminta: Kansalaisen ja potilaan verkkopalvelut Pirkko Kortekangas, VSSHP tietohallintoylilääkäri Esityksen tarkoitus Lähtökohta

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Ohjelman sisältö Uuden tyyppiset, asiakaslähtöiset palvelujen tuotantotavat ja -konseptit Asiakkuuksien hallinta ja johtaminen

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Kehitysmatkalla suomalaisessa innovaatiopolitiikassa: teknologisista innovaatioista sosiaalisiin innovaatioihin

Lisätiedot

Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy

Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy 1 2 Mikä on Tampereen Kotitori? Kaupunki tilaajana Palveluiden myöntämisen kriteerit ja

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 1/7 LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 2/7 Sisällysluettelo Palveluiden hallinta- ja toimintamallit Aluepalveluyhtiö Jatkuva elinkaaren hallinta ja kehittäminen

Lisätiedot

!"#$%&'%"()*+,,+-./0,'%,*12&1%($%,32. 3**$+4(%((0

!#$%&'%()*+,,+-./0,'%,*12&1%($%,32. 3**$+4(%((0 !"#$%&'%"()*+,,+-./0,'%,*12&1%($%,32. 3**$+4(%((0!"##$%&'()*"##"+,-(.-/+0'-0-'1-#%2"'0)+ 3$2$#%/2')4'+0) :"##$7.'()*"##"+;)$2$7

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Kotitori: Palveluintegraattori ikäihmisten palveluiden kehittämisen työkaluna

Kotitori: Palveluintegraattori ikäihmisten palveluiden kehittämisen työkaluna Kotitori: Palveluintegraattori ikäihmisten palveluiden kehittämisen työkaluna 1 2 Mikä on Tampereen Kotitori? Kaupunki tilaajana Palveluiden myöntämisen kriteerit ja laatutason määritys Viranomaispäätökset

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013

MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013 MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013 Olettamuksia rahan ja kehityshankkeiden suhteesta Teoria 1: Kehityshankkeet pyrkivät tuloksiin, joita ainakin

Lisätiedot

Tekes rahoitusta ja riskin jakamista myös media-alalle. Jakelun ajankohtaispäivä - Anna Alasmaa 20.11.2014

Tekes rahoitusta ja riskin jakamista myös media-alalle. Jakelun ajankohtaispäivä - Anna Alasmaa 20.11.2014 Tekes rahoitusta ja riskin jakamista myös media-alalle Jakelun ajankohtaispäivä - Anna Alasmaa 20.11.2014 Kasvua uudistumisesta Viestintätoimialan strategiset tavoitteet Asiakasrajapinta- ja jakeluratkaisut

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot